Pirkanmaan innovaatiostrategia. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan innovaatiostrategia. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Pirkanmaan innovaatiostrategia Tiivistelmä

2 SISÄLTÖ PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIA Tiivistelmä PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIA 3 Miten saadaan innovaatiokyky maakunnan kehityksen moottoriksi? 3 PIRKANMAAN INNOVAATIOTOIMINNAN HAASTEET, TAVOITTEET JA STRATEGIA 3 Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet Mihin pitää varautua? 3 Pirkanmaan innovaatiostrategia Miten saadaan innovaatiokyky maakunnan kehityksen moottoriksi? Innovaatiokyky on maakunnan menestymisen avaintekijä. Tämä näkemys on lähtökohtana Pirkanmaan innovaatiostrategialle ja siinä ehdotetuille toimenpiteille, joilla luodaan edellytyk siä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden innovaatiotoiminnan vahvistamiselle maakunnassa. Tavoitteena on tulevaisuuden kilpailukykyä kantava innovaatiojärjestelmä, joka perustuu keskeisten toimijoiden avoimeen yhteistyöhön. Päämääränä on kehittyvä ja elinvoimainen Pirkanmaa, missä osaaminen ja innovaatiokyky ovat kehityk sen keskeisiä moottoreita ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentavan kilpailukyvyn perusta. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tavoitteet Mihin pyritään? 5 Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? 5 STRATEGIAN PÄÄTOIMINTALINJAT 6 Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen 6 Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen 7 Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi 8 Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen 9 INNOVAATIOSTRATEGIAN TOTEUTUS 10 Pirkanmaan innovaatiotoiminnan haasteet, tavoitteet ja strategia Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet Mihin pitää varautua? PIRKANMAAN INNOVAATIO- Globalisaatio syvenee ja saa uusia muotoja. Kilpailu materiaalisista ja immateriaalisista STRATEGIAN POHJANA ON tuotannontekijöistä, yritysten toimipaikoista, STRATEGIAPROSESSIN KULUESSA asukkaista, tutkijoista, opiskelijoista, matkailijoista jne. muuttuu maailmanlaajuiseksi ja LUOTU KÄSITYS MAAKUNNAN saa uusia muotoja, mutta tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia, elämyksiä ja vaikutteita TULEVAISUUDEN KESKEISISTÄ sekä yksilöille että yrityksille. Myös globaalit HAASTEISTA, JOIHIN ON KYETTÄVÄ ongelmat, kuten ilmastonmuutos, vaativat yhteisiä ratkaisuja. VARAUTUMAAN. Globalisaation ensimmäisessä vaiheessa Suomen valitsema korkean osaamisen strategia on toiminut hyvin. Nousevat taloudet ovat kuitenkin astumassa samalle osaamisvetoisen kilpailun kentälle. Suomen ja Pirkanmaan on viritettävä uuden tiedon ja osaamisen luomisen ja levittämisen rakenteet ja prosessit vastaamaan uutta kilpailutilannetta. Suurin osa tiedosta syntyy Suomen ja Pirkanmaan rajojen ulkopuolella. Kiinnittyminen globaaleihin tietämysverkostoihin on ehdoton edellytys, jos halutaan luoda kestävää innovaatiokykyä ja teräviä osaamisen kärkiä. Perinteisiä osaami-

3 Innovaatio uusi idea toteutus arvon luominen sen vahvuuksia on kyettävä edelleen terävöittämään, ja olemassa olevien vahvuuksien rinnalle on kehitettävä uusia kompetensseja erityisesti perinteiset tieteenalojen rajat ylittävillä yhdistelmillä. Talouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Valmistava teollisuus on entistä suurempien tehokkuuspaineiden alla, ja osa siitä siirtyy halvemman tuotannon maihin. Palvelusektorin merkitys jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan, kun palveluiden kysyntä ja tarjonta lisääntyy merkittävästi myös Suomessa. Pirkanmaalla vahva jalostusperinne näkyy edelleen elinkeinorakenteessa. Vaikka korkea jalostuksen aste ei välttämättä merkitse suurta riskiä, tuotantorakenteen muutokseen on silti varauduttava. Konkreettinen tekeminen tulee maakunnassa vähenemään, ja palvelutoiminta lisääntyy. Erityisesti osaamisintensiivisiä ja muita yrityspalveluita on kehitettävä. Jalostus ja palvelusektori kiinnittyvät entistä enemmän toisiinsa, ja tähän liittyvät innovaatiot luovat kilpailukykyä myös perinteiselle teollisuudelle. Väestökehityksen vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti. Väestön vanheneminen ja siihen liittyvä työvoiman tarjonnan pieneneminen eivät sinällään tule yllätyksenä ja niihin on jo varauduttu. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa väestörakenteen muutokset alkavat kuitenkin näkyä konkreettisesti haastaen sekä yritykset että julkiset organisaatiot aitoon muutokseen. Pirkanmaalla Tampereen vetovoima houkuttelee keskusseudulle uusia asukkaita, mutta keskusseudun ulkopuolella muuttoliike ei riitä korvaamaan työikäisten määrän vähenemistä. Kun julkisen talouden liikkumavara vähenee, innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan erityisesti julkisen palvelutuotannon kehittämiseen. GLOBALISAATIO = yhteiskunnan, talouden, teknologian ja kulttuurin maailmanlaajuisen yhteenkietoutuneisuuden ja keskinäisriippuvuuden kasvu. Teknologisen kehityksen muutos nopeutuu. Sekä Suomessa että erityisesti koko maailmassa on aiempaa enemmän uuden tiedon ja teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja, mikä tarkoittaa samalla esimerkiksi teknologisen kehityksen syklin lyhenemistä ja nopeutuvaa kehitystä erityisesti palvelutoiminnassa. Tällaisessa globaalis sa toimintaympäristössä korostuu kyky hallita teknologista muutosta ja sen vaikutuksia oman alueen talouteen. Teknologisen kyvykkyyden ylläpitäminen ja parantaminen ovat jatkossakin Pirkanmaan menestyksen edellytyksiä. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tavoitteet Mihin pyritään? PIRKANMAA ON VUONNA 2017 SATAVUOTIAAN SUOMEN DYNAAMISIN INNOVAATIO- MAAKUNTA, JONKA MENESTYSTEKIJÖITÄ OVAT VAHVISTUVA JA UUDISTUVA TEKNOLOGIA-, TUOTANTO- JA OSAAMISPERUSTA. SEN EDELLYTYKSIÄ OVAT HUIPPULUOKAN INHIMILLISET RESURSSIT, ARKIPÄIVÄÄN JUURTUNUT KANSAINVÄLISYYS, VAATIVAT KULUTTAJAT SEKÄ TEHOKAS JA DYNAAMINEN JULKINEN SEKTORI. Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? VISIOSTA JOHDETTUNA STRATEGIANA ON YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN INNOVAATIO- JA UUDISTUMISKYVYKKYYDEN KOHOTTAMINEN JA VAHVAN TIEDE- POHJAISEN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN SITEN, ETTÄ NIIDEN SYNERGINEN VUORO VAIKUTUS EDISTÄÄ SUJUVAA SIIRTYMISTÄ PALVELUPAINOTTEISEEN TUOTANTORAKENTEE SEEN JA INTEGROITUMISTA VOIMALLISESTI KANSAINVÄLISIIN ARVO- JA INNOVAATIO VERKOSTOIHIN SEKÄ MAHDOLLISTAA YRITYSTEN ARVONTUOTTO- KYVYN KASVATTAMISEN JA HYVÄN TYÖLLISYYDEN EDELLYTYKSET KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEITA NOUDATTAEN.

4 Strategian päätoimintalinjat Strategia täsmentyy neljäksi strategiseksi päätoimintalinjaksi: Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen, Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen, Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi sekä Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Pysyäkseen teknologisen STRATEGINEN HAASTE: kehityksen kärjessä Pirkanmaan Pirkanmaan kärkialojen tiede-, teknologiaon tehtävä yhä merkittävämpiä ja vaikuttavampia panostuksia. Meidän on sekä erikoistuttava ja osaamisperustan että huolehdittava riittävän vahvistaminen ja laajasta perusosaamisen ja uudistaminen. innovatiivisen ajattelun tasosta. Kärkiä vahvistamalla hyödynnämme jo olemassa olevaa osaamista ja kykenemme kilpailemaan kansainvälisillä areenoilla. Vahvalla perus osaamisella ja tieteenvälisellä kommunikaatiolla luomme kykyä reagoida yhteiskunnan ja talouden muutoksiin sekä tarjoamme nouseville kärjille pohjaa kehittyä. Innovaatioiden lähteenä on entistä useammin erilaisten osaamisten yhdistäminen ja kehittäjien, tutkijoiden ja käyttäjien yhteistyö. Pirkanmaalaisten toimijoiden on omilla vahvuusalueillaan otet tava vaikuttava rooli eurooppalaisen ja kansallisen innovaatiojärjes telmän uusissa rakenteissa, kuten Euroopan teknologiainstituutissa, Euroopan laajuisissa teknologialähtöisissä yhteistyörakenteissa (esim. ARTEMIS) ja kansallisissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vahva osallistuminen kansainvälisiin ja kansallisiin konsortioihin vahvistaa Pirkanmaan tieto-, teknologia- ja osaamisperustaa. Vastuu: TaY, TTY, VTT, teknologiakeskukset ja yritykset. Yhteistyörakenteita on vahvistettava ja konkretisoitava niin, että tapahtuu aitoa työnjakoa ja erikoistumista. Maakunnan sisäisiä rakenteita (esim. Unipoli, Maakuntakorkeakoulu) on edelleen kehitettävä strategisista lähtökohdista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet yhteistyörakenteet ovat mahdollisuus pirkanmaalaisille korkeakouluille. Tämä haaste koskee myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tahoillaan käynnistämiä ylimaakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyö- ja rakenneneuvotteluita. Vastuu: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tieteenalojen ja osaamisalojen välistä vuorovaikutusta on lisättävä luomalla rakenteita, ohjelmia ja tutkimushankkeita, joissa yhdistetään osaamista kulloisenkin ongelman vaatimalla tavalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laitoksia ja yksiköitä kannustetaan myös luomaan yhteisiä monitieteisiä ja tarvelähtöisiä koulutusmalleja, jotka vahvistavat tieteidenvälistä osaamista ja valikoituina tukevat osaamisen kärkialoja. Näitä ovat mm. bio- ja lääketieteellinen teknologia, informaatio- ja telekommunikaatioteknologia, koneenrakennus ja automaatio sekä optoelektroniikka ja laserteknologia. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, VTT ja yritysten tutkimusyksiköt. Käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä on tiivistettävä. Aitojen strategisten kumppanuuksien vahvistaminen tuottaa uudenlaista lisäarvoa sekä tiedon tuottajille että sen hyödyntäjille. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ja yliopistojen väliset yhteistyösuhteet on rakennettava nykyistä strategisemmin ja molempia osapuolia hyödyttävällä, innovatiivisella tavalla luomalla esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittäjien ja tutkijoiden yhteinen, avoin fyysinen t&k-ympäristö. Esimerkiksi Unipoli-yhteistyön puitteissa pitää kehittää tehokkaat ja vaikuttavat innovaatio- ja uusyrittäjyyspalvelut, täydennyskoulutus- ja tutkimuspalvelut. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, kunnat ja sairaanhoitopiiri. Kokemusperustaisen tiedon sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden tuomiseksi osaksi kärkialojen kehittämistä on luotava yritysten, tutkimusmaailman ja käyttäjien yhteisiä toiminta-areenoita. Erityinen tarve on innovaatio-, testaus-, evaluointi- ja kokeilualustoille (vrt. Living Labit ja platformit ). Nämä toimivat sekä testauksen ja käyttäjälähtöisyyden että avoimien innovaatioiden synnyn alustoin. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, VTT, yritykset, kunnat ja kehittäjäorganisaatiot. Luodaan fyysiset ja organisatoriset puitteet monitieteisten, dynaamisten innovaatioverstaiden toiminnalle. Kokeilun, kehittämisen ja ideoinnin innovaatioverstaat ovat yksi mahdollisuus tuoda uusia, raikkaita ajatuksia alueelliseen innovaatiotoimintaan. Näissä verstaissa esimerkiksi opiskelijaryhmät kehittävät ideoita ja innovaatioita omien kiinnostustensa ohjaamina. Yritykset ja organisaatiot voivat tukea toimintaa esimerkiksi antamalla verstaiden käyttöön omia teknologioitaan ja tarvittavia työvälineitä ryhmien käytettäväksi, testattavaksi ja sovellettavaksi. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja kunnat. Yliopistot ja koko akateeminen tutkimusyhteisö tieteellisen tiedon tuottajina; ammattikorkeakoulut ja yritykset tiedon soveltajina; teknologiakeskukset kumppaneineen erityisesti innovaatiojärjestelmän dynamiikan luojina. Toimintalinjan toimenpanon seuranta ja raportointi sopii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategisesta yhteistyöstä vastaavan Unipoli-konsortion tehtäväksi. Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen STRATEGINEN HAASTE: Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen sekä palveluliiketoiminnan periaatteiden omaksuminen. Pirkanmaa on siirtymässä yhä vahvemmin palveluvetoiseen tuotantorakenteeseen ja se on tehtävä hallitusti ja tietoisesti. Pirkanmaa tarvitsee entistä enemmän palvelu- ja liiketoimintainno vaatioita ja niistä syntyvää liiketoimintaa. Strategiassa korostetaan palvelualojen merkitystä ja ennakoidaan näin tuotantorakenteen muutosta. Viedään läpi prosessi, jossa halutut palvelusektorit tunnistetaan ja valitaan. Pirkanmaalle lupaavia aloja, joissa on vahvuuksia, ovat mm. käynnissäpito, hyvinvointi ja terveys, yhdyskuntasuunnittelu ja -palvelut sekä ohjelmistosuunnittelu. Erityisesti painotetaan tietointensiivisyyden merkitystä palveluprosessien ja palveluliiketoiminnan kehittymiselle ja talous kasvulle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut profiloivat palvelualoja koskevan tutkimuksen ja opetuksen valituille palvelualoille. Tämä tutkimus- ja kehittämistyö tulee kytkeä välittömästi käytännön sovelluskohteisiin niin palvelualoilla, teollisuudessa kuin julkisella sektorillakin. Erityisesti kiinnitetään huomiota palveluprosessien uudistamiseen ja tuotteistamiseen sovellettavissa oleviksi konsepteiksi. Näistä lähtökohdista yksityistä ja

5 julkista palvelusektoria koskevien tutkimusalojen kehittymistä on tuettava. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät. Palveluyrittäjyyden, uusien yritysten ja yrittäjämäisen ajattelumallin kannustamista sekä palveluliikeideoiden tuottamista ja hyödyntämistä parannetaan luomalla tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin keskittyvät toimintaympäristöt ja kehittämispalvelut sekä osallistumalla valtakunnallisiin ja eurooppalaisiin palveluliiketoimintaohjelmiin. Palveluita on kehitettävä yhdessä veturiyritysten, -organisaatioiden ja kuntien kanssa. Vastuu: teknologiakeskukset, yritykset, kunnat, sairaanhoitopiiri ja kehittäjäorganisaatiot. Kehittämis- ja innovaatio-osaaminen jalostetaan vientituotteeksi. Tavoitteeksi asetetaan, että Pirkanmaalla kyetään luomaan konsortio, joka kokoaa ja myy alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvää tuotteistettua osaamista esimerkiksi EU:n uusiin jäsenmaihin ja kehittyviin maihin. Yhtäältä kysymys on asiantuntijapalveluiden viennistä, mikä generoi Pirkanmaalle tulovirtaa. Toisaalta kysymys on uusien kansainvälisten yhteistyösuhteiden luomisesta ja omaan kehittämistoimintaan liittyvästä t&k- toiminnasta. Tällaisen vienti konsortion rakentami nen edellyttää tukea ja kansainvälisten kanavien avaamis ta. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot ja yrityskonsortiot. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköt, jotka käsittelevät palvelututkimusta ja palveluiksi tuotteistettavissa olevia teemoja; yrityskehitysorganisaatiot, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö palveluliiketoiminnan kehittäjinä, tutkimus- ja kehittämistarpeiden esiintuojina ja yhteis työn hakijoina; kunnat aloitteentekijänä palveluprosessiensa uudistamisessa. Toimintalinjan toteutumisen seurannasta ja siihen liittyvästä raportoinnista vastaa Tampereen kauppakamari. Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi STRATEGINEN HAASTE: Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän kansainvälisten kontaktien vahvistaminen sekä ulkomaisten huippuosaajien juurruttaminen pirkanmaalaisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Kansainvälisten verkostojen kautta voidaan viedä omaa osaamista muualle sekä hankkia uusia ja monipuolisia voimavaroja maa kunnan kehityksen hyväksi. Inno vaa tiojärjestelmän toimijoiden, kuten tutki joiden, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden liikkuvuus vaikuttaa koko järjestelmän toimi vuuteen uusien innovaatioiden tuottamises sa. Sekä korkeakouluis sa että yrityksissä pyritään kansain välisten kontaktien luomiseen ja hyödyn tämiseen sekä täältä lähtevien että tänne tulevien ihmisten avulla. Pirkanmaalaisten opiskeli joi den, tutkijoiden, opettajien, ke hittäjien ja yritysten asiantunti joiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä kautta linjan, mutta erityisesti osaamisen kärkialoilla. Ihmisiä on kannustettava lähtemään maailmalle ja samalla on varmistettava, että heillä on myös mahdollisuus tulla takaisin ja hyödyntää oppimaansa ja kokemaansa. Pirkanmaalaisten osaajien kansainvälisen liikkuvuuden kehittäminen on yksi maakunnan innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen kulmakivistä. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, yritykset ja kehittäjäorganisaatiot. Pirkanmaan houkuttelevuutta ulkomaisten professoreiden, tutkijoiden ja korkeakouluopettajien näkökulmasta on parannettava luomalla houkuttelevia tutkimusympäristöjä sekä hyvät asumis- ja koulutusolosuhteet muuttajien perheille. Kansallisten ja EUtasoisten kansainvälistämisinstrumenttien yhteyteen luodaan omia toimintamalleja, jotka tekevät nimenomaan Pirkanmaasta houkuttelevan sijoittumiskohteen. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kunnat. Ulkomaisten opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden juurtumista lisätään. On perustettava houkuttelevia rakenteita ja palvelukonsepteja, kuten kansainväliset tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yhdistävät jatkokoulutusohjelmat (MSc, PhD) valikoiduille osaamisen kärkialoille. Nämä yhdessä elinkeinoelämän kanssa suunniteltavat erityisohjelmat tekevät ulkomaisten harjoittelijoiden työllistämisen yksinkertaisemmaksi ja houkuttelevammaksi myös yrityksille. Normaalien vaihto-opiskelijoiden houkuttelemiseksi on nostettava Studying in Tampere Region -toimenpidekokonaisuuden kunnianhimoisuutta. On myös kiinnitettävä huomiota kontaktien säilyttämiseen täältä lähteneisiin osaajiin. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kunnat ja TOAS. Kansainvälisen liiketoiminnan osaamista lisätään ja kansainvälisiä verkostoja vahvistetaan niin liiketoiminnan, tutkimuksen kuin koulutuksenkin kannalta olennaisilla aloilla luomalla suoria yhteyksiä kansainvälisiin asiantuntijoihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusta ja opetusta vahvistetaan. Toteutetaan räätälöityjä ohjelmia kansainvälisesti toimiville yrityksille. Pirkanmaa luo ja hyödyntää määrätietoisesti kansainvälisiä verkostoja. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kaikki kansainväliset toimijat kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, yritykset ja koko bisnesyhteisö; alueen kansainvä lis tymistä ja houkuttelevuutta tukevat tahot kuten kunnat ja teknologia keskukset; kansainvälistymistä edistävän asenneilmapiirin osalta kaikki pirkan maalaiset. Pirkanmaalla on käynnistymässä kansainvälisen markkinoinnin ja ulkomaisten investointien edistämisen laajapohjainen hanke. Tämän toimintalinjan raportointi sopisi hankkeen tehtäväksi yhteistyössä esim. Unipoli-konsortion kanssa. Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen STRATEGINEN HAASTE: Pirkanmaan kokemusja taitointensiivisten alojen uudistumisja innovaatiokyvyn kehittäminen. Yritysten lisäarvontuottoky vyn kasvattaminen on tarpeen kokonaisvaltaisen taloudellisen kehityksen ja hyvän työllisyyden aikaansaamiseksi. Suuri osa yrityksistä ja kuntien toiminnoista on kokemusja taitointensiivisiä eli toiminta perustuu työssä kertyneeseen, usein hiljaisena tietona kulke vaan kokemukseen ja taitoon. Tietointensiivi syyden lisäämisestä on huomattava hyöty tällaisen toiminnan innovatiivi suuden ja uudistumiskyvyn kasvattamisessa. Tietointensiivisyyttä lisäävät esimerkiksi tiedon siirron ja tietojärjestelmien kehittäminen, teollisuuden tuotanto- ja prosessitekniikan ratkaisujen tuominen julkisiin palveluihin tai uudenlaiset palveluntuottamistavat. Kokemus- ja taitointensiivisillä aloilla pienetkin panokset innovatiivisuuteen voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa. Innovaatio- ja uusyrityspalveluita räätälöidään ja tarjontaa tehostetaan. Tämä on keskeinen edellytys kokemus- ja taitointensiivisten alojen innovatiivisuuden hyödyntämiselle liiketoimintana. Tarvitaan yhteisiä innovaatio- ja uusyrityspalveluita, jotka tarjoavat tasapuoliset mahdollisuudet innovaatioiden luomiseen. Esimerkiksi teknologia-asiamiestoiminnasta on pk-yrityskentällä hyviä kokemuksia. Valmiiden yhteistyöverkostojen hyödyntäminen tehostaa tavoitteiden saavuttamista.

6 Innovaatiostrategian toteutus On esimerkiksi vahvistettava veturiyritysten roolia innovatiivisuuden edistäjänä verkostoissaan ja luotava toimitusverkostojen sisäisiä, teemoitettuja kehitysohjelmia. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot, teknologiakeskukset, yritykset, oppilaitokset ja kunnat. Vahvistetaan korkeakoulujen ja oppilaitosten tärkeää roolia tieteellisen tiedon jalkauttajina. Tieteellisen tiedon sopeuttamiseen kentälle sekä uuden käytännöllisen tiedon tuottamiseen on jo olemassa hyviä toimintamalleja, joiden systematisoiminen ja levittäminen laajemmalle on strategian tavoite. Oppilaitosten yhteistyömuotoja ja innovaatiopalvelujen saatavuutta on kehitettävä niin, että yrityksen tarpeeseen löytyy parhaiten ko. asian osaava taho. Tämä vaatii oppilaitoksilta sekä välittäjä- ja kehittäjäorganisaatioilta yhteistyön kirkastamista ja työnjaon selkeyttämistä. Vastuu: yliopistot, ammattikorkeakoulut, oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot ja yritykset. Seutukuntien erikoistuneet kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit sisältävät maakunnallista potentiaalia, joka on hyödynnettävä. Pirkanmaan eri seutukunnilla on runsaasti sellaista erityisosaamista, jonka varaan olisi mahdollista rakentaa erilaisia kehittämisalustoja ja osaamisenluomismekanismeja, joista koko maakunta voisi hyötyä. Fyysisten ja teknologisten resurssien ym pärille koottavat kehittämis- ja koulutusalustat auttavat jakamaan teknologista osaamista myös eri toimialojen kesken. Vastuu: kehittäjäorganisaatiot ja oppilaitokset. Julkisen sektorin perustoiminnan toimintatapoi hin ja palveluiden järjestämisen keinoihin on kiinni tettävä huomiota innovatiivisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi kuntasektorilla lähtökohdaksi voidaan ottaa innovatiivinen kunta -konsepti, jonka alla kuntien sisäisiä ja ulkoisia toimintatapoja voidaan systemaattisesti arvioida ja kehittää. Julkisen palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon suhdetta on syytä edelleen tarkastella myös innovaationäkökulmasta. Vastuu: kunnat ja kuntayhtymät. Välittäjäorganisaatiot kehitystarpeiden tunnistajina; paikalliset oppilaitokset ajattelutapojen levittäjinä; korkeakoulut sovelluskelpoisen tiedon tuottajina ja soveltavana pintana yritysten ja tieteellisen tutkimuksen välissä; kauppakamari, yrittäjäjärjestö; yritystoiminnan kehittäjäorganisaatiot; kunnat aloitteentekijöinä toimintojensa kehittämisessä. Toimintalinjan toteutumisen seurannasta ja raportoinnista voisivat vastata TE-keskuksen yrityskehitys- ja teknologiankehityspalvelut. Tärkein onnistumisen edellytys on asenteiden ja tahtotilan muutos: Pirkanmaalaisten on uskallettava laittaa tavoitteet korkealle ja kyettävä myös nostamaan oman kehittämistyön laatu vastaamaan asetettuja tavoitteita. Tavoitteet kohdistuvat koko innovaatiojärjestelmään ja ne jalkautuvat kaikkien pirkanmaalaisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen osallistuvien tahojen omien strategioiden, resurssien, kompetenssien ja toimintatapojen kautta. Kyky organisoitua tehokkaasti yhteistyöhön on yksi alueel lisen kilpailukyvyn keskeisistä tekijöistä, ja tämä Pirkanmaalla osataan. Maakunnassa on runsaat osaamisresurssit sekä vahvoja, asiantuntevia toimijoita, joiden panosta voidaan hyödyntää innovaatiostrategiaa toteutettaessa. Tavoitteet ovat saavutettavissa, kun yhteistyö nostetaan etusijalle. Innovaatiostrategian toteuttamiseksi on synnytettävä prosesseja ja verkostoja, joiden avulla pystytään luomaan yhdessä tekemisen henkeä ja avointa, innovatiivista vuorovaikutusta. Innovaatiostrategiaa ei voida toteuttaa ilman riskinottoa. Strategian toimeenpanossa kannustetaan uskallusta sellaisiinkin ratkaisuihin, joista ei jää pysyvää rakennetta tai joilla ei ole välittömässä näköpiirissä suoraa hyödynnettävyyttä. Edellä todetun lisäksi innovaatiostrategian toteutuksen välineitä ovat myös: Kehitysrahoituksen suuntaaminen innovaatiostrategian toimenpiteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on mahdollista suunnata esimerkiksi Euroopan unionin rakennepoliittista rahoitusta, kansallista rahoitusta ja EU:n puite- ja erityisohjelmien tarjoamia rahoitusvälineitä. Strategian toimenpiteitä koskevien aloitteiden pyytäminen. Keskeisiksi toimijoiksi tunnistetuilta tahoilta pyydetään konkreettisia kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia strategian painopistealoilla ja näiden toteuttamiselle pyritään luomaan riittävät edellytykset. Yhteisen tietoisuuden nostaminen maakunnan keskeisistä haasteista. Pirkanmaan innovaatiostrategian laatiminen on ollut pitkä prosessi, jonka aikana keskeisten toimijoiden tietoisuus maakunnan innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvistä haasteista on kasvanut. Avaintoimijoiden sitouttaminen luomalla yhteisesti käsitys tarvittavista toimenpiteistä sekä toimijoista. Sekä strategiaprosessi itsessään että strategia-asiakirja toimivat tietoisuuden levittämisen välineinä. Strategian käyttäminen alueellisen kehitystyön ja alueen strategioiden yhtenä pohjana. Avaintoimijatahot voivat hyödyntää strategiaa omien linjaustensa ja toimenpiteidensä pohjaksi. Innovaatiostrategian päätoimintalinjojen ja niiden sisältämien toimenpiteiden seuranta on osa laajempaa Pirkanmaan kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan seurantamenettelyä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa maakunnan kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisten ilmiöiden tason ja muutosten seuranta. Seurantamenettely tarjoaa indikaattorikohtaisen ehdotuksen strategian painopisteiden ja koko innovaatiojärjestelmän toiminnan seuraamiseen. Menettely sisältää seurantaprosessin kuvauksen sekä määrittelee seurannan kannalta oleelliset indikaattorit. Seuranta toteutetaan erillisenä kokonaisuutena. PIRKANMAAN INNOVAATIOSTRATEGIAN laadintaprosessin suunnittelusta ja johtamisesta on vastannut Pirkanmaan liitto. Strategiaprosessissa ovat olleet osallisina Pirkanmaan innovaatiotoiminnan avaintahot. Strategiatyötä ohjannut neuvottelukunta koostui yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, kuntien, välittäjäorganisaatioiden ja Pirkanmaan liiton edustajista. Tampereen teknillisen yliopiston professori Marjatta Maula teki merkittävän pohjatyön työstämällä innovaatiostrategiatyön suuntaviivoiksi alustavat painopisteet, joiden pohjalta strategiaprosessia ohjannut neuvottelukunta on tehnyt valintoja, painotuksia ja tarkennuksia. Neuvoa-antavana elimenä toimi Pirkanmaan innovaationeuvosto. Strategiaprosessiin sisältyi myös kehittämiskeskusteluja keskeisten sidosryhmien sekä Pirkanmaan seutukuntien edustajien kanssa. Toimenpideehdotukset ovat syntyneet laajan yhteistyön tuloksena. Varsinaisen strategia-asiakirjan kirjoittamisesta on vastannut Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön Senten asiantuntijoista muodostettu ryhmä. Pirkanmaan innovaatiostrategian raportti on julkaistu kokonaisuudessaan Pirkanmaan liiton Internet-sivuilla

7 Pirkanmaan innovaatiostrategia TARVE MAAKUNNALLISEN INNOVAATIOSTRATEGIAN laadintaan syntyi maakuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna Suunnitelmassa todettiin, että vain kasvu ja innovaatiokyky takaavat maakunnan hyvinvoinnin. Helmikuussa 2008 valmistuneen innovaatiostrategian tarkoituksena on kiinnittää maakunnan innovaatiojärjestelmän osallisten ja sitä tukevien toimijoiden huomiota ja resursseja tulevaisuuden menestystekijöiden luomiseen. Strategia osoittaa painoalueet ja toimenpidekokonaisuudet, joilla luodaan edellytyksiä sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden innovaatiotoiminnan kehittymiselle maakunnassa. Strategiaprosessi toteutettiin osana seitsemän maata ja kymmenen yhteistyöaluetta kattavaa Via Baltica Nordica Innoreg -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg III b -ohjelmasta. Hanketta koordinoi Suomen Itämeri-instituutti. B 106 ISBN ISSN X Tuotanto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kuvat: TTY, Credinet Oy, John Deere Forestry Oy, Nokia Oyj, Metso Oyj, Kalmar Industries Oy Ab, Ata Gears Oy, Nokian Capacitors Oy, VTT, Sisu Diesel Oy, Inion Oy, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Ulkoasu: Marja Muhonen Paino: Esa Print Oy Tampere

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot