VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA"

Transkriptio

1 VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA Hankesuunnitelma

2 Sisältö Tiivistelmä Lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset ja hankkeen tausta Valinnanvapaus ja asiakkaan asema muissa maissa Tavoitteet VALO-hankkeen tavoitteet Aluekokeilun tavoitteisiin vastaaminen Toimenpiteet Asukkaiden valinnanvapauden lisääminen Rahoitusjärjestelmän ja sopimusohjauksen uudistaminen Palvelujärjestelmän ja prosessijohtamisen kehittäminen uudessa Oulussa Toteutus ja aikataulu Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Ohjausjärjestelmä

3 Tiivistelmä VALO-hankkeessa toteutetaan uuden Oulun osalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun tavoitteita. Lähtökohtana oleva riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue toteutuu Oulun kaupungin ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyessä , jolloin muodostuu ennusteiden mukaan noin asukkaan yhtenäinen työssäkäyntialue. Uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen. VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisesta. Tavoitteina ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys, terveydenhuollon perustason ja erikoistason laajempi integrointi ja alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen. Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella. Uusi Oulu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja väestöpohja antaa mahdollisuuden palvelujen kestäviin rakenteisiin. VALO-hankkeessa toteutetaan asukkaiden vapaus valita terveysasemansa uuden Oulun alueella. Hankkeen tavoitteena on asukkaiden näkökulmasta valinnanvapaus sekä sitoutuminen ja tyytyväisyys palveluihin. Tavoitteena on myös palveluiden järjestäminen tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla. Hankkeen aikana selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa edellytyksiä tulevaisuuden rahoitusmalliksi, jossa monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin hallitusti kohti yksikanavaista terveydenhuollon rahoitusta siten, että rahoitus on palveluiden järjestämisestä vastuullisella. Kustannuslaskentaa yhtenäistetään kuntien välillä ja määritellään iän mukaiset kapitaatiokertoimet laskutusta varten. Mallia toteutetaan myös yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimukseen suunnitellaan otettavaksi myös mm. laatuun perustuva vaihtuva korvaus (kannustimet ja sanktiot). Ohjausta ja seurantaa varten kehitetään mittarit ja työkalut. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamiseksi tarvitaan uudenlaista johtamista. VALO-hankkeessa tarkoituksena on luoda uusi, vuorovaikutuksellisen johtamisen toimintamalli, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Tarkoituksena on syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa, sekä vahvistaa toimintaa kuntalaisten osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Aluekokeilun aikana hankkeessa valmistellaan myös uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiaa. VALO-hanke liittyy mm. palvelujärjestelmän, resurssien ja prosessijohtamisen osalta sosiaalija terveydenhuollon aluekokeilun toteuttamiseen, johon haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. VALOhankkeen toteuttamiseen haetaan rahoitusta myös Sitran kuntaohjelmasta. 3

4 1. Lähtökohdat 1.1 Toimintaympäristön muutokset ja hankkeen tausta Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat ovat sopineet kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta Uuden kunnan nimi tulee olemaan Oulu ja siitä tulee asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli Kuntakohtaiset asukasluvut on esitetty kuviossa 1. (http://www.ouka.fi/uusioulu/ ) Kuvio 1. Uuden Oulun asukasluvut kartalla ( ). Kuntaliitos antaa lisäedellytyksiä kuntapalvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen tuottamiseen ja sitä kautta menojen hillitsemiseen. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Oulun hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan kuntalaislähtöisyyden korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistaminen palveluissa muun muassa valinnanvapautta lisäämällä. Palveluja kootaan kaupungin näkökulmasta kokonaisiksi palveluprosesseiksi ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomiksi palveluketjuiksi, jolloin siirrytään toimiala- ja hallintokeskeisestä lähestymistavasta kuntalaiskeskeisempään lähestymistapaan. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun. Kokeilussa selvitetään, miten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää voidaan edelleen kehittää. Lisäksi siinä kerätään tietoa niistä muutostarpeista, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa lainsäädännössä. Kuntalaisen valinnanvapautta korostaa myös uusi terveydenhuoltolaki, joka hallituksen esityksen (HE 90/2010) mukaan tulisi voimaan Uuden lain mukaan asiakas voisi nykyistä vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Uudistuva terveydenhuoltolaki velvoittaa palvelukokonaisuuksien kehittämiseen asiakkaan valinnanvapauden näkökulmasta samalla, kun Oulun alueen monikuntaliitos mahdollistaa uudenlaiset, kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet. Näistä lähtökohdista käynnistetään Valin- 4

5 nanvapaus Oulussa (VALO) -hanke. Hanke vastaa nimenä myös Oulun kaupungin nykyiseen vuoteen 2020 ulottuvaan visioon (Kuvio 2). Kuvio 2. Oulun kaupungin visio Valinnanvapaus ja asiakkaan asema muissa maissa Suomalaisessa terveydenhuollossa potilaan erilaiset oikeudet toteutuvat lainsäädännön tasolla lähtökohtaisesti hyvin. Käytännössä asiakkaan valinnanvapaus toteutuu kuitenkin puutteellisesti. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä ei ole kannustanut palvelujen tilaajia ja tuottajia lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta. Myöskään kuluttajat eivät ole Suomessa erityisen aktiivisesti vaatineet valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Suomi on ollut tässä suhteessa poikkeus läntisten teollisuusvaltioiden joukossa. Maassamme ei ole näin ollen kertynyt tietoa ja kokemusta asiakkaiden valintakäyttäytymisestä eikä vapaan valinnan hallinnan edellyttämistä teknisistä, tietoteknisistä ja rahoituksellisista vaatimuksista. Monissa maissa asiakkaan tekemät valinnat ohjaavat keskeisesti palvelujen tuottamista. Terveydenhuollon asiakasta pidetään tietoisena kuluttajana ja hänen valintojaan kuluttajatietoisina valintoina. Asiakkaan oman valinnan nostamisen keskeiseen rooliin uskotaan olevan tehokas kiihoke hyvään, joustavaan, laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluun. Lainsäädännössä asiakkaalle on määritelty laaja valinnanvapaus ja asiakkaan valinta ohjaa myös rahavirtoja. Raha seuraa potilasta eli potilas äänestää jaloillaan ja vie valinnallaan yhteiskunnan rahan valitsemalleen palveluntuottajalle. Valinta voi tapahtua sekä ensilinjassa (vapaaseen listautumiseen pohjautuva omalääkärijärjestelmä) että erikoislääkäri- ja sairaalapalvelujen tasolla tai vain toisessa näistä. Vakuutuspohjaisissa rahoitusjärjestelmissä asiakas saattaa valita vakuutusyhtiön (ja health plan in) ja palveluntuottajat saattavat määräytyä sen mukaan. Joissain järjestelmissä potilas voi itse valita myös hoitopaikkansa. Vapaaseen listautumiseen perustuvia omalääkärijärjestelmiä on mm. Iso-Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Omalääkäri toimii myös potilaan kokonaishoidon koordinaattorina ja asiantuntija-agenttina, koska potilas usein tarvitsee avukseen terveydenhuollon ammattilaisen auttamaan parhaan valinnan teossa. Joissain maissa omalääkärillä on myös selvä portinvartijan rooli erikoissairaanhoidon palveluihin ohjaamisessa: erikoissairaanhoito on maksutonta tai pieniin asiakasmaksuihin perustuvaa vain silloin, kun potilas menee sinne omalääkärinsä lähetteellä. Ruotsin vårdval-lainsäädännön myötä on syntynyt erilaisia malleja, joissa keskeisenä on sekä potilaiden valinnanvapaus että tuottajien vapaa osallistuminen palvelujen tuotantoon riippumatta tuottajan omistuspohjasta. Mallit perustuvat pääasiassa kapitaatiopohjaiseen tuottajien rahoitukseen: kansalaiset listautuvat vapaasti haluamalleen tuottajalle ja tuottaja saa asiakkaan ikään (ja ehkä joihinkin muihin palvelutarvetta osoittaviin seikkoihin) perustuvan vuosittaisen korvauksen palvelujen tuottamisesta hänelle. 5

6 2. Tavoitteet 2.1 VALO-hankkeen tavoitteet Uusi Oulu hakee sosiaali- ja terveysministeriön aluekokeiluun VALO-hankkeeksi nimetyllä suunnitelmalla. VALO-hankkeen tavoitteena on: Asukkaiden valinnanvapaus sekä sitoutuminen ja tyytyväisyys palveluihin Palveluiden järjestäminen tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisesta. Tavoitteina ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys sekä terveydenhuollon perustason ja erikoistason laajempi integrointi. Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella, mikä aiheuttaa uusia vaatimuksia ja merkittävää muutosta johtamiselle. Hankkeen tavoitteet on jaettu alla olevissa kuvioissa aluekokeilun tavoitteisiin sekä aluekokeilua tukevan Sitralta haettavan rahoitusosuuden tavoitteisiin. Kuvio 3. VALO-hankkeen tavoitteita aluekokeilun näkökulmasta. Kuvio 4. VALO-hankkeen tavoitteita Sitralta haettavan rahoituksen näkökulmasta. 6

7 2.2 Aluekokeilun tavoitteisiin vastaaminen VALO-hankkeessa toteutetaan uuden Oulun osalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun tavoitteita. Aluekokeilun lähtökohtana oleva riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue toteutuu Oulun kaupungin ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyessä muodostaen ennusteiden mukaan noin asukkaan yhtenäisen työssäkäyntialueen. 1) Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on jo aiemmin valmisteltu palvelualuerajojen yli meneviä, elinkaariajattelun mukaisia palveluprosesseja. Prosessien kehittämistyöllä on pyritty palvelualueiden, vastuualueiden ja yksiköiden tavoitteelliseen toimintaan asiakkaan eheän palvelukokonaisuuden muodostamiseksi. Prosessien kehittämistyötä jatketaan koskemaan myös uuden Oulun kuntien palveluita. Lisäksi palvelukokonaisuuksien rakentamisessa on jatkossa tarpeen huomioida myös muiden hallintokuntien ja järjestöjen toimijoiden rooli. 2) Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen Asukkaat saavat tulevaisuudessa mahdollisuuden valita ja vertailla eri palveluntuottajia myös julkisissa palveluissa. Tätä kautta ohjataan julkisen rahan kanavoitumista laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palveluntuottajan kokonaisvastuu asiakkaan hoidosta lisääntyy, mikä edesauttaa huomion kiinnittämistä hoidon vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Sopimusohjauksen laatukriteereillä palveluntuottajia pyritään ohjaamaan siihen, että asukkaita palveltaisiin mahdollisimman kestävällä tavalla. 3) Peruspalvelujen vahvistaminen VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle nimenomaan peruspalvelujen vahvistamisesta siten, että kaikille asukkaille olisi tarjolla perusterveydenhuollon palvelut hänen itse valitsemaltaan terveysasemalta. Peruspalveluja vahvistettaessa selvitetään uuden Oulun kuntien hyvät käytännöt sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstä terveysasemilla. 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Oulun kaupungissa käytössä olevat elinkaariajattelun mukaiset palveluprosessit on valmisteltu sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, päivähoidon ja vanhuspalveluiden yhteisenä asiakaslähtöisenä kokonaisuutena. Kuntaliitosten yhteydessä on tarpeen varmistaa palveluprosessien eheä kokonaisuus myös yli nykyisten kuntarajojen. Päivähoito on siirtynyt useissa kunnissa sivistyspalveluihin ja Oulun kaupungissakin tämä muutos on suunnitelmissa. 5) Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa perustason erikoissairaanhoidosta (ja erikoissairaanhoidosta) kehitetään toteutettavaksi perusterveydenhuollon avopalveluna. Oulun kaupungissa perustason erikoissairaanhoito on keskitettyä palvelua ja palveluprosessit tulee jatkossa suunnitella palvelemaan myös yhdistyvien kuntien asukkaiden palveluprosesseja. VALOhankkeessa selvitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa myös erikoissairaanhoidon hoitoketjuja. Erikoissairaanhoidon laskutusvaihtoehdot tulevat myös selvitettäväksi. 6) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella. 7

8 7) Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Yhdistymissopimukseen kirjatun vision mukaan uusi Oulu on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Uusi Oulu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja väestöpohja antaa mahdollisuuden palvelujen kestäviin rakenteisiin. 8) Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Oulussa on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa lääketieteellisen ja muun terveydenhuollon oppimiskeskusta sekä tehty alueelliseen tiedontuotantoon liittyvää yhteistyöstä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Meneillään olevaa kehittämistyötä jatketaan ja valmistellaan myös sairaanhoitopiirin kanssa tulevaa oppimiskeskusta ja kehittämisyksikköä. 3. Toimenpiteet 3.1 Asukkaiden valinnanvapauden lisääminen VALO-hankkeessa toteutetaan asukkaiden vapaus valita terveysasemansa. Uusi terveydenhuoltolaki lisäisi asiakkaan valinnanvapautta asteittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa alkaen asiakkaalla olisi mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan sisällä ja erikoissairaanhoidon yksikkö ko. erityisvastuualueelta. Toisessa vaiheessa vuonna 2014 asiakkaalla olisi mahdollisuus valita sekä terveyskeskus että erikoissairaanhoidon yksikkö koko maasta. VALO-hankkeessa valinnanvapaus Oulun kaupungissa sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnissa toteutetaan lakiesityksen mukaista aikataulua aiemmin. Valinnanvapauteen siirrytään näiden kuntien sisällä vaiheittain siten, että alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2011 alusta alkaen mukana olisivat Oulu ja Kiiminki. Syksyllä 2011 malliin liittyisivät Haukipudas ja Yli-Ii. Oulunsalo tulisi mukaan vuoden 2012 alusta. Myöhemmin mukaan voisivat halutessaan tulla myös muut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pohjoisen alueen kunnat. Palveluiden järjestämisvastuu toteutuisi siten yhtenäisellä työssäkäyntialueella niin, että kaikilla asukkailla olisi yhdenvertainen asema. Valinnanvapauden toteuttamisessa tavoitteena on, että mahdollisimman moni asukas ilmoittaisi valinnastaan aktiivisesti ja passiivisten listautujien osuus asukkaista olisi mahdollisimman pieni. Näin osaltaan edistetään asukkaiden sitoutumista oman terveytensä hoitamiseen. Terveydenhuoltolakia koskevan esityksen 47 :n mukaan henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa lain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Näitä valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja ovat mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveysneuvonta ja terveystarkastukset, seulonnat, neuvolapalvelut, työterveyshuolto, iäkkäiden neuvontapalvelut, sairaanhoito, kotisairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveystyö, päihdetyö ja lääkinnällinen kuntoutus. VALO-hankkeessa mallia suunnitellaan ensisijaisesti terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanoton näkökulmasta. Myös suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta sekä lasten- ja äitiysneuvola järjestetään terveysasemittain. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto rajataan ulkopuolelle terveydenhuoltolain :n ja lain perustelujen mukaan. Lääkinnällinen kuntoutus järjestetään keskitettynä palveluna. Kotisairaanhoitoa tarkastellaan yhdessä kotipalvelun kanssa. Asiakkaan valinta koskee terveysaseman palvelukokonaisuutta. Asiakas ei siten voi 8

9 valita esimerkiksi suun terveydenhuoltoa toisesta ja avosairaanhoitoa toisesta toimintayksiköstä. Alkuvaiheessa valinnanvapauden piiriin otetaan mukaan yksityinen Sepän terveysasema, jonne on aiemmin ulkoistettu noin asukkaan avosairaanhoidon vastaanotto. Myös uusien tuottajien mukaantulon mahdollisuuksia selvitetään. Mallissa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisen näkökulmasta, mutta lisäksi tarkastellaan mallin laajentamismahdollisuuksia avopalveluna toteutettavaksi soveltuvaan perustason erikoissairaanhoitoon (ja erikoissairaanhoitoon, mm. mielenterveyspalveluihin), jotta perus- ja erikoispalvelut muodostaisivat asiakkaille yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Myös työterveyshuollon asema otetaan mallissa huomioon. Mallin laajentamismahdollisuuksia myös sosiaalipalveluihin tarkastellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat Oulun kaupungin organisaatiossa yhdistetty ja järjestämisessä on huomioitu asiakkaan palvelukokonaisuus mm. kehittämällä yli palvelualueiden ulottuvia asiakasprosesseja ja moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Asiakasprosesseja kehitetään edelleen ja laajennetaan yhdistyvien kuntien käyttöön, jotta palvelut muodostaisivat asukkaiden näkökulmasta eheitä ja mielekkäitä kokonaisuuksia. 3.2 Rahoitusjärjestelmän ja sopimusohjauksen uudistaminen Kun asukkaat saavat mahdollisuuden valita ja vertailla eri palveluntuottajia, julkinen raha kanavoituu laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palvelutuottajan kokonaisvastuu korostuu rahan seuratessa asiakasta. Rahoitusjärjestelmän ohjausvoima tulee olemaan keskeisimpiä tekijöitä tuottavuuden ja laadun sekä asiakasohjattavuuden turvaamisessa. Hankkeen aikana selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa edellytyksiä tulevaisuuden rahoitusmalliksi, jossa monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin hallitusti kohti yksikanavaista terveydenhuollon rahoitusta siten, että rahoitus on palveluiden järjestämisestä vastuullisella. Valinnanvapausmallin toteuttamisella saadaan kokemuksia tämän kehittämistyön tueksi. Tilaajan ja tuottajan välinen sopimus suunnitellaan toteutettavaksi kapitaatiomallin pohjalta. Tuottajalle maksettava kiinteä korvaus perustuu listautuneiden asukkaiden määrään ja on siten sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta ennakoitava. Asukkaasta maksettavan korvauksen suuruuteen vaikuttaa asukkaan iän mukainen painokerroin. Lisäksi selvitetään asukkaiden sosioekonomisen aseman tai työterveyshuollon avosairaanhoidon käytön ottamista mukaan painokertoimissa. Tilaajan ja tuottajan väliseen sopimusohjaukseen otetaan vaihtuva korvaus, joka perustuu toteutuneisiin laatukriteereihin ja myöhemmin mahdollisesti myös pdrg:n mukaisten tuotteiden toteutumiseen. Laatukriteerien toteutumista ohjataan kannustin- tai sanktiojärjestelmällä. Tätä seurantaa varten määritellään mittarit ja valmistellaan niiden seurannan työkalut. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon päivystyksen käytön määrää suunnitellaan otettavaksi joko kannustimeksi tai sanktioksi käytön vähäisyyden tai suuruuden perusteella. Vaihtoehtoisesti yhteispäivystyksen käytön kustannus voitaisiin myös laskuttaa sellaisenaan siltä yksiköltä, johon asiakas on listautunut. Kannustin- ja sanktiojärjestelmällä (vaihtuva korvaus) on tavoitteena ohjata palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua. Yksiköitä pyritään ohjaamaan siihen, että niiden tuottamat palvelut olisivat mahdollisimman ihmiskeskeisiä ja palvelisivat asukkaita kestävällä tavalla siten, että myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään olennaisena osana palveluprosesseja. Hankkeessa selvitetään erikoissairaanhoidon hoitoketjuja ja laskutusvaihtoehtoja. Mahdollisimman suuri osa perustason erikoissairaanhoidosta (ja erikoissairaanhoidosta) kehitetään toteutettavaksi perusterveydenhuollon avopalveluna. Seurannassa käytetään ns. peittävyys- 9

10 lukua, jossa tavoitetasona on esimerkiksi, että 80 % asiakkaan kaikista käynneistä (sisältäen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon) toteutuu asiakkaan valitsemassa perusterveydenhuollon yksikössä. Työterveyshuollon sairaanhoidon yhdistämistä rahoitusjärjestelmään selvitetään. Toimintayksikön kapitaation määrittelyn oikeellisuuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko vastuuväestölle tarjolla myös muita perusterveydenhuollon palveluja. Työterveyshuollon avosairaanhoidon piirissä olevat asukkaat suurentavat perusteettomasti kapitaatiokorvausta siinä toimintayksikössä, johon listautuminen on tehty, mikäli asukkaat eivät tosiasiallisesti käytä ko. yksikön palveluita. Työterveyshuollon mukanaolon näkökulmasta vaihtoehtoina ovat ainakin seuraavat mallit: a) Kunnalla on järjestämisvelvollisuus koko väestölle. Kapitaatio on väestöpohjainen eikä siinä huomioida työterveyshuollon käyttöä. b) Kunnalla on järjestämisvelvollisuus koko väestölle, mutta on saatavilla tieto työterveyshuollon piirissä olevista asukkaista. Kapitaatiokorvauksessa huomioidaan työterveyshuollon käyttömahdollisuus c) Työterveyshuollon kattavan sairaanhoidon piirissä oleva väestö listautuu työterveysyksikköön ja kunnan järjestämisvelvollisuus toteutuu työterveyshuollon lainsäädännön puitteissa. Työterveyshuollon toiminnan rahoitus toteutuu työterveyshuoltolain mukaan. d) Työterveyshuollon kattavan sairaanhoidon piirissä oleva väestö listautuu työterveysyksikköön. Rahoitus siirtyy yksikanavaisesti kunnalle. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa on ratkaistava myös kuntien välisen laskutuksen toteuttaminen asukkaiden käyttäessä palveluita toisen kunnan alueella. Kuntien välinen laskutus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kapitaation mukaisella korvauksella tai suoriteperusteisesti. Uusi terveydenhuoltolaki laajentaa valinnanvapauden muiden kuntien alueelle vuoden 2014 alusta, mutta Oulun alueen tuleva kuntaliitos antaa mahdollisuuden toteuttaa tämä jo aiemmin. Hanke antaa siten kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta yli kuntarajojen myös muiden kuntien hyödynnettäväksi jo ennen vuotta Palvelujärjestelmän ja prosessijohtamisen kehittäminen uudessa Oulussa Kaste-ohjelmassa on valmisteilla Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveystoimen johtamisen hankeaihio, jossa kohteena ovat muuttuvien sosiaali- ja terveystoimen palveluiden johtamisen käytännöt palvelurakenteiden, palveluprosessien ja lähiesimiestyön tasoilla. Hankkeessa on tarkoitus 1) luoda uutta johtamisen toimintamallia, jolla voidaan vastata ja ennakoida kunta- ja palvelurakenteiden sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamista, 2) syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa sekä 3) kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintamalleja ja työkaluja. VALO-hankkeessa tarkoituksena on luoda uusi, vuorovaikutuksellisen johtamisen toimintamalli, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Tarkoituksena on syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa sekä kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintamalleja ja työkaluja sekä vahvistaa toimintaa kuntalaisten osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Uudenlaista johtamista tarvitaan myös kunta- ja palvelurakenteiden sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamiseksi. Johtamisen uudistamisen tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden hallintaa. Toimintaympäristössä tiedossa olevat muutostekijät toimivat hankkeen aikana tehtävien strategisten valintojen perustana. Lisäksi voidaan asettaa tavoiteltavia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja edistää voimaantumisen ja oppimisen kokemuksia työssä. Tämä puolestaan voi vahvistaa innovatiivista, luovaa työskentelytapaa, joka edesauttaa aikaansaamaan uusia toimintatapoja ja -malleja. 10

11 Aluekokeilun aikana hankkeessa valmistellaan uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiaa. Strategista päätöksentekoa tulee kehittää aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Kehittämiskohteeksi nousee henkilöstön mukaanotto strategiseen keskusteluun, jolloin henkilöstö voi omaksua strategian edellyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Osaamisen johtamisessa tärkeänä osa-alueena korostuu työhyvinvoinnin johtaminen. Työyhteisössä esiintyvää uupumista aiheuttavat organisaation rakenteiden muuttuminen, kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja asiakkaiden aiempaa vaikeammat terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat. Suuriin ikäluokkiin kuuluvan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja kuntatalouden kiristyminen entisestään lisäävät strategisen osaamisen johtamisen haastetta. 4. Toteutus ja aikataulu Asukkaiden valinnanvapauteen on tavoitteena siirtyä vaiheittain seuraavasti: Vaihe 1: Tammikuu 2011, Oulu ja Kiiminki ( asukasta) Vaihe 2: Syksy 2011, Haukipudas ja Yli-Ii ( asukasta) Vaihe 3: Tammikuu 2012, Oulunsalo (9 593 asukasta) Vaihe 4: 2012/2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pohjoinen alue niiltä osin kuin kunnat haluavat Alla olevassa taulukossa on esitetty aluekokeilun, VALO-hankkeen keskeisimpien toimenpiteiden toteutus, aikataulut ja toteutuksesta vastuussa olevat tahot. Toimenpiteiden toteutuksessa keskeisessä roolissa (työryhmissä omana työpanoksena) ovat taulukoissa mainittujen vastuuhenkilöiden ohella myös Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja palvelutuotannon edustajat sekä Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin kuntien terveys- ja sosiaalipalveluiden edustajat. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Asiantuntijoita hyödynnetään em. organisaatioista tarpeen mukaan mm. laskentasuunnitteluun (controller) ja hallinnollisten/juridisten asioiden suunnitteluun. Toimenpide Aikataulu Toteutuksesta vastuussa Palvelujärjestelmän ja asiakkaan palveluketjujen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija eheyden varmistaminen sekä ra- japintayhteistyö erikoissairaanhoitoon, vanhustyöhön sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin vuosi 2013 Uuden strategian valmistelu uuden Oulun vuosi 2012 koordinaattori ja suunnittelija sosiaali- ja terveyspalveluille Suunnitelman tekeminen palvelutarpeen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija ennakoimiseksi vuosi 2012 Resurssien uudelleenjärjestely vastaamaan vuosi 2012 koordinaattori ja suunnittelija muuttuvaa toimintaympäristöä vuosi 2013 Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevien vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija suunnitelmien tekeminen vuosi 2012 Prosessijohtamisen kehitystyö ja mallintaminen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija uuden Oulun tarpeisiin vuosi 2012 Tiedottaminen asukkaille, henkilöstölle, poliittisille päättäjille vuosi 2011 vuosi 2013 koordinaattori ja suunnittelija Henkilöstön osaamisen selvittäminen ja työnjaolliset toimenpiteet sekä työhyvinvoinnin tukeminen vuosi 2012 vuosi 2013 koordinaattori ja suunnittelija Taulukko 1. Aluekokeilun tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut aluekokeilun näkökulmasta. 11

12 Seuraavassa taulukossa on esitetty aluekokeilua tukevat toimenpiteet, joille haetaan rahoitusta Sitran kuntaohjelmasta. Toimenpide Aikataulu Toteutuksesta vastuussa Terveysasemien palveluiden määrittely syksy 2010 projektipäällikkö ja lääkäri Asukkaille lähetettävän kirjeen valmistelu syksy 2010 projektipäällikkö Tietojärjestelmän suunnittelu valintojen hallinnointiin syksy 2010 projektipäällikkö ja sovelluskoordinaattori Valintojen hallinnoinnista vastaavan yksikön syksy 2010 projektipäällikkö selvittäminen Kustannuslaskenta kapitaation määrittelyä varten syksy 2010 projektipäällikkö ja talousasiantuntija Tiedottaminen asukkaille, henkilöstölle, poliittisille päättäjille syksy 2010 vuosi 2011 projektipäällikkö ja vastuullinen johtaja Kannustimien ja sanktioiden/vaihtuvan korvauksen valmistelu syksy 2010 kevät 2011 projektipäällikkö ja talousasiantuntija Ohjauksen ja seurannan mittareiden ja syksy projektipäällikkö työkalujen kehittäminen vuosi 2011 Tuotteistuksen yhtenäistämisen ja pdrgn käyttöönoton valmistelu vuosi 2011 projektipäällikkö, talousasiantuntija ja lääkäri Tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen kuntien välillä vuosi 2011 projektipäällikkö ja sovelluskoordinaattori Palveluketjun eheyden varmistaminen ja vuosi 2011 projektipäällikkö ja lääkäri rajapintayhteistyö erikoissairaanhoitoon, vanhustyöhön sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin Taulukko 2. VALO-hankkeen toimenpiteet, aikataulut ja vastuut Sitralta haettavan rahoituksen näkökulmasta. 5. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Aluekokeilun toteuttamiseen haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. Lisäksi VALO-hankkeen toteuttamiseen haetaan rahoitusta Sitran kuntaohjelmasta. Alla olevassa kuviossa on esitetty rahoituksen kohdistuminen eri toimintoihin. Kuvio 5. Rahoituksen kohdistuminen. 12

13 Aluekokeilun toteuttamiseen haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. Tässä rahoitushakemuksessa kuntien omarahoitusosuus (25 %) jaetaan väestön suhteessa. Kokonaiskustannukset ovat arviolta noin Aluekokeilun toteuttamiseen suunniteltu työpanos on 2 henkilöä: koordinaattori ja suunnittelija. Lisäksi selvitetään hankkeen yhteydessä tehtävän tutkimuksen mahdollisuutta suunnittelumaantieteen ja terveystaloustieteen yhteistyönä. 6. Ohjausjärjestelmä Projektin toteutusta seurataan säännöllisesti pidettävissä ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmä myös hyväksyy mahdolliset muutokset projektisuunnitelmaan. Ohjausryhmään kutsutaan rahoittajien edustajat. Hankkeen ohjausryhmä seuraa säännöllisesti hankkeen etenemistä. Hankkeesta raportoidaan hankkeen rahoittajalle sen edellyttämällä tavalla. Hankkeen suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Jari Parkkonen (pj.), sosiaali- ja terveystoimen johtaja (va.), Oulu Keijo Koski, terveysjohtaja, Oulu Matti Mäntymaa, palvelujohtaja (varalla Hilkka Huusko, sosiaali- ja terveysjohtaja), Kiiminki Sirkku Pikkujämsä, johtava lääkäri, Haukipudas Maarit Niva, perusturvajohtaja, Yli-Ii Markku Seppänen, sivistysjohtaja, Oulunsalo Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri (varalla Pasi Parkkila, kehitysjohtaja), PPSHP Riitta Erola, palvelutuotantojohtaja, (varalla Arja Heikkinen, palvelujohtaja), Oulu Tuula Tähtinen, palvelujohtaja, Oulu Suvi Tolppi, aluekoordinaattori, Oulu Eija Palsinajärvi-Äikäs, ohjelmakoordinaattori, Oulu Margit Päätalo, Kaste-suunnittelija, Oulu Kirsi Paasovaara (siht.), suunnittelija, Oulu Tavoitteiden saavuttamiseksi projektille perustetaan tarvittaessa projektiryhmiä. Projektille perustetaan extranet-sivut, johon tallennetaan projektin edetessä mm. pöytäkirjat, erilaiset raportit ja muut tuotokset. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sovitaan ulkoisen arvioinnin toteuttamisesta. 13

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen

Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen 2.11.2016 Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kokemuksia valinnanvapaudesta Sitran tukemana Valinnanvapaus Oulussa (VALO) 1-hanke (vastaanottopalveluiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Valinnanvapaus haastaa toimimaan toisin Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.1.2017 Sisältö Mitä valinnanvapauskokeilu tarkoittaa, taustat Mitä kokeillaan? Kuinka valinnanvapauskokeilu

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Tero Suursalmi 9.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Palvelusetelikokeilu/ Valinnanvapausmallin kokeilut

Palvelusetelikokeilu/ Valinnanvapausmallin kokeilut Palvelusetelikokeilu/ Valinnanvapausmallin kokeilut 2017-2018 1 17.2.2017 2 17.2.2017 Kokeilun tavoitteet ja tuotokset / 1 Tavoitteena on saada tietoja siitä, minkälainen on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

sotesoppaa

sotesoppaa sotesoppaa 19.9.2016 KÄSITTEITÄ KÄSITTEITÄ KÄSITTEITÄ KÄSITTEITÄ 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Perusrahoitus kapitaatiokorvauksella kannustaa palveluntuottajia asiakaslähtöiseen toimintaan, mutta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot