YMPÄRISTOKASVATUSTA!

Transkriptio

1 YMPÄRISTOKASVATUSTA! Lähde mukaan Mahnalan vuoteen - kestävää kehitystä edistävää kasvatusta koulun arjessa Mahnalan Ympäristökoulun ympäristökasvatusjulkaisu 2009 Toimittaneet Annukka Alppi ja Sari Mantila-Savolainen

2 YHTEYSTIEDOT: MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULU Maisematie Hämeenkyrö puhelin: / rehtori Muut yhteystiedot koulun kotisivuilta: sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@hameenkyro.fi Julkaisun kirjoitustyöhön ovat osallistuneet: Koululta: Annukka Alppi, Hannu Järvinen, Taija Raitala ja Johanna Wallenius sekä oppilaita Lähiyhteistyökumppaneista: Sari Mantila-Savolainen, Veera Ritola ja Tiina Harrinkari Valokuvat: Annukka Alppi, Hannu Järvinen, Sari Mantila-Savolainen, Arja Salokannas ja Johanna Wallenius Käännöstyön koulun kotisivua varten on tehnyt Mari Vuorenmaa Kansi ja graafiset elementit: Kimmo Pitkänen/Pieni viestintätoimisto Tampere oy Paino: Ekiteki Oy, Hämeenkyrö Rahoitus: 2

3 SISÄLLYS Esipuhe: Tervetuloa Mahnalan vuoteen! 5 Annukka Alppi Sari Mantila-Savolainen Hannu Järvinen Mahnalan Ympäristökoulu alakoulu Hämeenkyröstä 7 Annukka Alppi Hannu Järvinen Matka tavallisesta peruskoulusta ympäristökouluksi vuoden taival Ympäristökouluksi Hannu Järvinen Opettajasta ympäristökoulun opettajaksi 14 Johanna Wallenius Annukka Alppi Kasvatukseen ja opetukseen vaikuttavat sopimukset, strategiat ja opetussuunnitelmat 16 Annukka Alppi Oppilaiden Ympäristökoulu Lähde mukaan Mahnalan vuoteen! 20 Annukka Alppi Sari Mantila-Savolainen Taija Raitala Johanna Wallenius - Oppilaita Elokuu 22 Syyskuu 26 Lokakuu 29 Marraskuu 33 Joulukuu 36 Tammikuu 39 Helmikuu 41 Mahnalan Ympäristökoulun oppilaiden laatimat ekotavat 42 Maaliskuu 44 Huhtikuu 47 Toukokuu 50 Kesä- ja heinäkuu 53 3

4 Lähtöisin maaseudulta, osana koko maailmaa 55 Annukka Alppi Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen perusta 56 Annukka Alppi Taija Raitala Maaseutulähtöisyys Mahnalan Ympäristökoulussa 58 Annukka Alppi Luomu- ja lähiruoan käyttäminen ovat todellisia mahdollisuuksia 59 Sari Mantila-Savolainen Kestävää kehitystä edistävällä kasvatuksella ei ole rajoja -globaalikasvatuksesta 62 Annukka Alppi Elävä koulu yhteistyössä elävän kyläyhteisön kanssa 66 Sari Mantila-Savolainen Lähitilalla perunat noukitaan maalta omalle lautaselle 68 Tiina Harrinkari Voimavarana yhteistyö 69 Veera Ritola Yhdessä tekeminen opettaa ja kantaa eteenpäin 71 Sari Mantila-Savolainen Kestävää elämäntapaa edistävä kasvatus 76 kasvatuksen ja oppimisen suurin haaste nyt ja tulevaisuudessa Hämeenkyrön kouluille tulossa ympäristötyöhön suositukset 76 Sari Mantila-Savolainen Visio tulevaisuuden alueellisesta ympäristökasvatuskeskuksesta 78 Annukka Alppi Hannu Järvinen 4

5 ESIPUHE: TERVETULOA MAHNALAN VUOTEEN! Kädessäsi on Mahnalan Ympäristökoulun ympäristökasvatusjulkaisu. Mahnalan Ympäristökoulussa ympäristökasvatus on ollut omaleimaisuusaihe jo 1990 luvun alusta lähtien. Koulussa on kehitetty ympäristökasvatustoimintaa kasvatuksen ja oppimaan oppimisen näkökulmasta tarjoamalla oppilaille kokemuksia ja toimintaa ympäristössä, ympäristöstä ja ympäristön hyväksi. Tavoitteena on kulkea kohti kestävää arkea ja pyrkiä löytämään jokaisen ulottuvilla olevia polkuja, jotka vievät ympäristöä ja luontoa huomioivaan ja arvostavaan elämäntapaan. Mahnalan Ympäristökoulun toiminnan perustan muodostavat seuraavat aiheet: maaseutulähtöisyys, kotiseutukasvatus, kestävä arki, luomu- ja lähiruoka, erityiset retki- ja tutustumiskohteet, ympäristöprojektit eheytettynä koulun toimintaan ja kansainvälisyys- eli globaalikasvatus. Mahnalan Ympäristökoulu on julkaissut periaatteistaan ja toiminnastaan kertovaa Ympäristökasvatus julkaisua vuodesta 2000 alkaen. Sitä edelsi 1990 luvulla oppilastyönä ja ympäröivän yhteisön kanssa julkaistu Koulu ja ympäristö lehti, joka ilmestyi kerran lukuvuodessa. Koulun toiminnan laajentuessa ja sen tultua tutuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti, unohtamatta kontakteja muualle Eurooppaan, on tullut tarve tehdä laajempi koulun ympäristökasvatuksesta kertova julkaisu. Tätä julkaisua on saatavana painettuna ja nettiversiona, myös englanniksi käännettynä. Koulumme henkilökunnalta kysytään usein: Mikä se ympäristökoulu on? Mitä te siellä teette? Julkaisumme pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin kertomalla Mahnalan Ympäristökoulusta, sen ympäristökasvatuksesta, koulun arkipäivästä ja siitä, miksi ympäristökasvatus osana kestävää kehitystä edistävää kasvatusta on tärkeää. Julkaisumme kertoo tarinan Mahnalan Ympäristökoulusta ja sen vuodenkierrosta tällä hetkellä. Ympäristökoulussakin toiminta muuttuu ja kehittyy. Raikkaan veden täytyy ja se saa virrata. Ympäristökasvatusta voi toki tehdä ja painottaa muillakin tavoilla. Vuorelle voi nousta montaa eri reittiä. Ympäristökasvattajien tehtävään kuuluu kasvatustyön lisäksi kokemusten, tietojen ja virikkeiden levittäminen myös muille kasvatuksen parissa työskenteleville. Toivomme, että voimme rohkaista muitakin kasvatusalalla toimivia toimintaan luonnon, ympäristön ja ihmisen puolesta. Sillä työtä on paljon ja tekijöitä vähän. Kokemusten, tietojen ja virikkeiden toivomme säilyvän ja kehittyvän oppilaiden mukana heidän jatkaessaan koulutietään. Luonnon ja ympäristön puolesta toimiminen on usein pieniä tekoja ja valintoja. Lapsena opitut taidot voivat ratkaista myös tulevaisuuden valintoja. Ehkä joitakin valintoja, tietoja ja virikkeitä siirtyy oppilaiden mukana myös koteihin. 5

6 Ympäristökasvatuksen tarpeellisuutta voi tarkastella sekä ihmisen että luonnon kannalta. Molempia erikseen, mutta mieluummin yhdessä, sillä ihminen on osa luontoa. Pakoon ei pääse. Ihmiset rasittavat ja saastuttavat ympäristöä enemmän kuin koskaan ennen. Tutkimuslaitos Global Footprint Network (2009) on laskenut, että maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävät maailman biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja 1,4 kertaisesti. Suomalaiset tuhlaavat varojaan vauhdilla. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa. Sitä toistakaan ei tietenkään ole tarjolla. Onko kehitys siis kestävää vai kestämätöntä? Millaisia valintoja me teemme? Millaisia valintoja meidän pitäisi tehdä? Elämän ja luonnon kunnioittaminen on asetuksessa määrätty perusopetuksen tehtäväksi, biologian opetuksen tulee painottaa luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista. Tällä hetkellä on luonnossa käynnissä ihmiskunnan historian suurin sukupuuttoaalto, joka päivä kuolee joitain lajeja sukupuuttoon. Joka vuosi maapallon metsäpinta-alasta häviää 20 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin puolta Suomen pinta-alasta. Miljoonien elävien olentojen koti. Onko kehitys siis kestävää vai kestämätöntä? Millaisia valintoja me teemme? Millaisia valintoja meidän pitäisi tehdä? Kuinka pitkä matka onkaan vielä siihen näkemykseen, jonka Mahnalan Ympäristökoululla vierailleet intiaanit jättivät opetukseksemme: Metsä on kirjasto- ja jokainen puu on kirja. Siksi tarvitaan ympäristökasvatusta, mikä opettaa luonnon lukutaitoa - ja se on viime kädessä parasta ihmisenkin suojelua. Mahnalassa Lapsen oikeuksien päivänä Annukka Alppi, Sari Mantila-Savolainen, Hannu Järvinen 6

7 MAHNALAN ympäristökoulu - alakoulu Hämeenkyröstä Annukka Alppi Hannu Järvinen Mahnalan Ympäristökoulu sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa, Pirkanmaalla, kansallismaisemien keskellä. Kyläkoulumme on perusopetuksen alakoulu, luokat 1 6 esikoululla vahvistettuna. Vuoden 2009 oppilasmäärä on 136. Henkilökuntaan kuuluvat kaksi esikoulun opettajaa, neljä luokanopettajaa ja rehtori, kiertävä erityisopettaja, kaksi koulunkäyntiavustajaa sekä keittäjä ja osa-aikainen talonmies. Koulu on kasvanut oppilasmäärältään voimakkaasti: syksyllä 1990 koulussa oli 49 oppilasta, 112 oppilasta syksyllä 2005 ja 2009 syksyllä jo 136 oppilasta. Suunta on päinvastainen kuin maaseutukouluissa yleensä. Kasvuun on syynä Tampereen kaupungin läheisyys, hyvät liikenneyhteydet, kansallismaisema ja tietysti yhtenä, vaan ei vähäisimpänä, koulun erikoistuminen ympäristöpainotteiseksi, perusopetusta antavaksi kouluksi. Olemme toteuttaneet ympäristökasvatusta 1990-luvulta alkaen ja kehittäneet kestävää kehitystä edistävää kasvatusta kouluarjessa. Aihekokonaisuudet opetussuunnitelmassa mahdollistavat ja tukevat opetuksen ja kasvatuksen eheytymistä sekä vuorovaikutusta koulun lähiympäristön kanssa ja sen hyödyntämistä opetuksessa. 7

8 Kansallismaiseman koulu Mahnalan Ympäristökoulua voi hyvällä syyllä kutsua kansallismaiseman kouluksi, sillä koulu sijaitsee maan kauneimmassa ympäristössä. Vieläpä sen ydinkeskustassa, Mahnalan mahtikylässä Enonselän rantatöyräällä, jääkautisen soraharjun turvallisessa kainalossa. Hämeenkyrön kaunis luonto, erityisesti Mahnalassa ja Sasissa, jo vuosisatoja kestäneen työn tuloksena syntynyt kulttuurimaisema, on saanut tunnustuksen, jonka Suomessa vain 27 aluetta on ansainnut: kansallismaisema. Kansallismaisemaksi on määritelty sellaiset alueet, joilla katsotaan olevan merkitystä suomalaisen identiteetin muodostumiselle. / Myös Mahnalan Ympäristökoulu on osa hämeenkyröläistä kulttuurihistoriaa kauneimmillaan. Koulu perustettiin vuonna Alkuvuosina koulusta käytettiin nimeä Lopenkulman kansakoulu ja koulu toimi useassa toimipisteessä. Nykyiselle paikalleen koulu vakiintui, kun Vilhelmi Isokauppila lahjoitti koululle tontin v Miharin niemelle, kuten paikkaa silloin kutsuttiin. Nimismies Väinö Nyström suunnitteli hirsisen rakennuksen. Koulu vihittiin Lisätietoja Mahnalan koulun vaiheista saa koulun historiikista Lopen kulman - Mahnalan koulun historiikki , jonka ovat laatineet Veera Markkola ja Hannu Järvinen. Historiikki löytyy skannatussa muodossa linkistä: LopenkulmankansakoulunMahnalankoulunhistoriikki1985_1995.pdf Kantakylän koulu Mahnalan rautakaudella syntynyt kantakylä sijaitsee maisemallisesti edustavasti Mahnalanharjun rinteellä. Vanha maantie, Kyröläisten markkinatie, kulkee kylän läpi ja siltä avautuu upea näkymä etelään yli Enonselän. Vanha kylätontti on sijainnut ns. Alaskylässä, nykyisten Isokauppilan ja Seppälän tilojen ympärillä. Kylän taloja on siirretty perinnönjaon yhteydessä kauemmas jo 1600-luvulta alkaen, enimmäkseen Yliskylään ja Mihariin. Yliskylässä Heiskalan, Yli-Rautian, Mäkikauppilan ja Nikkilän tilat muodostavat puutarhamaista kylämiljöötä. Mihari on osa vanhaa Mahnalan kantakylää ja se on rakentunut Miharinsalmen tuntumaan. Miharin kylää ei esiinny vielä vuoden 1540 maakirjoissa. Maisemassa kylä sijoittuu kohtaan, jossa Sasin viljelylaakso avautuu Enonselälle. Miharissa sijaitsee kansallismaisema-alueen käytetyin uimaranta. Sasin, Sarkkilan ja Palon kylät reunustavat kansallismaisema alueen laajinta viljelylaaksoa, Sasinahdetta. Laakson pohjalla on Sarkkilanjärvi, joka on valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi ja Naturaan kuuluva alue. Kouluun oppilaat tulevat pääosin Mahnalan ja Sasin kylistä, mutta varsinaisesti kylät muodostuvat Mahnalan - Miharin, Muotialan-Lemmakkalan sekä Sasin Sarkkilan- ja Palon kyläkunnista. Kansallismaiseman koulun ovat opinahjokseen valinneet monet oppilaat myös alueen ulkopuolelta: Laitilasta, Metsäkulmalta, Myllykylästä, Äkönmaalta ja Pentinmaalta. Myös naapurikuntien oppilaita käy Mahnalan Ympäristökoulua. 8

9 Lisätietoja kansallismaisemasta saa Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma kirjasta (1997, 2. painos 2009). Se löytyy Ympäristökoululta, kirjastosta, kunnanvirastolta ja nettiosoitteesta Mahnalan koulun kehittäminen ympäristökouluksi kuului myös osana Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelman jatkohankkeisiin. Kyseinen hanke oli osa kokonaisuutta, jonka ympäristöministeriö valitsi vuonna 2008 Suomen parhaaksi maisemahankkeeksi. Euroopan neuvoston Landscape Award palkinnosta hankkeet kilpailivat Lisätietoja tästä löytyy nettiosoitteista: Kulttuuriympäristö osana ympäristökasvatusta Kulttuuriperintömme on koko ajan läsnä ympärillämme. Menneisyyteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja arvostamaan nykyisyyttä sekä evästää suunnittelemaan tulevaa. Paikallishistorian tuntemus ja kulttuurisen lukutaidon kehittäminen on yksi kouluopetuksemme osa-alueista. Suuri osa oppilaista on syntyperäisiä kyläläisiä koulun lähikylistä. Yhä kasvavassa määrin alueelle muuttaa väkeä muualta. Lähiympäristöstämme tulee heille uusien juurien kasvupaikka. Mahnalan Ympäristökoulussa tutustutaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti lähiympäristön ominaisiin piirteisiin. Kun oppilas saa vahvan tietämyksen omasta kotiseudustaan, sen luonnosta, eliöyhteisöstä, asutuksesta ja elinkeinoista sekä paikallisesta kulttuurista, ymmärtää hän paremmin ympäristöään ja yhteisöään, jossa elää. Paikallistietämystä saamme alueen asukkailta. Esimerkiksi kyläläiset Veera ja Arni Markkola ovat useasti johdatelleet oppilaat paikallishistoriaan kertomuksillaan sekä tutustuttaneet koulun väkeä kiviharrastuksen pariin ja geologian kiehtovaan maailmaan. Veera Markkola on ollut ahkera paikallisen perinnekulttuurin tallentaja. Hän on tehnyt useita selvitystöitä Museoviraston pyynnöstä. Veera Markkolan julkaisut elävöittävät koulumme opetusta: Miehiä menneisyydestä Hämeenkyrön kivimiehiä, Meijän leipä Ruokaleivän valmistus Hämeenkyrössä ja Mahnalan polut. Myös kyläyhdistykset, Mahnalan maamiesseura ry. ja Sasin seudun maa- ja kotitalousseura ry., ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita koululle. Seurojen talot ovat konkreettinen esimerkki lähiympäristön kulttuuri-identiteetistä, kyläyhteisöjen talkootyöstä ja pitkästä kylätoimintaperinteestä. Koulurakennuksillammekin on omat kulttuurimerkityksensä aina koulun kivijaloista alkaen joita pyrimmekin käyttämään opetuksessamme ja tukiessamme oppijoita kulttuuri-identiteettinsä muodostamisessa. Koveron tilalla Seitsemisen kansallispuistossa käydään vuosittain oppimassa perinnetaitoja. 9

10 MATKA TAVALLISESTA KOULUSTA YMPÄRISTÖKOULUKSI - 20 vuoden taival Ympäristökouluksi Hannu Järvinen Pitkäjänteinen työ Mahnalan koulun muuttamisessa ympäristökouluksi sai lähtölaukauksensa syyslukukaudella Tätä kirjoitettaessa on vuosi 2009 lopuillaan - ja paljon on mahtunut työtä, työtä ja työtä kuluneeseen 20 vuoteen. Siihen, että Mahnalan koulu on saavuttanut tunnustetun aseman Ympäristökouluna. Vuoden 2008 Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnoksessa ympäristökouluksi sanotaan tiettyä maantieteellistä aluetta palvelevaa, kestävää elämäntapaa alueellaan edistävää ja tukevaa ympäristökasvatuksen kehittämis- ja osaamiskeskusta. Ympäristökoulun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksista ja jokaisen yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöönsä ja tulevaisuuteen. Ympäristökoulu edistää kestävän elämäntavan edellyttämän arvopohjan muodostumista ja ympäristövastuullista toimintaa, lisää kasvatusalan toimijoiden ympäristökasvatusosaamista sekä tukee päivähoidon ja oppilaitosten ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa. Ympäristöpainotteinen oppilaitos antaa hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta ja sillä on valtakunnallinen erityistehtävä ympäristöpainotteisessa opetuksessa. Kun koulua kehitetään ympäristökouluksi, se edellyttää: Luovuutta, näkemystä toisenlaisesta koulusta ja rohkeutta seurata näkemystä. Toisenlaista käsitystä työnteosta. Ympäristökoulua ei voida kehittää virkamiestyylillä virka-ajan puitteissa, jolloin jokainen askel mitoitetaan ja hinnoitellaan. Ympäristökoulu on työpaikka, mutta myös harrastus ja osa elämäntyötä. Vain siten koulua voidaan kehittää ja vain siten voidaan saada se tarvittava motivaatio kaikkeen jaksamiseen. Mahnalan ympäristöpainotteisen koulun kehittämiseen vaikutti kaksi asiaa yli muiden: Koulu sijaitsee kansallismaisemassa ja on rakennuksenakin ja piha-alueiltaan kouluksi tavattoman kaunis ja viihtyisä. Koulun pihasta pääsee suoraan luontoon. Kouluun vakiintui ja vakiinnutettiin - vuosien varrella henkilökuntaa, jotka olivat monipuolisia luontoharrastajia ja luontoveteraaneja. 10

11 Vuonna 2008 koululle myönnettiin Vihervuoden mitali koulupihan käytöstä oppimisympäristönä. Siemenet lähtevät itämään Syksyllä 1990 aloitettiin Mahnalan koulun ympäristökasvatus, joka painottui perinteisesti luontoharrastukseen ja luontoretkiin, puutarhanhoitoon, luonnontuntemukseen sekä kierrätykseen ja kompostointiin. Koulun luokka julkaisi useana vuonna kahdesti ilmestyvää Koulu ja Ympäristö -lehteä, joka jaettiin alueen kaikkiin koteihin. Alusta alkaen pyrittiin hyvään yhteistyöhön koulualueen asukkaiden kanssa. Koulu huolehti usean vuoden ajan muun muassa Mahnalan ja Sasin kylien jätepaperi- ja pullokeräyksestä ja sai näin kertyneillä varoilla hankittua huomattavan määrän oppimateriaalia ja opetusvälineitä koululle. Sata-Hämeen radiossa kerrottiin puolen tunnin ohjelmassa Mahnalan koulun ympäristökasvatuksesta ja laajemmin siitä, mitkä ovat ympäristökasvatuksen mahdollisuudet. Näin alkoi Mahnalan koulun ympäristökasvatuksen julkitulo. Sen jälkeen koulun työstä on kerrottu muun muassa TV2:n Pallo Hallussa ohjelmassa, useissa alueellisissa uutislähetyksissä ja YLE:n Opettaja.tv:ssä. Koulun opettajia on haastateltu useita kertoja eri radio-ohjelmissa ja koulusta on julkaistu laajoja artikkeleita sekä valtakunnallisissa, maakunnallisissa lehdissä, paikallislehdessä että erikoislehdissä. Tavoitteena ei ole ollut missään vaiheessa korostaa Mahnalan koulua, vaan mitä mahdollisuuksia ympäristökasvatuksessa voisi olla kaikilla kouluilla Niinpä koulun avoin suuntautuminen on ollut eräänlaista lähetystyötä ympäristö- ja luontoasioiden kehittämiseksi sekä päiväkodeissa että kouluissa. Tähän toiminta-ajatukseen on sopinut myös se, että koulu on ottanut vastaan vuosien varrella huomattavan määrän vieraita, sekä ala- että yläkoulujen opettajia, kunnan virkamiehiä, eri koulujen luokkia ympäri maata ja vieraita eri puolilta Eurooppaa. Samoin koulun opettajat ovat käyneet kertomassa aina pyydettäessä koulun ympäristökasvatuksesta. 11

12 Ympäristökasvatusta tekemällä Työkasvatus oli ja on keskeinen menetelmä ympäristökasvatuksessa: jokainen voi ja saa - tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Suuritöisin yhteinen ponnistus oli vuonna 1995 rakennettu jääkiekkokaukalo, johon luokan oppilaat, vanhemmat ja opettaja käyttivät yli 500 talkootyötuntia. Tyypillisiä projekteja oli muun muassa linnunpönttöprojekti. Santalan metsästä Lemmakkalassa kaadettiin oppilaitten ja vanhempien kanssa haapoja, joista sorvattiin 300 linnunpönttöä myyntiin. Projektit ovat olleet omaleimaisinta ympäristökoulua. Vuosiprojekteina on rakennettu kaukalon lisäksi pihavaja, kota, luontopolku, pihakatos ja pihavälineistöt, unohtamatta monivuotisia opetusväline- ja kalustohankintaprojekteja. Muita ympäristökasvatusprojekteja ovat olleet muun muassa Vihreä lippu, jonka pysyvän käyttöoikeuden koulu sai vuonna 2003, Koulumetsä-, Globe-, WWF:n Naturewatch ja kansainvälisyysprojektit. Ympäristökasvatuksesta tunnustusta Koulu sai Maailman Luonnon säätiön (WWF) myöntämän maan ensimmäisen ympäristökasvatuksen Panda-palkinnon vuonna Sen myötä lähti liikkeelle koulun ruokailun kehittäminen luomu- ja lähiruokapainotteiseksi. Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys palkitsi koulun vuonna 2000 linnustonsuojelutyöstä ja Pirkanmaan ympäristökeskus myönsi Pirkanmaan Ympäristöpalkinnon koululle vuonna Vuonna 2008 koululle myönnettiin Vihervuoden mitali koulupihan käytöstä oppimisympäristönä. Kolme asiaa kuitenkin käy ylitse muiden merkkipaaluja mietittäessä: Kunnanvaltuuston hyväksymässä kouluohjesäännössä 2000-luvun vaihteessa Mahnalan koulu sai virallisen tunnustuksen eli oikeuden käyttää Mahnalan Ympäristökoulu nimeä. Koulutuslautakunta antoi koulullemme oikeuden siirtyä vuoden 2000 alussa luomuruoka-aineiden käyttöön kouluruokailussa. Päätös oli mullistava koko koulumaailmassa ja siksi koululla on myös merkittävä lähetystehtävä luomuruokailun lisäämisessä, mikä on konkreettisin asia, millä koulumaailma voisi edistää kestävää kehitystä. Yhteistyö Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Vuodenvaihteessa Mahnalan koulu kytkettiin osaksi viereisen lintuveden, nykyisen Natura-alueen Sarkkilanjärven hoitoa. Hanketta suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja koulun opettajien yhteistyöllä sekä ympäristöministeriön ja EU:n tuella. Lisätietoja ympäristökouluhankkeesta saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen julkaisusta Mahnalan ympäristökoulu Hankeraportti, jonka on laatinut Tuire Laurinolli Ympäristökasvatusta tavoitteellisesti Ympäristökouluhankkeen tavoitteena oli ja on lisätä luonto- ja ympäristötietoisuutta 12

13 kehittämällä koulun toimintaa ja toimintaedellytyksiä ympäristö- ja luontokouluna sekä tuottamalla aineistoa ympäristökasvatuksen tueksi. Ympäristökasvatus nivelletään osaksi perustietojen ja taitojen opetusta. Ympäristökoulun ympäristökasvatuksen painopistealueiksi ovat nousseet: luonnon ja sen prosessien tuntemus maaseutulähtöisyys ja työkasvatus lähikulttuuriympäristö ja kansallismaisema luomu- ja lähiruoka sekä kestävä arki Kahdenkymmenen vuoden aikana Mahnalan Ympäristökoulu on vakiinnuttanut asemansa ympäristökouluna, kyntänyt kyntämätöntä peltoa, yksin, mutta uskoen asiansa oikeutukseen. Jo se, että suomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 5 hehtaaria, antaa oikeutuksen ympäristökoululle. Luonto, paras opettaja Niin kuin voi luonto, voi ihminenkin. Luonto ei tuota jätettä, vaan käyttää kaiken hyödyksi eli kierrättää. Mitä ihminen tekee luonnolle, hän tekee itse asiassa itselleen. Maaperän laatu, puhdas vesi ja ilman puhtaus ovat luonnon ja ihmiskunnan eloonjäämiskysymyksiä. Elämän ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on ihmisen eettinen ja moraalinen velvollisuus. Ihmisen kaikki toiminta tulee suhteuttaa luonnon kestävään kantokykyyn. Muu kehitys on kestämätöntä. Luonto on paras opettaja, siksi sen toimintaa tulisi opiskella. 13

14 OPETTAJASTA YMPÄRISTÖKOULUN OPETTAJAKSI Johanna Wallenius Annukka Alppi Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnos (2008) luonnehtii ympäristökoulun opettajan, ympäristökouluopettajan, ympäristökoulussa työskenteleväksi ympäristökasvattajaksi, joka tekee pedagogista työtä lasten ja nuorten sekä kasvattajien kanssa ja edistää ja kehittää ympäristökasvatusta toiminta-alueellaan. Työ lasten kanssa on haastavaa. Opetussuunnitelman vaatimukset ovat huikeat. Nykyinen elämä vaatii kaikilta paljon. Raha ja tehokkuus ovat mittareista tärkeimpiä ja käytetyimpiä. Tämä tehokkuus- ja taloudellisuusrumba on sietämätön. Ympäristökoulun opettaja omaa vahvan käsityksen siitä, mikä on oleellista ja oikeasti tärkeää. Onko millään mitään väliä, jos pilaamme planeettamme? Mikä on se ensisijainen koulun tehtävä? Koulu on paikka, joka näkee tavoitteet laajemmin kuin vain oppilaan äidinkielen ja matematiikan osaamisen näkökulmasta. Koulu on osa elämää ja sen tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia hyvään elämään. Ympäristökoulun opettajan tulee ymmärtää, että oppimaan ohjaamisessa lähtökohtana on oppilas. Kun opettajan ja oppijan rooleja kehitetään oppilaskeskeisempien työtapojen suuntaan, kehitetään samalla taitoja yhdistää tietoa, eritellä ja vertailla. Tarvitaan sitoutumista ja tiedon omaksumista käytännön tasolla. Niin sanotussa perinteisessä kouluopetuksessa on korostettu yksipuolisesti tietopainotteisuutta. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, jos halutaan opetussuunnitelmien mukaisesti kasvattaa ja ohjata osallistumaan ja esimerkiksi toimimaan ympäristön, yhteiskunnan ja 14

15 ympärillä olevan elämän hyväksi ja kehittämiseksi. Ympäristökoulussa pohditaan paljon, mitä hyvä elämä on. Pohjimmiltaan tuo hyvä elämä löytyy pienistä asioista. Se on jokaiselle hieman erilaista, mutta mitä sitten. Jokainen meistä on erilainen ja se on rikkaus. Hyvä elämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos elämisen mahdollisuuksia ei ole. Opettajaa tarvitaan kannustajaksi, innostajaksi, uusien näkökulmien avaajaksi, mutta samalla turvalliseksi ja välittäväksi aikuiseksi. Jokaisella tulee olla myös vahva usko omiin realistisiin kykyihin ja omaan itseensä. Tietynlainen itsekkyys on tärkeää myös meille aikuisille, mutta se ei saa muodostua arkityömme esteeksi. Kaikkialla tarvitaan hyviä taitoja olla tekemisissä muiden kanssa. Aivan yksinkin voi saada paljon aikaan, mutta mitä saavutammekaan yhdessä tehden? Sekä opettajien että rehtorin sitoutuminen asioiden eteenpäin viemiseen on kantava voima. Kestävän kehityksen kasvatuksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa erityisen tärkeää on juuri yhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen. Verkostoituminen on merkittävässä asemassa toiminnan kehittämisessä. Ympäristökasvatus ja kestävää kehitystä edistävä kasvatus eivät ole enää vain pienen joukon vastuulla. Ympäristökasvatustahojen välinen yhteistyö on lisääntynyt ja eri tahot vahvistavat toisiaan kumppanuudella ja verkostoitumisella Verkostoituminen tarjoaa keinon jakaa sekä tietoa että taitoja asioiden hoitoon. Verkostoituminen voi auttaa näkemään ongelmien perimmäiset syyt ja rohkaisee etsimään yhteyksiä asioiden välillä. Ympäristökasvatuksen tavoitteet muodostavat laajan ja monimutkaisen kokonaisuuden, jossa prosessiin osallistujat hyötyvät vuorovaikutuksesta, joka tapahtuu erilaisten toimijoiden kanssa. Verkostojen rakentaminen ja niissä toimiminen ovat tärkeitä kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisen toteuttamisessa. Oppilaitoksen kontekstissa verkostoitumista voidaan ajatella myös oppilaitoksen sisällä: eri toimijoiden välillä, jolloin koko oppilaitoksen toimintakulttuuri pyritään saamaan mukaan tavoitteelliseen toimintaan ja eri oppiaineiden välisiin yhteistyöhankkeisiin, opetuksen integroimiseen ja eheyttämiseen. Avoimuus ja joustavuus ovat kaksi tärkeää ominaisuutta ympäristökoulun opettajalle. Kaikkeen tulee suhtautua avoimin ja uteliain mielin. On niin paljon, mitä emme tiedä ja jatkuvasti tiedämme kuitenkin enemmän, joka muuttaa maailmaa. Huomisesta emme voi olla varmoja, mutta otamme sen sellaisena vastaan ja teemme parhaamme. Jotta ympäristökoulun toiminta on mahdollista, on jokaisen pystyttävä joustamaan. Ei voi asennoitua koulutyöhön perinteisen opettajamaisesti vain oman luokan asioihin keskittyen. Oppimistilanteita luodaan ja mahdollistetaan yhdessä kaikille oppilaille. Jokainen oppilas on ensisijaisesti meidän Ympäristökoulun oppilas. Vasta sen jälkeen hän on esiluokkalainen tai kuudesluokkalainen. Ympäristökoulun opettaja tietää mitä tekee ja miksi tekee sen näin. Hän on ylpeä työstään ja tekee sitä suurella sydämellä! 15

16 KASVATUKSEEN JA OPETUKSEEN VAIKUTTAVAT SOPIMUKSET, STRATEGIAT JA OPETUSSUUNNITELMAT Annukka Alppi Johannesburgin kestävän kehityksen maailmankokouksessa 2002 Suomen valtio sitoutui yhdessä maailman muiden valtioiden tavoin edistämään kestävää kehitystä kaikilla hallinnonaloilla. Suomen Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille korostetaan, että kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa pyritään kokonaisuuksien hahmottamiseen ja ymmärtämiseen, jotta samanaikaisesti kyettäisiin rakentamaan tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tulevaisuutta varten tarvitaan laajaa tietopohjaa, kykyä kriittiseen ajatteluun ja eettistä vastuuta. Kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa oppimisen haaste näkyy kokonaisvaltaisessa oppiaineiden välisessä yhteistyössä, arkikäytänteiden ja toimintakulttuurin kehittämisessä ja tiiviimmässä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kokemukset vastuunkannosta, osallistumisesta ja vaikuttamisesta kasvattavat kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kestävä kehitys sisältyy nykyisen, vuoden 2007, hallitusohjelman lähtökohtaan ympäristöarvoja ja kestävän kehityksen periaatteita korostaen. Hallitusohjelmassa mainitaan, että ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan kaikilla kouluasteilla. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että valtionhallinto velvoitetaan ja kuntia kannustetaan laatimaan toimintaansa liittyvät kestävän kehityksen ohjelmat. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ohjaa perusopetusta. Sen perustana on arvopohja, joka on yhteneväinen kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen tavoitteiden kanssa: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on annettu keskeinen asema aihekokonaisuuksille. Näitä ovat Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Aihekokonaisuudet on suunniteltu eheyttämään opetusta ja ohjaamaan koulua tiiviimpään vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen avulla voidaan perusopetuksen eri aihekokonaisuudet ja oppiaineet eheyttää koulun toimintakulttuurin osaksi. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan tapaa, jolla koulun arkinen elämä on järjestetty. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan kestävä kehitys tulee sisältyä kaikkien aineiden opetukseen ja koulun toimintakulttuurin tulee tukea oppimista. Opetusministeriön 2009 asettaman työryhmän toimesta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden osalta on käynnissä yleisten valtakunnallisten tavoitteiden tarkistaminen ja tuntijakouudistus. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. on toimittanut Opetus- 16

17 hallitukseen päivätyn kannanoton yhdessä kestävän kehityksen kasvatuksen eri toimijatahojen kanssa. Kannanotossa todetaan, että lähtökohtana kaikessa opetuksessa ja toiminnassa on oltava kestävä elämäntapa ihmisen elämän jatkuvuuden turvaamiseksi. Perusopetuksen tulee taata oppilaalle kestävässä yhteiskunnassa tarvittavat taidot ja tiedot meneillään olevassa perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamisessa on huolehdittava siitä, että kestävän elämäntavan tavoitteet todella siirtyvät arjen toimintaan. Tutkijat ovat todenneet, että biologisten perusteiden mukaan ihmiskunnan kannattaa pyrkiä kestävään kehitykseen ja että kestävään kehitykseen oppiminen on ihmiskunnan suurin haaste. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Hämeenkyrön kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa, jonka Hämeenkyrön koulutuslautakunta (2003) on hyväksynyt, perusopetuksen arvopohjaksi määritellään mm. Itsensä ja toisen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä itsetuntona, toisten huomioonottamisena, hyvinä käytöstapoina ja sosiaalisuutena Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen Oman kulttuurin ja muiden kulttuurien tunteminen ja arvostaminen ja myönteinen asenne kansainväliseen yhteistyöhön Työnteon taito ja sopeutumiskyky Koulun omassa opetussuunnitelmassa (2004), joka täydentää kuntakohtaista opetussuunnitelmaa, selvitetään koulun toimintaa toimintakulttuurikuvauksella: Mahnalan Ympäristökoulun toimintakulttuuri palvelee koulun kasvatusja opetustavoitteita. Koululla on selkeä arvoperusta ja toiminta-ajatus. Ympäristökoulu on turvallinen, viihtyisä, virikkeellinen ja toiminnallinen oppimiskeskus, jossa korostuvat perustaidot, sosiaaliset taidot, toisten huomioonottaminen, työkasvatus, hyvä itsetunto ja hyvät käytöstavat. Toimintakulttuurin osana on aktiivinen yhteistoiminta kunnan päättäjien, vanhempainyhdistyksen, vanhempien ja koulun yhteistyökumppanien kesken- sekä aktiivinen tiedotus koulun toiminnasta. Erityispiirteenä on koulun ympäristökasvatus, joka päivitetään vuosittain ja esitetään mm. koulun kotisivuilla. Vuosittainen toiminta vahvistetaan lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun lähiympäristö ja sen mahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyödyksi. Oppimistilanteita järjestetään mahdollisuuksien mukaan luokkahuoneen ulkopuolella, luonnossa, luontoretkillä, mutta myös luontoleirikouluissa, aina Ahvenanmaalta Lappiin. 17

18 Koulun toimintakulttuuri ja ympäröivä yhteiskunta oppimisympäristönä Opetusneuvos Marja-Leena Loukola kirjoitti Mahnalan Ympäristökoulun ympäristökasvatusjulkaisuun (2006) aiheesta opetus ja toimintakulttuuri tukemaan toisiaan: Oppimisen kannalta on tärkeää, että sekä opetus että toimintakulttuuri tukevat kestävään elämäntapaan kasvamista. Toimintakulttuurin luovat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, yhteydenpitotavat koulun ulkopuoliseen maailmaan sekä arvot ja periaatteet. Ratkaisut ruokahuollosta, jätteiden synnyn ehkäisystä, viihtyisyydestä ja puhtaudesta huolehtimisesta, konfliktien ratkaisutavat ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä toimintakulttuuriin liittyviä asioita. On tärkeää, että oppilaat oppivat tiedostamaan, miten ja missä työyhteisön arjen ratkaisuista päätetään ja millaisia rakenteita arjen pyörittäminen edellyttää. Kaikkien oppilaiden tulisi saada kouluaikana kokemuksia vastuunotosta yhteisten asioiden hoidossa. Oman koulun toiminnan ymmärtäminen on hyvä lähtökohta muiden organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnan hahmottamiselle. Marja-Leena Loukola jatkaa ympäröivästä yhteiskunnasta oppimisympäristönä: Yhteiskunnan ja luonnon toimintatapojen tunteminen on kestävään elämäntapaan oppimisen lähtökohta. Nyky-yhteiskunnassa asuminen, työympäristöt, hyvinvointipalvelut, vapaa-ajan toiminnot ja luonnonympäristö ovat vaikeasti hahmotettavissa kokonaisuutena. Erilaisiin ympäristöihin tutustuminen ja aidot tutkimus-, suunnittelu- ja osallistumistilanteet konkreettisten asioiden ympärillä ovat syvällisen oppimisen kannalta tärkeitä. Yhteistyö erilaisia organisaatioita ja ammattikuntia edustavien ihmisten kanssa antaa kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. 18

19 Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen visiona on kestävään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset, joiden tietoja, taitoja ja motivaatiota kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävän kehityksen kasvatuksella. Viides-kuudesluokkalaiset tapasivat Eduskunnassa oman kylän kansanedustajan. Koulun ympäristöstä löytyy eri alojen asiantuntemusta. 19

20 oppilaiden ympäristökoulu - lähde mukaan MAHNALAN VUOTEEN! Annukka Alppi Sari Mantila-Savolainen Taija Raitala Johanna Wallenius - Oppilaita Seuraavilla sivuilla kutsumme mukaan Mahnalan vuoteen, sen vuodenkiertoon ja toimintaan. Tarkoituksena ei ole suinkaan, että kaikkia teemoja, tapahtumia ja toimintoja toteutettaisiin joka vuosi, vaan tarjota vaihtoehtoja ja ideoita ympäristökasvatuksen poluille kunkin koulun omassa toimintaympäristössä. Osa toiminnoista on sovellettavissa myös kaupunkien kouluissa ja kortteleissa. Tervetuloa kulkemaan kohti kestävää arkea ja elämäntapaa, joka vie luontoa, ympäristöä ja elämää huomioivalle polulle! Mahnalan Ympäristökoulun opetussuunnitelmaan on kirjattu eri vuosiluokkien retkikohteet lähiympäristössä. Pienimmät käyvät pihapiirissä ja lähikylissä, ja isommat tutustuvat elinkeinoihin ja ekosysteemeihin sekä kulttuurisesti ja arkeologisesti arvokkaisiin kohteisiin. Vastaavalla tavalla kuin retki- ja tutustumiskohteet on nivelletty koulumme opetussuunnitelmaan, voisi eri vuosiluokille liittää Vihreä lippu projektin teemat tai WWF:n Naturewatch-tutkimukset. Ne nivoutuisivat eri vuosiluokille säilyttäen punaisen langan ja muodostaen näin eheytetyn kokonaisuuden esiluokalta kuudenteen luokkaan