LUONNONHOITOHANKE- ESITYSTEN KÄSITTELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNONHOITOHANKE- ESITYSTEN KÄSITTELY"

Transkriptio

1 Joni Tiainen LUONNONHOITOHANKE- ESITYSTEN KÄSITTELY PISTEYTYS HANKEVALINNAN TUKENA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Joni Tiainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Luonnonhoitohanke-esitysten käsittely pisteytys hankevalinnan tukena Tiivistelmä Luonnonhoitohankkeet tulivat mahdollisiksi kestävän metsätalouden rahoituslain mukana vuoden 1997 alussa. Keski-Suomessa on tehty yksittäisiä hankkeita vuodesta 1998 saakka. Luonnonhoitohankkeiden avulla pyritään vähentämään metsätalouden aiheuttamia haittoja luonnossa. Yleisin hankemuoto on vesiensuojeluhankkeet. Työn tarkoituksena oli kehittää luonnonhoitohankkeiden kohdevalintaa siten, että vesiensuojelullisesti tärkeimmät kohteet löydetään ja saadaan toteutukseen. Tähän käytettiin apuna hankkeissa mukana olleiden tahojen ja yhteisöjen näkemyksiä ja kokemusta hankkeista ja niiden onnistumisesta. Lisäksi selvitettiin mahdollisia parannusehdotuksia hankkeista ja niiden kehittämisestä. Hankkeiden valinnan kehittämiseksi suunniteltiin pisteytyslomake, jonka avulla hanke-esitykset saadaan laitettua järjestykseen niiden vesiensuojelullisen tarpeen mukaan. Näin kaikki hankeesitykset käsitellään aina samoin perustein ja yhtenäisesti. Tällä säästetään luonnonhoitoon ja sen parantamiseen saatuja varoja. Hankkeiden kehittämiseksi tehtyyn kyselyyn vastanneet pitivät hankkeiden tärkeimpänä tavoitteena kuormituksen ja virtaaman vähentymistä. Hankkeet ovat onnistuneet heidän mukaansa hyvin ja niillä on vaikutusta vesiensuojeluun ja vesistöjen tilan parantamiseen. Tietoa hankkeista ja niiden toimenpiteistä toivottiin nykyistä enemmän. Asiasanat (avainsanat) luonnonhoito, valuma-alueet, vesiensuojelu, vesistöjen kunnostus Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitt.11 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Työhön liittyy myös Cd-rom-levy, joka sisältää pisteytyslomakkeen Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Juha Jämsen Keski-Suomen Metsäkeskus

3 Date of the bachelor's thesis May 29, 2006 Author Joni Tiainen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Treatment of environmental maintenance project propositions- a ranking system supporting project selection Abstract Environmental maintenance projects came possible along the financing law of sustainable forestry at beginning of year After 1998 forest centre has carried out separate environmental projects in Central Finland. The aim of these projects is to cut down the damage caused by forestry in nature. Most common project form is water protection-projects. The aim of this thesis was to develop project selection, so that the most important target destinations would be found and implemented. In this views and experiences of the communities, which have been present in the projects were used. Also one of the aims was to get possible improvement ideas about the projects and their development. For the development of project selection a pointing form was planned, which helps to put project reports in to a ranking order according to in the need of their protection. This way all the reports are handled in the same way and with same principals. This will spare the funds, which have been allocated for these projects. For the development of these projects was made an inquiry, the answers from which indicated that the most important goal of the projects is to cut down the load and flow which is caused by forestry. The respondents said that the projects have worked well and they have a good influence on water protection and the improvement of water system. They also wanted more information about the projects and their measures. Subject headings, (keywords) environmental maintenance, flow-area, water protection, repair of water system Pages Language URN 29 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices This study includes a Cd-rom that contains a ranking system form Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Juha Jämsen Forest Center Central Finland

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO LUONNONHOITO HANKE Luonnonhoitohankkeet ja niihin vaikuttavat säädökset Kemera-laki Metsälaki Vesilaki Vesipolitiikan puitedirektiivi Kansallinen metsäohjelma Alueellinen metsäohjelma Vesiensuojelun tavoiteohjelma Hanke-esitykset Rahoitushakemuksen valmistelu Suunnitteluhanke Toteutushanke HANKE-ESIMERKKINÄ TERVAJOEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN PARANTAMINEN Tervajokihankkeessa tehdyt toimenpiteet Pintavalutuskentät Laskeutusaltaat Pohjapadot Putkipadot Puron koskiosuuksien ennallistaminen Jokipenkkojenraivaus ja loiventaminen Kiintoaineksen poistaminen järvestä HANKEVALINNAN KOHDENTAMINEN Työn taustaa Kysely hankkeiden kehittämisestä Tulokset... 16

5 5 HANKEVALINTAMENETELMÄ Hankkeen pisteytyslomake Pisteytyslomakkeen käyttö ESIMERKKEJÄ PISTEYTYKSESTÄ Esitysten pisteytystä Tervajoki Löytänänpää Kammolanlahti Kortteisenkanava Yhteenveto POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 29

6 1 JOHDANTO 1 Vesiensuojelun yleisenä tavoitteena on vesistöjen haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen. Metsätalouden toimenpiteet, kuten ojitus, hakkuut, maanmuokkaus sekä lannoitus aiheuttavat ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Näitä haittoja pyritään estämään ja korjaamaan vesiensuojelutoimenpiteillä ja - hankkeilla. Hankkeissa pyritään hyödyntämään vesiensuojelumenetelmiä mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vesiensuojelua kaipaavia kohteita on paljon, mutta käytettävissä olevia resursseja on rajoitetusti. Tämän vuoksi voimavarat tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman hyvin ja tärkeimpiin kohteisiin. Tämän vuoksi ryhdyttiin etsimään keinoja hankevalinnan suuntaamiseksi tilaltaan heikoimmille ja eniten suojelutoimenpiteitä kaipaaville kohteille. Lisäksi haluttiin selvittää hankkeissa mukana olleiden näkemys hankkeiden toimivuudesta ja tarpeellisuudesta, sekä siitä miten hankkeet saataisiin palvelemaan paremmin yhteisöjen ja muiden alan toimijoiden tarpeita. Työssä käydään läpi luonnonhoitohankkeisiin liittyvät säädökset sekä vesiensuojeluhankkeen kulun aina hanke-esityksestä toteutushankkeen loppuraporttiin saakka. Tämän jälkeen selvitetään mitä hankkeilta halutaan metsäalan toimijoiden keskuudessa: mitkä tulisivat olla hankkeiden tavoitteet, mitkä taustatiedot ovat tärkeitä hankeesitystä selvitettäessä ja miten toimijat haluavat olla mukana hankkeissa. Työn tavoitteena oli kehittää kriteeristö, jolla vesiensuojelua koskevista metsäluonnonhoitohanke esityksistä valitaan ne, jotka ovat vesiensuojelun kannalta tärkeimpiä. Tämän avulla kaikki hanke-esitykset käytäisiin läpi painottaen samoja asioita, jolloin toteutukseen päätyisivät eniten toimenpiteitä tarvitsevat ja parhaiten hankkeille asetettuja tavoitteita tukevat esitykset.

7 2 LUONNONHOITOHANKKEET Luonnonhoitohankkeet ja niihin vaikuttavat säädökset Kemera-laki Metsäluonnon hoitohankkeet perustuvat kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) 20 säädöksiin. Luonnonhoitohankkeiden avulla pyritään vähentämään metsätalouden aiheuttamia haittoja luonnossa. Rahoituksen edellytyksenä on, ettei haitan aiheuttaja voida osoittaa. Yleisin hankemuoto on vesiensuojeluhankkeet. Hankkeiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu aina yhteistyössä metsänomistajien kanssa ja työt tehdään metsänomistajan suostumuksella. Tehtävät rakenteet ovat metsänomistajille ilmaisia. Ne rahoitetaan kokonaisuudessaan kemera rahoituksella ja samoin tarvittaessa puretaan pois hankkeen kustannuksella (Kemera opas 2004). Hoitohankkeet tulivat mahdollisiksi kestävän metsätalouden rahoituslain mukana vuoden 1997 alussa. Keski-Suomessa on tehty yksittäisiä hankkeita vuodesta 1998 saakka. (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Erillisinä metsäluonnon hoitohankkeina voidaan suunnitella ja toteuttaa (Kemera-opas 2004): - usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä - metsälain 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen kartoitusta - talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviä metsän kunnostustöitä - metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämistä tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavallista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle - metsäojitusalueen ennallistamista luonnonarvoiltaan tärkeällä alueella, sekä muita vastaavia metsäluonnonhoitoa sekä metsien monikäyttöä, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia, alueellisesti merkittäviä hankkeita.

8 2.1.2 Metsälaki 3 Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilyy (Metsälaki 1093/1996). Luonnonhoitohankkeessa metsälaki huomioidaan esimerkiksi siten, ettei metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeiden elinympäristöjen tilaa heikennetä (Jämsen 2006) Vesilaki Tämän lain tavoitteena on (Vesilaki 264/1961): 1) edistää ja järjestää vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä niin, että se on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää 2) ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja; 3) parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Luonnonhoitohankkeessa huomioidaan toimitaanko maa- vai vesialueella. Vesialueella toimittaessa selvitetään mahdollinen vesilain mukaisten lupien tarve. Lupia tarvitaan sellaiseen toimintaan, joka vaikuttaa merkittävästi vesioloihin tai loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Esimerkiksi sillan tai padon rakentaminen ja vesistön järjestelytoimet tarvitsevat luvan (Ympäristökeskus 2005). Ojituksella tarkoitetaan metsämaan kuivattamista alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Ojitukseksi luetaan myös puron perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella olevan järven vedenkorkeuteen sekä veden vaivaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merkitys vesistönä on vähäinen ja jonka luonnonsuojelullinen arvo ei vaarannu (Ympäristökeskus 2005). Vesistön järjestelyllä tarkoitetaan erilaisin toimenpitein tulva-alueen poistamiseksi tai pienentämiseksi suoritettavaa vesistön vedenkorkeuden alentamista (Ympäristökeskus 2005). Lupia voidaan mahdollisesti joutua hakemaan ympäristölupavirastolta tai tekemään ilmoituksia, esim. ruoppauksesta kunnan ympäristöviranomaisella (Jämsen 2006).

9 2.1.4 Vesipolitiikan puitedirektiivi 4 Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tarkoituksena on luoda sellaiset puitteet, joilla ehkäistään ja vähennetään vesien pilaantumista, edistetään kestävää vedenkäyttöä, tehostetaan vesiympäristön suojelua sekä parannetaan vesiekosysteemien tilaa ja estetään tulvien ja kuivuuden vaikutuksia. Direktiiviä noudatetaan koko EU:n alueella, ja se tähtää kaikkien pintavesivarojen saamiseen hyvään ekologiseen tilaan ja pohjavesivarojen saamiseen hyvään kemialliseen ja määrälliseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. (Kaipainen 2004). Vesipuitedirektiivi antaa kehykset vesiensuojelun tavoitteille ja toimintamalleille. Metsätaloudella on vaikutusta etenkin pienille latvavesistöillä vesien ja vesiensuojelun laatuun etenkin haja-asutusalueilla. Valtakunnallisesti metsätalouden vaikutus on vähäisempi. Vesipuitedirektiivin vaatimukset ja yleinen kiinnostus vesistöjen laatuun ja virkistyskäytölliseen merkitykseen lisäävät todennäköisesti vesiensuojeluhankkeiden määrää tulevaisuudessa. (Luonnonhoitomalli 2005) Kansallinen metsäohjelma Kansallisella metsäohjelmalla pyritään turvaamaan metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo, metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsien kaikille kansalaisille antama virkistys (Maa- ja metsätalousministeriö1999). Ohjelman mukaan metsätaloudesta aiheutuva ravinnemäärä sisävesiin ja Itämereen pitää vähentää 50 % vuoden 1993 arvioidusta tasosta vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2002 tehtyjen laskelmien mukaan metsätalouden typpihuuhtouma ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaan. Sen sijaan fosforinhuuhtouma on saavuttanut tavoitetason. (Maaja metsätalousministeriö1999). Vesiensuojelun rahoitusta pyritään kehittämään niin, että metsäluonnon hoitohankkeena voitaisiin kokonaan valtion tuella rahoittaa kunnostusojitushankkeiden ulkopuolisen tilan mailla tehtävistä vesiensuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja maksaa ulkopuoliselle tilalle esimerkiksi pintavalutuskentäksi tarvittavasta alueesta korvaus. (Maa- ja metsätalousministeriö1999)

10 2.1.6 Alueellinen metsäohjelma 5 Keski-Suomen alueellista metsäohjelmaa päivitettiin vuoden 2005 lopulla. Lopullista versiota ei ole vielä olemassa, joten tiedot pohjautuvat tehtyyn työversioon. Metsäohjelma antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Metsätalouden on todettu aiheuttavan eräitä haitallisia vesistövaikutuksia. Ravinteiden osalta metsätalous aiheuttaa alle kymmenen prosenttia typen ja fosforin hajakuormituksesta. Paikallisesti metsätalous voi kuitenkin olla merkittävin vesistöjen kuormittaja, eikä metsätalouden vesiensuojelussa ole saavutettu vuonna 1998 hyväksytyn vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteita (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Vesiensuojelun kehitystavoitteena on parantaa metsätalouden vesiensuojelun tilaa niin, että uuden valmisteilla olevan vesiensuojelun tavoiteohjelman ja vesipuitedirektiivin tavoitteet täyttyvät. Metsäohjelmakaudelle kolme tärkeintä kehittämistavoitetta ovat seuraavat: Metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa siirrytään valumaaluekohtaiseen tarkasteluun Vesiensuojeluun ohjattujen resurssien käyttöä tehostetaan Osaamista ja sitoutumista parannetaan (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006) Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja toteutuksella varmistetaan, että vesiensuojeluratkaisut mitoitetaan oikein. Hankekohtaisessa suunnittelussa on alimitoituksen vaara, eli toimenpiteet saattavat jäädä hanke-alueen jollakin osalla liian vähäisiksi kun taas toisaalle panostetaan liikaa. Valuma-aluekohtaisuus mahdollistaa myös paremmin jo tehtyjen toimenpiteiden huomioimisen sekä yhteistyön eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Valuma-aluekohtainen tarkastelu on tarpeen myös silloin, kun vesiensuojelumenetelmänä käytetään tulvasäätelyä esimerkiksi putkipadoilla (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Resurssien käytön tehostaminen edellyttää uusien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöön ottoa. Metsätalouden luonnonhoitohankkeilla on toteutettu laajoja vesiensuojeluhankkeita ja samalla tehty kehitystyötä, johon pitää panostaa tulevaisuu-

11 6 dessakin. Luonnonhoitohankkeiden kohdentamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään edelleen, jotta hankkeiden vaikuttavuus paranee. Parhaiten toimivia vesiensuojelumenetelmiä käytetään osana kunnostusojitushankkeiden vesiensuojelua. Metsäkeskus laatii menetelmää hankevalinnan priorisointiin, jossa tämä opinnäytetyö on yhtenä osana (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Valuma-aluekohtainen tarkastelu edellyttää hankesuunnittelijoiden koulutusta. Lisäksi jokaisella metsätalouden toimenpideketjun työntekijällä on oltava riittävästi tietoa vesiensuojelun tärkeydestä ja menetelmistä. Samalla keskitytään sitoutumaan annettuihin tavoitteisiin (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006) Vesiensuojelun tavoiteohjelma Valtioneuvosto on tehnyt 1998 periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005, jossa esitetään yleiset ja kuormittajakohtaiset tavoitteet vesien rehevöitymisen aiheuttamien ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja pohjavesien suojelemisen tehostamiseksi. Uusi ohjelma on valmistumassa vuoden 2006 aikana. (Ympäristöministeriö 1998) Metsätaloudelle ehdotetut tavoitteet perustuvat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hyväksymään metsätalouden ympäristöohjelmaan, jossa määritellään tavoitetila vuoteen Toimet kohdistetaan erityisesti metsämaiden fosforin ja typen ravinnehäviöiden pienentämiseen vähentämällä maa-aineksen ja ravinteiden eroosiota vesiin (Ympäristöministeriö 1998). 2.2 Hanke-esitykset Hanke-esitys eli aloite jonkin ongelmakohteen parantamiselle saadaan yleensä maanomistajilta, ranta-asukkailta, kylätoimikunnilta ja muilta yhteisöiltä, kunnilta, ympäristökeskukselta ja suoraan metsäkeskukselta. Yleisimmin syynä esitykselle on kiintoaine- ja ravinnepäästöjen ehkäisy alapuoliseen vesistöön. Tällainen saattaa olla esim. jonkin tietyn puron tai muun lasku-uoman tuomien kiintoainesten aiheuttama rehevöityminen, ja näin ollen virkistyskäytön hankaloituminen (Jämsen 2005)

12 7 Hanke esityksiä tulee Keski-Suomen alueella vuodessa n. 10 kappaletta ja niistä voidaan toteuttaa n. 2-4 vuodessa, riippuen myönnetyistä luonnonhoitohanke-varoista ja hankkeiden kestosta ja laajuudesta. Esityksiä tulee useasti ranta-asukkailta, kalastuskunnilta ja maanomistajilta, kun huomataan vesistön rehevöitymisen haittaavan virkistyskäyttöä, kuten kalastusta ja veneilyä. Lisäksi nykyisin kunnostusojituksia suunnitellessa otetaan yhä enemmän huomioon vesiensuojelu ja maanomistajat ovat usein jopa halukkaita vesiensuojelu rakenteiden käyttöön maillaan (Jämsen 2005). Usein hanke-esitys on esimerkiksi tieto siitä, että jossain on ongelma, kuten jokin tietty lahti on rehevöitynyt ja sitä myöten mataloitunut. Tämä ei vielä kerro paljon ongelman lähteestä, joka saattaa olla hyvinkin kaukana ylemmillä ojitusalueilla, laskuojissa tai maanmuokkausalueilla. Näin ollen jää ongelmakohtien kartoittaminen esityksen vastaanottavalle toimihenkilölle, joka kartoittaa kohteen ensin kartalta ja usein myös maastossa. Tämä vaatii osaltaan työpanosta, joka on jostain muualta pois. Tässä vaiheessa ei kohteelle ole myönnetty rahoitusta, vaan kuluva työaika täytyy laskuttaa joltain toiselta hankkeelta ja jos hanketta ei toteutetakaan, on jonkin toisen hankkeen varoja ja siihen varattua työaikaa tuhlattu. Tästä syystä onkin valmisteltu lomake hanke-esitystä varten (liite 1), josta selviää tarkemmin tietoja kohteen sijainnista, kunnostustarpeesta ja muista mahdollisesti jo tiedossa olevista seikoista kohteeseen liittyen (Jämsen 2005). 2.3 Rahoitushakemuksen valmistelu Kun hanke-esitys saadaan, ryhdytään selvittämään tausta-aineiston avulla, mistä ongelmat ovat lähtöisin. Tässä vaiheessa olisi hyvä olla yhteydessä muihin maanomistajiin ja yhteisöihin ja kuulla heidän kantansa hankkeen aloittamisesta. Kun hanketta päätetään lähteä viemään eteenpäin, alkaa suunnitteluhankkeen rahoitushakemuksen valmistelu. Valmisteluvaiheessa olisi hyvä pitää suunnitteluhankkeen aloituskokous, jossa maanomistajilta ja muilta tahoilta pyydetään palautetta ja mielipiteitä hankkeesta. Aloituskokouksen pöytäkirja liitetään rahoitushakemukseen. Lisäksi rahoitushakemuksessa määritellään hankkeen tavoitteet, hankkeen kustannusarvio ja mahdolliset muut yhteistyötahot. (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Hankesuunnittelija tekee rahoitushakemuksen metsäkeskuksen viranomaistoiminnon esittelijälle, joka esittelee hakemuksen viranomaispäällikölle. Hän tekee päätöksen

13 8 rahoituksesta ministeriön luonnonhoitohankkeisiin varaaman rahoituksen puitteissa. Rahoitusta voidaan saada ja hakea myös muualta, kuten esimerkiksi eri yhtiöiden maille tehtävät toimenpiteet ja rakenteet tehdään heidän omalla rahoituksellaan (Jämsen 2005). Aikaisemmin valmisteluvaiheeseen on käytetty aikaa jo itse maastokäynteihinkin sekä sisällä alueen karttoihin tutustumiseen ja siten ongelmakohtien löytämiseen. Tulevaisuudessa tämän vaiheen ajankäyttö toivottavasti vähenee ja hankevalinta tehdään perustuen hanke-esitykseen ja hankkeen pisteytykseen. Tällöin maastokäynnit vähenevät tai jäävät pois ja aikaa vievä karttatyökin jää vähäisemmäksi (Jämsen 2005). Tervajoki-hankkeessa aloite tuli maanomistajilta ja ranta-asukkailta vuonna 2001 ojitushankkeiden yhteydessä, koska heillä oli huoli Tervajoen tuomista ravinteista ja kiintoaineksesta alapuoliseen vesistöön eli Alvajärveen. Asiaa tutkittaessa todettiin ongelmien olevan ylemmillä ojitusalueilla, missä ojista syöpyi varsinkin kevättulvien aikaan maa-aineksia, jotka kulkeutuivat järveen. Tämä on aiheuttanut mataloitumista ja vesikasvien lisääntymistä. Tästä syystä hanketta lähdettiin viemään eteenpäin (Jämsen 2005). 2.4 Suunnitteluhanke Rahoituspäätöksen jälkeen voidaan aloittaa suunnitteltujen maastotöiden toteutus sekä koostetaan suunnitelma. Ensimmäisenä tehdään tarkempi selvitys hankealueesta ja sen rajauksesta sekä selvitetään, missä ongelmakohdat sijaitsevat. Suunnittelun edetessä tehdään maanomistajien kanssa hankesopimukset, mieluiten jo ennen rakenteiden suunnittelua. Näin vältytään suunnittelemasta rakenteita paikoille, mihin niitä ei saa sijoittaa (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Suunnitelma sisältää hankkeen yleisselostuksen, tiedot toteutettavista toimenpiteistä ja rakenteista ja niiden kuvaukset sekä työpiirustukset, hankkeen toteutuskustannukset, yhteistyötahot ja listan maanomistajista. Lisäksi suunnitelmaan tulee liittää tiedot maanomistajien yhteyshenkilöistä tai suuremmissa hankkeissa hankkeen ohjausryhmän henkilötiedot. Usein hankkeesta pyydetään ja tulisikin pyytää myös ympäristökeskuksen lausunto, joka liitetään suunnitelman asiakirjoihin. Myös muiden yhteistyötahojen lausunnot liitetään suunnitelmaan (Jämsen 2005).

14 9 Kun suunnittelu on saatu päätökseen ja suunnitelma valmiiksi pidetään suunnitteluhankkeen loppukokous, missä esitellään kartoitustulokset maaomistajille ja kuullaan heidän mielipiteitään suunnitelmasta sekä mahdollisia ehdotuksia hankkeen eteenpäin viennin suhteen. Samalla tehdään päätös toteutushankkeen rahoitushakemuksen jättämisestä suunnitelman pohjalta. Lopullinen suunnitelma ja raportti toimitetaan viranomaispäällikölle, joka päättää lopun rahoituksen maksamisesta (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Tervajoki-hankkeessa suunnitteluvaihe alkoi keväällä 2002, jolloin pidettiin hankkeen aloituskokous, jossa asiasta tiedotettiin tarkemmin. Tätä ennen oli maanomistajia tiedotettu jo kirjeellä. Kokouksessa valittiin myös maanomistajien keskuudesta yhdyshenkilöt, joille hankkeen etenemisestä tiedotetaan ja jotka vievät tietoa eteenpäin. Hanke hyväksyttiin ja rahoitusta haettiin kokouspöytäkirjan mukaan. Rahoituspäätös saatiin kesäkuun alkupuolella. Tällöin suunnittelun maastotyöt ja kartoitus pääsivät alkuun. Kartoituksessa löydettiin ongelmakohdat ja suunniteltiin tarvittavat toimenpiteet ja rakenteet. Suunnitteluhankkeen loppukokous pidettiin joulukuussa Hankesuunnitelma esiteltiin tällöin maanomistajille ja metsäyhtiöiden edustajille. Osa hankealueesta sijaitsee metsäyhtiöiden- ja Metsähallituksen maalla, joten heidän kanssaan sovittiin, että he ovat mukana rahoittamassa omalta osaltaan tehtäviä rakenteita ja toimenpiteitä. Metsähallitus ei ollut tässä vaiheessa mukana rahoittamassa, joten jatkossa jää heidän mietittäväkseen, toteutetaanko rakenteet vai ei (Jämsen 2005). Tervajoen vesiensuojelun parantamiseksi suunniteltiin alueelle erillisiä vesiensuojelutoimenpiteitä. Alueelle rakennetaan pintavaluntakenttiä, lasketusaltaita, pohjapatoja ja putkipatoja. Lisäksi Tervajoen pieniä koskiosuuksia ennallistetaan, jokipenkkoja raivataan ja loivennetaan sekä alapuolisesta järvestä poistetaan puron tuomaa kiintoainesta aivan purosuulta. Tähän saatiin myös kalastuskunta mukaan omalla rahoituksellaan (Jämsen 2005).

15 2.5 Toteutushanke 10 Hyväksytyn suunnitteluhankkeen jälkeen lähdetään toteuttamaan suunniteltuja toimenpiteitä. Tähän haetaan oma rahoituksensa, jota haetaan yleensä heti suunnitteluhankkeen päättyessä viranomaispäälliköltä. Hakemukseen liitetään vesiensuojelusuunnitelma, joka sisältää tiedot toteutettavista toimenpiteistä, aikataulu, maanomistajalistan, tehdyt hankesopimukset, kustannusarvion ja yhteistyötahot. Tämän lisäksi tulee hakemukseen liittää saadut lausunnot ja luvat sekä valuma-alue- ja toimenpidekartta (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Kun rahoituspäätös on saatu, tehdään tarkempi aikataulutus toteutukselle ja budjetoidaan sen vuoden rahoitus. Tämän jälkeen tehdään urakoitsijoiden kanssa työsopimukset ja sovitaan kaivutöistä sekä hankitaan tarvittavat tarvikkeet, esim. rumpuputkia ja vaneria (Jämsen 2005). Tehtävät rakenteet ja toimenpiteet tehdään hankevastaavan ohjauksessa, yleensä lumettoman maan aikana, kuitenkin niin, että aiheutetaan mahdollisimman vähän vaurioita maapohjalle. Toimenpiteet pyritään saamaan kerralla valmiiksi ja toimimaan niin, ettei niiden toimintaan tarvitsisi puuttua jatkossa. Toteutushankkeen aikana voidaan pyytää palautetta ja ehdotuksia rakenteiden parantamiselle joiden mukaan tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Kun kaikki rakenteet ja toimenpiteet on saatu tehtyä ja niiden toiminta on tarkistettu, pidetään toteutushankkeen loppukokous missä esitellään toteutustyöt maanomistajille ja yhteistyötahoille. Loppukokoukseen voidaan liittää retkeily, missä nähdään kaikki toimenpiteet ja saadaan näin kattava kuva toimenpiteistä ja rakenteista. Loppukokouksesta tehdään pöytäkirja, joka liitetään raporttiin rahoittajalle, joka päättää lopun rahoituksen maksamisesta. Hankkeen valmistumisen jälkeen toimenpiteitä seurataan kahden vuoden ajan. Mikäli tehdyissä toimenpiteissä todetaan virheitä, korjataan ne hankkeen varoilla (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Tervajoki-hankkeen toteutuksen rahoitushakemus lähetettiin joulukuun lopulla 2003 ja rahoituspäätös saatiin maaliskuun lopulla Hanke toteutetaan vuosina Varsinaista toteutushankkeen aloituskokousta ei pidetty eikä sitä ole jälkeenpäin

16 pidetty tarpeellisenakaan. Hankkeen suunnitelmaa on tarkennettu hankkeen edetessä (Jämsen 2005) HANKE-ESIMERKKINÄ TERVAJOEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN PARANTAMINEN 3.1 Tervajoki hankkeessa tehdyt toimenpiteet Yhteensä tervajoen valuma-alueelle suunniteltiin n. 20 uutta rakennetta, joista suurin osa on toteutettu, muutama on jäänyt pois tai toteutetaan myöhemmin. Toteutustyöt sijoittuvat vuosille (Jämsen 2006). 3.2 Pintavaluntakentät Pintavaluntakentällä tarkoitetaan veden ohjaamista ojittamattoman alueen halki. Kentälle jää veden mukana tulevaa kiintoainesta sekä ainakin osa veden mukana tulevista ravinteista. Pintavaluntakenttä tasoittaa osaltaan myös valuma-alueen tulvahuippuja. Pintavaluntakenttänä voidaan käyttää esimerkiksi osaa kunnostusojitusalueesta, ojitusalueen kunnostuskelvotonta osaa tai luonnontilaista suota. Kentän pintakerroksen tulisi olla turvetta. Pinta-alaltaan sen tulisi olla niin suuri, että veden virtaus hidastuu tai jopa pysähtyy kentällä. Samoin kentän tehokkuutta voidaan parantaa ja toimintaaikaa jatkaa yhdistämällä pintavaluntakenttä ja laskeutusallas. Valuma-alueelta tulevat vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta jako-ojaa pitkin kentälle. Kiintoaine, kaikkein hienointa osaa lukuun ottamatta, saadaan laskeutumaan altaisiin. (Luonnonhoitomalli 2005). Tervajokihankkeessa suunniteltiin kolme pintavaluntakenttää, näistä on toteutettu kuitenkin vain yksi. Muilla kohteille toimenpiteet ovat muuttuneet tai niitä ei toteuteta ollenkaan. Toteutettu kenttä on tehty vuonna 2004 ja se toimii hyvin ympärivuoden (Jämsen 2006).

17 Laskeutusaltaat Laskeutusaltaat ovat laskuojien yhteyteen kaivettuja altaita, johon valuma-alueen valumavedet ohjataan. Laskeutusaltaiden ensisijaisena tarkoituksena on poistaa valumavesistä kiintoainetta. Samalla poistuu myös kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen veden virtausnopeuden pienentyessä. Hyvin toimivalla laskeutusaltaalla voidaan kunnostusojitusalueiden valumavesistä poistaa % kiintoaineesta. Tämä edellyttää sitä, että veden virtaamisnopeus altaassa on 1-2 cm sekunnissa ja vesi viipyy altaassa vähintään tunnin. Paras hyöty saadaan karkeilla maalajeilla (Luonnonhoitomalli 2005). Uusia altaita tervajoelle tuli yhteensä 5 ja kymmentä vanhaa allasta tyhjennettiin ja parannettiin. Yksi altaista tuli tehdyn pintavaluntakentän yläpuolelle, mistä oja tuo veden kentälle. Toinen allas tuli UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle maalle. UPM osallistui osaltaan altaan kustannuksiin (Jämsen 2006). 3.4 Pohjapato Pohjapatoja tehdään veden virtausnopeuden hidastamiseksi ja ojien syöpymisen estämiseksi. Pohjapadot tehdään ojien pohjille puusta, kivistä tai muusta materiaalista. Kaltevissa, suorissa ojissa voidaan tarvittaessa tehdä useita pohjapatoja peräkkäin. Pohjapadot vähentävät pääasiassa kiintoaineen ja sen mukana kulkeutuvien ravinteiden kuormitusta metsätalousalueelta vesistöihin (Luonnonhoitomalli 2005). Tervajoki- hankkeessa pohjapatoja tuli laskeutusaltaiden purkuojiin ns. kynnyksiksi, jotka hidastavat veden virtausta ja siten vähentävät kiintoaineen kulkeutumista. Lisäksi yksi pohjapato tehtiin nostattamaan umpeenkasvaneen suolammen vedenpintaa, samalla vaikutetaan lammen varastotilavuuteen, joka tasoittaa valuma-alueen valumia (Jämsen 2005). 3.5 Putkipadot Putkipadoilla pyritään hidastamaan veden virtausta ja samalla padottamaan vettä, jolloin osa kiintoaineista jää padon yläpuolelle. Pato koostuu rumpuputkesta, joka asennetaan ojaan maa-aineksen sisään, jolloin virtaavasta vedestä ei pääse kuin putken

18 13 halkaisijan verran vettä läpi (kuva 1) Lisäksi putkenpäätä ja kiinnitystä voidaan laittaa tukemaan vaneri. Padon yläpuolelle on hyvä kaivaa pieni allas, johon kiintoaines jää. Lisäksi putken yläpuolelle on hyvä laittaa suojaverkko, joka estää risujen ja lehtien pääsyn tukkimaan putken suuta (Jämsen 2005). Tervajoen valuma-alueelle putkipatoja käytettiin viidessä eri kohteessa. Osaan näistä laitettiin vielä supistaja putken yläpäähän lisäämään padotusta. (Jämsen 2005) KUVA 1. putkipadon rakenne 3.6 Puron koskiosuuksien ennallistaminen Purojen koskiosuuksia voidaan ennallistaa laittamalla uomaan kiviä tai liekopuita. Puron kunnostuksessa parannetaan vesiluonnon ja veden laadun lisäksi myös puron lähiympäristön ominaisuuksia. Puron kunnostuksessa ei tarvita raskaita koneita, vaan on suositeltavaa, että kunnostus tehdään mahdollisimman kevyin välinein välttäen ylimääräisiä vaurioita purossa ja sen ympäristössä. Näin puro palautuu mahdollisimman pian luonnontilaan. Menetelmä auttaa myös hajakuormituksen vähentämisessä, sillä uomaan asetetut kivet ja rungot monipuolistavat tehokkaasti virtausoloja ja luovat uomaan hitaamman ja nopeamman virtauksen alueita ja aiheuttavat sitä kautta sedimentin kasautumista. Suisteita voidaan käyttää mutkittelun alkuunsaattamiseen. Uomaan asetettu puuaines lisää myös lahopuun määrää sekä uomassa että sen välittömäs-

19 sä lähiympäristössä. Puuaines tarjoaa eliöstölle sekä suojaa, ruokaa että kiinnittymispaikkoja (Luonnonhoitomalli 2005). 14 Tervajoella ennallistettiin pienimuotoisesti n metrin matkalla olevia pieniä koskiosuuksia. Työt tehtiin miestyönä. Joen koskista pois otetut kivet siirrettiin takaisin uomaan ja näin saatiin mutkia ja suvantopaikkoja jokeen (Jämsen 2005). 3.7 Jokipenkkojen raivaus ja loiventaminen Joenpenkkoja raivaamalla ja joessa olevia mutkia loiventamalla pyritään estämään keväisten jääpatojen syntyminen ja tulvavesien nousu. Tämä on tärkeää varsinkin niittyjen ja peltojen läpi menevissä joissa (Jämsen 2005). Tervajoki kulkee useiden peltoalojen läpi, joille se aiheuttaa joka kevät vedennousua ja tulvia. Näitä pyritään vähentämään raivaamalla joen varresta vesakkoa ja loiventamaan uomaa joistain kohti. (Jämsen 2005) 3.8 Kiintoaineksen poistaminen Kiintoaineksen poistamisella eli ruoppauksella tarkoitetaan pehmeiden massojen, kuten saven ja liettymien koneellista poistamista vesialueelta. Ruoppauksia tehdään, mikäli pohja on niin matala, että sen käyttö uimiseen, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön on hankalaa. Varsinaisia vesialueilla tapahtuvia ruoppauksia ei toteuteta metsäluonnonhoito-hankkeiden varoilla, vaan rahoitus täytyy saada muista lähteistä (Ympäristökeskus 2005). Tässä hankkeessa kiintoainesta poistetaan Alvajärveen tulevalta purosuulta siten, että vesi levittyisi entistä laajemmalle alueelle rantavyöhykettä ja kiintoaines ja ravinteita pidättyisi tehokkaammin. Samalla niitetään nykyisessä uomassa olevaa vesikasvillisuutta, minkä toivotaan osaltaan parantavan veden vaihtumista ja näin ollen happitilannetta (Jämsen 2005). Hankkeen päätteeksi aiotaan järjestää retkeily maanomistajille ensikesänä. Hanke saadaan päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä (Jämsen 2005).

20 15 4 HANKEVALINNAN KOHDENTAMINEN 4.1 Työn taustaa Aikaisemmin, kun toimihenkilö sai hanke-esityksen, alkoi hän viedä sitä itse eteenpäin ja haki rahoituksen viranomaispäälliköltä. Valintaperusteet vaihtelivat ja varojen sekä voimavarojen kohdentaminen vesiensuojelullisesti tärkeimmille ja laadultaan huonotilaisemmille kohteille oli vaikeaa. Resursseja on vain tietty määrä ja ne tulisi kohdentaa tarkkaan tärkeimmille kohteille. Tämän vuoksi lähdettiinkin miettimään, miten hankevalintaan saataisiin kohdennettua eniten suojelua tarvitseville kohteille. Vesiensuojeluhankkeiden lyhyestä olemassaoloajasta ja vähäisestä tiedottamisesta johtuen ne ovat eri toimijoille ja etenkin maanomistajille vieraita eikä niihin osata suhtautua oikein. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa nykyistä metsätaloutta ja tulevat tulevaisuudessa vielä lisääntymäänkin vesipolitiikan puitedirektiivin myötä. Tämän vuoksi lähdettiin selvittämään, miten nykyistä käytäntöä voidaan muuttaa parempaan suuntaan, jolloin muutkin organisaatiot ja yhteisöt voivat olla paremmin mukana ja mitä seikkoja heidän mielestään pitäisi ottaa huomioon hanketta valittaessa. Näin saataisiin mahdollisimman suuri hyöty hankkeista. 4.2 Kysely hankkeiden kehittämisestä Koska tarkoituksena oli kehittää hankevalintaa, päätettiin tehdä kysely hankkeissa mukana olleille toimijoille ja yhteisöille ja näin tutustua heidän mielipiteeseensä hankkeiden tärkeydestä, oikeasta valinnasta, tärkeimmistä valintakriteereistä ja onnistumisesta. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä sekä muutamalle kirjeenä, ja kohdennettiin tarkasti vain hankkeissa mukana olleille, jolloin saatiin tarkkaa ja asiantuntevaa tietoa kehittämistarpeista. Näin uskottiin saatavan eniten vastauksia. Kysely lähetettiin elokuun alkupuolella vuonna 2005 ja palautus oli syyskuun alussa. Tämän avulla pyrittiin selvittämään, mitä hankkeilta ja niiden toteuttamiselta halutaan kentällä ja eri toimijoiden kannalta. Kyselylomake (liite 2) lähetettiin yhteensä 22:lle eri yhtiöiden toimihenkilölle tai jonkin yhteisön jäsenelle. Näitä olivat mm. UPM-Kymmene, metsänhoitoyhdistys, Met-

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu 1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Hankehaku esimerkkinä Susineva Jalasjärven Susinevan vesiensuojelun

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kemeran luonnonhoitohankkeiden uusi toimintamalli Luonnonhoidon uudet

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007. JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

AMO toimenpiteiden priorisointi

AMO toimenpiteiden priorisointi AMO toimenpiteiden priorisointi Annika Kangas Turku 18.5.2009 Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Priorisointi on tarpeen, jotta voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin voidaan keskittyä yhteen asiaan

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot