VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA"

Transkriptio

1 VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA Hankesuunnitelma

2 Sisältö Tiivistelmä Lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset ja hankkeen tausta Valinnanvapaus ja asiakkaan asema muissa maissa Tavoitteet VALO-hankkeen tavoitteet Aluekokeilun tavoitteisiin vastaaminen Toimenpiteet Asukkaiden valinnanvapauden lisääminen Rahoitusjärjestelmän ja sopimusohjauksen uudistaminen Palvelujärjestelmän ja prosessijohtamisen kehittäminen uudessa Oulussa Toteutus ja aikataulu Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Ohjausjärjestelmä

3 Tiivistelmä VALO-hankkeessa toteutetaan uuden Oulun osalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun tavoitteita. Lähtökohtana oleva riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue toteutuu Oulun kaupungin ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyessä , jolloin muodostuu ennusteiden mukaan noin asukkaan yhtenäinen työssäkäyntialue. Uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen. VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisesta. Tavoitteina ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys, terveydenhuollon perustason ja erikoistason laajempi integrointi ja alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen. Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella. Uusi Oulu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja väestöpohja antaa mahdollisuuden palvelujen kestäviin rakenteisiin. VALO-hankkeessa toteutetaan asukkaiden vapaus valita terveysasemansa uuden Oulun alueella. Hankkeen tavoitteena on asukkaiden näkökulmasta valinnanvapaus sekä sitoutuminen ja tyytyväisyys palveluihin. Tavoitteena on myös palveluiden järjestäminen tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla. Hankkeen aikana selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa edellytyksiä tulevaisuuden rahoitusmalliksi, jossa monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin hallitusti kohti yksikanavaista terveydenhuollon rahoitusta siten, että rahoitus on palveluiden järjestämisestä vastuullisella. Kustannuslaskentaa yhtenäistetään kuntien välillä ja määritellään iän mukaiset kapitaatiokertoimet laskutusta varten. Mallia toteutetaan myös yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimukseen suunnitellaan otettavaksi myös mm. laatuun perustuva vaihtuva korvaus (kannustimet ja sanktiot). Ohjausta ja seurantaa varten kehitetään mittarit ja työkalut. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamiseksi tarvitaan uudenlaista johtamista. VALO-hankkeessa tarkoituksena on luoda uusi, vuorovaikutuksellisen johtamisen toimintamalli, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Tarkoituksena on syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa, sekä vahvistaa toimintaa kuntalaisten osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Aluekokeilun aikana hankkeessa valmistellaan myös uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiaa. VALO-hanke liittyy mm. palvelujärjestelmän, resurssien ja prosessijohtamisen osalta sosiaalija terveydenhuollon aluekokeilun toteuttamiseen, johon haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. VALOhankkeen toteuttamiseen haetaan rahoitusta myös Sitran kuntaohjelmasta. 3

4 1. Lähtökohdat 1.1 Toimintaympäristön muutokset ja hankkeen tausta Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat ovat sopineet kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta Uuden kunnan nimi tulee olemaan Oulu ja siitä tulee asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli Kuntakohtaiset asukasluvut on esitetty kuviossa 1. (http://www.ouka.fi/uusioulu/ ) Kuvio 1. Uuden Oulun asukasluvut kartalla ( ). Kuntaliitos antaa lisäedellytyksiä kuntapalvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen tuottamiseen ja sitä kautta menojen hillitsemiseen. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Oulun hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan kuntalaislähtöisyyden korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistaminen palveluissa muun muassa valinnanvapautta lisäämällä. Palveluja kootaan kaupungin näkökulmasta kokonaisiksi palveluprosesseiksi ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomiksi palveluketjuiksi, jolloin siirrytään toimiala- ja hallintokeskeisestä lähestymistavasta kuntalaiskeskeisempään lähestymistapaan. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun. Kokeilussa selvitetään, miten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää voidaan edelleen kehittää. Lisäksi siinä kerätään tietoa niistä muutostarpeista, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa lainsäädännössä. Kuntalaisen valinnanvapautta korostaa myös uusi terveydenhuoltolaki, joka hallituksen esityksen (HE 90/2010) mukaan tulisi voimaan Uuden lain mukaan asiakas voisi nykyistä vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Uudistuva terveydenhuoltolaki velvoittaa palvelukokonaisuuksien kehittämiseen asiakkaan valinnanvapauden näkökulmasta samalla, kun Oulun alueen monikuntaliitos mahdollistaa uudenlaiset, kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet. Näistä lähtökohdista käynnistetään Valin- 4

5 nanvapaus Oulussa (VALO) -hanke. Hanke vastaa nimenä myös Oulun kaupungin nykyiseen vuoteen 2020 ulottuvaan visioon (Kuvio 2). Kuvio 2. Oulun kaupungin visio Valinnanvapaus ja asiakkaan asema muissa maissa Suomalaisessa terveydenhuollossa potilaan erilaiset oikeudet toteutuvat lainsäädännön tasolla lähtökohtaisesti hyvin. Käytännössä asiakkaan valinnanvapaus toteutuu kuitenkin puutteellisesti. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä ei ole kannustanut palvelujen tilaajia ja tuottajia lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta. Myöskään kuluttajat eivät ole Suomessa erityisen aktiivisesti vaatineet valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Suomi on ollut tässä suhteessa poikkeus läntisten teollisuusvaltioiden joukossa. Maassamme ei ole näin ollen kertynyt tietoa ja kokemusta asiakkaiden valintakäyttäytymisestä eikä vapaan valinnan hallinnan edellyttämistä teknisistä, tietoteknisistä ja rahoituksellisista vaatimuksista. Monissa maissa asiakkaan tekemät valinnat ohjaavat keskeisesti palvelujen tuottamista. Terveydenhuollon asiakasta pidetään tietoisena kuluttajana ja hänen valintojaan kuluttajatietoisina valintoina. Asiakkaan oman valinnan nostamisen keskeiseen rooliin uskotaan olevan tehokas kiihoke hyvään, joustavaan, laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluun. Lainsäädännössä asiakkaalle on määritelty laaja valinnanvapaus ja asiakkaan valinta ohjaa myös rahavirtoja. Raha seuraa potilasta eli potilas äänestää jaloillaan ja vie valinnallaan yhteiskunnan rahan valitsemalleen palveluntuottajalle. Valinta voi tapahtua sekä ensilinjassa (vapaaseen listautumiseen pohjautuva omalääkärijärjestelmä) että erikoislääkäri- ja sairaalapalvelujen tasolla tai vain toisessa näistä. Vakuutuspohjaisissa rahoitusjärjestelmissä asiakas saattaa valita vakuutusyhtiön (ja health plan in) ja palveluntuottajat saattavat määräytyä sen mukaan. Joissain järjestelmissä potilas voi itse valita myös hoitopaikkansa. Vapaaseen listautumiseen perustuvia omalääkärijärjestelmiä on mm. Iso-Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Omalääkäri toimii myös potilaan kokonaishoidon koordinaattorina ja asiantuntija-agenttina, koska potilas usein tarvitsee avukseen terveydenhuollon ammattilaisen auttamaan parhaan valinnan teossa. Joissain maissa omalääkärillä on myös selvä portinvartijan rooli erikoissairaanhoidon palveluihin ohjaamisessa: erikoissairaanhoito on maksutonta tai pieniin asiakasmaksuihin perustuvaa vain silloin, kun potilas menee sinne omalääkärinsä lähetteellä. Ruotsin vårdval-lainsäädännön myötä on syntynyt erilaisia malleja, joissa keskeisenä on sekä potilaiden valinnanvapaus että tuottajien vapaa osallistuminen palvelujen tuotantoon riippumatta tuottajan omistuspohjasta. Mallit perustuvat pääasiassa kapitaatiopohjaiseen tuottajien rahoitukseen: kansalaiset listautuvat vapaasti haluamalleen tuottajalle ja tuottaja saa asiakkaan ikään (ja ehkä joihinkin muihin palvelutarvetta osoittaviin seikkoihin) perustuvan vuosittaisen korvauksen palvelujen tuottamisesta hänelle. 5

6 2. Tavoitteet 2.1 VALO-hankkeen tavoitteet Uusi Oulu hakee sosiaali- ja terveysministeriön aluekokeiluun VALO-hankkeeksi nimetyllä suunnitelmalla. VALO-hankkeen tavoitteena on: Asukkaiden valinnanvapaus sekä sitoutuminen ja tyytyväisyys palveluihin Palveluiden järjestäminen tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisesta. Tavoitteina ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys sekä terveydenhuollon perustason ja erikoistason laajempi integrointi. Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella, mikä aiheuttaa uusia vaatimuksia ja merkittävää muutosta johtamiselle. Hankkeen tavoitteet on jaettu alla olevissa kuvioissa aluekokeilun tavoitteisiin sekä aluekokeilua tukevan Sitralta haettavan rahoitusosuuden tavoitteisiin. Kuvio 3. VALO-hankkeen tavoitteita aluekokeilun näkökulmasta. Kuvio 4. VALO-hankkeen tavoitteita Sitralta haettavan rahoituksen näkökulmasta. 6

7 2.2 Aluekokeilun tavoitteisiin vastaaminen VALO-hankkeessa toteutetaan uuden Oulun osalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun tavoitteita. Aluekokeilun lähtökohtana oleva riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue toteutuu Oulun kaupungin ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyessä muodostaen ennusteiden mukaan noin asukkaan yhtenäisen työssäkäyntialueen. 1) Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on jo aiemmin valmisteltu palvelualuerajojen yli meneviä, elinkaariajattelun mukaisia palveluprosesseja. Prosessien kehittämistyöllä on pyritty palvelualueiden, vastuualueiden ja yksiköiden tavoitteelliseen toimintaan asiakkaan eheän palvelukokonaisuuden muodostamiseksi. Prosessien kehittämistyötä jatketaan koskemaan myös uuden Oulun kuntien palveluita. Lisäksi palvelukokonaisuuksien rakentamisessa on jatkossa tarpeen huomioida myös muiden hallintokuntien ja järjestöjen toimijoiden rooli. 2) Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen Asukkaat saavat tulevaisuudessa mahdollisuuden valita ja vertailla eri palveluntuottajia myös julkisissa palveluissa. Tätä kautta ohjataan julkisen rahan kanavoitumista laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palveluntuottajan kokonaisvastuu asiakkaan hoidosta lisääntyy, mikä edesauttaa huomion kiinnittämistä hoidon vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Sopimusohjauksen laatukriteereillä palveluntuottajia pyritään ohjaamaan siihen, että asukkaita palveltaisiin mahdollisimman kestävällä tavalla. 3) Peruspalvelujen vahvistaminen VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle nimenomaan peruspalvelujen vahvistamisesta siten, että kaikille asukkaille olisi tarjolla perusterveydenhuollon palvelut hänen itse valitsemaltaan terveysasemalta. Peruspalveluja vahvistettaessa selvitetään uuden Oulun kuntien hyvät käytännöt sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstä terveysasemilla. 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Oulun kaupungissa käytössä olevat elinkaariajattelun mukaiset palveluprosessit on valmisteltu sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, päivähoidon ja vanhuspalveluiden yhteisenä asiakaslähtöisenä kokonaisuutena. Kuntaliitosten yhteydessä on tarpeen varmistaa palveluprosessien eheä kokonaisuus myös yli nykyisten kuntarajojen. Päivähoito on siirtynyt useissa kunnissa sivistyspalveluihin ja Oulun kaupungissakin tämä muutos on suunnitelmissa. 5) Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa perustason erikoissairaanhoidosta (ja erikoissairaanhoidosta) kehitetään toteutettavaksi perusterveydenhuollon avopalveluna. Oulun kaupungissa perustason erikoissairaanhoito on keskitettyä palvelua ja palveluprosessit tulee jatkossa suunnitella palvelemaan myös yhdistyvien kuntien asukkaiden palveluprosesseja. VALOhankkeessa selvitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa myös erikoissairaanhoidon hoitoketjuja. Erikoissairaanhoidon laskutusvaihtoehdot tulevat myös selvitettäväksi. 6) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella. 7

8 7) Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Yhdistymissopimukseen kirjatun vision mukaan uusi Oulu on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Uusi Oulu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja väestöpohja antaa mahdollisuuden palvelujen kestäviin rakenteisiin. 8) Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Oulussa on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa lääketieteellisen ja muun terveydenhuollon oppimiskeskusta sekä tehty alueelliseen tiedontuotantoon liittyvää yhteistyöstä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Meneillään olevaa kehittämistyötä jatketaan ja valmistellaan myös sairaanhoitopiirin kanssa tulevaa oppimiskeskusta ja kehittämisyksikköä. 3. Toimenpiteet 3.1 Asukkaiden valinnanvapauden lisääminen VALO-hankkeessa toteutetaan asukkaiden vapaus valita terveysasemansa. Uusi terveydenhuoltolaki lisäisi asiakkaan valinnanvapautta asteittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa alkaen asiakkaalla olisi mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan sisällä ja erikoissairaanhoidon yksikkö ko. erityisvastuualueelta. Toisessa vaiheessa vuonna 2014 asiakkaalla olisi mahdollisuus valita sekä terveyskeskus että erikoissairaanhoidon yksikkö koko maasta. VALO-hankkeessa valinnanvapaus Oulun kaupungissa sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnissa toteutetaan lakiesityksen mukaista aikataulua aiemmin. Valinnanvapauteen siirrytään näiden kuntien sisällä vaiheittain siten, että alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2011 alusta alkaen mukana olisivat Oulu ja Kiiminki. Syksyllä 2011 malliin liittyisivät Haukipudas ja Yli-Ii. Oulunsalo tulisi mukaan vuoden 2012 alusta. Myöhemmin mukaan voisivat halutessaan tulla myös muut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pohjoisen alueen kunnat. Palveluiden järjestämisvastuu toteutuisi siten yhtenäisellä työssäkäyntialueella niin, että kaikilla asukkailla olisi yhdenvertainen asema. Valinnanvapauden toteuttamisessa tavoitteena on, että mahdollisimman moni asukas ilmoittaisi valinnastaan aktiivisesti ja passiivisten listautujien osuus asukkaista olisi mahdollisimman pieni. Näin osaltaan edistetään asukkaiden sitoutumista oman terveytensä hoitamiseen. Terveydenhuoltolakia koskevan esityksen 47 :n mukaan henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa lain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Näitä valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja ovat mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveysneuvonta ja terveystarkastukset, seulonnat, neuvolapalvelut, työterveyshuolto, iäkkäiden neuvontapalvelut, sairaanhoito, kotisairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveystyö, päihdetyö ja lääkinnällinen kuntoutus. VALO-hankkeessa mallia suunnitellaan ensisijaisesti terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanoton näkökulmasta. Myös suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta sekä lasten- ja äitiysneuvola järjestetään terveysasemittain. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto rajataan ulkopuolelle terveydenhuoltolain :n ja lain perustelujen mukaan. Lääkinnällinen kuntoutus järjestetään keskitettynä palveluna. Kotisairaanhoitoa tarkastellaan yhdessä kotipalvelun kanssa. Asiakkaan valinta koskee terveysaseman palvelukokonaisuutta. Asiakas ei siten voi 8

9 valita esimerkiksi suun terveydenhuoltoa toisesta ja avosairaanhoitoa toisesta toimintayksiköstä. Alkuvaiheessa valinnanvapauden piiriin otetaan mukaan yksityinen Sepän terveysasema, jonne on aiemmin ulkoistettu noin asukkaan avosairaanhoidon vastaanotto. Myös uusien tuottajien mukaantulon mahdollisuuksia selvitetään. Mallissa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisen näkökulmasta, mutta lisäksi tarkastellaan mallin laajentamismahdollisuuksia avopalveluna toteutettavaksi soveltuvaan perustason erikoissairaanhoitoon (ja erikoissairaanhoitoon, mm. mielenterveyspalveluihin), jotta perus- ja erikoispalvelut muodostaisivat asiakkaille yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Myös työterveyshuollon asema otetaan mallissa huomioon. Mallin laajentamismahdollisuuksia myös sosiaalipalveluihin tarkastellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat Oulun kaupungin organisaatiossa yhdistetty ja järjestämisessä on huomioitu asiakkaan palvelukokonaisuus mm. kehittämällä yli palvelualueiden ulottuvia asiakasprosesseja ja moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Asiakasprosesseja kehitetään edelleen ja laajennetaan yhdistyvien kuntien käyttöön, jotta palvelut muodostaisivat asukkaiden näkökulmasta eheitä ja mielekkäitä kokonaisuuksia. 3.2 Rahoitusjärjestelmän ja sopimusohjauksen uudistaminen Kun asukkaat saavat mahdollisuuden valita ja vertailla eri palveluntuottajia, julkinen raha kanavoituu laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palvelutuottajan kokonaisvastuu korostuu rahan seuratessa asiakasta. Rahoitusjärjestelmän ohjausvoima tulee olemaan keskeisimpiä tekijöitä tuottavuuden ja laadun sekä asiakasohjattavuuden turvaamisessa. Hankkeen aikana selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa edellytyksiä tulevaisuuden rahoitusmalliksi, jossa monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin hallitusti kohti yksikanavaista terveydenhuollon rahoitusta siten, että rahoitus on palveluiden järjestämisestä vastuullisella. Valinnanvapausmallin toteuttamisella saadaan kokemuksia tämän kehittämistyön tueksi. Tilaajan ja tuottajan välinen sopimus suunnitellaan toteutettavaksi kapitaatiomallin pohjalta. Tuottajalle maksettava kiinteä korvaus perustuu listautuneiden asukkaiden määrään ja on siten sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta ennakoitava. Asukkaasta maksettavan korvauksen suuruuteen vaikuttaa asukkaan iän mukainen painokerroin. Lisäksi selvitetään asukkaiden sosioekonomisen aseman tai työterveyshuollon avosairaanhoidon käytön ottamista mukaan painokertoimissa. Tilaajan ja tuottajan väliseen sopimusohjaukseen otetaan vaihtuva korvaus, joka perustuu toteutuneisiin laatukriteereihin ja myöhemmin mahdollisesti myös pdrg:n mukaisten tuotteiden toteutumiseen. Laatukriteerien toteutumista ohjataan kannustin- tai sanktiojärjestelmällä. Tätä seurantaa varten määritellään mittarit ja valmistellaan niiden seurannan työkalut. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon päivystyksen käytön määrää suunnitellaan otettavaksi joko kannustimeksi tai sanktioksi käytön vähäisyyden tai suuruuden perusteella. Vaihtoehtoisesti yhteispäivystyksen käytön kustannus voitaisiin myös laskuttaa sellaisenaan siltä yksiköltä, johon asiakas on listautunut. Kannustin- ja sanktiojärjestelmällä (vaihtuva korvaus) on tavoitteena ohjata palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua. Yksiköitä pyritään ohjaamaan siihen, että niiden tuottamat palvelut olisivat mahdollisimman ihmiskeskeisiä ja palvelisivat asukkaita kestävällä tavalla siten, että myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään olennaisena osana palveluprosesseja. Hankkeessa selvitetään erikoissairaanhoidon hoitoketjuja ja laskutusvaihtoehtoja. Mahdollisimman suuri osa perustason erikoissairaanhoidosta (ja erikoissairaanhoidosta) kehitetään toteutettavaksi perusterveydenhuollon avopalveluna. Seurannassa käytetään ns. peittävyys- 9

10 lukua, jossa tavoitetasona on esimerkiksi, että 80 % asiakkaan kaikista käynneistä (sisältäen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon) toteutuu asiakkaan valitsemassa perusterveydenhuollon yksikössä. Työterveyshuollon sairaanhoidon yhdistämistä rahoitusjärjestelmään selvitetään. Toimintayksikön kapitaation määrittelyn oikeellisuuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko vastuuväestölle tarjolla myös muita perusterveydenhuollon palveluja. Työterveyshuollon avosairaanhoidon piirissä olevat asukkaat suurentavat perusteettomasti kapitaatiokorvausta siinä toimintayksikössä, johon listautuminen on tehty, mikäli asukkaat eivät tosiasiallisesti käytä ko. yksikön palveluita. Työterveyshuollon mukanaolon näkökulmasta vaihtoehtoina ovat ainakin seuraavat mallit: a) Kunnalla on järjestämisvelvollisuus koko väestölle. Kapitaatio on väestöpohjainen eikä siinä huomioida työterveyshuollon käyttöä. b) Kunnalla on järjestämisvelvollisuus koko väestölle, mutta on saatavilla tieto työterveyshuollon piirissä olevista asukkaista. Kapitaatiokorvauksessa huomioidaan työterveyshuollon käyttömahdollisuus c) Työterveyshuollon kattavan sairaanhoidon piirissä oleva väestö listautuu työterveysyksikköön ja kunnan järjestämisvelvollisuus toteutuu työterveyshuollon lainsäädännön puitteissa. Työterveyshuollon toiminnan rahoitus toteutuu työterveyshuoltolain mukaan. d) Työterveyshuollon kattavan sairaanhoidon piirissä oleva väestö listautuu työterveysyksikköön. Rahoitus siirtyy yksikanavaisesti kunnalle. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa on ratkaistava myös kuntien välisen laskutuksen toteuttaminen asukkaiden käyttäessä palveluita toisen kunnan alueella. Kuntien välinen laskutus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kapitaation mukaisella korvauksella tai suoriteperusteisesti. Uusi terveydenhuoltolaki laajentaa valinnanvapauden muiden kuntien alueelle vuoden 2014 alusta, mutta Oulun alueen tuleva kuntaliitos antaa mahdollisuuden toteuttaa tämä jo aiemmin. Hanke antaa siten kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta yli kuntarajojen myös muiden kuntien hyödynnettäväksi jo ennen vuotta Palvelujärjestelmän ja prosessijohtamisen kehittäminen uudessa Oulussa Kaste-ohjelmassa on valmisteilla Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveystoimen johtamisen hankeaihio, jossa kohteena ovat muuttuvien sosiaali- ja terveystoimen palveluiden johtamisen käytännöt palvelurakenteiden, palveluprosessien ja lähiesimiestyön tasoilla. Hankkeessa on tarkoitus 1) luoda uutta johtamisen toimintamallia, jolla voidaan vastata ja ennakoida kunta- ja palvelurakenteiden sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamista, 2) syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa sekä 3) kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintamalleja ja työkaluja. VALO-hankkeessa tarkoituksena on luoda uusi, vuorovaikutuksellisen johtamisen toimintamalli, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Tarkoituksena on syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa sekä kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintamalleja ja työkaluja sekä vahvistaa toimintaa kuntalaisten osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Uudenlaista johtamista tarvitaan myös kunta- ja palvelurakenteiden sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamiseksi. Johtamisen uudistamisen tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden hallintaa. Toimintaympäristössä tiedossa olevat muutostekijät toimivat hankkeen aikana tehtävien strategisten valintojen perustana. Lisäksi voidaan asettaa tavoiteltavia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja edistää voimaantumisen ja oppimisen kokemuksia työssä. Tämä puolestaan voi vahvistaa innovatiivista, luovaa työskentelytapaa, joka edesauttaa aikaansaamaan uusia toimintatapoja ja -malleja. 10

11 Aluekokeilun aikana hankkeessa valmistellaan uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiaa. Strategista päätöksentekoa tulee kehittää aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Kehittämiskohteeksi nousee henkilöstön mukaanotto strategiseen keskusteluun, jolloin henkilöstö voi omaksua strategian edellyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Osaamisen johtamisessa tärkeänä osa-alueena korostuu työhyvinvoinnin johtaminen. Työyhteisössä esiintyvää uupumista aiheuttavat organisaation rakenteiden muuttuminen, kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja asiakkaiden aiempaa vaikeammat terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat. Suuriin ikäluokkiin kuuluvan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja kuntatalouden kiristyminen entisestään lisäävät strategisen osaamisen johtamisen haastetta. 4. Toteutus ja aikataulu Asukkaiden valinnanvapauteen on tavoitteena siirtyä vaiheittain seuraavasti: Vaihe 1: Tammikuu 2011, Oulu ja Kiiminki ( asukasta) Vaihe 2: Syksy 2011, Haukipudas ja Yli-Ii ( asukasta) Vaihe 3: Tammikuu 2012, Oulunsalo (9 593 asukasta) Vaihe 4: 2012/2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pohjoinen alue niiltä osin kuin kunnat haluavat Alla olevassa taulukossa on esitetty aluekokeilun, VALO-hankkeen keskeisimpien toimenpiteiden toteutus, aikataulut ja toteutuksesta vastuussa olevat tahot. Toimenpiteiden toteutuksessa keskeisessä roolissa (työryhmissä omana työpanoksena) ovat taulukoissa mainittujen vastuuhenkilöiden ohella myös Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja palvelutuotannon edustajat sekä Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin kuntien terveys- ja sosiaalipalveluiden edustajat. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Asiantuntijoita hyödynnetään em. organisaatioista tarpeen mukaan mm. laskentasuunnitteluun (controller) ja hallinnollisten/juridisten asioiden suunnitteluun. Toimenpide Aikataulu Toteutuksesta vastuussa Palvelujärjestelmän ja asiakkaan palveluketjujen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija eheyden varmistaminen sekä ra- japintayhteistyö erikoissairaanhoitoon, vanhustyöhön sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin vuosi 2013 Uuden strategian valmistelu uuden Oulun vuosi 2012 koordinaattori ja suunnittelija sosiaali- ja terveyspalveluille Suunnitelman tekeminen palvelutarpeen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija ennakoimiseksi vuosi 2012 Resurssien uudelleenjärjestely vastaamaan vuosi 2012 koordinaattori ja suunnittelija muuttuvaa toimintaympäristöä vuosi 2013 Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevien vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija suunnitelmien tekeminen vuosi 2012 Prosessijohtamisen kehitystyö ja mallintaminen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija uuden Oulun tarpeisiin vuosi 2012 Tiedottaminen asukkaille, henkilöstölle, poliittisille päättäjille vuosi 2011 vuosi 2013 koordinaattori ja suunnittelija Henkilöstön osaamisen selvittäminen ja työnjaolliset toimenpiteet sekä työhyvinvoinnin tukeminen vuosi 2012 vuosi 2013 koordinaattori ja suunnittelija Taulukko 1. Aluekokeilun tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut aluekokeilun näkökulmasta. 11

12 Seuraavassa taulukossa on esitetty aluekokeilua tukevat toimenpiteet, joille haetaan rahoitusta Sitran kuntaohjelmasta. Toimenpide Aikataulu Toteutuksesta vastuussa Terveysasemien palveluiden määrittely syksy 2010 projektipäällikkö ja lääkäri Asukkaille lähetettävän kirjeen valmistelu syksy 2010 projektipäällikkö Tietojärjestelmän suunnittelu valintojen hallinnointiin syksy 2010 projektipäällikkö ja sovelluskoordinaattori Valintojen hallinnoinnista vastaavan yksikön syksy 2010 projektipäällikkö selvittäminen Kustannuslaskenta kapitaation määrittelyä varten syksy 2010 projektipäällikkö ja talousasiantuntija Tiedottaminen asukkaille, henkilöstölle, poliittisille päättäjille syksy 2010 vuosi 2011 projektipäällikkö ja vastuullinen johtaja Kannustimien ja sanktioiden/vaihtuvan korvauksen valmistelu syksy 2010 kevät 2011 projektipäällikkö ja talousasiantuntija Ohjauksen ja seurannan mittareiden ja syksy projektipäällikkö työkalujen kehittäminen vuosi 2011 Tuotteistuksen yhtenäistämisen ja pdrgn käyttöönoton valmistelu vuosi 2011 projektipäällikkö, talousasiantuntija ja lääkäri Tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen kuntien välillä vuosi 2011 projektipäällikkö ja sovelluskoordinaattori Palveluketjun eheyden varmistaminen ja vuosi 2011 projektipäällikkö ja lääkäri rajapintayhteistyö erikoissairaanhoitoon, vanhustyöhön sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin Taulukko 2. VALO-hankkeen toimenpiteet, aikataulut ja vastuut Sitralta haettavan rahoituksen näkökulmasta. 5. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Aluekokeilun toteuttamiseen haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. Lisäksi VALO-hankkeen toteuttamiseen haetaan rahoitusta Sitran kuntaohjelmasta. Alla olevassa kuviossa on esitetty rahoituksen kohdistuminen eri toimintoihin. Kuvio 5. Rahoituksen kohdistuminen. 12

13 Aluekokeilun toteuttamiseen haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. Tässä rahoitushakemuksessa kuntien omarahoitusosuus (25 %) jaetaan väestön suhteessa. Kokonaiskustannukset ovat arviolta noin Aluekokeilun toteuttamiseen suunniteltu työpanos on 2 henkilöä: koordinaattori ja suunnittelija. Lisäksi selvitetään hankkeen yhteydessä tehtävän tutkimuksen mahdollisuutta suunnittelumaantieteen ja terveystaloustieteen yhteistyönä. 6. Ohjausjärjestelmä Projektin toteutusta seurataan säännöllisesti pidettävissä ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmä myös hyväksyy mahdolliset muutokset projektisuunnitelmaan. Ohjausryhmään kutsutaan rahoittajien edustajat. Hankkeen ohjausryhmä seuraa säännöllisesti hankkeen etenemistä. Hankkeesta raportoidaan hankkeen rahoittajalle sen edellyttämällä tavalla. Hankkeen suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Jari Parkkonen (pj.), sosiaali- ja terveystoimen johtaja (va.), Oulu Keijo Koski, terveysjohtaja, Oulu Matti Mäntymaa, palvelujohtaja (varalla Hilkka Huusko, sosiaali- ja terveysjohtaja), Kiiminki Sirkku Pikkujämsä, johtava lääkäri, Haukipudas Maarit Niva, perusturvajohtaja, Yli-Ii Markku Seppänen, sivistysjohtaja, Oulunsalo Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri (varalla Pasi Parkkila, kehitysjohtaja), PPSHP Riitta Erola, palvelutuotantojohtaja, (varalla Arja Heikkinen, palvelujohtaja), Oulu Tuula Tähtinen, palvelujohtaja, Oulu Suvi Tolppi, aluekoordinaattori, Oulu Eija Palsinajärvi-Äikäs, ohjelmakoordinaattori, Oulu Margit Päätalo, Kaste-suunnittelija, Oulu Kirsi Paasovaara (siht.), suunnittelija, Oulu Tavoitteiden saavuttamiseksi projektille perustetaan tarvittaessa projektiryhmiä. Projektille perustetaan extranet-sivut, johon tallennetaan projektin edetessä mm. pöytäkirjat, erilaiset raportit ja muut tuotokset. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sovitaan ulkoisen arvioinnin toteuttamisesta. 13

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hyve- johtamisen kartta

Hyve- johtamisen kartta Hyve- johtamisen kartta Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmän kokous 12.09.2012 Päivi Visuri Hankkeen toteutus Hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Osahankkeet muodostuvat:

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11. Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.2011 29.11.2011 1 Teesejä 1) Suomelle on vaikeaa peilata omaa terveydenhuoltoa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot