Vapaaehtoistoiminta Lukioissa. Väliarviointiraportti. Anu Alanko VARES keskus. Yhteisöllisyyden ytimessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoiminta Lukioissa. Väliarviointiraportti. Anu Alanko 2010. VARES keskus. Yhteisöllisyyden ytimessä"

Transkriptio

1 VaLu Vapaaehtoistoiminta Lukioissa Väliarviointiraportti Anu Alanko 2010 VARES keskus Yhteisöllisyyden ytimessä 1

2 Tiivistelmä Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoiman Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hankkeen (VARES) päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARES-keskus vuosien aikana. Tarkoituksena on kehittää vapaaehtoistyön koulutusta, työnohjausta ja virkistystä yhteistyössä hankkeessa mukana toimivien kanssa. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on integroida vapaaehtoistoimintaa kasvatukseen ja opetukseen. (VARES-keskus 2009a.) Vapaaehtoistoiminnan integrointi kasvatukseen ja opetukseen on toteutettu vuodesta 2009 alkaen lukiolaisten koulutuksena. Vuonna 2009 on toteutettu kaksi vapaaehtoistoiminnan koulutusta leirikoulumuotoisena. Osallistumalla leirikouluun sekä suorittamalla käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelun, lukiolaiset suorittavat opintoihinsa kaksi soveltavaa kurssia. Ensimmäiseen keväällä 2009 Syötteen Nuoriso- ja leirikeskuksessa Pudasjärvellä pidettyyn leirikouluun osallistui opiskelijoita ja opetusharjoittelijoita Oulun normaalikoulusta. Syksyllä 2009 pidetyssä leirikoulussa oli mukana oppilaita Tyrnävän ja Kempeleen lukioista. Viikonlopun ajan kestäneen leirikoulun aikana lukiolaiset saavat perustietoa vapaaehtoistoiminnasta luento-opetuksena, pienryhmätyöskentelyiden sekä toiminnallisten harjoitusten kautta. Opiskelijoille on järjestetty leirikoulun aikana myös muuta toiminnallista ohjelmaa, kuten esimerkiksi ulkoilua, seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa. Leirikoulumuotoisen koulutuksen ohella VARES-hanke on järjestänyt yhdessä TUKEVA-hankkeen kanssa vapaaehtoistoiminnan peruskoulutusta päiväopetuksena Laanilan ja Lyseon lukioissa, jonka kautta lukiolaiset voivat suorittaa yhden soveltavan kurssin lukio-opintoihinsa. Tämän väliarvioinnin tarkoituksena on arvioida lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutusta leirikoulujen osalta. Tarkastelun kohteena on toiminnan suunnittelu- ja kehittämisvaihe: koulutuksen suunnittelu, oppilaitosten ja opiskelijoiden informointi/rekrytointi, koulutuksen sisällöt ja toteutusmuodot sekä opiskelijoiden omat kokemukset koulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten on kerätty aineistoa leirikouluun osallistuneita lukiolaisia sekä vapaaehtoistoiminnan harjoittelupaikkoja tarjonneita toimijoita haastattelemalla. Tässä arvioinnissa keskeinen rooli on myös opiskelijoiden tuottamalla itsearviointimateriaalilla omasta oppimisestaan sekä varsinaisesta koulutuksen sisällöistä ja muodoista annetulla palautemateriaalilla. Myös hankkeen työntekijät suorittavat itsearvointia koko hankkeen ajan, jota myös hyödynnetään tässä väliarvioinnissa. Syksyllä 2009 järjestettiin vielä erikseen purkuparkki, jonka aikana lukiolaisilla oli mahdollisuus käydä läpi varsinaista koulutusta sekä harjoittelujaksojen ja kirjallisten lopputöiden tekemisestä saatuja kokemuksia. Varsin monella lukiolaisella on vielä käytännön harjoittelu kokonaisuudessaan suorittamatta sekä kurssiin kuuluva raportointi tekemättä ja siten tässä väliarvioinnissa keskitytäänkin pääsääntöisesti leirikouluosioon. Väliarvioinnissa hyödynnetään myös hankkeen puitteissa tuotettua valmista materiaalia, kuten toimintakertomuksia (kevät ja syksy 2009) sekä hankkeen puitteissa valmistettua tilastomateriaalia ja alkukartoitusta nuorille suunnatuista vapaaehtoistoiminnan malleista. 2

3 Sisältö Tiivistelmä 2 1 JOHDANTO 4 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Nuoret ja vapaaehtoistoiminta 6 3 VARES-HANKE Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Osatavoite 6: Vapaaehtoistoiminnan integrointi kasvatukseen ja opetukseen 8 4 VaLu VAPAAEHTOISTOIMINTA LUKIOISSA-KOULUTUS Lukiokoulutus yleissivistävänä koulutuksena Koulutuksen toteuttaminen leirikoulumuotoisena VaLu-koulutuksen prosessikuvaus 11 5 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Mitä arviointitutkimus on? Arvioinnin tarkoitus ja arviointikysymykset Arviointimetodologia Arvioinnin eettisyydestä ja luotettavuudesta 15 6 VÄLIARVIOINNIN TULOKSET Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen suunnittelu, tiedottaminen ja opiskelijoiden rekrytointi Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen sisällöt Vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät Vapaaehtoistoiminnan koulutus kokonaisuutena 20 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 21 LÄHTEET 25 3

4 1 JOHDANTO Aktiivisesta kansalaisuudesta on tullut viime vuosina keskeinen julkisen keskustelun aihe. Etenkin vaalien aikana pohditaan kansalaisten apatiaa edustuksellista demokratiaa kohtaan sekä mietitään keinoja motivoida heitä äänestämään ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Lainsäädännössä ja erilaisissa toimenpideohjelmissa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on kirjattu keskeisinä vaatimuksina. Erityisen keskeisenä on nähty aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen; osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ei opita abstrakteina asioina, vaan ainoastaan käytännön kautta jo varhaisesta iästä alkaen. Tässä keskustelussa nuoret ovat nousseet varsin keskeiseen asemaan. Vaikka suomalaiset nuoret menestyvät varsin hyvin kansainvälisessä vertailussa tietotaidoiltaan, sanotaan heidän omaavan syrjäytyneiden asenteet suhteessa yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen (Suutarinen 2006). Samaan aikaan nuoret kuitenkin näyttävät olevan kiinnostuneita muunlaisista tavoista osallistua ja vaikuttaa; elämäntavalliset valinnat ja erilaiset mielenilmaukset ovat tapoja, joiden kautta nuoret haluavat tuoda mielipiteensä esille. Usko perinteisiin vaikuttamiskeinoihin ei näytä olevan kovin vahvaa suomalaistenkaan nuorten keskuudessa. (Lundbom 2007; Stranius 2009.) Yeungin (2002) tutkimuksen mukaan suomalaisilla nuorilla on myönteinen asenne vapaaehtoistoimintaa kohtaan. Tämä palkaton ja vapaaehtoisesti muiden hyväksi tehtävä toiminta voikin muodostua tulevaisuudessa yhä keskeisemmäksi osallistumisen ja vaikuttamisen areenaksi suomalaisillekin nuorille. Keskeisenä esteenä nuorten osallistumiselle vapaaehtoistoimintaan näyttää olevan tietämättömyys omista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Nuoret ovat kiinnostuneita yhdessä tekemisestä ja sosiaalisesta toiminnasta ja siten vapaaehtoistoiminnan tuominen lähelle nuorten arkea on tärkeää. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hankkeen (VARES) yhtenä keskeisenä tavoitteena on integroida vapaaehtoistoiminnan koulutusta kasvatukseen ja opetukseen. Konkreettisena käytännön toimenpiteenä hankkeessa on lähdetty rakentamaan mallia lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta lukion soveltaviin opintoihin. Tämän mallin käytännön toteutus aloitettiin pilottioppilaitosten kanssa vuonna 2009 kahden leirikoulun muodossa. Syyskaudella 2010 tullaan järjestämään vielä kolmas vapaaehtoistoiminnan koulutus leirikoulumuotoisena. Osallistumalla leirikouluun sekä suorittamalla käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelun, opiskelijat suorittavat kaksi lukion soveltavaa kurssia opintoihinsa. Leirikoulumuotoisen koulutuksen ohella hanke on toiminut yhteistyössä TUKEVA-hankkeen kanssa järjestämällä päiväopetusta kahdessa oululaisessa lukiossa yhden soveltavan kurssin verran. Lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksen kehittämisvaiheessa laaditaan toiminnasta väliarviointi. Käsillä olevassa raportissa selvitetään, miten koulutusta on lähdetty suunnittelemaan ja opiskelijoita rekrytoimaan sekä miten koulutusta on käytännössä toteutettu ja minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla siitä on. Koska monella opiskelijalla oli vielä käytännön harjoittelu suorittamatta ja kurssiin liittyvä raportointi tekemättä, käsitellään näitä teemoja tässä raportissa lähinnä viittauksenomaisesti. Kyseisiä teemoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin hankkeen loppuarvioinnissa. Keskeisenä arvioinnin materiaalina käytetään opiskelijoiden tuottamaa itsearviointimateriaalia omasta oppimisestaan sekä heidän antamaansa palautemateriaalia koulutuksen toteutuksesta ja sisällöistä. Tämän lisäksi seitsemää opiskelijaa sekä kahta vapaaehtoistoiminnan harjoittelupaikkoja tarjonnutta toimijaa on haastateltu väliarviointia varten. Myös hankkeen puitteissa tuotettua kirjallista materiaalia käytetään arvioinnin tukena. Lisäksi hankkeen työntekijöiden itsearviointi kulkee mukana tässä väliarvioinnissa. 4

5 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Suomalainen yhteiskunta on läpikäynyt monia rakenteellisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana, jotka ovat jättäneet jälkensä myös yksittäisten ihmisten elämään luvun lama ja tälläkin hetkellä meneillään oleva taloudellinen taantuma ovat asettaneet suomalaisen yhteiskunnan haasteelliseen tilanteeseen. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden supistamiset ja suoranaiset lakkautukset. Yleisesti ollaan huolissaan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden resurssien puutteesta ja vanhustenhuollon tilasta. Myös lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys huolestuttaa. Palveluiden supistamiset ja lakkauttamiset vaikuttavat meidän kaikkien elämään, mutta eniten ne koskettavat niitä, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia. Tällä kehitystrendillä on vaikutuksensa myös vapaaehtoistoimintaan, sillä 2000-luvun Suomessa sillä näyttää olevan kasvava kysyntä. Vapaaehtoistoiminta voidaan määritellä yksityisten kansalaisten omaehtoiseksi, lähimmäisiin kohdistuvaksi auttamistyöksi tai jonkin yhteisön tai järjestön toimesta tapahtuvaksi auttamistyöksi. Vapaaehtoistoiminnalle ominaista on sen palkattomuus eikä sen tekijältä vaadita alan ammattikoulutusta. Vapaaehtoinen toimii omista lähtökohdistaan käsin ja omien resurssien sallimissa puitteissa. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa varsinaista ammatillista työtä, vaan sen tarkoituksena on täydentää virallista sosiaalihuoltoa sekä toimia sen yhteistyökumppanina. Varsin merkittäviä tekijöitä vapaaehtoistoiminnassa ovat sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Yksi keskeisimpiä vapaaehtoistoimintaan ryhtymisen motiiveja ovat itsensä kehittäminen ja kasvu sekä uuden oppiminen. Vapaaehtoistoiminta on myös suomalaisen varsin aktiivisen yhdistystoiminnan kulmakiviä. (VARES-keskus, 2009b.) Vuosi 2011 on julistettu Euroopassa vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Vuoden tavoitteena on edistää ja tukea vapaaehtoistoimintaa sekä lisätä vapaaehtoistoiminnan tunnettavuutta. (Opetusministeriö, 2009a.) Noin 100 miljoonaa ihmistä harjoittaa Euroopan unionin alueella vapaaehtoistoimintaa, joka hyödyttää kolmatta osapuolta ja palvelee yleishyödyllistä tarkoitusta. EU:ssa todetaan, että vapaaehtoistoiminnan määrittely on vaikeaa, mutta unionin alueella toteutettavalla vapaaehtoistoiminnalla on ainakin kolme yhteistä piirrettä. (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto 2006/C 325/13.) Vapaaehtoistoimintaan osallistutaan vapaasta tahdosta ja oma-aloitteisesti, vapaaehtoistoiminta ei missään muodossa voi olla pakollista. Vapaaehtoisuudella varmistetaan vapaaehtoisten sitoutuminen ja samaistuminen toimintaan. Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa, eikä sitä tehdä taloudellisista syistä. Vapaaehtoistoimintaan osallistuville koituneet kulut voidaan kuitenkin korvata. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on toimia muiden kuin oman perheen jäsenten hyväksi tai vaihtoehtoisesti muiden yhteiskunnallisten ryhmien hyväksi ja hyödyttää tällä tavoin yhteiskuntaa (vapaaehtoistoiminta on toimintaan osallistujan henkilökohtaisen kehityksen kannalta kuitenkin epäilemättä hyvin hyödyllistä). (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto 2006/C 325/13.) Vapaaehtoistoimintaa tehdään eri toimialoilla, kuten esimerkiksi urheilun, kulttuurin, sosiaali- ja terveysalan, koulutuksen, nuorisoalan, ympäristönsuojelun, katastrofiavun, politiikan sekä kuluttajansuojan ja kehitysavun parissa. Vapaaehtoistoiminnan eri muotoja ovat esimerkiksi osallistuminen julkiseen toimintaan ja kansalaistoimintaan, toimiminen yleistä etua koskevien asioiden hyväksi, valveuttamiskampanjoiden järjestäminen, hyväntekeväisyys, ikääntyneiden ja vammaisten auttaminen lähiympäristössä sekä toimiminen välittömän yleisen edun hyväksi erityistilanteissa, kuten esimerkiksi luonnonkatastrofeissa. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan muotona voi olla vastavuoroinen apu ja itseapuryhmät, toimiminen uskonnollisissa yhteisöissä sekä erilaiset luottamustehtävät poliittisissa ja tieteellisissä tehtävissä tai esimerkiksi yhdistyksissä ja seuroissa. (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto 2006/C 325/13) 5

6 2.2 Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Vuosina 2001 ja 2002 suomalaisista 37 % osallistui vapaaehtoiseen toimintaan. Yeungin (2002) tutkimuksessa todetaan, ettei osallistumisaktiivisuus poikkea kovinkaan paljon eri väestöryhmissä. Kyseisen tutkimuksen mukaan miehet (38 %) osallistuisivat naisia (37 %) hiukan useammin vapaaehtoistoimintaan. Ehkä odotettukin tulos on se, että keskimääräistä hiukan aktiivisempia osallistujia ovat työttömät ja lomautetut, mutta toisaalta myös yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat. Ongelma tässä on kuitenkin se, ettei vapaaehtoistoiminnan määrittely ole välttämättä yhteneväinen näiden ryhmittymien kesken. Myös koulutuksen suhteen näyttää siltä, että enemmän koulutetut ovat aktiivisempia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan kuin vähemmän koulutetut. (Yeung 2002.) Suurimmat erot vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa löytyvät maantieteellisesti. Aktiivisimmat osallistujat löytyvät Länsi-Suomesta sekä maaseudulta, joissa yli 40 % asukkaista kertoo olevansa mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vähiten osallistuvia löytyy pääkaupunkiseudulta sekä muista suuremmista kaupungeista. Iän mukaan tarkasteltuna, yli 50-vuotiaat ja eläkeläiset osallistuvat eniten vapaaehtoistoimintaan. Keskimääräistä runsaammin osallistuvia löytyy myös nuoremmasta, vuotiaiden ikäryhmästä. Ajankäytöllisesti tarkasteltuna, eniten vapaaehtoistyöhön käyttävät aikaa yli 50-vuotiaat ja eläkeläiset ja myös vuotiaiden keskuudesta löytyy eniten aikaansa vapaaehtoistoimintaan käyttäviä. Kansallisen tuloksen mukaan, suomalaisten vapaaehtoistoimintaan keskimäärin käyttämä aika on lähes 18 tuntia kuukaudessa. (Yeung, 2002.) Suosituin vapaaehtoistoiminnan alue on urheilu ja liikunta, johon kolmannes vastaajista kertoo osallistuneensa vuosien 2001 ja 2002 aikana. Tämän ohella myös terveys- ja sosiaalialan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävä vapaaehtoistoiminta kiinnostaa suomalaisia. Yleisimpänä motiivina vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle annetaan yksinkertaisesti halu auttaa muita ihmisiä. Toiseksi yleisimpinä tekijänä mainitaan ylimääräisen vapaa-ajan käyttäminen johonkin hyödylliseen ja merkittävään toimintaan. Muita syitä ovat esimerkiksi ystävän tai tuttavan mukaan houkutteleminen, sosiaalisen verkoston laajentaminen sekä uuden oppimisen ja kokemisen halu. (Yeung, 2002.) Vares-keskuksen, Espoon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke SANTRAT kanssa, toteutetun kyselyn mukaan Oulussa ja Oulun seudulla vapaaehtoistoimintaan osallistuu yleisimmin ja vuotiaat. Lisäksi naiset (73 %) ovat aktiivisempia osallistujia kuin miehet (27 %). Yleisimmin osallistutaan kaupunkialueella. Ystävätoiminta, vierailut ja yhteydenpito sekä talkootoiminta olivat yleisimpiä vapaaehtoistoiminnan muotoja Oulussa ja Oulun seudulla. Yleisimpiä motiiveja toimintaan mukaan lähtemiselle oli halu osallistua ja tavata muita ihmisiä sekä toiminnan kokeminen harrastuksena. Myös halu vaikuttaa ja oppia uutta toimivat motiiveina monille vapaaehtoistoimijoille. Suurin osa osallistui vapaaehtoistoimintaan säännöllisesti kerran viikossa, seuraavaksi eniten osallistuttiin vähintään kerran kuukaudessa. (VARES-hanke 2009c.) 2.3 Nuoret ja vapaaehtoistoiminta Nuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen näyttää olevan Suomessakin laskusuhdanteinen, ainakin äänestysaktiivisuudella mitattuna. Julkisessa keskustelussa ja erilaisissa toimenpideohjelmissa onkin pohdittu keinoja, miten katkaista nuorten parissa yleistynyt syrjäytymiskehitys ja innostaa nuoria yhteiskunnallisen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Samaan aikaan nuoret näyttävät kuitenkin olevan kiinnostuneita toisenlaisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuin mitä perinteisesti on totuttu käyttämään. Esimerkiksi yksilölliset elämäntaparatkaisut, boikotit, mielenilmaukset sekä suorat kontaktit päätöksentekijöihin ovat keinoja, joiden kautta nuoret pyrkivät saamaan äänensä kuuluviin. (Lundbom 2007, Stranius 2009.) 6

7 Yeungin (2002) tutkimuksesta käy ilmi, että nuoret suhtautuvat vapaaehtoistoimintaan varsin myönteisesti vuotiaiden ikäryhmässä vapaaehtoistoimintaan osallistutaan keskimääräistä enemmän ja tässä ryhmässä on myös niitä, jotka käyttävät vapaaehtoistoimintaan eniten aikaa (yli 19 tuntia kuukaudessa). Lähes kaksi viidestä suomalaisnuoresta on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Myös kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on nuorten keskuudessa suuri; 58 % nuorista olisi valmis osallistumaan toimintaan, jos häntä siihen pyydettäisiin. Nuoret ovat erityisen kiinnostuneita toimimaan lasten ja nuorten (35 %), urheilun (35 %) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (19 %) parissa. Lapsi- ja nuorisotyö kiinnostaa nuoria keskimääräistä enemmän kuin muita ikäryhmiä. Nuoret ovat myös useimmiten kiinnostuneita kulttuurija taidealasta, eläinten-, ympäristön- ja luonnonsuojelusta sekä ihmisoikeusasioista. Näyttää myös siltä, että nuoret ovat kiinnostuneempia globaaleista ja yleismaailmallista teemoista kuin esimerkiksi välittömän lähialueensa asioista. Tämä tulos on yhdenmukainen vuoden 2008 Nuorisobarometrin kanssa, jossa todetaan nuorten olevan enemmänkin globalisaatiomyönteisiä kuin -kielteisiä (Myllyniemi 2008). Nuoria motivoi vapaaehtoistoimintaan ensinnäkin kaverit sekä uuden oppimisen halu. Yeungin (2002) mukaan vapaaehtoistoiminnan kannatus nuorten keskuudessa on vahvaa niin asenteiden kuin osallistumisenkin suhteen. Nuoret osallistuvat myös muita enemmän vapaaehtoistoimintaan, jolla on selkeästi vahvoja ideologisia piirteitä ja johon hakeudutaan tietoisesti, valintoja tehden. Myös vapaaehtoistoiminnan näkeminen palkattomana, pakottomana ja talkoohenkisenä on omaksuttu nuorten keskuudessa toiminnan oleellisiksi ominaispiirteiksi. Nuorten keskuudessa näyttää olevan myös eniten epätietoisuutta sen suhteen, miten vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan. Yeungin mukaan onkin esisijaisen tärkeätä satsata tiedottamiseen ja kannustukseen nuorten keskuudessa. Koska vapaaehtoistoiminta merkitsee nuorille erityisesti yhdessä tekemistä, sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä, ovat sosiaaliset verkostot nuorten vapaaehtoistoimintaan rekrytoimisessa erityisen tärkeitä. (Yeung, 2002.) 7

8 3 VARES-HANKE 3.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hankkeen (VARES) tarkoituksena on kehittää Oulussa ja Oulun seudulla vapaaehtoistoimintaa vuosien aikana. Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoimaa hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). VARES-hankkeen päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARES-keskus (vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus). Päätavoitteena on kehittää vapaaehtoistoimintaa alueen ominaisluonne ja tarpeet huomioiden. Vuonna 2008 Oulun kaupungin AVEK-toiminta vapaaehtoistoimintaa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin ikäihmisen kotona tai hoivakodissa siirtyi osaksi VARES-hanketta. (VARES-keskus 2009a.) Hankkeen konkreettisiksi tavoitteiksi on kirjattu seuraavat asiat: Löytää profiili Oulun seudun vapaaehtoistoimijalle Seudullisen yhteistyön kehittäminen vapaaehtoistoiminnassa Selvittää ja kehittää vapaaehtoistoimijoiden, julkisen sektorin sekä yksityisten palvelun tuottajien ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia Selvittää ja selkeyttää vapaaehtoistoiminnan toteuttamismalleja ja tarvetta: vertaistuki, oma-aputoiminta, tukihenkilötoiminta, läheisauttaja, talkootyö tms. Selvittää vapaaehtoistoiminnan rooli palvelujärjestelmässä Vapaaehtoistoiminnan integroiminen kasvatukseen ja opetukseen Vapaaehtoistoiminnan prosessin sisällön kehittäminen (rekrytoinnin kehittäminen, perus- ja täydennyskoulutus, työnohjauksellinen tuki, virkistys sekä tiedotus ja välitys) Vapaaehtoistoiminnan organisointimallin kehittäminen, VARES-keskus Tässä väliarvioinnissa keskitytään kuudenteen osatavoitteeseen eli vapaaehtoistoiminnan integrointiin kasvatukseen ja opetukseen. VaLu Vapaaehtoistoiminta lukioissa osahankkeen tavoitteena on rakentaa vapaaehtoistoiminnan koulutuksen malli lukiokoulutukseen Oulussa ja Oulun seudulla, jota voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös muissa Suomen lukioissa. 3.2 Osatavoite 6: Vapaaehtoistoiminnan integrointi kasvatukseen ja opetukseen Nuorten osallistumismahdollisuuksista on puhuttu viime vuosina paljon; esimerkiksi vuonna 2006 uudistetussa nuorisolaissa (2006/72) todetaan, että nuorille tulee varata mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Myös kunta- ja perustuslaissa sekä kansallisissa toimenpideohjelmissa on huomioitu nuorten kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien tärkeys. Tärkeä kansainvälinen sopimus lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien taustalla on myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, jossa tuodaan esille lasten ja nuorten osallisuuden merkitys (UNICEF 1989). VARES-hankkeessa on tunnustettu tarve vastata nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminta voi toimia yhtenä kanavana, jonka kautta nuoret voivat toteuttaa osallisuuttaan yhteiskunnassa. Hankkeessa on myös tiedostettu, etteivät nuoret tahdo välttämättä sitoutua pitkäaikaiseen vapaaehtoistoimintaan ja hankkeen laaja kumppanuusverkosto mahdollistaakin lyhyempikestoisten vapaaehtoistoiminnan muotoihin osallistumisen. (VARES-hanke 2009a.) 8

9 Kuudennen osatavoitteen konkreettisena päämääränä on luoda prosessikuvaus lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta, jota pilotoidaan yhteistyöoppilaitoksissa. Vapaaehtoistoiminnan koulutus voidaan liittää osaksi lukiolaisten soveltavia, vapaasti valittavia opintoja. Mallia voidaan tulevaisuudessa käyttää joko suoraan tai sovellettuna myös muissa Suomen lukioissa. Tässä väliarvioinnissa tarkasteleva lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutus on toteutettu leirikoulumuotoisena, jonka toteutukseen on saatu rahoitusta Opetusministeriön Nuorisotyö ja politiikka-ohjelmasta. Ensimmäinen leirikoulu järjestettiin keväällä 2009 Oulun normaalikoulun lukiolaisille. Mukana leirillä oli 21 opiskelijaa, joista 10 oli lukiolaisia ja 11 opetusharjoittelijoita. Opetusharjoittelijat osallistuivat vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen jo ennen leirikoulua ja toimivat myös mukana lukiolaisten leirikoulun suunnittelussa ja toteutuksessa. Syksyllä 2009 toteutettiin toinen leirikoulu Kempeleen ja Tyrnävän lukioiden oppilaille, johon osallistui 17 lukiolaista. Syksyllä 2010 tullaan järjestämään kolmas vapaaehtoistoiminnan koulutus leirikoulumuotoisena. VARES-hankkeen työntekijät toimivat myös yhteistyössä TUKEVA-hankkeen kanssa järjestämällä päivämuotoista opetusta kahdessa oululaisessa lukiossa. Päiväopetuksen kautta lukiolaiset voivat suorittaa yhden soveltavan kurssin opintoihinsa. Hankkeessa on myös aloitettu suunnittelutyö vapaaehtoistoiminnan koulutuksen järjestämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. (VARES-hanke 2009a ja 2009b.) Leirikoulu on järjestetty Syötteellä Nuoriso- ja leirikeskuksessa, joka sijaitsee Pudasjärvellä noin 140 kilometrin etäisyydellä Oulusta. Perjantaista sunnuntaihin kestävä leirikoulu on sisältänyt koulutuksen ohella myös ohjattua ja vapaata ohjelmaa. Lukiolaisilla on ollut koulutuksen lisäksi mahdollisuus tutustua erilaisiin toiminnallisiin aktiviteetteihin, kuten esimerkiksi seinäkiipeilyyn ja jousiammuntaan. Leirikoulun sisällöistä ja toteutuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 4. 4 VaLu VAPAAEHTOISTOIMINTA LUKIOISSA-KOULUTUS 4.1 Lukiokoulutus yleissivistävänä koulutuksena Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. (Lukiolaki 1998/629) Vuonna 2008 lukiokoulutuksen piirissä oli yli suomalaisnuorta; opiskelijoiden määrä oli vähentynyt noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Samana vuotena suoritettiin yli ylioppilastutkintoa. (Tilastokeskus 2009.) Lukiokoulutus yleissivistävänä ja jatkokoulutuskelpoisuuden esimerkiksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin tarjoavana koulutuksena on säilyttänyt suosionsa suomalaisten nuorten keskuudessa, vaikka esimerkiksi ammatillinen koulutus onkin lisännyt suosiotaan huomattavasti viime vuosien aikana. Opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä opetussuunnitelman perusteissa, joiden pohjalta laaditaan paikallinen opetussuunnitelma (Opetusministeriö 2009b). Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) todetaan, että lukiokoulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille laaja yleissivistys sekä antaa heille valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Lisäksi opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukiokoulutuksen arvoperustaan lukeutuvat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa sekä hyvinvointia. Opiskelijoita kannustetaan kriittisyyteen ja asioiden kyseenalaistamiseen sekä globaalien ilmiöiden ymmärtämiseen. (Opetushallitus 2003.) 9

10 Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) mainitut aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia, jotka liittyvät ihmisen koko elämäntapaan. Yhtenä aihekokonaisuutena mainitaan aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys; sen tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Osallistuminen liitetään niin poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen kuin kulttuurielämänkin piiriin kuuluvaksi toiminnaksi. Lisäksi siinä huomioidaan paikallisen ja kansallisen tason ohella eurooppalainen ja globaali tila. Pääpaino tämän aihekokonaisuuden toteuttamisessa on käytännön harjoittelussa, joka voi tapahtua koulun ohella esimerkiksi erilaisten järjestöjen puitteissa. Myös hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuudessa painotetaan osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. (Opetushallitus 2003.) Vapaaehtoistoiminnan koulutus on sisällytetty pilottioppilaitoksissa Oulun normaalikoulun lukio, Tyrnävän lukio sekä Kempeleen lukio soveltaviin opintoihin vapaasti valittaviksi. Vapaaehtoistoiminnan koulutus tukee edellä esitettyjä aihekokonaisuuksia ja tutustuttaa lukiolaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin yhteiskunnassa vapaaehtoistoiminnan kautta. Lukio-opetuksessa korostetaan oppijan omaa aktiivista roolia oppimisessa, tiedon hankinnassa ja sen prosessoinnissa. Tätä tarkoitusta varten lukion on luotava sellaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat oppia työskentelemään itsenäisesti mutta myös yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös perinteisen luokkahuoneopetuksen ulkopuolella; lähiopetuksen ohella sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi verkko- tai etäopetuksena. (Opetushallitus 2003.) Esimerkiksi Oulun normaalikoulun lukion opetussuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on sellainen opiskeluympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Siten esimerkiksi koulun ulkopuoliset opiskeluympäristöt tukevat opetusta. Lukiokoulutuksessa tehdään myös opintoretkiä niin Oulun alueella kuin muualla Suomessa ja ulkomailla. (Oulun normaalikoulu 2009.) 4.2 Koulutuksen toteuttaminen leirikoulumuotoisena Vapaaehtoistoiminnan koulutusta toteutetaan VARES-hankkeessa sekä perinteisenä päiväopetuksena että leirikoulumuotoisena, viikonlopun kestävänä koulutuksena. Hankkeen ohjausryhmässä pohdittiin erilaisia tapoja toteuttaa koulutusta ja leirikoulu nähtiinkin hyvänä vastapainona teoriapainotteiselle lukiokoulutukselle. Leirikoulu voidaan määritellä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvaksi opetukseksi, jonka kesto vaihtelee aina muutamasta päivästä viikkoihin. Leirikoulun sisältyy niin varsinainen opetus kuin myös vapaa-ajan vietto, majoitus ja ruokailu. Tyypillisesti leirikoulu järjestetään oman kunnan ulkopuolella, toisinaan jopa ulkomailla asti. Ajatuksena on, että koulun ulkopuolella tapahtuva opetus tarjoaa uusia virikkeitä ja oppimiskokemuksia ja leirikoulun ympäristö voi osaltaan tehostaa oppimista ja tarjota uusia mahdollisuuksia työstää erilaisia aihekokonaisuuksia. (Lahdenperä, Virtanen, Saarinen & Salmi 1989.) Leirikoulussa opetus tapahtuu yleensä erilaisin menetelmin kuin varsinaisessa luokkahuoneopetuksessa. Vaikka leirikoulussa voidaan antaa myös perinteistä luento-opetusta, on pääpaino esimerkiksi toiminnallisissa ja ryhmämuotoisissa menetelmissä. Myös leirikoulun ympäristöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulutuksen tukena. (Lahdenperä ym ) Oulun Seudun Setlementti ry:n kansainvälinen Nuoriso- ja leirikoulukeskus Syöte on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä Nuorisokeskuksesta, joka toimii lukiolaisten vapaaehtoistoiminnan koulutuksen toteutuspaikkana. Nuoriso- ja leirikoulukeskus Syöte sijaitsee Pudasjärvellä, noin 140 kilometrin etäisyydellä Oulusta. Keskuksessa on järjestetty jo yli parinkymmenen vuoden ajan monenlaista toimintaa eri-ikäisille ja -maalaisille koululaisille. Syöte tarjoaa virikkeellisen ympäristön niin koulutukseen kuin vapaa-ajantoimintoihinkin. Leirikoululaisilla on vapaa-ajallaan mahdollisuus harrastaa perinteisten ulkoilulajien ohella myös esimerkiksi seinäkiipeilyä, jousiammuntaa sekä he voivat tutustua paikalliseen observatorioon. (Syötekeskus 2010.) 10

11 4.3 VaLu-koulutuksen prosessikuvaus Tässä väliarvioinnissa tarkasteltava vapaaehtoistoiminnan koulutus lukiolaisille on toteutettu leirikoulumuotoisena koulutuksena. Perjantaista sunnuntaihin kestäneen koulutuksen aikana lukiolaiset ovat saaneet perustietoa vapaaehtoistoiminnan sisällöistä ja muodoista sekä omista mahdollisuuksistaan toimia vapaaehtoisena. Koulutuksen suunnitteluun ovat osallistuneet VARES-hankkeen työntekijöiden ohella myös Oulun normaalikoulun opetusharjoittelijat. Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti vapaaehtoistoiminnan koulutuksen prosessi aina suunnittelusta varsinaiseen toteutukseen asti. Ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltu esite vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta. Esitteessä kerrotaan lyhyesti vapaaehtoistoiminnasta ja leirikoulun sisällöstä ja toteutustavoista. Seuraavassa vaiheessa vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta on tiedotettu koulun rehtoreille sekä oppilaanohjaajille. Myöhemmässä vaiheessa kouluihin tullaan nimeämään yhdyshenkilöt, joiden kautta tiedotus tapahtuu. Opettajille tiedottamisen jälkeen on pidetty oppilaille suunnattu informaatio-/rekrytointitilaisuus kouluilla. Puolen tunnin mittaisessa tilaisuudessa oppilaille on kerrottu vapaaehtoistoiminnasta ja mahdollisuudesta suorittaa lukion kursseihin sisällytettäviä soveltavia opintoja vapaaehtoistoiminnan koulutuksena. Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtuu joko tilaisuuden aikana tai jälkeenpäin sähköpostitse kouluttajalle. (VAREShanke 2009b.) Ilmoittautumisten jälkeen opiskelijoille on lähetetty ennakkotehtävä sekä ohjeistus leirikoulua varten sähköpostitse. Ohjeissa on kerrottu, mitä osallistujien tulee ottaa mukaansa leirikouluun. Lisäksi infokirjeessä on esitelty leirikoulun ohjelma yksityiskohtaisesti. Samassa kirjeessä on tuotu esille myös leirin päihteettömyys sekä muut toimintaa ohjaavat periaatteet. Ennakkotehtävän tarkoituksena on johdatella opiskelijoita aiheeseen; siinä opiskelijoita pyydetään määrittelemään vapaaehtoistoimintaa, sen muotoja sekä ihmisten mahdollisia osallistumismotiiveja esimerkiksi kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella. Ennakkotehtävä käydään läpi leirikoulun alussa. (VARES-hanke 2009b.) Leirikoulun ohjelma on jaettu teemoittain kolmelle päivälle. Ensimmäisen iltapäivän aikana teemana on ollut Vapaaehtoistoiminnan monet kasvot, jonka aikana on määritelty vapaaehtoistoimintaa, esitelty toiminnan periaatteita ja motiiveja sekä esitelty vapaaehtoistoiminnan roolia, oikeuksia ja vastuukysymyksiä. Toisen leirikoulupäivän teemana on ollut Kohtaaminen ja vuorovaikutus, jolloin on keskusteltu itsetuntemuksesta ja -luottamuksesta, minäkäsityksestä, vuorovaikutuksen rakentumisesta sekä esimerkiksi kohtaamisen ja kuuntelemisen taidoista. Viimeisen leirikoulupäivän teemana on ollut Minäkö vapaaehtoistoimija? ja tällöin on pohdittu omia voimavaroja vapaaehtoistoimijana sekä toimimista haastavissa tilanteissa. Päivän lopuksi on esitelty tarkemmin erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja ja tehtäviä. Opiskelijoille on annettu informaatiota esimerkiksi Oulussa ja Oulun seudulla toimivista yhdistyksistä ja järjestöistä, joiden parissa vapaaehtoistoimintaa voi käytännössä toteuttaa. Lisäksi he ovat laatineet jo alustavaa suunnitelmaa käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelujaksosta. Leirikoulun päätteeksi opiskelijoille on jaettu todistukset osallistumisesta. Lisäksi opiskelijat ovat antaneet palautetta koulutuksen kulusta ja sisällöistä. (VARES-hanke 2009b.) Leirikoulun aikana opiskelijoille on muodostunut jo alustava käsitys siitä, missä he haluavat suorittaa käytännön (26 x 45 min.) vapaaehtoistoiminnan harjoittelun. Tämän jälkeen opiskelijat ottavat yhteyttä haluamaansa toimijaan joko itsenäisesti tai VARES-keskuksen kouluttajien avustuksella ja sopivat harjoittelujaksoista. Opiskelijat laativat kirjallisen raportin, jossa käsittelevät omaa oppimistaan niin leirikoulun kuin myös vapaaehtoistoiminnan käytännön harjoittelun aikana. He myös osallistuvat neljän tunnin mittaiseen purkuparkkiin, jossa läpikäydään koulutuksen ja käytännön harjoitteluista saatuja kokemuksia. Ennakkotehtävän suorittaminen ja leirikouluun osallistuminen muodostavat soveltavan kurssin ensimmäisen osan. Toinen soveltava kurssi suoritetaan käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelujaksona 11

12 sekä kirjallisena raportointina. (VARES-hanke 2009b.) Seuraavassa kuviossa esitetään VaLu-koulutuksen eteneminen suunnitteluvaiheesta varsinaiseen koulutukseen. VARES-hankkeen toimintakertomuksessa (syksy 2009) todetaan, että hankkeen toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Ohjaus- ja johtoryhmälle raportoidaan toiminnan kehittämisestä ja etenemisestä säännöllisesti. Arviointia toteutetaan hankkeessa työryhmittäin sekä hankkeen työntekijöiden säännöllisenä itsearviointina. Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen prosessissa arvioinnilla on myös keskeinen rooli ja sitä toteuttavat niin hankkeen kouluttajat, työntekijät kuin myös koulutukseen osallistuvat opiskelijat sekä ulkopuolinen arvioitsija. Ensinnäkin, opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan leirikoulun aikana täyttämällä hankkeen kouluttajien laatiman kaavakkeen. Samalla opiskelijat arvioivat myös toteutunutta koulutusta. Lomakkeessa tiedustellaan esimerkiksi oman oppimisen kannalta parhaimpia opetusmenetelmiä, kiinnostavimpia opetussisältöjä sekä koulutuksen kehittämisen kohteita. Opiskelijat osallistuvat myös purkuparkkiin koulutuksen jälkeen, jossa koulutuksen ja käytännön harjoittelun arviointia voidaan edelleen jatkaa. Koulutuksen toteuttajat laativat toteutetusta koulutuksesta itsearvioinnin jokaisen leirikoulun jälkeen. - Koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu - Infomateriaalin (esite) suunnittelu - Leirikoulun infomateriaali ja ennakkotehtävä opiskelijoille sähköpostitse - Vapaaehtoistoiminnan koulutus leirikouluna Nuorisokeskus Syötteessä Pudasjärvellä - Koulutuksesta tiedottaminen yhteistyöoppilaitoksiin - Käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - Kirjallinen raportointi (koulutus + harjoittelu) - Informaatio- ja rekrytointitilaisuus opiskelijoille - Koulutukseen ilmoittautuminen tilaisuudessa tai jälkeenpäin sähköpostitse - Koulutuksesta ja harjoittelusta saatujen kokemusten läpikäynti purkuparkissa KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS - OPISKELIJOIDEN OMAN OPPIMISEN ITSEARVIOINTI - OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN SISÄLLÖISTÄ JA TOTEUTUKSESTA - KOULUTUKSEN TOTEUTTAJIEN ITSEARVIOINTI - KOULUTUKSEN ULKOINEN ARVIOINTI ARVIOINTI OSANA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOULUTUSTA Kuvio 1. Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen prosessikuvaus. 12

13 5 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 5.1 Mitä arviointitutkimus on? Arviointi eli arvon tai ansion määrittäminen asialle kuuluu jokapäiväiseen elämään. Arkipäiväinen arviointi poikkeaa kuitenkin oleellisesti varsinaisesta arviointitutkimuksesta. Rossin ja Freemanin (1989) mukaan evaluaatiotutkimus eli arviointitutkimus on systemaattista sosiaalitutkimuksen menettelytapojen soveltamista arvioitaessa sosiaalisiin interventio-ohjelmiin liittyviä käsityksiä ja suunnitelmia sekä niiden toteuttamista ja hyödyllisyyttä. Toisin sanoen, arvioinnin tarkoituksena on hahmottaa esimerkiksi hankkeen tai ohjelman toimintatapoja, lähtökohtia, toteutusta, toiminnan kautta syntyneitä tuloksia sekä niiden vaikuttavuutta. Arviointitutkimuksen synty ajoittuu 1900-luvun alun Yhdysvaltoihin ja erityisesti koulutuksen parissa tehtyyn arviointityöhön. Varsinainen nousukausi liittyy toisen maailmansodan ja erityisesti 1960-luvun jälkeiseen aikaan, jolloin monet yhteiskunnalliset uudistusohjelmat saivat alkunsa Yhdysvalloissa. Myös muissa OECD-maissa, Suomi mukaan lukien, arviointitutkimuksen nousu ajoittuu 1960-luvun hyvinvointivaltioiden laajentumisen aikaan. (Holmila 1999.) Tutkimustiedolla nähtiin olevan tärkeä sija hyvinvointivaltion suunnittelujärjestelmissä ja -käytännöissä. Yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen arviointitutkimuksen kehityshistoriat poikkeavat jossakin määrin toisistaan. Euroopassa ei ole syntynyt esimerkiksi yhtenäistä arvioinnin perinnettä, vaan se on kytkeytynyt lähinnä poliittisen, yhteiskuntatieteellisen ja hallintotieteellisen tutkimuksen alueelle. Euroopan komission rooli arvioinnin institutionaalisena moottorina ja esikuvana on myös tunnusomaista eurooppalaiselle arviointikulttuurille. (Virtanen, 2007.) Suomessa arviointi on ainakin periaatteellisella tasolla liittynyt aina yhteiskuntapoliittiseen suunnitteluun ja tavoitteenasetteluun luvulta lähtien arviointitutkimus valjastettiin erilaisten hallinnollisten uudistusten vaikutusten tutkimiseen luvulla tapahtui merkittäviä murroksia, jotka osaltaan vaikuttivat arviointitutkimuksen vahvistumiseen Suomessa. Ensinnäkin, uusi julkisjohtamisen konsepti rantautui myös Suomeen, jonka myötä esimerkiksi hallintoa hajautettiin ja päätösvaltaa vietiin organisaatioissa alaspäin. Toiseksi, 1990-luvun alun talouslama pakotti julkisen toiminnan tilintekovastuuseen ja selvityksiin siitä, mihin julkisia varoja käytetään ja kuinka tehokkaasti. Kolmanneksi, Suomen liittyminen Euroopan unioniin toi mukanaan rakennerahasto-ohjelmat, joiden rahoittamiin hankkeisiin ja ohjelmiin arviointi liittyi oleellisena tekijänä. Tänä päivänä arviointi on tullut osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sitä tehdään useilla hallinnon tasoilla. (Virtanen, 2007.) Arvioinnin ja tutkimuksen välinen suhde ei ole aivan selkeä; arvioinnilla ei ole esimerkiksi selkeää asemaa tieteen ja tutkimuksen kentällä. Arviointien tekijät profiloituvat yleensä ensisijaisesti oman oppiaineensa edustajiksi ja vasta toissijaisesti arvioinnin tekijöiksi. Robsonin (2001) mukaan tutkimuksen ja arvioinnin välinen oleellinen ero on se, että jälkimmäisessä puhutaan arvon antamisesta, kun taas tutkimusta on perinteisesti pidetty arvovapaana ja ei-normatiivisena. Arvioinnilla on myös useimmiten poliittisia ulottuvuuksia; sen tuottama tieto ohjaa toimintaa ja sitä kautta koskettaa kysymyksiä vallasta, resurssien jaosta ja yhteiskunnallisista prioriteeteista. Lisäksi arvioinnilla on käytäntöön suuntautunut luonne; arvioinnissa tuotetaan tietoa siitä, mitä käytännössä tapahtuu ja tätä tietoa useimmiten myös käytetään käytännön toimenpiteiden kehittämisessä. (Robson 2001, Virtanen 2007.) 5.2 Arvioinnin tarkoitus ja arviointikysymykset VARES-hanke käynnistyi vuonna 2008, jolloin aloitettiin myös lukiolaisille suunnatun vapaaehtoistoiminnan koulutuksen suunnittelu. Vuonna 2009 on järjestetty kaksi leirikoulua sekä päiväopetusta kahdessa 13

14 oululaisessa lukiossa yhteistyössä TUKEVA-hankkeen kanssa. Tässä väliarvioinnissa keskitytään koulutuksen arviointiin prosessinäkökulmasta. Toisin sanoen, arvioinnin tarkoituksena on selvittää, mitä tapahtuu, kun koulutus on käynnissä? Miten koulutusta toteutetaan ja toteutuuko se siten, kuin on suunniteltu? Väliarvioinnin keskeisenä tehtävänä on siten tuottaa tietoa koulutuksen (ja hankkeen) toteuttajille sen etenemisestä ja mahdollisuuksista saavuttaa asetettuja tavoitteita. (Robson 2001.) Voidaan puhua myös formatiivisesta arvioinnista, jonka kysymyksenasettelut ovat lähellä prosessiarviointia. Formatiivinen arviointi kohdistuu yleensä uusiin projekteihin, jonka tavoitteet ovat tiedossa ja arviointia käytetään apuna näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Prosessiarvioinnissa ei niinkään anneta parannusehdotuksia, vaan kuvataan käynnissä olevaa toimintaa sellaisenaan. (Robson 2001.) Hankkeen päättyessä vuonna 2012 keskitytään myös koulutuksen osalta muun muassa sen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Arvioinnin tarkoituksesta ja arvioinnissa selvitettävistä asioista eli arviointikysymyksistä on keskusteltu VARES-hankkeen työntekijöiden kanssa vuodesta 2009 alkaen. Tarkoituksena on selvittää vuonna 2009 toteutettua vapaaehtoistoiminnan koulutusta kahdessa leirikoulussa. Tällöin tarkastelun kohteena ovat leirikoulun suunnittelu, tiedotus ja toteutus. Lisäksi väliarvioinnissa selvitetään opiskelijoiden kokemuksia toteutetusta koulutuksesta. Hankkeen työntekijät ja kouluttajat tekevät ulkopuolisen arvioinnin ohella myös jatkuvaa itsearviointia, jonka myötä syntynyttä materiaalia hyödynnetään myös tässä väliarvioinnissa. Lisäksi opiskelijat ovat mukana arvioinnin toteutuksessa. Arviointikysymykset voidaan muotoilla seuraavasti: Miten vapaaehtoistoiminnan koulutuksen tiedottaminen ja opiskelijoiden rekrytointi tapahtuu? Minkälaisista aihekokonaisuuksista vapaaehtoistoiminnan koulutus koostuu? Miten koulutus on käytännössä toteutettu ja minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa on käytetty? Minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla on vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta kokonaisuutena? 5.3 Arviointimetodologia Arviointimetodologialla tarkoitetaan arvioinnissa käytettäviä menetelmiä, jotka valitaan aina tapauskohtaisesti. Arvioinnin kohde ja asetetut arviointikysymykset määrittävät sitä, millä keinoilla ja menetelmillä arviointikysymyksiin etsitään vastauksia. Myös käytössä olevat resurssit määrittävät sitä, mitä menetelmiä voidaan käyttää kyseisessä arvioinnissa. (Robson 2001; Virtanen 2007). Niin arviointitutkimuksessa kuin muussakin tutkimuksessa, tyypillisimpiä aineistonkeruun menetelmiä ovat esimerkiksi lomakekyselyt, haastattelut sekä havainnointi. Lisäksi ohjelmaa tai hanketta arvioitaessa, aineistona voidaan käyttää myös valmista, jo olemassa olevaa materiaalia. Tällaisia ovat esimerkiksi hankesuunnitelmat, hankkeen raportit ja muu hankkeen puitteissa tuotettu kirjallinen materiaali. Robson (2001) muistuttaa, että valmiiden aineistojen käyttöön liittyy aina myös ongelmia. Valmiit aineistot ovat aineistoja, joita ei ole kerätty varsinaisesti arviointikäyttöön ja tämän vuoksi niiden rinnalla onkin syytä käyttää myös muuta, arviointia varten kerättävää aineistoa. Tässä väliarvioinnissa on käytetty aineistona Opetusministeriölle osoitettua hakemusta valtionavustuksen saamiseksi, VARES-hankkeen toimintakertomuksia (kevät 2009 sekä syksy 2009), Vares-hankkeessa laadittua tilastomateriaalia vapaaehtoistoiminnasta sekä hankkeeseen valmistettua alkukartoitusta nuorille suunnatuista vapaaehtoistoiminnan malleista (ks. Näppä 2009). Myös leirikouluun osallistuneita opiskelijoita (N=7) on haastateltu leirikoulu- ja harjoittelukokemuksista. Näiden lisäksi arviointia varten on haastateltu kahta harjoittelupaikan tarjonnutta toimijaa. Keskeinen rooli väliarvioinnin aineistona on leirikoulun aikana ja jälkeen opiskelijoilta kerätyllä itsearviointi-, ja palautemateriaalilla. 14

15 Niin opiskelijoiden kuin myös vapaaehtoistoiminnan harjoittelupaikan tarjonneiden toimijoiden parissa tehdyt haastattelut noudattelivat teemahaastattelun piirteitä. Opiskelijoiden kanssa on käyty läpi yksityiskohtaisesti koulutuksen etenemistä aina informaatio- ja rekrytointitilaisuuden järjestämisestä ennakkotehtävän antamiseen ja tekemiseen ja lopulta varsinaisen leirikoulun toteuttamisen asti. Haastatteluissa on läpikäyty koulutuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä sekä sitä, miten nämä ovat tukeneet omaa oppimista. Lisäksi haastattelun loppupuolella on keskusteltu harjoittelujaksoon liittyvistä seikoista, joskin useammalla haastateltavalla harjoittelujakso oli vielä läpikäymättä. Toimijoiden kanssa keskusteltiin vapaaehtoisten nuorten tehtäväsisällöistä, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tällaisen toimintamuodon heikkouksista, vahvuuksista, uhista sekä mahdollisuuksista. Lisäksi toimijoiden kanssa pohdittiin sitä, minkälainen merkitys vapaaehtoistoimijoilla on heidän arkipäivän toiminnassaan. Haastattelut kestivät noin 20 minuutista tuntiin. 5.4 Arvioinnin eettisyydestä ja luotettavuudesta Kuten kaikessa tutkimuksen tekemisessä, myös ja erityisesti arviointitutkimuksessa tulee pohtia luotettavuuteen ja eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Arvioitsija on aina myös väistämättä vallan käyttäjä, joka voi arvioillaan vaikuttaa osaltaan esimerkiksi hankkeen etenemiseen ja kehittämiseen ja sitä kautta yhteiskunnalliseen toimintaan. Arviointia toteutettaessa ollaan yleensä tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, jotka vaikuttavat ihmisten elämään. Tällöin arvioinnilta vaaditaan sen korkealaatuista toteuttamista. Eettisiä kysymyksiä tulee pohtia koko arviointiprosessin aikana, niin toimeksiannon ja arviointisuunnittelun kuin myös aineiston keruun, analyysin ja raportin vaiheissa. (Robson, 2001.) Eettiset kysymykset liittyvät esimerkiksi kysymyksiin arviointitutkimukseen suostumisesta; toisin sanoen, arviointiin osallistumisen tulisi perustua valinnaisuuteen ja tietoon perustuvaan suostumukseen. Suostumukseen liittyy myös arviointiin osallistuvien oikeus yksityisyyteen: yksilön antamat tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei käytetä muuten kuin arviointitutkimuksen tarkoituksiin. Lisäksi arviointiin osallistuvien nimettömyys varmistetaan heidän antamansa tiedon käytön yhteydessä. (Robson, 2001.) VARES-hankkeen laatimassa rahoitushakemuksessa valtionavustuksen saamiseksi on kirjattu arvioinnin toteutuvan sekä jatkuvana arviointina, itsearviointina että ulkopuolisena arviointina. Hankkeen työntekijöiden kanssa on käyty keskusteluja kesästä 2009 alkaen, jolloin on pohdittu arvioinnin toteutustapoja sekä keskeisiä siinä käsiteltäviä teemoja. Arvioinnin laatija osallistui myös syksyllä 2009 järjestettyyn leirikouluun, jossa läsnäolosta tiedotettiin opiskelijoille jo ennen varsinaisen koulutuksen alkua. Leirikoulun aikana opiskelijoille kerrottiin vielä tarkemmin arvioinnista ja vapaaehtoisia pyydettiin ilmoittautumaan haastattelua varten. Arvioinnin laatija otti yhteyttä myöhemmässä vaiheessa vapaaehtoistoiminnan harjoittelupaikkoja tarjonneisiin toimijoihin haastattelujen sopimiseksi ja kertoi tarkemmin arvioinnin suorittamisesta. Edelleen, arvioinnissa on syytä pohtia sen aiheuttamia riskejä suhteessa hyötyihin. Fyysisten riskien mahdollisuus on yleensä vähäinen, mutta sitä tärkeämpää on pohtia arvioinnin aiheuttamia sosiaalisia, psykologisia ja taloudellisia riskejä. Arviointiin osallistuvat saattavat esimerkiksi kyseenalaistaa oman työnsä mielekkyyttä tai vallitsevia olosuhteita. Arvioinnin tulokset voivat toisinaan myös aiheuttaa muutoksia työtilanteessa. Arviointiin liittyvä riski on myös se, että tuloksia ja suosituksia käytetään väärin tai suoranaisesti vääristellään. Riskien arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota laaja-alaisesti arvioinnin toimintaympäristöön ja siinä toimiviin ihmisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin, jotka ovat heikoimmassa asemassa tai eniten vaaralle alttiita. (Robson 2001.) Arvioinnin laadun ja luotettavuuden tarkastelu ovat myös keskeisiä kysymyksiä arviointiprosessissa. Euroopan komissio on listannut arviointiprosessin laadun osatekijöitä seuraavasti: 15

16 16 1. Arvioinnin tulee vastata siihen tarpeeseen, miksi se on päätetty toteuttaa. 2. Arviointihankkeen on oltava tarkoituksenmukainen eli sen on kyettävä vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin on haluttu vastauksia. 3. Arviointiprosessin tulee olla avoin eli eri yhteistyötahoilla ja osallisilla on oltava mahdollisuus osallistua arviointiprosessiin. 4. Arvioinnin tekijän tulee kyetä rakentamaan järkevä tutkimusstrategia arviointiongelman ratkaisemisen kannalta. 5. Arviointiaineiston tulee olla luotettavaa ja arvioinnin tekijän tulee kertoa avoimesti aineiston rajoista ja mahdollisuuksista. 6. Arvioinnin tekijän tulee soveltaa erilaisia tutkimusmenetelmiä oikeaoppisesti. 7. Uskottavat arviointitulokset seuraavat luotettavien aineistojen käytöstä ja erilaisten menetelmien oikeaoppisesta soveltamisesta. 8. Arvioinnin tekijä on riippumaton ja kykenevä tekemään puolueettomia johtopäätöksiä. Arvioinnin tuloksia voidaan pohtia yhdessä hankkeessa mukana olevien kanssa, mutta johtopäätökset ovat aina arvioitsijan omaa pohdinnan tulosta. 9. Arviointiraportin tulee olla selkeä ja loogisesti etenevä niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. 10. Keskeinen arvioinnin onnistumisen kriteeri on kehittämissuositusten hyödyllisyys. (Virtanen 2007.) 6 VÄLIARVIOINNIN TULOKSET Väliarvioinnin tulosten esitystapa noudattelee luvussa 4 esiteltyä vapaaehtoistoiminnan prosessikuvausta. Ensimmäisenä kuvaillaan vapaaehtoistoiminnan koulutukseen liittyvää tiedotusta sekä oppilaitoksiin että opiskelijoille. Toisessa alaluvussa tarkastellaan varsinaisen koulutuksen sisältöjä. Aineistona tässä hyödynnetään opiskelijoiden antamaa palautemateriaalia sekä haastatteluja. Kolmannessa alaluvussa tarkastellaan koulutuksessa käytettyjä opetusmenetelmiä ja myös tässä tärkeimpänä aineistona ovat opiskelijoiden antama palautemateriaali sekä haastattelut. Myös opiskelijoiden tuottama itsearvointimateriaali toimii seuraavassa arvioinnin aineistona. Neljännessä alaluvussa pohditaan tarkemmin opiskelijoiden kokemuksia koulutuksesta kokonaisuutena. Syksyllä 2009 järjestettyyn purkuparkkiin osallistui vain murto-osa opiskelijoista ja siten esimerkiksi harjoitteluista saatuja kokemuksia ei ole juurikaan pystytty väliarvioinnissa vielä tarkastelemaan. Haastatelluilla opiskelijoilla useimmilla oli myös harjoittelujakso vielä kokonaan tai osittain tekemättä, joten tämäkin rajoittaa harjoitteluun liittyvien teemojen työstämistä. Tämä tehtävä jääkin tarkasteltavaksi suunniteltuun arviointiin hankkeen päättyessä. 6.1 Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen suunnittelu, tiedottaminen ja opiskelijoiden rekrytointi VARES-hankkeen organisaatio koostuu eri työryhmistä, joiden toiminnalle on asetettu omat tavoitteensa. Koulutustyöryhmä koostuu hankkeen työntekijöistä sekä hankkeen kumppaneiden kouluttajista Oulusta ja Oulun seudulta. Koulutustyöryhmän tavoitteena on kehittää vapaaehtoisille suunnattuja perus- ja jatkokoulutuksen sisältöjä, kehittää vapaaehtoistoiminnan koulutusmalli palvelemaan Oulun ja Oulun seudun vapaaehtoistoimintaa sekä osallistua vapaaehtoistoiminnan peruskoulutusten toteuttamiseen kouluttajana hankkeen kouluttajan työparina. (VARES-hanke 2009b.) Koulutuksen suunnittelun tukena on käytetty hankkeessa tehtyä alkukartoitusta nuorille suunnatuista vapaaehtoistoiminnan malleista. Esimerkkeinä ovat toimineet esimerkiksi kansainvälisessä lukiossa toimiva CAS-ohjelma, jonka yhtenä aktiviteettina on vapaaehtoistoimintaan osallistuminen. Oululaiset kansain-

17 välisen lukion opiskelijat ovat toimineet koulun tapahtumissa, partiotoiminnassa ja päiväkodeissa sekä pitäneet erilaisia kerhoja. Anna & Arvo-hankkeessa tavoitteena on puolestaan rakentaa ihmisarvoista vanhuutta ja vahvistaa sukupolvien välistä vuorovaikutusta niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Selvityksessä mainittuja muita nuorten vapaaehtoistoiminnan malleja ovat esimerkiksi kummi- ja tukioppilastoiminta, isostoiminta, 4H-järjestön toiminta sekä Taksvärkki ry:n vuosittain järjestämä taksvärkkipäivä. Kyseisen selvityksen mukaan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista tiedottaminen on ensisijaisen tärkeä tehtävä, jotta nuoret löytävät vapaaehtoistoiminnan ja heitä saadaan tulevaisuudessakin rekrytoitua mukaan toimintaan. (Näppä 2009.) Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen suunnittelu aloitettiin syksyllä Mukana suunnittelussa ovat olleet VARES-hankkeen työntekijöiden ohella Oulun normaalikoulun opetusharjoittelijat. Opetusharjoittelijoiden panos koulutuksen suunnittelussa on todettu hankkeessa varsin merkittäväksi tekijäksi. Opetusharjoittelijat osallistuivat keväällä 2009 pidettyyn ensimmäiseen leirikouluun aktiivisesti opetuksen toteuttajina ja toiminnallisiin harjoituksiin osallistujina. Haastatteluissa lukiolaiset toivat selkeästi esille, että opetusharjoittelijoiden mukana olo koulutuksessa koettiin tärkeänä asia. Aiemmin tehdyissä haastatteluissa peruskoululaisten parissa on tullut esille, että opetusharjoittelijoiden läsnäolo koulussa ja heidän nopeakin vaihtuvuus voidaan kokea myös rasitteena jokapäiväisessä koulutyössä (Alanko 2009). Siten monella lukiolaisellakin näytti olevan ennakko-oletuksia opetusharjoittelijoista ja heihin tutustuminen koulun ulkopuolella koettiin lopulta mielekkäänä asiana. Opetusharjoittelijoiden nähtiin tuovan opetukseen monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Koulutuksen suunnittelussa keskeisenä tehtävänä on ollut myös tiedotusmateriaalin valmistaminen oppilaitoksiin ja opiskelijoille. VARES-hankkeen kouluttajat ovat käyneet henkilökohtaisesti oppilaitoksissa kertomassa koulutuksesta ja sen tarkoituksesta. Tätä informaatio- ja rekrytointitilaisuutta varten on myös laadittu esite, josta löytyy keskeinen informaatio koulutuksesta. Nelisivuisen esitteen etusivulla kerrotaan hankkeen järjestäjästä ja yhteistyötahoista. Seuraavalla sivulla määritellään vapaaehtoistoimintaa ja herätellään lukijaa pohtimaan omia mahdollisuuksia ja motiiveja osallistua vapaaehtoistoimintaan. Kolmannelle sivulle on merkitty leirikoulun toteutustapa, osallistujien määrä, kouluttajat sekä kurssin sisältö. Esitteen takasivulle on koottu vielä VARES-hankkeen työntekijöiden yhteystiedot. Esite toimii hyvänä apuna informaatio- ja rekrytointitilaisuuksissa ja sitä on jaettu myös eri tapahtumissa ja seminaareissa VARES-keskusta ja -hanketta esiteltäessä. Koulutuksen sisältöjen ja muotojen laatimisen jälkeen VARES-hankkeen kouluttajat ovat ottaneet yhteyttä pilottioppilaitosten rehtoreihin ja opinto-ohjaajiin. Näiden keskustelujen aikana on laadittu aikataulu opettajille ja opiskelijoille suunnatun informaatio- ja rekrytointitilaisuuden järjestämisestä kyseisissä oppilaitoksissa. Myöhemmin oppilaitoksiin tullaan nimeämään yhteyshenkilöt, joiden kautta kaikki koulutukseen liittyvä tiedotus tapahtuu. Informaatio- ja rekrytointitilaisuudesta on laadittu tiedotteet koulujen ilmoitustauluille sekä sähköiseen tiedotuskanavaan. Varsinainen tilaisuus on kestänyt noin puoli tuntia ja sen aikana VARES-hankkeen kouluttajat ovat kertoneet koulutuksen sisällöistä ja toteutuksesta diaesityksen avulla. Myös jo aiemmin pidetyn leirikoulun kuvamateriaalia on esitelty tilaisuudessa, jotta opiskelijoille on muodostunut konkreettisempi kuva koulutuksesta. Leirikouluun ilmoittautuminen tapahtuu informaatio- ja rekrytointitilaisuudessa tai jälkeenpäin sähköpostitse kouluttajalle. Kun osallistujien määrä on selvinnyt, on VARES-hankkeen kouluttaja lähettänyt osallistujille leirikoulun infomateriaalin sekä ennakkotehtävän. Ennakkotehtävälle on annettu ohjeistus sisältö- ja muotoseikkojen suhteen; tarkoituksena on, että koulutukseen osallistuvat selvittävät jo ennen leirikoulua kirjallisuutta ja Internetiä apuna käyttäen mitä vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan, minkälaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja on olemassa sekä mikä motivoi ihmisiä osallistumaan toimintaan. Ennakkotehtävän purku tapahtuu leirikoulun alussa. Haastatteluissa opiskelijoilta tiedusteltiin informaation riittävyyttä ja saatavuutta ennen varsinaisen kou- 17

18 lutuksen alkua. Tiedottamiseen oltiin pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Puolentunnin mittainen tilaisuus tarjosi riittävästi tietoa kurssin suorittamisesta, leirikoulun kulusta sekä koulutukseen kuuluvasta vapaaehtoistoiminnan käytännön harjoittelusta. Esite toimi tässä myös hyvänä lisänä. Muutama opiskelija pohti informaation täsmentämistä kurssin laajuuteen liittyen; kahden soveltuvan kurssin suorittaminen tarkoitti osallistumista leirikouluun sekä käytännön harjoittelun suorittamista, eikä kursseja voinut suorittaa erikseen. Lisäksi opiskelijat pohtivat koulutukseen kuuluvan käytännönharjoittelun laajuutta; sen tuominen selkeästi esille heti alussa nähtiin tarpeellisena asiana myös. Koulutuksen laajuus ja vaadittavat suoritukset tuleekin esitellä kattavasti informaatio- ja rekrytointitilaisuudessa. Sähköpostitse lähetetty lisämateriaali leirikoulusta koettiin kuitenkin kattavana. Myös ennakkotehtävä nähtiin hyvänä tapana valmistautua koulutukseen; aiheeseen perehtyminen jo etukäteen antoi virikkeitä ja siten varsinaisessa koulutuksessa aihe ei tuntunut enää niin kaukaiselta. 6.2 Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen sisällöt Vapaaehtoistoiminnan koulutus on toteutettu perjantaista sunnuntaihin kestävänä leirikouluna Pudasjärvellä sijaitsevassa Syötteen Nuoriso- ja leirikoulukeskuksessa. Koulutuksen suunnitteluvaiheessa VAREShankkeen työntekijät pohtivat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia koulutuksen järjestämiseksi perinteisen, teoriapainotteisen lukiokoulutuksen rinnalle. Leirikoulu nähtiin hyvänä tapana järjestää vapaaehtoistoiminnan koulutuksen ensimmäinen soveltava kurssi, joka on laajuudeltaan 38 oppituntia. Leirikoulun aikana käydään läpi vapaaehtoistoimintaa lähinnä teoriassa ja tutustutetaan opiskelijoita vapaaehtoistoiminnan eri muotoihin. Opiskelijoille esitellään myös eri toimijatahoja, joiden parissa vapaaehtoistoimintaa voidaan käytännössä toteuttaa. Leirikoulun ohjelma on jaettu kolmelle koulutuspäivälle teemoittain. Ensimmäisen leirikoulupäivän teemana on Vapaaehtoistoiminnan monet kasvot. Aivan ensimmäiseksi opiskelijat ovat tutustuneet toisiinsa ja heidät on ryhmäytetty toiminnallisten harjoitusten avulla. Ensimmäisen päivän aikana käydään läpi myös ennakkotehtävä ja pohditaan vapaaehtoistoiminnan sisältöjä ja muotoja sekä vapaaehtoistoimijoiden motiiveja osallistua toimintaan. Varsinaisen koulutuksen lisäksi opiskelijoille on järjestetty myös yhteistä iltaohjelmaa. Seuraava kokonainen koulutuspäivä koostuu teemasta Kohtaaminen ja vuorovaikutus, jonka sisältöihin lukeutuvat muun muassa itsetuntemuksen ja -tunnon, minäkuvan sekä toisen ihmisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen pohdintaa. Päivän aikana on järjestetty myös toiminnallista ohjelmaa, jonka aikana lukiolaisilla on ollut mahdollisuus kokeilla esimerkiksi seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa. Ulkoilun yhteydessä he ovat myös osallistuneet ryhmissä erilaisiin ongelmanratkaisuharjoituksiin. Tällaisissa toiminnallisissa harjoitteissa opiskelijat ovat voineet kehittää omia vuorovaikutustaitojaan sekä kehittää toimintatapoja haasteellisissakin tilanteissa. Koulutuksen sisältö onkin rakennettu monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa varsinaisen teoriaosuuden ohella vahvistetaan opiskelijoiden omaa toimijuutta erilaisissa tilanteissa. Palautteen perusteella opiskelijat ovat kokeneet nämä toiminnalliset harjoitteet omaa oppimista tukevina toimintamuotoina sekä tarjonneet myös onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia, joita on läpikäyty myöhemmin ryhmässä. Koulutuksessa onkin ansiokkaasti huomioitu nuorille ominainen tapa opiskella asioita; perinteisen teoriaosuuden ohelle on tuotu myös sellaisia harjoitteita, joissa opiskelijat ovat päässeet itse tekemään ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Viimeisenä leirikoulupäivänä lukiolaisille on esitelty vapaaehtoistoiminnan erilaisia muotoja ja mahdollisuuksia. Lisäksi on pohdittu omien voimavarojen riittävyyttä toimia vapaaehtoisena sekä myös haasteellisissa tilanteissa toimimista. Leirikoulun lopuksi on käyty läpi koulutuksen sisältöjä ja toteutusta vapaamuotoisesti keskustellen. Tässä yhteydessä opiskelijoilta on kerätty myös kirjallinen palaute leirikoulusta sekä itsearvionti omasta oppimisesta. Viimeisen leirikoulupäivän aikana opiskelijat ovat myös saaneet todistuksen koulutukseen osallistumisesta. Palautteessa opiskelijoilta on tiedusteltu asiakokonaisuuksien merkitystä oman oppimisen kannalta. Eri asiasisällöt on listattu palautelomakkeeseen, joista opiskelijat ovat voineet valita kuusi itselleen tärkeintä 18

19 asiasisältöä. Keväällä 2009 järjestettyyn leirikouluun osallistuneet opiskelijat ovat nimenneet tärkeimmäksi asiakokonaisuudeksi vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen kohtaamisen. Lisäksi esittäytymiset ja ryhmäytyminen, vapaaehtoistoiminnan määrittely sekä erilaisten vapaaehtoistoiminnan muotojen ja mahdollisuuksien esittely on koettu tärkeäksi leirikoulun ohjelmassa. Syksyllä 2009 järjestettyyn leirikouluun osallistuneet opiskelijat ovat nimenneet tärkeimmiksi asiakokonaisuuksiksi erilaiset toiminnalliset harjoitteet, jollaisia olivat esimerkiksi seinäkiipeily ja jousiammunta. Tärkeänä asiana nähdään kuitenkin myös viimeisen leirikoulupäivän tarjoama tietous käytännön vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja omista vaihtoehdoista toimia vapaaehtoisena. Lisäksi ensimmäisen päivän ryhmäytyminen ja esittelyt on koettu tärkeiksi teemoiksi leirillä. Neljännelle sijalle on nostettu vapaaehtoistoiminnan teoriapainotteinen osuus. Huomioitava seikka on, että ensimmäisen leirikoulun palautelomakkeessa ei ole ollut mainintaa varsinaisen teoriaopetuksen ohella järjestettävästä toiminnasta, joka toisessa leirikoulussa näytti nousevan tärkeimmäksi aihekokonaisuudeksi. Leirikoulun loppukeskustelussa pohdittiin opiskelijoiden motiiveja osallistua leirikouluun ja myös siinä kävi ilmi, että osalle opiskelijoista juuri tämä teoriaopetuksen ohella järjestettävä toiminta oli keskeinen motiivi koulutukseen osallistumisessa. Nämäkin opiskelijat kuitenkin toivat esille, että vapaaehtoistoimintaan tutustuminen oli ollut mielekästä ja herättänyt pohtimaan omaa rooliaan kyseisessä toiminnassa. Opiskelijat valitsivat palautelomakkeessa myös niitä asioita, jotka kokivat oman oppimisensa kannalta vähemmän hyödyllisiksi. Tällaisia asioita opiskelijat eivät kuitenkaan ohjelmasta juurikaan löytäneet vaan kokivat, että koulutuksen ohjelma oli hyvin suunniteltu ja antoi kattavan tiedon vapaaehtoistoiminnasta ja sen parissa toimimisesta. Ennakkotehtävän purkaminen systemaattisesti koettiin tosin toistona ja jotkut kokivat esimerkiksi yhteisen iltahetken kodalla oman oppimisen kannalta hyödyttömänä. Opiskelijoilla oli mahdollisuus täsmentää valintojaan avoimessa vastauksessa. Näissä vastauksissa tulee hyvin esille nuorten halu tutustua toisiin nuoriin sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia tutussa ryhmässä. Omien mielipiteiden esille tuominen koetaan helpommaksi ryhmässä, jonka jäseniin on voinut tutustua jo paremmin. Tämän vuoksi ryhmäytyminen ja esittelyt koetaankin varsin tärkeänä asiana heti leirikoulun alussa. Myös pohdinnat minäkuvasta ja itsetuntemuksesta koettiin tärkeinä teemoina. Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen sisältö on rakennettu monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Koulutuksessa ei keskitytä pelkästään varsinaiseen vapaaehtoistoimintaan vaan tuodaan selkeästi esille myös itsetuntemuksen ja omien kykyjen ja rajojen tunnustamisen tärkeys sekä vapaaehtoistoimijalta vaadittavien ominaisuuksien merkitys. Eräs opiskelija kuvailee tämän teeman tärkeyttä seuraavasti: voidakseen auttaa muita, täytyy olla sinut itsensä kanssa. VARES-hankkeen työntekijät ovat tuoneet esille opetusharjoittelijoiden roolin merkityksen koulutuksen sisältöjen suunnittelussa; myös haastatteluissa opiskelijat ovat painottaneet heidän merkitystään. Koulutuksen ohjelman kasaaminen sisällöltään monipuoliseksi tukee oppimista ja herättää pohtimaan omia mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena. 6.3 Vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät Tänä päivänä yleisesti jaettu käsitys on, että opiskelijat ovat aktiivisia tiedon tuottajia ja toimijoita oppimistilanteissa. Vaikka luokkahuoneopetuksessa luentomainen opetus onkin edelleen varsin näyttävässä roolissa, käytetään opetuksen tukena muitakin menetelmiä ja hyödynnetään myös tehokkaasti erilaisia teknisiä apuvälineitä. Myös vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa on haluttu hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä monipuolisesti. Koska koulutus tapahtuu leirikoulumuotoisena, on lähtökohta jo erilainen kuin perinteisessä luokkahuoneopetuksessa. Opiskeluympäristö ja tilaratkaisut ovat erilaiset ja myös kouluttajat ovat oman koulun ulkopuolelta. Syötteen Nuoriso- ja leirikeskus on tarjonnut otollisen ympäristön koulutuksen järjestämiseen. Koulutustilassa on voitu hyödyntää esimerkiksi AV-laitteita opetuksen tukena ja tila on mahdollistanut myös ryhmätöiden ja toiminnallisten harjoitusten tekemisen. 19

20 Perinteisen luento-opetuksen ohella koulutuksessa on käytetty ryhmätöitä, opetuskeskusteluita, prosessidraamaa, demonstraatioita, toiminnallisia menetelmiä sekä videoita havainnollistamisen apuna. Palautelomakkeessa opiskelijoita pyydettiin numeroimaan yhdestä kolmoseen ne menetelmät, joiden he kokivat tukevan oppimistaan parhaiten. Selkeästi eniten oppimista tukevia menetelmiä olivat ryhmätyöt, toiminnalliset harjoitukset, demonstraatiot sekä opetuskeskustelut. Perinteinen luento-opetus sijoittui lähinnä skaalalle näinkin voi oppia. Luento-opetus nähtiin hyödyllisenä esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa määriteltäessä ja sen eri muodoista kerrottaessa. Haastatteluissa opiskelijat toivat esille erilaisten opetusmenetelmien käytön tärkeyden; luento-opetus yksistään olisi koettu liian raskaaksi ja erityisesti ryhmissä tehdyt demonstraatiot ja draamaharjoitukset koettiin oppimista tukevina menetelminä. Opiskelijat kokivat, että asia tuli näin lähemmäksi omaa kokemusmaailmaa. Lisäksi esimerkiksi videomateriaali, jossa esiteltiin vapaaehtoistoimijoita arkipäiväisessä auttamistyössä, koettiin havainnollistavana ja vapaaehtoistoiminnasta teoriassa saatua kuvaa konkretisoivana. Opiskelijat toteavat antamassaan palautteessa, että juuri ryhmätyömenetelmät tulee jatkossakin säilyttää keskeisenä opetusmenetelmänä leirikoulussa. Opiskelijat myös kokevat keskustelut hyvänä tapana oppia ja näitä olisi kaivattu jopa enemmän koulutuksen aikana toteutettavaksi. Jotkut opiskelijat kokivat, että keskusteluita olisi voitu käydä mieluummin pienemmissä ryhmissä. Opiskelijoiden mielestä myös luentomateriaalin jakaminen on tärkeä asia; leiriviikonlopun, käytännön vapaaehtoistoiminnan harjoittelun sekä kurssin raportoinnin välissä voi olla pitkiäkin taukoja ja siten olemassa olevaan materiaaliin on helppo palata jälkeenpäin ja palauttaa mieliin leirikoulussa läpikäydyt asiat. Eri opetusmenetelmien käyttö on rytmitetty koulutuksessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi esittäytyminen on tapahtunut toiminnallisen harjoituksen muodossa, jonka jälkeen etätehtävä on purettu ryhmätyönä. Ensimmäisen leirikoulupäivän aikana on ollut myös luento-opetusta, jonka aikana on pohdittu vapaaehtoistoimintaa teoriassa. Näin opetukseen on saatu vaihtelevuutta eikä opiskelijoiden raskaaksi kokema luento-opetus ole kuormittanut ilta-aikaista opetusta liiaksi. Myös toisena leirikoulupäivänä eri opetusmenetelmiä on käytetty vaihtelevasti; päivä on aloitettu edellisen päivän tunnelmia purkamalla vapaamuotoisessa keskustelussa. Tämän jälkeen opiskelijat ovat saaneet suunnitella iltaohjelmaa pienryhmissä, jonka jälkeen on siirrytty luento-opetukseen. Osittain jopa haastaviksi koetut aiheet, kuten itsetuntemus ja -tunto sekä vuorovaikutus on nekin käsitelty pääsääntöisesti ryhmätöinä ja toiminnallisina harjoituksina. Opiskelijoiden mielestä tämä on ollut mielekkäämpi tapa käsitellä kyseisiä asioita, eikä esimerkiksi luento-opetuksessa näiden asioiden havainnollistaminen olisi mahdollista. Draamaharjoitukset on koettu erittäin mielekkäiksi; toisen rooliin meneminen on nähty hyvänä tapana hahmottaa esimerkiksi juuri vapaaehtoistoiminnan parissa tehtävää monipuolista työtä. 6.4 Vapaaehtoistoiminnan koulutus kokonaisuutena Yleinen näkemys koulutuksesta on opiskelijoiden osalta varsin positiivinen. Motiivit lähteä koulutukseen vaihtelivat jonkin verran, mutta useimmilla tärkeimpänä syynä oli lukiokurssien saaminen. Nuorille ominainen tapa toimia ryhmässä ja yhdessä muiden ikäistensä kanssa tuli esille myös toiseksi yleisimmässä syyssä osallistua koulutukseen; uusiin ihmisiin tutustuminen nähtiin tärkeänä asiana koulutukseen osallistumisessa. Varsinainen koulutuksen aihe nähtiin kuitenkin lähes yhtä tärkeäksi kuin kaksi edellistäkin syytä; koulutus tarjosi tiiviin tietopaketin vapaaehtoistoiminnasta, jota osa opiskelijoista oli tehnyt jo aiemmin ja joka toisille oli puolestaan vielä aika tuntematon toiminta-alue. Koulutuksen nähtiin tarjoavan perustietoutta vapaaehtoistoiminnasta sekä omista mahdollisuuksista toimia sen parissa. Monelle vapaaehtoistoimintaan osallistuminen säännöllisesti näytti olevan vielä epätodennäköistä, mutta koulutuksen nähtiin antavan myös virikkeitä myöhempää elämää varten. 20

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot