yhteisöllisyys yhdessäolo vuorovaikutus osallisuus huolenpito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yhteisöllisyys yhdessäolo vuorovaikutus osallisuus huolenpito"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen yhteisöllisyys yhdessäolo vuorovaikutus osallisuus huolenpito välittäminen vastuullisuus inhimillisyys

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Kuuntelemisen ja konsensuksen aika Minä-minä-maa matkalla muutokseen Pirkanmaan poliitikot Tampereen Setlementtipäivien paneelissa Tavoitteena kansalaisten hyvä arki Irene Roivaisen linjapuhe Ihmiskuva inhimillisemmäksi Arkkipiispa Kari Mäkisestä kansalaisjärjestöt ovat osa yhteiskunnan inhimillistä perustaa Suomalais-ruotsalainen yhteistyö käynnistyi Nuorten tie-seminaarissa pohdittiin ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Hyvää meininkiä, välittämisen ilmapiiriä Otto Pasma aloitti Setlementtiliiton Lapsi ja nuorisotyön toimialajohtajana [ liikkeessä ] Nuoret tarvitsevat osallisuutta Aziz Sheikhani [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Nimettömyyden suojassa Rikosuhripäivystyksen Katariina Westman opetti Afganistanissa paikallisia poliiseja [ keskeltä kenttää ] Onnin oppivuodet Onni Sarvelalla oli hyvä syy ryhtyä vapaaehtoistyöntekijäksi Kajaanin Kainulassa näkyy mestarin kädenjälki Pirjo Mikkonen-Joublanc kirjoitti Työkeskus Kainulan historiikin [ toimii ] Setlementtiliitto Suomessa [setlementtiliike] Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat liiton jäsenyhdistykset ja nuorten piirijärjestöt. Liittoa ja sen jäseniä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Setlementtiliiton toimisto on Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Heidi Liehu, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Harri Sarjanoja, Sami Uusi-Rauva T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Painokurki Oy, Helsinki, 2011 ISSN Kuuntelemisen ja konsensuksen aika Kevään eduskuntavaaleista on kulunut jo kuukausia, eikä tätä kirjoitettaessa maassamme ole edelleenkään hallitusta. Toiset meistä odottavat ratkaisua lähes henkeään pidätellen, ja jotkut toteavat, ettei Belgiassakaan ole ollut hallitusta lähes vuoteen, ja kaikki sujuu. Poliittinen keskustelu ja ilmapiiri ovat tämän vuoden aikana olleet kummallisia. Kansa on puhunut ja vanhat puolueet ovat hämillään perussuomalaisten jytkystä. Eduskunnassa on ennätysmäärä ensikertalaisia, ja jotkut kansan valitsemat edustajat ovat toiminnallaan pelästyttäneet monia. Näyttää siltä, että kaikenlainen poliittinen aktiivisuus on lisääntynyt ja politiikkaan pitkään kuulunut ennalta arvattavuus on kertaheitolla vaihtunut yllätysten sarjaan. Tässä on paljon hyvää. Se osoittaa, että ihmiset ilmaisevat mielipiteitään, ja että poliittiseen tasapainoon voidaan vaikuttaa. Viimeisten kuukausien aikana poliittista keskustelua on käyty myös setlementtiliikkeen tilaisuuksissa. Me emme ota kantaa puoluepolitiikkaan, mutta meitä kiinnostavat liikkeemme kannalta luovuttamattomat arvot paikallisuus, yhteisöllisyys, arjessa ilmenevä lähimmäisenrakkaus ja ihmisten yhdenvertaisuus ja niiden puolesta meidän on oltava valmiita toimimaan. Uudessa strategiassaan setlementtiliike profiloituu vahvasti ihmisoikeuslähtöiseksi kansalaisjärjestöksi. Tämä on tietenkin aina ollut lähtökohta setlementtityölle, mutta tässä ajassa se taas hakee sopivia ilmenemismuotoja. Toivon, että kun tähän maahan ennen pitkään saadaan hallitus, sen ohjelmaan kirjataan tavoitteita yhdenvertaisuudesta, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä, ihmisten osallisuudesta ja muista kansalaisyhteiskunnan kannalta olennaisista päämääristä. Meidän vastuumme kansalaisina ja järjestönä on seurata ja kannustaa politiikan tekijöitä tuomaan hyvät tavoitteet arjen teoiksi valtakunnallisesti ja paikallisesti. Tätä varten meillä on maanlaajuinen verkosto, setlementtitaloja ja -tiloja sekä toimivia yhteistyösuhteita myös politiikan tekijöihin. Pannaan itsemme ja yhteisömme nyt peliin. Kutsutaan erilaisia ihmisiä keskustelemaan ja ilmaisemaan toiveitaan. Varmistetaan, että nuo äänet kuuluvat myös eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Taas on kuuntelemisen ja konsensuksen etsimisen aika. Siinä me historiamme aikana olemme olleet aika hyviä! Iloista kesää! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 Minä-minä-maa Jos Tampereen Setlementtipäivien paneelikeskusteluun osallistuneet kansanedustajat saavat äänensä kuuluville eduskunnassa, Suomi on matkalla nykyistä pehmeämpien arvojen maaksi S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a t E m i l B o b y r e v matkalla muutokseen Miten päästään eroon maailmasta, joka on täynnä pelkkää tehokkuutta ja kilpailua, ja yritystä jaksaa vaikka hampaat irvessä? Kansanedustaja Pia Viitasen (SD) lausahdus Tampereen Setlementtipäivien esittelykierroksella kiteytti kaikkien pirkanmaalaisten panelistien tunnot: kovaksi muuttunut suomalainen yhteiskunta kaipaa kipeästi arvomurrosta. Setlementtiliiton pääsihteerin Pentti Lemmetyisen vaalien alla vetämässä paneelissa keskusteltiin arvojen lisäksi muun muassa sosiaalisesta vastuusta, vapaaehtoistyöstä, kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja kilpailuttamisesta. Pia Viitasen mielestä arvomurrosta tarvitaan, koska ihmisellä on hänestä oikeus olla kansalainen, joka on motivoitunut toimimaan ja vaikuttamaan. Yhteiskunta, joka on arvoiltaan nykyistä syvällisempi, kannustaa ihmisiä tekemään esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Ihmisellä pitää olla myös mahdollisuus olla oman elämänsä paras asiantuntija. Heikki Luoto (PS) muistutti, miten ennen muinoin saatiin paljon aikaan pienillä resursseilla. Siksi meillä tämän ajan ihmisillä on paljon opittavaa vanhoilta ihmisiltä. Minna Sirnö (VAS) totesi Suomen muuttuneen 90-luvulla itsekkyyttä ja individualismia korostavaksi minä-minä-maaksi, mitä se on Panelistit Pia Viitanen ( SDP) ollut viimeiset 20 vuotta. Hänen ihanteenaan Heikki Luoto (PS) Minna Sirnö (VAS) on hyvinvointivaltio, Leena Rauhala ( KD) jossa ihmisen ei tarvitse Kimmo Sasi (KOK) lunastaa arvoaan työn Oras Tynkkynen (VIHR) kautta. Timo Taivalsalmi (KESK) Uskon, että on olemassa vain tarpeellisia ihmisiä. Uskon, että meillä pitää olla ihmisyyden tuottamattomuusohjelma, joka sallii sen, ettei ihmisen tarvitse tuottaa joka sekunti euroja maailmaan, vaan arvona on jokin ihan muu. Uskon myös yhteisvastuuseen ja siihen, että jokaisella on edelleen oikeus huolehtia naapuristaan ja oikeus kantaa vastuuta toisistamme myös verojen kautta. Myös Leena Rauhala (KD) peräänkuuluttaa yhteiskuntaa, jossa arvostetaan tehokkuuden ja kilpailun sijasta yhteisöllisyyttä, ja jossa heikoimmastakin pidetään huolta. Esillä on pidettävä myös ihmisoikeusnäkökulmaan liittyviä arvoja, koska viha ja väkivalta ovat nostaneet päätään yhteiskunnassa. Liisa Hyssälä totesi aikoinaan osuvasti, että syrjäytyneet syrjäytyvät jopa syrjäytyneiden työstä. Kun Antti Eskola esitti, että vapaaehtoistyö otettaisiin osaksi kursseja, idea tyrmättiin toteamalla, ettei vapaaehtoistyö sovi yliopistoon Minulla onkin sellainen huoli, että jopa vapaaehtoistoimintaa alkaa leimata yksilöllistyminen Kaikkea huolenpitoa ei voi ulkoistaa Kimmo Sasin (KOK) mielestä yhteiskunnassa on puututtava kehitykseen, jossa vastuu ja välittäminen omaisista ja läheisistä on ulkoistettu. Sasin havaintojen mukaan Suomessa on yleistymässä ajattelutapa, jonka mukaan esimerkiksi iäkkäistä vanhemmista ei tarvitse kantaa vastuuta, jos kerran maksaa veroja. Meidän on otetta välittäminen jälleen yhteiskunnan agendalle. Lisäksi voimme miettiä itsekin, mitä voimme tehdä ympäristömme hyväksi. Kokoomus korostaa, että meillä täytyy olla vahva julkinen sektori. On huolehdittava siitä, ettei kukaan joudu elämässään kohtuuttomaan tilanteeseen. Pidämme tärkeänä myös kolman- 5 > S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 ...matkalla muutokseen > 6 nen sektorin hyödyntämistä, koska siellä ollaan selvästi motivoituneempia ja sydämellisempiä kuin muualla, jolloin tuloskin on kaikkien kannalta parempi. Oras Tynkkysen (VIHR) arvojen mukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset ovat valmiit osallistumaan ja antamaan. He voivat luottaa viranomaisten oikeudenmukaisuuteen ja siihen, ettei ketään jätetä heitteille Hyvinvointiyhteiskunnille on yhteistä korkea veroaste, mikä tarkoittaa sitä, että meidän hyvätuloisten pitää osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Verotusta tulee muuttaa oikeudenmukaisemmaksi, jotta eriarvoistuminen saadaan kitkettyä. Timo Taivalsalmi (KESK) totesi arvojensa olevan lähellä setlementtiarvoja. Hänestä yhteiskunnassa pitää ottaa takapakkia pehmeiden arvojen suuntaan, jotta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi. Tällä hetkellä syrjäytymistä tapahtuu kaikkialla: päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Työpaikallani YTHS:ssä tapaan nuoria, jotka seurustelevat tietokoneen kanssa päivittäin tuntia. Se on huolestuttavaa. Suomi ei pärjää ilman järjestöjä Kysymys kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja toimintamahdollisuuksien takaamisesta herätti vilkasta keskustelua. Pia Viitanen kertoi pitävänsä järjestöjen olemassaoloa niin tärkeänä, että uuteen hallitusohjelmaan tulisi hänestä kirjata vapaaehtoistoiminnan ja järjestötyön kehittäminen, koska järjestötoiminnalla on liikaa esteitä. Heikki Luoto oli pannut merkille setlementeissä tehtävän monikulttuurisen työn, johon panostamista pitäisi hänestä vähentää ja siirtää panostusta muualle. Luodon ehdotus ihmetytti Oras Tynkkystä Eikö juuri perussuomalaiset ole esittäneet huolestumisensa maahanmuuttajien heikosta kotoutumisesta ja sen aiheuttamista ongelmista? Tynkkynen totesi ja yhtyi toisten panelistien kannanottoihin järjestötoiminnan merkityksestä osana suomalaista yhteiskuntaa. Tynkkynen esitti ajatuksen, että ihmisiä voitaisiin kasvattaa tukemaan kansalaisjärjestöjen toimintaa verovähennyksillä, jos valtiolla on sellaiseen jonain päivänä varaa. Minna Sirnöstä on selvää, ettei kansalaisyhteiskunta toimi, jos sillä ei ole toimintamahdollisuuksia. Hän muistutti myös siitä, ettei kolmas sektori voi ottaa enää enempää tehtäviä, jotka Ihmisillä pitäisi olla oikeus samaan kuin mullikoilla, joiden on päästävä ulos 60 päivänä vuodessa. Minna Sirnö S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7 Tilaaja-tuottaja-mallin etuja on se, että tilaus on läpinäkyvää. Kimmo Sasi vaatisivat viranomaistahon ammattilaisotetta. Pidän lähimmäisenrakkauden väärinkäyttönä tapaa, jolla yhteiskunta siirtää vastuitaan kolmannelle sektorille. Eurojen väärinkäyttöä taas on kilpailuttaminen alueilla, joilla kolmas sektori toimii, koska järjestöt joutuvat kuluttamaan joka vuosi valtavan määrän energiaa rahoitushakemusten laatimiseen. Sirnön mukaan tällaiseen toimintaan ei pakota mikään muu kuin kansallinen lainsäädäntö. Järjestöille pitäisi taata vuotta pitempiä rahoituksia. Ihmisyys ei ole muutaman kuukauden projekti vaan pitkäjänteistä työtä. Väitän, että pitemmät rahoitusjaksot ovat kansantaloudellisesti myös järkevämpiä, koska silloin pystyy aidosti toimimaan. Jokainen euro, joka suodattuu järjestöille, tuottaa yhteiskunnalle myös hyvää ja suuria säästöjä vuoden kuluttua. Leena Rauhalasta kansanedustajien tulee pitää esillä kolmannelta sektorilta tulevia viestejä, jotta järjestöt eivät häviä päätöksenteossa. Järjestöihin on oltava hänestä hyvät yhteydet myös siksi, että niiden edustajia voidaan käyttää asiantuntijoina valiokunnissa. Myös Kimmo Sasi kannattaa järjestöjen ja niiden toiminnan tukemista. Hän uskoo niissä tehtävän työn laatuun erityisesti sovittelu- ja kotouttamistoiminnassa. Timo Taivalsalmesta > 7 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

8 ...matkalla muutokseen > Suomi ei yksinkertaisesti tule toimeen ilman järjestöjä, ja hänen toiveenaan on kansalaisjärjestöjen olemassaolon varmistamiseksi hallitus, joka ajattelee oikeudenmukaisesti, Suomalaiset eivät voi hyvin. Sosiaalisissa kipupisteissä on alueellisia eroja, ja siksi ne tulee määritellä hallitusohjelmassa. 8 Pitääkö valtion puuttua kilpailuttamiseen? Ennen kuin panelistit ryhtyivät keskustelemaan vanhuspalveluiden kilpailuttamisesta Pentti Lemmetyinen luki uusimmasta Setlementtilehdestä Heinolan setlementin toiminnanjohtaja Kari Hahlin ajatuksia. Hahlin mielestä vanhuksista on tullut uushuutolaisia. Kilpailuttaminen on johtanut siihen, että vanhuksia hoitavat ne, jotka tekevät sen halvimmalla, ja pahimmillaan vanhuksia joudutaan kärräämään paikasta toiseen. Pitääkö valtion puuttua kilpailuttamiseen? Piia Viitasesta pitää, sillä kilpailuttamisen logiikka ei sovi hoivaan ja huolenpitoon. Hän tiesi kertoa, että monet puolueet esittävät kirjattavaksi uuteen hallitusohjelmaan, että hankintalaki arvioidaan hoivaan liittyvissä palveluissa uudelleen. En halua sellaista maailmaa, jossa tukan kampaamista ostetaan 19 eurolla, kylvetystä 20 eurolla ja välittämistä ja huolehtimista 17,5 eurolla. Kun tilaaja ja tuottaja keskustelevat keskenään, asiakas jää helposti tavaran aseman. Hänellä ei ole äänivaltaa itseään koskevissa asioissa. Leena Rauhalasta vanhustenhoito voisi olla yksi ryhmä, joka jätetään kokonaan kilpailuttamisen ulkopuolelle. Tynkkynen oli samoilla linjoilla todetessaan, että kilpailuttamisen ulkopuolelle voitaisiin jättää esimerkiksi muistihäiriöisten palveluasuminen, koska kyse on julkisen sektorin hankintoja ajatellen suhteellisen pienestä määrästä. Tynkkynen muistutti samalla siitä, että hankintalakia on lupa soveltaa. Laki mahdollistaa laadun pitämisen yhtenä kriteerinä tai esimerkiksi vajaakuntoisten työllistämisen. Laki ei myöskään velvoita, että palvelut kilpailutetaan vuosittain. Ne voidaan tilata useammaksi vuodeksi kerrallaan. Timo Taivalsalmi näki kilpailuttamisessa myönteisiäkin puolia. Hänestä on hyvä, että tuot- taja joutuu miettimään kerrankin, mitä halutaan, ja miten palvelut toteutetaan. Näin ostopalveluja tulee kontrolloitu kunnolla. Jos palveluja tuotetaan itse, tavoitteita ei välttämättä aseteta samalla tavalla. Ongelmana kuitenkin on, ettei kunnissa hallita kilpailuttamista. Yhteiskunnan tulee järjestää koulutusta, jotta kilpailuttaminen hallitaan kunnissa mallikkaasti. Kimmo Sasista tilaaja-tuottaja -mallin etuja on se, että tilaus on läpinäkyvää. Hänestä kuluttajilla pitää kuitenkin ensin testata, mitä halutaan. Kun tiedetään, millaiset laatukriteerit ovat, tilaaja on niiden toteutumisesta vastuussa. Se on yksi tapa kehittää toimintoja Minna Sirnön havaintojen mukaan laatukriteerit häviävät lähes aina hinnalle. Laatua ei uskalleta edes vaatia, koska joku tekee joka tapauksessa valituksen ja kilpailu hävitään. Sirnön mielestä lakiin tulisi laittaa, kuinka monta hoitajaa tarvitaan, kuinka monta neliötä vanhus tarvitsee, ja millaisia palveluiden tulee olla. Tehdään vanhuksille leimadirektiivi. Ihmisillä pitäisi olla oikeus samaan kuin mullikoilla, joiden on päästävä ulos 60 päivänä vuodessa. Tätäkö haluamme? Pentti Lemmetyisen mukaan vanhuspalveluiden järjestämisessä on kyse arvovalinnoista ja hän kertoi esimerkin, mitä kilpailuttamisesta voi seurata. Paikallinen setlementti oli hoitanut eräässä suurehkossa kaupungissa muistisairaita vuosien ajan voittoa tavoittelemattomana yleishyödyllisenä toimijana ja rakentanut RAY:n avustuksella muistisairaiden asumisyksikön. Sitten kaupunki kilpailutti palvelun, joka liittyi lähinnä saattohoitoon. Kilpailu hävittiin. Sen voitti monikansallinen yhtiö, jonka edustaja kertoi seuraavan viikon maakuntalehdessä, että he aikovat ostaa markkinoilta kaikki pienet toimijat. Sen jälkeen yritykset laitetaan tuloskuntoon ja myydään edelleen. En halua sellaista maailmaa, jossa välittämistä ja huolehtimista ostetaan 17,5 eurolla. Pia Viitanen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 Tavoitteena kansalaisten hyvä arki Korostaessamme paikallisuutta emme tietenkään halua väheksyä tämän ajan yhteisöllisyyden muotoja, kuten sosiaalisen median virtuaaliyhteisöllisyyttä., sanoo Setlementtiliiton puheenjohtaja Irene Roivainen Setlementtiliiton puheenjohtaja, Tampereen yliopiston sosiaalityön ma. professori Irene Roivainen kertoi Setlementtipäivillä pitämässään linja puheessa liikkeen uudesta strategiasta. Keskeisessä asemassa on ajatus uudesta paikallisuudesta, jonka on tarkoitus toimia vastavoimana taloudellisuutta ja tehokkuutta ajavalle uudelle julkisjohtamiselle. Uudessa paikallisuudessa toiminnan lähtökohtana on kansalaisten hyvä arki. Sen edellytyksenä on, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan oman asuinalueensa ja arkisen toimintaympäristönsä palveluihin ja toimintamahdollisuuksiin. Kansalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi kehitetään tarkoitukseen sopivia toimintamalleja Paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen tekee ajankohtaiseksi ja haasteelliseksi kuntien palvelurakenteen keskittyminen ja lähipalvelujen karsiminen. Setlementtiliitossa ajatellaan, että äärimmilleen viety tehokkuus on ansa. Ihmisten ja palveluiden kokoaminen yhä suurempiin yksiköihin, asioiden arvon mittaaminen pelkästään rahassa ja kaiken kilpailuttaminen näyttävät johtavan vääjäämättä sosiaalisen pääoman hupenemiseen, eettisyyden ohenemiseen ja lopulta ihmisoikeuksien kaventumiseen. Tämä kaikki näyttää tapahtuvan ilman, että ihmiset sitä lopulta tahtoisivat. Vanhat yhteisöllisyyden muodot ovat osin vaihtumassa toisiin. On merkkejä siitä, että ihmiset haluavat olla mukana rakentamassa hyvää yhteiskuntaa. Läheiset ihmiset, kiireetön aika, ekologiset arvot ja kulttuuri ohittavat monien arvovalinnoissa rahassa mitattavat tavoitteet. Helsingin kaupungin pitkäaikainen sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja on peräänkuuluttanut kunnallista sosiaalipolitiikka, joka reagoi nopeasti paikallisiin tarpeisiin. Kunta ja setlementtityö ovat molemmat palveluja tuottavia yhteisöjä, mutta setlementtityö eroaa kunnasta siitä, että setlementtitoiminnassa on oleellista ihmisten välinen vuorovaikutus. Yhdessäolo ja yhteisöllisyys ovat voimavaroja, joita viranomaisten tekemä työ ja byrokratia eivät synnytä. Se kasvaa vain lähellä olemisesta ja verkostoissa. Setlementtityön merkitystä yhteisöllisyyden tuottajana ei voi aliarvioida tämän päivän Suomessa, jossa yksinäisyydestä on tullut yksi suurimpia ongelmia. Asuinalueilla tarvitaan edelleen kokoontumispaikkoja, joissa ihmiset voivat kokoontua yhteen keskustelemaan yhteisistä asioista. Setlementtitaloilla on edelleen tärkeä rooli paikallisina demokratiakouluina ja sosiaalisen pääoman keskuksina. Kun julkisia tiloja lakkautetaan, setlementtitaloista pidetään sitäkin lujemmin kiinni. Ne voisivat toimia tulevaisuudessa myös kuntien avoimina palvelupisteinä, joissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset pitäisivät vastaanottoa lähellä asukkaita. Tavoitteena on luoda myös opinto- ja kulttuuritoimintaan liittyen verkosto, joka edistää ihmisten osallisuutta, toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä tavoite sisältää ajatuksen vuorovaikutuksen, yhteistyön ja dialogin voimistavasta vaikutuksesta myös opintotoiminnassa. Uudistettu laki vapaasta sivistystyöstä korostaa yhteiskunnan eheyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Se tarjoaa Setlementtiliikkeelle mahdollisuuden toteuttaa toiminta-ajatustaan ihmisten osallisuuden vahvistamisessa ihmisten omia voimavaroja tukien. Tämä painotus erottaa meidät monista muista vapaan sivistystyön toimijoista. Opistoilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Vanhustyön osalta tavoitteenamme on ikäihmisiä itseään kuullen kehittää toimintaa, jossa he voivat käyttää hyväkseen elämässään kertyneitä taitoja ja tietoja sekä olla mukana luomassa uusia ja heille itselleen merkityksellisiä toimintoja. Olemme esittäneet huolemme niistä ikääntyneistä, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. On edelleen tärkeätä korostaa, että pysyvä, kodinomainen ja ihmisarvoinen elinympäristö varmistetaan hyvinvointipalvelujen muuttuneissa olosuhteissa myös niille vanhuksille, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään. Teksti on lyhennelmä Irene Roivaisen linjapuheesta 9 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10 Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä kirkko ei voi ajatella missään tilanteessa, että ei sille mitään voi asiat vain menevät luonnonlain kaltaisesti. Suomen jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin Ihmiskuva ei ole tästä poikkeus. inhimillisemmäksi 10 Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää tärkeänä Setlementtiliiton uutta toimintastrategiaa, jossa pyrkimyksenä on palauttaa kansalaisten luottamus omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja kehittää välineitä, joiden avulla ihmiset voivat vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin Globaalit ilmiöt näyttäytyvät kansalaisille kaaosmaisina. On hienoa, jos käytettävissä on paikallisia toimintarakenteita ja -malleja, jotka ovat ihmisten ymmärrettävissä, ja jotka auttavat käsittämään, ettei ihminen ole vain avuton kulkija. Tätä kautta voidaan vaikuttaa myös maailmaan, ei ehkä paljon, mutta kuitenkin, arkkipiispa Mäkinen painottaa. Etsiessään yhteistyökumppaneita Setlementtiliitto tähyää muun muassa kirkon suuntaan. Mäkinen suhtautuu myönteisesti ajatukseen mahdollisesta yhteistyöstä, koska kirkkoa ja setlementtiliikettä yhdistää yhteisen arvopohjan lisäksi molempien tapa toimia paikallisesti. Kirkko ei voi toimia omaan piiriinsä vetäytyen. Kirkonkin pitää verkostoitua ja ne toimijat, jotka tulevat kysymykseen, löytyvät paikallistasolta seurakuntien luontevista yhteistyökump- paneista. Mäkisestä ajatus yhteistyöstä kirkon ja Setlementtiliiton välillä on enemmän kuin ajankohtainen setlementtiliikkeen historiaa ajatellen. Setlementtiliikkeellä oli tärkeä tehtävä sillanrakentajana vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, kun Suomi oli jakaantunut punaisiin ja valkoisiin. Nyt maamme on jakaantunut hyvä- ja huono-osaisiin, vaikkakin hienosyisemmin ja monitasoisemmin, mutta juopa eri ryhmien välillä syvenee kaiken aikaa. Huoli huono-osaisten kansalaisten selviämisestä sai Mäkisen tarttumaan toimeen vaalien alla. Arkkipiispa kutsui koolle erilaisista yhteiskunnallisista toimijoista koostuvan köyhyystyöryhmän miettimään, mitä tilanteelle on tehtävissä. Kirkossa ei voida koskaan ajatella, että ei sille mitään voi asiat vain menevät luonnonlain kaltaisesti. Olen iloinen, että monet muutkin tahot kieltäytyvät ajattelemasta näin, sillä kaikki köyhyystyöryhmään kutsutut lähtivät työskentelyyn mukaan S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a T e m i l b o b y r e v 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 Järjestöjen kautta toteutuu paljon kaivattu yhteisöllisyys, sillä järjestöissä toimiminen on ollut perinteisesti tapa, jolla luodaan sosiaalisia verkostoja. 12 Kansalaisjärjestöillä erityinen merkitys Köyhyystyöryhmän esittämässä vetoomuksessa toivotaan, että uudessa hallitusohjelmassa keskityttäisiin köyhyyden poistamiseen ja nuorten koulutusmahdollisuuksien, työllisyyden ja vähimmäisturvan parantamiseen. Lisäksi toivotaan, että kilpailuttamisen vuoksi taloudellisesti ahtaalle joutuneille kansalaisjärjestöjä ei samastettaisi yritystoimintaan, vaan nähtäisiin niiden erityismerkitys vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan kanavoijina. Erityisen tärkeänä työryhmä pitää niiden toimijoiden toimintaedellytysten takaamista, jotka tukevat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kansalaisjärjestöt ovat osa suomalaisen yhteiskunnan inhimillistä perustaa, ja niiden merkitys on kasvanut entisestään, kun monet yhteiskunnan perinteiset rakenteet ovat haurastuneet. Järjestöjen kautta toteutuu muun muassa paljon kaivattu yhteisöllisyys, sillä järjestöissä toimiminen on ollut perinteisesti tapa, jolla luodaan sosiaalisia verkostoja. On tärkeää, että ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan eivätkä elä vain omaa elämäänsä, Mäkinen korostaa. Köyhyystyöryhmän puheenjohtajana toimiva Mäkinen toivoo, että myös kansalaiset aktivoituvat esittämään päätöksentekijöille ja poliitikoille vaatimuksia, jotka koskettavat heidän oman lähiympäristönsä asioiden lisäksi kansainvälispoliittisia ja taloudellisia ratkaisuja sekä globaalia köyhyyttä. Näiden kysymysten edessä nostetaan kädet helposti ylös, koska ne kietoutuvat monimutkaisiin kansainvälisiin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Mäkinen muistuttaa, etteivät osattomuus ja syrjäytyminen ole seurausta sen paremmin luonnonlaista kuin yksin taloudestakaan. Siksi ratkaisu ei voi olla erillisessä köyhyyspolitiikassa, vaan yhteiskuntapolitiikassa, joka koskee kaikkia elämänalueita. Osattomuuden ja syrjäytymisen taustalla on ihmisten tekemiä linjauksia siitä, millaisten arvojen pohjalta yhteiskuntaa halutaan kehittää: millaista toimintaa pidetään tärkeänä, ja mitä asioita palkitaan. Hallitusohjelmaneuvottelujen avausseminaarin puheessaan Mäkinen nosti esille osattomuuden inhimillisen puolen, johon liittyy monitahoista kokemusta ulkopuolelle jäämisestä. Tämä uhkaa synnyttää lisääntyvää suojautumista ja kovenevia asenteita, samoin häpeän tunnetta ja kokemusta ihmisarvon murenemisesta, mikä ei ole eettisesti ja sosiaalisesti kestävää. Pään ja sydämen asia Yhteiskunnassa vallalla olevia arvoja kuvaavat Mäkisestä hyvin pohdinnat siitä, että onko meillä varaa sellaiseen hyvinvointivaltioon, jossa kertynyttä hyvinvointia jaetaan myös niille, jotka eivät ole osallistuneet sen tuottamiseen. Taustalta löytyy ajatus, että jos yksilö ei kykene osallistumaan täysipainoisesti kilpailuyhteiskunnan ylläpitämiseen, se on vapaan kilpailun vapaassa maailmassa viime kädessä hänen omaa syytään. Se, millaisen ihmisihanteen varassa yhteiskuntaa kehitetään, sisältää Mäkisestä poliittisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Vahvistuneessa uusliberalistisessa markkinaideologiassa ihminen nähdään vapaana, erillisenä ja riippumattomana yksilönä, ja hyvän elämän ajatellaan toteutuvan sitä paremmin, mitä enemmän ihminen pystyy olemaan oman onnensa seppä. Pärjääminen kilpailussa edellyttää tehokuutta, aktiivisuutta ja tuottavuutta, ja ihmisen arvo ja oikeus hyvään elämään määräytyvät sen mukaan, mikä on hänen panoksensa tässä kilpailuprojektissa. Mäkinen muistuttaa, että ihminen on näennäisestä vapaudesta huolimatta riippuvainen muista ihmisistä myös uusliberalismin vallitessa. Suhteet, joiden puitteissa tämä toteutuu, ovat lähinnä hyöty- ja markkinasuhteita. Myös yhteisen hyvän nähdään toteutuvan ensi sijassa kilpailun ja siinä menestymisen kautta, ja yhteiskunnallisen toiminnan päämääräksi muodostuu menestyminen globaalissa talouskilpailussa. Mäkinen korostaa, etteivät elämän ja yhteiskunnan kannalta ratkaisevat suhteet ole markkinasuhteita. Ei lapsi hanki vanhemmiltaan kasvatuspalvelutuotteita. Elämä perustuu keskinäiseen huolenpitoon, ei hyödyn tavoitteluun. Mäkisen mukaan kultaista sääntöä voidaan pitää koko ihmiskunnan yhteisenä Kysymys siitä, mikä elämässä on viime kädessä merkityksellistä ja puolustettavaa, löytyy myös kirkon ympärillä esiintyneen kuohunnan taustalta, arkkipiispa Kari Mäkinen ajattelee S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 eettisenä perustana ja hyvinvointiyhteiskunnan pohjana. Se kehottaa meitä toimimaan toisiamme kohtaan niin kuin toivomme itseämme kohdeltavan. Kultaisen säännön perusteella yhteisön ja yhteiskunnan tilaa ja tilannetta on katsottava aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten silmin. Heikoimpien asemaan on asetuttava myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se edellyttää kykyä samastumiseen, eläytymiseen ja empatiaan, sillä etiikka ei ole vain pään, vaan myös sydämen asia. 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 Nuorten syrjäytyminen on ongelma sekä Suomessa että Ruotsissa. N u o r t e n t i e - s e m i n a a r i etsi tilanteeseen ratkaisuja. Suomalais-ruotsalainen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 Osalla nuorista koulupaikan valinta epäonnistuu, jolloin nuori on vaarassa tippua kaveripiirin ulkopuolelle. Jos hän jää ilman opiskelupaikkaa, hän ei saa työtä tai jättäytyy työstään syystä tai toisesta pois, hän voi tippua yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle kokonaan. Mikäli tämä tapahtuu heti peruskoulun jälkeen, tyhjän päälle tippuminen tapahtuu jo hyvin nuorena. Niinpä varsinkin peruskoulun lopettanut nuori tarvitsee paljon aikuisten tukea pysyäkseen mukana yhteiskunnassa ja omassa yhteisössään. Näiden nuorien löytämisessä ja auttamisessa järjestöillä on tärkeä merkitys. Setlementtiliitto järjesti toukokuussa Hanasaaressa Espoossa Nuorten tie -seminaarin, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset nuorisotyöntekijät vaihtoivat kokemuksia ja tarjosivat eväitä nuorten syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi. Ajatuksena on aloittaa kahden maan setlementtitoimijoiden yhteistyö. Kysyimme muutamilta seminaarin osallistuneilta nuorisotyöntekijöiltä, mitä suomalaisilla on opittavaa ruotsalaisilta. Monenlaisia työttömiä nuoria Anna-Stiina Kolppanen työskentelee Oulun tyttöjen talolla ja kohtaa työssään vaikeasti työllistettäviä nuoria. Monet näistä nuorista ovat olleet pitkään työttöminä ja osalla on myös mielenterveysongelmia tai muita sosiaalisia rajoitteita. Hän kiittelee seminaarin tulevaisuutteen katsovaa otetta ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Nuorten pitäisi saada nopeasti mielekästä tekemistä, työkokemusta ja päästä osaksi yhteiskuntaa, hän sanoo. Sosiaalisessa yrityksessä nuoret saavat paremmin tukea ja pääsevät nopeammin osaksi yhteisöä kuin niin sanotussa tavallisessa yrityksessä. Silti sosiaalinen yritys toimii suurelta osin muiden yritysten tapaan, tarjoaa hyödykkeitä tai palveluita ja maksaa palkkaa saamallaan voitolla. Ruotsista Kolppasen mielestä voisimme ottaa oppia sikäläisen sosiaalisen yrityksen mallin eduista. Näyttää siltä, että se on kehitetty nuorten työllistämistä ajatellen pitemmälle kuin meidän sosiaalisen yrityksen mallimme, hän sanoo. Suomessa yhteiskunnallista vastuuta kantava yritys sitoutuu palkkaamaan vain vammaisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Tähän sosiaalinen yritys saa tukea valtiolta. Ruotsissa malli nähdään laajemmin. Vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien ohella yritys voi tarjota työtä vankilasta vapautuneille, pitkäaikaissairaille tai vaikka päihdeongelmaisille. Eri toimijoiden työpajoja Nuorten työttömyys ja siihen liittyvä työllisyyskysymys on ongelma niin meillä kuin ruotsalaisillakin, Rovalan Nuoret ry:ssä Rovaniemellä työskentelevä Riina Koutonen vahvistaa. Opiksi ruotsalaisilta Koutonen ottaisi sikäläisen työpajakäytännön, joita järjestää ei vain kunta kuten Suomessa vaan myös yritykset ja kolmas sektori. Työpajat ovat mielestäni hieno mahdollisuus työttömille nuorille. Varsinkin niille, joilla ei ole koulutusta eikä työkokemusta entuudestaan. Monipuoliset työpajat tarjoavat usein tavallista yritystä pehmeämmän työharjoittelupaikan, jossa nuori saa juuri sellaista tukea ja opastusta, kuin hän tarvitsee. Työpajatoiminnassa tehdään usein yhteistyötä myös kuraattorin ja sosiaalityöntekijän kanssa, mikä auttaa nuoren kokonaistilanteen hahmottamisessa. Vetovoimaa asuinalueelle t e k s t i m a r i a n n a l a i h o Setlementtiliiton lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma ottaisi ruotsalaisilta mallia levottomien asuntoalueiden rauhoittamisessa ja turvallisuuden lisäämisessä. Huddingen kunnassa kiinteistöosakeyhtiö ja Fritidsforumin nuorisotyöntekijät löivät viisaat päänsä yhteen ja miettivät, miten alueen nuoriso saataisiin aktivoitua ja sitoutumaan asuinalueen, Vårby Gårdin, hyvinvoinnin rakentamiseen. Pasman mukaan he palkkasivat suositun näyttelijän, Thomas Oredssonin, joka idearikkaana ammattilaisena osasi innostaa ja kannustaa asuinalueella asuvia nuoria mukaan erilaiseen toimintaan. Oredsson sai kiinteistöyhtiön johdon vakuuttumaan siitä, että nuorten toiminnan rahoittaminen on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kannattava teko. Kaduilla turvallisuutta tuo myös partio, joka ei suinkaan kulje alueella pamput käsissä, vaan toimii helposti lähestyttävänä aikuisjoukkona, Pasma sanoo. yhteistyö käynnistyi 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 16 Hyvää meininkiä, Lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma korostaa perinteisen livenä tapahtuvan harrastustoiminnan tärkeyttä; netin esiinmarssista huolimatta. Setlementtiliiton tuore lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma on haastatteluhetkellä ehtinyt olla uudessa työssään runsaan viikon. Pasma pääsi työhön kiinni välittömästi. Tähän mennessä olen hakenut itselleni tietokoneen, kantanut laatikoita, hyllyjä ja pöytiä työhuoneeseeni sekä käynyt liikkeissä tilaamassa tavaroita. Lisäksi olen ehtinyt pyöritellä ja lukea papereita, Pasma naurahtaa. Ennen nykyistä pestiään Pasma teki työtä Kalevan Nuorten Liiton organisoimassa hankkeessa, jossa kehitettiin lasten osallisuutta verkossa. Setlementtinuoret oli yksi hankkeessa mukana olleista järjestöistä. Aiemmin Pasma on ollut Nicaraguassa kehitysyhteistyössä sekä työskennellyt erityisopettajana. Lasten ja nuorten parissa tehtävä työ on Pasmalle luontainen valinta. Minua kiinnostaa tulevaisuuteen katsova työ, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että tulevaisuuden tekijöillä olisi hienot lähtökohdat ottaa pallo haltuun, kun se aika tulee. Mielestäni nuorten tulisi päästä nykyistä aikaisemmin mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Nuoriso on työntekijälle myös voimavara. Nuoret antavat tunnetusti energiaa ja voimaa. Monet pitkän linjan työntekijät sanovat, että työ nuorten parissa nuorentaa. Yhteisöllisyys on heikentynyt Pasma toteaa ajan hengessä olevan piirteitä, jotka tekevät lasten ja nuorten tilanteen aiempaa huonommaksi. Keskeisenä ongelmana hän näkee yhteisöllisyyden heikkenemisen. Varsinainen rakennemurros agraarisesta ja teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen on tapahtunut maassamme ajat sitten. Ehkä henkinen murros on tullut jälkijättöisesti. Moni nykyajan ongelma, esimerkiksi kiusaaminen ja välinpitämättömyys saattaa olla seurausta yhteisöllisyyden puutteesta. Pasman mukaan maaseudulla tilanne on jonkin verran parempi kuin kaupungeissa. Mutta on yhteisöllisyys vähentynyt maaseudullakin. Olen itse kotoisin pienestä kylästä, jossa nykyään asuu minua 20 vuotta nuorempia serkkujani. Kun katsoo heidän tilannettaan, niin ei meininki ole enää sama kuin minun aikanani. Nykypäivän Suomessa perheiden välillä on suuria tuloeroja. Se lisää eriarvoisuutta ja koskettaa konkreettisesti lasten ja nuoren elämää. Myös nuorten koulukäyntiin, jatkokoulutukseen ja työelämään siirtymiseen liittyy suuria haasteita. Pasma sanoo haluavansa välttää ongelmakeskeistä ajattelua. Olennaista on vahvistaa jo olemassa olevia voimavaroja. On tärkeää luoda toimivaa yhteisöllisyyttä, hyvää meininkiä ja välittämisen ilmapiiriä. Näiden avulla on helpompi löytää yhdessä ratkaisuja haasteisiin ja ongelmiin. Jokaiselle vähintään yksi harrastus Netti on yksi lasten ja nuorten parissa työskentelevien ajankohtaisista haasteista. Näin on myös Setlementtiliitossa. Pasman mielestä nettimaailmaan kannattaa suhtautua rohkealla asenteella. Ei meidän kannata sitä ainakaan jännittää tai pelata asiassa vain varman päälle. Haluan omalta osaltani olla tukemassa ja auttamassa Setlementtiliiton työntekijöitä nettimaailmaan liittyvissä kysymyksissä. Pasman mukaan on vaikea tarkasti ennakoida, millainen rooli netillä tulee olemaan tulevaisuudessa. Todennäköisintä on, että netin merkitys ja käyttö kasvavat. Netti kehittyy, ja sinne tulee uusia juttuja. Toisaalta nettimaailma voi menettää uutuudenviehätystä ja sitä kohtaan voi tulla vastareaktio. Jo nyt pieni porukka on lähtenyt pois sosiaalisista medioista. Esimerkiksi kerho- ja leiritoiminnalla on ollut perinteisesti vahva rooli Setlementtiliiton lasten S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 t e k s t i j u h a n a u n k u r i välittämisen ilmapiiriä ja nuorten toiminnassa. Pasma korostaa, että niihin tulee satsata jatkossakin riittävästi. Nettimaailma ei ole painopiste, vaan mielenkiintoinen kehittämiskysymys. Livenä tapahtuva toiminta on varmasti jatkossakin Setlementtiliiton lasten ja nuorten toiminnan kulmakivi. Siinä on paljon olemassa olevaa tieto-taitoa, josta on syytä pitää kiinni. Pasma toteaa harrastusten tarjoavan rakentavaa yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden osallisuuteen. Lapsilla kannattaa olla koulun ja kodin ulkopuolella tapahtuvia mukavia ja luovia harrastuksia. Jokaisella tulisi olla ainakin yksi tällainen harrastus. Harrastusporukkaan kuuluminen on voimavara, joka lisää lasten hyvinvointia. Koulutus: Kasvatustieteen maisteri ja hallintotieteiden maisteri Perhe: Vaimo Harrastan: Telemark-hiihto, kuntosaliharjoittelu Kuuntelen mielelläni: Kansakunnan kahvitunti Viimeksi lukemani kirja: Valkoinen tiikeri Elämänmottoni on: Elämä on kuin vaahtoa, jota tulee kuljettaa meren tavoin. 17 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 [liikkeessä] Nuorten työttömyys lisää syrjäytymistä M uutosten aallot ulottuvat melkein kaikille elämänalueille. Maailman tapahtumat ja erityisesti sen kriisit vaikuttavat paljon meidän elämäämme. Globalisoituvassa maailmassa jokainen maa ja alue omalla tavalla kohtaa muutosten kipua ja haasteita. Kysymys on ihmiskunnan hyvinvoinnista, suunnasta ja tulevaisuudesta. Eräs tärkeä tekijä suhteessa tulevaisuuteemme on maamme nuorten tilanne, josta paljon kirjoitetaan ja puhutaan. Mitä yhteiskuntamme täytyy tehdä nuorten syrjäyttämisen torjumiseksi ja vähentämiseksi? Kuinka voidaan vähentää nuorten työttömyyden tasoa? Epävarmuus on tunkeutunut hiljalleen nuorten maailmaan. Mitä on tehtävissä ja kuinka takaamme nuorten ja maamme tulevaisuuden? Nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta ja monista sen instituutioista eri syistä. Heidän syrjäytymisensä seurauksena yhteiskuntamme kärsii pahasti. Nuorten syrjäytyminen kertoo koko yhteiskunnan tilanteesta, ja se heijastuu enemmin tai myöhemmin monenlaisiin asioihin. Nuorten syrjäytyminen on prosessi ja se alkaa varhaisessa lapsuudessa. Tilanne voi pahentua, jos nuorella ei ole riittävästi ohjausta kouluun eikä elämään liittyvissä asioissa. Yksinkertaisesti voi sanoa, että kodin, koulun, kavereiden ja yhteiskunnan vaikutukset sekä hyvässä että pahassa toimivat syrjäytymisen pohjana Suomen taloudellinen tilanne ja nuorten työttömyyden korkeataso aiheuttaa lisää syrjäytymistä. Koulutettujen työttömien määrä kasvaa ja työnsaanti tulee entistä hankalammaksi. Nuorilla ei ole mahdollisuutta koulutuksen saamisen jälkeen päästä työelämään. Yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia omista jäsenistään. Yhteiskunnan ja sen jäsenien välillä on olemassa periaatteessa kirjoittamaton sopimus, johon perustuen nuorten tulee olla varmoja omasta tulevaisuudestaan. Olemme tilanteessa, jossa nähdään paljon ongelmia ja tärkeitä kysymyksiä liittyen nuorten tulevaisuuteen. On syytä nähdä yhteiskunnan tilanne kokonaisuutena, jotta päästään yhteisymmärrykseen nuorten syrjäytymistä ja työllistymistä koskevissa asioissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan päättäjien tahtoa ja päättäväisyyttä. Hallituksen ja kuntien toimenpiteet eivät ole voineet tarjota nuorille tasa-arvoisesti työn saannin mahdollisuutta eikä koulutustakaan. Hallituksen ja kuntien ohjelmat ja taloussuunnitelmat eivät voi unohtaa lasten ja nuorten vanhempiakaan, koska perheellä on valtava vaikutus lasten ja nuorten syrjäyttämisen torjuntaan ja ehkäisyyn. Nuorten työllistäminen koulutuksen päätyttyä lisää sekä yhteiskunnan hyvinvointia että vähentää monia ongelmia ja haasteita nuorten arjessa. Nuorten työllistämispolitiikan täytyy olla pitkäjänteistä, jotta se voi tasapainottaa kansalaisten hyvinvointia. Tämän politiikan toteuttamiseksi tarvitaan sekä rahoitusta että asennemuutosta. Vanhat keinot ja konstit eivät enää tehoa eikä samoilla menetelmillä voida ratkaista nuoriin liittyviä ongelmia. Nuorten pääseminen työelämään koulutuksen jälkeen vaatii takuuohjelmaa, jonka puitteessa tulevaisuuden tekijät voivat tavoitteellisesti ja päämäärätietoisesti suuntautua omien suunnitelmiensa toteuttamiseen. Takuuohjelman toteutuminen edellyttää sekä hallitukselta että kunnilta tavoitteellista ja käytännöllistä ohjelmaa mukaan lukien tahtoa ja tekoja. Yhteiskunnan tulevaisuuden takaaminen riippuu nuorten hyvinvoinnista, syrjäytymisen ehkäisemisestä ja vähentämisestä. On tärkeintä, että nuoret pääsisivät osallisiksi yhteiskuntaan työelämän toimijoina ja aktiivisina kansalaisina. Yhteiskunnan on näyttävä kaikille jäsenilleen ja erityisesti nuorille suunta ja autettava heitä löytämään paikka ja oma asema, minkä seurauksena taataan luotettava polku kohti turvallisempaa ja varmempaa tulevaisuutta. Tie on kivinen, mutta ratkaisuja on olemassa. A z i z S h e i k h a n i Y T M j a t o h t o r i - k o u l u t e t t a v a S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 [tässä ja nyt] Suututaan! Ranskalaisen Stéphane Hesselin pamfletin Indignez-vous (Suuttukaa) menestystarina kertoo siitä, että ihmiset haluavat kaikkialla maailmassa muutosta. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustava 93-vuotias entinen suurlähettiläs ja vastarintamies kannustaa pamfletissaan ihmisiä nousemaan väkivallattomaan vastarintaan maapallon nykyistä kehitystä vastaan. Hessel tuo 30-sivuisessa kirjasessaan esille, ettei hän hyväksy hyvinvointivaltion heikentämistä, ei tuloerojen kasvua, ei pankkien ja median ylivaltaa, eikä tapaa, jolla laittomia siirtolaisia kohdellaan, ja jolla Israel kohtelee palestiinalaisia. Hesselin kirjasta on myyty Ranskassa puolitoista miljoonaa, ja Espanjassa puolisen miljoonaa. Kirjanen on käännetty muun muassa englanniksi, italiaksi, kreikaksi ja portugaliksi ja siitä on tulossa käännökset monelle eri kielelle. Toivottavasti myös suomeksi. Liitot yhdistyivät Setlementtinuorten liitto teki setlementtiliikkeen kannalta historiallisen päätöksen lauantaina Tampereella, kun liittokokous purki liiton toiminnan ja Nuortenliitto sulautettiin osaksi Suomen Setlementtiliiton toimintaa. Setlementtinuorten liitto ehti toimia 37 vuotta erillisenä liittona. Setlementtinuorten liitto on kehittänyt maahamme erityisesti sosiaalisen nuorisotyön muotoja, muun muassa sukupuolisensitiivistä tyttö- ja poikatyötä, velkaantuneiden nuorten talousneuvontaa sekä retki- ja leiritoimintaa. Nuortenliitto on tehnyt myös kehitysyhteistyötä 80-luvun lopulta lähtien. Yhdistyneessä liitossa setlementtinuorisotyö jatkuu lapsi- ja nuorisotyön toimialan toimintana ja nuorten osallisuutta Setlementtiliiton toiminnassa tullaan lisäämään. Yhdistymisen tavoitteena on taata laadukkaan työn jatkuminen ja kehittää uusia toimintamalleja. Uudistus koskee ensisijassa keskusjärjestöä, eikä vaikuta setlementtien paikalliseen nuorisotyöhön, toimialajohtaja Harri Sarjanoja sanoo. Lasten ja nuorten hyvinvointi keskiöön Nuorisoala vaatii aktiivisia toimia eduskunnalta ja nuorten hyvinvoinnin vahvaa näkymistä hallitusohjelmassa. hyvinvointierot ovat kasvaneet, ja kuilu hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä on syventynyt. Seuraavan hallituskauden aikana nuorten eriarvoistuminen on pysäytettävä. -Nuorten Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus arvokkaaseen elämään. Erityisesti on [70 vuotta sitten] pidettävä huolta niistä, joilla menee huonosti, vaatii Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. Tärkeimpiä lasten ja nuorten hyvinvointia murentavia tekijöitä ovat mielenterveyden ongelmat ja nuorisotyöttömyys. Nuorten mielestä Suomessa on panostettava psyykkisen terveyden edistämiseen nuorten masentumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten mielenterveysongelmiin on myös puututtava jo ennen kuin niistä tulee vakavia. 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 Rikosuhripäivystys kurssitti päivystäjiä Afganistanissa sikäläistä naispoliiseille tarkoitettua, auttavaa puhelinta varten S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot