Loppuraportti Liikennebiokaasua energiatiloilta. Hankkeen toteuttaja ProAgria Pohjois-Karjala ry Hankenumero 12519

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti 2015. Liikennebiokaasua energiatiloilta. Hankkeen toteuttaja ProAgria Pohjois-Karjala ry Hankenumero 12519"

Transkriptio

1 Loppuraportti 2015 Liikennebiokaasua energiatiloilta Hankkeen toteuttaja ProAgria Pohjois-Karjala ry Hankenumero 12519

2 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta Loppuraportti Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutus Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Aikataulu ja resurssit Organisaatio ja yhteistyökumppanit Kustannukset ja rahoitus Tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi Raportin laatijan yhteystiedot

3 1. Yhteenveto hankkeesta Liikennebiokaasua energiatiloilta elinkeinojen kehittämishankkeella luodaan malli ja edellytykset energiamaatilalle, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa mukaan lukien liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu, sekä malli ja edellytykset maatilojen/kuntien yhteiselle biokaasulaitokselle, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Lisäksi luodaan uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgria Pohjois-Karjalaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa ja maatilat voisivat tulla osaksi kehitteillä olevaa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa. Hanke kohdistuu maatalousyrittäjiin ja kuntiin, jotka ovat kiinnostuneita uusiutuvan energian tuottamisesta maatiloilla, uusien teknologisten ratkaisujen tuottajiin ja maatiloilla tuotetun uusiutuvan energian käyttäjiin. Hanke on osa laajempaa liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien energianlähteiden ja investointien hankekokonaisuutta. 2. Loppuraportti 2.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteet olivat, että hankkeen toimenpiteiden luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan vähintään yksi maatilojen/kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. vähintään yksi energiamaatila, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa ml. liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu. uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen määrälliset tavoitteet: Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä: 5 Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä: 5 3

4 2.2 Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutus Toimenpide 1 Aluksi muodostetaan hankkeen suojissa toimiva ryhmä, joka koostuu energiamaataloudesta kiinnostuneista maatilayrittäjistä koko maakunnan kattavasti, kuntien edustajista, teknologian tarjoajista ja hankkeiden työntekijöistä. Valmistelutyö on jo tehty kattohankkeessa järjestämällä Polvijärven kunnan kanssa seminaari Energiamaatilalta biokaasua ajoneuvoihin. Seminaarissa koottiin yhteistyöryhmä, johon ilmoittautui 10 maatilaa (6 Polvijärveltä, 2 Kontiolahdelta, 1 Lieksasta ja 1 Kiteeltä), 3 teknologiayritystä ja Polvijärven kunnan johtoryhmä. Ryhmälle perustettiin Energiamaatilat-sähköpostilista ja kotisivu Liikennebiokaasu.fi-sivustolle. Hankkeen aikana ryhmää laajennetaan. Vuosi 2012 Energiamaataloudesta kiinnostuneiden maatalousyrittäjien, kuntien edustajien ja teknologian tarjoajien ryhmää laajennettiin. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun vetämän Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen kanssa ideoitiin viiden päivän biokaasuvalmennuskurssi, jonka Uusiutuvia liikenteeseen -hanke toteutti välisellä ajalla. Kurssiin sisältyi Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa ideoitu ja yhdessä PKAMKin ja Pohjois-Karjalan Ammattiopiston kanssa toteutettu auton konversio- ja tankkausnäytös. Kurssin osallistujia tuli mukaan yhteistyöryhmään. Myöhemmin keväällä ryhmä laajeni lisää. Hankkeeseen liittyi kevätkaudella kahdeksan maatilaa, kolme teknologiayritystä (Valtra Oy, Doranova Oy, Metaenergia Oy), yksi ympäristöliiketoiminnan yritys (Envitecpolis Oy) ja yksi yhdistys (Suomen Biokaasuyhdistys ry). Joensuun seudun kunnat ja Keski-Karjala ovat hankkeessa mukana. Loppuvuodesta aloitettiin yhteistyö Pikes Oy:n ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun bioenergiahankkeen (Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta -hanke eli PKBEV) kanssa. Alkuvuodelle 2013 suunniteltiin Lieksassa toteutettava biokaasuvalmennuskurssi. Lisäksi sovittiin yhteistyöstä Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssin yhteydessä. PKBEVin kautta hankkeella on yhteys Pielisen Karjalan maatalousyrittäjiin. Vuoden lopulla päätettiin perustaa Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmä ideoimaan ja viemään eteenpäin ratkaisuja biokaasuinvestointeja jarruttavien ongelmiin. 4

5 Vuosi 2013 Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmään kutsuttiin edustajia Joensuun seudun maaseutupalveluista, MTK Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, PIKESistä, Karelia-ammattikorkeakoulusta, ProAgria Pohjois-Karjalasta sekä maatiloilta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin Siinä käytiin läpi maakunnan tavoitteet liittyen maatilojen biokaasulaitoksiin, hankkeen tavoitteet, ratkaistava rahoituksellinen ongelma, tähän mennessä tehdyt toimenpiteet sekä työryhmän tavoitteet. Päätettiin, että ryhmä keskittyy toistaiseksi maatilojen biokaasulaitosten pilottihankkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Ryhmän kokoonpanoa päätettiin laajentaa kutsumalla mukaan Joensuun seudun Leader -yhdistyksen edustaja. Vuoden alkupuoliskolla hankkeeseen liittyi kaksi maatilaa lisää sekä kaksi elintarvikeyritystä ja Biokymppi Oy. Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmä kokoontui lokakuussa. Ryhmä seurasi MMM:lle hankkeessa laaditun ja lähetetyn, tulevaa maaseutuohjelmaa koskevan lausunnon mahdollista vaikutusta. Maaseutuohjelman toinen luonnos tuli nähtäville loppuvuodesta. Työ oli tuottanut tulosta: ehdotettuja asioita sisältyi toiseen luonnokseen, kuten % investointituki maatilojen bioenergialaitoksille ja mädätysjäännöksen ainakin osittainen huomioiminen ympäristötuen piiriin. Ryhmässä ideoitiin hankkeelle toimenpiteeksi biokaasunavetan mallin suunnittelu. Mallin tarkoituksena on esittää, miten biokaasulaitos voidaan integroida uuteen navettaan mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti. Karelia-ammattikoulun ja ProAgria Pohjois-Karjalan yhteistyönä alettiin hahmotella tarpeita hankkeen jatkotoimenpiteille, joiden suunnittelua päätettiin jatkaa kehittämistyöryhmässä alkuvuodesta. Vuosi 2014 Kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kehittämisryhmässä ovat olleet mukana Vilho Pasanen MTK, Eero Parviainen ProAgria Pohjois-Karjala ry, Ville Kuittinen Karelia amk, Urpo Hassinen Pohjois-Karjalan Metsäkeskus, Soile Tervakangas ProAgria Pohjois-Karjala, Pertti Iivanainen Liperin kunta, Teuvo Hirvonen Joensuun kaupunki, Teuvo Mutanen Outokummun ja Polvijärven maaseutupalvelut, Anu Laakkonen ProAgria Pohjois-Karjala ja Heidi Tanskanen Pikes. Käsiteltäviä ja edistettäviä asioita olivat mm biokaasukeskusmallin kehittely Ruotsista saatujen kokemusten pohjalta, ja edellä mainitun mallin työstäminen ideahaun kautta hankkeeksi. Kehittämisryhmä on suunnitellut myös opintomatkoja ja ideoinut jatkohankkeita biokaasun edistämiseksi. 5

6 Uusiutuvan energian tuotannon tiimoilta hanke järjesti vuonna 2014 työpajapäivät ( Valtimolla ja Nurmeksessa), joissa käsiteltiin työpajamenetelmällä biokaasutuotannon kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Nurmeksen työpajassa Tiina Polo esitteli osuuskuntamallia biokaasun tuotannon, jalostamisen ja jakelun järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. Työpajoissa samoin kuin kehittämisryhmän kokouksissakin keskeisiksi asioiksi ovat nousseet seuraavat asiat: - Investointien rahoittaminen (investointituet edelleen alhaiset) - Tiedottaminen bioenergia asioissa on erityisen tärkeää. Biokaasussa erityisesti tavalliset autoilijat, mutta myös ammattiautoilijat ja esimerkiksi kuntien päättäjät tarvitsevat oikeaa tietoa alasta ja sen tuomista hyödyistä. Tiedottamisen lähtökohtana tulee olla todellisia malleja ja mallilaskelmia biokaasun tuotannosta, jalostuksesta ja biokaasun hyödyntämisestä. - Tilakohtaista tai pienryhmissä tapahtuvaa selvitystyötä, työpajoja ja yhteishankkeita tulee jatkaa, niin että maatilamittakaavan laitoksia syntyy - Valtakunnallinen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka puuttuu, samoin kuntatasolla tarvittaisiin biokaasun puolestapuhujia. - Demonstraatiokohteita tarvitaan. Valtimon TYÖPAJAN TUOTOKSET : Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja aikataulut vuosille Ryhmä 1 Tavoite Toimenpide Vastuu Aikataulu Kannatta- Isojen asiakkaiden Kokemuksista tiedottaminen, Hankkeet ja yrittäjät Heti vuus saaminen; Itella, asiakkuussopimusten tekeminen Asiakkuuk- kunnat, kuljetus- isojen toimijoiden kanssa sien edistä- yritykset, jäteyri- minen tykset, bussit, taksit, metsäkoneet, koulukyydit jne. käyttämään liikennebiokaasua 1 jakeluasema jo- Osuuskunnan perustaminen, Hankkeet, toimiva kaiselle seutukun- Tuottaja, jalostus, jakeluketjun biokaasuntuottaja nalle, biokaasun rakentaminen osuuskunnan (Bio 10), yhteistyö- puhdistuslaitos avulla, investoinnin käynnistä- kumppanit, perustet- Pohjois-Karjalaan minen (puhdistamo ja jakeluase- tava osuuskunta mat) 6

7 Uusien innovaati- EIP ryhmän muodostaminen, Hankkeet 2014 syksy oiden tuottaminen olemassa olevien palasten kokoaminen tuotannon ja jalostuksen käynnistämiseksi Osuuskunnan pe- Selvitystyön jatkaminen ja mal- Hankkeet, sidosryh rustaminen lin syventäminen, opin hakemi- mät, asiantuntijat nen ulkomailta, kohderyhmien kontaktoiminen Ryhmä 2 Tavoite Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Bio- Kuntapäättäjien Bioenergian/biotalouden päät- Karelia Amk, kunnat, 1-2kertaa vuodessa kaasu/bio- tiedon lisääminen täjäakatemioiden järjestäminen maakuntaliitto, Ely, v alkaen energia kunta- tai seutukunnittain hankkeet ja muut osaaminen kiinnostuneet Demoinvestoinnit 3 olemassa olevaa tilaa (Val- maatilayritykset, maatiloilla timo, Lieksa, Joensuu)rakenne- neuvonta, koulutus, taan demokohteet (EIP), jolloin Ely, kunnat, perustet- voidaan hyödyntää korkeampaa tava osuuskunta investointitukea. Kaasu toimitetaan Pohjois-Karjalaan rakennettavalle biokaasun puhdistuslaitokselle ja osin hyödynnetään tiloilla Suunnitellaan ja Suunnittelu, opiskelijahankinta, Valtimon Amo, Pikes, toteutetaan met- toteutus Karelia AMK säenergian tuottamiskoulutus Kuluttajaneuvonta Järjestetään avoimien ovien ti- Hanketoimijat ja julkinen tiedot- laisuuksia kohteisiin, hanketie- taminen dotusta järjestetään ml. some Toteutetaan yritys- tehdään laskelmia, liiketoiminta- Metsäkeskus, neuvontaa suunnitelmia, tutustutaan de- ProAgria, seudulliset mokohteisiin sidosryhmät 7

8 - Ryhmä 3 Tavoite Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Biokaasun tuotanto Selvitetään olemassa Rakennetaan toimintamalli, hanke, yrittäjät, ja jalostus olevista lähteistä ja suunnitellaan investointi, hae- yhteistyökumppa- tiedoista koti- ja ul- taan rahoitus investoinnille, ra- nit komailta vaihtoeh- kennetaan puhdistus- ja jakelu- Gasum dot, joiden avulla asemat luodaan voidaan P- Karjalaan rakentaa a) osuuskunta b)biokaasun puhdistuslaitos c) raakakaasun siirtomenetelmä jalostukseen ja jakeluun Markkinointikohtei- Kartoitetaan kaikki julkisyhteisöt Hanke 2015 den selvittäminen ja yritykset ja sitoutetaan heidät käyttämään liikennebiokaasua. Tehdään kuluttajatutkimus otantana potentiaalisista yksityiskäyttäjistä seutukunnittain Yritysedellytysten Seutukunnittain haetaan uusia maatilayrittäjät, selvittäminen mm. kohteita, joille tehdään selvityk- muut yritykset, op- rahoitus, kannatta- set, yritysten uusien innovaati- pilaitokset, hanke vuus, innovaatiot. oiden edistäminen EIP työkalun ja muut sidosryh- Hakeudutaan EIP ryh- avulla. mät mäksi 8

9 Ryhmä 4 Tavoite Toimenpiteet Vastuu Aikataulu Vaikuttaminen lain- Valtakunnallisen, pit- Tiedottaminen poliitikoille ja Kaikki kehittämis- Jatkuvaa säädäntöön ja poli- käjänteisen energia- päättäjille sekä toimintaryh- ja koulutusorgani- tiikkaan politiikan ja tukitoi- mille, jotka vievät asiaa eteen- saatiot, yhteistyö- mien turvaaminen päin ja toimintaryhmät Asennemuutoksen Tuodaan esille onnistuneita esi- Hanke, neuvonta-, Jatkuvaa aikaansaaminen bio- merkkejä, tiedottaminen koulutus- ja kehit- energiaa enemmän tämisorganisaatiot suosivaksi Vaalitilanteen hyö- Kysymykset vaalitenteissä ja eri- Kaikki Ennen vaa- dyntäminen ja polii- laisissa tilaisuuksissa leja tikkojen asenteisiin vaikuttaminen Paikallispolitiikkaan Tiedotetaan kuntien hallintoa, Hanke vaikuttaminen virkamiehiä ja sitoutetaan asiakkaiksi. Objektiiviset tilannekatsaukset ja keskustelut. Yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa asioiden esille tuominen Medianäkyvyyden li- Alan tekijät pyrkivät tuomaan Alan toimijat sääminen esille ongelmakohtia ja hyviä käytäntöjä. Lehdet, radio, netti, some, FB ym. Mikäli Pohjois-Karjalassa halutaan rakentaa toimiva biokaasuketju, tarvitaan investointien rahoittamiseksi sekä julkista- että yrityksistä ja yksityisiltä henkilöiltä tulevaa tukea. Saattaa olla, että ketjun luomiseksi on perustettava joko osakeyhtiö tai osuuskunta, jossa jäseninä olisivat sekä biokaasuketjun toimijat että yksityiset- ja yritysautoilijat sekä kunnat Nurmeksessa pidetyssä työpajassa päädyttiin seuraavanlaisiin toimenpiteisiin: 1. Tavoitteet selkeät seuraavalle ohjelmakaudelle - luodaan asiakkuudet liikennebiokaasulle - rakennetaan tarvittavat jalostuspaikat a 2 milj. euroa - rakennetaan maakuntaan tankkauspisteet 2 kpl a 0,5 milj. euroa - perustetaan maakuntaan laajapohjainen tuottaja-kuluttajaosuuskunta 9

10 2. Kehittämishankkeiden rahoitustuki: - hyödynnetään yleishyödyllisen investointihankkeen tuki (ei saa kilpailla olemassa olevien yritysten kanssa) - perustetaan EIP-ryhmä toiminnan kehittämiseen: näissä mukana tutkimus tiiviisti yrityselämän kanssa, maakunnallisessa ryhmässä ei tarvitse olla muita EU-maita investointituki: 35 % -> 55 % EIP-demonstraatioinvestoinnissa - Tekes:n rahoitusmahdollisuudet - kehittämishankkeissa toimenpiteet: tiedotus, koulutus ja yhteistyö - eri hankkeiden ja rahastojen yhteistyö toivottavaa: kehittämishanke+ investointihanke Biotalouden koordinointihanke onko tarpeen? - SYKE-hankesuunnitelma/Tekes:n EAKR-rahaston kautta valmistelussa/biokaasun tuotannon ja käytön optimointi kestävän biotalouden edistämiseksi 3. Innovaatio-näkökulmia tuleviin hankkeisiin - Biotalouden piilevät mahdollisuudet -hanke? - yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja vuorovaikutus koko maakunnan kesken - kustannustehokas ketju: raaka-aine -> kaasuntuotanto -> jalostus - > jakelu - paikalliset metalliyritykset mukaan laitekehitykseen - luomu-näkökulma innovaatioksi: rikkakasvien tuhoutuminen biokaasutuksessa, suljetun kierron systeemi - pienet maatilayksiköt - uudet raaka-ainelähteet biokaasun tuotannossa: aurinko, tuuli, järviruoko - keskitetty ja hajautettu järjestelmä yhdessä - innovatiivisen teknologian tuntemus ja benchmarkkaus ( ei-insinööri mielellään ) 4. Biokaasun tuotannosta ja jalostuksesta pohdintoja - esim. Parikkalassa o maatilakytkentäinen separointi o siirrettävä kuivamädätys-yksikkö o separoitu neste levitetään nurmille - Ison biokaasun tuotantoketjun ohella muitakin vaihtoehtoja: satelliitti-maatilojen yhteistyö ja siirrettävä puhdistuslaitos + jalostusasema ->missä märkävarastointi, märkäpaineistus? - mobiili puhdistusasema, puhdistus-paineistus -> siirto asemalle - kiertävä auto, joka puhdistaa, paineistaa ja jossa kontit kuljetukseen - olisiko parempi separoida liete tilalla ja viedä asemalle jatkokäsittelyyn? m 3 biokaasua (vastaa n. 600 litraa dieseliä), onko tiloilla varastoja? m 3 kaasua/1000 m 3 lantaa - vastaavuus: 1,5 m 3 biokaasua = 1 l diesel - iso ostaja oltava mukana varmistamassa toiminnan jatkuvuutta -> Gasum oltava mukana kuviossa - kaupunkibussi -> kalliimpi auto; raskas kalusto, jossa pullokalusto alustassa, nostaa jälleenmyyntihintaa - biokaasun jalostuksen ja jakelun 1. vaihe Joensuun seudulle ja 2. vaihe Kiteelle 10

11 5. Osuuskunnan perustaminen - perustettava osuuskunta: kaasun jalostus + kaksi tankkausasemaa (Joensuu, Kitee) - > 2 miljoonaa euroa; 200 autoa tarvitaan/asema - Esim. Biokymppi kokosi euroa pääomia 500 euron osakkuuksilla Asiakkuuksien hankinnassa ja biokaasuautojen eduista tulisi olla konkreettisia esimerkkilaskelmia. Esimerkiksi Trafin tilastojen ( ) mukaan voidaan laskea esimerkiksi Kiteen autokannan perusteella biokaasun hyödyt CO 2 päästöjen suhteen samoin kuin polttoaineen hinnan suhteen: Kiteellä on tilaston mukaan 5024 bensiini autoa. Jos 20 % näistä autoista korvattaisiin biokaasuautoilla, pystyttäisiin vähentämään keskimäärin litraa bensiinin käyttöä (1004 autoa, km/v, keskikulutus 7,5 litraa/100 km). Säästö polttoainekuluissa autoa kohti, kun huomioidaan lisäksi biokaasuun kohdistuva vero, olisi keskimäärin 1370 /auto/v. Vastaavasti CO 2 päästöissä bensiiniauton keskimääräinen päästö olisi 4100kg/v/auto ja biokaasuautossa 123kg/v/auto. Jos vielä lisäksi laskettaisiin muut taloudelliset ja ympäristövaikutukset, niin biokaasuautoiluun siirtymisellä olisi merkittävät vaikutukset työllisyyteen, ravinteiden kierrättämiseen, ympäristön viihtyisyyteen ja aluetalouteen. Toimenpide 2 Esimerkkimaatilalle tai -maatiloille laaditaan energiamaatalouden kehittämissuunnitelma ja siten luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuottamiseen maatiloilla. Perinteisen puuenergian lisäksi energiamaatilalla suunnitellaan tuotettavan uusiutuvaa energiaa monipuolisesti, kuten maatilan ja maaseudun orgaanisista hyötyjätteistä biokaasua ja biokaasusta liikennebiokaasua, aurinkoenergiaa, tuulienergiaa ja mahdollisesti myös muita energiamuotoja. Erityinen paino hankkeessa on biokaasun saamisessa traktoreiden ja muiden työkoneiden sekä maaseudun autoliikenteen polttoaineeksi, jolloin energiamaatilat olisivat tulevaisuudessa osa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa. Vuosi 2012 Kevätkauden aikana tehtiin kolmelle erilaiselle joensuulaiselle esimerkkimaatilalle alustavat selvitykset liikennebiokaasun tuotantoedellytyksistä ja kannattavuudesta. Laskelmat tuotti Toni Taavitsainen/Envitecpolis Oy. Laskelmat perustuivat oletukseen, että kaikilla tiloilla kaikki kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Kahdella tilalla olisi oman käytön lisäksi pieni ulkopuolinen liikennebiokaasun loppukäyttäjien sopimusasiakaskunta. Yhdellä tilalla lähtökohtana oli, että tila tuottaisi liikennebiokaasun mahdolliselle jakelijalle myytäväksi. Tässä alustavassa selvitysvaiheessa laskettiin kunkin tilan tuottaman energiaraaka-aineen määrä (lanta ja nurmi), biokaasutuotannon, jalostuksen ja jakelun energiankulutus ja investointi- ja ylläpitokustannukset sekä arvioitiin investointitukien vaikutus kannattavuuteen. Lisäksi tehtiin arvioaikataulu investointiprosessin eteenpäin viennille kunkin tilan 11

12 tapauksessa. Aikatauluun sisällytettiin esiselvityksen jälkeen yritysryhmäprojektin valmistelu, yritysryhmäprojektin toteutus, ympäristölupa- ja rakennuslupahakemusten laadinta, laitetoimittajien/laitoksen osien kilpailutus ja toteutus. Esiselvitystyö aloitettiin myös neljännelle, polvijärveläiselle tilalle, jossa kyseeseen tulisi kuivamädätys. Laskelmien laatiminen jätettiin syyskaudelle, jolloin selvityksessä mukana olevan teknologiayrityksen pilotointikokeiden tulokset valmistuvat. Kolmessa ensimmäisessä esiselvitystyössä laskettiin myös, minkä verran investointitukea pitäisi olla, että kannattavuusraja saavutettaisiin. Tulokseksi saatiin, että investointituen tason pitäisi olla vähintään 50 %. Tämä ei ole mahdollista nykyisten investointitukisääntöjen puitteissa. Maakunnallisena tavoitteena on käynnistää maatilan biokaasulaitosta vuoteen 2020 mennessä, joten ongelma vaatii ratkaisua. Ongelman ratkaisumahdollisuuksista pidettiin palaveri Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa ELY-keskuksen ei ole mahdollista poiketa maksimituen määrästä, joten tarvitaan muita ratkaisuja. Palaverissa hahmoteltiin kolme vaihetta: 1) mahdollisuus käyttää Tekes-rahoitusta pilotointiin teknologiayritykselle, jonka avulla saataisiin ensimmäiset investoinnit käyntiin, 2) vaikuttaminen poliittisesti valtioneuvoston asetuksen määräaikaiseksi muuttamiseksi siten, että se mahdollistaisi korotetun tuki-intensiteetin esimerkiksi yhden vuoden ajalle, jolloin esiselvityksin varustautuneet tilat voisivat päästä heti tuen piiriin, 3) toiminnan muuttuminen valtavirraksi, jolloin pärjätään normaaleilla tuilla. Vaiheen 1 mahdollisuus käytännössä selvitettiin tämän jälkeen hankkeessa mukana olevan teknologiayrityksen kanssa. Teknologiayrityksen oma investointi pilotointilaitteisiin tiloille tuntui hankalalta, joten päätettiin valmistella malli, jossa osan pilotointiprojektista voisi rahoittaa hankevaroilla. Maatilan investointi jäisi näin merkittävästi pienemmäksi. Mallin valmistelu jätettiin kesälomakauden alkaessa syyskaudella toteutettavaksi, samoin kuin vaiheen 2 eteenpäin vienti. Polvijärven kunnan kanssa alettiin tehdä alustavaa selvitystä liikennebiokaasua ja lämpöenergiaa kuntaan keskitetysti tuottavasta biokaasulaitoksesta, jossa raaka-aineen tuottajina ja mädätysjäännöksen vastaanottajina olisi joukko maatiloja. Työ aloitettiin aivoriihellä, jossa mukana olivat kunnan edustajat, maatilojen edustaja, hankkeessa mukana olevan Doranova Oy:n konsultti ja hankevastaava. Aivoriihen perusteella muodostettiin alustava idea, jonka mukaan laadittiin alustavat laskelmat. Ideaa tarkennettiin alustavien laskelmien perusteella ja laskelmien päivitys jäi syyskaudelle. Polvijärveläiselle maatilalle tehtiin esiselvitystyö pohjautuen hankkeessa mukana olevan teknologiayrityksen laitteistoihin. Esiselvitys osoitti, että kyseisessä tapauksessa taloudellisia edellytyksiä hahmotellulle toiminnalle ei ollut. Laskelmat auttoivat kuitenkin tilan tulevien energiaratkaisujen valinnassa, joten tehdystä selvityksestä oli siten hyötyä tilalle. Polvijärven kunnalle tehtävää esiselvitystyötä jatkettiin laskelmien päivityksellä. 12

13 Uusia esiselvityksiä ei syksyn aikana aloitettu, vaan ohjausryhmän linjauksen mukaisesti aloitettiin vaikuttamistyö taloudellisen kannattavuuden ongelmien ratkaisemiksi. Vuosi 2013 Vuoden alkupuoliskolla tehtiin alustava esiselvitystyö kontiolahtelaiselle maatilalle. Selvitys osoitti, että toteutukseen ei kyseisellä tilalla kannata ryhtyä, mutta asia jätettiin hautumaan ja odottamaan mahdollista toimintaympäristön muutosta. Polvijärvellä aloitettiin biokaasulaitoksen toteuttamista edellyttävä selvitystyö toisella maatilalla. Maatilayrittäjä ei kevään aikana ilmaissut halukkuutta jatkaa selvityksessä eteenpäin. Joensuulaisella maatilalla jatkettiin viimevuotisen esiselvitystyön jälkeen eteenpäin ja alettiin valmistella toteuttamissuunnitelmaa. Tila oli mukana kolmelle tilalle kaavaillussa yritysryhmähankesuunnitelmassa, josta tehtiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle luonnosversio. Yritysryhmähanketta ei kuitenkaan viety eteenpäin huolimatta rahoittajan myönteisestä suhtautumisesta, vaan päätettiin jatkaa yksistään tämän tilan kanssa. Hankkeessa päätettiin priorisoida tämä kohde. Syksyn aikana jatkettiin työskentelyä joensuulaisen maatilan kanssa. Konsultointiyhteistyötä jatkettiin Envitecpolisin kanssa. Tilakäynnille otettiin mukaan asiantuntijaksi ja vertaistueksi Markus Moilanen Suomussalmelta, jonka maatilan biokaasulaitoksella hanke ja tilan omistaja vierailivat kevättalvella. Seuraaviksi jatkotoimenpiteiksi sovittiin investointihakemusta varten tarvittavien suunnitelmien, piirustusten ja laskelmien laadinta. Investointia suunniteltaessa oletetaan, että investointitukitaso nousee tulevalla ohjelmakaudella. Syksyn aikana tehtiin myös yritysryhmähankeaihio investoinnista pienimuotoiseen biokaasun jalostukseen. Toimijat eivät toistaiseksi voineet viedä sitä eteenpäin. Vuosi 2014 Vuoden alkupuoliskolla ei tehty varsinaisia tilakohtaisia selvityksiä. Joensuulaisen tilan biokaasuhanke jäi lepäämään toisaalta odoteltaessa uusia investointituen ehtoja (Manner Suomen maaseutuohjelma) ja toisaalta tilan omista syistä. MTT:n kehittämä biokaasulaskuri valmistui kevään 2014 aikana. Biokaasulaskurin avulla tehtiin muutamia mallilaskelmia ja kaksi laskelmaa oikeisiin kohteisiin. Biokaasulaskurin lopullinen käyttöönottaminen tapahtunee sitten, kun siihen liittyy kunnollinen ohjeistus. Marras-joulukuussa tehtiin ja käynnistettiin viisi selvitystä, joissa kahdessa selvitettiin uusiutuvan energian käytön mahdollisuudet ja vaihtoehdot yrityksessä. Kolmessa muussa selvityksessä tehtiin/on työn alla mallilaskelmat maatilamittakaavan mädätyslaitokseen sekä kuiva- että märkämädätysmenetelmillä. Selvityksiä tekivät Nivaco Oy/Jussi Aellig, Envitecpolis/Toni Taavitsainen. Kaikki 13

14 tilakohtaiset selvitykset ovat näyttäneet, että biokaasunlaitoksen rakentaminen on vaikeaa saada kannattavaksi. Kuivamädätysjärjestelmää pystytään kuitenkin rakentamaan ja käyttämään jopa % edullisemmin, joten saattaa olla, että kuivamädätys tulee yleistymään. Hankkeen jatkoajalla tehtyjen kuivamädätys selvitysten perusteella (budjettitarjoukset muutamilta valmistajilta) voidaan kuitenkin sanoa, että kuivamädätyslaitteet ovat vielä liian kalliita maatilamittakaavan laitoksille. Pelkän sähkön ja lämmön tuottaminen omaan käyttöön ei niin ikään riitä kannattavaan tuotantoon, vaan tarvitaan lisäksi liikennepolttoaineen jalostusmahdollisuus tai Oulun energian tyyppinen Farmivirtajärjestelmä, jossa pientuottaja saa kohtuullisen hinnan tuottamastaan sähköstä (myös maatilamittakaavan laitokset). Jatkossa tilakohtaisissa selvityksissä tulisi kartoittaa laajemmin myös muut uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet, jolloin olisi mahdollisuus perustaa ns. hypridienergiatiloja. Esimerkiksi biokaasu + aurinko + pienvesivoima tai biokaasu + aurinko + puuenergia. Lisäksi tilojen energiatehokkuutta tulisi kasvattaa, koska sitä kautta pystytään alentamaan energiakustannuksia ja parantamaan kilpailukykyä, hallitsemaan energiakuluja, vaikuttamaan ilmastonmuutokseen (fossiilisten polttoaineiden pienempi käyttäminen) ja vähentää ydin ja tuontienergian määrää. Myös epäsuoraan energian käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota (esim väkilannoitteiden korvaaminen tehostetulla lannan käsittelyllä ja käyttämisellä alentaa väkilannoitteiden käyttömäärää ja sitä kautta energiaa säästyy). Liikennebiokaasun markkinointia Saksassa 14

15 Toimenpide 3 Laaditaan energiamaatilojen pilotti-caseille sopiva malliliiketoimintasuunnitelma, jota maatalousyritykset voivat jatkossa tapauskohtaisesti tarkentaa ja käyttää apuna tukien hakemiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen. Työssä käytetään hyödyksi muualla Suomessa toteutettujen projektien tuloksia ja esiselvityksiä. Lisäksi käytetään Pohjois-Karjalan elinkeinoympäristön tuntevaa liiketoiminnan konsulttiapua, mistä on hyviä tuloksia jo kattohankkeen liiketoimintasuunnitelmatyössä. Malliliiketoimintasuunnitelmaan sisällytetään liiketaloudellisen tarkastelun lisäksi yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, jossa käytetään apuna ruotsalaisia laskentamalleja. Näin saadaan laskettua rahallinen arvo hyödyille (esim. CO 2-päästövähennykset eli hiilijalanjälki, hiukkaspäästöjen vähennykset, typpipäästöjen vähennykset, huoltovarmuuden parantuminen jne.), jotka ovat tulosta uusiutuvan energian tuottamisesta tilalla. Samalla voidaan laskea, mitkä olisivat energiamaatilamallin yleistymisen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset maakunnassa. Tämä on uutta Suomessa. vuosi 2012 Malliliiketoimintasuunnitelmien laatiminen edellyttää edellisessä kohdassa havaitun kannattavuusongelman ratkaisemista. Siitä syystä tähän vaiheeseen ei vielä kevätkaudella voitu siirtyä. Yhteiskuntataloudellista tarkastelua varten perehdyttiin ruotsalaisiin laskentatapoihin. Aiheesta annettiin idea opinnäytetyöhön: kiteeläinen Marjo Tikka teki Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon ympäristötekniikan diplomityön liikennebiokaasun tuotannon ja käytön ulkoisista kustannuksista Pohjois-Karjalassa. Työtä ohjasi Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen projektipäällikkö Ville Kuittinen/PKAMK. Hanketta varten tarvitaan kuitenkin vielä ruotsalaiseen malliin pohjautuva laskentamalli. Syksyn aikana käytiin läpi muiden maatilojen biokaasutuotantoon liittyvien projektien (ENKAT/Jyväskylä Innovation, BIOTILA/MTT, BioG/OAMK) raportteja. Eri hankkeissa tehtyjen esiselvitysten ja kannattavuuslaskelmien tulokset tukevat tämän hankkeen päätelmiä taloudellisen kannattavuuden ongelmasta. Sama koskee myös Ruotsia. Vaikka Ruotsissa on jo lähes koko maan käsittävä liikennebiokaasuverkosto, maatilojen biokaasutuotannolle on samoja kannattavuusesteitä kuin Suomessa. Linköpingin yliopiston jo toteuttama Biogas på gårdsnivå in Östergötland -hanke muistuttaa Liikennebiokaasua energiatiloilta -hanketta. Siinä tavoitteena oli saada syntymään 4-5 maatilan biokaasulaitosta, mutta näitä pilottilaitoksia ei hankkeen tuloksena kuitenkaan syntynyt taloudellisten resurssien puuttuessa. Projektin aikana tavoitteesta tingittiin, koska ei haluttu tilojen ryhtyvän omalla kustannuksellaan koekaniineiksi. Tuotantosuunnassa painotus siirrettiin Ruotsissa kannattamattomasta 15

16 lämmöntuotannosta liikennebiokaasun tuotantoon. Projektissa pääteltiin, että yksittäisen ruotsalaisen maatilan ei kannata lähteä biokaasuinvestointiin, vaan tarvitaan maatilojen yhteistyötä. Hankkeessa tehtiin esiselvityksen parille kymmenelle maatilalle, joista taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta siirtyivät projektointivaiheeseen johtuen uskosta biokaasuun strategisena tulevaisuuden ratkaisuna ja mahdollisten teknologiainnovaatioiden tuloon. Ruotsin ratkaisuja maatilojen biokaasutuotannon edistämiseksi seurataan hankkeessa tiiviisti, koska ongelmat ovat samankaltaisia. Vuosi 2013 Edelleen tutustuttiin muiden hankkeiden kannattavuuslaskelmiin erityisesti Jyväskylä Innovationin järjestämän Nurmesta biokaasua -seminaarin yhteydessä. Kaikista laskelmista on nähtävissä sama kannattavuusongelma, laskelmien laatijoiden positiivisesta asenteesta huolimatta. Mikäli biokaasun ja liikennebiokaasun tuotannosta halutaan tehdä malliliiketoimintasuunnitelma, on toimintaympäristöä saatava korjattua (investointitukitaso, mädätysjäännöksen eriarvoinen asema raakalantaan verrattuna, teknologian hinta ja toimivuus jne.). Näihin asioihin otettiin kantaa hankkeen järjestämässä valtakunnallisessa Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssissa. Jäätiin odottamaan uuden maaseutuohjelman sisältöä koskien maatilojen biokaasuinvestointien tukitasoa ja ympäristötuen ehtoja. Vuosi 2014 Maaliskuussa 2014 annettiin lausunto Manner Suomen maaseutuohjelmaan: MUUTOSESITYKSET OHJELMALUONNOKSEN TEKSTIIN: 7.4. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Ohjelman teksti: Biokaasulaitosten rakentamista edistetään. Muutos: Biokaasulaitosten ja biokaasujalostamoiden rakentamista edistetään kaikissa kokoluokissa. Lisäksi edistetään biokaasutraktoreiden käyttöönottoa Ympäristöinvestoinnit Ohjelman teksti: Investointituki lantavarastojen rakentamiseen Muutos: Investointituki lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteiden varastojen rakentamiseen 16

17 Muutokset tekstiin (alleviivattuna): Investointitukea voidaan myöntää uusien lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteidenvarastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja kattamiseen. Jotta lannan tai orgaanisten kierrätysravinteiden kuljetuksiin kuluvaa aikaa voitaisiin vähentää ja edistää lannan tai orgaanisten kierrätysravinteiden levitystä etäällä tuotantotiloista sijaitseville lohkoille, tukea voidaan myöntää myös etävarastojen rakentamiseen. Lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteiden varastojen rakentamista voidaan tukea myös kasvinviljelytiloilla jos ne vastaanottavat ja käyttävät lantaa tai orgaanisia kierrätysravinteita tilan kasvinviljelyyn. Orgaanisilla kierrätysravinteilla tarkoitetaan tämän lausunnon joka kohdassa biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä tai muuta sivutuotetta, jonka raaka-aineena on esim. lanta, nurmi, elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja muut orgaaniset materiaalit pois lukien jätevesilietteet, jotka on määritelty maaja metsätalousministeriön asetuksen 7/13, dnro 731/14/2013 kohdassa 11A ja liitteen I tyyppinimiryhmissä 1B4 ja 3A5. 3/4 Tuen tavoitteena on tehostaa lannan ja orgaanisten kierrätysravinteiden käyttöä ja vähentää lannan typen haihtumista ja lannan syyslevitystä Ympäristökorvaukset Lannan levitys kasvukaudella Ohjelman teksti: Lannan levitys kasvukaudella Muutos: Lannan tai orgaanisen kierrätysravinteen levitys kasvukaudella Samoin muutos tekstiin kohtaan Edellytetyt toimenpiteet (alleviivattuna): Tilalla käytettävä lanta tai orgaaninen kierrätysravinne on levitettävä pelloille kasvukauden aikana keväällä ja kesällä. Jne Lietelannan sijoittaminen peltoon Ohjelman teksti: Lietelannan sijoittaminen peltoon Muutos: Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen kierrätysravinteen sijoittaminen peltoon Muutos tekstin kohtaan Edellytetyt toimenpiteet (alleviivattuna): Lietelanta, virtsa, lietelannasta 17

18 erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen kierrätysravinne on levitettävä Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Muutos kohtaan Edellytetyt toimenpiteet (alleviivattuna): Käytettävät materiaalit voivat olla vain lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja tai lietelannasta erotettua kuivajaetta tai tilan oman tai ulkopuolisen biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, jonka raaka-aineena ei ole MMM:n asetuksen 7/13 11a:n mukainen jätevesiliete. Poistetaan rajaus 20 %. Muutos kohtaan Rajaukset : Poistetaan tämä kohta kokonaan. Perustelu: vaikeuttaa maatilakohtaisten biokaasulaitosten perustamista. Manner Suomen Maaseutuohjelma ohjelmakaudella vahvistettiin joulukuussa Maatilan energiantuotantoinvestointeihin on ohjelmassa luvattu 35 % investointituki ja EIP toimenpiteessä oleva investointihanke voi saada lisäksi 20 % lisätuen. Sen lisäksi mädätejäännöstä (nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste) koskevat samat ohjeet kuin tavallisen lietelannan levitystä. Toimenpide 4 Tuetaan energiamaatilojen investointeja tuottamalla julkista tietoa kyseeseen tulevista teknologioista. Luodaan yhteistyökumppanuuksia teknologioiden testaamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Hankkeeseen ei sisälly liikesalaisuuden suojassa tapahtuvaa tuotekehitystä. Vuosi 2012 Maatiloille kyseeseen tulevista biokaasun tuotannon, jalostuksen, jakelun ja käytön teknologioista kerättiin tietoa, jota voidaan käyttää sekä esiselvityksissä että myöhemmin julkaistavaa opasta laatiessa. Yhteistyökumppaneina tässä työssä olivat teknologiayrityksistä Valtra Oy (biokaasutraktorit) ja Metaenergia Oy (biokaasun tuotanto ja pienimuotoinen jalostus ja jakelu) sekä lisäksi Envitecpolis Oy. Valtran traktoriteknologiaa esiteltiin kevätkaudella, kun Valtran dual fuel -biokaasutraktori mallia N101 oli hankkeen käytössä. Valtra luovutti biokaasutraktorin hankkeen käyttöön veloituksetta ja biokaasulla tankattuna. Biokaasutraktorin käytöstä laadittiin yhteistyösopimus ja käyttösuunnitelma. Biokaasutraktorille hankittiin katsastuskonttorilta Joensuusta tarvittavat siirtoluvat ja traktoria ajettiin biokaasulla Joensuun liikenteessä esittelytapahtumiin ja takaisin säilytyspaikkaan Kukkolan ti- 18

19 lalle. Traktorin biokaasulla ajamista kokeiltiin myös Kukkolan pihalla. Metaenergian kanssa aloitettiin yhteistyökumppanuuden rakentaminen tavoitteena testata teknologioita pohjoiskarjalaisilla esimerkkimaatiloilla. Jatkettiin tiedon keräämistä saatavilla ja kehitteillä olevista teknologioista ja käyttökohteista. Vuosi 2013 Kevättalvella tehtyjen opintomatkojen yhteydessä hankittiin tietoa pienimuotoisista, kehitteillä olevista jalostus- ja tankkausteknologioista, ks. kohta 6. Seurattiin alan uutta kehitystä Suomessa ja Ruotsissa. Syksyn aikana hankittiin tietoa mm. Bio JJJJ:n Lerkka-biokaasujärjestelmistä, joita yritys on kehittämässä, sekä ruotsalaisesta Biosling-järjestelmästä. Vuosi 2014 Toteutetuissa opintomatkoilla tutustuttiin useisiin bioenergiaatuottaviin laitoksiin. Jeppo Biogas edusti uusinta teknologia märkämädätyksessä. Vastakohtana tälle modernille laitokselle nähtiin tilatason biokaasulaitos ja rakenteilla oleva nanoteknologiaan perustuva biokaasupesuri. Ulkomaan opintomatkalla tutustuttiin sekä märkä- että kuivamädätyslaitoksiin ja saksan energiapolitiikkaan. Lisäksi osallistuttiin Bioenergy Decentral tapahtumaan, jossa oli laajasti esillä uusiutuvan energian teknologia. Joulukuussa 2014 käytiin tutustumassa MTT Sotkamon tutkimus asemalla BIOGTS:n tekniikalla varustettuun kuivamädätyslaitokseen. Vierailu oli kiinnostava ja se aiheutti myös se, että tilojen kiinnostus kuivamädätykseen lisääntyi. Toimenpide 5 Valmistellaan demonstraatioinvestointihankkeet. Yleishyödyllisen investointihankkeen tuella (EAKR tai EMR) suunnitellaan hankittavaksi biokaasun siirreltävä demojalostus ja -tankkausyksikkö sekä demobiokaasutraktori. Investointeja varten selvitetään, mitkä tahot voivat hakea investoinneille rahoituksen ja minne koejalostus- ja tankkausyksikkö ja kokeilutraktori sijoitetaan milloinkin, jotta niitä voidaan käyttää mahdollisimman tuloksekkaasti maatilojen ja kuntien perehdyttämisessä liikennebiokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Rahoitushakemuksia varten selvitetään tarjolla olevat teknologiset vaihtoehdot. 19

20 Vuosi 2012 Demonstraatioinvestointihankkeen valmistelu vei valtaosan hankevastaavan työajasta kevätkaudella. Työ käsitti hanke-esitysten valmistelun ja niiden esittelemisen Kiteellä, Kesälahdella ja Kontiolahdella. Esittely- ja valmistelukierros käsitti tapaamiset kuntien viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa sekä neuvottelut ELY-keskuksessa ja yhteydenpidon Maaseutuvirastoon. Työ pohjautui Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa vuonna 2011 tehtyihin selvityksiin, joiden perusteella todettiin tarvittavan tuen tarve ja toiminnan edellytykset. Koska toimintaa ei olisi voinut käynnistää yritystoimintana kannattavasti, tarjoutui mahdollisuus rakentaa demonstraatioinvestointihanke pohjautuen ELY-keskukselta haettavaan yleishyödylliseen investointitukeen ja rinnalla kulkevaan tiedonvälityshankkeeseen. Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Biokymppi Oy, Huoltamo H. Löfgren Ky, KETI ja P-K:n ELY-keskus olivat mukana valmistelutyössä. Hankesuunnitelman Liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun demonstraatioinvestointihanke Kitee-Kontiolahti luonnos valmistui kunnille kesäkuun lopussa vietäväksi päätöksentekoprosessiin syksyllä. Sen rinnalla valmisteltiin Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen työajalla Biokaasua liikenteeseen -tiedonvälityshankkeen hankesuunnitelma. Lisäksi kattohankkeen resursseilla tutustutettiin Kontiolahden ja Kiteen mahdollisia toiminnan toteuttajia tytärasematekniikkaan Tukholmassa sekä maaja biokaasun tankkausasemiin Lappeenrannassa ja Helsingissä, ja tilattiin alustavat tankkausasemien layoutit kilpailutusvaihetta varten. Teknologisia vaihtoehtoja selvitettiin valmiiksi. Demonstraatioinvestointihanke käsittää investoinnit biokaasun jalostamoon, kahteen erilaiseen tankkauspaikkaan ja biokaasun kuljetuskalustoon. Maaseutuviraston kanta investointihankkeeseen jäi vielä avoimeksi, joten varauduttiin kuntien kanssa esittelemään hanketta ja siihen liittyvää maakunnallista kehittämiskokonaisuutta maaseutuvirastolle tarvittaessa. Hankesuunnitelmat liitteineen viimeisteltiin Kontiolahden kunnalle ja Kiteen kaupungille, jotka tekivät hankerahoituksen hakemisesta ja omarahoituksesta myönteiset päätökset: Kontiolahden kunnanhallitus 27.8., Kiteen ja Kesälahden yhdistymishallitus ja Kiteen kaupunginhallitus Vuosi 2013 Suunnitellun viiden vuoden demonstraatiojakson jälkeiselle ajalle toteutettiin kannattavuussimulaatio mahdollisena yritystoimintana. Hanke tilasi Profit-Visio Oy:ltä viiden vuoden talousennusteet, joiden mukaan biokaasun jalostuksesta ja jakelusta voidaan saada kannattavaa yritystoimintaa viiden vuoden kunnallisen demonstraatiojakson jälkeen, kun asiakaskuntaa on muodostunut tarpeeksi. Kontiolahden kunta jätti hankehakemukset Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Kevään aikana selvisi, ettei hakemuksia voida toistaiseksi käsitellä, koska tukirahat olivat loppuneet. 20

21 Syyskaudella Kiteen ja Kontiolahden valtuustot hyväksyivät vuodelle 2014 talousarviot, joihin rahoituspäätöstä odottamaan jääneet investoinnit edelleen sisältyvät. Sitä ennen hankkeen puolesta päivitettiin kuntien uusien viranhaltijoiden ja päättäjien tietoja suunnitelluista hankkeista. Vuosi 2014 Valmisteltiin ELY- keskukselle hankeidea hakuun Pohjois-Karjalan biokaasukeskus hankeidea. Ajatuksena oli perustaa Pohjois-Karjalaan biokaasukeskus, jossa asiantuntijuus ja tietämys ao. alalta löytyisivät samasta paikasta. Malli on Ruotsin biokaasukeskusten toiminnasta. Hankeidea ei edennyt arviointia pidemmälle, mutta tiedonvälitys- ja investointihankkeelle alettiin etsiä uutta toteutustapaa. Syksyllä 2014 pidettiin 2 työpajapäivää, joissa tavoitteena olisi priorisoida toimintatavat liikennebiokaasuketjun rakentamiseen. Valtimolla ja Nurmeksessa pidetyissä työpajoissa luotiin alustavaa toimintasuunnitelma tulevaisuutta ajatellen. Vuoden 2014 lopulla ja hankkeen jatkoajalla saakka valmisteltiin biokaasun jalostuksen ja jakelun sisältävää investointihanketta sekä siihen tiiviisti liittyvää tiedonvälityshanketta. Investointihanke suunnitelmaa käytiin esittelemässä Liperissä, Kiteellä ja Kontiolahdella. Lisäksi sitä esiteltiin muutoin mm. Nurmeksen kaupungille ja Tiedepuistolle. Toimenpide 6 Tehdään opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille liikennebiokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön tutustumiseksi. Vuosi 2012 Kevättalvella suunniteltiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen kanssa opintomatka Suomeen ja Ruotsiin, mutta se jouduttiin peruuttamaan viime hetkellä liian monien osallistujien peruutusten vuoksi. Kohteina olisivat olleet Haapajärven Ammattiopiston biokaasun jalostamo ja tankkauspiste, Junttilan tila Nivalassa, Skellefteån kunnan biokaasulaitos ja -jalostamo ja tankkausasema, Alviksgårdenin tila Luulajassa, Artic Nova AB Kiirunassa (maatilaluokan Biosling-jalostamo), Bodenin kunnan biokaasulaitos, -jalostamo ja tankkausasema ja Ammattiopisto Lappian rakenteilla oleva biokaasulaitos Tervolassa marraskuuta järjestettiin esiselvityksen tehneille tiloille kaksipäiväinen kotimaan tutustumismatka maatilakokoluokan biokaasulaitoksille. Matkan järjestelyt toteutti Envitecpolis ja matkaoppaana toimi Toni Taavitsainen. Kohteina olivat MTT:n Maaningan biokaasulaitos, Haapajärven ammattioppilaitoksen biokaasulaitos, jossa on liikennebiokaasun jalostamo ja tankkauspaikka, sekä 21

22 Junttilan tila Nivalassa, jossa on tuotettu liikennebiokaasua omaan käyttöön usean vuoden ajan. Matkasta on tehty erillinen matkaraportti. Palaute tutustumismatkasta oli positiivista. Matkustamiseen kulunut aika käytettiin keskusteluihin mahdollisesta yritysryhmähankkeesta. Vuosi 2013 Kevättalvella tehtiin pienryhmien kanssa kolme kotimaan opintomatkaa. Haapajärven ammattiopistolla tutustuttiin Metaenergian valmistamaan pienimuotoiseen jalostus- ja tankkauslaitteistoon (Gfuel), joka on sijoitettu ammattiopiston biokaasulaitoksen yhteyteen opetuskäyttöön. Kokoluokaltaan laitteisto olisi sopiva maatilan biokaasuliiketoimintaan, mutta investointihinta ei vielä mahdollista kannattavaa toimintaa. Suomussalmella tutustuttiin omatoimisesti rakennettuun maatilan biokaasulaitokseen, joka tuottaa maatilalle omaan käyttöön sähköä ja lämpöä. Laukaassa osallistuttiin Jyväskylä Innovationin järjestämään biokaasuseminaariin ja samalla matkalla tutustuttiin Metenerin rakenteilla olleen pienen kokoluokan jalostus- ja tankkausyksikön teknisiin ominaisuuksiin. Kehitteillä oleva laitteisto on sekä koko- että hintaluokaltaan mahdollinen maatilan mittakaavaan. Matkayhteistyötä tehtiin ProAgria Etelä-Suomen kanssa, joka järjesti huhtikuussa uusiutuvaan energiaan liittyvän ulkomaan opintomatkan Sveitsiin ja Saksaan. Yhdeltä hankkeeseemme osallistuvalta maatilalta osallistui matkalle kaksi henkeä. Matkaraportti on hankkeen käytettävissä. Hanke toteutti opintomatkan, jossa kohteina olivat Suomen puolella MTT:n koeasema Sotkamossa, jossa tutkitaan pienellä koereaktorilla biokaasun tuotantoa, Markus Moilasen biokaasumaatila Sotkamossa sekä Ruotsin puolella Piteån energiaviikon seminaari, Alviksgårdenin suuren sikatilan biokaasulaitos, Biosling AB:n biokaasun jalostuslaitteisto ja Bodenin kaupungin biokaasulaitos ja biokaasun tankkauspaikka. Opintomatkasta on laadittu oma matkaraportti. Vuosi 2014 Hanke toteutti kotimaan opintomatkan yhteistyössä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat hankkeen kanssa. Opintomatkalla tutustuttiin monipuolisesti erilaisiin bioenergiaa tuottaviin ja tutkiviin laitoksiin ja yrityksiin. Kohteina olivat Laukaalla sijaitseva Metener Oy (biokaasu), Uudessakaarlepyyssä sijaitseva Feora Oy (biodiesel turkiseläinten rasvasta), Jeppo Biogas(biokaasu), maatilamittakaavan biokaasulaitos Nivalassa(Heikki Junttila), Haapajärven maatalousoppilaitos(chp, biokaasu, biodiesel rypsistä) sekä Karttulassa sijaitseva HKG Bionear CHP- ja lämpölaitoksia suunnitteleva yritys. Opintomatka oli mielenkiintoinen ja osallistujia oli mukana 11. Ulkomaanopintomatka toteutettiin Saksaan. Opintomatka kohteina olivat sekä märkäettä kuivamädätyslaitokset. Lisäksi opintomatkalaiset pääsivät tutustumaan Bioenergy Decentral 22

23 näyttelyyn ja kuulemaan Saksan maanviljelijäyhdistyksen näkemyksiä saksalaisesta energiapolitiikasta ja biokaasualan kehityksestä Saksassa. Opintomatkalle osallistui 14 henkilöä toteutettiin opintomatka MTT Sotkamon koeasemalla, jossa tutustuttiin BIO GTS:n kuivamädätyslaitokseen Opintomatkoja toteutettiin hankkeen aikana yhteensä 7, joista 4 oli kotimaassa ja 3 ulkomailla. Osallistujia opintomatkoille oli yhteensä 43. Opintomatkoista on laadittu raportit. Toimenpide 7 Suunnitellaan ja toteutetaan kampanja tankkausasiakkaiden hankkimiseksi maaseudun autoliikenteestä. Vuosi Tankkausasiakkaiden hankkiminen maaseudun autoliikenteestä edellyttää ensimmäisen investointihankkeen syntymistä. Pisimmälle päästiin kevätkauden aikana Kiteen ja Kontiolahden demonstraatioinvestointihankkeen valmistelussa, mutta varsinaista asiakkaiden hankintakampanjaa ei vielä tarvittu. Tähän liittyen kuitenkin KETI teki kiteeläisille ja kontiolahtelaisille yrityksille, Keski-Karjalan maatalousyrityksille sekä Kolin takseille kyselyn, jossa tiedusteltiin kiinnostusta hankkia biokaasuajoneuvoja, kun tankkaus tulee mahdolliseksi. Hanke auttoi kysymysten laadinnassa. Vastauksia saatiin 61, joista noin puolet kummastakin kunnasta. Valtaosa on kiinnostunut siirtymään biokaasuun lähivuosina. Nämä yritykset, jotka vastasivat omilla yhteystiedoillaan, muodostavat asiakkaiden hankintakampanjan ensimmäisen kohderyhmän. Kampanjaa ei ole toteutettu, koska hankkeen toteutusaikana ei Pohjois-Karjalaan saatu liikennebiokaasua. 23

24 Toimenpide 8 Tuotetaan tietoa maaseudun asukkaille, kouluille, yhdistyksille, yrityksille ja muille yhteisöille uusiutuvan energian tuottamisesta maatiloilla. Tiedonvälitystapoina ovat artikkelit ja julkaisut, internet-viestintä, seminaarit ja esitelmät. Keskeisinä hankeyhteistyökumppaneina tiedonvälityksessä ovat Metsäkeskuksen BIOMAS-hanke ja tämän hankekokonaisuuden osa 3. Vuosi 2012 Lehti-ilmoitukset: Hankkeesta tiedotettiin osana ProAgria Pohjois-Karjalan koko sivun ilmoitusta Karjalaisessa Ilmoituksen myötä saatiin hankkeeseen mukaan yksi uusi tila. Karjalaisen messuliitteessä 5.6. oli ilmoitus hankkeen osallistumisesta Karjalan Messuille. Ilmoituksen pääsisältönä oli biokaasutraktorin ja biokaasuauton esittely. Itse tuotetut artikkelit: Hankevastaava kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin Liikennebiokaasua energiatiloilta ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 1/2012, ja Valtran biokaasutraktoria esittelevän artikkelin Biokaasutraktori tulee numeroon 2/2012. Agrologit-lehdessä 2/2012 julkaistiin liikennebiokaasua ja biokaasutraktoria koskeva juttu "Suomen ensimmäinen biokaasutraktori Pohjois-Karjalassa", johon kysymykset laati Maaseudun Tulevaisuusriihi -hankkeen harjoittelija Tanja Immonen (PKAMK) ja vastaukset laati hankevastaava. Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet: Hanke tiedotti Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssin yhteydessä Joensuussa näytteillä olleesta biokaasutraktorista ja Valtran ja ProAgrian Pohjois-Karjalan yhteistyösopimuksesta hankkeen puitteissa. Media: YLE Pohjois-Karjala (radio) 28.5.: Biokaasutraktori pörisee puhtaasti. Suora lähetys Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssista sekä myöhempi lähetys valtakunnan verkossa. 24

25 YLE Itä-Suomen Uutiset (tv) 28.5.: Tv-uutispätkä biokaasutraktorista Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssissa. Radio Iskelmä Rex 28.5.: Traktori kulkee biokaasulla. Uutinen biokaasutraktorin esittelystä Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssissa. Karjalainen Biokaasutraktori saapui Pohjois-Karjalaan. Maaseudun Tulevaisuus 1.6.: Edullinen polttoaine saa valitsemaan kaasuautoilun ja Biokaasutraktori koekäyttöön. Uutisartikkelit Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssin tiedotuksen pohjalta. Toimittaja osallistui konferenssiin. Internet: Hankkeen esittely on ProAgria Pohjois-Karjalan www-sivustolla kohdassa Hankkeet. Sieltä on linkki Liikennebiokaasu.fi -sivustolle, jossa hankkeella on oma sivu ajankohtaisia asioita ja lisämateriaalia varten. Energiamaatilat-sähköpostilistaa pidettiin yllä kaikille avoimena. Listan kautta tiedotettiin erityisesti maatiloihin liittyvistä liikennebiokaasuaiheista. Hankkeen tiedot laitettiin Bioenergiatieto.fi-sivuston hankehakemistoon. Maakaista.fi teki uutisvideon hankkeesta ja biokaasutraktorista. Tapahtumista ja sittemmin peruuntuneesta opintomatkasta tiedotettiin koulutuskalenteri Ajuri.fi:ssä. Tiedotusmateriaali: Hankkeelle tilattiin liikennebiokaasun hankekokonaisuuteen sopiva logo, jonka teki Nettienkelit. Hankkeelle tilattiin roll-up messu- ja seminaari- ym. tilaisuuksia varten. Graafisen suunnittelun tekivät Nettienkelit ja kuvatelineen valmistuksen Kopijyvä Oy. Hankkeelle tehtiin julkaisupohjat. Tapahtumat: Hankevastaava esittäytyi ja esitteli hankkeen ProAgria Pohjois-Karjalan toimihenkilöpäivillä Suhmurassa Hanketta ja Valtran biokaasutraktoria esiteltiin Joensuussa Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssissa Tiedepuistolla Mukana oli Valtra Oy:n tekninen asiantuntija Petri Hannukainen. Hankkeesta esittelyyn osallistuivat hankevastaava ja Heikki Nuutinen. Hankkeella oli oma osasto Karjalan Messuilla Joensuun Areenalla Siellä esiteltiin biokaasutraktoria, biokaasuautoa, hankkeen toimintaa sekä aiheeseen liittyen esillä oli myös 25

26 maatilojen energiasuunnitelmat. Yleisöä osastolla kävi runsaasti kaikkien kolmen päivän ajan. Huomionarvoista oli, että monet kävijät kertoivat odottaneensa jo pitkään biokaasun tankkausmahdollisuuden tuloa. Yleinen suhtautuminen oli myönteistä ja tietoa otettiin vastaan hyvin kiinnostuneesti. Messuosastolla työskentelivät hankevastaavan lisäksi Heikki Nuutinen ja Soile Tervakangas. Valtakunnallisilla agrologipäivillä, jotka järjestettiin Joensuussa Kukkolassa 30.6., esiteltiin biokaasutraktoria ja hankevastaavan biokaasuautoa. Itse tuotetut artikkelit: Hankevastaava kirjoitti ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 4/2012 tilannekatsauksen maatilojen biokaasuinvestointeja koskevista selvityksistä otsikolla Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa etsitään uusia taloudellisia ratkaisuja. Kuvassa Valtran biokaasutraktori Joensuun Tiedepuistolla. Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet: annettiin paikallisille tiedotusvälineille tilannekatsaus Pohjois-Karjalan biokaasun liikennekäytön edistämisestä lehdistötiedotteen muodossa. Tiedote liittyi Joensuun seudun seutuvaltuustolle samana päivänä esitettyyn tilannekatsaukseen. Media: YLE Pohjois-Karjala (radio): Uutisointia hankkeessa suunnitellusta Kontiolahden ja Kiteen liikennebiokaasun kokeiluhankkeesta. Karjalainen (ja verkkolehti 24.8.): Kontiolahti hankkimassa biokaasun tankkausaseman. Pielisjokiseutu Kontiolahti ekoilee etunenässä. Karjalainen (ja verkkolehti 3.12.): Kiteelle biokaasujalostamo ja tankkausasema. Radio Iskelmä Rex P-K:ssa ei päästy biokaasuun. Uutisjuttu biokaasun liikennekäytön edistämisen tilanteesta Pohjois-Karjalassa. Jutussa todetaan Joensuun Kontiosuon jääminen pois suunnitelmista sekä Kiteen ja Kontiolahden päätökset toteuttaa yhteinen liikennebiokaasun kokeiluhanke. Esitelmät: Itä-Suomen jätesuunnittelun toteuttamista tukevat hankkeet -seminaari Varkaudessa : Hankevastaavan esitelmä Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeesta ja Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun edistämisen hankekokonaisuudesta. 26

27 Hankevastaavan esitelmä Joensuun seudun seutuvaltuustolle , jossa annettiin tilannekatsaus biokaasun liikennekäytön edistämisestä Pohjois-Karjalassa. Seutuvaltuuston kokouksessaan antamassa kannanotossa pidetään tärkeänä, että Kontiolahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhteinen liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun kokeiluhanke saadaan toteutettua vuoden 2013 aikana. Vuosi 2013 Itse tuotetut artikkelit: Hankevastaava Anu Laakkonen kirjoitti ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 1/2013 artikkelin hankkeen ajankohtaisista asioista. Hankevastaava kirjoitti Maaseudun Tiede -lehden numeroon 2/2013 artikkelin Lantaloissa muhii maaseudun energiavallankumous. Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet: Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssista tiedotettiin lehdistölle. Tapahtumasta oli myös lehti-ilmoitus Karjalaisessa. Media: Karjalainen kirjoitti Lieksan biokaasukurssista, johon haastateltiin hankevastaavaa. Paikallislehdet kirjoittivat Rääkkylän Pellonpiennarpäivästä, jossa esiteltiin hanketta. Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssi uutisoitiin mm. Karjalaisessa. Esitelmät Anu Laakkonen piti Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssissa esitelmän hankkeesta ja toimi samalla konferenssin puheenjohtaja ja valtakunnallisen liikennebiokaasupaneelin valmistelijana ja puheenjohtajana. Tapahtumat PIKESin PKBEV-hanke järjesti helmi-maaliskuussa Lieksan Vuonislahdessa 5 päivän biokaasukoulutuksen, jonka ideoinnissa ja toteutuksessa hanke oli yhteistyössä. Hankevastaava osallistui tilaisuuksiin ja esitteli biokaasuautoa. Hankevastaava esitteli hanketta ja biokaasuautoa Pellonpiennarpäivässä Rääkkylässä

28 Hanke järjesti neljännen valtakunnallisen Liikennebiokaasu ja Suomi -konferenssin Joensuun Tiedepuistolla. Konferenssiin osallistui 60 henkeä ympäri Suomen. Konferenssin alateemat olivat Puhtaan liikenteen puolesta eri puolilla Suomea, Maatilat osana tulevaisuuden liikennebiokaasuverkostoa ja Valtakunnallinen vaikuttaminen. Konferenssin esitelmät löytyvät Liikennebiokaasu.fi -sivustolta. Valtakunnallisessa liikennebiokaasupaneelissa käsiteltiin lausuntokierrokselle juuri tullutta luonnosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi Siitä laadittiin MMM:lle yhteinen lausunto biokaasualan näkökulmasta. Lausuntoa tukivat myöhemmin mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja PIKES Oy. Konferenssiin sisältyi biokaasuajoneuvojen näyttely Tiedepuiston sisäpihalla. Tavallisten biokaasuhenkilöautojen lisäksi näyttelyssä oli biokaasulimusiini ja biokaasupakettiauto (dualfuel). Hankevastaava osallistui biokaasuautonsa esittelyllä Pohjois-Karjalan Karjakerhon karjapäivään 5.6. osana ProAgria Pohjois-Karjalan osastoa. Hankkeella oli oma osasto Silva-messuilla Joensuun keskustassa. Osastosta vastasi Marja Pulkkinen ja mukana yhteistyökumppaneina olivat Biokymppi Oy (biokaasupakettiauto) ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto (biokaasuhenkilöauto). Helsingin Senaatintorilla Pohjois-Karjalan esittelytapahtumassa hanketta edusti Biokymppi Oy, joka oli paikalla biokaasuautoineen esittelemässä maakunnan biokaasuvisioita. Lehti-ilmoitukset Hankkeen opintomatkoista ja muista tapahtumista ilmoitettiin paikallislehdissä, Karjalaisessa sekä Maaseudun Tulevaisuus lehdessä. Itse tuotetut artikkelit Uusi hankevastaava Marja Pulkkinen kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin Biokaasua Itä- Suomeen ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 4/2013 sekä syksyn 2014 lehteen Kuivamädätysinfoista. Internet Opintomatkoista ja muista tapahtumista tiedotettiin koulutuskalenteri ajuri.fi:ssä sekä ProAgria Pohjois-Karjalan ry:n ja Pikesin Internet- sivuilla. 28

29 Esitelmät Marja Pulkkinen valmisteli esityksen hankkeesta Nurmeksessa järjestettyyn Kohti energiaomavaraista maatilaa edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä -työpajaan, joka järjestettiin eri hankkeiden yhteistyönä Tapahtumat Marja Pulkkinen esitteli hanketta Hanketreffeillä Joensuussa. Vuosi 2014 Kevättalvella järjestettiin yhdessä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat hankkeen kanssa Biokaasupäivät Joensuussa ja Valtimolla Biokaasupäivien asiantuntijana toimi Toni Taavitsainen Envitecpolisilta. Tilaisuuksissa oli osallistujia yhteensä 18 ja tilaisuuksissa käydyn keskustelun perusteella voidaan sanoa, että maatiloilla on mielenkiintoa uusiutuvaa energiaa kohtaan. Valtimon biokaasupäivästä julkaistiin Ylä-Karjala lehdessä artikkeli Hankkeen tapahtumista tiedotettiin lehti-ilmoituksilla ja Internetissä sekä sähköpostia hyödyntämällä. Projektipäällikkö osallistui Biomas Atlas kokoukseen (MTT:n vetämä selvityshanke biomassa atlaksen saamisesta Suomeen), jossa suunniteltiin kuinka Suomen biomassoista saadaan tiedot kartalla ja sitä kautta eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi hän osallistui MTT:n Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi hankkeen päätösseminaariin ( Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi. Bionurmi-hankkeen loppuraportti. Seppälä, Arja, Kässi, Pellervo, Lehtonen, Heikki, Aro-Heinilä, Esa, Niemeläinen, Oiva, Lehtonen, Eeva, Höhn, Jukka, Salo, Tapio, Keskitalo, Marjo, Nysand, Matts, Winquist, Erika, Luostarinen, Sari, Paavola, Teija. MTT Raportti 151 (2014). 97 p. ISBN (verkkoversio) Vuoden 2015 helmikuussa toteutettiin investointihankkeen esittelyt Liperissä, Kontiolahdella ja Kiteellä yhdessä Biokymppi Oy:n kanssa. 29

30 Kuvassa Yhdysvaltojen biomassa atlaksen kuva. Syksyllä 2014 järjestettiin kuivamädätys- ja separointi infot Valtimolla, Liperissä ja Kiteellä. Infotilaisuuksien tavoite oli lisätä tietoa kuivamädätysmenetelmästä ja sen tuomista mahdollisuuksista edullisempana mädätystekniikkana. Tilaisuuksiin osallistui 34 henkilöä. MTT Sotkamon kuivamädätyslaitos 30

31 Toimenpide 9 Tuotetaan suomenkielinen opas liikennebiokaasun tuotannosta maatiloilla. Vuosi 2012 Toimenpide suomenkielisen oppaan tuottamiseksi liikennebiokaasun tuotannosta maatiloilla on ajoitettu hankkeen myöhempään vaiheeseen, mutta alustavaa ideointia on tehty kuluneella kaudella. Syksyn aikana perehdyttiin Ruotsissa tuotettuihin oppaisiin sekä muihin soveltuviin oppaisiin oppaisiin. Ruotsin kaasuyhdistys Energigas Sverigeltä saatiin lupa tarvittaessa käyttää Biogasportalen.se - sivuston tekstimateriaaleja suomeksi käännettynä. Vuosi 2013 Perehdyttiin Motivan uuteen maatilan biokaasuoppaaseen, jossa on yleistietoa aiheesta. Hankkeen tuottaman oppaan tarkoituksena olisi toimia ensisijaisesti tulevaisuuden biokaasuneuvojien työkirjana. Syksyllä ryhdyttiin laatimaan perustieto-opasta biokaasusta tietokortti-mallilla. Tiedot suunnataan erityisesti maatalousneuvojille. Vuosi 2014 Valmistettiin tietokorttisarja biokaasuntuotannosta. Tietokortit toimitettiin kaikille neuvojille, kuntiin, ja yhteistyöorganisaatioihin. Tietokorttien avulla jokainen pystyy kertomaan asiakkailleen biokaasuntuotannon perusasiat sekä liikennepolttoainekäytön hyödyt. Tietokorttien pohjalta työstettiin hankkeen loppuvaiheessa jaettava aineisto koulutus- ja tiedotuskäyttöön. Toimenpide 10 Luodaan edellytykset yhden energiamaatilamatkailukohteen perustamiseksi yhteistyössä maakunnan matkailuasiantuntijoiden kanssa. Haetaan mallia mm. Tanskan energiamatkailuhankkeista ja toimitaan yhteistyössä mm. Karelia Expertin kanssa. Vuosi Energiamaatilamatkailukohteen edellytysten luominen on ajoitettu hankkeessa myöhempään vaiheeseen ja edellyttää jo varsin pitkällä olevaa investointihanketta. Ajatus otettiin kuitenkin alustavasti esille polvijärveläisen tilan esiselvityksen yhteydessä. Energiamaatilamatkailukohteeksi suunniteltiin alustavasti ensimmäistä maatilaa, jonka yrittäjät ovat hankkeessa jatkaneet biokaasulaitoksen suunnittelua. Tavoitteena on, että kyseinen maatila ja sen tuleva biokaasutuotanto olisivat mukana vierailukohteena hankkeen jälkeisessä tulevassa 31

32 toiminnassa. Energiamatkailusta on hyviä esimerkkejä ympäri maailmaa: sekä Suomessa toteutettu Renewable Energy Training and Demonstration Network for Remote Communities in the NPP Area, jota toteutti Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu Toimenpide 11 Verkotutaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti maatiloihin kohdistuvien liikennebiokaasu- ja muiden uusiutuvan energian hankkeiden kanssa. Vaikutetaan yhdessä maaseudulla tuotetun uusiutuvan energian edistämiseksi, kotimarkkinoiden luomiseksi sekä hallinnollisten ja lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. Vuosi Hankkeessa seurattiin Ruotsin maatiloihin liittyviä liikennebiokaasuhankkeita uutiskirjeiden ja tuotettujen julkaisujen kautta (erityisesti biokaasutraktoriin liittyvät julkaisut) sekä tutustuttiin Suomen hankkeiden tuottamiin julkaisuihin. Suomalaisten hanketoimijoiden kanssa on verkotuttu jo aikaisemmin kattohankkeessa ja yhteistyötä jatkettiin mm. Liikennebiokaasu ja Suomi konferenssin yhteydessä. P-K:n ELY-keskuksessa pidetyssä palaverissa, jossa olivat mukana ELY-keskuksen/TEKESin, Metsäkeskuksen ja PIKESin edustajat sekä hankevastaava, hahmoteltiin vaikuttamissuunnitelma maatilojen biokaasuinvestointien helpottamiseksi (ks. toimenpide 2). Valtran kanssa keskusteltiin biokaasutraktorin käyttöönottoon liittyvien lainsäädännöllisten ongelmien ratkaisemisesta. Tässä vaiheessa Valtra toivoo, että asiaa pidetään esillä keskusteluissa asian etenemisen vuoksi. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä olisi paras ratkaisu Valtran biokaasutraktoreiden tapauksessa. Biokaasutraktoreiden kehityksen kannalta tärkeintä on saada aikaan liikennebiokaasun tuotantoa, jotta tuotteille syntyy kysyntää. Mikäli suunniteltu demonstraatioinvestointihanke toteutuu, jatketaan Valtran biokaasutraktorin koekäyttöä ja mahdollisesti sen myötä voidaan vaikuttaa myös lainsäädäntöasioihin. Syyskaudella verkotuttiin uusien kotimaisten hankkeiden kanssa ja jatkettiin ruotsalaisiin hankkeisiin tutustumista. Vuosi 2013 Hanke järjesti Joensuussa neljännen valtakunnallisen liikennebiokaasukonferenssin Liikennebiokaasu ja Suomi Konferenssi luotiin Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa ja kolme ensimmäistä tapahtumaa järjestettiin vuosina Hankkeen loputtua konferenssin järjestäminen siirtyi Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeelle vuosiksi 2013 ja 32

33 2014. Tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää edelleen valtakunnallista alan toimijoiden verkostoa ja tapaamista. Konferenssin perinteisessä valtakunnallisessa liikennebiokaasupaneelissa paneuduttiin tällä kertaa erityisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen, joka oli samaan aikaan lausuntokierroksella. Paneelin yhteistä lausuntoa biokaasuasioiden näkökulmasta laadittiin konferenssin jälkeen tiiviissä yhteistyössä mm. biokaasulaitosten edustajien ja MTK:n kanssa. Lausunto lähetettiin maa- ja metsätalousministeriölle ja se on luettavissa sekä konferenssin sivuilla (Liikennebiokaasu.fi) että valtion hankerekisterissä (http://hare.vn.fi) hankenumerolla MMM030:00/2013. Merkittävin verkottuminen syksyn aikana tapahtui ruotsalaisen Biogas Norrin ja Bodenin kaupungin biokaasutoimijoiden kanssa. Vuosi 2014 Hanke järjesti Pohjois-Karjalan bioenergia Forumin. Forumin tavoitteen oli koota yhteen alan toimijoita ja esitellä sekä ajankohtaiset että tulevaisuuteen suuntautuvat bioenergia aiheet. Forumissa esiteltiin myös uutta CHP tekniikkaa. Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum Pakkahuoneella Joensuussa 33

34 Toimenpide 12 Luodaan edellytykset energiamaatilamallin yleistymiselle maakunnassa. Tässä toimitaan yhteistyössä kuntien, maakunnan kehittämisyhtiöiden ja ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa. Hankkeessa luotu osaaminen ja tuotteet siirretään osaksi maatilojen neuvontaorganisaatioiden normaalia palveluosaamista. Vuosi Toimenpide on ajoitettu hankkeen loppuvaiheeseen. Aihepiirin osaamisen siirtoa on kuitenkin alettu tehdä jo tämän kauden aikana siten, että ProAgria Pohjois-Karjalan työntekijöitä on osallistunut hankkeen tapahtumiin ja he ovat aloittaneet aiheeseen perehtymisen. Hankkeessa luodun osaamisen siirtäminen osaksi ProAgria Pohjois-Karjalan palveluosaamista alkoi hyvin Marja Pulkkisen aloitettua työskentelyn hankevastaavana. Anu Laakkonen laati katsauksen ruotsalaisista biokaasukeskuksista, jotka voisivat olla esikuvina biokaasun kehittämistyölle Pohjois-Karjalassa. Biokaasunavetan demonstraatio valmistui loppuvuodesta Se on ladattavissa ProAgria Pohjois-Karjalan internet sivuilla. Markus Moilasen biokaasulaitoksen kaasuvarasto Suomussalmella 34

35 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Indikaattori Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä Tavoite Toteutuma Aikataulu ja resurssit 2012 Hankkeen toimenpiteet ovat edenneet raportointijaksolla suunnitellusti. Hankevastaava on työskennellyt 40 % työajalla eli kaksi päivää viikossa. ProAgria Pohjois-Karjalassa hankkeen työtä teki toimintajaksolla 12 henkilöä yhteensä 1060,5 h, josta hankevastaavan osuus 752 h. Lisäksi on käytetty ostopalveluja Hankevastaava Anu Laakkonen siirtyi vuoden alusta kokoaikaiseksi Puhas Oy:n vetämän liikennebiokaasuhankkeen loputtua. Kesäkuussa hankevastaavaksi vaihdettiin Marja Pulkkinen ja Anu Laakkonen siirtyi osa-aikaiseksi hankeasiantuntijaksi. Vuosi Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2014 alussa, jolloin toteutusaikaa oli joulukuun 2014 loppuun saakka. Anu Laakkonen irtisanoutui osa-aikaisesta hankeasiantuntijan tehtävästä Henkilötyövuosia koko hankkeen aikana kertyi 3,13 htv. Hankkeen suunnittelua ja ideointia ovat tehneet lukuisat yhteistyökumppanit niin kunnissa, kehittämisyhtiöissä kuin yrityksissäkin. Lisäksi hankkeen toteutuksessa on käytetty ostopalveluita esimerkiksi tilakohtaisissa konsultoinneissa, opintomatkoissa ja aineiston tuottamisessa. 35

36 2.5 Organisaatio ja yhteistyökumppanit Hankkeen hallinnoijana oli ProAgria Pohjois-Karjala ry. Hankevastaavan paikka laitettiin hakuun alkuvuodesta ja työhön palkattiin Anu Laakkonen, joka siirtyi 1.2. osa-aikaisesti tähän hankkeeseen Puhas Oy:n hallinnoimasta Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeesta. Myös hallinnoivan organisaation henkilöstön osaamista käytetään hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa. Hankkeella on ohjausryhmä johon kuuluvat seuraavat jäsenet: Jyrki Kuikka (pj., Haukiniemen tila, Polvijärvi), Pekka Partanen (Maatalousyhtymä Partanen & Tolonen, Kitee), Pertti Iivanainen (Liperin kunta), Teuvo Mutanen (Polvijärven kunta), Ari Lampinen (Puhas Oy & Suomen Biokaasuyhdistys ry, jäi pois 2013 alkaen), Terho Sirviö (P-K:n ELY-keskus), Tuomo Hämäläinen (P-K:n ELY-keskus) ja Eero Parviainen (ProAgria Pohjois-Karjala). Kokouksiin osallistuvat lisäksi ohjausryhmän sihteerinä toimiva hankevastaava Anu Laakkonen ja syksystä 2013 alkaen Marja Pulkkinen sekä palvelupäällikkö Kirsi Jaakkola ProAgria (kevääseen 2013 asti) Pohjois-Karjalasta. Toimenpiteiden toteuttamisessa olivat yhteistyökumppaneina hankkeessa mukana olevat tahot. Yhteistyötä tehtiin myös muiden aihepiiriin läheisesti kuuluvien toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Hanke kuului kolmen pohjoiskarjalaisen liikennebiokaasuhankkeen ryhmään. Ryhmän muodostavat tämän hankkeen lisäksi Puhas Oy:n "Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke" ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun "Uusiutuvat liikennepolttoaineet Pohjois-Karjalassa - osaamisen kehittäminen" -hanke. Lisäksi yhteyttä pidetään PIKESin Pielisen-Karjalan biotalousverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan bioenergiaomavaraisuutta (PKBEV)" -hankkeeseen. Yhteistyötä tehtiin soveltuvin osin myös ProAgria Pohjois-Karjalan omien hankkeiden kanssa. 2.6 Kustannukset ja rahoitus Liikennebiokaasua Energiatiloilta- hankkeen toteutukselle haettiin jatkoaikaa keväällä Samassa yhteydessä hankkeen kustannusjaolle haettiin muutosta. Päätös edellä mainittuihin muutoksiin saatiin Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Alla olevassa taulukossa on muutospäätöksen mukainen kustannusjako. Samoin vertailubudjetti on korjattu muutospäätöksen mukaiseksi. Muutospäätös edellyttää myös yhteistyön tekemistä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat hankkeen kanssa. 36

37 Haettu euroa Hyväksytty euroa Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset Kokonaiskustannukset Hyväksyttävät kustannukset yhteensä Hankkeen hyväksytty rahoitussuunnitelma: Haettu euroa Hyväksytty euroa EU + valtio EU-osuus Valtion osuus Kunnat Julkinen rahoitus yhteensä Hyväksytty rahoitus yhteensä Kokonaisrahoitus

38 HANKKEEN RAHOITUKSEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU AJALLA TUOTOT Tot Bud % EU:n osuus , ,00 57,07 Valtion osuus , ,00 57,07 Kunnat , ,00 101,81 Yksityinen rahoitus , ,00 78,07 TUOTOT YHTEENSÄ , ,00 63,65 KULUT Palkkauskulut ja palkkiot , ,00 104,16 Ostopalvelut 46855, ,00 93,71 Vuokrat 8211, ,00 54,74 Kotimaan matkakulut 13238, ,00 66,19 Ulkomaan matkakulut 20255, ,00 81,02 Muut kustannukset 29355, ,00 97,85 KULUT YHTEENSÄ , ,00 94,96 38

39 3. Hankearviot 3.1. Hallinnoijan arvio Liikennebiokaasua energiatiloilta elinkeinojen kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena oli, että hankkeen toimenpiteiden luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan vähintään yksi maatilojen/kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Tavoite oli lähellä toteutumista niin, että Kontiolahden ja Kiteen kunnat olivat tehneet tarvittavat päätökset investoinneista, mutta investointitukirahojen loppuminen torpedoi hankkeet. vähintään yksi energiamaatila, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa ml. liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu. Tavoite ei toteutunut, vaikka pohjaselvityksiä ja suunnitelmia laadittiin useille tiloille. Tällä hetkellä ei investointien kannattavuutta pystytä riittävästi varmistamaan. uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa. Tavoite toteutui. Osaamista kasvatettiin laatimalla selvityksiä ja levittämällä tietoa luennoilla, seminaareilla ja infotilaisuuksilla sekä lukuisilla opintoretkillä. Hankkeen määrälliset tavoitteet: Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä: 5 toteutui 16 Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä: 5 toteutui 0 Hanketta on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti, kuitenkin tarpeen mukaan joustaen. Hankkeen talous on toteutunut pääosin budjetoidun mukaisesti. Kulujen kertymistä on seurattu tarkasti, ja siitä on informoitu johtoa ja rahoittajaa. Se, että hankkeen tavoitteena olleiden investointien toteutus niin kuntamittakaavassa kuin maatilamittakaavassakin ei onnistunut, johtuu tukipolitiikan heikkouksista. Kannattavuutta ei biokaasuinvestoinneissa kyetä riittävästi varmistamaan nykyisten tukimuotojen pohjalta. Vaikka juuri tällä hetkellä epävarmuus bioenergian tuotannon ja käytön eri muotojen kehityksessä onkin ainakin hetkellisesti kasvanut, yleinen muutossuunta ja tavoite on kasvattaa bioenergian ja biokaasun käyttöä, ja siitä näkökulmasta on edelleen tärkeätä levittää tietoa uusista teknisistä ratkaisuista ja toimintamalleista. Esitän hankkeen hallinnoijana toimineen ProAgria Pohjois-Karjala ry:n puolesta lämpimät kiitokset hankevastaavina toimineille ja kaikille yhteistyökumppaneille hyvin toteutetusta hankkeesta. Eero Parviainen toimitusjohtaja 39

40 3.2 Ohjausryhmän arvio Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma painottaa biotalouden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä. Samoin Suomen biotalousstrategia sisältää toimenpidesuosituksia, joilla pyritään lisäämään biotalouden toimintaympäristön kilpailukykyä, uutta biotalousliiketoimintaa, osaamispohjaa sekä biomassojen käytettävyyttä ja kestävyyttä. Näiden lisäksi Pohjois- Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa tavoitteena on m. ilmastonmuutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen. Liikennebiokaasua Energiatiloilta hanke on ollut jatkoa aikaisemminvuosina toteutetuille valmistelu-, kehittämis- ja koulutushankkeille. Nämä kaikki hankkeet ovat olleet valmistautumista tuleviin laajempiin investointi- ja kehittämiskuvioihin, jotka ohjelmakaudella tullaan toteuttamaan. Vaikka Liikennebiokaasua Energiatiloilta hanke ei kaikilta osin saavuttanutkaan sille asetettuja tavoitteita, hanke kuitenkin vaikutti myönteisesti biokaasuun liittyviin asenteisiin järjestämissään tapahtumissa ja koulutuksissa sekä tilakohtaisilla konsultoinneilla ja opintomatkoilla. Hankkeen kautta on Pohjois-Karjalaan syntynyt uutta pysyvää osaamista ja bioenergia verkostot ovat vahvistuneet. Yhteistyötoimenpiteiden lukumäärä on ylittynyt. Selvityksiä tehtiin 16 ja kaksi selvityksistä koski pienvesivoimaa. Pienvesivoimatekniikka on kehittynyt ja erityisesti toisella selvityskohteista on potentiaaliset mahdollisuudet aloittaa pienvesivoimantuotanto. Myös muita hankkeelle asetettuja tavoitteita on lähestytty. Vaikka investointeja ei toteutunutkaan hankkeen aikana (investointien kalleus ja investointitukien alhaisuus), niin kiinnostus biokaasuun on lisääntynyt ja yritysten valmiudet biokaasulaitosinvestointeihin ovat parantuneet. 4. Tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi Kevät 2012 Kevätkauden tärkein tulos oli demonstraatioinvestointihankkeen suunnitelman valmistuminen Kiteen kaupungille ja Kontiolahden kunnalle. Mikäli hanke toteutuu, merkitsee se ratkaisevaa päänavausta biokaasun liikennekäytölle maakunnassa ja mahdollistaa jatkokehityksen. Riskinä on vielä rahoituksen mahdollinen kariutuminen, mikä tarkoittaisi kehityshankkeilla aloitetun kehityksen valitettavaa pysähtymistä. 40

41 Tukitoimenpiteiden piirissä on jo nyt kohteita hieman yli tavoitellun määrän. Tärkeintä hankkeen seuraavalla kaudella olisi saada käyntiin vähintään yksi maatilojen yritysryhmähanke. Kuluneella kaudella on tuotu esille suurin este maatilojen liikennebiokaasulaitosten toteutumiselle eli kannattavuusrajan vaikea saavuttaminen normaaleilla tuilla. Siten seuraavan raportointikauden tärkeänä toimenpiteenä on kohdan 11 toimenpide eli vaikuttaminen lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen yhdessä sidosryhmien kanssa. Olisi tärkeää saada aikaan väliaikainen korotettu investointituki maatilojen biokaasuinvestoinneille. Mädätysjäännöksen saaminen mukaan erityisympäristötuen piiriin olisi myös tärkeää. Nyt tuki koskee vain lannan sijoittamista peltoon, mutta ei biokaasulaitoksessa käsitellyn lannan eli mädätysjäännöksen sijoittamista peltoon. Seuraavat tukitoimenpiteiden kohteet ovat jo odottamassa hankkeeseen liittyneiden tilojen piirissä. Olisi tärkeää saada ratkaistua kannattavuusongelma ennen kuin lisää tiloja tulee mukaan. Aloitettujen selvitysten myötä on käynyt selväksi, että kaikki tilat ovat uniikkeja, joten täysin monistettavaa ratkaisua ei ole mahdollista luoda. Jo tehdyistä selvityksistä on kuitenkin hyötyä seuraavia selvityksiä tehtäessä. Syksy 2012 Syyskauden tärkein työ oli Kiteen ja Kontiolahden kokeiluhankkeen valmistelu hakuvalmiiksi ja tärkein saavutus kuntien päätökset rahoituksen hakemisesta. Maatilapuolella valmisteltiin ensimmäistä yritysryhmähanketta, johon liittyen tehtiin pienryhmän opintomatka kotimaisiin biokaasukohteisiin. Kannattavuusongelmaan vaikuttamiseksi laadittiin esitykset biokaasuinvestointien edistämiseksi ja sitä jaettiin eri vaikuttajatahoille. Valmisteltiin myös maakunnallisen biokaasun kehittämistyöryhmän perustamista. Koulutusyhteistyötä suunniteltiin PIKES Oy:n Pielisen Karjalan bioenergiavirrat ja -verkostot -hankkeen kanssa. On epävarmaa, onko vaikuttamistyöllä käytännön merkitystä. Jatkossa tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti, että ensimmäiset maatilojen pilottibiokaasuhankkeet saadaan käynnistymään. Tarvitaan myös uusia ideoita ja ratkaisuja investointien saamiseksi kohtuulliselle tasolle. Hankkeessa on priorisoitava ensimmäisten pilottihankkeiden käyntiin saattaminen. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota biokaasuosaamisen lisäämiseen maakunnassa koskien sekä yleistä tietoutta että erikoisosaamista. 41

42 Kevät 2013 Kontiolahden ja Kiteen kokeiluhankkeen rahoituksen kohtalo ratkaisee olennaisesti, miten hankkeet tavoitteet etenevät. Kunnat ovat budjetoineet investoinnit vuodelle 2013, mutta ELY -keskuksen rahoituspäätöksen ajankohdasta ei ole tietoa. Maatilapuolella on hankkeen tässä vaiheessa priorisoitava tila, jolla on tehty selvitystyötä pisimmälle. Tavoitteena on päästä hankkeen aikana biokaasuinvestointien valmistelussa mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Tulevaisuuden varalle on ryhdyttävä suunnittelemaan, miten jatkossa voidaan varmistaa biokaasuosaaminen neuvontatyössä. Tätä silmällä pitäen hankkeessa suunnitellaan biokaasuneuvonnan kehittämiseen liittyviä jatkotoimenpiteitä. Syksy 2013 Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat edelleen samat kuin kevätpuoliskolla mainitut. Hankkeen viimeisenä vuonna tulee koota yhteen hankkeen aikana kehitetty osaaminen, jotta sen avulla voidaan jatkaa työtä mahdollisten tulevien kehittämis- ja investointihankkeiden myötä, ja jotta maatalousneuvojat pystyvät antamaan perustietoa biokaasuinvestoinneista maatiloille. Vuosi 2014 ajalla Raportointijaksolla valmistuivat biokaasutietokortit ja ne jaettiin laajasti neuvojille sekä omassa että yhteistyöorganisaatioissa. Kevään aikana selviteltiin erilaisia vaihtoehtoja biokaasun tuottamisen, puhdistuksen ja liikennekäytön edistämiseksi. Tästä syystä päätettiin, että Tiina Polo tekee kesän aikana osuuskuntamallista selvityksen, jota sitten työstetään eteenpäin syksylle suunnitellussa työpajassa. Hanke järjesti koulutus- ja infotilaisuuksia biokaasun tuotannosta, Bioenergia Forumin, opintomatkoja koti- ja ulkomaille sekä valmisti demobiokaasulaitosmallin. Loppuvuonna 2014 tehtiin vielä kolme tilakohtaista selvitystä, jotka liittyvät kuivamädätyksen mahdollisuuksiin. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että hankkeen toiminnalle haetaan jatkoaikaa helmikuun 2015 loppuun saakka. Perusteluna jatkoajalle on se, että aivan hankkeen loppuajalla on tullut runsaasti biokaasuselvitystilauksia ja koska hankkeella on vielä käyttämätöntä resurssia, on aiheellista tehdä ko. selvitykset. Jatkoajalla työstetään myös tulevia liikennebiokaasu investointi- ja tiedonvälityshankkeita ja esitellään niitä kunnissa. Tehtyjen selvitysten perusteella päätettiin, että tarvitaan esiselvityshanke, jonka tehtävänä on selvittää yleishyödyllisen investointihankkeen hakija ja hankkeen rahoitus sekä tehdä kunta- ja yrityskohtaisia selvityksiä ajoneuvojen hankinnoista ja valmiudesta käyttää biokaasuajoneuvoja. 42

43 4.1 Jatkotoimenpiteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma painottaa biotalouden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä. Samoin Suomen biotalousstrategia sisältää toimenpidesuosituksia, joilla pyritään lisäämään biotalouden toimintaympäristön kilpailukykyä, uutta biotalousliiketoimintaa, osaamispohjaa sekä biomassojen käytettävyyttä ja kestävyyttä. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa tavoitteena on m. ilmastonmuutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen. Biokaasua kerätään tällä hetkellä Joensuun Kontiosuon kaatopaikalta ja Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lietteistä. Biokaasua on hyödynnetty lämmöksi ja sähköksi näissä kohteissa vuositasolla noin 14 GWh. Lisäksi Kiteen Biokymppi tuottaa tällä hetkellä sähköä noin 2,6 GWh ja lämpöä noin 3,2 GWh eli yhteensä noin 6 GWh vuodessa. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa esitetään, miten Euroopan unionin ja kansalliset ilmastotavoitteet toteutetaan alueellisesti. Ohjelmassa määritellään ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kasvihuonekaasupäästöjä saadaan maakunnassa vähennettyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista parannettua. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa Biokaasun tuotannon tavoitteena on kasvattaa olemassa olevaa tuotantoa, käynnistää biokaasuntuotanto maatilakokoluokassa ja ottaa maakunnan suljettujen kaatopaikkojen kaatopaikkakaasuhyötykäyttöön. Lämmön- ja sähköntuotanto on alkuvaiheessa helpoimmin käynnistettävissä, mutta liikennekäytön osuuden vuonna 2020 tulisi olla jo merkittävä tuotetusta biokaasusta. Liikennekäytön etuina ovat erittäin merkittävät ilmasto-ja muut ympäristö hyödyt. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa on tavoitteena: Biokaasun tuotanto 100 GWh lämmöksi, sähköksi ja liikenteen polttoaineeksi. Toimenpiteinä ovat mm. käynnistää maatilakokoluokan biokaasureaktoria, hyödyntää kaatopaikkakaasuja ja tuottaa ja hyödyntää jätevedenpuhdistamoiden kaasua ja aloittaa biokaasun liikennekäyttö julkisessa liikenteessä, työkoneissa ja muussa liikenteessä. Näistä lähtökohdista jatkotoimenpiteinä on suunniteltu biokaasun jalostus- ja jakeluverkoston investointi- ja tiedonvälityshankkeita yhdessä kuntien kanssa. 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 Investointihankkeen rinnalle on suunniteltu tiedonvälityshanke, jonka keskeisimmät tehtävät ovat tuottaa ja levittää tietoa liikennebiokaasun käyttämisestä sekä hankkia tiedonvälityksen keinoin asiakkaita tankkauspisteille ja edistää maatilamittakaavan biokaasulaitosten syntymistä. Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen tiedonvälityshanke HANKESUUNNITELMA 1. HAKIJA ProAgria Pohjois-Karjala ry on osa ProAgria yhtymää, johon kuuluvat ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria keskukset, Svenska lantbrukssällskapens förbund, Faba, Valio Oy Alkutuotanto, ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy, osuuskunta ProAgria Palvelukeskus sekä merkittävä määrä sopimuskumppaneita elintarvikeketjun eri toimijoista. ProAgria Pohjois-Karjala ry tekee Pohjois-Karjalan alueella maaseutu- ja yritysneuvontaa sekä toteuttaa laaja-alaisesti erilaisia kehittämis-, tiedonvälitys- ja koulutushankkeita. ProAgria Pohjois-Karjalalla on alueella vahva yhteistyöverkosto. Henkilöstöä yhdistyksessä on vuositasolla keskimäärin 55 ja henkilöstön koulutuksesta ja kehittämisestä huolehditaan ja sitä seurataan säännöllisesti. 48

49 ProAgria Pohjois-Karjala ry on vakavarainen yhdistys, joka on pystynyt sekä hallinnoimaan että toteuttamaan yhtäaikaisesti niin maakunnallisia kuin ylimaakunnallisia hankkeita. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Pohjois-Karjassa on toimittu jo kauan biokaasualan edistämiseksi monella eri sektorilla ja erilaisissa kehittämishankkeissa (Valmisteluhanke v. 2009/ Maaseudun tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun kehityshanke / EAKR, Koulutushanke Uusiutuvia liikenteeseen /ESR ja Liikennebiokaasua energiatiloilta /EMR). Uudella ohjelmakaudella uusiutuva energia, energiatehokkuus, biokaasuatuotannon edistäminen ja liikennebiokaasun käyttöönottaminen ovat esillä niin maakunnallisissa ja alueellisissa kuin myös valtakunnallisissa ohjelmissa. Tiedonvälitys kehittyvällä alalla Pohjois-Karjalassa, kuten esimerkiksi biokaasuntuotanto, jalostus, jakelu ja käyttöönottaminen, on välttämätöntä asenteiden muuttamiseksi, vaihtoehtoisten ajoneuvojen käyttöön ottamiseksi ja positiivisten ilmastovaikutusten saamiseksi. Mitä useampi ihminen saa tietoa biokaasualasta sitä suuremmat vaikutukset saadaan aikaan sekä aluetaloudessa että ilmasto- ja muissa ympäristövaikutuksissa. Lisäksi tiedonvälityksellä on mahdollisuus kannustaa aloittamaan uudenlaista yritystoimintaa mm. biokaasuautojen maahantuonnissa, konvertoinnissa ja biokaasuautojen huollossa. Samanaikaisesti tämän tiedonvälityshankkeen kanssa on haettavana yleishyödyllinen investointihanke, jossa biokaasun jalostus ja jakeluketju on tarkoitus rakentaa. Tiedonvälityshankkeella varmistetaan tulevan yleishyödyllisen investoinnin kannattavuutta hankkimalla sille asiakaskuntaa niin yrityksistä, kunnista kuin tavallisista kuluttajista. 49

50 3. HANKKEEN TAVOITTEET 1. Pohjois-Karjalassa tunnetaan liikennebiokaasu ympäristöystävällisenä ja taloudellisesti kannattavana polttoainevaihtoehtona 2. Pohjois-Karjalaan on muodostunut riittävän suuri biokaasuautokanta Vuosi Autojen määrä henkilöautoina taksit+busseja+työkoneita taksit+busseja + työkoneita taksit+busseja + työkoneita 3. Biokaasuautojen konvertointia toimintaan on perustettu yritys ja uusia biokaasuautoja on alueen autoliikkeissä tarjolla 4. Pohjois-Karjalan alueelle syntyy maatilamittakaavan biokaasulaitoksia vähintään 3 5. Bioenergian osuus Pohjois-Karjalan energian käytöstä lisääntyy 6. Pohjois-Karjala on kansainvälisesti tunnettu aktiivisesta biokaasuautoilun kehittämisestä 7. Pohjois-Karjala on osa Sinisen tien Vihreää reittiä, joka luo yhteyden Joensuusta Keski- Suomen ja Vaasan kautta aina Uumajaan ja Mo i Ranaan saakka. Näin Pohjois-Karjalan voitaisiin yhdistää Ten-T liikenneverkostoon, jossa on asetettu tavoitteet liikennebiokaasun tankkauspisteiden etäisyyksille. Sinisen tien Vihreää reittiä voisi siten jatkossa markkinoida myös ympäristöystävällisenä poikittaisliikenneväylänä ja matkailureittinä idän ja lännen välillä. Hankkeen tuloksia seurataan liikennebiokaasua käyttävien autojen lukumäärällä, kuntien käyttöönottamien biokaasuliikennevälineiden käyttömäärinä, liikennebiokaasua käyttävien taksien lukumäärillä, liikennebiokaasun kulutusmäärillä ja biokaasun tuotantoon ja liikennebiokaasuun liittyvien uusien yritysten lukumäärällä. 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Liikennebiokaasusta tiedottaminen niin tavallisille autoilijoille, kunnille ja yrityksille. Tiedottamista hoidetaan järjestämällä erilaisia tapahtumia ja esittelyitä, verkkotiedottamisella ja demonstraatio esityksillä sekä yrityskohtaisilla esittelyillä, joiden tavoitteena on herättää kiinnostus biokaasuautoiluun ja näyttää esimerkein sen tuomat hyödyt. Lisäksi luodaan biokaasulaskuri- tyyppinen laskelma pohja, jolla voidaan haarukoida biokaasun liikennekäytön taloudellisia- ja ympäristövaikutuksia yrityksille ja kunnille. Sosiaalisen median keinovalikoima otetaan laajasti käyttöön. 50

51 Autoliikkeille tiedotetaan alan kehittymisestä Tiedotetaan yrityksen perustamiseen liittyvistä tuista ym. Tiedotuksen, biokaasuautojen esittelyiden, koeajojen sekä biokaasurallin avulla tehdään biokaasuautoilua tututuksi maakunnassa. Nuorisoasteen infot sekä yliopistotempaukset Tiedotus kuntiin toiminnan eduista ja mallien tuomien mm. Ruotsista kuntatoimijoista Yleishyödyllisistä investoinneista tiedottaminen Muu bioenergiaan liittyvä tiedotus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Metsäkeskus, Metla, Biomassa Atlas ym.) Energia akatemiat, Bioenergia Forum, kuntakohtaiset tapahtumat ja tempaukset ja biokaasuralli Yhteistyö Biogas Region Norrin kanssa Haetaan ja välitetään tietoa uusista biokaasuntuotantolaitteista ja menetelmistä ja viedään kerätty tieto biokaasulaitosta suunnitteleville tiloille ja yrityksille. Näin voidaan mahdollistaa BAT- käyttöön otto ja edulliset vaihtoehdot tuotannossa, jalostuksessa ja tankkausjärjestelmissä. Tiedotetaan biokaasu osakeyhtiön tai osuuskunnan toteutuksesta ja toiminnasta. Tietoa levitetään yrityksiin, kuntiin ja yksityisille henkilöille henkilökohtaisilla tapaamisilla ja yleisöinfoilla ja tapahtumilla. Tällä toiminnalla perustettavan osakeyhtiön toiminta vahvistuu ja biokaasuautoilu lisääntyy. Hankkeen päättymisen jälkeen osakeyhtiö hoitaa tiedotuksen. Maatiloille suunnatut tiedotustilaisuudet, tilakohtaiset selvitykset ja pienryhmätoiminta. Opinto- ja tutustumismatkat. Tiedonvälityshanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja sitä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja kuntien kehittämisyhtiöiden ja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa (BioKymppi Oy, Gasum). Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös MTK Pohjois-Karjala, Karelia AMK, Suomen metsäkeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Luke (Sotkamo, Maaninka). Hanketta toteutetaan osittain ostopalveluin. Hankkeen rahoitusta haetaan Euroopan maaseuturahastosta ja kunnista. Hankkeessa tiedotetaan ympäristöystävällisestä liikennepolttoaineesta ja siihen soveltuvasta ajoneuvotekniikasta. Hankkeen tiedottamista hoidetaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja face to face- tapahtumia, jolloin ylenmääräinen paperitulosteiden tuottaminen loppuu. Suunnitellun hankkeen mahdollisia riskejä ovat: - Investointihanke ei toteudu tai siinä tulee odottamattomia ongelmia - Asenteet eivät muutu positiivisiksi biokaasua ja liikennebiokaasua ajatellen - Maatilamittakaavan biokaasulaitoksiin ei saada riittävästi ulkopuolista rahoitusta Varautuminen riskeihin: 51

52 - Hyvin valmisteltu ja kilpailutettu investointihanke - Ammattimainen, positiivien ja realistinen tiedottaminen - Huolelliset investointisuunnitelmat maatilamittakaavan laitoksiin, omarakenteisiin laitoksiin innostaminen, kilpailutukset laitoshankinnoissa 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLI- SEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. Pohjois-Karjassa on toimittu jo kauan biokaasualan edistämiseksi monella eri sektorilla ja erilaisissa kehittämishankkeissa (Valmisteluhanke v. 2009/ Maaseudun tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun kehityshanke / EAKR, Koulutushanke Uusiutuvia liikenteeseen /ESR ja Liikennebiokaasua energiatiloilta /EMR). Uudella ohjelmakaudella uusiutuva energia, energiatehokkuus, biokaasuatuotannon edistäminen ja liikennebiokaasun käyttöönottaminen ovat esillä niin maakunnallisissa ja alueellisissa kuin myös valtakunnallisissa ohjelmissa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa mm. linjataan keskeisiksi toimenpiteiksi uusiutuvan energian edistäminen ja öljyriippuvuudesta vapautuminen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa vuosille biokaasulle on asetettu tuotannolliseksi tavoitteeksi 400 GWh, josta osa liikennekäytössä. Itä- Suomen bioenergiaohjelmassa toimenpiteinä ovat mm. biokaasun käytön edistäminen lämmön ja sähkön tuotannossa politiikkatoimin ja biokaasun jalostusasteen nostaminen ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edistämällä liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Manner Suomen Maaseutuohjelman yhtenä strategisena painopistealueena on biotalouden edistäminen ja tavoitteena mm. parantaa maaseutualueiden elinkeinoelämän kestävyyttä kehittämällä ympäristötietoisuutta sekä energia- että resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös lisätä uusituvan energian osuutta ja tehostaa lannan käyttöä. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta on asiakirja, jossa on kirjattu visiot, strategiat ja kehittämissuunnat, joilla toteutetaan Manner Suomen maaseutuohjelmaa Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kehittämisohjelman yhtenä painopistealueena on hajautettu biotalous. Kehittämissuunnitelman mukaan maaseuturahaston rahoitusta kohdennetaan erityisesti hajautettuun energian tuotantoon ja uusiutuviin bioenergiaraaka-aineiden jalostukseen liittyviin hankkeisiin maaseudun mikro- ja pienissä yrityksissä sekä alueellisten strategioiden edistämiseen ja paikallisiin yleishyödyllisiin investointeihin uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Uusiutuvan energian osalta myös EAKR tukee energian tuotantoon ja jakeluun liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä pk - yritysten investointi ja kehityshankkeita. 52

53 Erilaiset ohjelmat ja kehittämissuunnitelmat antavat nyt erinomaiset mahdollisuudet edistää Pohjois-Karjalan biokaasun tuotannon, jalostuksen ja jakelun kehittämistä ja laajaa tiedonvälitystä kuntiin, yrityksiin ja kuluttajille. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen tiedonvälityshanketta toteutetaan pääasiallisesti Pohjois- Karjalan alueella. Sen toteutusaika on Hankkeen tarkempi aikataulutus ja tiedotussuunnitelma tehdään, kun päätös yleishyödyllisestä investointihankkeesta saadaan. Kansainvälistä näkökulmaa hankkeeseen tuo yhteistyö Biogas Norr- yhteistyö ja Sinisen tien Vihreä reitti malli. Hankkeen kohderyhmänä ovat biokaasun tuottajat, jalostajat sekä alueen yritykset, kunnat ja yksityisautoilijat. Tiedottamista tehdään laajasti myös nuorisoasteen kouluissa ja yliopistokampanjoissa. Kohderyhmät on valittu siten, että ne ovat potentiaalisia liikennebiokaasun käyttäjiä, autojen maahantuojia sekä kuntien ja yritysten hankinnoista vastaavia henkilöitä ja päättäjiä. 8. HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Bioenergiaa Pohjois-Karjalan Liikenteeseen- tiedonvälityshankkeen kustannusarvio vuositasolle eriteltynä on seuraavanlainen: yhteensä Palkkauskulut Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset Hankkeen tulot Kustannusarvio yhteensä

54 Bioenergiaa Pohjois-Karjalan Liikenteeseen- tiedonvälityshankkeen rahoitus vuositasolle eriteltynä on seuraavanlainen: yhteensä ELY-keskukselta haettava rahoitus (EU valtio 90 %) Kuntarahoitus (10 %) Yksityinen rahoitus 0 Kokonaisrahoitus Kuntarahoitus haetaan vuosittain hankkeessa mukana olevilta kunnilta. 8. MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hankkeen käynnistämät ja toteuttamat tiedotukselliset toimenpiteet jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen perustetussa liikennebiokaasu osakeyhtiössä tai osuuskunnassa osana yrityksen markkinointitoimenpiteitä. 9. TIEDOTTAMINEN Hankkeesta tiedotetaan tuottamalla normaalit rahoittajan vaatimat raportit ja indikaattoritiedot. Tiedotushankkeen varsinaisen tiedotus ja toimenpiteet on kuvattu hankesuunnitelmassa. Hankkeen päättymisen jälkeen tiedonvälityshankkeen tuottama aineisto on perustettavan osakeyhtiön käytettävissä ja sen lisäksi hankkeen internet sivuilla. 54

55 Eero Parviainen Toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry Katri Karjalainen Varatoimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry Raportin laatijan yhteystiedot Marja Pulkkinen Liikennebiokaasua energiatiloilta hanke ProAgria Pohjois-Karjala marja.pulkkinen(at)proagria.fi puhelin Kato, tää on siisti! Tuosta vihreestä napista kun painaa, niin tää kulkee biokaasulla! 55

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA Niina Huikuri, projektipäällikkö Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat -hanke Bioenergiafoorumi 5.9.2014 Joensuu BIOENERGIA PIELISEN KARJALAN ELINKEINOSTRATEGIASSA

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Kehittämisympyrä haaste ja mahdollisuus Aluekehittämisen näkökulma Alueen kehittäminen paikallisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Lappeenranta 11.3.2016 Kouvola 15.3.2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot