Hanna Tenkula MARKKINOINTIMATERIAALIEN VALMISTUS HOITOLA SUSANILLE

Transkriptio

1 Hanna Tenkula MARKKINOINTIMATERIAALIEN VALMISTUS HOITOLA SUSANILLE Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska, tekniikka Toukokuu 2009 Koulutusohjelma Mediatekniikan koulutusohjelma Työn nimi Markkinointimateriaalien valmistus Hoitola Susanille Työn ohjaaja Tuija Tolonen Työelämäohjaaja Susanna Kariniemi Tekijä/tekijät Hanna Tenkula Sivumäärä 38 Opinnäytetyön toimeksiantaja oli yksityisyrittäjä Susanna Kariniemi. Hänellä on Ylivieskassa vuonna 2003 perustettu yritys Hoitola Susan, jossa tehdään erilaisia hoitoja, kuten erilaisia hierontoja ja saunahoitoja. Opinnäytetyön aiheena oli markkinointimateriaalien suunnittelu ja valmistus Hoitola Susanille. Lisäksi yritykselle suunniteltiin nimilogo ja liikemerkki sekä tehtiin graafinen ohjeistus. Tavoitteena oli saada kaikista näistä yrittäjälle mieluisia, asiakkaita houkuttelevia ja toimivia. Markkinointimateriaaleihin sisältyivät Internet-sivut, neljä esitettä, ulko- ja sisäopasteet, käynti-, sarja- ja lahjakortti sekä lehti-ilmoitus- ja tulostuspohja. Näiden perusteella tehtiin yritykselle graafinen ohjeistus. Kaikki suunniteltiin alusta asti entisten materiaalien tekstien ja kuvien sekä Susanna Kariniemen toiveiden pohjalta. Yrityksellä ei ennestään ollut visuaalista ilmettä eikä liiketunnusta. Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin, ja tulokseksi saatiin informatiiviset, selkeät, miellyttävät ja kiinnostavat markkinointimateriaalit sekä liiketunnus. Asiasanat Liikemerkki, nimilogo, visuaalinen ilme, graafinen ohjeistus

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date May 2009 Author Hanna Tenkula Degree programme Media technology Name of thesis Producing marketing materials for Hoitola Susan Instructor Susanna Kariniemi Supervisor Tuija Tolonen Pages 38 The thesis was commissioned by Susanna Kariniemi. She has a private enterprise, Hoitola Susan, which she established in Ylivieska in It offers different kinds of treatments such as massage. The subject of the thesis was to produce marketing materials for Hoitola Susan. In addition, a logo was designed for the enterprise. It also got graphic guidelines. The goal was to make materials and a logo which would please Kariniemi and attract customers. Marketing materials included Internet pages, four brochures, signs, a business card, a gift certificate, a bonus card for regular customers, instructions for adverts and a template which could be used in printouts. On the basis of these, graphic guidelines were made. Everythig was designed on the basis of the text and pictures from the old materials. The enterprise did not have any visual style or a logo before. The goal of the thesis was reached. As a result, Hoitola Susan got informative, clear, pleasant and interesting marketing materials and a logo. Key words Logo, visual style, graphic guidelines

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSONGELMAN JA TAVOITTEIDEN KUVAUS 2 3 YRITYSESITTELY: HOITOLA SUSAN 3 4 LIIKEMERKIN JA NIMILOGON TOTEUTUS Yrityksen imago Värit synnyttävät mielikuvia Värijärjestelmien eroja Typografia nimilogon luomisessa Mielikuvia kirjainmerkeistä Japanilaisuutta liiketunnuksessa Liikemerkin ja nimilogon vaiheet Muut elementit Kuvien tallennusmuodot 14 5 KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISTEN INTERNET-SIVUJEN TOTEUTUS Haasteena silmäily Internet-sivujen visuaalinen hierarkia Vakiintuneet käytännöt auttavat ymmärtämään Internet-sivujen jakaminen osiin Helposti erottuvat linkit Visuaalinen kohina häiriötekijänä Navigointi osana käyttäjäystävällisyyttä Hakutoiminto navigoinnin tukena Linkkien sopiva määrä Muita keinoja käyttäjäystävällisyyteen Internet-sivujen visuaalinen ilme 24 6 PAINETTUJEN MATERIAALIEN TOTEUTUS Typografian tavoitteena luettavuus Fontin valintaa Kirjaintyyppien jakoja Välit luettavuuden ja ilmeen tekijöinä Palstan ominaisuuksia Tekstin asettelu Värit typografiassa Taittotyylejä ja kontrasteja Otsikon paikka ja muoto Informatiiviset kuvat Värien vaikutuksia 34 7 PÄÄTELMÄT JA ARVIOINTI 36 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on markkinointimateriaalien suunnittelu ja valmistus Hoitola Susanille. Lisäksi yritykselle suunnitellaan nimilogo ja liikemerkki. Hoitola Susanilla on ollut ennestään markkinointimateriaaleista muun muassa esitteitä ja Internet-sivut, mutta uusia tarvittiin, koska niillä ei ole ollut yhtenäistä visuaalista ilmettä. Logoa ja liikemerkkiä ei ole koskaan aikaisemmin suunniteltu. Työhön ei kuulu Internet-sivujen päivitys ja materiaalien sisältöjen suunnittelu. Materiaalien painamisen toteuttaa ulkopuolinen taho. Markkinointimateriaaleihin sisältyvät Internetsivut, neljä esitettä, ulko- ja sisäopasteet, käynti-, sarja- ja lahjakortti sekä lehti-ilmoitus- ja tulostuspohja. Näiden perusteella tehdään yritykselle graafinen ohjeistus. Työn ongelmana on saada toteutettua visuaaliselta ilmeeltään yhtenäiset markkinointimateriaalit sekä selkeät nimilogo ja liikemerkki yrittäjän toiveiden pohjalta. Entisiä materiaaleja ei voi käyttää, sillä niiden visuaalinen ilme ei ole ollut yhtenäinen ja esimerkiksi Internetsivut eivät olleet toimivat. Niiden sisällöt ovat kuitenkin käytettävissä. Tavoitteena on valmistaa yrittäjälle mieluisia, asiakkaita houkuttelevia ja toimivia markkinointimateriaaleja sekä nimilogo ja liikemerkki. Opinnäytetyössä esitellään ensimmäisenä tutkimusongelma, tavoitteet ja yritys Hoitola Susan. Neljäs luku käsittelee logon ja liikemerkin suunnitteluun liittyviä asioita, kuten typografiaa, värejä ja yrityksen imagoa. Viides luku käsittelee käyttäjäystävällisiä Internetsivuja, eli miten sivuista saadaan selkeät, ymmärrettävät ja vaivattomat. Kuudes luku käsittelee julkaisujen taittamista, luettavuutta ja typografiaa. Tärkeimpinä lähteinä käytettiin Steven Krugin kirjaa Älä pakota minua ajattelemaan, Soili Pesosen ja Juha Tarvaisen kirjaa Julkaisun tekeminen sekä Pekka Loirin ja Elisa Juholinin kirjaa Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja.

6 2 2 TUTKIMUSONGELMAN JA TAVOITTEIDEN KUVAUS Hoitola Susanilla ei ollut ennestään liikemerkkiä eikä nimilogoa, eikä mitään muutakaan yrityksen ilmeessä toistuvaa visuaaliseen ilmeeseen liittyvää materiaalia tai tyyliä. Yrityksellä ei täten ollut graafista ohjeistustakaan. Yrityksen omistaja Susanna Kariniemi oli aikaisemmin tehnyt käyntikortit, esitteet ja muut tarvittavat materiaalit itse Microsoft Word ohjelmalla tai valmiille pohjille, jotka tarjosivat ja valmistivat Internetin kautta toimivat yritykset. Kariniemi käytti yleensä yhtä tiettyä fonttia itse tekemissään tulosteissa, kuten hinnastossa. Värit niissä kuitenkin vaihtelivat. Internetin kautta tilatuissa materiaaleissa, kuten käynti- ja lahjakorteissa, oli usein käytetty sinisen eri sävyjä. Fontit olivat niissä vaihtelevia. Kariniemen tekemät hoitolan Internet-sivut olivat käytettävyydeltään huonot ja sekavat sekä sisällöllisesti että visuaalisesti. Kaikkien näiden yhteensopimattomuuksien sekä liikemerkin ja nimilogon puutteen vuoksi Hoitola Susanin oli aika saada yhtenäinen visuaalinen ilme. Tutkimusongelmana oli siis toteuttaa visuaaliselta ilmeeltään yhtenäiset markkinointimateriaalit sekä nimilogo ja liikemerkki. Ongelman ratkaisemisessa piti huomioida yrittäjän toiveet. Markkinointimateriaaleihin kuuluivat Internet-sivut, neljä esitettä, hinnasto, ulko- ja sisäopasteet mukaan lukien valomainos, käynti-, sarja- ja lahjakortti sekä lehti-ilmoitus- ja tulostuspohja. Näiden perusteella yritykselle tehtiin graafinen ohjeistus. Vaikka yrittäjä ei halunnut houkutella uusia asiakkaita, koska entisiäkin oli tarpeeksi, halusi hän silti parantaa yrityksen visuaalista ilmettä ja saada hoitola tunnistettavaksi muun muassa ilmoituksista. Tutkimuksen tavoitteena olikin valmistaa yrittäjälle mieluisia, asiakkaita kiinnostavia, yhdenmukaisia ja toimivia markkinointimateriaaleja, nimilogo ja liikemerkki. Niiden jatkotuottamisen helpottamiseksi tavoitteena oli myös tehdä graafinen ohjeistus.

7 3 3 YRITYSESITTELY: HOITOLA SUSAN Hoitola Susan on sieviläisen yksityisyrittäjä Susanna Kariniemen perustama ja pyörittämä yritys, joka sijaitsee Ylivieskassa. Hän perusti vuonna 2000 Valjastassu-nimisen yrityksen, joka muun muassa myi tarvikkeita koirille ja hevosille. Hoitolan toiminta alkoi sen rinnalla vuonna Hoitola Susan haettiin aputoiminimeksi vielä myöhemmin. Yrityksen koko ja hoitovalikoima on kasvanut sitä mukaan, kun Kariniemi on kouluttautunut lisää ja saanut pätevyyksiä suorittaa eri hoitoja. Hänen työnimikkeitään ovat koulutettu hieroja, kuppari, perinteisen jäsenkorjauksen kisälli, ReikiMaster ja Shindo Pro rentoutusohjaaja. Kariniemi kouluttautuu edelleen ja pystyy myöhemmin tarjoamaan vielä enemmän erilaisia hoitoja. Hoitola Susanissa työskentelee Kariniemen lisäksi muitakin hoitajia, joille hän vuokraa yrityksen tilojen toista hoitohuonetta. He ovat koulutettuja hierojia ja jäsenkorjaajia. Osa vuokralaisista on töissä vain parina iltana viikossa. Yritys on auki asiakkaiden ajanvarausten mukaan, mutta ei aikaisemmin ja myöhemmin kuin aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Hoitola Susanin tyypillisiä asiakkaita ovat sekä miehet että naiset koko ikäluokaltaan. Naisia käy hieman enemmän. Asiakkaina käyvät silloin tällöin myös ala- ja yläasteikäiset lapset ja nuoret. Suurin kohderyhmä on kuitenkin työikäinen väestö. Asiakkaat eivät aina käy hoitolassa yksin, vaan osassa hoidoista voivat käydä yhtä aikaa pariskunnat, ystävät ja ryhmät, kuten työ- tai polttariporukat. Hoitola tarjoaa asiakkailleen erilaisia hoitoja, kuten perinteistä hierontaa, suklaa- ja hunajahierontaa, turve-, hunaja- sekä tervahoitoja, jäsenkorjausta, infrapunasaunan käyttöä, höyrykylpyjä, erilaisia saunahoitoja, intialaista päähierontaa, kahdenlaista kuppausta, reikihoitoa ja niin edelleen. Kariniemi hieroo myös koiria ja hevosia. Hoitola Susanista tai sen välityksellä voi ostaa myös erilaisia tuotteita, kuten hierontapöytiä, -tuoleja sekä -öljyjä, suolakivilamppuja, saunasuolaa, shampoita, turve- ja tervatuotteita, infrapunasaunan, varvassukkia ja niin edelleen.

8 4 Susanna Kariniemi järjestää myös kursseja sekä Hoitola Susanin tiloissa että kansalaisopistoilla Ylivieskassa, Alavieskassa ja Sievissä. Kurssien aiheita ovat muun muassa itämaiset venyttelyt, erilaiset hieronnat, shindo ja niin edelleen. Silloin tällöin hoitolassa pidetään myös hoitopäiviä, jolloin aiheena voi olla yksi tietty hoito tai mahdollisuus kokeilla erilaisia hoitoja. Hoitola Susanin tiloissa käy myös ulkopuoliset henkilöt pitämässä kursseja liittyen varsinkin itämaiseen kulttuuriin. Siellä on opetettu muun muassa fengshuisisustusta ja tai ji -voimistelua.

9 5 4 LIIKEMERKIN JA NIMILOGON TOTEUTUS Puhekielessä sekoitetaan usein käsitteet logo ja liikemerkki. Logo kuitenkin tarkoittaa yrityksen nimen tekstimuotoa eli nimilogoa. Siihen voidaan liittää visuaalinen graafinen merkki eli liikemerkki. Logo ja liikemerkki voivat toimia joko yhdessä tai erikseen. Yleensä yritys on tarkkaan määrännyt, miten niitä pitää käyttää. (Lampinen 2009.) Liiketunnus tarkoittaa vuorostaan liikemerkin ja logon muodostamaa kokonaisuutta tai logoa yksinään, jos liikemerkkiä ei ole olemassa (Toikkanen 2003, 14). Liikemerkkiä ja logoa suunniteltaessa on huomioitava monia viestimiseen liittyviä asioita. Kuvailevathan ne yritystä asiakkaalle jo sellaisenaan. Niiden on siis oltava alusta asti hyvät, sillä ne voivat kertoa asiakkaalle yrityksen toiminnan lisäksi muun muassa sen arvoista. Tosin liikemerkkiä ja logoa voi kehittää yrityksen kasvaessa ja muuttuessa. Hyvä lähtökohta suunniteltaessa merkkejä on, että yrityksen liikemerkin pitää teksteineen ja väreineen viestiä kuuluvansa tiettyyn toimialaan. Lisäksi on tärkeää, että yrittäjä miettii, minkälaisen vaikutuksen hän haluaa antaa yrityksestään. (Lampinen 2009.) Liikemerkkiä, logoa tai visuaalista ilmettä ei kannata vaihtaa kevyin perustein, sillä niistä asiakkaat tuntevat tuotteen tai yrityksen. Yksi hyvä syy vaihtamiseen on, että yritystä tai tuotetta ei ole enää sellaisenaan olemassa. Niitä voi myös uusia ja parantaa, jos haluaa tehdä yrityksen ilmeestä nykyaikaisemman, mutta välissä saa olla useampia vuosia. Muodonmuutosta tehdessä pitää varoa, ettei muuta esimerkiksi liikemerkkiä tunnistamattomaksi tai yrityksen ilmeelle sopimattomaksi. (Loiri & Juholin 1999, 142.) Pekka Loiri ja Elisa Juholin ovat sitä mieltä, että hyvin suunniteltua logoa ja liikemerkkiä voidaan käyttää sekä yhdessä että erikseen (Loiri & Juholin 1999, 130). Jotta liikemerkkiä voisi käyttää yksinään, on sen oltava jo tarpeeksi tunnettu. Vain näin se saa saman mainosarvon kuin logon kanssa. Jos esimerkiksi yritystä tai tuotetta mainostetaan pelkällä liikemerkillä, joka on outo kuluttajille, olisi mainos lähes turha. Nike-urheilumerkin kaari on hyvä liikemerkki, mutta jos se ei olisi tunnettu, kuluttajat eivät osaisi yhdistää sitä Nikeen. Siis ennen kuin liikemerkkiä voi käyttää yksinään, on se tehtävä tunnetuksi käyttämällä sitä yhdessä nimilogon tai yrityksen nimen kanssa.

10 6 4.1 Yrityksen imago Yrityksen imago tarkoittaa mielikuvaa, joka esimerkiksi asiakkaalla on yrityksestä. Yrityksen identiteetti tarkoittaa, mitä yritys oikeasti on. Yrityksen talotyylin tulee perustua sen identiteettiin. Talotyyli tarkoittaa yrityksen valitsemaa visuaalista ilmettä. Siihen kuuluvat logo, liikemerkki, värit, typografia ja kaikki käytettävät tuotteet, kuten julisteet. Talotyylin tavoite on luoda kilpailijoista erottuva ilme, ja sitä sovelletaan kaikessa viestinnässä. Talotyylin tulee kestää vuosia, sillä se vaikuttaa imagoon ja siitä yritys tunnistetaan. Talotyyli kootaan graafiseen ohjeistukseen. (Loiri & Juholin 1999, ; Vuokko 2002, 103.) Yritykselle on elintärkeää saada positiivinen imago. Sillä saa asiakkaita, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Yritys pystyy vaikuttamaan imagoonsa, mutta se ei pysty päättämään siitä. Imago syntyy muun muassa asiakkaan kokemuksista, kuulopuheista, tiedoista, uskomuksista ja asenteista. Näin ollen ei siis ole helppoa parantaa huonoa imagoa. (Vuokko 2002, , 111.) Hoitola Susanin visuaalista ilmettä rakentaessa sen imago oli jo positiivinen. Kantaasiakkaat pitivät yrityksestä, uusia tuli kokeilemaan hoitoja, ja asiakkaita oli tarpeeksi. Visuaalisella ilmeellä ei siis tarvinnut vaikuttaa imagoon, mutta yritys piti saada tunnistettavaksi. Tosin väistämättä ilme vaikuttaa aina imagoon. Visuaalinen ilme piti kuitenkin saada vastaamaan hoitolan identiteettiä. Muun muassa pehmeät värit ja fontit viestivätkin ihmisläheisyydestä ja inhimillisyydestä. Kilpailijoista hoitolan visuaalinen ilme erottuu japanilaisuuden vivahteilla. 4.2 Värit synnyttävät mielikuvia Logoon, liikemerkkiin ja visuaaliseen ilmeeseen on valittava värit huolella, sillä eri värit synnyttävät erilaisia mielikuvia ja vaikuttavat mielialaan. Yritys tai tuote voidaan jopa tunnistaa pelkästä väristään, kuten muun muassa puhelinliittymiä tarjoava DNA ja sen väri magenta. Värien merkitykset ovat kuitenkin kulttuurisidonnaisia. Esimerkiksi Kauko-Idän kulttuureissa valkoinen on surun ja kuoleman väri, mutta eurooppalaisille se merkitsee puhtautta ja viattomuutta. (Koskinen 2001, )

11 7 Hoitola Susanin värimaailmaan kuuluvat ruskea, vaaleansininen, vaaleanpunainen ja valkoinen. Logo on ruskea, liikemerkin tärkein väri on vaaleanpunainen ja materiaaleissa pohjalla on vaaleansininen, joka muuttuu liukuvärinä oikeaan yläkulmaan vaaleamman sinisen kautta valkoiseksi. Valkoista käytetään myös muun muassa otsikkojen alla. Internetsivuilla toisena alempana taustavärinä on ruskea. Teksti on mustalla, koska se erottuu parhaiten liukuväripohjasta. Väli- ja pääotsikot tulevat joko mustalla tai ruskealla. Pohjoismaissa vaaleanpunainen merkitsee muun muassa rakkautta, iloa, mukavuutta, suojelevuutta ja turvallisuutta. Se on myös piristävä väri. Ruskea merkitsee velvollisuudentuntoisuutta, luotettavuutta, joustamattomuutta ja tylsyyttä. Se on myös hyvin maanläheinen väri. Sininen merkitsee viisautta, vilpittömyyttä, rehellisyyttä, totuutta ja luotettavuutta. Se on kylmä väri, mutta silti rauhoittaa ja rentouttaa. Valkoinen merkitsee puhtautta ja viattomuutta. Yhdistettynä muihin väreihin se antaa elävyyttä ja tasapainottaa. (Koskinen 2001, ) Susanna Kariniemi oli käyttänyt aikaisemmin jonkin verran sinistä yrityksensä mainoksissa. Hän halusi, että jotain sinisen sävyä käytettäisiin myös uudessa visuaalisessa ilmeessä. Kun saatiin idea japanilaisuudesta, mukaan astuivat myös vaaleanpunaiset kirsikankukat. Käytössä oli siis kylmää vaaleansinistä ja piristävää vaaleanpunaista. Niitä tasapainottamaan valittiin valkoinen ja lämmin tummanruskea. Nämä neljä väriä viestivät hoitolalle sopivista arvoista ja asioista, kuten luotettavuus, rehellisyys, mukavuus, puhtaus ja rentoutuminen. 4.3 Värijärjestelmien eroja Värimäärityksissä kannattaa käyttää CMYK-värejä, sillä se on painettavaksi tarkoitettu värijärjestelmä. Tällöin värit luodaan yhdistämällä syaania, magentaa, keltaista ja mustaa väriä. Puhutaan siis neliväripainatuksesta. Eri värisävyt luodaan näiden neljän värin prosenttiarvoina. Jos painetaan yhdellä, kahdella tai kolmella värillä, käytetään PMS-värejä. Tällöin väri valitaan värikartasta, ja paino tietää saman kartan perusteella, mistä väristä on kyse. Miettiessä värejä ei kannata luottaa näyttöön, sillä se esittää värit RGB-väreihin pe-

12 8 rustuen. Lisäksi eri näytöt esittävät värejä toisistaan poikkeavasti. RGB on kolmivärijärjestelmä, jonka värit ovat punainen, sininen ja vihreä. RGB-kuva ei ole painokelpoinen, vaan se muutetaan ennen painamista esimerkiksi CMYK-muotoon. Tällöin värisävyt saattavat vaihtua, koska CMYK-värijärjestelmällä ei pysty toistamaan kaikkia RGB-värejä. RGBjärjestelmän vahvuus onkin värien suurempi skaala. Lisäksi RGB-kuvat vievät vähemmän tietokoneen muistia kuin nelivärijärjestelmän kuvat. (Pesonen & Tarvainen 2003, 57; Loiri & Juholin 1999, ) Hoitola Susanin värien CMYK-arvot ovat seuraavat: ruskea C=50, M=80, Y=90 ja K=30, vaaleansininen C=70, M=0, Y=10 ja K=0, liukuvärin vaaleampi sininen C=60, M=0, Y=5 ja K=0, vaaleanpunainen C=0, M=50, Y=0 ja K=0, valkoinen C=0, M=0, Y=0 ja K=0 sekä musta C=0, M=0, Y=0 ja K= Typografia nimilogon luomisessa Typografia tarkoittaa tekstin muokkaamista visuaalisesti kiinnostavaksi. Siihen ei sisälly kirjoittaminen. Tekstistä voi muuttaa esimerkiksi väriä, kokoa, palstoja, kirjasintyyppiä ja kirjainvälejä. Myös kuvituksen valinta on osa typografiaa. Typografisilla valinnoilla vaikutetaan siihen, miten viesti kiinnittää huomion ja välittyy lukijalle. Helppo ja miellyttävä luettavuus kertovat onnistuneesta typografiasta. Lukija ymmärtää esimerkiksi, mikä on otsikko, leipäteksti ja ingressi. Julkaisun sisältö, kohderyhmä ja yrityksen tai tuotteen laatutaso vaikuttavat siihen, millaiseksi typografian voi suunnitella. Asiauutisten typografia on erilaista kuin sensaatiouutisten. On myös huomioitava, onko julkaisu esimerkiksi juliste, esite vai lehti. (Loiri & Juholin 1999, 32-33; Lukkarila 2001, 7-10.) Erilaiset kirjasintyypit herättävät erilaisia mielikuvia, joten on tärkeää miettiä kirjainten käyttötarkoitus. Kirjasintyyppi eli fontti tarkoittaa samanlaisia piirteitä noudattavia aakkosia, numeroita ja välimerkkejä. Fonttia valittaessa ei saa kuitenkaan unohtaa luettavuutta. Lukijat eivät käytä aikaansa miettiäkseen, miten fonttia luetaan. (Pesonen & Tarvainen 2003, 28.) Mielikuvia herättää fonttien ja koko typografian lisäksi myös yrityksen äänneasu. Esimerkiksi pyöreä ja paksu typografia viestii pehmeitä arvoja, lähestyttävyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Tästä viestivät myös runsaat vokaalit ja pehmeät kon-

13 9 sonantit kuten M, N ja L. Päinvastaisista asioista viestivät runsaat kovat konsonantit esimerkiksi K, P, T, ja R. Rationaalisuudesta, tehokkuudesta ja osin myös persoonattomuudesta viestivät tehokkaat ja kulmikkaat kirjaimet. Typografiaan ja äänneasuun liittyy myös yrityksen nimi. On huomioitava käytetäänkö nimessä suomea, vierasta kieltä tai vaikka nimeä, joka ei merkitse mitään. (Lampinen 2009.) Hoitola Susan on äänneasultaan pehmeä, ja fonttina nimilogossa on japanilaistyylinen Chow Fun, joka on litistetty pyöreäksi ja paksuksi. Tämä viestittää yrityksen pehmeistä arvoista. Terävät kulmat ja ohuet kirjaimet eivät herättäisi tunteita inhimillisyydestä tai ihmisläheisyydestä, mikä ei sopisi lainkaan hoitolaan. Japanilaisuus on länsimaalaisista muun muassa kiehtovaa ja kenties hieman mystistä. Se liitetään myös ahkeruuteen ja luonnonläheisyyteen. Nimilogon Chow Fun fontti ei ole kuitenkaan liian itämainen, sillä kirjaimista erottuu myös länsimaalaisia piirteitä. Vaihtoehtoiset fontit muistuttivat jo liiaksi kirjoitusmerkkejä ja olivat vaikealukuisia sekä liian itämaisia. 4.5 Mielikuvia kirjainmerkeistä Kanji, hiragana ja katakana kirjoitusmerkit kuuluvat japanilaiseen kirjoitusjärjestelmään. Hiraganalla ja katakanalla merkitään taivutuspäätteet, ja kiinalaisperäistä kanjia käytetään sanan vartalon merkitsemiseen. Japanilaiset kirjoittavat keskittyneesti siveltimillä, joten kirjoitusmerkkien viivat ovat kaarevia ja paksumpia toisesta tai molemmista päistä. (Suomen kansalliskirjasto 2003; Krause 2009.) Tällainen siveltimillä kirjoitettu teksti saakin aikaan mielikuvan japanilaisuudesta. Näitä viivoja voi soveltaa länsimaalaisiin kirjaimiin, mikä riittää yksinään mielikuvan syntymiseen. Kirjaimien ei siis tarvitse edes näyttää kirjoitusmerkeiltä, kunhan ne vain ovat muodoltaan kuin siveltimillä maalatut ja myös hieman kaarevat. Tämän vuoksi Hoitola Susanin Chow Fun fontistakin syntyy mielikuva japanilaisesta kirjoituksesta.

14 Japanilaisuutta liiketunnuksessa Hoitola Susanille päätettiin tehdä sekä liikemerkki että nimilogo, koska Susanna Kariniemi toivoi molempia. Koska monella kilpailijalla on liikemerkissä esimerkiksi kädet tai vartalo, ei niitä tai vastaavia kuvioita haluttu Hoitola Susanin liikemerkkiin. Japanilaisuus valittiin liikemerkkiin ja logoon, koska Kariniemellä on paljon itämaisia hoitoja ja haluttiin erottua paikallisista kilpailijoista. Japanilaisuutta siis jatkettiin logon lisäksi liikemerkissä, ja mikä kertoo siitä paremmin kuin japanilaisille tärkeä kirsikankukka. Se symboloi myös länsimaalaisille japanilaisuutta ja itämaisuutta. Japanilaisuus ei saa kuitenkaan olla liian suuri osa visuaalista ilmettä, sillä omistaja on kuitenkin suomalainen ja saatavilla on myös kotimaisia hoitoja. Tarkoitus olikin saada yrityksen ilmeeseen japanilainen vivahde. KUVIO 1. Hoitola Susanin liiketunnus. Liiketunnus on yleensä valkoisella pohjalla, mutta muun muassa opasteissa se on aiemmin mainitulla vaaleansinivalkoisella liukuväripohjalla, jotta kokonaisuus erottuisi paremmin. Hoitola Susanin liiketunnuksesta ja nimilogosta on olemassa myös mustavalkoiset versiot. Tämä on tärkeää, sillä aina ei ole mahdollista käyttää värillisiä versioita. KUVIO 2. Hoitola Susanin nimilogo. Hoitola Susanille on tehty myös nimilogo. Se on tarkoitettu käytettäväksi, kun liiketunnus ei mahdu halutulle paikalle. Esimerkiksi pienissä lehti-ilmoituksissa voi tulla asemointiongelmia liiketunnuksen suhteen.

15 Liikemerkin ja nimilogon vaiheet Hoitola Susanille ei heti syntynyt oikeanlaista liikemerkkiä ja logoa, vaan välissä oli useampi vaihe. Japanilaisuuskaan ei ollut mukana alusta asti, vaan se päätettiin ottaa aiheeksi vasta myöhemmin, kun ensimmäiset luonnokset liikemerkistä ja nimilogosta oli tehty. KUVIO 3. Hoitola Susanin ensimmäisiä liiketunnusluonnoksia. Ensimmäisenä Hoitola Susanin liikemerkiksi mietittiin ihmishahmoa, sillä kyse on kuitenkin hoito- ja palvelualan yrityksestä. Siitä kuitenkin luovuttiin, sillä kilpailijoilla on vastaavanlaisia liikemerkkejä, ja haluttiin erottua niistä. Kariniemi toivoi yrityksen materiaaleissa käytettävän kukkaa. Yhtä kukkaa kokeiltiin myös liikemerkkiin, mutta siitä luovuttiin, koska syntyi idea japanilaisuudesta. Värejä haettiin jo sinisestä ja ruskeasta lähinnä omistajan toiveiden vuoksi. Nimilogo oli vielä näissä vaiheissa kaunokirjoitustyyppistä, sillä Susanna Kariniemi oli käyttänyt sitä tyyliä monesti aikaisemminkin ja se sopii ihmisläheiselle alalle. Kyseinen fontti oli kuitenkin liian ohut, eikä siksi ollut tarpeeksi erottuva käytettäväksi logossa. Seuraavaa ideaa liikemerkkiin lähdettiin hakemaan kirsikankukista japanilaisuuden vuoksi. KUVIO 4. Hoitola Susanin toinen liikemerkkiluonnos.

16 12 Liikemerkiksi lähdettiinkin luonnostelemaan kirsikkapuun oksaa. Kukan väriksi valittiin vaaleanpunainen oikeiden kukkien mukaan. Oksa oli aluksi vaaleanruskea. Tästä oksasta syntyi idea isommasta oksasta, jota voisi käyttää esitteiden takana. KUVIO 5. Luonnos Hoitola Susanin esitteiden visuaalisesta elementistä. Kuvion 5 oksa kehittyi kuviossa 7 olevaksi oksaksi, jota hyödynnettiin lopullisessa liikemerkissä. Puun väriksi valittiin tummanruskea, jonka läheltä löydettiin sävy yhdeksi hoitolan väriksi. Myös vaaleanpunaiselle löytyi sopiva sävy. Oksat ja kukat siirrettiin kuviossa 6 olevaksi liikemerkiksi. KUVIO 6. Luonnoksia Hoitola Susanin liikemerkistä. Tässä vaiheessa harkittiin vielä liikemerkkiin kahta oksaa, mutta se ei toiminut nimilogon kanssa, joten päädyttiin yhteen oksaan. Kukkia vielä paranneltiin ja aseteltiin hieman eri asentoihin, ja liikemerkki oli valmis. Logoa mietittiin yhtä aikaa, ja siihen sopiva fontti löydettiin helposti useamman vaihtoehdon joukosta. Kun fontti oli valittu, sille etsittiin väriksi sopiva tummanruskea. Fonttia venytettiin hieman sivusuunnassa, jotta siitä saatiin hieman pyöreämpi. Näin päädyttiin kuvioiden 1 ja 2 nimilogoihin.

17 Muut elementit Hoitola Susanin julkaisuja ja Internet-sivuja piristämään tehtiin myös visuaalisia elementtejä liikemerkistä muokaten. Esimerkiksi esitteissä on käytetty toisella puolella isompaa kirsikkapuun oksaa. Julkaisujen nurkissa on käytetty koristeena kahta kirsikankukkaa. Aiemmasta liikemerkistä muokattiin tekstien seassa jakajana tai laidoilla koristeena käytettäväksi niin sanottu kirsikankukkaketju. Lisäksi lehti-ilmoituksia varten tehtiin osoitetiedoista valmiita kuvia, joita voi käyttää, jos ilmoitusvalmistajalla ei ole Chow Fun fonttia. KUVIO 7. Visuaalisia elementtejä Hoitola Susanin julkaisuihin. Oksa on tarkoitettu käytettäväksi, niin että ruskea oksa lähtee reunasta. Kahden kukan kuvasta voi käyttää myös vain toista kukkaa. Ketjua voi käyttää myös vaakatasossa. KUVIO 8. Hoitola Susanin osoitetietoja kuvina lehti-ilmoituksiin. Keskimmäisen ja oikealla olevan osoitetiedon kanssa pitää käyttää joko liiketunnusta tai nimilogoa, sillä ne eivät sisällä niitä. Värinä on tummanruskea, mutta ne voi myös muuttaa mustiksi. Liikemerkkiä sisältävää ei saa muuttaa, vaan silloin on käytettävä valmista mustavalkoista liikemerkkiä.

18 Kuvien tallennusmuodot Logoa ja liikemerkkiä on voitava käyttää sekä pienessä että suuressa koossa, siksi sen pitää olla vektorimuodossa (Koskinen 2001, 84). Vektorikuvat rakentuvat matemaattisista funktioista, jotka sisältävät ääriviivatiedot sekä viivojen ja täyttöjen väriarvot. Täten kuvan kokoa voi muuttaa rajatta sen muuttumatta epäselväksi. Encapsulated PostScript eli EPS on yksi tällainen kuvan tallennusmuoto. (Helsingin yliopiston viestinnän laitos 2009.) Kaikki Hoitola Susanille tehdyt kuvat, kuten nimilogo ja liikemerkki, on tallennettu tähän muotoon.

19 15 5 KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISTEN INTERNET-SIVUJEN TOTEUTUS Käyttäjäystävällinen sovellus on ymmärrettävä, vaivaton, kattava ja esteettisesti miellyttävä. Ymmärrettävä tarkoittaa, että käyttäjän on helppo päätellä, miten hän pääsee haluamaansa lopputulokseen ja mitä sovelluksella voi tehdä. Vaivattomuus tarkoittaa, että käyttäjä suoriutuu tehtävästään mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Kattavuus tarkoittaa, että sovellus tarjoaa kaikki tiedot ja toiminnot tehtävän läpiviemiseen. Esteettisesti miellyttävä sovellus viestittää laatua ja osaamista, ja käyttäjän huomio kohdistuu asiaan. Ne viestivät myös yrityksen viestintätavoitteiden mukaista imagoa. (Wiio 2004, ) Tämä kaikki pätee myös Internet-sivuihin. Tällaiset sivut takaavat, että ihmisiä ei tarvitse pakottaa ajattelemaan heidän selaillessaan Internet-sivustoja. Sivujen osat eivät saa aiheuttaa kysymyksiä, vaan käyttäjän pitäisi tietää yhdellä vilkaisulla, mikä sivu on ja miten se toimii. Niiden pitäisi siis olla niin selviä kuin mahdollista, eivätkä saa vaatia käyttäjältä ylimääräistä vaivaa ja ajattelua. (Krug 2006, 11-13, ) Miksi kaiken sitten pitää olla niin selvää? Sivuseikkojen turha pohtiminen tuhlaa käyttäjien aikaa, vie innostuksen ja kuluttaa energiaa. Ihmiset eivät pidä tehtävän suorittamisen miettimisestä. He haluavat päästä suoraan asiaan. Sivusto tuntuu vaivattomalta, jos ei tarvitse pohtia käyttäjälle turhia asioita, mitkä veisivät huomion suoritettavasta tehtävästä. Mitä enemmän sivusto herättää sen käyttämistä koskevia kysymyksiä, sitä herkemmin käyttäjä turhautuu, poistuu ja etsii uusia vastaavan aiheen sivustoja, jotka tarjoaa kilpailija. Lisäksi vaikea sivusto horjuttaa luottamusta siihen ja sen julkaisijaan. (Krug 2006, 15, 19.) Suurin osa käyttäjistä haluaakin Internet-sivujen olevan yksinkertaisia. Käyttäjä on keskittynyt vain tavoitteensa saavuttamiseen, ja hän haluaa saavuttaa sen helposti. Jaakob Nielsen opastaakin pysymään poissa käyttäjän tieltä ja auttamaan häntä pääsemään päämääräänsä mahdollisimman nopeasti. (Nielsen 2000, 380.) Käyttäjä ei myöskään halua lukea ohjekirjoja siitä, kuinka sivustoa tulisi käyttää. Siksi sivustot on suunniteltava niin, että niitä voi käyttää kaiken sen yleisen tiedon pohjalta, mikä käyttäjällä on Internetistä kertynyt. Jos sivustot eivät toimi totutulla tavalla, käyttäjä suhtautuu niihin erittäin negatiivisesti. (Nielsen 2000, 217.)

20 Haasteena silmäily Ihmiset käyttävät Internet-sivujen katselemiseen todella vähän aikaa. Sivusta silmäillään vain murto-osa. Käyttäjät eivät todellakaan lue sivua läpikotaisin esimerkiksi etsiessään oikeaa linkkiä eteenpäin, vaan vilkaisevat sivua, lukevat osan tekstistä ja valitsevat ensimmäisen linkin, joka herättää mielenkiinnon. Suurin osa sivusta jää käyttäjällä kokonaan näkemättä. Tietysti sivut luetaan tarkemmin, jos ne sisältävät esimerkiksi uutisia tai käyttäjää kiinnostavia tuotekuvauksia. Ihmiset silmäilevät Internet-sivuja, koska usein heillä on kiire ja se on opittu hyväksi menetelmäksi lehtiä luettaessa. Lisäksi he tietävät, että kaikkea ei tarvitse lukea, sillä vain osalla asiasta on merkitystä heille. (Krug 2006, ) Käyttäjät eivät etsi Internet-sivuilta parasta mahdollista tietä eteenpäin, vaan he valitsevat ensimmäisen kohtuullisen vaihtoehdon. Tämä johtuu muun muassa siitä, että väärästä arvauksesta ei ole haittaa. Aina voi palata takaisin tai löytää jotain uutta mielenkiintoista. Tosin muun muassa kiireestä ja sivustoon luottamuksesta johtuen käyttäjä voi vertailla vaihtoehtoja ja etsiä parempia teitä haluttuun asiaan. (Krug 2006, ) Steve Krugin mukaan viidellä keinolla voi varmistaa, että käyttäjät näkevät ja ymmärtävät mahdollisimman suuren osan sivuston sisällöstä silmäillessään sitä nopeasti. Nämä keinot ovat: jokaiselle sivulle on luotava selkeä visuaalinen hierarkia, pitää noudattaa yleisiä käytäntöjä, sivut pitää jakaa selkeästi eroteltuihin alueisiin, linkit on osoitettava yksiselitteisesti ja kohina on vähennettävä minimiin. (Krug 2006, 31.) Internet-sivujen visuaalinen hierarkia Yksi parhaista tavoista tehdä ymmärrettävä sivu on tehdä sille selkeä visuaalinen hierarkia. Sivun osien ulkoasun on kuvattava selkeästi ja täsmällisesti osien välisiä suhteita, eli mitkä osat kuuluvat yhteen ja mitkä toistensa sisään. Jos sivulla ei ole visuaalista hierarkiaa, käyttäjä joutuu itse etsimään sivulta selittäviä sivuja ja lauseita sekä muodostamaan käsityksen, mikä on tärkeää. Tämä vaati aikaa ja vaivaa sekä sekoittaa käyttäjän. (Krug 2006, )