SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUE"

Transkriptio

1 SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUE TOIMINTAKERTOMUS 2005 Turunmaan seutu/ulkosaariston neuvottelukunta & Lounais-Suomen ympäristökeskus /MN 1

2 1. TAUSTAA Saaristomeren biosfäärialue, joka perustettiin 1994, on osa UNESCOn tiede- ja kehitysohjelmaa Man and Biosphere (MAB). MAB ohjelman tavoitteena on tutkia ja kehittää malleja kestävästä kehityksestä. Biosfäärialueet toimivat MAB-ohjelman kestävän kehityksen malli- ja kokeilualueina ja ne edustavat samalla tärkeitä luontoja kulttuuriarvoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Turunmaan seutu ryn välillä solmitun sopimuksen mukaan yhdistys toteuttaa biosfäärialueen koordinoinnin totetuksen vuosina Lounais-Suomen ympäristökeskus maksaa /vuosi Turunmaan seudulle tästä tehtävästä. Uusi yhteistyösopimus solmittiin ympäristökesksukenja yhdistyksen välille loppuvuodesta ja se kattaa vuodet TOIMINNAN ORGANISOINTI 2.1 Biosfäärialuetoiminnan yhteistyöryhmä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Turunmaan seudun välisen sopimuksen mukaan biosfäärialueen toiminnan käytännön ohjaus johdetaan ympäristökeskuksen asettaman yhteistyöryhmän avulla. Vuonna 2005 yhteistyöryhmän jäsenet olivat: Jäsen Vara-jäsen Organisaatio Osmo Purhonen (pj) Olli Madekivi Lounais-Suomen ympäristökeskus Bengt Backman Jean-Mikael Öhman Turunmaan seutu Pirjo Hoffström Birgitta Schütt Turunmaan seutu Erik Bonsdorff Nina Söderlund Åbo Akademi Jouko Högmander Trygve Löfroth Metsähallitus Ryhmä kokoontu vuoden aikana viis kertaa: 3.2., 1.4, 3.6, 2.9. och Kesäkuun kokous pidettiin Vänössä, muut Paraisilla. Biosfäärialueen koordinaattori toimi yhteistyöryhmän sihteerinä ja esittelijänä. 2.2 Ulkosaariston neuvottelukunta Turunmaan seudun asettama Ulkosaariston neuvottelukunta on pitänyt kaksi kokousta (17.2. ja ). Neuvottelukunnalla on 13 jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Bengt Backman ja vara-puheenjohtaja on Rea Åkerfelt. Muiden tehtävien ohella neuvottelukunta toimii myös referennsiryhmänä biosfäärialueelle, ottaa osaa sen toimintakertomukseen ja vahvistaa sen toimintasuunnitelman. Biosfäärialueen koordinaattori toimi Ulkosaariston neuvottelukunnan sihteerinä. Vuoden aikana neuvottelukunta on vahvistanut toimenpideehdotuksen ulkosaaristolle sekä käsitellyt ajakohtaisia kysymyksiä (esim. Saaristomeren kansallispuisto, Merenkulkupiiri). Yhteysalusliikenteeseen liittyvät kysymykset neuvottelukunta vei Turunmaan seudun hallituksen käsiteltäväksi. 2.3 Henkilöstö 2

3 FT Mikael Nordström on toiminut biosfäärialueen koordinaattorina alkaen. 2.4 Talous Biosfäärialueen välittömät kustannukset toimintavuoden aikana olivat Tämä summa sisältää myös kolmen seminaarin järjestelykustannukset, kotimaan matkakustannukset, pienempiä kustannuksia kansainväliseen yhteistyöhön liittyen sekä ostopalveluita. 2.5 Muuta Toimintavuoden aikana biosfäärialueen tavoitteet ovat sisällytetty ja niillle on annettu merkitys Turunmaan seudun yleisessä toiminnassa. Koordinaattori on myös ollut erilaisten ohjaus- ja työryhmien jäsen. 3. TOIMINTA 3.1 Ympäristöaiheisten kehitysprojektien käynnistäminen biosfäärialueella Biosfäärialueen tärkein toimintamuoto vuoden aikana oli osallistuminen ympäristöaiheisten kehityshankkeiden käynnistämiseen. Vuoden tavoite oli keskittyä luontomatkailuun ja maisemanhoitoon. Seuraavat projektit ovat olleet vuoden aikana käynnissä tai käyynnistetty, hyväksytty tai valmisteltu: Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito - SOL (käynnissä) Biosfäärialue teki aloitteen projektista jonka valmisteluun osallistui Metsähallituksen Saaristomeren kansallispuist ja Lounais-Suomen ympäristökeskus. Projekti käynnistettiin vuonna Budjetti: (EU VALMA) Päämies: Turunmaan seutu Aikataulu: Hankevetäjä: Jukka Tobiasson ( alkaen) Biosfäärikoordinaattori on ohjausryhmän jäsen Projektin tavoitteena on kehittää uusia työmahdollisuuksia saaristolaisille maisemanhoidon saralla sekä kehittää pitkä-jänteisiä malleja tehokkaan, saaristoolosuhteille sovitetun kulttuurimaisemien hoidon mallin mukaan joka samalla tukee paikallista työllisyyttä. Toimintavuoden aikana maisemanhoitoa on tehty 11 alueella (n. 50 ha) ja n. 20 saaristolaisekke tai saaristoyrittäjälle on annettu mahdollisuus kokeilla työskennellä maisemanhoidossa. Myös kaksi yrittäjille suunnattua kurssia on järjestetty ja lisäksi kesäkuussa pidettiin yleisöle tarkoitettu maisemanhoidon teemapäivä. Coastal Sustainabilty as a Challenge - Coastsust (käynnistetty) 3

4 Biosfäärialue on tehnyt aloitteen projektista ja se on valmistettu yhteistyössä Metsähallituken Saaristomeren kansallispuiston kanssa. Projekti käynnistyi tammikuussa Budjetti: (EU InterregIIIB) Päämies: Metsähallitus/Saaristomeren kansallispuisto Aikataulu: Projektiorganisaatio: projektikoordinaatori Annastina Sarlin ja projektsuunnittelija Jonna Berghäll Biosfääriakoordinaattori on ohjausryhmän jäsen Projektin tavoitteena on perustaa yhteistyöverkosto Itämeren alueen biosfäärialueiden ja kansallispuistojen välille, kehittää malleja yhteistyötä paikallisten tahojen ja luonnonsuojelun välille osallistuvissa alueissa sekä edistää arvokkaimpien alueiden tietoisuutta Itämeren rannikoilla. Projekti käynnistettiin vuonna 2005 ja syksyllä pidettiin Latviassa seminaari jonka aiheen aoli kestävä rannikkokehitys. Lisäksi valmisteltiin selvitystä joka koskee eri tahojen suhtautumista biosfäärialueisiin ja kansallispuistoihin. Myös paikallisia toimenpiteitä tehtiin eri maissa. Saaristo ja ihminen paikallinen kulttuuri luonnon muovaajana (käynnistetty) Projekti valmisteltiin syksyllä 2004 yhteistyössä Turunmaan seudun sisällä (matkailuosasto ja biosfääritoiminta). Projekti on suora jatkumo Metsähallituksen Interreg IIIa hankkeelle Kestävän luontomatkailun kehittäminen Saaristomerellä ja länsi Viron saarilla joka päätetään keväällä Rahoitushakemus jätettiin keväällä 2005 ja projekti käynnistyi kesäkuussa. Hankevetäjä on ollut palkattuna alkaen. Budjetti: (70 % EU Tavoite 2/Lounais-Suomen ympäristökeskus) Päämies: Turunmaan seutu Aikataulu: Hankevetäjä: Jussi Nordquist Biosfäärikoordinaattori on ohjausryhmän puheenjohtaja Projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja korkeatasoista informaatiomateriaalia Turunmaan ulkosaaristosta. Projektin tavoitteena on myös nostaa Saaristomeren kansallispuisto resurssiksi ulkosaariston matkailuelinkeinolle sekä integroida kansallispuisto alueen yleiseen matkailukehitykseen. Vuoden 2005 aikana suuri osa informaatioesitteen tekstostä on tuotettu sekä tehty pohjustavaa työtä koskien kesän 2006 aikana toteutettavia käytännön toimia. Kesällä 2005 projekti kustansi kahden kuukauden opastuksen Houtskarin Jungfruskäriin. Kattava asustushistorian selvitys tullaan toteuttamaan osana projektia vuoden 2006 aikana. Metsähallitus ja Houstkarin kansanopisto ovat projektin yhteistyökummpaneita. Turunmaalainen kehitysrahasto (valmisteltu) Projekti valmisteltiin vuoden 2005 aikana ja biosfäärikoordinaattori oli jäsenenä valmistelevassa työryhmässä. Samassa veneessä r.y. puolsi rahoitushakemusta joulukuussa

5 - Budjetti (70 % EU Leader+) - Päämies: Turunmaan seutu - Aikataulu: Hankevetäjä: kuudeksi kuukaudeksi - Biosfäärikoordinaattori tulee olemaan ohjausryhmän jäsen Projektin tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia ja edellytyksiä Turunmaalaisen kehitysrahaston perustamiselle, jonka päätavoitteet liittyisivät asumisen edistämiseen ja alueen repopuloimiseen. 3.2 Neutraali keskustelufoorumi ympäristöaiheisille kysymyksille saaristossa Biosfäärialueen tulee pystyä toimimaan neutraalina foorumina ajankohtaisille ympäristöaiheisille kysymyksille saaristossa. Tämä tehtävä täytettiin vuoden 2005 aikana pääasiassa järjestämässä kolme seminaaria. Saaristomeren hylkeet, Saaristokeskus Korpoström (n 45 osallistujaa) Saaristomeren ympäristö veden laatu ja puhtaanapito, Saaristokeskus Korpoström 5.8. (n 30 osallistujaa) Merimetso Saaristomerellä Parainen (n 40 osallistujaa) 3.3 Biosfäärialue kontaktin luojana seutukunnan ja alueellisten korkeakoulujen välillä Tavoite on että biosfäärialue toimisi kontatkin luojana biosfäärialueen asukkaiden ja toimijoiden sekä Varsinais-Suomalaisten korkeakoulujen välillä. Toimintavuoden aikana tämä tavoite on toteutettu seuraavalla tavalla: Selvitys muuttoliikkeistä Turunmaan saaristossa Selvitys johon Saaristomeren biosfäärialue ja Samassa veneessä r.y. teki aloitteen tavoitteena on kyselytutkimuksen avulla selvittää ja analysoida syitä muuttoliikeistä Turunmaalla. Pilottikuntina toimi Kemiö ja Korppoo. Selvityksen perusteella pystytään tunnistamaan toimenpiteitä maallemuuton edistämiseksi. Budjetti: (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Korppoon ja Kemiön kunnat, Svenska kulturfonden) Päämies: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus (Onni Muuttaa Maalle -projekti) Toteuttajana julkishallinnon laitos, Åbo Akademi (PM Sam Grönholm) Aikataulu: Loppuraportti valmistui helmikuussa

6 Selvityksen tuloksia on vuoden aikana sovellettu ja niistä on keskusteltu Turunmaan kuntien edustajien, biosfäärialueen, Samassa veneessä r.y.:n, ja Onni Muuttaa Maalle projektin edustajien kesken. Osallistuminen Turun yliopiston hankkeeseen Korkeakoulut seutukunnissa Projektin tavoitteena on kehittää alueellisten korkeakoulujen kolmatta tehtävää, ts. Yhteistyöt lähialueisiin ja yhteiskuntaan. Projekti voidaan nähdä kanavana yhteistyön tehostamiselle Turunmaan seudun ja alueellisten korkeakoulujen välille. Biosfäärialueen koordinaattori on toiminut Turunmaan seudun edustajana projektin ohjausryhmässä. Koordinaattori on vuoden aikana osallistunut koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin jotka on projektin puitteissa järjestetty sekä valvonut ja informoinut korkeakouluasioita seutukunnalisessa yhteistyössä. 3.4 Kansainvälinen yhteistyö Toimintavuoden aikana Saaristomeren biosfäärialueella on ollut seuraavat kansainväliset yhteistyökontaktit: 1. Suoria kontakteja merellisiin biosfäärialueisiin ja kansallispuistoihin Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa Coastsust projektiin liittyen. 2. EUROMAB yhteistyö. Tavoitteena on osallistua mahdollisuuksien mukaan eurooppalaisen ja pohjois-amerikkalaisen yhteistyöverkoston kokouksiin järjestettiin koordinaattorikokous Itävallan Winerwaldin biosfäärialueella. 3. NORDMAB verkostoyhteistyötä pohjoismaalaisten ja baltian maiden biosfäärialueiden välillä. Tavoite on kehittää konkreettista vaihtoa biosfäärialueiden välillä, lisätä alueiden näkyvyyttä, tukea uusien biosfäärialueiden perustamista sekä yhteisesti kehittää alueiden toimintaa. Vuonna 2005 biosfäärialueella ei ollut mahdollisuuksia osallistua toimintaan mutta ylläpiti kontakteja muun kansainvälisen toiminnan puitteissa. 4. Yhteistyö Mer de I Roisen biosfäärialueen (Finistere/Bretagne) ja Saaristomeren välillä. Kiinnostusta yhteistyöhön on olemassa (Frederiq Bioret). Tässä vaiheessa selvitetään mahdollisuuksia opiskelija/tutkijavaihdolle alueiden yliopistojen välillä. Lèna Urvoy Varsinais-Suomen Liitossa selvittelee rahoitusmahdollisuuksia. Nauvossa syksyllä 2003 pidetyn EUROMAB Coastal & Marine kokouksen tulosten seuranta. Venetsiassa pidettiin kokous biosfäärialueiden, tutkimustahojen ja muiden organisaatioiden välillä. Tavoite on pitkällä tähtäimellä lisätä yhteistyötä merellisten biosfäärialueiden ja merentuitkimuslaitosten välillä niin että biosfäärialuieta voitaisiin käyttää katalysaattoreina tutkimukselle ja seurannalle sekä linkkinä tutkimustulosten soveltamisen ja viranomaisten välillä. 5. Kansainvälinen yhteistyö ja informaationvaihto European Small Islands Network järjestön kansainvälisen projektin (Inter Island Exchange Project) puitteissa. Tämän projektin puitteissa koordinaattori on osallistunut kahteen kokoukseen Pro Turunmaan Ulkosaaristo r.y.:n kutsumana: Utössä, Marine related development Gullholmen, Ruotsi Housing. 6

7 3.5 Muuta Biosfäärialue esimerkkitapauksena YK:n Millennium Assessment -ohjelmassa Utössä järjestetyn ulkosaaristoseminaarin tuloksena, johon Signe Nybo Norjasta osallistui, Turunmaan ulkosaaristo sai tilaisuuden osallistua YK.N Millennium Assessment (MA) ohjelmaan. MA-ohjelma on globaali ja sen tavoitteet on konkreettisten esmierkkien kauttaa osoittaa miten ihminen pystyy turvaamaan ekosysteemipalveluiden riittävyyden eri puolilla maailmaa. Tavoite on että tutkimus toistetaan tietyn ajan päästä. Interaktiivisuuttaa ja yhteiustyötä paikallisten tahojen kanssa painotetaan MA-työssä. Käytännössä osallistuminen MA-työhön tarkoitti että Turunmaan seudun ulkosaariston neuvottelukunta biosfääritoiminnan kautta pystyi käynnistämään toimenpidesuunnitelman ulkosaaristolle. Suunnitelma tehtiin kaksiosaisena, yksi erillien raportti MA-ohjelmalle joka pureutuu suoraan ympäristöaiheisiin kysymyksiin sekä yleisempi osa jota työstetään ulkosaariston neuvottelukunnan toimesta Som ett resultat av utskärsseminariet på Utö 2004, i vilket Nordiska ministerrådets representant Signe Nybo från Norge deltog, fick Åbolands yttre skärgård tillfälle att medverka i Förenta Nationernas Millennium Assessment (MA) program. MAprogrammet är globalt och har som målsättning att genom konkreta fallstudier skapa en bild av hur människan på sikt kan garantera tillgången till ekosystemtjänster på olika håll i världen. Målsättningen är att undersökningen följs upp efter en viss tid. Interaktivitet och samarbete med det lokala planet poängteras i MA-arbetet. I praktiken betydde medverkan i MA-progermmet att biosfärområdet genom Region Åbolands utskärsdelegation kunde inleda arbetet med en åtgärdsplan för yttre skärgården. Planen uppgörs i två delar, med en separat rapport till MA-programmet som mera direkt tar fasta på de miljörelaterade frågeställningarna, och en mera allmän åtgärdshelhet som bearbetas och förs vidare genom Utskärsdelegationen. Skärgårdsinstitutet/Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi medverkar i arbetet som Nordiska ministerrådets avtalspartner. Det konkreta utredningsarbetet görs av Region Åboland/biosfärområdesverksamheten. Rapporten till Nordiska ministerrådet inlämnades i februari Åtgärdsplanen för Åbolands utskär har behandlats av utskärsdelegationen, som identifierat de viktigaste områdena för vilka biosfärområdet kunde bevaka i fortsättningen (miljö, boende, kommunikation, sysselsättning). Åtgärdsplanens olika teman behnadlas vid behov av utskärsdelegationen. Pro Skärgårdshavet programmet Biosfärområdet har medverkat i Pro Skärgårdshavets arbetsgrupper för fiskerinäring samt turism och båtturism. Speciell vikt har under verksamhetsåret fästs vid planeringen av Skärgårdshavets år Skärgårdshavet 2006 År 2006 ordas ett temaår för Skärgårdshavet. Temaåret förverkligas av programmet Pro Skärgårdshavet och för koordineringen svarar Åbo yrkeshögskola. Biosfärområdet deltar i temaårets projektorganisation och styrgruppsarbete. Biosfärområdets koordinator har fungerat som medlem i temaårets organisation, med 7

8 huvudansvar att informera om temaåret i Åboland. Inom ramen för temaåret har biosfärområdet stått värd för en en åboländskt diskussionstillfälle i Pargas (19 deltagare) samt varit med och presenterat temaåret vid informations- och presstillfällen i Pargas (19.8.), Åbo (1.9.), Mariehamn (8.11.) och Stockholm (skärgårdssamarbetet ). Biosfärområdet har också bidragit med att förbereda vissa evenemang under temaåret, t.ex. olika seminarier. Prima Liv På Landet Medverkat i en arbetsgrupp för projektet där frågor kring boende behandlats tillsammans med aktörer från hela Egentliga Finland. NatureIT luonnon salaisuudet luonnontuntemuksen kehittämiseksi ja saaristomatkailun vetonaulaksi Projektets målsättning är att i realtid kunna visa levande bildmaterial från olika naturmål i skärgården. Biosfärkoordinatorn har fungerat som viceordförande i styrgruppen. Projektägare är Åbo yrkeshögskola och biosfärkoordinatorn kan vid behov bistå projektet med att utreda potentiella mål i Skärgårdshavet och vara i kontakt med olika lokala aktörer. Målsättningen är också att bildmaterial i fortsättningen skall kunna visas t.ex. från Blåmusslans naturum eller Skärgårdscentrum Korpoström. Geoturismin edistäminen Virossa ja Suomessa oppien tuntemaan maan menneisyyttä (Interreg IIIa Södra Finland och Estland) Projektet har som målsättning att utveckla turistiskt informationsmaterial om geologin längs södra Finlands kust och Estland. I Finland leds projektet av Åbo universitet. Koordinatorn har deltagit i projektets finska arbetsgrupp och stöder vid behov aktiviteter i biosfärområdet. Övrigt samarbete Under verksamhetsåret har koordinatorn medverkat som sakkunnigmedlem i Pro Åbolands utskär rf:s styrelse och suttit som sakkunnig i Houtskärs kyrkliga folkhögskolas direktion. Koordinatorn har deltagit i förberedelserna för ett seminarium som ordnas av Maj och Tor Nesslings fond. Det internationella seminariet ordnas i januari 2007 i Åbo och behandlar problematiken kring introducerade arter. Koordinatorn har samarbetat med institutionen för biologi vid Åbo universitet gällande forskning kring minkens effekter på biodiversiteten i skärgården. Koordinatorn har deltagit i kvalitetarbetsgruppens arbete för internationella ärenden vid YH Sydväst. I vissa möten och förhandlingar som berört miljö- eller högskolefrågor, har koordinatorn representerat Region Åboland. Likaså har koordinatorn förberett Region Åbolands utlåtanden och kommentarer gällande miljö- och utbildningsfrågor. Synlighet och information 8

9 Föredrag och föreläsningar Archipelago Sea Biosphere, föredrag på European Small Islands Networks (ESIN) Inter Island Exchange Project (IIEP) möte om marin utveckling, Utö, (på engelska) Saaristomeren biosfäärialue, föredrag på föreningen Arkipelagia r.y.:s möte i Pargas, (på finska) Föredrag om Region Åboland på Åbo yrkeshögskolas regionutvecklingsseminarium, (på finska) Föredrag om biosfärområdet och annat, studentföreningen Dendriticum, Åbo Akademi, (på svenska) Vikaren i Skärgårdshavet, föredrag på sälseminariet, Korpoström, (på svenska) Housing and migration movements on Finnish Islands föredrag på ESINs IIEP möte om boende, Gullholmen, Sverige (på engelska) Archipelago Sea Area Biosphere Reserve, föredrag på Unescos MAB-expertmöte: kustbiosfärområden och marin forskning, Venedig, Italien, (på engelska) Saaristomeren biosfäärialue, föredrag för Sjöbjörnarna r.f., Korpoström (på finska) Archipelago Sea Area Biosphere Reserve, föredrag om biosfärverksamheten för utländska forstexperter, Region Åboland, Pargas (på engelska) Skärgårdshavets miljö vattenkvalitet och renhållning, inledningsföredrag, Korpoström, (på svenska) Skärgårdshavets temaår, på träff för intresserade, Pargas, (på svenska) Sälars biologi och identifiering på kurs för jägare, Åbolands fiskarförbund & Egentliga Finlands jaktvårdsdistrikt, Kasnäs, (på svenska) Skärgårdshavets temaår, föredrag för personalen, Region Åboland, Pargas, (på svenska) Föredrag på arbetsforum, Åbo Akademi, (på svenska) Local entrepreneurs and landscape management föredrag på EuroMAB koordinatorers möte Wienerwald, Österrike (på engelska) Saaristomeren biosfäärialue föreläsning för studerande för hållbar utveckling, Åbo Yrkeshögskola, (på finska) Korkeakoulut Turunmaalla föredrag på seminarium åt gäster från Birkaland inom Högskolorna i regionerna projektet, Åbo, (på finska) Storskarven i Skärgårdshavet, inledningsföredrag Pargas, (på svenska) Skärgårdshavets temaår, föredrag för samarbetsrådet, Nordiska Ministerrådets Skärgårdssamarbete, Stockholm, Sverige, (på svenska) Skärgårdshavets biosfärområde, föreläsning för turismstuderande, YH Sydväst, Åbo, (på svenska) Seutukuntien tarpeet ja korkeakoulujen tarjonta, föredrag på Högskolorna i regionerna projektets seminarium, Laitila, (på finska) 9

10 Intervjuer i tidningar, radio och TV Under årets gång har biosfärområdets aktiviteter och sakkunskap presenterats vid olika radio-, TVoch tidningsintervjuer. Bland dessa kan följande nämnas: Radio Vega Åboland: sälseminariumet ÅU: artikel om SOL -projektet från Houtskär, Berghamn (tillsammans med Jukka Tobiasson) FST: Intervju om havsörnen till programmet Uteliv (utkommer i slutet av 2005) 3.8. Radio Vega Åboland: intervju om seminariet i Korpoström ÅU: intervju med anledning av tidigare intervju med Johanna Mattila från seminariet i Korpoström YLE, Aamutv Luontoaamu: om biosfär och SOL (tillsammans med Jukka Tobiasson). Utkom ÅU: om Skärgårdshavet ÅU: om utvecklingsfonden Presstillfällen: 9.3. Migrationsundersökningen i Kimito och Korpo med Åbo Akademi, Åbo universitet och I Samma Båt r.f. (ÅU, TS, Radio Vega Åboland m.fl.) Pargas Skärgårdshavet 2006 (Sydvästra Finlands miljöcentral, Åbo yrkeshögskola): intervju för Radio Vega Åboland. Åbo Företagarenkät (Högskolorna i regionerna projektet) tillsammans med Åbo yrkeshögskola (TS, ÅU, Radio Vega Åboland). Pargas Skärgårdshavet 2006 (Sydvästra Finlands miljöcentral) (Åland, Nya Åland, radio Åland). Mariehamn Skärgården och människan kulturen som påverkare av miljön (ÅU, TS, Radio Vega Åboland, YLE-Lounais-Suomen uutiset, Vene-lehti). Pargas. Övrigt Text om biosfärområden allmänt och om de finska biosfärområdena i boken: Hemmi, J Matkailu, ympäristö, luonto. Osa 1. ss (skrivet av författaren samt Timo Hokkanen och Martin Öhman) företrädde koordinatorn biosfärområdet tillsammans med Region Åbolands övriga verksamhet på händelsen Åboland på Stortorget. På hösten 2005 kopplades biosfärområdets hemsidor ner från miljöministeriets server. Samarbetsgruppen beslöt utreda alternativet att biosfärområdets hemsida upprätthålls vid Region Åbolands server. 4. SAMMANFATTNING Biosfärområdet har under verksamhetsåret 2005 fungerat som en del av Region Åbolands verksamhet. Detta har betytt att verksamheten i praktiken stått nära regionen och kommunerna. Biosfärområdesverksamhetens styrorgan - 10

11 samarbetsgruppen och Utskärsdelegationen - har arbetat inom ramen för samt stött biosfärverksamheten. Resurserna för biosfärområdets koordination ( euro beviljat av miljöministeriet) räckte för att förverkliga verksamheten. Till detta bidrog att en löneinbesparing på ca 1,5 månader gjordes. Under ett år med helårs-anställning kommer situatiuonen att vara snålare. De genom biosfärområdets verksamhet startade projekten har i huvudsak finansierats externt. Region Åboland stöder projektet Skärgården och människan kulturen som påverkare av miljön som startade år 2005 med euro. Projektverksamheten har under verksamhetsåret förverkligats enligt planerna. Projekten Skärgården och människan kulturen som påverkare av miljön och Åboländsk utvecklingsfond (startar ) har tilldelats finansiering. Dessa två projekt ger en bra grund för verksamheten under 2006 och tar också starkt fasta på viktiga delar i biosfärområdesverksamheten: verksamhet med anknytning till hållbar utveckling och informationsspridning, undersökning samt gynnandet av socioekonomiska och kulturella aspekter. Dessutom kan det först nämnda projektet bidra till att lyfta fram Skärgårdhavets nationalpark som en resurs för den lokala turismnäringen och integrera nationalparksturismen i regionens allmänna turismutveckling. Under verksamhetsåret har biosfärområdet ordnat tre större seminarier. Temana har behandlat sälar, Skärgårdshavets miljö och storskarven. Ordnandet av seminarier och diskussionstillfällen ger synlighet åt biosfärområdet men kräver samtidigt relativt stora insatser. I fortsättningen är målet att ordna två seminarier per år. Samarbetet med de regionala universiteten har under verksamhetsåret förverkligats genom ett mindre utredningsprojekt om in- och utflyttning i Åbolands skärgård. Vid sidan om detta har biosfärområdets koordinator fungerat som Region Åbolands representant i Åbo universitets fortbildningscentrals projekt Högskolorna i regionerna. Målsättningen med projektet är att konkretisera de regionala högskolornas tredje uppgift, dvs samarbete och kontakter med samhället. Projektets innehåll och målsättningar utformas i samarbete med regionkommunerna. Inom ramen för projektet utförde Åbo yrkeshögskola en företagar enkät som tog fasta bl.a. på företagens behov av högskolornas tjänster. Under 2005 hade biosfärområdet kontakt med olika biosfärområden i andra länder, bl.a. i Estland, Lettland, Sverige och Frankrike. En bra grund för ett framtida utvidgat internationellt samarbete finns. Ett konkret internationellt samarbete förutsätter dock både person- och ekonomiska resurser och biosfärområdets internationella samarbete borde därför både beträffande målsättningar och praktiskt arbetet i framtiden effektivare samordnas med de regionala samarbetsparternas verksamhet på det internationella planet. Åtgärdsplanen för Åbolands yttre skärgård, som också utgörs av FN:s Millennium Assessment program, fungerar som en utgångspunkt för biosfärområdets långsiktiga verksamhet. Åtgärdsplanen har under årets lopp behandlats och diskuterats av Utskärsdelegationen, och kommer i fortsättningen att vara en central del av delegationens arbetsplan. 11

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

CURRICULUM. Nimi: Cornelius COLLIANDER Osoite: Storgårdinkatu 8, 21600 PARAINEN Puhelin: 02 4587875, 040 5800545 Sähköposti: c.colliander@mebb.

CURRICULUM. Nimi: Cornelius COLLIANDER Osoite: Storgårdinkatu 8, 21600 PARAINEN Puhelin: 02 4587875, 040 5800545 Sähköposti: c.colliander@mebb. CURRICULUM Nimi: Cornelius COLLIANDER Osoite: Storgårdinkatu 8, 21600 PARAINEN Puhelin: 02 4587875, 040 5800545 Sähköposti: c.colliander@mebb.net Tuotannossani olen keskittynyt dreijattuun käyttökeramiikkaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, 16-17 oktober 2007

Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, 16-17 oktober 2007 Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, 16-17 oktober 2007 DAG 1 Ordförande Ulf Bergelin, Länsstyrelsen I Norrbottens län 12:00 Lunch 13:00-13:10 Öppning av mötet Samarbetet kring Bottenviken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7 OPEN DAYS 2010 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET Itä-Suomen Pohjois-Suomessa Etelä-Suomen Varsinais-Suomen liitto Tampere Länsi-Suomi SUOMI 1 INDEX Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 652/2002 vp Suursaaren luonnonsuojeluhankkeet Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisten ja venäläisten luonnonsuojelijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyö on ollut tuloksellista. Tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka sekä kieli Tarkoitus ja toiminta Jäsenet 1 Yhdistyksen nimi on Suomen laivainsinöörien yhdistys - Finlands skeppsingenjörförening LARADI ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2001 vp Alkoholin kulutuksen lisääntyminen Eduskunnan puhemiehelle Suomi joutuu EU-jäsenyyden myötä sopeuttamaan alkoholipolitiikkansa uuteen tilanteeseen. Vuodesta 2004 lähtien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR 1 (6) PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Saaristorastit Tilaisuuden nimi Tillställningens namn 11.125s Painatuspalvelut 2 (6) Pelastuslaissa (3792011) on vaatimus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 169/2007 vp Suomenkielisten televisio-ohjelmien näkyvyys Ruotsissa Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen vuosien 2008 2011 menokehyksestä annetussa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot