PARI & PERHE VÄESTÖLIITTO ELÄMÄ KANTAA! { 2/2014: IHANA, RAASTAVA NUORUUS } PARI & PERHE 2/2014 / IHANA, RAASTAVA NUORUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARI & PERHE VÄESTÖLIITTO ELÄMÄ KANTAA! { 2/2014: IHANA, RAASTAVA NUORUUS } PARI & PERHE 2/2014 / IHANA, RAASTAVA NUORUUS"

Transkriptio

1 VÄESTÖLIITTO PARI & PERHE ELÄMÄ KANTAA! { 2/2014: IHANA, RAASTAVA NUORUUS }

2 PÄÄKIRJOITUS KUVA TERO PAJUKALLIO Ritva Åberg VÄESTÖLIITTO Pari&Perhe-lehti 2 Nuoret elämässä eteenpäin vaikka välillä koheltaen T ämän Pari&Perhe-lehden teemana ovat nuoret. Tarkastelemme siinä nuorten elämää ja haasteita eri kanteilta. Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan jokainen on oma yksilönsä. Kenellä elämä pyyhkii paremmin, kuka taas ei tahdo saada elämänsyrjästä kiinni. Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista elää laadukkaammin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Tuore lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kannustaa tämän lehden haastattelussa nuoria uskomaan itseensä, elämä kantaa. Nuoret saavat olla oma itsensä, haaveilla maailmasta ja lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin. Maailma on heille avoin, hän sanoo. Tuomas Kurttila muistuttaa myös, että nuoret kaipaavat rohkaisua, kannustusta ja rehellisyyttä. Nuorten on pidettävä unelmistaan rohkeasti kiinni. Tässä numerossa kerromme Metropolian ammattikorkeakoulun 3D- opiskelijoista, jotka ovat voineet toteuttaa unelmansa. Näille nuorille harrastuksesta on muotoutunut unelma-ammatti. Heistä on kasvanut uuden sukupolven pelintekijöitä. Innostuneisuus ja yhteistyöhalu ovat avanneet heille vahvan työuran. Elämä kantaa onnistumisien ja itseensä uskomisen myötä. Myös Väestöliitto kiinnittää huomiota EU-vaaliohjelmassaan nuorten pärjäämiseen. Se painottaa, miten nuoruusiässä jokainen vuosi on tärkeä nuorten elämälle ja tulevaisuudelle. Lähes joka neljäs eurooppalainen nuori on vailla työtä. Nuorilla on oltava riittävästi palveluja ja asiallista tietoa, jotta he voivat rakentaa itselleen turvallisen tulevaisuuden. Tulevaisuuteen luottavat, hyvin koulutetut nuoret ovat yhteiskunnallinen ja taloudellinen voimavara ja paras tae rauhanomaiselle kehitykselle. EU:n suositteleman nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle vuotiaalle nuorelle työttömälle neljän kuukauden sisällä työpaikka, oppisopimus, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Toistaiseksi tähän tavoitteeseen ei ole päästy, erityisesti Lapissa nuorten työllisyystilanne on kehno. Osa nuorista on todella eksyksissä elämänsä suunnasta. Tutustuimme Hämeenlinnassa toimivaan Ankkuri-tiimiin, joka tulee hätiin ja pysäyttää nuoren ilkivallan tekijän tai näpistelijän sekä ravistelee vanhemmat hereille. Tiimiin kuuluu poliisi, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä osa-aikainen nuorisotyöntekijä. Ankkurin ajatus on varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat pahenevat. Moni nuori onkin ottanut opikseen ja rötöstelyt ovat jääneet Ankkurin lykättyä pelastusveneen vesille. Ankkuri-toiminnan soisi leviävän mahdollisimman laajasti muihinkin kuntiin. Ei unohdeta nuoren rohkaisua ja kannustusta. Kerrotaan, että sinä kelpaat, olet riittävän hyvä. Nuoruus on löytöretki aikuisuuteen. Välillä ehkä koheltaen mutta silti, elämä kantaa. Toimituspäällikkö PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Åberg ULKOASU Mirkka Hietanen TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj.), Matleena Aitasalo, Lassi Lainiala, Elina Nurminen, Jussi Pekkola, Jaana Syrjälä, Ritva Åberg TOIMITUS Kalevankatu 16 A, PL 849, Helsinki, Puh , etunimi. vaestoliitto.fi, perhe-lehti KANSIKUVA Rhinoceros Oy KUSTANTAJA Väestöliitto ry., TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUSTILAN VARAUKSET PAINOS kpl, ISSN X (Painettu), ISSN (Verkkolehti), ilmestyy neljä kertaa vuodessa, kahdeksas vuosikerta, Aikakauslehtien Liiton jäsen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa Seuraava Pari&Perhe-lehti ilmestyy teemalla Parit ja suhteet.

3 KUVA TIMO RAUNIO 4 18 KUVA JYRKI LUUKKONEN KUVA ANTTI MÖLLER NUORET 4 Rohkaisua, kannustusta ja rehellisyyttä Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kannustaa nuoria uskomaan itseensä. 8 Ankkuri pysäyttää nuoret rötöstelijät Ankkuri-tiimi saa usein myös vanhemmat ryhdistäytymään kasvatusasioissa. 12 Nuoret pelintekijät Nuoret pyrkivät innokkaasti pelialalle, josta voi löytyä unelma-ammatti. 16 Kun kondomista tehtiin luottotavara Kumita. Kun on sen aika valistuskampanja tarjoaa tietoa kondomista. 19 Tosi, epätosi kuva Poikien kiinnostus omaan ulkonäköön on lisääntynyt ja luo paineita. 21 Mikä 8-luokkalaisia poikia kiinnostaa? Love-messuilla tietoa seurustelusta, seksistä ja omasta kehosta. PERHE 22 EU-vaalit ovella Väestöliitto tähyää vaalitavoitteissaan Eurooppaan, jossa lapsilla, nuorilla ja perheillä on hyvä elää. 24 Kun asumisen hinnat hirvittävät Konstit on monet lapsiperheillä, kun asumisesta ei haluta maksaa liikaa. MAAILMA JA ME 28 Somalian tyttöjen vaikea asema Maryamin lapsuus päättyi 10-vuotiaana avioliittoon. AJANKOHTAISTA 29 Maahanmuuttajanuorille terveyttä ja hyvinvointia Työpajoissa keskusteltiin terveydestä ja tutustuttiin räpin saloihin. 29 OMG, nyt on ruuhkavuodet! #perheystävällinen työpaikka Väestöliiton keskustelutilaisuus SuomiAreenalla Porin Jazzien yhteydessä 29 Urpot.fi-tukipakkaus murrosikäisten vanhemmille Väestöliitto on avannut nettisivuston tueksi murrosikäisten vanhemmille. PALSTAT 30 Kolumni: Nuorenkin on saatava olla pieni Maaret Kallio 30 Julkaisuja nuorille ja kasvattajille KUVA RITVA ÅBERG

4 Tuomas Kurttila aloitti lapsiasiavaltuutettuna toukokuuna alussa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto sijaitsee Jyväskylässä, jonne Kurttila matkaa muutaman kerran viikossa kotoaan Helsingistä. Jo aikaisemmassa työssäni Vanhempainliiton toiminnanjohtajana matkustin paljon, joten muutos ei ole suuri. Ehkä käytämme vain aikaisempaa enemmän Kotisisaren palveluita, kolmen lapsen isä sanoo. 4

5 ELÄMÄ KANTAA Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kehottaa nuoria uskomaan itseensä ja vanhempia antamaan lapsilleen liikkumatilaa. 5 TEKSTI Tiina Kirkas KUVAT Timo Raunio Tuomas Kurttila aloittaa lapsiasiavaltuutettuna tilanteessa, jossa työtä riittää, mutta raha on entistäkin tiukemmalla. Toimeensa hän ryhtyy silti luottavaisin mielin. Täytyy priorisoida ja tehdä valintoja. Ytimen löytämiseksi tarvitaan sahaa ja talttaa. Samalla yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa on tiivistettävä, jotta yhteistyöstä tulisi yhteistä työtä, hän listaa. Lapsiasiavaltuutettuna Kurttila haluaa painottaa sitä, että lasten, nuorten ja perheiden hyväksi tehtävä työ on investointi eikä vain kuluerä. Hän soisi ajattelutavan yleistyvän kunnissa ja valtionhallinnossa. Esimerkiksi Imatralla perhetyöhön sijoittaminen on selvästi vähentänyt lastensuojelun tarvetta, hän mainitsee. Kurttila kehittäisi myös työelämän perheystävällisyyttä. Se parantaisi lapsiperheiden elämänlaatua ja talouden tuottavuutta. Samalla yhteiskunnallisten päätösten vaikutusta lapsiin, nuoriin ja perheisiin pitäisi arvioida nykyistä järjestelmällisemmin. Ensisijaisesti lapsiasiavaltuutetun asialistan on kuitenkin elettävä sen mukaan, mitä lapset viestivät ja nuoret kertovat, Kurttila täsmentää. PAINEISTETTU NUORUUS Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista elää laadukkaammin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. He saavat olla omia itsejään, haaveilla maailmasta ja lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin. Maailma on heille avoin, Tuomas Kurttila sanoo. Samaan aikaan nuorten elämä on entistä paineistetumpaa. On harrastettava, opiskeltava, hankittava työ ja perustettava perhe. Mahdollisuuksia on monia, ja ratkaisevat valinnat on tehtävä aina vain aikaisemmin. Jo yläkoulussa suoritetaan tulevaisuutta varten. Kurttila kertoo selvityksestä, jonka mukaan nuorille koulu on yhtä kuin kellotaulu. Heille koulu tarkoittaa siis kiirettä ja tehdasmaisuutta. Kurttilaa tilanne huolestuttaa. Nuorten pitäisi olla täynnä elinvoimaa ja tulevaisuuden uskoa, mutta koulussa he kokevat itsensä suorittavaksi portaaksi. Epäilen vain, minkälainen on se luova ja hyvinvoiva yhteiskunta, jossa nämä nuoret aikanaan toteuttavat itseään. Tietenkin koulussa on ponnisteltava ja kilvoiteltava. Oppiminen on kamppailulaji, Kurttila muistuttaa ja lisää: Mutta se ei saa olla sietämätöntä. Kohtuuttomat paineet saat-

6 6 tavat lannistaa nuoria siinä määrin, että he lakkaavat kokonaan yrittämästä. Toisaalta nuoret näkevät, että kovallakaan puurtamisella ei taata työtä, saati toimeentuloa. Koulutuksen antama tulevaisuuslupaus ei välttämättä todennu nykyisillä pätkätyömarkkinoilla, Kurttila tietää. Suurinta huolta Kurttila kantaa kuitenkin nuorista, jotka eivät peruskoulun jälkeen opiskele tai tee työtä. Osalla ongelmat ovat varhaista perua. He olisivat tarvinneet yhteiskunnan tukea jo ennen kouluikää. Toivon, että me yhteiskuntana tunnemme huonoa omaatuntoa siitä, että olemme jättäneet osan nuorista ja heidän perheistään oman onnensa nojaan. Paljon olisi ollut tehtävissä jo ennen ongelmien syntymistä, Kurttila sanoo ja viittaa neuvoloihin, päiväkotiin ja kouluun. AIKA JA PAIKKA KUUNNELLA Mitä sitten tehdä lasten ja nuorten hyväksi? Tuomas Kurttila sanoo, että koulun ainakin on päivitettävä itsensä nykyaikaan ja uudistettava niin oppisisältöjä kuin toimintatapoja. On pohdittava tarkoin, minkälaisin tiedoin ja taidoin tulevaisuuden yhteiskunnassa toimitaan. On myös mietittävä, kenen ehdoilla koulua kehitetään. Riittääkö, että 80 prosenttia pärjää hyvin, mutta loput putoavat? Vai pitäisikö heikommin menestyvä viidennes pitää mukana, vaikka muut joutuisivat luopumaan jostain itselleen hyvästä? Kouluviihtyvyyden hyväksi aikuiset voisivat tehdä paljonkin. Tarvitaan asennemuutos, Kurttila sanoo. Jo päiväkodissa lapset oppivat laulamaan, että hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä. Me aikuiset olemme laulun lasten suuhun sanoittaneet. Tärkeintä olisi kohdata nuoret yksilöinä eikä vain ikäryhmänsä edustajina. Kouluihin Kasvatuksen päämääränä on nuoren itsenäistyminen. Aikuisen on luotettava nuoren voimavaroihin ja siihen, että hän itse ikävaihe ja elämäntilanne huomioon ottaen kykenee arvioimaan oman toimintakykynsä. Samaan aikaan nuoren ja aikuisen välillä on oltava avoin yhteys. Kurttila kaipaisikin opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön rinnalle nuorisotyöntekijöitä, joilla on aikaa ja taitoa kuunnella nuoria. Nuoret kaipaavat rohkaisua, kannustusta ja rehellisyyttä. Jonkun on odotettava heitä kouluun ja sanottava, että he siihen kykenevät. Kurttilan viesti nuorille on, että tulevaisuus kantaa. Epäonnistumisia ei kannata pelätä, ja pettymyksiä oppii sietämään. Nuorten tulee pitää unelmistaan kiinni. Kaikki ei tapahdu välttämättä heti. Elämänkaari on pitkä. Aikuisia hän muistuttaa, että tämän päivän nuoret arvostavat elämässään varsin tavallisia asioita: ystäviä, perhettä, työpaikkaa ja terveyttä. LUOTTOA JA SIETOKYKYÄ Tuomas Kurttila siirtyy lapsiasiavaltuutetuksi Vanhempainliiton toiminnanjohtajan paikalta. Työssään hän on pohtinut monia nykyvanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä useilta kanteilta. Erityisesti Kurttila korostaa vanhempien vastuuta tukea lastensa ja nuortensa toimintakykyä ja uskoa omaan pärjäämiseensä. Ne taas perustuvat luottamukseen. Kasvatuksen päämääränä on nuoren itsenäistyminen. Aikuisen on luotettava nuoren voimavaroihin ja siihen, että hän itse ikävaihe ja elämäntilanne huomioon ottaen kykenee arvioimaan oman toimintakykynsä. Samaan aikaan nuoren ja aikuisen välillä on oltava avoin yhteys. Nuoren on tiedettävä, että kun on puhumisen paikka, häntä kuullaan ja kuunnellaan. Kurttila ei ole kuitenkaan täysin vakuuttunut nykyvanhempien taidosta kannustaa lapsia elämässään eteenpäin. Osa vanhemmista on liiaksi kiinnittynyt lapsiinsa eikä anna heille tilaisuutta laajentaa reviiriään, kuten lasten luontaiseen kehitykseen kuuluisi. Vanhemmat saattavat puuttua kaikkeen mahdolliseen lastensa elämässä ja ohjata niin heidän koulunkäyntiään kuin vapaa-aikaansakin. Ääripäät ovat tietenkin suuret. Osa lapsista on jätetty heitteille, eikä heidän perustarpeistaan huolehdi kukaan. Osa lapsista taas elää eräänlaisessa lasikuutiossa. Kurttila perää vanhemmilta myös kykyä sietää lasten ja nuorten keskeneräisyyttä. Lapsi ei ole valmis, ja varsinkin murrosikään kuuluu ongelmia. Sama vaatimus koskee myös koulua. Kurttila viittaa esimerkiksi työrauhaongelmiin, joita oli entisaikaankin. Jokaisesta hälinästä ei tarvitse raportoida vanhemmille, hän sanoo. Se, että lapset uskaltavat ilmaista itseään ja sanoa jopa vastaan tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet kasvatuksemme tavoitteissa. Nyt me joudumme vain kohtaamaan sen, että lapset eivät istu selkä suorana pulpetissa. c

7 7 TUOMAS KURTTILA Tuomas Kurttila, 36, on syntyisin Oulusta mutta asuu perheineen Helsingissä. Koulutukseltaan hän on hallintotieteiden ja teologian maisteri. Kurttila aloitti lapsiasiavaltuutettuna toukokuussa Sitä ennen hän toimi Vanhempainliiton toiminnanjohtajana vuodesta Hän on työskennellyt myös opetusministeriössä muun muassa valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Kurttilalla on lukuisia luottamustoimia muiden muassa Aseman Lapset ry:ssä, Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä ja Helsingin kaupungin hallituksessa. Väestöliiton varapuheenjohtajana hän toimi huhtikuuhun 2014 asti.

8 ANKKURI PYSÄYTTÄÄ NUOREN JA RAVISTELEE VANHEMMAT HEREILLE 8 Nuorten pienistäkin rötöksistä kannattaa tehdä numero. Hämeenlinnan pääpoliisiasemalla toimiva Ankkuri-tiimi puuttuu, kun päihtynyt alaikäinen tai nuori ilkivallantekijä jää poliisin haaviin. Vakava puhuttelu pysäyttää useimman nuoren tekoset alkuunsa ja vanhemmatkin yleensä ryhdistäytyvät kasvatusasioissa. TEKSTI Tuula Ainasoja KUVA Vilja Tamminen & Tuula Ainasoja Timppa*) jää kiinni näpistelystä vähän ennen 15-vuotissynttäreitään. Poliisi soittaa pojan äidille ja pyytää häntä pojan kanssa laitokselle. Ankkuri-tiimin poliisi käy heidän kanssaan läpi myymälävarkauden mahdollisia seurauksia. Kun poika on kertonut varastaneensa hetken mielijohteesta, puhutaan siitä miten hän voisi hyvittää tekonsa. Ankkurin sosiaalityöntekijä avaa keskustelun perheoloista. Timppa kertoo, että vanhemmat riitelevät usein eikä kotona ole kiva olla. Äiti on vaitonainen, mutta kertoo lopulta, että Timpan isä uhkailee häntä nyrkit pystyssä juovuksissa ollessaan. Ankkuri oli heitetty varhaisen puuttumisen merkeissä, mutta nyt lasketaan myös pelastusvene vesille Ankkuri-tiimin työpari miehistönään. Yhden keskustelun sijaan tapaamisia järjestetään useampia ja niiden jälkeen perhe ohjataan tarvittaessa muun avun tai tuen piiriin. Ankkuri on Hämeen poliisilaitoksella toimiva moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu poliisin lisäksi kaksi sosiaalityöntekijää ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä osa-aikainen nuorisotyöntekijä. Ankkuri-toiminnan ajatus on varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat pahenevat. Esimerkiksi nuoren näpistelijän tekemisiin on hyödyllistä puuttua mahdollisimman aikaisin, ettei rikoskierrettä pääse syntymään, ankkuripoliisi Aki Ojala toteaa. Ojalan mukaan rangaistustakin tärkeämpää on se, että tekijä ymmärtää toimineensa väärin ja oppii virheistään. PEILIIN ON USKALLETTAVA KATSOA Nuori voi löytää takaisin kaidalle tielle vain, jos rötöstelyä ei lakaista maton alle. Kun alaikäinen tavataan illalla kadulla päihtyneenä, ei pelkkä puhelinsoitto vanhemmille riitä. Tapaaminen pyritään järjestämään kahden viikon sisällä tapahtuneesta. Ankkurin työpari keskustelee nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa alkoholinkäytöstä perheessä, nuoren kotiintuloajoista ja sääntöjen noudattamisesta sekä mahdollisista muista perheen huolenaiheista. Meille on tärkeää nähdä kuinka perhe toimii vuorovaikutuksessa keskenään. Ongelmat voivat lähteä yksinkertaisesti siitä, että nuori ei puhu vanhempiensa kanssa. Nämä eivät tiedä, mitä heidän nuorelleen oikeasti kuuluu, Ankkurin sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen sanoo. Nuoren on kohdattava asia ja otettava vastuu teostaan. Katse suunnataan kuitenkin tulevaisuuteen rötöksen toistumisen välttämiseksi. Toilaillut nuori on voinut saada kotona paljon nuhteita, mutta syyllistäminen ei auta ketään.

9 HÄMEENLINNAN ANKKURI ON EDELLÄKÄVIJÄ Katupartiointi esimerkiksi vappuna on Ankkuri-tiimin päihteiden vastaista nuorisotyötä. Ankkuri-tiimiläisiä: vasemmalta sosiaalityöntekijä Salla Heiskanen, psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Rannikko, nuorisotyöntekijä Peter Petro, sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen ja Ankkuri-tiimin poliisi Aki Ojala. Ankkuri on poliisilaitoksella toimiva sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan, poliisin ja nuorisotyöntekijän muodostama ryhmä Ankkurin työpari tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman pian, kun nuori on syystä tai toisesta joutunut poliisin kanssa tekemisiin, tai kun perheestä on tehty lastensuojeluilmoitus Kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnassa kehitetty Ankkuri-toiminta on levinnyt eri puolille maata. Valtion sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteena on käynnistää Ankkuri-toiminta kaikissa Suomen kunnissa Hämeenlinnan Ankkuri on saanut valtakunnallisen Hyvä teko lapselle -palkinnon ja edustanut Suomea kansainvälisessä rikoksentorjuntakilpailussa. 9

10 Tapahtunutta ei vähätellä, mutta syyllistämisen sijaan kysymme, mitä hyvää vanhemmat näkevät nuoressa ja keskitymme perheen ja nuoren omien voimavarojen löytymiseen, Ankkurin psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Rannikko huomauttaa. Jo pelkkä tietoisuus tulossa olevasta tapaamisesta on saattanut herättää hedelmällistä keskustelua rötöstelleen nuoren ja hänen vanhempiensa välille. Rannikko ja Laitonen korostavat perheiden yhteistä vastuuta. Vanhempien on katsottava peiliin ja mietittävä, mikä meidän perheessä on vikana. Usein käykin, niin että tapaa- Katupartiossa meidät on aina otettu hyvin vastaan. Vähän niin kuin nuoret tykkäisivät meistä. misissa ei enää puhuta siitä alkuperäisestä syystä, jos nuori on vaikka ajanut päihtyneenä mopoa. Sen sijaan puhutaan yleisesti perheen ongelmista, Rannikko sanoo. PERHEVÄKIVALTA TYÖLLISTÄÄ Nuori voi tulla asiakkaaksi myös perheestä tehdyn lastensuojeluilmoituksen takia, esimerkiksi perheen sisäisten ristiriitojen tai väkivallan vuoksi. Näissä tilanteissa Ankkuri keskittyy perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen ottamalla kaikki perheenjäsenet huomioon. Perheväkivalta vie nykyään noin puolet ankkuritoimijoiden työajasta. Tarja Rannikko huomauttaa, että perheväkivallalla on monet kasvot. Mustelmat saattavat näkyä ulkopuolisillekin, mutta henkistä väkivaltaa, eristämistä ja uhkaamista on vaikeampi ottaa puheeksi. Perheväkivallan ohella päihteiden käyttö ja mielialaongelmat aiheuttavat yleensä tarvetta useampaan kuin yhteen tapaamiseen. Ankkurin vahvuus on moniammatillinen työtapa ja se, 10 Sosiaalityöntekijät Salla Heiskanen (vas.) ja Jonna Laitonen pitävät tärkeänä että nuorten oireillessa perheitä vastuutetaan yhä enemmän kokonaisuudessaan. Asioita ei enää jätetä viranomaisten huoleksi vaan pallo heitetään takaisin vanhemmille, jotka toki saavat tukea.

11 että asiakaslähtöistä työtä ei tehdä minkään sapluunan mukaan. Tiimi arvioi tilannetta monelta eri kantilta. Toimenpiteet räätälöidään perheen tarpeen mukaan, Jonna Laitonen sanoo. Suuri merkitys tulosten kannalta on sillä, että perhe on hyvin mukana yhteistyössä. Ankkurin puuttuminen ja keskustelut nähdään useimmiten positiivisena asiana ja ennaltaehkäisyä pidetään tervetulleena. Perheiltä onkin tullut paljon kiitosta. Kymmenen vuotta sitten hankkeena alkanut Ankkuri-toiminta on levinnyt Hämeenlinnasta useisiin kuntiin. Myös nuoret suhtautuvat myönteisesti Ankkurin toimintaan. Erityisen hyvin se tulee esille, kun Ankkuri-tiimi jalkautuu kaupungille. Resurssit eivät valitettavasti riitä kuin muutamaan katupartioon vuodessa. Se on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan, kun voimme jalkautua nuorten pariin ja keskustella heidän kanssaan, Jonna Laitonen sanoo. Nuoret eivät koe vappuna tai koulujen päättäjäisviikonloppuna kaduilla kiertelevien ankkurilaisten toimintaa kyttäämisenä vaan aitona välittämisenä. Katupartiossa meidät on aina otettu hyvin vastaan. Vähän niin kuin nuoret tykkäisivät meistä, Tarja Rannikko naurahtaa. c *) Nimi muutettu Nopeasti ongelmavyyhtiä setvimään Tiesinhän minä poliisille soittaessani, että tästä tulee lastensuojeluilmoitus, kun lapsi on paikalla. Ajattelin kuitenkin, että sille ei nyt voi mitään. Muutaman päivän kuluttua minuun otettiin yhteyttä Ankkurista. Tapasimme siellä sosiaalityöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan. Osin osasin jo odottaakin jotain jatkotoimia, mutta Ankkuri-toiminta oli minulle uutta. Asiat lähtivät etenemään vauhdikkaasti ja pääsimme nopeasti kiinni ongelmavyyhtiin. Koin tämän kaltaisen työparitoiminnan erittäin toimivaksi. Minulla oli tapahtuman aikaan masennuskausi päällä. Koin tärkeäksi, että näistäkin asioista voitiin samalla keskustella. Mielestäni oli hyvä, että tätä asiaa käsiteltiin kokonaisuutena, eikä vain yksittäisenä tekona. Tapahtumalla oli väistämättä useita syitä ja seurauksia, joita ei voi lähteä irrottamaan toisistaan. Saimme Ankkurissa kokonaisvaltaista apua. Konkreettisin apu Ankkuri-tapaamisissa oli, että mies joutui vastaamaan toiminnastaan muillekin kuin pelkästään minulle. Väkivalta ei ollut enää pelkästään meidän välinen asia. Uusioperheen äiti ja parisuhdeväkivallan uhri Lähde: Ajoissa Ankkuriin. Varhaista puuttumista nuorisorikollisuuteen ja lähisuhdeväkivaltaan. Julkaisu on osa Ankkuri-toiminnan käynnistämis- ja kehittämishanketta. 11 Työparina Ankkuri-tapaamisissa usein toimivat Jonna Laitonen ja Tarja Rannikko ovat erityisen huolissaan siitä ilmiöstä, että nuoret jäävät usein oman onnensa nojaan. Ankkuri-toiminta on saanut valtakunnallisen Hyvä teko lapselle palkinnon. Ekasta kerrasta viimeinen Sovittelutilanteessa kävin maksamassa varastamani tupakka-askin kauppiaalle. Se oli kieltämättä yksi elämäni noloimmista tilanteista. En halua enää joutua vastaavaan uudestaan. Kauppias vaikutti rauhalliselta mutta jämäkältä. Jotenkin tuntui, etten ole ensimmäinen, joka on vastaavaan tilanteeseen joutunut. Ensimmäinen kerta tuo varastaminen minulle oli, enkä ole sen jälkeen rikosten teille ajautunut. Saa jäädä tuo ensimmäinen kerta myös viimeiseksi. Kyllä se ankkurikeskustelu vaikutti siihen, ettei varastelu tule enää toistumaan. Koen saaneeni tästä episodista tarpeeksi kokemusta vastaavien asioiden hoitamiseen jatkossa. Tavallaan koen, että mahdollinen näpistelykierre saatiin loppumaan varhaisella kiinnijäämisellä ja puuttumisella. Näin asiasta hävisi jännitys ja hauskuus ja tilalle astui häpeä omaa toimintaani kohtaan. Oli myös helpottavaa, kun lopuksi lyötiin poliisin kanssa kättä päälle, ettei enää tavattaisi näissä merkeissä. Laitettiin piste sille jutulle. Näpistelystä kiinni jäänyt 14-vuotias poika

12 UUDEN SUKUPOLVEN PELINTEKIJÄT TEKSTI & KUVAT Antti Möller Ennen tietokonepelit olivat vain nuorten hupia, mutta tänä päivänä on toisin. Monelle nuorelle harrastuksesta voi muotoutua unelma-ammatti. 12

13 3D-opiskelijoiden yhteinen rutistus oli oman tietokonepelin tekeminen. Lopputuloksena syntyi Dream Delusions -peli, jossa nalle suojelee omistajaansa painajaisilta. Heidi Kultalahti (vas.) teki pelin päähahmon, eli Nallen sekä hänen omistajapojan. Anna- Saida osallistui taustakuvitusten tekemiseen sekä koko pelin konseptin luoneeseen ideatiimiin. Hän sai ajatuksen uniteemasta, joka antaisi sopivasti vapauksia tiimille. 13

14 14 Viime vuosina peliala on noussut otsikoihin kotimaisten menestystarinoiden kautta. Rovion Angry Birds -peli löi kansainvälisesti läpi, niin että tähän päivään mennessä sitä on ladattu jo yli kaksi miljardia kertaa. Viime syksynä huomiota herätti Supercell-kauppa, jossa kotimaisen pelifirman enemmistöomistus myytiin Japaniin huimaan 1,1 miljardin euron hintaan. Eipä siis ihme, jos nuoret pyrkivät alalle. Suomen menestys ei ole ollut sattuman kauppaa, sillä maahamme on vuosikymmenien saatossa syntynyt todellista pelaamisen ja pelien tekemisen kulttuuria. Suomesta löytyy noin nelikymppisten pioneeriryhmä, joka aloitti tietokoneharrastuksen Commodore 64 -aikakaudella 1980-luvulla. Heidän työrukkasinaan ovat olleet nuorempien sukupolvien edustajat. Tästä yhtälöstä on syntynyt näitä kansainvälisiä onnistumisia, toteaa 3D-animoinnin ja -visualisoinnin lehtori Kristian Simolin Metropolian ammattikorkeakoulusta. Tämän ketjun tuoreita lenkkejä ovat Heidi Kultalahti, 21, ja Anna-Saida Koskiluoma, 22. He opiskelevat 3D:tä Simolinin ohjauksessa. Vuosittain erityisalan opiskelupaikkaa tavoittelee noin 300 hakijaa, joista sata pääsee valintakokeisiin. Kokeissa syynätään visuaalista lahjakkuutta sekä tarinankerronnan taitoja. Lopulta 20 valitaan. Olen aina piirtänyt paljon ja kävin taidelukion. Ajatuksissa oli suuntautua taidepuolelle ja peliala viehätti, sillä olen pienestä pitäen pelannut paljon, Heidi kertoo. Anna-Saida löysi nykyisen oppiaineensa verkosta. Etsiessäni tietoja graafisesta suunnittelusta sattumalta huomasin, että Metropoliassa voi opiskella myös 3D-puolta. Päätin hakea sinne ja sain opiskelupaikan. Tämä oli oikea valinta, Anna-Saida toteaa. Aiemmin pelit olivat suppean ihmisryhmän harrastus. Nyt pelaajien demografia on aivan erilainen. Keskiikäiset perheelliset saattavat kaivata lisäjännityksen sijaan stressinlievitystä tai muuta ajateltavaa. PELIEN MONET MAHDOLLISUUDET Anna-Saidan ja Heidin opinnot alkoivat perusteista. Ensimmäisenä vuonna tutustuttiin työkaluihin eli ohjelmiin. Toisena vuonna tehtiin animointia pienissä ryhmissä. Nyt opinnot ovat edenneet kolmannelle vuodelle, jolloin työskennellään konkreettisten, koko luokan laajuisten projektien parissa. Viime syksyn yhteinen rutistus oli oman tietokonepelin tekeminen. Siihen osallistui parinkymmenen 3D-opiskelijan lisäksi muun muassa printtigraafikko, kolme koodaajaa sekä äänisuunnittelijoita. Jokaisella opiskelijalla oli oma roolinsa. Minä tein pelin päähahmon eli Nallen sekä hänen omistajapojan. Mallinsin, teksturoin ja rigasin nämä hahmot, jos se nyt sanoo yhtään mitään, Heidi kuvailee ja nauraa päälle. Anna-Saida osallistui taustakuvitusten tekemiseen sekä koko pelin konseptin luoneeseen ideatiimiin. Hän sai ajatuksen uniteemasta, joka antaisi sopivasti vapauksia tiimille. Lopputuloksena syntyi Dream Delusions -peli, jossa nalle suojelee omistajaansa painajaisilta. Ilmaiseksi ladattava peli julkistettiin joulukuussa. Simolin kertoo, että opiskelijat kiinnostavat kaupallisia yrityksiä. Pisimmällä yhteistyö on tv-kanava Nelosen kanssa, jolle 3D-opiskelijat ovat luoneet grafiikkaa mm. mainostunnariin. Kevään projektina oli uudistaa Hauskat kotivideot -ohjelman ilme. Kun Metropolian pelistudio aloittaa toimintansa ensi vuonna, on odotettavissa, että yhteistyöhankkeita syntyy lisää. 3D-opiskelu antaa valmiuksia työskennellä myös muilla aloilla, kuten markkinoinnin tai elokuva- ja TV-grafiikan parissa. Silti lähes kaikkia Simolinin opiskelijoita kuitenkin kiinnostaa juuri pelimaailma. Hän huomauttaa, että pelaamalla voi tehdä paljon muutakin kuin löytää elämäänsä säpinää. Aiemmin pelit olivat suppean ihmisryhmän harrastus. Nyt pelaajien demografia on aivan erilainen, mikä synnyttää uudenlaisia tarpeita. Keski-ikäiset perheelliset saattavat kaivata lisäjännityksen sijaan stressinlievitystä tai muuta ajateltavaa. Simolin on puhunut pelillistämisestä eli asioiden muuttamisesta pelin muotoon. Siten voidaan koukuttaa mukaan aivan uudenlaisia ryhmiä, mistä hyvä esimerkki on Kansalliskirjaston Digitalkoot-projekti, jossa suomalaista kulttuuriperintöä digitalisoitiin pelaamisen sivuvaikutuksena. Peruskoulussakin pelillistämistä voisi hyvin hyödyntää, mutta ei kevytkenkäisesti. On hyvä kokeilla, mihin pelillistäminen soveltuu. Patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin se ei ole, Simolin summaa. TAVOITTEENA TYÖPAIKKA Pelialan koulutuksen osalta ei taida olla vaaraa, että oppilaille opetettaisiin epäkäytännöllisiä taitoja. Tästä pitävät huolen erilaiset kumppanuudet ja projektit, joista esimerkkinä on

15 Peliala numeroina V iime vuoden lopulla digitaalisten pelien sektori työllisti Suomessa noin ihmistä. He työskentelivät noin 200 yrityksessä, joista 20 suurinta työllistää 2/3 alan työntekijöistä. Esimerkiksi Roviolla on töissä noin 650 henkilöä ja Supercellissä noin 140. Peliteollisuuden kokonaisarvon arvioidaan olleen vuoden 2013 lopulla noin kaksi miljardia euroa. Suomen pelialan liikevaihto oli 800 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 250 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan peliala oheistoimintoineen työllistäisi Suomessa vuonna 2020 noin ihmistä. 15 Lähteet: Tekes ja Neogames. 3D-animoinnin ja visualisoinnin lehtori Kristian Simolin ohjaa Katri Valkamoa Hauskat kotivideot ohjelman uuden ilmeen viimeistelyssä. EU:n rahoittama Game Cluster -hanke. Viiden eteläsuomalaisen oppilaitoksen ja muutamien yrityksien yhteisprojektia koordinoi Teemu Saarelainen Cursor Oy:stä. Päättymäisillään olevan hankkeen budjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena ollut 15 uuden yrityksen ja 60 työpaikan luominen näyttää toteutuvan. Mitä oppilaitokset ovat hankkeesta saaneet? Yksi tavoite oli perustaa oppilaitosten ja yritysten yhteinen oppimisympäristö. Olemme aikataulusta hieman myöhässä, mutta saamme käyntiin viisi, kuusi pelialan kurssia, Saarelainen kertoo. Myös koodausta Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opettava Saarelainen ei näe vaaroja oppilaitosten tiiviissä yritysyhteistyössä, päinvastoin. Opettajana saan yrityksistä viimeisen tiedon käytetystä tekniikasta ja menetelmistä. Opiskelijoille on järkevää, että he saavat tehdä oikeita töitä, mikä valmentaa tulevaan työuraan, Saarelainen perustelee. Anna-Saidalla ja Heidillä on jalat maassa oman startup-yrityksen perustamisen suhteen. Suoraan en uskaltaisi lähteä omaa yritystä perustamaan. On arvokasta hankkia ensin työkokemusta. Kaverien kanssa on puhuttu yhteisen yrityksen perustamisesta sitten myöhemmin, Anna-Saida kertoo. Heidi on samoilla linjoilla. Parempi on ensin kerätä kokemusta kuin mennä pylly edellä puuhun, Heidi hymähtää. Ulkomailla työskentelyä ei kumpikaan tytöistä sulje pois, vaikkakin kotimaiset työllistymisnäkymät ovat lupaavat. Unelmatyöpaikkaakin on mietitty. Kunhan nyt löytyy työtä. Unelmani olisi päästä 3D-mallintajaksi, joka saisi vahvasti vaikuttaa pelin tyyliin ja lopulliseen ilmeeseen, Heidi toteaa. Pelialalle kaivataan nyt uusia kykyjä. Silti Saarelainen alleviivaa, että pärjääminen vaatii innostuneisuutta. Alan koulutusta löytyy ihan kaikille eli polkuja aina toisen asteen oppilaitoksista asti. Pelialalla on paljon mahdollisuuksia, mutta työllistyminen vaatii omaa aktiivisuutta myös vapaa-ajalla. Oikotietä ei ole. c Metropolian opiskelijoiden tekemä Dream Delusions -peli on ilmaiseksi ladattavissa osoitteesta metropolia3d. wordpress.com.

16 KUN KONDOMISTA TEHTIIN LUOTTOTAVARA Maaliskuussa startannut Kumita. Kun on sen aika valistuskampanja tarjoaa yläkoululaisille kondomitietoa. Se tarttuu reippaasti myytteihin sekä väärinkäsityksiin ehkäisystä ja seksitaudeista. Väestöliiton ja THL:n kampanjassa seksuaalivalistus tulee nuorten omimmalle alueelle, nettiin ja puhelimiin. Kampanja lähtee nuorten tarpeista se vastaa juuri niihin kysymyksiin, joita nuoret pohtivat. 16 TEKSTI Miila Halonen Suurin osa suomalaisnuorista käyttää kondomia tai muuta ehkäisyä sitä tarvitessaan. Mutta eivät kaikki. Mitä nuoremmasta henkilöstä kyse, sitä useammin Kouluterveyskyselyn mukaan ehkäisy jää käyttämättä. Vuonna 2013 yläkoululaista 16 prosenttia ilmoitti, ettei käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässään mitään ehkäisyä. Syitä jättää ehkäisy käyttämättä on tutkittu maailmalla. Tulokset menevät hyvin yksiin lääkärin tai hoitajan vastaanotoilla kuullun kanssa. Ehkäisy oli vain jäänyt hankkimatta tai käyttämättä. Keskustelu ehkäisystä kumppanin kanssa oli tuntunut vaikealta, joten sitä ei käyty. Moni viittaa humalatilaan, osa painostukseen. Käytössä sattuneet kompastukset, kuten erektion lerpahdus, olivat joskus syynä siihen, että jatkossa ehkäisy jätetiin mieluummin käyttämättä. Tavallisia ovat myös ne tarinat, joissa kondomia ei kehdattu tai osattu ostaa. Kouluterveyskyselyssäkin melko tai erittäin hankalaksi kondomin ostamisen koki liki neljännes yläkoululaisista. Yhä ajoittain vastaantulevia syitä ehkäisyn käyttämättömyydelle ovat tiedolliset puutteet. Kaikki eivät siis tiedä, miten ja mistä seksitaudin voi saada tai kuinka raskaus alkaa. Tästä kertoo se, ettei kondomia käytetä suuseksissä tai sitä ei käytetä koko yhdynnän ajan. HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ KONDOMI Edellä mainitut asiat olivat niitä, joita kampanjan suunnittelussa haluttiin erityisesti ottaa huomioon. Miten kondomin saisi tuntumaan nykyistä helpommin lähestyttävältä? Miten sen hankinnan ja mukana pidon voisi tehdä luonnollisiksi jutuiksi? Kumita-kampanja tarjoaa tietoa, mutta pyrkii myös vaikuttamaan kondomin imagoon. Kampanjassa kondomista tehdään luottokama, joka on aina mukana, missä mennäänkin. Kun suhtautuminen kondomiin arkipäiväistyy, sen hankkiminen, käyttäminen ja siitä puhuminen voivat olla tämänhetkistä helpompaa. Kampanjassa tiedostetaan, että suinkaan kaikki yläkouluikäiset eivät ole valmiita seksiin tai edes sitä halua. Yläkouluaika on hyvä hetki rakentaa suhdetta ehkäisyyn ja omaksua tietoa tulevaa varten. Puolet 17-vuotiaista on jo ensimmäisen yhdyntänsä kokenut. Kampanja haluaa, että ehkäisy on kunnossa, on kondomin tarve sitten viikon tai kymmenen vuoden kuluttua. PELI JA APPLIKAATIO Kumita-kampanjassa on kaksi huippua. Keväällä 2014 tulivat kampanjapeli ja applikaatio pelattaviksi ja työ sosiaalisen median kanavissa aloitetiin. Syksyllä kaikkiin suomalaisyläkouluihin postitetaan kondomit kahdeksasluokkalaisille jaettaviksi. Kampanjan nettipeli Kumimania kiteyttää pelaajalleen nerokkaasti sen, mistä kondomissa on kyse. Pelissä pelaaja yrittää estää pöpöjä pääsemästä pelialueen läpi tyrmäämällä niitä palloksi puhalletulla kondomihahmolla. Jos pelihahmon energiataso putoaa matalaksi, lisäenergiaa saa vastaamalla oikein kysymyksiin seksitaudeista ja kondomista, kuten Mikä on seksitauti? KGB, HPV vai FBI?. Kumimaniassa tarvitaan nopeita sormia ja pelillisiä taitoja. Valistus taudeista ja ehkäisystä tulee vaivihkaa pelaamisen ohessa.

17 Täältä löydät Kumitakampanjan Kumita-applikaatio, eli mobiilisovellus, on mahdollista ladata älypuhelimeen tai tablettiin kaikille kolmelle alustalle (Android, ios, Windows) kunkin omasta sovelluskaupasta. Appsin tapahtumat sijoittuvat koulupäivään. Pelaaja neuvoo kavereitaan erilaisissa ehkäisyyn, seksitauteihin tai seksiin liittyvissä kysymyksissä. Appsi toimii roolipelin tavoin, eli yhdestä lähtötilanteesta voi vastaamisesta riippuen päätyä yli 40 erilaiseen loppuratkaisuun. Pelin aikana pelaaja kerää kouluun hävinneitä luottotavaroitaan. Kustakin esineestä hän saa seurusteluvinkin. Applikaatioon on kerätty mahdollisimman monta nuorten pohtimaa kysymystä kondomeihin ja seksitauteihin liittyen. Voiko seksitauti olla oireeton? Kuka voi ostaa kondomeita? Miten seksitautitesteihin pääsee? Tarvitsevatko tyttöparit ehkäisyä? Pelatessa nuori pääsee Hei! Onko kondomipaketin ostamiseen mitään ikärajaa? Pariin kysymykseen en ole löytänyt vastausta. Suojaako kondomi suihkussa? Lähde: Nuorten kysymyksiä kondomista Väestöliiton kysy asiantuntijalta -palstalta pohtimaan paitsi tietämystään myös asenteitaan. Sosiaalisessa mediassa Kumita-kampanja on siellä, missä nuoretkin eli Facebookissa ja Instagramissa. Varsinkin Instagram on uudenlainen tapa tehdä seksuaalivalistusta, ylipäätään se ei ole suomalaisessa järjestökentässä vielä kovin tuttu. KONDOMIT SYKSYLLÄ Syksyllä kohti kouluja matkaavat kondomit ovat saaneet suojakseen uudenmallisen pakkauksen. Pakkauksen, kuten koko kampanjabrändin, on suunnitellut tulevaisuuden lupaus, brändisuunnittelija Lauri Virkkunen. Uusi pakkaus on helposti lähestyttävä, nuorekas ja leikkisä. Kampanjaan on helpointa tutustua sen verkkosivuilla www. kumita.fi. Sivuilta löytyy tietoa vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. Sinne on muun muassa kasattu tietoa siitä, miten ottaa ehkäisyasiat puheeksi nuoren kanssa kotona ja syitä ehkäisyn käyttämättömyydelle. Tuoreimmat seksuaalikasvatusaineistot ja linkit löytyvät helposti samoilta sivuilta. Sivujen kautta pääsee myös tutustumaan kaikkeen kampanjamateriaaliin ja lataamaan kampanjabannerin vaikka koulun verkkosivuille tai Facebook-ryhmään. c Kumita. Kun on sen aika. -kampanja on Väestöliiton ja THL:n yhteiskampanja, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittaja on Väestöliiton asiantuntijalääkäri.

18 18 Poikien ulkonäköpaineet ovat pahimmillaan vuotiaina Asil ja Tomi tietävät kokemuksesta.

19 KUVAT KASVATTAVAT POIKIEN ULKONÄKÖPAINEITA Koulusta salille, salilta proteiinipirtelölle, parturin ja hammasvalkaisun kautta kotiin vaatteita viilaamaan. Mitä sitä ei nuori mies tekisi ulkonäkönsä vuoksi? TEKSTI Virve Järvinen KUVAT Jyrki Luukkonen Tomi Kähärä, 17, nukkuu nykyään kouluaamuina entistä pidempään. Pitkätukkaisena Tomi sai ennen varata kiharan kuontalonsa suoristamiseen tunnin, joskus kaksikin. Nyt hiukset ovat lyhentyneet ja nuori mies selviää aamuista aiempaa nopeammin. Asil Shaiwak Alanzi, 18, ei ihmettele Tomin hiuksiinsa käyttämää aikaa ja vaivaa: Asil ei poistu koskaan kotoaan katsomatta ensin peiliin. Onko tukka hyvin? Sopiiko paita yhteen farkkujen kanssa? Ei kai kasvoihin ole päässyt pukkaamaan näppyjä? Poikien ja nuorten miesten lisääntynyt kiinnostus omaan ulkonäköön kertoo yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta: ulkonäköön panostaminen ei ole enää vain tyttöjen yksinoikeus. Samalla se kertoo ulkonäkökeskeisyyden kasvusta, projektityöntekijä Miguel Reyes Väestöliiton poikien ja nuorten miesten keskuksesta pohtii. Hyvä ulkonäkö yhdistetään elämässä menestymiseen: hyvään työpaikkaan ja onnelliseen ihmissuhteeseen. Siitä on tullut arvo, jonka tavoitteluun ollaan valmiita uhraamaan paljon aikaa, vaivaa ja rahaa ja poikien maailmassa usein myös hikeä. Kuntosalilla käyminen on nykyään must. Käyn itsekin, vaikka pitkään välttelin rautaa. Ellen olisi mennyt, olisin kokenut itseni kaveriporukassa ulkopuoliseksi. Puheissa erilaisuus on rikkautta, mutta todellisuudessa kaikki haluavat näyttää samanlaisilta eli treenatuilta. Silti kukaan ei myönnä, että antaa ulkonäköpaineiden vaikuttaa itseensä, Asil sanoo. TOSI, EPÄTOSI KUVA Nuorten esikuvat ovat näyttelijöitä, muusikoita ja urheilijoita. Treenattu keho tuntuu nykyään olevan nuorisoidolin perusominaisuus, ja idolit esittelevät tätä ominaisuuttaan vuolaasti mediassa. Lihaksikkaalla keholla he haluavat viestiä miehekkyyttä, itsehallintaa, energisyyttä ja päättäväisyyttä hyveiksi luokiteltuja ominaisuuksia. Ilmiö on levinnyt nuorten suosimiin sosiaalisen median kanaviin. Esimerkiksi poikien Instagram-kuvissa oma ylävartalo taitaa olla nykyään yleisin aihe, Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja Päivi Tuohino huomauttaa. Nuoret ovat aina vertailleet itseään toisiinsa. Nykyään vertailu tapahtuu pitkälti kuvien avulla, ja se aiheuttaa paineita. Sosiaaliseen mediaan laitetuissa kuvissa jokainen tuo esiin vain hyvät puolet itsestään. Yhden kuvan ottoon voi vierähtää tunti aikaa ja kuvat saattavat olla käsiteltyjä ja silti niitä pidetään tosina, Päivi Tuohino ihmettelee. Sosiaalisessa mediassa käyttäytymisen pelisäännöt eroavat reaalimaailmasta. Tomi ja Asil eivät koskaan huomauttaisi kenellekään esimerkiksi ylipainosta, mutta somessa toisen ulkonäön kommentointi tuntuu olevan vapaata. Enää ei puhuta selän takana pahaa, nyt pahapuhe kirjataan kaikkien näkyville nettiin, Päivi Tuohino harmittelee. Kun oma peilikuva ei vastaa kaverin tai idolin olemusta tai joku kommentoi omaa kuvaa kielteisesti, nuori voi mennä kehonmuokkauksessaan äärimmäisyyksiin. Poikien syömishäiriöt ovat lisääntyneet, ja joka kymmenes syömishäiriöinen on poika, Miguel Reyes lisää. Pojilla syömishäiriöt saattavat liittyä kovaan treenaamiseen. Dieettejä noudatetaan ja treenataan pakonomaisesti, jolloin normaalit kaverisuhteet ja hengailu jäävät. Päivi Tuohino on huomannut, että uimarannalle meno jää monelta ulkonäköpaineiden vuoksi. Oma keho on siellä kaikkien katseiden kohteena. Ulkonäköpaineille alistuminen rajaa nuoren elämästä monta mukavaa asiaa. Samalla ne kohdistuvat entistä nuorempiin ja lyhentävät lapsuutta. KAIKEN TAKANA ON KUMPPANIN KAIPUU Hipsteri. Hippi. Tyylitietoinen. Sportti. Anarkisti. Hevari. Tänä päivänä pojilla on huomattavasti enemmän erilaisia miehen malleja kuin heidän isillään aikanaan. Samastumiskohteiden laajuus tuo samaan aikaan vapautta ja lisää paineita: mihin ryhmään juuri minä kuulun ja mitä viestin sillä muille? Miten ryhmä ja sen mukanaan tuoma ulkonäkö vai- 19

20 Pojat käyttävät ulkonäkönsä kohentamiseen samoja keinoja kuin tytötkin. Mutta poikien kesken niistä ei välttämättä puhuta, Asil, Päivi Tuohino ja Tomi sanovat. 20 kuttaa ihmissuhteisiini? Poikien Puhelimessa yleisimmin kysytty kysymys on, kuinka saan seurustelusuhteen. Moni sanoo, että oma ulkonäkö estää suhteen syntymisen, Miguel Reyes kertoo. Tomi Kähärä myöntää, että suhteen alussa ulkonäkö merkitsee paljon. Se joko herättää tai ei herätä kiinnostuksen ja halun tutustua toiseen tarkemmin. Suhde vaatii syntyäkseen fyysistä vetovoimaa. Mutta ellei ihmisessä ole mitään muuta kiinnostavaa, suhteesta ei voi tulla pitkäikäinen, Tomi tietää. Asilista tytöiltä saadut kehut omasta ulkonäöstä tuntuvat erityisen hyviltä ja kannustavat pitämään itsestä huolta jatkossakin. Tytöt kommentoivat vaatteitani ja hiuksiani. Keho on omaa aluetta, sitä ei kommentoida. Seurustelusuhde on eri juttu, silloin toista voi ohjaillakin vaatevalinnoissa, Asil sanoo. Omaa tyyliään ei Asil toisen toiveesta vaihtaisi. Käytän sellaisia vaatteita ja hiustyyliä, jotka tuntuvat omilta ja joissa olo on kaikin puolin hyvä. Suhde ei toimi, ellei kumpikin osapuoli saa olla omanlaisensa. TAKKI AUKI Tomin ja Asilin mielestä ulkonäköpaineet ovat pitkälti oman pään sisäisiä. Nuoret eivät aiheuta niitä toisilleen. Ihmisen perusluonne on sellainen, että ihminen löytää aina itsestään jotain parannettavaa. Jotain, mihin ei ole itsessään tyytyväinen. Mutta kun näistä asioista puhuu muille, muut eivät ole kiinnittäneet niihin mitään huomiota, Asil pohtii. Tomista tuntui oudolta, kun joku aiemmin kehui hänen omasta mielestään kamalia hiuksiaan. Oli vaikea uskoa, että joku voisi olla tosissaan. Nuoren ajattelutapa on erilainen kuin aikuisen: aikuisesta mitättömän pieniltä tuntuvat Elämässä ja itsessä on asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja ne on vain hyväksyttävä. Ulkonäköpuutteet on helpompi hyväksyä, jos itsetunto ei rakennu pelkkään ulkonäköön. Poikien pitäisi puhua avoimemmin ulkonäköpaineistaan. seikat voivat nuoren elämässä ja ulkonäössä saada valtavat mittasuhteet. Aikuinen ei ymmärrä vaikka sitä, että nuori kulkee talvella takki auki. Napitettu takki voi näyttää nuoren mielestä hölmöltä, Päivi Tuohino miettii. Kun ulkonäköpaineiden kanssa painiskeleva poika soittaa Poikien Puhelimeen, Miguel Reyes miettii soittajan kanssa, miten paljon ulkonäköön voi vaikuttaa ja mikä on tarpeellista: Elämässä ja itsessä on asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja ne on vain hyväksyttävä. Ulkonäköpuutteet on helpompi hyväksyä, jos itsetunto ei rakennu pelkkään ulkonäköön. Poikien pitäisi puhua avoimemmin ulkonäköpaineistaan. Jo se auttaa, kun nuoret huomaavat, etteivät he ole yksin ulkonäköhuolineen. Tomilla ei ole julkisuudessa jäljiteltäviä esikuvia eikä hän käy kuntosalilla. Sen ajan hän viettää nuorisotalolla, seurustelukumppaninsa ja koiransa kanssa. Jos kaveripiiri aiheuttaa ulkonäköpaineita, ihminen on väärässä porukassa. Sitä paitsi nuoren elämä on rankkaa muutenkin. Miksi tehdä siitä ulkonäköpaineiden vuoksi itselleen vielä rankempaa? Tomi kysyy. c LÄHDE: Rami Pelander, Miesopiskelijoiden kuntosalimotiivit, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2010

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot