Vapaaehtoistoiminta Lukioissa. Väliarviointiraportti. Anu Alanko VARES keskus. Yhteisöllisyyden ytimessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoiminta Lukioissa. Väliarviointiraportti. Anu Alanko 2010. VARES keskus. Yhteisöllisyyden ytimessä"

Transkriptio

1 VaLu Vapaaehtoistoiminta Lukioissa Väliarviointiraportti Anu Alanko 2010 VARES keskus Yhteisöllisyyden ytimessä 1

2 Tiivistelmä Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoiman Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hankkeen (VARES) päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARES-keskus vuosien aikana. Tarkoituksena on kehittää vapaaehtoistyön koulutusta, työnohjausta ja virkistystä yhteistyössä hankkeessa mukana toimivien kanssa. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on integroida vapaaehtoistoimintaa kasvatukseen ja opetukseen. (VARES-keskus 2009a.) Vapaaehtoistoiminnan integrointi kasvatukseen ja opetukseen on toteutettu vuodesta 2009 alkaen lukiolaisten koulutuksena. Vuonna 2009 on toteutettu kaksi vapaaehtoistoiminnan koulutusta leirikoulumuotoisena. Osallistumalla leirikouluun sekä suorittamalla käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelun, lukiolaiset suorittavat opintoihinsa kaksi soveltavaa kurssia. Ensimmäiseen keväällä 2009 Syötteen Nuoriso- ja leirikeskuksessa Pudasjärvellä pidettyyn leirikouluun osallistui opiskelijoita ja opetusharjoittelijoita Oulun normaalikoulusta. Syksyllä 2009 pidetyssä leirikoulussa oli mukana oppilaita Tyrnävän ja Kempeleen lukioista. Viikonlopun ajan kestäneen leirikoulun aikana lukiolaiset saavat perustietoa vapaaehtoistoiminnasta luento-opetuksena, pienryhmätyöskentelyiden sekä toiminnallisten harjoitusten kautta. Opiskelijoille on järjestetty leirikoulun aikana myös muuta toiminnallista ohjelmaa, kuten esimerkiksi ulkoilua, seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa. Leirikoulumuotoisen koulutuksen ohella VARES-hanke on järjestänyt yhdessä TUKEVA-hankkeen kanssa vapaaehtoistoiminnan peruskoulutusta päiväopetuksena Laanilan ja Lyseon lukioissa, jonka kautta lukiolaiset voivat suorittaa yhden soveltavan kurssin lukio-opintoihinsa. Tämän väliarvioinnin tarkoituksena on arvioida lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutusta leirikoulujen osalta. Tarkastelun kohteena on toiminnan suunnittelu- ja kehittämisvaihe: koulutuksen suunnittelu, oppilaitosten ja opiskelijoiden informointi/rekrytointi, koulutuksen sisällöt ja toteutusmuodot sekä opiskelijoiden omat kokemukset koulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten on kerätty aineistoa leirikouluun osallistuneita lukiolaisia sekä vapaaehtoistoiminnan harjoittelupaikkoja tarjonneita toimijoita haastattelemalla. Tässä arvioinnissa keskeinen rooli on myös opiskelijoiden tuottamalla itsearviointimateriaalilla omasta oppimisestaan sekä varsinaisesta koulutuksen sisällöistä ja muodoista annetulla palautemateriaalilla. Myös hankkeen työntekijät suorittavat itsearvointia koko hankkeen ajan, jota myös hyödynnetään tässä väliarvioinnissa. Syksyllä 2009 järjestettiin vielä erikseen purkuparkki, jonka aikana lukiolaisilla oli mahdollisuus käydä läpi varsinaista koulutusta sekä harjoittelujaksojen ja kirjallisten lopputöiden tekemisestä saatuja kokemuksia. Varsin monella lukiolaisella on vielä käytännön harjoittelu kokonaisuudessaan suorittamatta sekä kurssiin kuuluva raportointi tekemättä ja siten tässä väliarvioinnissa keskitytäänkin pääsääntöisesti leirikouluosioon. Väliarvioinnissa hyödynnetään myös hankkeen puitteissa tuotettua valmista materiaalia, kuten toimintakertomuksia (kevät ja syksy 2009) sekä hankkeen puitteissa valmistettua tilastomateriaalia ja alkukartoitusta nuorille suunnatuista vapaaehtoistoiminnan malleista. 2

3 Sisältö Tiivistelmä 2 1 JOHDANTO 4 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Nuoret ja vapaaehtoistoiminta 6 3 VARES-HANKE Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Osatavoite 6: Vapaaehtoistoiminnan integrointi kasvatukseen ja opetukseen 8 4 VaLu VAPAAEHTOISTOIMINTA LUKIOISSA-KOULUTUS Lukiokoulutus yleissivistävänä koulutuksena Koulutuksen toteuttaminen leirikoulumuotoisena VaLu-koulutuksen prosessikuvaus 11 5 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Mitä arviointitutkimus on? Arvioinnin tarkoitus ja arviointikysymykset Arviointimetodologia Arvioinnin eettisyydestä ja luotettavuudesta 15 6 VÄLIARVIOINNIN TULOKSET Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen suunnittelu, tiedottaminen ja opiskelijoiden rekrytointi Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen sisällöt Vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät Vapaaehtoistoiminnan koulutus kokonaisuutena 20 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 21 LÄHTEET 25 3

4 1 JOHDANTO Aktiivisesta kansalaisuudesta on tullut viime vuosina keskeinen julkisen keskustelun aihe. Etenkin vaalien aikana pohditaan kansalaisten apatiaa edustuksellista demokratiaa kohtaan sekä mietitään keinoja motivoida heitä äänestämään ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Lainsäädännössä ja erilaisissa toimenpideohjelmissa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on kirjattu keskeisinä vaatimuksina. Erityisen keskeisenä on nähty aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen; osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ei opita abstrakteina asioina, vaan ainoastaan käytännön kautta jo varhaisesta iästä alkaen. Tässä keskustelussa nuoret ovat nousseet varsin keskeiseen asemaan. Vaikka suomalaiset nuoret menestyvät varsin hyvin kansainvälisessä vertailussa tietotaidoiltaan, sanotaan heidän omaavan syrjäytyneiden asenteet suhteessa yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen (Suutarinen 2006). Samaan aikaan nuoret kuitenkin näyttävät olevan kiinnostuneita muunlaisista tavoista osallistua ja vaikuttaa; elämäntavalliset valinnat ja erilaiset mielenilmaukset ovat tapoja, joiden kautta nuoret haluavat tuoda mielipiteensä esille. Usko perinteisiin vaikuttamiskeinoihin ei näytä olevan kovin vahvaa suomalaistenkaan nuorten keskuudessa. (Lundbom 2007; Stranius 2009.) Yeungin (2002) tutkimuksen mukaan suomalaisilla nuorilla on myönteinen asenne vapaaehtoistoimintaa kohtaan. Tämä palkaton ja vapaaehtoisesti muiden hyväksi tehtävä toiminta voikin muodostua tulevaisuudessa yhä keskeisemmäksi osallistumisen ja vaikuttamisen areenaksi suomalaisillekin nuorille. Keskeisenä esteenä nuorten osallistumiselle vapaaehtoistoimintaan näyttää olevan tietämättömyys omista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Nuoret ovat kiinnostuneita yhdessä tekemisestä ja sosiaalisesta toiminnasta ja siten vapaaehtoistoiminnan tuominen lähelle nuorten arkea on tärkeää. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hankkeen (VARES) yhtenä keskeisenä tavoitteena on integroida vapaaehtoistoiminnan koulutusta kasvatukseen ja opetukseen. Konkreettisena käytännön toimenpiteenä hankkeessa on lähdetty rakentamaan mallia lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta lukion soveltaviin opintoihin. Tämän mallin käytännön toteutus aloitettiin pilottioppilaitosten kanssa vuonna 2009 kahden leirikoulun muodossa. Syyskaudella 2010 tullaan järjestämään vielä kolmas vapaaehtoistoiminnan koulutus leirikoulumuotoisena. Osallistumalla leirikouluun sekä suorittamalla käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelun, opiskelijat suorittavat kaksi lukion soveltavaa kurssia opintoihinsa. Leirikoulumuotoisen koulutuksen ohella hanke on toiminut yhteistyössä TUKEVA-hankkeen kanssa järjestämällä päiväopetusta kahdessa oululaisessa lukiossa yhden soveltavan kurssin verran. Lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksen kehittämisvaiheessa laaditaan toiminnasta väliarviointi. Käsillä olevassa raportissa selvitetään, miten koulutusta on lähdetty suunnittelemaan ja opiskelijoita rekrytoimaan sekä miten koulutusta on käytännössä toteutettu ja minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla siitä on. Koska monella opiskelijalla oli vielä käytännön harjoittelu suorittamatta ja kurssiin liittyvä raportointi tekemättä, käsitellään näitä teemoja tässä raportissa lähinnä viittauksenomaisesti. Kyseisiä teemoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin hankkeen loppuarvioinnissa. Keskeisenä arvioinnin materiaalina käytetään opiskelijoiden tuottamaa itsearviointimateriaalia omasta oppimisestaan sekä heidän antamaansa palautemateriaalia koulutuksen toteutuksesta ja sisällöistä. Tämän lisäksi seitsemää opiskelijaa sekä kahta vapaaehtoistoiminnan harjoittelupaikkoja tarjonnutta toimijaa on haastateltu väliarviointia varten. Myös hankkeen puitteissa tuotettua kirjallista materiaalia käytetään arvioinnin tukena. Lisäksi hankkeen työntekijöiden itsearviointi kulkee mukana tässä väliarvioinnissa. 4

5 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Suomalainen yhteiskunta on läpikäynyt monia rakenteellisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana, jotka ovat jättäneet jälkensä myös yksittäisten ihmisten elämään luvun lama ja tälläkin hetkellä meneillään oleva taloudellinen taantuma ovat asettaneet suomalaisen yhteiskunnan haasteelliseen tilanteeseen. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden supistamiset ja suoranaiset lakkautukset. Yleisesti ollaan huolissaan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden resurssien puutteesta ja vanhustenhuollon tilasta. Myös lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys huolestuttaa. Palveluiden supistamiset ja lakkauttamiset vaikuttavat meidän kaikkien elämään, mutta eniten ne koskettavat niitä, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia. Tällä kehitystrendillä on vaikutuksensa myös vapaaehtoistoimintaan, sillä 2000-luvun Suomessa sillä näyttää olevan kasvava kysyntä. Vapaaehtoistoiminta voidaan määritellä yksityisten kansalaisten omaehtoiseksi, lähimmäisiin kohdistuvaksi auttamistyöksi tai jonkin yhteisön tai järjestön toimesta tapahtuvaksi auttamistyöksi. Vapaaehtoistoiminnalle ominaista on sen palkattomuus eikä sen tekijältä vaadita alan ammattikoulutusta. Vapaaehtoinen toimii omista lähtökohdistaan käsin ja omien resurssien sallimissa puitteissa. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa varsinaista ammatillista työtä, vaan sen tarkoituksena on täydentää virallista sosiaalihuoltoa sekä toimia sen yhteistyökumppanina. Varsin merkittäviä tekijöitä vapaaehtoistoiminnassa ovat sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Yksi keskeisimpiä vapaaehtoistoimintaan ryhtymisen motiiveja ovat itsensä kehittäminen ja kasvu sekä uuden oppiminen. Vapaaehtoistoiminta on myös suomalaisen varsin aktiivisen yhdistystoiminnan kulmakiviä. (VARES-keskus, 2009b.) Vuosi 2011 on julistettu Euroopassa vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Vuoden tavoitteena on edistää ja tukea vapaaehtoistoimintaa sekä lisätä vapaaehtoistoiminnan tunnettavuutta. (Opetusministeriö, 2009a.) Noin 100 miljoonaa ihmistä harjoittaa Euroopan unionin alueella vapaaehtoistoimintaa, joka hyödyttää kolmatta osapuolta ja palvelee yleishyödyllistä tarkoitusta. EU:ssa todetaan, että vapaaehtoistoiminnan määrittely on vaikeaa, mutta unionin alueella toteutettavalla vapaaehtoistoiminnalla on ainakin kolme yhteistä piirrettä. (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto 2006/C 325/13.) Vapaaehtoistoimintaan osallistutaan vapaasta tahdosta ja oma-aloitteisesti, vapaaehtoistoiminta ei missään muodossa voi olla pakollista. Vapaaehtoisuudella varmistetaan vapaaehtoisten sitoutuminen ja samaistuminen toimintaan. Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa, eikä sitä tehdä taloudellisista syistä. Vapaaehtoistoimintaan osallistuville koituneet kulut voidaan kuitenkin korvata. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on toimia muiden kuin oman perheen jäsenten hyväksi tai vaihtoehtoisesti muiden yhteiskunnallisten ryhmien hyväksi ja hyödyttää tällä tavoin yhteiskuntaa (vapaaehtoistoiminta on toimintaan osallistujan henkilökohtaisen kehityksen kannalta kuitenkin epäilemättä hyvin hyödyllistä). (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto 2006/C 325/13.) Vapaaehtoistoimintaa tehdään eri toimialoilla, kuten esimerkiksi urheilun, kulttuurin, sosiaali- ja terveysalan, koulutuksen, nuorisoalan, ympäristönsuojelun, katastrofiavun, politiikan sekä kuluttajansuojan ja kehitysavun parissa. Vapaaehtoistoiminnan eri muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen julkiseen toimintaan ja kansalaistoimintaan, toimiminen yleistä etua koskevien asioiden hyväksi, valveuttamiskampanjoiden järjestäminen, hyväntekeväisyys, ikääntyneiden ja vammaisten auttaminen lähiympäristössä sekä toimiminen välittömän yleisen edun hyväksi erityistilanteissa, kuten esimerkiksi luonnonkatastrofeissa. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan muotona voi olla vastavuoroinen apu ja itseapuryhmät, toimiminen uskonnollisissa yhteisöissä sekä erilaiset luottamustehtävät poliittisissa ja tieteellisissä tehtävissä tai esimerkiksi yhdistyksissä ja seuroissa. (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto 2006/C 325/13) 5

6 2.2 Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Vuosina 2001 ja 2002 suomalaisista 37 % osallistui vapaaehtoiseen toimintaan. Yeungin (2002) tutkimuksessa todetaan, ettei osallistumisaktiivisuus poikkea kovinkaan paljon eri väestöryhmissä. Kyseisen tutkimuksen mukaan miehet (38 %) osallistuisivat naisia (37 %) hiukan useammin vapaaehtoistoimintaan. Ehkä odotettukin tulos on se, että keskimääräistä hiukan aktiivisempia osallistujia ovat työttömät ja lomautetut, mutta toisaalta myös yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat. Ongelma tässä on kuitenkin se, ettei vapaaehtoistoiminnan määrittely ole välttämättä yhteneväinen näiden ryhmittymien kesken. Myös koulutuksen suhteen näyttää siltä, että enemmän koulutetut ovat aktiivisempia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan kuin vähemmän koulutetut. (Yeung 2002.) Suurimmat erot vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa löytyvät maantieteellisesti. Aktiivisimmat osallistujat löytyvät Länsi-Suomesta sekä maaseudulta, joissa yli 40 % asukkaista kertoo olevansa mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vähiten osallistuvia löytyy pääkaupunkiseudulta sekä muista suuremmista kaupungeista. Iän mukaan tarkasteltuna, yli 50-vuotiaat ja eläkeläiset osallistuvat eniten vapaaehtoistoimintaan. Keskimääräistä runsaammin osallistuvia löytyy myös nuoremmasta, vuotiaiden ikäryhmästä. Ajankäytöllisesti tarkasteltuna, eniten vapaaehtoistyöhön käyttävät aikaa yli 50-vuotiaat ja eläkeläiset ja myös vuotiaiden keskuudesta löytyy eniten aikaansa vapaaehtoistoimintaan käyttäviä. Kansallisen tuloksen mukaan, suomalaisten vapaaehtoistoimintaan keskimäärin käyttämä aika on lähes 18 tuntia kuukaudessa. (Yeung, 2002.) Suosituin vapaaehtoistoiminnan alue on urheilu ja liikunta, johon kolmannes vastaajista kertoo osallistuneensa vuosien 2001 ja 2002 aikana. Tämän ohella myös terveys- ja sosiaalialan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävä vapaaehtoistoiminta kiinnostaa suomalaisia. Yleisimpänä motiivina vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle annetaan yksinkertaisesti halu auttaa muita ihmisiä. Toiseksi yleisimpinä tekijänä mainitaan ylimääräisen vapaa-ajan käyttäminen johonkin hyödylliseen ja merkittävään toimintaan. Muita syitä ovat esimerkiksi ystävän tai tuttavan mukaan houkutteleminen, sosiaalisen verkoston laajentaminen sekä uuden oppimisen ja kokemisen halu. (Yeung, 2002.) Vares-keskuksen, Espoon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke SANTRAT kanssa, toteutetun kyselyn mukaan Oulussa ja Oulun seudulla vapaaehtoistoimintaan osallistuu yleisimmin ja vuotiaat. Lisäksi naiset (73 %) ovat aktiivisempia osallistujia kuin miehet (27 %). Yleisimmin osallistutaan kaupunkialueella. Ystävätoiminta, vierailut ja yhteydenpito sekä talkootoiminta olivat yleisimpiä vapaaehtoistoiminnan muotoja Oulussa ja Oulun seudulla. Yleisimpiä motiiveja toimintaan mukaan lähtemiselle oli halu osallistua ja tavata muita ihmisiä sekä toiminnan kokeminen harrastuksena. Myös halu vaikuttaa ja oppia uutta toimivat motiiveina monille vapaaehtoistoimijoille. Suurin osa osallistui vapaaehtoistoimintaan säännöllisesti kerran viikossa, seuraavaksi eniten osallistuttiin vähintään kerran kuukaudessa. (VARES-hanke 2009c.) 2.3 Nuoret ja vapaaehtoistoiminta Nuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen näyttää olevan Suomessakin laskusuhdanteinen, ainakin äänestysaktiivisuudella mitattuna. Julkisessa keskustelussa ja erilaisissa toimenpideohjelmissa onkin pohdittu keinoja, miten katkaista nuorten parissa yleistynyt syrjäytymiskehitys ja innostaa nuoria yhteiskunnallisen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Samaan aikaan nuoret näyttävät kuitenkin olevan kiinnostuneita toisenlaisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuin mitä perinteisesti on totuttu käyttämään. Esimerkiksi yksilölliset elämäntaparatkaisut, boikotit, mielenilmaukset sekä suorat kontaktit päätöksentekijöihin ovat keinoja, joiden kautta nuoret pyrkivät saamaan äänensä kuuluviin. (Lundbom 2007, Stranius 2009.) 6

7 Yeungin (2002) tutkimuksesta käy ilmi, että nuoret suhtautuvat vapaaehtoistoimintaan varsin myönteisesti vuotiaiden ikäryhmässä vapaaehtoistoimintaan osallistutaan keskimääräistä enemmän ja tässä ryhmässä on myös niitä, jotka käyttävät vapaaehtoistoimintaan eniten aikaa (yli 19 tuntia kuukaudessa). Lähes kaksi viidestä suomalaisnuoresta on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Myös kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on nuorten keskuudessa suuri; 58 % nuorista olisi valmis osallistumaan toimintaan, jos häntä siihen pyydettäisiin. Nuoret ovat erityisen kiinnostuneita toimimaan lasten ja nuorten (35 %), urheilun (35 %) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (19 %) parissa. Lapsi- ja nuorisotyö kiinnostaa nuoria keskimääräistä enemmän kuin muita ikäryhmiä. Nuoret ovat myös useimmiten kiinnostuneita kulttuurija taidealasta, eläinten-, ympäristön- ja luonnonsuojelusta sekä ihmisoikeusasioista. Näyttää myös siltä, että nuoret ovat kiinnostuneempia globaaleista ja yleismaailmallista teemoista kuin esimerkiksi välittömän lähialueensa asioista. Tämä tulos on yhdenmukainen vuoden 2008 Nuorisobarometrin kanssa, jossa todetaan nuorten olevan enemmänkin globalisaatiomyönteisiä kuin -kielteisiä (Myllyniemi 2008). Nuoria motivoi vapaaehtoistoimintaan ensinnäkin kaverit sekä uuden oppimisen halu. Yeungin (2002) mukaan vapaaehtoistoiminnan kannatus nuorten keskuudessa on vahvaa niin asenteiden kuin osallistumisenkin suhteen. Nuoret osallistuvat myös muita enemmän vapaaehtoistoimintaan, jolla on selkeästi vahvoja ideologisia piirteitä ja johon hakeudutaan tietoisesti, valintoja tehden. Myös vapaaehtoistoiminnan näkeminen palkattomana, pakottomana ja talkoohenkisenä on omaksuttu nuorten keskuudessa toiminnan oleellisiksi ominaispiirteiksi. Nuorten keskuudessa näyttää olevan myös eniten epätietoisuutta sen suhteen, miten vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan. Yeungin mukaan onkin esisijaisen tärkeätä satsata tiedottamiseen ja kannustukseen nuorten keskuudessa. Koska vapaaehtoistoiminta merkitsee nuorille erityisesti yhdessä tekemistä, sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä, ovat sosiaaliset verkostot nuorten vapaaehtoistoimintaan rekrytoimisessa erityisen tärkeitä. (Yeung, 2002.) 7

8 3 VARES-HANKE 3.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hankkeen (VARES) tarkoituksena on kehittää Oulussa ja Oulun seudulla vapaaehtoistoimintaa vuosien aikana. Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoimaa hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). VARES-hankkeen päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARES-keskus (vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus). Päätavoitteena on kehittää vapaaehtoistoimintaa alueen ominaisluonne ja tarpeet huomioiden. Vuonna 2008 Oulun kaupungin AVEK-toiminta vapaaehtoistoimintaa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin ikäihmisen kotona tai hoivakodissa siirtyi osaksi VARES-hanketta. (VARES-keskus 2009a.) Hankkeen konkreettisiksi tavoitteiksi on kirjattu seuraavat asiat: Löytää profiili Oulun seudun vapaaehtoistoimijalle Seudullisen yhteistyön kehittäminen vapaaehtoistoiminnassa Selvittää ja kehittää vapaaehtoistoimijoiden, julkisen sektorin sekä yksityisten palvelun tuottajien ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia Selvittää ja selkeyttää vapaaehtoistoiminnan toteuttamismalleja ja tarvetta: vertaistuki, oma-aputoiminta, tukihenkilötoiminta, läheisauttaja, talkootyö tms. Selvittää vapaaehtoistoiminnan rooli palvelujärjestelmässä Vapaaehtoistoiminnan integroiminen kasvatukseen ja opetukseen Vapaaehtoistoiminnan prosessin sisällön kehittäminen (rekrytoinnin kehittäminen, perus- ja täydennyskoulutus, työnohjauksellinen tuki, virkistys sekä tiedotus ja välitys) Vapaaehtoistoiminnan organisointimallin kehittäminen, VARES-keskus Tässä väliarvioinnissa keskitytään kuudenteen osatavoitteeseen eli vapaaehtoistoiminnan integrointiin kasvatukseen ja opetukseen. VaLu Vapaaehtoistoiminta lukioissa osahankkeen tavoitteena on rakentaa vapaaehtoistoiminnan koulutuksen malli lukiokoulutukseen Oulussa ja Oulun seudulla, jota voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös muissa Suomen lukioissa. 3.2 Osatavoite 6: Vapaaehtoistoiminnan integrointi kasvatukseen ja opetukseen Nuorten osallistumismahdollisuuksista on puhuttu viime vuosina paljon; esimerkiksi vuonna 2006 uudistetussa nuorisolaissa (2006/72) todetaan, että nuorille tulee varata mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Myös kunta- ja perustuslaissa sekä kansallisissa toimenpideohjelmissa on huomioitu nuorten kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien tärkeys. Tärkeä kansainvälinen sopimus lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien taustalla on myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, jossa tuodaan esille lasten ja nuorten osallisuuden merkitys (UNICEF 1989). VARES-hankkeessa on tunnustettu tarve vastata nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminta voi toimia yhtenä kanavana, jonka kautta nuoret voivat toteuttaa osallisuuttaan yhteiskunnassa. Hankkeessa on myös tiedostettu, etteivät nuoret tahdo välttämättä sitoutua pitkäaikaiseen vapaaehtoistoimintaan ja hankkeen laaja kumppanuusverkosto mahdollistaakin lyhyempikestoisten vapaaehtoistoiminnan muotoihin osallistumisen. (VARES-hanke 2009a.) 8

9 Kuudennen osatavoitteen konkreettisena päämääränä on luoda prosessikuvaus lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta, jota pilotoidaan yhteistyöoppilaitoksissa. Vapaaehtoistoiminnan koulutus voidaan liittää osaksi lukiolaisten soveltavia, vapaasti valittavia opintoja. Mallia voidaan tulevaisuudessa käyttää joko suoraan tai sovellettuna myös muissa Suomen lukioissa. Tässä väliarvioinnissa tarkasteleva lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutus on toteutettu leirikoulumuotoisena, jonka toteutukseen on saatu rahoitusta Opetusministeriön Nuorisotyö ja politiikka-ohjelmasta. Ensimmäinen leirikoulu järjestettiin keväällä 2009 Oulun normaalikoulun lukiolaisille. Mukana leirillä oli 21 opiskelijaa, joista 10 oli lukiolaisia ja 11 opetusharjoittelijoita. Opetusharjoittelijat osallistuivat vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen jo ennen leirikoulua ja toimivat myös mukana lukiolaisten leirikoulun suunnittelussa ja toteutuksessa. Syksyllä 2009 toteutettiin toinen leirikoulu Kempeleen ja Tyrnävän lukioiden oppilaille, johon osallistui 17 lukiolaista. Syksyllä 2010 tullaan järjestämään kolmas vapaaehtoistoiminnan koulutus leirikoulumuotoisena. VARES-hankkeen työntekijät toimivat myös yhteistyössä TUKEVA-hankkeen kanssa järjestämällä päivämuotoista opetusta kahdessa oululaisessa lukiossa. Päiväopetuksen kautta lukiolaiset voivat suorittaa yhden soveltavan kurssin opintoihinsa. Hankkeessa on myös aloitettu suunnittelutyö vapaaehtoistoiminnan koulutuksen järjestämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. (VARES-hanke 2009a ja 2009b.) Leirikoulu on järjestetty Syötteellä Nuoriso- ja leirikeskuksessa, joka sijaitsee Pudasjärvellä noin 140 kilometrin etäisyydellä Oulusta. Perjantaista sunnuntaihin kestävä leirikoulu on sisältänyt koulutuksen ohella myös ohjattua ja vapaata ohjelmaa. Lukiolaisilla on ollut koulutuksen lisäksi mahdollisuus tutustua erilaisiin toiminnallisiin aktiviteetteihin, kuten esimerkiksi seinäkiipeilyyn ja jousiammuntaan. Leirikoulun sisällöistä ja toteutuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 4. 4 VaLu VAPAAEHTOISTOIMINTA LUKIOISSA-KOULUTUS 4.1 Lukiokoulutus yleissivistävänä koulutuksena Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. (Lukiolaki 1998/629) Vuonna 2008 lukiokoulutuksen piirissä oli yli suomalaisnuorta; opiskelijoiden määrä oli vähentynyt noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Samana vuotena suoritettiin yli ylioppilastutkintoa. (Tilastokeskus 2009.) Lukiokoulutus yleissivistävänä ja jatkokoulutuskelpoisuuden esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin tarjoavana koulutuksena on säilyttänyt suosionsa suomalaisten nuorten keskuudessa, vaikka esimerkiksi ammatillinen koulutus onkin lisännyt suosiotaan huomattavasti viime vuosien aikana. Opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä opetussuunnitelman perusteissa, joiden pohjalta laaditaan paikallinen opetussuunnitelma (Opetusministeriö 2009b). Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) todetaan, että lukiokoulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille laaja yleissivistys sekä antaa heille valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Lisäksi opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukiokoulutuksen arvoperustaan lukeutuvat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa sekä hyvinvointia. Opiskelijoita kannustetaan kriittisyyteen ja asioiden kyseenalaistamiseen sekä globaalien ilmiöiden ymmärtämiseen. (Opetushallitus 2003.) 9

10 Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) mainitut aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia, jotka liittyvät ihmisen koko elämäntapaan. Yhtenä aihekokonaisuutena mainitaan aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys; sen tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Osallistuminen liitetään niin poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen kuin kulttuurielämänkin piiriin kuuluvaksi toiminnaksi. Lisäksi siinä huomioidaan paikallisen ja kansallisen tason ohella eurooppalainen ja globaali tila. Pääpaino tämän aihekokonaisuuden toteuttamisessa on käytännön harjoittelussa, joka voi tapahtua koulun ohella esimerkiksi erilaisten järjestöjen puitteissa. Myös hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuudessa painotetaan osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. (Opetushallitus 2003.) Vapaaehtoistoiminnan koulutus on sisällytetty pilottioppilaitoksissa Oulun normaalikoulun lukio, Tyrnävän lukio sekä Kempeleen lukio soveltaviin opintoihin vapaasti valittaviksi. Vapaaehtoistoiminnan koulutus tukee edellä esitettyjä aihekokonaisuuksia ja tutustuttaa lukiolaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin yhteiskunnassa vapaaehtoistoiminnan kautta. Lukio-opetuksessa korostetaan oppijan omaa aktiivista roolia oppimisessa, tiedon hankinnassa ja sen prosessoinnissa. Tätä tarkoitusta varten lukion on luotava sellaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat oppia työskentelemään itsenäisesti mutta myös yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös perinteisen luokkahuoneopetuksen ulkopuolella; lähiopetuksen ohella sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi verkko- tai etäopetuksena. (Opetushallitus 2003.) Esimerkiksi Oulun normaalikoulun lukion opetussuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on sellainen opiskeluympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Siten esimerkiksi koulun ulkopuoliset opiskeluympäristöt tukevat opetusta. Lukiokoulutuksessa tehdään myös opintoretkiä niin Oulun alueella kuin muualla Suomessa ja ulkomailla. (Oulun normaalikoulu 2009.) 4.2 Koulutuksen toteuttaminen leirikoulumuotoisena Vapaaehtoistoiminnan koulutusta toteutetaan VARES-hankkeessa sekä perinteisenä päiväopetuksena että leirikoulumuotoisena, viikonlopun kestävänä koulutuksena. Hankkeen ohjausryhmässä pohdittiin erilaisia tapoja toteuttaa koulutusta ja leirikoulu nähtiinkin hyvänä vastapainona teoriapainotteiselle lukiokoulutukselle. Leirikoulu voidaan määritellä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvaksi opetukseksi, jonka kesto vaihtelee aina muutamasta päivästä viikkoihin. Leirikoulun sisältyy niin varsinainen opetus kuin myös vapaa-ajan vietto, majoitus ja ruokailu. Tyypillisesti leirikoulu järjestetään oman kunnan ulkopuolella, toisinaan jopa ulkomailla asti. Ajatuksena on, että koulun ulkopuolella tapahtuva opetus tarjoaa uusia virikkeitä ja oppimiskokemuksia ja leirikoulun ympäristö voi osaltaan tehostaa oppimista ja tarjota uusia mahdollisuuksia työstää erilaisia aihekokonaisuuksia. (Lahdenperä, Virtanen, Saarinen & Salmi 1989.) Leirikoulussa opetus tapahtuu yleensä erilaisin menetelmin kuin varsinaisessa luokkahuoneopetuksessa. Vaikka leirikoulussa voidaan antaa myös perinteistä luento-opetusta, on pääpaino esimerkiksi toiminnallisissa ja ryhmämuotoisissa menetelmissä. Myös leirikoulun ympäristöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulutuksen tukena. (Lahdenperä ym ) Oulun Seudun Setlementti ry:n kansainvälinen Nuoriso- ja leirikoulukeskus Syöte on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä Nuorisokeskuksesta, joka toimii lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksen toteutuspaikkana. Nuoriso- ja leirikoulukeskus Syöte sijaitsee Pudasjärvellä, noin 140 kilometrin etäisyydellä Oulusta. Keskuksessa on järjestetty jo yli parinkymmenen vuoden ajan monenlaista toimintaa eri-ikäisille ja -maalaisille koululaisille. Syöte tarjoaa virikkeellisen ympäristön niin koulutukseen kuin vapaa-ajantoimintoihinkin. Leirikoululaisilla on vapaa-ajallaan mahdollisuus harrastaa perinteisten ulkoilulajien ohella myös esimerkiksi seinäkiipeilyä, jousiammuntaa sekä he voivat tutustua paikalliseen observatorioon. (Syötekeskus 2010.) 10

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VARES keskus yhteisöllisyyden ytimessä

VARES keskus yhteisöllisyyden ytimessä VARES keskus yhteisöllisyyden ytimessä Yhteistyöstä yhteiseen työhön Vapaaehtoistoiminnan koulutusmalli Oulun seudulla Suvimaria Saarenpää VARES-keskus www.vareskeskus.fi 1 OULUN SEUTU Asukkaita noin 220

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen

Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot