LUONNONHOITOHANKE- ESITYSTEN KÄSITTELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNONHOITOHANKE- ESITYSTEN KÄSITTELY"

Transkriptio

1 Joni Tiainen LUONNONHOITOHANKE- ESITYSTEN KÄSITTELY PISTEYTYS HANKEVALINNAN TUKENA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Joni Tiainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Luonnonhoitohanke-esitysten käsittely pisteytys hankevalinnan tukena Tiivistelmä Luonnonhoitohankkeet tulivat mahdollisiksi kestävän metsätalouden rahoituslain mukana vuoden 1997 alussa. Keski-Suomessa on tehty yksittäisiä hankkeita vuodesta 1998 saakka. Luonnonhoitohankkeiden avulla pyritään vähentämään metsätalouden aiheuttamia haittoja luonnossa. Yleisin hankemuoto on vesiensuojeluhankkeet. Työn tarkoituksena oli kehittää luonnonhoitohankkeiden kohdevalintaa siten, että vesiensuojelullisesti tärkeimmät kohteet löydetään ja saadaan toteutukseen. Tähän käytettiin apuna hankkeissa mukana olleiden tahojen ja yhteisöjen näkemyksiä ja kokemusta hankkeista ja niiden onnistumisesta. Lisäksi selvitettiin mahdollisia parannusehdotuksia hankkeista ja niiden kehittämisestä. Hankkeiden valinnan kehittämiseksi suunniteltiin pisteytyslomake, jonka avulla hanke-esitykset saadaan laitettua järjestykseen niiden vesiensuojelullisen tarpeen mukaan. Näin kaikki hankeesitykset käsitellään aina samoin perustein ja yhtenäisesti. Tällä säästetään luonnonhoitoon ja sen parantamiseen saatuja varoja. Hankkeiden kehittämiseksi tehtyyn kyselyyn vastanneet pitivät hankkeiden tärkeimpänä tavoitteena kuormituksen ja virtaaman vähentymistä. Hankkeet ovat onnistuneet heidän mukaansa hyvin ja niillä on vaikutusta vesiensuojeluun ja vesistöjen tilan parantamiseen. Tietoa hankkeista ja niiden toimenpiteistä toivottiin nykyistä enemmän. Asiasanat (avainsanat) luonnonhoito, valuma-alueet, vesiensuojelu, vesistöjen kunnostus Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitt.11 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Työhön liittyy myös Cd-rom-levy, joka sisältää pisteytyslomakkeen Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Juha Jämsen Keski-Suomen Metsäkeskus

3 Date of the bachelor's thesis May 29, 2006 Author Joni Tiainen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Treatment of environmental maintenance project propositions- a ranking system supporting project selection Abstract Environmental maintenance projects came possible along the financing law of sustainable forestry at beginning of year After 1998 forest centre has carried out separate environmental projects in Central Finland. The aim of these projects is to cut down the damage caused by forestry in nature. Most common project form is water protection-projects. The aim of this thesis was to develop project selection, so that the most important target destinations would be found and implemented. In this views and experiences of the communities, which have been present in the projects were used. Also one of the aims was to get possible improvement ideas about the projects and their development. For the development of project selection a pointing form was planned, which helps to put project reports in to a ranking order according to in the need of their protection. This way all the reports are handled in the same way and with same principals. This will spare the funds, which have been allocated for these projects. For the development of these projects was made an inquiry, the answers from which indicated that the most important goal of the projects is to cut down the load and flow which is caused by forestry. The respondents said that the projects have worked well and they have a good influence on water protection and the improvement of water system. They also wanted more information about the projects and their measures. Subject headings, (keywords) environmental maintenance, flow-area, water protection, repair of water system Pages Language URN 29 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices This study includes a Cd-rom that contains a ranking system form Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Juha Jämsen Forest Center Central Finland

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO LUONNONHOITO HANKE Luonnonhoitohankkeet ja niihin vaikuttavat säädökset Kemera-laki Metsälaki Vesilaki Vesipolitiikan puitedirektiivi Kansallinen metsäohjelma Alueellinen metsäohjelma Vesiensuojelun tavoiteohjelma Hanke-esitykset Rahoitushakemuksen valmistelu Suunnitteluhanke Toteutushanke HANKE-ESIMERKKINÄ TERVAJOEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN PARANTAMINEN Tervajokihankkeessa tehdyt toimenpiteet Pintavalutuskentät Laskeutusaltaat Pohjapadot Putkipadot Puron koskiosuuksien ennallistaminen Jokipenkkojenraivaus ja loiventaminen Kiintoaineksen poistaminen järvestä HANKEVALINNAN KOHDENTAMINEN Työn taustaa Kysely hankkeiden kehittämisestä Tulokset... 16

5 5 HANKEVALINTAMENETELMÄ Hankkeen pisteytyslomake Pisteytyslomakkeen käyttö ESIMERKKEJÄ PISTEYTYKSESTÄ Esitysten pisteytystä Tervajoki Löytänänpää Kammolanlahti Kortteisenkanava Yhteenveto POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 29

6 1 JOHDANTO 1 Vesiensuojelun yleisenä tavoitteena on vesistöjen haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen. Metsätalouden toimenpiteet, kuten ojitus, hakkuut, maanmuokkaus sekä lannoitus aiheuttavat ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Näitä haittoja pyritään estämään ja korjaamaan vesiensuojelutoimenpiteillä ja - hankkeilla. Hankkeissa pyritään hyödyntämään vesiensuojelumenetelmiä mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vesiensuojelua kaipaavia kohteita on paljon, mutta käytettävissä olevia resursseja on rajoitetusti. Tämän vuoksi voimavarat tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman hyvin ja tärkeimpiin kohteisiin. Tämän vuoksi ryhdyttiin etsimään keinoja hankevalinnan suuntaamiseksi tilaltaan heikoimmille ja eniten suojelutoimenpiteitä kaipaaville kohteille. Lisäksi haluttiin selvittää hankkeissa mukana olleiden näkemys hankkeiden toimivuudesta ja tarpeellisuudesta, sekä siitä miten hankkeet saataisiin palvelemaan paremmin yhteisöjen ja muiden alan toimijoiden tarpeita. Työssä käydään läpi luonnonhoitohankkeisiin liittyvät säädökset sekä vesiensuojeluhankkeen kulun aina hanke-esityksestä toteutushankkeen loppuraporttiin saakka. Tämän jälkeen selvitetään mitä hankkeilta halutaan metsäalan toimijoiden keskuudessa: mitkä tulisivat olla hankkeiden tavoitteet, mitkä taustatiedot ovat tärkeitä hankeesitystä selvitettäessä ja miten toimijat haluavat olla mukana hankkeissa. Työn tavoitteena oli kehittää kriteeristö, jolla vesiensuojelua koskevista metsäluonnonhoitohanke esityksistä valitaan ne, jotka ovat vesiensuojelun kannalta tärkeimpiä. Tämän avulla kaikki hanke-esitykset käytäisiin läpi painottaen samoja asioita, jolloin toteutukseen päätyisivät eniten toimenpiteitä tarvitsevat ja parhaiten hankkeille asetettuja tavoitteita tukevat esitykset.

7 2 LUONNONHOITOHANKKEET Luonnonhoitohankkeet ja niihin vaikuttavat säädökset Kemera-laki Metsäluonnon hoitohankkeet perustuvat kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) 20 säädöksiin. Luonnonhoitohankkeiden avulla pyritään vähentämään metsätalouden aiheuttamia haittoja luonnossa. Rahoituksen edellytyksenä on, ettei haitan aiheuttaja voida osoittaa. Yleisin hankemuoto on vesiensuojeluhankkeet. Hankkeiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu aina yhteistyössä metsänomistajien kanssa ja työt tehdään metsänomistajan suostumuksella. Tehtävät rakenteet ovat metsänomistajille ilmaisia. Ne rahoitetaan kokonaisuudessaan kemera rahoituksella ja samoin tarvittaessa puretaan pois hankkeen kustannuksella (Kemera opas 2004). Hoitohankkeet tulivat mahdollisiksi kestävän metsätalouden rahoituslain mukana vuoden 1997 alussa. Keski-Suomessa on tehty yksittäisiä hankkeita vuodesta 1998 saakka. (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Erillisinä metsäluonnon hoitohankkeina voidaan suunnitella ja toteuttaa (Kemera-opas 2004): - usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä - metsälain 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen kartoitusta - talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviä metsän kunnostustöitä - metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämistä tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavallista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle - metsäojitusalueen ennallistamista luonnonarvoiltaan tärkeällä alueella, sekä muita vastaavia metsäluonnonhoitoa sekä metsien monikäyttöä, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia, alueellisesti merkittäviä hankkeita.

8 2.1.2 Metsälaki 3 Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilyy (Metsälaki 1093/1996). Luonnonhoitohankkeessa metsälaki huomioidaan esimerkiksi siten, ettei metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeiden elinympäristöjen tilaa heikennetä (Jämsen 2006) Vesilaki Tämän lain tavoitteena on (Vesilaki 264/1961): 1) edistää ja järjestää vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä niin, että se on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää 2) ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja; 3) parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Luonnonhoitohankkeessa huomioidaan toimitaanko maa- vai vesialueella. Vesialueella toimittaessa selvitetään mahdollinen vesilain mukaisten lupien tarve. Lupia tarvitaan sellaiseen toimintaan, joka vaikuttaa merkittävästi vesioloihin tai loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Esimerkiksi sillan tai padon rakentaminen ja vesistön järjestelytoimet tarvitsevat luvan (Ympäristökeskus 2005). Ojituksella tarkoitetaan metsämaan kuivattamista alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Ojitukseksi luetaan myös puron perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella olevan järven vedenkorkeuteen sekä veden vaivaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merkitys vesistönä on vähäinen ja jonka luonnonsuojelullinen arvo ei vaarannu (Ympäristökeskus 2005). Vesistön järjestelyllä tarkoitetaan erilaisin toimenpitein tulva-alueen poistamiseksi tai pienentämiseksi suoritettavaa vesistön vedenkorkeuden alentamista (Ympäristökeskus 2005). Lupia voidaan mahdollisesti joutua hakemaan ympäristölupavirastolta tai tekemään ilmoituksia, esim. ruoppauksesta kunnan ympäristöviranomaisella (Jämsen 2006).

9 2.1.4 Vesipolitiikan puitedirektiivi 4 Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tarkoituksena on luoda sellaiset puitteet, joilla ehkäistään ja vähennetään vesien pilaantumista, edistetään kestävää vedenkäyttöä, tehostetaan vesiympäristön suojelua sekä parannetaan vesiekosysteemien tilaa ja estetään tulvien ja kuivuuden vaikutuksia. Direktiiviä noudatetaan koko EU:n alueella, ja se tähtää kaikkien pintavesivarojen saamiseen hyvään ekologiseen tilaan ja pohjavesivarojen saamiseen hyvään kemialliseen ja määrälliseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. (Kaipainen 2004). Vesipuitedirektiivi antaa kehykset vesiensuojelun tavoitteille ja toimintamalleille. Metsätaloudella on vaikutusta etenkin pienille latvavesistöillä vesien ja vesiensuojelun laatuun etenkin haja-asutusalueilla. Valtakunnallisesti metsätalouden vaikutus on vähäisempi. Vesipuitedirektiivin vaatimukset ja yleinen kiinnostus vesistöjen laatuun ja virkistyskäytölliseen merkitykseen lisäävät todennäköisesti vesiensuojeluhankkeiden määrää tulevaisuudessa. (Luonnonhoitomalli 2005) Kansallinen metsäohjelma Kansallisella metsäohjelmalla pyritään turvaamaan metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo, metsien monimuotoisuus ja elinvoimaisuus sekä metsien kaikille kansalaisille antama virkistys (Maa- ja metsätalousministeriö1999). Ohjelman mukaan metsätaloudesta aiheutuva ravinnemäärä sisävesiin ja Itämereen pitää vähentää 50 % vuoden 1993 arvioidusta tasosta vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2002 tehtyjen laskelmien mukaan metsätalouden typpihuuhtouma ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaan. Sen sijaan fosforinhuuhtouma on saavuttanut tavoitetason. (Maaja metsätalousministeriö1999). Vesiensuojelun rahoitusta pyritään kehittämään niin, että metsäluonnon hoitohankkeena voitaisiin kokonaan valtion tuella rahoittaa kunnostusojitushankkeiden ulkopuolisen tilan mailla tehtävistä vesiensuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja maksaa ulkopuoliselle tilalle esimerkiksi pintavalutuskentäksi tarvittavasta alueesta korvaus. (Maa- ja metsätalousministeriö1999)

10 2.1.6 Alueellinen metsäohjelma 5 Keski-Suomen alueellista metsäohjelmaa päivitettiin vuoden 2005 lopulla. Lopullista versiota ei ole vielä olemassa, joten tiedot pohjautuvat tehtyyn työversioon. Metsäohjelma antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Metsätalouden on todettu aiheuttavan eräitä haitallisia vesistövaikutuksia. Ravinteiden osalta metsätalous aiheuttaa alle kymmenen prosenttia typen ja fosforin hajakuormituksesta. Paikallisesti metsätalous voi kuitenkin olla merkittävin vesistöjen kuormittaja, eikä metsätalouden vesiensuojelussa ole saavutettu vuonna 1998 hyväksytyn vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteita (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Vesiensuojelun kehitystavoitteena on parantaa metsätalouden vesiensuojelun tilaa niin, että uuden valmisteilla olevan vesiensuojelun tavoiteohjelman ja vesipuitedirektiivin tavoitteet täyttyvät. Metsäohjelmakaudelle kolme tärkeintä kehittämistavoitetta ovat seuraavat: Metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa siirrytään valumaaluekohtaiseen tarkasteluun Vesiensuojeluun ohjattujen resurssien käyttöä tehostetaan Osaamista ja sitoutumista parannetaan (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006) Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja toteutuksella varmistetaan, että vesiensuojeluratkaisut mitoitetaan oikein. Hankekohtaisessa suunnittelussa on alimitoituksen vaara, eli toimenpiteet saattavat jäädä hanke-alueen jollakin osalla liian vähäisiksi kun taas toisaalle panostetaan liikaa. Valuma-aluekohtaisuus mahdollistaa myös paremmin jo tehtyjen toimenpiteiden huomioimisen sekä yhteistyön eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Valuma-aluekohtainen tarkastelu on tarpeen myös silloin, kun vesiensuojelumenetelmänä käytetään tulvasäätelyä esimerkiksi putkipadoilla (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Resurssien käytön tehostaminen edellyttää uusien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöön ottoa. Metsätalouden luonnonhoitohankkeilla on toteutettu laajoja vesiensuojeluhankkeita ja samalla tehty kehitystyötä, johon pitää panostaa tulevaisuu-

11 6 dessakin. Luonnonhoitohankkeiden kohdentamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään edelleen, jotta hankkeiden vaikuttavuus paranee. Parhaiten toimivia vesiensuojelumenetelmiä käytetään osana kunnostusojitushankkeiden vesiensuojelua. Metsäkeskus laatii menetelmää hankevalinnan priorisointiin, jossa tämä opinnäytetyö on yhtenä osana (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006). Valuma-aluekohtainen tarkastelu edellyttää hankesuunnittelijoiden koulutusta. Lisäksi jokaisella metsätalouden toimenpideketjun työntekijällä on oltava riittävästi tietoa vesiensuojelun tärkeydestä ja menetelmistä. Samalla keskitytään sitoutumaan annettuihin tavoitteisiin (Keski-Suomen metsäneuvosto 2006) Vesiensuojelun tavoiteohjelma Valtioneuvosto on tehnyt 1998 periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005, jossa esitetään yleiset ja kuormittajakohtaiset tavoitteet vesien rehevöitymisen aiheuttamien ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja pohjavesien suojelemisen tehostamiseksi. Uusi ohjelma on valmistumassa vuoden 2006 aikana. (Ympäristöministeriö 1998) Metsätaloudelle ehdotetut tavoitteet perustuvat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hyväksymään metsätalouden ympäristöohjelmaan, jossa määritellään tavoitetila vuoteen Toimet kohdistetaan erityisesti metsämaiden fosforin ja typen ravinnehäviöiden pienentämiseen vähentämällä maa-aineksen ja ravinteiden eroosiota vesiin (Ympäristöministeriö 1998). 2.2 Hanke-esitykset Hanke-esitys eli aloite jonkin ongelmakohteen parantamiselle saadaan yleensä maanomistajilta, ranta-asukkailta, kylätoimikunnilta ja muilta yhteisöiltä, kunnilta, ympäristökeskukselta ja suoraan metsäkeskukselta. Yleisimmin syynä esitykselle on kiintoaine- ja ravinnepäästöjen ehkäisy alapuoliseen vesistöön. Tällainen saattaa olla esim. jonkin tietyn puron tai muun lasku-uoman tuomien kiintoainesten aiheuttama rehevöityminen, ja näin ollen virkistyskäytön hankaloituminen (Jämsen 2005)

12 7 Hanke esityksiä tulee Keski-Suomen alueella vuodessa n. 10 kappaletta ja niistä voidaan toteuttaa n. 2-4 vuodessa, riippuen myönnetyistä luonnonhoitohanke-varoista ja hankkeiden kestosta ja laajuudesta. Esityksiä tulee useasti ranta-asukkailta, kalastuskunnilta ja maanomistajilta, kun huomataan vesistön rehevöitymisen haittaavan virkistyskäyttöä, kuten kalastusta ja veneilyä. Lisäksi nykyisin kunnostusojituksia suunnitellessa otetaan yhä enemmän huomioon vesiensuojelu ja maanomistajat ovat usein jopa halukkaita vesiensuojelu rakenteiden käyttöön maillaan (Jämsen 2005). Usein hanke-esitys on esimerkiksi tieto siitä, että jossain on ongelma, kuten jokin tietty lahti on rehevöitynyt ja sitä myöten mataloitunut. Tämä ei vielä kerro paljon ongelman lähteestä, joka saattaa olla hyvinkin kaukana ylemmillä ojitusalueilla, laskuojissa tai maanmuokkausalueilla. Näin ollen jää ongelmakohtien kartoittaminen esityksen vastaanottavalle toimihenkilölle, joka kartoittaa kohteen ensin kartalta ja usein myös maastossa. Tämä vaatii osaltaan työpanosta, joka on jostain muualta pois. Tässä vaiheessa ei kohteelle ole myönnetty rahoitusta, vaan kuluva työaika täytyy laskuttaa joltain toiselta hankkeelta ja jos hanketta ei toteutetakaan, on jonkin toisen hankkeen varoja ja siihen varattua työaikaa tuhlattu. Tästä syystä onkin valmisteltu lomake hanke-esitystä varten (liite 1), josta selviää tarkemmin tietoja kohteen sijainnista, kunnostustarpeesta ja muista mahdollisesti jo tiedossa olevista seikoista kohteeseen liittyen (Jämsen 2005). 2.3 Rahoitushakemuksen valmistelu Kun hanke-esitys saadaan, ryhdytään selvittämään tausta-aineiston avulla, mistä ongelmat ovat lähtöisin. Tässä vaiheessa olisi hyvä olla yhteydessä muihin maanomistajiin ja yhteisöihin ja kuulla heidän kantansa hankkeen aloittamisesta. Kun hanketta päätetään lähteä viemään eteenpäin, alkaa suunnitteluhankkeen rahoitushakemuksen valmistelu. Valmisteluvaiheessa olisi hyvä pitää suunnitteluhankkeen aloituskokous, jossa maanomistajilta ja muilta tahoilta pyydetään palautetta ja mielipiteitä hankkeesta. Aloituskokouksen pöytäkirja liitetään rahoitushakemukseen. Lisäksi rahoitushakemuksessa määritellään hankkeen tavoitteet, hankkeen kustannusarvio ja mahdolliset muut yhteistyötahot. (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Hankesuunnittelija tekee rahoitushakemuksen metsäkeskuksen viranomaistoiminnon esittelijälle, joka esittelee hakemuksen viranomaispäällikölle. Hän tekee päätöksen

13 8 rahoituksesta ministeriön luonnonhoitohankkeisiin varaaman rahoituksen puitteissa. Rahoitusta voidaan saada ja hakea myös muualta, kuten esimerkiksi eri yhtiöiden maille tehtävät toimenpiteet ja rakenteet tehdään heidän omalla rahoituksellaan (Jämsen 2005). Aikaisemmin valmisteluvaiheeseen on käytetty aikaa jo itse maastokäynteihinkin sekä sisällä alueen karttoihin tutustumiseen ja siten ongelmakohtien löytämiseen. Tulevaisuudessa tämän vaiheen ajankäyttö toivottavasti vähenee ja hankevalinta tehdään perustuen hanke-esitykseen ja hankkeen pisteytykseen. Tällöin maastokäynnit vähenevät tai jäävät pois ja aikaa vievä karttatyökin jää vähäisemmäksi (Jämsen 2005). Tervajoki-hankkeessa aloite tuli maanomistajilta ja ranta-asukkailta vuonna 2001 ojitushankkeiden yhteydessä, koska heillä oli huoli Tervajoen tuomista ravinteista ja kiintoaineksesta alapuoliseen vesistöön eli Alvajärveen. Asiaa tutkittaessa todettiin ongelmien olevan ylemmillä ojitusalueilla, missä ojista syöpyi varsinkin kevättulvien aikaan maa-aineksia, jotka kulkeutuivat järveen. Tämä on aiheuttanut mataloitumista ja vesikasvien lisääntymistä. Tästä syystä hanketta lähdettiin viemään eteenpäin (Jämsen 2005). 2.4 Suunnitteluhanke Rahoituspäätöksen jälkeen voidaan aloittaa suunnitteltujen maastotöiden toteutus sekä koostetaan suunnitelma. Ensimmäisenä tehdään tarkempi selvitys hankealueesta ja sen rajauksesta sekä selvitetään, missä ongelmakohdat sijaitsevat. Suunnittelun edetessä tehdään maanomistajien kanssa hankesopimukset, mieluiten jo ennen rakenteiden suunnittelua. Näin vältytään suunnittelemasta rakenteita paikoille, mihin niitä ei saa sijoittaa (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Suunnitelma sisältää hankkeen yleisselostuksen, tiedot toteutettavista toimenpiteistä ja rakenteista ja niiden kuvaukset sekä työpiirustukset, hankkeen toteutuskustannukset, yhteistyötahot ja listan maanomistajista. Lisäksi suunnitelmaan tulee liittää tiedot maanomistajien yhteyshenkilöistä tai suuremmissa hankkeissa hankkeen ohjausryhmän henkilötiedot. Usein hankkeesta pyydetään ja tulisikin pyytää myös ympäristökeskuksen lausunto, joka liitetään suunnitelman asiakirjoihin. Myös muiden yhteistyötahojen lausunnot liitetään suunnitelmaan (Jämsen 2005).

14 9 Kun suunnittelu on saatu päätökseen ja suunnitelma valmiiksi pidetään suunnitteluhankkeen loppukokous, missä esitellään kartoitustulokset maaomistajille ja kuullaan heidän mielipiteitään suunnitelmasta sekä mahdollisia ehdotuksia hankkeen eteenpäin viennin suhteen. Samalla tehdään päätös toteutushankkeen rahoitushakemuksen jättämisestä suunnitelman pohjalta. Lopullinen suunnitelma ja raportti toimitetaan viranomaispäällikölle, joka päättää lopun rahoituksen maksamisesta (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Tervajoki-hankkeessa suunnitteluvaihe alkoi keväällä 2002, jolloin pidettiin hankkeen aloituskokous, jossa asiasta tiedotettiin tarkemmin. Tätä ennen oli maanomistajia tiedotettu jo kirjeellä. Kokouksessa valittiin myös maanomistajien keskuudesta yhdyshenkilöt, joille hankkeen etenemisestä tiedotetaan ja jotka vievät tietoa eteenpäin. Hanke hyväksyttiin ja rahoitusta haettiin kokouspöytäkirjan mukaan. Rahoituspäätös saatiin kesäkuun alkupuolella. Tällöin suunnittelun maastotyöt ja kartoitus pääsivät alkuun. Kartoituksessa löydettiin ongelmakohdat ja suunniteltiin tarvittavat toimenpiteet ja rakenteet. Suunnitteluhankkeen loppukokous pidettiin joulukuussa Hankesuunnitelma esiteltiin tällöin maanomistajille ja metsäyhtiöiden edustajille. Osa hankealueesta sijaitsee metsäyhtiöiden- ja Metsähallituksen maalla, joten heidän kanssaan sovittiin, että he ovat mukana rahoittamassa omalta osaltaan tehtäviä rakenteita ja toimenpiteitä. Metsähallitus ei ollut tässä vaiheessa mukana rahoittamassa, joten jatkossa jää heidän mietittäväkseen, toteutetaanko rakenteet vai ei (Jämsen 2005). Tervajoen vesiensuojelun parantamiseksi suunniteltiin alueelle erillisiä vesiensuojelutoimenpiteitä. Alueelle rakennetaan pintavaluntakenttiä, lasketusaltaita, pohjapatoja ja putkipatoja. Lisäksi Tervajoen pieniä koskiosuuksia ennallistetaan, jokipenkkoja raivataan ja loivennetaan sekä alapuolisesta järvestä poistetaan puron tuomaa kiintoainesta aivan purosuulta. Tähän saatiin myös kalastuskunta mukaan omalla rahoituksellaan (Jämsen 2005).

15 2.5 Toteutushanke 10 Hyväksytyn suunnitteluhankkeen jälkeen lähdetään toteuttamaan suunniteltuja toimenpiteitä. Tähän haetaan oma rahoituksensa, jota haetaan yleensä heti suunnitteluhankkeen päättyessä viranomaispäälliköltä. Hakemukseen liitetään vesiensuojelusuunnitelma, joka sisältää tiedot toteutettavista toimenpiteistä, aikataulu, maanomistajalistan, tehdyt hankesopimukset, kustannusarvion ja yhteistyötahot. Tämän lisäksi tulee hakemukseen liittää saadut lausunnot ja luvat sekä valuma-alue- ja toimenpidekartta (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Kun rahoituspäätös on saatu, tehdään tarkempi aikataulutus toteutukselle ja budjetoidaan sen vuoden rahoitus. Tämän jälkeen tehdään urakoitsijoiden kanssa työsopimukset ja sovitaan kaivutöistä sekä hankitaan tarvittavat tarvikkeet, esim. rumpuputkia ja vaneria (Jämsen 2005). Tehtävät rakenteet ja toimenpiteet tehdään hankevastaavan ohjauksessa, yleensä lumettoman maan aikana, kuitenkin niin, että aiheutetaan mahdollisimman vähän vaurioita maapohjalle. Toimenpiteet pyritään saamaan kerralla valmiiksi ja toimimaan niin, ettei niiden toimintaan tarvitsisi puuttua jatkossa. Toteutushankkeen aikana voidaan pyytää palautetta ja ehdotuksia rakenteiden parantamiselle joiden mukaan tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Kun kaikki rakenteet ja toimenpiteet on saatu tehtyä ja niiden toiminta on tarkistettu, pidetään toteutushankkeen loppukokous missä esitellään toteutustyöt maanomistajille ja yhteistyötahoille. Loppukokoukseen voidaan liittää retkeily, missä nähdään kaikki toimenpiteet ja saadaan näin kattava kuva toimenpiteistä ja rakenteista. Loppukokouksesta tehdään pöytäkirja, joka liitetään raporttiin rahoittajalle, joka päättää lopun rahoituksen maksamisesta. Hankkeen valmistumisen jälkeen toimenpiteitä seurataan kahden vuoden ajan. Mikäli tehdyissä toimenpiteissä todetaan virheitä, korjataan ne hankkeen varoilla (Metsäluonnon hoitohankkeet-opas 2005). Tervajoki-hankkeen toteutuksen rahoitushakemus lähetettiin joulukuun lopulla 2003 ja rahoituspäätös saatiin maaliskuun lopulla Hanke toteutetaan vuosina Varsinaista toteutushankkeen aloituskokousta ei pidetty eikä sitä ole jälkeenpäin

16 pidetty tarpeellisenakaan. Hankkeen suunnitelmaa on tarkennettu hankkeen edetessä (Jämsen 2005) HANKE-ESIMERKKINÄ TERVAJOEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN PARANTAMINEN 3.1 Tervajoki hankkeessa tehdyt toimenpiteet Yhteensä tervajoen valuma-alueelle suunniteltiin n. 20 uutta rakennetta, joista suurin osa on toteutettu, muutama on jäänyt pois tai toteutetaan myöhemmin. Toteutustyöt sijoittuvat vuosille (Jämsen 2006). 3.2 Pintavaluntakentät Pintavaluntakentällä tarkoitetaan veden ohjaamista ojittamattoman alueen halki. Kentälle jää veden mukana tulevaa kiintoainesta sekä ainakin osa veden mukana tulevista ravinteista. Pintavaluntakenttä tasoittaa osaltaan myös valuma-alueen tulvahuippuja. Pintavaluntakenttänä voidaan käyttää esimerkiksi osaa kunnostusojitusalueesta, ojitusalueen kunnostuskelvotonta osaa tai luonnontilaista suota. Kentän pintakerroksen tulisi olla turvetta. Pinta-alaltaan sen tulisi olla niin suuri, että veden virtaus hidastuu tai jopa pysähtyy kentällä. Samoin kentän tehokkuutta voidaan parantaa ja toimintaaikaa jatkaa yhdistämällä pintavaluntakenttä ja laskeutusallas. Valuma-alueelta tulevat vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta jako-ojaa pitkin kentälle. Kiintoaine, kaikkein hienointa osaa lukuun ottamatta, saadaan laskeutumaan altaisiin. (Luonnonhoitomalli 2005). Tervajokihankkeessa suunniteltiin kolme pintavaluntakenttää, näistä on toteutettu kuitenkin vain yksi. Muilla kohteille toimenpiteet ovat muuttuneet tai niitä ei toteuteta ollenkaan. Toteutettu kenttä on tehty vuonna 2004 ja se toimii hyvin ympärivuoden (Jämsen 2006).

17 Laskeutusaltaat Laskeutusaltaat ovat laskuojien yhteyteen kaivettuja altaita, johon valuma-alueen valumavedet ohjataan. Laskeutusaltaiden ensisijaisena tarkoituksena on poistaa valumavesistä kiintoainetta. Samalla poistuu myös kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen veden virtausnopeuden pienentyessä. Hyvin toimivalla laskeutusaltaalla voidaan kunnostusojitusalueiden valumavesistä poistaa % kiintoaineesta. Tämä edellyttää sitä, että veden virtaamisnopeus altaassa on 1-2 cm sekunnissa ja vesi viipyy altaassa vähintään tunnin. Paras hyöty saadaan karkeilla maalajeilla (Luonnonhoitomalli 2005). Uusia altaita tervajoelle tuli yhteensä 5 ja kymmentä vanhaa allasta tyhjennettiin ja parannettiin. Yksi altaista tuli tehdyn pintavaluntakentän yläpuolelle, mistä oja tuo veden kentälle. Toinen allas tuli UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle maalle. UPM osallistui osaltaan altaan kustannuksiin (Jämsen 2006). 3.4 Pohjapato Pohjapatoja tehdään veden virtausnopeuden hidastamiseksi ja ojien syöpymisen estämiseksi. Pohjapadot tehdään ojien pohjille puusta, kivistä tai muusta materiaalista. Kaltevissa, suorissa ojissa voidaan tarvittaessa tehdä useita pohjapatoja peräkkäin. Pohjapadot vähentävät pääasiassa kiintoaineen ja sen mukana kulkeutuvien ravinteiden kuormitusta metsätalousalueelta vesistöihin (Luonnonhoitomalli 2005). Tervajoki- hankkeessa pohjapatoja tuli laskeutusaltaiden purkuojiin ns. kynnyksiksi, jotka hidastavat veden virtausta ja siten vähentävät kiintoaineen kulkeutumista. Lisäksi yksi pohjapato tehtiin nostattamaan umpeenkasvaneen suolammen vedenpintaa, samalla vaikutetaan lammen varastotilavuuteen, joka tasoittaa valuma-alueen valumia (Jämsen 2005). 3.5 Putkipadot Putkipadoilla pyritään hidastamaan veden virtausta ja samalla padottamaan vettä, jolloin osa kiintoaineista jää padon yläpuolelle. Pato koostuu rumpuputkesta, joka asennetaan ojaan maa-aineksen sisään, jolloin virtaavasta vedestä ei pääse kuin putken

18 13 halkaisijan verran vettä läpi (kuva 1) Lisäksi putkenpäätä ja kiinnitystä voidaan laittaa tukemaan vaneri. Padon yläpuolelle on hyvä kaivaa pieni allas, johon kiintoaines jää. Lisäksi putken yläpuolelle on hyvä laittaa suojaverkko, joka estää risujen ja lehtien pääsyn tukkimaan putken suuta (Jämsen 2005). Tervajoen valuma-alueelle putkipatoja käytettiin viidessä eri kohteessa. Osaan näistä laitettiin vielä supistaja putken yläpäähän lisäämään padotusta. (Jämsen 2005) KUVA 1. putkipadon rakenne 3.6 Puron koskiosuuksien ennallistaminen Purojen koskiosuuksia voidaan ennallistaa laittamalla uomaan kiviä tai liekopuita. Puron kunnostuksessa parannetaan vesiluonnon ja veden laadun lisäksi myös puron lähiympäristön ominaisuuksia. Puron kunnostuksessa ei tarvita raskaita koneita, vaan on suositeltavaa, että kunnostus tehdään mahdollisimman kevyin välinein välttäen ylimääräisiä vaurioita purossa ja sen ympäristössä. Näin puro palautuu mahdollisimman pian luonnontilaan. Menetelmä auttaa myös hajakuormituksen vähentämisessä, sillä uomaan asetetut kivet ja rungot monipuolistavat tehokkaasti virtausoloja ja luovat uomaan hitaamman ja nopeamman virtauksen alueita ja aiheuttavat sitä kautta sedimentin kasautumista. Suisteita voidaan käyttää mutkittelun alkuunsaattamiseen. Uomaan asetettu puuaines lisää myös lahopuun määrää sekä uomassa että sen välittömäs-

19 sä lähiympäristössä. Puuaines tarjoaa eliöstölle sekä suojaa, ruokaa että kiinnittymispaikkoja (Luonnonhoitomalli 2005). 14 Tervajoella ennallistettiin pienimuotoisesti n metrin matkalla olevia pieniä koskiosuuksia. Työt tehtiin miestyönä. Joen koskista pois otetut kivet siirrettiin takaisin uomaan ja näin saatiin mutkia ja suvantopaikkoja jokeen (Jämsen 2005). 3.7 Jokipenkkojen raivaus ja loiventaminen Joenpenkkoja raivaamalla ja joessa olevia mutkia loiventamalla pyritään estämään keväisten jääpatojen syntyminen ja tulvavesien nousu. Tämä on tärkeää varsinkin niittyjen ja peltojen läpi menevissä joissa (Jämsen 2005). Tervajoki kulkee useiden peltoalojen läpi, joille se aiheuttaa joka kevät vedennousua ja tulvia. Näitä pyritään vähentämään raivaamalla joen varresta vesakkoa ja loiventamaan uomaa joistain kohti. (Jämsen 2005) 3.8 Kiintoaineksen poistaminen Kiintoaineksen poistamisella eli ruoppauksella tarkoitetaan pehmeiden massojen, kuten saven ja liettymien koneellista poistamista vesialueelta. Ruoppauksia tehdään, mikäli pohja on niin matala, että sen käyttö uimiseen, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön on hankalaa. Varsinaisia vesialueilla tapahtuvia ruoppauksia ei toteuteta metsäluonnonhoito-hankkeiden varoilla, vaan rahoitus täytyy saada muista lähteistä (Ympäristökeskus 2005). Tässä hankkeessa kiintoainesta poistetaan Alvajärveen tulevalta purosuulta siten, että vesi levittyisi entistä laajemmalle alueelle rantavyöhykettä ja kiintoaines ja ravinteita pidättyisi tehokkaammin. Samalla niitetään nykyisessä uomassa olevaa vesikasvillisuutta, minkä toivotaan osaltaan parantavan veden vaihtumista ja näin ollen happitilannetta (Jämsen 2005). Hankkeen päätteeksi aiotaan järjestää retkeily maanomistajille ensikesänä. Hanke saadaan päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä (Jämsen 2005).

20 15 4 HANKEVALINNAN KOHDENTAMINEN 4.1 Työn taustaa Aikaisemmin, kun toimihenkilö sai hanke-esityksen, alkoi hän viedä sitä itse eteenpäin ja haki rahoituksen viranomaispäälliköltä. Valintaperusteet vaihtelivat ja varojen sekä voimavarojen kohdentaminen vesiensuojelullisesti tärkeimmille ja laadultaan huonotilaisemmille kohteille oli vaikeaa. Resursseja on vain tietty määrä ja ne tulisi kohdentaa tarkkaan tärkeimmille kohteille. Tämän vuoksi lähdettiinkin miettimään, miten hankevalintaan saataisiin kohdennettua eniten suojelua tarvitseville kohteille. Vesiensuojeluhankkeiden lyhyestä olemassaoloajasta ja vähäisestä tiedottamisesta johtuen ne ovat eri toimijoille ja etenkin maanomistajille vieraita eikä niihin osata suhtautua oikein. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa nykyistä metsätaloutta ja tulevat tulevaisuudessa vielä lisääntymäänkin vesipolitiikan puitedirektiivin myötä. Tämän vuoksi lähdettiin selvittämään, miten nykyistä käytäntöä voidaan muuttaa parempaan suuntaan, jolloin muutkin organisaatiot ja yhteisöt voivat olla paremmin mukana ja mitä seikkoja heidän mielestään pitäisi ottaa huomioon hanketta valittaessa. Näin saataisiin mahdollisimman suuri hyöty hankkeista. 4.2 Kysely hankkeiden kehittämisestä Koska tarkoituksena oli kehittää hankevalintaa, päätettiin tehdä kysely hankkeissa mukana olleille toimijoille ja yhteisöille ja näin tutustua heidän mielipiteeseensä hankkeiden tärkeydestä, oikeasta valinnasta, tärkeimmistä valintakriteereistä ja onnistumisesta. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä sekä muutamalle kirjeenä, ja kohdennettiin tarkasti vain hankkeissa mukana olleille, jolloin saatiin tarkkaa ja asiantuntevaa tietoa kehittämistarpeista. Näin uskottiin saatavan eniten vastauksia. Kysely lähetettiin elokuun alkupuolella vuonna 2005 ja palautus oli syyskuun alussa. Tämän avulla pyrittiin selvittämään, mitä hankkeilta ja niiden toteuttamiselta halutaan kentällä ja eri toimijoiden kannalta. Kyselylomake (liite 2) lähetettiin yhteensä 22:lle eri yhtiöiden toimihenkilölle tai jonkin yhteisön jäsenelle. Näitä olivat mm. UPM-Kymmene, metsänhoitoyhdistys, Met-

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI 3.9.2013 Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kemeran luonnonhoitohankkeiden uusi toimintamalli Luonnonhoidon uudet

Lisätiedot

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen

Lisätiedot