yhteisöllisyys yhdessäolo vuorovaikutus osallisuus huolenpito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yhteisöllisyys yhdessäolo vuorovaikutus osallisuus huolenpito"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen yhteisöllisyys yhdessäolo vuorovaikutus osallisuus huolenpito välittäminen vastuullisuus inhimillisyys

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Kuuntelemisen ja konsensuksen aika Minä-minä-maa matkalla muutokseen Pirkanmaan poliitikot Tampereen Setlementtipäivien paneelissa Tavoitteena kansalaisten hyvä arki Irene Roivaisen linjapuhe Ihmiskuva inhimillisemmäksi Arkkipiispa Kari Mäkisestä kansalaisjärjestöt ovat osa yhteiskunnan inhimillistä perustaa Suomalais-ruotsalainen yhteistyö käynnistyi Nuorten tie-seminaarissa pohdittiin ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Hyvää meininkiä, välittämisen ilmapiiriä Otto Pasma aloitti Setlementtiliiton Lapsi ja nuorisotyön toimialajohtajana [ liikkeessä ] Nuoret tarvitsevat osallisuutta Aziz Sheikhani [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Nimettömyyden suojassa Rikosuhripäivystyksen Katariina Westman opetti Afganistanissa paikallisia poliiseja [ keskeltä kenttää ] Onnin oppivuodet Onni Sarvelalla oli hyvä syy ryhtyä vapaaehtoistyöntekijäksi Kajaanin Kainulassa näkyy mestarin kädenjälki Pirjo Mikkonen-Joublanc kirjoitti Työkeskus Kainulan historiikin [ toimii ] Setlementtiliitto Suomessa [setlementtiliike] Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat liiton jäsenyhdistykset ja nuorten piirijärjestöt. Liittoa ja sen jäseniä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Setlementtiliiton toimisto on Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Heidi Liehu, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Harri Sarjanoja, Sami Uusi-Rauva T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy, Helsinki, 2011 ISSN Kuuntelemisen ja konsensuksen aika Kevään eduskuntavaaleista on kulunut jo kuukausia, eikä tätä kirjoitettaessa maassamme ole edelleenkään hallitusta. Toiset meistä odottavat ratkaisua lähes henkeään pidätellen, ja jotkut toteavat, ettei Belgiassakaan ole ollut hallitusta lähes vuoteen, ja kaikki sujuu. Poliittinen keskustelu ja ilmapiiri ovat tämän vuoden aikana olleet kummallisia. Kansa on puhunut ja vanhat puolueet ovat hämillään perussuomalaisten jytkystä. Eduskunnassa on ennätysmäärä ensikertalaisia, ja jotkut kansan valitsemat edustajat ovat toiminnallaan pelästyttäneet monia. Näyttää siltä, että kaikenlainen poliittinen aktiivisuus on lisääntynyt ja politiikkaan pitkään kuulunut ennalta arvattavuus on kertaheitolla vaihtunut yllätysten sarjaan. Tässä on paljon hyvää. Se osoittaa, että ihmiset ilmaisevat mielipiteitään, ja että poliittiseen tasapainoon voidaan vaikuttaa. Viimeisten kuukausien aikana poliittista keskustelua on käyty myös setlementtiliikkeen tilaisuuksissa. Me emme ota kantaa puoluepolitiikkaan, mutta meitä kiinnostavat liikkeemme kannalta luovuttamattomat arvot paikallisuus, yhteisöllisyys, arjessa ilmenevä lähimmäisenrakkaus ja ihmisten yhdenvertaisuus ja niiden puolesta meidän on oltava valmiita toimimaan. Uudessa strategiassaan setlementtiliike profiloituu vahvasti ihmisoikeuslähtöiseksi kansalaisjärjestöksi. Tämä on tietenkin aina ollut lähtökohta setlementtityölle, mutta tässä ajassa se taas hakee sopivia ilmenemismuotoja. Toivon, että kun tähän maahan ennen pitkään saadaan hallitus, sen ohjelmaan kirjataan tavoitteita yhdenvertaisuudesta, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä, ihmisten osallisuudesta ja muista kansalaisyhteiskunnan kannalta olennaisista päämääristä. Meidän vastuumme kansalaisina ja järjestönä on seurata ja kannustaa politiikan tekijöitä tuomaan hyvät tavoitteet arjen teoiksi valtakunnallisesti ja paikallisesti. Tätä varten meillä on maanlaajuinen verkosto, setlementtitaloja ja -tiloja sekä toimivia yhteistyösuhteita myös politiikan tekijöihin. Pannaan itsemme ja yhteisömme nyt peliin. Kutsutaan erilaisia ihmisiä keskustelemaan ja ilmaisemaan toiveitaan. Varmistetaan, että nuo äänet kuuluvat myös eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Taas on kuuntelemisen ja konsensuksen etsimisen aika. Siinä me historiamme aikana olemme olleet aika hyviä! Iloista kesää! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 Minä-minä-maa Jos Tampereen Setlementtipäivien paneelikeskusteluun osallistuneet kansanedustajat saavat äänensä kuuluville eduskunnassa, Suomi on matkalla nykyistä pehmeämpien arvojen maaksi S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t E m i l B o b y r e v matkalla muutokseen Miten päästään eroon maailmasta, joka on täynnä pelkkää tehokkuutta ja kilpailua, ja yritystä jaksaa vaikka hampaat irvessä? Kansanedustaja Pia Viitasen (SD) lausahdus Tampereen Setlementtipäivien esittelykierroksella kiteytti kaikkien pirkanmaalaisten panelistien tunnot: kovaksi muuttunut suomalainen yhteiskunta kaipaa kipeästi arvomurrosta. Setlementtiliiton pääsihteerin Pentti Lemmetyisen vaalien alla vetämässä paneelissa keskusteltiin arvojen lisäksi muun muassa sosiaalisesta vastuusta, vapaaehtoistyöstä, kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja kilpailuttamisesta. Pia Viitasen mielestä arvomurrosta tarvitaan, koska ihmisellä on hänestä oikeus olla kansalainen, joka on motivoitunut toimimaan ja vaikuttamaan. Yhteiskunta, joka on arvoiltaan nykyistä syvällisempi, kannustaa ihmisiä tekemään esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Ihmisellä pitää olla myös mahdollisuus olla oman elämänsä paras asiantuntija. Heikki Luoto (PS) muistutti, miten ennen muinoin saatiin paljon aikaan pienillä resursseilla. Siksi meillä tämän ajan ihmisillä on paljon opittavaa vanhoilta ihmisiltä. Minna Sirnö (VAS) totesi Suomen muuttuneen 90-luvulla itsekkyyttä ja individualismia korostavaksi minä-minä-maaksi, mitä se on Panelistit Pia Viitanen ( SDP) ollut viimeiset 20 vuotta. Hänen ihanteenaan Heikki Luoto (PS) Minna Sirnö (VAS) on hyvinvointivaltio, Leena Rauhala ( KD) jossa ihmisen ei tarvitse Kimmo Sasi (KOK) lunastaa arvoaan työn Oras Tynkkynen (VIHR) kautta. Timo Taivalsalmi (KESK) Uskon, että on olemassa vain tarpeellisia ihmisiä. Uskon, että meillä pitää olla ihmisyyden tuottamattomuusohjelma, joka sallii sen, ettei ihmisen tarvitse tuottaa joka sekunti euroja maailmaan, vaan arvona on jokin ihan muu. Uskon myös yhteisvastuuseen ja siihen, että jokaisella on edelleen oikeus huolehtia naapuristaan ja oikeus kantaa vastuuta toisistamme myös verojen kautta. Myös Leena Rauhala (KD) peräänkuuluttaa yhteiskuntaa, jossa arvostetaan tehokkuuden ja kilpailun sijasta yhteisöllisyyttä, ja jossa heikoimmastakin pidetään huolta. Esillä on pidettävä myös ihmisoikeusnäkökulmaan liittyviä arvoja, koska viha ja väkivalta ovat nostaneet päätään yhteiskunnassa. Liisa Hyssälä totesi aikoinaan osuvasti, että syrjäytyneet syrjäytyvät jopa syrjäytyneiden työstä. Kun Antti Eskola esitti, että vapaaehtoistyö otettaisiin osaksi kursseja, idea tyrmättiin toteamalla, ettei vapaaehtoistyö sovi yliopistoon Minulla onkin sellainen huoli, että jopa vapaaehtoistoimintaa alkaa leimata yksilöllistyminen Kaikkea huolenpitoa ei voi ulkoistaa Kimmo Sasin (KOK) mielestä yhteiskunnassa on puututtava kehitykseen, jossa vastuu ja välittäminen omaisista ja läheisistä on ulkoistettu. Sasin havaintojen mukaan Suomessa on yleistymässä ajattelutapa, jonka mukaan esimerkiksi iäkkäistä vanhemmista ei tarvitse kantaa vastuuta, jos kerran maksaa veroja. Meidän on otetta välittäminen jälleen yhteiskunnan agendalle. Lisäksi voimme miettiä itsekin, mitä voimme tehdä ympäristömme hyväksi. Kokoomus korostaa, että meillä täytyy olla vahva julkinen sektori. On huolehdittava siitä, ettei kukaan joudu elämässään kohtuuttomaan tilanteeseen. Pidämme tärkeänä myös kolman- 5 > S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 ...matkalla muutokseen > 6 nen sektorin hyödyntämistä, koska siellä ollaan selvästi motivoituneempia ja sydämellisempiä kuin muualla, jolloin tuloskin on kaikkien kannalta parempi. Oras Tynkkysen (VIHR) arvojen mukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset ovat valmiit osallistumaan ja antamaan. He voivat luottaa viranomaisten oikeudenmukaisuuteen ja siihen, ettei ketään jätetä heitteille Hyvinvointiyhteiskunnille on yhteistä korkea veroaste, mikä tarkoittaa sitä, että meidän hyvätuloisten pitää osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Verotusta tulee muuttaa oikeudenmukaisemmaksi, jotta eriarvoistuminen saadaan kitkettyä. Timo Taivalsalmi (KESK) totesi arvojensa olevan lähellä setlementtiarvoja. Hänestä yhteiskunnassa pitää ottaa takapakkia pehmeiden arvojen suuntaan, jotta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi. Tällä hetkellä syrjäytymistä tapahtuu kaikkialla: päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Työpaikallani YTHS:ssä tapaan nuoria, jotka seurustelevat tietokoneen kanssa päivittäin tuntia. Se on huolestuttavaa. Suomi ei pärjää ilman järjestöjä Kysymys kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja toimintamahdollisuuksien takaamisesta herätti vilkasta keskustelua. Pia Viitanen kertoi pitävänsä järjestöjen olemassaoloa niin tärkeänä, että uuteen hallitusohjelmaan tulisi hänestä kirjata vapaaehtoistoiminnan ja järjestötyön kehittäminen, koska järjestötoiminnalla on liikaa esteitä. Heikki Luoto oli pannut merkille setlementeissä tehtävän monikulttuurisen työn, johon panostamista pitäisi hänestä vähentää ja siirtää panostusta muualle. Luodon ehdotus ihmetytti Oras Tynkkystä Eikö juuri perussuomalaiset ole esittäneet huolestumisensa maahanmuuttajien heikosta kotoutumisesta ja sen aiheuttamista ongelmista? Tynkkynen totesi ja yhtyi toisten panelistien kannanottoihin järjestötoiminnan merkityksestä osana suomalaista yhteiskuntaa. Tynkkynen esitti ajatuksen, että ihmisiä voitaisiin kasvattaa tukemaan kansalaisjärjestöjen toimintaa verovähennyksillä, jos valtiolla on sellaiseen jonain päivänä varaa. Minna Sirnöstä on selvää, ettei kansalaisyhteiskunta toimi, jos sillä ei ole toimintamahdollisuuksia. Hän muistutti myös siitä, ettei kolmas sektori voi ottaa enää enempää tehtäviä, jotka Ihmisillä pitäisi olla oikeus samaan kuin mullikoilla, joiden on päästävä ulos 60 päivänä vuodessa. Minna Sirnö S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7 Tilaaja-tuottaja-mallin etuja on se, että tilaus on läpinäkyvää. Kimmo Sasi vaatisivat viranomaistahon ammattilaisotetta. Pidän lähimmäisenrakkauden väärinkäyttönä tapaa, jolla yhteiskunta siirtää vastuitaan kolmannelle sektorille. Eurojen väärinkäyttöä taas on kilpailuttaminen alueilla, joilla kolmas sektori toimii, koska järjestöt joutuvat kuluttamaan joka vuosi valtavan määrän energiaa rahoitushakemusten laatimiseen. Sirnön mukaan tällaiseen toimintaan ei pakota mikään muu kuin kansallinen lainsäädäntö. Järjestöille pitäisi taata vuotta pitempiä rahoituksia. Ihmisyys ei ole muutaman kuukauden projekti vaan pitkäjänteistä työtä. Väitän, että pitemmät rahoitusjaksot ovat kansantaloudellisesti myös järkevämpiä, koska silloin pystyy aidosti toimimaan. Jokainen euro, joka suodattuu järjestöille, tuottaa yhteiskunnalle myös hyvää ja suuria säästöjä vuoden kuluttua. Leena Rauhalasta kansanedustajien tulee pitää esillä kolmannelta sektorilta tulevia viestejä, jotta järjestöt eivät häviä päätöksenteossa. Järjestöihin on oltava hänestä hyvät yhteydet myös siksi, että niiden edustajia voidaan käyttää asiantuntijoina valiokunnissa. Myös Kimmo Sasi kannattaa järjestöjen ja niiden toiminnan tukemista. Hän uskoo niissä tehtävän työn laatuun erityisesti sovittelu- ja kotouttamistoiminnassa. Timo Taivalsalmesta > 7 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

8 ...matkalla muutokseen > Suomi ei yksinkertaisesti tule toimeen ilman järjestöjä, ja hänen toiveenaan on kansalaisjärjestöjen olemassaolon varmistamiseksi hallitus, joka ajattelee oikeudenmukaisesti, Suomalaiset eivät voi hyvin. Sosiaalisissa kipupisteissä on alueellisia eroja, ja siksi ne tulee määritellä hallitusohjelmassa. 8 Pitääkö valtion puuttua kilpailuttamiseen? Ennen kuin panelistit ryhtyivät keskustelemaan vanhuspalveluiden kilpailuttamisesta Pentti Lemmetyinen luki uusimmasta Setlementtilehdestä Heinolan setlementin toiminnanjohtaja Kari Hahlin ajatuksia. Hahlin mielestä vanhuksista on tullut uushuutolaisia. Kilpailuttaminen on johtanut siihen, että vanhuksia hoitavat ne, jotka tekevät sen halvimmalla, ja pahimmillaan vanhuksia joudutaan kärräämään paikasta toiseen. Pitääkö valtion puuttua kilpailuttamiseen? Piia Viitasesta pitää, sillä kilpailuttamisen logiikka ei sovi hoivaan ja huolenpitoon. Hän tiesi kertoa, että monet puolueet esittävät kirjattavaksi uuteen hallitusohjelmaan, että hankintalaki arvioidaan hoivaan liittyvissä palveluissa uudelleen. En halua sellaista maailmaa, jossa tukan kampaamista ostetaan 19 eurolla, kylvetystä 20 eurolla ja välittämistä ja huolehtimista 17,5 eurolla. Kun tilaaja ja tuottaja keskustelevat keskenään, asiakas jää helposti tavaran aseman. Hänellä ei ole äänivaltaa itseään koskevissa asioissa. Leena Rauhalasta vanhustenhoito voisi olla yksi ryhmä, joka jätetään kokonaan kilpailuttamisen ulkopuolelle. Tynkkynen oli samoilla linjoilla todetessaan, että kilpailuttamisen ulkopuolelle voitaisiin jättää esimerkiksi muistihäiriöisten palveluasuminen, koska kyse on julkisen sektorin hankintoja ajatellen suhteellisen pienestä määrästä. Tynkkynen muistutti samalla siitä, että hankintalakia on lupa soveltaa. Laki mahdollistaa laadun pitämisen yhtenä kriteerinä tai esimerkiksi vajaakuntoisten työllistämisen. Laki ei myöskään velvoita, että palvelut kilpailutetaan vuosittain. Ne voidaan tilata useammaksi vuodeksi kerrallaan. Timo Taivalsalmi näki kilpailuttamisessa myönteisiäkin puolia. Hänestä on hyvä, että tuot- taja joutuu miettimään kerrankin, mitä halutaan, ja miten palvelut toteutetaan. Näin ostopalveluja tulee kontrolloitu kunnolla. Jos palveluja tuotetaan itse, tavoitteita ei välttämättä aseteta samalla tavalla. Ongelmana kuitenkin on, ettei kunnissa hallita kilpailuttamista. Yhteiskunnan tulee järjestää koulutusta, jotta kilpailuttaminen hallitaan kunnissa mallikkaasti. Kimmo Sasista tilaaja-tuottaja -mallin etuja on se, että tilaus on läpinäkyvää. Hänestä kuluttajilla pitää kuitenkin ensin testata, mitä halutaan. Kun tiedetään, millaiset laatukriteerit ovat, tilaaja on niiden toteutumisesta vastuussa. Se on yksi tapa kehittää toimintoja Minna Sirnön havaintojen mukaan laatukriteerit häviävät lähes aina hinnalle. Laatua ei uskalleta edes vaatia, koska joku tekee joka tapauksessa valituksen ja kilpailu hävitään. Sirnön mielestä lakiin tulisi laittaa, kuinka monta hoitajaa tarvitaan, kuinka monta neliötä vanhus tarvitsee, ja millaisia palveluiden tulee olla. Tehdään vanhuksille leimadirektiivi. Ihmisillä pitäisi olla oikeus samaan kuin mullikoilla, joiden on päästävä ulos 60 päivänä vuodessa. Tätäkö haluamme? Pentti Lemmetyisen mukaan vanhuspalveluiden järjestämisessä on kyse arvovalinnoista ja hän kertoi esimerkin, mitä kilpailuttamisesta voi seurata. Paikallinen setlementti oli hoitanut eräässä suurehkossa kaupungissa muistisairaita vuosien ajan voittoa tavoittelemattomana yleishyödyllisenä toimijana ja rakentanut RAY:n avustuksella muistisairaiden asumisyksikön. Sitten kaupunki kilpailutti palvelun, joka liittyi lähinnä saattohoitoon. Kilpailu hävittiin. Sen voitti monikansallinen yhtiö, jonka edustaja kertoi seuraavan viikon maakuntalehdessä, että he aikovat ostaa markkinoilta kaikki pienet toimijat. Sen jälkeen yritykset laitetaan tuloskuntoon ja myydään edelleen. En halua sellaista maailmaa, jossa välittämistä ja huolehtimista ostetaan 17,5 eurolla. Pia Viitanen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 Tavoitteena kansalaisten hyvä arki Korostaessamme paikallisuutta emme tietenkään halua väheksyä tämän ajan yhteisöllisyyden muotoja, kuten sosiaalisen median virtuaaliyhteisöllisyyttä., sanoo Setlementtiliiton puheenjohtaja Irene Roivainen Setlementtiliiton puheenjohtaja, Tampereen yliopiston sosiaalityön ma. professori Irene Roivainen kertoi Setlementtipäivillä pitämässään linja puheessa liikkeen uudesta strategiasta. Keskeisessä asemassa on ajatus uudesta paikallisuudesta, jonka on tarkoitus toimia vastavoimana taloudellisuutta ja tehokkuutta ajavalle uudelle julkisjohtamiselle. Uudessa paikallisuudessa toiminnan lähtökohtana on kansalaisten hyvä arki. Sen edellytyksenä on, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan oman asuinalueensa ja arkisen toimintaympäristönsä palveluihin ja toimintamahdollisuuksiin. Kansalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi kehitetään tarkoitukseen sopivia toimintamalleja Paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen tekee ajankohtaiseksi ja haasteelliseksi kuntien palvelurakenteen keskittyminen ja lähipalvelujen karsiminen. Setlementtiliitossa ajatellaan, että äärimmilleen viety tehokkuus on ansa. Ihmisten ja palveluiden kokoaminen yhä suurempiin yksiköihin, asioiden arvon mittaaminen pelkästään rahassa ja kaiken kilpailuttaminen näyttävät johtavan vääjäämättä sosiaalisen pääoman hupenemiseen, eettisyyden ohenemiseen ja lopulta ihmisoikeuksien kaventumiseen. Tämä kaikki näyttää tapahtuvan ilman, että ihmiset sitä lopulta tahtoisivat. Vanhat yhteisöllisyyden muodot ovat osin vaihtumassa toisiin. On merkkejä siitä, että ihmiset haluavat olla mukana rakentamassa hyvää yhteiskuntaa. Läheiset ihmiset, kiireetön aika, ekologiset arvot ja kulttuuri ohittavat monien arvovalinnoissa rahassa mitattavat tavoitteet. Helsingin kaupungin pitkäaikainen sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja on peräänkuuluttanut kunnallista sosiaalipolitiikka, joka reagoi nopeasti paikallisiin tarpeisiin. Kunta ja setlementtityö ovat molemmat palveluja tuottavia yhteisöjä, mutta setlementtityö eroaa kunnasta siitä, että setlementtitoiminnassa on oleellista ihmisten välinen vuorovaikutus. Yhdessäolo ja yhteisöllisyys ovat voimavaroja, joita viranomaisten tekemä työ ja byrokratia eivät synnytä. Se kasvaa vain lähellä olemisesta ja verkostoissa. Setlementtityön merkitystä yhteisöllisyyden tuottajana ei voi aliarvioida tämän päivän Suomessa, jossa yksinäisyydestä on tullut yksi suurimpia ongelmia. Asuinalueilla tarvitaan edelleen kokoontumispaikkoja, joissa ihmiset voivat kokoontua yhteen keskustelemaan yhteisistä asioista. Setlementtitaloilla on edelleen tärkeä rooli paikallisina demokratiakouluina ja sosiaalisen pääoman keskuksina. Kun julkisia tiloja lakkautetaan, setlementtitaloista pidetään sitäkin lujemmin kiinni. Ne voisivat toimia tulevaisuudessa myös kuntien avoimina palvelupisteinä, joissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset pitäisivät vastaanottoa lähellä asukkaita. Tavoitteena on luoda myös opinto- ja kulttuuritoimintaan liittyen verkosto, joka edistää ihmisten osallisuutta, toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä tavoite sisältää ajatuksen vuorovaikutuksen, yhteistyön ja dialogin voimistavasta vaikutuksesta myös opintotoiminnassa. Uudistettu laki vapaasta sivistystyöstä korostaa yhteiskunnan eheyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Se tarjoaa Setlementtiliikkeelle mahdollisuuden toteuttaa toiminta-ajatustaan ihmisten osallisuuden vahvistamisessa ihmisten omia voimavaroja tukien. Tämä painotus erottaa meidät monista muista vapaan sivistystyön toimijoista. Opistoilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Vanhustyön osalta tavoitteenamme on ikäihmisiä itseään kuullen kehittää toimintaa, jossa he voivat käyttää hyväkseen elämässään kertyneitä taitoja ja tietoja sekä olla mukana luomassa uusia ja heille itselleen merkityksellisiä toimintoja. Olemme esittäneet huolemme niistä ikääntyneistä, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. On edelleen tärkeätä korostaa, että pysyvä, kodinomainen ja ihmisarvoinen elinympäristö varmistetaan hyvinvointipalvelujen muuttuneissa olosuhteissa myös niille vanhuksille, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään. Teksti on lyhennelmä Irene Roivaisen linjapuheesta 9 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10 Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä kirkko ei voi ajatella missään tilanteessa, että ei sille mitään voi asiat vain menevät luonnonlain kaltaisesti. Suomen jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin Ihmiskuva ei ole tästä poikkeus. inhimillisemmäksi 10 Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää tärkeänä Setlementtiliiton uutta toimintastrategiaa, jossa pyrkimyksenä on palauttaa kansalaisten luottamus omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja kehittää välineitä, joiden avulla ihmiset voivat vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin Globaalit ilmiöt näyttäytyvät kansalaisille kaaosmaisina. On hienoa, jos käytettävissä on paikallisia toimintarakenteita ja -malleja, jotka ovat ihmisten ymmärrettävissä, ja jotka auttavat käsittämään, ettei ihminen ole vain avuton kulkija. Tätä kautta voidaan vaikuttaa myös maailmaan, ei ehkä paljon, mutta kuitenkin, arkkipiispa Mäkinen painottaa. Etsiessään yhteistyökumppaneita Setlementtiliitto tähyää muun muassa kirkon suuntaan. Mäkinen suhtautuu myönteisesti ajatukseen mahdollisesta yhteistyöstä, koska kirkkoa ja setlementtiliikettä yhdistää yhteisen arvopohjan lisäksi molempien tapa toimia paikallisesti. Kirkko ei voi toimia omaan piiriinsä vetäytyen. Kirkonkin pitää verkostoitua ja ne toimijat, jotka tulevat kysymykseen, löytyvät paikallistasolta seurakuntien luontevista yhteistyökump- paneista. Mäkisestä ajatus yhteistyöstä kirkon ja Setlementtiliiton välillä on enemmän kuin ajankohtainen setlementtiliikkeen historiaa ajatellen. Setlementtiliikkeellä oli tärkeä tehtävä sillanrakentajana vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, kun Suomi oli jakaantunut punaisiin ja valkoisiin. Nyt maamme on jakaantunut hyvä- ja huono-osaisiin, vaikkakin hienosyisemmin ja monitasoisemmin, mutta juopa eri ryhmien välillä syvenee kaiken aikaa. Huoli huono-osaisten kansalaisten selviämisestä sai Mäkisen tarttumaan toimeen vaalien alla. Arkkipiispa kutsui koolle erilaisista yhteiskunnallisista toimijoista koostuvan köyhyystyöryhmän miettimään, mitä tilanteelle on tehtävissä. Kirkossa ei voida koskaan ajatella, että ei sille mitään voi asiat vain menevät luonnonlain kaltaisesti. Olen iloinen, että monet muutkin tahot kieltäytyvät ajattelemasta näin, sillä kaikki köyhyystyöryhmään kutsutut lähtivät työskentelyyn mukaan S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a T e m i l b o b y r e v 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 Järjestöjen kautta toteutuu paljon kaivattu yhteisöllisyys, sillä järjestöissä toimiminen on ollut perinteisesti tapa, jolla luodaan sosiaalisia verkostoja. 12 Kansalaisjärjestöillä erityinen merkitys Köyhyystyöryhmän esittämässä vetoomuksessa toivotaan, että uudessa hallitusohjelmassa keskityttäisiin köyhyyden poistamiseen ja nuorten koulutusmahdollisuuksien, työllisyyden ja vähimmäisturvan parantamiseen. Lisäksi toivotaan, että kilpailuttamisen vuoksi taloudellisesti ahtaalle joutuneille kansalaisjärjestöjä ei samastettaisi yritystoimintaan, vaan nähtäisiin niiden erityismerkitys vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan kanavoijina. Erityisen tärkeänä työryhmä pitää niiden toimijoiden toimintaedellytysten takaamista, jotka tukevat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kansalaisjärjestöt ovat osa suomalaisen yhteiskunnan inhimillistä perustaa, ja niiden merkitys on kasvanut entisestään, kun monet yhteiskunnan perinteiset rakenteet ovat haurastuneet. Järjestöjen kautta toteutuu muun muassa paljon kaivattu yhteisöllisyys, sillä järjestöissä toimiminen on ollut perinteisesti tapa, jolla luodaan sosiaalisia verkostoja. On tärkeää, että ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan eivätkä elä vain omaa elämäänsä, Mäkinen korostaa. Köyhyystyöryhmän puheenjohtajana toimiva Mäkinen toivoo, että myös kansalaiset aktivoituvat esittämään päätöksentekijöille ja poliitikoille vaatimuksia, jotka koskettavat heidän oman lähiympäristönsä asioiden lisäksi kansainvälispoliittisia ja taloudellisia ratkaisuja sekä globaalia köyhyyttä. Näiden kysymysten edessä nostetaan kädet helposti ylös, koska ne kietoutuvat monimutkaisiin kansainvälisiin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Mäkinen muistuttaa, etteivät osattomuus ja syrjäytyminen ole seurausta sen paremmin luonnonlaista kuin yksin taloudestakaan. Siksi ratkaisu ei voi olla erillisessä köyhyyspolitiikassa, vaan yhteiskuntapolitiikassa, joka koskee kaikkia elämänalueita. Osattomuuden ja syrjäytymisen taustalla on ihmisten tekemiä linjauksia siitä, millaisten arvojen pohjalta yhteiskuntaa halutaan kehittää: millaista toimintaa pidetään tärkeänä, ja mitä asioita palkitaan. Hallitusohjelmaneuvottelujen avausseminaarin puheessaan Mäkinen nosti esille osattomuuden inhimillisen puolen, johon liittyy monitahoista kokemusta ulkopuolelle jäämisestä. Tämä uhkaa synnyttää lisääntyvää suojautumista ja kovenevia asenteita, samoin häpeän tunnetta ja kokemusta ihmisarvon murenemisesta, mikä ei ole eettisesti ja sosiaalisesti kestävää. Pään ja sydämen asia Yhteiskunnassa vallalla olevia arvoja kuvaavat Mäkisestä hyvin pohdinnat siitä, että onko meillä varaa sellaiseen hyvinvointivaltioon, jossa kertynyttä hyvinvointia jaetaan myös niille, jotka eivät ole osallistuneet sen tuottamiseen. Taustalta löytyy ajatus, että jos yksilö ei kykene osallistumaan täysipainoisesti kilpailuyhteiskunnan ylläpitämiseen, se on vapaan kilpailun vapaassa maailmassa viime kädessä hänen omaa syytään. Se, millaisen ihmisihanteen varassa yhteiskuntaa kehitetään, sisältää Mäkisestä poliittisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Vahvistuneessa uusliberalistisessa markkinaideologiassa ihminen nähdään vapaana, erillisenä ja riippumattomana yksilönä, ja hyvän elämän ajatellaan toteutuvan sitä paremmin, mitä enemmän ihminen pystyy olemaan oman onnensa seppä. Pärjääminen kilpailussa edellyttää tehokuutta, aktiivisuutta ja tuottavuutta, ja ihmisen arvo ja oikeus hyvään elämään määräytyvät sen mukaan, mikä on hänen panoksensa tässä kilpailuprojektissa. Mäkinen muistuttaa, että ihminen on näennäisestä vapaudesta huolimatta riippuvainen muista ihmisistä myös uusliberalismin vallitessa. Suhteet, joiden puitteissa tämä toteutuu, ovat lähinnä hyöty- ja markkinasuhteita. Myös yhteisen hyvän nähdään toteutuvan ensi sijassa kilpailun ja siinä menestymisen kautta, ja yhteiskunnallisen toiminnan päämääräksi muodostuu menestyminen globaalissa talouskilpailussa. Mäkinen korostaa, etteivät elämän ja yhteiskunnan kannalta ratkaisevat suhteet ole markkinasuhteita. Ei lapsi hanki vanhemmiltaan kasvatuspalvelutuotteita. Elämä perustuu keskinäiseen huolenpitoon, ei hyödyn tavoitteluun. Mäkisen mukaan kultaista sääntöä voidaan pitää koko ihmiskunnan yhteisenä Kysymys siitä, mikä elämässä on viime kädessä merkityksellistä ja puolustettavaa, löytyy myös kirkon ympärillä esiintyneen kuohunnan taustalta, arkkipiispa Kari Mäkinen ajattelee S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 eettisenä perustana ja hyvinvointiyhteiskunnan pohjana. Se kehottaa meitä toimimaan toisiamme kohtaan niin kuin toivomme itseämme kohdeltavan. Kultaisen säännön perusteella yhteisön ja yhteiskunnan tilaa ja tilannetta on katsottava aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten silmin. Heikoimpien asemaan on asetuttava myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se edellyttää kykyä samastumiseen, eläytymiseen ja empatiaan, sillä etiikka ei ole vain pään, vaan myös sydämen asia. 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 Nuorten syrjäytyminen on ongelma sekä Suomessa että Ruotsissa. N u o r t e n t i e - s e m i n a a r i etsi tilanteeseen ratkaisuja. Suomalais-ruotsalainen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 Osalla nuorista koulupaikan valinta epäonnistuu, jolloin nuori on vaarassa tippua kaveripiirin ulkopuolelle. Jos hän jää ilman opiskelupaikkaa, hän ei saa työtä tai jättäytyy työstään syystä tai toisesta pois, hän voi tippua yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle kokonaan. Mikäli tämä tapahtuu heti peruskoulun jälkeen, tyhjän päälle tippuminen tapahtuu jo hyvin nuorena. Niinpä varsinkin peruskoulun lopettanut nuori tarvitsee paljon aikuisten tukea pysyäkseen mukana yhteiskunnassa ja omassa yhteisössään. Näiden nuorien löytämisessä ja auttamisessa järjestöillä on tärkeä merkitys. Setlementtiliitto järjesti toukokuussa Hanasaaressa Espoossa Nuorten tie -seminaarin, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset nuorisotyöntekijät vaihtoivat kokemuksia ja tarjosivat eväitä nuorten syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi. Ajatuksena on aloittaa kahden maan setlementtitoimijoiden yhteistyö. Kysyimme muutamilta seminaarin osallistuneilta nuorisotyöntekijöiltä, mitä suomalaisilla on opittavaa ruotsalaisilta. Monenlaisia työttömiä nuoria Anna-Stiina Kolppanen työskentelee Oulun tyttöjen talolla ja kohtaa työssään vaikeasti työllistettäviä nuoria. Monet näistä nuorista ovat olleet pitkään työttöminä ja osalla on myös mielenterveysongelmia tai muita sosiaalisia rajoitteita. Hän kiittelee seminaarin tulevaisuutteen katsovaa otetta ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Nuorten pitäisi saada nopeasti mielekästä tekemistä, työkokemusta ja päästä osaksi yhteiskuntaa, hän sanoo. Sosiaalisessa yrityksessä nuoret saavat paremmin tukea ja pääsevät nopeammin osaksi yhteisöä kuin niin sanotussa tavallisessa yrityksessä. Silti sosiaalinen yritys toimii suurelta osin muiden yritysten tapaan, tarjoaa hyödykkeitä tai palveluita ja maksaa palkkaa saamallaan voitolla. Ruotsista Kolppasen mielestä voisimme ottaa oppia sikäläisen sosiaalisen yrityksen mallin eduista. Näyttää siltä, että se on kehitetty nuorten työllistämistä ajatellen pitemmälle kuin meidän sosiaalisen yrityksen mallimme, hän sanoo. Suomessa yhteiskunnallista vastuuta kantava yritys sitoutuu palkkaamaan vain vammaisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Tähän sosiaalinen yritys saa tukea valtiolta. Ruotsissa malli nähdään laajemmin. Vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien ohella yritys voi tarjota työtä vankilasta vapautuneille, pitkäaikaissairaille tai vaikka päihdeongelmaisille. Eri toimijoiden työpajoja Nuorten työttömyys ja siihen liittyvä työllisyyskysymys on ongelma niin meillä kuin ruotsalaisillakin, Rovalan Nuoret ry:ssä Rovaniemellä työskentelevä Riina Koutonen vahvistaa. Opiksi ruotsalaisilta Koutonen ottaisi sikäläisen työpajakäytännön, joita järjestää ei vain kunta kuten Suomessa vaan myös yritykset ja kolmas sektori. Työpajat ovat mielestäni hieno mahdollisuus työttömille nuorille. Varsinkin niille, joilla ei ole koulutusta eikä työkokemusta entuudestaan. Monipuoliset työpajat tarjoavat usein tavallista yritystä pehmeämmän työharjoittelupaikan, jossa nuori saa juuri sellaista tukea ja opastusta, kuin hän tarvitsee. Työpajatoiminnassa tehdään usein yhteistyötä myös kuraattorin ja sosiaalityöntekijän kanssa, mikä auttaa nuoren kokonaistilanteen hahmottamisessa. Vetovoimaa asuinalueelle t e k s t i m a r i a n n a l a i h o Setlementtiliiton lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma ottaisi ruotsalaisilta mallia levottomien asuntoalueiden rauhoittamisessa ja turvallisuuden lisäämisessä. Huddingen kunnassa kiinteistöosakeyhtiö ja Fritidsforumin nuorisotyöntekijät löivät viisaat päänsä yhteen ja miettivät, miten alueen nuoriso saataisiin aktivoitua ja sitoutumaan asuinalueen, Vårby Gårdin, hyvinvoinnin rakentamiseen. Pasman mukaan he palkkasivat suositun näyttelijän, Thomas Oredssonin, joka idearikkaana ammattilaisena osasi innostaa ja kannustaa asuinalueella asuvia nuoria mukaan erilaiseen toimintaan. Oredsson sai kiinteistöyhtiön johdon vakuuttumaan siitä, että nuorten toiminnan rahoittaminen on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kannattava teko. Kaduilla turvallisuutta tuo myös partio, joka ei suinkaan kulje alueella pamput käsissä, vaan toimii helposti lähestyttävänä aikuisjoukkona, Pasma sanoo. yhteistyö käynnistyi 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 16 Hyvää meininkiä, Lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma korostaa perinteisen livenä tapahtuvan harrastustoiminnan tärkeyttä; netin esiinmarssista huolimatta. Setlementtiliiton tuore lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma on haastatteluhetkellä ehtinyt olla uudessa työssään runsaan viikon. Pasma pääsi työhön kiinni välittömästi. Tähän mennessä olen hakenut itselleni tietokoneen, kantanut laatikoita, hyllyjä ja pöytiä työhuoneeseeni sekä käynyt liikkeissä tilaamassa tavaroita. Lisäksi olen ehtinyt pyöritellä ja lukea papereita, Pasma naurahtaa. Ennen nykyistä pestiään Pasma teki työtä Kalevan Nuorten Liiton organisoimassa hankkeessa, jossa kehitettiin lasten osallisuutta verkossa. Setlementtinuoret oli yksi hankkeessa mukana olleista järjestöistä. Aiemmin Pasma on ollut Nicaraguassa kehitysyhteistyössä sekä työskennellyt erityisopettajana. Lasten ja nuorten parissa tehtävä työ on Pasmalle luontainen valinta. Minua kiinnostaa tulevaisuuteen katsova työ, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että tulevaisuuden tekijöillä olisi hienot lähtökohdat ottaa pallo haltuun, kun se aika tulee. Mielestäni nuorten tulisi päästä nykyistä aikaisemmin mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Nuoriso on työntekijälle myös voimavara. Nuoret antavat tunnetusti energiaa ja voimaa. Monet pitkän linjan työntekijät sanovat, että työ nuorten parissa nuorentaa. Yhteisöllisyys on heikentynyt Pasma toteaa ajan hengessä olevan piirteitä, jotka tekevät lasten ja nuorten tilanteen aiempaa huonommaksi. Keskeisenä ongelmana hän näkee yhteisöllisyyden heikkenemisen. Varsinainen rakennemurros agraarisesta ja teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen on tapahtunut maassamme ajat sitten. Ehkä henkinen murros on tullut jälkijättöisesti. Moni nykyajan ongelma, esimerkiksi kiusaaminen ja välinpitämättömyys saattaa olla seurausta yhteisöllisyyden puutteesta. Pasman mukaan maaseudulla tilanne on jonkin verran parempi kuin kaupungeissa. Mutta on yhteisöllisyys vähentynyt maaseudullakin. Olen itse kotoisin pienestä kylästä, jossa nykyään asuu minua 20 vuotta nuorempia serkkujani. Kun katsoo heidän tilannettaan, niin ei meininki ole enää sama kuin minun aikanani. Nykypäivän Suomessa perheiden välillä on suuria tuloeroja. Se lisää eriarvoisuutta ja koskettaa konkreettisesti lasten ja nuoren elämää. Myös nuorten koulukäyntiin, jatkokoulutukseen ja työelämään siirtymiseen liittyy suuria haasteita. Pasma sanoo haluavansa välttää ongelmakeskeistä ajattelua. Olennaista on vahvistaa jo olemassa olevia voimavaroja. On tärkeää luoda toimivaa yhteisöllisyyttä, hyvää meininkiä ja välittämisen ilmapiiriä. Näiden avulla on helpompi löytää yhdessä ratkaisuja haasteisiin ja ongelmiin. Jokaiselle vähintään yksi harrastus Netti on yksi lasten ja nuorten parissa työskentelevien ajankohtaisista haasteista. Näin on myös Setlementtiliitossa. Pasman mielestä nettimaailmaan kannattaa suhtautua rohkealla asenteella. Ei meidän kannata sitä ainakaan jännittää tai pelata asiassa vain varman päälle. Haluan omalta osaltani olla tukemassa ja auttamassa Setlementtiliiton työntekijöitä nettimaailmaan liittyvissä kysymyksissä. Pasman mukaan on vaikea tarkasti ennakoida, millainen rooli netillä tulee olemaan tulevaisuudessa. Todennäköisintä on, että netin merkitys ja käyttö kasvavat. Netti kehittyy, ja sinne tulee uusia juttuja. Toisaalta nettimaailma voi menettää uutuudenviehätystä ja sitä kohtaan voi tulla vastareaktio. Jo nyt pieni porukka on lähtenyt pois sosiaalisista medioista. Esimerkiksi kerho- ja leiritoiminnalla on ollut perinteisesti vahva rooli Setlementtiliiton lasten S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 t e k s t i j u h a n a u n k u r i välittämisen ilmapiiriä ja nuorten toiminnassa. Pasma korostaa, että niihin tulee satsata jatkossakin riittävästi. Nettimaailma ei ole painopiste, vaan mielenkiintoinen kehittämiskysymys. Livenä tapahtuva toiminta on varmasti jatkossakin Setlementtiliiton lasten ja nuorten toiminnan kulmakivi. Siinä on paljon olemassa olevaa tieto-taitoa, josta on syytä pitää kiinni. Pasma toteaa harrastusten tarjoavan rakentavaa yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden osallisuuteen. Lapsilla kannattaa olla koulun ja kodin ulkopuolella tapahtuvia mukavia ja luovia harrastuksia. Jokaisella tulisi olla ainakin yksi tällainen harrastus. Harrastusporukkaan kuuluminen on voimavara, joka lisää lasten hyvinvointia. Koulutus: Kasvatustieteen maisteri ja hallintotieteiden maisteri Perhe: Vaimo Harrastan: Telemark-hiihto, kuntosaliharjoittelu Kuuntelen mielelläni: Kansakunnan kahvitunti Viimeksi lukemani kirja: Valkoinen tiikeri Elämänmottoni on: Elämä on kuin vaahtoa, jota tulee kuljettaa meren tavoin. 17 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 [liikkeessä] Nuorten työttömyys lisää syrjäytymistä M uutosten aallot ulottuvat melkein kaikille elämänalueille. Maailman tapahtumat ja erityisesti sen kriisit vaikuttavat paljon meidän elämäämme. Globalisoituvassa maailmassa jokainen maa ja alue omalla tavalla kohtaa muutosten kipua ja haasteita. Kysymys on ihmiskunnan hyvinvoinnista, suunnasta ja tulevaisuudesta. Eräs tärkeä tekijä suhteessa tulevaisuuteemme on maamme nuorten tilanne, josta paljon kirjoitetaan ja puhutaan. Mitä yhteiskuntamme täytyy tehdä nuorten syrjäyttämisen torjumiseksi ja vähentämiseksi? Kuinka voidaan vähentää nuorten työttömyyden tasoa? Epävarmuus on tunkeutunut hiljalleen nuorten maailmaan. Mitä on tehtävissä ja kuinka takaamme nuorten ja maamme tulevaisuuden? Nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta ja monista sen instituutioista eri syistä. Heidän syrjäytymisensä seurauksena yhteiskuntamme kärsii pahasti. Nuorten syrjäytyminen kertoo koko yhteiskunnan tilanteesta, ja se heijastuu enemmin tai myöhemmin monenlaisiin asioihin. Nuorten syrjäytyminen on prosessi ja se alkaa varhaisessa lapsuudessa. Tilanne voi pahentua, jos nuorella ei ole riittävästi ohjausta kouluun eikä elämään liittyvissä asioissa. Yksinkertaisesti voi sanoa, että kodin, koulun, kavereiden ja yhteiskunnan vaikutukset sekä hyvässä että pahassa toimivat syrjäytymisen pohjana Suomen taloudellinen tilanne ja nuorten työttömyyden korkeataso aiheuttaa lisää syrjäytymistä. Koulutettujen työttömien määrä kasvaa ja työnsaanti tulee entistä hankalammaksi. Nuorilla ei ole mahdollisuutta koulutuksen saamisen jälkeen päästä työelämään. Yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia omista jäsenistään. Yhteiskunnan ja sen jäsenien välillä on olemassa periaatteessa kirjoittamaton sopimus, johon perustuen nuorten tulee olla varmoja omasta tulevaisuudestaan. Olemme tilanteessa, jossa nähdään paljon ongelmia ja tärkeitä kysymyksiä liittyen nuorten tulevaisuuteen. On syytä nähdä yhteiskunnan tilanne kokonaisuutena, jotta päästään yhteisymmärrykseen nuorten syrjäytymistä ja työllistymistä koskevissa asioissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan päättäjien tahtoa ja päättäväisyyttä. Hallituksen ja kuntien toimenpiteet eivät ole voineet tarjota nuorille tasa-arvoisesti työn saannin mahdollisuutta eikä koulutustakaan. Hallituksen ja kuntien ohjelmat ja taloussuunnitelmat eivät voi unohtaa lasten ja nuorten vanhempiakaan, koska perheellä on valtava vaikutus lasten ja nuorten syrjäyttämisen torjuntaan ja ehkäisyyn. Nuorten työllistäminen koulutuksen päätyttyä lisää sekä yhteiskunnan hyvinvointia että vähentää monia ongelmia ja haasteita nuorten arjessa. Nuorten työllistämispolitiikan täytyy olla pitkäjänteistä, jotta se voi tasapainottaa kansalaisten hyvinvointia. Tämän politiikan toteuttamiseksi tarvitaan sekä rahoitusta että asennemuutosta. Vanhat keinot ja konstit eivät enää tehoa eikä samoilla menetelmillä voida ratkaista nuoriin liittyviä ongelmia. Nuorten pääseminen työelämään koulutuksen jälkeen vaatii takuuohjelmaa, jonka puitteessa tulevaisuuden tekijät voivat tavoitteellisesti ja päämäärätietoisesti suuntautua omien suunnitelmiensa toteuttamiseen. Takuuohjelman toteutuminen edellyttää sekä hallitukselta että kunnilta tavoitteellista ja käytännöllistä ohjelmaa mukaan lukien tahtoa ja tekoja. Yhteiskunnan tulevaisuuden takaaminen riippuu nuorten hyvinvoinnista, syrjäytymisen ehkäisemisestä ja vähentämisestä. On tärkeintä, että nuoret pääsisivät osallisiksi yhteiskuntaan työelämän toimijoina ja aktiivisina kansalaisina. Yhteiskunnan on näyttävä kaikille jäsenilleen ja erityisesti nuorille suunta ja autettava heitä löytämään paikka ja oma asema, minkä seurauksena taataan luotettava polku kohti turvallisempaa ja varmempaa tulevaisuutta. Tie on kivinen, mutta ratkaisuja on olemassa. A z i z S h e i k h a n i Y T M j a t o h t o r i - k o u l u t e t t a v a S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 [tässä ja nyt] Suututaan! Ranskalaisen Stéphane Hesselin pamfletin Indignez-vous (Suuttukaa) menestystarina kertoo siitä, että ihmiset haluavat kaikkialla maailmassa muutosta. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustava 93-vuotias entinen suurlähettiläs ja vastarintamies kannustaa pamfletissaan ihmisiä nousemaan väkivallattomaan vastarintaan maapallon nykyistä kehitystä vastaan. Hessel tuo 30-sivuisessa kirjasessaan esille, ettei hän hyväksy hyvinvointivaltion heikentämistä, ei tuloerojen kasvua, ei pankkien ja median ylivaltaa, eikä tapaa, jolla laittomia siirtolaisia kohdellaan, ja jolla Israel kohtelee palestiinalaisia. Hesselin kirjasta on myyty Ranskassa puolitoista miljoonaa, ja Espanjassa puolisen miljoonaa. Kirjanen on käännetty muun muassa englanniksi, italiaksi, kreikaksi ja portugaliksi ja siitä on tulossa käännökset monelle eri kielelle. Toivottavasti myös suomeksi. Liitot yhdistyivät Setlementtinuorten liitto teki setlementtiliikkeen kannalta historiallisen päätöksen lauantaina Tampereella, kun liittokokous purki liiton toiminnan ja Nuortenliitto sulautettiin osaksi Suomen Setlementtiliiton toimintaa. Setlementtinuorten liitto ehti toimia 37 vuotta erillisenä liittona. Setlementtinuorten liitto on kehittänyt maahamme erityisesti sosiaalisen nuorisotyön muotoja, muun muassa sukupuolisensitiivistä tyttö- ja poikatyötä, velkaantuneiden nuorten talousneuvontaa sekä retki- ja leiritoimintaa. Nuortenliitto on tehnyt myös kehitysyhteistyötä 80-luvun lopulta lähtien. Yhdistyneessä liitossa setlementtinuorisotyö jatkuu lapsi- ja nuorisotyön toimialan toimintana ja nuorten osallisuutta Setlementtiliiton toiminnassa tullaan lisäämään. Yhdistymisen tavoitteena on taata laadukkaan työn jatkuminen ja kehittää uusia toimintamalleja. Uudistus koskee ensisijassa keskusjärjestöä, eikä vaikuta setlementtien paikalliseen nuorisotyöhön, toimialajohtaja Harri Sarjanoja sanoo. Lasten ja nuorten hyvinvointi keskiöön Nuorisoala vaatii aktiivisia toimia eduskunnalta ja nuorten hyvinvoinnin vahvaa näkymistä hallitusohjelmassa. hyvinvointierot ovat kasvaneet, ja kuilu hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä on syventynyt. Seuraavan hallituskauden aikana nuorten eriarvoistuminen on pysäytettävä. -Nuorten Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus arvokkaaseen elämään. Erityisesti on [70 vuotta sitten] pidettävä huolta niistä, joilla menee huonosti, vaatii Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. Tärkeimpiä lasten ja nuorten hyvinvointia murentavia tekijöitä ovat mielenterveyden ongelmat ja nuorisotyöttömyys. Nuorten mielestä Suomessa on panostettava psyykkisen terveyden edistämiseen nuorten masentumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten mielenterveysongelmiin on myös puututtava jo ennen kuin niistä tulee vakavia. 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 Rikosuhripäivystys kurssitti päivystäjiä Afganistanissa sikäläistä naispoliiseille tarkoitettua, auttavaa puhelinta varten S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot