Pirkanmaan innovaatiostrategia. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan innovaatiostrategia. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Pirkanmaan innovaatiostrategia Tiivistelmä

2 SISÄLTÖ PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIA Tiivistelmä PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIA 3 Miten saadaan innovaatiokyky maakunnan kehityksen moottoriksi? 3 PIRKANMAAN INNOVAATIOTOIMINNAN HAASTEET, TAVOITTEET JA STRATEGIA 3 Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet Mihin pitää varautua? 3 Pirkanmaan innovaatiostrategia Miten saadaan innovaatiokyky maakunnan kehityksen moottoriksi? Innovaatiokyky on maakunnan menestymisen avaintekijä. Tämä näkemys on lähtökohtana Pirkanmaan innovaatiostrategialle ja siinä ehdotetuille toimenpiteille, joilla luodaan edellytyk siä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden innovaatiotoiminnan vahvistamiselle maakunnassa. Tavoitteena on tulevaisuuden kilpailukykyä kantava innovaatiojärjestelmä, joka perustuu keskeisten toimijoiden avoimeen yhteistyöhön. Päämääränä on kehittyvä ja elinvoimainen Pirkanmaa, missä osaaminen ja innovaatiokyky ovat kehityk sen keskeisiä moottoreita ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentavan kilpailukyvyn perusta. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tavoitteet Mihin pyritään? 5 Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? 5 STRATEGIAN PÄÄTOIMINTALINJAT 6 Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen 6 Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen 7 Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi 8 Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen 9 INNOVAATIOSTRATEGIAN TOTEUTUS 10 Pirkanmaan innovaatiotoiminnan haasteet, tavoitteet ja strategia Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet Mihin pitää varautua? PIRKANMAAN INNOVAATIO- Globalisaatio syvenee ja saa uusia muotoja. Kilpailu materiaalisista ja immateriaalisista STRATEGIAN POHJANA ON tuotannontekijöistä, yritysten toimipaikoista, STRATEGIAPROSESSIN KULUESSA asukkaista, tutkijoista, opiskelijoista, matkailijoista jne. muuttuu maailmanlaajuiseksi ja LUOTU KÄSITYS MAAKUNNAN saa uusia muotoja, mutta tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia, elämyksiä ja vaikutteita TULEVAISUUDEN KESKEISISTÄ sekä yksilöille että yrityksille. Myös globaalit HAASTEISTA, JOIHIN ON KYETTÄVÄ ongelmat, kuten ilmastonmuutos, vaativat yhteisiä ratkaisuja. VARAUTUMAAN. Globalisaation ensimmäisessä vaiheessa Suomen valitsema korkean osaamisen strategia on toiminut hyvin. Nousevat taloudet ovat kuitenkin astumassa samalle osaamisvetoisen kilpailun kentälle. Suomen ja Pirkanmaan on viritettävä uuden tiedon ja osaamisen luomisen ja levittämisen rakenteet ja prosessit vastaamaan uutta kilpailutilannetta. Suurin osa tiedosta syntyy Suomen ja Pirkanmaan rajojen ulkopuolella. Kiinnittyminen globaaleihin tietämysverkostoihin on ehdoton edellytys, jos halutaan luoda kestävää innovaatiokykyä ja teräviä osaamisen kärkiä. Perinteisiä osaami-

3 Innovaatio uusi idea toteutus arvon luominen sen vahvuuksia on kyettävä edelleen terävöittämään, ja olemassa olevien vahvuuksien rinnalle on kehitettävä uusia kompetensseja erityisesti perinteiset tieteenalojen rajat ylittävillä yhdistelmillä. Talouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Valmistava teollisuus on entistä suurempien tehokkuuspaineiden alla, ja osa siitä siirtyy halvemman tuotannon maihin. Palvelusektorin merkitys jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan, kun palveluiden kysyntä ja tarjonta lisääntyy merkittävästi myös Suomessa. Pirkanmaalla vahva jalostusperinne näkyy edelleen elinkeinorakenteessa. Vaikka korkea jalostuksen aste ei välttämättä merkitse suurta riskiä, tuotantorakenteen muutokseen on silti varauduttava. Konkreettinen tekeminen tulee maakunnassa vähenemään, ja palvelutoiminta lisääntyy. Erityisesti osaamisintensiivisiä ja muita yrityspalveluita on kehitettävä. Jalostus ja palvelusektori kiinnittyvät entistä enemmän toisiinsa, ja tähän liittyvät innovaatiot luovat kilpailukykyä myös perinteiselle teollisuudelle. Väestökehityksen vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti. Väestön vanheneminen ja siihen liittyvä työvoiman tarjonnan pieneneminen eivät sinällään tule yllätyksenä ja niihin on jo varauduttu. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa väestörakenteen muutokset alkavat kuitenkin näkyä konkreettisesti haastaen sekä yritykset että julkiset organisaatiot aitoon muutokseen. Pirkanmaalla Tampereen vetovoima houkuttelee keskusseudulle uusia asukkaita, mutta keskusseudun ulkopuolella muuttoliike ei riitä korvaamaan työikäisten määrän vähenemistä. Kun julkisen talouden liikkumavara vähenee, innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan erityisesti julkisen palvelutuotannon kehittämiseen. GLOBALISAATIO = yhteiskunnan, talouden, teknologian ja kulttuurin maailmanlaajuisen yhteenkietoutuneisuuden ja keskinäisriippuvuuden kasvu. Teknologisen kehityksen muutos nopeutuu. Sekä Suomessa että erityisesti koko maailmassa on aiempaa enemmän uuden tiedon ja teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja, mikä tarkoittaa samalla esimerkiksi teknologisen kehityksen syklin lyhenemistä ja nopeutuvaa kehitystä erityisesti palvelutoiminnassa. Tällaisessa globaalis sa toimintaympäristössä korostuu kyky hallita teknologista muutosta ja sen vaikutuksia oman alueen talouteen. Teknologisen kyvykkyyden ylläpitäminen ja parantaminen ovat jatkossakin Pirkanmaan menestyksen edellytyksiä. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tavoitteet Mihin pyritään? PIRKANMAA ON VUONNA 2017 SATAVUOTIAAN SUOMEN DYNAAMISIN INNOVAATIO- MAAKUNTA, JONKA MENESTYSTEKIJÖITÄ OVAT VAHVISTUVA JA UUDISTUVA TEKNOLOGIA-, TUOTANTO- JA OSAAMISPERUSTA. SEN EDELLYTYKSIÄ OVAT HUIPPULUOKAN INHIMILLISET RESURSSIT, ARKIPÄIVÄÄN JUURTUNUT KANSAINVÄLISYYS, VAATIVAT KULUTTAJAT SEKÄ TEHOKAS JA DYNAAMINEN JULKINEN SEKTORI. Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? VISIOSTA JOHDETTUNA STRATEGIANA ON YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN INNOVAATIO- JA UUDISTUMISKYVYKKYYDEN KOHOTTAMINEN JA VAHVAN TIEDE- POHJAISEN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN SITEN, ETTÄ NIIDEN SYNERGINEN VUORO VAIKUTUS EDISTÄÄ SUJUVAA SIIRTYMISTÄ PALVELUPAINOTTEISEEN TUOTANTORAKENTEE SEEN JA INTEGROITUMISTA VOIMALLISESTI KANSAINVÄLISIIN ARVO- JA INNOVAATIO VERKOSTOIHIN SEKÄ MAHDOLLISTAA YRITYSTEN ARVONTUOTTO- KYVYN KASVATTAMISEN JA HYVÄN TYÖLLISYYDEN EDELLYTYKSET KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEITA NOUDATTAEN.

4 Strategian päätoimintalinjat Strategia täsmentyy neljäksi strategiseksi päätoimintalinjaksi: Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen, Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen, Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi sekä Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Pysyäkseen teknologisen STRATEGINEN HAASTE: kehityksen kärjessä Pirkanmaan Pirkanmaan kärkialojen tiede-, teknologiaon tehtävä yhä merkittävämpiä ja vaikuttavampia panostuksia. Meidän on sekä erikoistuttava ja osaamisperustan että huolehdittava riittävän vahvistaminen ja laajasta perusosaamisen ja uudistaminen. innovatiivisen ajattelun tasosta. Kärkiä vahvistamalla hyödynnämme jo olemassa olevaa osaamista ja kykenemme kilpailemaan kansainvälisillä areenoilla. Vahvalla perus osaamisella ja tieteenvälisellä kommunikaatiolla luomme kykyä reagoida yhteiskunnan ja talouden muutoksiin sekä tarjoamme nouseville kärjille pohjaa kehittyä. Innovaatioiden lähteenä on entistä useammin erilaisten osaamisten yhdistäminen ja kehittäjien, tutkijoiden ja käyttäjien yhteistyö. Pirkanmaalaisten toimijoiden on omilla vahvuusalueillaan otet tava vaikuttava rooli eurooppalaisen ja kansallisen innovaatiojärjes telmän uusissa rakenteissa, kuten Euroopan teknologiainstituutissa, Euroopan laajuisissa teknologialähtöisissä yhteistyörakenteissa (esim. ARTEMIS) ja kansallisissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vahva osallistuminen kansainvälisiin ja kansallisiin konsortioihin vahvistaa Pirkanmaan tieto-, teknologia- ja osaamisperustaa. Vastuu: TaY, TTY, VTT, teknologiakeskukset ja yritykset. Yhteistyörakenteita on vahvistettava ja konkretisoitava niin, että tapahtuu aitoa työnjakoa ja erikoistumista. Maakunnan sisäisiä rakenteita (esim. Unipoli, Maakuntakorkeakoulu) on edelleen kehitettävä strategisista lähtökohdista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet yhteistyörakenteet ovat mahdollisuus pirkanmaalaisille korkeakouluille. Tämä haaste koskee myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tahoillaan käynnistämiä ylimaakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyö- ja rakenneneuvotteluita. Vastuu: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tieteenalojen ja osaamisalojen välistä vuorovaikutusta on lisättävä luomalla rakenteita, ohjelmia ja tutkimushankkeita, joissa yhdistetään osaamista kulloisenkin ongelman vaatimalla tavalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laitoksia ja yksiköitä kannustetaan myös luomaan yhteisiä monitieteisiä ja tarvelähtöisiä koulutusmalleja, jotka vahvistavat tieteidenvälistä osaamista ja valikoituina tukevat osaamisen kärkialoja. Näitä ovat mm. bio- ja lääketieteellinen teknologia, informaatio- ja telekommunikaatioteknologia, koneenrakennus ja automaatio sekä optoelektroniikka ja laserteknologia. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, VTT ja yritysten tutkimusyksiköt. Käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä on tiivistettävä. Aitojen strategisten kumppanuuksien vahvistaminen tuottaa uudenlaista lisäarvoa sekä tiedon tuottajille että sen hyödyntäjille. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ja yliopistojen väliset yhteistyösuhteet on rakennettava nykyistä strategisemmin ja molempia osapuolia hyödyttävällä, innovatiivisella tavalla luomalla esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittäjien ja tutkijoiden yhteinen, avoin fyysinen t&k-ympäristö. Esimerkiksi Unipoli-yhteistyön puitteissa pitää kehittää tehokkaat ja vaikuttavat innovaatio- ja uusyrittäjyyspalvelut, täydennyskoulutus- ja tutkimuspalvelut. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, kunnat ja sairaanhoitopiiri. Kokemusperustaisen tiedon sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden tuomiseksi osaksi kärkialojen kehittämistä on luotava yritysten, tutkimusmaailman ja käyttäjien yhteisiä toiminta-areenoita. Erityinen tarve on innovaatio-, testaus-, evaluointi- ja kokeilualustoille (vrt. Living Labit ja platformit ). Nämä toimivat sekä testauksen ja käyttäjälähtöisyyden että avoimien innovaatioiden synnyn alustoin. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, VTT, yritykset, kunnat ja kehittäjäorganisaatiot. Luodaan fyysiset ja organisatoriset puitteet monitieteisten, dynaamisten innovaatioverstaiden toiminnalle. Kokeilun, kehittämisen ja ideoinnin innovaatioverstaat ovat yksi mahdollisuus tuoda uusia, raikkaita ajatuksia alueelliseen innovaatiotoimintaan. Näissä verstaissa esimerkiksi opiskelijaryhmät kehittävät ideoita ja innovaatioita omien kiinnostustensa ohjaamina. Yritykset ja organisaatiot voivat tukea toimintaa esimerkiksi antamalla verstaiden käyttöön omia teknologioitaan ja tarvittavia työvälineitä ryhmien käytettäväksi, testattavaksi ja sovellettavaksi. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja kunnat. Yliopistot ja koko akateeminen tutkimusyhteisö tieteellisen tiedon tuottajina; ammattikorkeakoulut ja yritykset tiedon soveltajina; teknologiakeskukset kumppaneineen erityisesti innovaatiojärjestelmän dynamiikan luojina. Toimintalinjan toimenpanon seuranta ja raportointi sopii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategisesta yhteistyöstä vastaavan Unipoli-konsortion tehtäväksi. Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen STRATEGINEN HAASTE: Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen sekä palveluliiketoiminnan periaatteiden omaksuminen. Pirkanmaa on siirtymässä yhä vahvemmin palveluvetoiseen tuotantorakenteeseen ja se on tehtävä hallitusti ja tietoisesti. Pirkanmaa tarvitsee entistä enemmän palvelu- ja liiketoimintainno vaatioita ja niistä syntyvää liiketoimintaa. Strategiassa korostetaan palvelualojen merkitystä ja ennakoidaan näin tuotantorakenteen muutosta. Viedään läpi prosessi, jossa halutut palvelusektorit tunnistetaan ja valitaan. Pirkanmaalle lupaavia aloja, joissa on vahvuuksia, ovat mm. käynnissäpito, hyvinvointi ja terveys, yhdyskuntasuunnittelu ja -palvelut sekä ohjelmistosuunnittelu. Erityisesti painotetaan tietointensiivisyyden merkitystä palveluprosessien ja palveluliiketoiminnan kehittymiselle ja talous kasvulle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut profiloivat palvelualoja koskevan tutkimuksen ja opetuksen valituille palvelualoille. Tämä tutkimus- ja kehittämistyö tulee kytkeä välittömästi käytännön sovelluskohteisiin niin palvelualoilla, teollisuudessa kuin julkisella sektorillakin. Erityisesti kiinnitetään huomiota palveluprosessien uudistamiseen ja tuotteistamiseen sovellettavissa oleviksi konsepteiksi. Näistä lähtökohdista yksityistä ja

5 julkista palvelusektoria koskevien tutkimusalojen kehittymistä on tuettava. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät. Palveluyrittäjyyden, uusien yritysten ja yrittäjämäisen ajattelumallin kannustamista sekä palveluliikeideoiden tuottamista ja hyödyntämistä parannetaan luomalla tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin keskittyvät toimintaympäristöt ja kehittämispalvelut sekä osallistumalla valtakunnallisiin ja eurooppalaisiin palveluliiketoimintaohjelmiin. Palveluita on kehitettävä yhdessä veturiyritysten, -organisaatioiden ja kuntien kanssa. Vastuu: teknologiakeskukset, yritykset, kunnat, sairaanhoitopiiri ja kehittäjäorganisaatiot. Kehittämis- ja innovaatio-osaaminen jalostetaan vientituotteeksi. Tavoitteeksi asetetaan, että Pirkanmaalla kyetään luomaan konsortio, joka kokoaa ja myy alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvää tuotteistettua osaamista esimerkiksi EU:n uusiin jäsenmaihin ja kehittyviin maihin. Yhtäältä kysymys on asiantuntijapalveluiden viennistä, mikä generoi Pirkanmaalle tulovirtaa. Toisaalta kysymys on uusien kansainvälisten yhteistyösuhteiden luomisesta ja omaan kehittämistoimintaan liittyvästä t&k- toiminnasta. Tällaisen vienti konsortion rakentami nen edellyttää tukea ja kansainvälisten kanavien avaamis ta. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot ja yrityskonsortiot. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköt, jotka käsittelevät palvelututkimusta ja palveluiksi tuotteistettavissa olevia teemoja; yrityskehitysorganisaatiot, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö palveluliiketoiminnan kehittäjinä, tutkimus- ja kehittämistarpeiden esiintuojina ja yhteis työn hakijoina; kunnat aloitteentekijänä palveluprosessiensa uudistamisessa. Toimintalinjan toteutumisen seurannasta ja siihen liittyvästä raportoinnista vastaa Tampereen kauppakamari. Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi STRATEGINEN HAASTE: Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän kansainvälisten kontaktien vahvistaminen sekä ulkomaisten huippuosaajien juurruttaminen pirkanmaalaisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Kansainvälisten verkostojen kautta voidaan viedä omaa osaamista muualle sekä hankkia uusia ja monipuolisia voimavaroja maa kunnan kehityksen hyväksi. Inno vaa tiojärjestelmän toimijoiden, kuten tutki joiden, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden liikkuvuus vaikuttaa koko järjestelmän toimi vuuteen uusien innovaatioiden tuottamises sa. Sekä korkeakouluis sa että yrityksissä pyritään kansain välisten kontaktien luomiseen ja hyödyn tämiseen sekä täältä lähtevien että tänne tulevien ihmisten avulla. Pirkanmaalaisten opiskeli joi den, tutkijoiden, opettajien, ke hittäjien ja yritysten asiantunti joiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä kautta linjan, mutta erityisesti osaamisen kärkialoilla. Ihmisiä on kannustettava lähtemään maailmalle ja samalla on varmistettava, että heillä on myös mahdollisuus tulla takaisin ja hyödyntää oppimaansa ja kokemaansa. Pirkanmaalaisten osaajien kansainvälisen liikkuvuuden kehittäminen on yksi maakunnan innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen kulmakivistä. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, yritykset ja kehittäjäorganisaatiot. Pirkanmaan houkuttelevuutta ulkomaisten professoreiden, tutkijoiden ja korkeakouluopettajien näkökulmasta on parannettava luomalla houkuttelevia tutkimusympäristöjä sekä hyvät asumis- ja koulutusolosuhteet muuttajien perheille. Kansallisten ja EUtasoisten kansainvälistämisinstrumenttien yhteyteen luodaan omia toimintamalleja, jotka tekevät nimenomaan Pirkanmaasta houkuttelevan sijoittumiskohteen. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kunnat. Ulkomaisten opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden juurtumista lisätään. On perustettava houkuttelevia rakenteita ja palvelukonsepteja, kuten kansainväliset tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yhdistävät jatkokoulutusohjelmat (MSc, PhD) valikoiduille osaamisen kärkialoille. Nämä yhdessä elinkeinoelämän kanssa suunniteltavat erityisohjelmat tekevät ulkomaisten harjoittelijoiden työllistämisen yksinkertaisemmaksi ja houkuttelevammaksi myös yrityksille. Normaalien vaihto-opiskelijoiden houkuttelemiseksi on nostettava Studying in Tampere Region -toimenpidekokonaisuuden kunnianhimoisuutta. On myös kiinnitettävä huomiota kontaktien säilyttämiseen täältä lähteneisiin osaajiin. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kunnat ja TOAS. Kansainvälisen liiketoiminnan osaamista lisätään ja kansainvälisiä verkostoja vahvistetaan niin liiketoiminnan, tutkimuksen kuin koulutuksenkin kannalta olennaisilla aloilla luomalla suoria yhteyksiä kansainvälisiin asiantuntijoihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusta ja opetusta vahvistetaan. Toteutetaan räätälöityjä ohjelmia kansainvälisesti toimiville yrityksille. Pirkanmaa luo ja hyödyntää määrätietoisesti kansainvälisiä verkostoja. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kaikki kansainväliset toimijat kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, yritykset ja koko bisnesyhteisö; alueen kansainvä lis tymistä ja houkuttelevuutta tukevat tahot kuten kunnat ja teknologia keskukset; kansainvälistymistä edistävän asenneilmapiirin osalta kaikki pirkan maalaiset. Pirkanmaalla on käynnistymässä kansainvälisen markkinoinnin ja ulkomaisten investointien edistämisen laajapohjainen hanke. Tämän toimintalinjan raportointi sopisi hankkeen tehtäväksi yhteistyössä esim. Unipoli-konsortion kanssa. Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen STRATEGINEN HAASTE: Pirkanmaan kokemusja taitointensiivisten alojen uudistumisja innovaatiokyvyn kehittäminen. Yritysten lisäarvontuottoky vyn kasvattaminen on tarpeen kokonaisvaltaisen taloudellisen kehityksen ja hyvän työllisyyden aikaansaamiseksi. Suuri osa yrityksistä ja kuntien toiminnoista on kokemusja taitointensiivisiä eli toiminta perustuu työssä kertyneeseen, usein hiljaisena tietona kulke vaan kokemukseen ja taitoon. Tietointensiivi syyden lisäämisestä on huomattava hyöty tällaisen toiminnan innovatiivi suuden ja uudistumiskyvyn kasvattamisessa. Tietointensiivisyyttä lisäävät esimerkiksi tiedon siirron ja tietojärjestelmien kehittäminen, teollisuuden tuotanto- ja prosessitekniikan ratkaisujen tuominen julkisiin palveluihin tai uudenlaiset palveluntuottamistavat. Kokemus- ja taitointensiivisillä aloilla pienetkin panokset innovatiivisuuteen voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa. Innovaatio- ja uusyrityspalveluita räätälöidään ja tarjontaa tehostetaan. Tämä on keskeinen edellytys kokemus- ja taitointensiivisten alojen innovatiivisuuden hyödyntämiselle liiketoimintana. Tarvitaan yhteisiä innovaatio- ja uusyrityspalveluita, jotka tarjoavat tasapuoliset mahdollisuudet innovaatioiden luomiseen. Esimerkiksi teknologia-asiamiestoiminnasta on pk-yrityskentällä hyviä kokemuksia. Valmiiden yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostaa tavoitteiden saavuttamista.

6 Innovaatiostrategian toteutus On esimerkiksi vahvistettava veturiyritysten roolia innovatiivisuuden edistäjänä verkostoissaan ja luotava toimitusverkostojen sisäisiä, teemoitettuja kehitysohjelmia. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot, teknologiakeskukset, yritykset, oppilaitokset ja kunnat. Vahvistetaan korkeakoulujen ja oppilaitosten tärkeää roolia tieteellisen tiedon jalkauttajina. Tieteellisen tiedon sopeuttamiseen kentälle sekä uuden käytännöllisen tiedon tuottamiseen on jo olemassa hyviä toimintamalleja, joiden systematisoiminen ja levittäminen laajemmalle on strategian tavoite. Oppilaitosten yhteistyömuotoja ja innovaatiopalvelujen saatavuutta on kehitettävä niin, että yrityksen tarpeeseen löytyy parhaiten ko. asian osaava taho. Tämä vaatii oppilaitoksilta sekä välittäjä- ja kehittäjäorganisaatioilta yhteistyön kirkastamista ja työnjaon selkeyttämistä. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot ja yritykset. Seutukuntien erikoistuneet kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit sisältävät maakunnallista potentiaalia, joka on hyödynnettävä. Pirkanmaan eri seutukunnilla on runsaasti sellaista erityisosaamista, jonka varaan olisi mahdollista rakentaa erilaisia kehittämisalustoja ja osaamisenluomismekanismeja, joista koko maakunta voisi hyötyä. Fyysisten ja teknologisten resurssien ym pärille koottavat kehittämis- ja koulutusalustat auttavat jakamaan teknologista osaamista myös eri toimialojen kesken. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot ja oppilaitokset. Julkisen sektorin perustoiminnan toimintatapoi hin ja palveluiden järjestämisen keinoihin on kiinni tettävä huomiota innovatiivisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi kuntasektorilla lähtökohdaksi voidaan ottaa innovatiivinen kunta -konsepti, jonka alla kuntien sisäisiä ja ulkoisia toimintatapoja voidaan systemaattisesti arvioida ja kehittää. Julkisen palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon suhdetta on syytä edelleen tarkastella myös innovaationäkökulmasta. Vastuu: kunnat ja kuntayhtymät. Välittäjäorganisaatiot kehitystarpeiden tunnistajina; paikalliset oppilaitokset ajattelutapojen levittäjinä; korkeakoulut sovelluskelpoisen tiedon tuottajina ja soveltavana pintana yritysten ja tieteellisen tutkimuksen välissä; kauppakamari, yrittäjäjärjestö; yritystoiminnan kehittäjäorganisaatiot; kunnat aloitteentekijöinä toimintojensa kehittämisessä. Toimintalinjan toteutumisen seurannasta ja raportoinnista voisivat vastata TE-keskuksen yrityskehitys- ja teknologiankehityspalvelut. Tärkein onnistumisen edellytys on asenteiden ja tahtotilan muutos: Pirkanmaalaisten on uskallettava laittaa tavoitteet korkealle ja kyettävä myös nostamaan oman kehittämistyön laatu vastaamaan asetettuja tavoitteita. Tavoitteet kohdistuvat koko innovaatiojärjestelmään ja ne jalkautuvat kaikkien pirkanmaalaisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen osallistuvien tahojen omien strategioiden, resurssien, kompetenssien ja toimintatapojen kautta. Kyky organisoitua tehokkaasti yhteistyöhön on yksi alueel lisen kilpailukyvyn keskeisistä tekijöistä, ja tämä Pirkanmaalla osataan. Maakunnassa on runsaat osaamisresurssit sekä vahvoja, asiantuntevia toimijoita, joiden panosta voidaan hyödyntää innovaatiostrategiaa toteutettaessa. Tavoitteet ovat saavutettavissa, kun yhteistyö nostetaan etusijalle. Innovaatiostrategian toteuttamiseksi on synnytettävä prosesseja ja verkostoja, joiden avulla pystytään luomaan yhdessä tekemisen henkeä ja avointa, innovatiivista vuorovaikutusta. Innovaatiostrategiaa ei voida toteuttaa ilman riskinottoa. Strategian toimeenpanossa kannustetaan uskallusta sellaisiinkin ratkaisuihin, joista ei jää pysyvää rakennetta tai joilla ei ole välittömässä näköpiirissä suoraa hyödynnettävyyttä. Edellä todetun lisäksi innovaatiostrategian toteutuksen välineitä ovat myös: Kehitysrahoituksen suuntaaminen innovaatiostrategian toimenpiteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on mahdollista suunnata esimerkiksi Euroopan unionin rakennepoliittista rahoitusta, kansallista rahoitusta ja EU:n puite- ja erityisohjelmien tarjoamia rahoitusvälineitä. Strategian toimenpiteitä koskevien aloitteiden pyytäminen. Keskeisiksi toimijoiksi tunnistetuilta tahoilta pyydetään konkreettisia kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia strategian painopistealoilla ja näiden toteuttamiselle pyritään luomaan riittävät edellytykset. Yhteisen tietoisuuden nostaminen maakunnan keskeisistä haasteista. Pirkanmaan innovaatiostrategian laatiminen on ollut pitkä prosessi, jonka aikana keskeisten toimijoiden tietoisuus maakunnan innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvistä haasteista on kasvanut. Avaintoimijoiden sitouttaminen luomalla yhteisesti käsitys tarvittavista toimenpiteistä sekä toimijoista. Sekä strategiaprosessi itsessään että strategia-asiakirja toimivat tietoisuuden levittämisen välineinä. Strategian käyttäminen alueellisen kehitystyön ja alueen strategioiden yhtenä pohjana. Avaintoimijatahot voivat hyödyntää strategiaa omien linjaustensa ja toimenpiteidensä pohjaksi. Innovaatiostrategian päätoimintalinjojen ja niiden sisältämien toimenpiteiden seuranta on osa laajempaa Pirkanmaan kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan seurantamenettelyä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa maakunnan kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisten ilmiöiden tason ja muutosten seuranta. Seurantamenettely tarjoaa indikaattorikohtaisen ehdotuksen strategian painopisteiden ja koko innovaatiojärjestelmän toiminnan seuraamiseen. Menettely sisältää seurantaprosessin kuvauksen sekä määrittelee seurannan kannalta oleelliset indikaattorit. Seuranta toteutetaan erillisenä kokonaisuutena. PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIAN laadintaprosessin suunnittelusta ja johtamisesta on vastannut Pirkanmaan liitto. Strategiaprosessissa ovat olleet osallisina Pirkanmaan innovaatiotoiminnan avaintahot. Strategiatyötä ohjannut neuvottelukunta koostui yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, kuntien, välittäjäorganisaatioiden ja Pirkanmaan liiton edustajista. Tampereen teknillisen yliopiston professori Marjatta Maula teki merkittävän pohjatyön työstämällä innovaatiostrategiatyön suuntaviivoiksi alustavat painopisteet, joiden pohjalta strategiaprosessia ohjannut neuvottelukunta on tehnyt valintoja, painotuksia ja tarkennuksia. Neuvoa-antavana elimenä toimi Pirkanmaan innovaationeuvosto. Strategiaprosessiin sisältyi myös kehittämiskeskusteluja keskeisten sidosryhmien sekä Pirkanmaan seutukuntien edustajien kanssa. Toimenpideehdotukset ovat syntyneet laajan yhteistyön tuloksena. Varsinaisen strategia-asiakirjan kirjoittamisesta on vastannut Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön Senten asiantuntijoista muodostettu ryhmä. Pirkanmaan innovaatiostrategian raportti on julkaistu kokonaisuudessaan Pirkanmaan liiton Internet-sivuilla

7 Pirkanmaan innovaatiostrategia TARVE MAAKUNNALLISEN INNOVAATIOSTRATEGIAN laadintaan syntyi maakuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna Suunnitelmassa todettiin, että vain kasvu ja innovaatiokyky takaavat maakunnan hyvinvoinnin. Helmikuussa 2008 valmistuneen innovaatiostrategian tarkoituksena on kiinnittää maakunnan innovaatiojärjestelmän osallisten ja sitä tukevien toimijoiden huomiota ja resursseja tulevaisuuden menestystekijöiden luomiseen. Strategia osoittaa painoalueet ja toimenpidekokonaisuudet, joilla luodaan edellytyksiä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden innovaatiotoiminnan kehittymiselle maakunnassa. Strategiaprosessi toteutettiin osana seitsemän maata ja kymmenen yhteistyöaluetta kattavaa Via Baltica Nordica Innoreg -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg III b -ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen Itämeri-instituutti. B 106 ISBN ISSN X Tuotanto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kuvat: TTY, Credinet Oy, John Deere Forestry Oy, Nokia Oyj, Metso Oyj, Kalmar Industries Oy Ab, Ata Gears Oy, Nokian Capacitors Oy, VTT, Sisu Diesel Oy, Inion Oy, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Ulkoasu: Marja Muhonen Paino: Esa Print Oy Tampere

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot