Keihäsolympiadi. Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella. Ville Kujanpää. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keihäsolympiadi. Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella. Ville Kujanpää. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU"

Transkriptio

1

2 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella Ville Kujanpää Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2012

3 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ SUOMALAISEN KEIHÄÄNHEITON MENESTYSTARINA SELVITYKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Haastattelut Urheilijakyselyt Dokumentit Osallistuva havainnointi Keihäänheiton tietokanta KEIHÄSOLYMPIADI -PROJEKTIN KUVAUS Leo Pusan henkilökuva Keihäsolympiadin alkuaskeleet Urheilijoiden valinta Projektin tavoitteet Projektin talous Suurimmat muutokset projektin aikana Urheilijaryhmä Valmennustiimi Leirien määrä ja pituus Harjoitusten sisältö VALMENNUSRATKAISUT KEIHÄSOLYMPIADISSA Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltaisen valmennuksen malli Kokonaisvaltainen valmennus Keihäsolympiadissa Asiantuntijavierailijat Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksen haasteet Valmennus tiimityönä Kaksi valmentajaa, kaksi erilaista persoonaa ja valmennustyyliä Paljon leiripäiviä, kovaa treeniä Yksittäisen leirin ohjelma Leirivalmennuksen linkittäminen päivittäisvalmennukseen Valmennustietouden siirtäminen KEIHÄSOLYMPIADI URHEILIJOIDEN SILMIN... 40

4 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella Keihäsolympiadin merkitys omalle keihäänheittouralle Keihäsolympiadin vaikutus muuhun elämään Ryhmähenki Projektin jatko URHEILIJOIDEN MENESTYS JA KEHITYS Siirtyminen aikuisten sarjaan Loukkaantumiset Nuorten keihäänheittäjien kyynär- ja olkapäänalueen liikkuvuus ja urheiluvammojen ennaltaehkäisytutkimus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keihäsolympiadin toimintakonseptin hyödyntäminen muissa lajeissa LÄHTEET LIITE A. Suomen menestys keihäänheiton arvokilpailuissa LIITE B. Haastattelurungot: Leo Pusan haastattelu, urheilijahaastattelut 2008 ja urheilijahaastattelut LIITE C. Keihäsolympiadiurheilijoiden menestys SM- ja kv-tasolla LIITE D. Leireillä käyneet vierailijat LIITE E ja 2000-luvulla EM-, MM- tai olympiamitalin saavuttaneiden mieskeihäänheittäjien tuloskehitys LIITE F ja 2000-luvulla EM-, MM- tai olympiafinaalissa heittäneiden mieskeihäänheittäjien tuloskehitys... 68

5 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 4 TIIVISTELMÄ Keihäsolympiadi on Pajulahden urheiluopistolla vuonna 2004 käynnistetty opetus- ja kulttuuriministeriön tukema nuorisovalmennushanke, jossa isoa ryhmää nuoria keihäänheittäjiä useasta eri ikäluokasta on valmennettu ryhmävalmennuksen keinoin kokonaisvaltaisella valmennusotteella. Projekti on pilottihanke, jonka toimintakonseptia tullaan mahdollisesti hyödyntämään muissa lajeissa. Tämä raportti on selvitys Keihäsolympiadi -projektista. Raportti sisältää myös arviointia projektista. Selvitys toimii myös kirjallisena dokumenttina Keihäsolympiadista, sillä projektista on vähän kirjallista materiaalia tarjolla. Raportin aineisto koostuu Keihäsolympiadin rehtorin Leo Pusan sekä urheilijoiden haastatteluista, urheilijakyselyistä, erilaisista hankkeen dokumenteista, osallistuvasta havainnoinnista sekä rakennetusta keihäänheiton tietokannasta. Aineisto on kerätty vuosina ja raportti kirjoitettu vuoden 2012 aikana. Keihäsolympiadin tavoitteet ovat olleet kahdenlaiset. Toisaalta on tavoiteltu nuorten kokonaisvaltaista henkistä ja sosiaalista kasvua, toisaalta urheilullista menestystä. Näitä tavoitteita ei projektin aikana kuitenkaan priorisoitu. Keihäsolympiadin keskeisimpiä valmennusratkaisuja ovat olleet kokonaisvaltainen valmennus ja ryhmävalmennus yksilölajissa. Kokonaisvaltaisella valmennusotteella on pyritty painottamaan urheilijoille, miten kaikki heidän elämäänsä vaikuttavat tekijät, myös urheilun ulkopuoliset, vaikuttavat myös urheilu-uraan. Ryhmävalmennus yksilölajissa on uudenlainen valmennusmetodi, jonka urheilijat ovat kokeneet erittäin hedelmälliseksi. Projektilla on ollut paljon positiivisia vaikutuksia paitsi osallistujien urheilu-uraan, myös urheilun ulkopuoliseen elämään. Projektiin osallistuneet urheilijat ovat menestyneet mainiosti junioritasolla saavuttaen vuosina yhteensä 58 SM-mitalia ja kolme MM-mitalia. Siirtyminen nuorisourheilusta aikuisurheiluun ei kuitenkaan ole onnistunut kivuttomasti, sillä saldona aikuisten sarjoista on vasta yksi SM-mitali. Yhdeksi syyksi tähän voidaan katsoa urheilijoiden kärsimät lukuisat loukkaantumiset. Jos Keihäsolympiadin toimintakonseptia lähdetään toteuttamaan muissa lajeissa, on tiettyihin seikkoihin kiinnitettävä erityisesti huomiota. Ehdottomana edellytyksenä projektin onnistumiselle on sopiva valmennustiimi, joka on sataprosenttisen sitoutunut projektiin. Myös urheilijoiden tulee sitoutua projektiin, jotta syntyy valmentajien ja urheilijoiden tiivis ydinryhmä, joka takaa projektin jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden. Projektille tulee luoda selkeät priorisoidut tavoitteet alusta saakka. Lisäksi urheilijoiden päivittäisvalmennukseen pitää pystyä vaikuttamaan riittävästi. Viimeksi mainittuun kohtaan ei Keihäsolympiadissa löydetty täysin toimivaa ratkaisua. Avainsanat: selvitys, keihäänheitto, valmennus, harjoittelu

6 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 5 1 SUOMALAISEN KEIHÄÄNHEITON MENESTYSTARINA Suomi on kautta aikojen ylivoimaisesti menestynein maa keihäänheiton arvokilpailuissa. Vuonna 2004 käynnistetty Keihäsolympiadi -projekti on hanke, joka on omalta osaltaan pyrkinyt vahvistamaan suomalaista keihäskulttuuria ja tuottamaan maahamme uusia huippuheittäjiä jatkamaan suomalaista keihäänheiton menestystarinaa. Tämä tarina sai ensimmäisen lukunsa jo vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa ja on jatkunut sekä olympia-, MM- että EM-tasolla läpi historian. Suomi on saavuttanut aikuisten arvokilpailuissa yhteensä 54 mitalia (19 kultaa, 19 hopeaa ja 16 pronssia). Olympiakultamitaleja on yhdeksän kappaletta ja maailmanmestaruuksia sekä Euroopan mestaruuksia viisi kappaletta kumpiakin. Suomi on menestynyt etenkin miesten keihäänheitossa. 54 arvokisamitalista miehet ovat tuoneet 46 (85 %) naisten jäädessä kahdeksaan (15 %). Kultamitaleista 16 on miesten saavuttamia naisten kolmea vastaan. Naisilla ei tosin ole ollut yhtä monta mahdollisuutta mitalitilin kartuttamiseen, sillä naisten keihäänheitto tuli mukaan olympialaisten ohjelmaan vasta vuonna Lisäksi ensimmäiset yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut vuonna 1934 kilpailtiin vain miesten kesken. Ero sukupuolten välisessä menestyksessä ei yleisurheilussa rajoitu pelkästään keihäänheittoon. Suomi on yleisurheilun arvokilpailujen historiassa saavuttanut yhteensä 232 mitalia, joista naiset ovat voittaneet 18 (8 %). Naiset ovat siis itse asiassa menestyneet keihäänheitossa muita yleisurheilulajeja paremmin. Taulukoissa 1 4 on listattu parhaiden keihäsmaiden menestys olympialaisissa sekä aikuisten MM- ja EM-kilpailuissa. Maat on laitettu taulukoissa järjestykseen perinteisesti kultamitalien määrän mukaan. Suomi on miesten puolella kokonaismitalitilaston ylivoimainen ykkönen 16 kultamitalilla ja yhteensä 46 mitalilla (Taulukko 4). Suomen jälkeen toisena kaikkien aikojen tilastossa on Neuvostoliitto 21 mitalilla, joista kahdeksan on kultaisia. Naisten puolella Suomi ei ole menestynyt yhtä hyvin, sillä jäämme kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalle yhdeksän. Naisten tilastoa hallitsee ylivoimaisesti Saksa 32 mitalillaan, joista seitsemän on kultaisia. Kun sukupuolten mitalit lasketaan yhteen, Suomi on edelleen selvästi tilaston ykkösenä sekä kultamitalien määrässä että mitalien kokonaismäärässä. Etenkin olympialaisissa Suomi on selvästi menestynein valtio, sillä Suomen mitalimäärä on lähes kaksinkertainen tilastossa toisena olevaan Neuvostoliittoon nähden (Taulukko 1). Suomen menestys ei painotu pelkästään historiaan, minkä todistaa ykkössija MM-kilpailujen mitalitaulukossa (Taulukko 2). Ensimmäiset MMkilpailuthan järjestettiin vasta vuonna Saksalla tosin on MM-tasolla enemmän mitaleja kuin Suomella, mutta se jää Suomen taakse kultamitalien määrässä. EM-kilpailujen mitalitaulukko on ainoa, missä Suomi ei ole kärjessä ja siinäkin olemme toisena heti edesmenneen Neuvostoliiton jälkeen (Taulukko 3).

7 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 6 Taulukko 1. Maiden menestys keihäänheitossa olympialaisissa Maa Miehet Naiset Yhteensä Suomi 8-8-9= = =28 Neuvostoliitto 3-2-2= = =15 Norja 3-1-1= = =7 Tsekki 2-0-0= = =4 Saksa 1-0-0= = =11 Taulukko 2. Maiden menestys keihäänheitossa MM-kilpailuissa Maa Miehet Naiset Yhteensä Suomi 4-3-0= = =9 Tsekki 3-0-1= = =7 Norja 1-3-0= = =7 Saksa 1-0-2= = =14 Venäjä 1-0-1= = =6 Taulukko 3. Maiden menestys keihäänheitossa EM-kilpailuissa Maa Miehet Naiset Yhteensä Neuvostoliitto 5-5-1= = =21 Suomi 4-6-4= = =17 Iso-Britannia 4-1-0= = =7 Itä-Saksa 1-2-3= = =16 Saksa 0-1-2= = =14 Taulukko 4. Maiden menestys keihäänheitossa olympialaisissa, MM-kilpailuissa ja EMkilpailuissa yhteensä Maa Miehet Naiset Yhteensä Suomi = = =54 Neuvostoliitto 8-8-5= = =39 Norja 6-6-2= = =20 Saksa 2-1-4= = =39 Tsekki 6-0-3= = =16 Keihäänheitto on painin ohella ollut perinteisin ja luotettavin suomalainen kesämenestyslaji. Missään muissa urheilulajeissa Suomi ei ole saavuttanut arvokisamenestystä niin johdonmukai-

8 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 7 sesti läpi vuosikymmenien kuin näissä kahdessa lajissa. Liitteessä A olevassa taulukossa on lueteltu suomalaisten arvokilpailumenestys keihäänheitossa viimeisen reilun sadan vuoden ajalta Lontoon olympialaisista 1908 Lontoon olympialaisiin Pisin mitaliton putki on kestänyt kymmenen vuotta jona aikana käytiin neljät arvokilpailut ( ). Tämän putken lisäksi ainoastaan kaksi kertaa arvokilpailuhistoriassa Suomi on jäänyt kolmissa peräkkäisissä kisoissa ilman mitalia ( ja ). Vaikka Suomen menestys muissa yleisurheilulajeissa on viimeisten vuosikymmenien aikana taantunut, keihäänheiton menestystarina on aina vain saanut uusien lukujen kirjoittajia. Suomen pisin mitaliputki ajoittuukin melko myöhäiseen vaiheeseen, vuosiin , jolloin Suomi saavutti keihäsmitalin peräti yhdeksästä arvokilpailusta peräjälkeen. Yksittäisistä urheilijoista eniten kultamitaleja on saavuttanut Matti Järvinen. Hän voitti kahdesti Euroopan mestaruuden ja kerran olympiakultaa. Eniten mitaleja on Seppo Rädyllä, kuusi kappaletta. Suomen mitalit ovat jakautuneet yhteensä 29 urheilijalle. Enemmän kuin kaksi mitalia saavuttaneita urheilijoita on Järvisen ja Rädyn lisäksi ainoastaan kaksi, Tero Pitkämäki (neljä mitalia) ja Mikaela Ingberg (kolme mitalia). Suomen mitalisaalis on siis jakautunut laajalle rintamalle, kun taas kaikkien aikojen tilastossa (Taulukko 4) sijoilla kolme ja viisi olevien Norjan ja Tsekin menestys on ollut vain muutaman urheilijan varassa. Norjan 20 mitalista 14 eli 70 prosenttia ovat voittaneet Andreas Thorkildsen ja Trine Hattestad. Tsekin mitalit ovat yhtä lukuun ottamatta menneet Jan Zeleznylle ja Barbora Spotakovalle. Suomen keihäsmenestys on siis jatkunut läpi historian ja maastamme on aina löytynyt uusia huippuheittäjiä jatkamaan suomalaista keihäsperinnettä varsinkin miesten puolella. Naisten kohtuullisen hyvästä arvokilpailumenestyksestä huolimatta huippuheittäjien määrä on ollut pieni. Esimerkiksi vuosina arvokilpailuedustukset jakautuivat ainoastaan neljän naisen kesken. Lajin vahvuutena on kautta historian ollut myös se, että terävimmän kärjen takaa on löytynyt laaja rintama kansallisen tason heittäjiä, jotka ovat taanneet lajin laajan levinneisyyden. Viime vuosikymmeninä tässä kulttuurissa on kuitenkin tapahtunut muutos. Huippuheittäjien määrä ja taso on säilynyt samana ja jopa noussut, mutta kärjen takana olevien heittäjien määrä on aikuisten sarjassa vähentynyt selvästi ja samalla tulostaso on heikentynyt. Heittäjien määrän väheneminen havaitaan selvästi tarkastelemalla keihäänheiton Suomen listoja vuosien varrelta (Taulukot 5 ja 6). Tarkasteluun on otettu pelkästään miesten tulokset. Naisten osalta pitkän aikavälin vertailua ei voida tehdä, sillä naisten keihäsmallia muutettiin vuonna 1999, joten tätä ennen tehdyt tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia nykyisten tulosten kanssa. Miesten keihäsmallia muutettiin jo vuonna 1986, joten vertailua voidaan suorittaa pitemmältä ajalta. Kuten taulukosta 5 nähdään, miesten top-10 listan raja oli vuonna 2011 jopa korkeampi kuin 1990-luvun alussa. Sen sijaan kun listalla mennään sijoituksissa alaspäin ja tarkastellaan top- 50 ja top-100 rajoja, huomataan että näissä tulokset ovat pudonneet tasaisesti. Molemmille listoille pääsi vuonna 2011 noin viisi metriä lyhyemmällä heitolla kuin 1990-luvun alussa.

9 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 8 Taulukko 5. Miesten keihäänheiton top-10, top-25, top-50 ja top-100 rajat Suomessa vuosina (Yleisurheilu ) top-10 76,30 78,14 78,70 79,47 77,82 76,50 77,08 78,69 top-25 73,54 72,70 73,00 72,10 72,44 70,69 70,49 71,10 top-50 69,40 68,56 67,64 66,77 66,63 64,85 63,93 64,45 top ,00 63,12 60,72 60,14 60,38 57,21 56,95 57,60 Taulukossa 6 tilannetta on tarkasteltu hieman toisella tavalla eli kuinka moni heittäjä on kunakin vuonna ylittänyt tietyn metrimäärän. Tässä tarkastelussa rajoiksi on valittu Suomen Urheiluliiton (myöhemmin SUL) luokittelussaan käyttämät tasot SM (80 m), M (76 m) ja A (71 m). SUL käyttää nykyään vielä rajapyykkiä B, mikä tarkoittaa 58 metrin heittoa. Vanhemmista Yleisurheilun vuosikirjoista ei kuitenkaan löydy tuloksia näin pitkälle, jonka vuoksi tähän tarkasteluun alimmaksi rajaksi on valittu 65 m. Taulukosta 6 havaitaan sama kehitys kuin taulukosta 5, eli korkeampien SM- ja M- rajan heittäneiden määrä on pysynyt melko vakiona, jopa kasvanut, mutta erityisesti alimman tason eli 65 metriä heittäneiden määrä on laskenut vuosien saatossa selvästi. Heitä on vuodesta 2005 lähtien ollut alle 50, kun määrä parhaimmillaan oli 84 vuonna Taulukko 6. Kuinka moni mieskeihäänheittäjä on ylittänyt 80 m, 76 m, 71 m ja 65 m vuosina (Yleisurheilu, ) SM (80 m) M (76 m) A (71 m) m Yllä esitetty kulttuurin muutos ei ole ainoastaan keihäänheiton tai yleisurheilun ongelma, vaan se koskee koko suomalaista urheilun kenttää. Urheilijat lopettavat nykyään helposti uransa aikuisuuden kynnyksellä ja alkavat keskittyä siviiliuraansa. Yhtenä tekijänä tämän taustalla on urheilun heikko arvostus Suomessa. Keihäsolympiadin kaltaisista projekteista saattaisi löytyä yksi vastalääke tähän muutokseen, sillä projektin avulla on pyritty paitsi nostamaan urheilijoita kansainväliselle huipulle myös kannustamaan terävimmän kärjen takana olevia heittäjiä pysymään lajin parissa ja jatkamaan harrastusta myös aikuisiällä. Lisäksi projektissa on haettu elinikäisen siteen muodostumista lajiin, jotta urheilijat aktiiviuran jälkeenkin jäisivät lajin pariin jossain roolissa.

10 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 9 2 SELVITYKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tämä raportti on selvitys Keihäsolympiadi -projektista. Selvityksen tavoitteena on kuvata mahdollisimman tarkasti projektin vaiheita, toimintatapoja ja sisällöllisiä ratkaisuja. Selvityksestä toivotaan olevan apua, mikäli Keihäsolympiadin toimintakonseptia yritetään hyödyntää muissa urheilulajeissa. Keihäsolympiadin vaiheista on vain vähän kirjallista materiaalia tarjolla, joten raportti toimii myös dokumenttina projektista. Raportti sisältää myös jonkin verran arviointia projektin onnistumisesta. Selvitystä varten on kerätty aineistoa seuraavilla tavoilla: 1) haastattelut, 2) urheilijakyselyt, 3) dokumentit, 4) osallistuva havainnointi ja 5) keihäänheiton tietokanta 2.1 Haastattelut Selvitystä varten tehtiin yhteensä 13 henkilöhaastattelua vuosina Ensimmäiset haastattelut tehtiin joulukuussa 2008, kun Keihäsolympiadi oli kokonaisuudessaan noin puolessa välissä. Tällöin haastateltiin viisi urheilijaa. Alkuperäisenä suunnitelmana oli haastatella Keihäsolympiadin urheilijoita ja valmentajia vuosittain, mutta tätä suunnitelmaa muutettiin vuoden 2008 jälkeen ja työn painopiste siirrettiin vuosille jolloin loput haastattelut suoritettiin. Vuonna 2011 huhtikuussa tehtiin Keihäsolympiadin rehtorin Leo Pusan laaja haastattelu ja huhti-toukokuussa 2012 aineistoa täydennettiin haastattelemalla seitsemän projektissa alusta saakka mukana ollutta urheilijaa. Urheilijahaastatteluiden päätarkoituksena oli selvittää urheilijoiden näkemyksiä ja kokemuksia projektin toteutuksesta ja sisällöistä sekä sen annista heille. Pusan haastattelussa tiedusteltiin paitsi hänen näkemyksiään projektista, kerättiin myös aineistoa Keihäsolympiadin vaiheista. Haastattelut tehtiin teemahaastattelun muodossa. Teemahaastattelulle ominainen piirre on, että haastattelussa käsiteltävät aihepiirit eli teema-alueet ovat tiedossa, mutta kysymyksillä ei ole aivan tarkkaa järjestystä tai muotoa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 203). Varsinkin Pusan haastattelu oli hyvin vapaamuotoinen. Haastattelurungot ovat liitteessä B. Kaikki pyydetyt henkilöt suostuivat haastatteluihin ja niiden toteuttaminen onnistuikin ilman ongelmia. Haastateltaville annettiin kysymysrunko etukäteen tutustuttavaksi. Kaikki haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti kasvotusten. Suurin osa haastateltavista oli valmistautunut miettimällä vastauksia etukäteen ja haastattelut sujuivatkin varsin jouhevasti. Urheilijoiden haastattelut kestivät keskimäärin 66 minuuttia ja niiden kesto vaihteli 40 minuutista lähes kahteen ja puoleen tuntiin. Pusan haastattelu kesti hieman yli kolme tuntia. Haastattelut purettiin jälkikäteen tekstiksi ja järjesteltiin teemoittain, jonka jälkeen niiden sisältöä oli helpompi analysoida.

11 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella Urheilijakyselyt Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (myöhemmin KIHU) tuli mukaan projektiin vuonna Siitä lähtien KIHU on vuosittain toteuttanut kilpailukauden jälkeisellä vuoden viimeisellä leirillä kyselyn urheilijoille. Kyselyissä oli neljä kokonaisuutta. Ensimmäisessä selvitettiin urheilijoiden siviilielämän etenemistä ja toisessa tiedusteltiin urheilijan oman valmentautumiskokonaisuuden tilaa. Kolmas osio keskittyi menneeseen harjoitus- ja kilpailukauteen. Urheilijoita pyydettiin arvioimaan omaa kauttaan tavoitteiden toteutumisen kautta ja kysyttiin kauden onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttaneista asioista. Viimeisessä kokonaisuudessa tiedusteltiin mielipiteitä ja arvioita projektin toteutuksesta ja siitä, miten projektiin osallistuminen on vaikuttanut omaan urheilu- ja siviiliuraan. Lopuksi kysyttiin vielä ryhmähenkeen vaikuttaneista asioista. Kyselyä muokattiin vuosittain jonkin verran, jotta urheilijoiden ei tarvinnut vastata samoja asioita vuodesta toiseen. Kysely täytettiin leirin yhteydessä harjoitusten välillä valvotusti. Tällä pyrittiin siihen, että urheilijat eivät vaikuttaisi toistensa vastauksiin. Mikäli urheilija ei ollut paikalla vuoden viimeisellä leirillä, kysely lähettiin hänelle kotiin palautuskuoren kanssa. Näin vastausprosentti saatiin mahdollisimman korkeaksi ja urheilijoiden mielipiteet mahdollisimman kattavasti selville. Kyselyjen päätarkoituksena oli auttaa projektin valmentajia tulevien vuosien suunnittelussa, mutta kerättyä aineistoa käytettiin myös tässä selvityksessä. Vuonna 2008 kyselyyn vastasi yhteensä 21, vuonna 2009 yhteensä 30, vuonna 2010 yhteensä 32 ja vuonna 2011 yhteensä 28 urheilijaa. 2.3 Dokumentit Selvityksen osallisilta suoraan kerätyn tiedon lisäksi materiaalina on käytetty hankkeeseen liittyviä dokumentteja. Tätä materiaalia, etenkin kirjallista, oli kuitenkin tarjolla melko niukasti. Ainoat kirjalliset materiaalit olivat vuosittain Opetus- ja kulttuuriministeriöön 1 (myöhemmin OKM) lähetyt hakemukset valtionavustuksen saamiseksi ja selvitykset valtionavustuksen käyttämisestä. OKM:n dokumenttien tarjoamat tiedot olivat kuitenkin melko pintapuolisia. Dokumenttiaineistona käytettiin projektista vuosina tehtyä DVD-materiaalia, joka sisältää urheilijoiden sekä leirien vierailijoiden haastatteluja. Lisäksi yksi projektissa alusta saakka mukana ollut urheilija oli arkistoinut kaikkien leirien ohjelmat, jotka saatiin käyttöön. Suorat lainaukset haastatteluista, urheilijakyselyistä tai muista dokumenteista on raportissa esitetty kursiivilla. Lainauksia on tietoisesti käytetty melko paljon elävöittämään tekstiä. 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön nimi oli vuoteen 2010 asti Opetusministeriö (OPM). Tässä raportissa ministeriöstä käytetään nimitystä OKM riippumatta siitä, mihin ajankohtaan viitataan.

12 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella Osallistuva havainnointi Raportin tekijä käytti vuonna 2012 tutkimusmenetelmänä osallistuvaa havainnointia ottamalla osaa kolmelle Keihäsolympiadileirille (maalis-, huhti- ja toukokuun leirit) urheilijaryhmän mukana. Maaliskuun leirin raportin tekijä oli kokonaisuudessaan paikalla ja huhti- sekä toukokuun leireistä kaksi päivää kummastakin. Osallistuva havainnointi on etnografinen tutkimusmenetelmä. Etnografisella tutkimuksella tarkoitetaan Vuorisen (2005) mukaan yleensä aidossa ympäristössä tehtävää kenttätyötä. Etnografia on tutkimuksen tyyli, jossa pyrkimyksenä on ymmärtää ihmisten toimintaa ja sen sosiaalisia merkityksiä tietyssä ympäristössä. Sitä tehdään sen ryhmän parissa, joka on tutkimuksen kohteena. (Vuorinen 2005, 63) Etnografista tutkimusaineistoa kerätään monista eri lähteistä pääasiallisimpien tiedonlähteiden ollessa havainnoinnin eri muodot, keskustelut ja haastattelut. (Eskola & Suoranta 1998, 107) Raportin tekijä otettiin hyvin mukaan leiriryhmään sekä valmentajien että urheilijoiden toimesta. Leirin aikaista toimintaa läheltä tarkastelemalla sai hyvän kuvan leirien harjoituksellisesta sisällöstä ja pystyi aistimaan porukassa vallinneen hyvän ryhmähengen. 2.5 Keihäänheiton tietokanta KIHU on projektin aikana kerännyt eri lähteistä laajan tietokannan suomalaisesta ja kansainvälisestä keihäänheitosta. Tietokanta kattaa muun muassa kaikkien ja 2000-luvulla aikuisten EM-, MM- tai olympiafinaaliin osallistuneiden heittäjien tuloskehityksen. Liitteissä E ja F on muutama esimerkki tästä tietokannasta.

13 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 12 3 KEIHÄSOLYMPIADI -PROJEKTIN KUVAUS Keihäsolympiadi -projekti käynnistyi helmikuussa 2004, kun 19 nuorta keihäänheittäjää kerääntyi Pajulahden urheiluopistoon ensimmäiselle leirille. Ensimmäisen Keihäsolympiadin toimintakausi oli ja hyvien kokemusten perusteella projektia päätettiin jatkaa vuonna Tuolloin maaliksi otettiin Lontoon olympialaiset ja projektin nimeksi muokattiin Keihäs kohti Lontoota. Tämä Keihäsolympiadin toinen vaihe alkoi siis vuonna 2008 ja päättyy vuoden 2012 lopussa. Tässä raportissa käytän molemmista projekteista yhteistä nimitystä Keihäsolympiadi. Hanke henkilöityy pitkälti Leo Pusaan, joka käytännössä yksin polkaisi projektin tyhjästä käyntiin. Tämän vuoksi esittelenkin tässä luvussa ensin lyhyesti Pusan urheilijauraa, valmentajauraa ja valmennusfilosofiaa. Pusan henkilökuvan jälkeen käydään läpi Keihäsolympiadin käynnistymisvaiheita, urheilijoiden valintaa, projektin tavoitteita ja taloutta sekä viimeisenä suurimpia projektissa tapahtuneita muutoksia. Luvun kaksi ensimmäistä kappaletta on kirjoitettu pitkälti Pusan haastattelun pohjalta. Seuraavissa kappaleissa on käytetty myös muita lähteitä. 3.1 Leo Pusan henkilökuva Keihäskoulun rehtori Leo Pusa syntyi Sievissä. Pusan oma keihäänheittoura kesti vuoteen 1977 asti. Pusan menestyksekkäimmät kaudet olivat 1971 ja Näinä vuosina hän edusti Suomea viidesti maaottelutasolla. Lisäksi hän edusti Suomea urheilijana arvokilpailuissa vuonna 1972, kun hänet valittiin Münchenin olympialaisiin. Münchenissä Pusa kuitenkin koki urheilijauransa suurimman pettymyksen karsiutuessaan loppukilpailusta. Oman ennätyksensä 82,48 hän heitti vuonna 1972 Äänekoskella. Myös aikuisten SM-kilpailujen parhaat sijoitukset osuivat näihin vuosiin Pusan sijoittuessa molempina vuosina neljänneksi. (Tilastopaja 2012) Pusa oli jo urheilijauransa aikana perustamassa Keihäskarnevaaleja yhdessä Jorma Kinnusen kanssa. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970 ja Pusa teki koko heittouransa ajan töitä myös karnevaalien eteen. Kun Pusan aktiiviura loppui vuonna 1977, halusi SUL hänet heti mukaan valmennukseen. Hän oli jo aktiiviuransa aikana neuvonut nuoria heittäjiä ja siirtyminen urheilijasta valmentajaksi kävikin helposti. Pusa aloitti SUL:n leivissä nuorten valmentajana ja siirtyi myöhemmin keihäänheiton lajivalmentajaksi, mutta lopetti nämä työt siirryttyään vuonna 1983 Tapio Korjuksen henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Heidän yhteistyönsä huipentui Korjuksen vuonna 1988 Soulissa voittamaan olympiakultaan. Korjus lopetti uransa jo vuonna Pusan muita henkilökohtaisia valmennettavia Korjuksen lisäksi ovat olleet muun muassa Tiina Lillak ( ), Heli Rantanen ( ), Taina Kolkkala ( ), Kimmo Kinnunen ( ), Aki Parviainen ( ja ) ja Harri Haatainen ( ). Rantanen voitti Pusan valmennuksessa olympiakultaa vuonna 1996 ja Parviai-

14 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 13 nen MM-hopeaa vuonna On mainitsemisen arvoista, että vuoteen 1997 asti Pusa valmensi oman työnsä ohessa ja siirtyi vasta tässä vaiheessa ammattivalmentajaksi. Tärkeimpänä oppi-isänään ja mentorinaan Pusa pitää keihäänheiton olympiavoittajaa ja kaksinkertaista Euroopan mestaria Matti Järvistä. Järvinen toimi isännöitsijänä Otaniemen urheiluhallissa, jossa Pusa kävi aktiiviaikanaan talvisin harjoittelemassa. Otaniemessä hän tutustui Järviseen, joka näki innostuneessa nuoressa otollisen maaperän jakaa omia kokemuksiaan ja tietojaan lajista. Kaksikko kävi usein pitkiä keskusteluja keihäänheitosta ja Järvisen kautta Pusa tutustui myös muihin menneisyyden suurheittäjiin, kuten Yrjö Nikkaseen, Tapio Rautavaaraan ja Matti Sippalaan. Hän piti vanhoja mestareita suuressa arvossa ja imi heiltä kaiken mahdollisen tiedon keihäänheitosta. Järvinen näki jo aikaisessa vaiheessa Pusassa piilevän valmentajapotentiaalin ja ilmoitti tämän hänelle Münchenin katkeran epäonnistumisen jälkeen käydyssä keskustelussa. Hän rupes juttelemaan siinä hyvin rauhalliseen ja isälliseen tyyliin. Sit hän ykskaks katso mua pöydän yli silmiin ja sano, ett kuulepas Leo, että ei sinusta koskaan huippukeihäänheittäjää tule, mut susta tulee huippuvalmentaja. Tietysti mä vähän hymähdin siinä. Mulla oli kuitenkin ajatus, että vielä heitän keihästä ja pitkälle. Ei mulla ollu semmonen valmennus ollenkaan vielä mielessäkään, mut hän näki sen näin ja se jäi mulle itämään. Pusan valmennusfilosofiaa voi kuvailla hyvin ihmisläheiseksi. Hän itse sanoo sitoutuvansa valmentamiseen ja valmennettavaansa sataprosenttisesti, jonka takia valmennus on monesti käynyt myös hyvin raskaaksi. Nämä seikat kävivät selvästi ilmi myös urheilijoiden haastatteluista. Ihmisläheisen valmennustyylin voidaan katsoa kumpuavan Pusan negatiivisista kokemuksista Münchenin olympialaisissa. Hän katsoi, että hän ei saanut kilpailutilanteessa riittävästi tukea valmennusportaalta. Kinnunen ja Siitonen valittiin ykkösryhmään ja mä jäin kakkosryhmään. Pojat meni stadionille ja kun mä tulin sinne harjoituskentälle ei ollu ketään valmentajaa, ei ollu ketään paikalla siellä. Mä menin ihan ummikkona, mä en tiiä missä on call room, missä kokoonnutaan, missä voi verrytellä, mitä voi tehä. Mä olin aivan hukassa. Se oli katastrofi se homma. Sitten kun mä kävin keskusteluja valmentajan tekemisestä, ett mitä asioita siinä pitäis olla niin mulle tuli nimenomaan se München mieleen siinä. Että jos mä oon joskus jollekin urheilijalle valmentaja, niin se urheilija ei tuu koskaan jäämään yksin ilman sitä huomiota mikä sille kuuluu, niinkun mut jätettiin Munchenissä. Pusa onkin toteuttanut omaa valmennustyyliään läpi valmentajauransa ja myös Keihäsolympiadin yhteydessä. Seuraavassa muutamia kommentteja urheilijoiden haastatteluista, jotka kuvaavat hyvin Pusaa ihmisenä ja hänen valmennustyyliään. Leksassa on sit taas se puoli, ett se haluaa ett kaikilla on hyvä olla. Se on ett kaikilla pitäis olla hyvä olla, kaikkien pitäis saada mitä ne haluaa tai sillai.

15 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 14 Osaaks Leksa sanoa koskaan ei? Se on tosi kiltti ja välillä sitten ehkä omaks parhaaks kannattais olla vähän ilkeempikin. Ehkä joissakin tilanteissa jos se osais sanoa ei vähän jämäkämmin, niin vois olla ehkä ihan hyväks. Leksa on varmaan aika suuri tekijä uran jatkumisessa, ett se on aina tsempannu. Ett vaikka on taas olkapää hajonnu, ett mitäköhän tässä nyt tekis, niin sit Leksa saa taas puhuttuu mukaan. Leksa on en nyt tiiä täydellinen ihminen, mut tekee vähän liikaa hyvää muitten eteen joskus. 3.2 Keihäsolympiadin alkuaskeleet Keihäsolympiadin ensimmäisiä askeleita otettiin vuonna 2003, kun Pusan ja hänen silloisen valmennettavansa Aki Parviaisen valmennussuhde päättyi. Tämän jälkeen Pusalla ei ollut yhtään henkilökohtaista valmennettavaa ja tässä vaiheessa Pajulahden valmennuskeskuksen silloinen johtaja Seppo Haavisto esitti hänelle idean jonkinlaisen keihäsleirityksen järjestämisestä. Pusan ollessa ensin Heli Rantasen ja myöhemmin Parviaisen valmentajana parivaljakot harjoittelivat paljon Pajulahdessa ja hänellä oli tätä kautta hyvät suhteet urheiluopistoon. Hän innostui Haaviston ideasta, mutta ilmoitti että ei ollut kiinnostunut perinteisen leirityksen järjestämisestä. Hän saikin Haavistolta vapaat kädet ideoida ja visioida jonkinlaista uutta leirityskonseptia. Pusa oli usein Helsingin Liikuntamyllyssä antanut neuvoja paikallisten seurojen nuorille keihäänheittäjille, koska nämä eivät omissa seuroissaan saaneet säännöllistä keihäänheittovalmennusta. Pusa oli jo aiemmin huomannut etenkin pääkaupunkiseudulla mustan aukon keihäsvalmennuksen kohdalla ja tämän pohjalta hänelle syntyi idea, että juuri näitä ilman säännöllistä lajivalmennusta jääviä nuoria pitäisi pystyä auttamaan jollain tavalla. Näin ajatus keihäskoulusta oli ideatasolla syntynyt, mutta sen toteuttaminen tarvitsi taustalleen rahoitusta. Pajulahden urheiluopisto ei pystynyt rahoitusta tarjoamaan eikä SUL:stakaan ollut apua. Pusa päätti yhteyttä OKM:n liikuntayksikön ylitarkastaja Hannu Toloseen ja kävi tämän kanssa pitkän keskustelun mahdollisesta keihäskoulun perustamisesta. Tolosen näytettyä vihreää valoa idean jatkotyöstämiselle Pusa alkoi käydä läpi pitkän uransa aikana syntynyttä yhteistyöverkostoa ja sai osan näistä lähtemään sponsoreiksi uudelle projektilleen. Lisäksi hän soitti entiselle valmennettavalleen, juuri aktiiviuransa päättäneeseen ja valmennusuraansa aloittelevalle Kimmo Kinnuselle ja pyysi tätä valmentajaksi keihäskouluun. Kinnunen ei paljon mietintäaikaa tarvinnut vaan vastasi pyyntöön myöntävästi jo ennen puhelun loppua. Pusa otti yhteyttä myös SUL:n silloiseen valmennusjohtajaan Into Turvaseen kysyäkseen liiton lupaa projektin aloittamiselle ja lupa heltisi. Nyt keihäskoululle oli hankittu yhteistyökumppaneita, valmennukseen oli Pusan lisäksi rekrytoitu Kinnunen ja Pajulahti oli luvannut tarjota harjoitusolosuhteet projektille. Tässä vaiheessa Pusa meni uudemman kerran OKM:öön Tolosen juttusille. Kaksikko sopi, että projektista tehdään OKM:n rahoittama pilottihanke, jota mahdollisesti voidaan

16 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 15 myöhemmin soveltaa myös muihin lajeihin. Pusan alkuperäisen ajatuksen mukaan projektin pituus olisi ollut kaksi vuotta, mutta Tolonen ehdotti kestoksi neljää vuotta. Pusa hyväksyi tämän ja samalla tuo neljän vuoden sykli toi hänelle mieleen sanan olympiadi. Hän varmisti vielä Olympiakomiteasta, että sanaa olympiadi voi käyttää projektin nimessä ja saatuaan myönteisen vastauksen oli projektin nimeksi syntynyt Keihäsolympiadi. Hankkeen valmistelu tapahtui melko nopealla aikataululla. Suunnittelu alkoi kesän 2003 jälkeen ja ensimmäinen leiri järjestettiin Pajulahdessa jo helmikuussa Projekti käynnistyi erittäin positiivisissa merkeissä ilman suurempia ongelmia. Pusan mukaan jälkeenpäin ajateltuna tuntuikin siltä, että juuri tämänkaltaista projektia oli odotettu ja aika sen käynnistämiselle oli täysin oikea. 3.3 Urheilijoiden valinta Keihäsolympiadin alkuperäisenä ajatuksena oli tarjota valmennusapua niille keihäänheittäjille, jotka eivät omassa seurassaan varsinaista keihäänheittovalmennusta saaneet. Ensimmäisessä vaiheessa projektiin kutsuttiin mukaan 30 sellaista lajivalmennusta vailla olevaa nuorta, jotka eivät kuuluneet SUL:n valmennusryhmiin. Tämän lisäksi Helsingin Sanomissa oli ennakkojuttu Keihäsolympiadista. Jutun ilmestyttyä muutama kiinnostunut nuori otti yhteyttä Pusaan ja he tulivat projektiin mukaan tätä kautta. Keihäsolympiadin ensimmäiselle leirille Pajulahteen helmikuussa 2004 kokoontui yhteensä 19 nuorta keihäänheittäjän alkua. He olivat pääosin syntyneet vuosina eli heittäjien ikähaarukka oli projektin alussa vuotta. Näistä Keihäsolympiadin 19 alkuperäisjäsenestä seitsemän eli yli kolmasosa on mukana edelleen vuonna Seuraavalla sivulla on kuvat ensimmäiseltä Keihäsolympiadileiriltä vuodelta 2004 ja toukokuun leiriltä vuodelta 2012 (Kuviot 1 ja 2). Uusilla urheilijoilla on periaatteessa koko ajan ollut vapaa pääsy ryhmään eikä valinnan kriteeriksi ole asetettu mitään tiettyjä tulosrajoja, kunhan urheilijalla on ollut sen verran harjoitustaustaa että pystyy harjoittelemaan ryhmän mukana. Kyseessä on tavallaan siis ollut jalkapallon puolelta termiä lainaten Kaikki heittää -ohjelma. Kun uusi urheilija on halunnut mukaan projektiin, hän on ensin osallistunut yhdelle leirille ikään kuin kokelaana, jonka jälkeen urheilijat ovat keskenään saaneet päättää, otetaanko uusi tulokas mukaan ryhmään. Suurta karsintaa ei urheilijoiden toimesta ole vuosien varrella harrastettu, sillä Keihäsolympiadin historiassa ainoastaan yhdelle urheilijalle on näytetty punaista valoa. Projektista ei myöskään ole koskaan jätetty yhtään urheilijaa kesken pois sen takia, että urheilullinen kehitys ei olisi ollut toivotunlaista. Kaikki projektin keskeyttäneet ovat tehneet sen omasta tahdostaan.

17 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 16 Kuvio 1. Keihäsolympiadiryhmä ensimmäisellä leirillä Pajulahdessa Kuvio 2. Keihäsolympiadiryhmä leirillä Pajulahdessa

18 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella Projektin tavoitteet Keihäsolympiadilla on ollut monia erilaisia tavoitteita ja ne ovat vaihdelleet vuosien saatossa, mikä on tietenkin luonnollista näin pitkässä projektissa. Yhtenä projektin suurimpana ongelmakohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että tavoitteet eivät ole missään vaiheessa olleet yksiselitteisiä ja kristallinkirkkaita. Kun tarkastellaan OKM:öön vuosittain lähetettyjä valtionavustushakemuksia, on projektille mainittu muun muassa seuraavia tavoitteita: eettisesti kestävän valmennusprosessin kehittäminen keihäänheitossa uuden käytännönläheisen valmennusmallin synnyttäminen nuorten keihäänheittäjien valmennuksen kehittäminen valmennustietämyksen siirtäminen valmentajasukupolvelta toiselle suomalaisen keihäänheittoperinteen jatkaminen lajin menestymisen turvaaminen arvokilpailuissa myös tulevaisuudessa tarjota liikunnallisesti lahjakkaille ja motivoituneille nuorille kiinnostava ja pitkälle aikavälille rakentuva mahdollisuus kasvaa ja valmistautua kilpaurheilijan uralle nuorten urheilijoiden henkinen ja sosiaalinen kasvu kokonaisvaltaista valmennusotetta soveltaen vahvistaa nuoren itsetuntoa, kehittää sosiaalisia taitoja ja tarjota poikkeuksellinen mahdollisuus lajitaitojen harjoittamiseen kaveruuden ja yhdessä tekemisen merkityksen korostaminen ja hyvän ympäristön tarjoaminen nuoren urheilijan identiteetin kehittymiselle uudenlaisella yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä saavuttaa tuloksia, jotka paitsi nostavat jotkut yksilöt kansainväliselle huipulle, antavat kaikille osallistujille elinikäisen kiinnityksen lajiin ja opettavat mukana oleville yhteisöille uuden tavan toimia tehokkaasti Yhteenvetona tavoitteista voidaan todeta, että niitä on ollut monia, mutta ne jakautuvat pääasiassa kahteen osa-alueeseen, urheilullisiin sekä nuorten henkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtääviin tavoitteisiin. Projektissa onkin jouduttu koko ajan tasapainoilemaan näiden kahden päämäärän, urheilullisen menestyksen ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun välillä. Molempien kehittäminen samalla painolla samanaikaisesti on hyvin haastavaa eikä ole aina ollut aivan selvää, kumpaan näistä projektissa ensisijaisesti pyritään. Monissa yhteyksissä on painotettu nimenomaan urheilijoiden kokonaisvaltaisen kasvun merkitystä kaikilla elämän osa-alueilla, mutta silti vuoden 2006 hakemuksessa mainitaan, että projektin tavoitteena on kuitenkin ensi-

19 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 18 sijaisesti etsiä Suomelle uusia huippuheittäjiä. Myös haastatteluissa kävi ilmi, että projektin tavoitteet eivät ole aina olleet urheilijoillekaan täysin selvillä. Ainakin se ehkä mikä meillä on vähän hämärtyny, ett onks se tavote siinä ett menestytään siinä lajissa vai kehitytäänkö lajissa ja ihmisenä ja kaikilla muillakin osa-alueilla. Pusan mukaan urheilulliset tavoitteet nostivat päätään vuoden 2007 jälkeen, kun Keihäsolympiadin urheilijat menestyivät häikäisevästi 17-vuotiaiden MM-kilpailuissa, joissa Tuomas Laaksonen voitti poikien kultamitalin ja tyttöjen puolella Carita Hinkka saavutti hopeaa ja Sini Kiiski pronssia. Lisäksi juniorimenestystä oli SM-tasolla tullut paljon. Ensimmäisen Keihäsolympiadin aikana ryhmän urheilijat voittivat yhteensä 26 juniorien SM-mitalia. Tässä vaiheessa urheilijat olivat aikuisuuden kynnyksellä ja nuorten sarjojen menestyksen siivittämänä uuden, 2008 alkaneen Keihäsolympiadin (Keihäs kohti Lontoota), yhdeksi tavoitteeksi asetettiin kahden urheilijan saaminen Lontoon olympialaisiin. Nyt voidaan todeta, että tavoite ei toteutunut. Lähimmäksi pääsi Lassi Etelätalo, joka oli miesten joukkueen varajäsen. 3.5 Projektin talous Keihäsolympiadin kokoisen projektin pyörittäminen vaatii luonnollisesti kohtuullisia resursseja. Projektin tulot ovat peräisin OKM:n vuosittaisesta valtionavustuksesta, yhteistyökumppaneilta saaduista sponsorituloista ja urheilijoilta perittävistä osallistumismaksuista. Keihäsolympiadin päärahoittaja on ollut OKM, jolta projekti on saanut alusta asti vuosittain valtionavustuksen. Taulukossa 7 on lueteltu Keihäsolympiadin vuosittaiset arvioidut kokonaiskustannukset, arvioitujen kokonaiskustannuksien perusteella myönnetty valtionavustus ja valtionavustuksen suhteellinen osuus arvioiduista kokonaiskustannuksista. Vuoden 2007 tarkkoja lukuja ei ole Keihäsolympiadin osalta saatavilla, sillä tuolloin SUL haki valtionavustusta myös Nuorten kiekkokoulu -hankkeelle ja näiden kahden projektin lukuja ei papereissa ole eritelty.

20 Keihäsolympiadi Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella 19 Taulukko 7. Keihäsolympiadin arvioidut kokonaiskustannukset, OKM:n myöntämä valtionavustus ja valtionavustuksen osuus arvioiduista kokonaiskustannuksista vuosittain Vuosi Arvioidut kokonaiskustannukset OKM:n myöntämä valtionavustus OKM:n myöntämän valtionavustuksen osuus arvioiduista kokonaiskustannuksista % % % 2007 Ei lukuja saatavilla Ei lukuja saatavilla % % % % % Kuten luvuista nähdään, OKM:n tuki on ollut hyvin merkittävä, vuosittain noin puolet projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista. Voidaan siis todeta, että projektin toteutus ainakaan tällä laajuudella ei olisi ollut mahdollista ilman OKM:n tukea. OKM:n tuen lisäksi projektia ovat sponsoroineet lukuiset yritykset, joista monet ovat tehneet Pusan kanssa yhteistyötä tämän uran aiemmissa vaiheissa, mutta mukana on myös täysin uusia yhteistyökumppaneita. Keihäsolympiadin sponsoreina toimineita yrityksiä ovat Abba Felix, Diacor, Fazer, Intersport, Komatsu Forest Oy, Nike Finland, Microsoft, Polarputki Oy, Puna- Musta, Varamiespalvelu ja Veikkaus Oy. OKM:n ja sponsoreiden tuen lisäksi projektin yksi tulonlähde on ollut urheilijoiden osallistumismaksut. Yhteistyökumppaneiden taloudellisen tuen avulla urheilijoiden maksuja on saatu pienemmäksi, mutta ilmaista leiritys ei kuitenkaan ole ollut. Vuonna 2012 koko leirille osallistuminen, sunnuntaista keskiviikkoon, maksoi urheilijalle 145 euroa eli vajaa 50 euroa vuorokaudessa. Hinta kattaa majoituksen täysihoidolla. 3.6 Suurimmat muutokset projektin aikana Koska projekti on kestänyt lähes yhdeksän vuotta, on siinä luonnollisesti tapahtunut myös paljon muutoksia. Ensinnäkin urheilijaryhmän koko, kokoonpano, ikähaitari ja sukupuolten suhde ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Myös valmennustiimin koostumuksessa on ollut vaihtelua.

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lajikarnevaalit 2010 Jarkko Finni Nuorisourheilun haasteita Tutkittua tietoa lapsista / nuorista: Tuki- ja liikuntaelinvaivoja jo nuorilla Elintapasairauksia

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi Nuorten maajoukkuetoiminta Tavoitteet Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on: Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään yksi/ikäluokka viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry LEIRIKALENTERI 2016 TAMMIKUU 30.-31.1. Coed Camp, Kisakeskus Lohja UUTUUS! HELMIKUU 25.-26.2. Alueellinen Stunttileiri, Kisakeskus Lohja UUTUUS! 26.-28.2. Maajoukkuerinkileiri

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

MAAJOUKKUEVALMENNUS. TeamGymin maajoukkue- ja EM-valmennus 2015-2017. Voimistelu liikuttaa!

MAAJOUKKUEVALMENNUS. TeamGymin maajoukkue- ja EM-valmennus 2015-2017. Voimistelu liikuttaa! MAAJOUKKUEVALMENNUS TeamGymin maajoukkue- ja EM-valmennus 2015-2017 Esim. otsikko JÄRJESTELMÄ Maajoukkuevalmennus on osa liittojohtoista TeamGymin valmennusjärjestelmää Maajoukkuevalmennuksen tarkoituksena

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Tavoite 3 vuotta. KV taso 7 (5%) 41 (29%) 25 (17%) 70 (49%) 72 (50%) 64 (45%) Vastanneiden määrä ja suhteellinen osuus vastaajista

Tavoite 3 vuotta. KV taso 7 (5%) 41 (29%) 25 (17%) 70 (49%) 72 (50%) 64 (45%) Vastanneiden määrä ja suhteellinen osuus vastaajista AJAJAKARTOITUS 2007 Ajajakartoituksen tarkoituksena oli selvittää nuorten ajajien tavoitteita, harjoittelua sekä valmennustoiveita. Vastaukset toimivat osana tulevien vuosien valmennussuunnitelmien rakentamista

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä 1. HARJOITUKSELLISET TEEMAT - Lihaskestävyys - Lajinomaisuus - Vauhti / vauhtireservi - Kesän Cup-kuukausi ; rutiinia 2. TULOSTAVOITTEET - Naiset ja miehet MM viestissä 8 parhaan joukkoon - MM-kilpailuissa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella 2015. Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella 2015. Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2. Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella 2015 Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.2015 Tulosrajakauden alku on 1.5.2014 Kalevan kisat SUL Kalevan kisojen

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Nuortenkilpavalmennusryhmät2012

Nuortenkilpavalmennusryhmät2012 Nuortenkilpavalmennusryhmät2012 Valmennusohjelma 1 Nordcenterinkilpavalmennusryhmät Henkilökohtaiset valmennettavat Tommi Stude Kilparyhmä 1 Tommi Stude Kilparyhmä 2 Tommi Stude Kilparyhmä 3 Tommi Stude

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014

Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014 Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014 2 Lähtötilanne Sukupolvenvaihdos käynnissä, 2-4 vuoden näkymä miesten osalta hyvä, naisissa kapeampi pohja. Uudet päävalmentajat luovat uutta kulttuuria, positiivista!

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),

Lisätiedot

HAKUOHJEET YLÄKOULUVALMENNUKSEEN LUKUVUODEKSI 2016-2017

HAKUOHJEET YLÄKOULUVALMENNUKSEEN LUKUVUODEKSI 2016-2017 HAKUOHJEET YLÄKOULUVALMENNUKSEEN LUKUVUODEKSI 2016-2017 Toiminnan tavoitteet: Lisätä harjoitusmääriä päiväaikaan. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen. Koulujen ja seurojen kasvattamisyhteistyö. Nuorisovalmennuksen

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Suomen Tennisliitto Strategia 2010 Strategian peruskivet Arvot Huipputennis Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Alue- ja seuratoiminta Jäsenistö Viestintä Talous Organisaatio Missio Suomen Tennisliitto

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutus 5 tasoa (ratsastusvalmentaja, lajivalmentaja, huippuvalmentaja, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Espoon Telinetaiturit ry

Espoon Telinetaiturit ry Voimistelua läpi elämän Espoon Telinetaiturit ry Terveydenhuolto 1.6.2013 Motiivi ProHuippuseura-projektissa identifioidut kehityskohteet Urapolku-seminaari Kisakalliossa (2012) Yleiset havainnot seuran

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia STRATEGIA/Pelaajan polku/lapset ja nuoret Vuonna 2014 minisulkista järjestää 10 seuraa Toteutunut: Vuonna 2014 minisulkista järjestää tällä hetkellä 20 seuraa Vuonna

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

TERVETULOA VALMENNUSRYHMÄÄN!

TERVETULOA VALMENNUSRYHMÄÄN! TERVETULOA VALMENNUSRYHMÄÄN! Tässä info kirjeessä kerrotaan seuramme valmennusryhmien toimintaan liittyen yleisistä asioista. Seuramme kilpailulajit ovat joukkuevoimistelu ja tanssillinen voimistelu. JOUKKUEVOIMISTELU

Lisätiedot

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014 Helsingin miekkailijat Vuosikokous 2014 Seuramme arvot Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus Tvåspråkighet Sosiaalinen yksilölaji Elinikäinen ilo Yksilön kunnioitus Yhdessä tekeminen Toimintaa

Lisätiedot

30.1.2013. Mari Tuomaala

30.1.2013. Mari Tuomaala Mari Tuomaala Yleisseura: Suunnistus, ampumahiihto, hiihto Sijainti: Lähes 40 000 asukkaan kunnassa Keski-Uudellamaalla Lähiseurat: KeU, JäPa, Pihkaniskat, RR Jäseniä Seurassa n. 400 hlö, suunnistusjaostossa

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 1 NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 2 Tilanne: -Nokian Urheilijoilla on tällä hetkellä yleisurheilujoukkueessaan iso joukko erinomaisia nuoria huippu-urheilijoita.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu?

Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu? 24.4.2015 Jyväskylä Vuosi haasteellinen Miten vaikuttaa urheiluun? Kuinka säilyttää mielekkyys ja motivaatio (vrt. resurssit) Lisärahoitus vs. Urheilijoiden omavastuu? Leiritys + MC / COC -kilpailutus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Painonnoston virallinen karsintasysteemi XXXI Olympialaiset Rio de Janeiro 2016

Painonnoston virallinen karsintasysteemi XXXI Olympialaiset Rio de Janeiro 2016 Painonnoston virallinen karsintasysteemi XXXI Olympialaiset Rio de Janeiro 2016 Käännös: K. Lundahl, SPNL valmennus- ja koulutuspäällikkö Mikäli käännöksessä ja alkuperäistekstissä on eroja, tulkinnassa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Jakelussa mainituille 1728/625/2013. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37

Jakelussa mainituille 1728/625/2013. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Pvm 9.9.2013 Jakelussa mainituille Dnro 1728/625/2013 Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta

Lisätiedot

Ilkka Haipus Ilkka.haipus@ihsc.fi Uimarin polku

Ilkka Haipus Ilkka.haipus@ihsc.fi Uimarin polku Ilkka Haipus Ilkka.haipus@ihsc.fi Uimarin polku Kempeleen Pyrintö - Uinti 0 Kempeleen Pyrinnön Uinnin pääkohderyhmiä ovat 4 15-vuotiaat lapset sekä aikuisiän Mastersuimarit (lukioiästä eteenpäin). 0 Uintitoiminta

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Johdanto Huippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa. Ohjelma kokoaa,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto.

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto. URHEILUAKATEMIAT Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi 10 JWOC-mitalit 2003-2012 9 8 7 6 5 4 3 2 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA SVEITSI 1 0 2003

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikäkausivalmennus ja Sanix-linja

Ikäkausivalmennus ja Sanix-linja 13.12.2015 Ikäkausivalmennus ja Sanix-linja Milja Hintsanen 2 Valmennusjärjestelmä Pyrkivän joukkueet ovat kautta aikojen olleet sarjojensa menestyneimpien joukkueiden joukossa Tämän säilyttämiseksi kevään

Lisätiedot

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012 PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 LUISTELUJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Yleistä Hallinto Talous Luistelujaoston päälajit ovat pikaluistelu ja Short track eli kaukalopikaluistelu.

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot