VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2005

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2005 Kaupunginvaltuusto

2

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2005 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS 1. VANTAAN TASAPAINOTETUN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN VALTUUSTON PÄÄTTÄMIEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAUPUNGIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS KAUPUNGIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT SEKÄ KONSERNIRAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnan ja talouden toteutuminen Liikelaitokset Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitussuunnitelman toteutumisvertailu (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Vantaan kaupungin tuloslaskelma Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Vantaan kaupungin tase Vantaan kaupungin konsernitase III LIITETIEDOT Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat IV LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA V TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ VI KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS...241

4

5 1 I TOIMINTAKERTOMUS

6 2

7 1. VANTAAN TASAPAINOTETUN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN 3 Vantaan kaupungin strategiset tavoitteet vuodelle 2005 on koottu kaupungin tuloskortille. Näistä on johdettu valtuuston hyväksymät 35 sitovaa tavoitetta. Tärkein tavoite on ollut ja on edelleen talouden vakauttaminen. Tämä on vuoden 2005 aikana kiteytetty lauseeseen: "Vuonna 2008 kaupungin tulos on vähintään 1 miljoona euroa positiivinen." Vuoden 2005 tuloslaskelman mukaan taloustilanne parani asetetun tavoitteen mukaisesti ja oli jopa vähän positiivisempi. Tämä toteutui, koska kaupungin onnistui nostaa tuottavuuttaan yli yhden prosentin, joka oli asetettu tavoitteeksi ja siten vähentämään käyttötalousmenojen kasvua. Kun saman aikaisesti verorahoituksen kasvu oli 7,7 prosenttia, ilman veronkorotusta 4,6 prosenttia tapahtui muutos taloudellisesti parempaan suuntaan. Ansiotulovähennysten korotus kunnallisverotuksessa vähensi noin 4,4 miljoonalla eurolla kaupungin verotuloja, joka kompensoitiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korottamalla. Verorahoituksen kasvu parani valtionosuuksien kasvun myötä. Edunvalvonnalle asetettu tavoite toteutui ja nosti Vantaan valtionosuusasiat valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Vuoden 2005 valtionosuustiedoilla laskettuna Vantaa sai 47,6 euron/asukas (8,8 miljoonaa euroa) lisäyksen valtionosuuksiin vuoden 2006 alusta voimaan tulevissa valtionosuusjärjestelmän tarkistuksissa. Tosin varsinainen valtionosuusuudistus kuihtui suhteellisen vaatimattomaksi. Investoinneille on asetettu 80 miljoonan euron vuotuinen katto vuosille Investointipaineet TA 2005 laatimisen aikana nosti määrärahavaraukset sataan miljoonaan. Vuoden 2005 lopullinen investointitaso on kuitenkin vain vähän yli 80 miljoonaa euroa. Tämä ja käyttötalouden menojen kasvun pieneneminen vähensivät kaupungin lisävelkaantumisen 55,8 milj. euroon, joka summa on sinänsä vielä aivan liian suuri, koska velkaantuminen pitää saada kokonaan pysäytetyksi. Vantaan elinkeinopolitiikkaa voidaan pitää onnistuneena ja tuloksellisena viime vuosina. Vantaan työpaikkamäärä on kasvanut runsaalla kahdella tuhannella työpaikalla vuosittain kohdentuen erityisesti Aviapolisalueille. Vuonna 2005 uusia toimitiloja valmistui lähes k-m 2. Työpaikkakasvu ja yritysten myönteinen tuloskehitys heijastuvat vihdoin myös viimeisiin yhteisöveron jako-osuuslaskelmiin Vantaan osuutta kohottavasti. Palveluverkkoa koskevat talousarviotavoitteet on aloitettu ja osittain toteutettu palveluverkkotoimikunnan työn pohjalta. Tarkistukset koskivat sosiaali- ja terveysasemia, neuvoloita, päiväkoteja, suun terveydenhuoltoa, vanhusten palvelutaloja, peruskouluja ja yhteispalveluverkkoa. Lukioverkon kaupunki on uusinut vaiheittain jo aiemmin. Palveluverkkojen tarkistustyö on jatkuvaa ja painottuu tulevaisuudessa myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyön suuntaan ml. raja-alueilla tehtävä palveluyhteistyö.

8 4

9 2. VALTUUSTON PÄÄTTÄMIEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5

10 6

11 7 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 1 Kriittinen menestystekijä Hallittu kaupunkikasvu Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Kaupunki luo rakentamisedellytykset noin 2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja käyttää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Tuotettu rakennusoikeus TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Olavi Honko R a p o r t o i n t i Vuoden 2005 aikana hyväksytyissä asemakaavoissa on uutta asuntojen rakennusoikeutta noin kerrosneliömetriä, mikä vastaa runsaan kahden tuhannen asunnon tuotantoa. Em. rakennusoikeudesta on valtaosa keskuksissa ja Aviapolis-alueella. Koska Tammisto 3 ja Pakkala 5 asemakaavan toteuttaminen eteni tavoitetta nopeammin, kunnallistekniikan kokonaisvalmius tavoitteen mukaisen asuntotuotannon toteuttamiseen täyttyi vaikka Pakkala 3 B:n aloituksen viivästymisestä ja Hiekkaharju 5 asemakaavan viivästymisestä johtuen näillä alueilla ei tavoitetta saavutettu. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

12 8 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 2 Kriittinen menestystekijä Hallittu kaupunkikasvu Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Asuntotuotannosta noin 40 prosenttia on pientalovaltaista tuotantoa, mikä sisältää tiiviin kaupunkimaisen pientalorakentamisen. Tuotettu rakennusoikeus TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Olavi Honko R a p o r t o i n t i Vuoden 2005 aikana syntyneestä uudesta asuntojen rakennusoikeudesta noin k-m2, eli 39% on pientalojen rakennusoikeutta, josta suurin osa tiivistä ja matalaa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

13 9 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 3 Kriittinen menestystekijä Tuloksellinen elinkeinopolitiikka Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Elinkeinopolitiikka tuottaa jatkuvasti uusia työpaikkoja. Keskeinen osa elinkeinopolitiikkaa ovat Vantaan Hitechohjelma ja Leija yrityspalvelukeskuksen antamat pksektoripalvelut. Vantaan Hitech-ohjelma ja muu kehittäminen. Raportoidaan tehtyjä kehittämistoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Olavi Honko R a p o r t o i n t i Vantaan Hitech ohjelmalle asetettu tavoite on toteutunut sekä rahoituksen että toiminnan osalta. Kaupungin vaatimus oli, että vuosien aikana Hitech ohjelmassa syntyy hankkeita kaikkiaan 3.5 milj. eurolla. Hankkeita oli olemassa 6 milj. eurolla. Hankkeiden rahoittajina olivat yritykset, Uudenmaan liitto, Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriö, TE keskus ja Euroopan Unioni. Hankkeita oli noin 25 ja niihin osallistui noin 200 yritystä. Yritysten foorumit sekä yritysten kanssa yhteistyössä luodut kehittämisalustat jatkavat toimintaansa uuden ohjelmakauden aikana. Kaupunginhallitus päätti jatkaa Hitech ohjelmaa vuosina Kaupunki on mukana myös Culminatumin osaamiskeskusohjelmien toteuttamisessa. Seudullinen kehittäminen. Vuoden aikana valmisteltiin Pks:n yhteinen elinkeinostrategia, jonka Pks -neuvottelukunta hyväksyi Helsingin seudun innovaatiostrategian toteuttaminen on aloitettu. Green Net Finland ry. on vuoden aikana vahvistanut asemaansa kansallisena ympäristöalan verkostona toteuttaen useita vientiä ja liiketoimintaa edistäviä hankkeita. Leija on vakiinnuttanut asemansa yritysneuvonnan palvelupisteenä Vantaalla ja kehittänyt palvelukonseptia yhteistyössä Uudenmaan TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n ja Leija -toimijoiden kanssa. Tulosten seuranta: Toimipaikkatiedot ja tiedot syntyneistä työpaikoista: Vantaan työpaikat lisääntyivät 2500:lla vuonna Vireillä on tietojen hankkiminen neljännesvuosittain tehtävästä otospohjaisesta työvoimatiedusteluaineistosta, jolloin viive olisi vain muutama kuukausi. Vuoden 2006 aikana tämä järjestelmä alkaa toimia. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

14 10 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 4 Kriittinen menestystekijä Tuloksellinen elinkeinopolitiikka Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Edistetään pääradan varren ja Itä-Vantaan työpaikkojen kehittymistä. Raportoidaan tehtyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Olavi Honko R a p o r t o i n t i Vuosaaren sataman vaikutuksia selvittänyt Vuolog-projektin loppuraportti valmistui syksyllä. Projektin yhteydessä on tarkasteltu mm. Hakkilan yritysaluetta seutulogistiikan kannalta tavoitteena selvittää minkälaiselle yritystoiminnalle alue parhaiten soveltuu. EU:n osarahoittama PK-Urbanhanke hyödyntää Hakkilan alueen huomattavaa sijaintipotentiaalia lentokentän ja Vuosaaren sataman välimaastossa. Hanke on perustanut temaattisia yritysverkostoja miniklustereita, joiden kautta a) alueelle luodaan kiinnostava yritysalueprofiili (vrt. Aviapolis), b) selvitetään alueen kykyä kansainvälistyä ja myydä palveluja Pietarin markkina-alueelle sekä c) tutkitaan mahdollisuutta käynnistää paikallinen alihankintaverkosto. Verkostoihin sitoutuneille yrityksille tuotetaan yhteinen Hakkilan alueen markkinointiviestintäsuunnitelma sekä muita tarvittavia selvityksiä. Lisäksi hanke kartoittaa vuoden 2006 aikana työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä alueen yritysten kannalta. Työperäisestä maahanmuutosta laaditaan erillinen raportti. Alueiden (Jokiniemi, Hakunila, Koivukylä, Korso) fyysistä suunnittelua on jatkettu ja markkinointiin panostettu. Jokiniemen markkinointia on lisätty. Aluetta on markkinoitu erityisesti työpaikkavaltaisille rataa hyödyntäville yrityksille. Hakunilan/Porttipuiston kaupallinen alue on rakenteilla ja uuden kaupallisen keskuksen suunnittelu käynnissä. Koivukylän alueella Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy osti vanhan asuntovaunutehtaan tilat pk -sektorin tarpeisiin. Nykyisen tehdashallin muutostyöt ovat käynnissä ja yhteismarkkinointia suunnitellaan. Koivukylässä on vireillä kaupallisia hankkeita. Mikkolan teollisuusalueen laajennusalueelta on myyty tontteja ja markkinointia jatketaan. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on pyritty varmistamaan työpaikka-alueiden säilyminen yleiskaavassa ja näin ollen myös uusien työpaikkojen syntyminen. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

15 11 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 5 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Keskittyminen peruspalveluihin Palvelujen ja toimintojen priorisointi Toiminta priorisoidaan siten, että asukkaat saavat välttämättömät palvelut. Priorisointi tehty (SIVI) Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen määrittely tehty, priorisointi aloitettu. Peruspalvelujen määrittelyn ja priorisoinnin tilanne (kaikki toimialat) TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtaja R a p o r t o i n t i Sosiaali- ja terveystoimi:peruspalvelujen rajoja on haettu lukuisilla yksittäisillä lautakunnan päätöksillä. Toimiala on laatinut tuottavuusohjelman, jonka mukaisilla tuottavuuden tehostamistoimenpiteillä asukkaille pyritään takaamaan riittävä palvelutaso toimintakustannusten noususta huolimatta. Priorisointia toteutettu toimialan tuottavuusohjelmassa. Sivistystoimi: priorisointi tehty toimialatasolla ja myös eri tulosalueilla tehty Perusopetuksessa esim.: Erityisopetusselvitys ja toimenpide-ehdotukset tehty Ryhmäkokoja kasvatettu taloudellisista syistä -> opettajien määrä vähenee Koulunkäyntiavustajien määrää vähennetty taloudellisista syistä Oman äidinkielen opetusta vähennetty huomattavasti Uskontojen opetusryhmien järjestelyjä tehostettu Nuorisopalveluissa priorisointia tehdään kehittämistyön yhteydessä. Peruspalvelut määritelty. Lähipalvelut määritelty kehittämistyön yhteydessä. Liikuntapalvelut on huolehtinut käyttösuunnitelman mukaisesti palvelujen ja liikuntapaikkojen tarjonnasta. Tuotantopalvelut: Tuotantopalvelujen toimiala priorisoi toimintojaan tiiviissä yhteistyössä palvelujaan käyttävien toimialojen kanssa. Toimiala on laatinut tuottavuusohjelman, jonka mukaisesti toimialan toiminnan, taloudenhallinnan ja tuottavuuden tehostamistoimenpiteillä pyritään ylläpitämään kohtuullinen palvelutaso tuotantokustannusten noususta huolimatta. Maankäyttö ja ympäristö:toimialan toiminnot ovat pääosin viranomaistehtäviä. Toimialan tuottavuusohjelman mukaisilla tuottavuuden tehostamistoimenpiteillä asukkaille taattiin käyttösuunnitelman mukainen palvelutaso toimintakustannusten noususta huolimatta. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

16 12 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 6 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Keskittyminen peruspalveluihin Varhainen puuttuminen Toimenpiteet palvelujärjestelmän tasapainottamiseksi Kriittisessä elämäntilanteessa olevien lasten ja nuorten ongelmien tunnistaminen ja nopea reagointi niihin. Vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainottaminen. Yhteistyö kuntoutustyöryhmän kanssa ja kriisityön kautta hoidettujen tapausten määrä. (SIVI) Lastensuojelun prosessien tehostaminen. 75-vuotta täyttäneiden osuus eri palvelumuodoissa ja vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainottamiseksi tehdyt toimenpiteet. (SOSTER) TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Aulis Pitkälä ja Ossi Savolainen R a p o r t o i n t i Sosiaali- ja terveystoimi: Vanhusten palvelujen toiminnallinen tavoite on vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapaino. Tavoitteen mukaan 75 vuotta täyttäneistä tulisi sijoittua pitkäaikaiseen terveyskeskushoitoon enintään 1 %, vanhainkotihoitoon enintään 5 %, tehostettuun palveluasumiseen enintään 4 % ja muuhun palveluasumiseen säännöllisesti palveluja saavia 3%. Edellä mainittujen palvelujen kokonaiskattavuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä oli syyskuun lopussa 12,2 %, mikä on 0,8 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kattavuus oli terveyskeskussairaalassa 0,9 %, vanhainkodeissa 4,5%, tehostetussa palveluasumisessa 4,5 % ja tavallisessa palveluasumisessa 2,4 %. Omat lastensuojelulaitokset ovat toimineet 100 %:n käyttöasteella, mutta sijoitustarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan kaikilta osin riittävästi. Kaikille nuorille on pystytty järjestämään jälkihuollollinen tuki. Kuusikkovertailussa palvelujen laadun ja kustannusvertailun osalta Vantaa osoittautui edelläkävijäksi perhekuntoutustoiminnan tehokkuudessa ja laadun kehittämisessä valtakunnallisesti. Lastensuojelussa on meneillään rakennemuutos, jossa pyritään varhaisempaan reagointiin huostaanottojen määrän vähentämiseksi. Sivistystoimi: Rakenteet olemassa siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen. Kuntoutusryhmä antanut hyvät toimintaohjeet perusopetukselle, mutta on rajoittanut uusien asiakkaiden ottamista; koulupsykologit ovat osallistuneet kuntoutusryhmän työhön peruskoulun oppilaiden osalta. Perusopetuksessa perustaitoseulat käytössä Nivelvaiheiden yhteistyötä kehitetään: osallisuushanke, alueellinen yhteistyö päivähoidon kanssa. Liikuntapalvelut on tarjonnut ohjattuja palveluja myös ikääntyville. Nuorisotyöntekijöiden ja erityisnuorisotyöntekijöiden saatavuutta parannettu: katupartiointia ja nuorisotilojen aukioloaikoja lisätty. Työ painottuu entistä enemmän lasten ja nuorten vapaa-aikaan. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

17 13 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 7 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Keskittyminen peruspalveluihin Toisen asteen koulutuspaikkojen riittävyys Toisen asteen aloituspaikat: Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärä on 1116 eli 48 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lukumäärä on 844 eli 36 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Aloituspaikkojen määrä / perusopetuksen päättävä ikäluokka (%) TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Aulis Pitkälä R a p o r t o i n t i Lukion aloituspaikkoja 48 %:lle ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja 41 %:lle. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

18 14 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 8 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Keskittyminen peruspalveluihin Toinen mahdollisuus Nivelvaiheiden yhteistyö: Toisen mahdollisuuden antaminen koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille: * Lisäopetusta järjestetään perusopetuksen päättäneille opiskelijoille, jotka eivät pääse opiskelemaan toisen asteen koulutukseen. * Nuorille maahanmuuttajille järjestetään perusopetusta täydentävää ja työelämään valmistavaa koulutusta Vasama -projektin kautta. * Perusopetuksen päättäneiden jälkiseurantaa kehitetään niin, että edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneiden sijoittuminen jatko-opintoihin seuraavana syksynä tiedetään. * Työpajapaikkoja järjestetään. Ryhmien määrä enintään vuoden 2004 tasolla (9 opetusryhmää) 35 opiskelupaikkaa vuodessa (Vasama) Seurantajärjestelmä luotu 320 työpajapaikkaa (aloituspaikkaa) TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Aulis Pitkälä R a p o r t o i n t i Lisäopetusta järjestetty niille, jotka eivät ole saaneet toisen asteen opiskelupaikkaa Opiskelun aloitti syksyllä 2005 yhteensä 144 perusopetuksen päättänyttä nuorta. Nuorille maahanmuuttajille 35 opiskelupaikkaa Vasama-projektissa Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisen seurantajärjestelmän kehittäminen on aloitettu oppilaan ohjauksen hankkeessa ja osallisuushankkeessa. Työ jatkuu. Työpajatoiminnassa on aloittanut 380 nuorta. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

19 15 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 9 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Tehokas ja toimiva palveluverkko Toiminnan tehokkuus Lähipalvelujen määrittely Tarkistetaan sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot vastaamaan vähentyneitä taloudellisia mahdollisuuksia ja kaupungin tulevaa kehitystä. Selvitys tehty ja toteuttaminen aloitettu. (SIVI) Lähipalveluna annettavat palvelut ja lähipalvelun kriteerit määritelty. (SOSTER) TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Aulis Pitkälä ja Ossi Savolainen R a p o r t o i n t i Sosiaali- ja terveystoimi: Palveluverkkoselvitys, jossa mm. määriteltiin lähipalveluina annettavia palveluja, tehty toimialalla ja selvitystä jatkettiin luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän avulla. Selvitysten johtopäätösten toimeenpano käynnissä. Sivistystoimi: Kouluverkkoselvitykseen liittyvät päätökset tehty, toteuttaminen aloitettu. Kulttuuripalveluissa tarkistus tehty, osasta tiloja luovuttu. Liikuntapalvelujen palveluverkkoa karsittu. Nuorisopalveluiden palveluverkkoa supistettu. Lähipalveluita määritelty. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

20 16 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 10 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Tehokas ja toimiva palveluverkko Valmistus- ja palvelukeittiöiden optimaalinen suhde Ruokapalvelujen palveluverkon kehittäminen sovitetaan yhteen koulujen ja päiväkotien palveluverkkojen kehittämisen kanssa. Kustannustehokkuus, asiakaspalaute TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Tapio Maljonen R a p o r t o i n t i Valmistuskeittiötä on 77 ja palvelukeittiöitä on 107. Valmistuskeittiöiden määrä vähenee sitovien tavoitteiden mukaisesti. Ruokapalvelut sopeuttaa toimintansa kouluja päiväkotiverkkoselvityksen mukaan. Henkilöstöntarve mitoitetaan toteutuneiden suoritteiden mukaan. Henkilökunnan yhteiskäyttöä pienissä päiväkodeissa lisätään mahdollisuuksien mukaan. Tilanne : Valmistuskeittiöiden lukumäärä oli 75 ja palvelukeittiöiden 120. Valmistuskeittiöiden määrä väheni yli suunnitellun. Palvelukeittiöiden laskennallista lukumäärää lisäsi tarkempi kohdekohtainen laskenta. Todelliset keittiömuutokset toteutuivat suunnitellun mukaisesti. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

21 17 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 11 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Tehokas ja toimiva palveluverkko Yhteispalvelupisteiden määrä Selvitetään yhteispalvelujen palveluverkon laajuus ja toimivuus. Tilannekatsaus toimivuudesta TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Katariina Poskiparta R a p o r t o i n t i Asukaspalvelut: Yhteispalvelun toimipaikkojen lukumäärä on vähennetty viiteen toimipaikkaan alkaen , yhdessä toimipaikassa toimivat sekä Tikkurilan yhteispalvelu että Svensk samservicelucka.toimintaa jatkavien viiden toimipaikan sijainti ja käytettävissä olevat henkilöstöresurssit turvaavat asiakkaiden palvelujen saatavuuden. Yhteistyömuotoja kirjaston kanssa kehitetään edelleen. Toimipaikkojen aukioloajat on yhtenäistetty ja pidennetty alkaen. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

22 18 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 12 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Tehokas ja toimiva palveluverkko Kannattava ja kilpailukykyinen palvelujen järjestämistapa Selvitetään elintarvike- ja ympäristölaboratorioiden seudullinen yhteistyömalli. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle laadittu selvitys ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Tapio Maljonen R a p o r t o i n t i Helsingin ja Vantaan laboratorioiden yhteistyöstä on valmistunut loppuraportti Raportissa päädyttiin siihen, että yhden laboratorion malli pääkaupunkiseudulla olisi nykyistä selvästi kustannustehokkaampi ja kilpailukykyisempi vaihtoehto. Koko tutkimustoiminta siirrettäisiin Helsingin laboratorioon, Vantaan laboratorio lopetettaisiin, Vantaalle Leijaan perustettaisiin laboratorion sivutoimipiste näytteiden vastaanottoa ja asiakaspalvelua varten ja Vantaan laboratorion henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä Helsinkiin. Säästö muodostuisi sekä henkilö- että tilasäästöistä. Toimenpide-ehdotuksena esitettiin, että kaupungeissa tehtäisiin poliittiset päätökset valittavasta yhteistyömallista jatkovalmistelua varten. Raportti on käsitelty PKS- toimialayhteistyöryhmän kokouksessa , tuotantopalvelulautakunnassa , kaupunginhallituksen iltakoulussa , pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa sekä pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa , joka oli kokouksen täytäntöönpanokokous. Kaupunginjohtajien kokouksessa päätettiin kehottaa teknisen toimen toimialajohtoa huolehtimaan asian jatkovalmistelusta ja laatimaan kaupunginjohtajille selvitys kehittämishankkeen toteuttamiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Talousarviovuoden 2006 sitovaksi tavoitteeksi nro 20 on kirjattu: Selvitetään mahdollisuudet ja edellytykset yhdistää Helsingin ja Vantaan laboratoriot pääkaupunkiseudun laboratorioksi siten, että toiminta voi alkaa vuoden 2008 alussa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

23 19 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta Tavoitekortti 13 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Investointitason alentaminen Investointien määrä Investoinnit ovat yhteensä enintään 80 milj. euroa vuonna Investointiohjelman toteutuminen TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja R a p o r t o i n t i Investointiohjelma jouduttiin hyväksymään talousarviota tehdessä huomattavasti yli 80 miljoonan euron suuruisena, 101,1 milj euroa, koska silloin ei vielä ollut valmiuksia leikata investointiohjelmaa tarpeeksi. Sitä on tehty menneen vuoden aikana ja toteuma on onnistettu painamaan 82,9 miljoonan euroon. Tavoite on siis lähes toteutunut. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

24 20 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Rakenteet ja prosessit Tavoitekortti 14 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Luovaa verkostoitumista Kehittämisprojektien tulosten hyödyntäminen Hyödynnytetään jo tehdyt kehittämispanokset ja huolehditaan kehittämisprojektien näkyväksi tekemisestä. Parhaat käytännöt osaksi toimintaa. (SIVI) Kehittämishankerekisterin sisällön kehittäminen, hyvien käytäntöjen esittelyt. (SOSTER) Projektitoiminnasta, innovaatiostrategiasta ja kaupunkiprofessuureista saadut hyödyt (kaikki toimialat) TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtaja R a p o r t o i n t i Sosiaali- ja terveystoimi:sosiaali- ja terveydenhuollossa on käytetty omaa kehittämishanke-rekisteriä ja kaupungin projektinhallintaohjelman käyttöönottoa on toteutettu. On järjestetty tilaisuuksia hyvien käytäntöjen esittelylle. Sivistystoimi: ESTVA Interreg hanke yhteistyökumppaneina Viro ja eri hallintokunnat Join EHV -projektissa kehitetyt mallit toimivat käytännössä Taikalamppu-projektissa kehitetyt lastenkulttuurin mallit toiminnassa (koulut, päiväkodit, perheet) VASAMA hankkeessa kehitettyjen toimintatapojen jatkumisen turvaaminen projektin päättyessä. Nuorten maahanmuuttajien valmistavan ja peruskouluopetuksen siirtyminen Aikuisopistoon on toteutettu. Kirjasto- ja tietopalvelut: Urban-ohjelman Lähiön tietotupa -hankkeen sekä opetusministeriön rahoittamien Verkkotaitajat- ja Tiedonhallinnan ja e-osaamisen koulutusohjelman tuloksia hyödynnetty henkilöstön osaamisen ja palvelujen kehittämisessä. Nuorisopalvelut: kehittämisprojektin tuloksia on jo siirretty toimintaan; parhaita käytäntöjä on siirretty osaksi pysyvää toimintaa mm. ESR:n rahoittamien työpajaprojektien osalta ja hankkeita on tehty näkyväksi; projekteja ja projektirahoitusta hyödynnetään laajasti toiminnan kehittämisessä, projektit ovat strategialähtöisiä. Liikuntapalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttamista varten perustettu ohjausryhmä on aloittanut toimintansa.ohjatun liikunnan kehittämisen suunnat määritelty. Tuotantopalvelut: Tuotantopalvelujen toimiala osallistuu omaan toimialaansa liittyviin kehittämishankkeisiin sekä seuraa tiiviisti kaupungissa käynnissä olevia kehityshankkeita ja pyrkii hyödyntämään niistä saatavia tuloksia omassa toiminnassaan. Toimiala osallistuu PKS-neuvottelukunnan strategisiin hankkeisiin katujen hoidon, kiinteistöjen hoidon, varikko- ja tukikohtatoiminnan sekä elintarvike- ja ympäristölaboratoriotoiminnan osa-alueilla. Maankäyttö ja ympäristö:toimialaa koskevien ja sivuavien kehittämisprojektien tuloksia pyrittiin hyödyntämään optimaalisesti ja samalla huolehtimaan projektien näkyväksi tekemisestä. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

25 21 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Rakenteet ja prosessit Tavoitekortti 15 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Palvelujen tuotantostrategian jalkauttaminen Hankinta- ja tuotantosuunnitelmat Hankintaosaaminen Laaditaan ensimmäiset lautakunta- tai johtokuntakohtaiset palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmat. Suunnitelmista seuraavat keskeiset vaikutukset nykyiseen toimintaan. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtaja R a p o r t o i n t i Sosiaali- ja terveystoimi: Hankinta- ja tuotantosuunnitelma on tehty. Sivistystoimi: Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmat tehty. Tuotantopalvelut: Hankinta- ja tuotantosuunnitelma on hyväksytty TUPALA:ssa ( 7). Tuotantosuunnitelmaa toteutetaan jatkuvana prosessina. Maankäyttö ja ympäristö: KALA:ssa 1.6. ja YLA:ssa hyväksyttyä hankinta- ja tuotantosuunnitelmaa toteutetaan jatkuvana prosessina. Keskushallinto: Kaikki keskushallinnon tulosalueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmansa ja ne on hyväksytty liikelaitosten johtokunnissa tai kaupunginhallituksessa Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmat ovat jäntevöittäneet suunnittelua ja eri tuotantotapojen hahmottamista. Kaikissa toimialojen navigoinneissa on navigoitu myös palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmat. Hankintaosaamista kaupungissa on kohennettu palkkaamalla kaupunkiin kaksi hankintaasioihin keskittyvää lakimiestä, toinen sosiaali- ja terveystoimeen, toinen hankintakeskukseen. Eri toimialojen hankinta-asioita hoitavat lakimiehet ovat perustaneet ns. hankintaprosessityöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti mm. valmistellakseen kaupungille uudet yleiset hankintaohjeet. Pääkaupunkiseudun yhteiseen, lokakuussa aloitettuun hankintakoulutuksen sarjaan on osallistunut Vantaalta satakunta henkilöä. Lisäksi Espoon ja Vantaan hankintakeskukset ovat järjestäneet kolme yhteistä koulutuspäivää. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.

26 22 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Talousarvio 2005 Rakenteet ja prosessit Tavoitekortti 16 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Sitova tavoite Menettelytapa, mittarointi Palvelujen tuotantostrategian jalkauttaminen Seudullinen palvelu- ja hankintayhteistyö Kartoitetaan Vantaan osalta mahdollisia seudullisia palveluja hankintayhteistyön muotoja. Kartoituksen tilannekatsaus. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtaja R a p o r t o i n t i Sosiaali- ja terveystoimi: Kartoitusta tehty ja yhteisistä palveluista sovittu pääkaupunki-seudun sosiaali- ja terveysjohtajien ryhmässä. Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä asiakkailta tiedusteltiin halukkuutta käyttää muiden kuntien palveluita. Sivistystoimi: Koulunkäynti yli rajojen -periaatteet sovittu perusopetuksessa Kirjastossa toteutettu seudullinen HelMet-kirjastojen musiikkiaineiston hankinnan kilpailutus sekä hankintasopimus; aineiston hankintaprosessin yhtenäistäminen käynnistynyt Vapaa-ajan tulosalueet neuvottelevat säännöllisesti pääkaupunkiseudun yhteistyöstä. Tuotantopalvelut: Tekniset tuotantopalvelut kehittävät seudullista palvelujenhankinta-yhteistyötä osallistumalla PKS-neuvottelukunnan strategisiin hankkeisiin katujen hoidon, kiinteistöjen hoidon sekä varikko- ja tukikohtatoiminnan osa-alueilla. Liukkauden torjunnassa käytettävä vuorisuola hankitaan yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa. Ruokapalvelut osallistui Elpro- hankkeeseen, jossa tutkimus- ja kehittämiskohteena oli tilaustoiminnan ja tavaratoimitusten tehostaminen pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvissa asiakas- toimittajasuhteissa. Projektiin osallistuivat Valio, Heinon Tukku, Kespro, Saarioinen, Tapiolan leipomo, Wihuri, Atria sekä Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit. Maankäyttö ja ympäristö: Toimiala kehitti seudullista palveluhankintayhteistyötä osallistumalla PKSneuvottelukunnan strategisiin hankkeisiin katujen hoidossa ja tukikohta-toiminnassa. Keskushallinto:Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyötä on tehty PKS:n neuvottelukunnan toimenpideohjelman mukaisesti. Yhteistoiminnasta laadittu raportti ehdotettuine toimenpiteineen on hyväksytty PKS-neuvottelukunnassa Yhteistyön osa-alueina on työstetty mm. yhteinen kilpailutuskalenteri, sovittu yhteiskilpailutuksia ja aloitettu yhteisten asiakirjojen laatiminen. Lisäksi on laadittu hintavertailuja kaupunkien kesken sekä aloitettu hintaseurannan kehittäminen. Pääkaupunkiseudun hankintakoulutuksen sarja aloitettiin lokakuussa. PKS-kaupunginjohtajat päättivät joulukuussa, että yhteishankintayksikön perustamista valmistellaan siten, että se voisi aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui.