Vuosikertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus Elintarviketeollisuusliitto

2 ETL kehittää elintarviketeollisuuden toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi. SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajalta 4 Toimitusjohtajalta 5 Työmarkkinat 6 Raaka-aineet 7 Lainsäädäntö 8 Liiketoiminta 9 T & K 10 Kestävä kehitys 11 Tapahtumia 13 Elintarviketeollisuuspooli 14 Henkilöstö 15 Jäsenet 16 Toimialayhdistykset 17 Talous Kuvalähteet: Apetit Kala Oy, Apetit Pakaste Oy, Elintarviketeollisuusliitto ry, HK Ruokatalo Oy, Lännen Tehtaat Oyj, Maito ja Terveys ry, Myllyn Paras Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Pasilankatu 2, PL 115, Helsinki Puhelin (09) Fax (09) info@etl.fi 2 Elintarviketeollisuusliitto

3 Puheenjohtajalta Menestyksen kulmakivet Elintarviketeollisuus on luonteeltaan paikallista. Tämä perustuu kuluttajien vahvoihin paikallisiin makutottumuksiin ja paikalliseen ruokakulttuuriin. Toisaalta matalakatteisen ruoan kuljettaminen pitkiä matkoja on epäedullista ja ruoan oikea paikka on mahdollisimman pian valmistuksen jälkeen kuluttajan lautasella eikä kuljetusvälineiden kyydissä ruokahan on aina maukkaimmillaan tuoreena. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on vaatimaton. ETL:n jäsenyritysten keskimääräinen liiketulostaso on ollut jo kauan alle viisi prosenttia liikevaihdosta. Toimialan kustannukset ovat nousseet liian nopeasti. Vaikka tuottavuus on kehittynyt ripeästi ja kestää hienosti kansainvälisessäkin vertailussa, kilpailu on siirtänyt saavutetut parannukset kuluttajahintoihin. ETL:n hallitus on määritellyt suomalaisen elintarviketeollisuuden kriittisiksi menestystekijöiksi kotimaiset, laadukkaat ja turvalliset raaka-aineet, osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman sekä kuluttajien vahvan luottamuksen elintarvikealaa ja brändejä kohtaan. Kotimaisten korkealaatuisten ja turvallisten raaka-aineiden saatavuus muodostaa lähtöpisteen kotimaisten elintarvikkeiden kannattavalle tuotannolle. Alkutuotannon on menestyttävä ruokaketjussa, jotta koko elintarvikeketju voi menestyä. Elintarviketeollisuuden osaaminen perustuu osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Alan houkuttelevuus työantajana on oltava hyvässä kunnossa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kiristyessä. Myös raaka-aineiden ja työvoiman kustannuskilpailukyvyn on oltava hyvällä tasolla. Menestyksen tärkein peruspilari on kuitenkin kuluttajan nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistaminen ja sen varaan rakentuvat vahvat brändit. Lähellä suomalaista kuluttajaa toimivalla kotimaisella elintarviketeollisuudella on erinomainen mahdollisuus ymmärtää suomalaista kuluttajaa ylivertaisella tavalla. Tämä ymmärrys on kyettävä yhdistämään nerokkaasti kotimaisiin kilpailukykyisiin raaka-aineisiin ja osaavaan työvoimaan. Kun menestystekijät muunnetaan määrätietoisesti kuluttajaa houkutteleviksi lisäarvotuotteiksi ja -palveluiksi, elintarviketeollisuudella on käytössään menestyksen kulmakivet, joiden varassa alan tulevaisuus on valoisa. Matti Karppinen 3 Elintarviketeollisuusliitto

4 Toimitusjohtajalta Toimintaympäristö suurissa muutoksissa Maailmanlaajuinen talouskriisi syveni vuonna 2009 lamaksi, jonka vaikutukset heijastuivat Suomen elintarvikealalle. Vientimaissa kysynnän pudotessa ja valuuttojen devalvoituessa elintarvikevienti kääntyi jyrkkään laskuun usean vuoden kasvun jälkeen. Kotimaassa kuluttajat siirtyivät edullisempiin tuotteisiin. Kauppa panosti omiin merkkeihinsä ja lisäsi tuontia. Vaikka valmiiden elintarvikkeiden tuonnin arvo laski, tuonnin volyymi kasvoi lähes viisi prosenttia. Komissiossa ja Suomessa teetettiin selvityksiä elintarvikesektorin hinnanmuodostuksesta ja kilpailun toimivuudesta. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen selvityksessä tuli esille, että Suomessa elintarviketeollisuuden kilpailullisuus toimii hyvin, vaikka muutamat toimialat ovat varsin keskittyneitä. Tuottavuuden kehitys on meillä ollut jopa nopeampaa kuin EU-15 maissa. Verotulojen heikkeneminen laman vuoksi ja hallituksen tarve elvyttää käynnistivät laajan verovalmistelun. Alkoholijuomien verotusta kiristettiin ja makeis- ja virvoitusjuomaveron korotuksesta päätettiin. Keskustelu laajeni myös sokeri- ja rasvaveroon. ETL vastusti elintarvikkeisiin kohdistettuja valmisteveroja muun muassa niiden epätasapuolisuuden vuoksi. Lokakuun 2009 alussa ruoan arvonlisävero laski 12 prosenttiin. Kauppa vei alennuksen täysimääräisesti hintoihin. Veronalennus tuki osaltaan kulutuskysyntää. Samalla toteutui ensimmäinen vaihe ETL:n pitkäaikaisesta tavoitteesta päästä Suomessa ruoan verotuksessa keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Säilyttääkseen Suomen ruokasektorin kilpailukykyisenä Suomen hallitus ryhtyi laatimaan kansallista ruokastrategiaa vuoteen Siihen nivoutuen ETL laati yhteistyössä toimialayhdistysten ja hallinnon kanssa oman strategiansa vuosiksi Päätavoitteiksi kiteytyivät joustavat ja uudistuvat työmarkkinat, alan vahva arvostus, kilpailukykyisen ja laadukkaan kotimaisen raaka-aineen saanti, kannattavasti toimiva arvoketju, toiminnan mahdollistava säädösympäristö sekä vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet. Myös ETL:n kaupallista edunvalvontaa terävöitettiin strategisesti tärkeimmillä alueilla. Toimiston ja jäsenistön vuorovaikutus oli jälleen rakentavaa. Tämä näkyi tuloksellisesti monien tärkeiden asioiden valmistelussa, joista vaativimpia olivat uuden markkinatietoa tarjoavan palvelun SELMAN suunnittelu, yleisten sopimusehtojen valmistelu sekä Food for Life -portaalin käyttöönotto. Vilkas keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista, eläinten hyvinvoinnista sekä ruoan turvallisuudesta ja hinnasta heijastuivat myös toimiston ja jäsenten välisessä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Voimakkaasti muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta elintarviketeollisuus säilytti vahvan markkina-asemansa. Toiminta liitossa ja yhteistyö sidosryhmien kanssa oli kiitettävää. Tästä kiitos kaikille. Heikki Juutinen 4 Elintarviketeollisuusliitto

5 Työmarkkinat Sopimuskauden viimeiset palkankorotukset Taloudellisen taantuman seurauksena useilla toimialoilla solmittiin syksyllä 2009 hyvin maltillisia työehtosopimuksia. ETL:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) välillä voimassa olleen kolmivuotisen sopimuksen viimeisen vuoden palkankorotusten taso keväällä 2009 oli 3,5 prosenttia. Syksyllä korotettiin vielä muutamia lisiä, joiden kustannusvaikutus oli 0,6 prosenttia. Nämä nivellytysneuvotteluissa vuonna 2008 sovitut korotukset osoittautuivat kalliiksi vallinneessa taloustilanteessa Työehtosopimusneuvottelut käyntiin Kaikki 11 ETL:n solmimaa työehtosopimusta päättyivät ETL aloitti huolellisen valmistautumisen uuteen neuvottelukierrokseen. SEL:lle esitettiin jo keväällä 2009 työryhmien perustamista palkkaryhmittelyn kehittämiseksi ja työaikakysymysten ratkaisemiseksi. ETL pyrki myös aikaistamaan työehtosopimusneuvotteluja. SEL torjui ETL:n molemmat esitykset, mikä viittasi hyvin vaikeaan edessä olevaan neuvottelukierrokseen. Neuvottelut Toimihenkilöunionin kanssa eivät niin ikään päässeet alkamaan vuoden 2009 puolella. Meijerialan Ammattilaisten kanssa työehtosopimusneuvottelut aloitettiin loppuvuonna 2009, ja niitä jatkettiin vuodenvaihteen yli. Neuvottelut Ylempien Toimihenkilöiden (YTN) kanssa aloitettiin myös vuoden lopulla. YTN ehdotti ETL:lle aiempaa laajemman työehtosopimuksen tekemistä. Tähän asti YTN:n kanssa on tehty ainoastaan työehtosopimustasoinen palkkapöytäkirja ja suositusluontoinen perussopimus. Työryhmissä edettiin neuvotellen Vuonna 2009 elettiin kolmivuotisen sopimuskauden loppupuolta. Tämän vuoksi työehtosopimuskaudeksi sovituista työryhmistä useimmat olivat jo päättäneet työnsä. ETL:n ja SEL:n välinen meijerialan työehtosopimuksen uudistamista koskeva niin sanottu tekninen työryhmä sai työnsä päätökseen vuoden alussa. Työaikatyöryhmä jatkoi toimintaansa ja käsitteli ETL:n jäsenyritysten yhdessä henkilöstönsä kanssa tekemiä työaikakokeilupyyntöjä. Työkaluja sairauspoissaolojen vähentäminen Kolme vuotta kestänyt elintarvikealojen työalatoimikunnan aloittama elintarviketeollisuuden tuottavuusprojekti TuTa saatiin päätökseen kertomusvuoden aikana. Helsingin yliopistossa toteutetun projektin avulla tuotettiin työkaluja sairauspoissaolojen vähentämiseen. ETL oli yksi projektiin vaikuttaneista tahoista. Neuvontaa ja oikeusapua ETL neuvoi jäsenyrityksiä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkinnassa. Lisäksi ETL järjesti jäsenille yleistä ja yrityskohtaista työoikeudellista koulutusta. Jäsenyritysten päivittäinen palvelu työehtoihin ja työsopimuksiin liittyvissä oikeudellisissa asioissa jatkui. Oikeudellista apua liitto antoi jäsenyrityksille normaaliin tapaan työoikeudellisiin asioihin liittyvissä oikeustapauksissa. 5 Elintarviketeollisuusliitto

6 Raaka-aineet Yhteistyöllä vahvistusta viljaketjun kilpailukykyyn Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) edistää viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta. ETL osallistui VYR:n hankkeisiin ja toi viljanjalostajien näkökantoja esille VYR:n johtoryhmässä ja kaikissa alatyöryhmissä. Asiantuntijaseminaarien, selvitysten ja raporttien lisäksi VYR rahoitti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kasvintuotannon tutkimuksen johtamia hankkeita vehnän leivontalaadun parantamiseksi ja sakoluvun ennustamisen kehittämiseksi. VYR rahoitti myös rypsin viljelyalan ja satotason nostamiseen tähtäävää Rypsinoste-hanketta ja koordinoi edelleen valtakunnallista hometoksiiniseurantaa. VYR:n uusi viljatietopankki päätettiin tilata MTT:lta. Hyvien teollisten toimintatapojen kuvaukset rehu- ja liha-alalle ETL:n Rehuteollisuusyhdistys ja ETL:n Suomen Lihateollisuusyhdistys julkaisivat ohjeet hyvistä toimintatavoista. Rehualan ohjeistuksella kehitetään ja yhtenäistetään rehualan toimintatapoja sekä varmennetaan rehujen turvallisuutta. Liha-alan hyvien toimintatapojen kuvauksissa keskityttiin naudan-, sian- ja siipikarjanlihan tuotantoon. Kuvaukset avaavat työtä, jota lihaketjussa tehdään elintarviketurvallisuuden hyväksi. Ne kattavat koko lihantuotantoketjun eläinjalostuksesta ja rehunvalmistuksesta lihatuotteiden toimittamiseen kaupan hyllylle. Salmonellaa koskevat säädökset tarkastelussa Kevään 2009 salmonellatapausten seurauksena maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän pohtimaan lainsäädännön muutostarpeita. Tavoitteena oli varmistaa poikkeuksellisen alhainen salmonellan esiintyvyys Suomessa. ETL:n Rehuteollisuusyhdistys tuki työryhmän esityksiä säädöstason tarkkuuden nostosta, mutta piti tärkeänä rehualan toimijoiden tasa-arvoista kohtelua ja suuria investointeja vaativien muutosten huolellista valmistelua. Yhdistyksen mielestä salmonellaan liittyvistä kustannuksista on käytävä laaja periaatteellinen keskustelu. Teurastusolosuhteisiin uudistuksia EU:ssa kesäkuussa 2009 hyväksyttyä uutta asetusta eläinten suojelusta lopettamisen yhteydessä aletaan soveltaa vuonna ETL pitää eläinten hyvinvoinnin huomioimista tärkeänä koko lihaketjussa niin tuotannon eettisen hyväksyttävyyden kuin lihan laadun kannalta. Liitto vaati kannanotossaan yksiselitteistä säädöstekstiä erilaisten viranomaistulkintojen aiheuttamien kilpailun vääristymien välttämiseksi sekä riittävää siirtymäaikaa suurempien investointien tekemiseen. Teurastamorakenteiden ja välineiden muuttamiseen uusien vaatimusten mukaisiksi sovittiin kymmenen vuoden siirtymäaika. Talousvesi on kriittinen perusedellytys Talousvesi on elintarvikkeiden keskeinen raaka-aine lähes kaikissa yrityksissä. Virheellisen toimituksen tilanteissa elintarviketeollisuusyrityksen toiminta keskeytyy, mutta syntyneet vahingot ovat jääneet vahingonkorvauslainsäädännön ulkopuolelle. Valmisteilla oleva vesihuoltolaki turvaa asutuksen ja asutukseen rinnastettavien asiakkaiden ja kiinteistöjen veden saatavuuden, mutta teollisuusyritykset olivat jäämässä edelleenkin vesihuoltolain soveltamisalueen ulkopuolelle. ETL esitti, että elintarvikeyritysten käyttämä talousvesi on saatava lain piiriin. Lain valmistelu jatkui vuoden 2010 puolella. ETL:n tekemän selvityksen mukaan jäsenyritysten noin sata toimipistettä käyttivät yhteensä 16,2 miljoonaa kuutiota talousvettä vuonna Pääosin se hankittiin kunnallisilta vesihuoltolaitoksilta ja loput yritysten omista vedenottamoista. ETL kehotti jäsenyrityksiä huomioimaan talousveden omavalvontasuunnitelmissa sekä tiivistämään yhteistyötä paikallisten vesihuoltolaitosten kanssa. On tärkeätä, että laitoksilla on käsitys yritysten toiminnan laadusta, laajuudesta ja hygieniariskeistä ja että toiminnasta häiriötilanteissa sovitaan ennakkoon. 6 Elintarviketeollisuusliitto

7 Lainsäädäntö Valmistellut keskeiset elintarvikesäädökset jäivät avoimiksi Elintarviketeollisuuden toimintaan eniten vaikuttavat valmistelussa olevat EU:n asetukset liittyvät pakkausmerkintöihin, lisäaineisiin ja uuselintarvikkeisiin. ETL seurasi valmistelua ja antoi vuoden mittaan useita lausuntoja työn alla olleista kohdista. Komission ja Euroopan parlamentin vaihtuminen halvaannutti pahasti uusien säädösten valmistelua, minkä vuoksi ainoatakaan keskeistä säädöstä ei saatu valmiiksi. Mittava työ ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen parissa Elintarviketeollisuus odotti, että ravitsemus- ja terveysväiteasetus selkeyttää väitteiden käytön kirjavan tilanteen EU:ssa. ETL teki mittavan työn ollessaan mukana kokoamassa Suomen elintarviketeollisuuden käyttämiä väitteitä EU:n käsittelyä varten ja pitäessään viranomaisiin yhteyttä. Terveysväitteiden paikkansa pitävyyden arvioiva EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSA omaksui arviointityössään farmakologisilta tuotteilta vaadittavan näyttötason. Käytännössä tämä tarkoitti, että lopulta vain harvat käytössä olleet väitteet saanevat hyväksynnän. Elintarvikemääräyksistä kansallisia tulkintoja Suomen uudet elintarvikemääräykset liittyivät useimmiten EU:ssa vielä direktiivin muodossa olevan säädöksen toimeenpanoon. ETL seurasi tiiviisti kansallisten tulkintojen valmistelutyötä ja kokosi elintarviketeollisuuden näkemykset viranomaisille. Vuoden 2009 aikana annetussa maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehuoneistoasetuksessa ja sen muutoksessa tehtiin ETL:n aloitteesta aikaisempaan asetukseen toimintaa helpottavia tarkentavia määräyksiä. Muut Suomen elintarvikelain pienet muutokset liittyivät usein elintarvikevalvonnan kansalliseen toteuttamiseen. Huomionarvoista on, että ympäristöterveydenhuollon järjestämistä koskevaan lakiin tehtiin muutos, joka pakottaa elintarvikevalvonnassa entistä suurempiin yksiköihin. Valvontaan yhdenmukaisuutta Eviran ohjeilla Eviralta ilmestyi useita varsin yksityiskohtaisia valvontaohjeita, jotka yhdenmukaistavat paikallista elintarvikevalvontaa ja auttavat yrityksiä. ETL:n toi esille, että paikalliset elintarvikevalvojat lukevat ohjeita joskus lainsäädäntönä. Tämä voi johtaa tarpeettomiin yritysten kustannuksia lisääviin omavalvontavaatimuksiin tai virallisen valvonnan näytteenottoon. Varsinkin Eviran ohje elintarvikkeiden mikrobiologisia vaatimuksia koskevan komission asetuksen soveltamisesta on haasteellinen. Ohjeessa on suositus omavalvontanäytteiden määrästä eri toiminnoissa. Yritykset ovat kokemusperäisesti tai toimintatapaansa ja siihen liittyvää näytteenottoa ja analysointia kehittämällä voineet päätyä ohjeesta poikkeavaan ratkaisuun. Tällöin voidaan joutua tilanteisiin, joissa valvontaviranomaiset vaativat yritykseltä myös Eviran ohjeen mukaista näytteenottoa. ETL korosti, että vaihtoehtoiset, yhtä luotettavaan lopputulokseen johtavat omavalvonnan tavat on hyväksyttävä. Jätelainsäädännön uudistus loppusuoralle Jätehuollon puitedirektiiviin liittyvä jätelainsäädännön uudistus on sisällytettävä Suomen lainsäädäntöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Uudistusta valmisteleva ympäristöministeriön asettama työryhmä jätti esityksensä maaliskuussa ETL seurasi lain valmistelua ja osallistui kannanottojen laadintaan työryhmässä elinkeinoelämää edustaneen Elinkeinoelämän keskusliiton ja pakkausalan tuottajayhteisöjen välityksellä. ETL suhtautui kriittisesti työryhmän esitykseen, jonka mukaan pakkausten tuottajavastuu laajennettaisiin EU:n hyötykäyttötavoitteita kattavammaksi. Lue kaikki ETL:n lausunnot vuonna 2009: 7 Elintarviketeollisuusliitto

8 Liiketoiminta Hankkeita asiakasyhteistyön kehittämiseksi ECR-yhteisö (Efficient Consumer Response) oli muutoksessa paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa. Suomessa kaupan ja teollisuuden välinen ECR-yhteistyö kohdistuu tilaus-toimitusketjun standardoinnin kehittämiseen. ETL osallistui kahteen standardointihankkeeseen. HoReCa-arvoketjua kehittävä EFR-työryhmä (Efficient Foodservice Response) keskittyi uuden tuotteen lanseerauksessa käytetyn apuvälineen, lanseerauskortin käyttöönottoon. Sen ohella ETL osallistui tuotetietopankin laajennukseen HoReCaasiakkaille. Tuotetietopankki on tehostanut teollisuuden ja kaupan tuotetietoprosesseja merkittävästi jo viiden vuoden ajan. Nyt sähköinen tuotetietoprosessi terävöittää myös HoReCaarvoketjua. Teollisuuden ja asiakkaiden väliseen yhteistyöhön uuden välineen toivat myös ETL:ssa laaditut yleiset tavarakaupassa sovellettavat sopimusehdot. Erityisesti liiton pienet ja keskisuuret jäsenet olivat toivoneet mallia sopimuskäytäntöön. SELMAsta uutta markkinatietoa Elintarvikemarkkinoiden kehitystä kuvaavan järjestelmän kehittäminen oli ETL:n keskeinen tavoite. Suomen elintarvikemarkkinat SELMAksi kutsuttua uutta palvelua rakennettiin yhdessä jäsenyritysten ja palveluntarjoajana toimivan Analyse 2 :n asiantuntijoiden kanssa. Teollisuudelta tulevaan tietoon perustuva SELMA on kaikille avoin, kilpailulainsäädännön rajoitukset huomioiva palvelu. Sitä hallinnoi ETL:n omistama Suomen Elintarviketeollisuuden Tietopalvelu ETU. Vuonna 2009 keskityttiin palvelun määrittelyyn ja ennakkomarkkinointiin, jolla mahdollistettiin palvelun menestyksellinen käynnistäminen vuonna Tutustu SELMAan: Ponnisteluja viennin esteiden madaltamiseksi Venäjän, USA:n ja Ukrainan muuttunut lainsäädäntö vaikutti Suomen elintarvikevientiin. Venäjällä hyväksytty kotimaisuusasteen nostamiseen tähtäävä elintarviketurvallisuusdoktriini korotti useiden elintarvikeryhmien tullimaksuja. ETL viestitti tullimaksuista elintarvikealan EU-järjestöille, Elinkeinoelämän keskusliitolle sekä ulkoasiainministeriölle. Tuotekohtaiset ETL:n työstämät epäkohdat koskivat lihatuotteita, tärkkelystuotteita, kasviperäisiä tuotteita ja alkoholijuomia. Myös talouskriisin investointien käyttöönotolle aiheuttamiin ongelmiin Venäjällä pyrittiin löytämään ETL:n aloitteilla helpotusta, mutta ponnistelut tuottavat hitaasti tuloksia ongelmien laajuuden ja Venäjän toimintatapojen vuoksi. EU:n ja Ukrainan kahdenvälisten neuvottelujen uusi kierros käynnistyi marraskuussa. Siihen liittyen ETL toimitti ulkoasiainministeriölle tietoja elintarvikkeiden prioriteeteista. Suomen prioriteettilistalle ilmoitettiin muun muassa paahdettu kahvi, hapankorput ja meijerituotteita. USA:ssa puolestaan esitettiin meijeriteollisuutta koskeva menekinedistämis- ja tutkimusohjelma, joka sisälsi tuontituotteita syrjiviä veroehdotuksia. ETL kartoitti tilannetta ja välitti tietoa elintarviketeollisuutta Euroopassa edustavalle CIAA:lle ja Suomen viranomaisille. Vuoden loppupuolella esitys kumottiin. 8 Elintarviketeollisuusliitto

9 T & K SAPUSKA-ohjelmasta tutkimusrahoitusta Tekesin käynnistämä SAPUSKA-ohjelma mahdollisti hyvin tutkimusrahoitusta elintarvikeyritysten yhteisiin hankkeisiin vuonna Elintarvikealan kasvuun, kansainvälistymiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen tähtäävä SAPUSKA suunnattiin aluksi vain pk-yrityksille, mikä vähensi kiinnostusta ohjelman hyödyntämiseen. Osin ETL:n toimenpiteiden seurauksena ohjelma avattiin myöhemmin myös isoille yrityksille. Suomen Akatemian viimeistä vuotta täydessä laajuudessa toiminut ELVIRA-ohjelma on antanut hyvää perustietoa yritysten jatkohankkeille, mutta niin sanottujen sektoritutkimuslaitosten kuten MTT:n määrärahat vähenivät ja tutkimus suuntautui konsortiohankkeisiin, jotka ovat loitonneet teollisuutta kiinnostavista aiheista. ETL toi esille huolensa kehityksestä. Elintarvikekehityksen klusteriohjelma hyvässä vauhdissa Osaamiskeskusohjelman elintarvikekehityksen klusteriohjelma toimi täydessä laajuudessaan. Klusteriohjelman visiona on, että Suomesta tulee Euroopan johtava terveellisen, terveyttä edistävän ja turvallisen ruoan tuottaja. Tutkimustiedon jakamisen ohella ohjelmassa käynnistettiin tutkimushankkeita. ETL vaikutti klusteriohjelman sisältöön ohjausryhmän jäsenenä ja levitti ohjelmasta tietoa jäsenkenttäänsä. KULUMA-hanke käyntiin ETL:n valmistelema KULUMA-hanke saatiin käyntiin Tekesin ja mukana olevien yritysten rahoittama. Hankkeen lähtökohtana on edistää kuluttajien terveystarpeiden saavuttamista ja painonhallintaa. Hanke sitoo yhteen eri alojen tutkijoita, kehittäjiä, yrityksiä ja ennen kaikkea kuluttajia. Tavoitteena on kehittää uusia liiketoimintamalleja elintarvikealan yritysten käyttöön. Elintarviketutkimukselle uusi kansainvälinen tietoverkko ETL oli keskeinen toimija elintarviketutkimuksen kansallista platformia perustettaessa. Tekesin, Sitran ja ETL:n yhteydessä toimivan Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön rahoittamana hankkeessa julkaistiin Food for Life Finland -portaali, jonne kootaan uusin suomalainen elintarvikkeisiin liittyvä tutkimustieto. Sivuilla ilmestyvistä tutkimustuloksista on tarkoitus kertoa sidosryhmille säännöllisillä tiedotteilla. Tutustu uuteen portaaliin: 9 Elintarviketeollisuusliitto

10 Kestävä kehitys Energiatehokkuussopimusjärjestelmään uusia yrityksiä ETL on mukana omalla toimenpideohjelmallaan vuoteen 2016 ulottuvassa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä. Vuonna 2009 keskityttiin sopimusjärjestelmän toimeenpanoon ja siitä tiedottamiseen. ETL paransi yhdessä neljän muun toimialaliiton ja Motivan kanssa neuvontaa julkaisemalla verkkosivut elintarvikealan energiatehokkuudesta ja järjestämällä seminaarin. Lisäksi sopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille tarjottiin maksutonta neuvontaa. Järjestelmään kuului vuoden lopussa kaikkiaan 29 yritystä ja 74 toimipaikkaa. Ne kattavat jo noin puolet alan energiankulutuksesta kun ETL:n tavoitteena on vähintään 60 prosentin kattavuus vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaikki järjestelmään liittyneet yritykset raportoivat energiankäytön tehostamisestaan. Säästötavoitteesta saavutettiin ensimmäisen sopimusvuoden aikana 12 prosenttia. Ympäristövastuun tunnusluvuissa hyvä kehitys ETL teki jo neljättä kertaa jäsenille kyselyn ympäristövastuun tunnuslukujen kehityksestä. Kyselyyn vastasi 31 yritystä 14:ltä eri toimialalta. Kasvanut vastanneiden yritysten määrä nosti kyselyn kattavuuden 65 prosenttiin tuotannon bruttoarvosta. Tuotantoon suhteutetuista tunnusluvuista vedenkulutus sekä jäteveden määrä laskivat edelleen. Energiankulutusta kuvaava tunnusluku kasvoi hieman, mutta sen odotetaan laskevan energiatehokkuussopimukseen liittyvien toimenpiteiden toteutuessa. Kaatopaikkajätteen määrän kasvu vuonna 2008 johtuu lähinnä laskentatavan muutoksesta. Kannanotto julkisten hankintojen kestävän kehityksen edistämiseen Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 periaatepäätöksen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia. ETL kritisoi periaatepäätöksen linjausta, joka ohjeistaa elintarvikehankintojen kestävyyden parantamiseen ainoastaan luomutuotantoa, kasviruokaa ja sesonkituotteita suosimalla. Liiton näkemyksen mukaan kaikissa tuoteryhmissä voidaan tehdä kestäviä valintoja. Periaatepäätöksen mukainen hankintayksiköiden ja tavarantoimittajien neuvonta hankintojen kestävyyden edistämiseksi ei edennyt. EU-tason yhteistyötä kestävän elintarviketuotannon hyväksi Ehdotus EU:n ympäristömerkinnän eli EU-Kukan laajentamista elintarvikkeisiin liittyy EU:n kestävän kulutuksen ja tuotannon sekä elinkeinopolitiikan toimintaohjelmaan. ETL seurasi toimintaohjelman etenemistä yhteistyössä elintarviketeollisuuden Euroopan kattojärjestön CIAA:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. ETL toi lausunnossaan esille, että asetusehdotus olisi rajannut merkinnän vain tiettyihin elintarvikkeisiin ja elinkaaren vaiheisiin. Elintarviketeollisuuden näkemykset otettiin huomioon: keväällä 2009 hyväksytyn päätöslauselman mukaan komission on selvitettävä vuoden 2011 loppuun mennessä, onko elintarvikkeille mahdollista laatia tuotteen koko elinkaaren aikana aiheutuviin ympäristövaikutuksiin perustuvat merkintäkriteerit. Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun tunnusluvut Tuotantomäärät ja ympäristökuormitus Tuotanto (tonnia) Energiankulutus (GWh) Lämpö Sähkö Vedenkulutus (1000 m 3 ) Jäteveden määrä (1000 m 3 ) Kaatopaikkajätteen määrä (tonnia) ) Luvut perustuvat 24 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 2 ) Luvut perustuvat 27 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 3 ) Luvut perustuvat 31 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. Tuotantoon suhteutetut tunnusluvut Tuotantomäärät ja ympäristökuormitus Energiankulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,58 0,61 0,60 - Lämpö 0,38 0,37 0,38 0,39 0,36 - Sähkö 0,20 0,20 0,20 0,22 0,23 Vedenkulutus (m 3 /tuotetonni) 5,0 4,8 4,7 4,6 4,5 Jäteveden määrä (m 3 /tuotetonni) 3,5 3,3 2,9 3,1 3,1 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,5 3,5 4,1 1 ) Luvut perustuvat 19 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 2 ) Luvut perustuvat 24 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 3 ) Luvut perustuvat 27 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 4 ) Luvut perustuvat 31 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 10 Elintarviketeollisuusliitto

11 Tapahtumia Syö Suomi kasvuun! ETL korosti viestinnässään Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden merkitystä elintarvikeketjun ja koko Suomen hyvinvoinnin kannalta. Suomalaisen Työn Liiton laskelman mukaan jokaisen suomalaisen ostaessa kuukaudessa yhdellä eurolla enemmän kotimaassa valmistettuja elintarvikkeita maahamme syntyy vuodeksi 1500 uutta työpaikkaa. ETL järjesti Turussa syyskuussa paikallisille vaikuttajille Syö Suomi kasvuun -teemaan liittyneen ruoka- ja juomavalintojen merkitystä pohtineen ajankohtaisseminaarin. Teema oli esillä myös Suomen europarlamentaarikoille, eduskuntaryhmille ja median edustajille järjestetyissä tapaamisissa. Elintarvikepäivän ohjelmatarjonta laajimmillaan Toukokuussa Messukeskuksessa järjestetyn Elintarvikepäivä 2009:n pääteemoina olivat taloudellisen taantuman ja ilmastonmuutoksen vaikutukset elintarvikeketjuun. Ensimmäistä aihetta avaussymposiumissa käsitteli Deloitten elintarvikesektoria maailmanlaajuisesti johtava Lawrence Hutter. Toiseen teemaan yleisö johdateltiin Sitran tuottamalla Ruokamuutos skenaarion uutislähetyksellä, jonka jälkeen aiheeseen syvennyttiin tieteellisessä symposiumissa. Elintarvikepäivän ohjelmatarjonta oli laajempi kuin koskaan. Peräti seitsemässä rinnakkaisohjelmassa kuultiin yli 50 asiantuntijaesitystä. Suosittu päivä kokosi yli tuhat osallistujaa. Elintarvikepäivän järjestää ETL:n yhteydessä toimiva Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö yhteistyössä useiden elintarvikealan asiantuntijoiden kanssa. Vuoden Tähtituotteiksi Yosa-smoothiet ja Punajuurilasagne ETL:n vuodesta 1989 järjestämän Vuoden Tähtituote -kilpailun voittajiksi nousivat vuonna 2009 vähittäiskauppasarjassa Biofermen Yosa-smoothiet ja suurkeittiösarjassa Kasvis Gallerian Punajuurilasagne. Kunniamaininnan sai Liha-Saarioisen valmistama Porsaan sisäfilee, joka kilpaili suurkeittiösarjassa. PK-yritysten menestys kisassa osoitti, että laajasti kaupallistettavien tuotteiden aikaansaaminen ei ole yrityksen koosta kiinni. Raadin puheenjohtajana toimi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen MMM:stä. Osana Elintarvikepäivää järjestetyssä Vuoden Tähtituotteiden julkistamisjuhlassa juhlapuhujana ja palkintojenjakajana toimi ministeri Paula Lehtomäki. Yosa-smoothie, Bioferme Oy Punajuurilasagne, Kasvis Galleria Oy 11 Elintarviketeollisuusliitto

12 Tapahtumia Elintarviketeollisuus esittäytyi tulevaisuuden ruuantekijöille ETL järjesti kolmatta kertaa Elintarviketeollisuuden esittelypäivän. Päivän aikana yksitoista yritystä eri paikkakunnilla sai vieraakseen yhteensä 240 elintarvikealasta kiinnostunutta koululaista. Koululaisille kerrottiin yritysten toiminnasta, työskentelystä elintarviketeollisuudessa ja alan koulutusvaatimuksista. Kannustaakseen nuoria elintarviketeollisuuteen ETL valmisti Elintarviketieteiden Seuran kanssa GET A LIFE -esitteen, joka jaettiin opinnonohjauksen välineeksi kaikille kouluille. Kaikki ETL:n nuorille ja opettajille suunnattu aineisto koottiin ETL:n uudistuneille verkkosivuille. Lisäksi opettajille avattiin Taloudellisen tiedotustoimiston ja muiden EK:n toimialojen kanssa uusi verkkopalvelu Opetin.fi. Sivusto tarjoaa opettajille työkaluja opetuksen tueksi ja lisää koulujen ja yritysten vuorovaikutusta. Tutkittua tietoa kahvin terveysvaikutuksista Kahvi on yksi käytetyimmistä ja tutkituimmista elintarvikkeista maailmassa. Myös Suomessa on korkeatasoista tieteellistä tutkimusta kahviin ja terveyden välisistä yhteyksistä. Suomi tarjoaa hyvän tutkimusympäristön, koska meillä nautitaan henkeä kohden eniten kahvia maailmassa. ETL:n Paahtimoyhdistyksen Kahvi ja terveys -projekti tuotti yhteistyössä ISIC:n (Institute for Scientific Information on Coffee) kanssa terveydenhuoltoalan ammattilaisille tietoa kahvin myönteisistä terveysvaikutuksista. Kaikki projektissa julkistettu kahvin ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevä tieto perustui uusimpaan koti- ja ulkomaiseen tieteelliseen tutkimukseen ja oli lisäksi suomalaisten asiantuntijoiden tarkistamaa. Projekti on lisännyt terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietämystä kahvista ja sen vaikutuksista vuodesta Tutustu uuteen tietopakettiin kahvista ja terveydestä: Öljypellava tutuksi ETL:n Öljypellavayhdistys toteutti osin MMM:ltä saadun avustuksen turvin Öljypellava tutuksi -menekinedistämishankkeen, jossa tärkeimmät kohderyhmät olivat ravitsemusasiantuntijat, kotitalousopettajat ja terveydenhoitajat. Heille koottiin tietoa öljypellavasta ja sen terveysvaikutuksista verkkosivuille sekä asiantuntijaesitteeseen. Hanke sai hyvin näkyvyyttä muutamissa elintarvikealan medioissa. Lue lisää öljypellavasta hankkeelle avatuilta verkkosivuilta: 12 Elintarviketeollisuusliitto

13 Elintarviketeollisuuspooli Koulutusta vakavien häiriötilanteiden varalle Elintarviketeollisuuspooli koordinoi elintarviketeollisuuden varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Pooli ylläpiti varautumiseen tarvittavaa asiantuntemusta järjestämällä yritysten edustajille useita koulutustilaisuuksia. Elintarviketeollisuuspoolin sekä kauppa- ja jakelupoolin yhteinen yritysten valmiuspäälliköiden koulutustilaisuus pidettiin Tilaisuudessa tarkasteltiin muun muassa influenssapandemiaan varautumista sekä varmuusvarastointia. Elintarviketeollisuuspoolin oma valmiusseminaari oli Muovi- ja kumipoolin sekä elintarvikehuoltosektorin poolien yhteinen valmiusharjoitus PAKKAUS -09 pidettiin Harjoituksen aiheena oli muovisten pakkausten ja pakkausmateriaalien kriittisyys elintarvikeketjussa. Kemian pooliin kriittisten kemikaalien tarveselvitystä pohdittiin elintarviketeollisuuden yritysasiantuntijoille järjestetyssä työpajassa. Koulutusten lisäksi pooli laati influenssapandemiaan varautumista varten toimenpideluettelon. Se jaettiin kaikille ETL:n jäsenyrityksille hyvissä ajoin ennen oletettua voimakasta pandemiaaaltoa. Elintarviketeollisuuspoolin poolisopimus Huoltovarmuuskeskuksen ja ETL:n välillä uusittiin vuoden 2009 aikana huoltovarmuusorganisaation muutosten vuoksi. Uusittu sopimus tuli voimaan Elintarviketeollisuuspoolin toimikunnan puheenjohtajana toimi ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen. 13 Elintarviketeollisuusliitto

14 Henkilöstö Toimistossa 31 henkeä ETL:ssa työskenteli yhteensä 31 henkeä vuonna Henkilöstöstä naisia oli 21 ja miehiä 10. Naisten keski-ikä oli 49 vuotta ja miesten 43 vuotta. Kaksi toimihenkilöä jäi vuoden kuluessa eläkkeelle, ja uusiin lähivuosina tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin valmistauduttiin päivittämällä henkilöstösuunnitelma. Aiempien vuosien tapaan ETL panosti henkilöstön koulutukseen ja hyvinvointiin. Henkilöstölle oli tarjolla useita koulutusmahdollisuuksia sekä virkistystä yhteisissä tilaisuuksissa sekä liikunnan ja kulttuurin parissa. ETL:n henkilöstö Heikki Juutinen, toimitusjohtaja Tarja Julmala, johdon assistentti Työmarkkinat Petri Linkoneva, johtaja, toimitusjohtajan varamies Mika Lallo, apulaisjohtaja Antti Hakala, toimialapäällikkö Annika Lindholm, asiamies Asta Mörsky, vanhempi lakimies Jukka Soukkanen, asiamies Tuulikki Raitanen, sihteeri Liiketoiminta Maija Peltola, johtaja Irmeli Mustonen, toimialapäällikkö Marika Säynevirta, toimialapäällikkö Heli Tammivuori, toimialapäällikkö Anna Vainikainen, toimialapäällikkö Helena Karuvuori, tilastosihteeri Helena Mattila, sihteeri Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Sirpa Rinne, viestintäjohtaja Tero Kallio, johtaja, yhteiskuntasuhteet Marja-Liisa Santala, viestintäassistentti Jäsenyys- ja hallintopalvelut Anne Hela-Ellonen, hallinto- ja talouspäällikkö Olli Anttonen, tietohallinnon asiantuntija Nea Kettunen, hallintoassistentti Anne Koskelainen, toimistosihteeri Otto Vara, toimistosihteeri Elintarviketeollisuuspooli Viljo Holopainen, valmiuspäällikkö Edunvalvontaa lukuisissa työryhmissä ETL:n asiantuntijat vaikuttivat laajasti yhteiskunnan ja elintarvikesektorin keskeisissä työryhmissä ja elimissä. Myös yritysedustajia nimettiin toimimaan koko elintarviketeollisuuden edustajina eri kokoonpanoihin. Lue yhteenveto ETL:n edustuksista eri yhteisöissä: ETL:n arvot päivitettiin ETL määritteli joitakin vuosia aiemmin arvot, joiden mukaan liittoa johdetaan. Vuonna 2009 arvot päivitettiin yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. ETL:n arvot ovat asiantuntijuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Arvojen ja strategian mukaisesti toimimalla ETL:n tavoitteena on saavuttaa korkea jäsentyytyväisyys. Tutkimus ja lainsäädäntö Seppo Heiskanen, johtaja Elisa Piesala, toimialapäällikkö Marleena Tanhuanpää, toimialapäällikkö Irmeli Männistö, sihteeri Arvot Asiantuntijuus Ennakoimme toimintaympäristömme muutoksia. Kehitämme jatkuvasti ammattitaitoamme ja toimintatapojamme. Suhtaudumme ennakkoluulottomasti uusiin asioihin. jäsentyytyväisyys Yhteisöllisyys Toimimme jäsenten kanssa yhteisenä rintamana. Olemme luovia, innostuneita ja keskustelemme avoimesti. Luotamme toisiimme, arvostamme ja tuemme toisiamme. Vastuullisuus Sitoudumme yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Olemme luottamuksen arvoisia. Toimimme kestävästi ja vastuullista yritystoimintaa edistäen. 14 Elintarviketeollisuusliitto

15 Jäsenet Jäsenistö kattaa 90 prosenttia alan tuotannosta Vuoden päättyessä ETL:lla oli 286 jäsenyritystä sekä kaksi järjestöjäsentä, Lihakeskusliitto ja Suomen Leipuriliitto. Jäsenet kattavat runsaat 90 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotannosta Suomessa. Elintarviketeollisuuden palveluksessa työskenteli henkeä. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. ETL oli tiiviissä vuorovaikutuksessa jäsenyritysten edustajien kanssa hallituksessa, työvaliokunnassa, vaalivaliokunnassa, kahdeksassa toimikunnassa ja kahdessa pysyvässä työryhmässä. Lisäksi ETL:ssa toimi 24 toimialayhdistystä vastaamassa oman sektorinsa edunvalvonnasta ja hankkeista. Hallitus 2009 Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Matti Karppinen, Lännen Tehtaat Oyj 1. varapuheenjohtaja Konsernijohtaja Karsten Slotte, Fazer-konserni Toimitusjohtaja Lasse Aho, Olvi Oyj Toimitusjohtaja Anders Bondén, Oy Ecce-Re Ab / Suomen Leipuriliitto ry Toimitusjohtaja Tommy Gustafsson, Riitan Herkku Oy Kauppaneuvos Clas Göran Hagström, Felix Abba Oy Ab Toimitusjohtaja Robert Ingman, Arla Ingman Oy Ab Toimitusjohtaja Arto Jokinen, Pajuniemi Oy Toimitusjohtaja Jean Karavokyros, Oy Halva Ab Toimitusjohtaja Reijo Kiskola, Hämeenlinnan Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Seppo Korpela, Lihajaloste Korpela Oy / Lihakeskusliitto ry Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen,Valio Oy Toimitusjohtaja Annukka Lantto, Antell-Leipomot Oy Toimitusjohtaja Jyrki Leijala, Vaissi oy Toimitusjohtaja Juha Moilanen, Moilas Oy Toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy Toimitusjohtaja Yrjö Närhinen, Oy Hartwall Ab Toimitusjohtaja Jarmo Oksman, Osuuskunta Satamaito Toimitusjohtaja Päivi Paakkarinen, Suomen Sokeri Oy Toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia Corporation Toimitusjohtaja Matti Perkonoja, HKScan Oyj Toimitusjohtaja Matti Rihko, Raisio Oyj Toimitusjohtaja Markku Rönkkö, Järvi-Suomen Portti Osuuskunta Toimitusjohtaja Pekka Savela, Myllyn Paras Oy Toimitusjohtaja Seppo Sinervo, Meira Oy Toimitusjohtaja Katharina Stenholm, Polttimo Oy Toimitusjohtaja Kalle Tanhuanpää, VAASAN Oy Toimitusjohtaja Pekka Tiainen, Oy Sinebrychoff Ab Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski, Atria Oyj Konsernijohtaja Jaana Tuominen, Paulig Oy Toimitusjohtaja Juha Valkamo, Primulan Leipomot Oy Toimitusjohtaja Martti Vähäkangas,Oy Snellman Ab Työvaliokunta 2009 Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Matti Karppinen, Lännen Tehtaat Oyj 1. varapuheenjohtaja Konsernijohtaja Karsten Slotte, Fazer-konserni Toimitusjohtaja Anders Bondén, Oy Ecce-Re Ab Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen, Valio Oy Toimitusjohtaja Yrjö Närhinen, Oy Hartwall Ab Toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy Toimitusjohtaja Matti Rihko, Raisio Oyj Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski, Atria Oyj Vaalivaliokunta 2009 Puheenjohtaja Vuorineuvos Simo Palokangas, Raisio Oyj Hallituksen puheenjohtaja Johan Furuhjelm, Oy Sinebrychoff Ab Toimitusjohtaja Pekka Laaksonen, Valio Oy Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski, Atria Oyj Toimitusjohtaja Pekka Savela, Myllyn Paras Oy Toimikunnat ja työryhmät 2009 Elintarvikelainsäädäntötoimikunta Kaupallinen toimikunta Koulutustoimikunta Logistiikkatoimikunta Tutkimustoimikunta Työmarkkinatoimikunta Viestintätoimikunta Ympäristötoimikunta HoReCa-ryhmä Tilaus- ja toimitusryhmä 15 Elintarviketeollisuusliitto

16 Toimialayhdistykset 2009 Elintarviketeollisuusliiton toimialayhdistykset vastasivat oman sektorinsa edunvalvonnasta Suomessa ja EU:ssa. Alkoholijuomateollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Altia Oyj, Hermannin Viinitila Oy, Pernod Ricard Finland Oy, Oy Gust. Ranin Lignell & Piispanen Asiamies: Irmeli Mustonen Broileriteollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Atria Suomi Oy, HKScan Oyj, Saarioinen Oy Asiamies: Marika Säynevirta Etanoliteollisuusyhdistys Jäsenyritys: Altia Oyj Asiamies: Irmeli Mustonen Kalateollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Apetit Kala Oy, Boyfood Oy, Chipsters Ab, Felix Abba Oy Ab, Heimon Kala Oy, Oy Helsingin Kalansavustamo - Helsingfors Fiskrökeri Ab, Hätälä Oy, Naturica Food Oy Asiamies: Irmeli Mustonen Kauppamallastamojen Yhdistys Jäsenyritykset: Laihian Mallas Oy, Polttimo Oy, Raisio Malt Oy, Ravintoraisio Oy, Senson Oy, Viking Malt Oy Asiamies: Marleena Tanhuanpää Kauppamyllyjen Yhdistys ry Jäsenyritykset: Oy Karl Fazer Ab, Helsingin Mylly Oy, Kinnusen Mylly Oy, Myllyn Paras Oy, Ravintoraisio Oy Asiamies: Marleena Tanhuanpää Lastenruokayhdistys Jäsenyritykset: Suomen Nestlé Oy, Valio Oy Liitännäisjäsenet: Oy Arvid Nordquist Finland Ab, Nutricia Baby Oy, Oy Semper Ab Asiamies: Elisa Piesala Leipomoyhdistys Jäsenyhteisöt: Fazer Leipomot Oy, Leipomo Salonen Oy, Linkosuon Leipomo Oy, Suomen Leipuriliitto ry, VAASAN Oy Asiamies: Seppo Heiskanen Luonnontuoteteollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Aromtech Oy, Fresh Servant Oy Ab, Kainuun Tuote Oy, Kaskein Marja Oy, Kasvishovi Oy, Kiantama Oy, Kylmänen Food Oy, Lapin Liha Oy, Pakkasmarja Oy, Polarica Finland Oy, Riitan Herkku Oy, Sauvon Säilyke Oy, Toripiha Oy Asiamies: Maija Peltola Makeis- ja keksiteollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Brunberg Oy, Fazer Makeiset Oy, Fazer Suklaa Oy, Oy Halva Ab, Oy Kraft Foods Finland Ab, Leaf Suomi Oy, LU Suomi Oy, Oy Panda Ab, Suomen Nestlé Oy Liitännäisjäsen: Haribo Lakrids Oy Asiamies: Tero Kallio Margariiniyhdistys Jäsenyritys: Bunge Finland Oy, Unilever Finland Oy Asiamies: Elisa Piesala Mausteyhdistys Jäsenyritykset: Meira Oy, MP-Maustepalvelu Oy, Prominent Food GMP Oy, Osakeyhtiö Six Liitännäisjäsen: Lihel Oy, Santa Maria Finland Ab Asiamies: Seppo Heiskanen Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Eckes-Granini Finland Oy Ab, Felix Abba Oy Ab, Herkkumaa Oy, Kaskein Marja Oy, Kiantama Oy, Lieksan Laatuherkut Oy, Maustaja Oy, Oy Börje Norrgård Ab, Polarica Finland Oy, Oy Gust. Ranin Lignell & Piispanen, Riitan Herkku Oy, Oy Roberts Ab, Saarioisten Säilyke Oy, Sauvon Säilyke Oy, Valio Oy, VIP-Juicemaker Oy Liitännäisjäsen: Hunajainen SAM Oy Asiamies: Elisa Piesala Paahtimoyhdistys Jäsenyritykset: Meira Oy, Oy Gustav Paulig Ab Asiamies: Marleena Tanhuanpää Pakaste- ja perunateollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Apetit Pakaste Oy, Botnia Grönsaker Ab - Botnia Vihannes Oy, Chips Ab, Chipsters Ab, Felix Abba Oy Ab, Findus Finland Oy, HK Ruokatalo Oy, Kymppi-Maukkaat Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, Oy Börje Norrgård Ab, Profood Oy, Real Snacks Oy, Saarioinen Oy, Ruoka- Saarioinen Oy, VAASAN Oy Liitännäisjäsen: Dr. Oetker Suomi Oy Asiamies: Maija Peltola Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Jäsenyritykset: Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj, Oy Sinebrychoff Ab Asiamies: Tero Kallio Rehuteollisuusyhdistys Jäsenyritykset: Altia Oyj, Hankkija-Maatalous Oy, Rehuraisio Oy, Valio Oy Asiamies: Marika Säynevirta Suomen Jäätelöteollisuus ry Jäsenyritykset: Ingman Ice Cream Oy Ab, Suomen Kotijäätelö Oy, Suomen Nestlé Oy, Unilever Finland Oy Asiamies: Tero Kallio Suomen Lihateollisuusyhdistys Jäsenyhteisöt: Atria Suomi Oy, HKScan Oyj, Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, Kotivara Oy, Lapin Liha Oy, Lihakeskusliitto ry, Liha-Saarioinen Oy Sihteeri: Marika Säynevirta Suomen Meijeriyhdistys Jäsenyritykset: Alueosuuskunta Promilk, Arla Ingman Oy Ab, Felix Abba Oy Ab, Hirvijärven Osuusmeijeri, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Härmä Food Oy, Härmän Seudun Osuusmeijeri, Ilmajoen Osuusmeijeri, Jokilaakson Juusto Oy, JK Juusto Kaira Oy, Juustoportti Food Oy, Juvan Luomu Oy, Kainuun Osuusmeijeri, Kaslink Foods Oy, Kaustisen Osuusmeijeri, Kiteen Meijeri Oy, Lieksan Laatuherkut Oy, Liperin Osuusmeijeri, Limingan Osuusmeijeri, Osuuskunta Länsi-Maito, Osuuskunta Maitokolmio, Osuuskunta Maitomaa, Osuuskunta Maitosuomi, Mejeriandelslaget Milka, Niemitalon Juustola, Nurmeksen Osuusmeijeri, Osuuskunta Pohjolan Maito, Porlammin Osuusmeijeri, Riitan Herkku Oy, Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Tuottajain Maito, Vaalan Juustola Oy, Valio Oy Asiamies: Seppo Heiskanen Tärkkelysteollisuusyhdistys ry Jäsenyritykset: Altia Oyj, Evijärven Peruna Oy, Finnamyl Oy, Lapuan Peruna Oy Asiamies: Maija Peltola Valmisruokateollisuusyhdistys Jäsenyhteisöt: Atria Suomi Oy, HKScan Oyj, Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, Kymppi-Maukkaat Oy, Lihakeskusliitto ry, Saarioinen Oy, Salico Oy, Snellmanin Kokkikartano Oy, Vaissi Oy Asiamies: Elisa Piesala Öljynpuristamoyhdistys Jäsenyritykset: Mildola Oy, Ravintoraisio Oy Asiamies: Marleena Tanhuanpää Öljypellavayhdistys Jäsenyritykset: Elixi Oil Oy, Oy Linseed Protein Finland Ltd, Neomed Oy, Tuusulan Osuuspuristamo Asiamies: Elisa Piesala 16 Elintarviketeollisuusliitto

17 Talous ETL:n talous tasapainossa ETL:n talous pysyi tasapainossa vuonna Toiminnan kulut rahoitettiin jäsenmaksuilla. Tilinpäätökseen 2009 pitkäaikaiset sijoitukset kirjattiin markkina-arvoon, joka oli noussut lähes hankinta-arvoon. Vuoden 2009 lopussa alettiin valmistella ETL:n rekisteröimistä arvonlisäverolliseksi. Jäsenmaksuprosentit pysyivät ennallaan. ETL:n varsinaisten jäsenten elinkeinopoliittinen jäsenmaksu oli 0,095 prosenttia yrityksen jalostusarvosta vuonna 2007 ja työnantajapoliittinen jäsenmaksu 0,14 prosenttia yrityksen vuonna 2008 maksamista palkoista. Liitännäisjäsenmaksu oli 0,024 prosenttia yrityksen vuoden 2008 verottomasta myynnistä Suomessa. TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilökulut , ,47 Poistot , ,75 Muut kulut Huoneistokulut , ,05 Matka- ja kokouskulut , ,01 Kansainvälinen toiminta , ,33 Tiedotus ja julkaisutoiminta , ,78 Vuokratuotot , ,90 Vuokrakulut , ,00 Toimintakulut Tuotot , ,95 Kulut , ,33 Projektit Tuotot , ,66 Kulut , , , ,02 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutulot , ,07 Jäsenmaksukulut , , , ,07 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOMINTA Tuotot , ,53 Kulut , , , , , ,66 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,36 17 Elintarviketeollisuusliitto

18 TASE VASTAAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmat 20,83 41,65 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,39 Kulumaton käyttöomaisuus , ,81 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,62 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sjoitukset Osakkeet ja osuudet , ,72 Pitkäaikaiset sijoitukset , , , ,70 Saamiset Jäsenmaksusaamiset , ,00 Myyntisaamiset , ,77 Siirtosaamiset , , , ,19 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,52 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma , ,76 Huoneistopääoma , ,65 Edellisten tilikausien alijäämä , ,92 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,13 Vieras pääoma, lyhytaikainen Ostovelat , ,90 Siirtovelat , ,22 Muut lyhytaikaiset velat , , , , , ,52 18 Elintarviketeollisuusliitto

19 19 Elintarviketeollisuusliitto