Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana"

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Henna Kortelainen Opinnäytetyö Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana Case Louder Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 05/2010 Lehtori Marita Tuomala Viestintägran ky, Kaisa Kaipia-Gran

2 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä Henna Kortelainen Työn nimi Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana Case Louder Sivumäärä 74 Valmistumisaika 05/2010 Työn ohjaaja lehtori Marita Tuomala Työn tilaaja Viestintägran ky, Kaisa Kaipia-Gran TIIVISTELMÄ Kulttuuriosaaminen on vastikään kunnolla pinnalle noussut aihe, jonka merkitys entisestään kansainvälistyvässä liiketoiminnassa on suuri. Se tuottaa yrityksille merkittävää kilpailuetua ja luo siltoja eri maiden kanssakäymisen välille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä on kulttuuriosaaminen sekä tutkia, minkälaista kulttuuriosaamista tarvitaan elävää markkinointia kansainvälisesti harjoittavassa markkinointiviestintätoimistossa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on tamperelainen viestintätoimisto Viestintägran ky. Työn case-yrityksenä toimii markkinointiviestintätoimisto Louder. Työssä analysoidaan kahta Louderin asiakastapausta ja niissä esiintyvää kulttuuriosaamista. Asiakastapauksiksi valittiin Red Bullin ja Louderin yhteistyössä Venäjällä toteuttama Revolution On Machines -extreme-urheilutapahtuma sekä Nissanin uuden mallin lanseerauspromootio, joka järjestettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Louderin toiminnassa korostuu ennen kaikkea vahva paikallisosaaminen. Kuluttajan tarpeiden, asenteiden ja arvojen tunteminen on erittäin tärkeää. Louder ulkoistaa kulttuuriosaamistaan hyvin pitkälti maatoimistoilleen, joilla on sellaista paikallisosaamista ja markkinatietoa, mitä on vaikea ulkopuolisen oppia. Myös laajat ja hyvät verkostosuhteet ovat merkittävä etu Louderin toiminnassa. Avainsanat kansainvälisyys, kulttuurierot, kulttuuriosaaminen, markkinointiviestintä, tapahtumamarkkinointi

3 TAMK University of Applied Sciences Business Administration Writer Henna Kortelainen Thesis Cultural Competence as a Resource in Business A case study of Louder Pages 74 Graduation time 05/2010 Thesis Supervisor lecturer Marita Tuomala Co-operating Company Viestintägran ky, Kaisa Kaipia-Gran ABSTRACT Cultural competence is a subject that is becoming more important every day in the globalizing business environment. It provides significant competitive advantage to businesses and creates bridges between foreign countries in international commerce. The main focus of this thesis is on determining what cultural competence is and analyzing what kind of cultural competence is needed in an international marketing communication firm which does live interactive marketing. The thesis was commissioned by the communications consultancy, Viestintägran ky. The thesis is based on a case study of an international marketing communications firm called Louder. In particular, the study focuses on the work which Louder has done for two of its customers. The two customer cases which will be analyzed in this research are the Red Bull Revolution On Machines extreme sports event that took place in Russia and Nissan Urban Star which was carried out in several countries. Qualitative research methodology was adopted; production manager Markku Mäntymaa was interviewed about what kind of cultural competence was required in these two customer cases. The main conclusion was that the local expertise is crucial in Louder s business. It is important to recognize customers needs, attitudes and values. Louder also outsources cultural competence to its subsidiaries. The subsidiaries have the kind of local expertise and market information which are difficult for outsiders to learn. Moreover, extensive and reliable network relationships are a considerable advantage in Louder s business. Keywords internationality, cultural differences, cultural competence, marketing communication, event marketing

4 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Palvelujen kansainvälistyminen Työn tausta Työn tarkoitus ja tavoite MARKKINOISTIVIESTINTÄTOIMISTO LOUDER KULTTUURIOSAAMINEN Mitä on kulttuuri? Kulttuurin tasot ja johdatus kulttuuriosaamiseen Makrotaso Mikrotaso Mesotaso Kulttuurierot ja kulttuurien samankaltaistuminen Kulttuurien väliset erot markkinoinnissa Kulttuurien väliset dimensiot Kulttuuriosaaminen käsitteenä Kulttuuriosaamisen ulottuvuudet KULTTUURIOSAAMINEN YRITYKSISSÄ Mitä yrityksiltä vaaditaan? Kulttuuriosaamisen merkitys markkinointiviestinnässä Merkityksenanto Kansainvälisen markkinoinnin kulmakivet Brändin merkitys Markkinatieto Markkinaorientaatio Markkinatiedon hankinta ja luominen Markkinatiedon lähteet Tiedon levittäminen ja siihen reagointi Työntekijän haasteet...33

5 4.6 Kulttuuriosaamisen ulkoistaminen KULTTUURIOSAAMINEN TULEVAISUUDEN VOIMAVARANA Merkitys Kilpailuetu Haasteet CASE LOUDER Tutkimuksen tausta Asiakastapausten esittely Red Bull - Revolutions On Machines Nissan -Urban Star Kohdekulttuurien esittely Venäjä Ruotsi & Norja Viro, Latvia & Liettua Tutkimustulokset ja niiden analysointi Louderin toiminnasta yleisesti Red Bull -tapaus Urban Star -tapaus JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO...68 LÄHTEET...69 LIITTEET...72

6 6 (74) 1 JOHDANTO 1.1 Palvelujen kansainvälistyminen Tekesin (2009) teettämän selvityksen mukaan palvelualat muodostavat yli puolet tuotannosta ja työllisyydestä kehittyneissä maissa. Palvelualojen sisällä etenkin suurta kiinnostusta herättäneitä, osaamisperusteisia liike-elämän palveluja, kuten taloushallinnon-, tutkimus- ja kehittämis- sekä mainos- ja markkinointipalveluja, on aina pidetty kotimarkkinasidonnaisina. Viimeisten vuosikymmenten aikana näillä vahvasti erityisosaamiseen perustuvilla palveluilla on kuitenkin havaittu olevan yhä tärkeämpi rooli kansainvälisesti, mihin on vaikuttanut muun maussa kansainvälisen toiminnan huomattava kasvu. Myös informaatio- ja viestintäteknologian kehityksellä on tärkeä merkitys palvelujen kansainvälistymisessä. Tämä merkitsee sitä, että palveluviennin mahdollisuudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Kansainvälisiä edellytyksiä parantaa myös palvelukaupan vapautuminen. Palveluiden kansainvälistyminen tulee ottaa huomioon pyrittäessä lisäämään kilpailukykyä niin yrityksissä kuin eri maidenkin tasolla. Kansainvälistä ajattelutapaa vaaditaan sekä kansainvälisillä markkinoilla operoivilta yrityksiltä että kotimarkkinoiden organisaatioilta. Suomalaisille yrityksille kansainvälistymisen tärkein motiivi ja mahdollisuus on kasvu johtuen maan pienistä markkinoista. Lisäksi kansainvälistyminen on olennaista osaamisen kasvattamisen kannalta. (Tekes 2009) Markku Wileniuksen (2004) mukaan niin palvelualojen kuin muunkin liike-elämän kansainvälisyydessä ja siinä menestymisessä on keskeistä ottaa huomioon kulttuuriosaaminen ja sen merkitys globaalissa taloudessa. Kulttuuriosaaminen on tulevaisuuden voimavara ja yksi talouden moottoreista. Yritysten kansainvälistyessä myös niiden viestinnän ja markkinoinnin tulee kansainvälistyä. Markkinointiviestintätoimistot toimivat jo nyt kansainvälisillä markkinoilla, ja tulevaisuudessa niiden kansainvälisen toiminnan toivotaan edelleen lisääntyvän. Tällaisissa yrityksissä arvostetaan ja painotetaankin eniten kansainvälistä kokemusta, vierai-

7 7 (74) den kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa. (Raittila, Olin & Stenvall-Virtanen 2006) Kontekstin eli ympäröivän kulttuurin ymmärtämisellä on erityisen suuri merkitys, kun yrityksen toiminta on kansainvälistä. Kulttuuriosaaminen voikin tuoda yritykselle sellaista arvokasta osaamispääomaa, jota muut eivät voi välittömästi matkia. (Wilenius 2004) 1.2 Työn tausta Kulttuuriosaaminen on vastikään kunnolla pinnalle noussut aihe, jonka merkitys entisestään kansainvälistyvässä liiketoiminnassa on suuri. Se tuottaa yrityksille merkittävää kilpailuetua ja luo siltoja eri maiden kanssakäymisen välille. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii tamperelainen viestintätoimisto Viestintägran ky. Tutustuin kulttuuriosaamisen aihepiiriin, kun suoritin harjoittelujaksoani kyseisessä yrityksessä kesällä Viestintägranin tavoitteena on auttaa asiakkaitaan menestymään viestinnän keinoin. Yritys on perustettu vuonna 2003 ja sen toimitusjohtajana toimii Kaisa Kaipia-Gran. Yrityksessä työskentelee edellä mainitun lisäksi myös asiakkuuspäällikkö Olli-Pekka Lehtisalo. Viestintägranin asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Saarioinen Oy, Sokos Hotels Tampere, YH-Länsi Oy, Panostaja Oyj sekä Haminan Satama Oy. Viestintägranin erikoisalaa ovat asiakkaiden lehdistösuhteiden hoito, viestinnän suunnittelu, maineenhallinta, viestinnän koulutus ja johdon viestintäkonsultointi. Yritys hoitaa asiakkaidensa viestintätarpeita strategisesta suunnittelusta aina käytännön toteutukseen, ja sen vahvuuksia ovat talouselämän vankka tuntemus, hyvät ja avoimet suhteet mediaan sekä innostus viestintään. (Viestintägran 2009) Viestintägrania kiinnostaa kulttuuriosaamisen teoria ja sen hyödyntäminen yrityksissä, minkä pohjalta yrityksen toimitusjohtaja, Kaisa Kaipia-Gran, ehdotti minulle kulttuuriosaamista opinnäytetyöni aiheeksi. Työn case-yritykseksi valikoitui markkinointiviestintätoimisto Louder, joka on erikoistunut elävään markkinointiin muun muassa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjälle. Louder esitellään tarkemmin kappaleessa 2.

8 8 (74) 1.3 Työn tarkoitus ja tavoite Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä on kulttuuriosaaminen sekä tutkia, minkälaista kulttuuriosaamista tarvitaan elävää markkinointia kansainvälisesti harjoittavassa markkinointiviestintätoimistossa. Tarkastelun syventämiseksi työssä analysoidaan kahta, case-yritys Louderin asiakastapausta ja niissä esiintyvää kulttuuriosaamista. Teoreettisessa viitekehyksessä selvitetään, mitä kulttuuriosaaminen tarkoittaa ja mitä kaikkea se käsittää erityisesti yritysmaailmassa. Teoriaosuudessa pohditaan muun muassa kulttuuriosaamisen merkitystä markkinointiviestinnässä sekä markkinatietojen hankintaa pohjana yrityksen kulttuuriosaamiselle. Lopuksi pohditaan kulttuuriosaamisen merkitystä yrityksen voimavarana sekä toisaalta sen yritykselle asettamia haasteita. Työn tavoitteena on lisätä toimeksiantajan tietämystä kulttuuriosaamisesta niin teoriassa kuin käytännössäkin case-yrityksen asiakastapausten avulla. Opinnäytetyö tarjoaa Viestintägranille viitekehyksen, jonka avulla he voivat pohtia, miten he itse pystyisivät hyödyntämään kulttuuriosaamista omassa toiminnassaan. Työn hyöty case-yritykselle on yrityksen asiakastapausten liittäminen suurempaan, kulttuuriosaamisen kontekstiin. Teoriaosuus lisää yrityksen tietämystä aiheesta, jota Louder ei ole välttämättä tullut pohtineeksi laajasti, kaikista näkökulmista. Lisäksi Louderin asiakastapauksia tullaan analysoimaan, minkä ansiosta esille voi nousta uusia, mielenkiintoisia seikkoja, joita ei ole aiemmin huomioitu.

9 9 (74) 2 MARKKINOISTIVIESTINTÄTOIMISTO LOUDER Louder on kansainvälinen markkinointiviestintätoimisto, joka suunnittelee ja tuottaa elävää markkinointia yrityksille. Louder järjestää muun muassa yleisö- ja mediatapahtumia sekä sponsorointia. Tarkoitus on herättää brändit eloon ja olla samalla lähellä kohderyhmää muun muassa juuri tällaisten erilaisten sponsoritapahtumien kautta. Louderilla on toimipisteitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Italiassa ja Dubaissa. (Louder 2009) Louder aloitti toimintansa Elämystaikureina vuonna Yrityksen perustajina toimivat Juha Aalto, Timo Aalto ja Tero Leppänen. Yrityksestä tuli Louder vuoden 2007 alussa. Yritys työllistää keskimäärin 100 henkilöä Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän alueella. Suomessa Louderilla on toimipiste Helsingin pääkonttorin lisäksi myös Tampereella. Suomessa yrityksen palveluksessa on 39 henkilöä. Yritys on konsultointi- ja valmennus yritys Milestone Oy:n suuri osakkeenomistaja. (Louder 2009) Louder on johtava elämysmarkkinointiin erikoistunut markkinointiviestintätoimisto pohjoisen Baltian ja Venäjän alueella. Louderin asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Oral, ST1, Suomen Terveystalo, Finlandia Vodka ja Red Bull. Yhteensä yritys toteuttaa noin 500 projektia vuodessa. (Louder 2009) Louderin tavoitteena on rikkoa markkinoinnin rajoja ja saada aikaan sellaista ihmisten lähellä tapahtuvaa sisältöä, johon kuluttajat reagoivat tunnetasolla. Tarkoituksena on, että hyvillä ideoilla varustetut, käytännön operaatioiden tekojen vaikutukset jäävät elämään. Louderin missio on innostaa asiakkaitaan myymään lisää ja tukea heidän toimintaansa. Toisaalta yrityksen väki innostaa myös kuluttajia siten, että Louderin asiakkaiden tuotteet olisivat kuluttajien silmissä haluttavampia. Päämääränä on muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. (Louder 2009) Yhtenä yrityksen suurena saavutuksena mainittakoon heidän Venäjälle lanseeraamansa jääkiekon ammattilaisliiga, KHL. Louder oli mukana myös esimerkiksi Nokian Renkaiden kitkarengasuutuuden, Hakkapeliitta R:n, lanseerausoperaatiossa vuonna Kohderyhmälle, Suomen jälleenmyyntiverkostolle, suunniteltiin road-show -kiertue, jossa

10 10 (74) avainelementit koostuivat näkyvästi brändätyistä esittelyrenkaista sekä laajasta määrästä testiautoja. (Louder yrityspresentaatio 2009) Lisäksi Louder toteutti vuonna 2005 Metso Powerin henkilöstöpäivän, jonka tuli sisältää asiakasyrityksen arvot tavalla, joka innostaa ja inspiroi. Ratkaisuna syntyivät 500 hengen mäkiautokisat, jotka rakennettiin paikan päällä yrityksen arvojen pohjalta. (Louder yrityspresentaatio 2009) Yrityksen motto kuuluukin Action Speak louder Than Words. (Louder 2009)

11 11 (74) 3 KULTTUURIOSAAMINEN 3.1 Mitä on kulttuuri? Harri Melinin ja Mira Roineen (2004) mukaan suomen kielen sana kulttuuri juontaa latinan sanaan cultura, joka tarkoittaa useita inhimillisen toiminnan aloja, kuten viljelyä, muokkausta ja jalostusta. Jo antiikin aikaan puhuttiin kuitenkin hengen kulttuurista. Kulttuurin käsitteellä kuvataan kaikkia ihmisyhteisön ei-biologisia, eli ei suoraan luonnosta nousevia, opittuja ja symbolisia piirteitä. Tällaisia ovat muun muassa kieli, tavat ja tottumukset. Toisin sanoen kaikki se, mikä erottaa inhimillisen muusta luonnosta. Lavean sosiologisen määritelmän mukaan kaikki sosiaalinen ja yhteiskunnallinen on kulttuuria. Suppeammassa merkityksessä kulttuuri voidaan käsittää sivilisaationa, asioina ja esineinä. Kolmas tapa lähestyä kulttuuria on ymmärtää se tietyn ryhmän, esimerkiksi nuorison tai työväenluokan, kulttuuriksi. Kaikki edellä esitetyt määritelmät yhteen vedettynä kulttuuri voidaan käsittää merkitysten tuottamiseksi. (Melin & Roine 2004) Liisa Uusitalo ja Maria Joutsenvirta (2009) pohtivat kulttuurin käsitettä sellaisten merkitysten kautta, jotka ovat tärkeimpiä kulttuuriosaamisen kannalta. Kaikkein vahvimmin kulttuuri liittyy ihmisten kollektiiviseen toimintaan, jonka muodostavat aineettomat arvot, normit, eettiset periaatteet ja perinteet. Nämä asiat vaikuttavat muun muassa ihmisten käyttäytymiseen sekä oikean ja väärän määrittelemiseen. Oleellista kulttuurin määrittelyssä Leena Chydeniuksen (2001) mukaan ovat myös ihmisen tapa toimia, hänen uskomuksensa ja historiallinen taustansa. Kulttuurilla voidaan Uusitalon mukaan viitata myös sen aineellisuuteen: rakennuksiin, tekniikkaan, tuotettuihin esinetöihin ja niihin liittyviin symbolisiin merkityksiin. Vaikka useimmiten kulttuuri ymmärretään kulttuurituotannoksi, kuten taiteeksi, muotoilun ja arkkitehtuurin aikaansaannoksiksi, ei pidä unohtaa sen historiallista näkökulmaa. Muun muassa eri aikakausien pukeutumistyylit ovat tärkeä osa kulttuuria, samoin kieli ja kommunikaatio. Edellä mainittujen avulla voidaan ymmärtää paremmin muita kulttuu-

12 12 (74) rin osa-alueita ja merkityksen tuottamista sekä kulttuurisia muutoksia. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 20) Kulttuurin laaja ymmärtäminen vaatii sen tarkastelua myös toimintana. Tällöin kulttuuri ilmenee erilaisina käytäntöinä ja tapoina tuottaa kulttuurisia merkityksiä. Se näkyy muun muassa elämäntapoina arkielämässä sekä omaksuttuina käytäntöinä työelämässä, mistä käytetään usein termiä organisaatiokulttuuri. Poliittinen kulttuuri puolestaan sisältää tavan hoitaa yhteisiä asioita sekä tekee eron julkisen ja yksityisen välille. Kulttuuriosaaminen merkitsee muun muassa kykyä tiedostaa kaikki edellä mainitut näkökulmat. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 20) 3.2 Kulttuurin tasot ja johdatus kulttuuriosaamiseen Markku Wilenius (2004) jakaa kulttuurin kolmeen tasoon ja yhdistää niihin sopivan kulttuuriosaamisen näkökulman Makrotaso Makrotasolla kulttuuri voidaan ymmärtää ihmisen luomana sivilisaationa. Tällä tasolla tarkasteltuna kulttuuri tarkoittaa kaikkea sitä, mitä ihmisen toimesta on luotu alkaen ensimmäisistä työkaluista ja Kaksoisvirranmaan korkeakulttuurista ja jatkuen aina nykyiseen teknologisesti kehittyneeseen kulttuuriin. Makrotasolla kulttuuri ilmenee arvoina ja yhteisöllisenä tietoisuutena. (Wilenius 2004, 54) Makrotason kulttuurikäsitykseen liittyvä kulttuuriosaaminen tarkoittaa sitä, että olemme hyödyntäneet kulttuurista pääomaa koulutuksen kautta eli lisänneet lukeneisuuttamme sekä kasvattaneet historian tuntemustamme. Wileniuksen mukaan näin ymmärrämme paremmin talouden, teknologian ja sosiaalisen kehityksen muutoksia, ja kulttuuriosaaminen tarkoittaa juuri tällaisten asioiden ymmärtämiseen liittyvää osaamista. (Wilenius 2004, 54)

13 13 (74) Mikrotaso Mikrotasolla kulttuuri ymmärretään ihmisten jokapäiväiseen arkeen liittyvänä prosessina. Tällöin kulttuuri ilmenee elämäntapoina ja -tyyleinä sekä kuluttamisen eri malleina. Nykypäivänä elämäntavat erilaistuvat ja ihmisten kulutustottumukset muuttuvat yksilöllisimmiksi. Nämä arjen muuttuvien tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen on sellaista kulttuuriosaamista, jota Wileniuksen mukaan arvostetaan ja vaaditaan yritysmaailmassa yhä enemmän. (Wilenius 2004, 56) Mesotaso Kulttuurin käsitteen makro- ja mikrotason väliin sijoittuva mesotaso viittaa sellaiseen kulttuurin määritelmään, jossa kulttuuri nähdään sellaisena toimintana, jonka kautta tuotetaan ja muokataan kulttuurisia symboleja. Wileniuksen mukaan tämän kulttuuritason ymmärtäminen on erittäin tärkeää, sillä yhä suurempi osa kaikesta tuotannosta on symbolista. Kaikki taiteen tuotanto samoin kuin niin sanotun kulttuuriteollisuuden tuotteet, kuten elokuvat, viittaavat tähän kulttuurin käsitteen tasoon. (Wilenius 2004, 56) Wilenius lukee mesotason kulttuuriosaamiseksi sellaisen kulttuurisen lukutaidon, jonka avulla ymmärretään symbolitaloutta ja sen muuttuvuutta. Tällöin kulttuuriosaaminen ilmenee organisaation kehittämisenä kulttuurisia symboleja hyödyntämällä. Esimerkiksi tuotemerkkien luominen ja kehittäminen voidaan ajatella tällaisena toimintana. (Wilenius 2004, 56) 3.3 Kulttuurierot ja kulttuurien samankaltaistuminen Vaikka kulttuureja on, ja on ollut monia, ja vaikka kulttuurit eroavatkin toisistaan, niillä on silti paljon yhteistä. Ihmisen erikoislaatu ilmenee kaikissa hyvin samankaltaisena. Ihmisen ja luonnon, miehen ja naisen sekä yhteisön ja muiden väliset erot kertovat käsitteistä ja tavoista, jotka ovat löydettävissä kaikissa kulttuureissa. (Melin & Roine 2008)

14 14 (74) Yhden näkemyksen mukaan Globalisaatio kiihdyttää kulttuurien sekoittumista, kun vaikutteita siirtyy kulttuurista toiseen. Esimerkiksi, kun Euroopan väitetään amerikkalaistuneen, on sen takana maailmanlaajuinen joukkotiedotus ja sen mukanaan tuomat vahvat viestit tietyistä kulttuurisista piirteistä. Toisaalta Uusitalo pitää kulttuureja vastuskykyisinä muiden kulttuurien vaikutuksia vastaan. Tämän vuoksi maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa, ja erityisesti markkinoinnissa, tarvitaan kuhunkin kulttuuriin sopeutettuja käytäntöjä kuten eri johtamistyylejä ja viestintätapoja. Esimerkiksi mainontaa tehdään hyvin paljon kohdemaahansa sopeutettuna. Toisin sanoen ei käytetä joka puolella maailmaa samanlaisia standardisoituja mainoksia lukuun ottamatta suuria universaaleja brändejä, joissa niissäkin tosin täytyy ottaa huomioon eri kohdemaiden kulttuurit ja tulkintatavat. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 21) Cultural Competence Guidelines and Protocols -lausunnossa (2006) määritellään tiettyjä kulttuurieroihin vaikuttavia tekijöitä. Eri kulttuureissa käsitetään eri tavalla muun muassa aika, hierarkia, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Tekijät, kuten kieli, historia, perhekäsite, poliittinen suuntautuneisuus ja koulutustaustat voivat vaikuttaa eri kulttuurien välisiin eroihin. Kulttuurit kuitenkin muuttuvat ajan mittaan, eikä jonkin kulttuurin edustaja aina välttämättä käyttäydy edustamansa kulttuuritaustan mukaisesti. Kulttuuria tulisikin tarkastella ennemmin alati muuttuvana virtana kuin paikalleen pysähtyneenä totuutena Kulttuurien väliset erot markkinoinnissa Czinkota ja Ronkainen (2007) käsittelevät kulttuurieroja, jotka tulee huomioida kansainvälisessä markkinoinnissa, kahdeksan elementin avulla; verbaalisen ja nonverbaalisen kielen, uskonnon, arvojen ja asenteiden, tapojen ja tottumusten, materiaalisten elementtien, estetiikan, koulutuksen sekä sosiaalisten instituutioiden kautta. Nämä elementit ovat osa jokaista kulttuuria, mutta esiintyvät niissä erilaisina ja eri tavalla, mistä markkinoijien tulee olla tietoisia. Kieli edustaa kulttuuria. Kansainvälisessä markkinoinnissa on huomioitava, että kielen avulla voidaan kerätä tietoa ja sopeutua kohdekulttuuriin. Ihmiset puhuvat aina mieluummin omaa, alkuperäistä kieltään, mitä tulee pitää etuna ja mahdollisuutena. Samaa

15 15 (74) kieltä puhumalla päästään paremmin ja syvemmin osaksi kulttuuria sekä pystytään kommunikoimaan paremmin kuin esimerkiksi toista kieltä tai tulkkia käyttämällä. Kieli on myös hyvin monivivahteinen; mainoslauseissa ja markkinointiteksteissä tulee olla varovainen, jotta viesti ei välity vääränlaisena. (Czinkota & Ronkainen 2007, 57-60) Kielestä puhuttaessa on huomioitava myös nonverbaali kieli eli eleet, tavat ja merkit. Edellä mainitut ovat niin sanotusti piilotettua kieltä, jota tulee osata tulkita sanoman oikein ymmärtämiseksi. Esimerkiksi amerikkalaisen johtajan nostaessa peukalonsa ylös positiiviseksi OK -merkiksi onnistuneen neuvottelun päätteeksi, tulkitsee japanilainen sen lahjuksen pyytämiseksi. Ranskalainen johtaja puolestaan käsittää kyseisen merkin tarkoittavan myynnin olevan arvotonta. (Czinkota & Ronkainen 2007, 57-60) Kaikkein tarkin ja varovaisin markkinoijan tulee olla uskonnon kanssa, sillä se määrää hyvin pitkälti kulttuurin edustajan pysyvimmät arvot, normit ja asenteet. Nämä ovat muovautuneet pitkän ajan saatossa ja siksi niihin on markkinoijan haasteellista sopeutua. Eri uskonnoissa vaaditaan ja sallitaan tuotteiden ja palvelujen markkinoinnilta erilaisia asioita. Omat arvot ja normit vaikuttavat, miten kunkin kulttuurin edustaja viestejä tulkitsee ja mitä hän pitää oikeana ja hyväksyttävänä. (Czinkota & Ronkainen 2007, 61-63) Tapojen ja tottumusten ymmärtäminen on erittäin tärkeää esimerkiksi neuvotteluissa. Jos vastapuolen käytöstä tulkitaan oman kulttuurisen viitekehyksen kautta, voivat johtopäätökset olla vääriä. Täytyy ottaa huomioon muun muassa erilaiset tavat ajatella, tehdä päätöksiä sekä erilaiset aikakäsitykset. Tavaroita ja palveluja käytetään eri kulttuureissa eri tavalla ja tällöin myös markkinoinnin tulee olla näihin tapoihin kohdistettua. Myös materiaalinen kulttuuri, lähinnä se, miten merkittävänä se esiintyy ja miten paljon tai korkealle sitä arvostetaan, vaikuttaa markkinoinnin päätöksiin. (Czinkota & Ronkainen 2007, 63-67) Jokaisessa kulttuurissa ilmenee omanlaisensa estetiikka ja käsitys hyvästä mausta muun muassa symbolien, kuten värien, muotojen ja musiikin kautta. Se, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, saattaa erota hyvinkin paljon muutoin samankaltaisten kulttuurien osalta. Esimerkiksi seksuaalisuuden käyttö mainonnassa on tällainen esimerkki. Myös väreillä saattaa olla eri merkitys eri maissa. (Czinkota & Ronkainen 2007, 67)

16 16 (74) Koulutus, virallinen tai epävirallinen, vaikuttaa paljon siihen, miten kulttuuri jaetaan ja välitetään eteenpäin. Kansainvälisten yritysten tulee olla tietoisia vieraan kulttuurin koulutustasosta, -laadusta ja arvostuksista. Esimerkiksi japanilaiset arvostavat tieteitä, erityisesti tekniikka, enemmän kuin länsimaat. Myös kuluttajien koulutustaso ja sivistyneisyys on tärkeä tekijä lähdettäessä markkinoimaan teknisiä tuotteita. Sosiaaliset instituutiot puolestaan vaikuttavat siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Esimerkiksi perhekäsitykset eroavat hyvin paljon kulttuurista toiseen; länsimaissa perheeseen käsitetään kuuluvaksi vanhemmat ja lapset, mutta monissa maissa ydinperheeseen lukeutuvat myös isovanhemmat ja muut sukulaiset. Myös eri sosiaalinen kerrostuminen eli eri sosiaaliset luokat, kuten hierarkia työpaikoilla, vaikuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Myös sillä, onko kanssakäyminen läheisempää ja rennompaa vai virallista ja etäisempää, on väliä markkinoinnissa ja kaikessa muussakin liiketoiminnassa. (Czinkota & Ronkainen 2007, 67-69) Kulttuurien väliset dimensiot Geert Hofstede on esittänyt melko pysyvinä pidettyjä käyttäytymiseen liittyviä kulttuurieroja eli dimensioita eri maiden välillä. Hänen mukaansa keskeisin kulttuureja erotteleva tekijä on epävarmuuden sieto eli toisin sanoen se, kuinka valmiita ihmiset ovat omaksumaan uutuuksia ja ottamaan riskejä verrattuna turvallisuudenhakuisuuteen ja opittuihin käyttäytymismalleihin. (Lustig & Koester 2006, ; Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 21-23) Toisena näkyvänä erona myös liiketoiminnassa pidetään maskuliinisuus-feminiinisyys - ulottuvuutta eli onko toiminnalle ominaista ei-tunteellisuus, tavoitehakuisuus sekä aineellisten saavutusten korostaminen vai yhdessä tekeminen sekä tunteiden ja ihmissuhteiden erityinen huomioonottaminen. Kolmas kulttuureja erotteleva tekijä liittyy yksilöllisyyden ja kollektiivisuuden vastakohtaan: kuinka pitkälti ihmiset asettavat omat tavoitteensa ja ovat itse vastuussa tekemisistään vai toimitaanko ennen kaikkea ryhmän tai laajemman yhteisön jäsenenä yhteisen hyvän puolesta. (Lustig & Koester 2006, ; Uusitalo & Joutsenvirta )

17 17 (74) Kulttuureja erotellaan myös valtaetäisyyden eli sen perusteella, kuinka hierarkkisia ne ovat ja vielä enemmän sen perusteella, kuinka suuria valtaerot eri hierarkioiden välillä ovat. Tämä heijastuu myös yritysten ja organisaatioiden tavassa toimia. Toisaalta hierarkkiset erot voivat olla pieniä, ja vastuu on jaettu tasaisesti kaikille tasoille tai sitten organisaatiorakenne voi myös olla jyrkkä ja kankea, missä valta on keskittynyt vain hierarkian yläpäähän. Myös tavat, miten näihin valtaeroihin ja statuskäsityksiin suhtaudutaan eli ovatko ne esimerkiksi hyväksyttäviä vai ei, eroavat kulttuurista toiseen. (Lustig & Koester 2006, ; Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 23) Nämä edellä mainitut dimensiot ovat erittäin tärkeitä kulttuurien yleistuntemuksessa. Yritysten, jotka työskentelevät monien eri kulttuurien kanssa, olisi hyvä kehittää itselleen dimensiokartta, jonne he sijoittavat eri kulttuureja. Ennen kuin yritys voi omaksua yksityiskohtaista tietoa jostakin kulttuurista, on sen ensin sijoitettava ne osaksi laajempaa, yleispätevämpää kontekstia. (Cinkota & Ronkainen 2007, 71-74) Marjo Salomäki (2005) korostaa, että on tiedettävä, mikä dimensio on missäkin kulttuurissa ja tapauksessa kaikkein ratkaisevin tai merkittävin ja vahvimmin esillä oleva. Dimensiojaon avulla yritykset voivat niputtaa (klusteroida) maita yhteen eli etsiä niistä samankaltaisuuksia. Tämä auttaa kansainvälisten- ja alueellisten markkinointi- ja viestintäohjelmien suunnittelussa. (Czinkota & Ronkainen 2007, 71-74) Edellä esiteltyjen erojen lisäksi kulttuurit myös vääjäämättä sekoittuvat hitaasti toisiinsa. Koska kulttuurit elävät rinnakkain, kulttuurit sulautuvat toisiinsa ja irrottautuvat maantieteellisistä konteksteistaan. Ihmisistä on tulossa globalisaation myötä maailmankansalaisia, minkä myötä syntyy myös uusia kulttuureja. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 25-39) Vaikka edellä mainitun määrittelyn myötä tuotteita ja palveluja voitaisiin samankaltaistaa, haluavat kuluttajat kuitenkin vastareaktiona massatuotannon rinnalle jotain ainutlaatuista ja massasta erottuvaa. Muun muassa tämän synnyttämiseen, kulttuuristen erojen ymmärtämiseen ja niiden kanssa operoimiseen tarvitaan kulttuuriosaamista. Kulttuurisia eroja tulee markkinoiden yhdenmukaistumisesta huolimatta aina esiintymään ja ne on otettava huomioon niin markkinointiviestinnässä kuin muussa liiketoiminnassakin. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 25-39)

18 18 (74) 3.4 Kulttuuriosaaminen käsitteenä Maailmanlaajuisen liiketoiminnan kasvun, nopean tiedonvälityksen ja talousalueiden yhdentymisen vuoksi oman maan tai edes oman maanosan olosuhteiden ja kuluttajien ymmärtäminen ei enää riitä. Nykyään tarvitaan syvällistä tietoa monien eri alueiden kulttuureista ja tavoista. Tarpeet ovat erilaisia eri kulttuureissa, mutta ne ovat myös murroksessa: ne sekä omaksuvat aineksia muista kulttuureista että torjuvat niitä. Kulttuuri vaikuttaa nykyään myös entistä enemmän talouteen ja sen toimintaedellytyksiin. Uusitalo korostaa, että kulttuurin sekä sen osa-alueiden ja vivahteiden ymmärtäminen eli kulttuuriosaaminen on keskeinen kilpailutekijä markkinoilla. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 7-19) On hyvä tiedostaa, että kulttuurinen tausta ei viittaa ainoastaan kansallisiin kulttuurieroihin, vaan myös erilaisten kuluttajaryhmien identiteetteihin, jotka ovat kansallisuudesta riippumattomia. Myös esimerkiksi tietyn brändin ympärille syntyneellä kuluttajaryhmällä, brändiyhteisöllä tai kuluttajaheimolla, voi olla oma kulttuurinsa yhteisine normeineen, rituaaleineen, symboleineen ja esineineen. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009) Kulttuuriosaamisesta käytetään usein myös nimitystä kulttuuri- tai kulttuurien välinen kompetenssi. Helsingin kauppakorkeakoulussa toteutetussa Kulttuuriosaaminen yrityksissä -hankkeessa (2009) kulttuuriosaaminen määritellään ennen kaikkea asiakkaiden ja kuluttajien kulttuurisen taustan ja toimintaympäristön ymmärtämiseksi sekä tämän tietämyksen luovaksi soveltamiseksi omassa liiketoiminnassa. Toisaalta Minna Kalajoen artikkelissa (2002) kulttuuriosaaminen tarkoittaa myös ymmärrystä kulttuurierojen olemassaolosta sekä tietoisuutta oman ajattelun ja käyttäytymisen kulttuurisidonnaisuudesta. Kulttuuriosaaminen on kykyä soveltaa esteettistä suunnittelua ja muotoilua tuotesuunnitteluun ja muihin yrityskuvaan sekä tuloksellisuuteen vaikuttaviin toimintoihin kuten esimerkiksi markkinointiviestintään. Kulttuuriosaamiseen liittyy kiinteästi myös eettisyys eli yrityksen kyky vastata asiakaskunnan eettisiin- ja ympäristövaatimuksiin. Yritysten tulee siis kantaa yhteiskuntavastuuta tekemisistään. Myös kyky luoda yhteisöllisyyttä ja luottamusta asiakassuhteisiin, verkostosuhteisiin sekä omaan henkilökuntaan on kulttuuriosaamista. Lisäksi edellä mainitun kenttään kuuluu kyky kehittää uusia vuo-

19 19 (74) rovaikutustapoja, joissa asiakas mielletään yrityksen kanssatuottajana ja kumppanina. (Kulttuuriosaaminen yrityksissä 2009) Nämä edellä mainitut asiat voidaan jakaa käsitteellisesti ja ymmärrystä helpottamaan kolmen eri ulottuvuuden alle. 3.5 Kulttuuriosaamisen ulottuvuudet Uusitalo jakaa kulttuuriosaamisen kolmeen pääulottuvuuteen; kuluttajan käyttäytymisen tuntemukseen, esteettiseen ja viestinnälliseen osaamiseen sekä eettiseen osaamiseen. Ensimmäinen ulottuvuus, kuluttajien ja asiakkaiden sekä kulutuskulttuurien tuntemus, on ennen kaikkea markkinoinnin keskeinen osa-alue. Yrityksen täytyy olla tietoinen kuluttajien kulttuurisista ja sosiaalisista tarpeista sekä ymmärtää näissä tapahtuvia muutoksia. Palveluyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan ja niin sanotun elämysyhteiskunnan korostuminen on lisännyt kulttuurisesti painottuneen kuluttajatutkimuksen merkitystä. Elämysyhteiskunnalla viitataan siihen, kuinka pienillä seikoilla, liittyen muun muassa mielikuvaan ja esteettisyyteen, voidaan lisätä tyytyväisyyttä. Tätä kulttuuriosaamisen ulottuvuutta tarvitaan myös ennakoimiseen; mitä kunkin kulttuurin edustajat milloinkin haluavat ja miten he reagoivat markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 34-36) Toinen kulttuuriosaamisen ulottuvuus, esteettinen osaaminen, liittyy tuotteiden ja palveluiden visuaalisuuteen ja muuhun aisteihin perustuvaan osaamiseen yrityksen toiminnassa. Mainonnan ja muun viestinnän suunnittelussa esteettinen osaaminen on välttämätön kyky, sillä kuluttajan kulttuurinen konteksti vaikuttaa vahvasti siihen, miten viestintä ymmärretään. Tuotteiden lisäksi yrityksen nimi, logo, tunnusvärit ja tunnuslauseet ovat keskeisiä elementtejä mielikuvan luomisessa. Kaikki organisaatiossa viestii sen arvoista ja laatutasosta. Esimerkiksi pääkonttorin arkkitehtuuri, palvelu- ja myyntitilojen suunnittelu, työvaatteet ja esitteiden ulkoasu viestivät siitä, onko esteettinen osaaminen hallussa. Muun muassa brändijohtaminen, kulttuurisesti suunnatun viestinnän suunnittelu, mainonnan ja muun viestinnän merkitys- ja tulkintaerojen tunnistaminen, kieli sekä

20 20 (74) neuvottelu- ja yhteistyötaidot ovat tärkeä osa esteettistä kulttuuriosaamista. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 35-37) Haastavimmaksi kulttuuriosaamisen ulottuvuudeksi Uusitalo nimeää eettisen osaamisen. Tähän osaamiseen kuuluvat niin hyvän tavan mukaiset käytännöt, yrityksen yhteiskuntavastuu kuin eettisten periaatteiden noudattaminenkin. Myös kyky luoda toimijoissa luottamusta ja sitoutumista, kyky vastavuoroiseen viestintään ja palveluhenkisen organisaatiokulttuurin luominen ovat osa eettistä osaamista. Kyse on siis sosiaalisesta pääomasta ja sosiaalisten taitojen omaksumisesta. Tämän kaiken omaksuminen synnyttää yritykselle merkittävää kilpailuetua. Suhteiden luominen eli suhdemarkkinointi ja verkostoituminen ovat nykypäivänä kaikki kaikessa. Ongelmia saattaa syntyä, kun yritetään viedä omia toimintamalleja tai eettisiä periaatteita vieraaseen kulttuuriin tai kun vieraassa kulttuurissa kohdataan odottamattomia ennakkoluuloja tai asenteita. Tällöin tarvitaan eettistä osaamista ja sosiaalisia kulttuuritaitoja. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 34-39) Myös Wilenius (2004) määrittelee kulttuuriosaamisen kolmen eri ulottuvuuden kautta. Nämä ulottuvuudet pureutuvat yritysten liiketoimintaan yksityiskohtaisemmin ja jossain määrin toiselta kannalta kuin Uusitalon ulottuvuudet. Wileniuksen mukaan kulttuuriosaaminen on ensinnäkin kykyä kehittää kulttuuriseen pääomaan liittyviä tuotteita; miten tehdä tuotteista kiinnostavia, esteettisiä ja erottumiskykyisiä. Esimerkiksi muotoilu ei liity ainoastaan estetiikkaan, vaan myös tuotteen laatuun, kiinnostavuuteen ja sitä kautta kilpailukykyyn. (Wilenius 2004, 1-59) Toiseksi kulttuuriosaaminen merkitsee kulttuurista lukutaitoa; cultural competence. Kuinka siis osaamme lukea sekä omaamme että vieraita kulttuureita (etnisiä, alueellisia, organisaatioiden kulttuureja, alakulttuureja ja niin edelleen) ja kuinka osaamme käyttää tätä osaamista hyödyksemme. On muistettava, että vaikka kulttuurien rajat himmenevät poliittisten ja taloudellisten yhdentymisten myötä, tuottaa tämä meille myös entistä enemmän erilaista symboliympäristöä. (Wilenius 2004, 1-59) Kolmanneksi kulttuuriosaaminen on Wileniuksen mukaan kykyä synnyttää sellainen vapaa, rento, kannustava ja sosiaalisesti tiivis organisaatiokulttuuri, jonka puitteissa

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 ARVOA URHEILUSTA 2015 2017 Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 Kohdeilmiö Urheilun erityispiirteet -tavoitteiden monimuotoisuus Mistä arvo syntyy ja miten se ilmenee? -intohimoinen ja irrationaalinen

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Tiina Tuominen, tutkimuspäällikkö BIT Tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto Selvityksen tekijät: Marja Toivonen,

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Sponsorointi & urheilumarkkinointi

Sponsorointi & urheilumarkkinointi Sponsorointi & urheilumarkkinointi Meidänkin sponsorointieurot tulevat jo ensi kaudeksi tippumaan selvästi, jos ei löydetä laitamainoksia parempia tapoja hyödyntää diilejä. KTT ARTO KUULUVAINEN, M3 RESEARCH

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU

MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU Kokemuksia ISO 26000 - standardista viestintäalan palveluyrityksen näkökulmasta 15.5.2013 Lotta Suistoranta Mainostoimisto Tasku Oy YRITYS Viestintä-

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot