YMPÄRISTOKASVATUSTA!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTOKASVATUSTA!"

Transkriptio

1 YMPÄRISTOKASVATUSTA! Lähde mukaan Mahnalan vuoteen - kestävää kehitystä edistävää kasvatusta koulun arjessa Mahnalan Ympäristökoulun ympäristökasvatusjulkaisu 2009 Toimittaneet Annukka Alppi ja Sari Mantila-Savolainen

2 YHTEYSTIEDOT: MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULU Maisematie Hämeenkyrö puhelin: / rehtori Muut yhteystiedot koulun kotisivuilta: sähköpostit muotoa Julkaisun kirjoitustyöhön ovat osallistuneet: Koululta: Annukka Alppi, Hannu Järvinen, Taija Raitala ja Johanna Wallenius sekä oppilaita Lähiyhteistyökumppaneista: Sari Mantila-Savolainen, Veera Ritola ja Tiina Harrinkari Valokuvat: Annukka Alppi, Hannu Järvinen, Sari Mantila-Savolainen, Arja Salokannas ja Johanna Wallenius Käännöstyön koulun kotisivua varten on tehnyt Mari Vuorenmaa Kansi ja graafiset elementit: Kimmo Pitkänen/Pieni viestintätoimisto Tampere oy Paino: Ekiteki Oy, Hämeenkyrö Rahoitus: 2

3 SISÄLLYS Esipuhe: Tervetuloa Mahnalan vuoteen! 5 Annukka Alppi Sari Mantila-Savolainen Hannu Järvinen Mahnalan Ympäristökoulu alakoulu Hämeenkyröstä 7 Annukka Alppi Hannu Järvinen Matka tavallisesta peruskoulusta ympäristökouluksi vuoden taival Ympäristökouluksi Hannu Järvinen Opettajasta ympäristökoulun opettajaksi 14 Johanna Wallenius Annukka Alppi Kasvatukseen ja opetukseen vaikuttavat sopimukset, strategiat ja opetussuunnitelmat 16 Annukka Alppi Oppilaiden Ympäristökoulu Lähde mukaan Mahnalan vuoteen! 20 Annukka Alppi Sari Mantila-Savolainen Taija Raitala Johanna Wallenius - Oppilaita Elokuu 22 Syyskuu 26 Lokakuu 29 Marraskuu 33 Joulukuu 36 Tammikuu 39 Helmikuu 41 Mahnalan Ympäristökoulun oppilaiden laatimat ekotavat 42 Maaliskuu 44 Huhtikuu 47 Toukokuu 50 Kesä- ja heinäkuu 53 3

4 Lähtöisin maaseudulta, osana koko maailmaa 55 Annukka Alppi Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen perusta 56 Annukka Alppi Taija Raitala Maaseutulähtöisyys Mahnalan Ympäristökoulussa 58 Annukka Alppi Luomu- ja lähiruoan käyttäminen ovat todellisia mahdollisuuksia 59 Sari Mantila-Savolainen Kestävää kehitystä edistävällä kasvatuksella ei ole rajoja -globaalikasvatuksesta 62 Annukka Alppi Elävä koulu yhteistyössä elävän kyläyhteisön kanssa 66 Sari Mantila-Savolainen Lähitilalla perunat noukitaan maalta omalle lautaselle 68 Tiina Harrinkari Voimavarana yhteistyö 69 Veera Ritola Yhdessä tekeminen opettaa ja kantaa eteenpäin 71 Sari Mantila-Savolainen Kestävää elämäntapaa edistävä kasvatus 76 kasvatuksen ja oppimisen suurin haaste nyt ja tulevaisuudessa Hämeenkyrön kouluille tulossa ympäristötyöhön suositukset 76 Sari Mantila-Savolainen Visio tulevaisuuden alueellisesta ympäristökasvatuskeskuksesta 78 Annukka Alppi Hannu Järvinen 4

5 ESIPUHE: TERVETULOA MAHNALAN VUOTEEN! Kädessäsi on Mahnalan Ympäristökoulun ympäristökasvatusjulkaisu. Mahnalan Ympäristökoulussa ympäristökasvatus on ollut omaleimaisuusaihe jo 1990 luvun alusta lähtien. Koulussa on kehitetty ympäristökasvatustoimintaa kasvatuksen ja oppimaan oppimisen näkökulmasta tarjoamalla oppilaille kokemuksia ja toimintaa ympäristössä, ympäristöstä ja ympäristön hyväksi. Tavoitteena on kulkea kohti kestävää arkea ja pyrkiä löytämään jokaisen ulottuvilla olevia polkuja, jotka vievät ympäristöä ja luontoa huomioivaan ja arvostavaan elämäntapaan. Mahnalan Ympäristökoulun toiminnan perustan muodostavat seuraavat aiheet: maaseutulähtöisyys, kotiseutukasvatus, kestävä arki, luomu- ja lähiruoka, erityiset retki- ja tutustumiskohteet, ympäristöprojektit eheytettynä koulun toimintaan ja kansainvälisyys- eli globaalikasvatus. Mahnalan Ympäristökoulu on julkaissut periaatteistaan ja toiminnastaan kertovaa Ympäristökasvatus julkaisua vuodesta 2000 alkaen. Sitä edelsi 1990 luvulla oppilastyönä ja ympäröivän yhteisön kanssa julkaistu Koulu ja ympäristö lehti, joka ilmestyi kerran lukuvuodessa. Koulun toiminnan laajentuessa ja sen tultua tutuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti, unohtamatta kontakteja muualle Eurooppaan, on tullut tarve tehdä laajempi koulun ympäristökasvatuksesta kertova julkaisu. Tätä julkaisua on saatavana painettuna ja nettiversiona, myös englanniksi käännettynä. Koulumme henkilökunnalta kysytään usein: Mikä se ympäristökoulu on? Mitä te siellä teette? Julkaisumme pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin kertomalla Mahnalan Ympäristökoulusta, sen ympäristökasvatuksesta, koulun arkipäivästä ja siitä, miksi ympäristökasvatus osana kestävää kehitystä edistävää kasvatusta on tärkeää. Julkaisumme kertoo tarinan Mahnalan Ympäristökoulusta ja sen vuodenkierrosta tällä hetkellä. Ympäristökoulussakin toiminta muuttuu ja kehittyy. Raikkaan veden täytyy ja se saa virrata. Ympäristökasvatusta voi toki tehdä ja painottaa muillakin tavoilla. Vuorelle voi nousta montaa eri reittiä. Ympäristökasvattajien tehtävään kuuluu kasvatustyön lisäksi kokemusten, tietojen ja virikkeiden levittäminen myös muille kasvatuksen parissa työskenteleville. Toivomme, että voimme rohkaista muitakin kasvatusalalla toimivia toimintaan luonnon, ympäristön ja ihmisen puolesta. Sillä työtä on paljon ja tekijöitä vähän. Kokemusten, tietojen ja virikkeiden toivomme säilyvän ja kehittyvän oppilaiden mukana heidän jatkaessaan koulutietään. Luonnon ja ympäristön puolesta toimiminen on usein pieniä tekoja ja valintoja. Lapsena opitut taidot voivat ratkaista myös tulevaisuuden valintoja. Ehkä joitakin valintoja, tietoja ja virikkeitä siirtyy oppilaiden mukana myös koteihin. 5

6 Ympäristökasvatuksen tarpeellisuutta voi tarkastella sekä ihmisen että luonnon kannalta. Molempia erikseen, mutta mieluummin yhdessä, sillä ihminen on osa luontoa. Pakoon ei pääse. Ihmiset rasittavat ja saastuttavat ympäristöä enemmän kuin koskaan ennen. Tutkimuslaitos Global Footprint Network (2009) on laskenut, että maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävät maailman biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja 1,4 kertaisesti. Suomalaiset tuhlaavat varojaan vauhdilla. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa. Sitä toistakaan ei tietenkään ole tarjolla. Onko kehitys siis kestävää vai kestämätöntä? Millaisia valintoja me teemme? Millaisia valintoja meidän pitäisi tehdä? Elämän ja luonnon kunnioittaminen on asetuksessa määrätty perusopetuksen tehtäväksi, biologian opetuksen tulee painottaa luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista. Tällä hetkellä on luonnossa käynnissä ihmiskunnan historian suurin sukupuuttoaalto, joka päivä kuolee joitain lajeja sukupuuttoon. Joka vuosi maapallon metsäpinta-alasta häviää 20 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin puolta Suomen pinta-alasta. Miljoonien elävien olentojen koti. Onko kehitys siis kestävää vai kestämätöntä? Millaisia valintoja me teemme? Millaisia valintoja meidän pitäisi tehdä? Kuinka pitkä matka onkaan vielä siihen näkemykseen, jonka Mahnalan Ympäristökoululla vierailleet intiaanit jättivät opetukseksemme: Metsä on kirjasto- ja jokainen puu on kirja. Siksi tarvitaan ympäristökasvatusta, mikä opettaa luonnon lukutaitoa - ja se on viime kädessä parasta ihmisenkin suojelua. Mahnalassa Lapsen oikeuksien päivänä Annukka Alppi, Sari Mantila-Savolainen, Hannu Järvinen 6

7 MAHNALAN ympäristökoulu - alakoulu Hämeenkyröstä Annukka Alppi Hannu Järvinen Mahnalan Ympäristökoulu sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa, Pirkanmaalla, kansallismaisemien keskellä. Kyläkoulumme on perusopetuksen alakoulu, luokat 1 6 esikoululla vahvistettuna. Vuoden 2009 oppilasmäärä on 136. Henkilökuntaan kuuluvat kaksi esikoulun opettajaa, neljä luokanopettajaa ja rehtori, kiertävä erityisopettaja, kaksi koulunkäyntiavustajaa sekä keittäjä ja osa-aikainen talonmies. Koulu on kasvanut oppilasmäärältään voimakkaasti: syksyllä 1990 koulussa oli 49 oppilasta, 112 oppilasta syksyllä 2005 ja 2009 syksyllä jo 136 oppilasta. Suunta on päinvastainen kuin maaseutukouluissa yleensä. Kasvuun on syynä Tampereen kaupungin läheisyys, hyvät liikenneyhteydet, kansallismaisema ja tietysti yhtenä, vaan ei vähäisimpänä, koulun erikoistuminen ympäristöpainotteiseksi, perusopetusta antavaksi kouluksi. Olemme toteuttaneet ympäristökasvatusta 1990-luvulta alkaen ja kehittäneet kestävää kehitystä edistävää kasvatusta kouluarjessa. Aihekokonaisuudet opetussuunnitelmassa mahdollistavat ja tukevat opetuksen ja kasvatuksen eheytymistä sekä vuorovaikutusta koulun lähiympäristön kanssa ja sen hyödyntämistä opetuksessa. 7

8 Kansallismaiseman koulu Mahnalan Ympäristökoulua voi hyvällä syyllä kutsua kansallismaiseman kouluksi, sillä koulu sijaitsee maan kauneimmassa ympäristössä. Vieläpä sen ydinkeskustassa, Mahnalan mahtikylässä Enonselän rantatöyräällä, jääkautisen soraharjun turvallisessa kainalossa. Hämeenkyrön kaunis luonto, erityisesti Mahnalassa ja Sasissa, jo vuosisatoja kestäneen työn tuloksena syntynyt kulttuurimaisema, on saanut tunnustuksen, jonka Suomessa vain 27 aluetta on ansainnut: kansallismaisema. Kansallismaisemaksi on määritelty sellaiset alueet, joilla katsotaan olevan merkitystä suomalaisen identiteetin muodostumiselle. /www.mahnala.com/kulttuurijamaisema Myös Mahnalan Ympäristökoulu on osa hämeenkyröläistä kulttuurihistoriaa kauneimmillaan. Koulu perustettiin vuonna Alkuvuosina koulusta käytettiin nimeä Lopenkulman kansakoulu ja koulu toimi useassa toimipisteessä. Nykyiselle paikalleen koulu vakiintui, kun Vilhelmi Isokauppila lahjoitti koululle tontin v Miharin niemelle, kuten paikkaa silloin kutsuttiin. Nimismies Väinö Nyström suunnitteli hirsisen rakennuksen. Koulu vihittiin Lisätietoja Mahnalan koulun vaiheista saa koulun historiikista Lopen kulman - Mahnalan koulun historiikki , jonka ovat laatineet Veera Markkola ja Hannu Järvinen. Historiikki löytyy skannatussa muodossa linkistä: LopenkulmankansakoulunMahnalankoulunhistoriikki1985_1995.pdf Kantakylän koulu Mahnalan rautakaudella syntynyt kantakylä sijaitsee maisemallisesti edustavasti Mahnalanharjun rinteellä. Vanha maantie, Kyröläisten markkinatie, kulkee kylän läpi ja siltä avautuu upea näkymä etelään yli Enonselän. Vanha kylätontti on sijainnut ns. Alaskylässä, nykyisten Isokauppilan ja Seppälän tilojen ympärillä. Kylän taloja on siirretty perinnönjaon yhteydessä kauemmas jo 1600-luvulta alkaen, enimmäkseen Yliskylään ja Mihariin. Yliskylässä Heiskalan, Yli-Rautian, Mäkikauppilan ja Nikkilän tilat muodostavat puutarhamaista kylämiljöötä. Mihari on osa vanhaa Mahnalan kantakylää ja se on rakentunut Miharinsalmen tuntumaan. Miharin kylää ei esiinny vielä vuoden 1540 maakirjoissa. Maisemassa kylä sijoittuu kohtaan, jossa Sasin viljelylaakso avautuu Enonselälle. Miharissa sijaitsee kansallismaisema-alueen käytetyin uimaranta. Sasin, Sarkkilan ja Palon kylät reunustavat kansallismaisema alueen laajinta viljelylaaksoa, Sasinahdetta. Laakson pohjalla on Sarkkilanjärvi, joka on valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi ja Naturaan kuuluva alue. Kouluun oppilaat tulevat pääosin Mahnalan ja Sasin kylistä, mutta varsinaisesti kylät muodostuvat Mahnalan - Miharin, Muotialan-Lemmakkalan sekä Sasin Sarkkilan- ja Palon kyläkunnista. Kansallismaiseman koulun ovat opinahjokseen valinneet monet oppilaat myös alueen ulkopuolelta: Laitilasta, Metsäkulmalta, Myllykylästä, Äkönmaalta ja Pentinmaalta. Myös naapurikuntien oppilaita käy Mahnalan Ympäristökoulua. 8

9 Lisätietoja kansallismaisemasta saa Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma kirjasta (1997, 2. painos 2009). Se löytyy Ympäristökoululta, kirjastosta, kunnanvirastolta ja nettiosoitteesta Mahnalan koulun kehittäminen ympäristökouluksi kuului myös osana Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelman jatkohankkeisiin. Kyseinen hanke oli osa kokonaisuutta, jonka ympäristöministeriö valitsi vuonna 2008 Suomen parhaaksi maisemahankkeeksi. Euroopan neuvoston Landscape Award palkinnosta hankkeet kilpailivat Lisätietoja tästä löytyy nettiosoitteista: Kulttuuriympäristö osana ympäristökasvatusta Kulttuuriperintömme on koko ajan läsnä ympärillämme. Menneisyyteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja arvostamaan nykyisyyttä sekä evästää suunnittelemaan tulevaa. Paikallishistorian tuntemus ja kulttuurisen lukutaidon kehittäminen on yksi kouluopetuksemme osa-alueista. Suuri osa oppilaista on syntyperäisiä kyläläisiä koulun lähikylistä. Yhä kasvavassa määrin alueelle muuttaa väkeä muualta. Lähiympäristöstämme tulee heille uusien juurien kasvupaikka. Mahnalan Ympäristökoulussa tutustutaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti lähiympäristön ominaisiin piirteisiin. Kun oppilas saa vahvan tietämyksen omasta kotiseudustaan, sen luonnosta, eliöyhteisöstä, asutuksesta ja elinkeinoista sekä paikallisesta kulttuurista, ymmärtää hän paremmin ympäristöään ja yhteisöään, jossa elää. Paikallistietämystä saamme alueen asukkailta. Esimerkiksi kyläläiset Veera ja Arni Markkola ovat useasti johdatelleet oppilaat paikallishistoriaan kertomuksillaan sekä tutustuttaneet koulun väkeä kiviharrastuksen pariin ja geologian kiehtovaan maailmaan. Veera Markkola on ollut ahkera paikallisen perinnekulttuurin tallentaja. Hän on tehnyt useita selvitystöitä Museoviraston pyynnöstä. Veera Markkolan julkaisut elävöittävät koulumme opetusta: Miehiä menneisyydestä Hämeenkyrön kivimiehiä, Meijän leipä Ruokaleivän valmistus Hämeenkyrössä ja Mahnalan polut. Myös kyläyhdistykset, Mahnalan maamiesseura ry. ja Sasin seudun maa- ja kotitalousseura ry., ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita koululle. Seurojen talot ovat konkreettinen esimerkki lähiympäristön kulttuuri-identiteetistä, kyläyhteisöjen talkootyöstä ja pitkästä kylätoimintaperinteestä. Koulurakennuksillammekin on omat kulttuurimerkityksensä aina koulun kivijaloista alkaen joita pyrimmekin käyttämään opetuksessamme ja tukiessamme oppijoita kulttuuri-identiteettinsä muodostamisessa. Koveron tilalla Seitsemisen kansallispuistossa käydään vuosittain oppimassa perinnetaitoja. 9

10 MATKA TAVALLISESTA KOULUSTA YMPÄRISTÖKOULUKSI - 20 vuoden taival Ympäristökouluksi Hannu Järvinen Pitkäjänteinen työ Mahnalan koulun muuttamisessa ympäristökouluksi sai lähtölaukauksensa syyslukukaudella Tätä kirjoitettaessa on vuosi 2009 lopuillaan - ja paljon on mahtunut työtä, työtä ja työtä kuluneeseen 20 vuoteen. Siihen, että Mahnalan koulu on saavuttanut tunnustetun aseman Ympäristökouluna. Vuoden 2008 Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnoksessa ympäristökouluksi sanotaan tiettyä maantieteellistä aluetta palvelevaa, kestävää elämäntapaa alueellaan edistävää ja tukevaa ympäristökasvatuksen kehittämis- ja osaamiskeskusta. Ympäristökoulun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksista ja jokaisen yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöönsä ja tulevaisuuteen. Ympäristökoulu edistää kestävän elämäntavan edellyttämän arvopohjan muodostumista ja ympäristövastuullista toimintaa, lisää kasvatusalan toimijoiden ympäristökasvatusosaamista sekä tukee päivähoidon ja oppilaitosten ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa. Ympäristöpainotteinen oppilaitos antaa hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta ja sillä on valtakunnallinen erityistehtävä ympäristöpainotteisessa opetuksessa. Kun koulua kehitetään ympäristökouluksi, se edellyttää: Luovuutta, näkemystä toisenlaisesta koulusta ja rohkeutta seurata näkemystä. Toisenlaista käsitystä työnteosta. Ympäristökoulua ei voida kehittää virkamiestyylillä virka-ajan puitteissa, jolloin jokainen askel mitoitetaan ja hinnoitellaan. Ympäristökoulu on työpaikka, mutta myös harrastus ja osa elämäntyötä. Vain siten koulua voidaan kehittää ja vain siten voidaan saada se tarvittava motivaatio kaikkeen jaksamiseen. Mahnalan ympäristöpainotteisen koulun kehittämiseen vaikutti kaksi asiaa yli muiden: Koulu sijaitsee kansallismaisemassa ja on rakennuksenakin ja piha-alueiltaan kouluksi tavattoman kaunis ja viihtyisä. Koulun pihasta pääsee suoraan luontoon. Kouluun vakiintui ja vakiinnutettiin - vuosien varrella henkilökuntaa, jotka olivat monipuolisia luontoharrastajia ja luontoveteraaneja. 10

11 Vuonna 2008 koululle myönnettiin Vihervuoden mitali koulupihan käytöstä oppimisympäristönä. Siemenet lähtevät itämään Syksyllä 1990 aloitettiin Mahnalan koulun ympäristökasvatus, joka painottui perinteisesti luontoharrastukseen ja luontoretkiin, puutarhanhoitoon, luonnontuntemukseen sekä kierrätykseen ja kompostointiin. Koulun luokka julkaisi useana vuonna kahdesti ilmestyvää Koulu ja Ympäristö -lehteä, joka jaettiin alueen kaikkiin koteihin. Alusta alkaen pyrittiin hyvään yhteistyöhön koulualueen asukkaiden kanssa. Koulu huolehti usean vuoden ajan muun muassa Mahnalan ja Sasin kylien jätepaperi- ja pullokeräyksestä ja sai näin kertyneillä varoilla hankittua huomattavan määrän oppimateriaalia ja opetusvälineitä koululle. Sata-Hämeen radiossa kerrottiin puolen tunnin ohjelmassa Mahnalan koulun ympäristökasvatuksesta ja laajemmin siitä, mitkä ovat ympäristökasvatuksen mahdollisuudet. Näin alkoi Mahnalan koulun ympäristökasvatuksen julkitulo. Sen jälkeen koulun työstä on kerrottu muun muassa TV2:n Pallo Hallussa ohjelmassa, useissa alueellisissa uutislähetyksissä ja YLE:n Opettaja.tv:ssä. Koulun opettajia on haastateltu useita kertoja eri radio-ohjelmissa ja koulusta on julkaistu laajoja artikkeleita sekä valtakunnallisissa, maakunnallisissa lehdissä, paikallislehdessä että erikoislehdissä. Tavoitteena ei ole ollut missään vaiheessa korostaa Mahnalan koulua, vaan mitä mahdollisuuksia ympäristökasvatuksessa voisi olla kaikilla kouluilla Niinpä koulun avoin suuntautuminen on ollut eräänlaista lähetystyötä ympäristö- ja luontoasioiden kehittämiseksi sekä päiväkodeissa että kouluissa. Tähän toiminta-ajatukseen on sopinut myös se, että koulu on ottanut vastaan vuosien varrella huomattavan määrän vieraita, sekä ala- että yläkoulujen opettajia, kunnan virkamiehiä, eri koulujen luokkia ympäri maata ja vieraita eri puolilta Eurooppaa. Samoin koulun opettajat ovat käyneet kertomassa aina pyydettäessä koulun ympäristökasvatuksesta. 11

12 Ympäristökasvatusta tekemällä Työkasvatus oli ja on keskeinen menetelmä ympäristökasvatuksessa: jokainen voi ja saa - tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Suuritöisin yhteinen ponnistus oli vuonna 1995 rakennettu jääkiekkokaukalo, johon luokan oppilaat, vanhemmat ja opettaja käyttivät yli 500 talkootyötuntia. Tyypillisiä projekteja oli muun muassa linnunpönttöprojekti. Santalan metsästä Lemmakkalassa kaadettiin oppilaitten ja vanhempien kanssa haapoja, joista sorvattiin 300 linnunpönttöä myyntiin. Projektit ovat olleet omaleimaisinta ympäristökoulua. Vuosiprojekteina on rakennettu kaukalon lisäksi pihavaja, kota, luontopolku, pihakatos ja pihavälineistöt, unohtamatta monivuotisia opetusväline- ja kalustohankintaprojekteja. Muita ympäristökasvatusprojekteja ovat olleet muun muassa Vihreä lippu, jonka pysyvän käyttöoikeuden koulu sai vuonna 2003, Koulumetsä-, Globe-, WWF:n Naturewatch ja kansainvälisyysprojektit. Ympäristökasvatuksesta tunnustusta Koulu sai Maailman Luonnon säätiön (WWF) myöntämän maan ensimmäisen ympäristökasvatuksen Panda-palkinnon vuonna Sen myötä lähti liikkeelle koulun ruokailun kehittäminen luomu- ja lähiruokapainotteiseksi. Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys palkitsi koulun vuonna 2000 linnustonsuojelutyöstä ja Pirkanmaan ympäristökeskus myönsi Pirkanmaan Ympäristöpalkinnon koululle vuonna Vuonna 2008 koululle myönnettiin Vihervuoden mitali koulupihan käytöstä oppimisympäristönä. Kolme asiaa kuitenkin käy ylitse muiden merkkipaaluja mietittäessä: Kunnanvaltuuston hyväksymässä kouluohjesäännössä 2000-luvun vaihteessa Mahnalan koulu sai virallisen tunnustuksen eli oikeuden käyttää Mahnalan Ympäristökoulu nimeä. Koulutuslautakunta antoi koulullemme oikeuden siirtyä vuoden 2000 alussa luomuruoka-aineiden käyttöön kouluruokailussa. Päätös oli mullistava koko koulumaailmassa ja siksi koululla on myös merkittävä lähetystehtävä luomuruokailun lisäämisessä, mikä on konkreettisin asia, millä koulumaailma voisi edistää kestävää kehitystä. Yhteistyö Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Vuodenvaihteessa Mahnalan koulu kytkettiin osaksi viereisen lintuveden, nykyisen Natura-alueen Sarkkilanjärven hoitoa. Hanketta suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja koulun opettajien yhteistyöllä sekä ympäristöministeriön ja EU:n tuella. Lisätietoja ympäristökouluhankkeesta saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen julkaisusta Mahnalan ympäristökoulu Hankeraportti, jonka on laatinut Tuire Laurinolli Ympäristökasvatusta tavoitteellisesti Ympäristökouluhankkeen tavoitteena oli ja on lisätä luonto- ja ympäristötietoisuutta 12

13 kehittämällä koulun toimintaa ja toimintaedellytyksiä ympäristö- ja luontokouluna sekä tuottamalla aineistoa ympäristökasvatuksen tueksi. Ympäristökasvatus nivelletään osaksi perustietojen ja taitojen opetusta. Ympäristökoulun ympäristökasvatuksen painopistealueiksi ovat nousseet: luonnon ja sen prosessien tuntemus maaseutulähtöisyys ja työkasvatus lähikulttuuriympäristö ja kansallismaisema luomu- ja lähiruoka sekä kestävä arki Kahdenkymmenen vuoden aikana Mahnalan Ympäristökoulu on vakiinnuttanut asemansa ympäristökouluna, kyntänyt kyntämätöntä peltoa, yksin, mutta uskoen asiansa oikeutukseen. Jo se, että suomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 5 hehtaaria, antaa oikeutuksen ympäristökoululle. Luonto, paras opettaja Niin kuin voi luonto, voi ihminenkin. Luonto ei tuota jätettä, vaan käyttää kaiken hyödyksi eli kierrättää. Mitä ihminen tekee luonnolle, hän tekee itse asiassa itselleen. Maaperän laatu, puhdas vesi ja ilman puhtaus ovat luonnon ja ihmiskunnan eloonjäämiskysymyksiä. Elämän ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on ihmisen eettinen ja moraalinen velvollisuus. Ihmisen kaikki toiminta tulee suhteuttaa luonnon kestävään kantokykyyn. Muu kehitys on kestämätöntä. Luonto on paras opettaja, siksi sen toimintaa tulisi opiskella. 13

14 OPETTAJASTA YMPÄRISTÖKOULUN OPETTAJAKSI Johanna Wallenius Annukka Alppi Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnos (2008) luonnehtii ympäristökoulun opettajan, ympäristökouluopettajan, ympäristökoulussa työskenteleväksi ympäristökasvattajaksi, joka tekee pedagogista työtä lasten ja nuorten sekä kasvattajien kanssa ja edistää ja kehittää ympäristökasvatusta toiminta-alueellaan. Työ lasten kanssa on haastavaa. Opetussuunnitelman vaatimukset ovat huikeat. Nykyinen elämä vaatii kaikilta paljon. Raha ja tehokkuus ovat mittareista tärkeimpiä ja käytetyimpiä. Tämä tehokkuus- ja taloudellisuusrumba on sietämätön. Ympäristökoulun opettaja omaa vahvan käsityksen siitä, mikä on oleellista ja oikeasti tärkeää. Onko millään mitään väliä, jos pilaamme planeettamme? Mikä on se ensisijainen koulun tehtävä? Koulu on paikka, joka näkee tavoitteet laajemmin kuin vain oppilaan äidinkielen ja matematiikan osaamisen näkökulmasta. Koulu on osa elämää ja sen tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia hyvään elämään. Ympäristökoulun opettajan tulee ymmärtää, että oppimaan ohjaamisessa lähtökohtana on oppilas. Kun opettajan ja oppijan rooleja kehitetään oppilaskeskeisempien työtapojen suuntaan, kehitetään samalla taitoja yhdistää tietoa, eritellä ja vertailla. Tarvitaan sitoutumista ja tiedon omaksumista käytännön tasolla. Niin sanotussa perinteisessä kouluopetuksessa on korostettu yksipuolisesti tietopainotteisuutta. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, jos halutaan opetussuunnitelmien mukaisesti kasvattaa ja ohjata osallistumaan ja esimerkiksi toimimaan ympäristön, yhteiskunnan ja 14

15 ympärillä olevan elämän hyväksi ja kehittämiseksi. Ympäristökoulussa pohditaan paljon, mitä hyvä elämä on. Pohjimmiltaan tuo hyvä elämä löytyy pienistä asioista. Se on jokaiselle hieman erilaista, mutta mitä sitten. Jokainen meistä on erilainen ja se on rikkaus. Hyvä elämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos elämisen mahdollisuuksia ei ole. Opettajaa tarvitaan kannustajaksi, innostajaksi, uusien näkökulmien avaajaksi, mutta samalla turvalliseksi ja välittäväksi aikuiseksi. Jokaisella tulee olla myös vahva usko omiin realistisiin kykyihin ja omaan itseensä. Tietynlainen itsekkyys on tärkeää myös meille aikuisille, mutta se ei saa muodostua arkityömme esteeksi. Kaikkialla tarvitaan hyviä taitoja olla tekemisissä muiden kanssa. Aivan yksinkin voi saada paljon aikaan, mutta mitä saavutammekaan yhdessä tehden? Sekä opettajien että rehtorin sitoutuminen asioiden eteenpäin viemiseen on kantava voima. Kestävän kehityksen kasvatuksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa erityisen tärkeää on juuri yhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen. Verkostoituminen on merkittävässä asemassa toiminnan kehittämisessä. Ympäristökasvatus ja kestävää kehitystä edistävä kasvatus eivät ole enää vain pienen joukon vastuulla. Ympäristökasvatustahojen välinen yhteistyö on lisääntynyt ja eri tahot vahvistavat toisiaan kumppanuudella ja verkostoitumisella Verkostoituminen tarjoaa keinon jakaa sekä tietoa että taitoja asioiden hoitoon. Verkostoituminen voi auttaa näkemään ongelmien perimmäiset syyt ja rohkaisee etsimään yhteyksiä asioiden välillä. Ympäristökasvatuksen tavoitteet muodostavat laajan ja monimutkaisen kokonaisuuden, jossa prosessiin osallistujat hyötyvät vuorovaikutuksesta, joka tapahtuu erilaisten toimijoiden kanssa. Verkostojen rakentaminen ja niissä toimiminen ovat tärkeitä kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisen toteuttamisessa. Oppilaitoksen kontekstissa verkostoitumista voidaan ajatella myös oppilaitoksen sisällä: eri toimijoiden välillä, jolloin koko oppilaitoksen toimintakulttuuri pyritään saamaan mukaan tavoitteelliseen toimintaan ja eri oppiaineiden välisiin yhteistyöhankkeisiin, opetuksen integroimiseen ja eheyttämiseen. Avoimuus ja joustavuus ovat kaksi tärkeää ominaisuutta ympäristökoulun opettajalle. Kaikkeen tulee suhtautua avoimin ja uteliain mielin. On niin paljon, mitä emme tiedä ja jatkuvasti tiedämme kuitenkin enemmän, joka muuttaa maailmaa. Huomisesta emme voi olla varmoja, mutta otamme sen sellaisena vastaan ja teemme parhaamme. Jotta ympäristökoulun toiminta on mahdollista, on jokaisen pystyttävä joustamaan. Ei voi asennoitua koulutyöhön perinteisen opettajamaisesti vain oman luokan asioihin keskittyen. Oppimistilanteita luodaan ja mahdollistetaan yhdessä kaikille oppilaille. Jokainen oppilas on ensisijaisesti meidän Ympäristökoulun oppilas. Vasta sen jälkeen hän on esiluokkalainen tai kuudesluokkalainen. Ympäristökoulun opettaja tietää mitä tekee ja miksi tekee sen näin. Hän on ylpeä työstään ja tekee sitä suurella sydämellä! 15

16 KASVATUKSEEN JA OPETUKSEEN VAIKUTTAVAT SOPIMUKSET, STRATEGIAT JA OPETUSSUUNNITELMAT Annukka Alppi Johannesburgin kestävän kehityksen maailmankokouksessa 2002 Suomen valtio sitoutui yhdessä maailman muiden valtioiden tavoin edistämään kestävää kehitystä kaikilla hallinnonaloilla. Suomen Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille korostetaan, että kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa pyritään kokonaisuuksien hahmottamiseen ja ymmärtämiseen, jotta samanaikaisesti kyettäisiin rakentamaan tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tulevaisuutta varten tarvitaan laajaa tietopohjaa, kykyä kriittiseen ajatteluun ja eettistä vastuuta. Kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa oppimisen haaste näkyy kokonaisvaltaisessa oppiaineiden välisessä yhteistyössä, arkikäytänteiden ja toimintakulttuurin kehittämisessä ja tiiviimmässä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kokemukset vastuunkannosta, osallistumisesta ja vaikuttamisesta kasvattavat kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kestävä kehitys sisältyy nykyisen, vuoden 2007, hallitusohjelman lähtökohtaan ympäristöarvoja ja kestävän kehityksen periaatteita korostaen. Hallitusohjelmassa mainitaan, että ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan kaikilla kouluasteilla. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että valtionhallinto velvoitetaan ja kuntia kannustetaan laatimaan toimintaansa liittyvät kestävän kehityksen ohjelmat. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ohjaa perusopetusta. Sen perustana on arvopohja, joka on yhteneväinen kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen tavoitteiden kanssa: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on annettu keskeinen asema aihekokonaisuuksille. Näitä ovat Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Aihekokonaisuudet on suunniteltu eheyttämään opetusta ja ohjaamaan koulua tiiviimpään vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen avulla voidaan perusopetuksen eri aihekokonaisuudet ja oppiaineet eheyttää koulun toimintakulttuurin osaksi. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan tapaa, jolla koulun arkinen elämä on järjestetty. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan kestävä kehitys tulee sisältyä kaikkien aineiden opetukseen ja koulun toimintakulttuurin tulee tukea oppimista. Opetusministeriön 2009 asettaman työryhmän toimesta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden osalta on käynnissä yleisten valtakunnallisten tavoitteiden tarkistaminen ja tuntijakouudistus. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. on toimittanut Opetus- 16

17 hallitukseen päivätyn kannanoton yhdessä kestävän kehityksen kasvatuksen eri toimijatahojen kanssa. Kannanotossa todetaan, että lähtökohtana kaikessa opetuksessa ja toiminnassa on oltava kestävä elämäntapa ihmisen elämän jatkuvuuden turvaamiseksi. Perusopetuksen tulee taata oppilaalle kestävässä yhteiskunnassa tarvittavat taidot ja tiedot meneillään olevassa perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamisessa on huolehdittava siitä, että kestävän elämäntavan tavoitteet todella siirtyvät arjen toimintaan. Tutkijat ovat todenneet, että biologisten perusteiden mukaan ihmiskunnan kannattaa pyrkiä kestävään kehitykseen ja että kestävään kehitykseen oppiminen on ihmiskunnan suurin haaste. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Hämeenkyrön kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa, jonka Hämeenkyrön koulutuslautakunta (2003) on hyväksynyt, perusopetuksen arvopohjaksi määritellään mm. Itsensä ja toisen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä itsetuntona, toisten huomioonottamisena, hyvinä käytöstapoina ja sosiaalisuutena Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen Oman kulttuurin ja muiden kulttuurien tunteminen ja arvostaminen ja myönteinen asenne kansainväliseen yhteistyöhön Työnteon taito ja sopeutumiskyky Koulun omassa opetussuunnitelmassa (2004), joka täydentää kuntakohtaista opetussuunnitelmaa, selvitetään koulun toimintaa toimintakulttuurikuvauksella: Mahnalan Ympäristökoulun toimintakulttuuri palvelee koulun kasvatusja opetustavoitteita. Koululla on selkeä arvoperusta ja toiminta-ajatus. Ympäristökoulu on turvallinen, viihtyisä, virikkeellinen ja toiminnallinen oppimiskeskus, jossa korostuvat perustaidot, sosiaaliset taidot, toisten huomioonottaminen, työkasvatus, hyvä itsetunto ja hyvät käytöstavat. Toimintakulttuurin osana on aktiivinen yhteistoiminta kunnan päättäjien, vanhempainyhdistyksen, vanhempien ja koulun yhteistyökumppanien kesken- sekä aktiivinen tiedotus koulun toiminnasta. Erityispiirteenä on koulun ympäristökasvatus, joka päivitetään vuosittain ja esitetään mm. koulun kotisivuilla. Vuosittainen toiminta vahvistetaan lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun lähiympäristö ja sen mahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyödyksi. Oppimistilanteita järjestetään mahdollisuuksien mukaan luokkahuoneen ulkopuolella, luonnossa, luontoretkillä, mutta myös luontoleirikouluissa, aina Ahvenanmaalta Lappiin. 17

18 Koulun toimintakulttuuri ja ympäröivä yhteiskunta oppimisympäristönä Opetusneuvos Marja-Leena Loukola kirjoitti Mahnalan Ympäristökoulun ympäristökasvatusjulkaisuun (2006) aiheesta opetus ja toimintakulttuuri tukemaan toisiaan: Oppimisen kannalta on tärkeää, että sekä opetus että toimintakulttuuri tukevat kestävään elämäntapaan kasvamista. Toimintakulttuurin luovat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, yhteydenpitotavat koulun ulkopuoliseen maailmaan sekä arvot ja periaatteet. Ratkaisut ruokahuollosta, jätteiden synnyn ehkäisystä, viihtyisyydestä ja puhtaudesta huolehtimisesta, konfliktien ratkaisutavat ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä toimintakulttuuriin liittyviä asioita. On tärkeää, että oppilaat oppivat tiedostamaan, miten ja missä työyhteisön arjen ratkaisuista päätetään ja millaisia rakenteita arjen pyörittäminen edellyttää. Kaikkien oppilaiden tulisi saada kouluaikana kokemuksia vastuunotosta yhteisten asioiden hoidossa. Oman koulun toiminnan ymmärtäminen on hyvä lähtökohta muiden organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnan hahmottamiselle. Marja-Leena Loukola jatkaa ympäröivästä yhteiskunnasta oppimisympäristönä: Yhteiskunnan ja luonnon toimintatapojen tunteminen on kestävään elämäntapaan oppimisen lähtökohta. Nyky-yhteiskunnassa asuminen, työympäristöt, hyvinvointipalvelut, vapaa-ajan toiminnot ja luonnonympäristö ovat vaikeasti hahmotettavissa kokonaisuutena. Erilaisiin ympäristöihin tutustuminen ja aidot tutkimus-, suunnittelu- ja osallistumistilanteet konkreettisten asioiden ympärillä ovat syvällisen oppimisen kannalta tärkeitä. Yhteistyö erilaisia organisaatioita ja ammattikuntia edustavien ihmisten kanssa antaa kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. 18

19 Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen visiona on kestävään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset, joiden tietoja, taitoja ja motivaatiota kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävän kehityksen kasvatuksella. Viides-kuudesluokkalaiset tapasivat Eduskunnassa oman kylän kansanedustajan. Koulun ympäristöstä löytyy eri alojen asiantuntemusta. 19

20 oppilaiden ympäristökoulu - lähde mukaan MAHNALAN VUOTEEN! Annukka Alppi Sari Mantila-Savolainen Taija Raitala Johanna Wallenius - Oppilaita Seuraavilla sivuilla kutsumme mukaan Mahnalan vuoteen, sen vuodenkiertoon ja toimintaan. Tarkoituksena ei ole suinkaan, että kaikkia teemoja, tapahtumia ja toimintoja toteutettaisiin joka vuosi, vaan tarjota vaihtoehtoja ja ideoita ympäristökasvatuksen poluille kunkin koulun omassa toimintaympäristössä. Osa toiminnoista on sovellettavissa myös kaupunkien kouluissa ja kortteleissa. Tervetuloa kulkemaan kohti kestävää arkea ja elämäntapaa, joka vie luontoa, ympäristöä ja elämää huomioivalle polulle! Mahnalan Ympäristökoulun opetussuunnitelmaan on kirjattu eri vuosiluokkien retkikohteet lähiympäristössä. Pienimmät käyvät pihapiirissä ja lähikylissä, ja isommat tutustuvat elinkeinoihin ja ekosysteemeihin sekä kulttuurisesti ja arkeologisesti arvokkaisiin kohteisiin. Vastaavalla tavalla kuin retki- ja tutustumiskohteet on nivelletty koulumme opetussuunnitelmaan, voisi eri vuosiluokille liittää Vihreä lippu projektin teemat tai WWF:n Naturewatch-tutkimukset. Ne nivoutuisivat eri vuosiluokille säilyttäen punaisen langan ja muodostaen näin eheytetyn kokonaisuuden esiluokalta kuudenteen luokkaan. 20

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto

Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Hämeen luontokeskus Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Wahren Keskus/Kuvataidekoulu Hämeen ammattiinstituutti/mustiala Agropolis Oy Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/elonkierto

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI

YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI YRITTELIÄS JA HYVINVOIVA VARSINAIS-SUOMI Ohjelma tänään Yrittäjyyden ilmiöt Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO 2020 Yrittäjyyskasvatus

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot