SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET ASUNTOALUEILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET ASUNTOALUEILLE"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET ASUNTOALUEILLE YLEINEN OSA (osa 1) Hyväksytty rakennuslautakunnassa O s a 1 Y L E I N E N O S A

2 1 YLEISTÄ 2 SUUNNITELMAT Näillä ohjeilla pyritään ohjaamaan asuntojen sekä lähiympäristön suunnittelua ja rakentamista siten, että uudella alueelle saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti miellyttävä ja omaleimainen luonne. Toisaalta ohjauksen tavoitteena on ajaton ympäristö; rakentaessamme luomme koteja ja paikkoja myös tulevia sukupolvia varten. Rakentajien oma aktiivisuus ja keskinäinen vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää; yksin viranomaisohjeilla ei luoda viihtyisää asuinaluetta. Valinnat omassa rakennushankkeessa vaikuttavat suoraan naapureitten lähiympäristöön ja päinvastoin - yhteistyön merkitys korostuu. Tässä ensimmäisessä osassa käydään muistilistanomaisesti läpi asiat, jotka tulevat jokaisessa rakennushankkeessa ratkaistavaksi. Toinen osa on kohdistettu rakennettavaan alueeseen. Lisäksi rakentajan kannattaa tutustua laajemminkin pientalorakentamista ja puutarhanhoitoa käsitteleviin opaskirjoihin, joita on runsaasti tarjolla. Esitetyt ohjeet on tarkoitettu myös rivitalojen rakentajille. Ennen rakennusluvan hakemista on varsinkin rivitalotontin luonnossuunnitteluvaiheessa oltava yhteydessä rakennustarkastajiin. Tällöin suunnitelman kaavan ja rakentamisohjeiden mukaisuudesta voidaan yhdessä varmistua jo ennen viimeistä piirustusvaihetta ja rakennuslupien käsittely helpottuu. 21 Rakennussuunnittelija Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan: Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Lisäksi uudessa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa korostetaan, että rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä tulee olla hyvät ammatilliset edellytykset tehtävään. Pätevän ja kokeneen suunnittelijan valinta on ennen kaikkea rakentajan oma etu, sillä väärä säästäminen suunnittelukustannuksissa kostautuu aina epätaloudellisina ja heikosti toimivina tilaratkaisuina sekä kasvavina rakennus- ja käyttökustannuksina. Hyvä suunnittelija osaa ottaa huomioon rakentajan yksilölliset tarpeet ja jalostaa niiden pohjalta ratkaisun, jonka käyttöarvo ja sitä vastaava rahallinen arvo säilyvät vuosikymmeniä. 1

3 22 Tyyppitalot Vaatimus pääsuunnittelijasta tarkoittaa, että vaikka hanke toteutetaan valmisosatalona tyyppisuunnitelman pohjalta, on mukana oltava alusta asti kokonaisuutta koordinoiva pääsuunnittelija. Muutoinkin talotyypin valinnassa on paikallaan puolueettoman asiantuntijan käyttäminen, jotta rakennuspaikan ja lähiympäristön ominaispiirteet, ilmansuunnat, maasto ja rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet tulisivat hyvin huomioonotetuiksi. Toimivaa ratkaisua ei löydy talokirjaa selaamalla, jos rakennuspaikan asettamat vaatimukset unohdetaan. Pääsuunnittelijan onkin välttämättä tutustuttava tonttiin paikan päällä ennen suunnitteluun ja talotyypin valintaan ryhtymistä. 23 Piirustukset Rakennuslupapiirustukset tulee laatia Ympäristöministeriön rakennuspiirustuksista antamien määräysten (RakMK osa A2) mukaisesti ja siten, että niistä käy ilmi rakentamisesta annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan asettamien vaatimusten toteutuminen. Asemapiirros tulee laatia mittakaavassa 1:200 ja siinä on esitettävä mm. suunnitellut istutukset, leikkivälineet, aidat ja muut rakenteet sekä pintavesien poisjohtaminen (sisältövaatimukset on esitetty liitteessä). Julkisivu- ja leikkauspiirustuksista sekä asemapiirroksesta on käytävä ilmi rakennusten sovittaminen maastoon ja niissä on esitettävä sekä nykyisen että suunnitellun maanpinnan muoto ja tuleva tien pinnan korko. Asemapiirrosta on tarvittaessa täydennettävä 1:200 mittakaavaisilla tonttileikkauksilla. 24 Rakennuslupa Rakennushankkeen saatua rakennusluvan tulee rakentajan huolellisesti tutustua lupapäätökseen ja sen ehtoihin. Ehtoja ovat esim. vastaavan työnjohtajan hyväksyttäminen, rakennesuunnitelmien toimittaminen, pohjatutkimuksen teettäminen jne. Lupapäätöksessä on myös mainittu katselmuksista, joita rakentajan tai vastaavan työnjohtajan on pyydettävä viranomaisia eri rakennusvaiheissa tekemään. Lupahakemuksen käsittely nopeutuu kun rakentaja itse hoitaa naapureiden kuulemisen omasta rakennushankkeestaan. Samalla tarjoutuu luonteva mahdollisuus neuvotella suunnitelmien yhteensovittamisesta (esim. maanpinnan korot tonttien rajalla). 25 Pohjatutkimus Rakennuksen pohjaolosuhteet on selvitettävä ennakolta jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. 26 Vihersuunnittelija Rakennusten lähiympäristön suunnittelussa käytetään apuna pihojen ja istutusten suunnitteluun perehtynyttä asiantuntijaa. 2

4 27 Vastaavat työnjohtajat Rakennustyönjohdosta todetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa, että: Lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). Vastaava työnjohtaja on rakentajan asiantuntija, jonka kokemus ja ammattitaito varmistaa rakennustyön sujumisen suunnitelmien mukaan johdonmukaisesti ja kustannuksia säästäen. Hakemus vastaavaksi työnjohtajaksi on hyväksytettävä rakennustarkastajalla ennen aloituskokousta ja rakennuksen maastoon merkitsemistä sekä hakemus kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden työnjohtajaksi (kvv-työnjohtaja) ennen töiden aloittamista. 28 Aloituskokous Työmaan aloituskokous on uusi käytäntö. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa siitä todetaan mm.: Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennusvalvontaviranomainen, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. 3 OHJEITA TONTIN KÄYTÖSTÄ 31 Yleistä Rakennuspaikan suunnitelmaan vaikuttavat ensinnäkin luonnonolosuhteet; maaperä, maanpinnan muodot, säilyttämiskelpoinen kasvillisuus, ilmansuunnat ja kauniit näkymäsuunnat. Lisäksi ympäristössä jo olevat tai tulevat rakennukset on otettava huomioon rakennusten, ulko-oleskelupaikkojen, huoltopihojen ym. 3

5 sijoittelussa ja suuntaamisessa. Tätä kautta myös asunnon huonetilojen ja tilaryhmien suunnitteluun ja sijoitukseen sekä ulkoarkkitehtuuriin saadaan selkeitä tavoitteita ja toisaalta rajoituksia. Hyvässä pientalohankkeessa ensimmäinen piirustus on pihankäyttöluonnos esim. 1:200 mittakaavassa. Voidaankin sanoa, että vasta huolellisesti harkitulla tontinkäyttösuunnitelmalla luodaan edellytykset onnistuneelle rakennussuunnitelmalle. 32 Rakennusten sijoittaminen Kaavan havaintokuvassa on esitetty rakennusten ohjeelliset paikat; katon pääharjan suunta on yleensä sitova. Rivitalotonteilla rakennusten ryhmittelyyn voi esittää muitakin käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Rakennusten etäisyys tonttien välisistä rajoista tulee yleensä olla vähintään neljä metriä. Mikäli halutaan rakentaa lähemmäksi on siihen saatava ko. naapurin suostumus ja lisäksi alle 4 metrin etäisyydelle rajasta ulottuva rakennuksen osa on palo-osastoitava EI 30-luokkaan. Tällöin tulee myös ikkunoiden sijoittelussa ja koon määrittelyssä ottaa huomioon paloturvallisuusmääräykset (RakMK 20702; E1, Rakenteellinen paloturvallisuus). Rakentamiseen alle kolmen metrin etäisyydelle rajasta on oltava erityisen painavat perustelut. Asuinhuoneen pääikkunan edessä on yleensä oltava vähintään 8 m vapaata tilaa. Autosuojan tuntumaan omalle tontille on varattava viiden metrin tila auton seisottamiseen. Yhteistyöllä naapureitten kanssa varsinkin rakennusten sijoittamiseen ja pihan suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä päästään onnistuneimpaan lopputulokseen. 33 Laajentamisvaraukset Jo suunnitteluvaiheessa tulee harkita rakennusten laajennustarve ja - mahdollisuus. Muutoin asian ratkaiseminen myöhemmin saattaa olla vaikeaa ja mahdotontakin. Myös erillisten varastotilojen, leikkimökkien, kasvihuoneiden, autokatosten ym. tarve ja sijoitus kannattaa harkita suunnitteluvaiheessa vaikka niitä ei heti toteutettaisikaan. 34 Sovitus maastoon Rakennukset sovitetaan suunnitteluvaiheessa hienovaraisesti maastoon käyttäen tarvittaessa hyväksi tasoeroja, terassointia, portaita ja tukimuureja sekä korkeuseroja tontin eri rakennusten välillä. Talorungon porrastus voi olla joko pitkittäis- tai poikittaissuuntainen. Tärkeätä on varmistaa mahdollisimman esteetön pääsy sisätiloista ulkotiloihin. 4

6 Rinnetontille ei saa sijoittaa tasamaan taloa täyttöpenkereen avulla, vaan porrastamalla rakennusmassaa ja leikkaamalla tarvittaessa rinnettä täytölle rakentamisen sijaan. 35 Korkeusaseman määrittely Rakennuksen ja piha-alueen korkeusasemaa määriteltäessä lähtökohtana on maaston luonnollinen pinnanmuodostus ja tien tuleva korko. Naapuritontin ja -rakennuksen korkeusasema ja viemäriin liittymiskorot ovat myös tärkeitä. Tiestön rakentaminen aiheuttaa loivassakin maastossa jonkin verran täyttöjä ja leikkauksia tonttien rajoille. Varsinkin silloin, kun maasto on tiehen nähden sivukaltevaa, on korkeusasemiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Ajoluiska tielle ei saisi olla jyrkempi kuin 1:10. Toisaalta on huolehdittava siitä, että pinta- ja sulamisvedet eivät maan routaantuessakaan pääse valumaan rakennusten seinustoille päin. Rakennuspaikan maanpintaa ei saa täyttää eikä leikata siten, että muodostuu jyrkempiä kuin 1:5 luiskia. Kulkuväylien enimmäiskaltevuus on 1:8. Tarvittavat pengerrykset liitetään loivasti naapurin pihaan, puistoon tai tiehen. On huolehdittava, että sokkelin korkeudeksi jää vähimmilläänkin 40 senttimetriä. 36 Pintavedet Pintavesien valuminen ja kosteuden pääsy perustuksiin ja lattiarakenteisiin on katkaistava maaston muotoilulla ja asianmukaisilla vesieristeillä. Varsinkin kaltevassa maastossa ylärinteen puolella vesieristykseen ja maanpinnan muotoiluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kosteuden aiheuttamilta home- ym. ongelmilta vältyttäisiin. Jäätymisestä johtuva maanpinnan kohoaminen routasuojauksen ulkopuolella saattaa muuttaa korkeussuhteita. Sen vuoksi maanpinta muotoillaan talon seinustoilta poispäin kaltevaksi vähintään 5 cm metrillä vähintään kolmen metrin leveydeltä. Kauempana riittää 1 cm metrillä. Kallistukset on tehtävä huolellisesti. Pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin tai ojiin. Niitä ei saa johtaa naapurin tontille sopimatta asiasta naapurin kanssa eikä maanpinnan korkeusasemaa ra- 5

7 jalla saa muuttaa, mikäli toimenpide ei sisälly hyväksyttyihin rakennuslupasuunnitelmiin. Lumen säilytykselle on pihasuunnitelmassa hyvä varata riittävät alueet. Sulamisvesien luontevat ja esteettömät valumareitit myös maan ollessa vielä jäässä on varmistettava. 37 Routa Routiminen on otettava huomioon pihan rakenteita suunniteltaessa. Routimisesta kärsivät rakenteet on suojattava routaeristein tai perustettava ne routarajan alapuolelle. Routasuojaustarvetta voidaan vähentää esimerkiksi korvaamalla lauta-aita pensasaidalla tai tekemällä tukimuurin sijasta luiska. 38 Kasvillisuus Olemassa olevan maaperän kasvuvoimaa käytetään mahdollisimman pitkälle hyväksi kehitettävän pihakasvillisuuden kasvualustana. Suuria massanvaihtoja tulee välttää. Rakennuspaikoille kehitetään mahdollisimman monipuolinen, kestävä ja paikan olosuhteita vastaava kasvillisuus. Kasvilajivalinnalla kuvastetaan alueelle luontaista kasvillisuustyyppiä, mikä on paikalle luontevin, helppohoitoisin ja maisemaan sopivin. Puuston ja pensaiston perusrunko saadaan kotimaisista lajikkeista. 4 PIHATILOJEN MUODOSTAMINEN 41 Yleistä Rakennuspaikka kannattaa jakaa erilaisten toiminnallisten tarpeiden mukaan sisääntulo-, huolto- sekä oleskelu- ja leikkipihoiksi. Näille pihoille asetettavat vaatimukset ovat niin paljon erilaiset, että niiden erottaminen on tarpeen. Pihaa suunnitellessa tulee ottaa huomioon sen toimintojen liittyminen rakennuksen sisätiloihin. Myös näkymät ikkunoista ovat tärkeitä. Asuinrakennus kannattaa sijoittaa niin, että avarimmat näkymät ympäröivään maisemaan avautuvat huoneisiin, joissa oleskellaan eniten; yleensä olohuoneeseen ja keittiöön, mahdollisesti työhuoneeseenkin. Rivi- ja pienkerrostalojen pihatoimintojen suunnittelussa on osa toiminnoista ratkaistava yhteisesti ja lisäksi vielä asuntokohtaiset tarpeet erikseen. Rakennusten päädyt ja päätypihat hyödyntämällä on monille rivitaloasunnoille kuitenkin järjestettävissä hyvin pientalomaiset olosuhteet. Rakennuksen ja tien välinen osa tontista on luonteeltaan puolijulkista tilaa. Yhtenäinen puu- ja pensasistutusvyöhyke, joka tarvittaessa suojataan kevyellä lauta-aidalla, muodostaa luontevan tiealueen rajan ja vaikuttaa suuresti koko asuntoalueen ulkonäköön. 6

8 42 Sisääntulopiha ja autopaikoitus Rakennuksen etupiha antaa tulijalle ensivaikutelman talosta ja sen asukkaista. Samalla se vaikuttaa koko tiealueen ilmeeseen. Etupiha on yleensä koko tontin tielle näkyvä julkisivu. Tielle avautuvan etupihan pitää olla huolellisesti hoidettu, mutta sen voi haluttaessa eristääkin aidalla tai suojaistutuksilla jos esim. oleskelutilat sijoitetaan tien puolelle. Monesti tulijan ensimmäinen näkymä on autotallin pariovet tai pysäköityjen autojen rivistö ja hän joutuu etsimään pääsisäänkäyntiä jostain sivummalta. Taitavalla suunnittelulla autosuojaa voidaan käyttää vaikkapa sisäänkäynnille johdattelevana aiheena. Sisäänkäyntien sijainti ja lukumäärä on harkittava huolellisesti. Pahimmassa tapauksessa taloon saapuvat vieraat ohjautuvat suoraan vaikkapa saunan pukuhuoneeseen. Sisäänkäynti on suojattava lumelta. Etupihan luonteeseen olennaisesti vaikuttavat aita-, portti-, postilaatikko- ja jätesuoja- ym. rakenteet tulee suunnitella siten, että ne muodostavat ehjän kokonaisuuden rakennusten kanssa. Rivitalotonttien todellinen autopaikkatarve saattaa joskus olla suurempi kuin mitä kaavamääräyksissä edellytetään. Asuntojen omat autopaikat ja tarpeellinen määrä vierasautopaikkoja on kuitenkin aina järjestettävä omalle tontille. Sen vuoksi on syytä varautua autopaikkojen lisäämiseen myöhemmin. Mikäli autokatoksia ei ensimmäisessä vaiheessa haluta rakentaa, tulee huolehtia siitä, että ainakin osa autopaikoista pystytään tarvittaessa kattamaan. Rivitalotonteilla tulisi jalankulkijoille rakentaa tieltä oma sisääntulopolku. Kokoojateitten varsilla on auton kääntöpaikka turvallisinta järjestää omalle tontille myös omakotitonteilla. 7

9 43 Huoltopiha 43.1 Yleistä Pientalon huoltopiha erotetaan etu- ja oleskelupihoista aina, kun se vain on mahdollista. Huoltopihalle sijoittuvat mm. pyykinkuivaus, tomutus ja polttopuun käsittely sekä varastointi. Pyykinkuivauspaikan ja tamppaustelineen voi sijoittaa johonkin huomaamattomaan kulmaukseen, mutta kuitenkin sisäänkäynnin lähettyville. Jätekatoksen paikka on tulotien varressa lähellä tontin rajaa, komposti taas voi olla peremmällä keittiöpuutarhan kulmauksessa, jonka puolestaan tulisi olla käytännöllisesti keittiön lähellä... Osa huoltopihan toiminnoista voidaan mainiosti sijoittaa myös katoksen alle tai varastotiloihin. Usein luontevin säilytyspaikka asuntovaunulle tai veneelle on huoltopihan yhteydessä Varastot - kevyt väestönsuoja Varastotilat ja niitten käytön edellyttämät yhteydet on huolella suunniteltava. Polttopuun varastointi näyttää usein nousevan esiin vasta rakentamisen jälkeen, jolloin asian järjestäminen luontevasti saattaa olla huomattavan hankalaa. Varastot ja säiliöt on saatava nurmikkoa rikkomatta täydennettyä ja toisaalta esim. halot kiukaaseen tai leivinuuniin olisi pystyttävä hakemaan olohuonetta roskaamatta. Erillinen polttoaine-, ulkoiluväline- ja irtaimistovarasto tai maakellari on kohtuullisin lisäkustannuksin rakennettavissa siten, että se toimii myös ns. säteilysuojana. Lisätietoja asiasta saa mm. rakennustarkastajilta, kunnan palopäälliköltä ja palotarkastajalta Maakellarin rakentaminen Mikäli tontilla on tasoeroja, voi niitä käyttää hyväksi maakellarin rakentamisessa. Siinä puutarhatuotteet säilyvät parhaiten talven yli. Maakellarin voi rakentaa perinteiseen tapaan kaivamalla sen riittävästi maan sisään ja täyttämällä katon päälle pieni kumpare, joka liitetään luontevasti ympäröivään maastoon. Pohjavesiolosuhteet on kuitenkin syytä selvittää ennen rakentamista Jätehuolto Jätesäiliöt on sijoitettava istutuksilla, katoksella tai aitauksella näkösuojattuun, varjoisaan paikkaan siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niitten välittömään läheisyyteen (jäteautoon etäisyys enintään 10 metriä). Asuinkiinteistöissä on oltava erilliset hyötyjätteen keräysvälineet seuraavasti (voimassa vuoden 2002 alusta): 8

10 1. Keräyspaperille, jos on kiinteistöllä on vähintään viisi asuinhuoneistoa (tuottajayhteisö tyhjentää astian veloituksetta) 2. Kompostoitavalle jätteelle, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa 3. Keräyskartongille, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa. Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on syytä varautua myös omakotitalossa. Sekajätteen keräilyvälineet on tyhjennettävä kerran viikossa tai useammin, omakotitaloissa vähintään kerran kahdessa viikossa. Rakennusaikainen jätteiden lajitteluvaatimus koskee rivitalotyömaita, joissa syntyvän jätteen määrä ylittää viisi tonnia. Jätehuollon järjestelyistä annetaan seikkaperäiset ohjeet kunnan jätehuoltomääräyksissä. Niistä saa lisätietoja kunnanpuutarhurilta rakennustoimistosta. Rakennusaikaisesta jätteiden käsittelystä antaa rakennusvalvontatoimisto lisätietoja Kompostointi Komposti on sijoitettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Luontevin kompostin paikka on usein huoltopihan tuntumassa hyötypuutarhan yhteydessä. Muun kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Yksissä tuumin naapureitten kanssa kompostikehikot ja -säiliöt voidaan sijoittaa vaikka ryhmäksi rajan tuntumaan varsinkin jos puutarhat ovat vastakkain. Kompostointi on luonnonmukainen jätehuoltomenetelmä, jossa jätteen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön kasvinviljelyyn. Kompostoinnilla voidaan vähentää poiskuljetettavien jätteiden määrää ja kuljetuskustannuksia. Tonteilla voidaan kompostoida puutarhajätteitä kuten ruohoa, puiden lehtiä ym. ja myöskin ruokajätettä. Lintujen, jyrsijöitten ja muitten haittaeläinten pääsy ruokajätekompostiin on estettävä käyttämällä riittävän umpinaista kompostoria, jonka on lisäksi oltava lämpöeristetty Oleskelupiha Pientaloasunnon ulko-oleskelupihan ja -tilan ei tarvitse olla kovin suuria, kunhan ne vain yhteyksiensä, aurinkoisuutensa ja tuulensuojaisuutensa puolesta ovat käyttöönsä soveliaita. Pihan oleskelutilat kannattaa sijoittaa olohuoneen ja mahdollisen lasikuistin lähelle lämpimälle seinustalle niin, että ulos pääsee erillisestä ovesta. Oleskelupaikka on hyvä rajata erilaisin aitauksin ja istutuksin. Katettua ulkotilaa ja puolilämmintä kuistimaista sisätilaa on syytä olla runsaasti oleskelua, ruokailua ja saunan vilvoittelua varten. Ulko-oleskelutilasta tulisi olla hyvät yhteydet asunnon olohuoneeseen ja keittiöön. Katokset sekä toisen kerroksen parvekkeiden katot tulee toteuttaa niin etteivät ne pimennä sisätiloja eivätkä näytä julkisivussa raskailta. 9

11 ESIMERKKI RAKENNUSTEN JA PIHATOIMINTOJEN SIJOITTAMISESTA TONTILLE 1. SISÄÄNKÄYNNIN löytää helposti. Portaat voi joskus korvata loivalla rampilla, jota pitkin pääsee pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Sisäänkäynti on kuiva ja lumeton. Jäteastia / -katos on sijoitettu sivummalle. Sisätiloissa on varattu runsaasti tilaa ulkovaatteiden säilytykseen. 2. KEITTIÖ on helposti saavutettavissa. Keittiöstä näkee myös sisääntulopihaan. 3. KUISTI laajentaa ja monipuolistaa oleskelutiloja ja toimii myös keittiön aputilana. Pyykinkuivaukselle ym. on varattu oma tilansa. 4. SISÄPIHA on hoidettu sekä katseilta ja tuulelta suojattu. 5. KESÄKEITTIÖSSÄ tarvitaan ainakin tulisija ja vesipiste. Maastonmuodoista riippuen jossakin lähistöllä lienee myös maakellari. 6. PIHASAUNAN yhteydessä voisi olla vierashuone tai pesupaikka matoille yms. 7. AITTA voisi toimia alkuun leikkimökkinä ja myöhemmin vaikkapa vierasaittana. Tässä se rajaa huoltopihaa katseilta. 8. AUTOTALLIIN mahtuu myös polkupyöriä jne. Rakennus voidaan toteuttaa yhteistyössä naapurin kanssa kun välissä on palomuurin omainen, osastoiva kiviseinä. 9. LIITERIN eteen pääsee kippaamaan rankakuorman. Liiterin ja verstaan takana piilossa on varastotilaa tilapäiseen tarpeeseen. 10. VERSTAS liittyy autotalliin katoksella. Sijoittaminen lähemmäs kuin 4m rajasta on sovittava naapurin kanssa kuitenkin siten, että routasuojauksen mahtuu tekemään oman tontin puolelle. Seinä on palo-osastoitava EI 30 mukaan. 11. KASVIHUONE on aurinkoisella seinustalla. Missä on lähin vesipiste? 12. KOMPOSTI on sijoitettu pihan perälle kasvimaan tuntumaan mutta kuitenkin niin että se on helposti saavutettavissa myös lumisena aikana (etäisyys 5m rajasta). 13. VAJA (jos alle 8m 2 ) ei tarvitse rakennuslupaa. Etäisyyden olisi kuitenkin hyvä olla yli 8m naapurin rakennuksiin paloturvallisuuden takia. 10

12 Rivitalotonteilla asuntokohtaisten yksityispihojen suojaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näkö- ja tuulisuojaus voidaan luoda joko rakenteellisin keinoin tai istutuksin. Rakenteilla suojattaessa oleskelutila on liitettävissä luontevasti rakennusten massoitteluun. Asuin- ja talousrakennukset, pihasaunat, leikkimökit ja kasvi- tai viherhuoneet voidaan sijoittaa oleskelupihan ympärille ja täydentää rajausta tarpeen mukaan aitauksin ja istutuksin. 5 RAKENNUSTEN SUUNNITTELU 51 Yleistä Rakennusten ja taloryhmien suunnittelu on ammattitaitoa, kokemusta ja suhdetajua vaativa tehtävä. Onnistunut lopputulos lähtee rakennuspaikan tarjoamien mahdollisuuksien oivaltamisesta ja rajoitusten huomioonottamisesta. Se perustuu rakennusten oikeaan sijoitteluun, mittasuhteisiin ja perusmuotoon, huolelliseen sommitteluun, julkisivujen sopusuhtaiseen aukotukseen sekä luontevaan materiaalien käyttöön. 52 Pohjamuoto ja kerrosluku Rakennusten pohjamuodosta annetaan kaavan havainnekuvassa viitteellisiä ohjeita. Yhtenäisen mutta pienipiirteisen ympäristön saavuttamiseksi erillispientalojen julkisivulinjan ei ole hyvä ylittää porrastumatta 15 metriä eikä koko rakennusmassan pituuden 18 metriä. Sopusuhtainen pientalo on lisäksi runkosyvyydeltään alle yhdeksän metriä. Pientaloa ei kannatta kehystää kovin monilla (rakennuskustannuksiakin nostavilla) erkkereillä ja ulokkeilla koska talon ulkomuodosta saattaa tulla liian levoton. Poikkeama perusmuodosta on perusteltavissa silloin kun sillä saavutetaan todellista hyötyä asunnon sisätilojen järjestelyissä. Talon perusmuotoa suunniteltaessa on välttämätöntä ottaa huomioon olevien tai suunniteltujen naapurirakennusten korkeus, rungon syvyys jne. Rakennusvalvonta tulee arvioimaan rakennushanketta tässä suhteessa ja naapurirakennusten perushahmo olisikin hyvä esittää viitteellisesti lupakuvissa. Rakentajan kannattaa vaatia suunnittelijalta myös pienoismalli tai kolmiulotteinen näkymäkuva jo luonnosvaiheessa. Rakennettaessa asuintiloja toiseen kerrokseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tilojen valoisuuteen, hätäpoistumismahdollisuuksiin sekä erikorkuisen tilan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Joissakin tapauksissa yläkerta on järkevää rakentaa vasta tilantarpeen kasvaessa. Myös rivitalotonttien suunnittelussa on yllämainitut periaatteet rakennusten jäsentelystä soveltuvin osin otettava huomioon. Rakennusmuotona niillä voi hyvin käyttää rivitalojen rinnalla paritaloja varsinkin omakotitalojen naapurustossa, jolloin päästään mittakaavallisesti yh- 11

13 tenäisempään kokonaisuuteen. 53 Aputilat Autokatokset, talousrakennukset ja varastot voidaan hyvin sijoittaa erillisiksi yksiköiksi, mikäli tontilla on tilaa. Asuinrakennusten yhteyteen sijoitettaessa niistä muodostetaan erilliseksi hahmottuva rakennuksen osa. Tärkeää on, että ne eivät saa kovin hallitsevaa osuutta varsinkaan tien puoleisissa julkisivuissa Kattomuoto ja piiput Rakennusten kattomuoto- ja kaltevuus on määritelty rakentamisohjeitten tiivistelmässä. Räystäissä suositellaan reilua cm:n ulkonemaa ja enintään noin 20 sentin räystäspaksuutta. Vesikaton palkiston paljastava avoräystäs keventää huolella toteutettuna rakennuksen ilmettä. Tulisijat on lämpötalouden kannalta järkevintä sijoittaa keskelle rakennusta, tällöin myös piiput saadaan helposti sijoitettua lähelle rakennuksen korkeinta kohtaa. 54 Julkisivut 54.1 Yleistä Rakennuksen suunnittelusta ei julkisivujen sommittelua voi erottaa; muutokset tilajärjestyksessä heijastuvat julkisivuihin ja päinvastoin. Onnistunut lopputulos perustuu rakennuksen oikeisiin mittasuhteisiin ja perusmuotoon, julkisivujen sopusuhtaiseen aukotukseen, huolelliseen sommitteluun sekä luontevaan materiaalien käyttöön. Rakennusten julkisivuissa tulee olla selkeä toiminnallinen tärkeysjärjestys, hierarkia. Rehti julkisivu kuvastaa konstailemattomasti perusideaa ja rakenneratkaisua, jolla talo on toteutettu. Esimerkkinä voisi mainita pääsisäänkäynnin, jota etujulkisivun tärkeimpänä osana tulee hienovaraisesti korostaa. Lyhytaikaisten muoti-ilmiöiden ei tulisi heijastua suunnitteluun. Yksinkertaisen tyylikkäät ratkaisut säilyttävät arvonsa paremmin kuin myyntikuvastojen uutuudet. Haettaessa esikuvia rakentamisen perinteestä kannattaa keskittyä oikeasti merkittäviin asioihin kuten laadukkaisiin materiaaleihin ja hyvään rakentamisen tapaan. Pelkkien perusteettomien muotoaiheiden yhdisteleminen sattumanvaraiseksi kokonaisuudeksi johtaa sekavaan lopputulokseen. On huomioitava, että yksittäinen talo on osaltaan muodostamassa alueen yleisilmettä Materiaalit ja värit Ohjeet julkisivujen materiaaleista ja väreistä on annettu rakentamisohjeitten tiivistelmässä. Materiaalivalinnoissa tulee pyrkiä aitouteen ja luonnonmukaisuuteen. Toisen 12

14 materiaalin ominaisuuksia jäljitteleviä tuotteita tulee välttää. Lautapinnan jäljitteleminen profiloidulla pellillä, hirsipaneelikatkelmat tiiliseinässä tai tiilikatetta jäljittelevä teräslevykate ovat huonompia ratkaisuja kuin materiaalin oman luonteen mukainen käyttö. Monesti epäaito materiaali on myös huonosti kestävä ja sen korjaaminen kotikonstein on yleensä mahdotonta kuten valitettavasti muovipinnoitetun peltikatteen tapauksessa. Rakennukseen valitun julkisivumateriaalin tulee hahmottua selvästi päämateriaaliksi. Sama periaate koskee myös pääväriä Lautaverhous Puuverhouksessa on lautatyypillä olennainen vaikutus rakennuksen ilmeeseen. Esimerkiksi hienosahatulla ponttilaudoituksella saadaan aikaan kevyempi vaikutelma kuin höyläämättömällä lomalauta- tai peiterimavuorauksella. Rakennuksen päädyssä seinälaudoituksen tulee jatkua samassa pinnassa räystääseen saakka eikä päätykolmiota tule voimakkaasti korostaa. Pientalon mittakaavassa verhouslaudoituksen suunnan vaihto saattaa tehdä julkisivusta sekavan; kaunis ja elävä julkisivu voi olla mainiosti toteutettu yhdensuuntaisellakin laudoituksella. Listoitukset tulee tehdä siten, että ne ovat sopusoinnussa seinälaudoituksen ja muiden julkisivun osien kanssa. Useimmiten ns. piparkakkutalolistoitukset ovat paitsi ristiriidassa uuden rakennuksen luonteen kanssa, myös kömpelyydessään rumia. Nykyaikaisessa pientalossa listoituksia ei ole välttämätöntä korostaa ollenkaan. Puurakenteiden pintakäsittelyksi edellytetään peittomaalausta, jolla toivotun värisävyn saavuttaminen on varmempaa ja rakenteen suojaus parempi kuin kuultoväreillä. Suositeltavimpia ovat luonnonmukaiset ja kauniisti patinoituvat keittomaalit ja pellavaöljymaalit Tiili- ja muut kiviaineiset julkisivut Tiiliverhouksiin soveltuvat parhaiten normaalit sileäpintaiset tai hienoharjatut tiilet. Muottitekniikalla kuvioidut tai lohkotut erikoistiilet eivät liity suomalaisen tiilirakentamisen perinteeseen ja niitä tulee välttää. Kiviaineisen julkisivun voi myös ruiskupinnoittaa, slammata tai rapata. Tiilellä verhotussa rakennuksessa tiiltä suositellaan käytettäväksi kaikkialla, mihin se teknisten edellytystensä puolesta soveltuu. Tiilimuurauksen ulottaminen myös ikkuna-aukkojen yläpuolelle rauhoittaa julkisivua. 13

15 Eräitä tapoja sommitella ikkunoita ja ovia Ikkunat Ikkunoissa suositellaan käytettäväksi pientalorakentamiseen ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan soveltuvia tyyppejä. Tuuletusluukkuja käytettäessä tulee luukku peittää puusäleiköllä. Myöskään pieniruutuisten ikkunoitten jäljittelemistä irtoristikoilla ei voida pitää tyylikkäänä ratkaisuna. Pelkän ulkonäön vuoksi tehdyn kulissin yksityiskohdat eivät useinkaan kestä lähempää tarkastelua. Ikkunoiden muotoon ja sijoitukseen vaikuttavat julkisivun jäsentelyn lisäksi huoneen kalustettavuus ja valon tarve, tontin käyttö, ilmansuunnat ja näkymäsuunnat. Mielenkiintoisena poikkeamana seinässä kannattaa käyttää porrastilan tai muun korkean tilan ikkunaa tai matalien ullakkotilojen pieniä ikkunoita. Hyvin suunniteltu ikkuna on kuin taulu, jossa maisema muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa Ulko-ovet Rakennuksen ulko-ovien valinnassa tulee välttää näennäishistorisoivia ratkaisuja, kuten tyylijäljitelmäkahvoja, heloja ja peilioven jäljittelyä. Rehellisesti nykyaikaiset ratkaisut ovat suositeltavampia. 55 Palo- ja pelastusturvallisuus pientaloissa Tässä kappaleessa on lueteltu tärkeimmät pientalojen suunnitteluvaiheessa huomioitavat vaatimukset ja suositukset, joiden tavoitteena on ehkäistä tulipalon vaaraa sekä turvata mahdollisuudet henkilöiden pelastamiseen hätätilanteessa. Lisätietoa saa paikkakunnan palotarkastajalta sekä opaskirjasta "Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa" (Ympäristöopas/ Ympäristöministeriö 1998). 14

16 Poistumisteitä rakennuksesta on oltava vähintään kaksi. Toisen tulee olla varsinainen uloskäytävä (ovi suoraan ulos maantasolta) ja toinen voi olla varatieluonteinen (kiintopainikkeellinen ikkuna tai parveke). Jos pudottautumiskorkeus varatienä käytettävän ikkunan karmilta tai parvekkeelta on yli 3,5 metriä, on varatie varustettava kiinteillä tikkailla. Tikkaiden on oltava sellaiset, että niille on helppo laskeutua ikkunalta (sivusiirtymätikas tai tikkaat ikkunan vieressä). Yläkerrassa, jossa on makuuhuoneita avoportaikon molemmin puolin, tulisi olla molemmista päistä yksi varatie. Rakennuksen ullakolle tulee olla ulkopuolinen pääsymahdollisuus. Pelkkään yläpohjan ontelotilaan (korkeus alle 600 mm) on myös suositeltavaa järjestää pääsy. Pääsymahdollisuus on oltava ullakon jokaiseen palo-osastoon. Rakennuksen katolle ja savu- / IV-hormeille tulee olla turvallinen pääsymahdollisuus (yleensä seinätikkaat ja lapetikkaat). Seinätikkaat on suositeltavaa sijoittaa päätyyn, harjan lähelle. Jos katolla joudutaan liikkumaan sivusuunnassa, on siellä oltava kulkusillat jos katon kaltevuus on enemmän kuin 1:4 (huopakate) tai 1:8 (pelti- tai tiilikate). Palovaroittimia on oltava vähintään 1 kpl / kerros. Osoitenumerointi on merkittävä rakennuksen seinään ja tarvittaessa tien varteen erilliseen tolppaan selvästi ja riittävän ylös siten, että se näkyy tielle eikä jää lumen, puiden tms. taakse. Osoitenumerointi on kaava-alueella valaistava. Pientaloja koskevat yksityiskohtaisemmat paloturvallisuusvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa: Hormit/tulisijat ja niiden suojaetäisyydet ja suojaukset osan E3:n ja E8:n mukaan. Ilmanvaihtokanavat osan E7:n mukaan. Autosuojat ja -katokset osan E4:n mukaan. Kattilahuoneet ja polttoainevarastot osan E9:n mukaan. 6 RAKENNUSTEN LÄHIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 61 Yleistä Pihasuunnittelu on paikan olosuhteista ja tulevien asukkaitten tarpeista lähtevä ainutkertainen tapahtuma, johon ei ole valmiita malleja. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsy edellyttää kuitenkin tiettyjen yleisten periaatteiden noudattamista: Rakennuspaikka on osa tienäkymää, asuntoaluetta, laaksoa, mäkeä ym. suurempaa kokonaisuutta. Rakennusten ja pihan rakenteineen ja kasvei- 15

17 neen on oltava sopusoinnussa ympäröivän luonnon ja rakennettujen alueiden kanssa. Pihasuunnittelu aloitetaan rakennuspaikan käyttösuunnitelmasta, jossa rakennukset ja tärkeimmät pihatoiminnot sijoitetaan paikalleen ja liitetään maastoon. Rakennuksia ja pihaa tulee suunnitella kokonaisuutena, jolloin päästään tilan, maaston ja kasvillisuuden luontevaan käyttöön. Ammattilaisen käyttö on suositeltavaa myös vihersuunnitteluvaiheessa. Pihaa suunnitellaan vuosikymmenien tähtäimellä huomioiden esim. kasvavan puuston tilantarve. Suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi tulee selvittää huolellisesti paikan maasto-, maaperä-, vesi- ja ilmastotekijät ja kasvillisuus sekä naapuripihat ym. ympäristötekijät. Erityisen tärkeä on arvio olemassa olevan kasvillisuuden säilymismahdollisuuksista olosuhteiden muuttuessa. 62 Pihakasvillisuus 62.1 Yleistä Hyvin menestyvät kasvit tekevät puutarhan reheväksi ja viihtyisäksi. Kasvillisuuden merkitys asuinympäristön viihtyisyydelle on suuri: Puut ja pensaat vaikuttavat edullisesti pienilmastoon, tasaavat lämpötiloja, toimivat tuulensuojana, antavat varjoa ja lisäävät ilman kosteutta. Kasvillisuus vähentää myös jonkin verran ilman epäpuhtauksia ja vaimentaa melua. Kasvillisuus on tärkeä ulkotilojen jäsentäjä ja näkösuojan antaja ja sen avulla on mahdollista sitoa rakennukset ja rakenteet maastoon, jäsentää korttelialueita, selkeyttää tienäkymiä ja tarjota yhteyksiä luontoon Oleva kasvillisuus Olemassa olevaa kasvillisuutta käytetään mahdollisimman paljon hyväksi. Mikäli rakennuspaikalla kasvaa hyväkuntoista säilyttämiskelpoista puustoa, pensaita tai muuta kasvillisuutta, se säilytetään kokonaisuuksina pohjakasvillisuuksineen. Parhaiten tämä onnistuu rakennuspaikkojen reunoilla ja pitkällä tähtäyksellä vain alueilla, joille ei kohdistu paljon tallausta. Olevaa kasvillisuutta on perusteltua säilyttää ainakin kunnes uusi puusto varttuu Istutettava kasvillisuus Kasvillisuuden määrä ja laatu ovat tärkeimpiä pihan viihtyisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Sen vuoksi rakennuspaikalle kehitetään mahdollisimman monipuolinen, kestävä ja paikan olosuhteita vastaava kasvillisuus. Uusi kasvillisuus on hyvä sijoittaa selkeiksi ryhmiksi tai vyöhykkeiksi, jolloin pihoille jää myös riittävästi vapaata tilaa leikkiä ja oleskelua varten. Tärkeimpiä istutuksia ovat isot pihapuut ja tienvarren kasvillisuusvyöhykkeet, jotka vaikuttavat koko asuntoalueen ilmeeseen. Niissä noudatetaan taloryhmittäin ja teittäin 16

18 yhtenäistä linjaa. Istutettavien lehtipuiden tulee olla vähintään 250 cm korkeita ja havupuiden ja lehtipensaiden isompia taimistokokoja Nurmialueet Nurmipintoja tarvitaan kulutus- ja käyttöalueiksi oleskelua ja leikkejä varten sekä luomaan pihoille avaruutta ja valoisuutta. Nurmipinnat liitetään ympäröiviin maaston osiin saumattomasti ja luontevasti ja rajataan luonnonmukaisina kehitettävistä pihan osista selkeästi. Pelkkä nurmi ei kuitenkaan yksin riitä pihan vihreydeksi. Yleensä nurmea varten suositellaan 20 cm:n paksuista multakerrosta. Niittykasvillisuudelle liian rehevästä maaperästä on vain haittaa; eli kukkaniityn perustaminen nurmen sijaan on vähämultaisilla tonteilla edullisempi vaihtoehto Niitty Hoidettavaa nurmea ei toki tarvitse olla koko pihan alueella. Pihatoimintojen salliessa leikkonurmea luontevampi pohjakasvillisuus syntyy paikan alkuperäisestä varvustosta, heinistä ja perennoista. Maanpeitekasveja voi käyttää laajoillakin alueilla maan pinnan vehreyttäjinä nurmen sijasta etenkin varjoisissa paikoissa muiden kasvien alla. Niityt ja maanpeitekasvit voivat nurmen sijasta luoda vaihtelevampaa vehreää pohjaa pihalle. Vapaammin kasvavan kukkivan niityn lomaan luontuvat paremmin myös istutusten ja maaston vapaammat muodot. Liian rehevä kasvualusta vaikeuttaa niityn perustamista. Hiekkainen maa on sille edullista. Niittykukkasiemenseoksia on saatavissa valmiina. Niitty leikataan pari kertaa kesässä, oleskelualueet tarvittaessa useamminkin. Haluttujen niittykukkien leviämistä voidaan edistää siementen kypsymisen jälkeen ajoitettavilla niitoilla. Tallauksen kestävän luontaisen lajiston leviämistä kannattaa suosia vaikkapa keräilemällä itse siemeniä ja kylvämällä niitä laikuiksi (pihasaunio, piharatamo, pihatatar, kylänurmikka ym.) Kukat Kukkaryhmiä suunnitellessa värien sopivuus toisiinsa on tärkeää. Jonkin värin pitää olla vallitsevana kerrallaan ja toisten vain korostaa sitä. Parempi on istuttaa vähän lajeja, mutta suuri määrä kutakin. Kukkaryhmät ryhmitetään liittymään rakennuksiin, pihan rakenteisiin tai puu- ja pensasryhmiin. Kauimmin kukkivat sijoitetaan keskeisille paikoille ja muut niin, että piha kukkii milloin yhtäällä, milloin toisaalla. Voimakkaampi vaikutelma saadaan, kun ei yritetä saada jonkin verran kukkivia koko kesäksi joka paikkaan. Kukkaryhmille varataan noin 30 cm syvä kasvualusta Koristekasvit ja pensaat Koristekasvien sirottelu nurmipinnalle ei ole suositeltavaa. Hoidon helpotta- 17

19 miseksi istutusalueet on syytä koota ryhmiin ja suunnitella niin tiheiksi, ettei niiden alle tarvitse lainkaan kylvää nurmea. Pensasistutuksille varataan n cm syvä kasvualusta multaa. Katteen käyttö on suositeltavaa istutusalueilla Hyötypuutarha Puutarhaviljely on taas suosittu harrastus. Ulkoilun, liikunnan ja perheen yhdessäolon lisäksi tulokset ovat näkyviä, maistuvia ja hyödyllisiä. Sadon myrkyttömyyden voi itse määrätä. Yleensä hyötypuutarha erotetaan varsinaisesta koristepihasta omaksi alueekseen. Hyötykasveja voi käyttää koristekasvien tapaan varsinkin jos tilaa on vähän. Eri tonttien hyötypuutarhat on hyvä sijoittaa siten, että niistä muodostuu yhtenäinen, valoisa pihapuutarha korttelin sisälle. Rakennuspaikan reunalla hedelmäpuut ja marjapensaat toimivat myös näkösuojana Puut Tontille kannattaa istuttaa erikokoisia puita, suuremmaksi kasvavat puut ja puuryhmät tontin vapaaseen osaan, pikkupuut etupihalle ja rakennuksen lähelle. Eteläseinustalle voi istuttaa kesän paahdetta vähentämään suurenkin varjostavan puun, esim. vaahteran tai koivun. Havupuut ovat aina vihreitä ja hillitsevät tuulta talvellakin - silloin pohjoistuulet tai avoimelta peltoaukealta puhaltavat tuulet ovat hankalimpia. Tavallinen mänty ja kapeana kasvavat kuuset, esim. serbiankuusi sopivat pienillekin tonteille Suurikokoisiksi kasvaville puille (esim. koivu, vaahtera, jalava) varataan n. 1 metrin syvyinen kasvualusta multaa, pienikokoisille puille (esim. pihlaja, koristeomenapuu) riittää n. 80 cm:n syvyinen kasvualusta. 63 Pihojen jäsentely istutuksilla Asunnon luontevaksi osaksi sen lämpimälle seinustalle muodostetaan aitauksin, rakentein ja istutuksin suojattu ulko-oleskelupaikka, joka voi toimia lämpimän vuodenajan ulkoruokailupaikkana. Oleskelupihalle on hyvä muodostaa selkeä vapaa nurmialue oleskelua ja leikkejä varten. Puu- ja pensasistutukset, hedelmäpuut ja marjapensaat kootaan rakennuspaikan reunoille, jolloin ne toimivat myös näkösuojana. 18

20 64 Tontin rajaus, istutusetäisyydet Tonttien sivut naapureita ja tietä vastaan voidaan rajata leikatulla tai vapaasti kasvavalla pensasaidalla ja matalalla, kevytrakenteisella lauta-aidalla. Lautaaita kannattaa toteuttaa pelkistetyllä rakenteella ilman levotonta porrastumista. Peittävämpää näkösuojaa haluttaessa istutetaan 3-4 m leveä suojavyöhyke, jolle valitaan pensaita sekä matalia ja korkeita puita siten, että latvusto kohoaa tontin reunaa kohti. Tällöin tontin sisäosat jäävät valoisiksi ja avoimiksi. Tonttien sivut naapureita ja tietä vastaan voidaan rajata leikatulla tai vapaasti kasvavalla pensasaidalla tai puuaidalla. Puuaidan on hyvä olla mahdollisimman yksinkertainen, esim. harvahko enintään 1,2 metriä korkea pystysäleaita. Se on hyvä merkitä asemapiirrokseen, vaikka se ei myöhemminkään toteutettuna tarvitse rakennuslupaa. Naapurien kesken tulee sopia tonttien väliselle rajalle istutettavan tai rakennettavan aidan tekemisestä ja hoitamisesta. Puuaidan rinnalla suojaistutuksena voi käyttää vapaampia pensasistutuksia, joissa lajikkeet voivat vaihdella. Pensasistutukset kannattaa toteuttaa niin tiheinä, ettei niiden alle tarvitse kylvää nurmea. Kaavaan tonteille merkityt puurivit voidaan istuttaa luonnonmukaisesti siten, että jokaisella tiehen rajoittuvalla rakennuspaikan sivulla kasvaa 3-6 runkopuuta rajan pituuden mukaan; viljellyn näköiset puurivit eivät ole välttämättömiä. Tienvarren puut on tarkoitettu istutettavaksi tonteille 1-2 metrin päähän rajasta. Vastaava etäisyys pensailla ja pensasaidoilla on 0,3-0,5 m. Nämä etäisyydet ovat tarpeen, jotta kasvien juuristot säilyvät, mikäli tiealueella joudutaan tekemään kaivutöitä. 19

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Raahen kaupunki, Kaavoitusosasto 2006 Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.8.2006 1 1 YLEISTÄ...3 1.1 LÄHTÖKOHDAT...3 1.2 TAVOITTEET...3 1.3 KEINOT...3

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 17.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti. Laukaan kunta KATAANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 1148 1159 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3 3.2 Värit...3

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA SJÖKULLAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET. 8.6.2004 Muutettu 28.9.2004. Sisällysluettelo

LAPINJÄRVEN KUNTA SJÖKULLAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET. 8.6.2004 Muutettu 28.9.2004. Sisällysluettelo 1 16679 LAPINJÄRVEN KUNTA SJÖKULLAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 8.6.2004 Muutettu 28.9.2004 Sisällysluettelo 1 Rakentamisohjeiden tarkoitus...2 2 Rakennustapaohjeiden toteuttaminen...2 3 Alueen

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 13.12.2012 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

V A U N U K A L L I O N R I N N E

V A U N U K A L L I O N R I N N E ASEMAKAAVAN n:o 3425 V A U N U K A L L I O N R I N N E RAKENTAMISOHJEET Kortteleille 2600-2602, kaavasuunnittelija Tuusulan kunta Hyryläntie 16, PL 60 04301 Tuusula puh. 040 314 3517 antti.heikkila@tuusula.fi

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

EVÄSOJAN TONTIT TERVAKOSKI

EVÄSOJAN TONTIT TERVAKOSKI EVÄSOJAN TONTIT TERVAKOSKI Yhdistelmä Teknisen lautakunnan 24.1.2012 12, 21.2.2012 25, 7.5.2013 ja 17.9.2013 97 hyväksymistä rakentamistapaohjeista. 1 R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T Korttelit

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Rakennustapaohje 2.2.2010

Rakennustapaohje 2.2.2010 ak426a Yli-Nissin rakennustapaohje.doc Sivu 1/12 YLI-NISSIN ALUEEN LAAJENNUS, ASEMAKAAVA 426a Rakennustapaohje 2.2.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Yli-Nissin alueen laajennuksen asemakaavaan ja kaavakarttaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE

RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE HALLINTOKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 29.8.2006 MUUTOS 30.11.2006, 30.11.2009 Rakennusten sijainti tontilla - 3 - Rakennukset sijoitetaan asemakaavan mukaiselle rakennusalalle

Lisätiedot

VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET

VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET 12.3.2015 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT: 1914, 1916, 1928 ja 1929 TONTIT: 19-1914-8 12 19-1916-6 12 19-1928-1 4 19-1929-1 5 Liittyy asemakaavaan

Lisätiedot

PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET

PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET 14.10.2010 YLEISTÄ Rakennushankkeella on oltava pätevyysvaatimukset täyttävä pääsuunnittelija. Tämän tulee ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ennen varsinaisen rakennusluvan

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416 RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416 Liittyy asemakaavaan 24-001 Rauman kaupungin Tekninen virasto / Kaavoitus 29032011 YLEISTÄ Kallionikulan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11 12.02.2015. 11 Asianro 7103/10.03.00.03/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11 12.02.2015. 11 Asianro 7103/10.03.00.03/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 11 Asianro 7103/10.03.00.03/2014 Oikaisuvaatimus / Vs. tarkastusarkkitehti Saara Revon päätös 24.11.2014 943 / 12-14-2 / Hiihtäjäntie 15 / jätekatos Vs. rakennustarkastaja

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI * Rajapolku LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi, 2009 1 RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS SUUNNITTELU PERUSTIEDOT Näillä määräyksillä pyritään ohjaamaan

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 11/2007 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Hyv. Ymp./rak.valv.ltk 9.10.2007 151 RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE (TUULIKALLIO KORTTELIT 59 61) TAVOITTEET

Lisätiedot

PIRTTIMÄKI 3 TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELIT 341 JA 342

PIRTTIMÄKI 3 TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELIT 341 JA 342 1 PIRTTIMÄKI 3 2 PIRTTIMÄKI 3 Ohjeiden tarkoitus Rokkilanpihan ympäristön tontit korttelissa 341 ovat Rokkilan 1800-luvun lopulta olevan päärakennuksen tuntumassa. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos Liite 7 Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 3.7.2013 1 Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 3.7.2013 YLEISTÄ

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 KARKKILAN KAUPUNKI AINOLANKATU,KORTTELI 32 asemakaavan muutos laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö,

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot