Koulutuksen kontekstit ja mekanismit. Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksen kontekstit ja mekanismit. Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus"

Transkriptio

1 Koulutuksen kontekstit ja mekanismit Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus Juha Koskela ( ) Sosiologian kandidaatin tutkielma Lapin Yliopisto Kevät 2010

2 2 Sisältö 1 Johdanto Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet Hanke Hankkeen toimintaympäristö Käsitteet Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli Realismin filosofiaa Metodologiasta CMO Väliarvioinnin malli Aineisto ja analyysi Aineiston kuvaus Analyysin kuvaus Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? Hanke-CMO Kontekstit Kontekstien yhteenveto Koulutuksen menetelmät ja mekanismit Menetelmien ja mekanismien yhteenveto Tulosväittämät ja taulukointi Opiskelijoiden kontekstit ja mekanismit Konteksti Interventio-odotukset ja mekanismit Vertailu Pohdinta ja johtopäätökset Lähteet:... 28

3 3 1 Johdanto Toteutan tässä tutkielmassa realistisen väliarvioinnin Lykky-nimisen koulutus- ja kehittämishankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksesta. Lykky Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä on koulutus- ja kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään sekä määrällisesti lisäämään hyvinvointialan liiketoimintaa. Hankkeessa järjestetään koulutusta myös yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Sama koulutus järjestetään yhtä aikaa sekä Oulussa että Ylivieskassa. Tässä tutkielmassa keskityn ainoastaan Oulussa järjestettyyn koulutukseen. Lykky-hanke on ajankohtainen kahdessa mielessä. Ensinnäkin hyvinvointialan yrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi yhteiskuntavastuullisuuteen pyrkiminen ja siihen kannustaminen myös valtion toimesta on lisääntynyt viime vuosina. Yhteiskunta- ja yritysvastuuta korostavia hankkeita on ollut 2000-luvulla muutamia, mutta Lykky-hankkeen kaltaisia nimenomaan koulutusta järjestäviä hankkeita ei ole ollut. Minulla on kaksi tavoitetta tutkielmassani, teoreettinen ja empiirinen. Teoreettisena tavoitteenani on rakentaa realistisen väliarvioinnin malli meneillään olevan koulutuksen arviointia varten. Toisaalta suoritan myös arvioinnin Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys - opintokokonaisuudesta, joten tutkielmani empiirinen osa on tapauskohtainen väliarviointi osasta Lykky-hankkeen koulutusta. Koulutus, jota arvioin, on alkanut kuluvan vuoden (2010) tammikuussa ja jatkuu saman vuoden elokuuhun asti. Vaikka koko koulutus sisältää vain yhden yhteiskuntavastuu-käsitteellä otsikoidun osakokonaisuuden, yhteiskuntavastuullisuus on hankkeen järjestäjien mukaan sisällytetty koulutuksen kaikkiin osioihin. Tutkielman toteutuksessa tukeudun ennen kaikkea Leedsin yliopiston professori Ray Pawsonin ja Nottinghamin yliopiston professori Nick Tilleyn Realistic evaluation - teoksessa (2009) kuvailemaan realistiseen arviointitutkimukseen. Heidän mukaansa realistisen arvioinnin tärkein tehtävä on kehittää arvioitavan hankkeen tai ohjelman sisäistä teoriaa, jotta hankkeesta tai ohjelmasta saataisiin käytännössä toimivampi. Realistinen arviointitutkimus rakentuu kontekstien ja mekanismien havaitsemisen ympärille ja sen tärkein tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa?

4 4 (Pawson & Tilley 2009.) Tutkimuksessani lähestyn Lykky-hankkeen koulutusta niin, että kykenen havaitsemaan keskeiset mekanismit sekä kontekstit, joissa hankkeen koulutusta toteutetaan. Näiden avulla on mahdollista tarkastella Lykky-koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Aineistoni koostuu Lykky-hankkeessa tuotetusta materiaalista. Yhteiskunnallisesta kontekstista ja hankkeen koulutustavasta kertovaan aineistoon kuuluvat hankkeen suunnitelmat ja yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvät opetusmateriaalit. Opiskelijoilta kerättyyn materiaaliin sisältyvät yhden lähiopetuspäivän palautekysely sekä omaa osaamista ja koulutustarvetta arvioiva tehtävä, joista saan sekä konteksteja että mekanismeja koskevaa tietoa. Lisäksi aineistooni kuuluvat Lykky-hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kommentit sekä täydennykset tekstiaineistoihin. Tekstiaineiston lukutapani tukeutuu pragma-dialektiseen argumentaatioteoriaan. En kuitenkaan sitoudu lukutapaan orjallisesti, vaan käytän sitä lähinnä tekstiaineistojen lukemisen tukena. Aineiston ja analyysin kuvauksille on edellä omat lukunsa. Keskityn tutkielmassani rakentamaan realistisen arviointimallin meneillään olevaa hankekoulutusta varten. Teoreettinen tutkimuskysymykseni on: minkälaisella arvioinnin mallilla voidaan arvioida meneillään olevaa koulutusta? Lisäksi testaan mallia Lykkyhankkeesta saamallani aineistolla. Keskityn kontekstien ja mekanismien havaitsemiseen sekä Lykky-hankkeen järjestäjien että koulutukseen osallistuvien kannalta. Yksi tärkeimmistä näkökulmistani on tarve- ja kysyntälähtöisyys, joka on keskeisenä myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa (Aro, Kuoppala & Mäntyneva, 2004). Kysyn aineistolta sitä, minkälaisia edellytyksiä yhteiskuntavastuu-koulutusosiolla on onnistumiseen realistisen arviointitutkimuksen perusteella. Empiiriset tutkimuskysymykseni ovat: Mitkä kontekstit ja mekanismit ovat keskeisimpiä edellytyksiä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosiossa? Miten Lykky-hankkeen käsitykset konteksteista ja mekanismeista vastaavat opiskelijoiden konteksteja ja mekanismeja koskevia käsityksiä? Toisessa luvussa esittelen Lykky-hanketta yleisemmin. Käyn läpi myös hakkeen keskeisimmät käsitteet sekä käsittelen yhteiskunnallista toimintaympäristöä. Kolmannessa luvussa rakennan realistisen väliarvioinnin mallin. Neljäs luku sisältää aineiston ja analyysin kuvauksen. Kuvaan aineistoa tässä luvussa yleisellä tasolla, sillä seuraavissa

5 5 luvuissa se käsitellään tarkemmin. Viidennessä luvussa toteutan realistisen väliarvioinnin aineiston perusteella. Kuudennessa luvussa vedän yhteen koko tutkielman tuloksia ja sisältöä. Kuudes luku sisältää pohdintaa ja johtopäätöksiä. 2 Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet 2.1 Hanke Lykky-hankkeen ensimmäinen päätavoite on hyvinvointialan yrittäjyyden edistäminen lisäämällä alan yritysten määrää toiminta-alueella ja parantamalla jo toimivien yritysten ja yrittäjien osaamista. Toisena päätavoitteena hanke pyrkii edistämään yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden tunnettuutta ja osaamista. Hankkeen keskeisimmäksi tavoitteeksi on kirjattu sellaisen koulutuksen mallin rakentaminen, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa hyvinvointialan koulutuksessa. Lisäksi tavoitteeksi on mainittu myös julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallien löytäminen. Lykky-hanke järjestää koulutusta ensisijaisesti hyvinvointialan yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville, mutta koulutusta yhteiskuntavastuullisuudesta tarjotaan myös muiden alojen yrittäjille. Koulutukseen sisältyy yhteiskuntavastuullisuuden lisäksi monia yrittäjyyteen liittyviä perustaitoja. Hankkeen koulutukset järjestetään kahdella kierroksella. Ensimmäinen on alkanut tammikuussa vuonna 2010, toinen on suunniteltu vuodelle Koulutuksia järjestetään Oulussa ja Ylivieskassa. Koulutuksen laajuus on kolmekymmentä opintopistettä, josta osa järjestetään lähiopetuksena, osa verkko-opetuksena ja osa itsenäisesti suoritettavina tehtävinä. Koulutus on jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, moduuliin, jotka ovat laajuudeltaan 3 8 opintopistettä. Yksi moduuleista on Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys, joka on laajuudeltaan 3 opintopistettä. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -moduulin voi suorittaa myös neljän tai viiden opintopisteen laajuisena. Lykky-hanketta hallinnoi ja toteuttaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja osatoteuttajana on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Tutkimuksen ja kehityksen yksikkö, CENTRIA,

6 6 Ylivieskassa. 2.2 Hankkeen toimintaympäristö Vastuu ja hyvinvointiyrittäjyys Yhteiskuntavastuun diskurssi hyvinvointialaan liittyen on syntynyt ja 2000-lukujen aikana. Yksi tekijä vastuupuheen synnyssä on julkisen sektorin rakennemuutos, jolla viitataan muun muassa uuteen julkishallintoon sekä siihen liittyvään julkisten palveluiden siirtämiseen tuotettavaksi markkinoilla. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen markkinoilla on pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa uusi ilmiö, sillä täällä on perinteisesti totuttu, että valtio hoitaa hyvinvointipalveluiden tuotannon. Tästä syystä puhe vastuusta hyvinvointialalla ei ole aikaisemmin koskaan tullut relevantiksi. Hyvinvointivaltion vastuu ja vastuullisuus on ollut itsestäänselvyys. Tuotantovastuun osittainen siirtyminen julkiselta sektorilta muualle on tuonut mukanaan puheen vastuusta palveluiden tuotannosta ja hallinnoinnista. Samalla, kun esimerkiksi terveyspalveluita on siirretty tuotettavaksi markkinoille, erilaiset arvioinnit ja laatumittaukset ovat lisääntyneet. Näin myös puhe palveluiden laadusta ja sen myötä palveluiden tuotannon vastuullisuudesta on tullut olennaiseksi. (Julkunen 2006, ) Lykky-hanke on vahvasti mukana kummassakin edellä mainitussa yhteiskunnallisessa tendenssissä. Toisaalta hanke painottaa vahvasti yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä, toisaalta pyrkii lisäämään hyvinvointialan yrittäjyyttä, eli hyvinvointipalveluiden tuottamista markkinoilla. Tilastokeskuksen tilastollisten vuosikirjojen (2004, 2005, 2006 ja 2007) mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan yritysten lukumäärä kasvoi jo vuosina yli tuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosina sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten määrä kasvoi melkein kahdellatuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosien tiedot ovat tosin uuden toimialaluokituksen mukaisia, mutta sosiaalija terveysalan luokitukseen uusi toimialaluokitus ei ole juurikaan vaikuttanut. Hyvinvointialan liiketoiminnan odotetaan kasvavan vielä noin kahdellakymmenellä prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006). Lykky-hanke on mukana erittäin ajankohtaisessa ilmiössä, sillä hyvinvointialan markkinat kasvavat voimakkaasti. Muita hankkeita Aikaisempi hyvinvointialan yrittäjyyttä ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä edistävä

7 7 hanke on ollut Stakesin HOT-hanke. HOT-hanke pyrki edistämään sosiaalista yrittäjyyttä, joka on yksi osa-alue yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Hankkeen kotisivujen mukaan näissä tavoitteissa myös onnistuttiin. Hanke onnistui luomaan useita uusia hyvinvointialan yrityksiä sekä edistämään sosiaalisten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. (HOT-hankkeen sisältö 2008.) HOT-hankkeen tavoitteet olivat hyvin samankaltaiset, kuin Lykky-hankkeen. Muitakin samansuuntaisia hankkeita on, joista osa on edelleen käynnissä. Yhteiskuntavastuuta ja hyvinvointiyrittäjyyttä painottavia hankkeita ovat muun muassa hyvinvointiyrittäjyyshanke HYVÄX ja Yhteinen yritys -hanke. (Ukkola 2009.) Muita mainittavia hankkeita ovat esimerkiksi ESPINNO (Etelä-Suomen palveluinnovaatiot), Raket-equal (sosiaalinen yrittäjyys) ja KIMPPA (sosiaali- ja terveyspalveluita tutkiva hanke). Lisäksi voidaan mainita Oulu Wellness institute, joka pyrkii edistämään ja tukemaan hyvinvointialan yrittäjyyttä. Kuitenkin hyvinvointialan yrittäjyyteen ja erityisesti yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen liittyvää koulutusta on järjestetty erittäin vähän. Lykky-hankkeen hankesuunnitelman mukaan HOT-hankkeesta on opittu, että näiden alojen koulutus on erittäin tarpeellista ja toimivaa. (Lykky Hankesuunnitelma 2009.) 2.3 Käsitteet Hyvinvointiala on yritysten toimialojen luokituksiin liittyvä käsite. Hyvinvointialan käsite määrittyy tässä tutkielmassa Lykky-hankkeen määritelmien mukaisesti. Hankkeen omien määritelmien mukaan hyvinvointiliiketoiminnaksi voidaan käsittää sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntoutus-, liikunta-, hoito- ja hoivatyötä, ennaltaehkäisevää työtä sekä näihin liittyviä palveluita, tuotteita ja järjestelmiä tuottava toiminta (Lykky Väliraportti, 2010). Mainittakoon, että jotkin kyseisessä määritelmässä olevat kokonaisuudet on luokiteltu eri kategorioihin muun muassa Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa, mutta tässä tutkielmassa noudatetaan tietysti Lykky-hankkeen määritelmää. Yhteiskuntavastuu on huomattavasti monitahoisempi käsite kuin hyvinvointialan käsite. Sitä on käsitelty muun muassa filosofisesti etiikan ja yhteiskuntafilosofian parissa sekä sosiologiassa ainakin aikalaisanalyysien sekä postmodernin ja riskiyhteiskunnan käsittelyjen yhteydessä. Tässä tutkielmassa sekä Lykky-hankkeessa yhteiskuntavastuun käsitteellä on varsin pragmaattinen rooli. Pragmaattista yhteiskuntavastuun käsitettä

8 8 voidaan lähestyä funktionaaliselta kannalta. Tässä lähestymistavassa eritellään yrityksen tai yhteisön perusfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnalle positiivisia tuloksia, sekä dysfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnan kannalta negatiivisia tuloksia. Tällaisessa lähestymistavassa yhteiskuntavastuu määrittyy joko hyvien toimintojen lisäämisenä tai huonojen välttämisenä. (Anttiroiko 2004, ) Lykky-hankkeen yhteydessä kyse on funktionaalisesti positiivisten tulosten korostamisesta, joita ovat esimerkiksi työllisyyden lisääminen tai palveluiden laadun paraneminen. Yhdenlainen yhteiskuntavastuullinen yritys on sosiaalinen yritys. Sosiaalinen yritys keskittyy enimmäkseen sosiaaliseen työllistämiseen sekä työllistämiseen liittyviin asioihin, kuten palkkaus. (Sosiaalinen yritys 2010.) Sosiaalinen yrittäjyys näkyy Lykky-hankkeen teksteissä yhtenä keskeisenä yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden muotona. Yhteiskuntavastuullinen toiminta määritellään lakien noudattamisen lisäksi yleistä hyvää tuottavaksi toiminnaksi. Yhteiskuntavastuu, erityisesti yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuu, jaetaan kolmeen kategoriaan: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Taloudellisella vastuullisuudella tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön määrityksissä yrityksen tai yhteisön vastuuta sidosryhmilleen lisäarvon tuottamisen (myös verotulot), työpaikkojen säilyttämisen ja avoimen toiminnan suhteen. Sosiaalisella vastuullisuudella viitataan sekä sisäiseen vastuuseen että ulkoiseen vastuuseen. Sisäinen vastuu liittyy yrityksen tai yhteisön henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen yrityksen tai yhteisön sisällä. Tässä yhteydessä puhutaan laadukkaasta työelämästä tai ihmisarvoisesta työstä. Ulkoinen sosiaalinen vastuu viittaa sidosryhmien suuntaan. Samankaltaiset asiat ovat siinäkin keskeisiä, esimerkiksi sen varmistaminen, ettei tuotantoketjussa ilmene ihmisoikeusloukkauksia. Ympäristövastuulla tarkoitetaan luonnonvarojen vastuullista käyttöä, sekä paikallisesta ympäristöstä huolehtimista. (Yhteiskunta- ja yritysvastuu 2009.) 3 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli 3.1 Realismin filosofiaa Realistinen arviointi perustuu epistemologisesti ja ontologisesti tieteelliseen realismiin, ja erityisesti kriittiseen realismiin. Käsiteparien jälkimmäinen osa, realismi, viittaa yleisesti

9 9 lähinnä taustaoletuksiksi luettaviin seikkoihin. Niiden mukaan tieteen tutkima todellisuus on olemassa ainakin osittain ihmismielestä riippumatta, ja että siitä voidaan saavuttaa objektiivista tietoa. Tätä asennetta sovelletaan myös sosiaalitieteissä. (Kuusela 2006, 9-13.) Kriittinen realismi sovellettuna sosiaalitieteelliseen tieteenteoriaan ottaa lähtökohdakseen sen, että sosiaalista todellisuutta voidaan pätevästi selittää tieteellisin teorioin. Realismi voidaan jakaa useisiin osa-alueisiin. Ilkka Niiniluoto jakaa realismit neljään pääkategoriaan: ontologinen-, semanttinen-, epistemologinen- ja teoriarealismi. Teoriarealismissa tieteelliset teoriat nähdään havaintojen takana olevien teoreettisten entiteettien menestyksellisinä kuvaajina. (Niiniluoto 2006, ) Esimerkkeinä teoreettisista entiteeteistä voidaan mainita atomit tai kvarkit luonnontieteessä ja normit tai instituutiorakenteet ihmistieteissä. Teorian tärkeys näkyy myös Pawsonin ja Tilleyn Realistic evaluation -teoksessa. Heidän mukaansa realistisen arviointitutkimuksen tärkein tehtävä on teorian kehittäminen. Arvioija kehittää sekä yleistä teoriaa hankkeiden ja ohjelmien toimivuudesta että tutkimuskohteena olevan yksittäisen hankkeen tai ohjelman teoriaa, eli sitä miten kyseessä oleva hanke tai ohjelma toimii. Hanke on aina ikään kuin teoria, jota arvioija pyrkii testaamaan ja kehittämään. (Pawson & Tilley 2009, 84-85, ) Kausaliteetti on erittäin tärkeässä asemassa kriittisessä realismissa. Ilkka Niiniluodon mukaan realistiseen kausaliteettikäsitykseen liittyy lainomaisuus ja kontrafaktuaalinen selitysvoima. Lainomaisuus viittaa siihen, että todellisuuden rakenteissa olevat kyvyt ja voimat tuottavat tapahtumasarjoja, jotka lainomaisesti toistuvat. Kontrafaktuaalinen selitysvoima puolestaan viittaa siihen, että nämä edellä mainitut kyvyt ja voimat ovat edelleen olemassa, vaikka ne eivät kyseisellä hetkellä aktualisoituisikaan. (Niiniluoto 2006, ) Sosiaalisessa todellisuudessa esiintyy sekä lainomaisia pysyviä ja rakenteellisia voimia että nopeasti vaihtuvia mentaalisia ja sosiaalisia voimia. Sosiaalinen todellisuus on avoin järjestelmä. Avoimella järjestelmällä viitataan siihen, että samasta tapahtumasta ei aina välttämättä seuraa sama lopputulos, sillä sosiaalisessa todellisuudessa on useita samanaikaisia mekanismeja, jotka kausaalisesti vaikuttavat lopputulokseen. Näin ollen kausaalisten suhteiden tunnistaminen edellyttää useiden mekanismien ja kontekstien analyysia. (Pawson & Tilley 2009.) Kriittisessä realismissa generatiivinen kausaliteettikäsitys on keskeinen. Generatiivisen

10 10 kausaliteettikäsityksen mukaan ilmiöt voivat kausaalisesti tuottaa laadullisesti uudenlaisia ilmiöitä mikro-, meso- ja makrotasojen välillä sosiaalisessa todellisuudessa. Tästä syystä sekä soveltava muutokseen pyrkivä sosiaalitiede että muutokseen tähtäävien hankkeiden ja ohjelmien realistinen arviointitutkimus on mahdollista. Päämääränä on löytää muutoksen tuottavat mekanismit ja kontekstit sekä ymmärtää niiden takana olevat kausaaliset voimat. (Niiniluoto ; Pawson & Tilley 2009, ) Tällainen kausaliteettikäsitys on hankearvioinnissa tärkeä seikka. Jos kausaliteettia ei tunnistettaisi, olisi muutokseen pyrkivien hankkeiden järjestäminen ja arviointi vähintäänkin kyseenalaista. 3.2 Metodologiasta Tiedon kumuloituminen on niin ikään tärkeä seikka realistisessa arvioinnissa. Realistisessa arvioinnissa ei myönnetä dikotomista oppositioasemaa kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien välillä, vaan pyritään hyödyntämään kummankin suuntauksen avut arviointia rakennettaessa. Pawson ja Tilley (2009) tarjoavat kumuloitumisen sellaista määrittelyä, että yleisen teorian kehittäminen nähdään arviointitiedon kumuloitumisena. Erityisesti sosiaalisten ohjelmien ja hankkeiden arviointitutkimuksessa tiedon kumuloituminen nähdään niin, että myös kvalitatiivinen tieto yksittäisestä hankkeesta palvelee yleistettäessä abstraktimman tason teorian kehittämistä. Kun arviointitutkimukset tehdään huolellisesti, voidaan tuloksista abstrahoida yleisempää koherenttia teoriaa hankkeiden ja ohjelmien toimivuudesta. Kvalitatiivinen tieto jostakin yksittäisestä hankkeesta voi lisätä teorioiden pätevyyttä, mutta voi myös olla tekemättä niin, jos se ei pidä paikkaansa. Teorian pätevyyttä voidaan arvioida koherenssin avulla. (Pawson & Tilley 2009, ) Kuitenkin teorioiden koherenssin takana on totuuden korrespondenssiteoria eli teorian vastaavuus todellisuuden kanssa (Niiniluoto 2006, 30-38). Nämä yhdessä tuottavat realistisen kriteerin teorioiden pätevyydelle. 3.3 CMO Realistisen arviointitutkimuksen tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa? Kysymykseen pyritään vastaamaan CMO-yhtälön avulla, joka on kuvattu kuviossa 1. Kirjainyhdistelmä CMO tulee sanoista context, mechanism ja outcomes. Tulen tästedes käyttämään suomennoksia konteksti, mekanismi ja lopputulos. Intervention käsite on myös keskeinen. Hankkeet tuottavat interventioiden avulla mekanismeja. Interventiot ovat hankkeiden toimintatapoja, joilla pyritään vaikuttamaan

11 11 kohteen toimintaan. Regularity, eli säännönmukaisuus, on hankkeen kohteen toimintamalli. Hankkeen lopputulos on muuttunut toiminnan säännönmukaisuus, johon luodut mekanismit vaikuttavat uusissa konteksteissa. Kuviossa 1 on kuvattuna rugbypallon muotoisiin kuvioihin mekanismit¹, jotka tuottavat ennen hankkeen interventioita säännönmukaisuuden¹ konteksteissa¹. Oikean puoleisen rugbypallon sisällä näkyy hankkeen mekanismien vaikutuksesta syntyvä lopputulos muuttuneena säännönmukaisuutena², johon vaikuttavat luodut mekanismit² muuttuneissa konteksteissa². (Pawson & Tilley 2009.) Konteksti¹ Konteksti² Mekanismi¹ Mekanismi² Säännönmukaisuus¹ Säännönmukaisuus² Aika Kuvio 1. CMO-kaavio. Lähde: Pawson & Tilley Mekanismi Hankkeiden interventiot tuottavat mekanismin, jos niiden kohde sen hyväksyy (Korteniemi 2005, 127). Esimerkiksi koulutushankkeessa tuotetaan informaatiota, jonka koulutettava ottaa vastaan tai ei ota vastaan. Mekanismista voidaan puhua, kun koulutettava ottaa informaation vastaan. Näin hankkeen tarjoamat valintamahdollisuudet aktualisoituvat koulutettavan valinnaksi. Onnistunut koulutushanke kykenee tuottamaan interventiollaan mekanismeja, jotka muuttavat kohteen toimintatapaa. Konteksti Kontekstilla viitataan niihin spatiaalisiin ja institutionaalisiin tilanteisiin, joissa hanke yhteiskunnallisesti on. Konteksteissa on otettava huomioon normit, arvot sekä ihmisten ja ryhmien väliset suhteet. Kontekstissa on siis pyrittävä näkemään mikro- ja makrotasot. (Pawson & Tilley 2009.) Ensinnäkin on pyrittävä havaitsemaan hankkeeseen vaikuttavat paikalliset olosuhteet. Toisena tärkeä kontekstuaalinen tekijä on myös laajempi yhteiskunnallinen tilanne. Kolmantena tärkeitä ovat arvot ja normit, joita liittyy hankkeen kohteena olevien toimintaan. Neljäntenä keskeisiä ovat hankkeen kohteiden tiedot ja taidot

12 12 sekä elämäntilanne. Pawson ja Tilley selventävät kontekstin käsitettä analogialla. Ruudin räjähdys aseessa on iskurin lyönnin kausaalinen seuraus, mutta vain tietyissä olosuhteissa, toisin sanoen kontekstissa. Jos esimerkiksi ruuti on märkää, se ei räjähdä. Räjähtämättömyydelle voi toki olla useita muitakin estäviä syitä avoimessa järjestelmässä. (Pawson & Tilley 2009, 58.) Tästä hieman johdettuna Pawson ja Tilley toteavat koulutushankkeista, että paraskin koulutushanke tarvitsee tietynlaiset opiskelijat onnistuakseen (Pawson & Tilley 2009, 106). 3.4 Väliarvioinnin malli Tämän tutkielman toteuttamisen aikana (kevät 2010) Lykky-koulutus on parhaillaan käynnissä, joten lopullisten tulosten arviointi on mahdotonta. Se ei kuitenkaan ole edes välttämätöntä, sillä hankkeiden realistisessa arvioinnissa tärkeintä on mekanismien ja kontekstien ymmärtäminen (Pawson & Tilley 2009). Verrattuna muihin arviointitutkimuksen suuntauksiin realistinen lähestyminen antaa kaikkein eniten, sillä sen avulla voidaan ymmärtää muutosprosessia parhaiten. Tulkinnalliset lähestymistavat kykenevät tuottamaan kvalitatiivista tietoa merkityksistä, jotka ovat neuvottelun alaisia. Esimerkiksi konstruktivistisessa arvioinnissa keskitytään prosessiin merkitysten tasolla, jolloin käytäntöjen tason kausaalisuus jää kokonaan havaitsematta. Lisäksi tulkinnallisten lähestymistapojen epistemologia on useimmiten relativistinen. Pragmatistinen, voimakkaasti hankkeen tuloksiin suuntautunut arviointi ei sekään tavoita prosessia realistisen arvioinnin tapaan. Pragmatistiset suuntaukset painottavat valtataistelua sosiaalisen todellisuuden muotona. Näin ollen varsinainen muutosprosessi jää politiikan varjoon. Empiiris-positivistinen lähestymistapa pyrkii rakentamaan kokeellisen tutkimusasetelman. Koeryhmän ja kontrolliryhmän tulosten tutkimuksessa jää havaitsematta muutosprosessin laadulliset vivahteet. Panos-tuotos-mallilla on vaikeaa vastata siihen, miksi hanke toimii tai on toimimatta. Realistinen arviointi on ikään kuin välimuoto edellä mainituista ääripäistä. (Pawson & Tilley 2009, 11 20; Kuusela 2007, ) Prosessi on mekanismien ja kontekstien yhdistelmä. Meneillään olevaa koulutusta arvioitaessa ei tule keskittyä koulutukseen osallistuvien toimintaan ja toiminnan pitkän aikavälin muutoksiin omissa yrityksissään ja työpaikoillaan, vaan toimintaa tuottaviin mekanismeihin ja konteksteihin. Mekanismeja ovat hankkeen tarjoamien tiedollisten ja

13 13 taidollisten interventioiden aktualisoituminen opiskelijoissa. Tiedollisten ja taidollisten muutosten lisäksi keskeisiä ovat muutokset asenteissa. Konteksteja ovat puolestaan opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot, paikalliset toimintamahdollisuudet ja toimintamallit sekä yhteiskunnallinen toimintaympäristö. Kontekstit voivat joko hankaloittaa tai mahdollistaa interventioiden muuntumista mekanismeiksi. Lykky-hankkeen yhteydessä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion väliarvioinnissa konteksteiksi määrittyvät etenkin koulutuksen kysyntää kuvaavat asiat. Näitä voidaan tarkastella koulutukseen osallistuvien osaamisen kautta, koulutuksen kiinnostavuuden kautta ja paikallisen toimintaympäristön kautta. Paikallinen toimintaympäristö rakentuu muun muassa muusta tarjolla olevasta koulutuksesta. Lykkyhankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksen edellytyksiä voidaan siis tarkastella kontekstien ja mekanismien kautta niin, että kerätään yhteen hankkeen ja opiskelijoiden määritelmiä konteksteista ja mekanismeista. Interventioiksi määrittyvät tässä yhteydessä koulutuksen menetelmät. Meneillään olevan koulutuksen mekanismit ovat hieman ongelmallisia, sillä koulutuksessa ei olla vielä ehditty toteuttamaan kaikkea suunniteltua. Ei siis voida tehdä suoria johtopäätöksiä useita kuukausia kestävästä koulutuksesta vain esimerkiksi kahden kuukauden perusteella. Mekanismien syntymistä voidaan kuitenkin arvioida vertailuasetelmalla, jossa vertaillaan hankkeen ja opiskelijoiden käsityksiä tilanteesta. Mikäli koulutuksen osallistujat eivät kokisi oppineensa koulutuksen alussa mitään tai kokisivat koulutuksen menetelmät täysin vieraiksi, voitaisiin koulutuksen loppuosan onnistumista perustellusti epäillä. 4 Aineisto ja analyysi 4.1 Aineiston kuvaus Arvioinnin aineisto koostuu hankkeessa laadituista suunnitelmista, opiskelijoiden suoritettavaksi annettujen tehtävien ohjeistuksesta sekä koulutuksen osallistujilta kerätystä materiaalista. Hankkeessa laadittuihin suunnitelmiin kuuluu projektisuunnitelma vuodelta 2008, hankesuunnitelma vuodelta 2009, projektin väliraportti 2010-vuoden alusta sekä koulutuksen opetussuunnitelmat, joita päivitetään koulutuksen edetessä. Projekti-, ja

14 14 hankesuunnitelmien sekä väliraportin sisällöt vaihtelevat hieman. Väliraportissa on mainittukin, että yhteiskuntavastuullisuuden suhteen sisällöt ovat jokseenkin muuttuneet sen mukana, miten yleisessä yhteiskunnallisessa toiminnassa käsitteen sisällöt ovat muuttuneet. Koulutuksen sisällöstä kertovaa aineistoa ovat Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys koulutusosion etätehtäväkokonaisuus ja sen ohjeistus. Lisäksi hankkesta saatavaan aineistoon voidaan katsoa kuuluvaksi sähköpostiviestien vaihto, jota olen kandidaatin tutkielmani teon aikana Lykky-hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kanssa käynyt. He ovat kommentoineet tulkintojani hankkeen suunnitelmista sekä yhteiskunnallisen toimintaympäristön kartoittamisesta. Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeus on ollut ongelma tämän tutkielman osalta. Alkuperäisenä suunnitelmana minulla oli suorittaa itse lomakekysely Lykky-hankkeen opiskelijoille. Päädyimme kuitenkin hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kanssa siihen, että opiskelijat joutuvat muutenkin täyttämään niin paljon lomakkeita, että vielä yksi lomake lisää voisi jäädä täyttämättä. Toisena suunnitelmana oli haastatella muutamaa opiskelijaa. Haastattelu olisi kuitenkin pitänyt tehdä melko aikaisessa vaiheessa tutkimusprosessia, jotta aikaa sen analysoinnille olisi jäänyt tarpeeksi. Tämäkin aineiston keruusuunnitelma jäi toteuttamatta, sillä koin, että en olisi vielä tutkielman prosessin siinä vaiheessa osannut kysyä oikeita kysymyksiä. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen osalta tuli myös ongelmia. Opiskelijoille määritelty lomakkeen palautuspäivä oli helmikuussa, mutta toukokuuhun mennessä lomakkeita oli palautettu vasta seitsemän kappaletta. Hankkeen suunnitelmat ovat osittain samansisältöisiä, mutta eroavuuksiakin löytyy. Ensiksi mainittu projektisuunnitelma on laadittu rahoittajalle, eli Euroopan sosiaalirahastolle rahoitushakemukseksi. Se sisältää hakkeen kustannusarvion, kuvauksen hankkeen tavoitteista ja tarpeista, joihin hanke pyrkii vastaamaan. Hankesuunnitelma on myös rahoitushakemus. Se sisältää laajemman kuvauksen lähtökohdista ja taustoista. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu hankkeen tarkoitus ja tavoitteet sekä kuvaukset kohderyhmistä, toteutuksesta, tuloksista, organisaatiosta ja kustannuksista. Lopuksi vielä tekstissä arvioidaan hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä. Väliraportti on suunnattu myös rahoittajille. Siinä käydään läpi jälleen tavoitteet ja niiden toteutuminen raportoinnin ajankohtaan mennessä. Siinä käsitellään myös hankkeen tiedotuksen tapoja ja onnistumista ja joitakin hankkeeseen liittyviä riskejä. Yhteiskuntavastuun käsitteen muutoksia käydään

15 15 läpi melko tarkasti ja todetaan, että yhteiskuntavastuun ympärillä tapahtuvia muutoksia on seurattava tarkoin. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys moduulin etätehtävien ohjeissa kuvataan tehtävät ja niiden sisällöt. Opetussuunnitelmat sisältävät kuvaukset jokaisesta moduulista koulutuksessa. Jokaisen moduulin kohdalla on eritelty osaamistavoitteet ja opintokokonaisuuden sisältö sekä käytännön asiat. Opiskelijoilta kerättyyn aineistoon kuuluu Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -opintojakson ensimmäisen lähiopetuspäivän ( Oulu) opiskelijapalaute sekä oman osaamisen arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys - osiosta. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän palaute on kerätty kyselylomakkeella, jossa on viisi kysymystä. Ensimmäisen ja toisen kysymyksen vastausvaihtoehdot ovat Likert-asteikkoa mukailevia. Vastausvaihtoehtoja on Likertasteikon mukaisesti viisi, täysin kielteisestä täysin myönteiseen vastaukseen. Lisäksi toiseen kysymykseen on jätetty avoin tila perusteluille. Loput kysymyksistä ovat avoimia. Vastaukset ovat koottuna niin, että vastauksia ei voi yksilöidä. Oman osaamisen arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma ovat yhdellä lomakkeella. Omaa osaamista kysytään lomakkeessa kolmella kysymyksellä, joissa on viisi vastausvaihtoehtoa heikosta erinomaiseen. Kysymykset koskevat omaa osaamista vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotojen sekä vastuullisuuden mittaamisen ja osoittamisen suhteen. Lisäksi lomakkeessa on kaksi tyhjää kenttää omista odotuksista ja toimenpiteistä kertomiseen. Kutakuinkin samantyyppiset kysymykset on kerätty jokaisesta opintokokonaisuudesta, mutta tässä tutkielmassa käytössä on vain yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -osion vastaukset. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän vastaajia on yksitoista kappaletta neljästätoista koko koulutukseen osallistujasta. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen vastauksia on seitsemän. Kandidaatin tutkielman ollessa kyseessä en kuitenkaan nosta aineiston kattavuutta kovin suureksi ongelmaksi. Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeudesta huolimatta, sen avulla voidaan kartoittaa tärkeitä seikkoja. Sen avulla voidaan päästä käsiksi opiskelijoiden omaan osaamiseen heidän itsensä arvioimana. Opiskelijoiden aikaisempi osaaminen liittyy vahvasti kontekstien rakentamiseen. Opiskelijoiden aikaisempia tietoja ja taitoja olisikin vaikeaa arvioida kysymättä heiltä itseltään. Toisaalta opiskelijoilta kerätyn aineiston avulla voidaan tarkastella opiskelijoiden odotuksia ja toiveita yhteiskuntavastuullisuus koulutusosion

16 16 suhteen. Niiden avulla voidaan kartoittaa edellytyksiä mekanismien synnylle. Mikäli opiskelijoiden toiveet ja odotukset eivät lainkaan kohtaa hankkeen interventioita, ovat koulutuksen onnistumisen edellytykset melko huonot. Aineiston tavoittamattomiin jäävät kokonaan lopputulokset. Aineiston avulla ei myöskään päästä käsiksi opiskelijoiden asenteissa tapahtuviin muutoksiin, sillä niitä ei ole mitattu. 4.3 Analyysin kuvaus Luen edellä kuvatut hankkeen suunnitelmat tukenani pragma-dialektinen argumentaatioanalyysi. Pragma-dialektisen argumentaatioteorian ovat kehittäneet Amsterdamin yliopiston professori Frans van Eemeren ja filosofi Rob Grootendorst. Argumentaatioanalyysin vaiheet ovat poistovaihe, täydennysvaihe, järjestelyvaihe ja korvaamisvaihe. Poistovaiheessa argumentista poistetaan ylimääräiset osat. Jäljelle jäävät vain argumentin kannalta olennaiset asiat. Täydennysvaiheessa argumenttiin täydennetään argumentissa implisiittisinä olevat asiat. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmeiset faktat tai taustaoletukset. Täydennysvaiheen yhteydessä puhutaan enthymemaattisista päättelyistä, eli päättelyistä, joissa on jätetty premissejä eksplikoimatta. Järjestelyvaihe liittyy useamman osapuolen argumentaation järjestelyyn tiettyjen vaiheiden mukaan. Korvaamisvaiheessa eksplikoidaan tekstin tarkoitus. Tässä vaiheessa selvitetään puheaktien dialektinen funktio, eli se, mitä milläkin lausumalla tarkoitetaan. (Pajunen 2009.) Vaikka argumentaatioanalyysi on kehitetty useamman osapuolen argumentaation analysointiin, käytän sitä tässä yhteydessä Lykky-hankkeen suunnitelmissa sekä opiskelijoilta kerätyssä aineistossa olevien CMO-muotoisten argumenttien analysointiin. Tässä tärkeimmiksi vaiheiksi tulevat poisto-, täydennys- ja korvaamisvaihe. Luen ensin hankkeen tuottamat tekstit läpi poimien niistä konteksteja, interventioita, mekanismeja ja tuloksia koskevia väittämiä. Seuraavaksi poistan väittämistä epäolennaiset osat ja yhdistän eri teksteistä löytyneet samansisältöiset väittämät toisiinsa. Sen jälkeen täydennän väittämät kokonaisiksi virkkeiksi. Koulutuksen menetelmien ja mekanismien osalta en tee kokonaisia virkkeitä, vaan jäsennän väittämät luetteloksi. Viimeiseksi taulukoin havaitsemani väittämät konteksteihin, interventioihin, mekanismeihin ja lopputuloksiin jaettuun Hanke-CMO -nelikenttään. Luen myös opiskelijoilta saadut vastaukset samaan tapaan. Opiskelijoilta kerätyt materiaalit, eli yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuspäivän palautekysely sekä osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen

17 17 opetussuunnitelma, ovat huomattavasti vajavaisempia sisällöltään, kuin hankkeen suunnitelma- ja raporttitekstit. Enemmän asioita on jätetty implisiittiseksi, joten täydennysvaihe ja korvaamisvaihe korostuvat. Taustaoletuksia, enthymemaattisia päättelyitä tai dialektisia funktioita tulkittaessa on kuitenkin vältettävä ylitulkintaa. Kun avoimen kysymyksen vastaus rakennetaan argumentin muotoon, olisi helppoa lisätä taustaoletuksia vastaukseen. Vastaukset eivät kuitenkaan ole tarkoitettu niinkään argumentatiivisiksi, vaan enemmänkin tuntemuksia kuvaaviksi, joten pysyttelen maltillisissa tulkinnoissa opiskelijoiden odotuksia ja toimenpidetoivomuksia tulkitessani. Lopuksi taulukoin myös opiskelijoiden vastaukset Opiskelija-CM -taulukkoon, jonka kolme kenttä ovat konteksti, interventio-odotukset ja mekanismi-odotukset. O-kirjain jää pois tutkielman ollessa väliarviointi. Lopputulosten (outcomes) arviointi ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista. Analyysin lopuksi vertailen Hanke-CMO:n ja Opiskelija-CM:n samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Pyrin vertailun avulla kartoittamaan koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Analyysin tuloksena Lykky-hankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion edellytykset hahmottuvat selkeämmin. 5 Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? 5.1 Hanke-CMO Kontekstit Lykky-hankkeen tuottamissa teksteissä konteksteja lähestytään yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kontekstit on kuitenkin sidottu paikalliselle tasolle, eli Oulun seudulle. Lykky-hankkeen projekti- ja hankesuunnitelmassa sekä väliraportissa ovat esillä neljä näkökulmaa yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksen järjestämisen tärkeydelle. Näkökulmat ovat tietämyksen puutteen konteksti, yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti, hyvinvointialan markkinoiden konteksti ja hyvinvointialan erityisen luonteen konteksti. Projektisuunnitelmassa, joka on laadittu vuonna 2008, nousevat eniten esiin kolme koulutuksen tärkeyttä korostavaa näkökulmaa. Ensimmäisenä korostuu tietämyksen puutteen konteksti. Oulun seudulla on sekä hyvinvointiyrittäjyyteen että

18 18 yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen tähtäävän koulutuksen tarve, sillä hyvinvointiyrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on vähän, ja yhteiskuntavastuullisuuteen tähtääviä teemoja nämä koulutukset eivät sisällä juuri lainkaan (sitaatit Lykky-hankkeen projektisuunnitelmasta). Toinen koulutuksen tärkeyttä korostava näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen tähtäävä konteksti. Projektisuunnitelmassa mainitaan esimerkinomaisesti työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana, johon yhteiskuntavastuullisella yrittäjyydellä voitaisiin vastata. Sosiaalinen yrittäjyys on lähinnä sosiaalista työllistämistä, joten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kuuluu yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen. Kolmas näkökulma koulutuksen tärkeyteen Lykky-hankkeen projektisuunnitelmassa on kilpailuasetelma hyvinvointimarkkinoilla tulevaisuudessa. Projektisuunnitelmassa todetaan, että kilpailun kiristyessä koulutuksella ja kehittämistoiminnalla on yhä merkittävämpi rooli yritysten toiminnassa. Hankesuunnitelmassa vuodelta 2009 korostuu kaksi näkökulmaa yhteiskuntavastuukoulutuksen järjestämisen tärkeyteen. Näkökulmat ovat samat, kuin projektisuunnitelmassa, mutta hyvinvointimarkkinoiden kilpailun konteksti puuttuu hankesuunnitelmasta. Tietämyksen puutetta perustellaan sillä, että yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on liian vähän sekä hyvinvointialan koulutuksessa että muussa yrittäjyyskoulutuksessa. Toinen näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti. Myös hankesuunnitelmassa puhutaan työllisyyden parantamisesta sosiaalisen työllistämisen avulla. Hankesuunnitelmassa otetaan esiin, projektisuunnitelmasta poiketen, myös yrittäjän saamat hyödyt sosiaalisesta työllistämisestä. Hyvinvointialan työpaikoilla ammattilaiset voivat keskittyä ammattitaitoa vaativiin tehtäviinsä, kun avustaviin tehtäviin on palkattu henkilökuntaa. Hankesuunnitelmassa todetaan, että kun avustaviin tehtäviin on palkattu pitkäaikaistyöttömiä tai muuten vaikeasti työllistyviä henkilöitä, sosiaalisesta työllistämisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Väliraportissa vuodelta 2010 on esillä kaksi näkökulmaa. Yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisen konteksti on edelleen esillä. Lykky-hakkeessa pyritään kouluttamaan hyvinvointialan yrittäjiä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yhteiskuntavastuullisella liiketoiminnalla puolestaan pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Väliraportissa todetaan, että tarvetta on monien muiden alojen yhteiskuntavastuukoulutuksen lisäksi myös hyvinvointialan toimialakohtaiselle

19 19 koulutukselle. Yhteiskuntavastuullisuuden tuomista koulutukseen perustellaan hyvinvointialan erityisellä luonteella. Väliraportissa todetaan, että erityisesti hyvinvointialalla vastuullisuus ja eettisyys korostuvat toimialan ihmisläheisyyden ja hienovaraisuuden vuoksi. Myös hyvinvointialan markkinoilla kilpailun konteksti on esillä väliraportissa. Lykky-hankkeessa odotetaan, että yhteiskuntavastuullisuudesta tulee tärkeä kilpailutekijä hyvinvointialan markkinoilla Kontekstien yhteenveto Jaan projekti- ja hankesuunnitelmien sekä väliraportin konteksteja koskevat väittämät viiteen osaan, jotka ovat keskenään limittyneitä. Pääväittämää perustellaan neljällä perustelulla (P1, P2, P3 ja P4). Suluissa väittämien perässä on niiden sisältämiä taustaoletuksia, joista edellä lisää. Väittämät ovat taulukoituna taulukossa 1. Taulukko 1. Kontekstiväittämät Pääväite: Hyvinvointialan toimijat haluavat ja tarvitsevat koulutusta yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. P1: Tietämystä sekä osaamista yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen liittyen on hyvinvointialalla liian vähän. Siksi yhteiskuntavastuullisuuteen tähtäävää hyvinvointialan yrittäjyyskoulutusta tulee järjestää. P2: Hyvinvointiala on ihmisläheinen ala, jossa halutaan toimia eettisesti. Siksi yhteiskuntavastuullinen toiminta, ja näin ollen yhteiskuntavastuullisuuskoulutus on erityisen tärkeää juuri hyvinvointialalla. (Ihmisläheisyyden taustaoletukset) P3: Yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksella voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Esimerkkinä työttömyys. Sosiaalinen työllistäminen helpottaa työttömyysongelmaa. (Kaikki haluavat yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan) P4: Hyvinvointiala on kasvava ala, jossa kilpailu tulee kiristymään. Osaaminen, ja näin ollen koulutus, tulevat olemaan tärkeässä osassa, kun kilpaillaan hyvinvointialan markkinoilla. Koulutus on tärkeä kilpailutekijä. (Yrittäjät haluavat menestyä) P2:n ihmisläheisyyden taustaoletus sisältää altruistisia humanistisia arvoja. Tässä yhteydessä tärkeimmäksi taustaoletuksesi nousee halu toimia eettisesti kaikkia ihmisiä

20 20 kohtaan, ja siksi myös koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Niin ikään P3:n taustaoletus liittyy humanistiseen altruismiin, eli haluun toimia koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. P4:n taustaoletus puolestaan liittyy liiketoiminnan perusoletuksiin. Markkinoilla toimivat yrittäjät haluavat menestyä taloudellisesti, joten kilpailuasemaa parantavat toimenpiteet kiinnostavat yrittäjiä. Perustelut limittyvät keskenään niin, että P1 on selkeästi pääperustelu, johon kaikki muut perustelut sisältyvät, ja jota kaikki muut väittämät perustelevat ja tukevat. P2:ssa selitetään P1:n yhteiskuntavastuullisen osaamisen ja tietämyksen tarvetta hyvinvointialan luonteesta käsin. P3:ssa puolestaan perustellaan edellisen altruismia hyötynäkökulmasta. P4 on oma väittämänsä. Tosin myös se liittyy yhteiskuntavastuullisuus-käsitteen kautta muihin väittämiin, sillä vastuuksi nähdään myös taloudellisen lisäarvon tuottaminen sidosryhmille Koulutuksen menetelmät ja mekanismit Aineistossa keskeisimmiksi koulutuksen menetelmiksi nousevat joustava ja monimuotoinen koulutuksen malli, oman toimialan (hyvinvointiala) sisältöjä korostava koulutus, oman toimialan sisäisen ryhmäytymisen ja vertaistuen korostaminen. Lykkyhankkeen aineistossa esiin nousee koulutuksen aihealueiksi yhteiskuntavastuullisuuden raportointi, yhteiskuntavastuullisuuden määrittely, sidosryhmien tunnistaminen, vastuullinen johtajuus, lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksien tunnistamisen niin yhteiskunnan kuin oman yrityksenkin osalta sekä yhteiskuntavastuullisen yrittämisen liiketoimintaa edistävien piirteiden tunnistaminen. Tietämystä ja osaamista pyritään lisäämään edellä mainituilla aihealueilla. Mekanismien osalta aineistossa keskeisimmiksi mekanismeiksi mainitaan positiivisen suhtautumisen lisääntyminen, osaamisen ja tunnettuuden lisääntyminen sekä hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen. Tunnettuus on hieman hankala käsite tässä yhteydessä. Tunnettuuden lisääminen ei liity pelkästään Lykky-hankkeen koulutuksen tavoitteisiin, vaan koko hankkeen toiminnan tavoitteisiin. Tunnettuuden lisääminen on yksi osa koulutuksen tavoitteita. Toisaalta koulutus on yksi osa tunnettuuden lisäämiseen käytettäviä keinoja Lykky-hankkeessa. Koulutuksen menetelmistä Projektisuunnitelmassa korostuvat joustava ja monimuotoinen koulutus. Joustavuus ja monimuotoisuus eivät vielä Projektisuunnitelmassa (2008) juurikaan määrity. Hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen on toinen koulutukseen liitettävä seikka, joka Projektisuunnitelmassa mainitaan. Toimialakohtaisen koulutuksen

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Valinnanvapaus terveydenhuollossa onko sitä ja toimiiko käytännössä? seminaari TYKS 17.9.2015 17.9.2015 Laura Hietapakka, tutkija, THL 1 Kyselytutkimuksen

Lisätiedot