Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10

Transkriptio

1 maaseudun makasiinilehti Mmm...Pohjois-Savon 2/2014 Leader - toimintaa Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 Mehiläistarhaus kiinnostaa Pohjois-Savossa s. 16 Jättipalsamin ja jättiputken torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä s. 26 Eemeli Kiukkonen palasi kotiseudulleen ja perusti valokuvausyrityksen.

2 Mmm... Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti 2/2014 Julkaisija Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman seuranta ja arviointi -hanke (vaihe II) Vastaava toimitus Satu Peltonen ja Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Ulkoasu ja taitto Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Kannen kuva Eemeli Kiukkonen Painopaikka Offsetpaino L. Tuovinen Ky Painosmäärä 3000 kpl Sisällys: Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima Maaseutu kehittyy yhteistyöllä Leader-toimintaa Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden paluun synnyinseudulle Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Seitsemän vuoden silmäys Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa Viherrakentaminen vaatii laajan yhteistyöverkoston Maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukko ry Kalakukon iärestä Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa Ylä-Savon Veturi ry Veturi uskoo Ylä-Savoon Sydämen asiana kesä teatteri Eerola Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä Yhteisvoimin vieraslajeja vastaan Valokuitua eniten Ylä-Savossa Mansikka ry, yhteystiedot Kalakukko ry, yhteystiedot Veturi ry, yhteystiedot

3 PÄÄKIRJOITUS Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima Kunta ei pysty yksin takaamaan alueensa elinvoimaisuutta, mutta kokemukset osoittavat, että kunnalla on vahva rooli paikkakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tampereen yliopiston tutkijat erittelivät juuri valmistuneessa tutkimuksessaan kuntien elinvoimajohtamisen kolmeen eri osa-alueeseen - resurssit, vuorovaikutus ja uuden luominen. Kaikilla osa-alueilla on merkityksensä kunnan elinvoimaisuuden kannalta, eikä niistä pelkästään yhdellä menestyminen takaa elinvoimaisuutta. Parhaimmillaan elinvoimajohtaminen edellyttää kaikkien näiden näkökulmien huomioimista, ja parhaaseen tulokseen pääsee tukemalla kaikkien osa-alueiden yhteisvaikutusta. Maaseudun näkökulmasta tutkijoiden jäsennyksessä on kiinnostavaa se, että elinvoimaa edistävät kehät voivat saada alkunsa mistä tahansa osa-alueesta. Esimerkiksi vuorovaikutuksesta lähtevä kehä voi edetä uuden luomiseen, jolloin verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta syntyy uutta ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kunta voi tulevaisuudessa kehittyä. Tämä puolestaan voi johtaa strategiavalintoihin, jotka vaikuttavat positiivisesti myös kunnan resursseihin pitkällä aikavälillä. Vuorovaikutus voi myös esimerkiksi yhteisöjen uudenlaisen vastuunkannon tai kekseliään yritysyhteistyön avulla vaikuttaa suoraan kunnan resursseihin tai ainakin resurssien tarpeeseen. Maaseudun kehittäminen on oikeastaan aina perustunut vahvalle vuorovaikutukselle, josta nykymuodossa toimintaryhmätyö ja kylätoiminta ovat hyviä esimerkkejä. Maaseudun kunnat ovat aktiivisesti hakeutuneet avoimeen vuorovaikutukseen ja olleet sitä kautta sysäämässä kehityksen pyörää liikkeelle. Uudistuminen ja elinvoima ei ole kunnassa vain elinkeinotoimen asia, vaan elinvoimanäkökulma on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Niukat resurssit ja julkisten palveluiden innovatiivista organisointia kahlitsevat normit ovat kuitenkin asettaneet omat reunaehtonsa kehitykselle, joten uudistumiselle ja vuorovaikutteiselle kehittämiselle on tilausta. Kun biotalouden nousun myötä ovat maaseudun resurssit nousemassa uudelleen arvoonsa, on kullakin maaseutualueella hyvät edellytykset aktiivisella työllä löytää avaimet oman positiivisen kierteensä käynnistämiseen. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto Tämä ohjelmakauden viimeinen Mmm Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti Leader-toimintaa kokoaa yhteen kolmen pohjoissavolaisen Leader-ryhmän kehittämistyötä ja tuloksia päättyvältä ohjelmakaudelta. Uuden ohjelmakauden kynnyksellä katsomme taaksepäin ja nostamme esille kehittämistyötä, jota Leader-rahoituksella on tuettu sekä paikallisella tasolla että myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Mukana on sekä monipuolista ja pitkäjänteistä kylätoiminnan kehittämistä että maaseutuyritysten ja elinkeinotoiminnan elinvoimaisuuden parantamista. Yritystukea on kaudella saanut yli 160 yritystä. Nämä yritykset löytyvät sivujen 4 5 alalaidasta. Tämä lehti löytyy sähköisenä (pdf-versio) kunkin toimintaryhmän kotisivuilta. Osoitteet löydät tämän lehden takakannesta. 3

4 PUHEENVUORO Maaseutu kehittyy yhteistyöllä Kuva: Satu Peltonen Pohjois-Savon kolme Leader-ryhmää, Kalakukko, Mansikka ja Veturi ovat vakiinnuttaneet asemansa paikallisina maaseudun kehittäjinä. Ryhmien vahvuus piilee juuri niiden paikallisuudessa. Ne ovat aktivoimassa, neuvomassa ja verkottamassa kylien asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä sekä jalostamassa heidän ideoitaan rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Maaseudun kehittämisen saralla kynnettävää riittää. Runsaat esille tuodut kehittämistarpeet sen kertovat näin ohjelmakausien vaihtuessa. Tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä. Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käytössään samat maaseudun kehittämisen välineet. Työnjako on kuitenkin toimiva: Leaderin kautta rahoitetaan paikallisia hankkeita sekä alkavia tai pieniä yrityksiä. Elyn kautta rahoitetaan maakunnallisia, tai vähintään seutukunnan kattavia hankkeita sekä suurempia pk-yrityksiä. Yhteistyötä teemme myös hakemus- ja päätöskäsittelyssä. Leader-ryhmät ottavat hakemukset vastaan ja päättävät itsenäisesti rahoituksensa kohdentamisesta. Viralliset päätökset tehdään kuitenkin ELY-keskuksessa. Leader-työn tulokset ovat vakuuttavia ja moninaisia. Niistä osaltaan kertovat tämänkin julkaisun esimerkit. Kerrassaan mahtavaa on se talkootyön määrä, jota erityisesti yleishyödyllisissä investointihankkeissa tehdään. Talkootyön rahallinen arvo on päättyvällä ohjelmakaudella Pohjois-Savossa yli miljoona euroa! Tämä kertoo osaltaan toimijoiden sitoutumisesta hankkeisiin sekä yhteisöllisyyden voimasta. Leaderin kautta myös maaseudun nuoria on saatu mukaan kehittämään omaa elinympäristöään. Työtä ja toimeentuloa on saatu lisää esim. antamalla käynnistysstartti aloittaville yrityksille. Jatkotyötä tarvitaan. Tärkeää olisi löytää kunnostetuille kylätaloille nykyistä eli harrastuskäyttöä monipuolisempaa toimintaa. Esim. uusia tapoja tuottaa lähipalveluita voidaan kokeilla. Nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen pitäisi pystyä tukemaan, jotta heitä opiskelujen jälkeen palaisi maaseudulle, ehkä jopa työ mukanaan. Paikallisia pieniä yrityksiä mahtuu maaseudulle ja jo toimivat tarvitsevat tukea ja potkua vahvistuakseen. Entäpä meidän hiljenevät kirkonkylät? Leaderillä voisi olla jotain annettavaa niidenkin vetovoiman vahvistamiseksi. Hankerahoitukseen on liittynyt valitettavasti varsinkin pienille toimijoille kohtuuton paperityö. Tulevalla kaudella sähköiseen asiointiin siirtymisen odotetaan helpottavan tätä taakkaa. Rahoitusvälineiden odotetaan tulevan hieman yksinkertaisemmiksi ja joustavammiksi. Mutta edelleenkin tarvitaan hakijan mietittyä suunnitelmaa niin tekemisestä kuin kustannusten ja rahoituksen räknäämisestä. Toivon Leader-ryhmille sekä paikallisille toimijoille kasvavaa rohkeutta nostaa kunniaan ja hyödyntää paikallisia vetovoimatekijöitä hanketyössä! Tilaa ja mahdollisuuksia maaseudulla on! Tuulikki Vesterinen Toimintaryhmäkoordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus Maaseutu- ja energiayksikkö Kallanranta 11, Kuopio p , POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN MYÖNTÄMÄ YRITYSTUKI TUKIMUODON MUKAAN Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Yritystuki / tukimuoto Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Yrityksen investointituki , ,5 Yrityksen investointi- ja kehittämistuki , ,8 Yrityksen investointi- ja käynnistystuki , ,2 Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki , ,0 Kehittämistuki , ,3 Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki , ,0 Käynnistystuki , ,2 YHTEENSÄ , ,0 Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Mansikka ry:llä ollut 14 kappaletta. Luvuissa ovat mukana välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Mansikka ry on myöntänyt vielä 8667 euroa yhdellä yritystukipäätöksellä. Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Kalakukko ry:llä ollut yhdeksän kappaletta. Luvuissa ovat mukana välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Kalakukko ry ei ole tehnyt yritystukipäätöksiä. ALL OFF ROAD ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ ASENNUS HAKKARAINEN AUTO- JA KONEKORJAAMO K. KÄPPI AUTOMAALAUS-JA KOLARIKORJAUS HALTTU BERRYEXPRESS OY CADSAM KY CME SOLUTIONS OY HELPOMPI ARKI LAPINLAHTI HENKILÖSTÖRUOKALA R VARTIAINEN TMI HIPPURANTA AY HIRSI-SUIHKONEN KY HIRVONEN SIMO PEKKA HISTAMIINI OY HK-KATE KY HOLOPAINEN REIMA ILMARI HYVÖNE ESA ILVONEN IP-DYNOTEST OY JAANAN JUHLAPALVELUT KY JAARANEN TEEMU TAPANI JAKI TUOTE OY JALKAHOITOPALVELUT ANNE PASANEN JALKOJENHOITO JA RENTOUTUMISPALVELU JOKAKONE METALLI KY KARTTULAN KONEHUOLTO KIINTEISTÖTEKNIIKKA SAARISILTA OY KIRJA-JA LAHJALIIKE SININEN AJATUS KODIN LOIHTIMO TMI KOISTINEN PENTTI JUHANI KOJONEN SAMI KY KOMULAINE LINTUNEN AY KULTTUURIPALVELU KUUTAMO TMI KUOPION RAKENNUSASIANTUNTIJAT OY KUUSISTO SUSANNA ELSA KRISTIINA KÄRKKÄINEN PAAVOMATTI EEMIL LAHDENTAUKSEN PIIKA JA PEHTOORI MANDOX OY MARIA ASTIKAINEN WESTERNRIDING AY MARJAKARTANO HUSSOLA MARTIN HIRSI JA KAIVU KY MARUN KILPI JA KAIVERRUS MATIN PUUPAJA PAKARINEN MATTI METSOLAN ASEPAJA O MV-LOUHINTA KY NILSIÄN TV-HUOLTO R. TUONONEN NISKANEN JOUNI JUHANI NOMAD HORSES OY OHJELMAPALVELU WILLI OLLIKAINEN ARJA OMAPUUSEPPÄ OLLI PASONEN OY SOITINRAKEN PÄIVÄSIRKUS EIJA NISKANEN TMI R. TASSO RAKENNUSARKKI RA RAJAHALME JUHA RAKENNUSPALVELU PÄÄKKÖNEN KY RAMEST OY RUTUN RAKSA T:MI SARAKONE KY SAWON NOVAS OY SEITA VEPSÄLÄINEN KY SORVISOPPI JA -KOULU ANTTI SORVAMAA SUKELLUSPALVELU STELLA MARIA SUOMEN MAD SAM S OY SUOMEN OPASKOIRAKOULU OY SUONENJOEN TURVAPALVELU OY SYVÄNN TERÄMEKA KY TERÄSRAKENNE HARTIKKA TIINAN TAAPEROT KY TIMONEN JOUKO JUHANI TK-SUKELLUS TMI ANNE-LEENA PELLIKKA TMI ILPO KALEVA TMI JANI NYKÄNEN TMI LEA MANNIER TMI MAIJ TAPANI TUUSNIEMEN LÄMPÖ JA VESI OY ULTIA OY UNIIKKITARINA URAKOINTI SOININEN VALKEISMÄKI OY VENE- JA KIINTEISTÖHUOLTO RINNESALO VERTEPRO OY VESANNON HIUS JA KAUNEUS J

5 LEADER-TOIMINTAA POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN RAHOITTAMAT HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS Toimenpiteen kohde Hankkeet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kuntaraha Yksityinen rahallinen osuus Yksityinen vastikkeeton osuus Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Elinkeinojen kehittäminen ,6 Matkailun kehittäminen ,5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,2 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,8 Asumisen kehittäminen ,9 Kylätoiminnan kehittäminen ,9 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,0 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,1 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,9 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,6 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,6 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,9 YHTEENSÄ ,0 Ylä-Savon Veturi ry Leader yhteensä Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Veturi ry:llä ollut seitsemän kappaletta. Luvuissa ovat mukana välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Veturi ry on myöntänyt vielä 9343 euroa kolmella yritystukipäätöksellä. PSarvi II -hanke, Taina Väre DAHLGREN TIINA ANITA ELSOR OY FEELWOOD OY FYSIOTERAPIAPALVELU RIITTA NIEMI GASTHAUS LASTULAHTI OY GASTHAUS NEUVOLA OY GRAAF SUUNNITTELIJA ANSSI TOIVANEN HELMIJAANA OY N ANSSI MATTI KALEVI HÄRKÄMÄEN PLANETAARIO TMI HÄTINEN HANNU IHALAN TUPA JA POLKU OY ILMASTOINTI TUUNELA KY ILTALYPSY OY INSINÖÖRITOIMISTO CONSILIUM OY INSINÖÖRITOIMISTO KY JORKIN KORJAAMO KY JUNTUNEN ANU MARJAANA JUOVENE JA PUU JUUTILAINEN JAAKKO JUHANI JUUTILAINEN RAIMO KALEVI JÄRVINEN JUKKA KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI KARHULAN N JARMO KONEHUOLTO HIRVONEN OY KONEPALVELU SAVOLAINEN KY KONEURAKOINTI ISKANIUS KY KONEYHTYMÄ AIRAKSINEN & KORHONEN KOTISIIVOUSPALVELU LEENA KASURINEN KULJETUS LAPINLAHDEN TAIDEVALU OY LEPPÄVIRRAN HAMMASLABORATORIO LEX FORTE OY LOIMUTAR OY LUONTOAPAJA LUOVAPUU RAIJA WEISENBERG LÅNG TIMO LÅNG TIMO HEIKKI JOHANNES Y METSÄURAKOINTI M RUOTSALAINEN METWELD KY MIETTINEN PEKKA JUHANI MINNEA DESIGN KY MIRKA PUKINE OY MITTAKALUSTE TARVAINEN OY MITTAVAT OY MONIALAPALVELU JUUTI KY TAJAT AMF PCM TECHNOLOGY OY PEN-A PALVELU PODARKKA T:MI POHJOLAN JYVÄJEMMARI OY POLAR IMPORT OY PUTKI JA ASENNUS OLLIKAINEN KY PUTKI- JA HITSAUSPALV J NISKANEN KY -MAARIA OY SEKTORI INSSIT AY SERAFIIA DAMASK D OY SIILIN MONIPALVELUT OY SIRKKELI RIPATTI & JATKOLA AVOIN YH SISÄ-SAVON TILIHILIMAT OY SONJAN KAUNEUSSALONKI SORKKAHOITO J. IEMI SEIKKAILU OSK SÖDERLUND TERJA T&T SÄHKÖPALVELU AVOIN YHTIÖ T:MI H M KORHONEN T:MI MATILAINEN MARKO T:MI MINNA SUURONEN TARJAN KOTIASKARE TERVON MUOVITYÖ KY A VALTO TMI PARTANEN LEENA TMI PELTSI TMI TEEMU KANANEN TMI ULLA VIIK TMI VEISTO- JA RAKENNUS PUUSTINEN TOIMINTATERAPIA EIJA VEHVILÄINEN TM TOMORO KY TUOVINEN ESKO JARKKO ADE OY VESANNON KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU O VIEREMÄN LEIPOMO OY VIHER.PIRKKO VIINAMÄEN AUTO JA KONEKORJAAMO VILLALIINU TMI VUOSMAA RIINA TMI VÄRISAMPO ÖRKIT OY

6 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä 6 Suonenjoella sijaitsevan Histamiini Oy tarjoaa palveluita sekä ihmisille että eläimille. Palveluihin kuuluvat koirahoitola, koirakoulu, hevosja ratsastuspalvelut sekä tilauksesta tehtävät koulutuspalvelut ja materiaalit organisaatioille. Yritys tarjoaa green care-palveluita kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja eläinavusteista koiratoimintaa, esimerkiksi hevosten ja koirien vierailuja erilaisille hoitolaitoksille. Histamiini Oy:n yrittäjä Piia Nissisellä on monipuolinen koulutus- ja työkokemus niin ihmisten kuin eläintenkin ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Hänellä on esimerkiksi yhteisöpedagogin, ammatillisen opettajan ja hevosmatkailun ohjelmapalveluiden koulutus sekä laaja-alainen hevosalan työkokemus. Kehittämistuen avulla Nissinen paransi ammattitaitoaan hankkimalla käyttäytymistieteellisen eläinkouluttajan, ongelmakoirakouluttajan ja Centered Riding Instructor pätevyydet. Näiden hän kokee tuoneen lisäarvoa yrityksen toimintaan ja mahdollistaneen uusien palveluiden, kuten koira ongelmakonsultoinnin, kehittämisen. Investointituella rakennettiin hevostarha ja hankittiin erityisryhmien ajeluttamiseen soveltuvat ponikärryt ja kuljetustraileri. Myös koirat saivat uudet tarhat ja lisäksi hankittiin koulutuskalustoa, kuten tarvikkeita koulutuskentälle ja koirahoitolaan. Tärkeimpänä ajatuksena investoinneissa oli erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden turvallisuus. Tavoitteet ovat Nissisen mukaan toteutuneet täysin; investoinnit oli tuen ansiosta mahdollista toteuttaa laadukkaammin ja turvallisempana. Lisäksi hän mainitsee, että investointien kautta on syntynyt myös uusia kehittämisideoita. Tulevaisuudessa Nissisen tavoitteena on laajentaa ja vakiinnuttaa green care-toimintaa. Laitoskäynnit ovat tällä hetkellä täysin tapauskohtaisesti räätälöityjä ja tämän toiminnan tuotteistaminen on Nissisellä työn alla. Tilalla on puitteiden parantamiseksi käynnissä rakennusprojekteja ja tavoitteena on, että yritys työllistää ainakin yhden henkilön kokoaikaisesti. Monitoimiruuna Rasmus on 15-vuotias sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammattilainen. Rasmuksen kanssa voi esimerkiksi pelata hevosjalkapalloa tai vikeltää. Piia Nissisen rottweilerit Ella ja Rölli toimivat Kennelliiton kaverikoirina. Koirat tuovat iloa ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa esimerkiksi vierailemalla vanhusten ja lasten luona laitok sissa ja kouluissa. Eläinavusteisen työn vastapainona Ella ja Rölli kilpailevat tokossa eli tottelevaisuuskokeessa. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN Kuvat: Piia Nissinen Toimiala Tuki päätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Annex Puun jatkojalostus Metalli Matkailu Hoivapalvelut Hevospalvelut Urakointi Lämpöyrittäjyys Muu valmistus Muut palvelut Bioenergia/raaka-aine YHTEENSÄ

7 Kuva: Alias Studiot Oy. Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden perheen paluun synnyinseudulle Lakiasiain- tai musiikkialan työt löytyvät useimmiten kaupungeista, eikä maaseutupaikkakunnilla ole juuri tarjontaa alan työpaikoista. Kun Katri Ollila, asianajaja ja Tuomas Ollila, tietotekniikkainsinööri, joka toimii myös musiikkialalla, tahtoivat muuttaa takaisin maalle ja synnyinseuduilleen Sisä-Savoon, piti työpaikat luoda itse. Ollilat päätyivät perustamaan Vesannolle vuonna 2012 Lex Forte Oy:n, joka tarjoaa lainopillisten palveluiden lisäksi musiikin ohjelma-, opetus- ja tuotantopalveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Katri Ollila kertoo, ettei Vesannolla ole ennen ollut lainopillisia palveluita tarjoavaa yritystä, joten yrityksen perustaminen on tuonut alueelle uusia palveluita. Lisäksi Ollila perusti samaan aikaan sisarensa kanssa tilitoimiston, jonka palvelut täydentävät hyvin Lex Forten tarjontaa. Perustaessaan yrityksensä Ollilat hankkivat i nvestointituen avulla toimistokalusteita, -koneita ja -tarvikkeita, tietotekniikkaa, lainopillista kirjallisuutta ja äänentoisto- ja soitinlaitteita. Katri Ollila kertoo, että tuesta oli suuri apu yrityksen käynnistysvaiheessa. Tuki auttoi erityisesti siinä, että yrityksen toimialojen toiminta saatiin käynnistettyä välittömästi. Ilman tukea laiteinvestointeja olisi todennäköisesti tehty hitaammalla aikataululla. Nyt resursseja on pystytty suuntaamaan jo muualle, kuten lisäkoulutukseen. Ollila kehuu Vesannon kunnan suunnalta tullutta aktiivista neuvontaa yrityksen käynnistysvaiheessa ja erityisesti tiedottamista yritystukimahdollisuuksista. Tulevaisuuden suunnitelmista Ollila kertoo, että palveluille on ollut kysyntää siinä määrin, että yrityksen toimintaa saattaa olla pakko laajentaa. Me ollaan kaksi vuotta hoettu, että ensi viikolla rauhoittuu Ollila naurahtaa. Heillä onkin tarve tarkastella lähiaikoina yrityksen tilannetta ja sitä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään. Kasvava yritystoiminta yhdistettynä kolmeen pieneen lapseen ja talonrakennusprojektiin pitävät yrittäjäpariskunnan kiireisenä. Tällä hetkellä lainopilliset työt ovat selkeästi suuremmassa roolissa yrityksen palveluntarjonnassa ja niiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta Ollilat haluavat tarjota jatkossakin myös tietotekniikka- ja musiikkipalveluita. Niitä tullaan kehittämään tulevaisuudessa, kun Tuomas Ollilaa työllistävä talonrakennusprojekti saadaan päätökseen. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus Tuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä KARTTULA KUOPIO LEPPÄVIRTA RAUTALAMPI SUONENJOKI TERVO VARKAUS VESANTO Yhteensä

8 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET Hankkeen nimi Hakija Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Ryhmämatkailijoiden palveluverkostohanke 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuorten yrittäjyyden edistäminen -selvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Hoiva-alan tulevaisuus maaseutumaisilla alueilla - selvitys Sisä-Savon yrittäjille Sisä-Savon seutuyhtymä Elinvoimainen Vesanto -esiselvitys Vesannon Yrittäjät ry Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen Syvänniemen Kyläyhdistys ry PK-yritysten kasvun edellytykset markkinointia tehostamalla - selvitys Sisä-Savon yrityksistä Sisä-Savon seutuyhtymä Uudistuva Tervo - tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaus Tervon kunta Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader ry) Navitas Kehitys Oy Uusi maaseutu mahdollistajana Rautalammin kunta Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon Tervon kunta Rautalampi takaisin maailman kartalle! Rautalammin kunta Paremman Palvelun Suonenjoki Suonenjoen Yrittäjät ry YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Kylien kehittäminen ja aktivointi - esiselvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Kylien kehittäminen ja aktivointi Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Kylät liikkeelle Leppävirran Viri ry Vetovoimainen Vesanto Vesannon Yrittäjät ry Selvästi Paras Voima Virtaa ry Musta teatteri - Black Light Theatre * Suonenjoen kaupunki Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys/alueiden välinen (Kalakukko ry)* Setlementti Ukonhattu ry Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (Kalakukko ry, Veturi ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Nuoret aktiivisiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tervon osasto ry JOHTO - johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke/ alueiden välinen (Kalakukko ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Searching for the Roots of Europe -International Leader Art Project * Suonenjoen kaupunki Toimiva Tervo - Yritteliäs yhteisö Tervon kunta Rural Youth - Active, Creative and Humane Youth "ACHY" * Setlementti Ukonhattu ry Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry) Warkis Varkaus ry Liisan luontolenkki Vanhamäki säätiö Liikunnalla vireyttä ystävyyskaupunkitoimintaan * Varkauden Urheiluseurat ry KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä Proagria Pohjois-Savo VIRTOO-Uusia rahoitusvälineitä ja aktivointia maaseudun kehittämiseen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Oittilansalon haulikkorata Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry Hiittisuoran ja valmennuslenkin rakentaminen Leppävirran Hevosystäväinseura ry Niinimäen kylän kehittäminen Niinimäen maa- ja kotitalousseura ry Virtaa toimintaan Pängätsalon Erämiehet ry Talluskylän nuorisoseurantalon saneeraus Talluskylän Nuorisoseura ry Niskaharjun lava Sorsakosken Eläkeläiset ry Seuralan sisäremppa Sorsakoski-Seura ry Kaivinkoneen hankinta Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry Urheilutalon laajennushanke Voimistelu-ja urheiluseura Airakselan Yritys ry Ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen kehittämishanke Iron Team Riders ry Harjurannan kylätuvan saniteettitilojen rakentaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry Eväät elämään Karttulan Vapaaseurakunta Suonenjoen JM/RC radan kunnostus Suonenjoen Urheiluautoilijat ry Uimarannasta iloa ja vierasveneistä virtaa Konnuslahden Kyläyhdistys ry Musta Teatteri-Black Light Theatre investointiosio puvustukseen, lavastukseen ja teatteritekniikkaan Suonenjoen kaupunki Uusi Honkapirtti Varkauden Latu ry

9 Härkämäen observatorion kerhotalo Warkauden Kassiopeia ry Karting-radan peruskorjaus Varkauden Urheiluautoilijat ry Elävä Kylä - Kehittyvä Kerkonkoski Rautalammin kunta Suonenjoen lasten liikennepuistohanke Lions Club Suonenjoki ry Suonenjoen ravirata-alueen kehittämis- ja kunnostushanke Suonenjoen Hevosystäväin Seura ry Kesäteatterin kattaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry Kännipuron sauna- ja varastohanke Vesamäen Erämiehet ry Kyläläisten omistaman Seurantalon kattoremontti Voimistelu- ja urheiluseura Airakselan Yritys ry Toukolan peruskorjaus Viljolahden maa- ja kotitalousseura ry Kalastuslaituri LC-Tervo Lions Club Tervo ry KOORDINOINTIHANKKEET Mansikka - koordinointihanke/ 28 alahanketta Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry RAHOITUS YHTEENSÄ Alueiden väliset hankkeet, joissa Mansikka ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty Sininen Tie Aisapari ry SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke * Kalakukko ry Osaavat paikallistekijät Kalakukko ry Ilmaise iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke * Kalakukko ry Maaseutu opettaa Kalakukko ry Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Kalakukko ry LINC-tapahtumahanke * Veturi ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Seitsemän vuoden silmäys Uuden ohjelmakauden kynnyksellä on aika luoda silmäys ohjelmakauden tuloksiin: onnistumisiin ja kohdattuihin haasteisiin. Monenmoista on matkan varrella sattunut milloin ilonkiljahduksia hankkeiden saavutusten johdosta ja milloin taas epätoivon sanailuja byrokratian ulottaessa jälleen amebamaiset lonkeronsa maaseudun kehittämiseen. Työni Mansikassa on osoittanut minulle maaseudun asukkaiden mutkattomuuden: lupaukset pidetään ja tarpeen vaatiessa apua ja sisua löytyy vaikka millä mitalla. Ohjelmakauden hakemusvirta on vahvistanut käsitystäni siitä, että maaseutuyrittäjän leipä on lukuisten toisiaan tukevien toimien summa: yrittäjä nauttii työstään ja tekee sitä koko sydämellään tulosodotusten ollessa hyvin maltilliset. Itsensä työllistäminen ja kohtuullinen toimeentulo riittävät onnellisuuteen maaseudulla. Koko ohjelmakautta on leimannut keskustelu jatkajien vähyydestä ja uudelle kaudelle tultaessa tilanne on huonontunut entisestään. Tämä on asia, jonka eteen meidän maaseudun kehittäjien tulee tehdä töitä yhdessä. Aloittavia yrittäjiä myös tarvitaan entiseen malliin lisää ja rutkasti! Miten uudelle ohjelmakaudelle? Uudella rahoituskaudella jatketaan melko hyvästä tilanteesta eteenpäin: meillä on aktiivisia toimijoita ja kunnissa kehittämishalukkuutta ja uskallusta tehdä toisin. Tervoon saavitolkulla kasaantunutta yhdessä tekemisen taikapölyä pitää puhaltaa avustuksellamme kaikkiin jäsenkuntiin! Päättyneellä ohjelmakaudella toimintansa aloittaneita yrittäjiä tuetaan kehittämään toimintaansa uudelle tasolle. Tukea tarjotaan toimijoiden saumattomassa yhteistyössä (alueen kehittämisyhtiöt, kuntien elinkeinoasiamiehet, Pro Agria ja Leader-ryhmät). Lisäksi pyrimme omalta osaltamme tukemaan nuorten yrittäjyyskasvatusta alueella. Virtuaalimaailman ja valokuidun hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti palvelemaan sekä yksittäistä maaseudun asukasta että liiketoimintaansa kehittävää yrittäjää on priorisointilistalla etunenässä. Ajatuksia on keskitettävä etenkin siihen, mitä lisäarvoa keski-ikäiset työssä käyvät saavat valokuidusta? Totta myös on, että olemme nähneet vain murto-osan valokuidun mahdollisuuksista lasten ja ikääntyneiden palveluissa. Jonkinnäköinen ThinkThank asian ympärillä on edelleen hyvin tarpeellista ja olemme mielellämme keskusteluissa mukana. Päättyneeltä kaudelta olemme ottaneet opiksi ja mm. tiedottamista pyrimme tehostamaan. Eri tiedotuskanavat tullaan valjastamaan monipuolisesti Leader-ilosanoman levittämiseen. Tässä julkaisussa esiintyvät jo toteutetut hankkeet ovat mitä parhainta mainosta toiminnallemme. Yhteensä 154 myönteistä tukipäätöstä osoittaa, että rahoitusta on mennyt sekä suurempiin että pienempiin kohteisiin ne kaikki ovat maaseudulle tärkeitä ja omalta osaltaan lisäävät alueemme elinvoimaisuutta. Sinisiä ajatuksia punainen lanka käsissä pitäen Uusia avauksia ei synny ilman sinisiä ajatuksia. Yritämme parhaamme mukaan kalastella kentältä sinisiä ajatuksia, joista jatkojalostuksessa löytyy selkeästi se paljon puhuttu punainen lanka. Toivottavasti uudella kaudella punainen näyttäytyy myös tulipalokiireinä yhdistyksen toiminnassa se tietää paljon yhteistä hyvää! Sanna Kauvosaari Toiminnanjohtaja Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 9

10 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS Toimenpiteen kohde Hank keet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kuntaraha Yksityinen rahallinen osuus Yksityinen vastikkeeton osuus Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Elinkeinojen kehittäminen ,2 Matkailun kehittäminen ,5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,2 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,9 Asumisen kehittäminen ,9 Kylätoiminnan kehittäminen ,8 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,6 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,6 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,0 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,3 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,6 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,4 YHTEENSÄ ,0 Warkauden Kassiopeian uusi kerhotalo tarjoaa tilat 30 hengen tilaisuuksien järjestämiseen. Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin Pohjois-Savosta löytyy eräs Suomen aktiivisimmista yhdistyksistä tähtitieteen harrastamisen saralta. Warkauden Kassiopeia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ja puitteet tähän hieman harvinaisempaan harrastukseen. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää tähtitieteen opetusta ja harrastusta Varkauden seudulla. Kangaslammilla sijaitsevan Härkämäen alueen ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa tähtitieteellistä toimintaa otettiin vuonna 2004, kun sinne nousi Warkauden Kassiopeian toimesta observatorio. Yhdistyksen puheenjohtajan Veli- Pekka Hentusen mukaan jo tuolloin oli selvää, että alueelle tarvitaan tulevaisuudessa myös kokoontumistila, kun toiminta saadaan vakiinnutettua. Kun ihmiset kiinnostuivat tähtitieteellisen yhdistyksen toiminnasta ja vierailijamäärät kasvoivat, tuli kerhotalohankkeen aika vuonna Yhdistyksessä tiedostettiin, että rakennushanke tulee vaatimaan paljon jäseniltä. Rohkeutta ja intoa hankkeen toteuttamiseen kuitenkin löytyi ja kolmen vuoden ponnistuksen tuloksena ja jäsenten esimerkillisen sitoutumisen ja vastuunkannon ansiosta harrastukselle on nyt saatu erinomaiset puitteet. Veli-Pekka Hentusen mukaan valmistuneet uudet tilat ovat siivittäneet yhdistyksen toiminnan uuteen nousuun. Kerhotalo mahdollistaa yhdistyksen oman toiminnan laajentamisen lisäksi tilojen vuokraamisen esimerkiksi kokous- tai juhlakäyttöön. Erityisesti Hentunen nostaa esille uuden kerhotalon edut lapsi- ja koululaisryhmille, jotka ovat tärkeä kohderyhmä. Lapsiryhmiä silmällä pitäen pihaalueelle toteutettiin kerhotalohankkeen jälkeen tiedepolku, joka sisältää erilaisia tehtävärasteja. Alueen jatkuvan kehittämisen tavoitteena on luoda houkutteleva toiminnallinen retkikohde, jonka avulla voidaan parantaa erityisesti lasten luonnontieteiden tuntemusta. Yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmiin alueen kehittämiseksi kuuluu toisen tähtitornin rakentaminen. INFO 10 Härkämäen observatorion kerhotalo-hanke Toteuttaja: Warkauden Kassiopeia ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Veli-Pekka Hentunen p Kuvat: Warkauden Kassiopeia ry

11 Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hankkeen hankepäällikön Jarna Kaplaksen mukaan Rautalammilla on aina vallinnut hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki, jota on hyödynnetty jossain määrin, muttei tarpeeksi. Rautalammilla on myös pitkä historia, luvuilla kunta on ollut eräs Suomen merkittävimmistä paikkakunnista. Nämä tekijät olivat vahvana taustalla, kun entistä emäpitäjää lähdettiin hankkeen avulla viemään takaisin maailmankartalle. Hankkeen missiona oli saada Rautalammille maanlaajuista näkyvyyttä, uusia asukkaita, paluumuuttajia, yrittäjiä, matkailijoita ja kesäasukkaita sekä rakentaa heimokulttuuria ja Rautalampi-brändiä. Vaikka hanke pohjautui elinkeinojen kehittämiseen, olivat tilaisuudet avoimia kaikille, koska hankkeesta haluttiin luoda koko paikkakunnan yhteinen ponnistus. Hankkeeseen lähtivätkin alusta asti aktiivisesti mukaan niin kunta, asukkaat, yhdistykset kuin yrittäjätkin. Kesäkuussa 2013 Helsingissä toteutettiin hankkeen näkyvin osuus, Rautalampi takaisin maailmankartalle! -markkinointitapahtuma. Tapahtuma ja alueen konttiravintola keräsivät viikon aikana yli 4000 kävijää, tavoite ylitettiin 500 vierailijalla. Myös tapahtuman ja hankkeen saama mediahuomio yllätti toimijat positiivisesti. Mediajulkisuus oli kaksinkertainen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hanke sai huomiota yli 20 mediassa: lehdissä, verkkojulkaisuissa, blogeissa, radiossa, TV:ssä ja Twitterissä. Kaplaksen mukaan hanke toteutui selvästi yli odotusten. Aktiivinen toiminta ja mukanaolo monenlaisissa tapahtumissa, yhdessä tekemisen kulttuuri ja uudenlaisen maaseudun rakentaminen ovat hänen mukaansa jääneet pysyväksi osaksi rautalampilaisten toimintaa. Yhteenkuuluvuus sekä ylpeys omasta paikkakunnasta sekä hankkeessa esille nostettu heimoajattelu ovat Kaplaksen mukaan vahvistuneet hankkeen myötä. Heimoajattelulla tarkoitetaan Rautalammista kiinnostuneita ihmisiä, joilla on tunneside paikkakuntaan. Tämä luo yhteenkuuluvaisuuden tunteen heimolaisten välille. Heimoajattelun rakentaminen aloitettiin sosiaalisen median kautta ja myös tässä ihmisten aktiivisuus yllätti Kaplaksen. Kuvat: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen Jarna Kaplas kertoo hankkeesta saadun palautteen yllättäneen hänet; monet kokivat asian henkilökohtaiseksi ja tahtoivat olla vahvasti mukana viemässä eteenpäin viestiä Rautalammista. Tulevaisuudessa Rautalammilla keskitytään uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston ja siihen liittyen matkailun kehittämiseen. Yhdessä tekemisen kulttuuria tullaan hyödyntämään myös näiden palveluiden luomisessa. Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä markkinointitapahtuman avajaisissa. INFO Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hanke Toteuttaja: Rautalammin kunta Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Jarna Kaplas p

12 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY Kuvat: Satu Peltonen Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa Anu-Kaisa Ruponen on yhdistänyt yrityksessään Villaliinussa koulutuksensa perushoitajana sekä käsityöharrastuksensa. Idea yritystoiminnasta syntyi viisilapsisen perheen ja kolmivuorotyön aikataulujen yhteensovittamisen haasteista. Yritys tarjoaa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja siivoamisesta asiointiapuun, käsityötuotteita ja -kursseja sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat kudotut matot ja liinat, huovutustuotteet sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista valmistetut sisustus- ja koriste-esineet. Käsityöalan ollessa hyvin sesonkipainotteista työllistää hoivatoiminta ympärivuotisesti. Investointituella oli Ruposen mukaan suuri merkitys yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Tuen avulla yritykselle remontoitiin käsitöiden valmistamiseen ja myyntiin soveltuvat työ-, myynti- ja toimistotilat perheen pihapiirissä sijaitsevaan vanhaan asuinrakennukseen. Käsitöiden tekemiseen hyvin soveltuva tunnelmallinen vanha tupa mahdollistaa myös teemapäivien ja kurssien järjestämisen. Tuen avulla panostettiin myös yrityksen markkinointiin. Yritykselle suunniteltiin ja toteutettiin laadukkaat esitteet ja kotisivut, joita on helppo päivittää. Kotipalveluasiakkaiden määrän lisääntyessä Ruposen aika ei enää riittänyt käsitöiden valmistamiseen ja yrityksen käsityöpuolen toiminnan kehittämiseen. Käynnistystuen avulla yritys pystyi laajentamaan toimintaansa ja työllistämään yhden kokoaikaisen työntekijän kotipalvelutyöhön. Ruponen on huomannut olevansa taas samassa tilanteessa, kuin ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista; hoivatyön määrä on kasvanut entisestään eikä aikaa ole taaskaan tarpeeksi käsitöiden valmistamiseen. Hänen tulevaisuuden tavoitteenaan onkin vakiinnuttaa toiminta niin, että töitä riittäisi kokoaikaisesti myös toiselle, tällä hetkellä osa-aikaisesti työskentelevälle, kotipalvelutyöntekijälle. Tuolloin yrittäjä itse ehtisi keskittyä enemmän käsityöpuolen kehittämiseen. Villaliinu sai toimitilat omasta pihapiiristä. KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN Toimiala Tukipäätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Muu elintarvike Puun jatkojalostus Metalli Matkailu Hoivapalvelut Urakointi Muu valmistus Muut palvelut Bioenergia/raaka-aine Yhteensä

13 Viherrakentaminen Kuvat: Satu Peltonen vaatii laajan yhteistyöverkoston Suunnitteluhortonomi Pirkko Karttusen yritys Viher.Pirkko tarjoaa vihersuunnittelu, -rakentamis- ja sisustuspalveluita sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Karttusella on 25 vuoden kokemus alalta, ensin palkkatyöstä ja myöhemmin yrittäjänä. Yrittäjäksi hän päätti lähteä, koska kokemusta ja tuntemusta alalta löytyi jo hyvin ja eri aloilta oli kertynyt vuosien mittaan laaja yhteistyökumppaniverkosto. Verkosto koostuu esimerkiksi maarakentajista, sähköurakoitsijoista ja kirvesmiehistä, jotka ovat oleellinen osa viherrakentamisprojektia. Karttusen työkohteet ovat suuria; yleensä työ kestää minimissään puoli vuotta suunnittelusta toteutukseen. Hyvä yhteistyöverkosto luo Karttusen mukaan turvallisuutta pitkissä projekteissa, joissa työn eteneminen ja onnistuminen vaatii monien eri toimijoiden työpanoksen. Karttunen sai yritystoiminnan alkuvaiheessa investointitukea toiminnalle välttämättömien työvälineiden hankintaan. Pihasuunnitelmien tekoon hän hankki mm. suunnitteluohjelman, tulostimen ja tietokoneen. Viherrakentamisen puolelle investoitiin tasolaser. Kehittämistuella ostettiin puolestaan asiantuntijapalvelua, jonka avulla käynnistettiin takorautaisten porttien, aitojen ja kaiteiden tuonti Puolasta. Pian Karttunen huomasi, että töitä olisi tarjolla enemmän kuin hän ehtii tehdä ja yritys sai käynnistystukea myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Karttunen pitää nimenomaan yrityksen alkuvaiheessa saatuja tukia tärkeinä, koska ne auttavat yrittäjää pääsemään hyvin alkuun kunnon välineillä. Mahdollisuus saada tukea saattaa hänen mielestään toimia jopa ratkaisevana sysäyksenä yrittäjyyttä pohtivalle. Viherrakentaminen on erittäin sesonkiluontoista ja työt tehdään keväästä syksyyn kestävällä ajanjaksolla. Karttunen onkin harkinnut laajentavansa toimialuettaan vihersuunnitelmien tekemisen osalta pääkaupunkiseudulle. Keskittymällä talvella vihersuunnitelmien tekoon hän voisi tasoittaa työn sesonkipainotteisuutta. KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä JUANKOSKI KAAVI KUOPIO NILSIÄ RAUTAVAARA SIILINJÄRVI TUUSNIEMI YHTEENSÄ

14 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET Hankkeen nimi Hakija Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Elämyskierros Louhoksella Nilsiän kaupunki Katse Euroopan matkailutoreille - esiselvitys * Koillis-Savon Matkailu ry Slow Life country "SlowLi" * Koillis-Savon Matkailu ry Kauppaverkko Koillis-Savon Kehitys oy YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Tuusniemen ydinkeskustan ja yrityselämän kehittäminen Tuusniemen kunta Kyläsuunnittelu Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Koulut monitoimitiloiksi Kumpusen Kyläyhdistys ry KAKE - Kuuslahden kylän kehittämis- ja aktivointihanke Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Juanvirta / esiselvitys Juankosken kaupunki Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Maaseudun Sivistysliitto ry Sportti - linja Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys ry Kädentaidot ja -taitajat Savon Tomerat Naiset ry Savolainen puuvene Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä Holy youth in action - esiselvityshanke * Juankosken seurakunta Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittämissuunnitelma Nike ry Juanvirta, yhteisöllisyyden kehittäminen Juankosken kaupunki Maaseutu - elävää kulttuuria Muuruveden Kyläyhdistys ry Elämän Kirjo Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä Ilmaise Iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kaavin 4h-Yhdistys ry Metsäkartanon geotietohanke Rautavaaran kurssi ja leirikeskus Nilsiän museon kehittämisen esiselvitys Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry Rural Partners II - Without Fences * Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Paikkatieto Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Koti Kortteisen koulupiirissä Mäntyjärven kyläyhdistys ry Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) * Nilsiän kaupunki Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Basic Queen BQ Savon Mehiläishoitajat ry TietoTahko opaskoulutus Savonia-ammattikorkeakoulun ky Ralli, Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta -hanke Savonia-ammattikorkeakoulun ky Maaseutu opettaa / alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä AARNE: aktivointi, arviointi, neuvonta -tiedonvälityshanke Kehittämisyhdistys Kalakukko ry YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Keittiön remontti Vanun Veikot ry Sotkan Riistamiesten kota Sotkan riistamiehet ry Katto piän piälle Tuusjärven-Haurangin Erämiehet ry PARKE-Pajulahden rannan kehittämishanke Pajulahden Kyläyhdistys ry Pisan juurelta - maailmalle ja takaisin Lastukosken kylät ry Varastorakennus ja kalusto Palonurmen Nuorisoseura ry Räsälän Liittola remontti Keskustan Räsälän-Puutosmäen paikallisyhdistys ry Siilin Ladun Toimintakeskus Siilin Latu ry Raasion ampumakeskus Siilinjärven Urheiluampujat ry Viiden leivän ja kahden kalan keittiö Rautavaaran Helluntailähetys ry Kolokota 2008 Riistaveden Vaarunvartijat ry Etelä-Kuopion hiihtomaa Etelä-Kuopion Kylät ry Tuusjärvi-Hiidenlahti kota- ja retkeilyreittihanke Tuusjärvi-Hiidenlahti kyläyhdistys ry Kantavat Siivet Kuopion Laskuvarjourheilijat ry Tahkon päätie Nike ry Rautavaaran lentokeskus Rautavaara-säätiö Veikkolakota Etelä-Tuusniemen Eräveikot ry Tarpisen ampumarata Nilsiän Urheilu-ja Metsästysampujat Raasion toimistotilat ja käyttövalvonta Siilinjärven Urheiluampujat ry Juanvirta, asukaspuiston rakentaminen Juankosken kaupunki Mäkimajan käytön tehostaminen Mäkijärven Metsämiehet ry

15 Soitunmutka puuenergialle Soitun Erä-Pojat ry Jokiharjun kasvu Rautavaaran Harrastajateatteri ry Iloharjun kiinteistön kunnostus Kaavin Kaiku ry Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittäminen Nilsiän kaupunki Leikkilaidun Rautavaaran Kurssi-ja leirikeskussäätiö Puutossalmen kylätalo - Kylätalon peruskorjaus Kuopion kaupunki, Tilakeskus Aholansaaren laiturihanke Aholansaarisäätiö Lumi Siilinjärven Ponnistus ry pujottelu Lamperilan monitoimitalo Kuopion kaupunki, Tilakeskus Nilsiän Kotiseutukeskuksen investointihanke Nilsiän Perinne- ja Kulttuuriyhdistys ry Pajumäen koulun investointihanke Pajumäen Hirvimiehet ry Seuratalon maalämpö Vanun Veikot ry Muuruveden Manttu - seurantalon kunnostus Muuruveden Jyske ry Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki Toimintakeskus Kumpunen Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry Kylätalon keittiön kunnostus Pöljän Eräveikot ry Pöljän muisti - kotiseutupolun rakentaminen Pöljän Kyläyhdistys ry Hamulan motocrossradan investointi Siilinjärven Vesa ry Savusaunan sähköistys Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry KuntoRaukku Koillis-Savon Kennelkerho ry Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen Lamperilan kylällä Lamperilan Kyläseura ry Varastotilojen hankinta Nilsiän Urheiluautoilijat ry Kesäteatteri Tammenrannan katsomon katon uusiminen Vehmasmäen Nuorisoseura ry Valoa VeVa:lle Partiolippukunta Vehmerin Vaeltajat ry Kylätupa Halunaseura ry RAHOITUS YHTEENSÄ Alueiden väliset hankkeet, joissa Kalakukko ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty Pohjois-Karjalan teatterikesä Joensuun Seudun Leader ry Luomuveräjä Joensuun Seud Mehtätivoli Joensuun Seudun Leader ry Sininen Tie Aisapari ry SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys * Mansikka ry JOHTO-johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke Mansikka ry LINC-tapahtumahanke * Veturi ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Kalakukon iärestä Mennyt ohjelmakausi alkaa olla paketissa ja monenmoista on saatu aikaiseksi, paljon hyviä hankkeita, on tuettu pienyritystoimintaa, yhteisiä kokoontumistiloja ja museoita on kunnostettu, leikkikenttiä ja asukaspuistoja on rakennettu. Urheiluseurat ovat myös saaneet oman osansa urheilualueiden kunnostukseen, kyläsuunnitelmia tehtiin vino pino ja monia muita ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Myös Kalakukon hallitustyöskentelyä ja toimintaprosesseja kehitettiin luomalla Mansikka ry:n kanssa yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja hallituksen oma intra hankeaineiston käsittelyä varten. Siirtyminen sähköiseen aineiston käsittelyyn oli iso muutos, mutta hallituksen jäsenet ja työntekijät ottivat asiat haltuun hyvin ja nopeasti. Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen aloitettiin toiminnanjohtajan työstämällä ensimmäisellä strategialuonnoksella, joka jalostui monen kannanoton, kuulemisen ja ministeriöstä saatujen ohjeiden jälkeen lopulliseen muotoonsa. Allekirjoittaneen ainakin yllätti se, kuinka haastavaa on saada kaikki palaset kasaan ja asettumaan oikeille paikoilleen. Hyvää tässä on se, että asioista neuvoteltiin hyvässä hengessä. Kuntien kanssa neuvoteltaessa otettiin huomioon heidän toiveensa niin, että se istuu sekä Leader-toiminnan periaatteisiin että kuntien omaankin kehittämisstrategiaan. Kuntaraha oli tietysti tärkein sopimisen kohde, joka meni kalakukon osalta kohtuullisen hyvin. ELY:n ja toisten toimintaryhmien kanssa pidettiin useampi yhteensovituspalaveri ja asiat saatiin sovittua määräaikaan mennessä. Muuttuva toimintaympäristö asettaa kovat haasteet tulevalle ohjelmakaudelle. Pitää varautua muutokseen, kuntakenttä muuttuu varmasti, mikä vaikuttaa eniten harvaan asutun viher alueiden ihmisten elämään. Perinteinen agraarikulttuuri on jo osittain hävinnyt ja entistä harvemmat ja isommat tuotantoyksiköt tuottavat tarvittavat maataloustuotteet jatkojalostukseen. Se on kuitenkin varmaa, että maaseutumaiset alueet on monien madollisuuksien tyyssija. On merkittävä joukko ihmisiä, jotka haluavat elää ja tehdä työtä kaupunkien ja tiheiden taajamien ulkopuolella, tätä mahdollisuutta ei pidä tuhota. Kehittämisyhdistys Kalakukko haluaa olla luomassa edellytyksiä alueensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa pienyritystoiminnan, uusien innovaatioiden ja kylätoiminnan tukemista. Kannustetaan omaehtoiseen ja yhteistoimintaan eri toimijoiden kanssa, lähtökohtana on johtava Leader periaate alhaalta ylöspäin. Eli ideoiden pitää tulla toimijoiden tarpeista ja sitten katsotaan kuinka asiaa saataisiin vietyä eteenpäin. Pitää muistaa että, Leader on yleiseurooppalaista toimintaa jota rahoitetaan merkittävästi Euroopan unionin toimesta. Leader-toiminnalla on oma paikkansa maaseutualueiden kehittäjänä, tehtäväkenttä on hyvin monipuolinen ja haastava. Pitää hallita informaatio ja kyetä seilaamaan lainsäädännön ja sopimuksien viidakossa sekä hyödyntää saatavilla oleva rahoitus parhaalla mahdollisella tavalla alueemme elinvoimaksi. Jorma Holopainen Hallituksen puheenjohtaja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 15

16 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS Toimenpiteen kohde Hankkeet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kunta raha Yksityinen rahallinen osuus Yksityinen vastikkee ton osuus Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Elinkeinojen kehittäminen ,1 Matkailun kehittäminen ,6 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,6 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,2 Asumisen kehittäminen ,6 Kylätoiminnan kehittäminen ,7 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,3 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,8 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,5 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,4 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,5 YHTEENSÄ ,0 Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana Savon Mehiläishoitajien puheenjohtaja Markku Puumalainen kertoo, että sekä asetetut tavoitteet kurssien osallistujamäärien sekä heidän aloittamansa toiminnan määrän ja laadun suhteen on tavoitettu ja jopa ylitetty. Savon Mehiläishoitajat ry käynnisti vuonna 2013 Basic Queen BQ-koulutushankkeen, jonka puitteissa järjestettiin kesällä 2013 emonkasvatuskurssi ja kesällä 2014 aloitettiin mehiläishoidon peruskurssi. Yhdistyksen puheenjohtajan Markku Puumalaisen mukaan niin tarhaajat kuin emonkasvattajatkin Savon alueella alkavat olla melko ikääntyneitä ja uusia toimijoita tarvitaan. Hankkeen avulla lisätään tietotaitoa ja siirretään kokeneiden vuosien varrella alasta keräämä tietämys nuoremmille, pyritään kasvattamaan mehiläistarhauksen volyymiä alueella ja saamaan toimijat verkostoitumaan mahdollisimman hyvin. Motiivina hankkeelle ja siihen osallistujille toimii myös se, että kotimaisella hunajalla on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin sitä pystytään kuluttajille tarjoamaan. Ensin järjestetyn emonkasvatuskurssin osallistujat löytyivät jo valmiiksi alalla toimivista tarhaajista yhdistyksen sisäisen markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli saada emonkasvattajista hyvin verkostoitunut ryhmä, jonka toiminta palvelee laajasti koko maata. Osallistujia kurssilla oli 11, joka ylitti asetetut tavoitteet. Kurssin osallistujista jokainen myös aloitti emonkasvatuksen ja näin toiminta kehittyy koko ajan sekä määrällisesti että laadullisesti. Hanke sai heti alusta asti Puumalaisen mukaan hyvin mediahuomiota, joka osaltaan vaikutti siihen, että peruskurssille saatiin mukaan tavoiteltua enemmän osallistujia ja mikä parasta, täysin uusia toimijoita. Peruskurssi oli suunnattu kaikille alasta ja mehiläishoidosta kiinnostuneille. Kurssille osallistui 31 henkilöä, joista osa pariskuntia, eli potentiaalisia tulevia tarhaajia on 26. Ala on perinteisesti ollut melko miesvaltainen; vielä muutamia vuosia sitten noin % Mehiläishoitajain liiton jäsenistä oli miehiä. Nyt järjestetyn peruskurssin osanottajista kuitenkin yli puolet oli naisia ja nykyisin puolet Savon Mehiläishoitajien jäsenistä on naisia. Myös toivottua ikärakenteen nuorentumista tapahtui ja suurin osa näistä toimijoista lähti mukaan selkeästi ammattimaisemmin sivuansioita tavoitellen, eikä vain harrastusmielessä, mikä erityisesti oli yhdistyksen tavoitteena. Peruskurssilaisista suurin osa on aloittanut mehiläishoidon ja osan tuotannosta riittää jo myytäväksikin. Puumalainen sanoo yllättyneensä, kuinka hyvin osa kurssilaisista hallitsee toiminnan jo tässä vaiheessa, vaikka peruskurssi ei ole vielä edes päättynyt. Kokonaisuutena hän pitää peruskurssille osallistunutta ryhmää sitoutuneena ja motivoituneena. Kuvat: Korpiahon Hunaja INFO 16 Basic Queen BQ-hanke Toteuttaja: Savon Mehiläishoitajat ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Kalakukko ry Lisätietoja: Markku Puumalainen p laishoitajat.fi

17 Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä Halunaseurassa päädyttiin toissa vuonna epätavalliseen ratkaisuun, kun kyläläisten käyttöön tarvittiin yhteinen kokoontumistila. Olemassa olevaa yhteiseen toimintaan sopivaa tilaa ei alueelta löytynyt, joten halunalaiset päättivät rakentaa uuden kylätuvan, tosin samalle paikalle, jossa on aiemmin sijainnut nuoriseurantalo. Suunnittelua ja rakennusprojektia on vetänyt puheenjohtaja Eila Tolppanen helmikuun 2014 loppuun ja sen jälkeen Sakari Pentikäinen. Eila Tolppanen taustoittaa, että Halunan kylä Nilsiässä on aktiivinen ja vetovoimainen alue, jonne on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttanut paljon uusia perheitä sekä paluumuuttajia, eikä alueelta löydy asumattomaksi jääneitä taloja tai tiloja. Lisäksi kylän asukasluku vähintään kaksinkertais- tuu kesäisin, joten kylätupa palvelee myös laajaa joukkoa kesäasukkaita. Kylätuvasta tehdään kaikkien kylän asukkaiden, kesäasukkaiden ja myös naapurikylien asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, mutta erityisesti kylätuvan tavoitteena on tuoda harrastus- ja tapaamismahdollisuudet lähelle lapsille, nuorille ja iäkkäille sekä aktivoida heitä. Kylätupa rakennetaan itse kaadetuista puista lähtien perinnehirsirakentamisena ja miltei 100 % talkootyönä, jonka ovat mahdollistaneet omalta kylältä löytyvät eri alojen ammattilaiset. Perinteisten menetelmien käyttö on olennainen osa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kulttuuriympäristöä sekä siirtää vanhoja perinteitä myös tulevassa toiminnassa nuoremmille sukupolville. Esimerkkeinä näistä Tolppanen mainitsee muun muassa syksyisen säilömisen ja mehustamisen. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ensiapukursseja, erilaisia käsityökursseja, joulukorttien- ja koristeiden tekoa sekä seniorijumppaa. Mikä ei vaadi hirveästi rahaa, mutta tuo hyvää mieltä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisille sopivaa toimintaa listaa Eila Tolppanen kylätalolla tulevaisuudessa järjestettävän toiminnan reunaehtoja. Onnistunut tilaisuus on kasassa kun edellä mainittuun kaavaan lisätään nimetty vetäjä ja aktiivista tiedottamista siitä, mitä on tulossa. Kylätupaa tullaan myös vuokraamaan esimerkiksi yhdistys- ja juhlakäyttöön. Kylätuvan ympärille ollaan kaavailemassa myös laturetkiä, pilkkikisoja ja erilaisia teematapaamisia: kevään tienvarsisiivoustalkoot, laskiaistapahtuma, syksyinen grilli-ilta ja lauluiltoja kaiken ikäisille. Eila Tolppasen mukaan rakennusprojekti on yhdistänyt kyläläisiä ja jopa naapurikylistä on lähdetty mukaan hankkeeseen. Hankkeen alusta asti kyläläisten toiveita tulevan toiminnan suhteen on pyritty kuuntelemaan tarkalla korvalla. Toiveissa olisi kylätuvan valmistuttua saada lisättyä yhteistyötä kylien välillä. Halunan kylälle on muuttanut viime vuosina paljon uusia asukkaita ja kylätuvan rakennushanke on toiminut heille hyvänä keinona päästä mukaan kylän toimintaan ja tutustua muihin kyläläisiin. Kuva: Sami Tirkkonen. INFO Kylätupa-hanke Toteuttaja: Halunaseura ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Kalakukko ry Lisätietoja: Eila Tolppanen p

18 YLÄ-SAVON VETURI RY Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi Kuvat: Eemeli Kiukkonen Eemeli Kiukkonen Photographyn takana on nuori 23-vuotias pielavetinen valokuvausyrittäjä. Kiukkosella on loppusuoralla mediatekniikan ammattikorkeakouluopinnot ja pitkä harrastuneisuus valokuvauksen saralla. Idea yrityksen perustamiseen lähti harrastuksen ja kysynnän pohjalta. Pielavedellä ja lähikunnissa ei ole ollut valokuvaajaa ja jonkunhan se pitää sekin tehdä Kiukkonen naurahtaa. Hän kokee, että syntyperäisenä pielavetisenä hänen oli helppo aloittaa yritystoiminta kotikunnassa, koska ihmiset ja kuviot olivat tuttuja. Myös Ikälän-talossa sijaitsevaan toimitilaan oli hänestä miellyttävä tulla, koska usean naapurissa työskentelevän yrittäjän hän tuntee jo lapsuudesta saakka. Yksinyrittäjälle naapuriyrittäjät ovat myös työkavereita. Kiukkonen kiittelee kuntaa joustavasta suhtautumisesta ja tuesta mm. siltä vuokratun tilan remontissa. Hän sai esimerkiksi vaikuttaa remonttiin, jolla tila muutettiin valokuvaukseen sopivaksi. Toukokuussa 2013 perustetun yrityksen yrittäjää työllistää tällä hetkellä eniten valokuvaus, pääasiassa hää-, juhla- sekä henkilökuvaukset. Hän tallentaa tunnelmia ja tapahtumia myös videokuvaamalla. Uusin aluevaltaus on ilmakuvaus, jota varten hän on investointituen avulla hankkinut kalustoa. Kiukkosen asiakkaat löytyvät pääasiassa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Investointituki on auttanut toimitilan kalustamisessa ja studion välineiden, kuten taustakankaiden ja telineiden, salamoiden ja jalustojen hankkimisessa. Suurimman merkityksen Kiukkonen näkee tuella olleen ilmakuvauskaluston hankkimisessa. Sen avulla hänellä on ollut mahdollisuus ottaa palvelutarjontaansa mukaan uusi osa-alue. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Yritystoiminnan alkuvaiheessa on Kiukkosen mielestä hyvä kokeilla erilaisia tuotteita ja palveluita ja ajan kuluessa karsia jäljelle kannattavimmat osa-alueet. Hän pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja hänen visionsa on olla tulevaisuudessa se kuvaaja, ketä pyydetään ensimmäisenä ja kenen palveluista ihmiset ovat valmiita maksamaan. Eemeli Kiukkosen uusin alue valtaus on ilmakuvaus. YLÄ- SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN Toimiala Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus Tuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä Annex Muu elintarvike Puun jatkojalostus Metalli Matkailu Hoivapalvelut Hevospalvelut Urakointi Muu valmistus Muut palvelut Bioenergia/raaka-aine YHTEENSÄ

19 Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa Jani Nykänen aloitti työnsä sorkkahoitajana vuonna 2003 renkinä isälleen Kalervo Nykäselle. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut yrittäjänä omalla kalustollaan. Kalustonsa uuden malliseen jenkkipenkkiin päivitti ensin Kalervo Nykänen ja hieman myöhemmin myös Jani Nykänen. Investointi uuteen telineeseen oli samalla investointi niin hoidettavan eläimen kuin sorkkahoitajankin turvallisuuteen ja ergonomiaan. Työ on fyysisesti erittäin raskasta ja jopa vaarallista. Uuteen telineeseen lehmä saadaan tukevasti, mikä rauhoittaa eläintä ja helpottaa näin sorkkahoitajan työtä. Teline onkin Nykäsen tietojen mukaan ainoa, joka on saanut virallisen hyväksynnän eläinystävällisyydestään. Uusi teline on myös nopeuttanut työtä. Nykänen arvioi, että päivässä ehtii hoitaa parhaillaan jopa 135 lehmää. Myös työskentelyasennoissa on tapahtunut merkittävä parannus uuden telineen myötä; lehmä saadaan nostettua oikealle korkeudelle niin, Kuvat: Satu Peltonen että työn voi tehdä seisten ja kumartelematta, mikä säästää mm. polvia ja selkää. Nykänen kertoo työn raskaudesta huolimatta pitävänsä työstään erittäin paljon. Syitä tähän hän luettelee useita; työpiste vaihtuu useita kertoja päivässä, saa olla tekemisissä erilaisten eläinten ja ihmisten kanssa ja joka päivä oppii jotain uutta. Hän kuvaakin työtään ensi sijaisesti palveluammatiksi. Uuden telineen hankkimisen myötä Nykänen ryhtyi myös merkin jälleenmyyjäksi ja vastaa myymiensä laitteiden takuista ja huolloista Suomessa. Lisäksi hän toimii maahantuojana sorkkaterveyteen liittyville tuotteille, joita ei ollut aiemmin saatavilla Suomessa. Seuraava investointi kalustoon on sekin jo suunnitteilla. Kysyntää olisi suuremmalle sonnipenkille, jossa sonnienkin sorkat saataisiin turvallisesti hoidettua. Nykänen toimii Suomen Sorkkahoitajien yhdistyksen puheenjohtajana ja kertoo, että Suomessa toimii noin 100 sorkkahoitajaa, joista Pohjois-Savossa Noin puolet työskente- lee sorkkahoitajana kokoaikaisesti. Nykäsen mukaan määrä on riittävä. Valtakunnan tasolla suuri määrä sorkkahoitajia on eläköitymässä, mutta Nykäsen mukaan uusia yrittäjiä on tullut alalle hyvin ja he myös investoivat uuteen kalustoon ahkerasti. Hän pitää tärkeänä, että myös sorkkahoitajat valmistautuvat tilakokojen kasvamiseen ja kehittävät toimintaansa. Nykänen kokee, että ulkomailla kouluttautuminen on yksi parhaista keinoista uusimman tiedon saantiin. Jani Nykänen pitää huolen Vieremällä sijaitsevan Virpi ja Timo Kaarakaisen tilan eläinten sorkkien kunnosta. YLÄ-SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Maaninka Pielavesi Sonkajärvi Vieremä YHTEENSÄ

20 YLÄ-SAVON VETURI RY YLÄ-SAVON VETURI RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET Hankeen nimi Hakija Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Rural Cleantech Finland -kehittämisohjelman esiselvitysprojekti Aluekehityssäätiö KiuruPark yhteismarkkinointihanke Kiuruveden kaupunki Ylä-Savon Lähikäsityö -esiselvityshanke Taito Ylä-Savo ry Kiurupark II Kiuruveden kaupunki Rural Cleantech Finland - Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry) Aluekehityssäätiö Lähikäsityö -hanke Taito Ylä-Savo ry Green Care -esiselvitys, uusia palvelumahdollisuuksia ja palveluja Ylä-Savoon Savonia-ammattikorkeakoulun ky Palveleva Pielavesi Pielaveden kunta YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Kylillä virtaa - Sonkajärven kylien yhteistyö- ja matkailunedistämishanke Oinasjärventien Kyläyhdistys ry Kiuruveden EKO-IRTI -hanke Kiuruveden Maaseutuseura ry Winning by twinning - kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Talkootyötä ja liiketoimintaa Pohjois-Pielaveden kylät ry Kotiinpäin Kyläportti Vieremän kunta Nuotio-Nuorten Taitoa, Intoa ja Osaamista * Varpaisjärven 4h-yhdistys Yhteistyöllä lähelle ja kauas * Sonkajärven kunta NUORA - Nuorten aktivointi -esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Yhteistyöllä lähelle ja kauas 2 * Sonkajärven kunta Tuunaa kylä! -nuorisohanke * Ylä-Savon Veturi ry Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry) * Ylä-Savon Veturi ry LINC-esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Tekstiilikierrätys -esiselvityshanke Tekstiilikierrättäjät ry Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry) Ylä-Savon Veturi ry LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, Kalakukko ry) * Ylä-Savon Veturi ry JOY - Johda, opi & yritä * Ylä-Savon Veturi ry EVVK - Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishanke Sonkajärven kunta Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke Tekstiilikierrättäjät ry Kansainvälistymään - kv-toiminnan kehittämishanke * Ylä-Savon Veturi ry KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Leader omaksi - tiedonvälityshanke Ylä-Savon Veturi ry YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Rytkynjärven yleisen uimarannan ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Rytkyn Seutu ry Elotuvan remontti Tihilän Kyläyhdistys ry Ravirata-alueen peruskorjaus Varpaisjärven Hevosystävät ry Mansikkaniemen katos Iisalmen kaupunki Kyläntalo Jukolan kunnostus Kalliokylä viihtyisäksi ry Haminamäen Ensilumenlatu Lapinlahden kunta Alapitkän nuorisoseuran kulttuuri- ja harrastetilahanke Alapitkän Nuorisoseura ry Jyrkän Pajasaari Jyrkän Kyläyhdistys ry Kyläkoulusta kulttuurikeskukseksi Pielavesi-Teatteriyhdistys ry Metsästysmajan ja sen apurakennusten sähköistäminen Penttilänlahden Erästäjät ry Hirvikämpän virkistysalueen täydennyshanke Lukkarilan Kyläyhdistys ry Raviradan maisemointi ja valjastuskatoksen rakentaminen Keiteleen Hevosystäväseura ry Uusi Sinikiven uimapaikka Kinnulanlahden Tarmo ry Löylykatos Kauppilanmäen Kyläyhdistys ry Korpijoen kyläntalon korjaus Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry Haiskanlahden venevalkama Petäys-Paloisen Kyläyhdistys ry Karsanlahden Karpalon keittiö Karsanlahden Kyläyhdistys ry Paisuan koulukiinteistöt -kunnostushanke Paisuan Kyläseura ry Lappetelän lähiliikunta-alue Pörsänmäen Nuorisoseura ry Urkinmäet ulkoilualue Pielaveden Mäenlaskun Kannatusyhdistys ry Hirvenkello-laajennus Horsmanmäen Erä ry Eräpirtti entistä ehommaksi Nerkoon Riistamiehet ry Hanhilammen ampumakeskuksen peruskorjaus Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö Maaningan sisäampumaradan kehitys / parannushanke Maaningan Metsästys- ja Ampumaseura ry Kuntouran valaistus Kiuruveden kaupunki Maasta lämpöä Mansikkavirran Kyläyhdistys ry Koskela Sonkakosken Nuorisoseura ry