Joensuun kaupunkiseudun. elinkeino-ohjelma.indd

Transkriptio

1 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma Kasvun paikka Joensuun kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet menestyksekästä elinkeinoyhteistyötä kahdeksan vuotta. Kuntien omistama kehittämisyhtiö JOSEK Oy on ollut tärkeimpiä toimijoita ja yhteistyön koordinoija elinkeinopolitiikassa. Maailmantaloutta ohjaavat megatrendit, globalisaatio, kestävä kehitys ja väestön ikääntyminen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat merkittävästi kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen. Meidän tulee kyetä vastaamaan muuttuviin haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Edellinen elinkeino-ohjelma rakennettiin vahvan taloudellisen kasvun ilmapiirissä. Nyt hitaamman kasvun aikana tarvitsemme uusia näkökulmia ja uutta kehittämisotetta kohdata talouden haasteet ja löytää avautuvat mahdollisuudet. Joensuun kaupunkiseutu on JOSEK Oy:n johdolla laatinut uuden elinkeino-ohjelman vuosille Elinkeino-ohjelma antaa suunnan kaupunkiseudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan tavoitteena on hakea uutta kasvua, työllisyyttä ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta. Ohjelman laadintaan osallistui ja vaikutti 200 kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, julkishallinnon, elinkeinoelämän ja yritysten asiantuntijaa. Vaikuttava joukko laati teemoittain ja toimialojen rajapinnat ylittävällä yhteistyöllä tausta-aineiston, jota on käytetty hyväksi uudessa elinkeino-ohjelmassa. JOSEK Oy:n tehtävänä on omalta osaltaan ohjelman toteuttaminen ja ohjelman toteutuksen seuranta ja koordinointi. Tehtävässä onnistuminen vaatii vuorovaikutusta ohjelmaa toteuttavien muiden toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Joensuun kaupunkiseudun elinvoimaisuus perustuu vahvaan osaamiseen, joka luo perustan kilpailukyvylle ja kaupunkiseudun vetovoimaisuudelle. Toimintaympäristön ja yritysten kehittämistyössä rakennerahastojen rahoituksella toteutettavilla hankkeilla on ollut ja on edelleen keskeinen rooli. Kansalliset erityisohjelmat vahvistavat kaupunkiseudun osaamisintensiivisyyttä ja mahdollistavat uusien elinkeinopoliittisten avausten toteuttamista. Rakennerahastokausi on päättymässä ja lähitulevaisuudessa tulee kyetä hyödyntämään suorat EU:n ohjelmarahoituksen muodot. Uudenlaiset kumppanuudet kotimaassa ja vahvistuvat kansainväliset yhteistyöverkostot ovat kaupunkiseudun osaamispääoman vahvistamisessa keskeisellä sijalla. Joensuun kaupunkiseudulla on osaamista ja taitoa tehdä yhteistyössä hyviä hankkeita ja onnistumisia kaupunkiseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Myönteinen kehitysilmapiiri, uusien yritysten syntyminen ja hankkiminen kaupunkiseudulle ovat keskeisiä tavoitteita, joiden myötä kaupunkiseudun menestyminen ja hyvinvointi toteutuu. Elinkeino-ohjelma on yhteistyön tulos, jonka toteuttaminen vaatii kaikilta kaupunkiseudun päättäjiltä ja toimijoilta rohkeaa otetta ja sitkeää tekemistä. Meillä on kasvun paikka. Joensuussa 16. huhtikuuta 2010 Kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen JOSEK Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1 elinkeino-ohjelma.indd

2 Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään kolmas Joensuun kaupunkiseudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Sisältöä tuotti seitsemässä työryhmässä yhteensä noin 200 henkilöä, joista yritysten edustajia oli lähes puolet. Joensuun kaupunkiseudun visiona on olla Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus, vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä, vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille sekä turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö. Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Seudun elinkeinopolitiikan tavoitteet vuoteen 2013 ovat: työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl, työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti, tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi ja seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa kehittämisen painopistealat ovat 1) tuotannolliset alat, 2) matkailu ja luovat alat, 3) hyvinvointipalvelut, 4) kauppa ja palveluliiketoiminta sekä 5) tutkimus, koulutus ja innovaatio. Näitä painopistealoja läpileikkaavat kaikille painopisteille seuraavat yhteiset teemat: kansainvälistyminen, omistajanvaihdokset, resurssit, ekologiset ratkaisut, osaaminen, ICT:n hyödyntäminen, logistiikka sekä seutumarkkinointi. Matriisimallissa tavoitteena on aikaan saada eri toimialojen, organisaatioiden ja henkilöiden näkökulmien, kehittämistarpeiden ja ideoiden yhdistelyä. Elinkeino-ohjelma toimii seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ohjaavana strategiana. Elinkeino-ohjelman toteutuksen rahoituksessa hyödynnetään EU:n tavoite- ja erillisohjelmia, eri viranomaisten kansallisia resursseja, erityisohjelmia, yritysten ja toimijoiden omia resursseja sekä kuntarahoitusta, josta merkittävä osa kanavoituu yksittäisiin hankkeisiin JOSEK Oy:n kautta. Yhteistyötä tiivistetään muiden seutukuntien ja lähimaakuntien kanssa erityisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä. Joensuun kaupunkiseudun tunnistettuja globaalin tason vahvuuksia ovat metsäteknologia ja -osaaminen, fotoniikka, materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus, kaivannais- ja kiviteollisuus sekä turvallisuusteknologia. Kansallisen tason vahvuuksina erottuvat uusiutuvan energian osaaminen, elämysteollisuus, kattava koulutusjärjestelmä, väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen, Venäjä-osaaminen, kauppa- ja palvelualat, elintarvikeklusteri sekä teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet. Ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEKin vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Tavoitteena on konkretisoida seudun elinkeino-ohjelmassa linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä niitä toteuttavat hankkeet ja vastuulliset toteuttajaorganisaatiot. Ohjelman toteuttamisprosessin aikana hyödynnetään myös lausuntokierroksen aikana esitetyt kommentit ja näkökulmat siltä osin, kun niitä ei ole huomioitu elinkeino-ohjelmassa. elinkeino-ohjelmalle Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään kolmas Joensuun kaupunkiseudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Joensuun kaupunkiseutuun kuuluvat JOSEK Oy:n omistajakunnat: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Elinkeino-ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Joensuun kaupunkiseudun globaalin (G) ja kansallisen (K) tason vahvuuksina esille nousevat seuraavat: Metsäteknologia ja -osaaminen; logistiikka ja metsäympäristön tutkimus (G) Fotoniikka ja nanoteknologia (G) Materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus (G) Kaivannais- ja kiviteollisuus (G) 2 Turvallisuusteknologia (G) Uusiutuva energia: metsäenergia ja hajautetut energiaratkaisut (K) Elämysteollisuus (K) Kattava koulutusjärjestelmä (K) Väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen (K) Venäjäosaaminen (K) Kauppa- ja palvelualat (K) Elintarvikeklusteri (K) Teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet (K) Elinkeino-ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU:n rahoitusta: alueellisia rakennerahasto-ohjelmia (EAKR, ESR), kansainvälisiä rakennerahasto-ohjelmia (Interreg IVC, Pohjoinen Periferia ja Itämeri), ulkorajayhteistyön ohjelmaa ENPIä ja EU:n erillisohjelmia (esim. 7. puiteohjelma) sekä kansallisia rahoituslähteitä ja erityisohjelmia (KOKO, OSKE). Yhteistyötä tiivistetään muiden seutukuntien ja lähimaakuntien kanssa erityisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä. Seudun yritysten ja kehittämisorganisaatioiden sekä kuntien taloudelliset panostukset täydentävät elinkeino-ohjelman toteuttamisen edellyttämää rahoituspohjaa. Kansallisessa alueellistamispolitiikassa sekä kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät vahvaa seudullista edunvalvontaa ja ennakointia. Elinkeino-ohjelman tärkeänä tavoitteena on korostaa olemassa olevia seudun vahvuuksia ja kilpailutekijöitä neuvoteltaessa toimipaikkojen sijoittumispäätöksistä. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi seudun vahvuuksia ovat mm. työvoiman saatavuus ja pysyvyys, hyvät työvoiman koulutusmahdollisuudet sekä korkea elämisen laatu monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ja palveluineen. Maailman talouden megatrendit (globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen) on huomioitu elinkeino-ohjelman valmistelussa ja niiden merkitys korostuu seudun elinvoimaisuuden kasvussa.

3 PEST-analyysi Joensuun seutu Makrotason PEST (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset, teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutostekijät) -analyysin tuella hahmotetaan muutamia keskeisiä muutostekijöitä, jotka sekä luovat mahdollisuuksia, että muodostavat haasteita elinkeinoelämän kehittämiselle. Poliittiset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Maailman talouspolitiikan painopiste Julkiset palvelurakenteet Ohjelmaperusteinen aluepolitiikka ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - siirtyy enenevässä määrin Aasiaan kysynnän kasvun ja edullisen kustannustason siivittämänä - EU:n suhteellinen kilpailukyky heikkenee ja pakottaa rakennemuutoksiin - toimittajaverkostojen rakenteet muuttuvat (pienetkin yritykset joutuvat uudistamaan jakelu- ja hankintalogistiikkaa) - muutostarve voimistuu - mahdollisuudet avoimelle kilpailulle kasvavat - valtion velkaantumisen johdosta kuntien tukimahdollisuudet vähenevät - alueellistamiseen liittyvä edunvalvonta korostuu - rahallinen tuki vähenee ja painottuu TKI-puolelle. Tarve alueen omien resurssien kehittämiselle kasvaa Ekonomiset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Energiamuodot ja saatavuus Pääomamarkkinat Kuntien talous ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - energian hinnan vaihtelu nopeutuu ja suhdannevaikutuksien ennakointi vaikeutuu - ekologisesti terveemmät energiamuodot luovat uusia yritysmahdollisuuksia - logistiikkakustannukset kasvavat suhteessa muihin kustannuksiin - uusia sijoittajia Aasiasta EU:n markkinoille - pienten alueiden vetovoiman ylläpito investoinneille vaikeaa - alueitten markkinointi (aluekuva/brändi) globalisoituu - julkisten palveluiden järjestämisen ongelmat lisääntyvät - verokertymien vaihtelu lisääntyy ja jakautuu epätasaisesti Sosiaaliset ja kulttuuriset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Ikärakenteen muutos Sosiaalinen media Kehittyvien maiden yksityistaloudet ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - omistajavaihdosprosessien tarve kasvaa nopeasti - työvoiman saatavuus ja koulutus nopeasti muuttuville markkinoille vaikeaa - lojaalin ja yritykseen sitoutuneen työvoiman arvo kasvaa - vaikutus kasvaa nopeasti (erityisesti nuorison keskuudessa) - kulttuurit yhdentyvät tietotekniikan tuella - englannin kielen asema vahvistuu toisena kielenä - ostovoima kasvaa ja lisää mahdollisuuksia mm. matkailulle ja erikoistuotteille - kiinnostus mm. Aasiasta ja Venäjältä muuhun maailmaan kasvaa - luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle Teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET Teknologian ja ekologian yhdentyminen - tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden ja niitten kaupallistamisen tarve kasvaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristön liittyvä lainsäädäntö - sääntely lisääntyy ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia - muitten kuin taloudellisten arvojen merkitys korostuu (tulee uusia mittareita) Uudet tuotteet ja palvelukonseptit - uusille innovaatioille tarvetta - yritysten ja tutkimus/oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen välttämätöntä kasvuyritysten synnyttämiselle ja kehittämiselle 3

4 Seudun visio Joensuun kaupunkiseutu Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille Turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Visio vuoteen 2013 Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Osaamisen ja vahvuuksien yhdistelyllä menestykseen Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa valittuja kehittämisen painopistealoja läpileikkaavat kaikille painopisteille yhteiset teemat. Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun kaupunkiseutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Kansainvälistyminen Omistajanvaihdokset Reseurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristö) Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Osaaminen (tiedonsiirto) ICT:n hyödyntäminen Logistiikka Seutumarkkinointi - muovi-, metalli-, puutuote-, elintarvike-, kivi- ja kaivannaisteollisuus - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - alihankinnasta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan - ohjelmaperusteinen kehittäminen, mm. teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma - T&K ja innovaatiot, tuotteen elinkaaren hallinta - tapahtumamatkailun kehittäminen ja monipuolistaminen - tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille - luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen - matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen - kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyö - maaseutualueiden palvelutarpeet - tietoteknologiset ratkaisut - eri toimijoiden ja toimialojen kohtaaminen - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - maakunnan imagoon ja markkinointiin panostaminen - Pohjois-Karjala pääkonttoripaikkana - tapahtumiin ja markkinointiin panostaminen - ISY:n, ISAT:n, GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen - tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä - yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen - Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus Kuva 1: Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämiseen 4

5 Painopistealojen yhteiset teemat Joensuun seutu 1. Kansainvälistyminen Organisoidaan yritysten yhteisosastoja sekä koti- että ulkomaisille messuille Selvitetään kv-toiminnot seudun yrityksissä ja toimijaorganisaatioissa Tehdään uusi yritysten kansainvälistymisen toimintamalli Rakennetaan toimintamalli globaalin myynti-, hankinta- ja teknologiaosaamisen siirrosta seudulle Toteutetaan benchmarkkausmatkoja kotimaahan ja ulkomaille Yhdistetään Joensuun kaupunkiseudun kansainvälistymisneuvonnan resurssit Hyödynnetään Venäjän ja Aasian talouden kasvu Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen tutkimus- ja koulutusosaamisen edistäminen 2. Omistajanvaihdokset Osuva-omistajanvaihdos -palvelun edelleen kehittäminen Lisätään asiantuntijapalveluja tuottavien yritysten ja organisaatioiden toimialatuntemusta Korostetaan ja jalkautetaan omistajanvaihdosprosessin markkinointia Luodaan houkutteleva ilmapiiri omistajanvaihdoksissa muualta Suomesta tuleville jatkajille 3. Resurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristöt) Kehitysklinikkatyyppinen toiminta on merkittävä yksityisten yrityspalveluiden käyttökanava Tavoitteena yritysten toimintaolosuhteiden ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen kattavilla neuvontapalveluilla tehokkaasti Toteutetaan yhden kontaktihenkilön mallia yrityspalveluissa Asiakkaalle taataan helppo ja looginen lähestyttävyys toimitilojen ja tonttien etsintään Vahva verkostoituminen ja avoin yhteistyö eri toimijoiden välillä (rahoittajat, viranomaiset, tilitoimistot, elinkeinotoimi, yritykset) Joensuun kaupunkiseutu on kilpailukykyinen yritysten sijaintipaikkana: ympäristövetovoimatekijät, työvoima, koulutusmahdollisuudet ja aluepoliittisten vetovoimatekijöiden hyödyntäminen Tehostetaan yrityskummitoimintaa Aktivoidaan ja hyödynnetään paluumuuttajia ja maahanmuuttajia yritystoiminnassa Tiedepuiston rooli osaamisintensiivisten yritysten toimintaympäristönä Jatketaan yrityshautomotoimintaa ja uusyrityskeskustoimintaa uusperustannassa 4. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Elinkaariaikainen tuotehallinta kilpailuvaltiksi Ekologiset ja energiaratkaisut on tulevaisuuden markkinointivaltti ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristöjärjestelmät rakennettava osaksi toimintajärjestelmää Suositaan kestävästi tuotettuja elintarvike- ja paikallisjalosteita Seutu sitoutuu monialaiseen puuraaka-aineen käyttöön (uudet puunkäyttömuodot) Huomioidaan monialainen metsienkäyttö suunnitelmissa (raaka-aine, maa, matkailu, virkistys) Materiaali- ja energiatehokas puurakentaminen seudulliseksi tavoitteeksi Energiantuotantoratkaisut käyttöön: biojalostamot, lämpöyrittäjyys 5. Osaaminen (tiedon siirto) Korkeatasoista eriasteista koulutusta on tuotettava alueen tarvetta vastaavasti Osaamiskeskittymät alueelliseksi vahvuudeksi: bioenergia, kivi, metalli, metsä, koulutus Palvelukonseptien kokoaminen toimialoittain (tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistaminen) Yhteistyötä koulutustahojen kautta palveluiden ja tuotteiden paketointiin, tuotteistamiseen ja myyntiin Suurten yritysten spin-offit haettava esille ja hyödynnettävä Sisäisen yrittäjyyden osaaminen teemaksi jo peruskoulusta alkaen Hyödynnetään yhteistyörakenteiden tuomat mahdollisuudet (esim. Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun ISATyhteistyö) 6. ICT:n hyödyntäminen ICT:n kokonaisvaltainen hyödyntäminen oltava kehityksen kärjessä. Nopeat verkkoyhteydet koko seudulle yrityksiin ja kotitalouksiin Yritysten ICT-valmiuksiin panostetaan merkittävästi Verkkoliiketoiminnan ja e-osaamisen saaminen osaksi yritysten liiketoimintakokonaisuutta: myynti, markkinointi, tuotekehitys, jakelu 7. Logistiikka Maantieyhteydet Varkauden ja Kuopion suuntiin paremmiksi ja sitä kautta koko reitti Turku - Niirala Hankintalogistiikan tehokkuus huomioitava: kustannukset ja tehokkuus erittäin merkittävässä roolissa jatkossa. Kaikki yhteydet oltava kunnossa ja kilpailukykyisin hinnoin (maantie, rata, vesi, lento). Vesiyhteydet Joensuu - Saimaan kanava tehokkaampaan käyttöön Lentoyhteyksiin tarvitaan lisää kilpailua. Kattavat kustannustehokkaat lentoyhteydet ympäri vuoden Rataverkoston kehittäminen; mm. Pietari - Joensuu muu Suomi Nopeat junayhteydet 8. Seutumarkkinointi Joensuun kaupunkiseutu kasvun paikka Seudullisen kilpailukyvyn markkinoinnissa käytetään hyväksi seuraavia pääteemoja: Joensuun kaupunkiseutu yritysten kasvun paikkana, korkea osaaminen ja koulutus sekä elämisen laatu. Joensuun kaupunkiseutu yritysten kasvun paikkana Joensuun kaupunkiseudulla on osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Yrityksillä on alueella mahdollisuus myös hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista, jota alueella on paljon koulutustarjonnan monipuolisuuden vuoksi. Seudulla on monien merkittävien yritysten pääkonttoripaikat ja sijainti mahdollistaa kansainvälistymisen etenkin Venäjän suuntaan, mihin myös löytyy hyvin tukea, osaamista ja mahdollisuuksia. Yritysten menestystarinoita käytetään seudun markkinoinnissa. Osaamista ja oppimista Seudulla on monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä huippututkimusta, jotka tukevat ja luovat edellytyksiä yritysten sijoittumiseen alueelle. Yhdessä kansainvälisen tutkimusyhteistyön kanssa nämä synnyttävät uutta teknologiaa ja innovaatioita. Näistä esimerkkinä markkinoinnissa kärkenä voidaan käyttää ajankohtaista bioenergiaosaamista, jota alueelle on syntynyt ja joka tukee metsäpääkaupunki-imagoa. Elämisen laatu Joensuun kaupunkiseutu tarjoaa monimuotoiset asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Asua voi joko maaseutumaisesti lähellä luontoa lähellä monipuolista palveluntarjontaa tai modernin kaupunkimaisesti. Yhtenä markkinoinnin keinona voidaan käyttää Penttilänrannan asuinaluetta keskellä Joensuuta. Seudun markkinoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä matkailumarkkinoinnin kanssa ja otetaan huomioon matkailumarkkinoinnin kärjet sekä tapahtumamatkailu, jonka kautta seutua tehdään tunnetuksi. Vahvuusalueena tapahtumamatkailussa ovat etenkin musiikkitapahtumat. Hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat myös aloina kasvavia ja Joensuun kaupunkiseutu pyrkii olemaan osa tätä trendiä. painopisteet 5

6 Kehittämisen painopistealat Kaikille painopisteille yhteiset tarvittavat menestystekijät Työvoiman saatavuus turvattava työikäisten määrän vähentyessä Yritysten tärkeimmät koulutus- ja kehittämistarpeet: myynti-, markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen Uusia innovatiivisia yrityksiä lisää niiden kasvun helpottaminen, prosessin alkupään hallinta Innovaatiotoiminnan prosessin sisäistäminen Tuottavuuden kasvu nousuun Tuotteen elinkaariaikainen hallinta yrityksissä kilpailuvaltiksi Yrityksiin on saatava lisää tehokkuutta. Tarvitaan koulutusta, neuvontaa ja yritysten herättelyä Tuotekehitystä lisää vaatii julkisen rahan riskinoton lisäämistä Kannustetaan yrityksiä keskittymään ydinliiketoimintaan Lisättävä verkosto-osaamista ja rakennettava uusia toimivia arvo- ja yritysverkostoja Mitataan toimintojen tuloksellisuutta asiakastyytyväisyyskyselyillä Edistetään toimialojen ja toimijoiden rajapinnoissa tapahtuvia yhdistymisiä/ verkostoja Ennakointityökalujen kehittäminen ja käyttöönotto Rahoitusmallien kehittäminen yrityksille Julkiset palvelut toimivat tehokkaasti Pienten yritysten toimintaedellytykset turvataan Nuoret huomioidaan eri sektoreilla ja painopisteillä 1. Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Joensuun kaupunkiseutu on valtakunnallisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä Seudulla on runsaasti jalostamiskelpoisia luonnonvaroja Tuotannolliset yritykset ovat suurelta osin alihankintayrityksiä Palveluliiketoiminnan merkitys teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä korostuu Muoviliiketoiminta alihankinta ja ruiskuvalutoiminta jatkuvat, joskin kasvu on maltillista. Kasvualoja ovat lähinnä lääketeollisuutta ja maataloutta palveleva muoviteollisuus sekä komposiitteihin perustuvat uudet tuotteet. Metalliliiketoiminta alihankintateollisuus on muutoksessa. Omien tuotteiden merkitys korostuu entisestään. Tehokkuutta tarvitaan lisää. Elintarviketeollisuus liiketoiminnan oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Pienten yritysten on verkostoiduttava entistä enemmän. Tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja 6 terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puutuoteteollisuudessa ja puurakentamisessa on hyvää osaamista ja sitä pitää kehittää edelleen. Metsäteollisuus merkittävä seudun elinkeinorakenteelle. Kiviteollisuus näkymät varsin hyvät. Kaivannaisteollisuudesta ja sen liitännäisistä on kehittynyt seudulle tärkeä talouden tukijalka. Yritysten tuottavuus lisääntyy Yritysverkostot tuottavat lisäarvoa seudun elinkeinoelämälle Tekes-rahoituksen määrä innovaatiotoimintaan kasvaa joka vuosi ja rahoitushakemusten käsittelyajat lyhenevät merkittävästi Uusia yrityksiä syntyy lisää Teollisten työpaikkojen määrä palautuu vuoden 2008 tasolle Strategiset valinnat Uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian tarjoamat mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Kaivannaisteollisuuden kasvuun liittyvä teollisuus ja palvelutuotanto Alihankintateollisuudesta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan Painotukset Visiointi, tulevaisuuden ennakointi T&K ja innovaatiot Tuote- ja menetelmäkehitys Myynti, markkinointi ja jakelukanavat Toimenpiteet Tuotteen elinkaaren hallinta jalkautetaan PLM konsepti yrityksiin Vahvistetaan liikeideakilpailua. Luodaan toimintamalli, jossa myös ilman palkintoa jääneitä ideoita jalostetaan. Rakennetaan konsepti ja prosessit ideoiden tuottamiseksi ja kaupallistamiseksi Edistetään markkinaselvitysten tekoa Jatketaan ohjelmaperusteista kehittämistoimintaa (teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma) Tuetaan investointeja, jotka parantavat yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä 2. Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Luovan talouden piiriin kuuluva elämysteollisuus korostaa uudenlaista palvelujen tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median, vapaa-ajan ja matkailun ilmiöt ja elämykset. Internetin välityksellä tapahtuva kaupankäynti ja erilaiset asiakkuutta tukevat sosiaalisen median sovellutukset tulevat olemaan oleellinen osa näiden toimialojen käyttäjäkulttuuria ja ansaintalogiikkaa. Matkailuun liittyvä hyvinvointiosaaminen nähdään eräänä maakunnan läpileikkaavana osaamisalana. Yli puolet maakunnan matkailutoimialaan kuuluvista yrityksistä sijaitsee Joensuun kaupunkiseudulla. Ne työllistävät noin 1100 henkeä, mikä on lähes 2/3 alalla työskentelevästä koko maakunnan kokonaistyövoimasta. Wellbeing-hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat globaaleja teemamatkailun ilmiöitä. Joensuuta on kehitettävä houkuttelevana matkailukeskuksena Ympärivuotisen tapahtumamatkailun kehittäminen: vahvuuksina ovat mm. musiikin sisällöntuotanto, käsityöläiset ja av-tuotannon osaaminen Joensuun keskustan kulttuurinen ja matkailullinen ilmeen parantaminen (tori, jokiranta, Carelicum, taidemuseo, Taitokortteli, musiikkitalo) Yöpymisvuorokaudet ovat Joensuun kaupunkiseudulla vuonna 2015 Joensuun kaupunkiseudun ja maakunnan parhailla elämyskohteilla on tasokas ohjelmisto ja tavoitettavuus Kontioniemi (filmikylä, ampumahiihto) Outokummun Vanha Kaivos ja kaivosmuseo Ilomantsin monipuolinen sotahistoria- ja kulttuuriperinne Suomen Kivikeskus geotiedon, kulttuurin ja tapahtumien foorumina Muut seudun veturikohteet (Huhmari, Koli) Verkkoliiketoiminta on toimiva ja arkinen osa matkailun ja luovan talouden toimintaympäristöä Joensuun kaupunkiseutu on kansallisesti merkittävä luovien alojen koulutus- ja kehittämisympäristö Tapahtumamatkailun sisällöllinen kehittäminen ja monipuolistaminen Talvitapahtumien ideointi, tuotteistaminen ja lanseeraus Ammattimainen tapahtumamarkkinointi käynnistetään Tapahtumakalenteri Tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille Luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen Matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen

7 Joensuun seutu 3. Hyvinvointipalvelut - elinvoimaa tulevaisuuteen Sosiaali- ja terveystoimiala Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava toimiala; liikevaihdon kasvu vuodesta 2001 on 76 %. Ala on merkittävä työllistäjä ja työllistää maakunnassa yli työntekijää yhdessä julkisen sektorin kanssa. Yksityissektorin osuus Joensuun kaupunkiseudulla on n työntekijää. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin. Yli 75-vuotiaat lähes kaksinkertaistuvat vuodesta 2007 (9 100) vuoteen 2030 mennessä (18 000). Julkinen sektori ei tulevaisuudessa pysty yksin järjestämään kasvavaa tarvetta vaan palvelut on tuotettava yhdessä yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Kilpailutus ja kuntien hankintamenettelyt sekä alaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta aiheuttavat erityisiä haasteita yritysten pitkäjänteiselle kehittämiselle Hyvinvointipalvelut mahdollistavat liiketoiminnan kasvua oman alueen palvelutarpeen lisäksi muualta tulevien maksavien asiakkuuksien kautta Seudun hyvinvointialan kärkiyritysten vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin työnjaon selkiyttäminen Ammatillisen, täydennyskoulutuksen ja laajaalaisen koulutuksen turvaaminen Palveluyrittäjyyden ja uusien palvelukonseptien mallintaminen / käyttöönotto Tiivistetään kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyötä Kehitetään yritysten liiketoimintaa siten, että syntyy aidosti kaupallisia ja kannattavia yksityisiä hyvinvointipalveluita Huomioidaan maaseutualueiden palvelutarpeet ja varmistetaan siellä palvelujen riittävä saatavuus Edistetään sellaisten tietoteknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka ovat yhteensopivia valtakunnallisten lakisääteisten arkistopalvelujen kanssa Tarjotaan Kohtaamo-tilaisuuksia eri toimijoiden ja eri toimialojen (esim. luovat alat, matkailu ja tuotannolliset alat) väliselle yhteistyölle ja uusien palveluiden kehittämiselle o tuoda yhteen hyvinvointialan palveluja ja tuotteita tarjoavia ja valmistavia yrityksiä o edistää yritysten välistä liiketoimintaa o synnyttää keskustelua ja ideointia yhteisistä kasvun mahdollisuuksista 4. Kauppa ja palveluliiketoiminta - palveleva Joensuun kaupunkiseutu Joensuu on Itä-Suomen monipuolisin opiskelukaupunki sekä kaupan ja palveluiden keskus Kuluttajien usko tulevaan on positiivinen. Maakunnan ostovoimasta suuri osa tulee teollisuuden puolelta. Vähittäiskauppa tulee edelleen kasvamaan maltillisesti. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa :een vuodessa Logistiikkayhteydet toimivat tehokkaasti (juna- ja lentoyhteydet sekä maantieliikenne) Seudun imago on kolmen parhaan joukossa valtakunnassa Kasvuyrityksien liiketoimintaosaamista lisätään Maakunnan imagoon ja markkinointiin panostetaan Mainostetaan Pohjois-Karjalaa pääkonttoripaikkana Panostetaan tapahtumiin ja markkinointiin; saadaan lisää ostovoimaa alueelle 5. Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Innovatiivisuutta tarvitaan uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä ja käyttöönottamisessa sekä uudenlaisten yhteistyörakenteiden ja -käytäntöjen muodostamisessa - tarjoamalla uudenlaisia foorumeita ja yhteistyön paikkoja alan toimijoille innovatiivisuutta syntyy rajapinnoilla Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista, myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa ja määrätietoista muutosjohtamista TKI-toimijakentän näkökulmasta kehittämishaasteet voidaan tiivistää kolmeen tasoon: yritysten T&Kpanostuksen lisääminen, TKI-toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen ja TKI-toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Erityisesti EU:n vapaasti kilpailtujen T&K-ohjelmien rahoituksen hankkiminen on jatkossa kasvava haaste TKI-toimijoille, koska rakennerahastorahoitus tulee vähenemään. Yritysten satsaukset T&K-toimintaan seudulla ovat keskimäärin koko maata alhaisemmalla tasolla Seudulla on monipuolinen T&K&I organisaatiorakenne: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Euroopan metsäinstituutti (EFI), Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Valtion teknillisen tutkimuslaitos (VTT) sekä välittäjä- ja/tai rahoittajaorganisaationa toimivat Joensuun tiedepuisto (JTP), TEKES ja Keksintösäätiö (ELY). Uusien innovaatioiden synnyttäminen ulkomaalaisten esikuvien mukaan Palvelukonseptien kokoaminen toimialoittain (tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistaminen) Osaamiskeskittymien luominen alueelliseksi vahvuudeksi: bio, kivi, metalli, metsä, koulutus Kehitetään yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden koordinointia Yritysten T&K-panostukset seudulla lisääntyvät merkittävästi Kehitetään toimiva alueellinen malli tutkimustulosten hyödyntämiseksi elinkeinoelämässä sekä TKI-organisaatioiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseksi o Innovaatioympäristön toimintamallissa tulisi yhdistyä pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen (liiketoimintaosaaminen, tutkimuksen soveltaminen) ja käytännön taso o toimijoiden roolien ja vastuiden selkeytys toimintamallissa o organisaatioiden osaamisen esilletuominen ja tunnettuuden edistäminen yrityksissä o yritysten ja TKI-toimijoiden positiivisten yhteistyökokemusten ja tulosten markkinointi o rahoitusmallien kehittäminen (ml. pääomarahoitus innovaatiotoimintaan) o TKI-organisaatioiden markkinointi yrityksille Yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen o alihankinnasta arvoverkostoihin ja omiin tuotteisiin o liiketoimintaosaamisen vahvistaminen o hallitustyöskentelyn kehittäminen ja riittävän asiantuntemuksen kokoaminen yrityksen ympärille o yritysten yhteyksien tiivistäminen tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen o GTK osana maakunnan ympäristö-, materiaali ja uusiutuvan energian osaamista 7

8 Joensuun seutu o METLA:n ja EFI:n yhteistyö mm. EFI:n Keski- ja Itä-Euroopan aluetoimistoon Elinkeinoelämän tarpeiden ja koulutuksen kohtaannosta huolehtiminen o elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen täydennyskoulutuksessa o tarpeita mm. liiketoimintaosaaminen (prosessit, organisatorinen osaaminen, myynti ja markkinointi), uudet verkostoitumisen tavat (arvoverkostot), tuote- ja menetelmäkehitys, johtaminen, innovaatiotoiminta, valmistavan teollisuuden asiantuntija- ja ammattiosaaminen, palveluliiketoiminta, tietotekniikka ja sosiaalinen media, DI-tutkintoihin valmentavat koulutusohjelmat (UEF yhteistyössä LTY:n kanssa) o Koulutuksessa kehitettävä yhteistyötä myös valtakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutusorganisaatioihin ja verkostoihin Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus ja sen kytkeminen Itä-Suomen innovaatiokeskittymän strategiatyöhön Bioinnovaatiokeskus (Itä-Suomen yliopisto/ AMK/yritykset) Joensuuhun Alueen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan huomioiminen maakunnan strategiatyössä o vahvuusalojen tunnistaminen ja määrittely (tutkimus elinkeinoelämä -ketju) o toimialojen yli tapahtuvien toimintamallien kehittäminen Elinkeino-ohjelman toteuttaminen Ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEKin vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Tavoitteena on konkretisoida seudun elinkeino-ohjelmassa linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä niitä toteuttavat hankkeet ja vastuulliset toteuttajaorganisaatiot. Ohjelman toteuttamisprosessin aikana hyödynnetään myös lausuntokierroksen aikana esitetyt kommentit ja näkökulmat siltä osin, kun niitä ei ole huomioitu elinkeino-ohjelmassa. Ohjelman seurantavastuu on JOSEKilla. Ohjelman valmisteluun ja sisällön tuottamiseen osallistuneet työryhmät kokoontuvat JOSEKin johdolla 1 2 kertaa / vuosi. Työryhmät tulevat määrittelemään sen, mitä määrällisiä tavoitteita ja tilastoja ne tulevat seuraamaan valittujen yhteisten tavoitteiden lisäksi. Eri työryhmien näkemysten yhteensovittamiseksi ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi tullaan JOSEK Oy:n johdolla ja koordinoimana järjestämään myös työryhmien puheenjohtajien ja sihteerien yhteisiä työkokouksia. Tällä mahdollistetaan ja edesautetaan erilaisten näkökulmien, ideoiden ja tarpeiden yhdistely ja yhteensovitus. Sisältö: Joensuun kaupunkiseutu kasvun paikka... 1 Tiivistelmä... 2 elinkeino-ohjelmalle... 2 PEST-analyysi... 3 Seudun visio... 4 vuoteen Osaamisen ja vahvuuksien yhdistelyllä menestykseen... 4 Painopistealojen yhteiset teemat Kansainvälistyminen Omistajanvaihdokset Resurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristöt) Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Osaaminen (tiedon siirto) ICT:n hyödyntäminen Logistiikka Seutumarkkinointi... 5 Kehittämisen painopistealat Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun kaupunkiseutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi... 7 Elinkeino-ohjelman toteuttaminen... 8 IdeaLMaInOS Oy / punamusta/ 4/2010 / GaLeRIe art MaTT 150 G / 600 KpL 8