Koulutuksen kontekstit ja mekanismit. Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksen kontekstit ja mekanismit. Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus"

Transkriptio

1 Koulutuksen kontekstit ja mekanismit Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus Juha Koskela ( ) Sosiologian kandidaatin tutkielma Lapin Yliopisto Kevät 2010

2 2 Sisältö 1 Johdanto Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet Hanke Hankkeen toimintaympäristö Käsitteet Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli Realismin filosofiaa Metodologiasta CMO Väliarvioinnin malli Aineisto ja analyysi Aineiston kuvaus Analyysin kuvaus Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? Hanke-CMO Kontekstit Kontekstien yhteenveto Koulutuksen menetelmät ja mekanismit Menetelmien ja mekanismien yhteenveto Tulosväittämät ja taulukointi Opiskelijoiden kontekstit ja mekanismit Konteksti Interventio-odotukset ja mekanismit Vertailu Pohdinta ja johtopäätökset Lähteet:... 28

3 3 1 Johdanto Toteutan tässä tutkielmassa realistisen väliarvioinnin Lykky-nimisen koulutus- ja kehittämishankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksesta. Lykky Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä on koulutus- ja kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään sekä määrällisesti lisäämään hyvinvointialan liiketoimintaa. Hankkeessa järjestetään koulutusta myös yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Sama koulutus järjestetään yhtä aikaa sekä Oulussa että Ylivieskassa. Tässä tutkielmassa keskityn ainoastaan Oulussa järjestettyyn koulutukseen. Lykky-hanke on ajankohtainen kahdessa mielessä. Ensinnäkin hyvinvointialan yrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi yhteiskuntavastuullisuuteen pyrkiminen ja siihen kannustaminen myös valtion toimesta on lisääntynyt viime vuosina. Yhteiskunta- ja yritysvastuuta korostavia hankkeita on ollut 2000-luvulla muutamia, mutta Lykky-hankkeen kaltaisia nimenomaan koulutusta järjestäviä hankkeita ei ole ollut. Minulla on kaksi tavoitetta tutkielmassani, teoreettinen ja empiirinen. Teoreettisena tavoitteenani on rakentaa realistisen väliarvioinnin malli meneillään olevan koulutuksen arviointia varten. Toisaalta suoritan myös arvioinnin Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys - opintokokonaisuudesta, joten tutkielmani empiirinen osa on tapauskohtainen väliarviointi osasta Lykky-hankkeen koulutusta. Koulutus, jota arvioin, on alkanut kuluvan vuoden (2010) tammikuussa ja jatkuu saman vuoden elokuuhun asti. Vaikka koko koulutus sisältää vain yhden yhteiskuntavastuu-käsitteellä otsikoidun osakokonaisuuden, yhteiskuntavastuullisuus on hankkeen järjestäjien mukaan sisällytetty koulutuksen kaikkiin osioihin. Tutkielman toteutuksessa tukeudun ennen kaikkea Leedsin yliopiston professori Ray Pawsonin ja Nottinghamin yliopiston professori Nick Tilleyn Realistic evaluation - teoksessa (2009) kuvailemaan realistiseen arviointitutkimukseen. Heidän mukaansa realistisen arvioinnin tärkein tehtävä on kehittää arvioitavan hankkeen tai ohjelman sisäistä teoriaa, jotta hankkeesta tai ohjelmasta saataisiin käytännössä toimivampi. Realistinen arviointitutkimus rakentuu kontekstien ja mekanismien havaitsemisen ympärille ja sen tärkein tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa?

4 4 (Pawson & Tilley 2009.) Tutkimuksessani lähestyn Lykky-hankkeen koulutusta niin, että kykenen havaitsemaan keskeiset mekanismit sekä kontekstit, joissa hankkeen koulutusta toteutetaan. Näiden avulla on mahdollista tarkastella Lykky-koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Aineistoni koostuu Lykky-hankkeessa tuotetusta materiaalista. Yhteiskunnallisesta kontekstista ja hankkeen koulutustavasta kertovaan aineistoon kuuluvat hankkeen suunnitelmat ja yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvät opetusmateriaalit. Opiskelijoilta kerättyyn materiaaliin sisältyvät yhden lähiopetuspäivän palautekysely sekä omaa osaamista ja koulutustarvetta arvioiva tehtävä, joista saan sekä konteksteja että mekanismeja koskevaa tietoa. Lisäksi aineistooni kuuluvat Lykky-hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kommentit sekä täydennykset tekstiaineistoihin. Tekstiaineiston lukutapani tukeutuu pragma-dialektiseen argumentaatioteoriaan. En kuitenkaan sitoudu lukutapaan orjallisesti, vaan käytän sitä lähinnä tekstiaineistojen lukemisen tukena. Aineiston ja analyysin kuvauksille on edellä omat lukunsa. Keskityn tutkielmassani rakentamaan realistisen arviointimallin meneillään olevaa hankekoulutusta varten. Teoreettinen tutkimuskysymykseni on: minkälaisella arvioinnin mallilla voidaan arvioida meneillään olevaa koulutusta? Lisäksi testaan mallia Lykkyhankkeesta saamallani aineistolla. Keskityn kontekstien ja mekanismien havaitsemiseen sekä Lykky-hankkeen järjestäjien että koulutukseen osallistuvien kannalta. Yksi tärkeimmistä näkökulmistani on tarve- ja kysyntälähtöisyys, joka on keskeisenä myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa (Aro, Kuoppala & Mäntyneva, 2004). Kysyn aineistolta sitä, minkälaisia edellytyksiä yhteiskuntavastuu-koulutusosiolla on onnistumiseen realistisen arviointitutkimuksen perusteella. Empiiriset tutkimuskysymykseni ovat: Mitkä kontekstit ja mekanismit ovat keskeisimpiä edellytyksiä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosiossa? Miten Lykky-hankkeen käsitykset konteksteista ja mekanismeista vastaavat opiskelijoiden konteksteja ja mekanismeja koskevia käsityksiä? Toisessa luvussa esittelen Lykky-hanketta yleisemmin. Käyn läpi myös hakkeen keskeisimmät käsitteet sekä käsittelen yhteiskunnallista toimintaympäristöä. Kolmannessa luvussa rakennan realistisen väliarvioinnin mallin. Neljäs luku sisältää aineiston ja analyysin kuvauksen. Kuvaan aineistoa tässä luvussa yleisellä tasolla, sillä seuraavissa

5 5 luvuissa se käsitellään tarkemmin. Viidennessä luvussa toteutan realistisen väliarvioinnin aineiston perusteella. Kuudennessa luvussa vedän yhteen koko tutkielman tuloksia ja sisältöä. Kuudes luku sisältää pohdintaa ja johtopäätöksiä. 2 Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet 2.1 Hanke Lykky-hankkeen ensimmäinen päätavoite on hyvinvointialan yrittäjyyden edistäminen lisäämällä alan yritysten määrää toiminta-alueella ja parantamalla jo toimivien yritysten ja yrittäjien osaamista. Toisena päätavoitteena hanke pyrkii edistämään yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden tunnettuutta ja osaamista. Hankkeen keskeisimmäksi tavoitteeksi on kirjattu sellaisen koulutuksen mallin rakentaminen, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa hyvinvointialan koulutuksessa. Lisäksi tavoitteeksi on mainittu myös julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallien löytäminen. Lykky-hanke järjestää koulutusta ensisijaisesti hyvinvointialan yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville, mutta koulutusta yhteiskuntavastuullisuudesta tarjotaan myös muiden alojen yrittäjille. Koulutukseen sisältyy yhteiskuntavastuullisuuden lisäksi monia yrittäjyyteen liittyviä perustaitoja. Hankkeen koulutukset järjestetään kahdella kierroksella. Ensimmäinen on alkanut tammikuussa vuonna 2010, toinen on suunniteltu vuodelle Koulutuksia järjestetään Oulussa ja Ylivieskassa. Koulutuksen laajuus on kolmekymmentä opintopistettä, josta osa järjestetään lähiopetuksena, osa verkko-opetuksena ja osa itsenäisesti suoritettavina tehtävinä. Koulutus on jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, moduuliin, jotka ovat laajuudeltaan 3 8 opintopistettä. Yksi moduuleista on Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys, joka on laajuudeltaan 3 opintopistettä. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -moduulin voi suorittaa myös neljän tai viiden opintopisteen laajuisena. Lykky-hanketta hallinnoi ja toteuttaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja osatoteuttajana on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Tutkimuksen ja kehityksen yksikkö, CENTRIA,

6 6 Ylivieskassa. 2.2 Hankkeen toimintaympäristö Vastuu ja hyvinvointiyrittäjyys Yhteiskuntavastuun diskurssi hyvinvointialaan liittyen on syntynyt ja 2000-lukujen aikana. Yksi tekijä vastuupuheen synnyssä on julkisen sektorin rakennemuutos, jolla viitataan muun muassa uuteen julkishallintoon sekä siihen liittyvään julkisten palveluiden siirtämiseen tuotettavaksi markkinoilla. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen markkinoilla on pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa uusi ilmiö, sillä täällä on perinteisesti totuttu, että valtio hoitaa hyvinvointipalveluiden tuotannon. Tästä syystä puhe vastuusta hyvinvointialalla ei ole aikaisemmin koskaan tullut relevantiksi. Hyvinvointivaltion vastuu ja vastuullisuus on ollut itsestäänselvyys. Tuotantovastuun osittainen siirtyminen julkiselta sektorilta muualle on tuonut mukanaan puheen vastuusta palveluiden tuotannosta ja hallinnoinnista. Samalla, kun esimerkiksi terveyspalveluita on siirretty tuotettavaksi markkinoille, erilaiset arvioinnit ja laatumittaukset ovat lisääntyneet. Näin myös puhe palveluiden laadusta ja sen myötä palveluiden tuotannon vastuullisuudesta on tullut olennaiseksi. (Julkunen 2006, ) Lykky-hanke on vahvasti mukana kummassakin edellä mainitussa yhteiskunnallisessa tendenssissä. Toisaalta hanke painottaa vahvasti yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä, toisaalta pyrkii lisäämään hyvinvointialan yrittäjyyttä, eli hyvinvointipalveluiden tuottamista markkinoilla. Tilastokeskuksen tilastollisten vuosikirjojen (2004, 2005, 2006 ja 2007) mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan yritysten lukumäärä kasvoi jo vuosina yli tuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosina sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten määrä kasvoi melkein kahdellatuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosien tiedot ovat tosin uuden toimialaluokituksen mukaisia, mutta sosiaalija terveysalan luokitukseen uusi toimialaluokitus ei ole juurikaan vaikuttanut. Hyvinvointialan liiketoiminnan odotetaan kasvavan vielä noin kahdellakymmenellä prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006). Lykky-hanke on mukana erittäin ajankohtaisessa ilmiössä, sillä hyvinvointialan markkinat kasvavat voimakkaasti. Muita hankkeita Aikaisempi hyvinvointialan yrittäjyyttä ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä edistävä

7 7 hanke on ollut Stakesin HOT-hanke. HOT-hanke pyrki edistämään sosiaalista yrittäjyyttä, joka on yksi osa-alue yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Hankkeen kotisivujen mukaan näissä tavoitteissa myös onnistuttiin. Hanke onnistui luomaan useita uusia hyvinvointialan yrityksiä sekä edistämään sosiaalisten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. (HOT-hankkeen sisältö 2008.) HOT-hankkeen tavoitteet olivat hyvin samankaltaiset, kuin Lykky-hankkeen. Muitakin samansuuntaisia hankkeita on, joista osa on edelleen käynnissä. Yhteiskuntavastuuta ja hyvinvointiyrittäjyyttä painottavia hankkeita ovat muun muassa hyvinvointiyrittäjyyshanke HYVÄX ja Yhteinen yritys -hanke. (Ukkola 2009.) Muita mainittavia hankkeita ovat esimerkiksi ESPINNO (Etelä-Suomen palveluinnovaatiot), Raket-equal (sosiaalinen yrittäjyys) ja KIMPPA (sosiaali- ja terveyspalveluita tutkiva hanke). Lisäksi voidaan mainita Oulu Wellness institute, joka pyrkii edistämään ja tukemaan hyvinvointialan yrittäjyyttä. Kuitenkin hyvinvointialan yrittäjyyteen ja erityisesti yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen liittyvää koulutusta on järjestetty erittäin vähän. Lykky-hankkeen hankesuunnitelman mukaan HOT-hankkeesta on opittu, että näiden alojen koulutus on erittäin tarpeellista ja toimivaa. (Lykky Hankesuunnitelma 2009.) 2.3 Käsitteet Hyvinvointiala on yritysten toimialojen luokituksiin liittyvä käsite. Hyvinvointialan käsite määrittyy tässä tutkielmassa Lykky-hankkeen määritelmien mukaisesti. Hankkeen omien määritelmien mukaan hyvinvointiliiketoiminnaksi voidaan käsittää sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntoutus-, liikunta-, hoito- ja hoivatyötä, ennaltaehkäisevää työtä sekä näihin liittyviä palveluita, tuotteita ja järjestelmiä tuottava toiminta (Lykky Väliraportti, 2010). Mainittakoon, että jotkin kyseisessä määritelmässä olevat kokonaisuudet on luokiteltu eri kategorioihin muun muassa Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa, mutta tässä tutkielmassa noudatetaan tietysti Lykky-hankkeen määritelmää. Yhteiskuntavastuu on huomattavasti monitahoisempi käsite kuin hyvinvointialan käsite. Sitä on käsitelty muun muassa filosofisesti etiikan ja yhteiskuntafilosofian parissa sekä sosiologiassa ainakin aikalaisanalyysien sekä postmodernin ja riskiyhteiskunnan käsittelyjen yhteydessä. Tässä tutkielmassa sekä Lykky-hankkeessa yhteiskuntavastuun käsitteellä on varsin pragmaattinen rooli. Pragmaattista yhteiskuntavastuun käsitettä

8 8 voidaan lähestyä funktionaaliselta kannalta. Tässä lähestymistavassa eritellään yrityksen tai yhteisön perusfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnalle positiivisia tuloksia, sekä dysfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnan kannalta negatiivisia tuloksia. Tällaisessa lähestymistavassa yhteiskuntavastuu määrittyy joko hyvien toimintojen lisäämisenä tai huonojen välttämisenä. (Anttiroiko 2004, ) Lykky-hankkeen yhteydessä kyse on funktionaalisesti positiivisten tulosten korostamisesta, joita ovat esimerkiksi työllisyyden lisääminen tai palveluiden laadun paraneminen. Yhdenlainen yhteiskuntavastuullinen yritys on sosiaalinen yritys. Sosiaalinen yritys keskittyy enimmäkseen sosiaaliseen työllistämiseen sekä työllistämiseen liittyviin asioihin, kuten palkkaus. (Sosiaalinen yritys 2010.) Sosiaalinen yrittäjyys näkyy Lykky-hankkeen teksteissä yhtenä keskeisenä yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden muotona. Yhteiskuntavastuullinen toiminta määritellään lakien noudattamisen lisäksi yleistä hyvää tuottavaksi toiminnaksi. Yhteiskuntavastuu, erityisesti yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuu, jaetaan kolmeen kategoriaan: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Taloudellisella vastuullisuudella tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön määrityksissä yrityksen tai yhteisön vastuuta sidosryhmilleen lisäarvon tuottamisen (myös verotulot), työpaikkojen säilyttämisen ja avoimen toiminnan suhteen. Sosiaalisella vastuullisuudella viitataan sekä sisäiseen vastuuseen että ulkoiseen vastuuseen. Sisäinen vastuu liittyy yrityksen tai yhteisön henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen yrityksen tai yhteisön sisällä. Tässä yhteydessä puhutaan laadukkaasta työelämästä tai ihmisarvoisesta työstä. Ulkoinen sosiaalinen vastuu viittaa sidosryhmien suuntaan. Samankaltaiset asiat ovat siinäkin keskeisiä, esimerkiksi sen varmistaminen, ettei tuotantoketjussa ilmene ihmisoikeusloukkauksia. Ympäristövastuulla tarkoitetaan luonnonvarojen vastuullista käyttöä, sekä paikallisesta ympäristöstä huolehtimista. (Yhteiskunta- ja yritysvastuu 2009.) 3 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli 3.1 Realismin filosofiaa Realistinen arviointi perustuu epistemologisesti ja ontologisesti tieteelliseen realismiin, ja erityisesti kriittiseen realismiin. Käsiteparien jälkimmäinen osa, realismi, viittaa yleisesti

9 9 lähinnä taustaoletuksiksi luettaviin seikkoihin. Niiden mukaan tieteen tutkima todellisuus on olemassa ainakin osittain ihmismielestä riippumatta, ja että siitä voidaan saavuttaa objektiivista tietoa. Tätä asennetta sovelletaan myös sosiaalitieteissä. (Kuusela 2006, 9-13.) Kriittinen realismi sovellettuna sosiaalitieteelliseen tieteenteoriaan ottaa lähtökohdakseen sen, että sosiaalista todellisuutta voidaan pätevästi selittää tieteellisin teorioin. Realismi voidaan jakaa useisiin osa-alueisiin. Ilkka Niiniluoto jakaa realismit neljään pääkategoriaan: ontologinen-, semanttinen-, epistemologinen- ja teoriarealismi. Teoriarealismissa tieteelliset teoriat nähdään havaintojen takana olevien teoreettisten entiteettien menestyksellisinä kuvaajina. (Niiniluoto 2006, ) Esimerkkeinä teoreettisista entiteeteistä voidaan mainita atomit tai kvarkit luonnontieteessä ja normit tai instituutiorakenteet ihmistieteissä. Teorian tärkeys näkyy myös Pawsonin ja Tilleyn Realistic evaluation -teoksessa. Heidän mukaansa realistisen arviointitutkimuksen tärkein tehtävä on teorian kehittäminen. Arvioija kehittää sekä yleistä teoriaa hankkeiden ja ohjelmien toimivuudesta että tutkimuskohteena olevan yksittäisen hankkeen tai ohjelman teoriaa, eli sitä miten kyseessä oleva hanke tai ohjelma toimii. Hanke on aina ikään kuin teoria, jota arvioija pyrkii testaamaan ja kehittämään. (Pawson & Tilley 2009, 84-85, ) Kausaliteetti on erittäin tärkeässä asemassa kriittisessä realismissa. Ilkka Niiniluodon mukaan realistiseen kausaliteettikäsitykseen liittyy lainomaisuus ja kontrafaktuaalinen selitysvoima. Lainomaisuus viittaa siihen, että todellisuuden rakenteissa olevat kyvyt ja voimat tuottavat tapahtumasarjoja, jotka lainomaisesti toistuvat. Kontrafaktuaalinen selitysvoima puolestaan viittaa siihen, että nämä edellä mainitut kyvyt ja voimat ovat edelleen olemassa, vaikka ne eivät kyseisellä hetkellä aktualisoituisikaan. (Niiniluoto 2006, ) Sosiaalisessa todellisuudessa esiintyy sekä lainomaisia pysyviä ja rakenteellisia voimia että nopeasti vaihtuvia mentaalisia ja sosiaalisia voimia. Sosiaalinen todellisuus on avoin järjestelmä. Avoimella järjestelmällä viitataan siihen, että samasta tapahtumasta ei aina välttämättä seuraa sama lopputulos, sillä sosiaalisessa todellisuudessa on useita samanaikaisia mekanismeja, jotka kausaalisesti vaikuttavat lopputulokseen. Näin ollen kausaalisten suhteiden tunnistaminen edellyttää useiden mekanismien ja kontekstien analyysia. (Pawson & Tilley 2009.) Kriittisessä realismissa generatiivinen kausaliteettikäsitys on keskeinen. Generatiivisen

10 10 kausaliteettikäsityksen mukaan ilmiöt voivat kausaalisesti tuottaa laadullisesti uudenlaisia ilmiöitä mikro-, meso- ja makrotasojen välillä sosiaalisessa todellisuudessa. Tästä syystä sekä soveltava muutokseen pyrkivä sosiaalitiede että muutokseen tähtäävien hankkeiden ja ohjelmien realistinen arviointitutkimus on mahdollista. Päämääränä on löytää muutoksen tuottavat mekanismit ja kontekstit sekä ymmärtää niiden takana olevat kausaaliset voimat. (Niiniluoto ; Pawson & Tilley 2009, ) Tällainen kausaliteettikäsitys on hankearvioinnissa tärkeä seikka. Jos kausaliteettia ei tunnistettaisi, olisi muutokseen pyrkivien hankkeiden järjestäminen ja arviointi vähintäänkin kyseenalaista. 3.2 Metodologiasta Tiedon kumuloituminen on niin ikään tärkeä seikka realistisessa arvioinnissa. Realistisessa arvioinnissa ei myönnetä dikotomista oppositioasemaa kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien välillä, vaan pyritään hyödyntämään kummankin suuntauksen avut arviointia rakennettaessa. Pawson ja Tilley (2009) tarjoavat kumuloitumisen sellaista määrittelyä, että yleisen teorian kehittäminen nähdään arviointitiedon kumuloitumisena. Erityisesti sosiaalisten ohjelmien ja hankkeiden arviointitutkimuksessa tiedon kumuloituminen nähdään niin, että myös kvalitatiivinen tieto yksittäisestä hankkeesta palvelee yleistettäessä abstraktimman tason teorian kehittämistä. Kun arviointitutkimukset tehdään huolellisesti, voidaan tuloksista abstrahoida yleisempää koherenttia teoriaa hankkeiden ja ohjelmien toimivuudesta. Kvalitatiivinen tieto jostakin yksittäisestä hankkeesta voi lisätä teorioiden pätevyyttä, mutta voi myös olla tekemättä niin, jos se ei pidä paikkaansa. Teorian pätevyyttä voidaan arvioida koherenssin avulla. (Pawson & Tilley 2009, ) Kuitenkin teorioiden koherenssin takana on totuuden korrespondenssiteoria eli teorian vastaavuus todellisuuden kanssa (Niiniluoto 2006, 30-38). Nämä yhdessä tuottavat realistisen kriteerin teorioiden pätevyydelle. 3.3 CMO Realistisen arviointitutkimuksen tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa? Kysymykseen pyritään vastaamaan CMO-yhtälön avulla, joka on kuvattu kuviossa 1. Kirjainyhdistelmä CMO tulee sanoista context, mechanism ja outcomes. Tulen tästedes käyttämään suomennoksia konteksti, mekanismi ja lopputulos. Intervention käsite on myös keskeinen. Hankkeet tuottavat interventioiden avulla mekanismeja. Interventiot ovat hankkeiden toimintatapoja, joilla pyritään vaikuttamaan

11 11 kohteen toimintaan. Regularity, eli säännönmukaisuus, on hankkeen kohteen toimintamalli. Hankkeen lopputulos on muuttunut toiminnan säännönmukaisuus, johon luodut mekanismit vaikuttavat uusissa konteksteissa. Kuviossa 1 on kuvattuna rugbypallon muotoisiin kuvioihin mekanismit¹, jotka tuottavat ennen hankkeen interventioita säännönmukaisuuden¹ konteksteissa¹. Oikean puoleisen rugbypallon sisällä näkyy hankkeen mekanismien vaikutuksesta syntyvä lopputulos muuttuneena säännönmukaisuutena², johon vaikuttavat luodut mekanismit² muuttuneissa konteksteissa². (Pawson & Tilley 2009.) Konteksti¹ Konteksti² Mekanismi¹ Mekanismi² Säännönmukaisuus¹ Säännönmukaisuus² Aika Kuvio 1. CMO-kaavio. Lähde: Pawson & Tilley Mekanismi Hankkeiden interventiot tuottavat mekanismin, jos niiden kohde sen hyväksyy (Korteniemi 2005, 127). Esimerkiksi koulutushankkeessa tuotetaan informaatiota, jonka koulutettava ottaa vastaan tai ei ota vastaan. Mekanismista voidaan puhua, kun koulutettava ottaa informaation vastaan. Näin hankkeen tarjoamat valintamahdollisuudet aktualisoituvat koulutettavan valinnaksi. Onnistunut koulutushanke kykenee tuottamaan interventiollaan mekanismeja, jotka muuttavat kohteen toimintatapaa. Konteksti Kontekstilla viitataan niihin spatiaalisiin ja institutionaalisiin tilanteisiin, joissa hanke yhteiskunnallisesti on. Konteksteissa on otettava huomioon normit, arvot sekä ihmisten ja ryhmien väliset suhteet. Kontekstissa on siis pyrittävä näkemään mikro- ja makrotasot. (Pawson & Tilley 2009.) Ensinnäkin on pyrittävä havaitsemaan hankkeeseen vaikuttavat paikalliset olosuhteet. Toisena tärkeä kontekstuaalinen tekijä on myös laajempi yhteiskunnallinen tilanne. Kolmantena tärkeitä ovat arvot ja normit, joita liittyy hankkeen kohteena olevien toimintaan. Neljäntenä keskeisiä ovat hankkeen kohteiden tiedot ja taidot

12 12 sekä elämäntilanne. Pawson ja Tilley selventävät kontekstin käsitettä analogialla. Ruudin räjähdys aseessa on iskurin lyönnin kausaalinen seuraus, mutta vain tietyissä olosuhteissa, toisin sanoen kontekstissa. Jos esimerkiksi ruuti on märkää, se ei räjähdä. Räjähtämättömyydelle voi toki olla useita muitakin estäviä syitä avoimessa järjestelmässä. (Pawson & Tilley 2009, 58.) Tästä hieman johdettuna Pawson ja Tilley toteavat koulutushankkeista, että paraskin koulutushanke tarvitsee tietynlaiset opiskelijat onnistuakseen (Pawson & Tilley 2009, 106). 3.4 Väliarvioinnin malli Tämän tutkielman toteuttamisen aikana (kevät 2010) Lykky-koulutus on parhaillaan käynnissä, joten lopullisten tulosten arviointi on mahdotonta. Se ei kuitenkaan ole edes välttämätöntä, sillä hankkeiden realistisessa arvioinnissa tärkeintä on mekanismien ja kontekstien ymmärtäminen (Pawson & Tilley 2009). Verrattuna muihin arviointitutkimuksen suuntauksiin realistinen lähestyminen antaa kaikkein eniten, sillä sen avulla voidaan ymmärtää muutosprosessia parhaiten. Tulkinnalliset lähestymistavat kykenevät tuottamaan kvalitatiivista tietoa merkityksistä, jotka ovat neuvottelun alaisia. Esimerkiksi konstruktivistisessa arvioinnissa keskitytään prosessiin merkitysten tasolla, jolloin käytäntöjen tason kausaalisuus jää kokonaan havaitsematta. Lisäksi tulkinnallisten lähestymistapojen epistemologia on useimmiten relativistinen. Pragmatistinen, voimakkaasti hankkeen tuloksiin suuntautunut arviointi ei sekään tavoita prosessia realistisen arvioinnin tapaan. Pragmatistiset suuntaukset painottavat valtataistelua sosiaalisen todellisuuden muotona. Näin ollen varsinainen muutosprosessi jää politiikan varjoon. Empiiris-positivistinen lähestymistapa pyrkii rakentamaan kokeellisen tutkimusasetelman. Koeryhmän ja kontrolliryhmän tulosten tutkimuksessa jää havaitsematta muutosprosessin laadulliset vivahteet. Panos-tuotos-mallilla on vaikeaa vastata siihen, miksi hanke toimii tai on toimimatta. Realistinen arviointi on ikään kuin välimuoto edellä mainituista ääripäistä. (Pawson & Tilley 2009, 11 20; Kuusela 2007, ) Prosessi on mekanismien ja kontekstien yhdistelmä. Meneillään olevaa koulutusta arvioitaessa ei tule keskittyä koulutukseen osallistuvien toimintaan ja toiminnan pitkän aikavälin muutoksiin omissa yrityksissään ja työpaikoillaan, vaan toimintaa tuottaviin mekanismeihin ja konteksteihin. Mekanismeja ovat hankkeen tarjoamien tiedollisten ja

13 13 taidollisten interventioiden aktualisoituminen opiskelijoissa. Tiedollisten ja taidollisten muutosten lisäksi keskeisiä ovat muutokset asenteissa. Konteksteja ovat puolestaan opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot, paikalliset toimintamahdollisuudet ja toimintamallit sekä yhteiskunnallinen toimintaympäristö. Kontekstit voivat joko hankaloittaa tai mahdollistaa interventioiden muuntumista mekanismeiksi. Lykky-hankkeen yhteydessä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion väliarvioinnissa konteksteiksi määrittyvät etenkin koulutuksen kysyntää kuvaavat asiat. Näitä voidaan tarkastella koulutukseen osallistuvien osaamisen kautta, koulutuksen kiinnostavuuden kautta ja paikallisen toimintaympäristön kautta. Paikallinen toimintaympäristö rakentuu muun muassa muusta tarjolla olevasta koulutuksesta. Lykkyhankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksen edellytyksiä voidaan siis tarkastella kontekstien ja mekanismien kautta niin, että kerätään yhteen hankkeen ja opiskelijoiden määritelmiä konteksteista ja mekanismeista. Interventioiksi määrittyvät tässä yhteydessä koulutuksen menetelmät. Meneillään olevan koulutuksen mekanismit ovat hieman ongelmallisia, sillä koulutuksessa ei olla vielä ehditty toteuttamaan kaikkea suunniteltua. Ei siis voida tehdä suoria johtopäätöksiä useita kuukausia kestävästä koulutuksesta vain esimerkiksi kahden kuukauden perusteella. Mekanismien syntymistä voidaan kuitenkin arvioida vertailuasetelmalla, jossa vertaillaan hankkeen ja opiskelijoiden käsityksiä tilanteesta. Mikäli koulutuksen osallistujat eivät kokisi oppineensa koulutuksen alussa mitään tai kokisivat koulutuksen menetelmät täysin vieraiksi, voitaisiin koulutuksen loppuosan onnistumista perustellusti epäillä. 4 Aineisto ja analyysi 4.1 Aineiston kuvaus Arvioinnin aineisto koostuu hankkeessa laadituista suunnitelmista, opiskelijoiden suoritettavaksi annettujen tehtävien ohjeistuksesta sekä koulutuksen osallistujilta kerätystä materiaalista. Hankkeessa laadittuihin suunnitelmiin kuuluu projektisuunnitelma vuodelta 2008, hankesuunnitelma vuodelta 2009, projektin väliraportti 2010-vuoden alusta sekä koulutuksen opetussuunnitelmat, joita päivitetään koulutuksen edetessä. Projekti-, ja

14 14 hankesuunnitelmien sekä väliraportin sisällöt vaihtelevat hieman. Väliraportissa on mainittukin, että yhteiskuntavastuullisuuden suhteen sisällöt ovat jokseenkin muuttuneet sen mukana, miten yleisessä yhteiskunnallisessa toiminnassa käsitteen sisällöt ovat muuttuneet. Koulutuksen sisällöstä kertovaa aineistoa ovat Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys koulutusosion etätehtäväkokonaisuus ja sen ohjeistus. Lisäksi hankkesta saatavaan aineistoon voidaan katsoa kuuluvaksi sähköpostiviestien vaihto, jota olen kandidaatin tutkielmani teon aikana Lykky-hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kanssa käynyt. He ovat kommentoineet tulkintojani hankkeen suunnitelmista sekä yhteiskunnallisen toimintaympäristön kartoittamisesta. Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeus on ollut ongelma tämän tutkielman osalta. Alkuperäisenä suunnitelmana minulla oli suorittaa itse lomakekysely Lykky-hankkeen opiskelijoille. Päädyimme kuitenkin hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kanssa siihen, että opiskelijat joutuvat muutenkin täyttämään niin paljon lomakkeita, että vielä yksi lomake lisää voisi jäädä täyttämättä. Toisena suunnitelmana oli haastatella muutamaa opiskelijaa. Haastattelu olisi kuitenkin pitänyt tehdä melko aikaisessa vaiheessa tutkimusprosessia, jotta aikaa sen analysoinnille olisi jäänyt tarpeeksi. Tämäkin aineiston keruusuunnitelma jäi toteuttamatta, sillä koin, että en olisi vielä tutkielman prosessin siinä vaiheessa osannut kysyä oikeita kysymyksiä. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen osalta tuli myös ongelmia. Opiskelijoille määritelty lomakkeen palautuspäivä oli helmikuussa, mutta toukokuuhun mennessä lomakkeita oli palautettu vasta seitsemän kappaletta. Hankkeen suunnitelmat ovat osittain samansisältöisiä, mutta eroavuuksiakin löytyy. Ensiksi mainittu projektisuunnitelma on laadittu rahoittajalle, eli Euroopan sosiaalirahastolle rahoitushakemukseksi. Se sisältää hakkeen kustannusarvion, kuvauksen hankkeen tavoitteista ja tarpeista, joihin hanke pyrkii vastaamaan. Hankesuunnitelma on myös rahoitushakemus. Se sisältää laajemman kuvauksen lähtökohdista ja taustoista. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu hankkeen tarkoitus ja tavoitteet sekä kuvaukset kohderyhmistä, toteutuksesta, tuloksista, organisaatiosta ja kustannuksista. Lopuksi vielä tekstissä arvioidaan hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä. Väliraportti on suunnattu myös rahoittajille. Siinä käydään läpi jälleen tavoitteet ja niiden toteutuminen raportoinnin ajankohtaan mennessä. Siinä käsitellään myös hankkeen tiedotuksen tapoja ja onnistumista ja joitakin hankkeeseen liittyviä riskejä. Yhteiskuntavastuun käsitteen muutoksia käydään

15 15 läpi melko tarkasti ja todetaan, että yhteiskuntavastuun ympärillä tapahtuvia muutoksia on seurattava tarkoin. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys moduulin etätehtävien ohjeissa kuvataan tehtävät ja niiden sisällöt. Opetussuunnitelmat sisältävät kuvaukset jokaisesta moduulista koulutuksessa. Jokaisen moduulin kohdalla on eritelty osaamistavoitteet ja opintokokonaisuuden sisältö sekä käytännön asiat. Opiskelijoilta kerättyyn aineistoon kuuluu Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -opintojakson ensimmäisen lähiopetuspäivän ( Oulu) opiskelijapalaute sekä oman osaamisen arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys - osiosta. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän palaute on kerätty kyselylomakkeella, jossa on viisi kysymystä. Ensimmäisen ja toisen kysymyksen vastausvaihtoehdot ovat Likert-asteikkoa mukailevia. Vastausvaihtoehtoja on Likertasteikon mukaisesti viisi, täysin kielteisestä täysin myönteiseen vastaukseen. Lisäksi toiseen kysymykseen on jätetty avoin tila perusteluille. Loput kysymyksistä ovat avoimia. Vastaukset ovat koottuna niin, että vastauksia ei voi yksilöidä. Oman osaamisen arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma ovat yhdellä lomakkeella. Omaa osaamista kysytään lomakkeessa kolmella kysymyksellä, joissa on viisi vastausvaihtoehtoa heikosta erinomaiseen. Kysymykset koskevat omaa osaamista vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotojen sekä vastuullisuuden mittaamisen ja osoittamisen suhteen. Lisäksi lomakkeessa on kaksi tyhjää kenttää omista odotuksista ja toimenpiteistä kertomiseen. Kutakuinkin samantyyppiset kysymykset on kerätty jokaisesta opintokokonaisuudesta, mutta tässä tutkielmassa käytössä on vain yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -osion vastaukset. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän vastaajia on yksitoista kappaletta neljästätoista koko koulutukseen osallistujasta. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen vastauksia on seitsemän. Kandidaatin tutkielman ollessa kyseessä en kuitenkaan nosta aineiston kattavuutta kovin suureksi ongelmaksi. Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeudesta huolimatta, sen avulla voidaan kartoittaa tärkeitä seikkoja. Sen avulla voidaan päästä käsiksi opiskelijoiden omaan osaamiseen heidän itsensä arvioimana. Opiskelijoiden aikaisempi osaaminen liittyy vahvasti kontekstien rakentamiseen. Opiskelijoiden aikaisempia tietoja ja taitoja olisikin vaikeaa arvioida kysymättä heiltä itseltään. Toisaalta opiskelijoilta kerätyn aineiston avulla voidaan tarkastella opiskelijoiden odotuksia ja toiveita yhteiskuntavastuullisuus koulutusosion

16 16 suhteen. Niiden avulla voidaan kartoittaa edellytyksiä mekanismien synnylle. Mikäli opiskelijoiden toiveet ja odotukset eivät lainkaan kohtaa hankkeen interventioita, ovat koulutuksen onnistumisen edellytykset melko huonot. Aineiston tavoittamattomiin jäävät kokonaan lopputulokset. Aineiston avulla ei myöskään päästä käsiksi opiskelijoiden asenteissa tapahtuviin muutoksiin, sillä niitä ei ole mitattu. 4.3 Analyysin kuvaus Luen edellä kuvatut hankkeen suunnitelmat tukenani pragma-dialektinen argumentaatioanalyysi. Pragma-dialektisen argumentaatioteorian ovat kehittäneet Amsterdamin yliopiston professori Frans van Eemeren ja filosofi Rob Grootendorst. Argumentaatioanalyysin vaiheet ovat poistovaihe, täydennysvaihe, järjestelyvaihe ja korvaamisvaihe. Poistovaiheessa argumentista poistetaan ylimääräiset osat. Jäljelle jäävät vain argumentin kannalta olennaiset asiat. Täydennysvaiheessa argumenttiin täydennetään argumentissa implisiittisinä olevat asiat. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmeiset faktat tai taustaoletukset. Täydennysvaiheen yhteydessä puhutaan enthymemaattisista päättelyistä, eli päättelyistä, joissa on jätetty premissejä eksplikoimatta. Järjestelyvaihe liittyy useamman osapuolen argumentaation järjestelyyn tiettyjen vaiheiden mukaan. Korvaamisvaiheessa eksplikoidaan tekstin tarkoitus. Tässä vaiheessa selvitetään puheaktien dialektinen funktio, eli se, mitä milläkin lausumalla tarkoitetaan. (Pajunen 2009.) Vaikka argumentaatioanalyysi on kehitetty useamman osapuolen argumentaation analysointiin, käytän sitä tässä yhteydessä Lykky-hankkeen suunnitelmissa sekä opiskelijoilta kerätyssä aineistossa olevien CMO-muotoisten argumenttien analysointiin. Tässä tärkeimmiksi vaiheiksi tulevat poisto-, täydennys- ja korvaamisvaihe. Luen ensin hankkeen tuottamat tekstit läpi poimien niistä konteksteja, interventioita, mekanismeja ja tuloksia koskevia väittämiä. Seuraavaksi poistan väittämistä epäolennaiset osat ja yhdistän eri teksteistä löytyneet samansisältöiset väittämät toisiinsa. Sen jälkeen täydennän väittämät kokonaisiksi virkkeiksi. Koulutuksen menetelmien ja mekanismien osalta en tee kokonaisia virkkeitä, vaan jäsennän väittämät luetteloksi. Viimeiseksi taulukoin havaitsemani väittämät konteksteihin, interventioihin, mekanismeihin ja lopputuloksiin jaettuun Hanke-CMO -nelikenttään. Luen myös opiskelijoilta saadut vastaukset samaan tapaan. Opiskelijoilta kerätyt materiaalit, eli yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuspäivän palautekysely sekä osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen

17 17 opetussuunnitelma, ovat huomattavasti vajavaisempia sisällöltään, kuin hankkeen suunnitelma- ja raporttitekstit. Enemmän asioita on jätetty implisiittiseksi, joten täydennysvaihe ja korvaamisvaihe korostuvat. Taustaoletuksia, enthymemaattisia päättelyitä tai dialektisia funktioita tulkittaessa on kuitenkin vältettävä ylitulkintaa. Kun avoimen kysymyksen vastaus rakennetaan argumentin muotoon, olisi helppoa lisätä taustaoletuksia vastaukseen. Vastaukset eivät kuitenkaan ole tarkoitettu niinkään argumentatiivisiksi, vaan enemmänkin tuntemuksia kuvaaviksi, joten pysyttelen maltillisissa tulkinnoissa opiskelijoiden odotuksia ja toimenpidetoivomuksia tulkitessani. Lopuksi taulukoin myös opiskelijoiden vastaukset Opiskelija-CM -taulukkoon, jonka kolme kenttä ovat konteksti, interventio-odotukset ja mekanismi-odotukset. O-kirjain jää pois tutkielman ollessa väliarviointi. Lopputulosten (outcomes) arviointi ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista. Analyysin lopuksi vertailen Hanke-CMO:n ja Opiskelija-CM:n samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Pyrin vertailun avulla kartoittamaan koulutuksen onnistumisen edellytyksiä. Analyysin tuloksena Lykky-hankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion edellytykset hahmottuvat selkeämmin. 5 Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? 5.1 Hanke-CMO Kontekstit Lykky-hankkeen tuottamissa teksteissä konteksteja lähestytään yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kontekstit on kuitenkin sidottu paikalliselle tasolle, eli Oulun seudulle. Lykky-hankkeen projekti- ja hankesuunnitelmassa sekä väliraportissa ovat esillä neljä näkökulmaa yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksen järjestämisen tärkeydelle. Näkökulmat ovat tietämyksen puutteen konteksti, yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti, hyvinvointialan markkinoiden konteksti ja hyvinvointialan erityisen luonteen konteksti. Projektisuunnitelmassa, joka on laadittu vuonna 2008, nousevat eniten esiin kolme koulutuksen tärkeyttä korostavaa näkökulmaa. Ensimmäisenä korostuu tietämyksen puutteen konteksti. Oulun seudulla on sekä hyvinvointiyrittäjyyteen että

18 18 yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen tähtäävän koulutuksen tarve, sillä hyvinvointiyrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on vähän, ja yhteiskuntavastuullisuuteen tähtääviä teemoja nämä koulutukset eivät sisällä juuri lainkaan (sitaatit Lykky-hankkeen projektisuunnitelmasta). Toinen koulutuksen tärkeyttä korostava näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen tähtäävä konteksti. Projektisuunnitelmassa mainitaan esimerkinomaisesti työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana, johon yhteiskuntavastuullisella yrittäjyydellä voitaisiin vastata. Sosiaalinen yrittäjyys on lähinnä sosiaalista työllistämistä, joten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen kuuluu yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen. Kolmas näkökulma koulutuksen tärkeyteen Lykky-hankkeen projektisuunnitelmassa on kilpailuasetelma hyvinvointimarkkinoilla tulevaisuudessa. Projektisuunnitelmassa todetaan, että kilpailun kiristyessä koulutuksella ja kehittämistoiminnalla on yhä merkittävämpi rooli yritysten toiminnassa. Hankesuunnitelmassa vuodelta 2009 korostuu kaksi näkökulmaa yhteiskuntavastuukoulutuksen järjestämisen tärkeyteen. Näkökulmat ovat samat, kuin projektisuunnitelmassa, mutta hyvinvointimarkkinoiden kilpailun konteksti puuttuu hankesuunnitelmasta. Tietämyksen puutetta perustellaan sillä, että yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on liian vähän sekä hyvinvointialan koulutuksessa että muussa yrittäjyyskoulutuksessa. Toinen näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti. Myös hankesuunnitelmassa puhutaan työllisyyden parantamisesta sosiaalisen työllistämisen avulla. Hankesuunnitelmassa otetaan esiin, projektisuunnitelmasta poiketen, myös yrittäjän saamat hyödyt sosiaalisesta työllistämisestä. Hyvinvointialan työpaikoilla ammattilaiset voivat keskittyä ammattitaitoa vaativiin tehtäviinsä, kun avustaviin tehtäviin on palkattu henkilökuntaa. Hankesuunnitelmassa todetaan, että kun avustaviin tehtäviin on palkattu pitkäaikaistyöttömiä tai muuten vaikeasti työllistyviä henkilöitä, sosiaalisesta työllistämisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Väliraportissa vuodelta 2010 on esillä kaksi näkökulmaa. Yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisen konteksti on edelleen esillä. Lykky-hakkeessa pyritään kouluttamaan hyvinvointialan yrittäjiä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yhteiskuntavastuullisella liiketoiminnalla puolestaan pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Väliraportissa todetaan, että tarvetta on monien muiden alojen yhteiskuntavastuukoulutuksen lisäksi myös hyvinvointialan toimialakohtaiselle

19 19 koulutukselle. Yhteiskuntavastuullisuuden tuomista koulutukseen perustellaan hyvinvointialan erityisellä luonteella. Väliraportissa todetaan, että erityisesti hyvinvointialalla vastuullisuus ja eettisyys korostuvat toimialan ihmisläheisyyden ja hienovaraisuuden vuoksi. Myös hyvinvointialan markkinoilla kilpailun konteksti on esillä väliraportissa. Lykky-hankkeessa odotetaan, että yhteiskuntavastuullisuudesta tulee tärkeä kilpailutekijä hyvinvointialan markkinoilla Kontekstien yhteenveto Jaan projekti- ja hankesuunnitelmien sekä väliraportin konteksteja koskevat väittämät viiteen osaan, jotka ovat keskenään limittyneitä. Pääväittämää perustellaan neljällä perustelulla (P1, P2, P3 ja P4). Suluissa väittämien perässä on niiden sisältämiä taustaoletuksia, joista edellä lisää. Väittämät ovat taulukoituna taulukossa 1. Taulukko 1. Kontekstiväittämät Pääväite: Hyvinvointialan toimijat haluavat ja tarvitsevat koulutusta yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. P1: Tietämystä sekä osaamista yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen liittyen on hyvinvointialalla liian vähän. Siksi yhteiskuntavastuullisuuteen tähtäävää hyvinvointialan yrittäjyyskoulutusta tulee järjestää. P2: Hyvinvointiala on ihmisläheinen ala, jossa halutaan toimia eettisesti. Siksi yhteiskuntavastuullinen toiminta, ja näin ollen yhteiskuntavastuullisuuskoulutus on erityisen tärkeää juuri hyvinvointialalla. (Ihmisläheisyyden taustaoletukset) P3: Yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksella voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Esimerkkinä työttömyys. Sosiaalinen työllistäminen helpottaa työttömyysongelmaa. (Kaikki haluavat yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan) P4: Hyvinvointiala on kasvava ala, jossa kilpailu tulee kiristymään. Osaaminen, ja näin ollen koulutus, tulevat olemaan tärkeässä osassa, kun kilpaillaan hyvinvointialan markkinoilla. Koulutus on tärkeä kilpailutekijä. (Yrittäjät haluavat menestyä) P2:n ihmisläheisyyden taustaoletus sisältää altruistisia humanistisia arvoja. Tässä yhteydessä tärkeimmäksi taustaoletuksesi nousee halu toimia eettisesti kaikkia ihmisiä

20 20 kohtaan, ja siksi myös koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Niin ikään P3:n taustaoletus liittyy humanistiseen altruismiin, eli haluun toimia koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. P4:n taustaoletus puolestaan liittyy liiketoiminnan perusoletuksiin. Markkinoilla toimivat yrittäjät haluavat menestyä taloudellisesti, joten kilpailuasemaa parantavat toimenpiteet kiinnostavat yrittäjiä. Perustelut limittyvät keskenään niin, että P1 on selkeästi pääperustelu, johon kaikki muut perustelut sisältyvät, ja jota kaikki muut väittämät perustelevat ja tukevat. P2:ssa selitetään P1:n yhteiskuntavastuullisen osaamisen ja tietämyksen tarvetta hyvinvointialan luonteesta käsin. P3:ssa puolestaan perustellaan edellisen altruismia hyötynäkökulmasta. P4 on oma väittämänsä. Tosin myös se liittyy yhteiskuntavastuullisuus-käsitteen kautta muihin väittämiin, sillä vastuuksi nähdään myös taloudellisen lisäarvon tuottaminen sidosryhmille Koulutuksen menetelmät ja mekanismit Aineistossa keskeisimmiksi koulutuksen menetelmiksi nousevat joustava ja monimuotoinen koulutuksen malli, oman toimialan (hyvinvointiala) sisältöjä korostava koulutus, oman toimialan sisäisen ryhmäytymisen ja vertaistuen korostaminen. Lykkyhankkeen aineistossa esiin nousee koulutuksen aihealueiksi yhteiskuntavastuullisuuden raportointi, yhteiskuntavastuullisuuden määrittely, sidosryhmien tunnistaminen, vastuullinen johtajuus, lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksien tunnistamisen niin yhteiskunnan kuin oman yrityksenkin osalta sekä yhteiskuntavastuullisen yrittämisen liiketoimintaa edistävien piirteiden tunnistaminen. Tietämystä ja osaamista pyritään lisäämään edellä mainituilla aihealueilla. Mekanismien osalta aineistossa keskeisimmiksi mekanismeiksi mainitaan positiivisen suhtautumisen lisääntyminen, osaamisen ja tunnettuuden lisääntyminen sekä hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen. Tunnettuus on hieman hankala käsite tässä yhteydessä. Tunnettuuden lisääminen ei liity pelkästään Lykky-hankkeen koulutuksen tavoitteisiin, vaan koko hankkeen toiminnan tavoitteisiin. Tunnettuuden lisääminen on yksi osa koulutuksen tavoitteita. Toisaalta koulutus on yksi osa tunnettuuden lisäämiseen käytettäviä keinoja Lykky-hankkeessa. Koulutuksen menetelmistä Projektisuunnitelmassa korostuvat joustava ja monimuotoinen koulutus. Joustavuus ja monimuotoisuus eivät vielä Projektisuunnitelmassa (2008) juurikaan määrity. Hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen on toinen koulutukseen liitettävä seikka, joka Projektisuunnitelmassa mainitaan. Toimialakohtaisen koulutuksen

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Koulutuksesta Lykkyä hyvinvointiyrittäjyyteen

Koulutuksesta Lykkyä hyvinvointiyrittäjyyteen Juha Koskela Pro Gradu tutkielma Sosiologia Kevät 2012 Koulutuksesta Lykkyä hyvinvointiyrittäjyyteen Hyvinvointialan yrittäjyyskoulutuksen arviointitutkimus Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot