Paiholan osayleiskaava

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Paiholan osayleiskaava 651/ /2010 Ympäristölautakunta Yleiskaavan tehtävänä on kunnallisen yhdyskuntarakenteen ja maankäy tön yleispiirteinen ohjaamisen sekä erilaisten toimintojen yhteensovittami nen. Osayleiskaava on kunnan strateginen suunnitelma, jossa alueiden käyttöä suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin, yleensä noin 20 vuo deksi. Osayleiskaavan periaatteet ohjaavat myöhemmin yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä. Osayleiskaava helpottaa viranomaisten päivittäistyötä sekä turvaa parhaiten maanomistajien tasapuolisen kohtelun, kuten lainsäädäntö edellyttää. Osayleiskaavan määräykset eivät yleensä ole niin yksityiskohtaisia, eikä niillä voida määrätä niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavassa. Osayleiskaava kannattaa laatia aina oikeusvaikutteisena. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vahvistumisen myötä kumoutui useita Kontiolahden kunnan osayleiskaavoja. Osayleiskaavan laadintaprosessi kestää yleensä pari vuotta. Pakollinen luonto- ja maisemaselvitys sekä tarvittavat muut selvitykset on laadittava ennen varsinaisen kaavatyön alkua ja niissä menee yleensä yksi vuosi. Luontoselvitystä laadittaessa maastoselvitykset on tehtävä kevään ja syksyn välisenä aikana johtuen eläimistön ja kasvillisuuden havainnoimisesta. Paiholan osayleiskaavan tavoitevuosi on Kaavatyö on tarkoitus ohjelmoida siten, että luontoselvityksen laadinta käynnistetään vielä tänä keväänä. Osayleiskaavaa on tarkoitys käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ja se poistaa suunnittelutarveluvan käytön, mikäli rakentami nen tapahtuu osayleiskaavan mukaisesti. Yleiskaava-alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava Edellä mainittujen kaavojen lisäksi yleiskaavatyötä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeen ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla

2 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta kestävällä tavalla 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät.yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Paiholan osayleiskaava-alueelle ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä. Osayleiskaava-alueen etelä/luoteisosassa on osoitettu taajamatoimintojen alue (a) sekä palvelujen ja hallinnon alue (p). Osa osayleiskaava-alueesta sijaitsee taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk) ja pohjavesialueella (pv).osayleiskaava-alueelle on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkareitti. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 Paiholan osayleiskaava-alue on merkitty pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi osayleiskaava-alue on suurimmaksi osaksi suunnittelutarvealuetta. Alueen luoteisosassa on pohjavesialue (pv-1). Alueen luoteis- ja lounaisosassa on pienet kyläalueet (AT) ja etelä/luoteisosassa hieman suurempi pientalovaltainen asuntoalue (AP), jossa sijaitsee myös palvelukylä (atc). AP-alueelle on osoitettu myös kaksi mahdollisesti saastunutta maa-aluetta. Paiholan alueelle on merkitty lähipalvelualue (pl). Yleiskaava-alueelle on merkitty myös ohjeellinen moottorikelkkareitti ja ohjeelliset ulkoilureitit sekä urheiluja virkistyspalvelujen kohde. Yleiskaava-alueen itä- ja kaakkoisosaan on merkitty ranta-asemakaavoitettavia alueita (RAK). Osayleiskaava-alueella sijaitsee yksi kiinteä muinaisjäännös. Alueelta laaditaan luonto- ja maisemaselvitys, selvitetään kaava-alueen muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteet sekä alueen nykyinen rakenne. Lisäksi tehdään kantatilaselvitys vuodelta 1959, hankitaan väestötiedot ja oppilastiedot sekä selvitetään päivähoitoasiat. Kaavatyölle voidaan asettaa lähtötavoitteina: asukasmäärän hallittu kasvu ja rakentamisen ohjaaminen tukemaan nykyistä kylärakennetta perinteisellä tavalla. vesi- ja viemäriverkoston hyödyntäminen alueen kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen esiin nostaminen ja säilyttäminen erityisten luontokohteiden säilyttäminen ja suojeleminen pohja- ja pintavesien suojelu virkistysalueiden ja -reittien muodostaminen Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi käynnistää Paiholan alueen oikeus vaikutteisen osayleiskaavan laatimisen liitteenä olevan kartan mukaiselle noin hehtaarin suuruiselle alueelle. Päätös:

3 Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen. Kunnanhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Osayleiskaavasta pidettiin maanomistaja tapaamiset 12. ja 13. syyskuuta ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu Lisäksi on pidetty useita neuvotteluja suurimman maanomistajan Mestari Nikkarit Oy:n edustajien kanssa. Paiholan sairaalan alueelta ja sitä ympäröivältä alueelta on laadittu kaavan pohjakartta. Lisäksi koko kaava-alueelta on tehty arkeologinen selvitys. Kaavoitusyksikössä on valmisteltu Paiholan osayleiskaavaluonnosta. Kaavoitusjohtaja on käynyt neuvotteluja Mestarinikkarit Oy:n kanssa heidän omistuksessa olevan alueen kaavoituksesta sekä Mestarinikkareiden osallistumisesta alueen toteuttamiskustannuksiin. Sairaala-alueen suunnittelussa on käytetty apuna myös konsultin laatimaa suunnitelmaa alueen kehittämiseen. Liitteessä on esitetty ensimmäinen versio kaava-alueen luonnoksesta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta tutustuu liitteenä olevaan alustavaan osayleiskaavaluonnoskarttaan ja käy keskustelua alueen kaavoitusperiaatteista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Paiholan osayleiskaavaluonnos on valmistunut ja kunta on aloittanut neuvottelut yhteistyösopimuksesta Mestarinikkarit Oy:n kanssa. Sopimuksen tultua hyväksytyksi puolin ja toisin päivätty osayleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus:

4 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta päättää asettaa Paiholan osayleiskaavan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja päivätyn kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä heti, kun yhteistyösopimus Mestarinikkarit Oy:n kanssa on saatu tehtyä. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Asia jätetään pöydälle myöhemmin käsiteltäväksi. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Osayleiskaavaan on tehty tarvittavat muutokset jo rakennettujen kiinteistöjen ja kiinteistöjaon osalta ja näin ollen osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä selostusluonnos ja osallistumis-ja arviointisuunnitelma voidaan nyt asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää niistä tarvittavat lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Paiholan osayleiskaavan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja päivätyn kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Päätös: Minna Pakarinen ja Minna Kuusela ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Paiholan osayleiskaavan päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Lausunnot:

5 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tiivistelmä Pohjois-Karjalan maakuntakaavoitustilanne on kuvattu kaavaselostuksessa maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheiden osalta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä ja tämä aiheutti muutoksia myös maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin joidenkin maankäyttöluokkien kumoamisen myötä. Maakuntakaavan 3. vaihe tulee voimaan kun päätöksestä on kuulutettu. Maakuntakaavan 3. vaihe tulee päivittää mukaan kaavaselostukseen. Täydennyksenä kaavasta puuttuu useita muinaisjäännöksiä, jotka on aiempien maakuntakaavojen osalta kumottu ja kokonaisuutena vahvistettu maakuntakaavan 3. vaiheessa. Kaavasta puuttuvat muinaisjäännökset nimeltään: Kokkopelto, Ahokkalan koulu ja Kaivonotkon lähde. Ohjeellinen moottorikelkkailu-ura tulisi myös osoittaa kaavassa. Sen lisäksi kaavaselostuksessa on hyvä tuoda esille, että maakuntakaavan 4. vaihe nimen omaan Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyen on valmisteilla. Maakuntaliitto näkee perusteltuna, että kaavassa pyritään aluerakenteen tiivistämiseen olemassa olevien palvelujen ja infran turvaamiseksi ja laajemmin alueen vetovoiman kasvattamiseen. Maakuntaliitto näkee osayleiskaavaluonnoksen selvityksineen hyvin valmisteltuna ja tuo esille, että esitetyillä täydennyksillä kaava on hyvä viedä ehdotusvaiheeseen. Maakuntaliiton esittämät täydennykset, muinaisjäännökset ja ohjeellinen moottorikelkkareitti lisätään kaavaan. Myös selostusta tarkennetaan esitetyllä tavalla. Kaava-alueelta laaditun Mikroliitin muinaisjäännösinventoinnin mukaan Kokkopelto, Ahokkalan koulu ja Kaivonotkon lähde eivät ole muinaisjäännöksiä, eikä niitä näin ollen merkitä kaavaan. Museovirasto: Tiivistelmä Uusien asuinpaikkojen sijoittelu vaikuttaa kulttuuriympäristön osalta onnistuneelta. Paiholan sairaalan alueen arvokas rakennuskanta tulee inventoida, jotta rakennusten ja ympäristön suojelutarpeet voidaan arvioida. Tämän perusteella voidaan alueen kehittämistarpeet asemakaavavaiheessa sovittaa arvokkaaseen ympäristöön. Osayleiskaavassa on syytä arvioida myös paikallisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet, esimerkiksi mahdolliset uittomiesten mökit ja torpat. Kaavaluonnoksessa todetaan, että MA-merkinnällä osoitetut peltoalueet muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman rungon. Nyt osoitetut kaksi MA-aluetta eivät vielä toteuta tätä kaavamääräystä. Kaavaselostusluonnoksen (s. 29) maisema-analyysin tuloksien perusteella voidaan osoittaa MA-merkintä tärkeimpien näkymien avoimena pitämiseen.

6 Museovirasto esittää, että LV-alueeseen liitetään seuraava suunnittelumääräys: "Mikäli vesirakennustöiden, esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä havaitaan mahdollisia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, tulee löydöistä ilmoittaa välittömästi Museovirastolle. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet." Museoviraston mielestä on onnistunut ratkaisu sijoittaa arkeologinen inveointiraportti kaavaselostukseen. Selostuksessa olisi hyvä tuoda selkeämmin esille se, mitä muinaisjäännökset ovat ja miksi ne on huomioitava maankäyttöä suunniteltaessa. Kaavaselostukseen tulee selventää sitä, että sotahistoriallisista kohteista I maailmansotaan liittyvät jäännökset ovat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta II maailmansotaan liittyvät jäännökset eivät ole, vaan ne ovat kulttuuriperintökohteita, joita maankäytössä pyritään varjelemaan merkinnällä /s, kuten itse kaavassa on merkittykin. Kaavaselostukseen tulee koota kiinteät muinaisjäännökset listaukseksi, jossa kohteilla on kaavakarttaan viittaava kohdenumero, samaan tapaan kuin sr-kohteet on merkitty. Paiholan vanhan sairaala-alueen rakennuskannan inventoinnin mahdollisuutta selvitetään. Rakennuskulttuurikohteet on selvitetty jo Joensuun seudun yleiskaavan laadinnan yhteydessä. MA-merkinnän määräys muutetaan esitetyn näkemyksen mukaisesti. LV-alueeseen liittyvä suunnittelumääräystä tarkennetaan esitetyllä tavalla. Selostusta täydennetään myös sotahistoriallisten kohteiden osalta esitetyllä tavalla. Myös esitetty listaus muinaisjäännöksistä lisätään selostukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskus pitää hyvänä, että Paiholan ydinalue asemakaavoitetaan. Lisäksi esitetään, että asemakaavoituksen piiriin otetaan Paiholantien varteen sijoittuva uusi asuinalue. Suunnittelutarveratkaisua pidetään tällä alueella liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Suontauksen kyläalueella suunnittelutarveratkaisu on riittävä sillä edellytyksellä, että uusien rakennuspaikkojen määrää vähennetään. Kaavaluonnoksen M-alueen suunnittelumääräystä (1 rakennuspaikka /10 ha) pidetään kannatettavana. On tärkeää, että Paiholantien varrella tapahtuva rakentaminen toteutuu jatkossa asemakaavan perusteella. Koulun tontti on osoitettava sille kuuluvalla merkinnällä. Paiholantielle osoitetut kaksi uutta tieyhteystarvetta tarkoittaisivat kahden nelihaaraliittymän muodostumista, mitä ei pidetä hyväksyttävänä. Uudet liittymät tulisi sijoittaa liikenneturvallisuuden kannalta paremmille paikoille. Miksi koulun kohdalle ei ole osoitettu kevyenliikenteen yhteyttä?

7 Voisiko Paiholantien varrella olevan RA-tontin osoittaa AO-merkinnällä? Saunan rakennusalan (RA-1) voi osoittaa pelkällä saunan rakennusalaa osoittavalla merkinnällä. Mitä eroa on kylämäinen alue (AT) ja (at) -merkinnöillä? Tehty luonto- ja maisemaselvitys on menetelmiltään, aineistoiltaan ja asiantuntemukseltaan riittävä. Myös linnusto on selvitetty riittävän tarkasti. Selvityksen tulokset on otettu huomioon kaavaluonnosta valmisteltaessa. Pyörteenvaaran harjumuodostuman alueella ei tule enää sallia maa-ainesten ottamista ja maa-ainesalueen merkintä (EO) on tarpeeton maisemointitöiden loppuun tekemisen kannalta. Harjualue tulee esittää ge-rajauksena. Rakennusperintökohteita määritettäessä on lähtötietona käytetty Joensuun seudun yleiskaava 2020:ta varten tehtyä kulttuuriympäristöselvitystä. Tämä on liian suppea. ELY-keskus esittää selvitettäväksi paikallisesti merkittävät rakennusperintökohteet, jotka tulisi kaavalla suojella. Tällaisia ovat esimerkiksi Paiholan sairaalan toimisto- ja asuinrakennukset 1950-luvulta, Ahokkalan koulu, sekä Lähtelä-tilan pihapiiri. SR-kaavamääräykseen on hyvä lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. ELY-keskus pitää tärkeänä, että liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa esitetyt toimenpiteet huomioidaan. Kaavassa ei ole käsitelty liikennemelua. Meluasiat on huomioitava kaavaselostuksessa ja melualueet on osoitettava kaavakartalla. Rakennusten osalta melusuojauksen tarve tulee arvioida yleiskaavan tarkkuustasolla. Asiaa voidaan tarkentaa myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Paiholantien ja Lieksantien liittymän siirtomahdollisuuteen tulee kiinnittää tarkemmin huomiota. Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi, vaikka rakennuspaikkojen väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin

8 osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Näin ollen esitetylle vaatimukselle asemakaavoituksesta alueelle ei löydy perusteita. Suontauksen alueella suunniteltujen uusien tonttien määrä on alueen suuruuden huomioon ottaen sen verran vähäinen, että se voidaan hyvin hoitaa suunnittelutarveratkaisuin, kun taustalla on osayleiskaava. Esitetty ratkaisu tiivistää sopivasti Suontauksen vanhaa kyläaluetta, jossa tonttien määrä jää kuitenkin kokonaisuudessaan vähäiseksi ja perustuu pitkälti maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Koulun tontin merkintä muutetaan. Kevyenliikenteen yhteyttä koulun kohdalla selvitetään. Kevyen liikenteen väylä Suontauksentielle välille Paiholantie-Ahokkalan koulu täydentäisi kaavaluonnoksessa Paiholantielle sekä Kuurnan rantatien ja Paiholantien väliselle tielle esitettyä kevyen liikenteen väyläverkkoa sekä parantaisi koulureittien turvallisuutta ja koulun saavutettavuutta kävellen ja pyörällä. Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelmassa (v. 2011) on myös esitetty ko. kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantamistoimenpiteenä. Esitetty yhteys kannattaa esittää kaavassa ja varmistaa koulureittien turvallisuus. RA-tontin merkintä muutetaan AO-merkinnäksi. Saunan merkintä korjataan. EO-merkintä poistetaan ja harjualue merkitään ge-rajauksella. Sairaala-alueelta laaditaan rakennuskannan inventointi ja muut paikallisesti arvokkaat kohteet tutkitaan ja lisätään tarvittaessa kaavaan. Puuttuvia meluasioita täydennetään. Paiholan ja Lieksantien liittymämerkintä korjataan. Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty parantamistoimenpiteenä Paiholantien liittymän siirtäminen Uuroon päin. Liittymän siirto korjaisi Paiholantien liittymässä nykyisin olevan näkemäpuutteen. Liittymän siirtoon kannattaa varautua kaavassa, mutta sen tarkka sijainti tulisi selvittää vielä erikseen. Alustavasti on ajateltu liittymän siirtämistä noin metriä näkemiltään parempaan paikkaan (kantatien geometria huomioon ottaen). Paiholantiehen tulevat uudet liittymät porrastetan. At- ja at-alueet eroavat niiden mitoitusperusteiden osalta. AT-alueen mitoitus on noin 3 rp/10 ha ja at-alueen 2 rp/10 ha. Pohjois-Savon ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskus pitää myönteisenä, että Paiholan aluetta lähdetään kehittämään kaavoittamalla. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Paiholantien molemmin puolin osoitettu tiivis kyläalue tulee osoittaa asemakaavoitettavaksi, luontevaksi jatkoksi Paiholan sairaala-alueen asemakaava-alueelle. Asemakaavoitusta tukee kyläalueelle osoitettujen AO-tonttien runsas määrä sekä koulun sijainti. Kaavaa varten tehdyssä liikenneselvityksessä arvioidaan, että osoitettu lisärakentaminen tuottaa noin 300 ajoneuvoa/vrk. ELY-keskus huomauttaa, että selvityksessä tulee vielä tarkentaa mihin esitetty arvio perustuu, ja onko siinä huomioitu myös kaavassa esitettyjen P-alueiden liikennetuotokset.

9 Kaavaluonnoksessa osoitetaan Paiholantielle kaksi uutta liittymää, jotka muodostavat nelihaaraliittymän olemassa olevien liittymien kanssa. Liikenneselvityksessä ei kuitenkaan millään tavalla tarkastella nelihaaraliittymien vaikutuksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. ELY-keskus ei pidä nelihaaraliittymiä liikenneturvallisuusnäkökulmasta hyväksyttävänä ratkaisuna, vaan liittymät tulee porrastaa. Kaavaselostuksessa todetaan kaava-alueen osalta liikenteellisenä ongelmakohtana erityisesti kantatien ja Paiholantien risteysalue ja puuttuvat kevyen liikenteen väylät, sekä viitataan näiden osalta liikenneturvallisuussuunnitelmaan ja siinä määritettyihin toimenpiteisiin ja kiireellisyysluokituksiin. ELY-keskus huomauttaa, että liikenneturvallisuussuunnitelma laaditaan noin 10 vuodeksi eteenpäin, eikä siinä pystytä ennakoimaan kaikilta osin kunnan tehostuvaa maankäyttöä. Näin ollen liikenneturvallisuussuunnitelma ei ainoana ohjaa liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden toteutumista, vaan kunnalla on osoittamansa maankäytön myötä velvollisuus toteuttaa liikenneturvallisuutta ja kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita kun suunniteltu maankäyttö niin edellyttää. Kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä tulee ulottaa kantatielle asti. Tämän lisäksi sekä liikenneturvallisuussuunnitelmassa että liikenneselvityksessä esitetty Paiholantien ja kantatien liittymän siirtäminen tulee osoittaa kaavakartalla katkoviivalla. Tiestöön liittyviä kaavamerkintöjä tulee tarkentaa niin, että yhdystiet 5051 ja osoitetaan kaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti mustalla viivamerkinnällä ja niihin liitetään selite yt /kk. Alueen yksityistieverkko tulee osoittaa pääsyteinä. Lisäksi kaavakartalla tulee selvyyden vuoksi osoittaa olemassa olevat ja uudet kevyen liikenteen väylät erivärisin merkinnöin. Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi, vaikka rakennuspaikkojen väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan, tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin, voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Näin ollen esitetylle vaatimukselle asemakaavoituksesta ei löydy perusteita. Liikenneselvitystä täydennetään ja tehtyjä arvioita täsmennetään. Liikenneselvityksessä osayleiskaavan arvioidaan lisäävän liikennettä Paiholantiellä Ahokkalan kohdalla noin 340 ajon./vrk. Kaavassa on esitetty

10 yhteensä 67 uutta rakennuspaikkaa, joista jokaiselle voidaan rakentaa omakotitalo. Omakotitaloissa asuvien kotitalouksien perhekoon, Pohjois-Karjalan autotiheyden sekä autolla tehtyjen matkojen (matkatuotosten) perusteella arvioituna uusien rakennuspaikkojen arvioidaan tuottavan liikennettä noin 300 ajon./vrk (KVL). Lisäksi P-merkinnällä kaavassa olevien palvelujen ja hallinnon alueiden, joille saa rakentaa julkisia tai yksityisiä palvelu- ja edustustiloja, on arvioitu tuottavan liikennettä noin 40 ajon./vrk (KVL). P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotokset on arvioitu käyttämällä tausta-aineistona Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisua sekä ottamalla huomioon P-merkinnällä olevien alueiden sijainti ja ympäristö, joiden perusteella voidaan olettaa liikennetuotoksen olevan melko pieni. P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotos riippuu kuitenkin paljon alueelle sijoittuvista toiminnoista, jolloin tuotos voi olla myös selvästi suurempi mutta myös pienempi kuin tässä arvioitu. Yhteensä osayleiskaavasta johtuva Paiholantien liikennemäärän lisäys olisi tällöin noin 340 ajon./vrk (KVL). Paiholantien uusien liittymien sijaintia muutetaan esitetyllä tavalla. Kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä ulotetaan kantatielle asti ja yhdysteiden 5051 ja merkinnät muutetaan esitetyllä tavalla. Alueen uusien ja vanhojen kevyenliikenteen väylien merkintötapoja mietitään. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkon rakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä Kaava-alueella sijaitsee Fingrid Oy:n 110 kv ilmajohto, joka tarvitsee oman lausunnon. Kaavan laatija toivoo, että Pohjois-Karjalan sähkö pystyisi osoittamaan tarvitsemansa linjan paikat, niin ne voidaan merkitä osayleiskaavaan. Fingridin lausunto pyydetään erikseen ja mahdolliset kommentit pyritään huomioimaan kaavanlaadinnassa. Tekninen lautakunta: Kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen: Lausunnossamme huomioidaan pääasiassa liikenneyhteydet, uusien liikenneväylien rakentaminen ja liikuntapaikka-asiat. Lausunnolla olevassa osayleiskaavaluonnoksessa on yleisesti huomioitu

11 hyvin alueen käyttötarpeet. Paiholantien ja Lieksantien liittymän parantamistarve on mainittu kaavaselostuksessa. Seuraaviin asioihin toivotaan selvennystä: - alueella sijaitseva moottorikelkkareitin merkitseminen kaavaan - maanläjityspaikan varaaminen, esim. merkityltä EO-alueelta Vesihuoltopäällikkö: Alueelle tulee uutta rakentamista Suontauksen alueelle sekä Paiholantien varteen. Alueen vedenjakelu tulee todennäköisesti vaatimaan alavesisäiliön rakentamisen. Säiliön sijainti tulisi määritellä suunnittelijan kanssa ja merkitä kaavakarttaan. Vesihuoltolaitos tulee rakentamaan haja-asutusalueen vesihuollon Paiholantien varteen. Tästä sekä asemakaavoitettavan alueen lisärakentamisesta sovitaan erikseen maanomistajan kanssa tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Suontauksen alueen viemäröinti todettiin Ahokkala - Suoniemen viemärin rakentamista suunniteltaessa liian kalliiksi mm. hankalien maasto-olosuhteiden vuoksi. Lisärakentamisen toteutuessa tilannetta voidaan joutua harkitsemaan uudelleen. Lisäksi todetaan, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun tulee olla keskeinen periaate osayleiskaavan laadinnassa. Moottorikelkkareitti merkitään ohjeellisena kaavaan. Maanläjityspaikan tarpeellisuutta ja sijaintia selvitetään. Alavesisäilion paikka voidaan merkitä kaavakarttaan, mikäli sen sijaintitieto saadaan vesilaitokselta. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kaavan eräs keskeisin tavoite, muttei ainut. Tärkeää on saada alueelle haluttu kylärakenne. Täysin tasapuoliseen maanomistajien kohteluun ei päästä, mikäli osayleiskaavalla halutaan ohjata syntyvää kylärakennetta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kontiolahden kunnan varhaiskasvatus- ja alakoulupalvelujen järjestämisessä Paiholan ja Jakokosken alueet muodostavat yhden kokonaisuuden. Jakokosken lapset ovat päivähoidossa ja esiopetuksessa Paiholan päiväkodissa. Jakokosken koulun oppilasmäärän kasvaessa liikaa on oppilaaksiottorajaa siirtämällä siirretty oppilaita Ahokkalan kouluun. Kaavoitusprosessi voi tuoda niin suurta palvelutarpeen kasvua Paiholan alueelle, että nykykapasiteetti (päiväkoti 33 lasta, koulu 60 oppilasta) ei riitä. Lisäksi Ahokkalan koulu on jo nykyisellään peruskorjauksen tarpeessa. Nämä asiat tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja myös suurimman maanomistajan kanssa käytävissä kaavoitussopimusneuvotteluissa. Alueen palveluyhteistyöstä on neuvoteltu suurimman maanomistajan kanssa. Mielipiteet:

12 Jukka Sainola: Paiholan osayleiskaavaluonnoksessa omistamani tila Anttila 35:84 on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi pelloksi, jolla ei olisi rakennusoikeutta. Mielestäni kaavaluonnoksessa maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti. Vaadin, että osalle omistamaani Anttila-tilaa tulee rakennusoikeutta. Nykyisellä sairaala-alueella on useita avoinna olevia entisiä peltoalueita, joille on kaavaluonnoksessa merkitty rakennusoikeutta. Mielestäni myös näitä alueita voisi jättää maisema-alueiksi. Paiholan maantien varteen pellolle kaavailtu kevyenliikenteen väylä on sijainniltaan hankala. Kevyenliikenteen väylän alle jäisi salaojituksen kokoojaputkisto, jolloin salaojituksen toiminta ja huolto tulisi lähes mahdottomaksi. Osayleiskaavaa tarkistetaan pellon pohjoisosan osalta. Alueella olevaan salaojitukseen mahdollisesti tarvittavista muutoksista huolehtii maaomistaja kustannuksellaan. Vesa Tuononen ja Heli Sonne: Tiivistelmä Rakennusoikeuksien mitoitusperusteet eivät kohtele tasapuolisesti maanomistajia keskeisellä kyläalueella välillä Ahokkalan koulu - Paiholan sairaala-alue. Rakennusoikeuksista ja -paikoista on saatava selkeämmät mitoitusperusteet, joissa huomioidaan kantatiloista jo aiemmin lohkotut tilat. Omistamallemme tilalle Riihipelto 21:2 ei ole osoitettu yhtään lisärakennuspaikkaa. Välittömästi tilaamme rajoittuville tiloille rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa esitetty, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten Paiholan keskeisellä kyläalueella toteudu. Tila Kostela 35:104 on saamassa kymmeniä uusia AO-rakennuspaikkoja ja lisäksi ko. tilalle ollaan muodostamassa asemakaava-aluetta, joka sisältää huomattavasti uutta rakennusoikeutta. Esitämme 3-4 lisärakennuspaikkaa Riihipelto-tilalle. Ehdotetut lisärakennusoikeudet tukevat nykyistä kylärakennetta, ovat lähellä kunnallisia palveluita, ovat helposti ja edullisesti liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon ja rakennuspaikoille on olemassa oleva tieyhteys. Lisärakentamismahdollisuuksia tilan alueella tutkitaan. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on vain yksi tavoite kaavan laadinnassa, muttei ainoa. Eräs keskeisimmistä tavoitteista on halutun kylärakenteen muodostaminen alueelle. Uusilla esitetyillä asemakaava-alueilla maanomistaja sitoutuu maksamaan kunnallistekniikan kustannukset. Lisäksi on todettava, että Kostela-tilan pinta-ala on useita satoja hehtaareita ja sen kaikki rakentaminen keskitetään nyt ydinkyläalueelle lähelle koulua ja vanhaa sairaalaa.