Pomoottori ry:n toiminnan ja rahoitettujen Leader-toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ohjelmakaudella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pomoottori ry:n toiminnan ja rahoitettujen Leader-toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ohjelmakaudella 2007-2013."

Transkriptio

1 Pomoottori ry:n toiminnan ja rahoitettujen Leader-toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ohjelmakaudella Arviointiraportti Eliisa Vesisenaho

2 1. JOHDANTO 1.1. Mitä on Leader-toiminta? Leader-toiminta on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisällytetty tapa tehdä paikallista kehittämistyötä, joka pohjautuu aiemmin toteutettuun Euroopan Unionin LEADER-yhteisöaloiteohjelmaan. Sen avulla edistetään maaseudun taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia rahoittamalla pienimuotoisia kehittämishankkeita. Toiminnan lähtökohtana on omaehtoinen kehittäminen; ideat tulevat maaseudun asukkailta itseltään. Rahoituksen edunsaajat ovat siis paikallisia ruohonjuuritason toimijoita ja ryhmiä. Leaderin kautta tuetaan mm. yhdistysten ja pienyritysten kehittämistä, kylätoimintaa, koulutusta ja asukkaiden aktivoimista. LEADER-ohjelman käytännön toteutuksesta ja rahoitettavien hankkeiden valinnasta vastaavat paikalliset toimintaryhmät, jotka toimivat yhteistyössä eri alojen organisaatioiden ja edunsaajien kanssa. Suomessa toimi ohjelmakaudella Leader-toimintaryhmää. Toimintaryhmien ulospäin näkyvin toimintamuoto on paikallisten maaseudun kehittämishankkeiden ja mikroyritysten rahoittaminen sekä siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaiheissa Pomoottori ry Pomoottori ry on vuonna 1997 perustettu paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka on toiminut alkuun niin sanottuna POMO-ryhmänä, sitten vuosina Leader+ -toimintaryhmänä ja viimeisimmäksi ohjelmakauden Leadertoimintaryhmänä toteuttaen Diversiteetti -kehittämisohjelmaansa Itä- ja Kaakkois- Pirkanmaalla Juupajoen, Kuhmalahden (nykyään osa Kangasalan kuntaa), Oriveden ja Pälkäneen kunnissa. Rahoituskaudella Pomoottorin Diversiteetti-kehittämisohjelman tavoitteena oli elämän laadun ja elinolojen parantaminen toimialueella 1) asumisen ja elämisen ulottuvuuden sekä 2) ansainnan ulottuvuuden eli työllistymismahdollisuuksien kautta tarkasteltuna. Ohjelman läpäisevinä periaatteina olivat yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisääminen, kestävän kehityksen ja tasa-arvon edistäminen sekä läheisyyden ekonomian hyödyntäminen. Kehittämisohjelmaa toteutettiin kolmella painopistealueella: 1. Elinympäristö (asumisen ja elämisen ulottuvuus) asuminen ympäristö julkiset ja ei-kaupalliset (kolmannen sektorin) palvelut 2. Elinkeinot (ansainnan ulottuvuus) yrittäjämyönteinen ilmapiiri palveluyrittäjyys luonnonvara-ala matkailu 3. Kulttuuri (asumisen ja elämisen sekä ansainnan ulottuvuudet) Pomoottorin itsensä tehtäväksi oli ohjelmakaudelle määritelty kannustaa toiminta-alueensa asukkaita omatoimiseen kehittämistyöhön. Pomoottori on nähty välittäjäorganisaatioksi viranomaisten ja paikallisten asukkaiden välille. Toiminnan haasteeksi on ennakoitu sidosryhmien erilaiset tarpeet. Toimintaperiaate kuuluu: 2

3 Pomoottori toimii aktiivisesti ruohonjuuritasolla etsien paikallisia kehittämisideoita ja tarpeita. Se auttaa yksittäisten ideoiden jalostamisessa toteutettavaan muotoon. Johtuen toimialueen kuntakentässä ohjelmakauden aikana tapahtuneet muutokset, Pomoottori teki päätöksen, että se ei hae toimintaryhmäksi enää seuraavalle ohjelmakaudelle. Näin ollen Pomoottorin toiminta Leader-toimintaryhmänä päättyy kun viimeiset ohjelmakauden hallinnolliset tehtävät on saatettu loppuun. Yhdistyksenä Pomoottorin toiminta sen sijaan jatkuu normaalisti ja näin ollen yhdistyksen kulloinenkin hallitus huolehtii Pomoottorin velvoitteista liittyen esimerkiksi ohjelmakauteen Pomoottorin toiminnan ja rahoitettujen Leader-toimenpiteiden arviointi Pomoottori ry:n hallitus päätti pitämässään kokouksessa teettää Pomoottorin Leader-rahoituskauden toiminnasta ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnin tarkoitukseksi määriteltiin tuottaa tietoa ohjelmakauden paikallisesta toteutuksesta Pomoottorin alueella sekä Diversiteetti-kehittämisohjelmassa toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Huomiota piti kiinnittää myös toiminnan kehittymiseen sitten ohjelmakauden Arvioinnin kohteena oli sekä Pomoottorin oma toiminta että rahoitettujen hankkeiden ja yritystoimenpiteiden tulokset ja vaikutukset. Arvioinnin kautta pyrittiin löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten Pomoottori on suoriutunut tehtävästään Leader-ryhmänä? 2. Mitä ohjelmakauden aikana rahoitetuilla hankkeilla ja yritystoimenpiteillä on saavutettu? 3. Miten ohjelmakauden kokemukset ja arviointihavainnot ovat vaikuttaneet kuluvan ohjelmakauden toimintaan? Jotta arviointiin saatiin syvyyttä ja ulkopuolista näkemystä, arviointityön tekijäksi päätettiin palkata henkilö Pomoottorin ulkopuolelta jolla kuitenkin on tuntemusta toimintaryhmätyöstä sekä tehtävän vaatima koulutus. Tehtävään palkattiin YTM Eliisa Vesisenaho, joka on työskennellyt Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry:ssä vuodesta 2007 alkaen. Vesisenaho työskenteli Pomoottorin toimintarahalla määräaikaisena hanketyöntekijänä. Hänen arviointityöhön käyttämänsä työpanos vastasi noin 5,5 kuukauden kokoaikaista työskentelyä. Pomoottorin toiminnan arvioinnissa hyödynnettiin sekä ohjelmakaudella rahoitettujen toimenpiteiden että Pomoottorin omaan toimintaan liittyvää olemassa olevaa asiakirja-aineistoa. Lisäksi arviointiaineistoa kerättiin haastattelemalla toimenpiteiden toteuttajia, Pomoottorin työntekijöitä ja hallituksen jäseniä, naapuritoimintaryhmien työntekijöitä, sekä Leader-työhön kytkeytyvää virkamiehistöä 3

4 Pirkanmaan ELY-keskuksessa ja Maa- ja metsätalousministeriössä. Koska tarkoituksena oli myös huomioida aiemman ohjelmakauden kokemusten vaikutus toimintaan, huomioitiin arvioinnissa myös ohjelmakaudella toteutettujen arviointien raportit. Osana arviointiprosessia toteutettiin lisäksi Pomoottorin hallitukselle suunnattu itsearviointi- ja kehittämispäivä, jonka puitteissa toteutettiin hallituksen oman toiminnan arviointi sekä kerättiin haastattelu- ja havaintoaineistoa. Rahoitettuihin toimenpiteisiin liittyen tutustuttiin ensin olemassa olevan kirjallisen materiaalin kautta kaikkiin ohjelmakauden aikana rahoitusta saaneisiin toimiin. Tämän jälkeen laadittiin yksityiskohtainen suunnitelma haastateltavista henkilöistä. Haastateltavaksi valikoitui kaikki mennessä päättyneiden Leadertoimenpiteiden toteuttajat, jotka olivat tavoitettavissa huomioiden myös arviointityön sisällölliset tavoitteet. Tämä tarkoittaa, että haastateltavien ulkopuolelle jätettiin sellaiset toimenpiteet, joiden osalta ei löytynyt henkilöä, joka tuntisi toimenpiteen koko sen elinkaaren ajalta (suunnittelusta loppuraportointiin). Arvioinnin toisessa vaiheessa selvitettiin Pomoottoriin ja sen rahoittamiin toimenpiteisiin kohdistuvien arviointihavaintojen ja -johtopäätösten todenmukaisuutta keräämällä vertailevaa arviointitietoa/-aineistoa naapuritoimintaryhmistä, jotka toimivat saman ELYkeskuksen toimialueella. Vertaisarviointikäynnit toteutettiin Pokoon, Kantriin ja Pirkan Helmeen. Lisäksi toteutettiin Pomoottorin, Pirkan Helmen, PoKon ja Kantrin hallitusten jäsenille suunnattu sähköinen lomakekysely keskenään vertailuekelpoisen arviointiaineiston saamiseksi. Koska Pomoottorin toiminta Leader-toimintaryhmänä on (ainakin toistaiseksi) päättymässä, nähtiin lisäksi erittäin tärkeäksi, että arvioinnin toisessa vaiheessa tiedotetaan arvioinnin tuloksista mahdollisimman laaja-alaisesti sekä levitetään suunnitelmallisesti arvioinnin kautta esille nousseita hyviä käytäntöjä ja rahoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta edistäviä hyviä käytäntöjä Leader-toimintaa Pomoottorin toimialueella jatkaville Leader-ryhmille. Tarkoitusta varten järjestettiin muun muassa yhteinen kehittämispäivä Pokon, Kantrin, Pirkan Helmen ja Pomoottorin hallituksille ja työntekijöille sekä neljä arviointihavaintoja esitellyttä yleisötilaisuutta. Lisäksi arviointihavainnoista tehtiin erillinen painettu julkaisu, josta otettu 200 kappaleen painos jaettiin kokonaisuudessaan alueen toimijoille. Tarkoituksena ei ollut toteuttaa laajaa arviointia vain ohjelmakauden loppuraportointia varten, vaan lisäksi antaa toimialueelle mahdollisuus oppia ohjelmakauden kokemuksista, jotta Leader-toiminta olisi alueella vielä vaikuttavampaa ja laadukkaampaa tulevaisuudessa. Teemahaastattelurungot (3kpl), lista haastatelluista henkilöistä, hallitusjäsenten lomakekysely, yhteenveto lomakekyselyn vastauksista, yleisötilaisuuksien ja hallitusten kehittömispäivän esitykset ja arviointityöhön liittyvät julkaistut lehtiartikkelit löytyvät arviointiraportin liitteistä. 4

5 2. ARVIOINTIHAVAINNOT 2.1. Pomoottorin toiminta ja hankejärjestelmä Pomoottoriin on pääsääntöisesti oltu erittäin tyytyväisiä. Pomoottori on koettu läheiseksi ja hanketoimijoille on jäänyt vahva tunne, että Pomoottori on tehnyt kaiken tehtävissä olevan heidän hyväkseen. Pomoottorin toimintatavoista kiitosta on saanut erityisesti aktiivinen ja toistuva jalkautuminen paikanpäälle hankekohteisiin. Tämä on välittänyt tunnetta aidosta kiinnostuksesta toimintaa kohtaan ja lisäksi helpottanut suuresti käytännön asiointia. Myös Pomoottorin hallituksen paikallistuntemusta ja läsnäoloa hankekohteissa kehuttiin toimenpiteiden toteuttajien haastatteluissa. Hyvin harva haastatelluista osasi esittää mitään kehittämistoiveita Pomoottorin toimintaan liittyen, mutta muutama kehittämisehdotuskin haastattelukierrokselta saatiin: Pomoottorin nettisivuilta olisi toivottu löytyvän yksityiskohtaisempaa sisältöä liittyen hankkeiden toteuttamiseen. Eräässä hankkeessa toivottiin, että hankevetäjää olisi muistutettu vielä aktiivisemmin määräajoista, ja toisessa, että Pomoottori olisi kutsunut säännöllisesti koolle vuosipalaverin hanketoteuttajien kanssa, joka olisi sovitettu yhteen hankkeiden vuosiraportointiaikataulun kanssa. Näin hanketoteuttajat olisivat myös kohdanneet toisiaan ja heillä olisi ollut mahdollisuus keskinäiseen vertaistukeen. Eräs pitkän linjan Leader-hanketoimija toivoi, että Pomoottori (tai toimintaryhmät yhdessä) olisi koonnut ohjelmakauden alussa tietotaitopankin rahoitusehtojen luovaan soveltamiseen liittyen, eli esimerkiksi kokoelman hyviä ja huonoja käytäntöjä siitä, miten erilainen lopputulos maksuhakemuksella saattaa olla kun saman kustannuksen perustelee hieman eri sanoja käyttäen. Yksi haastatelluista olisi puolestaan toivonut, että Pomoottori olisi ollut enemmän yleisesti esillä alueen tapahtumissa, esimerkiksi markkinoilla, urheilutapahtumissa ja kyläjuhlissa. Hän uskoi, että näin yleinen tietoisuus Pomoottorin toiminnasta ja Leader-rahoituksen mahdollisuuksista olisi levinnyt laajemmalle. Pirkanmaan ELY-keskuksen virkamiehistöä haastatellessa nousi esille niin ikään tämän suuntaiset toiveet: Pomoottorin kehittämistarpeeksi nostettiin nimenomaan tiedottamisen ja toiminnan vaikuttavuuden esilletuominen. ELY-keskus arvioi niin ikään Pomoottorin onnistuneen toiminnassaan yleisesti ottaen hyvin. Pomoottorin kokemukset ELY-keskuksen toiminnasta ovat vastaavat; ainoastaan henkilöstön suuri vaihtuvuus ohjelmakauden edetessä koettiin merkittäväksi sujuvaa yhteistyötä haitanneeksi ongelmaksi. Myös Pomoottorin asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti melko tyytyväisiä ELY-keskuksen toimintaan. Joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös joitakin todella kielteisiä kokemuksia, jotka ovat pääsääntöisesti liittyneet rakentamishankkeisiin. Yleisellä tasolla hanketoimijat antoivat kielteistä palautetta ELY-keskukselle päätösten epäjohdonmukaisuudesta, hakemusten pitkistä käsittelyajoista ja päätösten viipymisestä, Pomoottorin hallituksen linjauksista poikkeamisesta rahoituspäätöksiä tehtäessä ( käsittämätöntä että tuntematta paikallisia 5

6 olosuhteita ja käymättä edes paikanpäällä hankesuunnitelmasta karsitaan toimenpiteitä vastoin toimintaryhmän hallituksen näkemystä ), sekä epäolennaisuuksiin keskittymisestä ( Toimiminen ELYn kanssa on ollut humoristista. ELY ei hahmota kokonaisuuksia lainkaan: sisällön sijaan keskitytään nyppimään senttejä! ). Myös hakuvaiheessa toimitettujen hankesuunnitelmien ja kustannusarvioiden sitovuutta kritisoitiin paljon, mutta tämä ei varsinaisesti liittynyt ELY-keskuksen toimintaan vaan enemmänkin Maaseuturahaston edellyttämään toimintatapaan. Ei liene kenellekään Leader-hankehallintoa tuntevalle yllätys, että järjestelmän byrokraattisuus nousi esille jokaisessa haastattelussa. Yllättävää sen sijaan oli, että hankkeen hallinnointia ei pidetty niinkään vaikeana vaan nimenomaan työläänä. Eräskin haastateltava tokaisi, että kun vertaa niitä kaivinkoneen ja kuorma-auton työtunteja joita itse hankkeen käytännön toteutukseen vaadittiin byrokratian viemään aikaan niin ilman byrokratiaa samassa ajassa olisi saanut toteutettua viisi hanketta lisää. Erityisesti pienimpien hankkeiden kohdalla korostui näkemys, että paperitöiden määrä ei ole missään suhteessa saatuun tuen määrään. Mutta aikaa vievästä hallinnosta huolimatta kukaan ei sanonut etteikö voisi lähteä hakemaan Leader-rahoitusta uudestaan. Mielenkiintoista oli myös, että useat haastatellut kiittelivät Leader-tukimaailman ennakoitavuutta suhteessa esimerkiksi taidetoimikuntien, Raha-automaattiyhdistyksen tai Kotiseutuliiton tukien hakuun, joissa rahan saamisen päättää kuulemma paremminkin arpa kuin hakemuksen sisältö. Yksiselitteisen pettyneitä hanketoteuttajat ovat olleet Maaseutuviraston tarkastajien toimintaan. Heihin on kohdistunut huomattavaa kritiikkiä jokaisessa kohteessa, jossa he ovat vierailleet. Tarkastajien on koettu toimivan epärehellisesti, sillä tapana on ihailla toteutettua hanketta tarkastustilanteessa ja jälkikäteen toimittaa tarkastusraportti, joka on ollut sisällöltään päinvastainen ja vilissyt asiavirheitä. On perin erikoista, että kriittisistä arviointihavainnoista ei kyetä keskustelemaan kasvotusten jolloin myös mahdollisten väärinkäsitysten korjaaminen olisi yksinkertaisempaa. Jälkikäteen asioiden oikaiseminen on koettu äärimmäisen raskaaksi ja koska tarkastus on yleensä hankeprosessin viimeinen vaihe, jättää kielteinen tarkastajakokemus ikävän jälkimaun helposti koko hanketoimintaan Pomoottorin toiminnan omaleimaiset piirteet Hanketoteuttajat ovat kokeneet Pomoottorin olevan jotakin erilaista, jopa ainutlaatuista, muihin kohtaamiinsa organisaatioihin verrattuna. Jopa osa ELY-keskuksen virkamiehistä kuvaili Pomoottoria ehdottomasti omalaatuisimmaksi toimijaksi kysyttäessä toiminnan mahdollisista erityispiirteistä muihin Pirkanmaan Leader-ryhmiin verrattuna. Tämä omalaatuisuus on koettu kuitenkin myös virkamiehistön suunnasta nimenomaan myönteisenä erilaisuutena. Mutta mitä se Pomoottorin erilaisuus sitten käytännössä on? Hanketoimijat ovat kokeneet Pomoottorin aktiiviseksi keskustelukumppaniksi, joka hankehallinnollisen 6

7 aktivointi-, neuvonta- ja paperinpyörittäjäroolinsa ohella on aito kehittämiskumppani. Pomoottori on osallistunut mm. aktiivisesti kehittämistoimenpiteiden sisällön kehittelyyn silloin kun toimenpiteiden luonne on sen mahdollistanut. Kumppanuutta on korostanut myös käytössä olleet työskentelymenetelmät kuten oma-aloitteinen jalkautuminen hankekohteisiin, osallistuminen järjestettyyn toimintaan ja toiminnan seuraaminen myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Hanketoimijat ovat kokeneet kaiken tämän viestivän aidosta välittämisestä. Kun verrattiin Pomoottorin tapaa toimia muihin Leader-ryhmiin, esille nousi erityisesti kaksi erityispiirrettä: hallituksen vahva rooli ja toimiston tasa-arvoinen työparitoimintamalli. Vaikka rahoitettujen toimenpiteiden toteuttajat eivät haastatteluissa suoraan osanneetkaan nähdä Pomoottorin hallituksen vahvaa roolia, niin myös he nostivat toistuvasti esille hallituksen erinomaisen paikallistuntemuksen, aktiivisen tutustumisen hankekohtaisiin sekä yksittäisten hallitusjäsenten merkittävän roolin paikallisina hankeaktivaattoreina ja rahoitusmahdollisuuksien esilletuojina. Pomoottorin sisäistä työskentelyä arvioitaessa hallitus on ollut aktiivisesti mukana kaikessa toiminnassa ja hallitusjäsenet ovat hyvin perillä myös Leader-työn arkipäivästä. Pomoottorilaiseen toimintakulttuuriin on kuulunut myös vahva panostaminen toiminnan kehittämiseen ja yhteishengen luomiseen ja ylläpitämiseen. Pomoottorin hallituksesta puuttuu myös monille Leader-hallituksille tyypillinen voimakas hierarkia puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten väliltä. Pomoottorin hallituksessa kaikki ovat tasaarvoisia myös tiedonsaannin suhteen. Toinen Pomoottorin kaikista muista Leader-ryhmistä erottava ainutlaatuinen piirre on työntekijöiden aito ja tasa-arvoinen työpari-toimintamalli. Työpariajattelua kyllä poikkeuksetta korostetaan jokaisessa toimintaryhmässä puheen tasolla ( eihän kahden ihmisen toimistossa voi hierarkiaa olla ja työparina me tätä työtä käytännössä tehdään ), mutta käytännössä se on toteutettu vain ja ainoastaan Pomoottorissa. Työntekijöillä on ollut sama tehtävänimike (hankekehittäjä), sama vastuu, sama työnkuva ja sama palkka erilaisesta koulutus- ja työkokemustaustasta huolimatta. Malli on myös osoittautunut käytännössä toimivaksi ja esim. asiakaspuheessa puhutaan Pomoottorista henkilöiden sijaan. Ainoastaan viranomaiskumppaneilla on joskus ollut haasteita sisäistää täysin tasa-arvoista toimintamallia ja palkatun johtajan puutetta. Haastateltujen kertoman mukaan Pomoottori on muun muassa: Helposti lähestyttävä - Asiantunteva - Avulias - Maanläheinen - Uusia näkökulmia ideoiden kehittelyyn tuova - Olemassa meitä varten - Kaikki samalla viivalla; kaikkia autetaan ja tuetaan samalla tavalla - Täydellisen luotettava - Yhteydenpito mutkatonta - Oma-aloitteinen - Pomoottorin rakentava asenne on pehmentänyt ELYn idiotismia! - Paikallistuntemus vailla vertaa - Neuvova - Keskusteleva - Vahvasti vuorovaikutteinen - Kumppani - Aktivoiva - Tarpeellinen - Erilainen toimija - Intohimoinen - Yhteisöllinen - Mahdollistava - Omalaatuinen - Ainutlaatuinen - Läheinen - Ystävällinen - Osaava - Suorapuheinen - Sparraaja - Vastarannan kiiski - Aktiivinen - Rahoittaja - Oman tiensä 7

8 kulkija - Villi ja vapaa linux! - Särmikäs - Ideanikkari - Joustava - Perusteluiden peräänkuuluttaja - Kyseenalaistaja - Peräänkyselijä - Myötäeläjä 2.3. Rahoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuus Pomoottorin rahoittamien toimenpiteiden aiotut vaikutukset ovat toteutuneet hyvin ja monessa tapauksessa jopa ylittäneet toteuttajienkin odotukset. Toimenpiteiden vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin käytännössä usein vaikeaa ja joskus suorastaan ongelmallista. Viranomaismaailmassa korostetaan vaikutusten mitattavuutta eli hankkeilta odotetaan numeerisesti todennettavia tuloksia, mutta toimijoiden itsensä mielestä rahoitettujen toimenpiteiden merkittävimmät tulokset ovat poikkeuksetta jotakin täysin muuta kuin tällaiset laskettavissa olevat indikaattoritiedot. Erityisesti puhuttaessa ihmislähtöisistä kehittämishankkeista tulosten toteen näyttäminen voi olla lähes mahdotonta. Eräskin haastatelluista pohdiskeli miten voi osoittaa hajallaan olevien prosessien haltuunoton hankkeen tuloksena? Tilanne vääristyy helposti siihen, että hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan loppuraportin laadulla. Ajatellaan, että laadukas loppuraportti tarkoittaa laadukasta hankkeen toteutusta vaikka tosiasiassa nämä kaksi asiaa eivät lähtökohtaisesti korreloi keskenään millään tavalla. Pikemminkin voisi kysyä, olisiko sittenkin vaikuttavampaa keskittyä hankkeen täysipainoiseen toteuttamiseen ja hankkeen puitteissa käynnistetyn toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, sen sijaan, että hankkeen viimeinen puolivuotinen käytetään kirjamuotoon painettavaksi aiotun loppuraportin kirjoittamiseen? Maaseuturahastomaailmassa ja virkamiespuheessa suuruuden ihannointi on kuitenkin silmiinpistävää. Esimerkiksi valtakunnallisissa seminaareissa hanketoiminnan tuloksia esitellään miljoonia vilistävillä tilastotietokalvosulkeisilla ja mitä enemmän ihmisiä on tavoitettu, sitä vaikuttavampaa toiminnan väitetään olleen. Tällä logiikalla isot toimijat - ammattimaiset hankeorganisaatiot - menestyvät viranomaisvertailussa ja heidän hankkeensa tulkitaan muun muassa isolla rahalla viimeisteltyjen loppuraporttien valossa vaikuttavimmiksi, kun totuus on kuitenkin paikallistoimijoiden omakohtaisen kokemuksen mukaan päinvastainen. Kun tehdään numeroilla mitaten pienesti ja paikallisesti, rahoitettujen toimenpiteiden vaikutukset ovat poikkeuksetta pysyvämpiä ja ihmisiä henkilökohtaisesti koskettavia; toimenpiteet vaikuttavat aidosti toimintaympäristöönsä ja siinä asuvien ihmisten elämänlaatuun. Leader-rahoituksen vaikuttavuutta voitaisiin hanketoimijoiden mielestä vielä entisestään parantaa Leader-tuen alarajaa laskemalla. Tällä hetkellä paljon paikallista kehittämispotentiaalia jää hyödyntämättä, kun kynnys hanketoiminnan käynnistämiselle on asetettu euromääräisesti niin korkealle. Myös pitävien käsittelyaikataulutietojen saaminen ELY-keskuksesta helpottaisi toimintaa ja parantaisi vaikuttavuutta: hankkeiden toteutusta pystyttäisiin mukauttamaan helpostikin ja ilman lisäkustannuksia, jos paikkaansapitävä tieto käsittelyajasta saataisiin heti alussa. 8

9 2.4. Onnistuneiden hankkeiden yhteiset nimittäjät Mikä sitten on onnistuneen hankkeen resepti? Parhaita asiantuntijoita tässä lienevät hankemyllyn läpi kulkeneet haastatellut. Heidän mielestään tärkeintä on määritellä hankkeen tavoitteet selkeästi ja käytännönläheisesti. Tavoitteiden määrittelyyn tulee käyttää riittävästi aikaa ja samalla on hyvä huolehtia myös hankkeen sisällön näkökulmasta keskeisten sidosryhmien sitouttamisesta hankkeen toteutukseen. Yhdessä määritellyistä hankkeen tavoitteista tulee johtaa loogisesti hankkeen toimenpiteet ja laatia realistinen, mielellään tarjouksiin pohjautuva kustannusarvio. Samassa yhteydessä on tarpeen miettiä myös hankkeen rahoitussuunnitelma sekä tehdä kassavirtalaskelma, jossa huomioidaan maksatuksen viiveet ja hankkeen toteutuksessa tarvittava välirahoitus. Toisin sanoen huolella laadittu hankesuunnitelma koettiin ensisijaisen tärkeäksi tekijäksi onnistuneen hankkeen taustalla. Ollakseen hyvä, hankesuunnitelma pitää kuitenkin laatia nimenomaan siitä näkökulmasta käsin, että se on hankkeen toteutuksen konkreettinen työsuunnitelma eikä vain rahoitushakemuksen muodollinen liite. Tähän moni vastaajista nimittäin myöntyi sortuneensa ja näissä tapauksissa hankesuunnitelma ei ollut palvellut parhaalla mahdollisella tavalla hankkeen toteutusta vaan siitä oli muodostunut enemmänkin rasite hankkeen maksuhakemusten käsittelyn yhteydessä. No entäpä sitten hanketta toteuttaessa, miten välttää sudenkuopat ja saada hankkeesta suurin mahdollinen hyöty irti? Tärkeintä on, että hanketta on toteuttamassa aidosti aktiivisten ihmisten joukko, jolla on mielellään monipuolisesti erilaista osaamista. Hankkeen toteutus ei saa olla yhden ihmisen varassa edes silloin kun hankkeeseen palkataan työntekijä. Toisaalta hankkeella on kuitenkin tarpeen olla selkeästi nimetty vetäjä, jonka valintaan kannattaa panostaa. Erityisen tärkeäksi tekijäksi tämä mainittiin rakennushankkeissa joissa pyörii usein iso talkooporukka ja samanaikaisesti ostotyövoimaa. Rakennushankkeiden kohdalla kannustettiin vakavasti harkitsemaan myös rakennusalan ammattilaisen käyttöä hankkeen valvojana. Tärkeiksi asioiksi mainittiin myös tiivis yhteydenpito Pomoottorin kanssa hankkeen toteutusaikana, toimijoiden keskinäinen luottamus sekä aktiivinen yhteydenpito ja tiedottaminen hankkeesta mukana olijoille ja sen vaikutuspiiriin kuuluville (esim. rakennushankkeessa naapureille). Riittävän pitkä hankkeen toteutusaika koettiin tärkeäksi ennen kaikkea siksi, että koskaan ei voi olla varma minkälaisia viivästyksiä matkan varrella tulee eteen, mutta myös siksi, että varsinkin talkootyönä toteutettavissa hankkeissa aktiiviporukka helposti väsyy, jos toteutustahti on liian kireä. Paikallislehdelle suositeltiin kerrottavan avoimesti hankkeesta heti sen ensiaskeleista lähtien ja hyvään hankehallintoon kannattaa kiinnittää huomiota niin ikään alusta alkaen. Sillä säästää paljon vaivaa maksatushakemuksia valmisteltaessa, ja yleensä myös sujuvoittaa hakemusten etenemistä ja rahan liikkumista. Eräs hanketoteuttaja tiivisti ajatuksensa toteamalla kun hanketta toteuttavat ovat ystäviä yhteisellä asialla, ei voi epäonnistua! Joillakin haastatelluista oli kokemusta myös epäonnistuneista hankkeista. Epäonnistumisten taustalta tunnistettiin mm. seuraavanlaisia epäkohtia: hankkeen 9

10 sisältö ei ollut hankkeen toteuttajan osaamisaluetta, hanke oli valmisteltu halusta valmistella hanke aidosti ajankohtaisen kehittämistarpeen sijaan, hankesuunnitelmaan ei oltu haettu ajoissa muutosta ja maksatuksessa tuli kustannusten hylkäyksiä ja avoimen tiedottamisen laiminlyönnin seurauksena hankkeesta liikkuvat huhupuheet edistivät yhteisöllisyyden sijaan epäluuloja Leader-toiminnan merkitys Kaikki haastatellut olivat kokeneet Leader-toiminnan aidosti tärkeäksi. Suurin osa toimenpiteistä olisi jäänyt toteutumatta ilman Leader-tukea kokonaan ja toimenpiteillä koetaan olevan merkitystä ihmisille ja positiivisia vaikutuksia lähiyhteisöihin ja - ympäristöön. Leader-hankkeet koetaan aidoiksi hankkeiksi eikä ammattihakijoiden höpöhöpö-sisältöisiksi miljoonahankkeiksi kuten eräskin haastateltava asian muotoili. On erittäin tärkeää, että paikallisesti korvamerkittyä rahaa on hankkeisiin saatavilla jatkossakin, sillä yleinen kokemus on, että varsinkin valtakunnallisten mutta myös maakunnallistenkin rahojen jaossa paikallisten toimijoiden hankkeet häviävät aina vaikka ne poikkeuksetta koetaankin tuloksiltaan moninkertaisesti vaikuttavammiksi kun suhteutetaan tulokset hankkeiden kokonaiskustannusarvioihin. Jos Pomoottorin asiakkaat saisivat päättää, Leader-tuet kohdistettaisiin ensisijaisesti yleishyödyllisiin investointeihin. Niistä jää jotakin pysyvää lähiympäristön asukkaiden ja yrittäjien hyödynnettäväksi. Kaikissa tuettavissa hankkeissa keskeisintä pitäisi vastaajien mukaan olla hankkeen kohderyhmän saama suora hyöty. Yrityshankkeiden rahoittamiseen sen sijaan noin viidesosa vastaajista suhtautui kielteisesti, koska heidän mukaansa Leader-tulisi kohdistaa kokonaisuudessaan yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan. Nekin vastaajat jotka pitivät yrityshankkeiden rahoittamista ensisijaisen tärkeänä, korostivat, ettei yritystuilla saa missään nimessä vääristää yritysten välistä kilpailua. Yrityshankkeissa myönteisimmin suhtauduttiin koulutustoimenpiteiden tukemiseen, sillä lisäkouluttautuminen on erityisesti yksinyrittäjille niin suuri taloudellinen panostus, että harvalla on siihen mahdollisuutta ilman ulkopuolista tukea. Yleisellä tasolla Leader nähdään merkittäväksi maaseutualueiden elinvoimaisuuden säilyttämisen näkökulmasta erityisesti vallitsevassa taloustilanteessa kun kunnat karsivat pääsääntöisesti kaikesta. Leader-toiminnan on koettu antavan mahdollisuuksia joita alueella muuten ei olisi ollut. Leaderin avulla saadaan myös hankeiden omarahoitusosuuksina sellaista muuta rahallista panosta kehittämiskäyttöön jota muuten ei saataisi. Vastaajien mielestä julkisen rahan satsaus Leaderiin tulee ajanmyötä yhteiskunnalle moninkertaisena hyötynä takaisin Leader-hankkeiden synnyttämän henkisen ja fyysinen hyvinvoinnin kautta. Leader-toiminnalla koetaan olevan aktivoiva vaikutus asukkaisiin ja paikallisyhteisöihin Pomoottorin Leader-toiminnan loppumisen herättämät ajatukset Kysyttäessä hanketoteuttajilta minkälaisia ajatuksia Pomoottorin toiminnan loppuminen 10

11 herättää, päällimmäisinä olivat suru ja huoli. Vastaajat kokivat olevansa luopumassa vastentahtoisesti hyvästä ystävästä ja samanaikaisesti he olivat syvästi huolissaan oman alueensa mahdollisuuksista saada Leader-tukea kun alue ja toimijat eivät ole tuttuja uudelle, isommalle toimintaryhmälle. Aivan erityisesti siirtymä osaksi Tampereen seutukunnan Leader-ryhmä Kantrin toimialuetta on huolettanut vastaajia, sillä niin oriveteläiset kuin kuhmalahtelaiset toimijat tiedostavat hyvin Kantrin alueen suuren koon ja Leader-rahoituksesta kiinnostuneiden toimijoiden suuren lukumäärän. Kaikesta pintaan nousseesta haikeudesta huolimatta, voimakkaimmat hanketoteuttajahaastatteluista välittyneet tunteet olivat ilo ja kiitollisuus. Hanketoimijat ovat kiitollisia heidän hankkeisiinsa kanavoituneesta rahallisesta tuesta ja sen avulla aikaansaaduista asioista sekä iloisia siitä, että ovat saaneet toimia nimenomaan Pomoottorin kanssa. Hienoa, että Pomoottori on ollut olemassa! Viranomaiskumppaneilta ja naapuritoimintaryhmien toimijoilta kysyttäessä sama kysymys aikaan sai enemmänkin analyysia siitä, kuinka Leader-toiminnan päättyminen on ollut nähtävissä jo vuosia aiemmin Pomoottorin toiminnan hitaana alasajona. Tämä käsitys oli vastaajille tullut ensisijaisesti Pomoottorin vähäisellä osallistumisella yhteisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin sekä toimiston henkilömäärän vähentymisellä kahdesta yhteen jo noin kaksi vuotta ennen ohjelmakauden virallista päättymistä. Erityisesti viranomaispuheessa korostui näkemys, että Pirkanmaan Leader-toimintaryhmien määrän vähentyminen on positiivinen asia heidän oman hallinnollisen työtaakan näkökulmasta. Muut toimintaryhmät näkivät sen sijaan toimintaryhmien lukumäärän vähentymisen nimenomaan heikentävän paikallisen omaehtoisen kehittämisen mahdollisuuksia alueella. Pomoottorin toiminnan omaleimaisten piirteiden katoaminen pirkanmaalaisesta toimintaryhmätyöstä myös huoletti vastaajia ja toiminnassa nähtiin tietty "tasapäistymisen" riski. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Pomoottorin rahoittamat toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Hankkeilla on ollut sekä yhteisöllisyyttä että yritys- ja elinkeinotoimintaa tukevia vaikutuksia. Pomoottorin Leader-tuella on onnistuttu tukemaan monia kehittämistoimia, joihin olisi ollut vaikea saada rahoitusta muualta. Hankkeet ovat kokeneet arvokkaaksi Pomoottorin Leaderperiaatteiden mukaisen asiakkaiden tukemisen heidän omista lähtökohdistaan ja yksilöllisistä tarpeistaan käsin. Pomoottori on tuonut selkeää lisäarvoa alueensa kehittämiseen ruohonjuuritason ja pienten toimijoiden toiminnan tukemisella, jossa korostuvat erityisesti yhteisölliset vaikutukset (esim. kylätalon tai toimitilojen rakentaminen tai remontointi). Elinkeinolliset vaikutukset (esim. mikroyrityksen perustaminen) sen sijaan ovat toteutuneet odotettua hieman heikommin. Rahoitetuissa toimenpiteissä korostuivat EU-osarahoitteiselle toiminnalle tyypilliset ongelmat: hanketoiminnan byrokraattinen raskassoutuisuus, kehittämisvastuun ja työ- 11

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

LEADER-TOIMINTARYHMÄ MYÖTÄLE RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2013. 1. Toiminnan tarkoitus

LEADER-TOIMINTARYHMÄ MYÖTÄLE RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2013. 1. Toiminnan tarkoitus LEADER-TOIMINTARYHMÄ MYÖTÄLE RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. Toiminnan tarkoitus Sääntöjensä mukaan Myötäle ry:n ensisijainen tehtävä on toteuttaa toimialueellaan toimintaryhmätyötä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Toimintasuunnitelma Sivu 1/7 KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kantri ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on parantaa asukkaiden henkistä ja yleistä taloudellista hyvinvointia toimialueellaan

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Sopimus yhteensovituksesta

Sopimus yhteensovituksesta Lapin E-ks s 1 1. 02. 2015 Sopimus yhteensovituksesta Lapin ELY- keskus ja Lapin Leader- ryhmät 4.2.2015 1 YHTEISTYÖSPIMUS 04.02.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 toteutetaan koko

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

toiminta-aluettaan kehittämässä

toiminta-aluettaan kehittämässä toiminta-aluettaan kehittämässä Pirkan Helmi on Akaan, Pälkäneen, Urjalan ja Valkeakosken alueen Leaderryhmä perustettu vuonna 1999 rahoittanut Etelä-Pirkanmaalla hankkeita vuodesta 2001 lähtien ja yritystukia

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Hankkeen hallittu päättäminen. - pohdintaa riskienhallinnasta & rahoittajan ja maksajan resursseista

Hankkeen hallittu päättäminen. - pohdintaa riskienhallinnasta & rahoittajan ja maksajan resursseista Hankkeen hallittu päättäminen - pohdintaa riskienhallinnasta & rahoittajan ja maksajan resursseista 11.6.2013 ylitarkastaja Leena Uskelin, TEM/ALUE/RARA Sananen ohjelmarahan hankkeistamisesta ja riskeistä

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS JA LEADER-RYHMÄ Yhdistyksen taustaa Vuonna 2015 käynnistyvällä ohjelmakaudella 2014 20 Varsin Hyvän toimialue kattaa seuraavat alueet 11 kunnassa:

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

2. HALLINTO Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa.

2. HALLINTO Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 1 1. YLEISTÄ Leader-toimintaa yhdistys toteuttaa Etelä-Savossa Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Itä- Suomen kalatalouden toimintaryhmän

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari Kukaan meistä ei ole niin viisas kuin me kaikki - Japanilainen sananlasku- On olemassa viisi muuttujaa,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot