SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUE

Transkriptio

1 SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUE TOIMINTAKERTOMUS 2005 Turunmaan seutu/ulkosaariston neuvottelukunta & Lounais-Suomen ympäristökeskus /MN 1

2 1. TAUSTAA Saaristomeren biosfäärialue, joka perustettiin 1994, on osa UNESCOn tiede- ja kehitysohjelmaa Man and Biosphere (MAB). MAB ohjelman tavoitteena on tutkia ja kehittää malleja kestävästä kehityksestä. Biosfäärialueet toimivat MAB-ohjelman kestävän kehityksen malli- ja kokeilualueina ja ne edustavat samalla tärkeitä luontoja kulttuuriarvoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Turunmaan seutu ryn välillä solmitun sopimuksen mukaan yhdistys toteuttaa biosfäärialueen koordinoinnin totetuksen vuosina Lounais-Suomen ympäristökeskus maksaa /vuosi Turunmaan seudulle tästä tehtävästä. Uusi yhteistyösopimus solmittiin ympäristökesksukenja yhdistyksen välille loppuvuodesta ja se kattaa vuodet TOIMINNAN ORGANISOINTI 2.1 Biosfäärialuetoiminnan yhteistyöryhmä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Turunmaan seudun välisen sopimuksen mukaan biosfäärialueen toiminnan käytännön ohjaus johdetaan ympäristökeskuksen asettaman yhteistyöryhmän avulla. Vuonna 2005 yhteistyöryhmän jäsenet olivat: Jäsen Vara-jäsen Organisaatio Osmo Purhonen (pj) Olli Madekivi Lounais-Suomen ympäristökeskus Bengt Backman Jean-Mikael Öhman Turunmaan seutu Pirjo Hoffström Birgitta Schütt Turunmaan seutu Erik Bonsdorff Nina Söderlund Åbo Akademi Jouko Högmander Trygve Löfroth Metsähallitus Ryhmä kokoontu vuoden aikana viis kertaa: 3.2., 1.4, 3.6, 2.9. och Kesäkuun kokous pidettiin Vänössä, muut Paraisilla. Biosfäärialueen koordinaattori toimi yhteistyöryhmän sihteerinä ja esittelijänä. 2.2 Ulkosaariston neuvottelukunta Turunmaan seudun asettama Ulkosaariston neuvottelukunta on pitänyt kaksi kokousta (17.2. ja ). Neuvottelukunnalla on 13 jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Bengt Backman ja vara-puheenjohtaja on Rea Åkerfelt. Muiden tehtävien ohella neuvottelukunta toimii myös referennsiryhmänä biosfäärialueelle, ottaa osaa sen toimintakertomukseen ja vahvistaa sen toimintasuunnitelman. Biosfäärialueen koordinaattori toimi Ulkosaariston neuvottelukunnan sihteerinä. Vuoden aikana neuvottelukunta on vahvistanut toimenpideehdotuksen ulkosaaristolle sekä käsitellyt ajakohtaisia kysymyksiä (esim. Saaristomeren kansallispuisto, Merenkulkupiiri). Yhteysalusliikenteeseen liittyvät kysymykset neuvottelukunta vei Turunmaan seudun hallituksen käsiteltäväksi. 2.3 Henkilöstö 2

3 FT Mikael Nordström on toiminut biosfäärialueen koordinaattorina alkaen. 2.4 Talous Biosfäärialueen välittömät kustannukset toimintavuoden aikana olivat Tämä summa sisältää myös kolmen seminaarin järjestelykustannukset, kotimaan matkakustannukset, pienempiä kustannuksia kansainväliseen yhteistyöhön liittyen sekä ostopalveluita. 2.5 Muuta Toimintavuoden aikana biosfäärialueen tavoitteet ovat sisällytetty ja niillle on annettu merkitys Turunmaan seudun yleisessä toiminnassa. Koordinaattori on myös ollut erilaisten ohjaus- ja työryhmien jäsen. 3. TOIMINTA 3.1 Ympäristöaiheisten kehitysprojektien käynnistäminen biosfäärialueella Biosfäärialueen tärkein toimintamuoto vuoden aikana oli osallistuminen ympäristöaiheisten kehityshankkeiden käynnistämiseen. Vuoden tavoite oli keskittyä luontomatkailuun ja maisemanhoitoon. Seuraavat projektit ovat olleet vuoden aikana käynnissä tai käyynnistetty, hyväksytty tai valmisteltu: Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito - SOL (käynnissä) Biosfäärialue teki aloitteen projektista jonka valmisteluun osallistui Metsähallituksen Saaristomeren kansallispuist ja Lounais-Suomen ympäristökeskus. Projekti käynnistettiin vuonna Budjetti: (EU VALMA) Päämies: Turunmaan seutu Aikataulu: Hankevetäjä: Jukka Tobiasson ( alkaen) Biosfäärikoordinaattori on ohjausryhmän jäsen Projektin tavoitteena on kehittää uusia työmahdollisuuksia saaristolaisille maisemanhoidon saralla sekä kehittää pitkä-jänteisiä malleja tehokkaan, saaristoolosuhteille sovitetun kulttuurimaisemien hoidon mallin mukaan joka samalla tukee paikallista työllisyyttä. Toimintavuoden aikana maisemanhoitoa on tehty 11 alueella (n. 50 ha) ja n. 20 saaristolaisekke tai saaristoyrittäjälle on annettu mahdollisuus kokeilla työskennellä maisemanhoidossa. Myös kaksi yrittäjille suunnattua kurssia on järjestetty ja lisäksi kesäkuussa pidettiin yleisöle tarkoitettu maisemanhoidon teemapäivä. Coastal Sustainabilty as a Challenge - Coastsust (käynnistetty) 3

4 Biosfäärialue on tehnyt aloitteen projektista ja se on valmistettu yhteistyössä Metsähallituken Saaristomeren kansallispuiston kanssa. Projekti käynnistyi tammikuussa Budjetti: (EU InterregIIIB) Päämies: Metsähallitus/Saaristomeren kansallispuisto Aikataulu: Projektiorganisaatio: projektikoordinaatori Annastina Sarlin ja projektsuunnittelija Jonna Berghäll Biosfääriakoordinaattori on ohjausryhmän jäsen Projektin tavoitteena on perustaa yhteistyöverkosto Itämeren alueen biosfäärialueiden ja kansallispuistojen välille, kehittää malleja yhteistyötä paikallisten tahojen ja luonnonsuojelun välille osallistuvissa alueissa sekä edistää arvokkaimpien alueiden tietoisuutta Itämeren rannikoilla. Projekti käynnistettiin vuonna 2005 ja syksyllä pidettiin Latviassa seminaari jonka aiheen aoli kestävä rannikkokehitys. Lisäksi valmisteltiin selvitystä joka koskee eri tahojen suhtautumista biosfäärialueisiin ja kansallispuistoihin. Myös paikallisia toimenpiteitä tehtiin eri maissa. Saaristo ja ihminen paikallinen kulttuuri luonnon muovaajana (käynnistetty) Projekti valmisteltiin syksyllä 2004 yhteistyössä Turunmaan seudun sisällä (matkailuosasto ja biosfääritoiminta). Projekti on suora jatkumo Metsähallituksen Interreg IIIa hankkeelle Kestävän luontomatkailun kehittäminen Saaristomerellä ja länsi Viron saarilla joka päätetään keväällä Rahoitushakemus jätettiin keväällä 2005 ja projekti käynnistyi kesäkuussa. Hankevetäjä on ollut palkattuna alkaen. Budjetti: (70 % EU Tavoite 2/Lounais-Suomen ympäristökeskus) Päämies: Turunmaan seutu Aikataulu: Hankevetäjä: Jussi Nordquist Biosfäärikoordinaattori on ohjausryhmän puheenjohtaja Projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja korkeatasoista informaatiomateriaalia Turunmaan ulkosaaristosta. Projektin tavoitteena on myös nostaa Saaristomeren kansallispuisto resurssiksi ulkosaariston matkailuelinkeinolle sekä integroida kansallispuisto alueen yleiseen matkailukehitykseen. Vuoden 2005 aikana suuri osa informaatioesitteen tekstostä on tuotettu sekä tehty pohjustavaa työtä koskien kesän 2006 aikana toteutettavia käytännön toimia. Kesällä 2005 projekti kustansi kahden kuukauden opastuksen Houtskarin Jungfruskäriin. Kattava asustushistorian selvitys tullaan toteuttamaan osana projektia vuoden 2006 aikana. Metsähallitus ja Houstkarin kansanopisto ovat projektin yhteistyökummpaneita. Turunmaalainen kehitysrahasto (valmisteltu) Projekti valmisteltiin vuoden 2005 aikana ja biosfäärikoordinaattori oli jäsenenä valmistelevassa työryhmässä. Samassa veneessä r.y. puolsi rahoitushakemusta joulukuussa

5 - Budjetti (70 % EU Leader+) - Päämies: Turunmaan seutu - Aikataulu: Hankevetäjä: kuudeksi kuukaudeksi - Biosfäärikoordinaattori tulee olemaan ohjausryhmän jäsen Projektin tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia ja edellytyksiä Turunmaalaisen kehitysrahaston perustamiselle, jonka päätavoitteet liittyisivät asumisen edistämiseen ja alueen repopuloimiseen. 3.2 Neutraali keskustelufoorumi ympäristöaiheisille kysymyksille saaristossa Biosfäärialueen tulee pystyä toimimaan neutraalina foorumina ajankohtaisille ympäristöaiheisille kysymyksille saaristossa. Tämä tehtävä täytettiin vuoden 2005 aikana pääasiassa järjestämässä kolme seminaaria. Saaristomeren hylkeet, Saaristokeskus Korpoström (n 45 osallistujaa) Saaristomeren ympäristö veden laatu ja puhtaanapito, Saaristokeskus Korpoström 5.8. (n 30 osallistujaa) Merimetso Saaristomerellä Parainen (n 40 osallistujaa) 3.3 Biosfäärialue kontaktin luojana seutukunnan ja alueellisten korkeakoulujen välillä Tavoite on että biosfäärialue toimisi kontatkin luojana biosfäärialueen asukkaiden ja toimijoiden sekä Varsinais-Suomalaisten korkeakoulujen välillä. Toimintavuoden aikana tämä tavoite on toteutettu seuraavalla tavalla: Selvitys muuttoliikkeistä Turunmaan saaristossa Selvitys johon Saaristomeren biosfäärialue ja Samassa veneessä r.y. teki aloitteen tavoitteena on kyselytutkimuksen avulla selvittää ja analysoida syitä muuttoliikeistä Turunmaalla. Pilottikuntina toimi Kemiö ja Korppoo. Selvityksen perusteella pystytään tunnistamaan toimenpiteitä maallemuuton edistämiseksi. Budjetti: (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Korppoon ja Kemiön kunnat, Svenska kulturfonden) Päämies: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus (Onni Muuttaa Maalle -projekti) Toteuttajana julkishallinnon laitos, Åbo Akademi (PM Sam Grönholm) Aikataulu: Loppuraportti valmistui helmikuussa

6 Selvityksen tuloksia on vuoden aikana sovellettu ja niistä on keskusteltu Turunmaan kuntien edustajien, biosfäärialueen, Samassa veneessä r.y.:n, ja Onni Muuttaa Maalle projektin edustajien kesken. Osallistuminen Turun yliopiston hankkeeseen Korkeakoulut seutukunnissa Projektin tavoitteena on kehittää alueellisten korkeakoulujen kolmatta tehtävää, ts. Yhteistyöt lähialueisiin ja yhteiskuntaan. Projekti voidaan nähdä kanavana yhteistyön tehostamiselle Turunmaan seudun ja alueellisten korkeakoulujen välille. Biosfäärialueen koordinaattori on toiminut Turunmaan seudun edustajana projektin ohjausryhmässä. Koordinaattori on vuoden aikana osallistunut koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin jotka on projektin puitteissa järjestetty sekä valvonut ja informoinut korkeakouluasioita seutukunnalisessa yhteistyössä. 3.4 Kansainvälinen yhteistyö Toimintavuoden aikana Saaristomeren biosfäärialueella on ollut seuraavat kansainväliset yhteistyökontaktit: 1. Suoria kontakteja merellisiin biosfäärialueisiin ja kansallispuistoihin Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa Coastsust projektiin liittyen. 2. EUROMAB yhteistyö. Tavoitteena on osallistua mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisen ja pohjois-amerikkalaisen yhteistyöverkoston kokouksiin järjestettiin koordinaattorikokous Itävallan Winerwaldin biosfäärialueella. 3. NORDMAB verkostoyhteistyötä pohjoismaalaisten ja baltian maiden biosfäärialueiden välillä. Tavoite on kehittää konkreettista vaihtoa biosfäärialueiden välillä, lisätä alueiden näkyvyyttä, tukea uusien biosfäärialueiden perustamista sekä yhteisesti kehittää alueiden toimintaa. Vuonna 2005 biosfäärialueella ei ollut mahdollisuuksia osallistua toimintaan mutta ylläpiti kontakteja muun kansainvälisen toiminnan puitteissa. 4. Yhteistyö Mer de I Roisen biosfäärialueen (Finistere/Bretagne) ja Saaristomeren välillä. Kiinnostusta yhteistyöhön on olemassa (Frederiq Bioret). Tässä vaiheessa selvitetään mahdollisuuksia opiskelija/tutkijavaihdolle alueiden yliopistojen välillä. Lèna Urvoy Varsinais-Suomen Liitossa selvittelee rahoitusmahdollisuuksia. Nauvossa syksyllä 2003 pidetyn EUROMAB Coastal & Marine kokouksen tulosten seuranta. Venetsiassa pidettiin kokous biosfäärialueiden, tutkimustahojen ja muiden organisaatioiden välillä. Tavoite on pitkällä tähtäimellä lisätä yhteistyötä merellisten biosfäärialueiden ja merentuitkimuslaitosten välillä niin että biosfäärialuieta voitaisiin käyttää katalysaattoreina tutkimukselle ja seurannalle sekä linkkinä tutkimustulosten soveltamisen ja viranomaisten välillä. 5. Kansainvälinen yhteistyö ja informaationvaihto European Small Islands Network järjestön kansainvälisen projektin (Inter Island Exchange Project) puitteissa. Tämän projektin puitteissa koordinaattori on osallistunut kahteen kokoukseen Pro Turunmaan Ulkosaaristo r.y.:n kutsumana: Utössä, Marine related development Gullholmen, Ruotsi Housing. 6

7 3.5 Muuta Biosfäärialue esimerkkitapauksena YK:n Millennium Assessment -ohjelmassa Utössä järjestetyn ulkosaaristoseminaarin tuloksena, johon Signe Nybo Norjasta osallistui, Turunmaan ulkosaaristo sai tilaisuuden osallistua YK.N Millennium Assessment (MA) ohjelmaan. MA-ohjelma on globaali ja sen tavoitteet on konkreettisten esmierkkien kauttaa osoittaa miten ihminen pystyy turvaamaan ekosysteemipalveluiden riittävyyden eri puolilla maailmaa. Tavoite on että tutkimus toistetaan tietyn ajan päästä. Interaktiivisuuttaa ja yhteiustyötä paikallisten tahojen kanssa painotetaan MA-työssä. Käytännössä osallistuminen MA-työhön tarkoitti että Turunmaan seudun ulkosaariston neuvottelukunta biosfääritoiminnan kautta pystyi käynnistämään toimenpidesuunnitelman ulkosaaristolle. Suunnitelma tehtiin kaksiosaisena, yksi erillien raportti MA-ohjelmalle joka pureutuu suoraan ympäristöaiheisiin kysymyksiin sekä yleisempi osa jota työstetään ulkosaariston neuvottelukunnan toimesta Som ett resultat av utskärsseminariet på Utö 2004, i vilket Nordiska ministerrådets representant Signe Nybo från Norge deltog, fick Åbolands yttre skärgård tillfälle att medverka i Förenta Nationernas Millennium Assessment (MA) program. MAprogrammet är globalt och har som målsättning att genom konkreta fallstudier skapa en bild av hur människan på sikt kan garantera tillgången till ekosystemtjänster på olika håll i världen. Målsättningen är att undersökningen följs upp efter en viss tid. Interaktivitet och samarbete med det lokala planet poängteras i MA-arbetet. I praktiken betydde medverkan i MA-progermmet att biosfärområdet genom Region Åbolands utskärsdelegation kunde inleda arbetet med en åtgärdsplan för yttre skärgården. Planen uppgörs i två delar, med en separat rapport till MA-programmet som mera direkt tar fasta på de miljörelaterade frågeställningarna, och en mera allmän åtgärdshelhet som bearbetas och förs vidare genom Utskärsdelegationen. Skärgårdsinstitutet/Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi medverkar i arbetet som Nordiska ministerrådets avtalspartner. Det konkreta utredningsarbetet görs av Region Åboland/biosfärområdesverksamheten. Rapporten till Nordiska ministerrådet inlämnades i februari Åtgärdsplanen för Åbolands utskär har behandlats av utskärsdelegationen, som identifierat de viktigaste områdena för vilka biosfärområdet kunde bevaka i fortsättningen (miljö, boende, kommunikation, sysselsättning). Åtgärdsplanens olika teman behnadlas vid behov av utskärsdelegationen. Pro Skärgårdshavet programmet Biosfärområdet har medverkat i Pro Skärgårdshavets arbetsgrupper för fiskerinäring samt turism och båtturism. Speciell vikt har under verksamhetsåret fästs vid planeringen av Skärgårdshavets år Skärgårdshavet 2006 År 2006 ordas ett temaår för Skärgårdshavet. Temaåret förverkligas av programmet Pro Skärgårdshavet och för koordineringen svarar Åbo yrkeshögskola. Biosfärområdet deltar i temaårets projektorganisation och styrgruppsarbete. Biosfärområdets koordinator har fungerat som medlem i temaårets organisation, med 7

8 huvudansvar att informera om temaåret i Åboland. Inom ramen för temaåret har biosfärområdet stått värd för en en åboländskt diskussionstillfälle i Pargas (19 deltagare) samt varit med och presenterat temaåret vid informations- och presstillfällen i Pargas (19.8.), Åbo (1.9.), Mariehamn (8.11.) och Stockholm (skärgårdssamarbetet ). Biosfärområdet har också bidragit med att förbereda vissa evenemang under temaåret, t.ex. olika seminarier. Prima Liv På Landet Medverkat i en arbetsgrupp för projektet där frågor kring boende behandlats tillsammans med aktörer från hela Egentliga Finland. NatureIT luonnon salaisuudet luonnontuntemuksen kehittämiseksi ja saaristomatkailun vetonaulaksi Projektets målsättning är att i realtid kunna visa levande bildmaterial från olika naturmål i skärgården. Biosfärkoordinatorn har fungerat som viceordförande i styrgruppen. Projektägare är Åbo yrkeshögskola och biosfärkoordinatorn kan vid behov bistå projektet med att utreda potentiella mål i Skärgårdshavet och vara i kontakt med olika lokala aktörer. Målsättningen är också att bildmaterial i fortsättningen skall kunna visas t.ex. från Blåmusslans naturum eller Skärgårdscentrum Korpoström. Geoturismin edistäminen Virossa ja Suomessa oppien tuntemaan maan menneisyyttä (Interreg IIIa Södra Finland och Estland) Projektet har som målsättning att utveckla turistiskt informationsmaterial om geologin längs södra Finlands kust och Estland. I Finland leds projektet av Åbo universitet. Koordinatorn har deltagit i projektets finska arbetsgrupp och stöder vid behov aktiviteter i biosfärområdet. Övrigt samarbete Under verksamhetsåret har koordinatorn medverkat som sakkunnigmedlem i Pro Åbolands utskär rf:s styrelse och suttit som sakkunnig i Houtskärs kyrkliga folkhögskolas direktion. Koordinatorn har deltagit i förberedelserna för ett seminarium som ordnas av Maj och Tor Nesslings fond. Det internationella seminariet ordnas i januari 2007 i Åbo och behandlar problematiken kring introducerade arter. Koordinatorn har samarbetat med institutionen för biologi vid Åbo universitet gällande forskning kring minkens effekter på biodiversiteten i skärgården. Koordinatorn har deltagit i kvalitetarbetsgruppens arbete för internationella ärenden vid YH Sydväst. I vissa möten och förhandlingar som berört miljö- eller högskolefrågor, har koordinatorn representerat Region Åboland. Likaså har koordinatorn förberett Region Åbolands utlåtanden och kommentarer gällande miljö- och utbildningsfrågor. Synlighet och information 8

9 Föredrag och föreläsningar Archipelago Sea Biosphere, föredrag på European Small Islands Networks (ESIN) Inter Island Exchange Project (IIEP) möte om marin utveckling, Utö, (på engelska) Saaristomeren biosfäärialue, föredrag på föreningen Arkipelagia r.y.:s möte i Pargas, (på finska) Föredrag om Region Åboland på Åbo yrkeshögskolas regionutvecklingsseminarium, (på finska) Föredrag om biosfärområdet och annat, studentföreningen Dendriticum, Åbo Akademi, (på svenska) Vikaren i Skärgårdshavet, föredrag på sälseminariet, Korpoström, (på svenska) Housing and migration movements on Finnish Islands föredrag på ESINs IIEP möte om boende, Gullholmen, Sverige (på engelska) Archipelago Sea Area Biosphere Reserve, föredrag på Unescos MAB-expertmöte: kustbiosfärområden och marin forskning, Venedig, Italien, (på engelska) Saaristomeren biosfäärialue, föredrag för Sjöbjörnarna r.f., Korpoström (på finska) Archipelago Sea Area Biosphere Reserve, föredrag om biosfärverksamheten för utländska forstexperter, Region Åboland, Pargas (på engelska) Skärgårdshavets miljö vattenkvalitet och renhållning, inledningsföredrag, Korpoström, (på svenska) Skärgårdshavets temaår, på träff för intresserade, Pargas, (på svenska) Sälars biologi och identifiering på kurs för jägare, Åbolands fiskarförbund & Egentliga Finlands jaktvårdsdistrikt, Kasnäs, (på svenska) Skärgårdshavets temaår, föredrag för personalen, Region Åboland, Pargas, (på svenska) Föredrag på arbetsforum, Åbo Akademi, (på svenska) Local entrepreneurs and landscape management föredrag på EuroMAB koordinatorers möte Wienerwald, Österrike (på engelska) Saaristomeren biosfäärialue föreläsning för studerande för hållbar utveckling, Åbo Yrkeshögskola, (på finska) Korkeakoulut Turunmaalla föredrag på seminarium åt gäster från Birkaland inom Högskolorna i regionerna projektet, Åbo, (på finska) Storskarven i Skärgårdshavet, inledningsföredrag Pargas, (på svenska) Skärgårdshavets temaår, föredrag för samarbetsrådet, Nordiska Ministerrådets Skärgårdssamarbete, Stockholm, Sverige, (på svenska) Skärgårdshavets biosfärområde, föreläsning för turismstuderande, YH Sydväst, Åbo, (på svenska) Seutukuntien tarpeet ja korkeakoulujen tarjonta, föredrag på Högskolorna i regionerna projektets seminarium, Laitila, (på finska) 9

10 Intervjuer i tidningar, radio och TV Under årets gång har biosfärområdets aktiviteter och sakkunskap presenterats vid olika radio-, TVoch tidningsintervjuer. Bland dessa kan följande nämnas: Radio Vega Åboland: sälseminariumet ÅU: artikel om SOL -projektet från Houtskär, Berghamn (tillsammans med Jukka Tobiasson) FST: Intervju om havsörnen till programmet Uteliv (utkommer i slutet av 2005) 3.8. Radio Vega Åboland: intervju om seminariet i Korpoström ÅU: intervju med anledning av tidigare intervju med Johanna Mattila från seminariet i Korpoström YLE, Aamutv Luontoaamu: om biosfär och SOL (tillsammans med Jukka Tobiasson). Utkom ÅU: om Skärgårdshavet ÅU: om utvecklingsfonden Presstillfällen: 9.3. Migrationsundersökningen i Kimito och Korpo med Åbo Akademi, Åbo universitet och I Samma Båt r.f. (ÅU, TS, Radio Vega Åboland m.fl.) Pargas Skärgårdshavet 2006 (Sydvästra Finlands miljöcentral, Åbo yrkeshögskola): intervju för Radio Vega Åboland. Åbo Företagarenkät (Högskolorna i regionerna projektet) tillsammans med Åbo yrkeshögskola (TS, ÅU, Radio Vega Åboland). Pargas Skärgårdshavet 2006 (Sydvästra Finlands miljöcentral) (Åland, Nya Åland, radio Åland). Mariehamn Skärgården och människan kulturen som påverkare av miljön (ÅU, TS, Radio Vega Åboland, YLE-Lounais-Suomen uutiset, Vene-lehti). Pargas. Övrigt Text om biosfärområden allmänt och om de finska biosfärområdena i boken: Hemmi, J Matkailu, ympäristö, luonto. Osa 1. ss (skrivet av författaren samt Timo Hokkanen och Martin Öhman) företrädde koordinatorn biosfärområdet tillsammans med Region Åbolands övriga verksamhet på händelsen Åboland på Stortorget. På hösten 2005 kopplades biosfärområdets hemsidor ner från miljöministeriets server. Samarbetsgruppen beslöt utreda alternativet att biosfärområdets hemsida upprätthålls vid Region Åbolands server. 4. SAMMANFATTNING Biosfärområdet har under verksamhetsåret 2005 fungerat som en del av Region Åbolands verksamhet. Detta har betytt att verksamheten i praktiken stått nära regionen och kommunerna. Biosfärområdesverksamhetens styrorgan - 10

11 samarbetsgruppen och Utskärsdelegationen - har arbetat inom ramen för samt stött biosfärverksamheten. Resurserna för biosfärområdets koordination ( euro beviljat av miljöministeriet) räckte för att förverkliga verksamheten. Till detta bidrog att en löneinbesparing på ca 1,5 månader gjordes. Under ett år med helårs-anställning kommer situatiuonen att vara snålare. De genom biosfärområdets verksamhet startade projekten har i huvudsak finansierats externt. Region Åboland stöder projektet Skärgården och människan kulturen som påverkare av miljön som startade år 2005 med euro. Projektverksamheten har under verksamhetsåret förverkligats enligt planerna. Projekten Skärgården och människan kulturen som påverkare av miljön och Åboländsk utvecklingsfond (startar ) har tilldelats finansiering. Dessa två projekt ger en bra grund för verksamheten under 2006 och tar också starkt fasta på viktiga delar i biosfärområdesverksamheten: verksamhet med anknytning till hållbar utveckling och informationsspridning, undersökning samt gynnandet av socioekonomiska och kulturella aspekter. Dessutom kan det först nämnda projektet bidra till att lyfta fram Skärgårdhavets nationalpark som en resurs för den lokala turismnäringen och integrera nationalparksturismen i regionens allmänna turismutveckling. Under verksamhetsåret har biosfärområdet ordnat tre större seminarier. Temana har behandlat sälar, Skärgårdshavets miljö och storskarven. Ordnandet av seminarier och diskussionstillfällen ger synlighet åt biosfärområdet men kräver samtidigt relativt stora insatser. I fortsättningen är målet att ordna två seminarier per år. Samarbetet med de regionala universiteten har under verksamhetsåret förverkligats genom ett mindre utredningsprojekt om in- och utflyttning i Åbolands skärgård. Vid sidan om detta har biosfärområdets koordinator fungerat som Region Åbolands representant i Åbo universitets fortbildningscentrals projekt Högskolorna i regionerna. Målsättningen med projektet är att konkretisera de regionala högskolornas tredje uppgift, dvs samarbete och kontakter med samhället. Projektets innehåll och målsättningar utformas i samarbete med regionkommunerna. Inom ramen för projektet utförde Åbo yrkeshögskola en företagar enkät som tog fasta bl.a. på företagens behov av högskolornas tjänster. Under 2005 hade biosfärområdet kontakt med olika biosfärområden i andra länder, bl.a. i Estland, Lettland, Sverige och Frankrike. En bra grund för ett framtida utvidgat internationellt samarbete finns. Ett konkret internationellt samarbete förutsätter dock både person- och ekonomiska resurser och biosfärområdets internationella samarbete borde därför både beträffande målsättningar och praktiskt arbetet i framtiden effektivare samordnas med de regionala samarbetsparternas verksamhet på det internationella planet. Åtgärdsplanen för Åbolands yttre skärgård, som också utgörs av FN:s Millennium Assessment program, fungerar som en utgångspunkt för biosfärområdets långsiktiga verksamhet. Åtgärdsplanen har under årets lopp behandlats och diskuterats av Utskärsdelegationen, och kommer i fortsättningen att vara en central del av delegationens arbetsplan. 11