Kannot suojaan. Koneyrittäjät ja metsäyhtiöt ovat eri mieltä kantokäsittelyn hinnasta ja sen maksajasta. Sivut 10 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannot suojaan. Koneyrittäjät ja metsäyhtiöt ovat eri mieltä kantokäsittelyn hinnasta ja sen maksajasta. Sivut 10 11"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 27. ELOKUUTA 2015 Nro 16 PERUSTETTU 1933 Kannot suojaan Koneyrittäjät ja metsäyhtiöt ovat eri mieltä kantokäsittelyn hinnasta ja sen maksajasta. Sivut Kuva Seppo Samuli Uutinen: Kemeratukia saa odottaa sivut 2 3 Puukauppa: Koivun viilutyvi käy kaupaksi sivu 12 Metsänhoito: Paljonko koivua sekaan? sivut Kokeiltua: Näin terän haritus onnistuu sivu 20

2 2 a j a s s a LYHYET Tornator kasvoi Virossa Metsäyhtiö Tornator kohensi tulostaan alkuvuonna. Liikevoittoa kertyi tammi-kesäkuussa runsaat 28 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Puuta yhtiö luovutti lähes samaan tahtiin kuin vuosi sitten, yhteensä 1,2 miljoonaa kuutiota. Tornator arvioi kysynnän piristyvän syksyllä. Yhtiö kävi vilkkaasti metsätilakauppaa Virossa, jossa sen omistama maa-ala nousi yli hehtaariin. Metsä Wood lomauttaa sahoillaan Metsä Groupin puutuoteliiketoiminnasta vastaava Metsä Wood sopeuttaa kuusisahatavaran tuotantoa Suomessa. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut ja suunnittelee lomauttavansa Vilppulan ja Rengon sahojen koko henkilöstön enintään kolmeksi viikoksi vielä tämän syksyn aikana. Taustalla on markkinoilla vallitseva ylitarjonta ja hintakilpailu, jotka ovat johtaneet suomalaisen sahatavaran heikkoon hintakehitykseen. Heinäkuu hiljensi puumarkkinat Puukauppaa käytiin heinäkuussa totutun laiskasti. Teollisuuden ostot jäivät 1,5 miljoonaan kuutioon, mikä on lähes 2 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin kesäkuussa, mutta lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Tukkia ostettiin yhteensä runsaat kuutiota: kuusitukkia kuutiota ja mäntytukkia kuutiota. Kuivuus uhkaa pohjoisen metsiä Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee boreaalisella vyöhykkeellä nopeammin kuin millään muulla kasvillisuusvyöhykkeellä. Esimerkiksi globaalin lämpötilan nousu neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä merkitsisi 4 11 asteen keskilämpötilan nousua boreaalisella vyöhykkeellä. Samaan aikaan sademäärä lisääntyisi vain vähän. Tämä johtaa lisääntyvään kuivuuteen ja puiden kasvun taantumiseen tai jopa metsäkuolemiin, sanoo dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta. Valkoselkätikka elpyy hitaasti Valkoselkätikan seurannoissa on löytynyt 180 parireviiriä, joilta varmistui 118 pesintää, Metsähallitus kertoo. Metsähallitus kartoitti tikkakantaa yhdessä WWF:n ja lintutieteellisten yhdistysten kanssa. Pesimäaikaisten parireviirien määrissä ei ollut muutoksia viime vuoteen verrattuna. Kanta on kuitenkin hitaasti elpymässä. Uusi kemera tukki metsäkeskuksen MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsänomistajien into uusiin kemeratöihin on tukkinut Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmät. Uuden lain mukaisia rahoitushakemuksia on tehty kesäkuusta alkaen edellisiä vuosia enemmän. Kesän kuluessa saapunut, noin hakemusta ja uusia tulee viikossa, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta kertoo, Hakemusten käsittely alkoi metsäkeskuksessa lomien jälkeen. Samalla käsittelemättä on runsaasti vanhan lain mukaisten kemerahankkeiden toteutusilmoituksia. Niskanen lupaa, että hakemusruuhka saadaan purettua lokakuuhun mennessä. Metsäkeskuksen hankesihteerit ovat häntä pessimistisempiä. Hakemusruuhkaa pahentaa sekin, että ensimmäiset uuden kemeran mukaiset työt ovat jo tehty, ja niistä tulee toteutusilmoituksia. Toteutusilmoituksia ei pidä lähettää, ennen kuin metsäkeskukselta on tullut rahoituspäätös hankkeelle. Kiirehtiminen ei nopeuta tukien saamista, vaan vaikeuttaa hakemusten käsittelyä entisestään, Niskanen toteaa. Hänen mukaansa kemeratukien maksaminen metsänomistajille alkaa lokakuussa. Kemeratukia lähtee maksuun aikaisintaan lokakuussa. Osa tänä vuonna haetuista metsänhoidon tuista siirtyy ensi vuoteen. Kiirehtiminen ei nopeuta tukien saamista, vaan vaikeuttaa hakemusten käsittelyä. Rahat loppuvat, työt jatkuvat Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa arvioi, että metsäkeskukseen kesän aikana tulleiden rahoitushakemusten yhteissumma on noin 25 miljoonaa euroa. Loppuvuoden kemeravaroja on käytettävissä 15 miljoonaa euroa, joten vaje on kymmenen miljoonaa euroa, hän toteaa. Tämä tarkoittaa, että melkoinen osa tänä vuonna tehtävien kemerahankkeiden tuista maksetaan vasta ensi vuonna. Metsänhoitotöitä metsäkeskuksen kemeratukkeuma ei ole hiljentänyt. Kaikki metsurimme ovat taimikonhoitotöissä ja uusia hankkeita suunnitellaan koko ajan, kertoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen. Hän harmittelee tilannetta. Laskutamme metsänomistajia, kun työt ovat valmistuneet. Samalla hankkeista laaditaan toteutusilmoitukset. Kemeravarat ohjautuvat suoraan metsänomistajille, mutta he joutuvat odottamaan tukien saamista pitkälle loppuvuoteen.

3 ajassa 3 Rahoitushakemus ennen metsään menoa Kaikista kemeravaroin tuettavista töistä on ennen töiden aloittamista tehtävä rahoitushakemus, joka lähetetään Metsäkeskukseen. Hakemuksen jättämisen jälkeen työt metsässä voi aloittaa. Metsäkeskus käsittelee hakemuksen ja tekee sen perusteella hankkeesta rahoituspäätöksen. Kun työt on saatu valmiiksi, metsäkeskukselle on tehtävä toteutusilmoitus, jonka perusteella kemeratuki lopulta maksetaan. Rahoitushakemuksen voi tehdä itse tai sen voi teettää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiöiden ammattilaisilla. Kemeravaroin tuetaan taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa, juurikäävän torjuntaa, suometsien hoitoa sekä metsäteiden rakentamista ja kunnostusta. Sähköisesti loppuvuodesta Tällä hetkellä kemerahankkeiden käsittely on 80-lukulaisella tolalla. Hakemukset ja työkuvioiden kartat joudutaan tallentamaan käsityönä metsäkeskuksen tietojärjestelmiin. Virheettömän hakemuksen käsittelyyn hankesihteereiltä kuluu kymmenen minuuttia. Vähänkin epäselvien paperien kanssa tuhraantuu monin verroin kauemmin. Aiemmin tuen saamiseen riitti, että tehdyistä metsänhoitotöistä laadittiin toteutusilmoitus. Nyt samasta hankkeesta on tehtävä sekä hakemus että toteutusilmoitus. Tämä lisää byrokratiaa. Ennakkohakemukset tulivat uuteen kemeralakiin EU:n vaatimuksesta, Niskanen korostaa. Metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta lupaa että vuoden lopulla tilanne helpottuu. Marraskuussa Metsään.fi-palveluun saadaan laajennus, jolla varhaisperkauksen ja nuorten metsien hoitohankkeiden rahoitushakemukset voidaan laatia sähköisesti. Todennäköisesti myös juurikäävän torjuntahankkeiden ilmoitukset tulevat Metsään.fi-palveluun, hän kertoo. Seuraavaksi palvelua on määrä laajentaa niin, että myös näiden työlajien toteutusilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti. Pajusen mukaan myös metsänhoitoyhdistyksillä on valmiit ohjelmat uusien kemeratietojen siirtämiseen. Se voidaan aloittaa heti, kun metsäkeskus saa omat järjestelmänsä kuntoon. Vähemmän kauppoja kalliimmalla hinnalla Hehtaari metsämaata maksoi viime vuonna keskimäärin euroa. MIKKO HÄYRYNEN Metsätilakauppojen määrä väheni vuoden alkupuoliskolla, mutta hehtaarihinnat nousivat, Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto osoittaa. Metsätalousmaan yli kahden hehtaarin kauppojen keski- eli mediaanihinta oli alkuvuonna euroa ja keskiarvohinta euroa hehtaarilta. Hinnat olivat viisi prosenttia viime vuotta korkeampia. Mediaani tarkoittaa tehtyjen kauppojen keskimmäistä hintaa, eli kalliimpia ja halvempia hehtaarihintoja on yhtä paljon. Yksittäiset kalliit hehtaarihinnat nostavat keskiarvoa, mutta eivät mediaania. Hintahaitari on leveä. Kalleinta, lähes euron keskiarvohintaa maksettiin Uudellamaalla. Lapissa keskiarvo oli niukasti yli euroa. Puhtaita metsätilakauppoja tehtiin yhteensä 1 513, mikä on 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vilkkaimmin kauppaa käytiin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta sielläkin kauppojen määrä jäi vähän yli sata kappaletta viime vuotta pienemmäksi. Metsätilakauppa on aiempien vuosien tilastojen perusteella kiivaimmillaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, joten tänä vuonna voidaan vielä kiriä viime vuoden tasolle, johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta ennakoi. Vaikka tilakauppa määrällisesti pieneni, niin kauppahintojen kokonaissumma nousi 14 prosentilla 126,4 miljoonaan euroon. Toissavuoteen verrattuna kauppasumma on kasvanut 27 prosenttia. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus ovat myyneet viime vuosina isoja metsäalueita Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. UPM:n tekemät suuret metsäkaupat näkyvät erityisesti Kainuun ja Pohjois-Karjalan luvuissa. Metsätilakauppojen keskipinta-ala oli Kainuussa toissa vuoden alkupuoliskolla 97 hehtaaria, mutta tänä vuonna 142 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa keskipinta-ala on noussut kahdessa vuodessa 35 hehtaarista 64 hehtaariin. Idässä tilakauppa käy Metsätilakaupat yli 2 ha, alkuvuosi 2015 maakunta lukumäärä pinta-alan keskiarvo keski-arvo kpl ha /ha Uusimaa 30 12, Varsinais-Suomi 57 10, Satakunta 74 17, Kanta-Häme 22 19, Pirkanmaa 95 17, Päijät-Häme 37 19, Kymenlaakso 71 14, Etelä-Karjala 64 12, Etelä-Savo , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa 84 8, Keski-Pohjanmaa 31 23, Keski-Suomi 96 26, Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Kainuu , Pohjois-Pohjanmaa , Lappi 55 48, Ahvenanmaa 2 Koko maa , Lähde: Maanmittauslaitos Yhteismetsää myyntiin Metsähallitus pyrkii tulostavoitteeseensa omaisuuttaan realisoimalla. HANNU JAUHIAINEN Metsähallitus myy kaikki omistamansa yhteismetsien osuudet. Metsähallituksella on osuuksia lähes kaikissa suurissa yhteismetsissä sekä osassa pienempiä. Isojen yhteismetsien osuuksia on jo aiemmin myyty ja nyt laitetaan loputkin myyntiin. Metsähallituksen Laatumaa kauppaa tällä hetkellä esimerkiksi Inarin, Enontekiön ja Kemijärven yhteismetsien osuuksia. Loppukesän aikana myyntiin tulee lisää eri yhteismetsien osuuksia. Maakauppapäällikkö Perttu Finne kertoo, että Metsähallituksen hallinnassa on osuuksia noin viidessätoista yhteismetsässä eri puolilla Suomea. Pienempiä osuuksia on tarjottu suoraan yhteismetsien osakaskunnille ja suuremmat on tulevat yleiseen myyntiin. Tavallisimmin osuuksia myydään tarjousten perusteella. Osuudet on yleensä sidottu johonkin metsätilaan. Kauppa voidaan silloin tehdä metsätilasta tai osuudet laitetaan erikseen myyntiin. Yhteismetsien osakaskunnilla on mahdollisuus lunastaa myyntiin tulevia osuuksia omien säädöstensä mukaisesti. tässä numerossa AJASSA Syysistutukset pääsevät alkuun Sivu 5 Mielikuva metsäalasta vaihtui nopeasti Metsäalalla on silmiinpistävän hyvä yhteishenki, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Marja Viluksela. Sivu 6 Budjettiesitys ei metsäalaa hyväile Sivu 7 Tarjoa metsääsi riistakohteeksi Sivu 8 METSÄSTÄ Sepelkyyhkystä suosituin riistalintu Sivut Shutter Stock Images Uusi metsänomistaja toivoo kärsivällisyyttä Sivut Maanmittarin kaikki työ ei näy Sivu 21 Metsän monet arvoantimet Pelkästään vuosittaisen marjasadon arvo lähtentelee sataa miljoonaa euroa. Sivut PILKKEITÄ Metsäylioppilaiden raskaat uhraukset Sivu 24 Maahanmuuttajat metsäpeuran pelastus Sivu 25 Voiko vesurilla parantaa maailmaa? Ainakin Klaus Virtanen on kohentanut sillä Nepalin naisten asemaa. Sivu 26 Kaukokartoitus ei korvaa maastotyötä Sivu 27

4 4 ajassa METSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU Kävin läpi kahden hehtaarin alueen. Alueella oli tehty harvennus neljä vuotta sitten ja toistakymmentä puuta oli nurin. Kannattaako tuulenkaatoja kerätä? Harrastelija Kannattavuuden voi ajatella niin monelta kantilta. Pelkkä taloudellinen kannattavuus tuossa hommassa saattaa olla kannattamatonta, mutta saahan siinä hyötyliikuntaa ja siistimmän metsän. Pihkanaama Miten sen nyt laskee. Jos itselle haluat työpalkan ja myydä puut yhtiölle, niin ei kannata. Metsuri Motokuski Tuulenkaadot olen pyrkinyt jos suinkin mahdollista korjaamaan pois metsästä. Olen vanhan kansan ihminen, joka pitää tuulenkaatoa rumana ja kansantaloudellisena tappiona, jos hylkää märkänemään. Metsäkupsa Olen kaikki tuulenkaadot, mitä olen löytänyt, kerännyt pinoon. Aina niistä joku euro jää omaan käyttöönkin. Moottorikelkalla ajan. Metsä-Eemeli Ei todellakaan aina kannata, mutta kannattaa muistaa tuo metsätuholaki, mikä velvoittaa korjaamaan tuulenkaadot pois. Hyöteikkö Lähimmältä palstalta keräsin ja samalla harvensin hieman lisää. Paksummat suorat osat jätin vajaa kolmen metrin pätkiksi ja kuorin ne, ohuet haloin suoraan metrin haloiksi metsässä. Sitten kuskasin moottorikelkalla tavarat tienvarteen. Pihkatappi PÄÄKIRJOITUS Metsäala näyttää mallia Yhteiskuntasopimusta sorvattaessa tuli selväksi, että Suomen kilpailukykyä on parannettava. Sen sijaan keinoista mieleen jäi lähinnä työajan pidentäminen, vaikka työtä voi tehostaa myös tavoilla, joista hyötyvät niin työnantajat kuin -tekijät. Vanha viisaus on, että työssään viihtyvä ihminen on paitsi onnellinen myös tehokas. Lisäksi hän on luova. Juuri nyt kyky luoda uutta on tärkeä, kun työelämässä eletään muutosta, jota on vaikutuksiltaan verrattu teolliseen vallankumoukseen. Metsäalalla murros alkoi näkyä jo viime vuosikymmenellä tehtaiden lakkauttamisina. Metsämiesten Säätiössä huoli tulevaisuudenuskon hiipumisesta synnytti idea laajasta metsähyvinvointiohjelmasta. Sen tavoitteeksi tuli auttaa ihmisiä ja samalla parantaa alan kilpailukykyä. Idea sopi hyvin säätiön tarkoitukseen, joka on metsäalan kehittäminen ja metsän parissa toimivien hyvinvointi. NÄKÖKULMA Auta tikkaa Kesän päätteeksi metsästä kuultiin hyviä luontouutisia: valkoselkätikan pesintä oli onnistunut kohtuullisesti ja Suomen uhanalaisimman metsälinnun hidas elpyminen jatkuu. Kannan kohentuminen selittyy ennen muuta aktiivisilla suojelutoimilla. Hyvää kehitystä on myös mahdollista jatkaa, sillä valkoselkätikka voi pärjätä myös talousmetsissä. LUKIJAKUVA Hyvinvointiohjelman viisaita perusajatuksia on, että kaikkein paras tapa kohdata muutos on auttaa sitä syntymään. Ilman Metsämiesten Säätiötä näin laajaa hanketta tuskin olisi saatu aikaan. Säätiö on rahoittanut ohjelmaa jo lähes 1,5 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi yritykset ja yhteisöt ovat sijoittaneet työhön omia varojaan, minkä ansiosta työelämän parantamiseen on viime vuosina investoitu huomattavan paljon. Rahaa on käytetty erilaisiin hankkeisiin, joiden sisältö on vaihdellut haketuksen turvallisuudesta muutoksessa elävän metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointiin. Uusin aluevaltaus on metsäalan johtajien koulutus. Vuonna 2011 käynnistyneen ohjelman asiantuntijana on toiminut Työterveyslaitos ja käytännön toteuttajana Metsäteho. Siellä se tarvitsee kuitenkin apua. Metsänomistajat voivat mahdollisuuksien mukaan ottaa tikan tarpeet metsänhoitotoimissaan huomioon. Esimerkiksi hakkuissa tulisi säästää lehtipuita ja lahopuita, maanmuokkauksessa pitäisi taas varoa rikkomasta maalahopuita ja tilaisuuden tullen sopivia kohteita voisi uudistaa koivulle. JUSSI COLLIN Metsähyvinvointi on ensimmäinen näin laaja ja kokonaista toimialaa koskeva työhyvinvointiohjelma. Se sopii hyvin esimerkiksi siitä, miten työn tuottavuutta ja suomalaisten kilpailukykyä voidaan parantaa. Samalla ohjelma on hyvä osoitus metsäalan kyvystä ja halusta yhteistyöhön. Kukin organisaatio ja yritys joutuu uudistumaan itse, mutta kokemusten jakamisesta hyötyvät kaikki. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Hallituksen tavoite puunkäytön lisäämiseksi 15 miljoonalla kuutiolla, on kunnianhimoinen ja vaatii rinnalleen järeitä keinoja, jotta puu saadaan metsistä liikkeelle. Metsäpolitiikan toimenpiteet (sukupolvenvaihdos, yrittäjävähennys, metsävähennys ja perikunnat) tulisi toteuttaa yhtenä pakettina. Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen blogissaan. gallup Häiritseekö metsämarjojen kaupallinen keruu? Kyllä 38% Ei 62% vastaajia 280 Uusi kysymys: Aiotko tehdä puukaupan? Osallistu kyselyyn osoitteessa Teini-ikäinen hybridihaapa Kuten kuvasta näkee, vahvuus aika lähellä 30:tä senttiä. Vuoden 2000 keväällä istutettu, ja tämäkin kasvukausi vielä hiukan kesken. Jees H-valta Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/lukijoidenkuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 ajassa 5 Kasvatuspäällikkö Jari Peteri arvioi, että Rovaniemen korkeudellakin taimet kehittyvät lämpimän loppukesän ansiosta istutuskelpoisiksi. FAKTA Vähemmän riskejä Havupuiden taimia voidaan istuttaa loppukesän ja alkusyksyn aikana. Riittävän aikaisin istutetut taimet ovat heti seuraavana keväänä valmiina hyvään kasvuun. Syysistutuksessa on vähemmän riskitekijöitä kuin kevätistutuksissa. Syysistutusten määrä on viime vuodet pysytellyt vajaassa 10 miljoonassa taimessa. AJANKOHTAINEN Syysistutuksiin viivästyksiä Etelässä taimitoimitukset on jo aloitettu, pohjoisessa ne viivästyvät noin viikolla. HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuva Syysistutustaimia päästään toimittamaan asiakkaille vasta syyskuun alkupuolella, noin viikkoa normaalia myöhemmin, kasvatuspäällikkö Jari Peteri Fin Forelian Rovaniemen taimitarhalta kertoo. Myöhäisen ja kolean kesän vuoksi taimien kasvu on viivästynyt, ja osa taimista on vielä liian pieniä. Latvojen kehitys on myös vielä kesken. Kasvuaikataulusta ovat Peterin mukaan jäljessä etenkin lämmittämättömissä kausihuoneissa kasvatetut taimet. Niiden keskipituus ylsi viime viikolla juuri ja juuri yksivuotiaita taimelta vaadittuun seitsemän sentin alarajaan. Lämmitetyissä kasvihuoneissa taimet olivat keskimäärin 11 sentin mittaisia. Peteri uskoo, että elokuun alkupuolen lämpimän sään ansiosta taimista tulee vielä ihan kelvollisia. Rovaniemeltä lähtee tänä syksynä noin tainta asiakkaille. Syystaimilla on nyt hyvä kysyntä, sillä viime syksyn aikainen pakkanen verotti osan kevätistutuksiin tarkoitetuista taimista, Peteri sanoo. Etelässä lähes normaalia Pohjan Taimen toimitusjohtajan Rauno Katajan mukaan taimien kehitys on Etelä-Suomessa lähes normaalilla tasolla. Tilanne näytti vielä heinäkuussa sateisen ja kolean alkukesän jälkeen huonolta, mutta sitten säät paranivat suotuisammaksi. Etelässä taimitoimitukset on aloitettu asiakkaille. Pohjan taimi toimittaa tänä syksynä noin kaksi miljoonaa tainta metsään istutettavaksi. Syystaimien osuus on noin 15 prosenttia yhtiön koko tuotannosta. Taimi-Tapio toimittaa tänä syksynä 3 4 miljoonaa tainta syysistutuksiin. Toimitusjohtaja Tero Kauppisen mukaan taimimäärä on selvästi normaalia syksyä suurempi. Viime keväänä oli paikoin pulaa taimista ja osa kevään istutuksista on siirtynyt syksyyn. Kulunut kesä näytti taimien kannalta Kauppisenkin mukaan vielä heinäkuun alussa todella huonolta. Sitten taimet alkoivat kasvaa, ja lopputulos on kohtuullisen hyvä. Taimiaines on normaalia lyhyempää, mutta kelvollista. KOLUMNI Tyypillinen metsuri? Viidenkympin ja viimeisen voitelun välillä oleva tosiäijä? Maalaistalosta tullut kova jätkä? Vai onko sillä väliä, mistä tulee ja mitä sukupuolta edustaa? Itselleni metsäala ei ollut edes mielessä ensimmäisen 28 elinvuoteni aikana. Tulen pääkaupungista, asun kaupungissa. 10 vuoden kotiäitiyden jälkeen aloin 28-vuotiaana etsimään koulutusta, josta valmistua ammattiin. Työkokemusta oli siivoojana, yksityisenä lastenhoitajana ja kauppapuutarhasta kurkkuviljelmällä. Taustaltani olin vihreästi ajatteleva ajokortiton kierrätyksen kannattaja. Kortti tuli ajettua vasta 26-vuotisena. Luin aikuisena työttömänä ammatinvalintaopasta aakkosjärjestyksessä vuoden. Vähänkin kiinnostavan ammatin kohdalla luin tarkempaan ja arjessa mietin jokaisen kohtaamani ihmisen työn luonnetta. Olen ollut aina kiinnostunut valistuneesta kuluttamisesta. Olisin halunnut kuluttaja-asiamieheksi, mutta täällä päin ei ollut siihen valmistavaa koulutusta. Kolmen alaikäisen lapsen yksinuoltajana ei oikein ollut mahdollista lähteä vain koulun perässä. Lopulta yhteishakuuni suodattui sadoista ammateista kaksi, elintarviketyöntekijä ja metsätalouden perustutkinto (silmissäni näin itseni metsäluonnnonhoitajana). Pääsin opiskelemaan metsätaloutta. Viikossa minulle selvisi, ettei sieltä valmistu suoraan metsäluonnonhoitajaksi vaan metsuriksi tai metsäkoneenkuljettajaksi. Jos mielin eteenpäin, olisi lähdettävä muualle jatko-opiskelemaan. Perustutkinto oli kuitenkin saatava, joten jäin. Eläissäini en ollut nähnyt edes raivaussahaa! No, sen kun sain hyppysiini, alkukangertelun jälkeen aloin tosissani tykkäämään sen kanssa työskentelystä. Myös moottorisahaus harvennuksilla oli mukaansa tempaavaa työtä. Huomasin pärjääväni. Kanssaopiskelijat olivat pääosin teinejä, joista mummo voi painua kotiinsa lapsia hoitamaan. Teinien kanssa oli aluksi vaikea tulla toimeen, koska olin aikuinen ja nainen. Kurssimme minua vanhempi mies oli heistä ok. Itse suhtauduin opiskeluun kuin olisin ollut töissä. Moni oli siellä vain, koska ei muualle päässyt. Kevätlukukaudella ajattelin jo, että minusta voi tulla metsuri vallan hyvin. Valmistuin hyvin arvosanoin 32-vuotiaana. Seuraavalla viikolla valmistumisesta olin yhtiöllä kesätöissä raivaamassa. Seuraavana keväänä metsurin pesti jatkui ja minut vakinaistettiin. Jo kymmenen vuotta tällä tiellä. Sukupuolta en itse juuri ajatellut. Enemmän epäilyt tulee ulkopuolisilta ja kummastelu: Eikö se ole kauhean raskasta työtä? Olen ollut myös siivoojana, ei ole herkkua sekään. Tai tehdassalissa kesähelteillä tai puutarhassa puurtamassa. Nykyaikana ei pidä enää jaotella ammatteja sukupuolen mukaan. Naisia on metsureina, poliiseina, armeijassa, palomiehinä, metsäkonekuskeina. En ole feministi, mutta en pidä tytöttelystä. Kun on ammatti josta tykkää ja jonka osaa, merkitsevää on, että itse hyväksyy itsensä ja työnantaja palkkaa töihin. Ammattitaito ja se, mitä on korvien välissä, ratkaisee pärjäämisen ei se, mitä on koipien välissä. Hillevi lehmusjärvi Kirjoittaja on metsuri ja Puuliiton valtuuston jäsen.

6 12 ajassa 15% Paperi- ja kartonkiteollisuuden uusien tilausten kasvu kesäkuussa vuodentakaisesta. Lähde: Tilastokeskus puukauppa Kiinasta kahtalaista MIKKO HÄYRYNEN Kiinan talous yskii ja devalvaatiot heikentävät ostovoimaa, mutta maasta vastikään vienninedistämismatkalta palannut Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori tuo kannustavaa viestiä. Vaikka talouskasvu heikkenee, niin kasvu on kuitenkin muita markkinoita kovempaa. Kiina pyrkii hillitsemään asuntojen hintakuplaa. Pekingissä yksityiset eivät saa ostaa kuin yhden asunnon ja asuntolainaa varten vaaditaan aiempaa suurempaa omarahoitusta. Kiina on Suomelle suurin kuusisahatavaran vientimaa ja vienti kasvoi alkuvuonna yli puolella. Vienti on etenkin pintalautaa, jota lankkujen sahauksessa tulee tietty määrä muiden sivutuotteiden tapaan, ja jonka määrää ei voi kasvattaa. Suurin osa sahatavarasta käytetään huonekaluihin ja etenkin lastenhuoneiden huonekaluihin. Kiinalainen maku on, että oksat eivät saa näkyä, ja laudat pätkitään oksattomiksi. Kiina alkaa ostaa myös järeämpää sydäntavaraa, jolloin tuotantoa voi suunnitella Kiinan kysynnän varaan. Suomelle myönteinen trendi on, että trooppisten lehtipuiden saatavuus heikkenee ja kysyntä suuntautuu havutavaraan, joskin halvimpien laatujen osalta Suomi ei pysty kilpailemaan Kanadaa ja Venäjää vastaan. Metsän halutuinta ta Koivun viilutyvillä on niin kova kysyntä, että ostamiseen käytetään salaisia agentteja. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA METSO, kuva Viilukoivu on arvokkainta mitä tavallinen talousmetsä tuottaa, ehkä erikoispuuksi laskettavaa sorvivisaa lukuun ottamatta. Viilukoivun hankinta-alueen pohjoisraja on valunut etelämmäs, sillä Pohjois- ja Keski-Suomen valmistajat, Iissä toiminut Nordic Veneers ja Rautalammin Viilutuote menivät konkurssiin muutama vuosi sitten. Etelässä kilpailu on entistä kovempaa. Viilutehtaita ovat Mahogany Oy Lohjalla ja Kotkan Viilutehdas KVT Oy nimensä mukaisesti Kotkassa. Lisäksi maan isoimpiin mekaanisiin puujalostajiin kuuluvan Koskisen Oy:n tuotevalikoimassa on myös koivuviilu. Käytettäisiin, jos saataisiin Jos saataisiin, niin hyvälaatuista koivun tyvitukkia käytettäisiin kuutiometriä vuodessa, kolmatta Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo Koko maa Kantohinnat 53,88 54,11 41,6 15,71 16,62 15,43 22,64 22,26 Uudistushakkuu 55,74 55,12 43,25 17,63 17,94 17,29 24,57 22,70 Harvennushakkuu 47,17 46,53 37,08 14,93 14,94 14,52 20,72 20,30 Ensiharvennus 11,67 10,62 11,56 Hankintahinnat 57,22 55,8 46,1 28,11 29,95 29,09 32,11 27,02 KYMI-SAVO Kantohinnat 55,53 54,70 42,88 15,40 16,70 15,05 21,62 22,58 Uudistushakkuu 57,25 55,82 44,49 17,14 18,04 16,94 Harvennushakkuu 48,95 46,68 38,18 15,19 15,15 14,84 21,16 Ensiharvennus 11,42 10,96 11,42 Hankintahinnat 57,17 54,77 45,45 29,11 29,12 28,74 Etelä-Suomi Kantohinnat 55,18 55,76 43,05 15,55 17,46 15,49 22,49 Uudistushakkuu 56,90 56,60 44,94 16,57 18,66 17,24 24,22 Harvennushakkuu 48,35 48,49 15,19 15,51 14,79 21,81 Ensiharvennus 11,59 11,80 Hankintahinnat 60,46 57,69 45,35 29,59 31,1 29,87 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 53,82 53,12 16,4 16,75 16,19 23,02 25,09 Uudistushakkuu 55,68 54,02 18,12 17,87 17,77 25,53 26,04 Harvennushakkuu 46,76 45,06 15,22 14,14 14,17 21,18 Ensiharvennus 12,02 Hankintahinnat 54,58 53,02 28,35 28,41

7 ajassa 13 Muotoonpuristettua viilua käytetään pintamateriaalina mitä erilaisimmissa kohteissa lampun varjostimista kiväärin periin ja kitaran kauloihin, Kotkan viilutehtaan Markku Lappalainen näyttää. varaa vuotta toimivan Kotkan Viilutehtaan toimitusjohtaja Markku Lappalainen sanoo. Mutta kun ei saada. Tutun toiminnanjohtajan kanssa on laskettu, että hakkuumäärästä viilukoivua on kolme promillea. Kyhmytön, suora, oksaton, Lappalainen luettelee laatuvaatimuksia. Latvaläpimitta minimissään 28, maksimissaan 60 senttiä. Pituus vähintään 2,2 metriä. Pyrimme ostamaan täysiä rekkakuormia, mutta nuppikuormatkin kelpaavat. Pienin kuorma tuotiin traktorilla ja kaukaisin kuorma tuli Joensuun pohjoispuolelta. Viilutyvet luokitellaan kolmeen luokkaan. Parhaimman laadun hinta tehtaalle tuotuna on suurin piirtein havutukin kantohinta kolminkertaisena. Mitä tahansa ei kuitenkaan makseta, sillä Baltian tuotanto asettaa hintakaton. Salaiset agentit Kotkan Viilutehtaan puunhankinta on kolmen välittäjän käsissä Päijät-Hämeessä, Järvi-Suomessa ja Joensuun alueella. Lappalainen ei kuitenkaan kerro, keitä nämä salaiset agentit ovat. Laatutyvien hankinta on kuin pilkkikilpailua, kalapaikat pidetään omana tietona. Muuten kilpailijat tarjoavat pikkuisen päälle ja ostavat kaikki. Lappalainen pitää eteläsuomalaisen koivun laatua jokseenkin heikkona. Hän huokaa, että voi kun aikoinaan olisi kasvatettu sekametsiä, jolloin kilpailu kuusen kanssa olisi kuivattanut alaoksat. Nykyiset istutuskoivut ovat pientä oksaa täynnä, viilu kuin haulikolla ammuttua. Oksien lisäksi laatua pilaa ruskotäpläkärpäsen toukka. Lappalaisen tuntuman mukaan hyönteisviat ovat yleistyneet Järvi-Suomen alueella. Vioitusta ei voi havaita pystypuusta ja vaikeaa se on kaadetustakin. Älyttömän hankalaa Metsänhoitoyhdistys Uusimaa toimittaa koivutukkia useaan osoitteeseen. Toiminnanjohtaja Timo Leirimaa vahvistaa, että huippulaadun viilukoivua löytyy tavattoman vähän. Jos yhdistys yrittäisi hankkia hakkuukauden aikana edes 500 kuutiometriä viilukoivua pinoon, se vaatisi yhden miehen työpanoksen. Koivutukkien lajittelu laadun mukaan ja toimittaminen eri ostajille on vaikeaa. Koivun käyttäjiä eivät kiinnosta rungon muut osat jos paras tyvitukki on myyty muualle. Metsänomistaja voi myydä yksittäiset viilutyvet itsekin, mutta silloin väli- ja latvatukki uhkaavat jäädä käsiin. Parhaat rungot kasvavat havupuuston sekapuustona. Puhtaissa koivikoissa ruskotäpläkärpänen jyllää. Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kantohintojen kehitys Etelä Suomi /m³ Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Koko maan viikko-ostojen määrä 2013 Miljoonaa m³ 1,5 1,2 0,9 0,6 0, m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla viikot 1 34, vko Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI Kantohinnat 54,83 54,73 40,49 15,73 16,88 15,37 21,62 Uudistushakkuu 56,91 55,75 42,03 17,27 18,33 17,46 Harvennushakkuu 48,61 47,27 36,75 15,75 15,19 14,81 21,55 Ensiharvennus 12,05 11,58 Hankintahinnat 57,23 56,78 29,39 30,26 29,29 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 51,96 50,36 15,96 16,19 15,57 22,62 23,88 Uudistushakkuu 53,91 51,68 18,06 17,14 17,30 25,15 25,54 Harvennushakkuu 45,15 43,77 14,25 13,32 19,82 Ensiharvennus 11,53 10,31 Hankintahinnat 54,36 54,79 26,31 29,06 SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,83 52,42 40,82 15,13 15,39 15,24 21,83 22,73 Uudistushakkuu 55,74 53,33 42,55 17,27 16,78 17,15 Harvennushakkuu 46,55 45,29 36,49 14,54 14,11 14,68 19,98 Ensiharvennus 11,4 9,72 11,88 Hankintahinnat 55,69 53,68 46,83 27,92 27,81 29,13 LAPPI Kantohinnat 48,05 44,89 16,24 15,91 20,05 Uudistushakkuu 49,56 46,16 18,67 17,47 25,01 Harvennushakkuu 43,79 14,56 14,9 19,02 Ensiharvennus 13,01 Hankintahinnat 27,53 27,3

8 14 M E T S METSÄNHOITO Koivua havupuutaimikon sekaan Lehtipuusekoitus täydentää kuusi- ja mäntytaimikkoja, mutta havupuille pitää antaa alkuvaiheessa riittävä etumatka. ä s t ä VALTTERI SKYTTÄ MIKKO RIIKILÄ Sekametsän syntymistä on Suomen oloissa usein lähes mahdotonta estää. Etenkin koivuja ilmestyy luonnostaan istutettuihin tai kylvettyihin havupuutaimikoihin. Koivut täydentävät parhaimmillaan muutoin vajaata havupuutaimikkoa, mutta sopivan lehtipuusekoituksen aikaan saaminen vaatii työtä. Havupuutaimikon varhaisperkauksessa lehtipuuta ei tarvitse säästellä, mutta taimikon harvennusvaiheesta eteenpäin prosentin lehtipuusekoitus voi lisätä etenkin kuusikon tuottoa. Koivuille täysperkaus Rauduskoivu, kuusi ja mänty alkavat kasvaa samaa tahtia, kun eri puulajien pituus on taimikossa noin kaksi metriä. Tätä aikaisemmin havupuutaimia isommat koivut on siis perattava pois. Varhaisperkauksessa vapautetaan kasvatettavat havupuut lehtipuun kilpailulta. Koivuja ei tule säästellä, vaan ne voidaan kaataa kaikki. Varhainen täysperkaus ei silti vaaranna koivusekapuuston syntyä taimikkoon. Pienimpiä koivuja jää aina väkisinkin sen verran kaatamatta, että taimikon sekaan muodostuu riittävä koivikko, sanoo erikoistutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskus Lukesta. Taimikon aukkopaikkoihin kannattaa varhaisperkauksessakin jättää koivuja, jos niitä on tarjolla. Tavallisimpia perkauskohteita ovat 4 6 vuoden ikäiset istutetut kuusentaimikot. Aukkopaikkoihinkaan ei pidä jättää taimia pidempiä koivuja, jos valinnanvaraa on. Koivun vesak- varhainen täysperkaus ei vaaranna koivusekapuuston syntyä. kopuskat tulee myös ehdottomasti poistaa, Saksa neuvoo. Sekoitus ratkaistaan toisella hoitokerralla Varsinaisia ratkaisuja lehtipuusekoituksen suhteen tehdään taimikon toisella hoitokerralla eli taimikon harvennuksessa. Kuusentaimikot harvennetaan, kun taimikko on saavuttanut noin kolmen metrin pituuden. Männyntaimikoissa kannattaa odottaa kunnes taimet ovat 5 7-metrisiä. Tässä vaiheessa taimikon sekaan voi jättää runkoluvusta laskien prosenttia koivuja, ensisijaisesti rauduksia, jos niitä vain löytyy. Turv la sekapuiksi kelpaavat hieskoivutkin. Taimikon harvennuksessa jätettävät koivut saavat olla havupuutaimien mittaisia. Koivuja ei kannata jättää kahta metriä lähemmäs kuusia, muuten kuuset kärsivät lehtipuista. Pieni aukko ei juuri vähennä puuston tuotosta, todennäköisesti liian lähelle havupuuta kasvavasta koivusta on enemmän haittaa, Saksa arvioi. Havupuiden sekaan jätettävissä koivuissa tulee aina suosio rauduskoivua. Rauduskoivusta tulee hieskoivua todennäköisemmin hyvälaatuista ja arvokasta tukkipuuta, sillä hieskoivu on puuntuotokseltaan noin 25 prosenttia rauduskoivua heikompi. Kuusten seassa laatukoivua Mänty-koivusekametsän ja kuusi-koivusekametsän myöhemmissä harvennuksissa koivua tulee jättää kasvamaan eri tavalla. Männikössä koivua kannattaa harventaa rankemmin niin, että päätehakkuussa on käytännössä jäljellä enää mäntyjä. Kuusikossa rauduskoivun osuu- Poista koivua harvennuksissa. Mänty-koivusekametsä kasvaa nuorena hyvin, mutta varttuneella iällä huonommin. Päätehakkuussa koivua tulee olla seassa enää hyvin vähän. den voi säilyttää jopa 25 prosentissa päätehakkuuseen saakka, jos luvassa on arvokkaita koivutyviä. Ylispuukasvatuksessa kuusi-koivusekametsää voi kasvattaa myös kaksijaksoisena. Selvästi kuusentaimia pidempiä rauduskoivuja eli ylispuita jätetään taimikonhoidossa puuta kuusikon päällyspuustoksi. Ensiharvennuksessa puolet koivuista poistetaan ja kuusikko harvennetaan. Toisessa harvennuksessa parhaat, tukkipuiksi kasvaneet koivut poistetaan. Hyvin hoidettu kuusi-koivusekametsä tuottaa 3 5 prosenttia enemmän puuta kuin puhdas kuusikko. Lehtipuusekoitus täydentää havupuutaimikon puutteita. Se tuo metsään myös monimuotoisuutta ja erilaista maisemaa. Juttua varten on haastateltu myös Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Kari Mielikäistä.

9 METSÄSTÄ 15 Vinkit lehtipuusekoituksen syntyyn Jätä lehtipuita nuoressa taimikossa vain selkeisiin aukkokohtiin. Perkaa muut lehtipuut surutta pois. Pitkät nurin. Varttuneeseen havupuuvaltaiseen taimikkoon jätettävät koivut saavat olla enintään ympärillä olevien havupuutaimien mittaisia. Suosi raudusta. Siemensyntyinen rauduskoivu on usein kannattavin sekapuu havupuutaimikoissa. Parhaat koivutukit kaadetaan tavallisesti kuusten seasta. Koivusta ei ole enää havupuille vaaraa, kun taimet ovat kaikki noin kaksimetrisiä. Myöhemmässä harvennuksessa valitaan lehtipuusekoitus lopullisesti. Jätä istutuskuusikkoon koivuja taimikonhoidossa prosenttia eli puuta/hehtaari. Anna etumatkaa. Kookkaita koivuntaimia kannattaa jättää aukkokohtiinkin vain pakon edessä. Havupuiden etumatka koivuun nähden riittää, kun kaikki taimet ovat samanaikaisesti noin kaksimetrisiä. Jätä mäntytaimikkoon koivuja taimikonhoidossa 10 prosenttia eli noin 200 hehtaarilla. Pidä koivu aluksi lyhyempänä Havupuiden ja taimikkoa täydentävien rauduskoivujen pituudet, kun tavoitteena on tasapituinen sekametsä. Havupuiden pituus, m Mänty, tuore kangas Rauduksen pituus Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen kangas Säästä yksittäisiä pihlajia, raitoja ja haapoja, jos ne eivät haittaa havupuutaimien kehitystä. 1 1,5 2,0 2,5 3,0 Lähde: Taimikonhoito-kirja, Luke 0,7 1,3 2, ,8 1,5 2, ,4 1,0 1,7 2,4 3,0 Poista mäntytaimikosta aina haavat, sillä ne levittävät mäntyjen kasvaimia haittaavaa versoruostesientä. Sekametsä hyödyntää paremmin ravinteita VALTTERI SKYTTÄ Luonnonvarakeskus julkaisi kesän korvalla uuden sekametsätutkimuksen, joka on herättänyt keskustelua tämänkin lehden lukijakirjoitusosastolla. Mallilaskelmiin perustuvan tutkimuksen mukaan kuusi-koivusekametsä tuottaa eniten puuta, kun puista puolet on aluksi koivuja. Männyn kanssa paras puuntuotoskyky saavutetaan puolestaan, jos koivuja on mäntyjen seassa kymmenen prosenttia. Mallinnustulos tarvitsee vielä lisätutkimusta muun muassa siinä, miten kasvu jakautuu eri puutavaralajeittain ja miten sekametsästä saadaan paras tuotos irti eri harvennuksissa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Ravinteita eri kerroksista Mäkipään mukaan sekametsien hyvä kasvu johtuu siitä, että puut pystyvät käyttämään tehokkaammin maaperän ravinteita kuin yhden puulajin metsissä. Kun sekoitetaan kaksi puulajia, jotka ovat vaatimuksiltaan erilaisia, puuyksilöiden välinen kilpailu on pienempää kuin yhden puulajin metsikössä. Esimerkiksi koivu ja kuusi ottavat juurillaan ravinteita eri maakerroksista. Merkittävin tekijä puiden kasvussa on maaperän typpi, ja sitä sekametsä hyödyntää paremmin. Metsänpohjan karikkeen hajoamistoiminta on myös sekametsissä vilkkaampaa ja täydellisempää, koska seassa on lehtipuukariketta, Mäkipää sanoo. Myös havupuusekametsät eli mänty-kuusimetsät kasvavat tutkimuksen mukaan paremmin kuin yhden puulajin metsiköt. Sekametsän etuihin voi kuulua se, etteivät puunmyyntitulot riipu vain yhden puutavaralajin hinnasta. Samoin sekametsä voi ehkäistä yhden puulajin metsiköihin kohdistuvien hyönteis- ja sienituhojen voimaa.

10 22 METSÄSTÄ Parempiin suihin Metsissä kypsyy tänä vuonna runsaasti marjoja. Valtaosan niistä syövät metsäkanalinnut, karhut ja metsän pieneliöt. Ilman ulkomaisia marjanpoimijoita marjakauppa loppuisi Suomesta. LIINA KJELLBERG, teksti ANNA BACK, kuvitus 750 miljoonaa kiloa. Sen verran Suomen metsät voivat enimmillään vuodessa tuottaa marjaa. Tänä vuonna määrästä ei jäädä kauas. Nyt on selkeästi menossa hyvä vuosi. Sekä mustikan että puolukan satomäärät nousevat tänä vuonna 300 miljoonan kilon nurkille. Muita luonnonmarjoja kypsyy kaikkiaan 50 miljoonaa kiloa, arvioi Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Kauko Salo. Kaikkiaan metsissä kypsyy siis tänä vuonna noin 650 miljoonaa kiloa marjoja. Luvun hahmottaminen vaatii vertailua: Litra mustikoita painaa noin 700 grammaa, litra puolukoita noin 600 grammaa. Marjasato nousee siis reiluun miljardiin litraan. Samaan kilomäärään taas päästään, jos pinotaan päällekkäin esimerkiksi noin Ponssen Scorpion-harvesteria. Luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio on tosin varovaisempi arviossaan. Hänen mukaansa mustikkaa tuli hyvin Etelä- ja Keski-Suomeen mutta ei pohjoiseen. Puolukan sadon hän ennakoi jäävän melko heikoksi, mutta lakan satokausi on ollut hyvä. Murto-osa talteen Runsas marjasato on saanut ihmiset metsään, mutta eniten tilanteesta hyötyvät metsäkanalinnut sekä karhut ja muut metsän nisäkkäät. Ne syövät marjasadosta noin puolet. Ihmiset poimivat marjamäärästä vain kymmenisen prosenttia, loppu katoaa pieneliöiden ja mikrobien suihin. Usein harmitellaan, että mustikat mätänevät metsiin. Se on harhaluulo, josta voitaisiin jo luopua. Ihminen pärjää kyllä ilman mustikoita mutta metsän eläimet eivät, Salo sanoo. Mihin metsästä poimitut marjat päätyvät? Salon mukaan valtaosa marjoista, hyvänä vuonna noin 50 miljoonaa kiloa, poimitaan omiin tarpeisiin. Eniten marjaa saadaan yleensä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Elintarviketeollisuudelle myytävien marjojen määrää kartoittaa Maaseutuvirasto vuosittain tehtävän Marsi-tutkimuksen avulla. Viime vuoden luvut kertovat, että luonnonmarjoja poimittiin teollisuuden tarpeisiin vajaat kymmenen miljoonaa kiloa. Luvusta puuttuu kuitenkin osa marjoja ostavista yrityksistä ja torikaupasta. Salo arvioi, että tämä nostaa määrää muutamalla miljoonalla kilolla. Myyntimäärät nousussa Tänä vuonna marjoja poimitaan myyntiin todennäköisesti viime vuotta enemmän. Ennätykset saattavat paukkua. Esimerkiksi mustikkaa poimitaan yleensä myyntiin viidestä kuuteen miljoonaa kiloa, mutta tänä vuonna määrä voi lähennellä kymmentä miljoonaa kiloa. Taustalla on Salon mukaan hyvän marjasadon lisäksi se, että ulkomaisia marjanpoimijoita on Suomessa tänä vuonna ennätysmäärä. Viime vuonna ulkomaiset marjanpoimijat poimivat myyntiin menevästä luonnonmarjasta lähes 80 prosenttia. Ilman ulkomaisia marjanpoimijoita marjakauppa loppuisi Suomesta. Suomalaiset poimivat kyllä ahkerasti mutta omaan laariin, Salo sanoo. Samaa mieltä on Arktisten Aromien Moisio. Väitetään, että ulkomaisista poimijoista ei jää tuloja Suomeen. Se ei pidä paikkaansa. Marjakauppa työllistää kuljetusyrityksiä valtavasti, ja Länsi- Suomi Poimintatulot pohjoiseen Marjanpoimijoiden tienaamasta lähes 15 miljoonasta eurosta valtaosa tulee Pohjois-Suomessa kerätyistä marjoista. Lähde: Marsi 2014 Lapin lääni Oulun lääni Itä- Suomi marjoja ostavat ja jalostavat yritykset työllistävät ympärivuotisesti yli 1200 henkilöä, hän sanoo. 50milj. kg Poimitaan omiin tarpeisiin. Lapin lääni Panoksia jalostukseen Mitä teollisuus tekee ostamillaan marjoilla? Moision mukaan valtaosa menee vientiin. Kaikkiaan Suomesta viedään marjoja noin 20 maahan. Mustikkaa viedään eniten Kiinaan, Saksaan ja Japaniin, puolukkaa Saksaan ja Itävaltaan. Siihen, miten paljon teollisuus ostaa marjoja, vaikuttavat Moision mukaan sekä satomäärät että kansainvälinen marjakauppa. Jos Eurooppaan tulee esimerkiksi Kiinasta puolukkaa, ostavat yritykset sitä, sillä se on halvempaa kuin suomalainen puolukka. Mustikan kysyntään taas vaikuttaa se, miten paljon sitä saadaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Venäjältä, Baltian maista ja Ruotsista. Mustikka kypsyy siellä aiemmin kuin Suomessa. Marjoista valmistettujen tuotteiden vienti on kasvussa, mutta usein Suomen rooli on olla puhtaasti tavarantoimittaja. Marjajauheet ja -liköörit sekä kuivatut marjat tekevät kyllä kauppansa, mutta mehuilla ja hilloilla suomalainen teollisuus ei pärjää kansainvälisille jäteille, Moisio sanoo. Hänen mukaansa Suomi on myös jäljessä kehityksestä. Marjatuotteita kehittävä teollisuus on vakiintunut Japaniin, Kiinaan, Italiaan ja Saksaan, ja kuluttajamarkkinoille pääsy vaatii kokonaan uudenlaisten tuotteiden kehittämistä. Teollisuuden Suomessa käyttämistä marjoista suuri osa tulee ulkomailta, varsinkin Ruotsista. Miljoonien arvosta Miten arvokas metsissämme kypsyvä marjasato on? Salon

11 METSÄSTÄ 23 Usein harmitellaan, että mustikat mätänevät metsiin. Se on harhaluulo, josta voitaisiin jo luopua. Ihminen pärjää kyllä ilman mustikoita mutta metsän eläimet eivät. Itä Suomi UUTINEN vuonna Suomesta viedään marjoja noin 20 maahan. Länsi Suomi Ruotsalainen metsäammattilainen ennen ja nyt. Sädekehä himmeni JUSSI COLLIN Oulun lääni laskelmien mukaan koko marjasadon arvo on miljoonaa euroa. Myyntiin poimituista marjoista saatiin Marsi-tutkimuksen mukaan viime vuonna vajaat 15 miljoonaa euroa. Metsistä saatavia kantorahatuloja marjoilla ei kuitenkaan kateta. Esimerkiksi viime vuonna bruttokantorahatuloja kertyi lähes kaksi miljardia euroa. Parisataa harvesteria marjarahoilla sen sijaan ostaisi. x 200 Marjarahatuloilla ostaisi parisataa harvesteria. Ympäristötietoisuuden vahvistuminen ja 70-luvuilla näkyi myös metsäammattilaisten arvostuksessa. Uudet tuulet tuntuivat ensin Ruotsissa, ja lokakuussa 1980 Metsälehti raportoi ruotsalaisten metsänmiesten maineen rajusta muutoksesta. 20 vuotta sitten ruotsalainen metsäammattimies oli vielä kaikkien rakastama pyhimys, aluemetsänhoitaja Bengt Brynte kertoi lehdelle. Metsänhoitajaan luotettiin myös suurena luonnonystävänä, joka istui yleensä esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa. 60-luvun jälkeen tilanne kuitenkin muuttui: Alkoi kuulua väitteitä, että metsänhoitajat eivät ymmärrä mitään luonnosta. Metsäammattimiehestä tuli pirun lähettiläs tai vähintään hänet leimattiin valtaa pitävien edustajaksi, jota vastaan piti hyökätä. Brynten mielestä metsäammattilaiset saivat syyttää tilanteessa osin itseään. Ammattiylpeyteen on saattanut sekoittua omahyväisyyttä tyyliin mehän nämä asiat tiedämme paremmin kuin muut. Lisäksi on usein vaiettu, kun olisi pitänyt selittää metsänhoidon perusasioita. Ratkaisuksi löytyi avoimuus ja keskustelu. Politiikkamme on tänään se, että emme yritä salata mitään, vaan selitämme metsätalouden toimintaa ja olemme varautuneet keskusteluihin. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein.

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää metsien tarjoamia luonnonantimia. Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Suomessa

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot