Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana"

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Henna Kortelainen Opinnäytetyö Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana Case Louder Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 05/2010 Lehtori Marita Tuomala Viestintägran ky, Kaisa Kaipia-Gran

2 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä Henna Kortelainen Työn nimi Kulttuuriosaaminen yrityksen voimavarana Case Louder Sivumäärä 74 Valmistumisaika 05/2010 Työn ohjaaja lehtori Marita Tuomala Työn tilaaja Viestintägran ky, Kaisa Kaipia-Gran TIIVISTELMÄ Kulttuuriosaaminen on vastikään kunnolla pinnalle noussut aihe, jonka merkitys entisestään kansainvälistyvässä liiketoiminnassa on suuri. Se tuottaa yrityksille merkittävää kilpailuetua ja luo siltoja eri maiden kanssakäymisen välille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä on kulttuuriosaaminen sekä tutkia, minkälaista kulttuuriosaamista tarvitaan elävää markkinointia kansainvälisesti harjoittavassa markkinointiviestintätoimistossa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on tamperelainen viestintätoimisto Viestintägran ky. Työn case-yrityksenä toimii markkinointiviestintätoimisto Louder. Työssä analysoidaan kahta Louderin asiakastapausta ja niissä esiintyvää kulttuuriosaamista. Asiakastapauksiksi valittiin Red Bullin ja Louderin yhteistyössä Venäjällä toteuttama Revolution On Machines -extreme-urheilutapahtuma sekä Nissanin uuden mallin lanseerauspromootio, joka järjestettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Louderin toiminnassa korostuu ennen kaikkea vahva paikallisosaaminen. Kuluttajan tarpeiden, asenteiden ja arvojen tunteminen on erittäin tärkeää. Louder ulkoistaa kulttuuriosaamistaan hyvin pitkälti maatoimistoilleen, joilla on sellaista paikallisosaamista ja markkinatietoa, mitä on vaikea ulkopuolisen oppia. Myös laajat ja hyvät verkostosuhteet ovat merkittävä etu Louderin toiminnassa. Avainsanat kansainvälisyys, kulttuurierot, kulttuuriosaaminen, markkinointiviestintä, tapahtumamarkkinointi

3 TAMK University of Applied Sciences Business Administration Writer Henna Kortelainen Thesis Cultural Competence as a Resource in Business A case study of Louder Pages 74 Graduation time 05/2010 Thesis Supervisor lecturer Marita Tuomala Co-operating Company Viestintägran ky, Kaisa Kaipia-Gran ABSTRACT Cultural competence is a subject that is becoming more important every day in the globalizing business environment. It provides significant competitive advantage to businesses and creates bridges between foreign countries in international commerce. The main focus of this thesis is on determining what cultural competence is and analyzing what kind of cultural competence is needed in an international marketing communication firm which does live interactive marketing. The thesis was commissioned by the communications consultancy, Viestintägran ky. The thesis is based on a case study of an international marketing communications firm called Louder. In particular, the study focuses on the work which Louder has done for two of its customers. The two customer cases which will be analyzed in this research are the Red Bull Revolution On Machines extreme sports event that took place in Russia and Nissan Urban Star which was carried out in several countries. Qualitative research methodology was adopted; production manager Markku Mäntymaa was interviewed about what kind of cultural competence was required in these two customer cases. The main conclusion was that the local expertise is crucial in Louder s business. It is important to recognize customers needs, attitudes and values. Louder also outsources cultural competence to its subsidiaries. The subsidiaries have the kind of local expertise and market information which are difficult for outsiders to learn. Moreover, extensive and reliable network relationships are a considerable advantage in Louder s business. Keywords internationality, cultural differences, cultural competence, marketing communication, event marketing

4 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Palvelujen kansainvälistyminen Työn tausta Työn tarkoitus ja tavoite MARKKINOISTIVIESTINTÄTOIMISTO LOUDER KULTTUURIOSAAMINEN Mitä on kulttuuri? Kulttuurin tasot ja johdatus kulttuuriosaamiseen Makrotaso Mikrotaso Mesotaso Kulttuurierot ja kulttuurien samankaltaistuminen Kulttuurien väliset erot markkinoinnissa Kulttuurien väliset dimensiot Kulttuuriosaaminen käsitteenä Kulttuuriosaamisen ulottuvuudet KULTTUURIOSAAMINEN YRITYKSISSÄ Mitä yrityksiltä vaaditaan? Kulttuuriosaamisen merkitys markkinointiviestinnässä Merkityksenanto Kansainvälisen markkinoinnin kulmakivet Brändin merkitys Markkinatieto Markkinaorientaatio Markkinatiedon hankinta ja luominen Markkinatiedon lähteet Tiedon levittäminen ja siihen reagointi Työntekijän haasteet...33

5 4.6 Kulttuuriosaamisen ulkoistaminen KULTTUURIOSAAMINEN TULEVAISUUDEN VOIMAVARANA Merkitys Kilpailuetu Haasteet CASE LOUDER Tutkimuksen tausta Asiakastapausten esittely Red Bull - Revolutions On Machines Nissan -Urban Star Kohdekulttuurien esittely Venäjä Ruotsi & Norja Viro, Latvia & Liettua Tutkimustulokset ja niiden analysointi Louderin toiminnasta yleisesti Red Bull -tapaus Urban Star -tapaus JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO...68 LÄHTEET...69 LIITTEET...72

6 6 (74) 1 JOHDANTO 1.1 Palvelujen kansainvälistyminen Tekesin (2009) teettämän selvityksen mukaan palvelualat muodostavat yli puolet tuotannosta ja työllisyydestä kehittyneissä maissa. Palvelualojen sisällä etenkin suurta kiinnostusta herättäneitä, osaamisperusteisia liike-elämän palveluja, kuten taloushallinnon-, tutkimus- ja kehittämis- sekä mainos- ja markkinointipalveluja, on aina pidetty kotimarkkinasidonnaisina. Viimeisten vuosikymmenten aikana näillä vahvasti erityisosaamiseen perustuvilla palveluilla on kuitenkin havaittu olevan yhä tärkeämpi rooli kansainvälisesti, mihin on vaikuttanut muun maussa kansainvälisen toiminnan huomattava kasvu. Myös informaatio- ja viestintäteknologian kehityksellä on tärkeä merkitys palvelujen kansainvälistymisessä. Tämä merkitsee sitä, että palveluviennin mahdollisuudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Kansainvälisiä edellytyksiä parantaa myös palvelukaupan vapautuminen. Palveluiden kansainvälistyminen tulee ottaa huomioon pyrittäessä lisäämään kilpailukykyä niin yrityksissä kuin eri maidenkin tasolla. Kansainvälistä ajattelutapaa vaaditaan sekä kansainvälisillä markkinoilla operoivilta yrityksiltä että kotimarkkinoiden organisaatioilta. Suomalaisille yrityksille kansainvälistymisen tärkein motiivi ja mahdollisuus on kasvu johtuen maan pienistä markkinoista. Lisäksi kansainvälistyminen on olennaista osaamisen kasvattamisen kannalta. (Tekes 2009) Markku Wileniuksen (2004) mukaan niin palvelualojen kuin muunkin liike-elämän kansainvälisyydessä ja siinä menestymisessä on keskeistä ottaa huomioon kulttuuriosaaminen ja sen merkitys globaalissa taloudessa. Kulttuuriosaaminen on tulevaisuuden voimavara ja yksi talouden moottoreista. Yritysten kansainvälistyessä myös niiden viestinnän ja markkinoinnin tulee kansainvälistyä. Markkinointiviestintätoimistot toimivat jo nyt kansainvälisillä markkinoilla, ja tulevaisuudessa niiden kansainvälisen toiminnan toivotaan edelleen lisääntyvän. Tällaisissa yrityksissä arvostetaan ja painotetaankin eniten kansainvälistä kokemusta, vierai-

7 7 (74) den kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa. (Raittila, Olin & Stenvall-Virtanen 2006) Kontekstin eli ympäröivän kulttuurin ymmärtämisellä on erityisen suuri merkitys, kun yrityksen toiminta on kansainvälistä. Kulttuuriosaaminen voikin tuoda yritykselle sellaista arvokasta osaamispääomaa, jota muut eivät voi välittömästi matkia. (Wilenius 2004) 1.2 Työn tausta Kulttuuriosaaminen on vastikään kunnolla pinnalle noussut aihe, jonka merkitys entisestään kansainvälistyvässä liiketoiminnassa on suuri. Se tuottaa yrityksille merkittävää kilpailuetua ja luo siltoja eri maiden kanssakäymisen välille. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii tamperelainen viestintätoimisto Viestintägran ky. Tutustuin kulttuuriosaamisen aihepiiriin, kun suoritin harjoittelujaksoani kyseisessä yrityksessä kesällä Viestintägranin tavoitteena on auttaa asiakkaitaan menestymään viestinnän keinoin. Yritys on perustettu vuonna 2003 ja sen toimitusjohtajana toimii Kaisa Kaipia-Gran. Yrityksessä työskentelee edellä mainitun lisäksi myös asiakkuuspäällikkö Olli-Pekka Lehtisalo. Viestintägranin asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Saarioinen Oy, Sokos Hotels Tampere, YH-Länsi Oy, Panostaja Oyj sekä Haminan Satama Oy. Viestintägranin erikoisalaa ovat asiakkaiden lehdistösuhteiden hoito, viestinnän suunnittelu, maineenhallinta, viestinnän koulutus ja johdon viestintäkonsultointi. Yritys hoitaa asiakkaidensa viestintätarpeita strategisesta suunnittelusta aina käytännön toteutukseen, ja sen vahvuuksia ovat talouselämän vankka tuntemus, hyvät ja avoimet suhteet mediaan sekä innostus viestintään. (Viestintägran 2009) Viestintägrania kiinnostaa kulttuuriosaamisen teoria ja sen hyödyntäminen yrityksissä, minkä pohjalta yrityksen toimitusjohtaja, Kaisa Kaipia-Gran, ehdotti minulle kulttuuriosaamista opinnäytetyöni aiheeksi. Työn case-yritykseksi valikoitui markkinointiviestintätoimisto Louder, joka on erikoistunut elävään markkinointiin muun muassa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjälle. Louder esitellään tarkemmin kappaleessa 2.

8 8 (74) 1.3 Työn tarkoitus ja tavoite Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä on kulttuuriosaaminen sekä tutkia, minkälaista kulttuuriosaamista tarvitaan elävää markkinointia kansainvälisesti harjoittavassa markkinointiviestintätoimistossa. Tarkastelun syventämiseksi työssä analysoidaan kahta, case-yritys Louderin asiakastapausta ja niissä esiintyvää kulttuuriosaamista. Teoreettisessa viitekehyksessä selvitetään, mitä kulttuuriosaaminen tarkoittaa ja mitä kaikkea se käsittää erityisesti yritysmaailmassa. Teoriaosuudessa pohditaan muun muassa kulttuuriosaamisen merkitystä markkinointiviestinnässä sekä markkinatietojen hankintaa pohjana yrityksen kulttuuriosaamiselle. Lopuksi pohditaan kulttuuriosaamisen merkitystä yrityksen voimavarana sekä toisaalta sen yritykselle asettamia haasteita. Työn tavoitteena on lisätä toimeksiantajan tietämystä kulttuuriosaamisesta niin teoriassa kuin käytännössäkin case-yrityksen asiakastapausten avulla. Opinnäytetyö tarjoaa Viestintägranille viitekehyksen, jonka avulla he voivat pohtia, miten he itse pystyisivät hyödyntämään kulttuuriosaamista omassa toiminnassaan. Työn hyöty case-yritykselle on yrityksen asiakastapausten liittäminen suurempaan, kulttuuriosaamisen kontekstiin. Teoriaosuus lisää yrityksen tietämystä aiheesta, jota Louder ei ole välttämättä tullut pohtineeksi laajasti, kaikista näkökulmista. Lisäksi Louderin asiakastapauksia tullaan analysoimaan, minkä ansiosta esille voi nousta uusia, mielenkiintoisia seikkoja, joita ei ole aiemmin huomioitu.

9 9 (74) 2 MARKKINOISTIVIESTINTÄTOIMISTO LOUDER Louder on kansainvälinen markkinointiviestintätoimisto, joka suunnittelee ja tuottaa elävää markkinointia yrityksille. Louder järjestää muun muassa yleisö- ja mediatapahtumia sekä sponsorointia. Tarkoitus on herättää brändit eloon ja olla samalla lähellä kohderyhmää muun muassa juuri tällaisten erilaisten sponsoritapahtumien kautta. Louderilla on toimipisteitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Italiassa ja Dubaissa. (Louder 2009) Louder aloitti toimintansa Elämystaikureina vuonna Yrityksen perustajina toimivat Juha Aalto, Timo Aalto ja Tero Leppänen. Yrityksestä tuli Louder vuoden 2007 alussa. Yritys työllistää keskimäärin 100 henkilöä Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän alueella. Suomessa Louderilla on toimipiste Helsingin pääkonttorin lisäksi myös Tampereella. Suomessa yrityksen palveluksessa on 39 henkilöä. Yritys on konsultointi- ja valmennus yritys Milestone Oy:n suuri osakkeenomistaja. (Louder 2009) Louder on johtava elämysmarkkinointiin erikoistunut markkinointiviestintätoimisto pohjoisen Baltian ja Venäjän alueella. Louderin asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Oral, ST1, Suomen Terveystalo, Finlandia Vodka ja Red Bull. Yhteensä yritys toteuttaa noin 500 projektia vuodessa. (Louder 2009) Louderin tavoitteena on rikkoa markkinoinnin rajoja ja saada aikaan sellaista ihmisten lähellä tapahtuvaa sisältöä, johon kuluttajat reagoivat tunnetasolla. Tarkoituksena on, että hyvillä ideoilla varustetut, käytännön operaatioiden tekojen vaikutukset jäävät elämään. Louderin missio on innostaa asiakkaitaan myymään lisää ja tukea heidän toimintaansa. Toisaalta yrityksen väki innostaa myös kuluttajia siten, että Louderin asiakkaiden tuotteet olisivat kuluttajien silmissä haluttavampia. Päämääränä on muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. (Louder 2009) Yhtenä yrityksen suurena saavutuksena mainittakoon heidän Venäjälle lanseeraamansa jääkiekon ammattilaisliiga, KHL. Louder oli mukana myös esimerkiksi Nokian Renkaiden kitkarengasuutuuden, Hakkapeliitta R:n, lanseerausoperaatiossa vuonna Kohderyhmälle, Suomen jälleenmyyntiverkostolle, suunniteltiin road-show -kiertue, jossa

10 10 (74) avainelementit koostuivat näkyvästi brändätyistä esittelyrenkaista sekä laajasta määrästä testiautoja. (Louder yrityspresentaatio 2009) Lisäksi Louder toteutti vuonna 2005 Metso Powerin henkilöstöpäivän, jonka tuli sisältää asiakasyrityksen arvot tavalla, joka innostaa ja inspiroi. Ratkaisuna syntyivät 500 hengen mäkiautokisat, jotka rakennettiin paikan päällä yrityksen arvojen pohjalta. (Louder yrityspresentaatio 2009) Yrityksen motto kuuluukin Action Speak louder Than Words. (Louder 2009)

11 11 (74) 3 KULTTUURIOSAAMINEN 3.1 Mitä on kulttuuri? Harri Melinin ja Mira Roineen (2004) mukaan suomen kielen sana kulttuuri juontaa latinan sanaan cultura, joka tarkoittaa useita inhimillisen toiminnan aloja, kuten viljelyä, muokkausta ja jalostusta. Jo antiikin aikaan puhuttiin kuitenkin hengen kulttuurista. Kulttuurin käsitteellä kuvataan kaikkia ihmisyhteisön ei-biologisia, eli ei suoraan luonnosta nousevia, opittuja ja symbolisia piirteitä. Tällaisia ovat muun muassa kieli, tavat ja tottumukset. Toisin sanoen kaikki se, mikä erottaa inhimillisen muusta luonnosta. Lavean sosiologisen määritelmän mukaan kaikki sosiaalinen ja yhteiskunnallinen on kulttuuria. Suppeammassa merkityksessä kulttuuri voidaan käsittää sivilisaationa, asioina ja esineinä. Kolmas tapa lähestyä kulttuuria on ymmärtää se tietyn ryhmän, esimerkiksi nuorison tai työväenluokan, kulttuuriksi. Kaikki edellä esitetyt määritelmät yhteen vedettynä kulttuuri voidaan käsittää merkitysten tuottamiseksi. (Melin & Roine 2004) Liisa Uusitalo ja Maria Joutsenvirta (2009) pohtivat kulttuurin käsitettä sellaisten merkitysten kautta, jotka ovat tärkeimpiä kulttuuriosaamisen kannalta. Kaikkein vahvimmin kulttuuri liittyy ihmisten kollektiiviseen toimintaan, jonka muodostavat aineettomat arvot, normit, eettiset periaatteet ja perinteet. Nämä asiat vaikuttavat muun muassa ihmisten käyttäytymiseen sekä oikean ja väärän määrittelemiseen. Oleellista kulttuurin määrittelyssä Leena Chydeniuksen (2001) mukaan ovat myös ihmisen tapa toimia, hänen uskomuksensa ja historiallinen taustansa. Kulttuurilla voidaan Uusitalon mukaan viitata myös sen aineellisuuteen: rakennuksiin, tekniikkaan, tuotettuihin esinetöihin ja niihin liittyviin symbolisiin merkityksiin. Vaikka useimmiten kulttuuri ymmärretään kulttuurituotannoksi, kuten taiteeksi, muotoilun ja arkkitehtuurin aikaansaannoksiksi, ei pidä unohtaa sen historiallista näkökulmaa. Muun muassa eri aikakausien pukeutumistyylit ovat tärkeä osa kulttuuria, samoin kieli ja kommunikaatio. Edellä mainittujen avulla voidaan ymmärtää paremmin muita kulttuu-

12 12 (74) rin osa-alueita ja merkityksen tuottamista sekä kulttuurisia muutoksia. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 20) Kulttuurin laaja ymmärtäminen vaatii sen tarkastelua myös toimintana. Tällöin kulttuuri ilmenee erilaisina käytäntöinä ja tapoina tuottaa kulttuurisia merkityksiä. Se näkyy muun muassa elämäntapoina arkielämässä sekä omaksuttuina käytäntöinä työelämässä, mistä käytetään usein termiä organisaatiokulttuuri. Poliittinen kulttuuri puolestaan sisältää tavan hoitaa yhteisiä asioita sekä tekee eron julkisen ja yksityisen välille. Kulttuuriosaaminen merkitsee muun muassa kykyä tiedostaa kaikki edellä mainitut näkökulmat. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 20) 3.2 Kulttuurin tasot ja johdatus kulttuuriosaamiseen Markku Wilenius (2004) jakaa kulttuurin kolmeen tasoon ja yhdistää niihin sopivan kulttuuriosaamisen näkökulman Makrotaso Makrotasolla kulttuuri voidaan ymmärtää ihmisen luomana sivilisaationa. Tällä tasolla tarkasteltuna kulttuuri tarkoittaa kaikkea sitä, mitä ihmisen toimesta on luotu alkaen ensimmäisistä työkaluista ja Kaksoisvirranmaan korkeakulttuurista ja jatkuen aina nykyiseen teknologisesti kehittyneeseen kulttuuriin. Makrotasolla kulttuuri ilmenee arvoina ja yhteisöllisenä tietoisuutena. (Wilenius 2004, 54) Makrotason kulttuurikäsitykseen liittyvä kulttuuriosaaminen tarkoittaa sitä, että olemme hyödyntäneet kulttuurista pääomaa koulutuksen kautta eli lisänneet lukeneisuuttamme sekä kasvattaneet historian tuntemustamme. Wileniuksen mukaan näin ymmärrämme paremmin talouden, teknologian ja sosiaalisen kehityksen muutoksia, ja kulttuuriosaaminen tarkoittaa juuri tällaisten asioiden ymmärtämiseen liittyvää osaamista. (Wilenius 2004, 54)

13 13 (74) Mikrotaso Mikrotasolla kulttuuri ymmärretään ihmisten jokapäiväiseen arkeen liittyvänä prosessina. Tällöin kulttuuri ilmenee elämäntapoina ja -tyyleinä sekä kuluttamisen eri malleina. Nykypäivänä elämäntavat erilaistuvat ja ihmisten kulutustottumukset muuttuvat yksilöllisimmiksi. Nämä arjen muuttuvien tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen on sellaista kulttuuriosaamista, jota Wileniuksen mukaan arvostetaan ja vaaditaan yritysmaailmassa yhä enemmän. (Wilenius 2004, 56) Mesotaso Kulttuurin käsitteen makro- ja mikrotason väliin sijoittuva mesotaso viittaa sellaiseen kulttuurin määritelmään, jossa kulttuuri nähdään sellaisena toimintana, jonka kautta tuotetaan ja muokataan kulttuurisia symboleja. Wileniuksen mukaan tämän kulttuuritason ymmärtäminen on erittäin tärkeää, sillä yhä suurempi osa kaikesta tuotannosta on symbolista. Kaikki taiteen tuotanto samoin kuin niin sanotun kulttuuriteollisuuden tuotteet, kuten elokuvat, viittaavat tähän kulttuurin käsitteen tasoon. (Wilenius 2004, 56) Wilenius lukee mesotason kulttuuriosaamiseksi sellaisen kulttuurisen lukutaidon, jonka avulla ymmärretään symbolitaloutta ja sen muuttuvuutta. Tällöin kulttuuriosaaminen ilmenee organisaation kehittämisenä kulttuurisia symboleja hyödyntämällä. Esimerkiksi tuotemerkkien luominen ja kehittäminen voidaan ajatella tällaisena toimintana. (Wilenius 2004, 56) 3.3 Kulttuurierot ja kulttuurien samankaltaistuminen Vaikka kulttuureja on, ja on ollut monia, ja vaikka kulttuurit eroavatkin toisistaan, niillä on silti paljon yhteistä. Ihmisen erikoislaatu ilmenee kaikissa hyvin samankaltaisena. Ihmisen ja luonnon, miehen ja naisen sekä yhteisön ja muiden väliset erot kertovat käsitteistä ja tavoista, jotka ovat löydettävissä kaikissa kulttuureissa. (Melin & Roine 2008)

14 14 (74) Yhden näkemyksen mukaan Globalisaatio kiihdyttää kulttuurien sekoittumista, kun vaikutteita siirtyy kulttuurista toiseen. Esimerkiksi, kun Euroopan väitetään amerikkalaistuneen, on sen takana maailmanlaajuinen joukkotiedotus ja sen mukanaan tuomat vahvat viestit tietyistä kulttuurisista piirteistä. Toisaalta Uusitalo pitää kulttuureja vastuskykyisinä muiden kulttuurien vaikutuksia vastaan. Tämän vuoksi maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa, ja erityisesti markkinoinnissa, tarvitaan kuhunkin kulttuuriin sopeutettuja käytäntöjä kuten eri johtamistyylejä ja viestintätapoja. Esimerkiksi mainontaa tehdään hyvin paljon kohdemaahansa sopeutettuna. Toisin sanoen ei käytetä joka puolella maailmaa samanlaisia standardisoituja mainoksia lukuun ottamatta suuria universaaleja brändejä, joissa niissäkin tosin täytyy ottaa huomioon eri kohdemaiden kulttuurit ja tulkintatavat. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 21) Cultural Competence Guidelines and Protocols -lausunnossa (2006) määritellään tiettyjä kulttuurieroihin vaikuttavia tekijöitä. Eri kulttuureissa käsitetään eri tavalla muun muassa aika, hierarkia, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Tekijät, kuten kieli, historia, perhekäsite, poliittinen suuntautuneisuus ja koulutustaustat voivat vaikuttaa eri kulttuurien välisiin eroihin. Kulttuurit kuitenkin muuttuvat ajan mittaan, eikä jonkin kulttuurin edustaja aina välttämättä käyttäydy edustamansa kulttuuritaustan mukaisesti. Kulttuuria tulisikin tarkastella ennemmin alati muuttuvana virtana kuin paikalleen pysähtyneenä totuutena Kulttuurien väliset erot markkinoinnissa Czinkota ja Ronkainen (2007) käsittelevät kulttuurieroja, jotka tulee huomioida kansainvälisessä markkinoinnissa, kahdeksan elementin avulla; verbaalisen ja nonverbaalisen kielen, uskonnon, arvojen ja asenteiden, tapojen ja tottumusten, materiaalisten elementtien, estetiikan, koulutuksen sekä sosiaalisten instituutioiden kautta. Nämä elementit ovat osa jokaista kulttuuria, mutta esiintyvät niissä erilaisina ja eri tavalla, mistä markkinoijien tulee olla tietoisia. Kieli edustaa kulttuuria. Kansainvälisessä markkinoinnissa on huomioitava, että kielen avulla voidaan kerätä tietoa ja sopeutua kohdekulttuuriin. Ihmiset puhuvat aina mieluummin omaa, alkuperäistä kieltään, mitä tulee pitää etuna ja mahdollisuutena. Samaa

15 15 (74) kieltä puhumalla päästään paremmin ja syvemmin osaksi kulttuuria sekä pystytään kommunikoimaan paremmin kuin esimerkiksi toista kieltä tai tulkkia käyttämällä. Kieli on myös hyvin monivivahteinen; mainoslauseissa ja markkinointiteksteissä tulee olla varovainen, jotta viesti ei välity vääränlaisena. (Czinkota & Ronkainen 2007, 57-60) Kielestä puhuttaessa on huomioitava myös nonverbaali kieli eli eleet, tavat ja merkit. Edellä mainitut ovat niin sanotusti piilotettua kieltä, jota tulee osata tulkita sanoman oikein ymmärtämiseksi. Esimerkiksi amerikkalaisen johtajan nostaessa peukalonsa ylös positiiviseksi OK -merkiksi onnistuneen neuvottelun päätteeksi, tulkitsee japanilainen sen lahjuksen pyytämiseksi. Ranskalainen johtaja puolestaan käsittää kyseisen merkin tarkoittavan myynnin olevan arvotonta. (Czinkota & Ronkainen 2007, 57-60) Kaikkein tarkin ja varovaisin markkinoijan tulee olla uskonnon kanssa, sillä se määrää hyvin pitkälti kulttuurin edustajan pysyvimmät arvot, normit ja asenteet. Nämä ovat muovautuneet pitkän ajan saatossa ja siksi niihin on markkinoijan haasteellista sopeutua. Eri uskonnoissa vaaditaan ja sallitaan tuotteiden ja palvelujen markkinoinnilta erilaisia asioita. Omat arvot ja normit vaikuttavat, miten kunkin kulttuurin edustaja viestejä tulkitsee ja mitä hän pitää oikeana ja hyväksyttävänä. (Czinkota & Ronkainen 2007, 61-63) Tapojen ja tottumusten ymmärtäminen on erittäin tärkeää esimerkiksi neuvotteluissa. Jos vastapuolen käytöstä tulkitaan oman kulttuurisen viitekehyksen kautta, voivat johtopäätökset olla vääriä. Täytyy ottaa huomioon muun muassa erilaiset tavat ajatella, tehdä päätöksiä sekä erilaiset aikakäsitykset. Tavaroita ja palveluja käytetään eri kulttuureissa eri tavalla ja tällöin myös markkinoinnin tulee olla näihin tapoihin kohdistettua. Myös materiaalinen kulttuuri, lähinnä se, miten merkittävänä se esiintyy ja miten paljon tai korkealle sitä arvostetaan, vaikuttaa markkinoinnin päätöksiin. (Czinkota & Ronkainen 2007, 63-67) Jokaisessa kulttuurissa ilmenee omanlaisensa estetiikka ja käsitys hyvästä mausta muun muassa symbolien, kuten värien, muotojen ja musiikin kautta. Se, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, saattaa erota hyvinkin paljon muutoin samankaltaisten kulttuurien osalta. Esimerkiksi seksuaalisuuden käyttö mainonnassa on tällainen esimerkki. Myös väreillä saattaa olla eri merkitys eri maissa. (Czinkota & Ronkainen 2007, 67)

16 16 (74) Koulutus, virallinen tai epävirallinen, vaikuttaa paljon siihen, miten kulttuuri jaetaan ja välitetään eteenpäin. Kansainvälisten yritysten tulee olla tietoisia vieraan kulttuurin koulutustasosta, -laadusta ja arvostuksista. Esimerkiksi japanilaiset arvostavat tieteitä, erityisesti tekniikka, enemmän kuin länsimaat. Myös kuluttajien koulutustaso ja sivistyneisyys on tärkeä tekijä lähdettäessä markkinoimaan teknisiä tuotteita. Sosiaaliset instituutiot puolestaan vaikuttavat siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Esimerkiksi perhekäsitykset eroavat hyvin paljon kulttuurista toiseen; länsimaissa perheeseen käsitetään kuuluvaksi vanhemmat ja lapset, mutta monissa maissa ydinperheeseen lukeutuvat myös isovanhemmat ja muut sukulaiset. Myös eri sosiaalinen kerrostuminen eli eri sosiaaliset luokat, kuten hierarkia työpaikoilla, vaikuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Myös sillä, onko kanssakäyminen läheisempää ja rennompaa vai virallista ja etäisempää, on väliä markkinoinnissa ja kaikessa muussakin liiketoiminnassa. (Czinkota & Ronkainen 2007, 67-69) Kulttuurien väliset dimensiot Geert Hofstede on esittänyt melko pysyvinä pidettyjä käyttäytymiseen liittyviä kulttuurieroja eli dimensioita eri maiden välillä. Hänen mukaansa keskeisin kulttuureja erotteleva tekijä on epävarmuuden sieto eli toisin sanoen se, kuinka valmiita ihmiset ovat omaksumaan uutuuksia ja ottamaan riskejä verrattuna turvallisuudenhakuisuuteen ja opittuihin käyttäytymismalleihin. (Lustig & Koester 2006, ; Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 21-23) Toisena näkyvänä erona myös liiketoiminnassa pidetään maskuliinisuus-feminiinisyys - ulottuvuutta eli onko toiminnalle ominaista ei-tunteellisuus, tavoitehakuisuus sekä aineellisten saavutusten korostaminen vai yhdessä tekeminen sekä tunteiden ja ihmissuhteiden erityinen huomioonottaminen. Kolmas kulttuureja erotteleva tekijä liittyy yksilöllisyyden ja kollektiivisuuden vastakohtaan: kuinka pitkälti ihmiset asettavat omat tavoitteensa ja ovat itse vastuussa tekemisistään vai toimitaanko ennen kaikkea ryhmän tai laajemman yhteisön jäsenenä yhteisen hyvän puolesta. (Lustig & Koester 2006, ; Uusitalo & Joutsenvirta )

17 17 (74) Kulttuureja erotellaan myös valtaetäisyyden eli sen perusteella, kuinka hierarkkisia ne ovat ja vielä enemmän sen perusteella, kuinka suuria valtaerot eri hierarkioiden välillä ovat. Tämä heijastuu myös yritysten ja organisaatioiden tavassa toimia. Toisaalta hierarkkiset erot voivat olla pieniä, ja vastuu on jaettu tasaisesti kaikille tasoille tai sitten organisaatiorakenne voi myös olla jyrkkä ja kankea, missä valta on keskittynyt vain hierarkian yläpäähän. Myös tavat, miten näihin valtaeroihin ja statuskäsityksiin suhtaudutaan eli ovatko ne esimerkiksi hyväksyttäviä vai ei, eroavat kulttuurista toiseen. (Lustig & Koester 2006, ; Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 23) Nämä edellä mainitut dimensiot ovat erittäin tärkeitä kulttuurien yleistuntemuksessa. Yritysten, jotka työskentelevät monien eri kulttuurien kanssa, olisi hyvä kehittää itselleen dimensiokartta, jonne he sijoittavat eri kulttuureja. Ennen kuin yritys voi omaksua yksityiskohtaista tietoa jostakin kulttuurista, on sen ensin sijoitettava ne osaksi laajempaa, yleispätevämpää kontekstia. (Cinkota & Ronkainen 2007, 71-74) Marjo Salomäki (2005) korostaa, että on tiedettävä, mikä dimensio on missäkin kulttuurissa ja tapauksessa kaikkein ratkaisevin tai merkittävin ja vahvimmin esillä oleva. Dimensiojaon avulla yritykset voivat niputtaa (klusteroida) maita yhteen eli etsiä niistä samankaltaisuuksia. Tämä auttaa kansainvälisten- ja alueellisten markkinointi- ja viestintäohjelmien suunnittelussa. (Czinkota & Ronkainen 2007, 71-74) Edellä esiteltyjen erojen lisäksi kulttuurit myös vääjäämättä sekoittuvat hitaasti toisiinsa. Koska kulttuurit elävät rinnakkain, kulttuurit sulautuvat toisiinsa ja irrottautuvat maantieteellisistä konteksteistaan. Ihmisistä on tulossa globalisaation myötä maailmankansalaisia, minkä myötä syntyy myös uusia kulttuureja. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 25-39) Vaikka edellä mainitun määrittelyn myötä tuotteita ja palveluja voitaisiin samankaltaistaa, haluavat kuluttajat kuitenkin vastareaktiona massatuotannon rinnalle jotain ainutlaatuista ja massasta erottuvaa. Muun muassa tämän synnyttämiseen, kulttuuristen erojen ymmärtämiseen ja niiden kanssa operoimiseen tarvitaan kulttuuriosaamista. Kulttuurisia eroja tulee markkinoiden yhdenmukaistumisesta huolimatta aina esiintymään ja ne on otettava huomioon niin markkinointiviestinnässä kuin muussa liiketoiminnassakin. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 25-39)

18 18 (74) 3.4 Kulttuuriosaaminen käsitteenä Maailmanlaajuisen liiketoiminnan kasvun, nopean tiedonvälityksen ja talousalueiden yhdentymisen vuoksi oman maan tai edes oman maanosan olosuhteiden ja kuluttajien ymmärtäminen ei enää riitä. Nykyään tarvitaan syvällistä tietoa monien eri alueiden kulttuureista ja tavoista. Tarpeet ovat erilaisia eri kulttuureissa, mutta ne ovat myös murroksessa: ne sekä omaksuvat aineksia muista kulttuureista että torjuvat niitä. Kulttuuri vaikuttaa nykyään myös entistä enemmän talouteen ja sen toimintaedellytyksiin. Uusitalo korostaa, että kulttuurin sekä sen osa-alueiden ja vivahteiden ymmärtäminen eli kulttuuriosaaminen on keskeinen kilpailutekijä markkinoilla. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 7-19) On hyvä tiedostaa, että kulttuurinen tausta ei viittaa ainoastaan kansallisiin kulttuurieroihin, vaan myös erilaisten kuluttajaryhmien identiteetteihin, jotka ovat kansallisuudesta riippumattomia. Myös esimerkiksi tietyn brändin ympärille syntyneellä kuluttajaryhmällä, brändiyhteisöllä tai kuluttajaheimolla, voi olla oma kulttuurinsa yhteisine normeineen, rituaaleineen, symboleineen ja esineineen. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009) Kulttuuriosaamisesta käytetään usein myös nimitystä kulttuuri- tai kulttuurien välinen kompetenssi. Helsingin kauppakorkeakoulussa toteutetussa Kulttuuriosaaminen yrityksissä -hankkeessa (2009) kulttuuriosaaminen määritellään ennen kaikkea asiakkaiden ja kuluttajien kulttuurisen taustan ja toimintaympäristön ymmärtämiseksi sekä tämän tietämyksen luovaksi soveltamiseksi omassa liiketoiminnassa. Toisaalta Minna Kalajoen artikkelissa (2002) kulttuuriosaaminen tarkoittaa myös ymmärrystä kulttuurierojen olemassaolosta sekä tietoisuutta oman ajattelun ja käyttäytymisen kulttuurisidonnaisuudesta. Kulttuuriosaaminen on kykyä soveltaa esteettistä suunnittelua ja muotoilua tuotesuunnitteluun ja muihin yrityskuvaan sekä tuloksellisuuteen vaikuttaviin toimintoihin kuten esimerkiksi markkinointiviestintään. Kulttuuriosaamiseen liittyy kiinteästi myös eettisyys eli yrityksen kyky vastata asiakaskunnan eettisiin- ja ympäristövaatimuksiin. Yritysten tulee siis kantaa yhteiskuntavastuuta tekemisistään. Myös kyky luoda yhteisöllisyyttä ja luottamusta asiakassuhteisiin, verkostosuhteisiin sekä omaan henkilökuntaan on kulttuuriosaamista. Lisäksi edellä mainitun kenttään kuuluu kyky kehittää uusia vuo-

19 19 (74) rovaikutustapoja, joissa asiakas mielletään yrityksen kanssatuottajana ja kumppanina. (Kulttuuriosaaminen yrityksissä 2009) Nämä edellä mainitut asiat voidaan jakaa käsitteellisesti ja ymmärrystä helpottamaan kolmen eri ulottuvuuden alle. 3.5 Kulttuuriosaamisen ulottuvuudet Uusitalo jakaa kulttuuriosaamisen kolmeen pääulottuvuuteen; kuluttajan käyttäytymisen tuntemukseen, esteettiseen ja viestinnälliseen osaamiseen sekä eettiseen osaamiseen. Ensimmäinen ulottuvuus, kuluttajien ja asiakkaiden sekä kulutuskulttuurien tuntemus, on ennen kaikkea markkinoinnin keskeinen osa-alue. Yrityksen täytyy olla tietoinen kuluttajien kulttuurisista ja sosiaalisista tarpeista sekä ymmärtää näissä tapahtuvia muutoksia. Palveluyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan ja niin sanotun elämysyhteiskunnan korostuminen on lisännyt kulttuurisesti painottuneen kuluttajatutkimuksen merkitystä. Elämysyhteiskunnalla viitataan siihen, kuinka pienillä seikoilla, liittyen muun muassa mielikuvaan ja esteettisyyteen, voidaan lisätä tyytyväisyyttä. Tätä kulttuuriosaamisen ulottuvuutta tarvitaan myös ennakoimiseen; mitä kunkin kulttuurin edustajat milloinkin haluavat ja miten he reagoivat markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 34-36) Toinen kulttuuriosaamisen ulottuvuus, esteettinen osaaminen, liittyy tuotteiden ja palveluiden visuaalisuuteen ja muuhun aisteihin perustuvaan osaamiseen yrityksen toiminnassa. Mainonnan ja muun viestinnän suunnittelussa esteettinen osaaminen on välttämätön kyky, sillä kuluttajan kulttuurinen konteksti vaikuttaa vahvasti siihen, miten viestintä ymmärretään. Tuotteiden lisäksi yrityksen nimi, logo, tunnusvärit ja tunnuslauseet ovat keskeisiä elementtejä mielikuvan luomisessa. Kaikki organisaatiossa viestii sen arvoista ja laatutasosta. Esimerkiksi pääkonttorin arkkitehtuuri, palvelu- ja myyntitilojen suunnittelu, työvaatteet ja esitteiden ulkoasu viestivät siitä, onko esteettinen osaaminen hallussa. Muun muassa brändijohtaminen, kulttuurisesti suunnatun viestinnän suunnittelu, mainonnan ja muun viestinnän merkitys- ja tulkintaerojen tunnistaminen, kieli sekä

20 20 (74) neuvottelu- ja yhteistyötaidot ovat tärkeä osa esteettistä kulttuuriosaamista. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 35-37) Haastavimmaksi kulttuuriosaamisen ulottuvuudeksi Uusitalo nimeää eettisen osaamisen. Tähän osaamiseen kuuluvat niin hyvän tavan mukaiset käytännöt, yrityksen yhteiskuntavastuu kuin eettisten periaatteiden noudattaminenkin. Myös kyky luoda toimijoissa luottamusta ja sitoutumista, kyky vastavuoroiseen viestintään ja palveluhenkisen organisaatiokulttuurin luominen ovat osa eettistä osaamista. Kyse on siis sosiaalisesta pääomasta ja sosiaalisten taitojen omaksumisesta. Tämän kaiken omaksuminen synnyttää yritykselle merkittävää kilpailuetua. Suhteiden luominen eli suhdemarkkinointi ja verkostoituminen ovat nykypäivänä kaikki kaikessa. Ongelmia saattaa syntyä, kun yritetään viedä omia toimintamalleja tai eettisiä periaatteita vieraaseen kulttuuriin tai kun vieraassa kulttuurissa kohdataan odottamattomia ennakkoluuloja tai asenteita. Tällöin tarvitaan eettistä osaamista ja sosiaalisia kulttuuritaitoja. (Uusitalo & Joutsenvirta 2009, 34-39) Myös Wilenius (2004) määrittelee kulttuuriosaamisen kolmen eri ulottuvuuden kautta. Nämä ulottuvuudet pureutuvat yritysten liiketoimintaan yksityiskohtaisemmin ja jossain määrin toiselta kannalta kuin Uusitalon ulottuvuudet. Wileniuksen mukaan kulttuuriosaaminen on ensinnäkin kykyä kehittää kulttuuriseen pääomaan liittyviä tuotteita; miten tehdä tuotteista kiinnostavia, esteettisiä ja erottumiskykyisiä. Esimerkiksi muotoilu ei liity ainoastaan estetiikkaan, vaan myös tuotteen laatuun, kiinnostavuuteen ja sitä kautta kilpailukykyyn. (Wilenius 2004, 1-59) Toiseksi kulttuuriosaaminen merkitsee kulttuurista lukutaitoa; cultural competence. Kuinka siis osaamme lukea sekä omaamme että vieraita kulttuureita (etnisiä, alueellisia, organisaatioiden kulttuureja, alakulttuureja ja niin edelleen) ja kuinka osaamme käyttää tätä osaamista hyödyksemme. On muistettava, että vaikka kulttuurien rajat himmenevät poliittisten ja taloudellisten yhdentymisten myötä, tuottaa tämä meille myös entistä enemmän erilaista symboliympäristöä. (Wilenius 2004, 1-59) Kolmanneksi kulttuuriosaaminen on Wileniuksen mukaan kykyä synnyttää sellainen vapaa, rento, kannustava ja sosiaalisesti tiivis organisaatiokulttuuri, jonka puitteissa

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot