Koulutuksen kontekstit ja mekanismit. Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus

Transkriptio

1 Koulutuksen kontekstit ja mekanismit Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus Juha Koskela ( ) Sosiologian kandidaatin tutkielma Lapin Yliopisto Kevät 2010

2 2 Sisältö 1 Johdanto Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet Hanke Hankkeen toimintaympäristö Käsitteet Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli Realismin filosofiaa Metodologiasta CMO Väliarvioinnin malli Aineisto ja analyysi Aineiston kuvaus Analyysin kuvaus Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? Hanke-CMO Kontekstit Kontekstien yhteenveto Koulutuksen menetelmät ja mekanismit Menetelmien ja mekanismien yhteenveto Tulosväittämät ja taulukointi Opiskelijoiden kontekstit ja mekanismit Konteksti Interventio-odotukset ja mekanismit Vertailu Pohdinta ja johtopäätökset Lähteet:... 28

3 3 1 Johdanto Toteutan tässä tutkielmassa realistisen väliarvioinnin Lykky-nimisen koulutus- ja kehittämishankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksesta. Lykky Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä on koulutus- ja kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään sekä määrällisesti lisäämään hyvinvointialan liiketoimintaa. Hankkeessa järjestetään koulutusta myös yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Sama koulutus järjestetään yhtä aikaa sekä Oulussa että Ylivieskassa. Tässä tutkielmassa keskityn ainoastaan Oulussa järjestettyyn koulutukseen. Lykky-hanke on ajankohtainen kahdessa mielessä. Ensinnäkin hyvinvointialan yrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi yhteiskuntavastuullisuuteen pyrkiminen ja siihen kannustaminen myös valtion toimesta on lisääntynyt viime vuosina. Yhteiskunta- ja yritysvastuuta korostavia hankkeita on ollut 2000-luvulla muutamia, mutta Lykky-hankkeen kaltaisia nimenomaan koulutusta järjestäviä hankkeita ei ole ollut. Minulla on kaksi tavoitetta tutkielmassani, teoreettinen ja empiirinen. Teoreettisena tavoitteenani on rakentaa realistisen väliarvioinnin malli meneillään olevan koulutuksen arviointia varten. Toisaalta suoritan myös arvioinnin Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys - opintokokonaisuudesta, joten tutkielmani empiirinen osa on tapauskohtainen väliarviointi osasta Lykky-hankkeen koulutusta. Koulutus, jota arvioin, on alkanut kuluvan vuoden (2010) tammikuussa ja jatkuu saman vuoden elokuuhun asti. Vaikka koko koulutus sisältää vain yhden yhteiskuntavastuu-käsitteellä otsikoidun osakokonaisuuden, yhteiskuntavastuullisuus on hankkeen järjestäjien mukaan sisällytetty koulutuksen kaikkiin osioihin. Tutkielman toteutuksessa tukeudun ennen kaikkea Leedsin yliopiston professori Ray Pawsonin ja Nottinghamin yliopiston professori Nick Tilleyn Realistic evaluation - teoksessa (2009) kuvailemaan realistiseen arviointitutkimukseen. Heidän mukaansa realistisen arvioinnin tärkein tehtävä on kehittää arvioitavan hankkeen tai ohjelman sisäistä teoriaa, jotta hankkeesta tai ohjelmasta saataisiin käytännössä toimivampi. Realistinen arviointitutkimus rakentuu kontekstien ja mekanismien havaitsemisen ympärille ja sen tärkein tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa?

4 4 (Pawson & Tilley 2009.) Tutkimuksessani lähestyn Lykky-hankkeen koulutusta niin, että kykenen havaitsemaan keskeiset mekanismit sekä kontekstit, joissa hankkeen koulutusta toteutetaan. Näiden avulla on mahdollista tarkastella Lykky-koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Aineistoni koostuu Lykky-hankkeessa tuotetusta materiaalista. Yhteiskunnallisesta kontekstista ja hankkeen koulutustavasta kertovaan aineistoon kuuluvat hankkeen suunnitelmat ja yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvät opetusmateriaalit. Opiskelijoilta kerättyyn materiaaliin sisältyvät yhden lähiopetuspäivän palautekysely sekä omaa osaamista ja koulutustarvetta arvioiva tehtävä, joista saan sekä konteksteja että mekanismeja koskevaa tietoa. Lisäksi aineistooni kuuluvat Lykky-hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kommentit sekä täydennykset tekstiaineistoihin. Tekstiaineiston lukutapani tukeutuu pragma-dialektiseen argumentaatioteoriaan. En kuitenkaan sitoudu lukutapaan orjallisesti, vaan käytän sitä lähinnä tekstiaineistojen lukemisen tukena. Aineiston ja analyysin kuvauksille on edellä omat lukunsa. Keskityn tutkielmassani rakentamaan realistisen arviointimallin meneillään olevaa hankekoulutusta varten. Teoreettinen tutkimuskysymykseni on: minkälaisella arvioinnin mallilla voidaan arvioida meneillään olevaa koulutusta? Lisäksi testaan mallia Lykkyhankkeesta saamallani aineistolla. Keskityn kontekstien ja mekanismien havaitsemiseen sekä Lykky-hankkeen järjestäjien että koulutukseen osallistuvien kannalta. Yksi tärkeimmistä näkökulmistani on tarve- ja kysyntälähtöisyys, joka on keskeisenä myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa (Aro, Kuoppala & Mäntyneva, 2004). Kysyn aineistolta sitä, minkälaisia edellytyksiä yhteiskuntavastuu-koulutusosiolla on onnistumiseen realistisen arviointitutkimuksen perusteella. Empiiriset tutkimuskysymykseni ovat: Mitkä kontekstit ja mekanismit ovat keskeisimpiä edellytyksiä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosiossa? Miten Lykky-hankkeen käsitykset konteksteista ja mekanismeista vastaavat opiskelijoiden konteksteja ja mekanismeja koskevia käsityksiä? Toisessa luvussa esittelen Lykky-hanketta yleisemmin. Käyn läpi myös hakkeen keskeisimmät käsitteet sekä käsittelen yhteiskunnallista toimintaympäristöä. Kolmannessa luvussa rakennan realistisen väliarvioinnin mallin. Neljäs luku sisältää aineiston ja analyysin kuvauksen. Kuvaan aineistoa tässä luvussa yleisellä tasolla, sillä seuraavissa

5 5 luvuissa se käsitellään tarkemmin. Viidennessä luvussa toteutan realistisen väliarvioinnin aineiston perusteella. Kuudennessa luvussa vedän yhteen koko tutkielman tuloksia ja sisältöä. Kuudes luku sisältää pohdintaa ja johtopäätöksiä. 2 Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet 2.1 Hanke Lykky-hankkeen ensimmäinen päätavoite on hyvinvointialan yrittäjyyden edistäminen lisäämällä alan yritysten määrää toiminta-alueella ja parantamalla jo toimivien yritysten ja yrittäjien osaamista. Toisena päätavoitteena hanke pyrkii edistämään yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden tunnettuutta ja osaamista. Hankkeen keskeisimmäksi tavoitteeksi on kirjattu sellaisen koulutuksen mallin rakentaminen, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa hyvinvointialan koulutuksessa. Lisäksi tavoitteeksi on mainittu myös julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallien löytäminen. Lykky-hanke järjestää koulutusta ensisijaisesti hyvinvointialan yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville, mutta koulutusta yhteiskuntavastuullisuudesta tarjotaan myös muiden alojen yrittäjille. Koulutukseen sisältyy yhteiskuntavastuullisuuden lisäksi monia yrittäjyyteen liittyviä perustaitoja. Hankkeen koulutukset järjestetään kahdella kierroksella. Ensimmäinen on alkanut tammikuussa vuonna 2010, toinen on suunniteltu vuodelle Koulutuksia järjestetään Oulussa ja Ylivieskassa. Koulutuksen laajuus on kolmekymmentä opintopistettä, josta osa järjestetään lähiopetuksena, osa verkko-opetuksena ja osa itsenäisesti suoritettavina tehtävinä. Koulutus on jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, moduuliin, jotka ovat laajuudeltaan 3 8 opintopistettä. Yksi moduuleista on Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys, joka on laajuudeltaan 3 opintopistettä. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -moduulin voi suorittaa myös neljän tai viiden opintopisteen laajuisena. Lykky-hanketta hallinnoi ja toteuttaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja osatoteuttajana on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Tutkimuksen ja kehityksen yksikkö, CENTRIA,

6 6 Ylivieskassa. 2.2 Hankkeen toimintaympäristö Vastuu ja hyvinvointiyrittäjyys Yhteiskuntavastuun diskurssi hyvinvointialaan liittyen on syntynyt ja 2000-lukujen aikana. Yksi tekijä vastuupuheen synnyssä on julkisen sektorin rakennemuutos, jolla viitataan muun muassa uuteen julkishallintoon sekä siihen liittyvään julkisten palveluiden siirtämiseen tuotettavaksi markkinoilla. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen markkinoilla on pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa uusi ilmiö, sillä täällä on perinteisesti totuttu, että valtio hoitaa hyvinvointipalveluiden tuotannon. Tästä syystä puhe vastuusta hyvinvointialalla ei ole aikaisemmin koskaan tullut relevantiksi. Hyvinvointivaltion vastuu ja vastuullisuus on ollut itsestäänselvyys. Tuotantovastuun osittainen siirtyminen julkiselta sektorilta muualle on tuonut mukanaan puheen vastuusta palveluiden tuotannosta ja hallinnoinnista. Samalla, kun esimerkiksi terveyspalveluita on siirretty tuotettavaksi markkinoille, erilaiset arvioinnit ja laatumittaukset ovat lisääntyneet. Näin myös puhe palveluiden laadusta ja sen myötä palveluiden tuotannon vastuullisuudesta on tullut olennaiseksi. (Julkunen 2006, ) Lykky-hanke on vahvasti mukana kummassakin edellä mainitussa yhteiskunnallisessa tendenssissä. Toisaalta hanke painottaa vahvasti yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä, toisaalta pyrkii lisäämään hyvinvointialan yrittäjyyttä, eli hyvinvointipalveluiden tuottamista markkinoilla. Tilastokeskuksen tilastollisten vuosikirjojen (2004, 2005, 2006 ja 2007) mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan yritysten lukumäärä kasvoi jo vuosina yli tuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosina sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten määrä kasvoi melkein kahdellatuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosien tiedot ovat tosin uuden toimialaluokituksen mukaisia, mutta sosiaalija terveysalan luokitukseen uusi toimialaluokitus ei ole juurikaan vaikuttanut. Hyvinvointialan liiketoiminnan odotetaan kasvavan vielä noin kahdellakymmenellä prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006). Lykky-hanke on mukana erittäin ajankohtaisessa ilmiössä, sillä hyvinvointialan markkinat kasvavat voimakkaasti. Muita hankkeita Aikaisempi hyvinvointialan yrittäjyyttä ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä edistävä

7 7 hanke on ollut Stakesin HOT-hanke. HOT-hanke pyrki edistämään sosiaalista yrittäjyyttä, joka on yksi osa-alue yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Hankkeen kotisivujen mukaan näissä tavoitteissa myös onnistuttiin. Hanke onnistui luomaan useita uusia hyvinvointialan yrityksiä sekä edistämään sosiaalisten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. (HOT-hankkeen sisältö 2008.) HOT-hankkeen tavoitteet olivat hyvin samankaltaiset, kuin Lykky-hankkeen. Muitakin samansuuntaisia hankkeita on, joista osa on edelleen käynnissä. Yhteiskuntavastuuta ja hyvinvointiyrittäjyyttä painottavia hankkeita ovat muun muassa hyvinvointiyrittäjyyshanke HYVÄX ja Yhteinen yritys -hanke. (Ukkola 2009.) Muita mainittavia hankkeita ovat esimerkiksi ESPINNO (Etelä-Suomen palveluinnovaatiot), Raket-equal (sosiaalinen yrittäjyys) ja KIMPPA (sosiaali- ja terveyspalveluita tutkiva hanke). Lisäksi voidaan mainita Oulu Wellness institute, joka pyrkii edistämään ja tukemaan hyvinvointialan yrittäjyyttä. Kuitenkin hyvinvointialan yrittäjyyteen ja erityisesti yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen liittyvää koulutusta on järjestetty erittäin vähän. Lykky-hankkeen hankesuunnitelman mukaan HOT-hankkeesta on opittu, että näiden alojen koulutus on erittäin tarpeellista ja toimivaa. (Lykky Hankesuunnitelma 2009.) 2.3 Käsitteet Hyvinvointiala on yritysten toimialojen luokituksiin liittyvä käsite. Hyvinvointialan käsite määrittyy tässä tutkielmassa Lykky-hankkeen määritelmien mukaisesti. Hankkeen omien määritelmien mukaan hyvinvointiliiketoiminnaksi voidaan käsittää sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntoutus-, liikunta-, hoito- ja hoivatyötä, ennaltaehkäisevää työtä sekä näihin liittyviä palveluita, tuotteita ja järjestelmiä tuottava toiminta (Lykky Väliraportti, 2010). Mainittakoon, että jotkin kyseisessä määritelmässä olevat kokonaisuudet on luokiteltu eri kategorioihin muun muassa Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa, mutta tässä tutkielmassa noudatetaan tietysti Lykky-hankkeen määritelmää. Yhteiskuntavastuu on huomattavasti monitahoisempi käsite kuin hyvinvointialan käsite. Sitä on käsitelty muun muassa filosofisesti etiikan ja yhteiskuntafilosofian parissa sekä sosiologiassa ainakin aikalaisanalyysien sekä postmodernin ja riskiyhteiskunnan käsittelyjen yhteydessä. Tässä tutkielmassa sekä Lykky-hankkeessa yhteiskuntavastuun käsitteellä on varsin pragmaattinen rooli. Pragmaattista yhteiskuntavastuun käsitettä

8 8 voidaan lähestyä funktionaaliselta kannalta. Tässä lähestymistavassa eritellään yrityksen tai yhteisön perusfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnalle positiivisia tuloksia, sekä dysfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnan kannalta negatiivisia tuloksia. Tällaisessa lähestymistavassa yhteiskuntavastuu määrittyy joko hyvien toimintojen lisäämisenä tai huonojen välttämisenä. (Anttiroiko 2004, ) Lykky-hankkeen yhteydessä kyse on funktionaalisesti positiivisten tulosten korostamisesta, joita ovat esimerkiksi työllisyyden lisääminen tai palveluiden laadun paraneminen. Yhdenlainen yhteiskuntavastuullinen yritys on sosiaalinen yritys. Sosiaalinen yritys keskittyy enimmäkseen sosiaaliseen työllistämiseen sekä työllistämiseen liittyviin asioihin, kuten palkkaus. (Sosiaalinen yritys 2010.) Sosiaalinen yrittäjyys näkyy Lykky-hankkeen teksteissä yhtenä keskeisenä yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden muotona. Yhteiskuntavastuullinen toiminta määritellään lakien noudattamisen lisäksi yleistä hyvää tuottavaksi toiminnaksi. Yhteiskuntavastuu, erityisesti yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuu, jaetaan kolmeen kategoriaan: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Taloudellisella vastuullisuudella tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön määrityksissä yrityksen tai yhteisön vastuuta sidosryhmilleen lisäarvon tuottamisen (myös verotulot), työpaikkojen säilyttämisen ja avoimen toiminnan suhteen. Sosiaalisella vastuullisuudella viitataan sekä sisäiseen vastuuseen että ulkoiseen vastuuseen. Sisäinen vastuu liittyy yrityksen tai yhteisön henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen yrityksen tai yhteisön sisällä. Tässä yhteydessä puhutaan laadukkaasta työelämästä tai ihmisarvoisesta työstä. Ulkoinen sosiaalinen vastuu viittaa sidosryhmien suuntaan. Samankaltaiset asiat ovat siinäkin keskeisiä, esimerkiksi sen varmistaminen, ettei tuotantoketjussa ilmene ihmisoikeusloukkauksia. Ympäristövastuulla tarkoitetaan luonnonvarojen vastuullista käyttöä, sekä paikallisesta ympäristöstä huolehtimista. (Yhteiskunta- ja yritysvastuu 2009.) 3 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli 3.1 Realismin filosofiaa Realistinen arviointi perustuu epistemologisesti ja ontologisesti tieteelliseen realismiin, ja erityisesti kriittiseen realismiin. Käsiteparien jälkimmäinen osa, realismi, viittaa yleisesti

9 9 lähinnä taustaoletuksiksi luettaviin seikkoihin. Niiden mukaan tieteen tutkima todellisuus on olemassa ainakin osittain ihmismielestä riippumatta, ja että siitä voidaan saavuttaa objektiivista tietoa. Tätä asennetta sovelletaan myös sosiaalitieteissä. (Kuusela 2006, 9-13.) Kriittinen realismi sovellettuna sosiaalitieteelliseen tieteenteoriaan ottaa lähtökohdakseen sen, että sosiaalista todellisuutta voidaan pätevästi selittää tieteellisin teorioin. Realismi voidaan jakaa useisiin osa-alueisiin. Ilkka Niiniluoto jakaa realismit neljään pääkategoriaan: ontologinen-, semanttinen-, epistemologinen- ja teoriarealismi. Teoriarealismissa tieteelliset teoriat nähdään havaintojen takana olevien teoreettisten entiteettien menestyksellisinä kuvaajina. (Niiniluoto 2006, ) Esimerkkeinä teoreettisista entiteeteistä voidaan mainita atomit tai kvarkit luonnontieteessä ja normit tai instituutiorakenteet ihmistieteissä. Teorian tärkeys näkyy myös Pawsonin ja Tilleyn Realistic evaluation -teoksessa. Heidän mukaansa realistisen arviointitutkimuksen tärkein tehtävä on teorian kehittäminen. Arvioija kehittää sekä yleistä teoriaa hankkeiden ja ohjelmien toimivuudesta että tutkimuskohteena olevan yksittäisen hankkeen tai ohjelman teoriaa, eli sitä miten kyseessä oleva hanke tai ohjelma toimii. Hanke on aina ikään kuin teoria, jota arvioija pyrkii testaamaan ja kehittämään. (Pawson & Tilley 2009, 84-85, ) Kausaliteetti on erittäin tärkeässä asemassa kriittisessä realismissa. Ilkka Niiniluodon mukaan realistiseen kausaliteettikäsitykseen liittyy lainomaisuus ja kontrafaktuaalinen selitysvoima. Lainomaisuus viittaa siihen, että todellisuuden rakenteissa olevat kyvyt ja voimat tuottavat tapahtumasarjoja, jotka lainomaisesti toistuvat. Kontrafaktuaalinen selitysvoima puolestaan viittaa siihen, että nämä edellä mainitut kyvyt ja voimat ovat edelleen olemassa, vaikka ne eivät kyseisellä hetkellä aktualisoituisikaan. (Niiniluoto 2006, ) Sosiaalisessa todellisuudessa esiintyy sekä lainomaisia pysyviä ja rakenteellisia voimia että nopeasti vaihtuvia mentaalisia ja sosiaalisia voimia. Sosiaalinen todellisuus on avoin järjestelmä. Avoimella järjestelmällä viitataan siihen, että samasta tapahtumasta ei aina välttämättä seuraa sama lopputulos, sillä sosiaalisessa todellisuudessa on useita samanaikaisia mekanismeja, jotka kausaalisesti vaikuttavat lopputulokseen. Näin ollen kausaalisten suhteiden tunnistaminen edellyttää useiden mekanismien ja kontekstien analyysia. (Pawson & Tilley 2009.) Kriittisessä realismissa generatiivinen kausaliteettikäsitys on keskeinen. Generatiivisen

10 10 kausaliteettikäsityksen mukaan ilmiöt voivat kausaalisesti tuottaa laadullisesti uudenlaisia ilmiöitä mikro-, meso- ja makrotasojen välillä sosiaalisessa todellisuudessa. Tästä syystä sekä soveltava muutokseen pyrkivä sosiaalitiede että muutokseen tähtäävien hankkeiden ja ohjelmien realistinen arviointitutkimus on mahdollista. Päämääränä on löytää muutoksen tuottavat mekanismit ja kontekstit sekä ymmärtää niiden takana olevat kausaaliset voimat. (Niiniluoto ; Pawson & Tilley 2009, ) Tällainen kausaliteettikäsitys on hankearvioinnissa tärkeä seikka. Jos kausaliteettia ei tunnistettaisi, olisi muutokseen pyrkivien hankkeiden järjestäminen ja arviointi vähintäänkin kyseenalaista. 3.2 Metodologiasta Tiedon kumuloituminen on niin ikään tärkeä seikka realistisessa arvioinnissa. Realistisessa arvioinnissa ei myönnetä dikotomista oppositioasemaa kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien välillä, vaan pyritään hyödyntämään kummankin suuntauksen avut arviointia rakennettaessa. Pawson ja Tilley (2009) tarjoavat kumuloitumisen sellaista määrittelyä, että yleisen teorian kehittäminen nähdään arviointitiedon kumuloitumisena. Erityisesti sosiaalisten ohjelmien ja hankkeiden arviointitutkimuksessa tiedon kumuloituminen nähdään niin, että myös kvalitatiivinen tieto yksittäisestä hankkeesta palvelee yleistettäessä abstraktimman tason teorian kehittämistä. Kun arviointitutkimukset tehdään huolellisesti, voidaan tuloksista abstrahoida yleisempää koherenttia teoriaa hankkeiden ja ohjelmien toimivuudesta. Kvalitatiivinen tieto jostakin yksittäisestä hankkeesta voi lisätä teorioiden pätevyyttä, mutta voi myös olla tekemättä niin, jos se ei pidä paikkaansa. Teorian pätevyyttä voidaan arvioida koherenssin avulla. (Pawson & Tilley 2009, ) Kuitenkin teorioiden koherenssin takana on totuuden korrespondenssiteoria eli teorian vastaavuus todellisuuden kanssa (Niiniluoto 2006, 30-38). Nämä yhdessä tuottavat realistisen kriteerin teorioiden pätevyydelle. 3.3 CMO Realistisen arviointitutkimuksen tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa? Kysymykseen pyritään vastaamaan CMO-yhtälön avulla, joka on kuvattu kuviossa 1. Kirjainyhdistelmä CMO tulee sanoista context, mechanism ja outcomes. Tulen tästedes käyttämään suomennoksia konteksti, mekanismi ja lopputulos. Intervention käsite on myös keskeinen. Hankkeet tuottavat interventioiden avulla mekanismeja. Interventiot ovat hankkeiden toimintatapoja, joilla pyritään vaikuttamaan

11 11 kohteen toimintaan. Regularity, eli säännönmukaisuus, on hankkeen kohteen toimintamalli. Hankkeen lopputulos on muuttunut toiminnan säännönmukaisuus, johon luodut mekanismit vaikuttavat uusissa konteksteissa. Kuviossa 1 on kuvattuna rugbypallon muotoisiin kuvioihin mekanismit¹, jotka tuottavat ennen hankkeen interventioita säännönmukaisuuden¹ konteksteissa¹. Oikean puoleisen rugbypallon sisällä näkyy hankkeen mekanismien vaikutuksesta syntyvä lopputulos muuttuneena säännönmukaisuutena², johon vaikuttavat luodut mekanismit² muuttuneissa konteksteissa². (Pawson & Tilley 2009.) Konteksti¹ Konteksti² Mekanismi¹ Mekanismi² Säännönmukaisuus¹ Säännönmukaisuus² Aika Kuvio 1. CMO-kaavio. Lähde: Pawson & Tilley Mekanismi Hankkeiden interventiot tuottavat mekanismin, jos niiden kohde sen hyväksyy (Korteniemi 2005, 127). Esimerkiksi koulutushankkeessa tuotetaan informaatiota, jonka koulutettava ottaa vastaan tai ei ota vastaan. Mekanismista voidaan puhua, kun koulutettava ottaa informaation vastaan. Näin hankkeen tarjoamat valintamahdollisuudet aktualisoituvat koulutettavan valinnaksi. Onnistunut koulutushanke kykenee tuottamaan interventiollaan mekanismeja, jotka muuttavat kohteen toimintatapaa. Konteksti Kontekstilla viitataan niihin spatiaalisiin ja institutionaalisiin tilanteisiin, joissa hanke yhteiskunnallisesti on. Konteksteissa on otettava huomioon normit, arvot sekä ihmisten ja ryhmien väliset suhteet. Kontekstissa on siis pyrittävä näkemään mikro- ja makrotasot. (Pawson & Tilley 2009.) Ensinnäkin on pyrittävä havaitsemaan hankkeeseen vaikuttavat paikalliset olosuhteet. Toisena tärkeä kontekstuaalinen tekijä on myös laajempi yhteiskunnallinen tilanne. Kolmantena tärkeitä ovat arvot ja normit, joita liittyy hankkeen kohteena olevien toimintaan. Neljäntenä keskeisiä ovat hankkeen kohteiden tiedot ja taidot

12 12 sekä elämäntilanne. Pawson ja Tilley selventävät kontekstin käsitettä analogialla. Ruudin räjähdys aseessa on iskurin lyönnin kausaalinen seuraus, mutta vain tietyissä olosuhteissa, toisin sanoen kontekstissa. Jos esimerkiksi ruuti on märkää, se ei räjähdä. Räjähtämättömyydelle voi toki olla useita muitakin estäviä syitä avoimessa järjestelmässä. (Pawson & Tilley 2009, 58.) Tästä hieman johdettuna Pawson ja Tilley toteavat koulutushankkeista, että paraskin koulutushanke tarvitsee tietynlaiset opiskelijat onnistuakseen (Pawson & Tilley 2009, 106). 3.4 Väliarvioinnin malli Tämän tutkielman toteuttamisen aikana (kevät 2010) Lykky-koulutus on parhaillaan käynnissä, joten lopullisten tulosten arviointi on mahdotonta. Se ei kuitenkaan ole edes välttämätöntä, sillä hankkeiden realistisessa arvioinnissa tärkeintä on mekanismien ja kontekstien ymmärtäminen (Pawson & Tilley 2009). Verrattuna muihin arviointitutkimuksen suuntauksiin realistinen lähestyminen antaa kaikkein eniten, sillä sen avulla voidaan ymmärtää muutosprosessia parhaiten. Tulkinnalliset lähestymistavat kykenevät tuottamaan kvalitatiivista tietoa merkityksistä, jotka ovat neuvottelun alaisia. Esimerkiksi konstruktivistisessa arvioinnissa keskitytään prosessiin merkitysten tasolla, jolloin käytäntöjen tason kausaalisuus jää kokonaan havaitsematta. Lisäksi tulkinnallisten lähestymistapojen epistemologia on useimmiten relativistinen. Pragmatistinen, voimakkaasti hankkeen tuloksiin suuntautunut arviointi ei sekään tavoita prosessia realistisen arvioinnin tapaan. Pragmatistiset suuntaukset painottavat valtataistelua sosiaalisen todellisuuden muotona. Näin ollen varsinainen muutosprosessi jää politiikan varjoon. Empiiris-positivistinen lähestymistapa pyrkii rakentamaan kokeellisen tutkimusasetelman. Koeryhmän ja kontrolliryhmän tulosten tutkimuksessa jää havaitsematta muutosprosessin laadulliset vivahteet. Panos-tuotos-mallilla on vaikeaa vastata siihen, miksi hanke toimii tai on toimimatta. Realistinen arviointi on ikään kuin välimuoto edellä mainituista ääripäistä. (Pawson & Tilley 2009, 11 20; Kuusela 2007, ) Prosessi on mekanismien ja kontekstien yhdistelmä. Meneillään olevaa koulutusta arvioitaessa ei tule keskittyä koulutukseen osallistuvien toimintaan ja toiminnan pitkän aikavälin muutoksiin omissa yrityksissään ja työpaikoillaan, vaan toimintaa tuottaviin mekanismeihin ja konteksteihin. Mekanismeja ovat hankkeen tarjoamien tiedollisten ja

13 13 taidollisten interventioiden aktualisoituminen opiskelijoissa. Tiedollisten ja taidollisten muutosten lisäksi keskeisiä ovat muutokset asenteissa. Konteksteja ovat puolestaan opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot, paikalliset toimintamahdollisuudet ja toimintamallit sekä yhteiskunnallinen toimintaympäristö. Kontekstit voivat joko hankaloittaa tai mahdollistaa interventioiden muuntumista mekanismeiksi. Lykky-hankkeen yhteydessä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion väliarvioinnissa konteksteiksi määrittyvät etenkin koulutuksen kysyntää kuvaavat asiat. Näitä voidaan tarkastella koulutukseen osallistuvien osaamisen kautta, koulutuksen kiinnostavuuden kautta ja paikallisen toimintaympäristön kautta. Paikallinen toimintaympäristö rakentuu muun muassa muusta tarjolla olevasta koulutuksesta. Lykkyhankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksen edellytyksiä voidaan siis tarkastella kontekstien ja mekanismien kautta niin, että kerätään yhteen hankkeen ja opiskelijoiden määritelmiä konteksteista ja mekanismeista. Interventioiksi määrittyvät tässä yhteydessä koulutuksen menetelmät. Meneillään olevan koulutuksen mekanismit ovat hieman ongelmallisia, sillä koulutuksessa ei olla vielä ehditty toteuttamaan kaikkea suunniteltua. Ei siis voida tehdä suoria johtopäätöksiä useita kuukausia kestävästä koulutuksesta vain esimerkiksi kahden kuukauden perusteella. Mekanismien syntymistä voidaan kuitenkin arvioida vertailuasetelmalla, jossa vertaillaan hankkeen ja opiskelijoiden käsityksiä tilanteesta. Mikäli koulutuksen osallistujat eivät kokisi oppineensa koulutuksen alussa mitään tai kokisivat koulutuksen menetelmät täysin vieraiksi, voitaisiin koulutuksen loppuosan onnistumista perustellusti epäillä. 4 Aineisto ja analyysi 4.1 Aineiston kuvaus Arvioinnin aineisto koostuu hankkeessa laadituista suunnitelmista, opiskelijoiden suoritettavaksi annettujen tehtävien ohjeistuksesta sekä koulutuksen osallistujilta kerätystä materiaalista. Hankkeessa laadittuihin suunnitelmiin kuuluu projektisuunnitelma vuodelta 2008, hankesuunnitelma vuodelta 2009, projektin väliraportti 2010-vuoden alusta sekä koulutuksen opetussuunnitelmat, joita päivitetään koulutuksen edetessä. Projekti-, ja

14 14 hankesuunnitelmien sekä väliraportin sisällöt vaihtelevat hieman. Väliraportissa on mainittukin, että yhteiskuntavastuullisuuden suhteen sisällöt ovat jokseenkin muuttuneet sen mukana, miten yleisessä yhteiskunnallisessa toiminnassa käsitteen sisällöt ovat muuttuneet. Koulutuksen sisällöstä kertovaa aineistoa ovat Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys koulutusosion etätehtäväkokonaisuus ja sen ohjeistus. Lisäksi hankkesta saatavaan aineistoon voidaan katsoa kuuluvaksi sähköpostiviestien vaihto, jota olen kandidaatin tutkielmani teon aikana Lykky-hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kanssa käynyt. He ovat kommentoineet tulkintojani hankkeen suunnitelmista sekä yhteiskunnallisen toimintaympäristön kartoittamisesta. Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeus on ollut ongelma tämän tutkielman osalta. Alkuperäisenä suunnitelmana minulla oli suorittaa itse lomakekysely Lykky-hankkeen opiskelijoille. Päädyimme kuitenkin hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kanssa siihen, että opiskelijat joutuvat muutenkin täyttämään niin paljon lomakkeita, että vielä yksi lomake lisää voisi jäädä täyttämättä. Toisena suunnitelmana oli haastatella muutamaa opiskelijaa. Haastattelu olisi kuitenkin pitänyt tehdä melko aikaisessa vaiheessa tutkimusprosessia, jotta aikaa sen analysoinnille olisi jäänyt tarpeeksi. Tämäkin aineiston keruusuunnitelma jäi toteuttamatta, sillä koin, että en olisi vielä tutkielman prosessin siinä vaiheessa osannut kysyä oikeita kysymyksiä. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen osalta tuli myös ongelmia. Opiskelijoille määritelty lomakkeen palautuspäivä oli helmikuussa, mutta toukokuuhun mennessä lomakkeita oli palautettu vasta seitsemän kappaletta. Hankkeen suunnitelmat ovat osittain samansisältöisiä, mutta eroavuuksiakin löytyy. Ensiksi mainittu projektisuunnitelma on laadittu rahoittajalle, eli Euroopan sosiaalirahastolle rahoitushakemukseksi. Se sisältää hakkeen kustannusarvion, kuvauksen hankkeen tavoitteista ja tarpeista, joihin hanke pyrkii vastaamaan. Hankesuunnitelma on myös rahoitushakemus. Se sisältää laajemman kuvauksen lähtökohdista ja taustoista. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu hankkeen tarkoitus ja tavoitteet sekä kuvaukset kohderyhmistä, toteutuksesta, tuloksista, organisaatiosta ja kustannuksista. Lopuksi vielä tekstissä arvioidaan hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä. Väliraportti on suunnattu myös rahoittajille. Siinä käydään läpi jälleen tavoitteet ja niiden toteutuminen raportoinnin ajankohtaan mennessä. Siinä käsitellään myös hankkeen tiedotuksen tapoja ja onnistumista ja joitakin hankkeeseen liittyviä riskejä. Yhteiskuntavastuun käsitteen muutoksia käydään

15 15 läpi melko tarkasti ja todetaan, että yhteiskuntavastuun ympärillä tapahtuvia muutoksia on seurattava tarkoin. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys moduulin etätehtävien ohjeissa kuvataan tehtävät ja niiden sisällöt. Opetussuunnitelmat sisältävät kuvaukset jokaisesta moduulista koulutuksessa. Jokaisen moduulin kohdalla on eritelty osaamistavoitteet ja opintokokonaisuuden sisältö sekä käytännön asiat. Opiskelijoilta kerättyyn aineistoon kuuluu Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -opintojakson ensimmäisen lähiopetuspäivän ( Oulu) opiskelijapalaute sekä oman osaamisen arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys - osiosta. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän palaute on kerätty kyselylomakkeella, jossa on viisi kysymystä. Ensimmäisen ja toisen kysymyksen vastausvaihtoehdot ovat Likert-asteikkoa mukailevia. Vastausvaihtoehtoja on Likertasteikon mukaisesti viisi, täysin kielteisestä täysin myönteiseen vastaukseen. Lisäksi toiseen kysymykseen on jätetty avoin tila perusteluille. Loput kysymyksistä ovat avoimia. Vastaukset ovat koottuna niin, että vastauksia ei voi yksilöidä. Oman osaamisen arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma ovat yhdellä lomakkeella. Omaa osaamista kysytään lomakkeessa kolmella kysymyksellä, joissa on viisi vastausvaihtoehtoa heikosta erinomaiseen. Kysymykset koskevat omaa osaamista vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotojen sekä vastuullisuuden mittaamisen ja osoittamisen suhteen. Lisäksi lomakkeessa on kaksi tyhjää kenttää omista odotuksista ja toimenpiteistä kertomiseen. Kutakuinkin samantyyppiset kysymykset on kerätty jokaisesta opintokokonaisuudesta, mutta tässä tutkielmassa käytössä on vain yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -osion vastaukset. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän vastaajia on yksitoista kappaletta neljästätoista koko koulutukseen osallistujasta. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen vastauksia on seitsemän. Kandidaatin tutkielman ollessa kyseessä en kuitenkaan nosta aineiston kattavuutta kovin suureksi ongelmaksi. Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeudesta huolimatta, sen avulla voidaan kartoittaa tärkeitä seikkoja. Sen avulla voidaan päästä käsiksi opiskelijoiden omaan osaamiseen heidän itsensä arvioimana. Opiskelijoiden aikaisempi osaaminen liittyy vahvasti kontekstien rakentamiseen. Opiskelijoiden aikaisempia tietoja ja taitoja olisikin vaikeaa arvioida kysymättä heiltä itseltään. Toisaalta opiskelijoilta kerätyn aineiston avulla voidaan tarkastella opiskelijoiden odotuksia ja toiveita yhteiskuntavastuullisuus koulutusosion

16 16 suhteen. Niiden avulla voidaan kartoittaa edellytyksiä mekanismien synnylle. Mikäli opiskelijoiden toiveet ja odotukset eivät lainkaan kohtaa hankkeen interventioita, ovat koulutuksen onnistumisen edellytykset melko huonot. Aineiston tavoittamattomiin jäävät kokonaan lopputulokset. Aineiston avulla ei myöskään päästä käsiksi opiskelijoiden asenteissa tapahtuviin muutoksiin, sillä niitä ei ole mitattu. 4.3 Analyysin kuvaus Luen edellä kuvatut hankkeen suunnitelmat tukenani pragma-dialektinen argumentaatioanalyysi. Pragma-dialektisen argumentaatioteorian ovat kehittäneet Amsterdamin yliopiston professori Frans van Eemeren ja filosofi Rob Grootendorst. Argumentaatioanalyysin vaiheet ovat poistovaihe, täydennysvaihe, järjestelyvaihe ja korvaamisvaihe. Poistovaiheessa argumentista poistetaan ylimääräiset osat. Jäljelle jäävät vain argumentin kannalta olennaiset asiat. Täydennysvaiheessa argumenttiin täydennetään argumentissa implisiittisinä olevat asiat. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmeiset faktat tai taustaoletukset. Täydennysvaiheen yhteydessä puhutaan enthymemaattisista päättelyistä, eli päättelyistä, joissa on jätetty premissejä eksplikoimatta. Järjestelyvaihe liittyy useamman osapuolen argumentaation järjestelyyn tiettyjen vaiheiden mukaan. Korvaamisvaiheessa eksplikoidaan tekstin tarkoitus. Tässä vaiheessa selvitetään puheaktien dialektinen funktio, eli se, mitä milläkin lausumalla tarkoitetaan. (Pajunen 2009.) Vaikka argumentaatioanalyysi on kehitetty useamman osapuolen argumentaation analysointiin, käytän sitä tässä yhteydessä Lykky-hankkeen suunnitelmissa sekä opiskelijoilta kerätyssä aineistossa olevien CMO-muotoisten argumenttien analysointiin. Tässä tärkeimmiksi vaiheiksi tulevat poisto-, täydennys- ja korvaamisvaihe. Luen ensin hankkeen tuottamat tekstit läpi poimien niistä konteksteja, interventioita, mekanismeja ja tuloksia koskevia väittämiä. Seuraavaksi poistan väittämistä epäolennaiset osat ja yhdistän eri teksteistä löytyneet samansisältöiset väittämät toisiinsa. Sen jälkeen täydennän väittämät kokonaisiksi virkkeiksi. Koulutuksen menetelmien ja mekanismien osalta en tee kokonaisia virkkeitä, vaan jäsennän väittämät luetteloksi. Viimeiseksi taulukoin havaitsemani väittämät konteksteihin, interventioihin, mekanismeihin ja lopputuloksiin jaettuun Hanke-CMO -nelikenttään. Luen myös opiskelijoilta saadut vastaukset samaan tapaan. Opiskelijoilta kerätyt materiaalit, eli yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuspäivän palautekysely sekä osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen

17 17 opetussuunnitelma, ovat huomattavasti vajavaisempia sisällöltään, kuin hankkeen suunnitelma- ja raporttitekstit. Enemmän asioita on jätetty implisiittiseksi, joten täydennysvaihe ja korvaamisvaihe korostuvat. Taustaoletuksia, enthymemaattisia päättelyitä tai dialektisia funktioita tulkittaessa on kuitenkin vältettävä ylitulkintaa. Kun avoimen kysymyksen vastaus rakennetaan argumentin muotoon, olisi helppoa lisätä taustaoletuksia vastaukseen. Vastaukset eivät kuitenkaan ole tarkoitettu niinkään argumentatiivisiksi, vaan enemmänkin tuntemuksia kuvaaviksi, joten pysyttelen maltillisissa tulkinnoissa opiskelijoiden odotuksia ja toimenpidetoivomuksia tulkitessani. Lopuksi taulukoin myös opiskelijoiden vastaukset Opiskelija-CM -taulukkoon, jonka kolme kenttä ovat konteksti, interventio-odotukset ja mekanismi-odotukset. O-kirjain jää pois tutkielman ollessa väliarviointi. Lopputulosten (outcomes) arviointi ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista. Analyysin lopuksi vertailen Hanke-CMO:n ja Opiskelija-CM:n samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Pyrin vertailun avulla kartoittamaan koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Analyysin tuloksena Lykky-hankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion edellytykset hahmottuvat selkeämmin. 5 Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? 5.1 Hanke-CMO Kontekstit Lykky-hankkeen tuottamissa teksteissä konteksteja lähestytään yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kontekstit on kuitenkin sidottu paikalliselle tasolle, eli Oulun seudulle. Lykky-hankkeen projekti- ja hankesuunnitelmassa sekä väliraportissa ovat esillä neljä näkökulmaa yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksen järjestämisen tärkeydelle. Näkökulmat ovat tietämyksen puutteen konteksti, yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti, hyvinvointialan markkinoiden konteksti ja hyvinvointialan erityisen luonteen konteksti. Projektisuunnitelmassa, joka on laadittu vuonna 2008, nousevat eniten esiin kolme koulutuksen tärkeyttä korostavaa näkökulmaa. Ensimmäisenä korostuu tietämyksen puutteen konteksti. Oulun seudulla on sekä hyvinvointiyrittäjyyteen että

18 18 yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen tähtäävän koulutuksen tarve, sillä hyvinvointiyrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on vähän, ja yhteiskuntavastuullisuuteen tähtääviä teemoja nämä koulutukset eivät sisällä juuri lainkaan (sitaatit Lykky-hankkeen projektisuunnitelmasta). Toinen koulutuksen tärkeyttä korostava näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen tähtäävä konteksti. Projektisuunnitelmassa mainitaan esimerkinomaisesti työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana, johon yhteiskuntavastuullisella yrittäjyydellä voitaisiin vastata. Sosiaalinen yrittäjyys on lähinnä sosiaalista työllistämistä, joten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kuuluu yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen. Kolmas näkökulma koulutuksen tärkeyteen Lykky-hankkeen projektisuunnitelmassa on kilpailuasetelma hyvinvointimarkkinoilla tulevaisuudessa. Projektisuunnitelmassa todetaan, että kilpailun kiristyessä koulutuksella ja kehittämistoiminnalla on yhä merkittävämpi rooli yritysten toiminnassa. Hankesuunnitelmassa vuodelta 2009 korostuu kaksi näkökulmaa yhteiskuntavastuukoulutuksen järjestämisen tärkeyteen. Näkökulmat ovat samat, kuin projektisuunnitelmassa, mutta hyvinvointimarkkinoiden kilpailun konteksti puuttuu hankesuunnitelmasta. Tietämyksen puutetta perustellaan sillä, että yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on liian vähän sekä hyvinvointialan koulutuksessa että muussa yrittäjyyskoulutuksessa. Toinen näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti. Myös hankesuunnitelmassa puhutaan työllisyyden parantamisesta sosiaalisen työllistämisen avulla. Hankesuunnitelmassa otetaan esiin, projektisuunnitelmasta poiketen, myös yrittäjän saamat hyödyt sosiaalisesta työllistämisestä. Hyvinvointialan työpaikoilla ammattilaiset voivat keskittyä ammattitaitoa vaativiin tehtäviinsä, kun avustaviin tehtäviin on palkattu henkilökuntaa. Hankesuunnitelmassa todetaan, että kun avustaviin tehtäviin on palkattu pitkäaikaistyöttömiä tai muuten vaikeasti työllistyviä henkilöitä, sosiaalisesta työllistämisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Väliraportissa vuodelta 2010 on esillä kaksi näkökulmaa. Yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisen konteksti on edelleen esillä. Lykky-hakkeessa pyritään kouluttamaan hyvinvointialan yrittäjiä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yhteiskuntavastuullisella liiketoiminnalla puolestaan pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Väliraportissa todetaan, että tarvetta on monien muiden alojen yhteiskuntavastuukoulutuksen lisäksi myös hyvinvointialan toimialakohtaiselle

19 19 koulutukselle. Yhteiskuntavastuullisuuden tuomista koulutukseen perustellaan hyvinvointialan erityisellä luonteella. Väliraportissa todetaan, että erityisesti hyvinvointialalla vastuullisuus ja eettisyys korostuvat toimialan ihmisläheisyyden ja hienovaraisuuden vuoksi. Myös hyvinvointialan markkinoilla kilpailun konteksti on esillä väliraportissa. Lykky-hankkeessa odotetaan, että yhteiskuntavastuullisuudesta tulee tärkeä kilpailutekijä hyvinvointialan markkinoilla Kontekstien yhteenveto Jaan projekti- ja hankesuunnitelmien sekä väliraportin konteksteja koskevat väittämät viiteen osaan, jotka ovat keskenään limittyneitä. Pääväittämää perustellaan neljällä perustelulla (P1, P2, P3 ja P4). Suluissa väittämien perässä on niiden sisältämiä taustaoletuksia, joista edellä lisää. Väittämät ovat taulukoituna taulukossa 1. Taulukko 1. Kontekstiväittämät Pääväite: Hyvinvointialan toimijat haluavat ja tarvitsevat koulutusta yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. P1: Tietämystä sekä osaamista yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen liittyen on hyvinvointialalla liian vähän. Siksi yhteiskuntavastuullisuuteen tähtäävää hyvinvointialan yrittäjyyskoulutusta tulee järjestää. P2: Hyvinvointiala on ihmisläheinen ala, jossa halutaan toimia eettisesti. Siksi yhteiskuntavastuullinen toiminta, ja näin ollen yhteiskuntavastuullisuuskoulutus on erityisen tärkeää juuri hyvinvointialalla. (Ihmisläheisyyden taustaoletukset) P3: Yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksella voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Esimerkkinä työttömyys. Sosiaalinen työllistäminen helpottaa työttömyysongelmaa. (Kaikki haluavat yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan) P4: Hyvinvointiala on kasvava ala, jossa kilpailu tulee kiristymään. Osaaminen, ja näin ollen koulutus, tulevat olemaan tärkeässä osassa, kun kilpaillaan hyvinvointialan markkinoilla. Koulutus on tärkeä kilpailutekijä. (Yrittäjät haluavat menestyä) P2:n ihmisläheisyyden taustaoletus sisältää altruistisia humanistisia arvoja. Tässä yhteydessä tärkeimmäksi taustaoletuksesi nousee halu toimia eettisesti kaikkia ihmisiä

20 20 kohtaan, ja siksi myös koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Niin ikään P3:n taustaoletus liittyy humanistiseen altruismiin, eli haluun toimia koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. P4:n taustaoletus puolestaan liittyy liiketoiminnan perusoletuksiin. Markkinoilla toimivat yrittäjät haluavat menestyä taloudellisesti, joten kilpailuasemaa parantavat toimenpiteet kiinnostavat yrittäjiä. Perustelut limittyvät keskenään niin, että P1 on selkeästi pääperustelu, johon kaikki muut perustelut sisältyvät, ja jota kaikki muut väittämät perustelevat ja tukevat. P2:ssa selitetään P1:n yhteiskuntavastuullisen osaamisen ja tietämyksen tarvetta hyvinvointialan luonteesta käsin. P3:ssa puolestaan perustellaan edellisen altruismia hyötynäkökulmasta. P4 on oma väittämänsä. Tosin myös se liittyy yhteiskuntavastuullisuus-käsitteen kautta muihin väittämiin, sillä vastuuksi nähdään myös taloudellisen lisäarvon tuottaminen sidosryhmille Koulutuksen menetelmät ja mekanismit Aineistossa keskeisimmiksi koulutuksen menetelmiksi nousevat joustava ja monimuotoinen koulutuksen malli, oman toimialan (hyvinvointiala) sisältöjä korostava koulutus, oman toimialan sisäisen ryhmäytymisen ja vertaistuen korostaminen. Lykkyhankkeen aineistossa esiin nousee koulutuksen aihealueiksi yhteiskuntavastuullisuuden raportointi, yhteiskuntavastuullisuuden määrittely, sidosryhmien tunnistaminen, vastuullinen johtajuus, lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksien tunnistamisen niin yhteiskunnan kuin oman yrityksenkin osalta sekä yhteiskuntavastuullisen yrittämisen liiketoimintaa edistävien piirteiden tunnistaminen. Tietämystä ja osaamista pyritään lisäämään edellä mainituilla aihealueilla. Mekanismien osalta aineistossa keskeisimmiksi mekanismeiksi mainitaan positiivisen suhtautumisen lisääntyminen, osaamisen ja tunnettuuden lisääntyminen sekä hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen. Tunnettuus on hieman hankala käsite tässä yhteydessä. Tunnettuuden lisääminen ei liity pelkästään Lykky-hankkeen koulutuksen tavoitteisiin, vaan koko hankkeen toiminnan tavoitteisiin. Tunnettuuden lisääminen on yksi osa koulutuksen tavoitteita. Toisaalta koulutus on yksi osa tunnettuuden lisäämiseen käytettäviä keinoja Lykky-hankkeessa. Koulutuksen menetelmistä Projektisuunnitelmassa korostuvat joustava ja monimuotoinen koulutus. Joustavuus ja monimuotoisuus eivät vielä Projektisuunnitelmassa (2008) juurikaan määrity. Hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen on toinen koulutukseen liitettävä seikka, joka Projektisuunnitelmassa mainitaan. Toimialakohtaisen koulutuksen