KAUPPAKAMARI ASIOITA. Vuoden 2010 kouluttautujayritys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPAKAMARI ASIOITA. Vuoden 2010 kouluttautujayritys"

Transkriptio

1 1 KAUPPAKAMARI ASIOITA Vuoden 2010 kouluttautujayritys Kauppakamarin Vuoden kouluttautujayritys -tunnustus annetaan tänä vuonna kahdelle yritykselle: Bokföring Kirjanpito G. Damén ja Hangö Bokföringsbyrå Ab Hangon Tilitoimisto Oy. Molemmat yritykset ovat kiitettävällä tavalla hyödyntäneet kauppakamarin monipuolista koulutustarjontaa henkilökuntansa osaamisen kehittämisessä. Diplomien lisäksi molemmat yritykset saavat yhden puolenpäivän koulutustilaisuuden veloituksetta. Onnittelemme vuoden 2010 kouluttautujia! Kauppakamarin kevätkokous klo alkaen Muistutamme vielä kauppakamarin sääntömääräisestä kevätkokouksesta jossa puhujana Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä. Paikka on Billnäsin ruukki. Ilmoittautumiset kauppakamarin toimistoon, Kaksi hakemusta HTM-tutkintoon Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta on hyväksynyt kaksi uutta hakijaa järjestettävään HTM-tutkintoon. Kauppakamarilla on toimialueellaan tällä hetkellä 10 HTM-tilintarkastajaa valvonnassaan. Kevään koulutus Ajankohtaista Yritysverotuksesta Syksyn koulutus Kauppakamari järjestää edullista ajankohtaiskoulutusta jäsenilleen. Järjestämme myös räätälöityä koulutusta yrityksille jos kiinnostusta löytyy. Suunnittelemme nyt syksyn koulutusta ja toivomme että myös jäsenet ovat aktiivisia ja lähettävät meille ehdotuksia mistä aiheista koulutuksia tulisia järjestää. sähköposti: tai Kauppakamarin Luotsi: Yritysjohtajat luottavat ydinvoimaan eivät Kreikkaan Keskuskauppakamarin julkistaman Luotsin mukaan Japanin ydinvoimaongelmat eivät ole horjuttaneet yritysjohtajien luottamusta ydinvoiman tarpeellisuuteen. Yli 92 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ydinvoimasta ei pidä luopua. Samassa kyselyssä käy ilmi, että noin 70 prosenttia yritysjohtajista ennakoi jonkun huonossa kunnossa olevan euromaan joutuvan velkajärjestelyyn seuraavan kahden vuoden kuluessa. - Suomalaiset yritysjohtajat näkevät ydinvoiman tarpeellisena energiamuotona myös jatkossa. He ovat myös yhtä mieltä siitä, että uuden hallituksen tärkein tehtävä on harjoittaa kasvua tukevaa veropolitiikkaa, painottaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

2 2 Kauppakamarin Luotsi-kyselyn tulosten mukaan yritysjohtajille mieluisimman hallituskoalition rungon muodostaisivat kokoomus ja keskusta. Näiden puolueiden talouspoliittiset linjaukset luovat yritysjohtajien mielestä parhaat edellytykset Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun varmistamiseksi. Yritysten mielestä tärkeimpiä toimenpiteitä seuraavalla hallituskaudella ovat kasvua tukeva veropolitiikka ja kuntatalouden tervehdyttäminen. Kauppakamarin Luotsi kysyy yli 800 suomalaisen yritysjohtajan mielipidettä 3-4 kertaa vuodessa. Tällä kertaa vastausprosentti oli 43. Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan ovat osoitteessa PK Mattila: Onko Suomi matkalla tasaveroon? Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila pohtii artikkelissaan tasaveron käsitettä. Suomen on väitetty siirtyvän kohti tasaveroa. Pitääkö väite paikkansa? Ennen kuin on mahdollista vastata tähän kysymykseen, paikallaan on täsmentää peruskäsitteitä. Väittely tällaisesta siirtymisestä on hedelmätöntä, elleivät asiasta keskustelevat tahot käytä yhteistä kieltä. Termien sisältö Progressiivinen verotus Veroa pidetään progressiivisena, jos veroaste nousee tulojen tai muun verotettavan kohteen kasvaessa. Verotuksen progressio tarkoittaa sitä, että veron suhteellinen osuus veron kohteesta nousee, kun tämä kohde kasvaa. Tuloverotukseen sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että suurituloiset maksavat tuloistaan suuremman osan veroina kuin pienituloiset. Verotuksen progressiota pidetään hyväksyttynä, koska tällöin verotus ottaa huomioon maksajan veronmaksukyvyn. Suomessa on tällä hetkellä varsinaisia progressiivisia veromuotoja kaksi; ansiotulojen valtionverotus sekä perintö- ja lahjaverotus. Tosiasiassa useat muutkin veromuodot pitävät sisällään progressiivisen verotuksen elementtejä. Regressiivinen vero Progressiivisen veron vastakohtaa voidaan kutsua regressiiviseksi veroksi. Tällöin veroaste laskee verotuksen kohteen kasvaessa. Suomessa ei ole varsinaisia puhtaasti regressiivisiä veroja. Tasavero Veroa pidetään tasaverona, jos veroaste pysyy vakiona tulon tai muun verotettavan kohteen kasvaessa. Tasaverolle on tyypillistä yhden verokannan (veroprosentin) käyttäminen. Kunnallista tuloveroa on totuttu pitämään tasaverona, vaikka se ei sitä puhtaassa muodossa olekaan. Toinen tasaveroksi mainittu tulovero on pääomatuloihin kohdistuva vero.

3 3 Poll tax, head tax ja fixed tax Edellä mainittu tasavero on terminä osin harhaanjohtava. Oikea tasavero on vero, joka on kiinteän suuruinen ja riippumaton sen kohteen arvon muutoksista. Samoin se on riippumaton veron maksajan henkilökohtaisista ominaisuuksista (esim. tulojen tai varallisuuden määrästä). Tällaisia veroja ovat poll tax ja sitä vastaavat head tax ja fixed tax. Näitä verotuksen muotoja ei Suomessa tällä hetkellä ole, mutta sellaisena voitaisiin hyvin pitää televisiolupamaksua, jos se luonnehdittaisiin veroksi. Lupamaksu on kiinteän suuruinen riippumatta televisiovastaanottimen arvosta tai luvanhaltijan tuloista ja varoista. Karrikoidusti voidaan sanoa, että koiravero on tyypillinen head tax. Laajempi progressiivisen veron käsite Progressiivinen vero mielletään herkästi vain veroksi, jossa on progressiivinen veroasteikko. Asteikon kiristyminen verotuksen kohteen kasvaessa on toki tyypillisin piirre progressiiviselle verolle, mutta tämä ei ole ainoa tekijä, joka voi täyttää vaaditut tunnusmerkit verotuksen progressiivisuudelle (veron suhteelliseen osuuden kasvu). Verotuksen progressiivisuus voi syntyä usean erilaisen muuttujan seurauksena. Otetaan esimerkki tuloverotuksesta. Vero määräytyy verotettavan tulon ja verokannan funktiona. Progressiivinen elementti voidaan rakentaa kummankin tai vain toisen sisään. Progressiivisuus voidaan synnyttää erilaisilla vähennyksillä tai sopivilla verovapailla tuloilla. Kunnallisverotusta on pidetty tasaverona, koska tuloveroprosentti on sama kaikilla tulotasoilla. Tosiasiassa kunnallisvero on erittäin progressiivinen pienissä ja keskisuurissa tuloissa. Tämä on seurausta vähennyksistä, joita aletaan myöntää ja vastaavasti ajaa alas tulon kasvaessa (esimerkiksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja eläketulovähennys sekä perusvähennys). Nämä vähennykset tekevät kunnallisverosta eräillä tulotasoilla tosíasiassa progressiivisemman kuin mitä valtionvero on samoilla tulotasoilla. Täysi kunnallisen tuloveroprosentin suuruinen vero maksetaan vain tuloista, jotka ylittävät vähennysten myöntämisalueen. Kunnallisveron osuus palkkatulosta on vuonna 2011 esimerkiksi euron (vuositulo) kohdalla noin 10 prosenttia, kun euron kohdalla se on jo täyden kunnallisveronprosentin suuruinen (keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,17 % vuonna 2011). Kunnallisvero on progressiivisimmillaan tulon kasvaessa eurosta euroon, jolloin veroprosentti nousee parista prosentista reiluun 15 prosenttiin. Myös verovapaat tulot voivat olla progression synnyttäjiä. Esimerkkinä voidaan mainita niinkin yllättävä kohde kuin listaamattoman osakeyhtiön jakaman osingon verotus. Tällaisesta osingosta on aluksi verovapaata tuloa tietyn kaavan mukainen määrä, kuitenkin enintään euroa. Osingosta menevän veron suhteellinen osuus kasvaa saadun osingon ylittäessä verovapaan määrän, jolloin verotus täyttää progressiivisen verotuksen tunnusmerkit. Pörssiyhtiön jakamat osingot ovat tasaveron piirissä. Pohjalle myönnettävän verovapaan tulon (vähennyksen) seurauksena on niin sanottu lineaarisesti progressiivinen vero. Onko verotuksen progressiivisuus vähentynyt? Kun olemme aluksi täsmentäneet käsityksiämme verotuksen progressiivisuudesta, voimme alkaa lähestyä kysymystä verotuksen progression viimeaikaisesta kehityksestä, tai ehkä oikeammin, olemmeko matkalla tasaveroon.

4 4 Verotuksen progressiivisuutta tulisi tarkastella eri näkökulmista. Kysymyksiä tulisi asettaa erilaisista tarkastelukulmista. Onko verotuksen progressiivisuus kiristynyt tai lieventynyt niissä veromuodoissa, joita pidetään progression esiintymisaloina? Toinen näkökulma liittyy siihen, onko progressiivisen verotuksen esiintymisala supistunut laajenevan tasaveron alta. Eli onko verojärjestelmässämme sellaisia kohtia, joissa on aikaisemmin ollut progressiivinen verotus, mutta jotka ovat sittemmin siirtyneet tasaveron piiriin. Tämä on eri asia kuin verrata progressiivisen verotuksen soveltamisaloja suhteessa koko verojärjestelmään. Verorakenteen muutokset voivat vaikuttaa huomattavasti viimeksi mainittuun, vaikka progressiivisen verotuksen alaa ei ole muutettu. Mikäli lähtökohdaksi otetaan vain sellainen progressiivisuus, joka perustuu kiristyvään veroasteikkoon, niin on helppo todeta, että verotuksen progressiivisuus on viime vuosikymmenten aikana selvästi vähentynyt. Valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja on leikattu tuntuvasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Ylin veroprosentti on pudonnut yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 1991 vuoteen 2011 (39 > 30). Kuluvan vaalikauden aikana pudotus on ollut vain 1,5 prosenttiyksikköä. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana pudotus oli 2 prosenttiyksikköä. Lähiomaisten välisissä perintö- ja lahjasaannoissa ei ole tapahtunut radikaalia muutoksia verotuksen progressiossa suuntaan eikä toiseen. Ylimpien marginaaliverojen leikkaaminen on ollut selkeä trendi teollistuneissa maissa. OECD:n jäsenmaiden keskimääräiset ylimmät rajaveroasteet putosivat vuoden 1984 luvusta 65,9 prosenttia vuoteen 2007 mennessä lukuun 42,3 prosenttia. Suomen ylin rajaveroaste on nyt noin 55 prosenttia. Kunnallisverotuksessa myönnettävien vähennysten myötä syntyvä progressiivisuus on viimevuosina ilmeisesti lievästi voimistunut, mikä johtuu vähennysten rakenteellisista ja euromääräisistä muutoksista. Vaikka kunnallisverotuksen progressio on lievästi kiristynyt, valtionverotuksen päinvastainen kehitys on kuitenkin ollut voimakkaampaa, minkä seurauksena esimerkiksi palkkatulojen progressio on kokonaisuutena lieventynyt. Mielenkiintoisin arviointikohde on kuitenkin se, onko progressiivinen verotus saanut tehdä tilaa laajenevalle tasaverolle. Näin on käynyt vuonna 1993, kun tuloverotuksessa (luonnolliset henkilöt) siirryttiin yhtenäisestä verojärjestelmästä eriytettyyn verojärjestelmään. Pääomatulot, jotka aikaisemmin verotettiin yhdessä ansiotulojen kanssa progressiivisella veroasteikolla, siirrettiin tuolloin muita Pohjoismaita seuraten tasaveron piiriin. Tasaveroprosentti oli aluksi 25. Ylin valtion tuloveron marginaaliveroprosentti oli tuolloin vielä 39. Verotilastot ajalta ennen vuotta 1993 ovat puutteellisia, jos yritetään laskea tasaveroon siirtymisen verovaikutuksia muutosvuonna. Tilastointipohja oli aikaisemmin erilainen. Sen sijaan on mahdollista selvittää, onko veronalaisten pääomatulojen suhde ansiotuloihin muuttunut olennaisesti vuodesta 1993 aina vuoteen Vuonna 1993, jolloin lama oli pahimmillaan, veronalaisista tuloista oli pääomatuloja vain 3,6 prosenttia. Talouden voimakkaan elpymisen myötä luku nousi vuoteen 2000 mennessä 9,8 prosenttiin. Tämän jälkeen suhde on pysynyt aika vakiona. Vuonna 2009 suhde oli tosin vain 6,7 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin se oli vielä 8,6 prosenttia. Talouden suhdanteet vaikuttavat voimakkaammin pääomatulojen kuin ansiotulojen määrään. Edellä olevan mukaisesti voidaan sanoa, että Suomessa on siirrytty progressiivisesta verotuksesta tasaveron suuntaan määrän, joka on hieman vajaa 10 prosenttia tuloveropohjasta. Suhteellinen muutos oli suurinta 1990-luvun loppupuolella, minkä jälkeen tuloveropohjassa ei ole nähtävissä siirtymää progressiivisesta verotuksesta tasaveron piiriin. Tällaista siirtymää ei ole myöskään muissa veromuodoissa.

5 5 Varallisuusverosta luovuttiin vuonna Vero oli lineaarisesti progressiivinen (verovapaa määrä euroa ja kiinteä verokanta 0,8 %). Vero tuotti vuonna 2005 noin 85 miljoona euroa. Varallisuusveroa ei korvattu uusilla veromuodoilla. Progressiivisten verojen suhde tasaveroihin on laskenut Verotuksen progressiivisuuden muutosta voidaan tarkastella paitsi edellä käsitellyllä tavalla, jossa on tarkasteltu aikaisemmin progressiivisen verotuksen muuttumista tasaveroksi, myös kehikossa, jossa lasketaan progressiivisten verojen suhde tasaveroihin. Tämä suhde voi muuttua esimerkiksi niin, että progressiiviset verot pienenevät tai tasaverot kasvavat. Progressiivisten ja tasaverojen suhteen määrittäminen edellyttäisi ratkaisua siitä, miten eri verot jaetaan näihin ryhmiin. Jako ei ole itsestään selvä. Monessa eri veromuodossa on selkeitä progressiivisen verotuksen piirteitä, vaikka veroa pidetään tasaverona. Paras ja merkittävin esimerkki tällaisesta verosta on kunnallisvero. Siinä olevien vähennysjärjestelmien muutosten myötä on varsin todennäköistä, että entistä useampi verovelvollinen on progressiivisen kunnallisverotuksen piirissä. Tarkkojen laskelmien tekoa on syytä välttää, ellei ole sovittu, mitä kukin tarkoittaa progressiivisella verolla. Suuntaa antavia laskelmia voidaan kuitenkin tehdä esimerkiksi laskemalla, mikä on ollut progressiivisten verojen ja tasaverojen suhde valtion talousarvioesityksissä. Jos progressiivisina veroina pidetään valtion tuloveroa (ansiotulot) sekä perintö- ja lahjaveroa, niin vuonna 2011 niiden osuus on budjetoiduista veroista ja veronluonteisista maksuista (yhteensä 35,8 miljardia euroa) noin 16 prosenttia. Kuluvan vaalikauden ensimmäisessä talousarvioesityksessä (vuodelle 2008) luku oli reilut 17 prosenttia. Vaalikauden aikaista muutosta ei voida pitää merkittävänä. Progressiivisten veromuotojen ja tasaverojen keskinäistä suhdetta voidaan tarkastella eri mittareilla. Pohjaksi voidaan ottaa joko kertyvät verotuotot tai veropohja. Yhteismitallisuus koko verojärjestelmän osalta löytyy vain verotuottoja vertailemalla, koska veropohjat eivät ole vertailukelpoisia eri veromuodoissa (esim. tuloverotus ja arvonlisäverotus). Veropohjia voidaan vertailla vain samojen veromuotojen sisällä (esim. tuloverotus). Verorakenteen muutokset heijastuvat vääjäämättä progressiivisten verojen suhteelliseen osuuteen kokonaisverokertymästä. Jos verotuksen painopistettä muutetaan työn verotuksesta kulutuksen verotukseen (Hetemäen verotyöryhmän esitys), seurauksena on askel tasaverotuksen suuntaan. Vastaava muutos tapahtuu, jos ympäristö- ja energiaverotusta kiristetään ja työn verotus säilyy entisellään. Tasapaino progressiivisten ja tasaverojen välillä säilyy vain, jos tasaverojen kiristykset kompensoidaan kiristämällä vastaavasti myös progressiivisia veroja. Käytännössä tämä tarkoittaa työn verotuksen kiristämistä, koska muilla progressiivisilla veroilla ei ole niiden vähäisyys huomioon ottaen merkitystä. Sosiaali- ja työeläkevakuutusmaksujen kiristyminen on vaadittu kompensoitavaksi täysimääräisesti palkansaajien tuloverotuksessa. Kun näin on tehty, verotus on siirtynyt askeleen kohti tasaveroa. Muutosta on pidetty yleisesti oikeudenmukaisena. Mikäli verotuksen muuntumisella tasaveron suuntaan tarkoitetaan sitä, että progressiivisesti kerättyjen verotulojen suhteellinen osuus kokonaisverokertymästä supistuu, kehityksen suunta on täysin kiistaton ja jopa vaihtoehdoton. Tulevissa verorakenneratkaisuissa tasaverojen kertymän kasvu tulee olemaan

6 6 selvästi suurempi kuin progressiivisten verojen. Hallituspohja ei tätä tosiasiaa toiseksi muuta. Arvonlisäveroa sekä energia- ja ympäristöveroja on mahdotonta muuttaa progressiivisiksi. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuuskaan ei tätä kehityssuuntaa muuksi muuttaisi, koska pääomatulot ovat vain häviävän pieni osa kokonaisveropohjasta. Pääomatuloista kannettava vero on noin kymmenesosa arvonlisäveron tuotosta ja samoin noin kymmenesosa kunnallisveron tuotosta. Vaikka pääomatulot verotettaisiin progressiivisesti ja veron tuotto kaksinkertaistettaisiin, kokonaisverotus siirtyisi tasaveron suuntaan. Progressiivista verotusta on pidetty oikeudenmukaisempana kuin tasaverotusta. Tästä voitaisiin päätellä, että verotus on kehittynyt epäoikeudenmukaiseen suuntaan, jos tasaveroina kertyneiden verotulojen osuus kokonaisverokertymästä on noussut. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Moni pitää oikeudenmukaisena, että pääomatuloverokantaa korotetaan, jonka oletetaan lisäävän nimenomaan tasaverotuksen piirissä olevia verotuloja. Tässä on yksi osoitus siitä, että kysymys tasaverojen oikeudenmukaisuudesta ei ole yksiviivainen. Tasaverojen soveltamisala ei ole ratkaiseva. Kysymys on enemmänkin tasaverojen tasosta. Tasaverotukseen siirtyminen voidaan kokea jopa oikeudenmukaiseksi kehitykseksi, jos tasaverojen tasoa pidetään hyväksyttynä. Lopuksi Väite Suomen siirtymisestä kohti tasaveroa on paikkansapitävä. Eri asia sitten on, mikä merkitys tällaiselle siirtymälle on annettava. Itse asiassa siirtymäväite ei vielä kerro mitään analysoitua totuutta. Pikemminkin se vain herättää asiaa pohdiskelevalle mielikuvan, jonka ääriviivat rakentuvat kunkin henkilön oman tiedon ja olettamusten mukaan. Ratkaisevaa muun muassa on, miten kukin mieltää progressiivisen verotuksen sisällön (esim. onko kunnallisverotus progressiivinen vero). Aitona siirtymänä tasaveroon voidaan pitää sitä, että aikaisemmin progressiivisen verotuksen piirissä olleita kohteita on muutettu tasaverotukseen. Ainoa tässä suhteessa merkittävä tapahtuma on ollut vuoden 1993 verouudistus, jossa noin 10 prosenttia tuloverotuksen (henkilötason) pohjasta siirtyi tasaverotukseen. Aitoa uutta siirtymää ei ole täten tapahtunut viime vuosien aikana. Varallisuusverosta luopumisella vuonna 2006 ei ollut tässä suhteessa käytännön merkitystä. Suomi ei siirry tasaveroon niin kauan kuin valtion tuloverotuksessa tai perintö- ja lahjaverotuksessa on progressiivinen asteikko. Siirrymme siis vain kohti tasaveroa, mutta emme tasaveroon. Verotuksen progressiivisuutta voidaan tarkastella myös muuna kuin soveltamisalan laajuutta koskevana asiana. Verotuksen progression jyrkkyys on toinen osa verojärjestelmän progressiivisuutta. Tätä näkökohtaa arvioitaessa on todettava, että verotuksen progressiivisuutta on meillä viime vuosina leikattu kansainvälisen trendin mukaisesti. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Uusia maita ATA carnet -järjestelmään ATA carnet on kansainvälinen tulliasiakirja, jonka avulla voi viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. Se korvaa muut vientiasiakirjat, kauttakuljetusasiakirjat ja väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat asiakirjat.

7 7 Yhdistyneet arabiemiirikunnat Kansainvälisen kauppakamarin ilmoituksen mukaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat on liittynyt ATA carnet -järjestelmän 69. jäsenmaaksi Arabiemiirikuntien tulli hyväksyy ATA carnet n toistaiseksi vain NÄYTTELYTAVAROILLE. Carnet ta voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit). Carnet ta voi käyttää saattamattomissa lähetyksissä, mutta ei postiliikenteessä. ATA carnet voidaan täyttää englannin kielellä. Abu Dhabin sataman ja lentoaseman tullit alkavat käsitellä carnet-asiakirjoja vasta alkaen. Siihen saakka vain Dubain satama ja lentoasemat hyväksyvät carnet n. Bosnia ja Hertsegovina Kansainvälisen kauppakamarin ilmoituksen mukaan Bosnia ja Hertsegovina liittyy ATA carnet järjestelmän 70. jäsenmaaksi Bosnian ja Hertsegovinan tulli hyväksyy ATA carnet n seuraaviin tarkoituksiin: näyttelytavarat ammatinharjoittamisvälineet kaupalliset tavaranäytteet Carnet ta voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit). Carnet ta ei voi käyttää postiliikenteessä eikä muissa saattamattomissa lähetyksissä. ATA carnet voidaan täyttää englannin, kroatian, serbian tai bosnian kielellä. Bosnian ja Hertsegovinan ISO-standardin mukainen maatunnus on BA. Lisätietoja kauppakamarista. Uusi yhtiöveropohja tekee liiketoiminnasta helpompaa ja halvempaa EU:ssa EU:n komissio on tehnyt ehdotuksen yhteisestä järjestelmästä EU:ssa toimivien yhtiöiden veropohjan laskemiseksi. Tällä hetkellä yhtiöt joutuvat noudattamaan jopa 27:ää erilaista kansallista verojärjestelmää verotettavan tulonsa määrittämiseksi. Lisäksi niiden on noudatettava erittäin monimutkaista järjestelmää määritellessään, miten konsernin sisäiset liiketapahtumat olisi verotettava

8 8 (siirtohinnoittelu) eivätkä ne voi kuitata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneitä tappioitaan toisessa jäsenvaltiossa saamillaan voitoilla. Ehdotuksen tarkoituksena onkin vähentää huomattavasti tästä aiheutuvia hallinnollisia rasitteita, sääntöjen noudattamiskustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta. Ehdotettu yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB) tarkoittaisi sitä, että yhtiöt voisivat käyttää yhtä asiointipistettä veroilmoitusta jättäessään ja laskea yhteen kaikki niille EU:ssa syntyneet voitot ja tappiot. Jäsenvaltioilla säilyisi kuitenkin oikeus vahvistaa oma yhtiöverokantansa. CCCTB olisi vapaaehtoinen järjestelmä yhtiöille. Komissio arvioi, että CCCTB:n ansiosta yhtiöille koituisi EU:ssa 700 miljoonan euron säästöt, koska sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset vähenisivät. Voittojen ja tappioiden yhdistämisestä saatavien säästöjen arvioitaisiin puolestaan olevan 1,3 miljardia euroa. Lisäksi sellaisten yhtiöiden kustannusten, jotka harkitsevat toimintansa laajentamista kotimaansa ulkopuolelle, arvioidaan alenevan jopa miljardi euroa. CCCTB:n myötä EU:sta tulisi myös houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille sijoittajille. Lue koko lehdistötiedote. Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto Yrittäjien vaihto-ohjelma aloitteleville yrittäjille Erasmus nuorille yrittäjille ohjelma tarjoaa aloittelevalle yrittäjälle mahdollisuuden työskennellä jopa kuusi kuukautta kokeneen yrittäjän kanssa tämän pk-yrityksessä jossain toisessa EU-maassa. Ohjelma mahdollistaa kokemusten vaihdon aloittelevien ja kokeneiden yrittäjien kesken sekä helpottaa uusille markkinoille pääsyä ja uusien liikesuhteiden luomista. Ohjelman kohderyhmänä ovat aloittelevat yrittäjät sekä vastaanottavana yrityksenä kokeneet pkyrittäjät. Aloittelevaksi yritykseksi katsotaan yrittäjä, joka on päättänyt perustaa oman yrityksen tai on käynnistänyt oman yrityksen enintään kolme vuotta sitten. Kokeneen yrittäjän tulee joko omistaa EU:ssa toimiva pk-yritys tai johtaa sitä. Ohjelmaan osallistuva yritys saa tukea matkustus- ja asumiskustannuksiin harjoittelun ajaksi. EU-maissa on yli 100 välittäjäorganisaatiota, jotka avustavat sopivan partnerin löytämisessä toisesta maasta. Suomessa on tällä hetkellä 3 välittäjäorganisaatiota, joiden kautta voi hakea ohjelmaan mukaan. Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja kasvua pk-yrityksissä. Lue kuinka suomalainen pk-yritys Kaunis Koru pääsi vaihto-ohjelman avulla verkostoitumaan Milanossa sekä suunnittelemaan uuden korusarjan hopeasta ja Iittalan ylijäämälasista. Lisätietoa Erasmus nuorille yrittäjille ohjelmasta.

9 9 YRITYSTIETOA Uusia oikeustapauksia ennakkoperinnästä Lentopisteet KHO 2011:26 Tapaus koski työntekijöiden saamien lehtopiste-etujen käyttöä ja siihen liittyvää yrityksen ennakonperintävelvollisuutta. Yhtiön työntekijät olivat käyttäneet yksityistarkoituksissa työnantajan maksamista työmatkoista kertyneet lentopiste-edut. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lentopisteistä saadun edun ennakkoperintään liittyi sellaisia avoimia kysymyksiä, jotka edellyttäisivät nimenomaisia säännöksiä osapuolten velvollisuuksista ja edun arvon määrittelystä. Ennakkoperintälakia oli perusteltua tulkita niin, ettei kysymyksessä olevien lentopisteiden käytöstä muodostunut ennakkoperintälaissa tarkoitettuun palkkaan rinnastuvaa etua. Yhtiön ei voitu katsoa laiminlyöneen ennakonpidätysvelvollisuuttaan. KHO ratkaisi vain lentopiste-edun ennakonperinnän kannalta. Ratkaisussa ei otettu kantaa lentopiste-edun veronalaisuuteen. Sairaanhoitovakuutus KHO:2011:27 Tapauksessa otettiin kantaa yhtiön henkilöstölleen ottamaan sairaanhoitovakuutukseen. Yhtiö oli vakuuttamassa kaikki työntekijänsä sairaanhoitovakuutuksella, joka täydentäisi yhtiön yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa. Vakuutuksesta korvattaisiin sairauden tai tapaturman aiheuttamia hoitokuluja sairaus-/tapaturmakohtaiseen euron ylärajaan saakka ja ilman omavastuuta. Vakuutuksen keskimääräinen vuosimaksu olisi 273 euroa työntekijää kohden. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sairaanhoitovakuutuksen kautta työntekijöille tarjolla olevaa, yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa täydentävää palvelutarjontaa ei ollut pidettävä epätavanomaisena tai kohtuuttomana, kun otettiin huomioon sekä palvelujen käyttöä koskevat vakuutusehdot että työnantajan vakuutuksesta maksama määrä. Vakuutusmaksujen ei katsottu muodostavan A Oy:n työntekijöille veronalaista tuloa eikä yhtiö ollut velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä työntekijöille otettavan sairaanhoitovakuutuksen perusteella. Laittomasti Suomessa olevan henkilön palkkaamisesta työnantajalle seuraamusmaksu Työryhmä ehdottaa seuraamusmaksua työnantajalle, jos työnantaja on palkannut työntekijän, joka ei täytä Suomeen tulon edellytyksiä tai jonka oikeus oleskella Suomessa on päättynyt. Työnantajan seuraamusmaksusta säädettäisiin työsopimuslaissa. Maksu olisi vähintään euroa ja enintään euroa. Seuraamusmaksua korottavana tekijänä otettaisiin huomioon mm. työntekijän

10 10 mahdollisesta palauttamisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset ja maksua alentavana tekijänä työnantajavelvoitteiden hyvä hoitaminen. Työryhmä ehdottaa myös muutettavaksi lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia siten, että lähetetyn työntekijän työnantaja olisi yhtälailla velvollinen maksamaan seuraamusmaksun. Seuraamusmaksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Lisäksi ehdotetaan, että työnantaja vastaisi työntekijän palkkasaatavien lähettämisestä toiseen valtioon aiheutuneista kustannuksista. Työsuhteen katsottaisiin kestäneen kolme kuukautta, ellei muuta osoitettaisi. Lisäksi työsopimuslaissa olisivat säännökset, jotka koskisivat alihankintatilanteissa välittömän toimeksiantajan ja pääasiallisen toimeksiantajan sekä mahdollisten muiden alihankkijoiden velvollisuuksia tietyissä tilanteissa maksaa työnantajan kanssa yhteisvastuullisesti seuraamusmaksu, kun työnantajana toiminut alihankkija on palkannut säännöksissä tarkoitetun työntekijän. Työryhmä ehdottaa, että seuraamusmaksun täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus. Työsuojeluviranomaisten tulisi toimia yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa säännösten noudattamisen valvonnassa. Ehdotusten tarkoituksena on toteuttaa osaltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanottu työnantajasanktiodirektiivi 2009/52/EY. Direktiivin täytäntöönpanosta kokonaisuutena vastaa sisäasianministeriö, jolle ehdotusten jatkovalmistelu siirtyy. Ehdotukset on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry sekä SAK, STTK ja Akava. Muistioon liittyy SAKn täydentävä mielipide. Venäjän kasvavat markkinat tarjoavat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Venäjän talous- ja kehitysministeriö ja Maailmanpankki ennustavat Venäjän talouskasvuksi 4,2 % vuodelle Viennin ja tuotannon kasvun uskotaan vauhdittavan Venäjän talouden positiivista kehitystä. Raakaöljyn hinta on jo ylittänyt 100 dollaria barrelilta. Venäjä pyrkii parantamaan investointi-ilmapiiriä. Alueet kilpailevat ulkomaisista investoinneista. Vuoden 2014 talviolympialaiset pidetään Sotchissa, ja jalkapallon MM-kisat järjestetään vuonna 2018 eri puolilla Venäjää. Suomen vienti Venäjälle kasvaa markkinaosuus pienenee Suomen vienti Venäjälle kasvoi tammi-marraskuussa 15 prosenttia. Samana aikana muiden EU-maiden vienti kasvoi keskimäärin 26 prosenttia. Kiina oli Venäjän suurin tuontimaa vuonna Sen osuus Venäjän tuonnista oli 17 prosenttia. EUmaista suurimmat tuontimaat olivat Saksa (12 %), Italia (4 %) ja Ranska (4 %). Suomen osuus oli noin 2 prosenttia Venäjän tuonnista. Osuus supistui vuonna Syynä tähän on pidetty Suomen viennin rakennetta. Tarjoamme investointitavaroita, kun taas venäläiset haluaisivat kulutustavaroita. Toisaalta voimme kysyä, ovatko suomalaiset tuotteet ja palvelut tarpeeksi tunnettuja Venäjällä ja osaammeko hyödyntää avautuvat markkinat. Suomi-päivät ja Finnish Business in Moscow tapahtuma ovat yksi mahdollisuus muuttaa kurssia.

11 11 Suomi-päivä Samarassa turvallinen tapa aloittaa ja laajentaa liiketoimintaa Venäjällä Suomi-päivät tarjoavat suomalaisille yrityksille, jotka aikovat lähteä Venäjän markkinoille tai laajentaa toimiaan niillä, turvallisen tavan tutustua Venäjään ja sen laajoihin markkinoihin. Seuraavat Suomipäivät järjestetään Samarassa. Samara on tärkeä teollisuuskeskus ja liikenteen solmukohta. Alue on luonnonvaroiltaan rikas ja sieltä löytyy mm. öljyä, maakaasua ja muita luontoperäisiä rakennusaineita. Samaran alue on myös Volgan hallintopiirin ja yksi koko Venäjän johtavia tiede- ja koulutuskeskuksia. Alueella on vahva taloudellinen ja teollinen potentiaali. Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, avaruus-, lentokone-, metallinjalostus-, öljy- ja petrokemianteollisuus sekä sähköenergian ja rakennuskomponenttien tuotanto. Finnish Business in Moscow tapahtuma suomalaista osaamista Moskovaan ja muihin kasvukeskuksiin Finnish Business in Moscow-tapahtuman tavoitteena on herättää venäläisten kiinnostus suomalaisen liike-elämän tuotteisiin, palveluihin ja osaamiseen. Toisena päämääränä on kartoittaa markkinat ja löytää suomalaisille yrityksille sopivia yhteistyökumppaneita Moskovasta ja muista kasvukeskuksista. Teemana ovat Venäjän modernisaatio, suomalainen korkea teknologia ja innovatiivinen osaaminen, suomalainen design. Päivät huipentuvat suomalaisen liike-elämän ja innovatiivisen osaamisen esittäytymisenä Venäjän liike-elämän sekä hallinnon ja median edustajille. Päivät pidetään Moskovassa. Konkarit ja aloittelijat kohtaavat avaimet menestyksekkäälle kaupanteolle Kun konkarit ja aloittelijat kohtaavat, syntyy innostava ilmapiiri kaupanteolle, kokemusten vaihdolle sekä verkottumiselle venäläisten ja suomalaisten yritysjohtajien kesken. Kontakteja luomalla ja toimimalla yhdessä saamme äänemme entistä paremmin kuuluville sekä tuotteemme ja palvelumme kaupaksi. Anne Hatanpää, osastopäällikkö, Keskuskauppakamari Kuluttajien usko talouteen heikkeni maaliskuussa Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni hieman maaliskuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli maaliskuussa 17,7, kun se helmikuussa oli 20,0 ja tammikuussa 16,6. Maaliskuussa luottamus oli kuitenkin vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä heikkenivät maaliskuussa edelliskuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemykset omasta taloudesta ja säästämismahdollisuuksista pysyivät ennallaan ja säästämisen osalta hyvin valoisina. Maaliskuussa kuluttajat arvelivat inflaation kiihtyvän ja pitivät säästämistä kannattavana kestotavaroiden ostamisen ja lainanoton kustannuksella. Maaliskuussa 38 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 18 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat helmikuussa 43 ja 16 prosenttia ja vuosi sitten 56 ja 12 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti maaliskuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 11 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Lähde: Kuluttajabarometri 2011, maaliskuu. Tilastokeskus.

12 12 Outoja muistutuskirjeita tavaramerkkiasioissa Muutamat yritykset, muun muassa Suomen Tavaramerkkirekisteröinti Oy, ovat lähettäneet Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tavaramerkkirekisterissä erääntymässä olevien rekisteröintien haltijoille Muistutus-nimellä otsikoituja kirjelmiä. Niissä tarjoudutaan uusimaan rekisteröinti huomattavasti kalliimmalla hinnalla, kuin mitä uudistamismaksun maksaminen itse suoraan viraston tilille maksaa. Sekä PRH että Keskuskauppakamari ovat saaneet yrittäjiltä huolestuneita kyselyjä asiasta. PRH on tiedottanut asiasta omilla nettisivuillaan. Tiedote löytyy tästä linkistä Suomen ja Venäjän välinen pilottihaku pk-yrityksille Tekes ja FASIE (the Foundation for Assistance to Small Innovative Enterprises) avaavat ensimmäisen Suomen ja Venäjän välisen pilottihaun pk-yrityksille. Haku tarjoaa suomalaisille pk-yrityksille erinomaisen tilaisuuden päästä yhteistyöhön venäläisten yritysten kanssa. Hakuaika päättyy Yhteisprojekteissa tulee olla vähintään yksi yritysosallistuja molemmista maista. Tavoitteena on käynnistää markkinalähtöisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja, joissa kehitetään innovatiivisia tuotteita, palveluja ja prosesseja. Tekes rahoittaa suomalaista yritystä ja FASIE venäläistä osapuolta. Lisätietoja hausta löytyy yhteisestä hakuilmoituksesta (pdf). Haku on käynnistynyt ja hakemukset tulee lähettää tiistaihin klo mennessä. Haussa käytetään venäläisten kanssa yhteistä projektisuunnitelman pohjaa, joka löytyy seuraavasta dokumentista (pdf). Haussa täytetään Tekesin normaali hakemuskaavake, joka löytyy osoitteesta: https://hakemus.tekes.fi/rahoitushakemus/. Projektisuunnitelma toimitetaan hakemuksen liitetiedostona FASIE2011. Lisätietoja: Sari Federley , sari.federley (at) tekes.fi Lähde: Tekes Konedirektiivin soveltamisopas julkaistu suomeksi Konedirektiivin 2006/42/EY laaja soveltamisopas on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Se on luettavissa Euroopan komission sivuilta. Konedirektiivin pääsivun osoite on Ohessa suorat linkit suomen- ja ruotsinkielisiin versioihin: Opas suomeksi (3,37 Mb): Opas ruotsiksi (4,8 Mb): Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

13 13 Harmaan talouden työryhmä ehdottaa tiukempaa valvontaa rakennus- ja ravitsemusalalle Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen, jossa esitetään toimenpiteitä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi. Selvitys keskittyy rakennusalaan sekä majoitus- ja ravitsemisalaan. Rakennusalalla ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronumero ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet. Veronumero olisi oltava sekä suomalaisilla, että ulkomaalaisilla työntekijöillä. Veronumerona toimisi henkilötunnus, joka annettaisiin ulkomaalaisille työmiehille hakemuksesta. Veronumeron käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa, että kaikki rakennustyötä työmailla tekevät olisi rekisteröity Verohallinnon asiakkaaksi. Jatkossa rakennuspalveluita ostavan tilaajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot aliurakoitsijoista ja urakkasummat. Rakennushankkeen päätoteuttajan olisi ilmoitettava kuukausittain Verohallinnolle työmaalla työskentelevien työntekijöiden ja itsenäisten työsuorittajien verotuksen ja työnantajavelvoitteiden valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Tilaajavastuulakiin esitetyillä muutoksilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla. Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan- tai sopimustoiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset. Selvitysvelvollisuuden sisältöä ehdotetaan laajennettavan siten, että tilaajan olisi selvitettävä sopimuskumppanilta myös tapaturmavakuutuksen ottaminen sekä eläkevakuutusten ja tapaturmavakuutusten voimassaolo ja vakuutettujen määrä. Myös tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuteen liittyvien tietojen saamista ehdotetaan parannettavaksi usealla eri tavalla. Vakavampien tilaajavastuulain rikkomusten osalta työryhmä ehdottaa, että rakennusalalla otettaisiin käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu. Tällaisia olisivat tilanteet, jossa tilaaja tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista. Muutosehdotukset majoitus- ja ravitsemisalalle Tilaajavastuulain soveltamisalaa halutaan laajentaa koskemaan itsenäisiä työnsuorittajia majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmä ehdottaa, ettei rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla saisi jatkossa maksaa palkkaa käteisenä. Työryhmä ehdottaa valvontaresursseja lisättäväksi molemmilla aloilla. Lisäksi työryhmä esittää majoitus- ja ravitsemisalalla jatkoselvitettäväksi tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa. Työryhmä on nostanut esille harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeitä seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisesti toteutettavassa alkoholilain uudistuksessa. Alkoholilain uudistuksen yhteydessä luvanvaraisen anniskelutoiminnan ja sen kanssa kilpailevan laittoman toiminnan tunnusmerkit tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti.

14 14 Alkoholivalvonnan toimivaltuudet tulisi säätää riittävän laajoiksi ja lakiin tulisi lisätä mahdollisuus käyttää hallinnollista laiminlyöntimaksua. Anniskeluluvanhaltijan omistussuhteiden muutoksista tulisi jatkossa ilmoittaa kahden viikon kuluessa tapahtumasta. Valmistelussa tulisi myös selvittää mahdollisuudet alkoholijuomien ostojen ja varastoinnin kirjanpidon tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että ilman anniskelulupaa ravitsemistoimintaa harjoittavien pitopalveluyritysten ja tilausravintoloiden valvontaa tehostetaan jo ennen alkoholilain uudistamista. Samalla tiedotetaan yleisölle luvattoman ja luvallisen toiminnan rajoista ja seuraamuksista, joita alkoholijuomien luvattomasta nauttimisesta seuraa. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla työryhmän mietintö on julkaistu TEM julkaisuja -sarjassa numerolla 17/2011 ja löytyy osoitteesta Päästökauppalaki kaudelle voimaan toukokuun alussa Uusi päästökauppalaki on tulossa voimaan Laissa säädetään keskeiset päästökauppadirektiivin päästöoikeuksien jakoa koskevat periaatteet kaudelle Laki korvaa kokonaan nykyisen päästökauppalain, jolla on pantu täytäntöön vuonna 2005 käynnistynyttä EU:n päästökauppajärjestelmää. Uutta lakia sovelletaan vuonna 2013 käynnistyvään päästökauppakauteen sekä sen päästöoikeuksien jaon ja kasvihuonekaasujen päästölupien valmisteluun. Nykyistä lakia sovelletaan edelleen kauden päästökauppaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Uuden lain suurimmat muutokset koskevat päästöoikeuksien kokonaismäärän määrittämistä, päästöoikeuksien ilmaisjaon osuuksia ja jakoperusteita eri toimialoilla sekä päästöoikeuksien huutokauppaa. Näistä säädetään päästökauppadirektiivissä ja sen nojalla annetuissa harmonisoiduissa EU-tason toimeenpanosäännöissä. Kansallista harkintaa ei ole. Vuoteen 2020 asetetut EU:n kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet tarkoittavat koko EU:n päästökauppasektorille 21 prosentin päästövähennystä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästökauppasektorilla ei ole enää vuoden 2012 jälkeen kansallisia vähentämistavoitteita. Päästökauppaan kuuluvat laitokset kattavat Suomessa noin puolet ja koko EU:ssa lähes 45 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöoikeuksien ilmaisjakoa koskevat laitoskohtaiset päätökset valmistellaan kaudelle työja elinkeinoministeriössä toiminnanharjoittajien toimittamien ja riippumattomasti todennettujen tietojen perusteella. Laitosten päästöoikeuslaskelmat valmistellaan harmonisoitujen EU:ssa päätettyjen jakoperusteiden mukaisesti. Ministeriön tulee toimittaa vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä laitoskohtaiset alustavat päästöoikeusmäärät Euroopan komissiolle. Komissiolla on tarkastusoikeus laskelmiin. Lisätiedot: hallitusneuvos Päivi Janka, TEM, puh erikoistutkija Juha Rajala, TEM, puh

15 15 Vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetussäännökset muuttuvat Vaarallisten aineiden tiekuljetusten (VAK) kuljettajakoulutukseen kaavaillaan lisää valinnaisuutta. Hallitus esittää, että nykyisen vaarallisten aineiden yhdistetyn perusajoluvan, joka sisältää kaikki VAKkuljetukset kappaletavarana, rinnalle tulisi mahdollisuus suorittaa perusajolupa ja tarvittaessa räjähteiden tai radioaktiivisten aineiden erikoiskurssi. Perusajoluvan tai yhdistetyn perusajoluvan suorittamisen jälkeen kuljettaja voisi suorittaa säiliökuljetusten erikoiskurssin, joka oikeuttaa säiliöauton kuljettamiseen. Koulutuskustannukset laskisivat uuden peruskurssin osalta, koska koulutusaika lyhenee. Koulutuskustannukset taas nousisivat räjähteiden ja radioaktiivisten aineiden erikoiskurssien osalta. Säiliökuljetusten ja yhdistetyn peruskurssin osalta koulutuskustannukset vastaisivat nykyistä. Lisäksi ajolupa muutettaisiin muovikortiksi ja siihen sisällytettäisiin turvatekijöitä, jolloin se olisi vaikeampi väärentää. Kuljettajakoulutuksen lisäksi vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksia hoitavien osapuolten velvollisuuksia täsmennettäisiin. Asetuksiin lisättäisiin esimerkiksi kuorman purkajaa koskevat säännökset. Hallitus päätti vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksia koskevien asetusten ja vaarallisten aineiden kuljettajien ajolupaa koskevan asetuksen sisällöstä 6. huhtikuuta Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta Samaan aikaan astuvat voimaan myös liikenne- ja viestintäministeriön vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksia koskevat yksityiskohtaiset asetusmuutokset. Ehdotetuilla säädösmuutoksilla saatetaan Suomen vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksia koskevat säännökset vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia ja määräyksiä sekä EU:n VAK-direktiivin vaatimuksia. Muutosten tavoitteena on parantaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta ja tehostaa kuljetusketjun logistista sujuvuutta. VAK-tie- ja rautatiekuljetussäädösten kohderyhmä on laaja. Siihen kuuluvat niin lähettävä kemianteollisuus kuin huolitsijat, kuljetuksensuorittajat, VR Oy, kuljettajat ja vastaanottajat sekä yksityiset ihmiset. Lisätietoja Liikenneneuvos Seija Miettinen-Bellevergue p KKK: Komission uudet ehdotukset lisäisivät byrokratiaa entisestään Euroopan komissio julkisti vihreän kirjan listayhtiöiden hyvästä hallinnoinnista (corporate governance). Nykyinen Comply or Explain -järjestelmä ei enää riitä komissiolle. On totta, että eräät listayhtiöt ei aina perustele poikkeamiaan hallinnointikoodista riittävästi. Byrokratiavaatimuksia ei silti

16 16 saa lisätä niin, että listautuminen menettää entisestään houkuttelevuuttaan, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Komission Vihreä kirja käsittelee pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanoja, riskienhallintaa, osakkeenomistajien vastuuta ja ylipäätään corporate governance -järjestelmän toimivuutta. Komissio pohtii toimia, joilla voitaisiin varmentaa järjestelmän toimivuus. On esitetty, että finanssikriisi johtui siitä, että corporate governance epäonnistui riskienhallinnassa. Vihreässä kirjassa pohditaankin raportoinnin lisäämistä. Selvä ylisääntelyn riski on olemassa, jos pörssiyhtiöiltä ruvetaan vaatimaan lisää raportointia, sanoo Linnainmaa. Vihreä kirja painottaa listayhtiöiden hallitusten monipuolista kokoonpanoa, osaamista ja ajankäyttöä. - Hallituksen jäsenille asetetaan myös rajoituksia hallituspaikkojen lukumäärän suhteen. Riittävä ajankäyttö hallitustyön hoitamiseksi on tärkeää, mutta säännöistä tulee helposti kovin monimutkaisia, kun huomioidaan, että yhtiöt sekä ihmiset taustoineen ovat kovin erilaisia esimerkiksi sen suhteen, onko henkilö kokopäivätyössä hallitustyöskentelyn ohella, toteaa Linnainmaa. - Hallituksen kokoonpanon monipuolisuus on tärkeää, sillä hyvässä hallituksessa on monenlaista osaamista. Tässäkään asiassa ei saa mennä liian pitkälle, vaan hallituksessa on oltava riittävä toimialaosaaminen, painottaa Leena Linnainmaa ja jatkaa, että yksi finanssikriisin oppeja on, että hallituksen on tunnettava riittävästi yrityksen toimialaa ja siihen liittyviä riskejä. Euroopan komissio on myös perustanut asiantuntijaryhmän pohtimaan yhtiöoikeuden kehittämistä (Reflection group on the future of EU company law). Työryhmässä on 13 eurooppalaista yhtiöoikeuden asiantuntijaa, mm. Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista. Euroopan komissio käynnisti Vihreästä kirjasta konsultaation, joka päättyy Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, puh Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Kati Mattinen Työtodistus Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päättyessä pyynnöstään työnantajalta työtodistus. Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työtodistusta oma-aloitteisesti, jos työntekijä ei ole sitä pyytänyt. Työsuhteen vielä jatkuessa työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työtodistusta, mutta työntekijälle voidaan tarvittaessa antaa pyynnöstä väliaikainen työtodistus. Työtodistuksessa on mainittava työsuhteen kestoaika eli sen alkamis- ja päättymisaika sekä työtehtävien laatu. Jos työntekijä ei muuta pyydä, hänelle annetaan tällainen suppea työtodistus. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työtodistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä, jolloin kyseessä on ns. laaja työtodistus. Työntekijä voi myös halutessaan pyytää työtodistukseen vain jommankumman näistä eli joko päättymissyyn tai arvion työtaidosta ja käytöksestä. Työsuhteen päättymissyyllä ei tarkoiteta yksilöityjä työsuhteen

17 17 purkamisen tai irtisanomisen perusteita, vaan syy on esimerkiksi työntekijän irtisanoutuminen, koeaikapurku, työsuhteen purkaminen tai työntekijän irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla tai henkilökohtaisilla perusteilla. Työtodistuksen tietojen on oltava oikeita. Työnantaja antaa pyynnöstä vilpittömän arvionsa työntekijän työtaidosta ja käytöksestä, joka ei välttämättä aina vastaa työntekijän käsitystä. Jos työntekijä ei ole tyytyväinen työnantajan arvioon, hänellä ei ole oikeutta saada toisensisältöistä todistusta. Hän voi kuitenkin tällöin pyytää uuden suppean työtodistuksen, jossa ei ole arvostelua. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Jos työntekijä on pyytänyt työtodistukseen työsuhteen päättymissyyn mutta ei arviota työtaidosta ja käytöksestä, työnantajan merkintä päättymissyystä ei saa sisältää tällaista arviota. Jos työntekijä on pyytänyt ja saanut suppean työtodistuksen, hänellä on myöhemmin oikeus saada pyynnöstä laaja työtodistus. Tapauksessa KKO 1987:68 todettiin, että tuomioistuin ei voinut velvoittaa työnantajaa antamaan arvolauseeltaan määrätyn sisältöistä työtodistusta. Työtodistukseen oli merkitty, että työntekijä oli osoittanut työssään huonoa käytöstä. Työntekijä oli katsonut tämän olleen tosiasioiden vastaista ja aiheuttavan hänelle vahinkoa ja hän vaati, että yhtiö velvoitetaan antamaan hänelle tosiasiallisia olosuhteita vastaava työtodistus. Kyseessä on työnantajan henkilökohtainen arviointi työntekijästä ja vaikka se olisi virheellinen, työnantajaa ei voida vastoin tahtoaan velvoittaa antamaan toisen sisältöistä työtodistusta. Jos arvio on virheellinen, työnantajan pitää kuitenkin korvata työntekijälle aiheutunut vahinko. Tapauksessa työntekijä ei näyttänyt, että arviointi hänen käytöksestään olisi ollut virheellinen. Tapauksessa KKO 1994:56 kolmen työntekijän työsopimukset oli purettu, ja he olivat pyytäneet työnantajalta työtodistuksia. Toimitusjohtaja oli merkinnyt työntekijöiden työtodistuksiin työsuhteiden päättymisen syyksi "ryhtyminen laittomaan lakkoon ja lakon jatkaminen varoituksesta huolimatta". Työntekijöiden ei ollut näytetty pyytäneen arvolauseen merkitsemistä ja merkintä sisälsi kielteisen arvolauseen. Työnantajalla ei ollut oikeutta tällaisen arvolauseen antamiseen ja toimitusjohtaja oli menettelyllään syyllistynyt työsopimuslain säännösten rikkomiseen. Työtodistukseen ei saa merkitä työntekijän poissaoloja tai perhevapaita, jos työsuhde on jatkunut vapaan ajan keskeytyksettä. Tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan työtodistuksessa oleva merkintä äitiysvapaasta on ristiriidassa tasa-arvolain kanssa. Tasa-arvolaki kieltää välittömän tai välillisen syrjinnän, jolla tarkoitetaan muun muassa eri asemaan asettamista vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden taikka muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Työnantajan on työtodistusta laatiessaan otettava huomioon työsopimuslain lisäksi myös tasa-arvolain säännökset. Äitiys- ja vanhempainvapaa ovat sukupuoleen perustuvia etuuksia. Niiden mainitseminen työtodistuksessa asettaa tosiasiassa perhevapaita käyttäneet naiset ja miehet eri asemaan kuin työntekijät, jotka eivät ole niitä käyttäneet. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus, jos työntekijä pyytää sitä kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työtaidosta ja käytöksestä on pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kymmenen vuotta, työnantajan on annettava työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus. Jos työnantaja tai tämän edustaja rikkoo tahallaan tai huolimattomuudesta velvollisuuttaan antaa työtodistus, hänet voidaan tuomiota sakkorangaistukseen.

18 18 Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Jukka Koivumäki Verouudistus vaalien lähestyessä ilmestyi verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti (Hetemäen työryhmän raportti). Raportissa esitetään verotuksen rakenteeseen muutosta. Työn ja yritystoiminnan verotusta tulisi lieventää ja verotuksen painopistettä olisi siirrettävä kulutuksen verotukseen. Raportissa ei ehdoteta muutoksia varsinaisesti veropohjaan. Raportti ilmestyi sopivasti eduskuntavaalien kynnyksellä. Puolueet ovat joutuneet ottamaan kantaa työryhmän raportin moniin kohtiin. Puolueiden ajatuksia ja lupauksia vertailemalla voi hahmotella, millainen on seuraavan neljän vuoden verotus Suomessa. Yritykset suunnittelevat tulevaisuuttaan kuitenkin pidemmällä aikavälillä kuin vain vaalikaudeksi kerrallaan. Tämän johdosta olisi Suomessa laadittava pitkän tähtäyksen veropolitiikkaa eikä vain vaalikaudeksi kerrallaan. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät kohdat verouudistuksessa Arvonlisäverotus Hetemäen raportissa esitetään arvonlisäverokantoihin kauttaaltaan 2 % - yksikön korotusta. Tällä hetkellä arvonlisäverokannat ovat 9 %, 13 % ja 23 %. Ehdotetun muutoksen jälkeen verokannat olisivat 11 %, 15 % ja 25 %. EU:n ALV-direktiivi ei salli arvonlisäverotuksessa kuin kahden alemman verokannan käyttämistä, joten uusia kantoja ei enää voi tulla vaan entisiä on muutettava. Poliittista keskustelua seuraamalla on tullut ilmeiseksi, että kulutuksen verotus tulee kiristymään, joten arvonlisävero on myös todellisuudessa nousemassa. Veropohjaan ei olla puuttumassa Hetemäen raportissa eikä varmaan hallitusohjelmassakaan, joten ainoa tapa kiristää veroa on nostaa arvonlisäveroprosentteja. Paljon on myös puhuttu alempituloisten ja eläkeläisten verotuksen tasosta. Korottamalla arvonlisäverotusta työryhmän esittämällä tavalla juuri nämä vähemmän tienaavat kärsisivät suhteellisesti eniten. Elintarvikkeet ja lääkkeet ovat alempien verokantojen piirissä. Näitä tuotteita eläkeläiset ja alempituloiset käyttävät suhteellisesti eniten tuloihinsa nähden, joten on mahdollista, että vaalien jälkeen tulee muuttumaan vain nykyinen 23 %:n verokanta jopa 25 %:iin. Tällöin ei kajottaisi ns. elintärkeiden tuotteiden verokantoihin. Yhteisöverotus Yhteisöverokanta on tällä hetkellä 26 %. Kansainvälisen kilpailukyvyn ja investointien turvaamiseksi Hetemäen työryhmän raportti esittää yhteisöveroa alennettavaksi 22 %:iin. Yhteisöverokannat eri puolueiden ohjelmissa liikkuvat 22 % 26 %:n välillä. Yhteisöverokannan tasoon vaikuttaa myös osaltaan osinkoverotuksessa tapahtuvat muutokset. Hallitusohjelmaan tulevat verolinjaukset ovat kompromisseja puolueiden linjauksista. Todennäköisesti yhteisöverokanta tulee laskemaan, mutta ei varmaankaan ehdotetulle 22 %:n tasolle vaan 24 % voisi olla hyvinkin todennäköinen. Vuonna 2009 valmisteltiin hallituksen esitystä osakeyhtiön varojenjaon verotuksesta. Hallituksen esityksen mukaan suurin osa pääomanpalautuksista verotettaisiin osingonjaon säännösten mukaisesti. Osingonjakona verotettaisiin esim. SVOP-rahastosta tehdyt pääoman palautukset. Verohallituksen olemassa olevan ohjeen mukaisesti palautuksia verotetaan luovutusvoittosäännöksin ja tämän johdosta useimmat pääomanpalautukset ovat olleet verovapaita. Lausuntokierroksella esitys sai niin suurta kritiikkiä, että esitys vedettiin takaisin. Osana takaisinvedon syynä oli myös valmistuva Hetemäen

19 19 verotyöryhmän raportti. Tämä lainuudistushanke on kuitenkin edelleen voimassa olevana Valtiovarainministeriössä. On hyvinkin mahdollista, että tämä hanke otetaan mukaan vaalien jälkeen tehtävään verouudistuspakettiin. Pääomaverotus Hetemäen verotyöryhmä esittää pääomaverotuksen korottamista 30 %:iin. Myös suurin osa puolueista on nostamassa pääomatuloveroa samalle tasolle. Lisäksi suurimmille pääomatuloille on tulossa progressiivinen verotus. Progressiivisuuden toteuttamistapa on vain vielä mietinnän alla. Yksi vaihtoehto on pääomaveroprosentin nosto tietyn tason ylittäville pääomatuloille. Korotettu prosentti voisi olla Alimmille pääomatuloille on myös mahdollisesti tulossa verovapaus. Osinkotulojen verotus Verotyöryhmä esittää osinkotulojen verottamista listattujen yhtiöiden osalta kokonaan pääomatuloina. Listaamattomien yhtiöiden osalta osinkojen verotuksen pohjana käytettäisiin edelleenkin osakkeen matemaattista arvoa. Osinko jaettaisiin normaalituotto-osaan, joka olisi osittain veronalaista pääomatulona ja normaalituoton ylittävään osaan, joka verotettaisiin kokonaan pääomatulona. Normaalituoton taso laskettaisiin vuosittain keskipitkän valtionlainan koron perusteella. Jos valtiolainan korko olisi 5 %, niin normaalituoton tasoksi tulisi 3,9 %. Nettovarallisuudesta laskettaisiin 3,9 %:n normaalituoton osuus, josta 35 % olisi veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata tuloa. Loput mahdollisesta osingosta olisi kokonaan verotettavaa pääomatuloa. Puolueet eivät ole lähteneet kovin innokkaasti tähän uuteen osinkoverotuksen malliin mukaan. Suurin osa puolueista jatkaisi vanhalla mallilla sitä kuitenkin korjaten. Nykyisessä mallissa listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko lasketaan seuraavasti: Nettovarallisuudesta 9 %:n osuus on verovapaata osinkoa rajaan saakka ,00 euron ylimenevä osuus verotetaan nykyään 70 %:n osalta pääomatulona. Jos jaetaan osinkoa yli 9 %:n osuuden, kyseessä on ansiotulona 70 %:n osalta verotettava tulo. Listatusta yhtiöstä saatu osinko on nykyään 70 %:n osalta verotettavaa pääomatuloa. Mahdollisesti toteutuvaan osinkotulojen verotukseen löytyy monenlaisia variaatioita. Tässä on pari esimerkkiä mahdollisesta muutoksesta. Verovapaata osinkoa 9 % nettovarallisuudesta ja maksimimäärä ,00 euroa. Verovapaata osinkoa 7 % nettovarallisuudesta ja maksimimäärä ,00 euroa. Ylimenevät osingot verotettaisiin kokonaan pääomatulona. Listatun yhtiön osingot verotettaisiin mahdollisesti kokonaan pääomatulona, mutta osinkoihin liittyisi pienten osinkojen verovapaus esim. alle 1.000,00 euron osingot olisivat verovapaita. Ansiotulojen verotus Hetemäen verotyöryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Ansiotulojen verotuksen kevennys kohdistettaisiin eniten kaikkein pienituloisimmille. Myös suurituloisimpien verotusta kevennettäisiin siten, että suurin mahdollinen rajaveroaste olisi nykyisen noin 55 %:n sijasta noin 50 %. Taloustilanne on maassamme sellainen, että suuria ansiotulojen kevennyksiä ei liene tiedossa. Tulossa on lähinnä kosmeettisia korjauksia alempaan suuntaan. Suuremman alennuksen aika on sitten, kun taloustilanne on tukevammalla pohjalla.

20 20 Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Pekka Virtamo Hallituksen valitseminen osakeyhtiössä Osakeyhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos jäseniä on vähemmän kuin kolme, on hallituksessa lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, on sille valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole muuta päätetty eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous, ellei valinta yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvoston tai muun tahon tehtäväksi. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että alle puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä, kuten ulkopuolisen tahon valitsemana. Valinta tapahtuu yleensä varsinaisessa yhtiökokouksessa, ellei siitä yhtiöjärjestyksen mukaan päätetä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kuten ns. vaalikokouksessa. Jos hallituksen jäseniä on esimerkiksi eronnut tai erotettu kesken toimikauden, voidaan valintoja joutua muutoinkin tekemään ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ellei hallitus varajäsenineen ole enää päätösvaltainen. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, mutta julkisessa osakeyhtiössä se päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan toimikaudesta määrätä toisin. Toimikausi päättyy uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta henkilöltä on aina saatava tehtävään suostumus. Ketään ei siis voida valita hallitukseen asianomaisen tietämättä tai vastoin hänen tahtoaan. Suostumus voidaan antaa suullisestikin, joten kirjallista muotoa ei edellytetä. Alaikäinen tai muuten vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa oleva taikka oikeushenkilö ei voi olla hallituksen jäsenenä. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään milloin tahansa ennen toimikauden päättymistä. Eroamisesta on ilmoitettava yhtiön hallitukselle sekä valinnan suorittaneelle taholle, jos se on muu kuin yhtiökokous. Yhtiön hallituksen tulee tehdä jäsenen eroamisesta ilmoitus kaupparekisteriin, mutta tällaisen ilmoituksen voi tehdä myös eronnut jäsen itse. Hallituksen jäsenen eroamisoikeutta vastaa hänet asettaneen tahon oikeus jäsenen erottamiseen. Normaalitapauksessa siis hallituksen jäsenen vapauttaa tehtävästään yhtiökokous. Kuitenkaan yhtiökokous ei voi erottaa sellaista hallituksen jäsentä, joka on hallintoneuvoston tai muun tahon valitsema. Eroamiseen ja erottamiseen ei tarvitse ilmoittaa erityistä syytä tai muuta perustelua. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikautta avoimeksi eroamisen, erottamisen tai kuolemantapauksen johdosta taikka jos hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa tehtävään, hänen tilalleen tulee varajäsen sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään tai varajäsentä valittaessa on päätetty.

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

A8-0317/11

A8-0317/11 18.11.2015 A8-0317/11 11 3 kohta 3. toteaa, että vaikka useammassa maassa toimivien yritysten on entistä vaikeampi noudattaa monia erilaisia verojärjestelmiä, ne pystyvät globalisaation ja digitalisaation

Lisätiedot

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Lausunto 09.05.2016 Vastine Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työntekijöiden lähettämisestä. Samalla kumottaisiin lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä EDUSKUNNAN VASTAUS 45/2011 vp Hallituksen esitys laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 /

Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / Autoveron vientipalautuskäytännöt muuttuvat miten uutta lakia sovelletaan? Auto 2016 / 17.11.2016 Autoverolain muutos 1.1.2017 Laki autoverolain muuttamisesta (561/2016) Vientipalautus (säännösmuutos)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 2 :n ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot