Joensuun kaupunkiseudun. elinkeino-ohjelma.indd

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupunkiseudun. elinkeino-ohjelma.indd 1 2010-2013"

Transkriptio

1 Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma Kasvun paikka Joensuun kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet menestyksekästä elinkeinoyhteistyötä kahdeksan vuotta. Kuntien omistama kehittämisyhtiö JOSEK Oy on ollut tärkeimpiä toimijoita ja yhteistyön koordinoija elinkeinopolitiikassa. Maailmantaloutta ohjaavat megatrendit, globalisaatio, kestävä kehitys ja väestön ikääntyminen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat merkittävästi kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen. Meidän tulee kyetä vastaamaan muuttuviin haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Edellinen elinkeino-ohjelma rakennettiin vahvan taloudellisen kasvun ilmapiirissä. Nyt hitaamman kasvun aikana tarvitsemme uusia näkökulmia ja uutta kehittämisotetta kohdata talouden haasteet ja löytää avautuvat mahdollisuudet. Joensuun kaupunkiseutu on JOSEK Oy:n johdolla laatinut uuden elinkeino-ohjelman vuosille Elinkeino-ohjelma antaa suunnan kaupunkiseudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan tavoitteena on hakea uutta kasvua, työllisyyttä ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta. Ohjelman laadintaan osallistui ja vaikutti 200 kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, julkishallinnon, elinkeinoelämän ja yritysten asiantuntijaa. Vaikuttava joukko laati teemoittain ja toimialojen rajapinnat ylittävällä yhteistyöllä tausta-aineiston, jota on käytetty hyväksi uudessa elinkeino-ohjelmassa. JOSEK Oy:n tehtävänä on omalta osaltaan ohjelman toteuttaminen ja ohjelman toteutuksen seuranta ja koordinointi. Tehtävässä onnistuminen vaatii vuorovaikutusta ohjelmaa toteuttavien muiden toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Joensuun kaupunkiseudun elinvoimaisuus perustuu vahvaan osaamiseen, joka luo perustan kilpailukyvylle ja kaupunkiseudun vetovoimaisuudelle. Toimintaympäristön ja yritysten kehittämistyössä rakennerahastojen rahoituksella toteutettavilla hankkeilla on ollut ja on edelleen keskeinen rooli. Kansalliset erityisohjelmat vahvistavat kaupunkiseudun osaamisintensiivisyyttä ja mahdollistavat uusien elinkeinopoliittisten avausten toteuttamista. Rakennerahastokausi on päättymässä ja lähitulevaisuudessa tulee kyetä hyödyntämään suorat EU:n ohjelmarahoituksen muodot. Uudenlaiset kumppanuudet kotimaassa ja vahvistuvat kansainväliset yhteistyöverkostot ovat kaupunkiseudun osaamispääoman vahvistamisessa keskeisellä sijalla. Joensuun kaupunkiseudulla on osaamista ja taitoa tehdä yhteistyössä hyviä hankkeita ja onnistumisia kaupunkiseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Myönteinen kehitysilmapiiri, uusien yritysten syntyminen ja hankkiminen kaupunkiseudulle ovat keskeisiä tavoitteita, joiden myötä kaupunkiseudun menestyminen ja hyvinvointi toteutuu. Elinkeino-ohjelma on yhteistyön tulos, jonka toteuttaminen vaatii kaikilta kaupunkiseudun päättäjiltä ja toimijoilta rohkeaa otetta ja sitkeää tekemistä. Meillä on kasvun paikka. Joensuussa 16. huhtikuuta 2010 Kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen JOSEK Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1 elinkeino-ohjelma.indd

2 Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään kolmas Joensuun kaupunkiseudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Sisältöä tuotti seitsemässä työryhmässä yhteensä noin 200 henkilöä, joista yritysten edustajia oli lähes puolet. Joensuun kaupunkiseudun visiona on olla Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus, vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä, vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille sekä turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö. Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Seudun elinkeinopolitiikan tavoitteet vuoteen 2013 ovat: työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl, työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti, tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi ja seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa kehittämisen painopistealat ovat 1) tuotannolliset alat, 2) matkailu ja luovat alat, 3) hyvinvointipalvelut, 4) kauppa ja palveluliiketoiminta sekä 5) tutkimus, koulutus ja innovaatio. Näitä painopistealoja läpileikkaavat kaikille painopisteille seuraavat yhteiset teemat: kansainvälistyminen, omistajanvaihdokset, resurssit, ekologiset ratkaisut, osaaminen, ICT:n hyödyntäminen, logistiikka sekä seutumarkkinointi. Matriisimallissa tavoitteena on aikaan saada eri toimialojen, organisaatioiden ja henkilöiden näkökulmien, kehittämistarpeiden ja ideoiden yhdistelyä. Elinkeino-ohjelma toimii seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ohjaavana strategiana. Elinkeino-ohjelman toteutuksen rahoituksessa hyödynnetään EU:n tavoite- ja erillisohjelmia, eri viranomaisten kansallisia resursseja, erityisohjelmia, yritysten ja toimijoiden omia resursseja sekä kuntarahoitusta, josta merkittävä osa kanavoituu yksittäisiin hankkeisiin JOSEK Oy:n kautta. Yhteistyötä tiivistetään muiden seutukuntien ja lähimaakuntien kanssa erityisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä. Joensuun kaupunkiseudun tunnistettuja globaalin tason vahvuuksia ovat metsäteknologia ja -osaaminen, fotoniikka, materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus, kaivannais- ja kiviteollisuus sekä turvallisuusteknologia. Kansallisen tason vahvuuksina erottuvat uusiutuvan energian osaaminen, elämysteollisuus, kattava koulutusjärjestelmä, väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen, Venäjä-osaaminen, kauppa- ja palvelualat, elintarvikeklusteri sekä teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet. Ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEKin vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Tavoitteena on konkretisoida seudun elinkeino-ohjelmassa linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä niitä toteuttavat hankkeet ja vastuulliset toteuttajaorganisaatiot. Ohjelman toteuttamisprosessin aikana hyödynnetään myös lausuntokierroksen aikana esitetyt kommentit ja näkökulmat siltä osin, kun niitä ei ole huomioitu elinkeino-ohjelmassa. elinkeino-ohjelmalle Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään kolmas Joensuun kaupunkiseudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Joensuun kaupunkiseutuun kuuluvat JOSEK Oy:n omistajakunnat: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Elinkeino-ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Joensuun kaupunkiseudun globaalin (G) ja kansallisen (K) tason vahvuuksina esille nousevat seuraavat: Metsäteknologia ja -osaaminen; logistiikka ja metsäympäristön tutkimus (G) Fotoniikka ja nanoteknologia (G) Materiaaliteknologia ja siihen liittyvä tutkimus (G) Kaivannais- ja kiviteollisuus (G) 2 Turvallisuusteknologia (G) Uusiutuva energia: metsäenergia ja hajautetut energiaratkaisut (K) Elämysteollisuus (K) Kattava koulutusjärjestelmä (K) Väljästi asutun alueen hyvinvointiosaaminen (K) Venäjäosaaminen (K) Kauppa- ja palvelualat (K) Elintarvikeklusteri (K) Teknologiateollisuuden metalli- ja muovituotteet (K) Elinkeino-ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU:n rahoitusta: alueellisia rakennerahasto-ohjelmia (EAKR, ESR), kansainvälisiä rakennerahasto-ohjelmia (Interreg IVC, Pohjoinen Periferia ja Itämeri), ulkorajayhteistyön ohjelmaa ENPIä ja EU:n erillisohjelmia (esim. 7. puiteohjelma) sekä kansallisia rahoituslähteitä ja erityisohjelmia (KOKO, OSKE). Yhteistyötä tiivistetään muiden seutukuntien ja lähimaakuntien kanssa erityisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä. Seudun yritysten ja kehittämisorganisaatioiden sekä kuntien taloudelliset panostukset täydentävät elinkeino-ohjelman toteuttamisen edellyttämää rahoituspohjaa. Kansallisessa alueellistamispolitiikassa sekä kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät vahvaa seudullista edunvalvontaa ja ennakointia. Elinkeino-ohjelman tärkeänä tavoitteena on korostaa olemassa olevia seudun vahvuuksia ja kilpailutekijöitä neuvoteltaessa toimipaikkojen sijoittumispäätöksistä. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi seudun vahvuuksia ovat mm. työvoiman saatavuus ja pysyvyys, hyvät työvoiman koulutusmahdollisuudet sekä korkea elämisen laatu monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ja palveluineen. Maailman talouden megatrendit (globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen) on huomioitu elinkeino-ohjelman valmistelussa ja niiden merkitys korostuu seudun elinvoimaisuuden kasvussa.

3 PEST-analyysi Joensuun seutu Makrotason PEST (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset, teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutostekijät) -analyysin tuella hahmotetaan muutamia keskeisiä muutostekijöitä, jotka sekä luovat mahdollisuuksia, että muodostavat haasteita elinkeinoelämän kehittämiselle. Poliittiset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Maailman talouspolitiikan painopiste Julkiset palvelurakenteet Ohjelmaperusteinen aluepolitiikka ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - siirtyy enenevässä määrin Aasiaan kysynnän kasvun ja edullisen kustannustason siivittämänä - EU:n suhteellinen kilpailukyky heikkenee ja pakottaa rakennemuutoksiin - toimittajaverkostojen rakenteet muuttuvat (pienetkin yritykset joutuvat uudistamaan jakelu- ja hankintalogistiikkaa) - muutostarve voimistuu - mahdollisuudet avoimelle kilpailulle kasvavat - valtion velkaantumisen johdosta kuntien tukimahdollisuudet vähenevät - alueellistamiseen liittyvä edunvalvonta korostuu - rahallinen tuki vähenee ja painottuu TKI-puolelle. Tarve alueen omien resurssien kehittämiselle kasvaa Ekonomiset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Energiamuodot ja saatavuus Pääomamarkkinat Kuntien talous ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - energian hinnan vaihtelu nopeutuu ja suhdannevaikutuksien ennakointi vaikeutuu - ekologisesti terveemmät energiamuodot luovat uusia yritysmahdollisuuksia - logistiikkakustannukset kasvavat suhteessa muihin kustannuksiin - uusia sijoittajia Aasiasta EU:n markkinoille - pienten alueiden vetovoiman ylläpito investoinneille vaikeaa - alueitten markkinointi (aluekuva/brändi) globalisoituu - julkisten palveluiden järjestämisen ongelmat lisääntyvät - verokertymien vaihtelu lisääntyy ja jakautuu epätasaisesti Sosiaaliset ja kulttuuriset muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ Ikärakenteen muutos Sosiaalinen media Kehittyvien maiden yksityistaloudet ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET - omistajavaihdosprosessien tarve kasvaa nopeasti - työvoiman saatavuus ja koulutus nopeasti muuttuville markkinoille vaikeaa - lojaalin ja yritykseen sitoutuneen työvoiman arvo kasvaa - vaikutus kasvaa nopeasti (erityisesti nuorison keskuudessa) - kulttuurit yhdentyvät tietotekniikan tuella - englannin kielen asema vahvistuu toisena kielenä - ostovoima kasvaa ja lisää mahdollisuuksia mm. matkailulle ja erikoistuotteille - kiinnostus mm. Aasiasta ja Venäjältä muuhun maailmaan kasvaa - luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle Teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutostekijät MUUTOSTEKIJÄ ARVIOITU VAIKUTUS JA HAASTEET Teknologian ja ekologian yhdentyminen - tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden ja niitten kaupallistamisen tarve kasvaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristön liittyvä lainsäädäntö - sääntely lisääntyy ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia - muitten kuin taloudellisten arvojen merkitys korostuu (tulee uusia mittareita) Uudet tuotteet ja palvelukonseptit - uusille innovaatioille tarvetta - yritysten ja tutkimus/oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen välttämätöntä kasvuyritysten synnyttämiselle ja kehittämiselle 3

4 Seudun visio Joensuun kaupunkiseutu Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille Turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Visio vuoteen 2013 Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Osaamisen ja vahvuuksien yhdistelyllä menestykseen Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa valittuja kehittämisen painopistealoja läpileikkaavat kaikille painopisteille yhteiset teemat. Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun kaupunkiseutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Kansainvälistyminen Omistajanvaihdokset Reseurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristö) Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Osaaminen (tiedonsiirto) ICT:n hyödyntäminen Logistiikka Seutumarkkinointi - muovi-, metalli-, puutuote-, elintarvike-, kivi- ja kaivannaisteollisuus - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - alihankinnasta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan - ohjelmaperusteinen kehittäminen, mm. teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma - T&K ja innovaatiot, tuotteen elinkaaren hallinta - tapahtumamatkailun kehittäminen ja monipuolistaminen - tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille - luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen - matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen - kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyö - maaseutualueiden palvelutarpeet - tietoteknologiset ratkaisut - eri toimijoiden ja toimialojen kohtaaminen - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - maakunnan imagoon ja markkinointiin panostaminen - Pohjois-Karjala pääkonttoripaikkana - tapahtumiin ja markkinointiin panostaminen - ISY:n, ISAT:n, GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen - tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä - yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen - Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus Kuva 1: Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma perustuu osaamisen ja vahvuuksien yhdistämiseen 4

5 Painopistealojen yhteiset teemat Joensuun seutu 1. Kansainvälistyminen Organisoidaan yritysten yhteisosastoja sekä koti- että ulkomaisille messuille Selvitetään kv-toiminnot seudun yrityksissä ja toimijaorganisaatioissa Tehdään uusi yritysten kansainvälistymisen toimintamalli Rakennetaan toimintamalli globaalin myynti-, hankinta- ja teknologiaosaamisen siirrosta seudulle Toteutetaan benchmarkkausmatkoja kotimaahan ja ulkomaille Yhdistetään Joensuun kaupunkiseudun kansainvälistymisneuvonnan resurssit Hyödynnetään Venäjän ja Aasian talouden kasvu Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen tutkimus- ja koulutusosaamisen edistäminen 2. Omistajanvaihdokset Osuva-omistajanvaihdos -palvelun edelleen kehittäminen Lisätään asiantuntijapalveluja tuottavien yritysten ja organisaatioiden toimialatuntemusta Korostetaan ja jalkautetaan omistajanvaihdosprosessin markkinointia Luodaan houkutteleva ilmapiiri omistajanvaihdoksissa muualta Suomesta tuleville jatkajille 3. Resurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristöt) Kehitysklinikkatyyppinen toiminta on merkittävä yksityisten yrityspalveluiden käyttökanava Tavoitteena yritysten toimintaolosuhteiden ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen kattavilla neuvontapalveluilla tehokkaasti Toteutetaan yhden kontaktihenkilön mallia yrityspalveluissa Asiakkaalle taataan helppo ja looginen lähestyttävyys toimitilojen ja tonttien etsintään Vahva verkostoituminen ja avoin yhteistyö eri toimijoiden välillä (rahoittajat, viranomaiset, tilitoimistot, elinkeinotoimi, yritykset) Joensuun kaupunkiseutu on kilpailukykyinen yritysten sijaintipaikkana: ympäristövetovoimatekijät, työvoima, koulutusmahdollisuudet ja aluepoliittisten vetovoimatekijöiden hyödyntäminen Tehostetaan yrityskummitoimintaa Aktivoidaan ja hyödynnetään paluumuuttajia ja maahanmuuttajia yritystoiminnassa Tiedepuiston rooli osaamisintensiivisten yritysten toimintaympäristönä Jatketaan yrityshautomotoimintaa ja uusyrityskeskustoimintaa uusperustannassa 4. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Elinkaariaikainen tuotehallinta kilpailuvaltiksi Ekologiset ja energiaratkaisut on tulevaisuuden markkinointivaltti ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristöjärjestelmät rakennettava osaksi toimintajärjestelmää Suositaan kestävästi tuotettuja elintarvike- ja paikallisjalosteita Seutu sitoutuu monialaiseen puuraaka-aineen käyttöön (uudet puunkäyttömuodot) Huomioidaan monialainen metsienkäyttö suunnitelmissa (raaka-aine, maa, matkailu, virkistys) Materiaali- ja energiatehokas puurakentaminen seudulliseksi tavoitteeksi Energiantuotantoratkaisut käyttöön: biojalostamot, lämpöyrittäjyys 5. Osaaminen (tiedon siirto) Korkeatasoista eriasteista koulutusta on tuotettava alueen tarvetta vastaavasti Osaamiskeskittymät alueelliseksi vahvuudeksi: bioenergia, kivi, metalli, metsä, koulutus Palvelukonseptien kokoaminen toimialoittain (tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistaminen) Yhteistyötä koulutustahojen kautta palveluiden ja tuotteiden paketointiin, tuotteistamiseen ja myyntiin Suurten yritysten spin-offit haettava esille ja hyödynnettävä Sisäisen yrittäjyyden osaaminen teemaksi jo peruskoulusta alkaen Hyödynnetään yhteistyörakenteiden tuomat mahdollisuudet (esim. Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun ISATyhteistyö) 6. ICT:n hyödyntäminen ICT:n kokonaisvaltainen hyödyntäminen oltava kehityksen kärjessä. Nopeat verkkoyhteydet koko seudulle yrityksiin ja kotitalouksiin Yritysten ICT-valmiuksiin panostetaan merkittävästi Verkkoliiketoiminnan ja e-osaamisen saaminen osaksi yritysten liiketoimintakokonaisuutta: myynti, markkinointi, tuotekehitys, jakelu 7. Logistiikka Maantieyhteydet Varkauden ja Kuopion suuntiin paremmiksi ja sitä kautta koko reitti Turku - Niirala Hankintalogistiikan tehokkuus huomioitava: kustannukset ja tehokkuus erittäin merkittävässä roolissa jatkossa. Kaikki yhteydet oltava kunnossa ja kilpailukykyisin hinnoin (maantie, rata, vesi, lento). Vesiyhteydet Joensuu - Saimaan kanava tehokkaampaan käyttöön Lentoyhteyksiin tarvitaan lisää kilpailua. Kattavat kustannustehokkaat lentoyhteydet ympäri vuoden Rataverkoston kehittäminen; mm. Pietari - Joensuu muu Suomi Nopeat junayhteydet 8. Seutumarkkinointi Joensuun kaupunkiseutu kasvun paikka Seudullisen kilpailukyvyn markkinoinnissa käytetään hyväksi seuraavia pääteemoja: Joensuun kaupunkiseutu yritysten kasvun paikkana, korkea osaaminen ja koulutus sekä elämisen laatu. Joensuun kaupunkiseutu yritysten kasvun paikkana Joensuun kaupunkiseudulla on osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Yrityksillä on alueella mahdollisuus myös hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista, jota alueella on paljon koulutustarjonnan monipuolisuuden vuoksi. Seudulla on monien merkittävien yritysten pääkonttoripaikat ja sijainti mahdollistaa kansainvälistymisen etenkin Venäjän suuntaan, mihin myös löytyy hyvin tukea, osaamista ja mahdollisuuksia. Yritysten menestystarinoita käytetään seudun markkinoinnissa. Osaamista ja oppimista Seudulla on monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä huippututkimusta, jotka tukevat ja luovat edellytyksiä yritysten sijoittumiseen alueelle. Yhdessä kansainvälisen tutkimusyhteistyön kanssa nämä synnyttävät uutta teknologiaa ja innovaatioita. Näistä esimerkkinä markkinoinnissa kärkenä voidaan käyttää ajankohtaista bioenergiaosaamista, jota alueelle on syntynyt ja joka tukee metsäpääkaupunki-imagoa. Elämisen laatu Joensuun kaupunkiseutu tarjoaa monimuotoiset asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Asua voi joko maaseutumaisesti lähellä luontoa lähellä monipuolista palveluntarjontaa tai modernin kaupunkimaisesti. Yhtenä markkinoinnin keinona voidaan käyttää Penttilänrannan asuinaluetta keskellä Joensuuta. Seudun markkinoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä matkailumarkkinoinnin kanssa ja otetaan huomioon matkailumarkkinoinnin kärjet sekä tapahtumamatkailu, jonka kautta seutua tehdään tunnetuksi. Vahvuusalueena tapahtumamatkailussa ovat etenkin musiikkitapahtumat. Hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat myös aloina kasvavia ja Joensuun kaupunkiseutu pyrkii olemaan osa tätä trendiä. painopisteet 5

6 Kehittämisen painopistealat Kaikille painopisteille yhteiset tarvittavat menestystekijät Työvoiman saatavuus turvattava työikäisten määrän vähentyessä Yritysten tärkeimmät koulutus- ja kehittämistarpeet: myynti-, markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen Uusia innovatiivisia yrityksiä lisää niiden kasvun helpottaminen, prosessin alkupään hallinta Innovaatiotoiminnan prosessin sisäistäminen Tuottavuuden kasvu nousuun Tuotteen elinkaariaikainen hallinta yrityksissä kilpailuvaltiksi Yrityksiin on saatava lisää tehokkuutta. Tarvitaan koulutusta, neuvontaa ja yritysten herättelyä Tuotekehitystä lisää vaatii julkisen rahan riskinoton lisäämistä Kannustetaan yrityksiä keskittymään ydinliiketoimintaan Lisättävä verkosto-osaamista ja rakennettava uusia toimivia arvo- ja yritysverkostoja Mitataan toimintojen tuloksellisuutta asiakastyytyväisyyskyselyillä Edistetään toimialojen ja toimijoiden rajapinnoissa tapahtuvia yhdistymisiä/ verkostoja Ennakointityökalujen kehittäminen ja käyttöönotto Rahoitusmallien kehittäminen yrityksille Julkiset palvelut toimivat tehokkaasti Pienten yritysten toimintaedellytykset turvataan Nuoret huomioidaan eri sektoreilla ja painopisteillä 1. Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Joensuun kaupunkiseutu on valtakunnallisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä Seudulla on runsaasti jalostamiskelpoisia luonnonvaroja Tuotannolliset yritykset ovat suurelta osin alihankintayrityksiä Palveluliiketoiminnan merkitys teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä korostuu Muoviliiketoiminta alihankinta ja ruiskuvalutoiminta jatkuvat, joskin kasvu on maltillista. Kasvualoja ovat lähinnä lääketeollisuutta ja maataloutta palveleva muoviteollisuus sekä komposiitteihin perustuvat uudet tuotteet. Metalliliiketoiminta alihankintateollisuus on muutoksessa. Omien tuotteiden merkitys korostuu entisestään. Tehokkuutta tarvitaan lisää. Elintarviketeollisuus liiketoiminnan oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Pienten yritysten on verkostoiduttava entistä enemmän. Tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja 6 terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puutuoteteollisuudessa ja puurakentamisessa on hyvää osaamista ja sitä pitää kehittää edelleen. Metsäteollisuus merkittävä seudun elinkeinorakenteelle. Kiviteollisuus näkymät varsin hyvät. Kaivannaisteollisuudesta ja sen liitännäisistä on kehittynyt seudulle tärkeä talouden tukijalka. Yritysten tuottavuus lisääntyy Yritysverkostot tuottavat lisäarvoa seudun elinkeinoelämälle Tekes-rahoituksen määrä innovaatiotoimintaan kasvaa joka vuosi ja rahoitushakemusten käsittelyajat lyhenevät merkittävästi Uusia yrityksiä syntyy lisää Teollisten työpaikkojen määrä palautuu vuoden 2008 tasolle Strategiset valinnat Uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian tarjoamat mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Kaivannaisteollisuuden kasvuun liittyvä teollisuus ja palvelutuotanto Alihankintateollisuudesta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan Painotukset Visiointi, tulevaisuuden ennakointi T&K ja innovaatiot Tuote- ja menetelmäkehitys Myynti, markkinointi ja jakelukanavat Toimenpiteet Tuotteen elinkaaren hallinta jalkautetaan PLM konsepti yrityksiin Vahvistetaan liikeideakilpailua. Luodaan toimintamalli, jossa myös ilman palkintoa jääneitä ideoita jalostetaan. Rakennetaan konsepti ja prosessit ideoiden tuottamiseksi ja kaupallistamiseksi Edistetään markkinaselvitysten tekoa Jatketaan ohjelmaperusteista kehittämistoimintaa (teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma) Tuetaan investointeja, jotka parantavat yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä 2. Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Luovan talouden piiriin kuuluva elämysteollisuus korostaa uudenlaista palvelujen tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median, vapaa-ajan ja matkailun ilmiöt ja elämykset. Internetin välityksellä tapahtuva kaupankäynti ja erilaiset asiakkuutta tukevat sosiaalisen median sovellutukset tulevat olemaan oleellinen osa näiden toimialojen käyttäjäkulttuuria ja ansaintalogiikkaa. Matkailuun liittyvä hyvinvointiosaaminen nähdään eräänä maakunnan läpileikkaavana osaamisalana. Yli puolet maakunnan matkailutoimialaan kuuluvista yrityksistä sijaitsee Joensuun kaupunkiseudulla. Ne työllistävät noin 1100 henkeä, mikä on lähes 2/3 alalla työskentelevästä koko maakunnan kokonaistyövoimasta. Wellbeing-hyvinvointi- ja terveysmatkailu ovat globaaleja teemamatkailun ilmiöitä. Joensuuta on kehitettävä houkuttelevana matkailukeskuksena Ympärivuotisen tapahtumamatkailun kehittäminen: vahvuuksina ovat mm. musiikin sisällöntuotanto, käsityöläiset ja av-tuotannon osaaminen Joensuun keskustan kulttuurinen ja matkailullinen ilmeen parantaminen (tori, jokiranta, Carelicum, taidemuseo, Taitokortteli, musiikkitalo) Yöpymisvuorokaudet ovat Joensuun kaupunkiseudulla vuonna 2015 Joensuun kaupunkiseudun ja maakunnan parhailla elämyskohteilla on tasokas ohjelmisto ja tavoitettavuus Kontioniemi (filmikylä, ampumahiihto) Outokummun Vanha Kaivos ja kaivosmuseo Ilomantsin monipuolinen sotahistoria- ja kulttuuriperinne Suomen Kivikeskus geotiedon, kulttuurin ja tapahtumien foorumina Muut seudun veturikohteet (Huhmari, Koli) Verkkoliiketoiminta on toimiva ja arkinen osa matkailun ja luovan talouden toimintaympäristöä Joensuun kaupunkiseutu on kansallisesti merkittävä luovien alojen koulutus- ja kehittämisympäristö Tapahtumamatkailun sisällöllinen kehittäminen ja monipuolistaminen Talvitapahtumien ideointi, tuotteistaminen ja lanseeraus Ammattimainen tapahtumamarkkinointi käynnistetään Tapahtumakalenteri Tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille Luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen Matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen

7 Joensuun seutu 3. Hyvinvointipalvelut - elinvoimaa tulevaisuuteen Sosiaali- ja terveystoimiala Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava toimiala; liikevaihdon kasvu vuodesta 2001 on 76 %. Ala on merkittävä työllistäjä ja työllistää maakunnassa yli työntekijää yhdessä julkisen sektorin kanssa. Yksityissektorin osuus Joensuun kaupunkiseudulla on n työntekijää. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy keskimäärin muuta maata nopeammin. Yli 75-vuotiaat lähes kaksinkertaistuvat vuodesta 2007 (9 100) vuoteen 2030 mennessä (18 000). Julkinen sektori ei tulevaisuudessa pysty yksin järjestämään kasvavaa tarvetta vaan palvelut on tuotettava yhdessä yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Kilpailutus ja kuntien hankintamenettelyt sekä alaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta aiheuttavat erityisiä haasteita yritysten pitkäjänteiselle kehittämiselle Hyvinvointipalvelut mahdollistavat liiketoiminnan kasvua oman alueen palvelutarpeen lisäksi muualta tulevien maksavien asiakkuuksien kautta Seudun hyvinvointialan kärkiyritysten vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin työnjaon selkiyttäminen Ammatillisen, täydennyskoulutuksen ja laajaalaisen koulutuksen turvaaminen Palveluyrittäjyyden ja uusien palvelukonseptien mallintaminen / käyttöönotto Tiivistetään kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyötä Kehitetään yritysten liiketoimintaa siten, että syntyy aidosti kaupallisia ja kannattavia yksityisiä hyvinvointipalveluita Huomioidaan maaseutualueiden palvelutarpeet ja varmistetaan siellä palvelujen riittävä saatavuus Edistetään sellaisten tietoteknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka ovat yhteensopivia valtakunnallisten lakisääteisten arkistopalvelujen kanssa Tarjotaan Kohtaamo-tilaisuuksia eri toimijoiden ja eri toimialojen (esim. luovat alat, matkailu ja tuotannolliset alat) väliselle yhteistyölle ja uusien palveluiden kehittämiselle o tuoda yhteen hyvinvointialan palveluja ja tuotteita tarjoavia ja valmistavia yrityksiä o edistää yritysten välistä liiketoimintaa o synnyttää keskustelua ja ideointia yhteisistä kasvun mahdollisuuksista 4. Kauppa ja palveluliiketoiminta - palveleva Joensuun kaupunkiseutu Joensuu on Itä-Suomen monipuolisin opiskelukaupunki sekä kaupan ja palveluiden keskus Kuluttajien usko tulevaan on positiivinen. Maakunnan ostovoimasta suuri osa tulee teollisuuden puolelta. Vähittäiskauppa tulee edelleen kasvamaan maltillisesti. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa :een vuodessa Logistiikkayhteydet toimivat tehokkaasti (juna- ja lentoyhteydet sekä maantieliikenne) Seudun imago on kolmen parhaan joukossa valtakunnassa Kasvuyrityksien liiketoimintaosaamista lisätään Maakunnan imagoon ja markkinointiin panostetaan Mainostetaan Pohjois-Karjalaa pääkonttoripaikkana Panostetaan tapahtumiin ja markkinointiin; saadaan lisää ostovoimaa alueelle 5. Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Innovatiivisuutta tarvitaan uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä ja käyttöönottamisessa sekä uudenlaisten yhteistyörakenteiden ja -käytäntöjen muodostamisessa - tarjoamalla uudenlaisia foorumeita ja yhteistyön paikkoja alan toimijoille innovatiivisuutta syntyy rajapinnoilla Innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista, myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa ja määrätietoista muutosjohtamista TKI-toimijakentän näkökulmasta kehittämishaasteet voidaan tiivistää kolmeen tasoon: yritysten T&Kpanostuksen lisääminen, TKI-toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen ja TKI-toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Erityisesti EU:n vapaasti kilpailtujen T&K-ohjelmien rahoituksen hankkiminen on jatkossa kasvava haaste TKI-toimijoille, koska rakennerahastorahoitus tulee vähenemään. Yritysten satsaukset T&K-toimintaan seudulla ovat keskimäärin koko maata alhaisemmalla tasolla Seudulla on monipuolinen T&K&I organisaatiorakenne: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Euroopan metsäinstituutti (EFI), Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Valtion teknillisen tutkimuslaitos (VTT) sekä välittäjä- ja/tai rahoittajaorganisaationa toimivat Joensuun tiedepuisto (JTP), TEKES ja Keksintösäätiö (ELY). Uusien innovaatioiden synnyttäminen ulkomaalaisten esikuvien mukaan Palvelukonseptien kokoaminen toimialoittain (tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistaminen) Osaamiskeskittymien luominen alueelliseksi vahvuudeksi: bio, kivi, metalli, metsä, koulutus Kehitetään yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden koordinointia Yritysten T&K-panostukset seudulla lisääntyvät merkittävästi Kehitetään toimiva alueellinen malli tutkimustulosten hyödyntämiseksi elinkeinoelämässä sekä TKI-organisaatioiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseksi o Innovaatioympäristön toimintamallissa tulisi yhdistyä pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen (liiketoimintaosaaminen, tutkimuksen soveltaminen) ja käytännön taso o toimijoiden roolien ja vastuiden selkeytys toimintamallissa o organisaatioiden osaamisen esilletuominen ja tunnettuuden edistäminen yrityksissä o yritysten ja TKI-toimijoiden positiivisten yhteistyökokemusten ja tulosten markkinointi o rahoitusmallien kehittäminen (ml. pääomarahoitus innovaatiotoimintaan) o TKI-organisaatioiden markkinointi yrityksille Yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen o alihankinnasta arvoverkostoihin ja omiin tuotteisiin o liiketoimintaosaamisen vahvistaminen o hallitustyöskentelyn kehittäminen ja riittävän asiantuntemuksen kokoaminen yrityksen ympärille o yritysten yhteyksien tiivistäminen tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen o GTK osana maakunnan ympäristö-, materiaali ja uusiutuvan energian osaamista 7

8 Joensuun seutu o METLA:n ja EFI:n yhteistyö mm. EFI:n Keski- ja Itä-Euroopan aluetoimistoon Elinkeinoelämän tarpeiden ja koulutuksen kohtaannosta huolehtiminen o elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen täydennyskoulutuksessa o tarpeita mm. liiketoimintaosaaminen (prosessit, organisatorinen osaaminen, myynti ja markkinointi), uudet verkostoitumisen tavat (arvoverkostot), tuote- ja menetelmäkehitys, johtaminen, innovaatiotoiminta, valmistavan teollisuuden asiantuntija- ja ammattiosaaminen, palveluliiketoiminta, tietotekniikka ja sosiaalinen media, DI-tutkintoihin valmentavat koulutusohjelmat (UEF yhteistyössä LTY:n kanssa) o Koulutuksessa kehitettävä yhteistyötä myös valtakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutusorganisaatioihin ja verkostoihin Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus ja sen kytkeminen Itä-Suomen innovaatiokeskittymän strategiatyöhön Bioinnovaatiokeskus (Itä-Suomen yliopisto/ AMK/yritykset) Joensuuhun Alueen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan huomioiminen maakunnan strategiatyössä o vahvuusalojen tunnistaminen ja määrittely (tutkimus elinkeinoelämä -ketju) o toimialojen yli tapahtuvien toimintamallien kehittäminen Elinkeino-ohjelman toteuttaminen Ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEKin vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Tavoitteena on konkretisoida seudun elinkeino-ohjelmassa linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä niitä toteuttavat hankkeet ja vastuulliset toteuttajaorganisaatiot. Ohjelman toteuttamisprosessin aikana hyödynnetään myös lausuntokierroksen aikana esitetyt kommentit ja näkökulmat siltä osin, kun niitä ei ole huomioitu elinkeino-ohjelmassa. Ohjelman seurantavastuu on JOSEKilla. Ohjelman valmisteluun ja sisällön tuottamiseen osallistuneet työryhmät kokoontuvat JOSEKin johdolla 1 2 kertaa / vuosi. Työryhmät tulevat määrittelemään sen, mitä määrällisiä tavoitteita ja tilastoja ne tulevat seuraamaan valittujen yhteisten tavoitteiden lisäksi. Eri työryhmien näkemysten yhteensovittamiseksi ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi tullaan JOSEK Oy:n johdolla ja koordinoimana järjestämään myös työryhmien puheenjohtajien ja sihteerien yhteisiä työkokouksia. Tällä mahdollistetaan ja edesautetaan erilaisten näkökulmien, ideoiden ja tarpeiden yhdistely ja yhteensovitus. Sisältö: Joensuun kaupunkiseutu kasvun paikka... 1 Tiivistelmä... 2 elinkeino-ohjelmalle... 2 PEST-analyysi... 3 Seudun visio... 4 vuoteen Osaamisen ja vahvuuksien yhdistelyllä menestykseen... 4 Painopistealojen yhteiset teemat Kansainvälistyminen Omistajanvaihdokset Resurssit (yritysneuvonta, yritystilat ja -ympäristöt) Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen Osaaminen (tiedon siirto) ICT:n hyödyntäminen Logistiikka Seutumarkkinointi... 5 Kehittämisen painopistealat Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun kaupunkiseutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi... 7 Elinkeino-ohjelman toteuttaminen... 8 IdeaLMaInOS Oy / punamusta/ 4/2010 / GaLeRIe art MaTT 150 G / 600 KpL 8

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Katsaus meneillään olevaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2010 2013 toteutukseen

Katsaus meneillään olevaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2010 2013 toteutukseen Katsaus meneillään olevaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoohjelman 2010 2013 toteutukseen Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuus millä eväillä kilpailukykyiseksi? Karjalan Talo 4.12.2012 Jarmo Kauppinen

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot