Pirkanmaan innovaatiostrategia. Tiivistelmä

Transkriptio

1 Pirkanmaan innovaatiostrategia Tiivistelmä

2 SISÄLTÖ PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIA Tiivistelmä PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIA 3 Miten saadaan innovaatiokyky maakunnan kehityksen moottoriksi? 3 PIRKANMAAN INNOVAATIOTOIMINNAN HAASTEET, TAVOITTEET JA STRATEGIA 3 Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet Mihin pitää varautua? 3 Pirkanmaan innovaatiostrategia Miten saadaan innovaatiokyky maakunnan kehityksen moottoriksi? Innovaatiokyky on maakunnan menestymisen avaintekijä. Tämä näkemys on lähtökohtana Pirkanmaan innovaatiostrategialle ja siinä ehdotetuille toimenpiteille, joilla luodaan edellytyk siä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden innovaatiotoiminnan vahvistamiselle maakunnassa. Tavoitteena on tulevaisuuden kilpailukykyä kantava innovaatiojärjestelmä, joka perustuu keskeisten toimijoiden avoimeen yhteistyöhön. Päämääränä on kehittyvä ja elinvoimainen Pirkanmaa, missä osaaminen ja innovaatiokyky ovat kehityk sen keskeisiä moottoreita ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentavan kilpailukyvyn perusta. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tavoitteet Mihin pyritään? 5 Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? 5 STRATEGIAN PÄÄTOIMINTALINJAT 6 Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen 6 Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen 7 Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi 8 Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen 9 INNOVAATIOSTRATEGIAN TOTEUTUS 10 Pirkanmaan innovaatiotoiminnan haasteet, tavoitteet ja strategia Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet Mihin pitää varautua? PIRKANMAAN INNOVAATIO- Globalisaatio syvenee ja saa uusia muotoja. Kilpailu materiaalisista ja immateriaalisista STRATEGIAN POHJANA ON tuotannontekijöistä, yritysten toimipaikoista, STRATEGIAPROSESSIN KULUESSA asukkaista, tutkijoista, opiskelijoista, matkailijoista jne. muuttuu maailmanlaajuiseksi ja LUOTU KÄSITYS MAAKUNNAN saa uusia muotoja, mutta tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia, elämyksiä ja vaikutteita TULEVAISUUDEN KESKEISISTÄ sekä yksilöille että yrityksille. Myös globaalit HAASTEISTA, JOIHIN ON KYETTÄVÄ ongelmat, kuten ilmastonmuutos, vaativat yhteisiä ratkaisuja. VARAUTUMAAN. Globalisaation ensimmäisessä vaiheessa Suomen valitsema korkean osaamisen strategia on toiminut hyvin. Nousevat taloudet ovat kuitenkin astumassa samalle osaamisvetoisen kilpailun kentälle. Suomen ja Pirkanmaan on viritettävä uuden tiedon ja osaamisen luomisen ja levittämisen rakenteet ja prosessit vastaamaan uutta kilpailutilannetta. Suurin osa tiedosta syntyy Suomen ja Pirkanmaan rajojen ulkopuolella. Kiinnittyminen globaaleihin tietämysverkostoihin on ehdoton edellytys, jos halutaan luoda kestävää innovaatiokykyä ja teräviä osaamisen kärkiä. Perinteisiä osaami-

3 Innovaatio uusi idea toteutus arvon luominen sen vahvuuksia on kyettävä edelleen terävöittämään, ja olemassa olevien vahvuuksien rinnalle on kehitettävä uusia kompetensseja erityisesti perinteiset tieteenalojen rajat ylittävillä yhdistelmillä. Talouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Valmistava teollisuus on entistä suurempien tehokkuuspaineiden alla, ja osa siitä siirtyy halvemman tuotannon maihin. Palvelusektorin merkitys jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan, kun palveluiden kysyntä ja tarjonta lisääntyy merkittävästi myös Suomessa. Pirkanmaalla vahva jalostusperinne näkyy edelleen elinkeinorakenteessa. Vaikka korkea jalostuksen aste ei välttämättä merkitse suurta riskiä, tuotantorakenteen muutokseen on silti varauduttava. Konkreettinen tekeminen tulee maakunnassa vähenemään, ja palvelutoiminta lisääntyy. Erityisesti osaamisintensiivisiä ja muita yrityspalveluita on kehitettävä. Jalostus ja palvelusektori kiinnittyvät entistä enemmän toisiinsa, ja tähän liittyvät innovaatiot luovat kilpailukykyä myös perinteiselle teollisuudelle. Väestökehityksen vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti. Väestön vanheneminen ja siihen liittyvä työvoiman tarjonnan pieneneminen eivät sinällään tule yllätyksenä ja niihin on jo varauduttu. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa väestörakenteen muutokset alkavat kuitenkin näkyä konkreettisesti haastaen sekä yritykset että julkiset organisaatiot aitoon muutokseen. Pirkanmaalla Tampereen vetovoima houkuttelee keskusseudulle uusia asukkaita, mutta keskusseudun ulkopuolella muuttoliike ei riitä korvaamaan työikäisten määrän vähenemistä. Kun julkisen talouden liikkumavara vähenee, innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan erityisesti julkisen palvelutuotannon kehittämiseen. GLOBALISAATIO = yhteiskunnan, talouden, teknologian ja kulttuurin maailmanlaajuisen yhteenkietoutuneisuuden ja keskinäisriippuvuuden kasvu. Teknologisen kehityksen muutos nopeutuu. Sekä Suomessa että erityisesti koko maailmassa on aiempaa enemmän uuden tiedon ja teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja, mikä tarkoittaa samalla esimerkiksi teknologisen kehityksen syklin lyhenemistä ja nopeutuvaa kehitystä erityisesti palvelutoiminnassa. Tällaisessa globaalis sa toimintaympäristössä korostuu kyky hallita teknologista muutosta ja sen vaikutuksia oman alueen talouteen. Teknologisen kyvykkyyden ylläpitäminen ja parantaminen ovat jatkossakin Pirkanmaan menestyksen edellytyksiä. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tavoitteet Mihin pyritään? PIRKANMAA ON VUONNA 2017 SATAVUOTIAAN SUOMEN DYNAAMISIN INNOVAATIO- MAAKUNTA, JONKA MENESTYSTEKIJÖITÄ OVAT VAHVISTUVA JA UUDISTUVA TEKNOLOGIA-, TUOTANTO- JA OSAAMISPERUSTA. SEN EDELLYTYKSIÄ OVAT HUIPPULUOKAN INHIMILLISET RESURSSIT, ARKIPÄIVÄÄN JUURTUNUT KANSAINVÄLISYYS, VAATIVAT KULUTTAJAT SEKÄ TEHOKAS JA DYNAAMINEN JULKINEN SEKTORI. Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? VISIOSTA JOHDETTUNA STRATEGIANA ON YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN INNOVAATIO- JA UUDISTUMISKYVYKKYYDEN KOHOTTAMINEN JA VAHVAN TIEDE- POHJAISEN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN SITEN, ETTÄ NIIDEN SYNERGINEN VUORO VAIKUTUS EDISTÄÄ SUJUVAA SIIRTYMISTÄ PALVELUPAINOTTEISEEN TUOTANTORAKENTEE SEEN JA INTEGROITUMISTA VOIMALLISESTI KANSAINVÄLISIIN ARVO- JA INNOVAATIO VERKOSTOIHIN SEKÄ MAHDOLLISTAA YRITYSTEN ARVONTUOTTO- KYVYN KASVATTAMISEN JA HYVÄN TYÖLLISYYDEN EDELLYTYKSET KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEITA NOUDATTAEN.

4 Strategian päätoimintalinjat Strategia täsmentyy neljäksi strategiseksi päätoimintalinjaksi: Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen, Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen, Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi sekä Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Pysyäkseen teknologisen STRATEGINEN HAASTE: kehityksen kärjessä Pirkanmaan Pirkanmaan kärkialojen tiede-, teknologiaon tehtävä yhä merkittävämpiä ja vaikuttavampia panostuksia. Meidän on sekä erikoistuttava ja osaamisperustan että huolehdittava riittävän vahvistaminen ja laajasta perusosaamisen ja uudistaminen. innovatiivisen ajattelun tasosta. Kärkiä vahvistamalla hyödynnämme jo olemassa olevaa osaamista ja kykenemme kilpailemaan kansainvälisillä areenoilla. Vahvalla perus osaamisella ja tieteenvälisellä kommunikaatiolla luomme kykyä reagoida yhteiskunnan ja talouden muutoksiin sekä tarjoamme nouseville kärjille pohjaa kehittyä. Innovaatioiden lähteenä on entistä useammin erilaisten osaamisten yhdistäminen ja kehittäjien, tutkijoiden ja käyttäjien yhteistyö. Pirkanmaalaisten toimijoiden on omilla vahvuusalueillaan otet tava vaikuttava rooli eurooppalaisen ja kansallisen innovaatiojärjes telmän uusissa rakenteissa, kuten Euroopan teknologiainstituutissa, Euroopan laajuisissa teknologialähtöisissä yhteistyörakenteissa (esim. ARTEMIS) ja kansallisissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vahva osallistuminen kansainvälisiin ja kansallisiin konsortioihin vahvistaa Pirkanmaan tieto-, teknologia- ja osaamisperustaa. Vastuu: TaY, TTY, VTT, teknologiakeskukset ja yritykset. Yhteistyörakenteita on vahvistettava ja konkretisoitava niin, että tapahtuu aitoa työnjakoa ja erikoistumista. Maakunnan sisäisiä rakenteita (esim. Unipoli, Maakuntakorkeakoulu) on edelleen kehitettävä strategisista lähtökohdista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet yhteistyörakenteet ovat mahdollisuus pirkanmaalaisille korkeakouluille. Tämä haaste koskee myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tahoillaan käynnistämiä ylimaakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyö- ja rakenneneuvotteluita. Vastuu: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tieteenalojen ja osaamisalojen välistä vuorovaikutusta on lisättävä luomalla rakenteita, ohjelmia ja tutkimushankkeita, joissa yhdistetään osaamista kulloisenkin ongelman vaatimalla tavalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laitoksia ja yksiköitä kannustetaan myös luomaan yhteisiä monitieteisiä ja tarvelähtöisiä koulutusmalleja, jotka vahvistavat tieteidenvälistä osaamista ja valikoituina tukevat osaamisen kärkialoja. Näitä ovat mm. bio- ja lääketieteellinen teknologia, informaatio- ja telekommunikaatioteknologia, koneenrakennus ja automaatio sekä optoelektroniikka ja laserteknologia. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, VTT ja yritysten tutkimusyksiköt. Käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä on tiivistettävä. Aitojen strategisten kumppanuuksien vahvistaminen tuottaa uudenlaista lisäarvoa sekä tiedon tuottajille että sen hyödyntäjille. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ja yliopistojen väliset yhteistyösuhteet on rakennettava nykyistä strategisemmin ja molempia osapuolia hyödyttävällä, innovatiivisella tavalla luomalla esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittäjien ja tutkijoiden yhteinen, avoin fyysinen t&k-ympäristö. Esimerkiksi Unipoli-yhteistyön puitteissa pitää kehittää tehokkaat ja vaikuttavat innovaatio- ja uusyrittäjyyspalvelut, täydennyskoulutus- ja tutkimuspalvelut. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, kunnat ja sairaanhoitopiiri. Kokemusperustaisen tiedon sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden tuomiseksi osaksi kärkialojen kehittämistä on luotava yritysten, tutkimusmaailman ja käyttäjien yhteisiä toiminta-areenoita. Erityinen tarve on innovaatio-, testaus-, evaluointi- ja kokeilualustoille (vrt. Living Labit ja platformit ). Nämä toimivat sekä testauksen ja käyttäjälähtöisyyden että avoimien innovaatioiden synnyn alustoin. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, VTT, yritykset, kunnat ja kehittäjäorganisaatiot. Luodaan fyysiset ja organisatoriset puitteet monitieteisten, dynaamisten innovaatioverstaiden toiminnalle. Kokeilun, kehittämisen ja ideoinnin innovaatioverstaat ovat yksi mahdollisuus tuoda uusia, raikkaita ajatuksia alueelliseen innovaatiotoimintaan. Näissä verstaissa esimerkiksi opiskelijaryhmät kehittävät ideoita ja innovaatioita omien kiinnostustensa ohjaamina. Yritykset ja organisaatiot voivat tukea toimintaa esimerkiksi antamalla verstaiden käyttöön omia teknologioitaan ja tarvittavia työvälineitä ryhmien käytettäväksi, testattavaksi ja sovellettavaksi. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja kunnat. Yliopistot ja koko akateeminen tutkimusyhteisö tieteellisen tiedon tuottajina; ammattikorkeakoulut ja yritykset tiedon soveltajina; teknologiakeskukset kumppaneineen erityisesti innovaatiojärjestelmän dynamiikan luojina. Toimintalinjan toimenpanon seuranta ja raportointi sopii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategisesta yhteistyöstä vastaavan Unipoli-konsortion tehtäväksi. Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen STRATEGINEN HAASTE: Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen sekä palveluliiketoiminnan periaatteiden omaksuminen. Pirkanmaa on siirtymässä yhä vahvemmin palveluvetoiseen tuotantorakenteeseen ja se on tehtävä hallitusti ja tietoisesti. Pirkanmaa tarvitsee entistä enemmän palvelu- ja liiketoimintainno vaatioita ja niistä syntyvää liiketoimintaa. Strategiassa korostetaan palvelualojen merkitystä ja ennakoidaan näin tuotantorakenteen muutosta. Viedään läpi prosessi, jossa halutut palvelusektorit tunnistetaan ja valitaan. Pirkanmaalle lupaavia aloja, joissa on vahvuuksia, ovat mm. käynnissäpito, hyvinvointi ja terveys, yhdyskuntasuunnittelu ja -palvelut sekä ohjelmistosuunnittelu. Erityisesti painotetaan tietointensiivisyyden merkitystä palveluprosessien ja palveluliiketoiminnan kehittymiselle ja talous kasvulle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut profiloivat palvelualoja koskevan tutkimuksen ja opetuksen valituille palvelualoille. Tämä tutkimus- ja kehittämistyö tulee kytkeä välittömästi käytännön sovelluskohteisiin niin palvelualoilla, teollisuudessa kuin julkisella sektorillakin. Erityisesti kiinnitetään huomiota palveluprosessien uudistamiseen ja tuotteistamiseen sovellettavissa oleviksi konsepteiksi. Näistä lähtökohdista yksityistä ja

5 julkista palvelusektoria koskevien tutkimusalojen kehittymistä on tuettava. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät. Palveluyrittäjyyden, uusien yritysten ja yrittäjämäisen ajattelumallin kannustamista sekä palveluliikeideoiden tuottamista ja hyödyntämistä parannetaan luomalla tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin keskittyvät toimintaympäristöt ja kehittämispalvelut sekä osallistumalla valtakunnallisiin ja eurooppalaisiin palveluliiketoimintaohjelmiin. Palveluita on kehitettävä yhdessä veturiyritysten, -organisaatioiden ja kuntien kanssa. Vastuu: teknologiakeskukset, yritykset, kunnat, sairaanhoitopiiri ja kehittäjäorganisaatiot. Kehittämis- ja innovaatio-osaaminen jalostetaan vientituotteeksi. Tavoitteeksi asetetaan, että Pirkanmaalla kyetään luomaan konsortio, joka kokoaa ja myy alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvää tuotteistettua osaamista esimerkiksi EU:n uusiin jäsenmaihin ja kehittyviin maihin. Yhtäältä kysymys on asiantuntijapalveluiden viennistä, mikä generoi Pirkanmaalle tulovirtaa. Toisaalta kysymys on uusien kansainvälisten yhteistyösuhteiden luomisesta ja omaan kehittämistoimintaan liittyvästä t&k- toiminnasta. Tällaisen vienti konsortion rakentami nen edellyttää tukea ja kansainvälisten kanavien avaamis ta. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot ja yrityskonsortiot. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköt, jotka käsittelevät palvelututkimusta ja palveluiksi tuotteistettavissa olevia teemoja; yrityskehitysorganisaatiot, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö palveluliiketoiminnan kehittäjinä, tutkimus- ja kehittämistarpeiden esiintuojina ja yhteis työn hakijoina; kunnat aloitteentekijänä palveluprosessiensa uudistamisessa. Toimintalinjan toteutumisen seurannasta ja siihen liittyvästä raportoinnista vastaa Tampereen kauppakamari. Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi STRATEGINEN HAASTE: Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän kansainvälisten kontaktien vahvistaminen sekä ulkomaisten huippuosaajien juurruttaminen pirkanmaalaisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Kansainvälisten verkostojen kautta voidaan viedä omaa osaamista muualle sekä hankkia uusia ja monipuolisia voimavaroja maa kunnan kehityksen hyväksi. Inno vaa tiojärjestelmän toimijoiden, kuten tutki joiden, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden liikkuvuus vaikuttaa koko järjestelmän toimi vuuteen uusien innovaatioiden tuottamises sa. Sekä korkeakouluis sa että yrityksissä pyritään kansain välisten kontaktien luomiseen ja hyödyn tämiseen sekä täältä lähtevien että tänne tulevien ihmisten avulla. Pirkanmaalaisten opiskeli joi den, tutkijoiden, opettajien, ke hittäjien ja yritysten asiantunti joiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä kautta linjan, mutta erityisesti osaamisen kärkialoilla. Ihmisiä on kannustettava lähtemään maailmalle ja samalla on varmistettava, että heillä on myös mahdollisuus tulla takaisin ja hyödyntää oppimaansa ja kokemaansa. Pirkanmaalaisten osaajien kansainvälisen liikkuvuuden kehittäminen on yksi maakunnan innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen kulmakivistä. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, yritykset ja kehittäjäorganisaatiot. Pirkanmaan houkuttelevuutta ulkomaisten professoreiden, tutkijoiden ja korkeakouluopettajien näkökulmasta on parannettava luomalla houkuttelevia tutkimusympäristöjä sekä hyvät asumis- ja koulutusolosuhteet muuttajien perheille. Kansallisten ja EUtasoisten kansainvälistämisinstrumenttien yhteyteen luodaan omia toimintamalleja, jotka tekevät nimenomaan Pirkanmaasta houkuttelevan sijoittumiskohteen. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kunnat. Ulkomaisten opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden juurtumista lisätään. On perustettava houkuttelevia rakenteita ja palvelukonsepteja, kuten kansainväliset tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yhdistävät jatkokoulutusohjelmat (MSc, PhD) valikoiduille osaamisen kärkialoille. Nämä yhdessä elinkeinoelämän kanssa suunniteltavat erityisohjelmat tekevät ulkomaisten harjoittelijoiden työllistämisen yksinkertaisemmaksi ja houkuttelevammaksi myös yrityksille. Normaalien vaihto-opiskelijoiden houkuttelemiseksi on nostettava Studying in Tampere Region -toimenpidekokonaisuuden kunnianhimoisuutta. On myös kiinnitettävä huomiota kontaktien säilyttämiseen täältä lähteneisiin osaajiin. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kunnat ja TOAS. Kansainvälisen liiketoiminnan osaamista lisätään ja kansainvälisiä verkostoja vahvistetaan niin liiketoiminnan, tutkimuksen kuin koulutuksenkin kannalta olennaisilla aloilla luomalla suoria yhteyksiä kansainvälisiin asiantuntijoihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusta ja opetusta vahvistetaan. Toteutetaan räätälöityjä ohjelmia kansainvälisesti toimiville yrityksille. Pirkanmaa luo ja hyödyntää määrätietoisesti kansainvälisiä verkostoja. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kaikki kansainväliset toimijat kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, yritykset ja koko bisnesyhteisö; alueen kansainvä lis tymistä ja houkuttelevuutta tukevat tahot kuten kunnat ja teknologia keskukset; kansainvälistymistä edistävän asenneilmapiirin osalta kaikki pirkan maalaiset. Pirkanmaalla on käynnistymässä kansainvälisen markkinoinnin ja ulkomaisten investointien edistämisen laajapohjainen hanke. Tämän toimintalinjan raportointi sopisi hankkeen tehtäväksi yhteistyössä esim. Unipoli-konsortion kanssa. Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen STRATEGINEN HAASTE: Pirkanmaan kokemusja taitointensiivisten alojen uudistumisja innovaatiokyvyn kehittäminen. Yritysten lisäarvontuottoky vyn kasvattaminen on tarpeen kokonaisvaltaisen taloudellisen kehityksen ja hyvän työllisyyden aikaansaamiseksi. Suuri osa yrityksistä ja kuntien toiminnoista on kokemusja taitointensiivisiä eli toiminta perustuu työssä kertyneeseen, usein hiljaisena tietona kulke vaan kokemukseen ja taitoon. Tietointensiivi syyden lisäämisestä on huomattava hyöty tällaisen toiminnan innovatiivi suuden ja uudistumiskyvyn kasvattamisessa. Tietointensiivisyyttä lisäävät esimerkiksi tiedon siirron ja tietojärjestelmien kehittäminen, teollisuuden tuotanto- ja prosessitekniikan ratkaisujen tuominen julkisiin palveluihin tai uudenlaiset palveluntuottamistavat. Kokemus- ja taitointensiivisillä aloilla pienetkin panokset innovatiivisuuteen voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa. Innovaatio- ja uusyrityspalveluita räätälöidään ja tarjontaa tehostetaan. Tämä on keskeinen edellytys kokemus- ja taitointensiivisten alojen innovatiivisuuden hyödyntämiselle liiketoimintana. Tarvitaan yhteisiä innovaatio- ja uusyrityspalveluita, jotka tarjoavat tasapuoliset mahdollisuudet innovaatioiden luomiseen. Esimerkiksi teknologia-asiamiestoiminnasta on pk-yrityskentällä hyviä kokemuksia. Valmiiden yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostaa tavoitteiden saavuttamista.

6 Innovaatiostrategian toteutus On esimerkiksi vahvistettava veturiyritysten roolia innovatiivisuuden edistäjänä verkostoissaan ja luotava toimitusverkostojen sisäisiä, teemoitettuja kehitysohjelmia. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot, teknologiakeskukset, yritykset, oppilaitokset ja kunnat. Vahvistetaan korkeakoulujen ja oppilaitosten tärkeää roolia tieteellisen tiedon jalkauttajina. Tieteellisen tiedon sopeuttamiseen kentälle sekä uuden käytännöllisen tiedon tuottamiseen on jo olemassa hyviä toimintamalleja, joiden systematisoiminen ja levittäminen laajemmalle on strategian tavoite. Oppilaitosten yhteistyömuotoja ja innovaatiopalvelujen saatavuutta on kehitettävä niin, että yrityksen tarpeeseen löytyy parhaiten ko. asian osaava taho. Tämä vaatii oppilaitoksilta sekä välittäjä- ja kehittäjäorganisaatioilta yhteistyön kirkastamista ja työnjaon selkeyttämistä. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot ja yritykset. Seutukuntien erikoistuneet kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit sisältävät maakunnallista potentiaalia, joka on hyödynnettävä. Pirkanmaan eri seutukunnilla on runsaasti sellaista erityisosaamista, jonka varaan olisi mahdollista rakentaa erilaisia kehittämisalustoja ja osaamisenluomismekanismeja, joista koko maakunta voisi hyötyä. Fyysisten ja teknologisten resurssien ym pärille koottavat kehittämis- ja koulutusalustat auttavat jakamaan teknologista osaamista myös eri toimialojen kesken. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot ja oppilaitokset. Julkisen sektorin perustoiminnan toimintatapoi hin ja palveluiden järjestämisen keinoihin on kiinni tettävä huomiota innovatiivisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi kuntasektorilla lähtökohdaksi voidaan ottaa innovatiivinen kunta -konsepti, jonka alla kuntien sisäisiä ja ulkoisia toimintatapoja voidaan systemaattisesti arvioida ja kehittää. Julkisen palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon suhdetta on syytä edelleen tarkastella myös innovaationäkökulmasta. Vastuu: kunnat ja kuntayhtymät. Välittäjäorganisaatiot kehitystarpeiden tunnistajina; paikalliset oppilaitokset ajattelutapojen levittäjinä; korkeakoulut sovelluskelpoisen tiedon tuottajina ja soveltavana pintana yritysten ja tieteellisen tutkimuksen välissä; kauppakamari, yrittäjäjärjestö; yritystoiminnan kehittäjäorganisaatiot; kunnat aloitteentekijöinä toimintojensa kehittämisessä. Toimintalinjan toteutumisen seurannasta ja raportoinnista voisivat vastata TE-keskuksen yrityskehitys- ja teknologiankehityspalvelut. Tärkein onnistumisen edellytys on asenteiden ja tahtotilan muutos: Pirkanmaalaisten on uskallettava laittaa tavoitteet korkealle ja kyettävä myös nostamaan oman kehittämistyön laatu vastaamaan asetettuja tavoitteita. Tavoitteet kohdistuvat koko innovaatiojärjestelmään ja ne jalkautuvat kaikkien pirkanmaalaisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen osallistuvien tahojen omien strategioiden, resurssien, kompetenssien ja toimintatapojen kautta. Kyky organisoitua tehokkaasti yhteistyöhön on yksi alueel lisen kilpailukyvyn keskeisistä tekijöistä, ja tämä Pirkanmaalla osataan. Maakunnassa on runsaat osaamisresurssit sekä vahvoja, asiantuntevia toimijoita, joiden panosta voidaan hyödyntää innovaatiostrategiaa toteutettaessa. Tavoitteet ovat saavutettavissa, kun yhteistyö nostetaan etusijalle. Innovaatiostrategian toteuttamiseksi on synnytettävä prosesseja ja verkostoja, joiden avulla pystytään luomaan yhdessä tekemisen henkeä ja avointa, innovatiivista vuorovaikutusta. Innovaatiostrategiaa ei voida toteuttaa ilman riskinottoa. Strategian toimeenpanossa kannustetaan uskallusta sellaisiinkin ratkaisuihin, joista ei jää pysyvää rakennetta tai joilla ei ole välittömässä näköpiirissä suoraa hyödynnettävyyttä. Edellä todetun lisäksi innovaatiostrategian toteutuksen välineitä ovat myös: Kehitysrahoituksen suuntaaminen innovaatiostrategian toimenpiteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on mahdollista suunnata esimerkiksi Euroopan unionin rakennepoliittista rahoitusta, kansallista rahoitusta ja EU:n puite- ja erityisohjelmien tarjoamia rahoitusvälineitä. Strategian toimenpiteitä koskevien aloitteiden pyytäminen. Keskeisiksi toimijoiksi tunnistetuilta tahoilta pyydetään konkreettisia kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia strategian painopistealoilla ja näiden toteuttamiselle pyritään luomaan riittävät edellytykset. Yhteisen tietoisuuden nostaminen maakunnan keskeisistä haasteista. Pirkanmaan innovaatiostrategian laatiminen on ollut pitkä prosessi, jonka aikana keskeisten toimijoiden tietoisuus maakunnan innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvistä haasteista on kasvanut. Avaintoimijoiden sitouttaminen luomalla yhteisesti käsitys tarvittavista toimenpiteistä sekä toimijoista. Sekä strategiaprosessi itsessään että strategia-asiakirja toimivat tietoisuuden levittämisen välineinä. Strategian käyttäminen alueellisen kehitystyön ja alueen strategioiden yhtenä pohjana. Avaintoimijatahot voivat hyödyntää strategiaa omien linjaustensa ja toimenpiteidensä pohjaksi. Innovaatiostrategian päätoimintalinjojen ja niiden sisältämien toimenpiteiden seuranta on osa laajempaa Pirkanmaan kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan seurantamenettelyä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa maakunnan kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisten ilmiöiden tason ja muutosten seuranta. Seurantamenettely tarjoaa indikaattorikohtaisen ehdotuksen strategian painopisteiden ja koko innovaatiojärjestelmän toiminnan seuraamiseen. Menettely sisältää seurantaprosessin kuvauksen sekä määrittelee seurannan kannalta oleelliset indikaattorit. Seuranta toteutetaan erillisenä kokonaisuutena. PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIAN laadintaprosessin suunnittelusta ja johtamisesta on vastannut Pirkanmaan liitto. Strategiaprosessissa ovat olleet osallisina Pirkanmaan innovaatiotoiminnan avaintahot. Strategiatyötä ohjannut neuvottelukunta koostui yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, kuntien, välittäjäorganisaatioiden ja Pirkanmaan liiton edustajista. Tampereen teknillisen yliopiston professori Marjatta Maula teki merkittävän pohjatyön työstämällä innovaatiostrategiatyön suuntaviivoiksi alustavat painopisteet, joiden pohjalta strategiaprosessia ohjannut neuvottelukunta on tehnyt valintoja, painotuksia ja tarkennuksia. Neuvoa-antavana elimenä toimi Pirkanmaan innovaationeuvosto. Strategiaprosessiin sisältyi myös kehittämiskeskusteluja keskeisten sidosryhmien sekä Pirkanmaan seutukuntien edustajien kanssa. Toimenpideehdotukset ovat syntyneet laajan yhteistyön tuloksena. Varsinaisen strategia-asiakirjan kirjoittamisesta on vastannut Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön Senten asiantuntijoista muodostettu ryhmä. Pirkanmaan innovaatiostrategian raportti on julkaistu kokonaisuudessaan Pirkanmaan liiton Internet-sivuilla

7 Pirkanmaan innovaatiostrategia TARVE MAAKUNNALLISEN INNOVAATIOSTRATEGIAN laadintaan syntyi maakuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna Suunnitelmassa todettiin, että vain kasvu ja innovaatiokyky takaavat maakunnan hyvinvoinnin. Helmikuussa 2008 valmistuneen innovaatiostrategian tarkoituksena on kiinnittää maakunnan innovaatiojärjestelmän osallisten ja sitä tukevien toimijoiden huomiota ja resursseja tulevaisuuden menestystekijöiden luomiseen. Strategia osoittaa painoalueet ja toimenpidekokonaisuudet, joilla luodaan edellytyksiä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden innovaatiotoiminnan kehittymiselle maakunnassa. Strategiaprosessi toteutettiin osana seitsemän maata ja kymmenen yhteistyöaluetta kattavaa Via Baltica Nordica Innoreg -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg III b -ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen Itämeri-instituutti. B 106 ISBN ISSN X Tuotanto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kuvat: TTY, Credinet Oy, John Deere Forestry Oy, Nokia Oyj, Metso Oyj, Kalmar Industries Oy Ab, Ata Gears Oy, Nokian Capacitors Oy, VTT, Sisu Diesel Oy, Inion Oy, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Ulkoasu: Marja Muhonen Paino: Esa Print Oy Tampere