Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Transkriptio

1 1 (15) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Mika Villa Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Puhelinnumero Hankekoodi Tila Käsittelyssä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Varsinais-Suomen Sininauha ry Organisaatiotyyppi Kansalaisjärjestö Jakeluosoite Koulukatu 21 c 59 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Riku Salo Yhteyshenkilön sähköpostiosoite riku.salo@vs-sininauha.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka turku BIC NDEAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Projektipäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Sosiaalipalvelusäätiö Raina Säätiö Raision kapunki Kunta Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankkeessa haetaan valmentajia kolmeen eri valmennusyksikköön; Varsinais-Suomen Sininauha ry:n, Rainasäätiön ja Raision kaupungin työpajoille. Hankkeen avulla käynnistetaan VALO valmennus kaikissa yksiköissä yhteistyössä haettavana olevan hankkeen osapuolien kanssa. Hankkeella kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä yli kunta- ja sektorirajojen. Liitteet osapuolien aiesopimuksista (Raisio ja Raina-säätiö) toimitetaan myöhemmin. Tulostettu :54:08

2 3 Hankkeen perustiedot 2 (15) Hankkeen julkinen nimi Varsinais-Suomen VALO valmennus Alkamispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Varsinais-Suomen VALO valmennus -hanke tarjoaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen tutkinnon osia näyttötutkinnoin työpajavalmennuksen avulla. Toimintamalli lisää työllistämisjakson vaikuttavuutta ja mallin avulla tehostetaan henkiöiden eteenpäinohjausta ammatilliseen koulutukseen ja/tai työelämään. Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Hankkeen varsinaisina tavoitteina on VALO valmennustoiminnan käynnistäminen Varsinais-Suomen Sininauha ry:n, Raina-säätiön ja Raision kaupungin valmennusyksiköissä sekä hankkeen osapuolien ja sidosryhmien yhteistyön kehittäminen. Hankkeen avulla valmentajat sijoittuvat kolmeen eri yksikköön, joissa valmentautujat hankkivat työkokeilujaksollaan työtehtäviä suorittaen osaamisen tutkintotilaisuuden suorittamiseksi. Toimintamalli perustuu käytännönläheiseen työnohjaukseen, learning by doing-menetelmään niin, että teoria on integroitu työskentelyyn. Toiminta on työelämälähtöistä ja ammattitaitoja harjoitellaan ulkopuolisissa, yhteistyötahojen kautta hankituissa, työkohteissa valmentajan ohjauksella. Yksilöllisellä ohjauksella postetaan työskentelyn ja kouluttautumisen esteitä. Lähtökohtana asiakaslähtöisyys, motivointi ja tuki. Ammattitutkinnon osan suorittamisen lisäksi panostetaan erityisesti jatko-ohjaukseen. Valmentautujalle pyritään löytämään jatkopaikka, jossa tämä voi suorittaa opintonsa loppuun tai työskennellä taitotasonsa edellyttämässä tehtävässä osallistuen näin omalla panoksellaan työelämään. Yksikköjä monistamalla jatkopolutus yksiköiden välillä mahdollistaa useamman tutkinnon osan suorittamisen. Jotta asiakkaiden eteenpäinohjaus on mahdollista, hankkeessa kehitetään sisäistä sekä verkostoyhteistyötä. Hankkeen osapuolien välinen yhteistyö itsessään rikkoo sektori- ja kuntarajoja, jonka lisäksi yhteistyössä painotetaan erityisesti yhteistyötä koulutus- ja työelämäsektorien kanssa. Hankkeessa hyödynnetään mukana olevien toimijoiden olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja yhteistyöllä kehitetään uusia käytäntöjä valmennukseen ja asiakastyöhön. Ulkopuolisten työkohteiden sekä jatko-ohjauksen vaihtoehtojen löytämiseksi laajennetaan yritysyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, seurakuntien ja erilaisten järjestöjen kanssa. Hankkeen toimenpiteiden avulla laadullistetaan työpajatoimintaa ja kehitetään alueellista yhteistyötä. Mallin avulla mahdollistetaan yksiköiden palvelupolkuihin työväline, jonka avulla voidaan edistää yhä vaikuttavammin asiakkaiden työllistymistä sekä kouluttautumista. Tutkinnon osan suorittamisen avulla mahdollistetaan kouluttautumisen alkuun saattaminen, jatkaminen, päättäminen ja/tai päivittäminen. Kouluttautuminen on työllistymistä vahvasti edistävä tekijä. Hankkeen toteutusaikana kehitetään yhteistyöverkostoa, erityisesti yritysyhteistyötä. Jatkopolkujen mahdollistaminen sekä jatkoväylien etsiminen tiiviisti yhteistyössä hankkeen sekä alueen toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana kartoitetaan jatkoväylät ja laaditaan palvelukartta, jossa kuvataan toimijoita ja toimenpiteitä, joihin valmentautujaa voi ohjata eteenpäin jaksolta. Tulostettu :54:08

3 3 (15) Hankkeen päättyessä toimintamalli on juurtunut osaksi yksiköiden palvelupolkuja, yhteistyöverkosto on laaja ja jatkoohjausvaihtoehdot ovat kartoitettu alueellisesti. Hanke liittyy osaksi VALO -mallin valtakunnallista levittämishanketta ja tavoitteena on mahdollistaa toimintamallin joustava käyttö laajasti eri työpajoilla sekä antaa käyttöön materiaali, joka auttaa toimijoita käynnistämään, toteuttamaan sekä kehittämään toimintaa. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Varsinais-Suomi VALO coaching 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The aims of this project are to help those people who are in the most difficult situations in their life to advance into upper secondary education, vocational training and/or employment. Varsinais-Suomi VALO coaching combines workshops and competence-based qualification by offering training, work practice and enables working-aged unemployed people to gain qualifications without necessarily attending formal training. The competence-based qualifications are set and supervised by field-specific education and training committees. The aims of this project are to increase the effectivity of workshops and develop cooperation among the cooperation partners in this projects and in area. Coaching is intended to improve professional skills, expertise, education and labour market status. Coaching is based on learning by doing method and intensive individualized guidance and motivation to support people towards working life and/or education. One of the main aims of the project is to put invest on what happens after the workshop period. Developing co-operation between working life, companies in the area, educational system, social services and workshops is needed to get guidance more effective. This project enables three coaching units which are Varsinais-Suomen Sininauha ry, Raina-säätiö and city of Raisio. One coach will be working in each one of the units and project manager develops co-operation together with them. After the project VALO coaching model will be part of the procedure in workshops and co-operation network is wide and functioning. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hankkeella vastataan suoraan muuttuvan osaamisen tarpeisiin sekä joustaviin siirtymiin koulutus- ja työurilla. Sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys ovat työllisyyskatsauksien mukaan nousussa Varsinais-Suomessa. Hankkeella edistetään pajaympäristöjen toimintamallien kehittämistä haastavassa asemassa olevan kohderyhmän työllisyyden edistämiseksi. Koulutuksella on merkittävä rooli osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Vain perusasteen suorittaneiden työllisyysaste nousee parhaimmillaankin vain 60%:iin. Jo nuorten keskuudessa keskiasteen tutkinto nostaa työllisyysastetta miehillä 10-20% ja naisilla 20%. (ELSA 2013) Hanke edistää erilaisten oppijoiden ammattiosaamista käytännönläheisellä toimintamallilla ja mahdollistaa vaihtoehtoisn kouluttautumisväylän. Aiempien hankkeiden sekä työllistämistoiminnan käytännöistä saatujen tulosten perusteella kohderyhmän työllistymisen esteenä usein koulutuksen puute. Toimintamallilla mahdollistetaan opintojen aloittaminen, loppuun saattaminen tai osaamisen päivittäminen ja poistetaan tällä tavalla työllistymisen esteitä. Tulostettu :54:08

4 4 (15) Hankkeen avulla edistetään hankkeen osapuolien välistä yhteistyötä ja kumppanuutta. Tavoitteena on kehittää ja syventää yhteistyöverkostoja sekä lisätä ja edelleenkehittää yritysyhteistyötä. Lähtökohtana kunta- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Hanke on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sekä alueellisten että alueen ulkopuolisten tahojen kanssa. VALO-malli on ollut käytössä Rauman Seudun Katulähetys ry:n työllistämistoiminnassa vuodesta 2010 ja on levinnyt valtakunnallisesti eri toimijoiden käyttöön Pirkanmaalla, Hämeessä ja Uudellamaalla. Mallin levittämistyötä rahoittaa RAY ja Varsinais-Suomen alueen hankekokonaisuutta on valmisteltu RAY-hankkeen puitteissa. Alueellisesti hankkeen valmisteluun on osallistunut hankkeen osapuolet, koulutus- työelämä- ja kunnallinen sektori. Keskusteluja hankkeesta hankevalmistelun aikana on käyty Raision kaupungin Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandbergin, sosiaalityön johtaja Arja Ihon, Raina-säätiön työntekijöiden, Raision seudun koulutuskuntayhtymän johtavan rehtorin Maria Taipaleen ja aikuiskoulutuskeskus Timalin koulutuspäällikkö Taru Laaksosen, Turun kuntakokeilun projektipäällikkö Suvi Heiniolan, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Jukka Juvosen, Jaana Malénin, Arto Alakosken, ELY-keskuksen asiantuntija Sari Säipän, Fyyra-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Nurmisen, Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Jaana Mäkikallin, Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluvastaava Maaret Rantolahden kanssa. Ensimmäisenä oppilaitosyhteistyötahona toimii Raision seudun koulutuskuntayhtymä, yritysyhteistyö ja koulutusasiantuntijatahona Turun kauppakamari, TE-toimistossa on keskusteltu hankkeen yksityiskohdista, varsinaisesta kohderyhmästä sekä asiakasohjauksen tehostamisesta liittyen asiakkaiden rekrytointiin ja hankkeen tiedottamiseen. Kontakteissa on keskusteltu myös alueen tahoista, joihin otetaan toteutusaikana yhteyttä: Turun alueen muut työpajatoimijat, Nuorisotakuun ohjausryhmä, välityömarkkinakoordinaattori, työpajaverkosto, TEtoimiston sekä työllistämispalveluiden henkilökunta sekä erilaiset tapahtumat ja foorumit, joihin hankehenkilökunta osallistuu. Hankkeessa on huomioitu erityisesti rakennerahoituskaudella rahoitetun VALO vaihtoehtoinen koulutus - hankkeen (S11283) tulokset. Eteenpäinohjautuvuus parhaimmillaan 69,3%, keskimäärin 41%. VALO valmennuksen toimintamalli on kehitetty ja testattu aiemmassa hankkeessa ja nyt käytetään hyväksi havaittuja aiempaa kokemusta sekä hyviä käytäntöjä. Hanke tarjoaa tietoa myös ongelmakohdista Tällä tavalla voidaan konkreettisesti käynnistää toimintamalli heti, tunnistaa paremmin riskit sekä ehkäistä mahdollisia ongelmakohtia tehokkaammin. VALO -mallia on levitetty Rauman Seudun Katuläehtys ry:ssä myös VETO verkot toimii -hankkeen avulla (S11777) ja toimintamalli on käynnistetty Hämeenlinnassa, Tampereella ja Porvoossa kolmannen sektorin työpajoilla. Levittämishanke antaa kokemuksia toimintamallin käyynnistämiseen liittyvistä tekijöistä, joiden avulla VALO valmennus voidaan käynnistää Varsinais-Suomessa tehokkaasti. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Haettavana olevan yhteishankkeen lähtökohtana on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevan kohderyhmän työllistymis- ja kouluttautumisedellytyksiä mahdollistamalla ammatillisten tutkintojen osien suorittaminen näyttötutkinnolla. Taidot ja osaaminen osatutkinnon suorittamista varten hankitaan työelämälähtöisellä menetelmällä, jossa valmennuksen avulla teoria on integroitu tekemiseen ja työskentely tapahtuu oikeissa työkohteissa. Yhteistyöoppilaitos vastaa tutkintotilaisuuden arvioinnista ja osatutkintotodistuksen kirjoittamisprosessista. Koulutusalat valikoidaan huomioon ottaen kohderyhmän, valmennusta toteuttavien toimijoiden, alueellisen työ- ja elinkeinoelämän sekä koulutusmahdollisuuksien tarpeet ja näkemykset. Yhteistyötoimijoina on täten lisäksi oppilaitokset ja alueen yritykset. Kehitettävä ja sovellettava toimintamalli mahdollistaa uudenlaisella tavalla työttömälle työntekijälle osatutkinnon hankkimisen ja samalla tehostaa välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja eteenpäinohjautuvuutta. Erityisenä kohderyhmänä on henkilöt, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta, tarvitsevat osaamisen päivittämistä ja/tai joiden on Tulostettu :54:08

5 vaikea työllistyä. 5 (15) Yhteishankkeen tavoitteena on myös edistää alueellista yhteistyötä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja monialaisella ja verkostomaisella yhteistyöllä työllisyyden hoidossa. Kohderyhmälähtöinen tavoite: Uuden toimintamallin käyttöön otolla mahdollistetaan vaihtoehtoinen reitti keskiasteen koulutuksen hankkimiselle. Haastavassa työmarkkina-asemassa oleva henkilö voi työelämälähtöisesti hankkia itselleen virallisen koulutusjärjestelmän hyväksymän tutkinnon osan, jonka avulla työllistymisedellytykset paranevat. Menetelmällä voidaan myös loppuunsattaa kesken jääneet opinnot tai aloittaa opinnot, jolloin kohderyhmän kouluttautumisedellytykset paranevat. Koulutuselementin lisäksi asiakkaalle annetaan yksilöllistä ohjausta työkyvyn lisäämiseksi viikottaisilla henkilö Valmennusjakson lisää opiskelumyönteisyyttä käytännönläheisyydellään, antaa elinikäisen oppimisen taitoja, lisää työelämätaitoja, motivoi asiakkaita kouluttautumaan, katkaisee ylisukupolvisuuden negatiivisia kierteitä. Toimijakohtainen tavoite: Hankkeen kokreettisena tavoitteena on ottaa käyttöön työllistämistoiminnassa valmennusmalli, jolla mahdollistetaan ammatillisten tutkintojen osien suorittaminen näyttötutkinnolla. Toimintamalli käynnistetään kolmeen yksikköön: Varsinais-Suomen SIninauha ry:n, Raina-Säätiön sekä Raision kaupungin työllistämistoimintaan. Hankkeen avulla toimintamalli juurrutetaan osaksi toimijoiden palveluprosesseja. Alueellinen tavoite: Koulutusalat valikoidaan alueellisesta tarvenäkökulmasta. Hankkeen totetutusajan alkaessa kootaan hankevalmistelussa kartoitettu yhteistyöverko (Turun kauppakamari, työlämä- ja koulutusvaliokunnan jäsen, yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli, Raision seudun koulutuskuntayhtymän johtava rehtori Maria Taipale, Varsinais- Suomen TE-toimisto Maaret Rantolahti, Turun hyvinvointitoimialan asiantuntija, Varsinais-Suomen ELY keskuksen asiantuntija, muut tarpeelliset asiantuntijatahot) koolle ja katsotaan, mitkä ovat ne koulutusalat, joiden tutkinnon osisa kohderyhmä alkaa suorittaa. Valikoinnissa on huomioitava myös kohderyhmän, toimijoiden asiakaskunnan ja hankkeen osapuolien resurssit ja puitteet toimintamallin sujuvaksi käynnistämiseksi. Hankevalmistelussa keskusteltu sosiaali- ja tervaysalan perustutkinnon, lähihoitaja, kotityöpalvelun perustutkinnon sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon, kokin suuntautumislinja, aloista. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä hankkeen osapuolien sekä sidosryhmien välillä. Hankkeen aikana luodaan käytännöt yhteistyölle, jota alueen toimijat voivat hyödyntää. Toimintamallin levittäminen alueellisesti linkitettynä RAY:n Seitsemän Valoa -levittämishankkeeseen (järjestötunnus 3220, projekti C12). Yhteiskunnallinen tavoite:: Suomi ja suomalainen työelämä on vahvasti koulutusorientoitunut. Työllistyminen edellyttää useimmiten koulutusta ja onkin mahdollistettava erilaisia kouluttautumisvaihtoehtoje puutteellisen koulutuksen omaavalle työikäiselle väestölle. Malli antaa menetelmiä työllisyydenhoitoon ja työmarkkinat saavat työntekijäresursseja käyttöönsä. Hankkeen avulla mahdollistetaan toimintamalleja, joiden avulla haastavassa työmarkkina-asemassa olevalle kohderyhmälle tarjotaan reittejä osaamisen ja koulutuksen hankkimiselle, joka on edellytys työelämässä. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen avulla käynnistetään uudenlainen toimintamalli valmennusyksiköihin. Koulutuksen ja työelämän yhdistäminen työllistämistoimintaan, poikkihallinnollisuus, irti ajatuksesta, että koulutus Tulostettu :54:08

6 6 (15) hankitaan luokkahuoneessa, yhdistetty sosiaali, elinkeino- ja koulutussektorit (erityisohjaus, työllistymisen ja kouluttautumisen esteiden selvittäminen ja ratkominen, työelämä lähellä, tekemällä oppiminen, tutkinnon osa) Halutaan yhdistää työelämälähtöisyys, koulutussektori, kouluttautumisvaatimukset, huomioiden kohderyhmän erityispiirteet: tarvitsevat tukea ja ohjausta työelämävalmiuksiensa lisäämiseen. Alueellisen yhteistyön lisääminen, kunta- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Työpajatoiminnan vaikuttavuuden lisääminen, eteenpäinohjautuvuus paranee. Hankkeella toteutettava toimintamalli halutaan juurruttaa niin toimija- ja aluekohtaisesti kuin valtakunnallisesti osaksi työllistämistoiminnan palvelupolkuihin. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on puutteellinen koulutus tai jotka ovat pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömiä tai osatyökykyisiä. Kohderyhmänä ovat sellaiset henkilöt, joiden työllistymisedellytyksien parantamiseksi tarvitaan osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä ja jotka tarvitsevat matalan kynnyksen ohjausta ja tukea. Toimintamalli antaa lisätyökalun työllistymisen edistämiseen sekä nivelkohtiin, työllistämishankkeesta eteenpäin siirymiseen. Toimintamalli sopii kaiken ikäisille, sellaisille henkilöille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa, joilla on kesken jääneet opinnot tai jotka tarvitsevat ammattitaidon ja osaamisen päivittämistä tai virallisen koulutusjärjestelmän hyväksymän todistuksen osaamisestaan. Koulutuksen alkuun saattaminen, jatkaminen, päättäminen ja päivittäminen. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritykset sekä alueen työllisyyden hoitoon lukeutuvat sidosryhmät ja verkostot. Hankkeen toisena tavoitteena on alueellisen yhteistyön kehittäminen. Hankevalmistelussa on käyty keskusteluja Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimies Maaret Rantolahden kanssa alueellisen yhteistyöverkoston kartoittamisesta. Kontaktointi työpajaverkostoon, alueelliseen välityömarkkinakoordinaattoriin, Turun ohjaamoon (tulev. kohtaamo) sekä Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan hankkeen toteutusaikana yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa tehdään tiivistä yritysyhteistyötä, jonka avulla edistetään sekä eteenpäinohjautuvuutta että yrityssektorin osallistumista työllisyyden hoitoon. Hankitaan yhteistyöyrityksiä, jotka ottavat hankkeessa mukana olevia kohderyhmän henkilöitä työkokeiluun, palkkatukityöhön ja/tai oppisopimukseen sekä tilaavat asiakastöitä, joiden avulla työllistetään hankkeessa mukana olevat henkilöt jakson aikana. Hankkeessa tehdään alueellisesti yhteistyötä myös kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin työllistämistoimijoiden kanssa. Hanke linkittyy osaksi RAY:n valtakunnallista levittämis- ja vakinaistamishanketta, jonka avulla toimintamallia esitellään ja hyviä käytäntöjä edelleenlevitetään. Alueen koulutukseen ja työllisyyden hoitoon linkittyvät tahot: Varsinais-Suomen TE-toimisto, sosiaali- ja terveyssektori, koulutussektori, työpajat, kolmannen sektorin toimijat 6 Toteutus ja tulokset Tulostettu :54:08

7 7 (15) 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Valmentautuja ohjautuu VALOon TE-hallinnon, työllistymispalveluyksikön, oppilaitoksen, työpajojen tai sisäisen palveluohjauksen kautta. Valmentaja ja asiakasarviointiin osallistuva työntekijä haastattelevat valmentautujan, jolloin arvioidaan valmentautujan tilannetta, motivaatiota, kouluttautumisedellytyksiä sekä osaamista ja kerrotaan yksityiskohtaisesti, mistä VALO valmennuksessa on kysymys. Valmentaja kontaktoi TE-toimiston asiantuntijaa, joka tekee päätöksen työkokeilun aloittamisesta. Kohderyhmää sekä ohjaavia tahoja pyritään tavoittamaan kattavasti tiedottamalla hankkeen toiminnasta yksiköiden www-sivuilla, osallistumalla arilaisiin työnhakutilaisuuksiin, tapahtumiin sekä esittelemällä toimintaa eri foorumeilla (tapahtumat, työpajat, oppilaitokset jne.) VALO-jakso on jaoteltu hakeutumis- ja perehdytysvaiheeseen, ammattitaidon hankkimisvaiheeseen sekä ammattitaidon osoittamisvaiheeseen. Liitteessä on eritelty yksityiskohtaisemmin jakson kulku sekä yhteistyötahot jakson eri vaiheisssa. (Liite) Yhteistyön kehittämistavoite saavutetaan hyödyntämällä hankkeen osapuolien olemassa olevia yhetietyöverkostoja ja kehittämällä hankevalmistelussa aloitettua verkostoyhteistyötä. Hankkeen osapuolien yhteistyö pidetään tiiviinä ja jokaisen tahon kontakteja hyödynnetään. Kumppanuusyrityksiä kerätään jalkautumalla ja kontaktoimalla sekä jatkoohjauksen tehostamiseksi että asiakastöiden saamiseksi. Yritysten kanssa solmitaan kumppanuussopimuksia, joissa määritellään yhteistyön laatu. Yritykset voivat tehdä yhteistyötä hankkeen osapuolien kanssa "tilaamalla" töitä, mahdollistaen yritysvierailuja, lahjoittamalla materiaalia tai ottamalla työkokeilijoita, oppisopimuslaisia ja/tai palkkatukityöläisiä yritykseensä. Hankkeen ensimmäiseksi oppilaitosyhteistyökumppaniksi on hankevalmistelun yhteydessä sovittu Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Muut alueelliset oppilaitokset kartoitetaan hankkeen toteutusaikana. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen avulla voidaan ottaa uusi toimintamalli käyttöön. Kohderyhmällä on mahdollisuus työpajajaksonsa aikana saada vaihtoehtoinen kouluttautumisväylä. Asiakkaat saavat mallin avulla koulutuksensa aluilleen, jatkumaan, päätökseen ja/tai osaamisensa päivitetyksi. Tämä lisää työllistymis- ja kouluttautumisedellytyksiä sekä antaa uusia mahdollisuuksia työttömille työnhakijoille. Hankkeen avulla tiivistetään alueellista yhteistyötä monien sektoreiden kanssa sekä kartoitetaan konkreettisesti ja monipuolisesti jatkoväyliä asiakkaiden tehokkaammaksi eteenpäinohjautumiseksi pajoilta. Lyhyen aikavälin tulokset: Kohderyhmä saa käytännönläheistä valmennusta ja mahdollisuuden suorittaa erityisohjauksellisella menetelmällä ammatillisia opintoja. Jatko-ohjautuvuus paranee. Toimintamalli juurtuu osaksi hankkeen osapuolien käytäntöjä. Yhteistyö hankkeen osapuolien sekä sidosryhmien kanssa tiivistyy ja käytännön alkavat muotoutua. Yhteistyöverkosto laajenee. Toimintamallista levitetään tietoa alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Pitkän aikavälin tulokset: Kohderyhmän työllistymisedellytykset kasvaneet: työmarkkinataidot, osaaminen ja ammattitaito ovat parantuneet huomattavasti. Asiakkaat ovat työelämässä tai lähempänä sitä (esim. työkokemus lisääntynyt, palkkatukityössä, oppisopimuksella). Haastavassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia VALO Tulostettu :54:08

8 8 (15) valmennuksen käytännöillä laajasti eri työpajaympäristöissä. Toimintamalli käytössä alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä tehdään yhä tiiviimmin. Työllisyys ja työllisyyden hoito paranee. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen tavoitteena on sisällyttää toimintamalli osapuolien rakenteisiin, osaksi yksikköjen palvelupolkuja ja valmennus toimii hankkeen päättyessä osana pajatoimintoja. Alueellinen ja valtakunnallinen levittämistavoite: toimintamallista tiedetään alueellisesti sekä valtakunnallisesti yhä laajemmin ja se otetaan käyttöön työpajatoiminnoissa. Levittämistyössä mukana RAY:n Seitsemän Valoa -hanke. Tavoitteena löytää vakiintunut rahoitus- ja yhteistyömalli, jonka avulla toiminta sisältyy osaksi sekä kolmannen että julkisen sektorin pajatoimintoja. Hankkeen aikaisista kokemuksista edelleenkootaan materiaalia kaikkien toimintamallia toteuttavien tahojen tueksi. Materiaali antaa tuen toiminnan käynnistämiselle, valmennukselle ja ohjaukselle. VALO -verkosto antaa vertais- ja kehittämistukea kaikille, jotka käynnistävät valmennusmallia pajatoiminnassaan. Hankken toteutusaikana benchmarkin-hankkeena toimii Satakunnan VALO valmennus. Benchmarking edistää laajempaa yhteistyötä sekä vertaisoppimisen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,1 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus ,9 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus Tulostettu :54:08

9 9 (15) 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankkeen kuntarahoituksesta on käyty neuvottelut Raision ja Turun kaupungin kanssa. Liitteenä hankkeen osapuolien sekä yhteistyötahojen kanssa solmitut aiesopimukset sekä Turun kaupungille valmisteltu rahoitus- ja kumppanuuspyyntö. Päätösprosessi kaikkien kuntien osalta on käynnissä ja rahoituspäätökset toimitetaan liitteeksi niiden valmistuttua. Liite Raision ja Raina-säätiön aiesopimuksista toimitetaan myöhemmin. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Varsinais-Suomen VALO valmennus -hanketta on valmisteltu yhteistyössä Satakunnan VALO valmennus hankkeen kanssa (hakemusnumero ). Benchmarkingia jatketaan myös hankkeiden toteutusaikana. Tällä tavalla tuetaan projektihenkilöstön osaamista ja saadaan ammatillista vertaistukea projektihenkilöstölle. Järjestely mahdollistaa vertailukehittämisen sekä parantaa tulosten ja hyvien käytäntöjen leviämistä sekä antaa täsmätietoa, miten mahdolliset ongelmakohdat voidaan välttää tai ehkäistä. Kokemukset, hyvät käytännöt ja hyödynnettävyys rakennerahastokauden ESR-hankkeesta VALO vaihtoehtoinen koulutus (S11283). 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) RAY Seitsemän valoa hanke (3220, C12). Valtakunnallinen toimintamallin levittämis- ja jalkauttamishanke, jossa kartoitetaan erilaisia rahoitusmahdollisuuksia toimintamallin toteuttamiseksi työllistämistoiminnoissa. Hankkeessa työskentelee valtakunnallisesta levittämisestä vastaava vastuukoordinaattori sekä Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan alueen aluekoordinaattorit, jotka vastaavat alueellisesta levittämis- ja kehittämistyöstä. Valtakunnallinen koordinaatioryhmä, joka koostuu eri alueiden kansanedustajista ja asiantuntijoista, vastaa VALO mallin ohjauksesta ja kehittämisestä. Seitsemän valoa -hanke on toteuttanut VALO mallin palvelumuotoiluprosessin, jonka materiaali valmistuu syksyllä 2014 ja on jokaisen toimintamallia toteuttavan yksikön käytettävissä. Materiaali toimii toimintamallin käynnistämisen käytännön tukena. VALO-mallista on tehty myös www-sivut, joita hyödynnetään eri hankkeiden viestinnässä ja markkinoinnissa. VALO-verkosto tarjoaa myös koulutuspäiviä valmentajille, joiden avulla perehdytetään hanketyöntekijät toteuttamaan valmennusta hyvien käytäntöjen mukaisesti heti hankkeen toteutuksen alkaessa. 10 Maantieteellinen kohdealue Tulostettu :54:08

10 10 (15) Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Turun Kunnat Raisio, Turku Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Varsinais-Suomen Sininauha ry ja Raina-säätiö ovat kolmannen sektorin toimijoita, jotka tarjoavat erilaisia työllisyyttä edistävää valmennusta ja kuntoutusta. Raision kaupunki järjestää kunnan tarjoamaa työpajatoimintaa. Hanke mahdollistaa jokaisen yksikön palvelupolkujen kehittämisen omassa organisaatiossaan. Hankkeen avulla mahdollistetaan tiivis yhteistyö sekä vertaiskehittäminen. Sininauhan toimintoihin kuuluu vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta, työllistäminen, verkostotyötä, koulutus- ja tiedotustoimintaa, lapsi- ja perhetyötä sekä muita erikseen kohdennettuja alueita. Toiminta on suunnattu päihde- ja mielenterveysongelmaisille, pitkäaikaistyöttömille, vankilasta vapautuville, tukea tarvitseville perheille, syrjäytyneille ja heidän läheisilleen sekä näiden ryhmien kanssa työskenteleville verkostotoimijoille. VALO valmennus on osa Sininauhan työllistämisen polkua, joka alkaa yhdistyksen harjoittamasta etsivästä nuorisotyöstä ja MaSi-projektista (matalan kynnyksen silta siviiliin), jatkuen esi- pajatoiminnalla. Yhdistyksellä on laajat yhteistyöverkostot eri yhteistyökumppanien välillä, mm. sosiaali-, terveys-, nuorisotyö-, päihde- ja työllistämissektoreilla sekä julkisella sektorilla että järjestökentässä. Myös näitä verkostoja hyödynnetään. Raina-säätiö toimii yksityisenä, yleishyödyllisenä sosiaalipalvelujen tuottajana yhteistyössä viranomaisten kanssa. Säätiön perustavoitteena on kuntouttaa, kouluttaa ja työllistää vajaakuntoisia ja muita vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä. Rainan pääasialliset toiminnot ovat työkyvyn arviointi sekä työelämään valmentavat ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut siten, että ydinprosessina on asiakkaan työllistymiseen tähtäävän kuntoutuksen ja valmennuksen tarjoaminen. Kuntoutusta ja valmennusta toteutetaan todellisten työsuoritteiden kautta, ja siten toiminnassa asiakkaille osoitetaan tosiasiallista työtä. Kuntoutuspalvelujen lisäksi Raina on toteuttanut työhallinnolle toteutettua työvoimapoliittista koulutusta, joka on tukenut Rainan työpajatoiminnan työelämälähtöisyyttä. Säätiön tavoitteena ei ole liiketoiminta, vaan yleishyödyllisten palvelujen toteuttaminen. Keskeisimmät säätiöltä palveluja hankkivat tahot ovat kuntien sosiaalitoimet, työhallinto, sekä alueen oppilaitokset. Raina-säätiö sijaitsee kolmessa eri toimipaikassa (Raisio, Naantali, Turku), joiden eri työpisteissä työpajatoimintaa toteutetaan. Koska eri toimipaikoilla on suuntautumisessaan erilaisia painotuksia, ne muodostavat yhdessä monipuolisen kokonaisuuden, jossa pyritään ottamaan huomioon työpajatoimintaan osallistuvan asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet. Vuonna 2013 Rainan toimintoihin osallistui 148 asiakasta, joista 78 asiakasta osallistui valmentaviin palveluihin. Toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa 64 asiakasta. Jakso päättyi 52 asiakkaalla, joista 28 (53%) sijoittui jakson jälkeen koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Haettavalla hankkeella halutaan käynnistää tutkinnon osien suorittamista mahdollistava toiminta, jolloin saadaan lisätyöväline työllisyyden edistämiseen. Raina-säätiöllä on vankka toiminta ja osaaminen ja hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia resursseja ja osaamista. Raision kaupungissa hoidetaan työllistämistoimintaa kolmessa eri organisaatiossa; konsernihallinnon tukityöllistäminen, aikuissosiaalityön kuntouttava- ja sosiaalinen työllistäminen sekä nuorisotoimen nuorten pajatoiminnat. Raisio kehittää työllistämistoimintaansa ja tavoitteena on tehdä laajempaa yhteistyötä yritysten sekä Tulostettu :54:08