Joensuun kaupunkiseudun. elinkeino-ohjelma.indd

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupunkiseudun. elinkeino-ohjelma.indd 1 2010-2013"

Transkriptio

1 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma Kasvun paikka Joensuun kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet menestyksekästä elinkeinoyhteistyötä kahdeksan vuotta. Kuntien omistama kehittämisyhtiö JOSEK Oy on ollut tärkeimpiä toimijoita ja yhteistyön koordinoija elinkeinopolitiikassa. Maailmantaloutta ohjaavat megatrendit, globalisaatio, kestävä kehitys ja väestön ikääntyminen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat merkittävästi kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen. Meidän tulee kyetä vastaamaan muuttuviin haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Edellinen elinkeino-ohjelma rakennettiin vahvan taloudellisen kasvun ilmapiirissä. Nyt hitaamman kasvun aikana tarvitsemme uusia näkökulmia ja uutta kehittämisotetta kohdata talouden haasteet ja löytää avautuvat mahdollisuudet. Joensuun kaupunkiseutu on JOSEK Oy:n johdolla laatinut uuden elinkeino-ohjelman vuosille Elinkeino-ohjelma antaa suunnan kaupunkiseudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan tavoitteena on hakea uutta kasvua, työllisyyttä ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta. Ohjelman laadintaan osallistui ja vaikutti 200 kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, julkishallinnon, elinkeinoelämän ja yritysten asiantuntijaa. Vaikuttava joukko laati teemoittain ja toimialojen rajapinnat ylittävällä yhteistyöllä tausta-aineiston, jota on käytetty hyväksi uudessa elinkeino-ohjelmassa. JOSEK Oy:n tehtävänä on omalta osaltaan ohjelman toteuttaminen ja ohjelman toteutuksen seuranta ja koordinointi. Tehtävässä onnistuminen vaatii vuorovaikutusta ohjelmaa toteuttavien muiden toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Joensuun kaupunkiseudun elinvoimaisuus perustuu vahvaan osaamiseen, joka luo perustan kilpailukyvylle ja kaupunkiseudun vetovoimaisuudelle. Toimintaympäristön ja yritysten kehittämistyössä rakennerahastojen rahoituksella toteutettavilla hankkeilla on ollut ja on edelleen keskeinen rooli. Kansalliset erityisohjelmat vahvistavat kaupunkiseudun osaamisintensiivisyyttä ja mahdollistavat uusien elinkeinopoliittisten avausten toteuttamista. Rakennerahastokausi on päättymässä ja lähitulevaisuudessa tulee kyetä hyödyntämään suorat EU:n ohjelmarahoituksen muodot. Uudenlaiset kumppanuudet kotimaassa ja vahvistuvat kansainväliset yhteistyöverkostot ovat kaupunkiseudun osaamispääoman vahvistamisessa keskeisellä sijalla. Joensuun kaupunkiseudulla on osaamista ja taitoa tehdä yhteistyössä hyviä hankkeita ja onnistumisia kaupunkiseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Myönteinen kehitysilmapiiri, uusien yritysten syntyminen ja hankkiminen kaupunkiseudulle ovat keskeisiä tavoitteita, joiden myötä kaupunkiseudun menestyminen ja hyvinvointi toteutuu. Elinkeino-ohjelma on yhteistyön tulos, jonka toteuttaminen vaatii kaikilta kaupunkiseudun päättäjiltä ja toimijoilta rohkeaa otetta ja sitkeää tekemistä. Meillä on kasvun paikka. Joensuussa 16. huhtikuuta 2010 Kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen JOSEK Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1 elinkeino-ohjelma.indd

2 Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään kolmas Joensuun kaupunkiseudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Sisältöä tuotti seitsemässä työryhmässä yhteensä noin 200 henkilöä, joista yritysten edustajia oli lähes puolet. Joensuun kaupunkiseudun visiona on olla Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus, vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä, vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille sekä turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö. Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Seudun elinkeinopolitiikan tavoitteet vuoteen 2013 ovat: työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl, työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti, tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi ja seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa kehittämisen painopistealat ovat 1) tuotannolliset alat, 2) matkailu ja luovat alat, 3) hyvinvointipalvelut, 4) kauppa ja palveluliiketoiminta sekä 5) tutkimus, koulutus ja innovaatio. Näitä painopistealoja läpileikkaavat kaikille painopisteille seuraavat yhteiset teemat: kansainvälistyminen, omistajanvaihdokset, resurssit, ekologiset ratkaisut, osaaminen, ICT:n hyödyntäminen, logistiikka sekä seutumarkkinointi. Matriisimallissa tavoitteena on aikaan saada eri toimialojen, organisaatioiden ja henkilöiden näkökulmien, kehittämistarpeiden ja ideoiden yhdistelyä. Elinkeino-ohjelma toimii seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ohjaavana strategiana. Elinkeino-ohjelman toteutuksen rahoituksessa hyödynnetään EU:n tavoite- ja erillisohjelmia, eri viranomaisten kansallisia resursseja, erityisohjelmia, yritysten ja toimijoiden omia resursseja sekä kuntarahoitusta, josta merkittävä osa kanavoituu yksittäisiin hankkeisiin JOSEK Oy:n kautta. Yhteistyötä tiivistetään muiden seutukuntien ja lähimaakuntien kanssa erityisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä. Joensuun kaupunkiseudun tunnistettuja globaalin tason vahvuuksia ovat metsäteknologia ja -osaaminen, fotoniikka, materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus, kaivannais- ja kiviteollisuus sekä turvallisuusteknologia. Kansallisen tason vahvuuksina erottuvat uusiutuvan energian osaaminen, elämysteollisuus, kattava koulutusjärjestelmä, väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen, Venäjä-osaaminen, kauppa- ja palvelualat, elintarvikeklusteri sekä teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet. Ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEKin vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Tavoitteena on konkretisoida seudun elinkeino-ohjelmassa linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä niitä toteuttavat hankkeet ja vastuulliset toteuttajaorganisaatiot. Ohjelman toteuttamisprosessin aikana hyödynnetään myös lausuntokierroksen aikana esitetyt kommentit ja näkökulmat siltä osin, kun niitä ei ole huomioitu elinkeino-ohjelmassa. elinkeino-ohjelmalle Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään kolmas Joensuun kaupunkiseudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Joensuun kaupunkiseutuun kuuluvat JOSEK Oy:n omistajakunnat: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Elinkeino-ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Joensuun kaupunkiseudun globaalin (G) ja kansallisen (K) tason vahvuuksina esille nousevat seuraavat: Metsäteknologia ja -osaaminen; logistiikka ja metsäympäristön tutkimus (G) Fotoniikka ja nanoteknologia (G) Materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus (G) Kaivannais- ja kiviteollisuus (G) 2 Turvallisuusteknologia (G) Uusiutuva energia: metsäenergia ja hajautetut energiaratkaisut (K) Elämysteollisuus (K) Kattava koulutusjärjestelmä (K) Väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen (K) Venäjäosaaminen (K) Kauppa- ja palvelualat (K) Elintarvikeklusteri (K) Teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet (K) Elinkeino-ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU:n rahoitusta: alueellisia rakennerahasto-ohjelmia (EAKR, ESR), kansainvälisiä rakennerahasto-ohjelmia (Interreg IVC, Pohjoinen Periferia ja Itämeri), ulkorajayhteistyön ohjelmaa ENPIä ja EU:n erillisohjelmia (esim. 7. puiteohjelma) sekä kansallisia rahoituslähteitä ja erityisohjelmia (KOKO, OSKE). Yhteistyötä tiivistetään muiden seutukuntien ja lähimaakuntien kanssa erityisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä. Seudun yritysten ja kehittämisorganisaatioiden sekä kuntien taloudelliset panostukset täydentävät elinkeino-ohjelman toteuttamisen edellyttämää rahoituspohjaa. Kansallisessa alueellistamispolitiikassa sekä kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät vahvaa seudullista edunvalvontaa ja ennakointia. Elinkeino-ohjelman tärkeänä tavoitteena on korostaa olemassa olevia seudun vahvuuksia ja kilpailutekijöitä neuvoteltaessa toimipaikkojen sijoittumispäätöksistä. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi seudun vahvuuksia ovat mm. työvoiman saatavuus ja pysyvyys, hyvät työvoiman koulutusmahdollisuudet sekä korkea elämisen laatu monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ja palveluineen. Maailman talouden megatrendit (globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen) on huomioitu elinkeino-ohjelman valmistelussa ja niiden merkitys korostuu seudun elinvoimaisuuden kasvussa.

3 PEST-analyysi Joensuun seutu Makrotason PEST (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset, teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutostekijät) -analyysin tuella hahmotetaan muutamia keskeisiä muutostekijöitä, jotka sekä luovat mahdollisuuksia, että muodostavat haasteita elinkeinoelämän kehittämiselle. Poliittiset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Maailman talouspolitiikan painopiste Julkiset palvelurakenteet Ohjelmaperusteinen aluepolitiikka ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - siirtyy enenevässä määrin Aasiaan kysynnän kasvun ja edullisen kustannustason siivittämänä - EU:n suhteellinen kilpailukyky heikkenee ja pakottaa rakennemuutoksiin - toimittajaverkostojen rakenteet muuttuvat (pienetkin yritykset joutuvat uudistamaan jakelu- ja hankintalogistiikkaa) - muutostarve voimistuu - mahdollisuudet avoimelle kilpailulle kasvavat - valtion velkaantumisen johdosta kuntien tukimahdollisuudet vähenevät - alueellistamiseen liittyvä edunvalvonta korostuu - rahallinen tuki vähenee ja painottuu TKI-puolelle. Tarve alueen omien resurssien kehittämiselle kasvaa Ekonomiset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Energiamuodot ja saatavuus Pääomamarkkinat Kuntien talous ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - energian hinnan vaihtelu nopeutuu ja suhdannevaikutuksien ennakointi vaikeutuu - ekologisesti terveemmät energiamuodot luovat uusia yritysmahdollisuuksia - logistiikkakustannukset kasvavat suhteessa muihin kustannuksiin - uusia sijoittajia Aasiasta EU:n markkinoille - pienten alueiden vetovoiman ylläpito investoinneille vaikeaa - alueitten markkinointi (aluekuva/brändi) globalisoituu - julkisten palveluiden järjestämisen ongelmat lisääntyvät - verokertymien vaihtelu lisääntyy ja jakautuu epätasaisesti Sosiaaliset ja kulttuuriset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Ikärakenteen muutos Sosiaalinen media Kehittyvien maiden yksityistaloudet ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - omistajavaihdosprosessien tarve kasvaa nopeasti - työvoiman saatavuus ja koulutus nopeasti muuttuville markkinoille vaikeaa - lojaalin ja yritykseen sitoutuneen työvoiman arvo kasvaa - vaikutus kasvaa nopeasti (erityisesti nuorison keskuudessa) - kulttuurit yhdentyvät tietotekniikan tuella - englannin kielen asema vahvistuu toisena kielenä - ostovoima kasvaa ja lisää mahdollisuuksia mm. matkailulle ja erikoistuotteille - kiinnostus mm. Aasiasta ja Venäjältä muuhun maailmaan kasvaa - luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle Teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET Teknologian ja ekologian yhdentyminen - tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden ja niitten kaupallistamisen tarve kasvaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristön liittyvä lainsäädäntö - sääntely lisääntyy ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia - muitten kuin taloudellisten arvojen merkitys korostuu (tulee uusia mittareita) Uudet tuotteet ja palvelukonseptit - uusille innovaatioille tarvetta - yritysten ja tutkimus/oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen välttämätöntä kasvuyritysten synnyttämiselle ja kehittämiselle 3

4 Seudun visio Joensuun kaupunkiseutu Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille Turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Visio vuoteen 2013 Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Osaamisen ja vahvuuksien yhdistelyllä menestykseen Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa valittuja kehittämisen painopistealoja läpileikkaavat kaikille painopisteille yhteiset teemat. Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun kaupunkiseutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Kansainvälistyminen Omistajanvaihdokset Reseurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristö) Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Osaaminen (tiedonsiirto) ICT:n hyödyntäminen Logistiikka Seutumarkkinointi - muovi-, metalli-, puutuote-, elintarvike-, kivi- ja kaivannaisteollisuus - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - alihankinnasta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan - ohjelmaperusteinen kehittäminen, mm. teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma - T&K ja innovaatiot, tuotteen elinkaaren hallinta - tapahtumamatkailun kehittäminen ja monipuolistaminen - tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille - luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen - matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen - kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyö - maaseutualueiden palvelutarpeet - tietoteknologiset ratkaisut - eri toimijoiden ja toimialojen kohtaaminen - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - maakunnan imagoon ja markkinointiin panostaminen - Pohjois-Karjala pääkonttoripaikkana - tapahtumiin ja markkinointiin panostaminen - ISY:n, ISAT:n, GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen - tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä - yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen - Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus Kuva 1: Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämiseen 4

5 Painopistealojen yhteiset teemat Joensuun seutu 1. Kansainvälistyminen Organisoidaan yritysten yhteisosastoja sekä koti- että ulkomaisille messuille Selvitetään kv-toiminnot seudun yrityksissä ja toimijaorganisaatioissa Tehdään uusi yritysten kansainvälistymisen toimintamalli Rakennetaan toimintamalli globaalin myynti-, hankinta- ja teknologiaosaamisen siirrosta seudulle Toteutetaan benchmarkkausmatkoja kotimaahan ja ulkomaille Yhdistetään Joensuun kaupunkiseudun kansainvälistymisneuvonnan resurssit Hyödynnetään Venäjän ja Aasian talouden kasvu Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen tutkimus- ja koulutusosaamisen edistäminen 2. Omistajanvaihdokset Osuva-omistajanvaihdos -palvelun edelleen kehittäminen Lisätään asiantuntijapalveluja tuottavien yritysten ja organisaatioiden toimialatuntemusta Korostetaan ja jalkautetaan omistajanvaihdosprosessin markkinointia Luodaan houkutteleva ilmapiiri omistajanvaihdoksissa muualta Suomesta tuleville jatkajille 3. Resurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristöt) Kehitysklinikkatyyppinen toiminta on merkittävä yksityisten yrityspalveluiden käyttökanava Tavoitteena yritysten toimintaolosuhteiden ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen kattavilla neuvontapalveluilla tehokkaasti Toteutetaan yhden kontaktihenkilön mallia yrityspalveluissa Asiakkaalle taataan helppo ja looginen lähestyttävyys toimitilojen ja tonttien etsintään Vahva verkostoituminen ja avoin yhteistyö eri toimijoiden välillä (rahoittajat, viranomaiset, tilitoimistot, elinkeinotoimi, yritykset) Joensuun kaupunkiseutu on kilpailukykyinen yritysten sijaintipaikkana: ympäristövetovoimatekijät, työvoima, koulutusmahdollisuudet ja aluepoliittisten vetovoimatekijöiden hyödyntäminen Tehostetaan yrityskummitoimintaa Aktivoidaan ja hyödynnetään paluumuuttajia ja maahanmuuttajia yritystoiminnassa Tiedepuiston rooli osaamisintensiivisten yritysten toimintaympäristönä Jatketaan yrityshautomotoimintaa ja uusyrityskeskustoimintaa uusperustannassa 4. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Elinkaariaikainen tuotehallinta kilpailuvaltiksi Ekologiset ja energiaratkaisut on tulevaisuuden markkinointivaltti ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristöjärjestelmät rakennettava osaksi toimintajärjestelmää Suositaan kestävästi tuotettuja elintarvike- ja paikallisjalosteita Seutu sitoutuu monialaiseen puuraaka-aineen käyttöön (uudet puunkäyttömuodot) Huomioidaan monialainen metsienkäyttö suunnitelmissa (raaka-aine, maa, matkailu, virkistys) Materiaali- ja energiatehokas puurakentaminen seudulliseksi tavoitteeksi Energiantuotantoratkaisut käyttöön: biojalostamot, lämpöyrittäjyys 5. Osaaminen (tiedon siirto) Korkeatasoista eriasteista koulutusta on tuotettava alueen tarvetta vastaavasti Osaamiskeskittymät alueelliseksi vahvuudeksi: bioenergia, kivi, metalli, metsä, koulutus Palvelukonseptien kokoaminen toimialoittain (tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistaminen) Yhteistyötä koulutustahojen kautta palveluiden ja tuotteiden paketointiin, tuotteistamiseen ja myyntiin Suurten yritysten spin-offit haettava esille ja hyödynnettävä Sisäisen yrittäjyyden osaaminen teemaksi jo peruskoulusta alkaen Hyödynnetään yhteistyörakenteiden tuomat mahdollisuudet (esim. Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun ISATyhteistyö) 6. ICT:n hyödyntäminen ICT:n kokonaisvaltainen hyödyntäminen oltava kehityksen kärjessä. Nopeat verkkoyhteydet koko seudulle yrityksiin ja kotitalouksiin Yritysten ICT-valmiuksiin panostetaan merkittävästi Verkkoliiketoiminnan ja e-osaamisen saaminen osaksi yritysten liiketoimintakokonaisuutta: myynti, markkinointi, tuotekehitys, jakelu 7. Logistiikka Maantieyhteydet Varkauden ja Kuopion suuntiin paremmiksi ja sitä kautta koko reitti Turku - Niirala Hankintalogistiikan tehokkuus huomioitava: kustannukset ja tehokkuus erittäin merkittävässä roolissa jatkossa. Kaikki yhteydet oltava kunnossa ja kilpailukykyisin hinnoin (maantie, rata, vesi, lento). Vesiyhteydet Joensuu - Saimaan kanava tehokkaampaan käyttöön Lentoyhteyksiin tarvitaan lisää kilpailua. Kattavat kustannustehokkaat lentoyhteydet ympäri vuoden Rataverkoston kehittäminen; mm. Pietari - Joensuu muu Suomi Nopeat junayhteydet 8. Seutumarkkinointi Joensuun kaupunkiseutu kasvun paikka Seudullisen kilpailukyvyn markkinoinnissa käytetään hyväksi seuraavia pääteemoja: Joensuun kaupunkiseutu yritysten kasvun paikkana, korkea osaaminen ja koulutus sekä elämisen laatu. Joensuun kaupunkiseutu yritysten kasvun paikkana Joensuun kaupunkiseudulla on osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Yrityksillä on alueella mahdollisuus myös hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista, jota alueella on paljon koulutustarjonnan monipuolisuuden vuoksi. Seudulla on monien merkittävien yritysten pääkonttoripaikat ja sijainti mahdollistaa kansainvälistymisen etenkin Venäjän suuntaan, mihin myös löytyy hyvin tukea, osaamista ja mahdollisuuksia. Yritysten menestystarinoita käytetään seudun markkinoinnissa. Osaamista ja oppimista Seudulla on monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä huippututkimusta, jotka tukevat ja luovat edellytyksiä yritysten sijoittumiseen alueelle. Yhdessä kansainvälisen tutkimusyhteistyön kanssa nämä synnyttävät uutta teknologiaa ja innovaatioita. Näistä esimerkkinä markkinoinnissa kärkenä voidaan käyttää ajankohtaista bioenergiaosaamista, jota alueelle on syntynyt ja joka tukee metsäpääkaupunki-imagoa. Elämisen laatu Joensuun kaupunkiseutu tarjoaa monimuotoiset asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Asua voi joko maaseutumaisesti lähellä luontoa lähellä monipuolista palveluntarjontaa tai modernin kaupunkimaisesti. Yhtenä markkinoinnin keinona voidaan käyttää Penttilänrannan asuinaluetta keskellä Joensuuta. Seudun markkinoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä matkailumarkkinoinnin kanssa ja otetaan huomioon matkailumarkkinoinnin kärjet sekä tapahtumamatkailu, jonka kautta seutua tehdään tunnetuksi. Vahvuusalueena tapahtumamatkailussa ovat etenkin musiikkitapahtumat. Hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat myös aloina kasvavia ja Joensuun kaupunkiseutu pyrkii olemaan osa tätä trendiä. painopisteet 5

6 Kehittämisen painopistealat Kaikille painopisteille yhteiset tarvittavat menestystekijät Työvoiman saatavuus turvattava työikäisten määrän vähentyessä Yritysten tärkeimmät koulutus- ja kehittämistarpeet: myynti-, markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen Uusia innovatiivisia yrityksiä lisää niiden kasvun helpottaminen, prosessin alkupään hallinta Innovaatiotoiminnan prosessin sisäistäminen Tuottavuuden kasvu nousuun Tuotteen elinkaariaikainen hallinta yrityksissä kilpailuvaltiksi Yrityksiin on saatava lisää tehokkuutta. Tarvitaan koulutusta, neuvontaa ja yritysten herättelyä Tuotekehitystä lisää vaatii julkisen rahan riskinoton lisäämistä Kannustetaan yrityksiä keskittymään ydinliiketoimintaan Lisättävä verkosto-osaamista ja rakennettava uusia toimivia arvo- ja yritysverkostoja Mitataan toimintojen tuloksellisuutta asiakastyytyväisyyskyselyillä Edistetään toimialojen ja toimijoiden rajapinnoissa tapahtuvia yhdistymisiä/ verkostoja Ennakointityökalujen kehittäminen ja käyttöönotto Rahoitusmallien kehittäminen yrityksille Julkiset palvelut toimivat tehokkaasti Pienten yritysten toimintaedellytykset turvataan Nuoret huomioidaan eri sektoreilla ja painopisteillä 1. Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Joensuun kaupunkiseutu on valtakunnallisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä Seudulla on runsaasti jalostamiskelpoisia luonnonvaroja Tuotannolliset yritykset ovat suurelta osin alihankintayrityksiä Palveluliiketoiminnan merkitys teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä korostuu Muoviliiketoiminta alihankinta ja ruiskuvalutoiminta jatkuvat, joskin kasvu on maltillista. Kasvualoja ovat lähinnä lääketeollisuutta ja maataloutta palveleva muoviteollisuus sekä komposiitteihin perustuvat uudet tuotteet. Metalliliiketoiminta alihankintateollisuus on muutoksessa. Omien tuotteiden merkitys korostuu entisestään. Tehokkuutta tarvitaan lisää. Elintarviketeollisuus liiketoiminnan oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Pienten yritysten on verkostoiduttava entistä enemmän. Tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja 6 terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puutuoteteollisuudessa ja puurakentamisessa on hyvää osaamista ja sitä pitää kehittää edelleen. Metsäteollisuus merkittävä seudun elinkeinorakenteelle. Kiviteollisuus näkymät varsin hyvät. Kaivannaisteollisuudesta ja sen liitännäisistä on kehittynyt seudulle tärkeä talouden tukijalka. Yritysten tuottavuus lisääntyy Yritysverkostot tuottavat lisäarvoa seudun elinkeinoelämälle Tekes-rahoituksen määrä innovaatiotoimintaan kasvaa joka vuosi ja rahoitushakemusten käsittelyajat lyhenevät merkittävästi Uusia yrityksiä syntyy lisää Teollisten työpaikkojen määrä palautuu vuoden 2008 tasolle Strategiset valinnat Uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian tarjoamat mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Kaivannaisteollisuuden kasvuun liittyvä teollisuus ja palvelutuotanto Alihankintateollisuudesta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan Painotukset Visiointi, tulevaisuuden ennakointi T&K ja innovaatiot Tuote- ja menetelmäkehitys Myynti, markkinointi ja jakelukanavat Toimenpiteet Tuotteen elinkaaren hallinta jalkautetaan PLM konsepti yrityksiin Vahvistetaan liikeideakilpailua. Luodaan toimintamalli, jossa myös ilman palkintoa jääneitä ideoita jalostetaan. Rakennetaan konsepti ja prosessit ideoiden tuottamiseksi ja kaupallistamiseksi Edistetään markkinaselvitysten tekoa Jatketaan ohjelmaperusteista kehittämistoimintaa (teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma) Tuetaan investointeja, jotka parantavat yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä 2. Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Luovan talouden piiriin kuuluva elämysteollisuus korostaa uudenlaista palvelujen tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median, vapaa-ajan ja matkailun ilmiöt ja elämykset. Internetin välityksellä tapahtuva kaupankäynti ja erilaiset asiakkuutta tukevat sosiaalisen median sovellutukset tulevat olemaan oleellinen osa näiden toimialojen käyttäjäkulttuuria ja ansaintalogiikkaa. Matkailuun liittyvä hyvinvointiosaaminen nähdään eräänä maakunnan läpileikkaavana osaamisalana. Yli puolet maakunnan matkailutoimialaan kuuluvista yrityksistä sijaitsee Joensuun kaupunkiseudulla. Ne työllistävät noin 1100 henkeä, mikä on lähes 2/3 alalla työskentelevästä koko maakunnan kokonaistyövoimasta. Wellbeing-hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat globaaleja teemamatkailun ilmiöitä. Joensuuta on kehitettävä houkuttelevana matkailukeskuksena Ympärivuotisen tapahtumamatkailun kehittäminen: vahvuuksina ovat mm. musiikin sisällöntuotanto, käsityöläiset ja av-tuotannon osaaminen Joensuun keskustan kulttuurinen ja matkailullinen ilmeen parantaminen (tori, jokiranta, Carelicum, taidemuseo, Taitokortteli, musiikkitalo) Yöpymisvuorokaudet ovat Joensuun kaupunkiseudulla vuonna 2015 Joensuun kaupunkiseudun ja maakunnan parhailla elämyskohteilla on tasokas ohjelmisto ja tavoitettavuus Kontioniemi (filmikylä, ampumahiihto) Outokummun Vanha Kaivos ja kaivosmuseo Ilomantsin monipuolinen sotahistoria- ja kulttuuriperinne Suomen Kivikeskus geotiedon, kulttuurin ja tapahtumien foorumina Muut seudun veturikohteet (Huhmari, Koli) Verkkoliiketoiminta on toimiva ja arkinen osa matkailun ja luovan talouden toimintaympäristöä Joensuun kaupunkiseutu on kansallisesti merkittävä luovien alojen koulutus- ja kehittämisympäristö Tapahtumamatkailun sisällöllinen kehittäminen ja monipuolistaminen Talvitapahtumien ideointi, tuotteistaminen ja lanseeraus Ammattimainen tapahtumamarkkinointi käynnistetään Tapahtumakalenteri Tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille Luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen Matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen

7 Joensuun seutu 3. Hyvinvointipalvelut - elinvoimaa tulevaisuuteen Sosiaali- ja terveystoimiala Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava toimiala; liikevaihdon kasvu vuodesta 2001 on 76 %. Ala on merkittävä työllistäjä ja työllistää maakunnassa yli työntekijää yhdessä julkisen sektorin kanssa. Yksityissektorin osuus Joensuun kaupunkiseudulla on n työntekijää. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin. Yli 75-vuotiaat lähes kaksinkertaistuvat vuodesta 2007 (9 100) vuoteen 2030 mennessä (18 000). Julkinen sektori ei tulevaisuudessa pysty yksin järjestämään kasvavaa tarvetta vaan palvelut on tuotettava yhdessä yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Kilpailutus ja kuntien hankintamenettelyt sekä alaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta aiheuttavat erityisiä haasteita yritysten pitkäjänteiselle kehittämiselle Hyvinvointipalvelut mahdollistavat liiketoiminnan kasvua oman alueen palvelutarpeen lisäksi muualta tulevien maksavien asiakkuuksien kautta Seudun hyvinvointialan kärkiyritysten vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin työnjaon selkiyttäminen Ammatillisen, täydennyskoulutuksen ja laajaalaisen koulutuksen turvaaminen Palveluyrittäjyyden ja uusien palvelukonseptien mallintaminen / käyttöönotto Tiivistetään kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyötä Kehitetään yritysten liiketoimintaa siten, että syntyy aidosti kaupallisia ja kannattavia yksityisiä hyvinvointipalveluita Huomioidaan maaseutualueiden palvelutarpeet ja varmistetaan siellä palvelujen riittävä saatavuus Edistetään sellaisten tietoteknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka ovat yhteensopivia valtakunnallisten lakisääteisten arkistopalvelujen kanssa Tarjotaan Kohtaamo-tilaisuuksia eri toimijoiden ja eri toimialojen (esim. luovat alat, matkailu ja tuotannolliset alat) väliselle yhteistyölle ja uusien palveluiden kehittämiselle o tuoda yhteen hyvinvointialan palveluja ja tuotteita tarjoavia ja valmistavia yrityksiä o edistää yritysten välistä liiketoimintaa o synnyttää keskustelua ja ideointia yhteisistä kasvun mahdollisuuksista 4. Kauppa ja palveluliiketoiminta - palveleva Joensuun kaupunkiseutu Joensuu on Itä-Suomen monipuolisin opiskelukaupunki sekä kaupan ja palveluiden keskus Kuluttajien usko tulevaan on positiivinen. Maakunnan ostovoimasta suuri osa tulee teollisuuden puolelta. Vähittäiskauppa tulee edelleen kasvamaan maltillisesti. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa :een vuodessa Logistiikkayhteydet toimivat tehokkaasti (juna- ja lentoyhteydet sekä maantieliikenne) Seudun imago on kolmen parhaan joukossa valtakunnassa Kasvuyrityksien liiketoimintaosaamista lisätään Maakunnan imagoon ja markkinointiin panostetaan Mainostetaan Pohjois-Karjalaa pääkonttoripaikkana Panostetaan tapahtumiin ja markkinointiin; saadaan lisää ostovoimaa alueelle 5. Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Innovatiivisuutta tarvitaan uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä ja käyttöönottamisessa sekä uudenlaisten yhteistyörakenteiden ja -käytäntöjen muodostamisessa - tarjoamalla uudenlaisia foorumeita ja yhteistyön paikkoja alan toimijoille innovatiivisuutta syntyy rajapinnoilla Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista, myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa ja määrätietoista muutosjohtamista TKI-toimijakentän näkökulmasta kehittämishaasteet voidaan tiivistää kolmeen tasoon: yritysten T&Kpanostuksen lisääminen, TKI-toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen ja TKI-toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Erityisesti EU:n vapaasti kilpailtujen T&K-ohjelmien rahoituksen hankkiminen on jatkossa kasvava haaste TKI-toimijoille, koska rakennerahastorahoitus tulee vähenemään. Yritysten satsaukset T&K-toimintaan seudulla ovat keskimäärin koko maata alhaisemmalla tasolla Seudulla on monipuolinen T&K&I organisaatiorakenne: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Euroopan metsäinstituutti (EFI), Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Valtion teknillisen tutkimuslaitos (VTT) sekä välittäjä- ja/tai rahoittajaorganisaationa toimivat Joensuun tiedepuisto (JTP), TEKES ja Keksintösäätiö (ELY). Uusien innovaatioiden synnyttäminen ulkomaalaisten esikuvien mukaan Palvelukonseptien kokoaminen toimialoittain (tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistaminen) Osaamiskeskittymien luominen alueelliseksi vahvuudeksi: bio, kivi, metalli, metsä, koulutus Kehitetään yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden koordinointia Yritysten T&K-panostukset seudulla lisääntyvät merkittävästi Kehitetään toimiva alueellinen malli tutkimustulosten hyödyntämiseksi elinkeinoelämässä sekä TKI-organisaatioiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseksi o Innovaatioympäristön toimintamallissa tulisi yhdistyä pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen (liiketoimintaosaaminen, tutkimuksen soveltaminen) ja käytännön taso o toimijoiden roolien ja vastuiden selkeytys toimintamallissa o organisaatioiden osaamisen esilletuominen ja tunnettuuden edistäminen yrityksissä o yritysten ja TKI-toimijoiden positiivisten yhteistyökokemusten ja tulosten markkinointi o rahoitusmallien kehittäminen (ml. pääomarahoitus innovaatiotoimintaan) o TKI-organisaatioiden markkinointi yrityksille Yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen o alihankinnasta arvoverkostoihin ja omiin tuotteisiin o liiketoimintaosaamisen vahvistaminen o hallitustyöskentelyn kehittäminen ja riittävän asiantuntemuksen kokoaminen yrityksen ympärille o yritysten yhteyksien tiivistäminen tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen o GTK osana maakunnan ympäristö-, materiaali ja uusiutuvan energian osaamista 7

8 Joensuun seutu o METLA:n ja EFI:n yhteistyö mm. EFI:n Keski- ja Itä-Euroopan aluetoimistoon Elinkeinoelämän tarpeiden ja koulutuksen kohtaannosta huolehtiminen o elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen täydennyskoulutuksessa o tarpeita mm. liiketoimintaosaaminen (prosessit, organisatorinen osaaminen, myynti ja markkinointi), uudet verkostoitumisen tavat (arvoverkostot), tuote- ja menetelmäkehitys, johtaminen, innovaatiotoiminta, valmistavan teollisuuden asiantuntija- ja ammattiosaaminen, palveluliiketoiminta, tietotekniikka ja sosiaalinen media, DI-tutkintoihin valmentavat koulutusohjelmat (UEF yhteistyössä LTY:n kanssa) o Koulutuksessa kehitettävä yhteistyötä myös valtakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutusorganisaatioihin ja verkostoihin Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus ja sen kytkeminen Itä-Suomen innovaatiokeskittymän strategiatyöhön Bioinnovaatiokeskus (Itä-Suomen yliopisto/ AMK/yritykset) Joensuuhun Alueen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan huomioiminen maakunnan strategiatyössä o vahvuusalojen tunnistaminen ja määrittely (tutkimus elinkeinoelämä -ketju) o toimialojen yli tapahtuvien toimintamallien kehittäminen Elinkeino-ohjelman toteuttaminen Ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEKin vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Tavoitteena on konkretisoida seudun elinkeino-ohjelmassa linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä niitä toteuttavat hankkeet ja vastuulliset toteuttajaorganisaatiot. Ohjelman toteuttamisprosessin aikana hyödynnetään myös lausuntokierroksen aikana esitetyt kommentit ja näkökulmat siltä osin, kun niitä ei ole huomioitu elinkeino-ohjelmassa. Ohjelman seurantavastuu on JOSEKilla. Ohjelman valmisteluun ja sisällön tuottamiseen osallistuneet työryhmät kokoontuvat JOSEKin johdolla 1 2 kertaa / vuosi. Työryhmät tulevat määrittelemään sen, mitä määrällisiä tavoitteita ja tilastoja ne tulevat seuraamaan valittujen yhteisten tavoitteiden lisäksi. Eri työryhmien näkemysten yhteensovittamiseksi ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi tullaan JOSEK Oy:n johdolla ja koordinoimana järjestämään myös työryhmien puheenjohtajien ja sihteerien yhteisiä työkokouksia. Tällä mahdollistetaan ja edesautetaan erilaisten näkökulmien, ideoiden ja tarpeiden yhdistely ja yhteensovitus. Sisältö: Joensuun kaupunkiseutu kasvun paikka... 1 Tiivistelmä... 2 elinkeino-ohjelmalle... 2 PEST-analyysi... 3 Seudun visio... 4 vuoteen Osaamisen ja vahvuuksien yhdistelyllä menestykseen... 4 Painopistealojen yhteiset teemat Kansainvälistyminen Omistajanvaihdokset Resurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristöt) Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Osaaminen (tiedon siirto) ICT:n hyödyntäminen Logistiikka Seutumarkkinointi... 5 Kehittämisen painopistealat Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun kaupunkiseutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi... 7 Elinkeino-ohjelman toteuttaminen... 8 IdeaLMaInOS Oy / punamusta/ 4/2010 / GaLeRIe art MaTT 150 G / 600 KpL 8

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot