Matkaraportti Hongkong

Transkriptio

1 Matkaraportti Hongkong Eija Timonen ja Heikki Tikkanen kävivät selvitysmatkalla Hongkongissa Matkan tärkeintä antia olivat vierailut kahteen yliopistoon: Hong Kong City Universityyn (School of Creative Media) sekä Hong Kong Polytechnic Universityyn (School of Design). Molemmissa yliopistoissa yhteyshenkilöinä toimi Lapin yliopiston alumni, joka nyt toimi niissä pelitutkimuksen ja - koulutuksen professorina. CityU:lla tapasimme Olli Leinon, PolyU:lla Hanna Wirmanin. PolyU:lla tärkeä henkilö oli myös Wirmanin kollega Karen Jiyang, joka on ollut aiemmin pitkään Tekesillä töissä. Matkalta saatiin selvitystietoa myös Lapin yliopiston AMOK- esiselvityshankkeeseen, myös muista kuin pelillisyyden näkökulmista. AMOK- ja PESO- selvityksen intressit tuntuivat kuitenkin limittyvän monessa opetukseen, tutkimukseen ja laboratorioihin liittyvässä asiassa, joita matkalla tuli vastaan. Yleisvaikutelmaksi yliopistoista jäi päällimmäisenä se, että PolyU:n School of Design vaikutti CityU:n School of Creative Mediaa elinvoimaisemmalta. CityU:n Creativen Median Taidelähtöiseen toimintaan liittyy tietty vapaus, mutta samalla yritysyhteistyön puute tuntuu vaikeuttavan toimintamahdollisuuksia. Hong Kong City University, School of Creative Media CityU:lla tiloja ja laitteita oli sekä yleisesti ottaen että pelillisyyteen liittyen kiitettävästi, mutta esim. Leinon puheesta sai käsityksen, että siihen että niitä käytettäisiin mielekkäästi, ei ohjata järkevästi resursseja. Kommenttia tuki tunne, joka syntyi hienoissa mutta tyhjissä työtiloissa liikkuessa. Voi tietysti johtua vain vierailumme ajankohdastakin, mutta vaikutti että infrasta suuri osa oli vailla käyttöä. Esimerkiksi tv- työn studio oli yhä täysin varusteltu, vaikka Ollin mukaan siellä ei ole pitkään aikaan ollut opetusta. Tästä voi johtaa päätelmän, että Lapissakin pelillisyyden koulutukseen on järkevämpää ja tarpeellisempaa panostaa toimintamallien kehittämisen eikä niinkään infran uudistamisen kannalta. digitaalisen median tietokoneluokka liikkuvan kuvan editointitila

2 animaatiostudio tv- tarkkaamon kontrollipöytä CityU:lla opiskelijoilla on ympärivuorokautinen mahdollisuus käyttää useimpia tiedekunnan tiloja. Tähän tullaan paneutumaan myös Peson jälkeen ArcticShell- hankkeessa pelillisyyteen liittyvän infran kohdalla. CityU:lla oli paljon tiloja, ja ne olivat hyvin varustettuja sekä pidetty hyvässä kunnossa ja erittäin siistinä. Tiedekunnan käytävät ja muut julkiset tilat tuntuivat hieman kolkoilta, mutta työtilat olivat kauttaaltaan todella viihtyisiä. CityU:n motion capture studio oli korkeatasoisesti varusteltu ja hyvänkokoinen: motion capture - studio yksityiskohta mocap- studiosta mocap studion seinätaidetta, 3D- wireframe CAVE- näyttelyn malleista liikkuvan kuvan ja äänityön surround- studio

3 metalli- muovi- ja puutyöpaja laserleikkauslaitteistoa 3D- tulostuslaitteistoa laserleikkausohjelmisto Creative Median tilojen pohjakerroksesta löytyi tiedekunnan ja CityU:n tietotekniikan kandiopiskelijoita yhdistävälle erityisohjelmalle/- ryhmälle (special interest group, SIG) ja sen tuloksia vuosittain esittelevälle PlayfulMedia- tapahtumalle pyhitetyt tilat (lisäinfoa: SIGin eritysialat ovat animaatio ja visuaaliset tehosteet, pelit sekä grafiikka ja valokuvaus. Emme päässeet Ollin kanssa katsomaan näitä lakanoin ja vanerisin väliseinin ympäristöstään eristettyjä tiloja, mutta ulkopäin näkymästä tuli mieleen Oulu Game Labin valtaama kellarikerros Oulun Business Kitchenistä. Kontrastina tiedekunnan muuhun olemukseen näytti, että täällä ei välttämättä ole infra aivan yhtä hulppeaa kuin muualla kampuksella, mutta toimintaa sitäkin enemmän. Pelillisyyden selvitykseen liittyvänä löytönä tämä nurkkaus taustoineen kiinnitti erityisesti huomion. Havainto tukee Hannan kommenttia PolyU:lla siitä, että pelien tekemiseen tai tutkimiseen ei vaadita kovin isoja satsauksia infraan. Tiloissa tapahtuva ja laitteilla tehtävä toiminta on se mikä ratkaisee.

4 Creative Medialla ei ole käytännössä yritysyhteistyötä. Leinon mukaan CityU:ssa vain insinööritieteissä on sitä. Projektien loppunäyttelyt mainittiin ainoana käytännön esimerkkinä. Yhteistyön puute on hieman merkillistä, sillä melkein naapurissa CityU:lla on Innocentre, Hong Kong Science & Technology Parks verkoston yksi keskus, joka on suunniteltu toimimaan muotoiluyritysten ja hautomovaiheen toimijoiden kotina työ-, kokous-, koulutus- ja näyttelytiloineen. Ehkä sitä käyttävät hyväkseen juuri insinööritieteet, mutta media ei. AMOK- selvityksen osana perehdyttiin myös siihen, miten tutkimus on integroitu osaksi toimintaa ja opetusta ja miten toiminta rahoitetaan. CityU:ssa tutkimus integroidaan toimintaan niin, että opettajat päättävät itse opetuksensa sisällöt tietyissä ennalta annetuissa aihealueissa. Näin opettaja voi yhdistää opetukseensa itseään kiinnostavan tutkimuskohteen tarkastelua. Tosin Leinon mukaan Creative medialla on opettajina paljon taiteilijoita, joille tutkimus on hämärä käsite. CityU:lla jatko- opetusta ei lasketa opetustunneiksi. Tutkimus on olennainen osa toiminnan rahoitusta. Sitä koordinoi erillinen toimisto, mutta opettajat kirjoittavat rahoitushakemukset. Valtio rahoittaa kandivaiheen opetuksen sekä tilat ja laitteet. Maisteriopinnoista peritään lukukausimaksua. Tutkimus ja konferenssit rahoitetaan maisterien lukukausimaksuilla ja hankerahoituksella. Matkalla pyrittiin selvittämään, minkälaisia uusia käytäntöjä tai teknologiaratkaisuja yliopistoilla liittyi opetussuunnitelmaan ja menetelmiin, toimintaympäristöihin tai yritysyhteistyömuotoihin, varsinkin pelillisyyden näkökulmasta. CityU:lla ei todettu isoja edistysaskeleita omaan toimintaan tai PolyU:hun verrattuna. Puitteet ovat kiitettävässä kunnossa ja niistä pidetään selvästi huolta. Opittavaa on ehkä lähinnä siinä, miten tilojen ja laitteiden käyttöä ohjataan ja miten siihen kannustetaan niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Yksi kannustamisen keinoista on konkreettisille töille annettava näkyvyys. Näyttävimmät digitaalisen median työt, kuten 360- galleriassa koetut T_Visionarium (2008) ja La dispersion du fills (2010) olivat joko henkilökunnan tai jatko- opiskelijoiden töitä. Nämä työt ovat vaikuttavia, mutta jo melko iäkkäitä digitaalisen median töiksi. Opiskelijoiden töitä näkyi tiedekunnan tiloissa jonkin verran, mutta silti vähän galleriassa sekä myös mainituissa töissä on käytetty uutta peliteknologiaa ja mobiililaitteita. Aiemmassa historiallisessa CAVE- näyttelyssä ohjattiin esitystä peliohjaimella ja sitä katsottiin 3D- laseilla. Toinen nyt nähdyistä töistä oli

5 toteutettu nykyään suositulla Unity- pelimoottorilla ja siihen ohjelmoidulla lisäosalla. Toista esitystä ohjattiin ipadin avulla 360- näyttämön keskeltä. CityU:n Creative medialla on käytössä verkkopohjainen kalustonvarausjärjestelmä, jossa näkyy eri laitteiden saatavuus ja varaukset. Opiskelijat käyttävät järjestelmässä sen omaa virtuaalirahaa, jota tarvitaan varausten tekemiseen. Myöhästymisistä peritään virtuaalinen sakko, jolloin seuraavat varaukset vaikeutuvat. Uutena asiana tässä nähtiin nimenomaan tuo sakkojen käyttö. Ei tosin keskustelu paljonkaan siitä, miten se todella toimii, ehkäiseekö myöhästymisiä, katoamisia, jne. Ääniopetustiloissa oli käytössä samankaltainen yhdestä lähteestä useaan työpisteeseen äänen jakava ratkaisu kuin PolyU:lla. Tämä voi olla kokeilemisen arvoinen asia esim. Soveltavan ääni- ilmaisun maisteriohjelman opetuksen puitteissa myös meillä. Toimivaksi osoittautuessaan sitä voisi yrittää juurruttaa tekniikkana ääniopetukseen yleisemminkin. CityU:n äänityötiloja ei päästy näkemään tämän lähempää, koska niissä oli menossa opetustilanne.

6 Hong Kong Polytechnic University, School of Design PolyU:sta jäi mielikuva erittäin tehokkaasti toimivasta organisaatiosta, omistautuneista työntekijöistä ja opiskelijoista sekä hyvästä ilmapiiristä. Ikään kuin odottamattomana lisätuloksena PolyU:n vierailu antoi paljon tietoa idän yhteistyönäkymistä Tekesin kautta. TEKES- yhteistyön mahdollisuudet Hongkongiin ja Kiinaan ovat parantuneet sen jälkeen kun sitä viimeksi on yritetty PolyU:n ja TTK:n välillä. Nyt PolyU:lla työskentelevä Karen Jiyang on ollut Tekesillä 9 vuotta ja tuntee sikäläisen Tekesin toiminnan erittäin hyvin. Hän ehdotti aiemmin Hannan Wirmanin, Olli Leinon, Eija Timosen ja Jaakko Nousiaisen valmisteleman Tekes- hankkeen päivittämistä ja uudelleenhakemista. Hankkeen näkökulmana pidettiin pelialaa ja pelillisyyttä. Myös uudet tutkimus- ja kehittämishankeaihiot kiinnostavat heitä, niin pelillisyyteen kuin muihinkin muotoilun alueisiin liittyen. Tekes on vahvistamassa toimintaansa Kiinassa / Hongkongissa, ja tähän liittyen PolyUssa etsitään aktiivisesti uusia mahdollisuuksia tavoittaa suomalaisia toimijoita. Tekesin pelialalle suunnattu Skene- ohjelma sekä pelialan suuret nimet Rovio ja Supercell esimerkiksi kiinnostivat. Kun suomessa pelifirmoissa mietitään esim. Kiinan mobiilipelimarkkinoille pääsyä, samaa kysymystä pohditaan myös Hongkongin n. 600 pelialan yrityksessä. Hongkong on tässä mielessä sekä hyvä portti Kiinaan, että alusta toimia yhdessä samoja tutkimuskysymyksiä miettivien tahojen kanssa. Tekes- yhteistyökuvioiden lisäksi Kiinassa ja Hongkongissa tilanne on aiempaa parempi myös valtion antaman hanketuen osalta. Toinen ehdotus koski Karenin mukaan ideointivaiheessa olevaa "Hong Kong Finnish Centreä", johon tulisi Suomesta mukaan Tekes, yrityksiä ja korkeakouluja. Centrellä voisi olla oma Design Weekinsä Hongkongissa, minkä kautta suomalaista muotoilua ja tuotteita voitaisiin viedä sinne näytille. Kolmas ehdotus koski mahdollisuutta saada Lay:lle oma tila PolyU:n Design Schoolista ilman merkittäviä kuluja. PolyU toivoo vastineeksi meiltä lähinnä suomalaisia yrityskontakteja ja vaihtuvia esittelyjä hankkeista, joissa on yrityksiä mukana (erityisesti Tekes- hankkeita). Vierailu ja tilan käyttö PolyU:ssa voisi olla esim. osa yhteistä tutkimushanketta. Karenia suoraan lainaten PolyU is interested in a research platform for art & design. PolyU:lla on tarjottavanaan loistavat yrityskontaktit omalla alueellaan tekemänsä mittavan soveltavan tutkimuksen ansiosta. Karen kertoi hyvänä Suomi- Kiina- yhteistyön esimerkkinä Tongjin yliopiston Sino- Finnish Centrestä. Siellä on Aalto- Tongji Design Factory, jossa TTK:n teollisen ja palvelumuotoilun työntekijöitä kävi tekemässä benchmarking-

7 matkan AMOK- selvityksen puitteissa. Tapaamisessa Karenin kanssa sivuttiin ajatusta siitä, voisiko Lapin yliopiston ja PolyU:n välille muodostaa jotain vastaavaa. Karenin ja Hannan kanssa on tarkoitus jatkaa yhteydenpitoa ja alkaa viedä yhteistä hanketta eteenpäin aiemmin valmistellun pohjalta. PolyU:n muidenkin tiedekuntien toimintaa esittelevässä House of Innovation - näyttelytilassa saadun esityksen pohjalta tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia löytyi Äärisää- hankkeeseen (puettava teknologia, älyvaatteet, tekstiileihin ja asusteisiin liittyvät sensorit, mahdollisesti optiikka projisointiin). School of Designissa oli kauttaaltaan esillä paljon opiskelijoiden töitä eri puolilla kampusta (Jockey Club Innovation Tower), sen käytävillä, vitriineissä ja erillisissä näyttelytiloissa, joita myös oli paljon. Opiskelijoiden töiden tekijänoikeuksien suojaaminen on Hongkongissa Kiinaan verrattuna edistynyttä. Suomessa tämä on oletettavasti vielä paremmalla tasolla, mutta asia kannattaa huomioida ainakin järjestettäessä vaihtoja esim. Hongkongiin tai muualle itään.

8

9 Opiskelijoiden töihin ja niiden tekijänoikeuksiin liittyen School of Designilla on jopa oma "SD works" - tuotemerkki, jolla kaupallisestaan opiskelijoiden muotoilemia tuotteita. Tuotemerkin tuotteet valitaan määräajoin muodostettavalla raadilla. Valittaessa huomioidaan tarkasti se, minkä kumppaniyritysten kautta niitä voitaisiin jaella ja myydä kuluttajille ja toisille yrityksille. Kunkin tuotteen kaupallistamiseen ja sen edellytysten selvittämiseen liitetään opiskelijaprojekti, tai esim. gradututkielma. Pelillisyys ei erityisesti näkynyt näissä tuotteissa ja SD works toiminnassa.

10 PolyU (ja School of Design) on erittäin työelämälähtöinen ja sillä on paljon yritysyhteistyötä. Yhteistyön mallit vaihtelevat. Opetuksessa yhteistyö näkyy ammattilaisten tekemänä sivutoimisena opetuksena ja vierailuluentoina sekä yhteisprojekteina ja työharjoittelupaikkoina. Tutkimuksessa yritykset toimivat osarahoittajina ja hyödyntävät tutkimustuloksia toiminnassaan. Erityisesti pelillisyyden opetuksessa nämä järjestelyt näkyivät ja vaikuttivat toimivan hyvin. (kuvassa Hannan järjestämää vierailuluentoa aloittelee Yat Ziu, toimitusjohtaja digitaalisen viihteen alalla toimivasta Outblaze- yrityksestä, jossa on n. 400 työntekijää. Hänen esityksessään käsiteltiin useita kertoja suomalaisia pelialan yrityksiä.) Yrittäjyys ja työelämä näkyy myös suoraan koulutusohjelmien profiileissa / nimissä. Ilmeisesti vierailun hetkellä oli parhaillaan valmistelussa Multimedia Entrepreneurship maisteriohjelma. Hannan vetämästä Game Development - linjasta Multimedia & Entertainment Technology koulutusohjelmassa valmistuvat opiskelijat joko saman tien perustavat oman startupin tai hakeutuvat toisten yrityksiin töihin. Matkalla vierailtiin simulaatiopeleistään Kiinassa ja Hongkongissa palkitussa Link Solutions yrityksessä, jonka ovat perustaneet Wirmanin koulutusohjelmasta valmistuneet alumnit. Yrityksessä on nyt pysyvästi 7 työntekijää. Yrityksen tilat sijaitsevat kaukana yliopistosta, minkä luulisi hankaloittavan yhteistyön kehittymistä parhaalle mahdolliselle tasolle. Toinen, PolyU:n tiloissa tavattu yritys oli hieman vanhemman tekijän, Richard Chuin, perustama OEM Interactive, jonka erikoisala on näkö- ja kuulovammaisille, liikuntarajoitteisille sekä autistisille (lapsille) suunnitellut pelit ja pelilliset sovellukset esim. kuntoutukseen. OEM Interactiven pelit ovat hyvin monipuolisia ja hyödyntävät tehokkaasti PolyU:lla tehtävää tutkimusta. Yritys soveltaa pelillisyyttä myös robotiikan alueella, erityisenä kontekstina

11 autistiset lapset, joihin on vaikea saada tavallista ihmiskontaktia. Richard myös seuraa erittäin kiinnostuneena, mitä mahdollisuuksia esim. Googlen Tango- projekti tuo hänen yrityksensä liiketoimintaan ja pelillisten kokemusten suunnitteluun yleensä, niin erityisryhmille kuin yleisemminkin. (Tango- projektissa kehitetään mobiililaitteisiin fyysistä ympäristöä hahmottavaa ja digitaaliseen muotoon tallentavaa teknologiaa.) Hanna järjesti nämä yritystapaamiset varta vasten Peso- hankkeen selvitystä varten, mutta tässä mainittu anti niistä sopi myös AMOK- selvitykseen kuvatessaan sikäläisiä tutkimuksen trendejä ja yritysten erikoistumiskohteita. PolyU:lla tutkimus oli integroitu osaksi toimintaa ja opetusta erilaisten vapaavalintaisten kurssien kautta sekä niin, että jatko- opiskelijat antavat nuoremmille workshopeja ja luentoja sekä tekevät soveltavaa tutkimustaan tai taiteellista työtään talon laboratorioissa. Opiskelijat ovat näissä töissä osatoteuttajina (gradut, kurssiprojektit) sekä toimivat koe- ja testihenkilöinä. PolyU:n kandivaiheen koulutus on valtion rahoittamaa. Maisterivaiheen opinnoissa tutkimuksen (ja tutkimusrahoituksen) integrointi ja yritysyhteistyö korostuu, vaikka maisteriopinnoista kerätään myös lukukausimaksuja. PolyU:n hallinto hankkii ulkopuolisen rahoituksen. Lahjoitukset ovat todella tärkeä osa rahoitusta. Yliopiston alueella näkyikin paljon lahjoittajien nimikylteillä koristeltuja veistoksia ym. PolyU:lta opetussuunnitelmaan ja menetelmiin, toimintaympäristöihin tai yritysyhteistyömuotoihin liittyvää opiksi otettavaa oli lähinnä toimintakulttuurissa. Toki on muistettava, että sikäläinen kulttuuri yleensäkin on kovin erilainen kuin meillä, eikä kaikkia hyvältä vaikuttavia käytäntöjä voida soveltaa täällä. Kaikilla professoreilla on hyvät kontaktit yritysmaailmaan. Professoreita on kolme kutakin koulutusohjelmaa kohti (ainakin School of Designissa). Professorit toimivat juryissä, esim. pelialan kilpailuissa, ja osallistuvat vapaaehtoistoimintaan, kuten esim. game jamien järjestämiseen. Se nähdään tärkeänä osana yliopiston imagon kehittämistä ja vaikuttaa myös opetukseen (tiiviimpi yhteys opiskelijoihin, yhteisöllisyys). Erilaisia tapahtumia, esim. sikäläistä TED- konferenssia, hyödynnetään ahkerasti opetuksessa ja opiskelijat viedään niihin. Yhteisten projektien määrä PolyU:n, yritysten, järjestöjen ym. välillä on huomattava, ja se selvästi ruokkii yliopiston elinvoimaisuutta. Tekemisen määrä suhteessa luentojen kuuntelemiseen vaikuttaa suurelta.

12 Tiloihin liittyen mieleen jäi ensimmäisenä opiskelijoiden oma tila, jossa ei järjestetä lainkaan opetusta ja jossa voi työskennellä itsenäisesti sekä säilyttää turvallisesti omia tavaroita (yllä). Tässä tilassa oli kuvaushetkellä töissä mm. eräs opiskelijoiden pelisuunnittelutiimi. Toinen huomionarvoinen tila oli tuotemuotoilun luokka (4 kuvaa yllä), jossa jokaisella opiskelijalla oli oma pysyvä työpöytä, joka oli siis kunkin opiskelijan itsensä näköinen, kulloinenkin projekti levällään, tai materiaalit siististi järjesteltynä. Materiaaleja ja työkaluja oli luokan reunoilla ja viereisissä tiloissa.

13 Teollisen muotoilun työpajatiloista (yllä) ei löytynyt erityistä merkille pantavaa. Tilat olivat hyvän kokoiset ja hyvin varustellut. Varastotiloja oli riittävästi. Työturvallisuuden ja esim. kuulonsuojauksen suhteen ei ilmeisesti ole Hongkongissa yhtä tarkkaa kuin Suomessa, vaikka niihinkin kyllä kiinnitettiin huomiota ainakin tilan ohjeissa. Valokuvauksen työtilat näyttivät tältä:

14 Infran kannalta pelillisyyden laboratorion mallia voi ottaa School of Designin Digital Entertainment Labista, jossa toteutetaan myös Wirmanin vastuulla olevia projekteja. Tilassa on esim. pelialalta tuttuun tiimityöskentelytapaan sopivasti ryhmiteltyjä työasemia, joilla voi tehdä esim. pelinkehitystä. Tilassa oli paljon myös kokeelliseen suunnitteluun ja tekemiseen, esim. eri teknologioita yhdistelemällä uudenlaisten pelaamisen tapojen tuottamiseen soveltuvaa laitteistoa kuten Oculus Rift virtuaalilaseja ym. mutta suuri osa näistä välineistä pidetään arvonsa takia lukollisissa kaapeissa ja käyttöön tarvitaan lupa opettajilta. Pelinkehitystyökaluja käytetään myös osassa tavallisista opetusluokista, joissa on työasemat. Meillä pelillisyyden tai pelituotannon käsittelyyn tarvittavat perusohjelmistot voitaisiin asentaa johonkin tietokoneluokista, ja kokeellisempaa tekemistä varten välineet voisivat PolyU:n tapaan sijaita erillisessä laboratoriossa, esim. yhdistyen äly- ja käytettävyyslaboratorion varustuksen kanssa, tai alueen oppilaitosten kanssa jaetussa Pelillisyyden laboratoriossa, mikäli sellainen muodostetaan jatkossa. Osaa Digital Entertainment Labin työasemista käytetään robotiikan tutkimukseen ja kehittämiseen, ja niille sekä roboteille on oma seinustansa. Kuvien robotit alla kuuluvat mm. tutkimukseen, jossa selvitetään ihon kaltaisten materiaalien käyttömahdollisuuksia robottien eleiden inhimillistämisessä.

15 Pelaamista ja sen tutkimista varten ei tarvita paljon tilaa. Siihen riittää pienehkö, olohuonemainen nurkka, joka PolyU:lla rajataan väliverholla suuremmasta tilasta. Hannan mukaan pienempi on jopa parempi muistuttaessaan mahd. paljon ympäristöä jossa esim. konsoleilla yleensäkin pelataan. Äänisuunnittelun ja - tuotannon tarpeisiin tehty luokka toimi niin, että erillisessä studiohuoneessa äänitettävästä lähteestä saadaan signaali talteen luokan jokaiseen asemaan yhtä aikaa, ja sitä voidaan reitittää hyvin monipuolisesti. Opettajan (Bryan Rill) mukaan näin voidaan esim. simuloida suurta sinfoniaorkesteria tai toteuttaa muita monimutkaisia ääniteoksia, joita ohjaa useampi henkilö kerrallaan. Samalla ratkaisu luo joustavuutta opetustilanteisiin. Tähän voisi kiinnittää huomiota Soveltavan ääni- ilmaisun maisteriohjelman opetuksessa. Luokan joka työpisteessä oli kevyt mutta monipuolinen laitteisto, ml. kaksi pientä mikrofonietuastetta ja DJ- pöytä. Ääniluokan työpöydät ovat seisaaltaan käytettävää mallia. Niissä voi työskennellä myös jakkaralla istuen. Yleensä yhdellä pisteellä toimii työpari. School of designilla on suuria monitoimitiloja, joita voi rajata väliseinillä eri huoneiksi. Tiloissa käytetään renkailla liikuteltavia kevyitä työpisteitä, joissa on pöytä ja tuoli samassa. Myös pieniä monitoimitiloja oli useita siellä täällä rakennuksessa. Käytännössä ne ovat ryhmätyöskentelyyn hyviä huoneita, joiden kalustus on helppo muuttaa.

16 PolyU:n School of Designilla on oma Material ConneXion - materiaalikirjasto. Sinne on koottu esim. tuotemuotoilussa käytettäviä materiaaleja esimerkkikappaleineen sekä tuote-, hinta- ja saatavuustietoineen. Kirjaston kautta voi tilata töitään varten materiaaleja tai etsiä esim. tietoa tietynlaisten materiaalien toimittajista tai tehdä hintavertailuja. Laboratorioista erikoisin oli Transportation Design Workshop, joka tosin vierailun aikaan ei ollut sille alkuperäiseksi suunnitellussa käytössä. Tilaa käytettiin nyt tavallisena ryhmäopetustilana. Laboratorion tarkoitus alun perin on ollut toimia logistiikan ja esim. esteettömyyden tutkimisen ympäristönä. Tila oli lähellä kampuksen yhtä sisäpihaa, jossa oli tilaa erilaisille ajoneuvoille. Myös sisälle tilaan pystyy ajamaan ajoneuvon.

17 Muita havaintoja Viimeisenä päivänä vierailtiin matkailusta ja rahapeleistä elävässä Macaossa. Vierailu oli melko pikainen ohjattu kierros, eikä uhkapelikasinoilla tietenkään saanut kuvata mitään. Kuitenkin ehdimme tehdä joitain havaintoja digitaalisuuden merkityksestä uhkapelaamisessa käydessämme kahdessa Macaon kasinoista. Lähes jokaisen pelipöydän ohessa oli erillinen digitaalinäyttö pisteiden laskua sekä välivideoita ja - mainoksia varten. Suurissa saleissa myös katossa käytettiin isoja näyttöjä kuten jäähalleissa, ja niistä näytettiin pistetilanteiden ja mainosten lisäksi myös pelipöytien tapahtumia lähikuvilla (esim. jakajan kädet, jaetut kortit, jne.). Myös kolikkoautomaattipelit olivat pitkälle digitaalisia. Digitaalisissa rahapeleissä pystytään epäilemättä synnyttämään vaikuttavampi kokemus kuin perinteisissä rahapeliautomaateissa, ja myös pelaajan käyttäytymistä (napin painalluksia, pelisession kestoa, valintoja, jne.) voidaan seurata ja mitata paremmin kuin jos ei hyödynnettäisi digitaalisuuden mahdollisuuksia. Yleisenä havaintona Hongkongin katukuvassa mobiililaitteiden käyttöaste oli erittäin korkea. Suomi tuntui siihen nähden olevan kovasti jäljessä mobiiliteknologian käyttöönotossa. Mobiililaitteita ja digitaalista teknologiaa ylipäätään näkyi paljon myynnissä ja markkinoitavana. Pelaaminen ei ole mobiililaitteilla yhtä yleistä kuin sosiaalisen median käyttö tai esim. videoiden katselu ja musiikin kuuntelu, mutta mobiilikäytön kokonaismäärä on niin suuri, että pelaaminenkin on merkittävää. Suomalaisten pelistudioiden peleistä eniten näytettiin pelaavan Rovion ja Supercellin pelejä. Joissain tapauksissa kyseessä oli niistä kloonattu peli. PC- tai konsolipelaamiseen liittyviä tuotteita tai mainoksia ei näkynyt katukuvassa tai kauppakeskuksissa juurikaan. Ne tuntuvat olevan Hongkongissa marginaalisempi markkina kuin Suomessa tai Euroopassa. Mobiili niin sanotusti jyrää Hongkongissa.