Ehdotukseen eläkeuudistuksesta helppo sitoutua. Det är enkelt att förbinda sig vid pensionsreformförslaget s. 4

Transkriptio

1 Harrastukset Purseri Vappu Klemetti vaeltaa ja valokuvaa Lapissa s. 18 Hobbyer Pursern Vappu Klemetti vandrar och fotograferar i Lappland s. 19 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING 4/2014 Sosiaali- ja terveysministeri Social- och hälsovårdsminister Laura Räty Ehdotukseen eläkeuudistuksesta on helppo sitoutua Det är enkelt att förbinda sig vid pensionsreformförslaget s. 4

2 4/2014 Sisältö ı Innehåll 4 Suomessa on jatkossakin vahva merenkulkuala Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on tyytyväinen esitykseen merimieseläkejärjestelmän uudistuksesta. 8 Tuloksellisesta työhyvinvoinnista hyötyvät kaikki Tietoa, motivoivia puheenvuoroja ja vahvaa tahtotilaa. Tätä kaikkea tarjosi Merimieseläkekassan järjestämä työhyvinvointiseminaari. 14 Merenkulkijat ja syksyn eläkesopimus 2017 toteutettava eläkeuudistus koskee myös merenkulkijoita. 18 Kamera ja kanootti mukana Lapin vaellusretkillä Purseri Vappu Klemetti rentoutuu lomillaan kiinnostavien harrastusten parissa. 22 MEKin palveluja arvostetaan 26 Merimiehen työssä oli ennen glitteriä ja meininkiä Perämies Johan Jussi Kankaanpää lähti aikanaan meriuralle seikkailumielellä. Vakiot 3 Pääkirjoitus Palaute auttaa kehittämisessä 21 Tilastot Ammatillinen kuntoutus kasvussa 25 Pärjätään Rapakuntoinen merimies 23 Usein kysyttyä eläkkeistä 24 Sijoitukset Sijoitukset Suomeen 435 miljoonaa euroa 30 Lyhyesti Den finländska sjöfartsbranschen är stark också i framtiden Social- och hälsovårdsminister Laura Räty är nöjd med förslaget till reform av sjömanspensionssystemet. 12 Alla drar nytta av satsningar på god arbetshälsa Senaste nytt inom branschen, motiverande tal och starka visioner. Allt detta erbjöds under seminariet om arbetsvälbefinnande som arrangerades av Sjömanspensionskassan. 16 Sjöfararna och höstens pensionsavtal Pensionsreformen, som träder i kraft 2017, berör även sjöfararna. 19 Kameran och kanoten på vandringarna i Lappland Pursern Vappu Klemetti kopplar av på semestern med sina fritidsintressen. 23 SPKs tjänster uppskattas 28 Äventyr och klöver inom sjömansyrket förr i tiden Äventyrslustan fick styrman Johan Jussi Kankaanpää att prova på sjömansyrket en gång i tiden. Ordinarie 3 Ledaren Respons stöder utvecklingen 21 Statistik Den yrkesinriktade rehabiliteringen ökar 25 Vi klarar oss Sjöman med dålig kondition 23 Vanliga frågor om pensioner 24 Investeringar Placeringarna i Finland 435 miljoner euro 30 Smånytt albatrossen albatrossi 2 Albatrossi Albatrossen Päätoimittaja Huvudredaktör Kari Välimäki kari.valimaki@merimieselakekassa.fi kari.valimaki@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset adressförändringarna info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund (perhevapaalla familjeledig) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 1/2015 vko vecka 15 Kannen kuva Pärmbild Patrik Lindström Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Erweko Oy, Helsinki

3 Pääkirjoitus ı Ledaren 4/2014 Palaute auttaa kehittämisessä Respons stöder utvecklingen MERIMIESELÄKEKASSA teetätti asiakas- ja sidosryhmätutkimuksen syyskuussa. Palaute oli hyvin positiivinen. Kiitos siitä. Eläkekassaamme pidetään asiantuntevana, luotettavana ja palvelevana. Olen itsekin tästä vakuuttunut ja voin todeta, että tällaisten työtoverien kanssa on mukava tehdä työtä. PALAUTTEESTA NOUSEE aina esille monia mielenkiintoisia asioita, jotka auttavat kehittämään edelleen toimintaamme. Varustamoilta saimme erittäin positiivista palautetta. Kiitoksia tuli muun muassa palvelevuudesta, luotettavuudesta ja asiantuntevuudesta. Toisaalta varustamoilta tuli myös jonkin verran kritiikkiä toiminnan jämähtäneisyydestä ja työläydestä. MERENKULKIJAT ARVOSTIVAT eläkekassaa samoin perustein kuin varustamot. Mielenkiintoista ja ymmärrettävää oli se, että eläkeläiset ja pitkään merillä olleet olivat selvästi tyytyväisempiä Merimieseläkekassaan kuin nuoremmat merenkulkijat. Eläkeasiat ovat nuorille vielä etäisiä ja vieraita. OLI MYÖS MIELENKIINTOISTA HAVAITA, että erilaiset sidosryhmät työmarkkinaosapuolista muihin eläkelaitoksiin ja virkamiehiin arvostivat erittäin paljon paitsi asiantuntemustamme myös yhteistyötä heidän kanssaan. VASTAUKSIIN VAIKUTTAA aina ajankohta, joka tässä tapauksessa oli merimieseläkeuudistusta pohtineen työryhmän esitysten oltua julkisuudessa parisen kuukautta. Vaikka yksittäisissä avovastauksissa tulikin tästä syystä tiukkaakin palautetta, yleispalaute oli kuitenkin eläkeuudistuksenkin suhteen myönteinen. Eläkeuudistuksesta kaivattiin lisätietoja ja siitä kirjoitettiinkin edellisessä Albatrossissa tosin tämän kyselyn jälkeen. TARKOITUKSEMME on edelleen pitää kiinni niistä asioista, joista meitä arvostetaan. Palautteen perusteella tulemme lisäämään sähköisiä palveluja ja tiedottamista, joka kohdistuu myös nuorempiin merenkulkijoihin. Lisäksi kehitämme varustamojen palveluja ja aloitamme ensi vuonna varustamokohtaiset tapaamiset, joissa kerromme muun muassa eläkeuudistusten vaikutuksista, työhyvinvointitoiminnasta ja ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista. Näistä kaikista toivottiin kyselyssä lisätietoja. MERIMIESELÄKEKASSA on suomalaisia merenkulkijoita ja merenkulkua varten. Toivomme, että voimme jatkossakin palvella teitä hyvin. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja Verkställande direktör Merimieseläkekassa on suomalaisia merenkulkijoita ja merenkulkua varten. Sjömanspensionskassan finns till för de finländska sjöfararna och den finländska sjöfarten. I SEPTEMBER lät Sjömanspensionskassan utföra en kund- och intressegrupppsundersökning. Responsen var ytterst positiv. Tack för det. Vår pensionskassa anses vara sakkunnig, pålitlig och serviceinriktad. Är också själv övertygad om det här och kan konstatera, att det är trevligt att arbeta tillsammans med sådana arbetskamrater. RESPONS för alltid med sig många intressanta saker som bidrar till vidareutvecklingen av vår verksamhet. Responsen från rederierna var ytterst positiv. Stort tack erhöll bland annat vår service, tillförlitlighet och sakkunskap. Å andra sidan kom det också en viss kritik från rederierna, verksamheten har stelnat och är arbetsdryg. SJÖFARARNA VÄRDESATTE pensionskassan på samma grunder som rederierna. Intressant och förståeligt var att pensionärerna och sjöfarare som varit länge till sjöss var klart nöjdare med Sjömanspensionskassan än de yngre sjöfararna. För de unga är pensionsfrågorna ännu avlägsna och främmande. DET VAR OCKSÅ TREVLIGT att notera, att olika intressegrupper, allt från arbetsmarknadsparter till övriga pensionsanstalter och tjänstemän, inte bara satte stort värde på vår sakkunskap utan också på samarbetet med oss. SVAREN PÅVERKAS alltid av tidpunkten, som i det här fallet var ett par månader efter att arbetsgruppen, som grunnat på revideringen av sjömanspensionslagen, publicerat sina förslag. Trots att det därför i enskilda öppna svar även kom hård feedback, var den allmänna responsen ändå positiv ifråga om revideringen av lagen. Ytterligare information om pensionsreformen önskades och i föregående nummer av Albatrossen ingick artiklar om revideringen visserligen efter ovannämnda undersökning. VÅR AVSIKT är att fortsättningsvis hålla fast vid de värden för vilka vi respekteras. Utgående från responsen kommer vi att utöka de elektroniska tjänsterna och den elektroniska informationen, som även fokuseras till de yngre sjöfararna. Ytterligare kommer vi att utveckla rederitjänsterna och inkommande år inleda en serie rederiträffar, under vilka vi bland annat berättar om pensionsrevideringens effekter, arbetshälsoverksamheten och den yrkesinriktade rehabiliteringens möjligheter. I samband med vår undersökning framfördes önskemål om samtliga dessa aktiviteter. SJÖMANSPENSIONSKASSAN finns till för de finländska sjöfararna och den finländska sjöfarten. Vår förhoppning är att vi också i fortsättningen ska kunna betjäna er bra. o Albatrossi Albatrossen 3

4 Eläkejärjestelmä ı Uudistus Suomessa on jatkossakin vahva merenkulkuala Teksti Petra Nikkinen Kuvat Patrik Lindström 4 Albatrossi Albatrossen

5 Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on tyytyväinen yksimieliseen esitykseen merimieseläkejärjestelmän uudistuksesta. Olen iloinen siitä, että ratkaisu löytyi näinkin vaikeassa asiassa. Tähän ehdotukseen on helppo sitoutua. VAHVA TAHTO ja hyvä henki siivittivät merimieseläkejärjestelmän uudistusta valmistelevan työryhmän yksimieliseen ehdotukseen. Näin uskoo sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, joka kiittelee ministeriölle luovutettua ehdotusta. Olen todella tyytyväinen pitkään tehdystä hyvästä työstä, mutta toki myös tuloksista. Ilahduttavaa on, että halu uudistaa merimiesten eläkejärjestelmää on linjassa uuden yleisen työeläkeuudistuksen kanssa. TÄMÄN PÄIVÄN SUOMESSA työskennellään vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Erityisesti nyt tarvitaan yhteistyötä ja ratkaisukykyä eri toimijoiden kesken. Samaa tahtoa painottaa ministeri Räty. Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta pidän tärkeänä sitä, että meillä on sopimisen kulttuuri, jossa työnantajat, työntekijät ja valtio voivat sopia yhdessä eläkejärjestelmää koskevista asioista. Eläkejärjestelmämme on meille kaikille hyvin henkilökohtainen asia; se herättää tunteita ja on suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä keskeinen asia. TUNTEITA ON HERÄTTÄNYT myös vuonna 2017 voimaan tuleva yleinen työeläkeuudistus, josta päästiin sopuun tämän vuoden syyskuussa. Eläkeuudistuksella pyritään varmistamaan suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa. Uudistuksilla tavoittelemme kahta suurta asiaa; varmistamme eläkejärjestelmän tulevaisuuden maksuvalmiuskyvyn siten, ettei ole tarpeellista tehdä isoja eläkemaksujen korotuksia, jotka vaikuttavat työn hintaan. Toinen iso asia on yhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen se, että meillä on varaa maksaa meidän palveluistamme. Se ei varsinaisesti liity eläkkeisiin, mutta siihen, että meillä on oltava työssäkäyviä ihmisiä kattaaksemme yhteiskunnan kustannuksia, toteaa ministeri Räty. MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄN uudistuksella pyritään turvaamaan Suomelle kansantaloudellisesti merkittävä ala myös tulevaisuudessa. Vaikka emme olekaan saari, niin Euroopasta katsottuna olemme paljolti sitä. Merenkululla on meille valtavan suuri merkitys ja uskon, että Suomessa on jatkossakin erittäin vahva merenkulkuala. Pidän myös oleellisena sitä, että merenkulussa työskennellään Suomen lipun alla. Silloin tiedämme, että työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat kunnossa. On tärkeää, että suomalaiset työntekijät työskentelevät suomalaisissa yrityksissä, joissa noudatetaan Suomen työehtosopimuksia ja työterveyteen sekä työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat kunnossa. Uskon, että Suomessa on jatkossakin erittäin vahva merenkulkuala. Pidän myös oleellisena sitä, että merenkulussa työskennellään Suomen lipun alla. MERIMIESTYÖSTÄ on tullut ministeri Rädyn mukaan entistä monimuotoisempaa. Merenkulkijoiden erilaiset ja raskaat työolosuhteet pitäisi saada vertailukelpoisiksi muiden töiden kanssa. Nykypäivän merityö on kehittynyt isoin harppauksin ja siihen liittyy entistä enemmän palvelutehtäviä. Merityöstä tekee poikkeuksellisen se, että osa merenkulkijoista on tehnyt fyysisesti todella raskasta työtä koko pitkän työuransa ja osa merityötä, joka on verrattavissa maauran kaltaiseksi. Meidän pitää miettiä, miten saamme merityöt integroitua osaksi muuta työtä. HALLITUKSESSA joudutaan pohtimaan jatkuvasti työn kustannuksia ja sitä, mitä töitä Suomessa kannattaa pitää ja mitä ei. Kilpailukyky on ylläpidettävä, mutta millä kustannuksella? Olemme olleet taloudellisesti todella vaikeassa tilanteessa pitkän aikaa. Meille on iso haaste, että saamme pidettyä työpaikat Suomessa. Tämä pätee niin maa- kuin merityöhön. Ainoa tapa, jolla Suomi pystyy nousemaan, on että saamme työpaikkojen luomisesta kannattavaa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että emme nosta työvoimakustannuksia tavalla, joka on kestämätöntä. Myös siinä mielessä tuleva työeläkeuudistus on tärkeä. VALTION NÄKÖKULMASTA on tärkeää, että työn tekemisen ja yrittämisen kannattavuuden varmistamiseksi tehdään kaikki voitava. Suomessa on ammattitaitoinen henkilöstö, korkea koulutustaso, motivoituneet ja hyvät työntekijät. Talouden nousuun ei kuitenkaan ole mitään yhtä lääkettä, se vaatii todella paljon todella määrätietoisia toimia. Onneksi Suomessa sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat ymmärtäneet tämän ja olemme päässeet isoissa asioissa yhteisiin ratkaisuihin. TULEVA MERIMIESELÄKEJÄRJESTELMÄ etenee parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiesitys pyritään saamaan valmiiksi joulukuun alkuun, vielä tämän eduskunnan käsiteltäväksi. Viemme sitä nyt kovasti eteenpäin. Vielä on ratkaistavia asioita, mutta olen erittäin sitoutunut asiaan ja toiveikas siitä, että me ehdimme. o Albatrossi Albatrossen 5

6 Pensionssystemet ı Reformen Den finländska sjöfartsbranschen är stark också i framtiden Social- och hälsovårdsminister Laura Räty är nöjd med det enhälliga förslaget till reform av sjömanspensionssystemet. Jag är glad över att man funnit en lösning i den här svåra frågan. Det är enkelt att förbinda sig vid det här förslaget. Text Petra Nikkinen Bild Patrik Lindström VILJESTYRKA och god samarbetsanda hjälpte arbetsgruppen som förberedde reformen av sjömanspensionssystemet att komma fram till ett enhälligt förslag. Det här anser social- och hälsovårdsminister Laura Räty, som berömmer förslaget som överlämnats till ministeriet. Jag är mycket nöjd med det goda arbete som gjorts under en lång tid, liksom också resultaten. Det är glädjande att viljan att förnya sjömännens pensionssystem ligger i linje med den nya allmänna arbetspensionsreformen. ARBETSLIVET i dagens Finland karakteriseras av den svåra ekonomiska situationen. Detta skapar ett särskilt behov av samarbete och problemlösningsförmåga mellan olika aktörer. Minister Räty betonar samarbetsviljan. Ur ett finländskt samhälleligt perspektiv anser jag att det är viktigt att upprätthålla en konsensuskultur, där arbetsgivare, arbetstagare och staten tillsammans kan avtala om saker som berör pensionssystemet. Vårt pensionssystem är en personlig sak för oss alla: det väcker känslor och utgör en central del av det finländska socialskyddssystemet. DEN ALLMÄNNA pensionsreformen som träder i kraft år 2017 väcker också känslor. Uppgörelsen om reformen undertecknades i september detta år. I pensionsreformen strävar man efter att garantera det finländska pensionssystemets hållbarhet även i framtiden. Det finns två viktiga målsättningar med reformerna. För det första garanterar vi pensionssystemets framtida finansieringsförmåga för att undvika stora förhöjningar i pensionsavgifterna och därigenom höja priset på arbete. För det andra vill vi stärka samhällets finansiella bas så att vi har råd att betala för service. Detta berör inte pensionerna direkt, utan handlar om att vi måste ha människor i arbetslivet för att kunna täcka samhällets kostnader, förklarar Räty. GENOM REFORMEN av sjömanspensionssystemet strävar man efter att trygga framtiden i en bransch med stor nationalekonomisk betydelse för Finland. Trots att Finland inte är en ö, ser vi kanske ut att vara det ur ett europeiskt perspektiv. Sjöfarten är oerhört viktig för oss och jag tror att Finland även i fortsättningen kommer att ha en stark sjöfartsbransch. Enligt mig är det också väsentligt att man inom sjöfarten arbetar under finsk flagg. Då vet vi att arbetstagarna jobbar i goda arbetsförhållanden. Det är viktigt att finländska arbetstagare jobbar i finländska företag som följer finska avtal om arbetsvillkor, i en miljö som främjar god arbetshälsa och välbefinnande i arbetet. ENLIGT MINISTER RÄTY har sjömansarbetet blivit alltmer heterogent. Sjöfararnas varierande och tunga arbetsförhållanden borde kunna jämföras med andra arbetsuppgifter. Det moderna sjöfartsarbetet har utvecklats med stormsteg och omfattar nuförtiden allt fler serviceuppgifter. Sjöarbetet är unikt i det hänseendet att en del av sjöfararna utfört ett fysiskt väldigt tungt arbete under hela sin långa karriär, medan andra har jobbat med uppgifter som påminner om dem på land. Vi måste fundera på hur vi kan integrera sjöarbete i det övriga arbetet. I REGERINGEN tvingas man hela tiden tänka över kostnaderna för arbete, samt vilka arbeten det lönar sig att hålla kvar i Finland. Vi måste upprätthålla konkurrenskraften, men till vilket pris? Vi har redan länge befunnit oss i en mycket svår ekonomisk situation. Det är en stor utmaning för oss att behålla arbetsplatserna i Finland. Detta gäller både arbete på land och till sjöss. Det enda sättet att få Finland att resa sig är att göra det lönsamt att skapa arbetsplatser. Vi måste se till att inte höja arbetskraftskostnaderna på ett ohållbart sätt. Också i det avseendet är den kommande pensionsreformen betydelsefull. UR STATENS PERSPEKTIV är det viktigt att man gör allt för att trygga lönsamheten i arbete och företagande. 6 Albatrossi Albatrossen

7 Jag tror att Finland även i fortsättningen kommer att ha en stark sjöfartsbransch. Enligt mig är det också väsentligt att man inom sjöfarten arbetar under finsk flagg. Finland har professionell personal, en hög utbildningsnivå, motiverade och goda arbetstagare. Det finns inte någon viss medicin för att uppnå ekonomisk tillväxt, utan det kräver flera olika målmetvetna åtgärder. Till all lycka har både arbetsgivar- och arbetstagarparterna i Finland insett detta och vi har uppnått genensamma lösningar i stora ärenden. DEN KOMMANDE sjömanspensionsreformen behandlas just nu i Social- och hälsovårdministeriet. Målet är att ta fram ett lagförslag till jul så att den nuvarande riksdagen hinner behandla det. Vi satsar nu hårt på saken. Fortfarande finns det olösta problem men jag har förbundit mig vid ärendet och hyser stora förhoppningar om att vi hinner. o Albatrossi Albatrossen 7

8 Tapahtumat ı Työhyvinvointiseminaari Tuloksellisesta työhyvinvoinnista hyötyvät kaikki Aimo annos viimeisintä alan tietoa, motivoivia puheenvuoroja ja vahvaa tahtotilaa. Tätä kaikkea tarjosi Merimieseläkekassan järjestämä työhyvinvointiseminaari. Teksti Petra Nikkinen Kuvat Patrik Lindström PÄIVÄN SEMINAARIN avauspuheenvuorossaan sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty puhui muutoksen tuulista. On kaksi asiaa, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi tulevaisuuden merityöhön. Ensimmäinen on työurien pidentäminen ja siihen vastikään sidottu eläkeuudistus. Tämä uudistus koskettaa meitä kaikkia riippumatta siitä, teemmekö töitä maalla vai merellä. Toinen merkittävä tekijä on teknologian kehitys, joka tuo uusia Sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn mielestä työyhteisötaitojen kehittäminen tulee olemaan keskeinen tekijä tulevaisuuden työelämässä. Social- och hälsovårdsminister Laura Räty anser att den viktigaste faktorn i framtidens arbetsliv är att utveckla arbetsgemenskapernas kompetens. 8 Albatrossi Albatrossen

9 Johan Treuthardt ja och Elisa Loponen. KARI VÄLIMÄKI ulottuvuuksia merenkulun piiriin ja sitä myöten myös merityöhön. ON KOVA TYÖ löytää säästöjä. Näin puheenvuoronsa kiteytti Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki, joka esitteli MEL:n keskeisiä tulevia muutoksia. Paineet muutoksille ovat olleet todella kovia. Täytyy muistaa, että säästöt koskevat kaikkia aloja, myös merenkulkualaa. Tuleva muutos vaikuttaa eniten noin 20-vuotiaisiin, vasta työelämään astuvia nuoria. Noin 40-vuotiailla ja sitä vanhemmilla merenkulkijoilla muutokset ovat maltillisia. Sosiaali- ja terveysministeriölle luovutettuun ehdotukseen uudesta merimieseläkejärjestelmästä on tulossa muutoksia jo aiemmin ehdotettuun. Uuden eläkeratkaisun myötä myös MEL:n siirtymäajat muuttuvat. Ne tulevat noudattelemaan samaa siirtymäaikaa kuin yleisessä työeläkesopimuksessa eli vuoden 2024 loppuun asti. Elämäntapamuutos ForMaren avulla FORMARE-PILOTTIHANKKEESEEN keväällä 2014 mukaan valitut 20 merenkulkijaa saivat itselleen henkilökohtaisen kuntovalmentajan puoleksi vuodeksi käyttöön. Jokaiselle optimoidut kunto-ohjelmat voidaan toteuttaa maissa tai merityöympäristössä. Seuranta on kolme vuotta, joten mistään pikaratkaisusta ei ole kyse. Osallistunut ryhmä oli hyvin heterogeeninen; jotkut olivat ylipainoisia, jotkut selkeästi alipainoisia. Yhteisenä lähtökohtana oli, että kaikki halusivat elämäntapamuutoksen, toteaa ForMarehankkeen projektipäällikkö Johan Treuthardt. Yksi onnistujista, Elisa Loponen, ei halua enää palata entiseen. ForMarehankkeen, henkilökohtaisen kuntovalmentajan, sisun ja asennemuutoksen voimalla hän on laihtunut tähän mennessä yli 30 kiloa. Projektin alussa peruskuntoni oli todella huono. Toimin laivassa kylmäkkönä, joten olen jatkuvasti ruokien ympäröimänä. Muutokseen tarvittiin omaa tahtoa ja tukea sekä valmentajaltani että muilta ryhmäläisiltä. Seuraava ForMare käynnistyy tammikuussa o TAPIO PALOLAHTI Livsstilsförändring med hjälp av ForMare TYÖHYVINVOINTI kannattaa taloudellisesti ja onnistuneella panostuksella kaikki voittavat. Näin totesi Atrian henkilöstöjohtaja Tapio Palolahti, jonka johdolla Atria on onnistunut siinä, mistä monet yritykset ovat osanneet vain haaveilla. Henkilöstön työhyvinvointiin satsaamalla Atrialla on onnistuttu merkittävästi vähentämään sairauspoissaoloja ja nostamaan DE 20 SJÖFARARNA som valdes ut för ForMare-pilotprojektet våren 2014 fick tillgång till en egen personlig tränare för ett halvt år. Konditionsprogrammen som anpassas för deltagarna kan genomföras båda på land och till havs. Uppföljningstiden är tre år, vilket betyder att det inte handlar om någon snabb lösning. Gruppen som deltog var väldigt heterogen, en del var överviktiga medan andra var klart underviktiga. Den gemensamma utgångspunkten var att alla ville ha en livsstilsförändring, säger Johan Treuthardt, projektledare för ForMare. En av dem som lyckats är Elisa Loponen och hon vill inte återgå till sin gamla livsstil. Med hjälp av ForMare, en personlig tränare, viljestyrka och förändrade attityder har hon hittills gått ner över 30 kilo. I början av projektet hade jag en mycket svag grundkondition. Jag jobbar som kallskänka på båten och är ständigt omgiven av mat. Förändringen krävde egen viljestyrka och stöd både från min tränare och från resten av gruppen. Följande ForMare inleds i januari o Albatrossi Albatrossen 9

10 Tapahtumat ı Työhyvinvointiseminaari SANNA HAAVISTO JA OCH TIINA KIRVESNIEMI eläkkeellejäämisikää peräti neljällä vuodella. Yksi sairaspoissaolo maksaa valtavasti, sen takia johto on ollut suostuvainen merkittäviin investointeihin työkyvyn ylläpitämiseksi. Onnistumisesta on syytä olla tyytyväinen. Palolahti kuitenkin korostaa, ettei oikotietä onneen ole. Työ on pitkäjänteistä, sitoo resursseja ja vaatii esimiestyöltä osaamista. Työhyvinvoinnin kannalta asiaa täytyy osata hoitaa integroidusti työterveyshuollon kautta. Ensisijaisesti tämä on kuitenkin johtamiskysymys. Esimiehet on koulutettava ymmärtämään, että heidän vastuullaan on myös työhyvinvoinnin johtaminen. Olemme saaneet niin lupaavia tuloksia, että hanketta suunnitellaan seuraavaksi osana vakiiintunutta toimintaa. Treuthardt painotti hankkeen hyötyä ja kannusti varustamoja mukaan. Tästä hyötyvät kaikki; työnantaja, työntekijä, Merimieseläkekassa, Mepa ja vakuutusyhtiöt. RIITTA ERÄMAA ONNISTUNEISTA lopputuloksista iloitsi myös TallinkSiljan henkilöstöjohtaja Susanna Siljander, joka puheenvuorossaan totesi, että ForMaren avulla myös työn tuottavuus on lisääntynyt. TallinkSiljalla ollaan hyvällä mallilla työsuojelussa ja työterveyshuollossa. Huolehdimme myös, että ELÄMÄNTAPAMUUTOS voi alkaa nyt! Merimiespalvelutoimiston ForMaren projektipäällikkö Johan Treuthardt esitteli pilottihankkeen ensimmäisiä onnistuneita tuloksia. ForMare, merenkulkijan hyvinvointiohjelma, tähtää pitkäaikaiseen merenkulkijan hyvinvoinnin parantamiseen ja jatkuvuuteen. 10 Albatrossi Albatrossen

11 esimiehillä on keskeinen rooli työhyvinvoinnissa. On ollut etuoikeutettua olla mukana ForMaressa. UUSIA YHTEISTYÖMUOTOJA työsuojelun ja työterveyden toimijoiden kesken peräänkuulutti Jukka Ahtela, joka oli tehnyt Sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen, miten kehittää edellytyksiä työpaikkojen omatoimiselle ja aloitteelliselle työterveyden, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämiselle. Meillä on Suomessa varsin paljon resursseja ja erilaisia organisaatioita, jotka on tarkoitettu olemaan työpaikkojen apuna ja tukena silloin, kun halutaan kartoittaa tilannetta tai parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Päivän kysymys on, tavoittaako tuki ja resurssit niitä tarvitsevat. OLLI KYTÖ JOKA VUOSI yli työssäkäyvää siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Onneksi merenkulkualalla hanskoja ei ole heti lyöty tiskiin, vaan työtä tekevät kuntoutuvat takaisin työelämään ammatillisen kuntoutuksen avulla. Ihan nopeasti tämä ei kuitenkaan tapahdu. Ammatillisen kuntoutuksen prosessit ovat usein todella pitkiä. On erittäin suuri muutos siirtyä täysin erityyppisiin työtehtäviin. Erityisesti laivatyössä ammatti-identiteetti on todella vahva, toteaa Vakuutuskuntoutus VKK:n Riitta Erämaa. Usein ilmassa on turhaa pelkoa ja tietämättömyyttä. Vaihtoehtoja ei tunnisteta, vaan ajatus entisestä työtehtävästä muuttumattomana istuu syvällä. Silloin työnantajan kannattaa puhua avoimesti sekä mahdollisuuksista että mahdottomuuksista työntekijän kanssa. o Nyt on momentum PUHEENVUOROSSAAN Jukka Ahtela mainitsi tulevaisuuden tärkeimpinä teemoina työurien pidentämisen ja hyvän johtamisen. Työpaikkojen omatoimisuuden ja aloitteellisuuden edistäminen on tärkeää, kun halutaan edistää työntekijöiden tuottavuutta ja työhyvinvointia. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme työhyvinvointia sertifioituna ja pienten yrittäjien pooleja, joissa yhdistetään onnistuneesti voimavaroja ja tietotaitoa. Ahtela alleviivasi muutosasennetta vanhoihin ja totuttuihin toimintatapoihin. Nu är momentum I SITT TAL LYFTE Jukka Ahtela fram förlängandet av yrkeskarriärerna och gott ledarksap som de viktigaste frågorna för framtiden. Det är viktigt att främja arbetsplatsernas egna initiativ när man vill förbättra arbetstagarnas produktivitet och arbetsvälbefinnande. Förhoppningsvis kan vi se fram emot ett certifierat arbetsvälbefinnande samt pooler för småföretagare, som framgångrikt förenar resurser och kunskap. Ahtela poängterade attityden till förändring inom gamla, bekanta verksamhetsmetoder. Vi lever nu i en värld där allting ifrågasätts inte ens Jukka Ahtela haastoi myös merenkulun eri toimijoita uudenlaiseen ajatteluun. Jukka Ahtela utmanade också sjöfartens olika aktörer till ett helt nytt tänkesätt. Nyt elämme maailmassa, jossa joka asia kyseenalaistetaan edes lainsäädäntö ei turvaa enää eri toimijoiden jatkoa. Nyt pitäisi miettiä, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Uudella tavalla tekemisen aika on Ahtelan mukaan juuri nyt. Nyt on momentum. Muutosta vauhdittaa taloudellinen tilanne, työurakeskustelu sekä johtajuuden uudet vaatimukset. Nyt on sellainen tunne, että asiat kannattaa tehdä toisin. Minulle pahin skenaario on, että tekemäni selvitys todetaan hyväksi, mutta silti jatketaan kuten ennen. o lagstiftningen kan längre trygga olika aktörers framtid. Därför bör man nu tänka igenom hur saker kan göras på ett nytt sätt. Stunden för att sköta saker på ett nytt sätt har kommit, enligt Ahtela. Nu är momentum. Förändringen drivs av den ekonomiska situationen, diskussionen om yrkeskarriärer samt de nya kraven på ledarskap. Just nu har jag en känsla av att det lönar sig att sköta saker på ett annat sätt. Det värsta scenariot för mig är att man tycker att min utredning är bra men ändå fortsätter som förut. o Albatrossi Albatrossen 11

12 Tapahtumat ı Seminarie om arbetsvälbefinnande Alla drar nytta av satsningar på god arbetshälsa En rejäl dos av senaste nytt inom branschen, motiverande tal och starka visioner. Allt detta erbjöds under seminariet om arbetsvälbefinnande som arrangerades av Sjömanspensionskassan. Text Petra Nikkinen Bild Patrik Lindström ENDAGSSEMINARIET öppnades av social- och hälsovårdsminister Laura Räty som talade om förändringens vindar. Det finns två faktorer som märkbart kommer att påverka sjöarbetet i framtiden. Den första är förlängningen av yrkeskarriärerna och den därtill knutna pensionsreformen. Reformen berör oss alla, oberoende av om vi jobbar på land eller till sjöss. Den andra faktorn är den tekniska utecklingen som för med sig nya dimensioner inom sjöfarten och därigenom även inom sjöarbetet. SUSANNA SILJANDER ATT HITTA besparingar är ett hårt jobb. Så här sammanfattade verkställande direktören för Sjömanspensionskassan, Kari Välimäki, sin presentation om de viktigaste framtida SjPL-ändringarna. Det finns ett hårt tryck på att införa ändringar. Man måste komma ihåg att besparingarna berör alla branscher, inklusive sjöfarten. Den kommande förändringen påverkar mest dem som är i 20-årsåldern och precis inleder sina yrkeskarriärer. För sjöfarare som är 40 eller äldre är förändringarna måttliga. I förslaget till nytt sjömanspensionssystem, som överlämnats till socialoch hälsovårdsministeriet, planeras ytterligare ändringar. I samband med den nya pensionslösningen ändras också övergångstiderna för SjPL. De kommer att följa samma övergångsperiod som det allmänna arbetspensionsavtalet, dvs. till utgången av år ARBETSVÄLBEFINNANDE är ekonomiskt lönsamt och alla vinner på en lyckad satsning. Så här konstaterade Atrias personaldirektör Tapio Palolahti, under vars ledning Atria lyckats med det som många företag drömmer om. Genom att satsa på personalens arbetsvälbefinnande har Atria lyckats minska sjukfrånvaron märkbart och höjt pensionsåldern med fyra år. Eftersom en sjukfrånvaro kostar väldigt mycket, har ledningen varit positivt inställd till stora investeringar i att upprätthålla arbetsförmågan. Det finns alltså skäl att vara nöjd med framgången. Palolahti poängterar ändå att det inte finns någon genväg till lycka. Arbetet är långsiktigt, binder resurser och kräver gott ledarskap. Arbetsvälbefinnande förutsätter att man kan samarbeta integrerat med företagshälsovården. I första hand handlar det ändå om gott ledarskap. 12 Albatrossi Albatrossen

13 Seminaarissa oli tarjolla tietoa, motivoivia puheenvuoroja ja vilkasta keskustelua. Seminariet bjöd på kunskap, livlig diskussion och motiverande inlägg. Chefer bör utbildas så att de ser sitt ansvar i processen för arbetsvälbefinnande. DU KAN FÖRÄNDRA din livsstil nu! Projektledaren för Sjömansservicens ForMare, Johan Treuthardt, presenterade de första goda resultaten från pilotprojektet. Sjöfararnas arbetshälsoprogram ForMare siktar på att förbättra och upprätthålla sjöfararens välbefinnande på lång sikt. Programmet har gett så lovande resultat att man nu planerar att integrera projektet i den fasta verksamheten. Treuthdardt framhävde projektets fördelar och uppmanade rederierna att delta. Alla drar nytta av projektet: arbetsgivaren, arbetstagaren, SSB och försäkringsbolagen. DE UTMÄRKTA resultaten gläder också TallinkSiljas personalchef Susanna Siljander som i sitt tal framhöll att även arbetsproduktiviteten har ökat tack vare ForMare. På TallinkSilja har vi ett gott arbetarskydd och en god företagshälsovård. Vi ser också till att cheferna spelar en aktiv roll i arbetsvälbefinnandet. Det har varit ett privilegium att vara med i ForMare. NYA SAMARBETSFORMER mellan aktörerna inom arbetarskyddet och arbetshälsan efterlystes av Jukka Ahtela, som för Social- och hälsovårdsministeriet gjort en utredning om hur man kan utveckla arbetsplatsernas förutsättningar att på eget initiativ förbättra arbetshälsan, arbetsvälbefinnandet och arbetarskyddet. I Finland har vi mycket resurser och flera olika organisationer som ska hjälpa och stöda arbetsplatserna när de vill kartlägga situationen eller förbättra produktiviteten och arbetsvälbefinnandet. Dagens fråga är om stödet och resurserna verkligen når dem som behöver dem. VARJE ÅR beviljas arbetstagare invalidpension pga arbetsoförmåga. Till all lycka ger man inte upp genast inom sjöfarten, eftersom arbetstagarna via yrkesinriktad rehabilitering senare kan återgå till arbetslivet. Detta sker ändå inte i en handvändning. Processerna för yrkesinriktad rehabilitering är ofta väldigt långa. Det innebär en mycket stor omställning att övergå till en annan sorts arbetsuppgifter. Speciellt inom arbetet ombord på båtarna är yrkesidentiteten väldigt stark, säger Riitta Erämaa från Försäkringsbranschens rehabilitering. Ofta plågas man av rädslor och ovisshet. Man kan inte se alternativen, eftersom föreställningen om den gamla, oföränderliga arbetsuppgiften sitter djupt. Då lönar det sig för arbetsgivaren att föra en öppen diskussion tillsammans med arbetstagaren om både det som är möjligt och det som är omöjligt. o Albatrossi Albatrossen 13

14 Eläkeuudistus ı Eläkesopimuksen vaikutukset Merenkulkijat ja syksyn eläkesopimus Lokakuussa 2014 tehty työmarkkinajärjestöjen sopimus vuonna 2017 toteutettavasta eläkeuudistuksesta koskee myös merenkulkijoita. Jo tällä hetkellä valtaosa merenkulkijoista jää eläkkeelle yleisen joustavan eläkeiän mukaisesti vuotiaana. Tästä syystä sovitut muutokset ulottuvat myös merenkulkijoihin. Teksti Merimieseläkekassa MERENMIESELÄKE- LAIN (MEL) muutos, josta työryhmä teki yksimielisen esityksen kesäkuussa 2014, on menossa vielä nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi. Muutos koskee eläkeiän osalta sitä osaa merenkulkijoista, joilla on tai tulisi olemaan mahdollisuus voimassa olevan lain mukaisiin alempiin eläkeikiin. Jos eduskunta hyväksyy esitetyt muutokset, merimieseläkelain mukaisesta alemmasta eläkeiästä luovutaan asteittain. Siirtymäaika on pidempi kuin työryhmä esitti eli vuoden 2024 loppuun asti. Tämä merkitsee sitä, että pitkään merellä olleiden alin vanhuuseläkeikä nousisi vain vähän tai ei ollenkaan. Tämä muutos MEL-uudistukseen on hyvin tervetullut ja sitä oli toivonut moni merenkulkija. Eduskuntaan joulukuussa 2014 menevän esityksen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että merenkulkijoiden työeläkemaksut alentuisivat maissa töitä tekevien eläkemaksujen tasolle alemmasta eläkeiästä luovuttaisiin asteittain ja siirtymäaika olisi vuoden 2024 loppuun alempaan eläkeikään oikeutettujen eläkkeen karttuma pienenisi 0,1 prosenttiyksiköllä vuodessa hautausavustus poistuisi vuoden 2021 alusta merityötulovähennykseen tehtäisiin leikkaus kuitenkin siten, että merenkulkijan käteen jäävä tulo kasvaisi 1 2 prosenttia kuukaudessa työnantajien eli varustamoiden työeläkemaksuosuus muuttuisi ja samalla muutettaisiin myös merenkulun tukia. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen vaikutukset MELiin Työmarkkinajärjestöjen lokakuinen eläkesopimus tuo paljon muutoksia myös merimieseläkejärjestelmään. Tämän lain Albatrossi Albatrossen Merimieseläkelain uudistus voimaan alennetun eläkeiän muutokset alennettua eläkeikää voi edelleen kartuttaa eläkevakuutusmaksun jakosuhde työntekijän ja työnantajan välillä muuttuu MEL-eläkkeen karttumisprosentit muuttuvat merityötyötulovähennys muuttuu Reformen av sjömanspensionslagen träder i kraft ändringar i sänkt pensionsålder sänkt pensionsålder kan fortfarande intjänas pensionsförsäkringspremiens fördelning mellan arbetstagaren och arbetsgivaren ändras intjäningsprocenterna för SjPL-pensionen ändras sjöarbetsinkomstavdraget ändras 2017 Työntekijän eläkelaki (TyEL) voimaan Merimieseläkelakiin TyEL-muutokset uusia eläkemuotoja (työuraeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke) yleisen eläkeiän muuttuminen yksilölliseksi syntymävuosittain yleisen vanhuuseläkkeen karttumisprosentit muuttuvat Lagen om pension för arbetstagare (ArPL) träder i kraft ArPL-ändringar i sjömanspensionslagen nya pensionsformer (arbetslivspension, partiell förtida ålderspension) den allmänna pensionsåldern blir individuell enligt födelseår intjäningsprocenterna för allmän ålderspension ändras

15 yksityiskohdat ovat vielä auki. Tavoitteena on, että uusi eduskunta hyväksyisi nämä eläkelait vuoden 2015 syksyllä. Eläkesopimus muutti kuitenkin välittömästi merimieseläkelain uudistamista koskevaa esitystä kahdella tavalla. siirtymäaika piteni viidestä vuodesta yhdeksään vuoteen eläkepalkkaa laskettaessa ei tulla tekemään niin sanottua Ptel -vähennystä. Tämä vähennys olisi laskenut vuodesta 2016 alkaen eläkkeen perusteena olevaa palkkaa sillä määrällä, jonka merenkulkija on maksanut työeläkemaksuja Eläkesopimuksen merkittävin muutos koskee eläkeikiä. Alin eläkeikä nousee kolmella kuukaudella 1955 syntyneillä ja sen jälkeen aina kolmella kuukaudella kutakin myöhempää syntymävuotta kohti. Näin ollen vuonna 1962 ja sitä myöhemmin syntyneillä alin mahdollinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Eläkeiän korotus koskee vastaavalla tavalla myös kaikkia niitä merenkulkijoita, jotka eivät ole vuoden 2024 loppuun mennessä ehtineet ansaita merimieseläkelain mukaista alempaa eläkeikää. Eläkesopimus vaikuttaa myös merimieseläkkeiden karttumiseen. Yleinen eläkekarttuma on vuodesta 2017 alkaen 1, 5 prosenttia. Ikävälillä eläkekarttuma on kuitenkin 1,7 prosenttia saakka, jona aikana tämän ikäiset työntekijät maksavat myös 1,5 prosenttia korkeampaa eläkevakuutusmaksua. Eläkesopimuksen merkittävin muutos koskee eläkeikiä. Den största ändringen i pensionsavtalet gäller pensionsåldern. Uudet eläkemuodot Eläkesopimuksen mukaisesti myös merenkulkijoille tulee uusi eläkemuoto eli työuraeläke. Siihen olisi oikeutettu 63-vuotta täyttänyt työntekijä, jolla on vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Työuraeläkkeen saamisedellytysten yksityiskohdat ovat vielä auki. Säännökset työuraeläkkeestä tulevat myös merimieseläkelakiin. Eläkesopimuksen mukaan myös osaaikaeläke lakkaa ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, johon työntekijällä olisi aluksi oikeus 61 ikävuoden täytyttyä. Ikäraja nousisi vuoden 2025 alusta 62 ikävuoteen. Myös merimieseläkelakiin tehtäisiin vastaavat muutokset. Eläkeikiin muutoksia myös 2017 Jos merimieseläkelain uudistus toteutuu esitetyllä tavalla vuoden 2016 alussa ja eläkesopimuksen mukaiset muutokset vuoden 2017 alusta, kaikkien merenkulkijoiden eläkkeisiin tulee muutoksia. Alin vanhuuseläkeikä ei muutu lainkaan tai vain vähän ikääntyneillä ja pitkään merillä työtä tehneillä merenkulkijoilla. Alin vanhuuseläkeikä nousisi kuitenkin sitä enemmän, mitä nuoremmasta merenkulkijasta on kyse ja mitä lyhemmän ajan hän on ehtinyt olemaan merillä uudistusten voimaantulovuosiin mennessä. Kaiken kaikkiaan merenkulkijoilla tulisi olemaan huomattavasti paremmat lähtökohdat tulevina vuosina yleisiin eläkeuudistuksiin, jos merimieseläkelain muutokset hyväksyttäisiin vielä nykyisessä eduskunnassa sosiaali- ja terveysministe riön esityksen mukaisesti. o 2021 Merimieseläkelain muutos hautausavustus lakkaa Reform av sjömanspensionslagen begravningsunderstödet slopas 2025 Merimieseläkelain muutos alennetun eläkeiän siirtymäkausi päättynyt alennettua eläkeikää ei voi enää kartuttaa Reform av sjömanspensionslagen övergångsperioden för sänkt pensionsålder upphör sänkt pensionsålder kan inte längre intjänas Albatrossi Albatrossen 15

16 Eläkeuudistus ı Pensionsavtalets påverkan Sjöfararna och höstens pensionsavtal Arbetsmarknadsorganisationerna ingick i oktober 2014 ett avtal om pensionsreformen som träder i kraft Avtalet berör även sjöfararna. Redan nu går en majoritet av sjöfararna i pension i åldern enligt den allmänna flexibla pensionsåldern. På grund av detta berörs också sjöfararna av de avtalade ändringarna. Text Sjömanspensionskassan REFORMEN av sjömanspensionslagen (SjPL) som framlades i ett enhälligt förslag av arbetsgruppen i juni 2014 ska behandlas av den nuvarande riksdagen. Beträffande pensionsålder berör reformen de sjöfarare, som enligt den nuvarande lagen har eller skulle ha möjlighet till sänkta pensionsåldersarrangemang. Ifall riksdagen godkänner de föreslagna ändringarna, slopas den sänkta pensionsåldern i sjömanspensionslagen gradvis. Övergångsperioden är längre än den som föreslogs av arbetsgruppen: fram till slutet av år Detta innebär att den lägsta pensionsåldern för dem som jobbat länge till sjöss höjs endast lite eller inte alls. Den här ändringen i SjPL-reformen är ytterst välkommen och önskad bland många sjöfarare. Ett godkännande av förslaget som behandlas av riksdagen i december 2014 skulle innebära att sjöfararnas arbetspensionspremier sjunker till samma nivå som pensionspremierna för dem som jobbar på land den sänkta pensionsåldern slopas gradvis under en övergångsperiod till slutet av år 2024 pensionstillväxten för dem som har rätt till sänkt pensionsålder minskar med 0,1 procentenheter per år begravningsunderstödet slopas från och med början av år 2021 nedskärningen i sjöarbetsinkomstavdraget görs ändå så att nettoinkomsten för sjöfararen ökar med 1 2 procent i månaden arbetsgivarnas dvs. rederiernas andel av arbetspensionspremien ändras; samtidigt ändras också sjöfartens stöd Hur påverkas SjPL av arbetsmarknadsorganisationernas pensionsavtal? Arbetsmarknadsorganisationernas pensionsavtal som ingicks i oktober innebär också många ändringar i sjömanspensionssystemet. Detaljerna i den nya lagen har ännu inte fastställts. Målet är att den nya riksdagen godkänner dessa pensionslagar på hösten Pensionsavtalet ändrade dock omedelbart förslaget till reform av sjömanspensionslagen på två sätt: övergångsperioden förlängdes från fem år till nio år i uträkningen av pensionslönen görs inget s.k. Lapl-avdrag. Detta avdrag skulle från början av år 2016 ha sänkt den lön som ligger till grund för pensionen med beloppet av de arbetspensionspremier som sjöfararen betalt. Den största ändringen i pensionsavtalet gäller pensionsåldern. Den lägsta pensionsåldern höjs med tre månader för personer födda 1955 och därefter alltid med ytterligare tre månader per år för senare födda. På så sätt blir den lägsta åldern för ålderspension 65 år för personer födda år 1962 och senare. Höjningen av pensionsåldern gäller på motsvarande sätt också alla de sjöfarare som inte före utgången av år 2024 har hunnit tjäna in sänkt pensionsålder i enlighet med sjömanspensionslagen. Pensionsavtalet påverkar också sjömanspensionernas tillväxt. Den allmänna pensionstillväxten är 1,5 procent från och med år I åldersintervallet är pensionstillväxten ändå 1,7 procent fram till Under samma tid betalar också arbetstagare i den åldern en 1,5 procent högre pensionsförsäkringspremie. 16 Albatrossi Albatrossen

17 Lyhyesti ı Smånytt Nya pensionsformer I enlighet med pensionsavtalet införs även för sjöfarare en ny pensionsform, dvs. arbetslivspension. Rätt till arbetslivspension har en person som fyllt 63 år med en yrkeskarriär på minst 38 år i ett arbete som är fysiskt eller psykiskt belastande. Detaljerna angående vem som är berättigad till arbetslivspension är fortfarande öppna. Bestämmelserna om arbetslivspensionen ingår också i sjömanspensionslagen. I samband med pensionsavtalet upphör även deltidspensionen och ersätts med partiell förtida ålderspension, som arbetstagaren till en början har rätt till från och med åldern 61 år. Från och med början av år 2025 stiger åldersgränsen till 62 år. Motsvarande ändringar införs också i sjömanspensionslagen. Förändringar i pensionsåldrarna även 2017 Om reformen av sjömanspensionslagen godkänns enligt förslaget i början av år 2016 och ändringarna enligt pensionsavtalet träder i kraft från och med början av år 2017, påverkas pensionerna för alla sjöfarare. Den lägsta åldern för ålderspension ändras inte alls eller en aning för åldersstigna sjöfarare som jobbat länge till sjöss. Den lägsta åldern för ålderspension höjs ändå desto mer, ju yngre sjöfararen är och ju kortare tid han eller hon hunnit jobba till sjöss före de år reformerna träder i kraft. Totalt sett skulle sjöfararna ha bättre förutsättningar för allmänna pensionsreformer under de kommande åren, om ändringarna i sjömanspensionslagen godkänns av den nuvarande riksdagen i enlighet med social- och hälsovårdsministeriets förslag. o Työeläkeindeksiluvut vuodelle 2015 on vahvistettu SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ on vahvistanut työeläkeindeksiluvut ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläkkeiden indeksiluku on Vuonna 2015 työeläkeindeksejä korotetaan pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia. Etuuksien laskennassa käytettävä palkkakerroin nousee 1,0 prosenttia, ja se on ensi vuoden alusta 1,363. o Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN vahvistama vuoden 2015 elinaikakerroin on 0, Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1953 syntyneiden vuonna 2015 tai sen jälkeen alkavia Indextalen för arbetspensionerna för år 2015 SOCIAL- JA HÄLSOVÅRDSMINISTERIET har fastställt indextalen för arbetspensioner för det inkommande året. För de arbetspensioner som nu ska betalas är indextalet Avvikande från den bestående lagstiftningen höjs indextalen för arbetspensionerna 2015 med endast 0,4 procent. Den vid beräkningen av förmåner använda lönekoefficienten stiger med ca 1,0 procent och uppgår från början av nästa år till 1,363. o Livslängdskoefficienten fastställd för år 2015 DEN AV SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDS- MINISTERIET fastställda livslängdskoefficient för år 2015 är 0, Den fastställda livslängdskoefficienten minskar de ålderspensioner vanhuuseläkkeitä noin 2,8 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2015 myönnettäviä työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin perhe-eläkkeisiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä eliniästä käytetään työssäoloon. Ajatuksena on, että samantasoinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaikutusta on mahdollista saavuttaa työskentelemällä pidempään. Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna o enligt arbetspensionslagen som börjar betalas år 2015 eller därefter med 2,8 procent för personer som är födda år Livslängdskoefficienten minskar också de invalidpensioner som beviljas år 2015 med undantag av pensionsdelen för återstående tid som kan ingå i invalidpensionen. Dessutom påverkar livslängdskoefficienten familjepensioner som beviljas år Avsikten med livslängdskoefficienten är att i enlighet med hur den förväntade genomsnittliga livslängden förändras anpassa pensionsutgiften och nivån på de nya arbetspensionerna som börjar betalas. Om den genomsnittliga livslängden fortsätter att öka, minskar livslängdskoefficienten månadspensionerna. Avsikten är att arbetstagare kompenserar livslängdskoefficientens minskande effekt på pensionen genom att fortsätta längre i arbetslivet. Livslängdskoefficienten tillämpades för första gången år o Albatrossi Albatrossen 17

18 Harrastus ı Valokuvaus Kamera ja kanootti mukana Lapin vaellusretkillä Laivan purserina seilaava Vappu Klemetti rentoutuu lomillaan kiinnostavien harrastusten parissa. Teksti ja kuvat Pekka Karppanen RIIHIMÄELLÄ ASUVA Vappu innostui kuvaamisesta jo kymmenvuotiaana, kun isä piti valokuvauskerhoa. Kuvien kehittäminen ja kamerat tulivat tutuiksi. Valokuvaaminen jäi seilausuran alussa vähälle, mutta innostuin uudelleen digitaalisten kameroiden myötä. Nykyisin kuvaan paljon myös kännykällä, Vappu Klemetti kertoi m/s Finnstarin purserin toimistossa. Hän on kuvannut pääosin Canonin kalustolla ja toiminut aikaisemmin hyvinkin aktiivisesti kotipaikkakuntansa kamerakerhossa. Mielenkiintoa ovat lisänneet kuvien parantelu ja käsittely tietokoneohjelmilla. Vappu Klemetin kuvissa esiintyy yleensä luontoa ja paikallaan olevia kohteita sekä merellisiä aiheita, joista otetut kuvat ovat menestyneet merenkulkijoiden valokuvauskilpailuissa. Aivan viime vuosina näkökyky on asettanut haasteita joidenkin kuvauskohteiden tarkennukselle tarvittaisiin erikseen silmälasit tähän tarkoitukseen. MERIMIESAMMATTI ALKOI KIINNOSTAA tuttujen kavereiden myötä, kun Vappu valmistui ravintolakoulu Perhosta. 18 Albatrossi Albatrossen

19 Lähdin seilaamaan vuonna 1981 m/s Finlandiaan, jossa olin sen koko Silja Linen historian ajan vuoteen 1990 asti. Välillä olin äitiyslomilla, Vappu muisteli. Hän toimi tarjoilijana ja jatkoi Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä m/s Silja Serenadella pari vuotta, kunnes siirtyi maihin. Vuonna 1995 Finnlinesin Saksan liikenne oli hyvässä nousussa Hansa -luokan laivojen myötä, ja Klemetti palasi merelle m/s Finnpartneriin. Siitä asti hän on työskennellyt merenkulkijana, välillä myös Ruotsin lipun alla. Siirryin purserin toimeen vuonna 2001, kun aloitin m/s Finnsailorilla, jossa olin pari vuotta. Sen jälkeen menin Frederician telakalle m/s Finnfellowiin, jonka Finnlines osti Stenalta, Vappu muisteli. Laivan hallintoa hoiti Nordö Link -yhtiö, jonka Finnlines myöhemmin osti. Finnfellow liikennöi aluksi Helsingistä Saksaan, ja siirtyi sitten Naantalin ja Kapellskärin välille Finnlinkin liikenteeseen. Tuurailin myös Finnclipperissa ja Finneaglessa, kunnes palasin Saksan linjalle m/s Nordlinkiin, Vappu kertoi. Nordlink oli yksi viidestä Star -luokan ropax -aluksesta, jotka liikennöivät Helsingistä Saksaan. Vappu palasi Suomen lipun alle siirryttyään vuonna 2011 nykyiseen alukseensa m/s Finnstariin. rauhassa omassa porukassa tai yksin, vaikka parhaat retkeilypaikat alkavat jo olla melkoisessa suosiossa. Lappiin jää kiinni tai sitten ei. Meille on vuosien mittaan kertynyt kokemusta ja hyviä varusteita, joten saamme viikonkin retkistä varsin paljon irti, Vappu sanoi. Varustus on täydentynyt vielä taannoin hankituilla virveleillä, joilla on jo saatu jonkin verran saalista. o Kameran och kanoten på vandringarna i Lappland Pursern Vappu Klemetti kopplar av på semestern med sina fritidsintressen. Text och bild Pekka Karppanen MOOTTORIPYÖRÄ VAIHTUI KANOOT- TIIN, kun ajaminen alkoi jäädä vähemmälle. Vappu ehti kurvailla kymmenisen vuotta kaksipyöräisillä. Olen jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan käynyt vaeltamassa Lapin maisemissa, kuten Muotkatunturilla ja Lemmenjoella. Kokeilin melontaa serkulta lainatulla kanootilla ja totesin sen hyväksi lisävarusteeksi myös pohjoisen retkille, Vappu selvitti. Hän retkeilee ja telttailee Lapissa miehensä tai ystäviensä kanssa, joskus myös pojat ovat olleet mukana. Viime kesänä hän meloi kanootilla myös Inarinjärvellä, jossa pitää jo varoa tuulta ja aaltoja. Auto jätetään tien varteen ja tavarat pakataan kanoottiin. Silloin saa olla VAPPU, SOM BOR I RIIHIMÄKI, blev intresserad av fotografering redan som tioåring när hennes far höll i en fotocirkel. Framkallning och kameror blev något bekant för henne. När jag inledde min seglingskarriär ägnade jag allt mindre tid åt fotografering, men när digitalkamerorna kom väcktes mitt intresse på nytt. Numera fotar jag mycket även med mobilen, berättar Vappu på sitt kontor på m/s Finnstar. Hon har mest fotograferat med Canons utrustning och tidigare var hon mycket aktiv i sin hemorts kameraklubb. Det faktum att bilderna kan redigeras och behandlas på datorn har ökat Vappus intresse. Vappu Klemetti fotograferar oftast naturen och stillastående objekt samt maritima motiv. Hennes bilder av den senare typen har varit framgångsrika i sjöfararnas fototävlingar. De senaste åren har synen gjort det svårt att fokusera på vissa typer av objekt det skulle behövas ett par glasögon särskilt för detta syfte. VAPPU FICK UPP ÖGONEN för sjömansyrket via bekanta när hon utexaminerades från restaurangskolan Perho. Jag gav mig av till sjöss år 1981 med m/s Finlandia, där jag stannade under hela den tid fartyget trafikerade, fram till år Jag var dock mammaledig i perioder, drar sig Vappu till minnes. Albatrossi Albatrossen 19

20 Hobbyn ı Fotografering Purseri Vappu Klemetillä on matkustavia asiakkaita ja merihenkilöstöä palveltavana. Pursern Vappu Klemettilä står till resande kunders och sjöppersonals tjänst. Hon arbetade som servitris och fortsatte ett par år på m/s Silja Serenade, som trafikerade mellan Helsingfors och Stockholm, innan hon gick över till landsidan. År 1995 ökade Finnlines Tysklandstrafik i och med Hansaklassens fartyg, och Klemetti återvände till sjöss på m/s Finnpartner. Sedan dess har hon arbetat som sjöfarare, emellanåt även under svensk flagg. Jag började arbeta som purser 2001 när jag började på m/s Finnsailor, där jag stannade i ett par år. Därefter gick jag över till m/s Finnfellow som låg på Fredrica varv och som Finnlines köpte av Stena, säger Vappu. Fartygets förvaltades av Nordö Link, som senare köptes upp av Finnlines. Inledningsvis åkte Finnfellow mellan Helsingfors och Tyskland, men flyttades sedan till rutten mellan Nådendal och Kapellskär i Finnlines trafik. Jag hoppade även in på Finnclipper och Finneagle innan jag återvände till Tysklandslinjen och m/s Nordlink, berättar Vappu. Nordlink var ett av fem ropaxfartyg i Starklassen som trafikerade mellan Helsingfors och Tyskland. När Vappu år 2011 gick över till sitt nuvarande fartyg m/s Finnstar, var hon tillbaka under finsk flagg. Meille on vuosien mittaan kertynyt kokemusta ja hyviä varusteita. Genom åren har vi samlat på oss så pass mycket erfarenhet och bra utrustning. MOTORCYKELN BYTTES UT mot kanoten när turerna med hojen blev allt färre. Vappu hann dock gasa runt på tvåhjulingar i ett tiotal år. Jag har gjort vandringar i de lappländska landskapen, till exempel i Muotkatunturi och Lemmenjoki, i över trettio år. Jag lånade en kanot av min kusin för att prova på paddling och tyckte att kanoten var en bra extrautrustning även på turer norröver, förklarar Vappu. Hon vandrar och tältar i Lappland med sin man eller sina vänner, ibland har också sönerna varit med. Förra sommaren paddlade hon kanot på Enare träsk, där man måste se upp med vindar och vågor. Man lämnar bilen längs vägkanten och packar sina saker i kanoten. Då får man vara i fred med sitt sällskap eller helt själv. Men de bästa utflyktsmålen har börjat bli ganska populära. Antingen så fastnar man för Lappland eller inte. Genom åren har vi samlat på oss så pass mycket erfarenhet och bra utrustning att vi får ut ganska mycket av bara en veckolång tur, säger Vappu. Utrustningen har nyligen kompletterats med kastspön, som redan gett fiskelycka. o 20 Albatrossi Albatrossen