VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA

Transkriptio

1 VALO VALINNANVAPAUS OULUSSA Hankesuunnitelma

2 Sisältö Tiivistelmä Lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset ja hankkeen tausta Valinnanvapaus ja asiakkaan asema muissa maissa Tavoitteet VALO-hankkeen tavoitteet Aluekokeilun tavoitteisiin vastaaminen Toimenpiteet Asukkaiden valinnanvapauden lisääminen Rahoitusjärjestelmän ja sopimusohjauksen uudistaminen Palvelujärjestelmän ja prosessijohtamisen kehittäminen uudessa Oulussa Toteutus ja aikataulu Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Ohjausjärjestelmä

3 Tiivistelmä VALO-hankkeessa toteutetaan uuden Oulun osalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun tavoitteita. Lähtökohtana oleva riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue toteutuu Oulun kaupungin ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyessä , jolloin muodostuu ennusteiden mukaan noin asukkaan yhtenäinen työssäkäyntialue. Uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen. VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisesta. Tavoitteina ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys, terveydenhuollon perustason ja erikoistason laajempi integrointi ja alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen. Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella. Uusi Oulu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja väestöpohja antaa mahdollisuuden palvelujen kestäviin rakenteisiin. VALO-hankkeessa toteutetaan asukkaiden vapaus valita terveysasemansa uuden Oulun alueella. Hankkeen tavoitteena on asukkaiden näkökulmasta valinnanvapaus sekä sitoutuminen ja tyytyväisyys palveluihin. Tavoitteena on myös palveluiden järjestäminen tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla. Hankkeen aikana selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa edellytyksiä tulevaisuuden rahoitusmalliksi, jossa monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin hallitusti kohti yksikanavaista terveydenhuollon rahoitusta siten, että rahoitus on palveluiden järjestämisestä vastuullisella. Kustannuslaskentaa yhtenäistetään kuntien välillä ja määritellään iän mukaiset kapitaatiokertoimet laskutusta varten. Mallia toteutetaan myös yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimukseen suunnitellaan otettavaksi myös mm. laatuun perustuva vaihtuva korvaus (kannustimet ja sanktiot). Ohjausta ja seurantaa varten kehitetään mittarit ja työkalut. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamiseksi tarvitaan uudenlaista johtamista. VALO-hankkeessa tarkoituksena on luoda uusi, vuorovaikutuksellisen johtamisen toimintamalli, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Tarkoituksena on syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa, sekä vahvistaa toimintaa kuntalaisten osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Aluekokeilun aikana hankkeessa valmistellaan myös uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiaa. VALO-hanke liittyy mm. palvelujärjestelmän, resurssien ja prosessijohtamisen osalta sosiaalija terveydenhuollon aluekokeilun toteuttamiseen, johon haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. VALOhankkeen toteuttamiseen haetaan rahoitusta myös Sitran kuntaohjelmasta. 3

4 1. Lähtökohdat 1.1 Toimintaympäristön muutokset ja hankkeen tausta Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat ovat sopineet kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta Uuden kunnan nimi tulee olemaan Oulu ja siitä tulee asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli Kuntakohtaiset asukasluvut on esitetty kuviossa 1. ( ) Kuvio 1. Uuden Oulun asukasluvut kartalla ( ). Kuntaliitos antaa lisäedellytyksiä kuntapalvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen tuottamiseen ja sitä kautta menojen hillitsemiseen. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Oulun hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan kuntalaislähtöisyyden korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistaminen palveluissa muun muassa valinnanvapautta lisäämällä. Palveluja kootaan kaupungin näkökulmasta kokonaisiksi palveluprosesseiksi ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomiksi palveluketjuiksi, jolloin siirrytään toimiala- ja hallintokeskeisestä lähestymistavasta kuntalaiskeskeisempään lähestymistapaan. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun. Kokeilussa selvitetään, miten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää voidaan edelleen kehittää. Lisäksi siinä kerätään tietoa niistä muutostarpeista, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa lainsäädännössä. Kuntalaisen valinnanvapautta korostaa myös uusi terveydenhuoltolaki, joka hallituksen esityksen (HE 90/2010) mukaan tulisi voimaan Uuden lain mukaan asiakas voisi nykyistä vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Uudistuva terveydenhuoltolaki velvoittaa palvelukokonaisuuksien kehittämiseen asiakkaan valinnanvapauden näkökulmasta samalla, kun Oulun alueen monikuntaliitos mahdollistaa uudenlaiset, kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet. Näistä lähtökohdista käynnistetään Valin- 4

5 nanvapaus Oulussa (VALO) -hanke. Hanke vastaa nimenä myös Oulun kaupungin nykyiseen vuoteen 2020 ulottuvaan visioon (Kuvio 2). Kuvio 2. Oulun kaupungin visio Valinnanvapaus ja asiakkaan asema muissa maissa Suomalaisessa terveydenhuollossa potilaan erilaiset oikeudet toteutuvat lainsäädännön tasolla lähtökohtaisesti hyvin. Käytännössä asiakkaan valinnanvapaus toteutuu kuitenkin puutteellisesti. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä ei ole kannustanut palvelujen tilaajia ja tuottajia lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta. Myöskään kuluttajat eivät ole Suomessa erityisen aktiivisesti vaatineet valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Suomi on ollut tässä suhteessa poikkeus läntisten teollisuusvaltioiden joukossa. Maassamme ei ole näin ollen kertynyt tietoa ja kokemusta asiakkaiden valintakäyttäytymisestä eikä vapaan valinnan hallinnan edellyttämistä teknisistä, tietoteknisistä ja rahoituksellisista vaatimuksista. Monissa maissa asiakkaan tekemät valinnat ohjaavat keskeisesti palvelujen tuottamista. Terveydenhuollon asiakasta pidetään tietoisena kuluttajana ja hänen valintojaan kuluttajatietoisina valintoina. Asiakkaan oman valinnan nostamisen keskeiseen rooliin uskotaan olevan tehokas kiihoke hyvään, joustavaan, laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluun. Lainsäädännössä asiakkaalle on määritelty laaja valinnanvapaus ja asiakkaan valinta ohjaa myös rahavirtoja. Raha seuraa potilasta eli potilas äänestää jaloillaan ja vie valinnallaan yhteiskunnan rahan valitsemalleen palveluntuottajalle. Valinta voi tapahtua sekä ensilinjassa (vapaaseen listautumiseen pohjautuva omalääkärijärjestelmä) että erikoislääkäri- ja sairaalapalvelujen tasolla tai vain toisessa näistä. Vakuutuspohjaisissa rahoitusjärjestelmissä asiakas saattaa valita vakuutusyhtiön (ja health plan in) ja palveluntuottajat saattavat määräytyä sen mukaan. Joissain järjestelmissä potilas voi itse valita myös hoitopaikkansa. Vapaaseen listautumiseen perustuvia omalääkärijärjestelmiä on mm. Iso-Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Omalääkäri toimii myös potilaan kokonaishoidon koordinaattorina ja asiantuntija-agenttina, koska potilas usein tarvitsee avukseen terveydenhuollon ammattilaisen auttamaan parhaan valinnan teossa. Joissain maissa omalääkärillä on myös selvä portinvartijan rooli erikoissairaanhoidon palveluihin ohjaamisessa: erikoissairaanhoito on maksutonta tai pieniin asiakasmaksuihin perustuvaa vain silloin, kun potilas menee sinne omalääkärinsä lähetteellä. Ruotsin vårdval-lainsäädännön myötä on syntynyt erilaisia malleja, joissa keskeisenä on sekä potilaiden valinnanvapaus että tuottajien vapaa osallistuminen palvelujen tuotantoon riippumatta tuottajan omistuspohjasta. Mallit perustuvat pääasiassa kapitaatiopohjaiseen tuottajien rahoitukseen: kansalaiset listautuvat vapaasti haluamalleen tuottajalle ja tuottaja saa asiakkaan ikään (ja ehkä joihinkin muihin palvelutarvetta osoittaviin seikkoihin) perustuvan vuosittaisen korvauksen palvelujen tuottamisesta hänelle. 5

6 2. Tavoitteet 2.1 VALO-hankkeen tavoitteet Uusi Oulu hakee sosiaali- ja terveysministeriön aluekokeiluun VALO-hankkeeksi nimetyllä suunnitelmalla. VALO-hankkeen tavoitteena on: Asukkaiden valinnanvapaus sekä sitoutuminen ja tyytyväisyys palveluihin Palveluiden järjestäminen tehokkaalla, tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisesta. Tavoitteina ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys sekä terveydenhuollon perustason ja erikoistason laajempi integrointi. Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella, mikä aiheuttaa uusia vaatimuksia ja merkittävää muutosta johtamiselle. Hankkeen tavoitteet on jaettu alla olevissa kuvioissa aluekokeilun tavoitteisiin sekä aluekokeilua tukevan Sitralta haettavan rahoitusosuuden tavoitteisiin. Kuvio 3. VALO-hankkeen tavoitteita aluekokeilun näkökulmasta. Kuvio 4. VALO-hankkeen tavoitteita Sitralta haettavan rahoituksen näkökulmasta. 6

7 2.2 Aluekokeilun tavoitteisiin vastaaminen VALO-hankkeessa toteutetaan uuden Oulun osalta sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilun tavoitteita. Aluekokeilun lähtökohtana oleva riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue toteutuu Oulun kaupungin ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyessä muodostaen ennusteiden mukaan noin asukkaan yhtenäisen työssäkäyntialueen. 1) Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on jo aiemmin valmisteltu palvelualuerajojen yli meneviä, elinkaariajattelun mukaisia palveluprosesseja. Prosessien kehittämistyöllä on pyritty palvelualueiden, vastuualueiden ja yksiköiden tavoitteelliseen toimintaan asiakkaan eheän palvelukokonaisuuden muodostamiseksi. Prosessien kehittämistyötä jatketaan koskemaan myös uuden Oulun kuntien palveluita. Lisäksi palvelukokonaisuuksien rakentamisessa on jatkossa tarpeen huomioida myös muiden hallintokuntien ja järjestöjen toimijoiden rooli. 2) Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen Asukkaat saavat tulevaisuudessa mahdollisuuden valita ja vertailla eri palveluntuottajia myös julkisissa palveluissa. Tätä kautta ohjataan julkisen rahan kanavoitumista laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palveluntuottajan kokonaisvastuu asiakkaan hoidosta lisääntyy, mikä edesauttaa huomion kiinnittämistä hoidon vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Sopimusohjauksen laatukriteereillä palveluntuottajia pyritään ohjaamaan siihen, että asukkaita palveltaisiin mahdollisimman kestävällä tavalla. 3) Peruspalvelujen vahvistaminen VALO-hankkeessa lähdetään liikkeelle nimenomaan peruspalvelujen vahvistamisesta siten, että kaikille asukkaille olisi tarjolla perusterveydenhuollon palvelut hänen itse valitsemaltaan terveysasemalta. Peruspalveluja vahvistettaessa selvitetään uuden Oulun kuntien hyvät käytännöt sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstä terveysasemilla. 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Oulun kaupungissa käytössä olevat elinkaariajattelun mukaiset palveluprosessit on valmisteltu sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, päivähoidon ja vanhuspalveluiden yhteisenä asiakaslähtöisenä kokonaisuutena. Kuntaliitosten yhteydessä on tarpeen varmistaa palveluprosessien eheä kokonaisuus myös yli nykyisten kuntarajojen. Päivähoito on siirtynyt useissa kunnissa sivistyspalveluihin ja Oulun kaupungissakin tämä muutos on suunnitelmissa. 5) Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa perustason erikoissairaanhoidosta (ja erikoissairaanhoidosta) kehitetään toteutettavaksi perusterveydenhuollon avopalveluna. Oulun kaupungissa perustason erikoissairaanhoito on keskitettyä palvelua ja palveluprosessit tulee jatkossa suunnitella palvelemaan myös yhdistyvien kuntien asukkaiden palveluprosesseja. VALOhankkeessa selvitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa myös erikoissairaanhoidon hoitoketjuja. Erikoissairaanhoidon laskutusvaihtoehdot tulevat myös selvitettäväksi. 6) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Valinnanvapauden toimintamallissa vahvistetaan asiakkaan omavastuun kasvattamista. Hankkeessa yhtenäistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja rakenteita uuden Oulun alueella. 7

8 7) Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Yhdistymissopimukseen kirjatun vision mukaan uusi Oulu on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Uusi Oulu muodostaa maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja väestöpohja antaa mahdollisuuden palvelujen kestäviin rakenteisiin. 8) Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Oulussa on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa lääketieteellisen ja muun terveydenhuollon oppimiskeskusta sekä tehty alueelliseen tiedontuotantoon liittyvää yhteistyöstä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Meneillään olevaa kehittämistyötä jatketaan ja valmistellaan myös sairaanhoitopiirin kanssa tulevaa oppimiskeskusta ja kehittämisyksikköä. 3. Toimenpiteet 3.1 Asukkaiden valinnanvapauden lisääminen VALO-hankkeessa toteutetaan asukkaiden vapaus valita terveysasemansa. Uusi terveydenhuoltolaki lisäisi asiakkaan valinnanvapautta asteittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa alkaen asiakkaalla olisi mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan sisällä ja erikoissairaanhoidon yksikkö ko. erityisvastuualueelta. Toisessa vaiheessa vuonna 2014 asiakkaalla olisi mahdollisuus valita sekä terveyskeskus että erikoissairaanhoidon yksikkö koko maasta. VALO-hankkeessa valinnanvapaus Oulun kaupungissa sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnissa toteutetaan lakiesityksen mukaista aikataulua aiemmin. Valinnanvapauteen siirrytään näiden kuntien sisällä vaiheittain siten, että alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2011 alusta alkaen mukana olisivat Oulu ja Kiiminki. Syksyllä 2011 malliin liittyisivät Haukipudas ja Yli-Ii. Oulunsalo tulisi mukaan vuoden 2012 alusta. Myöhemmin mukaan voisivat halutessaan tulla myös muut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pohjoisen alueen kunnat. Palveluiden järjestämisvastuu toteutuisi siten yhtenäisellä työssäkäyntialueella niin, että kaikilla asukkailla olisi yhdenvertainen asema. Valinnanvapauden toteuttamisessa tavoitteena on, että mahdollisimman moni asukas ilmoittaisi valinnastaan aktiivisesti ja passiivisten listautujien osuus asukkaista olisi mahdollisimman pieni. Näin osaltaan edistetään asukkaiden sitoutumista oman terveytensä hoitamiseen. Terveydenhuoltolakia koskevan esityksen 47 :n mukaan henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa lain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Näitä valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja ovat mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveysneuvonta ja terveystarkastukset, seulonnat, neuvolapalvelut, työterveyshuolto, iäkkäiden neuvontapalvelut, sairaanhoito, kotisairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveystyö, päihdetyö ja lääkinnällinen kuntoutus. VALO-hankkeessa mallia suunnitellaan ensisijaisesti terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanoton näkökulmasta. Myös suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta sekä lasten- ja äitiysneuvola järjestetään terveysasemittain. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto rajataan ulkopuolelle terveydenhuoltolain :n ja lain perustelujen mukaan. Lääkinnällinen kuntoutus järjestetään keskitettynä palveluna. Kotisairaanhoitoa tarkastellaan yhdessä kotipalvelun kanssa. Asiakkaan valinta koskee terveysaseman palvelukokonaisuutta. Asiakas ei siten voi 8

9 valita esimerkiksi suun terveydenhuoltoa toisesta ja avosairaanhoitoa toisesta toimintayksiköstä. Alkuvaiheessa valinnanvapauden piiriin otetaan mukaan yksityinen Sepän terveysasema, jonne on aiemmin ulkoistettu noin asukkaan avosairaanhoidon vastaanotto. Myös uusien tuottajien mukaantulon mahdollisuuksia selvitetään. Mallissa lähdetään liikkeelle peruspalvelujen vahvistamisen näkökulmasta, mutta lisäksi tarkastellaan mallin laajentamismahdollisuuksia avopalveluna toteutettavaksi soveltuvaan perustason erikoissairaanhoitoon (ja erikoissairaanhoitoon, mm. mielenterveyspalveluihin), jotta perus- ja erikoispalvelut muodostaisivat asiakkaille yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Myös työterveyshuollon asema otetaan mallissa huomioon. Mallin laajentamismahdollisuuksia myös sosiaalipalveluihin tarkastellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat Oulun kaupungin organisaatiossa yhdistetty ja järjestämisessä on huomioitu asiakkaan palvelukokonaisuus mm. kehittämällä yli palvelualueiden ulottuvia asiakasprosesseja ja moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Asiakasprosesseja kehitetään edelleen ja laajennetaan yhdistyvien kuntien käyttöön, jotta palvelut muodostaisivat asukkaiden näkökulmasta eheitä ja mielekkäitä kokonaisuuksia. 3.2 Rahoitusjärjestelmän ja sopimusohjauksen uudistaminen Kun asukkaat saavat mahdollisuuden valita ja vertailla eri palveluntuottajia, julkinen raha kanavoituu laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palvelutuottajan kokonaisvastuu korostuu rahan seuratessa asiakasta. Rahoitusjärjestelmän ohjausvoima tulee olemaan keskeisimpiä tekijöitä tuottavuuden ja laadun sekä asiakasohjattavuuden turvaamisessa. Hankkeen aikana selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa edellytyksiä tulevaisuuden rahoitusmalliksi, jossa monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin hallitusti kohti yksikanavaista terveydenhuollon rahoitusta siten, että rahoitus on palveluiden järjestämisestä vastuullisella. Valinnanvapausmallin toteuttamisella saadaan kokemuksia tämän kehittämistyön tueksi. Tilaajan ja tuottajan välinen sopimus suunnitellaan toteutettavaksi kapitaatiomallin pohjalta. Tuottajalle maksettava kiinteä korvaus perustuu listautuneiden asukkaiden määrään ja on siten sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta ennakoitava. Asukkaasta maksettavan korvauksen suuruuteen vaikuttaa asukkaan iän mukainen painokerroin. Lisäksi selvitetään asukkaiden sosioekonomisen aseman tai työterveyshuollon avosairaanhoidon käytön ottamista mukaan painokertoimissa. Tilaajan ja tuottajan väliseen sopimusohjaukseen otetaan vaihtuva korvaus, joka perustuu toteutuneisiin laatukriteereihin ja myöhemmin mahdollisesti myös pdrg:n mukaisten tuotteiden toteutumiseen. Laatukriteerien toteutumista ohjataan kannustin- tai sanktiojärjestelmällä. Tätä seurantaa varten määritellään mittarit ja valmistellaan niiden seurannan työkalut. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon päivystyksen käytön määrää suunnitellaan otettavaksi joko kannustimeksi tai sanktioksi käytön vähäisyyden tai suuruuden perusteella. Vaihtoehtoisesti yhteispäivystyksen käytön kustannus voitaisiin myös laskuttaa sellaisenaan siltä yksiköltä, johon asiakas on listautunut. Kannustin- ja sanktiojärjestelmällä (vaihtuva korvaus) on tavoitteena ohjata palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua. Yksiköitä pyritään ohjaamaan siihen, että niiden tuottamat palvelut olisivat mahdollisimman ihmiskeskeisiä ja palvelisivat asukkaita kestävällä tavalla siten, että myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään olennaisena osana palveluprosesseja. Hankkeessa selvitetään erikoissairaanhoidon hoitoketjuja ja laskutusvaihtoehtoja. Mahdollisimman suuri osa perustason erikoissairaanhoidosta (ja erikoissairaanhoidosta) kehitetään toteutettavaksi perusterveydenhuollon avopalveluna. Seurannassa käytetään ns. peittävyys- 9

10 lukua, jossa tavoitetasona on esimerkiksi, että 80 % asiakkaan kaikista käynneistä (sisältäen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon) toteutuu asiakkaan valitsemassa perusterveydenhuollon yksikössä. Työterveyshuollon sairaanhoidon yhdistämistä rahoitusjärjestelmään selvitetään. Toimintayksikön kapitaation määrittelyn oikeellisuuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko vastuuväestölle tarjolla myös muita perusterveydenhuollon palveluja. Työterveyshuollon avosairaanhoidon piirissä olevat asukkaat suurentavat perusteettomasti kapitaatiokorvausta siinä toimintayksikössä, johon listautuminen on tehty, mikäli asukkaat eivät tosiasiallisesti käytä ko. yksikön palveluita. Työterveyshuollon mukanaolon näkökulmasta vaihtoehtoina ovat ainakin seuraavat mallit: a) Kunnalla on järjestämisvelvollisuus koko väestölle. Kapitaatio on väestöpohjainen eikä siinä huomioida työterveyshuollon käyttöä. b) Kunnalla on järjestämisvelvollisuus koko väestölle, mutta on saatavilla tieto työterveyshuollon piirissä olevista asukkaista. Kapitaatiokorvauksessa huomioidaan työterveyshuollon käyttömahdollisuus c) Työterveyshuollon kattavan sairaanhoidon piirissä oleva väestö listautuu työterveysyksikköön ja kunnan järjestämisvelvollisuus toteutuu työterveyshuollon lainsäädännön puitteissa. Työterveyshuollon toiminnan rahoitus toteutuu työterveyshuoltolain mukaan. d) Työterveyshuollon kattavan sairaanhoidon piirissä oleva väestö listautuu työterveysyksikköön. Rahoitus siirtyy yksikanavaisesti kunnalle. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa on ratkaistava myös kuntien välisen laskutuksen toteuttaminen asukkaiden käyttäessä palveluita toisen kunnan alueella. Kuntien välinen laskutus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kapitaation mukaisella korvauksella tai suoriteperusteisesti. Uusi terveydenhuoltolaki laajentaa valinnanvapauden muiden kuntien alueelle vuoden 2014 alusta, mutta Oulun alueen tuleva kuntaliitos antaa mahdollisuuden toteuttaa tämä jo aiemmin. Hanke antaa siten kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta yli kuntarajojen myös muiden kuntien hyödynnettäväksi jo ennen vuotta Palvelujärjestelmän ja prosessijohtamisen kehittäminen uudessa Oulussa Kaste-ohjelmassa on valmisteilla Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveystoimen johtamisen hankeaihio, jossa kohteena ovat muuttuvien sosiaali- ja terveystoimen palveluiden johtamisen käytännöt palvelurakenteiden, palveluprosessien ja lähiesimiestyön tasoilla. Hankkeessa on tarkoitus 1) luoda uutta johtamisen toimintamallia, jolla voidaan vastata ja ennakoida kunta- ja palvelurakenteiden sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamista, 2) syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa sekä 3) kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintamalleja ja työkaluja. VALO-hankkeessa tarkoituksena on luoda uusi, vuorovaikutuksellisen johtamisen toimintamalli, jolla voidaan vastata ja ennakoida alueellisiin palvelutarpeisiin. Tarkoituksena on syventää palveluiden johtamiseen liittyviä käytäntöjä, kuten prosessijohtamisen toimintatapaa sekä kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintamalleja ja työkaluja sekä vahvistaa toimintaa kuntalaisten osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Uudenlaista johtamista tarvitaan myös kunta- ja palvelurakenteiden sekä sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen liittyvien muutosten toteuttamiseksi. Johtamisen uudistamisen tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden hallintaa. Toimintaympäristössä tiedossa olevat muutostekijät toimivat hankkeen aikana tehtävien strategisten valintojen perustana. Lisäksi voidaan asettaa tavoiteltavia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja edistää voimaantumisen ja oppimisen kokemuksia työssä. Tämä puolestaan voi vahvistaa innovatiivista, luovaa työskentelytapaa, joka edesauttaa aikaansaamaan uusia toimintatapoja ja -malleja. 10

11 Aluekokeilun aikana hankkeessa valmistellaan uuden Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiaa. Strategista päätöksentekoa tulee kehittää aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Kehittämiskohteeksi nousee henkilöstön mukaanotto strategiseen keskusteluun, jolloin henkilöstö voi omaksua strategian edellyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Osaamisen johtamisessa tärkeänä osa-alueena korostuu työhyvinvoinnin johtaminen. Työyhteisössä esiintyvää uupumista aiheuttavat organisaation rakenteiden muuttuminen, kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja asiakkaiden aiempaa vaikeammat terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat. Suuriin ikäluokkiin kuuluvan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja kuntatalouden kiristyminen entisestään lisäävät strategisen osaamisen johtamisen haastetta. 4. Toteutus ja aikataulu Asukkaiden valinnanvapauteen on tavoitteena siirtyä vaiheittain seuraavasti: Vaihe 1: Tammikuu 2011, Oulu ja Kiiminki ( asukasta) Vaihe 2: Syksy 2011, Haukipudas ja Yli-Ii ( asukasta) Vaihe 3: Tammikuu 2012, Oulunsalo (9 593 asukasta) Vaihe 4: 2012/2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pohjoinen alue niiltä osin kuin kunnat haluavat Alla olevassa taulukossa on esitetty aluekokeilun, VALO-hankkeen keskeisimpien toimenpiteiden toteutus, aikataulut ja toteutuksesta vastuussa olevat tahot. Toimenpiteiden toteutuksessa keskeisessä roolissa (työryhmissä omana työpanoksena) ovat taulukoissa mainittujen vastuuhenkilöiden ohella myös Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja palvelutuotannon edustajat sekä Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin kuntien terveys- ja sosiaalipalveluiden edustajat. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Asiantuntijoita hyödynnetään em. organisaatioista tarpeen mukaan mm. laskentasuunnitteluun (controller) ja hallinnollisten/juridisten asioiden suunnitteluun. Toimenpide Aikataulu Toteutuksesta vastuussa Palvelujärjestelmän ja asiakkaan palveluketjujen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija eheyden varmistaminen sekä ra- japintayhteistyö erikoissairaanhoitoon, vanhustyöhön sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin vuosi 2013 Uuden strategian valmistelu uuden Oulun vuosi 2012 koordinaattori ja suunnittelija sosiaali- ja terveyspalveluille Suunnitelman tekeminen palvelutarpeen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija ennakoimiseksi vuosi 2012 Resurssien uudelleenjärjestely vastaamaan vuosi 2012 koordinaattori ja suunnittelija muuttuvaa toimintaympäristöä vuosi 2013 Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevien vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija suunnitelmien tekeminen vuosi 2012 Prosessijohtamisen kehitystyö ja mallintaminen vuosi 2011 koordinaattori ja suunnittelija uuden Oulun tarpeisiin vuosi 2012 Tiedottaminen asukkaille, henkilöstölle, poliittisille päättäjille vuosi 2011 vuosi 2013 koordinaattori ja suunnittelija Henkilöstön osaamisen selvittäminen ja työnjaolliset toimenpiteet sekä työhyvinvoinnin tukeminen vuosi 2012 vuosi 2013 koordinaattori ja suunnittelija Taulukko 1. Aluekokeilun tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut aluekokeilun näkökulmasta. 11

12 Seuraavassa taulukossa on esitetty aluekokeilua tukevat toimenpiteet, joille haetaan rahoitusta Sitran kuntaohjelmasta. Toimenpide Aikataulu Toteutuksesta vastuussa Terveysasemien palveluiden määrittely syksy 2010 projektipäällikkö ja lääkäri Asukkaille lähetettävän kirjeen valmistelu syksy 2010 projektipäällikkö Tietojärjestelmän suunnittelu valintojen hallinnointiin syksy 2010 projektipäällikkö ja sovelluskoordinaattori Valintojen hallinnoinnista vastaavan yksikön syksy 2010 projektipäällikkö selvittäminen Kustannuslaskenta kapitaation määrittelyä varten syksy 2010 projektipäällikkö ja talousasiantuntija Tiedottaminen asukkaille, henkilöstölle, poliittisille päättäjille syksy 2010 vuosi 2011 projektipäällikkö ja vastuullinen johtaja Kannustimien ja sanktioiden/vaihtuvan korvauksen valmistelu syksy 2010 kevät 2011 projektipäällikkö ja talousasiantuntija Ohjauksen ja seurannan mittareiden ja syksy projektipäällikkö työkalujen kehittäminen vuosi 2011 Tuotteistuksen yhtenäistämisen ja pdrgn käyttöönoton valmistelu vuosi 2011 projektipäällikkö, talousasiantuntija ja lääkäri Tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen kuntien välillä vuosi 2011 projektipäällikkö ja sovelluskoordinaattori Palveluketjun eheyden varmistaminen ja vuosi 2011 projektipäällikkö ja lääkäri rajapintayhteistyö erikoissairaanhoitoon, vanhustyöhön sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin Taulukko 2. VALO-hankkeen toimenpiteet, aikataulut ja vastuut Sitralta haettavan rahoituksen näkökulmasta. 5. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Aluekokeilun toteuttamiseen haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. Lisäksi VALO-hankkeen toteuttamiseen haetaan rahoitusta Sitran kuntaohjelmasta. Alla olevassa kuviossa on esitetty rahoituksen kohdistuminen eri toimintoihin. Kuvio 5. Rahoituksen kohdistuminen. 12

13 Aluekokeilun toteuttamiseen haetaan rahoitusta KASTE-ohjelmasta osana Pohjois-Suomen alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen hanketta. Tässä rahoitushakemuksessa kuntien omarahoitusosuus (25 %) jaetaan väestön suhteessa. Kokonaiskustannukset ovat arviolta noin Aluekokeilun toteuttamiseen suunniteltu työpanos on 2 henkilöä: koordinaattori ja suunnittelija. Lisäksi selvitetään hankkeen yhteydessä tehtävän tutkimuksen mahdollisuutta suunnittelumaantieteen ja terveystaloustieteen yhteistyönä. 6. Ohjausjärjestelmä Projektin toteutusta seurataan säännöllisesti pidettävissä ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmä myös hyväksyy mahdolliset muutokset projektisuunnitelmaan. Ohjausryhmään kutsutaan rahoittajien edustajat. Hankkeen ohjausryhmä seuraa säännöllisesti hankkeen etenemistä. Hankkeesta raportoidaan hankkeen rahoittajalle sen edellyttämällä tavalla. Hankkeen suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Jari Parkkonen (pj.), sosiaali- ja terveystoimen johtaja (va.), Oulu Keijo Koski, terveysjohtaja, Oulu Matti Mäntymaa, palvelujohtaja (varalla Hilkka Huusko, sosiaali- ja terveysjohtaja), Kiiminki Sirkku Pikkujämsä, johtava lääkäri, Haukipudas Maarit Niva, perusturvajohtaja, Yli-Ii Markku Seppänen, sivistysjohtaja, Oulunsalo Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri (varalla Pasi Parkkila, kehitysjohtaja), PPSHP Riitta Erola, palvelutuotantojohtaja, (varalla Arja Heikkinen, palvelujohtaja), Oulu Tuula Tähtinen, palvelujohtaja, Oulu Suvi Tolppi, aluekoordinaattori, Oulu Eija Palsinajärvi-Äikäs, ohjelmakoordinaattori, Oulu Margit Päätalo, Kaste-suunnittelija, Oulu Kirsi Paasovaara (siht.), suunnittelija, Oulu Tavoitteiden saavuttamiseksi projektille perustetaan tarvittaessa projektiryhmiä. Projektille perustetaan extranet-sivut, johon tallennetaan projektin edetessä mm. pöytäkirjat, erilaiset raportit ja muut tuotokset. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sovitaan ulkoisen arvioinnin toteuttamisesta. 13