PARI & PERHE VÄESTÖLIITTO ELÄMÄ KANTAA! { 2/2014: IHANA, RAASTAVA NUORUUS } PARI & PERHE 2/2014 / IHANA, RAASTAVA NUORUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARI & PERHE VÄESTÖLIITTO ELÄMÄ KANTAA! { 2/2014: IHANA, RAASTAVA NUORUUS } PARI & PERHE 2/2014 / IHANA, RAASTAVA NUORUUS"

Transkriptio

1 VÄESTÖLIITTO PARI & PERHE ELÄMÄ KANTAA! { 2/2014: IHANA, RAASTAVA NUORUUS }

2 PÄÄKIRJOITUS KUVA TERO PAJUKALLIO Ritva Åberg VÄESTÖLIITTO Pari&Perhe-lehti 2 Nuoret elämässä eteenpäin vaikka välillä koheltaen T ämän Pari&Perhe-lehden teemana ovat nuoret. Tarkastelemme siinä nuorten elämää ja haasteita eri kanteilta. Nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan jokainen on oma yksilönsä. Kenellä elämä pyyhkii paremmin, kuka taas ei tahdo saada elämänsyrjästä kiinni. Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista elää laadukkaammin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Tuore lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kannustaa tämän lehden haastattelussa nuoria uskomaan itseensä, elämä kantaa. Nuoret saavat olla oma itsensä, haaveilla maailmasta ja lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin. Maailma on heille avoin, hän sanoo. Tuomas Kurttila muistuttaa myös, että nuoret kaipaavat rohkaisua, kannustusta ja rehellisyyttä. Nuorten on pidettävä unelmistaan rohkeasti kiinni. Tässä numerossa kerromme Metropolian ammattikorkeakoulun 3D- opiskelijoista, jotka ovat voineet toteuttaa unelmansa. Näille nuorille harrastuksesta on muotoutunut unelma-ammatti. Heistä on kasvanut uuden sukupolven pelintekijöitä. Innostuneisuus ja yhteistyöhalu ovat avanneet heille vahvan työuran. Elämä kantaa onnistumisien ja itseensä uskomisen myötä. Myös Väestöliitto kiinnittää huomiota EU-vaaliohjelmassaan nuorten pärjäämiseen. Se painottaa, miten nuoruusiässä jokainen vuosi on tärkeä nuorten elämälle ja tulevaisuudelle. Lähes joka neljäs eurooppalainen nuori on vailla työtä. Nuorilla on oltava riittävästi palveluja ja asiallista tietoa, jotta he voivat rakentaa itselleen turvallisen tulevaisuuden. Tulevaisuuteen luottavat, hyvin koulutetut nuoret ovat yhteiskunnallinen ja taloudellinen voimavara ja paras tae rauhanomaiselle kehitykselle. EU:n suositteleman nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle vuotiaalle nuorelle työttömälle neljän kuukauden sisällä työpaikka, oppisopimus, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Toistaiseksi tähän tavoitteeseen ei ole päästy, erityisesti Lapissa nuorten työllisyystilanne on kehno. Osa nuorista on todella eksyksissä elämänsä suunnasta. Tutustuimme Hämeenlinnassa toimivaan Ankkuri-tiimiin, joka tulee hätiin ja pysäyttää nuoren ilkivallan tekijän tai näpistelijän sekä ravistelee vanhemmat hereille. Tiimiin kuuluu poliisi, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä osa-aikainen nuorisotyöntekijä. Ankkurin ajatus on varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat pahenevat. Moni nuori onkin ottanut opikseen ja rötöstelyt ovat jääneet Ankkurin lykättyä pelastusveneen vesille. Ankkuri-toiminnan soisi leviävän mahdollisimman laajasti muihinkin kuntiin. Ei unohdeta nuoren rohkaisua ja kannustusta. Kerrotaan, että sinä kelpaat, olet riittävän hyvä. Nuoruus on löytöretki aikuisuuteen. Välillä ehkä koheltaen mutta silti, elämä kantaa. Toimituspäällikkö PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Åberg ULKOASU Mirkka Hietanen TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj.), Matleena Aitasalo, Lassi Lainiala, Elina Nurminen, Jussi Pekkola, Jaana Syrjälä, Ritva Åberg TOIMITUS Kalevankatu 16 A, PL 849, Helsinki, Puh , etunimi. vaestoliitto.fi, perhe-lehti KANSIKUVA Rhinoceros Oy KUSTANTAJA Väestöliitto ry., TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUSTILAN VARAUKSET PAINOS kpl, ISSN X (Painettu), ISSN (Verkkolehti), ilmestyy neljä kertaa vuodessa, kahdeksas vuosikerta, Aikakauslehtien Liiton jäsen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa Seuraava Pari&Perhe-lehti ilmestyy teemalla Parit ja suhteet.

3 KUVA TIMO RAUNIO 4 18 KUVA JYRKI LUUKKONEN KUVA ANTTI MÖLLER NUORET 4 Rohkaisua, kannustusta ja rehellisyyttä Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kannustaa nuoria uskomaan itseensä. 8 Ankkuri pysäyttää nuoret rötöstelijät Ankkuri-tiimi saa usein myös vanhemmat ryhdistäytymään kasvatusasioissa. 12 Nuoret pelintekijät Nuoret pyrkivät innokkaasti pelialalle, josta voi löytyä unelma-ammatti. 16 Kun kondomista tehtiin luottotavara Kumita. Kun on sen aika valistuskampanja tarjoaa tietoa kondomista. 19 Tosi, epätosi kuva Poikien kiinnostus omaan ulkonäköön on lisääntynyt ja luo paineita. 21 Mikä 8-luokkalaisia poikia kiinnostaa? Love-messuilla tietoa seurustelusta, seksistä ja omasta kehosta. PERHE 22 EU-vaalit ovella Väestöliitto tähyää vaalitavoitteissaan Eurooppaan, jossa lapsilla, nuorilla ja perheillä on hyvä elää. 24 Kun asumisen hinnat hirvittävät Konstit on monet lapsiperheillä, kun asumisesta ei haluta maksaa liikaa. MAAILMA JA ME 28 Somalian tyttöjen vaikea asema Maryamin lapsuus päättyi 10-vuotiaana avioliittoon. AJANKOHTAISTA 29 Maahanmuuttajanuorille terveyttä ja hyvinvointia Työpajoissa keskusteltiin terveydestä ja tutustuttiin räpin saloihin. 29 OMG, nyt on ruuhkavuodet! #perheystävällinen työpaikka Väestöliiton keskustelutilaisuus SuomiAreenalla Porin Jazzien yhteydessä 29 Urpot.fi-tukipakkaus murrosikäisten vanhemmille Väestöliitto on avannut nettisivuston tueksi murrosikäisten vanhemmille. PALSTAT 30 Kolumni: Nuorenkin on saatava olla pieni Maaret Kallio 30 Julkaisuja nuorille ja kasvattajille KUVA RITVA ÅBERG

4 Tuomas Kurttila aloitti lapsiasiavaltuutettuna toukokuuna alussa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto sijaitsee Jyväskylässä, jonne Kurttila matkaa muutaman kerran viikossa kotoaan Helsingistä. Jo aikaisemmassa työssäni Vanhempainliiton toiminnanjohtajana matkustin paljon, joten muutos ei ole suuri. Ehkä käytämme vain aikaisempaa enemmän Kotisisaren palveluita, kolmen lapsen isä sanoo. 4

5 ELÄMÄ KANTAA Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kehottaa nuoria uskomaan itseensä ja vanhempia antamaan lapsilleen liikkumatilaa. 5 TEKSTI Tiina Kirkas KUVAT Timo Raunio Tuomas Kurttila aloittaa lapsiasiavaltuutettuna tilanteessa, jossa työtä riittää, mutta raha on entistäkin tiukemmalla. Toimeensa hän ryhtyy silti luottavaisin mielin. Täytyy priorisoida ja tehdä valintoja. Ytimen löytämiseksi tarvitaan sahaa ja talttaa. Samalla yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa on tiivistettävä, jotta yhteistyöstä tulisi yhteistä työtä, hän listaa. Lapsiasiavaltuutettuna Kurttila haluaa painottaa sitä, että lasten, nuorten ja perheiden hyväksi tehtävä työ on investointi eikä vain kuluerä. Hän soisi ajattelutavan yleistyvän kunnissa ja valtionhallinnossa. Esimerkiksi Imatralla perhetyöhön sijoittaminen on selvästi vähentänyt lastensuojelun tarvetta, hän mainitsee. Kurttila kehittäisi myös työelämän perheystävällisyyttä. Se parantaisi lapsiperheiden elämänlaatua ja talouden tuottavuutta. Samalla yhteiskunnallisten päätösten vaikutusta lapsiin, nuoriin ja perheisiin pitäisi arvioida nykyistä järjestelmällisemmin. Ensisijaisesti lapsiasiavaltuutetun asialistan on kuitenkin elettävä sen mukaan, mitä lapset viestivät ja nuoret kertovat, Kurttila täsmentää. PAINEISTETTU NUORUUS Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista elää laadukkaammin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. He saavat olla omia itsejään, haaveilla maailmasta ja lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin. Maailma on heille avoin, Tuomas Kurttila sanoo. Samaan aikaan nuorten elämä on entistä paineistetumpaa. On harrastettava, opiskeltava, hankittava työ ja perustettava perhe. Mahdollisuuksia on monia, ja ratkaisevat valinnat on tehtävä aina vain aikaisemmin. Jo yläkoulussa suoritetaan tulevaisuutta varten. Kurttila kertoo selvityksestä, jonka mukaan nuorille koulu on yhtä kuin kellotaulu. Heille koulu tarkoittaa siis kiirettä ja tehdasmaisuutta. Kurttilaa tilanne huolestuttaa. Nuorten pitäisi olla täynnä elinvoimaa ja tulevaisuuden uskoa, mutta koulussa he kokevat itsensä suorittavaksi portaaksi. Epäilen vain, minkälainen on se luova ja hyvinvoiva yhteiskunta, jossa nämä nuoret aikanaan toteuttavat itseään. Tietenkin koulussa on ponnisteltava ja kilvoiteltava. Oppiminen on kamppailulaji, Kurttila muistuttaa ja lisää: Mutta se ei saa olla sietämätöntä. Kohtuuttomat paineet saat-

6 6 tavat lannistaa nuoria siinä määrin, että he lakkaavat kokonaan yrittämästä. Toisaalta nuoret näkevät, että kovallakaan puurtamisella ei taata työtä, saati toimeentuloa. Koulutuksen antama tulevaisuuslupaus ei välttämättä todennu nykyisillä pätkätyömarkkinoilla, Kurttila tietää. Suurinta huolta Kurttila kantaa kuitenkin nuorista, jotka eivät peruskoulun jälkeen opiskele tai tee työtä. Osalla ongelmat ovat varhaista perua. He olisivat tarvinneet yhteiskunnan tukea jo ennen kouluikää. Toivon, että me yhteiskuntana tunnemme huonoa omaatuntoa siitä, että olemme jättäneet osan nuorista ja heidän perheistään oman onnensa nojaan. Paljon olisi ollut tehtävissä jo ennen ongelmien syntymistä, Kurttila sanoo ja viittaa neuvoloihin, päiväkotiin ja kouluun. AIKA JA PAIKKA KUUNNELLA Mitä sitten tehdä lasten ja nuorten hyväksi? Tuomas Kurttila sanoo, että koulun ainakin on päivitettävä itsensä nykyaikaan ja uudistettava niin oppisisältöjä kuin toimintatapoja. On pohdittava tarkoin, minkälaisin tiedoin ja taidoin tulevaisuuden yhteiskunnassa toimitaan. On myös mietittävä, kenen ehdoilla koulua kehitetään. Riittääkö, että 80 prosenttia pärjää hyvin, mutta loput putoavat? Vai pitäisikö heikommin menestyvä viidennes pitää mukana, vaikka muut joutuisivat luopumaan jostain itselleen hyvästä? Kouluviihtyvyyden hyväksi aikuiset voisivat tehdä paljonkin. Tarvitaan asennemuutos, Kurttila sanoo. Jo päiväkodissa lapset oppivat laulamaan, että hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä. Me aikuiset olemme laulun lasten suuhun sanoittaneet. Tärkeintä olisi kohdata nuoret yksilöinä eikä vain ikäryhmänsä edustajina. Kouluihin Kasvatuksen päämääränä on nuoren itsenäistyminen. Aikuisen on luotettava nuoren voimavaroihin ja siihen, että hän itse ikävaihe ja elämäntilanne huomioon ottaen kykenee arvioimaan oman toimintakykynsä. Samaan aikaan nuoren ja aikuisen välillä on oltava avoin yhteys. Kurttila kaipaisikin opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön rinnalle nuorisotyöntekijöitä, joilla on aikaa ja taitoa kuunnella nuoria. Nuoret kaipaavat rohkaisua, kannustusta ja rehellisyyttä. Jonkun on odotettava heitä kouluun ja sanottava, että he siihen kykenevät. Kurttilan viesti nuorille on, että tulevaisuus kantaa. Epäonnistumisia ei kannata pelätä, ja pettymyksiä oppii sietämään. Nuorten tulee pitää unelmistaan kiinni. Kaikki ei tapahdu välttämättä heti. Elämänkaari on pitkä. Aikuisia hän muistuttaa, että tämän päivän nuoret arvostavat elämässään varsin tavallisia asioita: ystäviä, perhettä, työpaikkaa ja terveyttä. LUOTTOA JA SIETOKYKYÄ Tuomas Kurttila siirtyy lapsiasiavaltuutetuksi Vanhempainliiton toiminnanjohtajan paikalta. Työssään hän on pohtinut monia nykyvanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä useilta kanteilta. Erityisesti Kurttila korostaa vanhempien vastuuta tukea lastensa ja nuortensa toimintakykyä ja uskoa omaan pärjäämiseensä. Ne taas perustuvat luottamukseen. Kasvatuksen päämääränä on nuoren itsenäistyminen. Aikuisen on luotettava nuoren voimavaroihin ja siihen, että hän itse ikävaihe ja elämäntilanne huomioon ottaen kykenee arvioimaan oman toimintakykynsä. Samaan aikaan nuoren ja aikuisen välillä on oltava avoin yhteys. Nuoren on tiedettävä, että kun on puhumisen paikka, häntä kuullaan ja kuunnellaan. Kurttila ei ole kuitenkaan täysin vakuuttunut nykyvanhempien taidosta kannustaa lapsia elämässään eteenpäin. Osa vanhemmista on liiaksi kiinnittynyt lapsiinsa eikä anna heille tilaisuutta laajentaa reviiriään, kuten lasten luontaiseen kehitykseen kuuluisi. Vanhemmat saattavat puuttua kaikkeen mahdolliseen lastensa elämässä ja ohjata niin heidän koulunkäyntiään kuin vapaa-aikaansakin. Ääripäät ovat tietenkin suuret. Osa lapsista on jätetty heitteille, eikä heidän perustarpeistaan huolehdi kukaan. Osa lapsista taas elää eräänlaisessa lasikuutiossa. Kurttila perää vanhemmilta myös kykyä sietää lasten ja nuorten keskeneräisyyttä. Lapsi ei ole valmis, ja varsinkin murrosikään kuuluu ongelmia. Sama vaatimus koskee myös koulua. Kurttila viittaa esimerkiksi työrauhaongelmiin, joita oli entisaikaankin. Jokaisesta hälinästä ei tarvitse raportoida vanhemmille, hän sanoo. Se, että lapset uskaltavat ilmaista itseään ja sanoa jopa vastaan tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet kasvatuksemme tavoitteissa. Nyt me joudumme vain kohtaamaan sen, että lapset eivät istu selkä suorana pulpetissa. c

7 7 TUOMAS KURTTILA Tuomas Kurttila, 36, on syntyisin Oulusta mutta asuu perheineen Helsingissä. Koulutukseltaan hän on hallintotieteiden ja teologian maisteri. Kurttila aloitti lapsiasiavaltuutettuna toukokuussa Sitä ennen hän toimi Vanhempainliiton toiminnanjohtajana vuodesta Hän on työskennellyt myös opetusministeriössä muun muassa valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Kurttilalla on lukuisia luottamustoimia muiden muassa Aseman Lapset ry:ssä, Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä ja Helsingin kaupungin hallituksessa. Väestöliiton varapuheenjohtajana hän toimi huhtikuuhun 2014 asti.

8 ANKKURI PYSÄYTTÄÄ NUOREN JA RAVISTELEE VANHEMMAT HEREILLE 8 Nuorten pienistäkin rötöksistä kannattaa tehdä numero. Hämeenlinnan pääpoliisiasemalla toimiva Ankkuri-tiimi puuttuu, kun päihtynyt alaikäinen tai nuori ilkivallantekijä jää poliisin haaviin. Vakava puhuttelu pysäyttää useimman nuoren tekoset alkuunsa ja vanhemmatkin yleensä ryhdistäytyvät kasvatusasioissa. TEKSTI Tuula Ainasoja KUVA Vilja Tamminen & Tuula Ainasoja Timppa*) jää kiinni näpistelystä vähän ennen 15-vuotissynttäreitään. Poliisi soittaa pojan äidille ja pyytää häntä pojan kanssa laitokselle. Ankkuri-tiimin poliisi käy heidän kanssaan läpi myymälävarkauden mahdollisia seurauksia. Kun poika on kertonut varastaneensa hetken mielijohteesta, puhutaan siitä miten hän voisi hyvittää tekonsa. Ankkurin sosiaalityöntekijä avaa keskustelun perheoloista. Timppa kertoo, että vanhemmat riitelevät usein eikä kotona ole kiva olla. Äiti on vaitonainen, mutta kertoo lopulta, että Timpan isä uhkailee häntä nyrkit pystyssä juovuksissa ollessaan. Ankkuri oli heitetty varhaisen puuttumisen merkeissä, mutta nyt lasketaan myös pelastusvene vesille Ankkuri-tiimin työpari miehistönään. Yhden keskustelun sijaan tapaamisia järjestetään useampia ja niiden jälkeen perhe ohjataan tarvittaessa muun avun tai tuen piiriin. Ankkuri on Hämeen poliisilaitoksella toimiva moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu poliisin lisäksi kaksi sosiaalityöntekijää ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä osa-aikainen nuorisotyöntekijä. Ankkuri-toiminnan ajatus on varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat pahenevat. Esimerkiksi nuoren näpistelijän tekemisiin on hyödyllistä puuttua mahdollisimman aikaisin, ettei rikoskierrettä pääse syntymään, ankkuripoliisi Aki Ojala toteaa. Ojalan mukaan rangaistustakin tärkeämpää on se, että tekijä ymmärtää toimineensa väärin ja oppii virheistään. PEILIIN ON USKALLETTAVA KATSOA Nuori voi löytää takaisin kaidalle tielle vain, jos rötöstelyä ei lakaista maton alle. Kun alaikäinen tavataan illalla kadulla päihtyneenä, ei pelkkä puhelinsoitto vanhemmille riitä. Tapaaminen pyritään järjestämään kahden viikon sisällä tapahtuneesta. Ankkurin työpari keskustelee nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa alkoholinkäytöstä perheessä, nuoren kotiintuloajoista ja sääntöjen noudattamisesta sekä mahdollisista muista perheen huolenaiheista. Meille on tärkeää nähdä kuinka perhe toimii vuorovaikutuksessa keskenään. Ongelmat voivat lähteä yksinkertaisesti siitä, että nuori ei puhu vanhempiensa kanssa. Nämä eivät tiedä, mitä heidän nuorelleen oikeasti kuuluu, Ankkurin sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen sanoo. Nuoren on kohdattava asia ja otettava vastuu teostaan. Katse suunnataan kuitenkin tulevaisuuteen rötöksen toistumisen välttämiseksi. Toilaillut nuori on voinut saada kotona paljon nuhteita, mutta syyllistäminen ei auta ketään.

9 HÄMEENLINNAN ANKKURI ON EDELLÄKÄVIJÄ Katupartiointi esimerkiksi vappuna on Ankkuri-tiimin päihteiden vastaista nuorisotyötä. Ankkuri-tiimiläisiä: vasemmalta sosiaalityöntekijä Salla Heiskanen, psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Rannikko, nuorisotyöntekijä Peter Petro, sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen ja Ankkuri-tiimin poliisi Aki Ojala. Ankkuri on poliisilaitoksella toimiva sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan, poliisin ja nuorisotyöntekijän muodostama ryhmä Ankkurin työpari tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman pian, kun nuori on syystä tai toisesta joutunut poliisin kanssa tekemisiin, tai kun perheestä on tehty lastensuojeluilmoitus Kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnassa kehitetty Ankkuri-toiminta on levinnyt eri puolille maata. Valtion sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteena on käynnistää Ankkuri-toiminta kaikissa Suomen kunnissa Hämeenlinnan Ankkuri on saanut valtakunnallisen Hyvä teko lapselle -palkinnon ja edustanut Suomea kansainvälisessä rikoksentorjuntakilpailussa. 9

10 Tapahtunutta ei vähätellä, mutta syyllistämisen sijaan kysymme, mitä hyvää vanhemmat näkevät nuoressa ja keskitymme perheen ja nuoren omien voimavarojen löytymiseen, Ankkurin psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Rannikko huomauttaa. Jo pelkkä tietoisuus tulossa olevasta tapaamisesta on saattanut herättää hedelmällistä keskustelua rötöstelleen nuoren ja hänen vanhempiensa välille. Rannikko ja Laitonen korostavat perheiden yhteistä vastuuta. Vanhempien on katsottava peiliin ja mietittävä, mikä meidän perheessä on vikana. Usein käykin, niin että tapaa- Katupartiossa meidät on aina otettu hyvin vastaan. Vähän niin kuin nuoret tykkäisivät meistä. misissa ei enää puhuta siitä alkuperäisestä syystä, jos nuori on vaikka ajanut päihtyneenä mopoa. Sen sijaan puhutaan yleisesti perheen ongelmista, Rannikko sanoo. PERHEVÄKIVALTA TYÖLLISTÄÄ Nuori voi tulla asiakkaaksi myös perheestä tehdyn lastensuojeluilmoituksen takia, esimerkiksi perheen sisäisten ristiriitojen tai väkivallan vuoksi. Näissä tilanteissa Ankkuri keskittyy perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen ottamalla kaikki perheenjäsenet huomioon. Perheväkivalta vie nykyään noin puolet ankkuritoimijoiden työajasta. Tarja Rannikko huomauttaa, että perheväkivallalla on monet kasvot. Mustelmat saattavat näkyä ulkopuolisillekin, mutta henkistä väkivaltaa, eristämistä ja uhkaamista on vaikeampi ottaa puheeksi. Perheväkivallan ohella päihteiden käyttö ja mielialaongelmat aiheuttavat yleensä tarvetta useampaan kuin yhteen tapaamiseen. Ankkurin vahvuus on moniammatillinen työtapa ja se, 10 Sosiaalityöntekijät Salla Heiskanen (vas.) ja Jonna Laitonen pitävät tärkeänä että nuorten oireillessa perheitä vastuutetaan yhä enemmän kokonaisuudessaan. Asioita ei enää jätetä viranomaisten huoleksi vaan pallo heitetään takaisin vanhemmille, jotka toki saavat tukea.

11 että asiakaslähtöistä työtä ei tehdä minkään sapluunan mukaan. Tiimi arvioi tilannetta monelta eri kantilta. Toimenpiteet räätälöidään perheen tarpeen mukaan, Jonna Laitonen sanoo. Suuri merkitys tulosten kannalta on sillä, että perhe on hyvin mukana yhteistyössä. Ankkurin puuttuminen ja keskustelut nähdään useimmiten positiivisena asiana ja ennaltaehkäisyä pidetään tervetulleena. Perheiltä onkin tullut paljon kiitosta. Kymmenen vuotta sitten hankkeena alkanut Ankkuri-toiminta on levinnyt Hämeenlinnasta useisiin kuntiin. Myös nuoret suhtautuvat myönteisesti Ankkurin toimintaan. Erityisen hyvin se tulee esille, kun Ankkuri-tiimi jalkautuu kaupungille. Resurssit eivät valitettavasti riitä kuin muutamaan katupartioon vuodessa. Se on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan, kun voimme jalkautua nuorten pariin ja keskustella heidän kanssaan, Jonna Laitonen sanoo. Nuoret eivät koe vappuna tai koulujen päättäjäisviikonloppuna kaduilla kiertelevien ankkurilaisten toimintaa kyttäämisenä vaan aitona välittämisenä. Katupartiossa meidät on aina otettu hyvin vastaan. Vähän niin kuin nuoret tykkäisivät meistä, Tarja Rannikko naurahtaa. c *) Nimi muutettu Nopeasti ongelmavyyhtiä setvimään Tiesinhän minä poliisille soittaessani, että tästä tulee lastensuojeluilmoitus, kun lapsi on paikalla. Ajattelin kuitenkin, että sille ei nyt voi mitään. Muutaman päivän kuluttua minuun otettiin yhteyttä Ankkurista. Tapasimme siellä sosiaalityöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan. Osin osasin jo odottaakin jotain jatkotoimia, mutta Ankkuri-toiminta oli minulle uutta. Asiat lähtivät etenemään vauhdikkaasti ja pääsimme nopeasti kiinni ongelmavyyhtiin. Koin tämän kaltaisen työparitoiminnan erittäin toimivaksi. Minulla oli tapahtuman aikaan masennuskausi päällä. Koin tärkeäksi, että näistäkin asioista voitiin samalla keskustella. Mielestäni oli hyvä, että tätä asiaa käsiteltiin kokonaisuutena, eikä vain yksittäisenä tekona. Tapahtumalla oli väistämättä useita syitä ja seurauksia, joita ei voi lähteä irrottamaan toisistaan. Saimme Ankkurissa kokonaisvaltaista apua. Konkreettisin apu Ankkuri-tapaamisissa oli, että mies joutui vastaamaan toiminnastaan muillekin kuin pelkästään minulle. Väkivalta ei ollut enää pelkästään meidän välinen asia. Uusioperheen äiti ja parisuhdeväkivallan uhri Lähde: Ajoissa Ankkuriin. Varhaista puuttumista nuorisorikollisuuteen ja lähisuhdeväkivaltaan. Julkaisu on osa Ankkuri-toiminnan käynnistämis- ja kehittämishanketta. 11 Työparina Ankkuri-tapaamisissa usein toimivat Jonna Laitonen ja Tarja Rannikko ovat erityisen huolissaan siitä ilmiöstä, että nuoret jäävät usein oman onnensa nojaan. Ankkuri-toiminta on saanut valtakunnallisen Hyvä teko lapselle palkinnon. Ekasta kerrasta viimeinen Sovittelutilanteessa kävin maksamassa varastamani tupakka-askin kauppiaalle. Se oli kieltämättä yksi elämäni noloimmista tilanteista. En halua enää joutua vastaavaan uudestaan. Kauppias vaikutti rauhalliselta mutta jämäkältä. Jotenkin tuntui, etten ole ensimmäinen, joka on vastaavaan tilanteeseen joutunut. Ensimmäinen kerta tuo varastaminen minulle oli, enkä ole sen jälkeen rikosten teille ajautunut. Saa jäädä tuo ensimmäinen kerta myös viimeiseksi. Kyllä se ankkurikeskustelu vaikutti siihen, ettei varastelu tule enää toistumaan. Koen saaneeni tästä episodista tarpeeksi kokemusta vastaavien asioiden hoitamiseen jatkossa. Tavallaan koen, että mahdollinen näpistelykierre saatiin loppumaan varhaisella kiinnijäämisellä ja puuttumisella. Näin asiasta hävisi jännitys ja hauskuus ja tilalle astui häpeä omaa toimintaani kohtaan. Oli myös helpottavaa, kun lopuksi lyötiin poliisin kanssa kättä päälle, ettei enää tavattaisi näissä merkeissä. Laitettiin piste sille jutulle. Näpistelystä kiinni jäänyt 14-vuotias poika

12 UUDEN SUKUPOLVEN PELINTEKIJÄT TEKSTI & KUVAT Antti Möller Ennen tietokonepelit olivat vain nuorten hupia, mutta tänä päivänä on toisin. Monelle nuorelle harrastuksesta voi muotoutua unelma-ammatti. 12

13 3D-opiskelijoiden yhteinen rutistus oli oman tietokonepelin tekeminen. Lopputuloksena syntyi Dream Delusions -peli, jossa nalle suojelee omistajaansa painajaisilta. Heidi Kultalahti (vas.) teki pelin päähahmon, eli Nallen sekä hänen omistajapojan. Anna- Saida osallistui taustakuvitusten tekemiseen sekä koko pelin konseptin luoneeseen ideatiimiin. Hän sai ajatuksen uniteemasta, joka antaisi sopivasti vapauksia tiimille. 13

14 14 Viime vuosina peliala on noussut otsikoihin kotimaisten menestystarinoiden kautta. Rovion Angry Birds -peli löi kansainvälisesti läpi, niin että tähän päivään mennessä sitä on ladattu jo yli kaksi miljardia kertaa. Viime syksynä huomiota herätti Supercell-kauppa, jossa kotimaisen pelifirman enemmistöomistus myytiin Japaniin huimaan 1,1 miljardin euron hintaan. Eipä siis ihme, jos nuoret pyrkivät alalle. Suomen menestys ei ole ollut sattuman kauppaa, sillä maahamme on vuosikymmenien saatossa syntynyt todellista pelaamisen ja pelien tekemisen kulttuuria. Suomesta löytyy noin nelikymppisten pioneeriryhmä, joka aloitti tietokoneharrastuksen Commodore 64 -aikakaudella 1980-luvulla. Heidän työrukkasinaan ovat olleet nuorempien sukupolvien edustajat. Tästä yhtälöstä on syntynyt näitä kansainvälisiä onnistumisia, toteaa 3D-animoinnin ja -visualisoinnin lehtori Kristian Simolin Metropolian ammattikorkeakoulusta. Tämän ketjun tuoreita lenkkejä ovat Heidi Kultalahti, 21, ja Anna-Saida Koskiluoma, 22. He opiskelevat 3D:tä Simolinin ohjauksessa. Vuosittain erityisalan opiskelupaikkaa tavoittelee noin 300 hakijaa, joista sata pääsee valintakokeisiin. Kokeissa syynätään visuaalista lahjakkuutta sekä tarinankerronnan taitoja. Lopulta 20 valitaan. Olen aina piirtänyt paljon ja kävin taidelukion. Ajatuksissa oli suuntautua taidepuolelle ja peliala viehätti, sillä olen pienestä pitäen pelannut paljon, Heidi kertoo. Anna-Saida löysi nykyisen oppiaineensa verkosta. Etsiessäni tietoja graafisesta suunnittelusta sattumalta huomasin, että Metropoliassa voi opiskella myös 3D-puolta. Päätin hakea sinne ja sain opiskelupaikan. Tämä oli oikea valinta, Anna-Saida toteaa. Aiemmin pelit olivat suppean ihmisryhmän harrastus. Nyt pelaajien demografia on aivan erilainen. Keskiikäiset perheelliset saattavat kaivata lisäjännityksen sijaan stressinlievitystä tai muuta ajateltavaa. PELIEN MONET MAHDOLLISUUDET Anna-Saidan ja Heidin opinnot alkoivat perusteista. Ensimmäisenä vuonna tutustuttiin työkaluihin eli ohjelmiin. Toisena vuonna tehtiin animointia pienissä ryhmissä. Nyt opinnot ovat edenneet kolmannelle vuodelle, jolloin työskennellään konkreettisten, koko luokan laajuisten projektien parissa. Viime syksyn yhteinen rutistus oli oman tietokonepelin tekeminen. Siihen osallistui parinkymmenen 3D-opiskelijan lisäksi muun muassa printtigraafikko, kolme koodaajaa sekä äänisuunnittelijoita. Jokaisella opiskelijalla oli oma roolinsa. Minä tein pelin päähahmon eli Nallen sekä hänen omistajapojan. Mallinsin, teksturoin ja rigasin nämä hahmot, jos se nyt sanoo yhtään mitään, Heidi kuvailee ja nauraa päälle. Anna-Saida osallistui taustakuvitusten tekemiseen sekä koko pelin konseptin luoneeseen ideatiimiin. Hän sai ajatuksen uniteemasta, joka antaisi sopivasti vapauksia tiimille. Lopputuloksena syntyi Dream Delusions -peli, jossa nalle suojelee omistajaansa painajaisilta. Ilmaiseksi ladattava peli julkistettiin joulukuussa. Simolin kertoo, että opiskelijat kiinnostavat kaupallisia yrityksiä. Pisimmällä yhteistyö on tv-kanava Nelosen kanssa, jolle 3D-opiskelijat ovat luoneet grafiikkaa mm. mainostunnariin. Kevään projektina oli uudistaa Hauskat kotivideot -ohjelman ilme. Kun Metropolian pelistudio aloittaa toimintansa ensi vuonna, on odotettavissa, että yhteistyöhankkeita syntyy lisää. 3D-opiskelu antaa valmiuksia työskennellä myös muilla aloilla, kuten markkinoinnin tai elokuva- ja TV-grafiikan parissa. Silti lähes kaikkia Simolinin opiskelijoita kuitenkin kiinnostaa juuri pelimaailma. Hän huomauttaa, että pelaamalla voi tehdä paljon muutakin kuin löytää elämäänsä säpinää. Aiemmin pelit olivat suppean ihmisryhmän harrastus. Nyt pelaajien demografia on aivan erilainen, mikä synnyttää uudenlaisia tarpeita. Keski-ikäiset perheelliset saattavat kaivata lisäjännityksen sijaan stressinlievitystä tai muuta ajateltavaa. Simolin on puhunut pelillistämisestä eli asioiden muuttamisesta pelin muotoon. Siten voidaan koukuttaa mukaan aivan uudenlaisia ryhmiä, mistä hyvä esimerkki on Kansalliskirjaston Digitalkoot-projekti, jossa suomalaista kulttuuriperintöä digitalisoitiin pelaamisen sivuvaikutuksena. Peruskoulussakin pelillistämistä voisi hyvin hyödyntää, mutta ei kevytkenkäisesti. On hyvä kokeilla, mihin pelillistäminen soveltuu. Patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin se ei ole, Simolin summaa. TAVOITTEENA TYÖPAIKKA Pelialan koulutuksen osalta ei taida olla vaaraa, että oppilaille opetettaisiin epäkäytännöllisiä taitoja. Tästä pitävät huolen erilaiset kumppanuudet ja projektit, joista esimerkkinä on

15 Peliala numeroina V iime vuoden lopulla digitaalisten pelien sektori työllisti Suomessa noin ihmistä. He työskentelivät noin 200 yrityksessä, joista 20 suurinta työllistää 2/3 alan työntekijöistä. Esimerkiksi Roviolla on töissä noin 650 henkilöä ja Supercellissä noin 140. Peliteollisuuden kokonaisarvon arvioidaan olleen vuoden 2013 lopulla noin kaksi miljardia euroa. Suomen pelialan liikevaihto oli 800 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 250 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan peliala oheistoimintoineen työllistäisi Suomessa vuonna 2020 noin ihmistä. 15 Lähteet: Tekes ja Neogames. 3D-animoinnin ja visualisoinnin lehtori Kristian Simolin ohjaa Katri Valkamoa Hauskat kotivideot ohjelman uuden ilmeen viimeistelyssä. EU:n rahoittama Game Cluster -hanke. Viiden eteläsuomalaisen oppilaitoksen ja muutamien yrityksien yhteisprojektia koordinoi Teemu Saarelainen Cursor Oy:stä. Päättymäisillään olevan hankkeen budjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena ollut 15 uuden yrityksen ja 60 työpaikan luominen näyttää toteutuvan. Mitä oppilaitokset ovat hankkeesta saaneet? Yksi tavoite oli perustaa oppilaitosten ja yritysten yhteinen oppimisympäristö. Olemme aikataulusta hieman myöhässä, mutta saamme käyntiin viisi, kuusi pelialan kurssia, Saarelainen kertoo. Myös koodausta Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opettava Saarelainen ei näe vaaroja oppilaitosten tiiviissä yritysyhteistyössä, päinvastoin. Opettajana saan yrityksistä viimeisen tiedon käytetystä tekniikasta ja menetelmistä. Opiskelijoille on järkevää, että he saavat tehdä oikeita töitä, mikä valmentaa tulevaan työuraan, Saarelainen perustelee. Anna-Saidalla ja Heidillä on jalat maassa oman startup-yrityksen perustamisen suhteen. Suoraan en uskaltaisi lähteä omaa yritystä perustamaan. On arvokasta hankkia ensin työkokemusta. Kaverien kanssa on puhuttu yhteisen yrityksen perustamisesta sitten myöhemmin, Anna-Saida kertoo. Heidi on samoilla linjoilla. Parempi on ensin kerätä kokemusta kuin mennä pylly edellä puuhun, Heidi hymähtää. Ulkomailla työskentelyä ei kumpikaan tytöistä sulje pois, vaikkakin kotimaiset työllistymisnäkymät ovat lupaavat. Unelmatyöpaikkaakin on mietitty. Kunhan nyt löytyy työtä. Unelmani olisi päästä 3D-mallintajaksi, joka saisi vahvasti vaikuttaa pelin tyyliin ja lopulliseen ilmeeseen, Heidi toteaa. Pelialalle kaivataan nyt uusia kykyjä. Silti Saarelainen alleviivaa, että pärjääminen vaatii innostuneisuutta. Alan koulutusta löytyy ihan kaikille eli polkuja aina toisen asteen oppilaitoksista asti. Pelialalla on paljon mahdollisuuksia, mutta työllistyminen vaatii omaa aktiivisuutta myös vapaa-ajalla. Oikotietä ei ole. c Metropolian opiskelijoiden tekemä Dream Delusions -peli on ilmaiseksi ladattavissa osoitteesta metropolia3d. wordpress.com.

16 KUN KONDOMISTA TEHTIIN LUOTTOTAVARA Maaliskuussa startannut Kumita. Kun on sen aika valistuskampanja tarjoaa yläkoululaisille kondomitietoa. Se tarttuu reippaasti myytteihin sekä väärinkäsityksiin ehkäisystä ja seksitaudeista. Väestöliiton ja THL:n kampanjassa seksuaalivalistus tulee nuorten omimmalle alueelle, nettiin ja puhelimiin. Kampanja lähtee nuorten tarpeista se vastaa juuri niihin kysymyksiin, joita nuoret pohtivat. 16 TEKSTI Miila Halonen Suurin osa suomalaisnuorista käyttää kondomia tai muuta ehkäisyä sitä tarvitessaan. Mutta eivät kaikki. Mitä nuoremmasta henkilöstä kyse, sitä useammin Kouluterveyskyselyn mukaan ehkäisy jää käyttämättä. Vuonna 2013 yläkoululaista 16 prosenttia ilmoitti, ettei käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässään mitään ehkäisyä. Syitä jättää ehkäisy käyttämättä on tutkittu maailmalla. Tulokset menevät hyvin yksiin lääkärin tai hoitajan vastaanotoilla kuullun kanssa. Ehkäisy oli vain jäänyt hankkimatta tai käyttämättä. Keskustelu ehkäisystä kumppanin kanssa oli tuntunut vaikealta, joten sitä ei käyty. Moni viittaa humalatilaan, osa painostukseen. Käytössä sattuneet kompastukset, kuten erektion lerpahdus, olivat joskus syynä siihen, että jatkossa ehkäisy jätetiin mieluummin käyttämättä. Tavallisia ovat myös ne tarinat, joissa kondomia ei kehdattu tai osattu ostaa. Kouluterveyskyselyssäkin melko tai erittäin hankalaksi kondomin ostamisen koki liki neljännes yläkoululaisista. Yhä ajoittain vastaantulevia syitä ehkäisyn käyttämättömyydelle ovat tiedolliset puutteet. Kaikki eivät siis tiedä, miten ja mistä seksitaudin voi saada tai kuinka raskaus alkaa. Tästä kertoo se, ettei kondomia käytetä suuseksissä tai sitä ei käytetä koko yhdynnän ajan. HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ KONDOMI Edellä mainitut asiat olivat niitä, joita kampanjan suunnittelussa haluttiin erityisesti ottaa huomioon. Miten kondomin saisi tuntumaan nykyistä helpommin lähestyttävältä? Miten sen hankinnan ja mukana pidon voisi tehdä luonnollisiksi jutuiksi? Kumita-kampanja tarjoaa tietoa, mutta pyrkii myös vaikuttamaan kondomin imagoon. Kampanjassa kondomista tehdään luottokama, joka on aina mukana, missä mennäänkin. Kun suhtautuminen kondomiin arkipäiväistyy, sen hankkiminen, käyttäminen ja siitä puhuminen voivat olla tämänhetkistä helpompaa. Kampanjassa tiedostetaan, että suinkaan kaikki yläkouluikäiset eivät ole valmiita seksiin tai edes sitä halua. Yläkouluaika on hyvä hetki rakentaa suhdetta ehkäisyyn ja omaksua tietoa tulevaa varten. Puolet 17-vuotiaista on jo ensimmäisen yhdyntänsä kokenut. Kampanja haluaa, että ehkäisy on kunnossa, on kondomin tarve sitten viikon tai kymmenen vuoden kuluttua. PELI JA APPLIKAATIO Kumita-kampanjassa on kaksi huippua. Keväällä 2014 tulivat kampanjapeli ja applikaatio pelattaviksi ja työ sosiaalisen median kanavissa aloitetiin. Syksyllä kaikkiin suomalaisyläkouluihin postitetaan kondomit kahdeksasluokkalaisille jaettaviksi. Kampanjan nettipeli Kumimania kiteyttää pelaajalleen nerokkaasti sen, mistä kondomissa on kyse. Pelissä pelaaja yrittää estää pöpöjä pääsemästä pelialueen läpi tyrmäämällä niitä palloksi puhalletulla kondomihahmolla. Jos pelihahmon energiataso putoaa matalaksi, lisäenergiaa saa vastaamalla oikein kysymyksiin seksitaudeista ja kondomista, kuten Mikä on seksitauti? KGB, HPV vai FBI?. Kumimaniassa tarvitaan nopeita sormia ja pelillisiä taitoja. Valistus taudeista ja ehkäisystä tulee vaivihkaa pelaamisen ohessa.

17 Täältä löydät Kumitakampanjan Kumita-applikaatio, eli mobiilisovellus, on mahdollista ladata älypuhelimeen tai tablettiin kaikille kolmelle alustalle (Android, ios, Windows) kunkin omasta sovelluskaupasta. Appsin tapahtumat sijoittuvat koulupäivään. Pelaaja neuvoo kavereitaan erilaisissa ehkäisyyn, seksitauteihin tai seksiin liittyvissä kysymyksissä. Appsi toimii roolipelin tavoin, eli yhdestä lähtötilanteesta voi vastaamisesta riippuen päätyä yli 40 erilaiseen loppuratkaisuun. Pelin aikana pelaaja kerää kouluun hävinneitä luottotavaroitaan. Kustakin esineestä hän saa seurusteluvinkin. Applikaatioon on kerätty mahdollisimman monta nuorten pohtimaa kysymystä kondomeihin ja seksitauteihin liittyen. Voiko seksitauti olla oireeton? Kuka voi ostaa kondomeita? Miten seksitautitesteihin pääsee? Tarvitsevatko tyttöparit ehkäisyä? Pelatessa nuori pääsee Hei! Onko kondomipaketin ostamiseen mitään ikärajaa? Pariin kysymykseen en ole löytänyt vastausta. Suojaako kondomi suihkussa? Lähde: Nuorten kysymyksiä kondomista Väestöliiton kysy asiantuntijalta -palstalta pohtimaan paitsi tietämystään myös asenteitaan. Sosiaalisessa mediassa Kumita-kampanja on siellä, missä nuoretkin eli Facebookissa ja Instagramissa. Varsinkin Instagram on uudenlainen tapa tehdä seksuaalivalistusta, ylipäätään se ei ole suomalaisessa järjestökentässä vielä kovin tuttu. KONDOMIT SYKSYLLÄ Syksyllä kohti kouluja matkaavat kondomit ovat saaneet suojakseen uudenmallisen pakkauksen. Pakkauksen, kuten koko kampanjabrändin, on suunnitellut tulevaisuuden lupaus, brändisuunnittelija Lauri Virkkunen. Uusi pakkaus on helposti lähestyttävä, nuorekas ja leikkisä. Kampanjaan on helpointa tutustua sen verkkosivuilla www. kumita.fi. Sivuilta löytyy tietoa vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. Sinne on muun muassa kasattu tietoa siitä, miten ottaa ehkäisyasiat puheeksi nuoren kanssa kotona ja syitä ehkäisyn käyttämättömyydelle. Tuoreimmat seksuaalikasvatusaineistot ja linkit löytyvät helposti samoilta sivuilta. Sivujen kautta pääsee myös tutustumaan kaikkeen kampanjamateriaaliin ja lataamaan kampanjabannerin vaikka koulun verkkosivuille tai Facebook-ryhmään. c Kumita. Kun on sen aika. -kampanja on Väestöliiton ja THL:n yhteiskampanja, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittaja on Väestöliiton asiantuntijalääkäri.

18 18 Poikien ulkonäköpaineet ovat pahimmillaan vuotiaina Asil ja Tomi tietävät kokemuksesta.

19 KUVAT KASVATTAVAT POIKIEN ULKONÄKÖPAINEITA Koulusta salille, salilta proteiinipirtelölle, parturin ja hammasvalkaisun kautta kotiin vaatteita viilaamaan. Mitä sitä ei nuori mies tekisi ulkonäkönsä vuoksi? TEKSTI Virve Järvinen KUVAT Jyrki Luukkonen Tomi Kähärä, 17, nukkuu nykyään kouluaamuina entistä pidempään. Pitkätukkaisena Tomi sai ennen varata kiharan kuontalonsa suoristamiseen tunnin, joskus kaksikin. Nyt hiukset ovat lyhentyneet ja nuori mies selviää aamuista aiempaa nopeammin. Asil Shaiwak Alanzi, 18, ei ihmettele Tomin hiuksiinsa käyttämää aikaa ja vaivaa: Asil ei poistu koskaan kotoaan katsomatta ensin peiliin. Onko tukka hyvin? Sopiiko paita yhteen farkkujen kanssa? Ei kai kasvoihin ole päässyt pukkaamaan näppyjä? Poikien ja nuorten miesten lisääntynyt kiinnostus omaan ulkonäköön kertoo yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta: ulkonäköön panostaminen ei ole enää vain tyttöjen yksinoikeus. Samalla se kertoo ulkonäkökeskeisyyden kasvusta, projektityöntekijä Miguel Reyes Väestöliiton poikien ja nuorten miesten keskuksesta pohtii. Hyvä ulkonäkö yhdistetään elämässä menestymiseen: hyvään työpaikkaan ja onnelliseen ihmissuhteeseen. Siitä on tullut arvo, jonka tavoitteluun ollaan valmiita uhraamaan paljon aikaa, vaivaa ja rahaa ja poikien maailmassa usein myös hikeä. Kuntosalilla käyminen on nykyään must. Käyn itsekin, vaikka pitkään välttelin rautaa. Ellen olisi mennyt, olisin kokenut itseni kaveriporukassa ulkopuoliseksi. Puheissa erilaisuus on rikkautta, mutta todellisuudessa kaikki haluavat näyttää samanlaisilta eli treenatuilta. Silti kukaan ei myönnä, että antaa ulkonäköpaineiden vaikuttaa itseensä, Asil sanoo. TOSI, EPÄTOSI KUVA Nuorten esikuvat ovat näyttelijöitä, muusikoita ja urheilijoita. Treenattu keho tuntuu nykyään olevan nuorisoidolin perusominaisuus, ja idolit esittelevät tätä ominaisuuttaan vuolaasti mediassa. Lihaksikkaalla keholla he haluavat viestiä miehekkyyttä, itsehallintaa, energisyyttä ja päättäväisyyttä hyveiksi luokiteltuja ominaisuuksia. Ilmiö on levinnyt nuorten suosimiin sosiaalisen median kanaviin. Esimerkiksi poikien Instagram-kuvissa oma ylävartalo taitaa olla nykyään yleisin aihe, Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja Päivi Tuohino huomauttaa. Nuoret ovat aina vertailleet itseään toisiinsa. Nykyään vertailu tapahtuu pitkälti kuvien avulla, ja se aiheuttaa paineita. Sosiaaliseen mediaan laitetuissa kuvissa jokainen tuo esiin vain hyvät puolet itsestään. Yhden kuvan ottoon voi vierähtää tunti aikaa ja kuvat saattavat olla käsiteltyjä ja silti niitä pidetään tosina, Päivi Tuohino ihmettelee. Sosiaalisessa mediassa käyttäytymisen pelisäännöt eroavat reaalimaailmasta. Tomi ja Asil eivät koskaan huomauttaisi kenellekään esimerkiksi ylipainosta, mutta somessa toisen ulkonäön kommentointi tuntuu olevan vapaata. Enää ei puhuta selän takana pahaa, nyt pahapuhe kirjataan kaikkien näkyville nettiin, Päivi Tuohino harmittelee. Kun oma peilikuva ei vastaa kaverin tai idolin olemusta tai joku kommentoi omaa kuvaa kielteisesti, nuori voi mennä kehonmuokkauksessaan äärimmäisyyksiin. Poikien syömishäiriöt ovat lisääntyneet, ja joka kymmenes syömishäiriöinen on poika, Miguel Reyes lisää. Pojilla syömishäiriöt saattavat liittyä kovaan treenaamiseen. Dieettejä noudatetaan ja treenataan pakonomaisesti, jolloin normaalit kaverisuhteet ja hengailu jäävät. Päivi Tuohino on huomannut, että uimarannalle meno jää monelta ulkonäköpaineiden vuoksi. Oma keho on siellä kaikkien katseiden kohteena. Ulkonäköpaineille alistuminen rajaa nuoren elämästä monta mukavaa asiaa. Samalla ne kohdistuvat entistä nuorempiin ja lyhentävät lapsuutta. KAIKEN TAKANA ON KUMPPANIN KAIPUU Hipsteri. Hippi. Tyylitietoinen. Sportti. Anarkisti. Hevari. Tänä päivänä pojilla on huomattavasti enemmän erilaisia miehen malleja kuin heidän isillään aikanaan. Samastumiskohteiden laajuus tuo samaan aikaan vapautta ja lisää paineita: mihin ryhmään juuri minä kuulun ja mitä viestin sillä muille? Miten ryhmä ja sen mukanaan tuoma ulkonäkö vai- 19

20 Pojat käyttävät ulkonäkönsä kohentamiseen samoja keinoja kuin tytötkin. Mutta poikien kesken niistä ei välttämättä puhuta, Asil, Päivi Tuohino ja Tomi sanovat. 20 kuttaa ihmissuhteisiini? Poikien Puhelimessa yleisimmin kysytty kysymys on, kuinka saan seurustelusuhteen. Moni sanoo, että oma ulkonäkö estää suhteen syntymisen, Miguel Reyes kertoo. Tomi Kähärä myöntää, että suhteen alussa ulkonäkö merkitsee paljon. Se joko herättää tai ei herätä kiinnostuksen ja halun tutustua toiseen tarkemmin. Suhde vaatii syntyäkseen fyysistä vetovoimaa. Mutta ellei ihmisessä ole mitään muuta kiinnostavaa, suhteesta ei voi tulla pitkäikäinen, Tomi tietää. Asilista tytöiltä saadut kehut omasta ulkonäöstä tuntuvat erityisen hyviltä ja kannustavat pitämään itsestä huolta jatkossakin. Tytöt kommentoivat vaatteitani ja hiuksiani. Keho on omaa aluetta, sitä ei kommentoida. Seurustelusuhde on eri juttu, silloin toista voi ohjaillakin vaatevalinnoissa, Asil sanoo. Omaa tyyliään ei Asil toisen toiveesta vaihtaisi. Käytän sellaisia vaatteita ja hiustyyliä, jotka tuntuvat omilta ja joissa olo on kaikin puolin hyvä. Suhde ei toimi, ellei kumpikin osapuoli saa olla omanlaisensa. TAKKI AUKI Tomin ja Asilin mielestä ulkonäköpaineet ovat pitkälti oman pään sisäisiä. Nuoret eivät aiheuta niitä toisilleen. Ihmisen perusluonne on sellainen, että ihminen löytää aina itsestään jotain parannettavaa. Jotain, mihin ei ole itsessään tyytyväinen. Mutta kun näistä asioista puhuu muille, muut eivät ole kiinnittäneet niihin mitään huomiota, Asil pohtii. Tomista tuntui oudolta, kun joku aiemmin kehui hänen omasta mielestään kamalia hiuksiaan. Oli vaikea uskoa, että joku voisi olla tosissaan. Nuoren ajattelutapa on erilainen kuin aikuisen: aikuisesta mitättömän pieniltä tuntuvat Elämässä ja itsessä on asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja ne on vain hyväksyttävä. Ulkonäköpuutteet on helpompi hyväksyä, jos itsetunto ei rakennu pelkkään ulkonäköön. Poikien pitäisi puhua avoimemmin ulkonäköpaineistaan. seikat voivat nuoren elämässä ja ulkonäössä saada valtavat mittasuhteet. Aikuinen ei ymmärrä vaikka sitä, että nuori kulkee talvella takki auki. Napitettu takki voi näyttää nuoren mielestä hölmöltä, Päivi Tuohino miettii. Kun ulkonäköpaineiden kanssa painiskeleva poika soittaa Poikien Puhelimeen, Miguel Reyes miettii soittajan kanssa, miten paljon ulkonäköön voi vaikuttaa ja mikä on tarpeellista: Elämässä ja itsessä on asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja ne on vain hyväksyttävä. Ulkonäköpuutteet on helpompi hyväksyä, jos itsetunto ei rakennu pelkkään ulkonäköön. Poikien pitäisi puhua avoimemmin ulkonäköpaineistaan. Jo se auttaa, kun nuoret huomaavat, etteivät he ole yksin ulkonäköhuolineen. Tomilla ei ole julkisuudessa jäljiteltäviä esikuvia eikä hän käy kuntosalilla. Sen ajan hän viettää nuorisotalolla, seurustelukumppaninsa ja koiransa kanssa. Jos kaveripiiri aiheuttaa ulkonäköpaineita, ihminen on väärässä porukassa. Sitä paitsi nuoren elämä on rankkaa muutenkin. Miksi tehdä siitä ulkonäköpaineiden vuoksi itselleen vielä rankempaa? Tomi kysyy. c LÄHDE: Rami Pelander, Miesopiskelijoiden kuntosalimotiivit, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2010

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot