SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET ASUNTOALUEILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET ASUNTOALUEILLE"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET ASUNTOALUEILLE YLEINEN OSA (osa 1) Hyväksytty rakennuslautakunnassa O s a 1 Y L E I N E N O S A

2 1 YLEISTÄ 2 SUUNNITELMAT Näillä ohjeilla pyritään ohjaamaan asuntojen sekä lähiympäristön suunnittelua ja rakentamista siten, että uudella alueelle saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti miellyttävä ja omaleimainen luonne. Toisaalta ohjauksen tavoitteena on ajaton ympäristö; rakentaessamme luomme koteja ja paikkoja myös tulevia sukupolvia varten. Rakentajien oma aktiivisuus ja keskinäinen vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää; yksin viranomaisohjeilla ei luoda viihtyisää asuinaluetta. Valinnat omassa rakennushankkeessa vaikuttavat suoraan naapureitten lähiympäristöön ja päinvastoin - yhteistyön merkitys korostuu. Tässä ensimmäisessä osassa käydään muistilistanomaisesti läpi asiat, jotka tulevat jokaisessa rakennushankkeessa ratkaistavaksi. Toinen osa on kohdistettu rakennettavaan alueeseen. Lisäksi rakentajan kannattaa tutustua laajemminkin pientalorakentamista ja puutarhanhoitoa käsitteleviin opaskirjoihin, joita on runsaasti tarjolla. Esitetyt ohjeet on tarkoitettu myös rivitalojen rakentajille. Ennen rakennusluvan hakemista on varsinkin rivitalotontin luonnossuunnitteluvaiheessa oltava yhteydessä rakennustarkastajiin. Tällöin suunnitelman kaavan ja rakentamisohjeiden mukaisuudesta voidaan yhdessä varmistua jo ennen viimeistä piirustusvaihetta ja rakennuslupien käsittely helpottuu. 21 Rakennussuunnittelija Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan: Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Lisäksi uudessa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa korostetaan, että rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä tulee olla hyvät ammatilliset edellytykset tehtävään. Pätevän ja kokeneen suunnittelijan valinta on ennen kaikkea rakentajan oma etu, sillä väärä säästäminen suunnittelukustannuksissa kostautuu aina epätaloudellisina ja heikosti toimivina tilaratkaisuina sekä kasvavina rakennus- ja käyttökustannuksina. Hyvä suunnittelija osaa ottaa huomioon rakentajan yksilölliset tarpeet ja jalostaa niiden pohjalta ratkaisun, jonka käyttöarvo ja sitä vastaava rahallinen arvo säilyvät vuosikymmeniä. 1

3 22 Tyyppitalot Vaatimus pääsuunnittelijasta tarkoittaa, että vaikka hanke toteutetaan valmisosatalona tyyppisuunnitelman pohjalta, on mukana oltava alusta asti kokonaisuutta koordinoiva pääsuunnittelija. Muutoinkin talotyypin valinnassa on paikallaan puolueettoman asiantuntijan käyttäminen, jotta rakennuspaikan ja lähiympäristön ominaispiirteet, ilmansuunnat, maasto ja rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet tulisivat hyvin huomioonotetuiksi. Toimivaa ratkaisua ei löydy talokirjaa selaamalla, jos rakennuspaikan asettamat vaatimukset unohdetaan. Pääsuunnittelijan onkin välttämättä tutustuttava tonttiin paikan päällä ennen suunnitteluun ja talotyypin valintaan ryhtymistä. 23 Piirustukset Rakennuslupapiirustukset tulee laatia Ympäristöministeriön rakennuspiirustuksista antamien määräysten (RakMK osa A2) mukaisesti ja siten, että niistä käy ilmi rakentamisesta annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan asettamien vaatimusten toteutuminen. Asemapiirros tulee laatia mittakaavassa 1:200 ja siinä on esitettävä mm. suunnitellut istutukset, leikkivälineet, aidat ja muut rakenteet sekä pintavesien poisjohtaminen (sisältövaatimukset on esitetty liitteessä). Julkisivu- ja leikkauspiirustuksista sekä asemapiirroksesta on käytävä ilmi rakennusten sovittaminen maastoon ja niissä on esitettävä sekä nykyisen että suunnitellun maanpinnan muoto ja tuleva tien pinnan korko. Asemapiirrosta on tarvittaessa täydennettävä 1:200 mittakaavaisilla tonttileikkauksilla. 24 Rakennuslupa Rakennushankkeen saatua rakennusluvan tulee rakentajan huolellisesti tutustua lupapäätökseen ja sen ehtoihin. Ehtoja ovat esim. vastaavan työnjohtajan hyväksyttäminen, rakennesuunnitelmien toimittaminen, pohjatutkimuksen teettäminen jne. Lupapäätöksessä on myös mainittu katselmuksista, joita rakentajan tai vastaavan työnjohtajan on pyydettävä viranomaisia eri rakennusvaiheissa tekemään. Lupahakemuksen käsittely nopeutuu kun rakentaja itse hoitaa naapureiden kuulemisen omasta rakennushankkeestaan. Samalla tarjoutuu luonteva mahdollisuus neuvotella suunnitelmien yhteensovittamisesta (esim. maanpinnan korot tonttien rajalla). 25 Pohjatutkimus Rakennuksen pohjaolosuhteet on selvitettävä ennakolta jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. 26 Vihersuunnittelija Rakennusten lähiympäristön suunnittelussa käytetään apuna pihojen ja istutusten suunnitteluun perehtynyttä asiantuntijaa. 2

4 27 Vastaavat työnjohtajat Rakennustyönjohdosta todetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa, että: Lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). Vastaava työnjohtaja on rakentajan asiantuntija, jonka kokemus ja ammattitaito varmistaa rakennustyön sujumisen suunnitelmien mukaan johdonmukaisesti ja kustannuksia säästäen. Hakemus vastaavaksi työnjohtajaksi on hyväksytettävä rakennustarkastajalla ennen aloituskokousta ja rakennuksen maastoon merkitsemistä sekä hakemus kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden työnjohtajaksi (kvv-työnjohtaja) ennen töiden aloittamista. 28 Aloituskokous Työmaan aloituskokous on uusi käytäntö. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa siitä todetaan mm.: Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennusvalvontaviranomainen, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. 3 OHJEITA TONTIN KÄYTÖSTÄ 31 Yleistä Rakennuspaikan suunnitelmaan vaikuttavat ensinnäkin luonnonolosuhteet; maaperä, maanpinnan muodot, säilyttämiskelpoinen kasvillisuus, ilmansuunnat ja kauniit näkymäsuunnat. Lisäksi ympäristössä jo olevat tai tulevat rakennukset on otettava huomioon rakennusten, ulko-oleskelupaikkojen, huoltopihojen ym. 3

5 sijoittelussa ja suuntaamisessa. Tätä kautta myös asunnon huonetilojen ja tilaryhmien suunnitteluun ja sijoitukseen sekä ulkoarkkitehtuuriin saadaan selkeitä tavoitteita ja toisaalta rajoituksia. Hyvässä pientalohankkeessa ensimmäinen piirustus on pihankäyttöluonnos esim. 1:200 mittakaavassa. Voidaankin sanoa, että vasta huolellisesti harkitulla tontinkäyttösuunnitelmalla luodaan edellytykset onnistuneelle rakennussuunnitelmalle. 32 Rakennusten sijoittaminen Kaavan havaintokuvassa on esitetty rakennusten ohjeelliset paikat; katon pääharjan suunta on yleensä sitova. Rivitalotonteilla rakennusten ryhmittelyyn voi esittää muitakin käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Rakennusten etäisyys tonttien välisistä rajoista tulee yleensä olla vähintään neljä metriä. Mikäli halutaan rakentaa lähemmäksi on siihen saatava ko. naapurin suostumus ja lisäksi alle 4 metrin etäisyydelle rajasta ulottuva rakennuksen osa on palo-osastoitava EI 30-luokkaan. Tällöin tulee myös ikkunoiden sijoittelussa ja koon määrittelyssä ottaa huomioon paloturvallisuusmääräykset (RakMK 20702; E1, Rakenteellinen paloturvallisuus). Rakentamiseen alle kolmen metrin etäisyydelle rajasta on oltava erityisen painavat perustelut. Asuinhuoneen pääikkunan edessä on yleensä oltava vähintään 8 m vapaata tilaa. Autosuojan tuntumaan omalle tontille on varattava viiden metrin tila auton seisottamiseen. Yhteistyöllä naapureitten kanssa varsinkin rakennusten sijoittamiseen ja pihan suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä päästään onnistuneimpaan lopputulokseen. 33 Laajentamisvaraukset Jo suunnitteluvaiheessa tulee harkita rakennusten laajennustarve ja - mahdollisuus. Muutoin asian ratkaiseminen myöhemmin saattaa olla vaikeaa ja mahdotontakin. Myös erillisten varastotilojen, leikkimökkien, kasvihuoneiden, autokatosten ym. tarve ja sijoitus kannattaa harkita suunnitteluvaiheessa vaikka niitä ei heti toteutettaisikaan. 34 Sovitus maastoon Rakennukset sovitetaan suunnitteluvaiheessa hienovaraisesti maastoon käyttäen tarvittaessa hyväksi tasoeroja, terassointia, portaita ja tukimuureja sekä korkeuseroja tontin eri rakennusten välillä. Talorungon porrastus voi olla joko pitkittäis- tai poikittaissuuntainen. Tärkeätä on varmistaa mahdollisimman esteetön pääsy sisätiloista ulkotiloihin. 4

6 Rinnetontille ei saa sijoittaa tasamaan taloa täyttöpenkereen avulla, vaan porrastamalla rakennusmassaa ja leikkaamalla tarvittaessa rinnettä täytölle rakentamisen sijaan. 35 Korkeusaseman määrittely Rakennuksen ja piha-alueen korkeusasemaa määriteltäessä lähtökohtana on maaston luonnollinen pinnanmuodostus ja tien tuleva korko. Naapuritontin ja -rakennuksen korkeusasema ja viemäriin liittymiskorot ovat myös tärkeitä. Tiestön rakentaminen aiheuttaa loivassakin maastossa jonkin verran täyttöjä ja leikkauksia tonttien rajoille. Varsinkin silloin, kun maasto on tiehen nähden sivukaltevaa, on korkeusasemiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Ajoluiska tielle ei saisi olla jyrkempi kuin 1:10. Toisaalta on huolehdittava siitä, että pinta- ja sulamisvedet eivät maan routaantuessakaan pääse valumaan rakennusten seinustoille päin. Rakennuspaikan maanpintaa ei saa täyttää eikä leikata siten, että muodostuu jyrkempiä kuin 1:5 luiskia. Kulkuväylien enimmäiskaltevuus on 1:8. Tarvittavat pengerrykset liitetään loivasti naapurin pihaan, puistoon tai tiehen. On huolehdittava, että sokkelin korkeudeksi jää vähimmilläänkin 40 senttimetriä. 36 Pintavedet Pintavesien valuminen ja kosteuden pääsy perustuksiin ja lattiarakenteisiin on katkaistava maaston muotoilulla ja asianmukaisilla vesieristeillä. Varsinkin kaltevassa maastossa ylärinteen puolella vesieristykseen ja maanpinnan muotoiluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kosteuden aiheuttamilta home- ym. ongelmilta vältyttäisiin. Jäätymisestä johtuva maanpinnan kohoaminen routasuojauksen ulkopuolella saattaa muuttaa korkeussuhteita. Sen vuoksi maanpinta muotoillaan talon seinustoilta poispäin kaltevaksi vähintään 5 cm metrillä vähintään kolmen metrin leveydeltä. Kauempana riittää 1 cm metrillä. Kallistukset on tehtävä huolellisesti. Pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin tai ojiin. Niitä ei saa johtaa naapurin tontille sopimatta asiasta naapurin kanssa eikä maanpinnan korkeusasemaa ra- 5

7 jalla saa muuttaa, mikäli toimenpide ei sisälly hyväksyttyihin rakennuslupasuunnitelmiin. Lumen säilytykselle on pihasuunnitelmassa hyvä varata riittävät alueet. Sulamisvesien luontevat ja esteettömät valumareitit myös maan ollessa vielä jäässä on varmistettava. 37 Routa Routiminen on otettava huomioon pihan rakenteita suunniteltaessa. Routimisesta kärsivät rakenteet on suojattava routaeristein tai perustettava ne routarajan alapuolelle. Routasuojaustarvetta voidaan vähentää esimerkiksi korvaamalla lauta-aita pensasaidalla tai tekemällä tukimuurin sijasta luiska. 38 Kasvillisuus Olemassa olevan maaperän kasvuvoimaa käytetään mahdollisimman pitkälle hyväksi kehitettävän pihakasvillisuuden kasvualustana. Suuria massanvaihtoja tulee välttää. Rakennuspaikoille kehitetään mahdollisimman monipuolinen, kestävä ja paikan olosuhteita vastaava kasvillisuus. Kasvilajivalinnalla kuvastetaan alueelle luontaista kasvillisuustyyppiä, mikä on paikalle luontevin, helppohoitoisin ja maisemaan sopivin. Puuston ja pensaiston perusrunko saadaan kotimaisista lajikkeista. 4 PIHATILOJEN MUODOSTAMINEN 41 Yleistä Rakennuspaikka kannattaa jakaa erilaisten toiminnallisten tarpeiden mukaan sisääntulo-, huolto- sekä oleskelu- ja leikkipihoiksi. Näille pihoille asetettavat vaatimukset ovat niin paljon erilaiset, että niiden erottaminen on tarpeen. Pihaa suunnitellessa tulee ottaa huomioon sen toimintojen liittyminen rakennuksen sisätiloihin. Myös näkymät ikkunoista ovat tärkeitä. Asuinrakennus kannattaa sijoittaa niin, että avarimmat näkymät ympäröivään maisemaan avautuvat huoneisiin, joissa oleskellaan eniten; yleensä olohuoneeseen ja keittiöön, mahdollisesti työhuoneeseenkin. Rivi- ja pienkerrostalojen pihatoimintojen suunnittelussa on osa toiminnoista ratkaistava yhteisesti ja lisäksi vielä asuntokohtaiset tarpeet erikseen. Rakennusten päädyt ja päätypihat hyödyntämällä on monille rivitaloasunnoille kuitenkin järjestettävissä hyvin pientalomaiset olosuhteet. Rakennuksen ja tien välinen osa tontista on luonteeltaan puolijulkista tilaa. Yhtenäinen puu- ja pensasistutusvyöhyke, joka tarvittaessa suojataan kevyellä lauta-aidalla, muodostaa luontevan tiealueen rajan ja vaikuttaa suuresti koko asuntoalueen ulkonäköön. 6

8 42 Sisääntulopiha ja autopaikoitus Rakennuksen etupiha antaa tulijalle ensivaikutelman talosta ja sen asukkaista. Samalla se vaikuttaa koko tiealueen ilmeeseen. Etupiha on yleensä koko tontin tielle näkyvä julkisivu. Tielle avautuvan etupihan pitää olla huolellisesti hoidettu, mutta sen voi haluttaessa eristääkin aidalla tai suojaistutuksilla jos esim. oleskelutilat sijoitetaan tien puolelle. Monesti tulijan ensimmäinen näkymä on autotallin pariovet tai pysäköityjen autojen rivistö ja hän joutuu etsimään pääsisäänkäyntiä jostain sivummalta. Taitavalla suunnittelulla autosuojaa voidaan käyttää vaikkapa sisäänkäynnille johdattelevana aiheena. Sisäänkäyntien sijainti ja lukumäärä on harkittava huolellisesti. Pahimmassa tapauksessa taloon saapuvat vieraat ohjautuvat suoraan vaikkapa saunan pukuhuoneeseen. Sisäänkäynti on suojattava lumelta. Etupihan luonteeseen olennaisesti vaikuttavat aita-, portti-, postilaatikko- ja jätesuoja- ym. rakenteet tulee suunnitella siten, että ne muodostavat ehjän kokonaisuuden rakennusten kanssa. Rivitalotonttien todellinen autopaikkatarve saattaa joskus olla suurempi kuin mitä kaavamääräyksissä edellytetään. Asuntojen omat autopaikat ja tarpeellinen määrä vierasautopaikkoja on kuitenkin aina järjestettävä omalle tontille. Sen vuoksi on syytä varautua autopaikkojen lisäämiseen myöhemmin. Mikäli autokatoksia ei ensimmäisessä vaiheessa haluta rakentaa, tulee huolehtia siitä, että ainakin osa autopaikoista pystytään tarvittaessa kattamaan. Rivitalotonteilla tulisi jalankulkijoille rakentaa tieltä oma sisääntulopolku. Kokoojateitten varsilla on auton kääntöpaikka turvallisinta järjestää omalle tontille myös omakotitonteilla. 7

9 43 Huoltopiha 43.1 Yleistä Pientalon huoltopiha erotetaan etu- ja oleskelupihoista aina, kun se vain on mahdollista. Huoltopihalle sijoittuvat mm. pyykinkuivaus, tomutus ja polttopuun käsittely sekä varastointi. Pyykinkuivauspaikan ja tamppaustelineen voi sijoittaa johonkin huomaamattomaan kulmaukseen, mutta kuitenkin sisäänkäynnin lähettyville. Jätekatoksen paikka on tulotien varressa lähellä tontin rajaa, komposti taas voi olla peremmällä keittiöpuutarhan kulmauksessa, jonka puolestaan tulisi olla käytännöllisesti keittiön lähellä... Osa huoltopihan toiminnoista voidaan mainiosti sijoittaa myös katoksen alle tai varastotiloihin. Usein luontevin säilytyspaikka asuntovaunulle tai veneelle on huoltopihan yhteydessä Varastot - kevyt väestönsuoja Varastotilat ja niitten käytön edellyttämät yhteydet on huolella suunniteltava. Polttopuun varastointi näyttää usein nousevan esiin vasta rakentamisen jälkeen, jolloin asian järjestäminen luontevasti saattaa olla huomattavan hankalaa. Varastot ja säiliöt on saatava nurmikkoa rikkomatta täydennettyä ja toisaalta esim. halot kiukaaseen tai leivinuuniin olisi pystyttävä hakemaan olohuonetta roskaamatta. Erillinen polttoaine-, ulkoiluväline- ja irtaimistovarasto tai maakellari on kohtuullisin lisäkustannuksin rakennettavissa siten, että se toimii myös ns. säteilysuojana. Lisätietoja asiasta saa mm. rakennustarkastajilta, kunnan palopäälliköltä ja palotarkastajalta Maakellarin rakentaminen Mikäli tontilla on tasoeroja, voi niitä käyttää hyväksi maakellarin rakentamisessa. Siinä puutarhatuotteet säilyvät parhaiten talven yli. Maakellarin voi rakentaa perinteiseen tapaan kaivamalla sen riittävästi maan sisään ja täyttämällä katon päälle pieni kumpare, joka liitetään luontevasti ympäröivään maastoon. Pohjavesiolosuhteet on kuitenkin syytä selvittää ennen rakentamista Jätehuolto Jätesäiliöt on sijoitettava istutuksilla, katoksella tai aitauksella näkösuojattuun, varjoisaan paikkaan siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niitten välittömään läheisyyteen (jäteautoon etäisyys enintään 10 metriä). Asuinkiinteistöissä on oltava erilliset hyötyjätteen keräysvälineet seuraavasti (voimassa vuoden 2002 alusta): 8

10 1. Keräyspaperille, jos on kiinteistöllä on vähintään viisi asuinhuoneistoa (tuottajayhteisö tyhjentää astian veloituksetta) 2. Kompostoitavalle jätteelle, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa 3. Keräyskartongille, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa. Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on syytä varautua myös omakotitalossa. Sekajätteen keräilyvälineet on tyhjennettävä kerran viikossa tai useammin, omakotitaloissa vähintään kerran kahdessa viikossa. Rakennusaikainen jätteiden lajitteluvaatimus koskee rivitalotyömaita, joissa syntyvän jätteen määrä ylittää viisi tonnia. Jätehuollon järjestelyistä annetaan seikkaperäiset ohjeet kunnan jätehuoltomääräyksissä. Niistä saa lisätietoja kunnanpuutarhurilta rakennustoimistosta. Rakennusaikaisesta jätteiden käsittelystä antaa rakennusvalvontatoimisto lisätietoja Kompostointi Komposti on sijoitettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Luontevin kompostin paikka on usein huoltopihan tuntumassa hyötypuutarhan yhteydessä. Muun kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Yksissä tuumin naapureitten kanssa kompostikehikot ja -säiliöt voidaan sijoittaa vaikka ryhmäksi rajan tuntumaan varsinkin jos puutarhat ovat vastakkain. Kompostointi on luonnonmukainen jätehuoltomenetelmä, jossa jätteen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön kasvinviljelyyn. Kompostoinnilla voidaan vähentää poiskuljetettavien jätteiden määrää ja kuljetuskustannuksia. Tonteilla voidaan kompostoida puutarhajätteitä kuten ruohoa, puiden lehtiä ym. ja myöskin ruokajätettä. Lintujen, jyrsijöitten ja muitten haittaeläinten pääsy ruokajätekompostiin on estettävä käyttämällä riittävän umpinaista kompostoria, jonka on lisäksi oltava lämpöeristetty Oleskelupiha Pientaloasunnon ulko-oleskelupihan ja -tilan ei tarvitse olla kovin suuria, kunhan ne vain yhteyksiensä, aurinkoisuutensa ja tuulensuojaisuutensa puolesta ovat käyttöönsä soveliaita. Pihan oleskelutilat kannattaa sijoittaa olohuoneen ja mahdollisen lasikuistin lähelle lämpimälle seinustalle niin, että ulos pääsee erillisestä ovesta. Oleskelupaikka on hyvä rajata erilaisin aitauksin ja istutuksin. Katettua ulkotilaa ja puolilämmintä kuistimaista sisätilaa on syytä olla runsaasti oleskelua, ruokailua ja saunan vilvoittelua varten. Ulko-oleskelutilasta tulisi olla hyvät yhteydet asunnon olohuoneeseen ja keittiöön. Katokset sekä toisen kerroksen parvekkeiden katot tulee toteuttaa niin etteivät ne pimennä sisätiloja eivätkä näytä julkisivussa raskailta. 9

11 ESIMERKKI RAKENNUSTEN JA PIHATOIMINTOJEN SIJOITTAMISESTA TONTILLE 1. SISÄÄNKÄYNNIN löytää helposti. Portaat voi joskus korvata loivalla rampilla, jota pitkin pääsee pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Sisäänkäynti on kuiva ja lumeton. Jäteastia / -katos on sijoitettu sivummalle. Sisätiloissa on varattu runsaasti tilaa ulkovaatteiden säilytykseen. 2. KEITTIÖ on helposti saavutettavissa. Keittiöstä näkee myös sisääntulopihaan. 3. KUISTI laajentaa ja monipuolistaa oleskelutiloja ja toimii myös keittiön aputilana. Pyykinkuivaukselle ym. on varattu oma tilansa. 4. SISÄPIHA on hoidettu sekä katseilta ja tuulelta suojattu. 5. KESÄKEITTIÖSSÄ tarvitaan ainakin tulisija ja vesipiste. Maastonmuodoista riippuen jossakin lähistöllä lienee myös maakellari. 6. PIHASAUNAN yhteydessä voisi olla vierashuone tai pesupaikka matoille yms. 7. AITTA voisi toimia alkuun leikkimökkinä ja myöhemmin vaikkapa vierasaittana. Tässä se rajaa huoltopihaa katseilta. 8. AUTOTALLIIN mahtuu myös polkupyöriä jne. Rakennus voidaan toteuttaa yhteistyössä naapurin kanssa kun välissä on palomuurin omainen, osastoiva kiviseinä. 9. LIITERIN eteen pääsee kippaamaan rankakuorman. Liiterin ja verstaan takana piilossa on varastotilaa tilapäiseen tarpeeseen. 10. VERSTAS liittyy autotalliin katoksella. Sijoittaminen lähemmäs kuin 4m rajasta on sovittava naapurin kanssa kuitenkin siten, että routasuojauksen mahtuu tekemään oman tontin puolelle. Seinä on palo-osastoitava EI 30 mukaan. 11. KASVIHUONE on aurinkoisella seinustalla. Missä on lähin vesipiste? 12. KOMPOSTI on sijoitettu pihan perälle kasvimaan tuntumaan mutta kuitenkin niin että se on helposti saavutettavissa myös lumisena aikana (etäisyys 5m rajasta). 13. VAJA (jos alle 8m 2 ) ei tarvitse rakennuslupaa. Etäisyyden olisi kuitenkin hyvä olla yli 8m naapurin rakennuksiin paloturvallisuuden takia. 10

12 Rivitalotonteilla asuntokohtaisten yksityispihojen suojaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näkö- ja tuulisuojaus voidaan luoda joko rakenteellisin keinoin tai istutuksin. Rakenteilla suojattaessa oleskelutila on liitettävissä luontevasti rakennusten massoitteluun. Asuin- ja talousrakennukset, pihasaunat, leikkimökit ja kasvi- tai viherhuoneet voidaan sijoittaa oleskelupihan ympärille ja täydentää rajausta tarpeen mukaan aitauksin ja istutuksin. 5 RAKENNUSTEN SUUNNITTELU 51 Yleistä Rakennusten ja taloryhmien suunnittelu on ammattitaitoa, kokemusta ja suhdetajua vaativa tehtävä. Onnistunut lopputulos lähtee rakennuspaikan tarjoamien mahdollisuuksien oivaltamisesta ja rajoitusten huomioonottamisesta. Se perustuu rakennusten oikeaan sijoitteluun, mittasuhteisiin ja perusmuotoon, huolelliseen sommitteluun, julkisivujen sopusuhtaiseen aukotukseen sekä luontevaan materiaalien käyttöön. 52 Pohjamuoto ja kerrosluku Rakennusten pohjamuodosta annetaan kaavan havainnekuvassa viitteellisiä ohjeita. Yhtenäisen mutta pienipiirteisen ympäristön saavuttamiseksi erillispientalojen julkisivulinjan ei ole hyvä ylittää porrastumatta 15 metriä eikä koko rakennusmassan pituuden 18 metriä. Sopusuhtainen pientalo on lisäksi runkosyvyydeltään alle yhdeksän metriä. Pientaloa ei kannatta kehystää kovin monilla (rakennuskustannuksiakin nostavilla) erkkereillä ja ulokkeilla koska talon ulkomuodosta saattaa tulla liian levoton. Poikkeama perusmuodosta on perusteltavissa silloin kun sillä saavutetaan todellista hyötyä asunnon sisätilojen järjestelyissä. Talon perusmuotoa suunniteltaessa on välttämätöntä ottaa huomioon olevien tai suunniteltujen naapurirakennusten korkeus, rungon syvyys jne. Rakennusvalvonta tulee arvioimaan rakennushanketta tässä suhteessa ja naapurirakennusten perushahmo olisikin hyvä esittää viitteellisesti lupakuvissa. Rakentajan kannattaa vaatia suunnittelijalta myös pienoismalli tai kolmiulotteinen näkymäkuva jo luonnosvaiheessa. Rakennettaessa asuintiloja toiseen kerrokseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tilojen valoisuuteen, hätäpoistumismahdollisuuksiin sekä erikorkuisen tilan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Joissakin tapauksissa yläkerta on järkevää rakentaa vasta tilantarpeen kasvaessa. Myös rivitalotonttien suunnittelussa on yllämainitut periaatteet rakennusten jäsentelystä soveltuvin osin otettava huomioon. Rakennusmuotona niillä voi hyvin käyttää rivitalojen rinnalla paritaloja varsinkin omakotitalojen naapurustossa, jolloin päästään mittakaavallisesti yh- 11

13 tenäisempään kokonaisuuteen. 53 Aputilat Autokatokset, talousrakennukset ja varastot voidaan hyvin sijoittaa erillisiksi yksiköiksi, mikäli tontilla on tilaa. Asuinrakennusten yhteyteen sijoitettaessa niistä muodostetaan erilliseksi hahmottuva rakennuksen osa. Tärkeää on, että ne eivät saa kovin hallitsevaa osuutta varsinkaan tien puoleisissa julkisivuissa Kattomuoto ja piiput Rakennusten kattomuoto- ja kaltevuus on määritelty rakentamisohjeitten tiivistelmässä. Räystäissä suositellaan reilua cm:n ulkonemaa ja enintään noin 20 sentin räystäspaksuutta. Vesikaton palkiston paljastava avoräystäs keventää huolella toteutettuna rakennuksen ilmettä. Tulisijat on lämpötalouden kannalta järkevintä sijoittaa keskelle rakennusta, tällöin myös piiput saadaan helposti sijoitettua lähelle rakennuksen korkeinta kohtaa. 54 Julkisivut 54.1 Yleistä Rakennuksen suunnittelusta ei julkisivujen sommittelua voi erottaa; muutokset tilajärjestyksessä heijastuvat julkisivuihin ja päinvastoin. Onnistunut lopputulos perustuu rakennuksen oikeisiin mittasuhteisiin ja perusmuotoon, julkisivujen sopusuhtaiseen aukotukseen, huolelliseen sommitteluun sekä luontevaan materiaalien käyttöön. Rakennusten julkisivuissa tulee olla selkeä toiminnallinen tärkeysjärjestys, hierarkia. Rehti julkisivu kuvastaa konstailemattomasti perusideaa ja rakenneratkaisua, jolla talo on toteutettu. Esimerkkinä voisi mainita pääsisäänkäynnin, jota etujulkisivun tärkeimpänä osana tulee hienovaraisesti korostaa. Lyhytaikaisten muoti-ilmiöiden ei tulisi heijastua suunnitteluun. Yksinkertaisen tyylikkäät ratkaisut säilyttävät arvonsa paremmin kuin myyntikuvastojen uutuudet. Haettaessa esikuvia rakentamisen perinteestä kannattaa keskittyä oikeasti merkittäviin asioihin kuten laadukkaisiin materiaaleihin ja hyvään rakentamisen tapaan. Pelkkien perusteettomien muotoaiheiden yhdisteleminen sattumanvaraiseksi kokonaisuudeksi johtaa sekavaan lopputulokseen. On huomioitava, että yksittäinen talo on osaltaan muodostamassa alueen yleisilmettä Materiaalit ja värit Ohjeet julkisivujen materiaaleista ja väreistä on annettu rakentamisohjeitten tiivistelmässä. Materiaalivalinnoissa tulee pyrkiä aitouteen ja luonnonmukaisuuteen. Toisen 12

14 materiaalin ominaisuuksia jäljitteleviä tuotteita tulee välttää. Lautapinnan jäljitteleminen profiloidulla pellillä, hirsipaneelikatkelmat tiiliseinässä tai tiilikatetta jäljittelevä teräslevykate ovat huonompia ratkaisuja kuin materiaalin oman luonteen mukainen käyttö. Monesti epäaito materiaali on myös huonosti kestävä ja sen korjaaminen kotikonstein on yleensä mahdotonta kuten valitettavasti muovipinnoitetun peltikatteen tapauksessa. Rakennukseen valitun julkisivumateriaalin tulee hahmottua selvästi päämateriaaliksi. Sama periaate koskee myös pääväriä Lautaverhous Puuverhouksessa on lautatyypillä olennainen vaikutus rakennuksen ilmeeseen. Esimerkiksi hienosahatulla ponttilaudoituksella saadaan aikaan kevyempi vaikutelma kuin höyläämättömällä lomalauta- tai peiterimavuorauksella. Rakennuksen päädyssä seinälaudoituksen tulee jatkua samassa pinnassa räystääseen saakka eikä päätykolmiota tule voimakkaasti korostaa. Pientalon mittakaavassa verhouslaudoituksen suunnan vaihto saattaa tehdä julkisivusta sekavan; kaunis ja elävä julkisivu voi olla mainiosti toteutettu yhdensuuntaisellakin laudoituksella. Listoitukset tulee tehdä siten, että ne ovat sopusoinnussa seinälaudoituksen ja muiden julkisivun osien kanssa. Useimmiten ns. piparkakkutalolistoitukset ovat paitsi ristiriidassa uuden rakennuksen luonteen kanssa, myös kömpelyydessään rumia. Nykyaikaisessa pientalossa listoituksia ei ole välttämätöntä korostaa ollenkaan. Puurakenteiden pintakäsittelyksi edellytetään peittomaalausta, jolla toivotun värisävyn saavuttaminen on varmempaa ja rakenteen suojaus parempi kuin kuultoväreillä. Suositeltavimpia ovat luonnonmukaiset ja kauniisti patinoituvat keittomaalit ja pellavaöljymaalit Tiili- ja muut kiviaineiset julkisivut Tiiliverhouksiin soveltuvat parhaiten normaalit sileäpintaiset tai hienoharjatut tiilet. Muottitekniikalla kuvioidut tai lohkotut erikoistiilet eivät liity suomalaisen tiilirakentamisen perinteeseen ja niitä tulee välttää. Kiviaineisen julkisivun voi myös ruiskupinnoittaa, slammata tai rapata. Tiilellä verhotussa rakennuksessa tiiltä suositellaan käytettäväksi kaikkialla, mihin se teknisten edellytystensä puolesta soveltuu. Tiilimuurauksen ulottaminen myös ikkuna-aukkojen yläpuolelle rauhoittaa julkisivua. 13

15 Eräitä tapoja sommitella ikkunoita ja ovia Ikkunat Ikkunoissa suositellaan käytettäväksi pientalorakentamiseen ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan soveltuvia tyyppejä. Tuuletusluukkuja käytettäessä tulee luukku peittää puusäleiköllä. Myöskään pieniruutuisten ikkunoitten jäljittelemistä irtoristikoilla ei voida pitää tyylikkäänä ratkaisuna. Pelkän ulkonäön vuoksi tehdyn kulissin yksityiskohdat eivät useinkaan kestä lähempää tarkastelua. Ikkunoiden muotoon ja sijoitukseen vaikuttavat julkisivun jäsentelyn lisäksi huoneen kalustettavuus ja valon tarve, tontin käyttö, ilmansuunnat ja näkymäsuunnat. Mielenkiintoisena poikkeamana seinässä kannattaa käyttää porrastilan tai muun korkean tilan ikkunaa tai matalien ullakkotilojen pieniä ikkunoita. Hyvin suunniteltu ikkuna on kuin taulu, jossa maisema muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa Ulko-ovet Rakennuksen ulko-ovien valinnassa tulee välttää näennäishistorisoivia ratkaisuja, kuten tyylijäljitelmäkahvoja, heloja ja peilioven jäljittelyä. Rehellisesti nykyaikaiset ratkaisut ovat suositeltavampia. 55 Palo- ja pelastusturvallisuus pientaloissa Tässä kappaleessa on lueteltu tärkeimmät pientalojen suunnitteluvaiheessa huomioitavat vaatimukset ja suositukset, joiden tavoitteena on ehkäistä tulipalon vaaraa sekä turvata mahdollisuudet henkilöiden pelastamiseen hätätilanteessa. Lisätietoa saa paikkakunnan palotarkastajalta sekä opaskirjasta "Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa" (Ympäristöopas/ Ympäristöministeriö 1998). 14

16 Poistumisteitä rakennuksesta on oltava vähintään kaksi. Toisen tulee olla varsinainen uloskäytävä (ovi suoraan ulos maantasolta) ja toinen voi olla varatieluonteinen (kiintopainikkeellinen ikkuna tai parveke). Jos pudottautumiskorkeus varatienä käytettävän ikkunan karmilta tai parvekkeelta on yli 3,5 metriä, on varatie varustettava kiinteillä tikkailla. Tikkaiden on oltava sellaiset, että niille on helppo laskeutua ikkunalta (sivusiirtymätikas tai tikkaat ikkunan vieressä). Yläkerrassa, jossa on makuuhuoneita avoportaikon molemmin puolin, tulisi olla molemmista päistä yksi varatie. Rakennuksen ullakolle tulee olla ulkopuolinen pääsymahdollisuus. Pelkkään yläpohjan ontelotilaan (korkeus alle 600 mm) on myös suositeltavaa järjestää pääsy. Pääsymahdollisuus on oltava ullakon jokaiseen palo-osastoon. Rakennuksen katolle ja savu- / IV-hormeille tulee olla turvallinen pääsymahdollisuus (yleensä seinätikkaat ja lapetikkaat). Seinätikkaat on suositeltavaa sijoittaa päätyyn, harjan lähelle. Jos katolla joudutaan liikkumaan sivusuunnassa, on siellä oltava kulkusillat jos katon kaltevuus on enemmän kuin 1:4 (huopakate) tai 1:8 (pelti- tai tiilikate). Palovaroittimia on oltava vähintään 1 kpl / kerros. Osoitenumerointi on merkittävä rakennuksen seinään ja tarvittaessa tien varteen erilliseen tolppaan selvästi ja riittävän ylös siten, että se näkyy tielle eikä jää lumen, puiden tms. taakse. Osoitenumerointi on kaava-alueella valaistava. Pientaloja koskevat yksityiskohtaisemmat paloturvallisuusvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa: Hormit/tulisijat ja niiden suojaetäisyydet ja suojaukset osan E3:n ja E8:n mukaan. Ilmanvaihtokanavat osan E7:n mukaan. Autosuojat ja -katokset osan E4:n mukaan. Kattilahuoneet ja polttoainevarastot osan E9:n mukaan. 6 RAKENNUSTEN LÄHIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 61 Yleistä Pihasuunnittelu on paikan olosuhteista ja tulevien asukkaitten tarpeista lähtevä ainutkertainen tapahtuma, johon ei ole valmiita malleja. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsy edellyttää kuitenkin tiettyjen yleisten periaatteiden noudattamista: Rakennuspaikka on osa tienäkymää, asuntoaluetta, laaksoa, mäkeä ym. suurempaa kokonaisuutta. Rakennusten ja pihan rakenteineen ja kasvei- 15

17 neen on oltava sopusoinnussa ympäröivän luonnon ja rakennettujen alueiden kanssa. Pihasuunnittelu aloitetaan rakennuspaikan käyttösuunnitelmasta, jossa rakennukset ja tärkeimmät pihatoiminnot sijoitetaan paikalleen ja liitetään maastoon. Rakennuksia ja pihaa tulee suunnitella kokonaisuutena, jolloin päästään tilan, maaston ja kasvillisuuden luontevaan käyttöön. Ammattilaisen käyttö on suositeltavaa myös vihersuunnitteluvaiheessa. Pihaa suunnitellaan vuosikymmenien tähtäimellä huomioiden esim. kasvavan puuston tilantarve. Suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi tulee selvittää huolellisesti paikan maasto-, maaperä-, vesi- ja ilmastotekijät ja kasvillisuus sekä naapuripihat ym. ympäristötekijät. Erityisen tärkeä on arvio olemassa olevan kasvillisuuden säilymismahdollisuuksista olosuhteiden muuttuessa. 62 Pihakasvillisuus 62.1 Yleistä Hyvin menestyvät kasvit tekevät puutarhan reheväksi ja viihtyisäksi. Kasvillisuuden merkitys asuinympäristön viihtyisyydelle on suuri: Puut ja pensaat vaikuttavat edullisesti pienilmastoon, tasaavat lämpötiloja, toimivat tuulensuojana, antavat varjoa ja lisäävät ilman kosteutta. Kasvillisuus vähentää myös jonkin verran ilman epäpuhtauksia ja vaimentaa melua. Kasvillisuus on tärkeä ulkotilojen jäsentäjä ja näkösuojan antaja ja sen avulla on mahdollista sitoa rakennukset ja rakenteet maastoon, jäsentää korttelialueita, selkeyttää tienäkymiä ja tarjota yhteyksiä luontoon Oleva kasvillisuus Olemassa olevaa kasvillisuutta käytetään mahdollisimman paljon hyväksi. Mikäli rakennuspaikalla kasvaa hyväkuntoista säilyttämiskelpoista puustoa, pensaita tai muuta kasvillisuutta, se säilytetään kokonaisuuksina pohjakasvillisuuksineen. Parhaiten tämä onnistuu rakennuspaikkojen reunoilla ja pitkällä tähtäyksellä vain alueilla, joille ei kohdistu paljon tallausta. Olevaa kasvillisuutta on perusteltua säilyttää ainakin kunnes uusi puusto varttuu Istutettava kasvillisuus Kasvillisuuden määrä ja laatu ovat tärkeimpiä pihan viihtyisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Sen vuoksi rakennuspaikalle kehitetään mahdollisimman monipuolinen, kestävä ja paikan olosuhteita vastaava kasvillisuus. Uusi kasvillisuus on hyvä sijoittaa selkeiksi ryhmiksi tai vyöhykkeiksi, jolloin pihoille jää myös riittävästi vapaata tilaa leikkiä ja oleskelua varten. Tärkeimpiä istutuksia ovat isot pihapuut ja tienvarren kasvillisuusvyöhykkeet, jotka vaikuttavat koko asuntoalueen ilmeeseen. Niissä noudatetaan taloryhmittäin ja teittäin 16

18 yhtenäistä linjaa. Istutettavien lehtipuiden tulee olla vähintään 250 cm korkeita ja havupuiden ja lehtipensaiden isompia taimistokokoja Nurmialueet Nurmipintoja tarvitaan kulutus- ja käyttöalueiksi oleskelua ja leikkejä varten sekä luomaan pihoille avaruutta ja valoisuutta. Nurmipinnat liitetään ympäröiviin maaston osiin saumattomasti ja luontevasti ja rajataan luonnonmukaisina kehitettävistä pihan osista selkeästi. Pelkkä nurmi ei kuitenkaan yksin riitä pihan vihreydeksi. Yleensä nurmea varten suositellaan 20 cm:n paksuista multakerrosta. Niittykasvillisuudelle liian rehevästä maaperästä on vain haittaa; eli kukkaniityn perustaminen nurmen sijaan on vähämultaisilla tonteilla edullisempi vaihtoehto Niitty Hoidettavaa nurmea ei toki tarvitse olla koko pihan alueella. Pihatoimintojen salliessa leikkonurmea luontevampi pohjakasvillisuus syntyy paikan alkuperäisestä varvustosta, heinistä ja perennoista. Maanpeitekasveja voi käyttää laajoillakin alueilla maan pinnan vehreyttäjinä nurmen sijasta etenkin varjoisissa paikoissa muiden kasvien alla. Niityt ja maanpeitekasvit voivat nurmen sijasta luoda vaihtelevampaa vehreää pohjaa pihalle. Vapaammin kasvavan kukkivan niityn lomaan luontuvat paremmin myös istutusten ja maaston vapaammat muodot. Liian rehevä kasvualusta vaikeuttaa niityn perustamista. Hiekkainen maa on sille edullista. Niittykukkasiemenseoksia on saatavissa valmiina. Niitty leikataan pari kertaa kesässä, oleskelualueet tarvittaessa useamminkin. Haluttujen niittykukkien leviämistä voidaan edistää siementen kypsymisen jälkeen ajoitettavilla niitoilla. Tallauksen kestävän luontaisen lajiston leviämistä kannattaa suosia vaikkapa keräilemällä itse siemeniä ja kylvämällä niitä laikuiksi (pihasaunio, piharatamo, pihatatar, kylänurmikka ym.) Kukat Kukkaryhmiä suunnitellessa värien sopivuus toisiinsa on tärkeää. Jonkin värin pitää olla vallitsevana kerrallaan ja toisten vain korostaa sitä. Parempi on istuttaa vähän lajeja, mutta suuri määrä kutakin. Kukkaryhmät ryhmitetään liittymään rakennuksiin, pihan rakenteisiin tai puu- ja pensasryhmiin. Kauimmin kukkivat sijoitetaan keskeisille paikoille ja muut niin, että piha kukkii milloin yhtäällä, milloin toisaalla. Voimakkaampi vaikutelma saadaan, kun ei yritetä saada jonkin verran kukkivia koko kesäksi joka paikkaan. Kukkaryhmille varataan noin 30 cm syvä kasvualusta Koristekasvit ja pensaat Koristekasvien sirottelu nurmipinnalle ei ole suositeltavaa. Hoidon helpotta- 17

19 miseksi istutusalueet on syytä koota ryhmiin ja suunnitella niin tiheiksi, ettei niiden alle tarvitse lainkaan kylvää nurmea. Pensasistutuksille varataan n cm syvä kasvualusta multaa. Katteen käyttö on suositeltavaa istutusalueilla Hyötypuutarha Puutarhaviljely on taas suosittu harrastus. Ulkoilun, liikunnan ja perheen yhdessäolon lisäksi tulokset ovat näkyviä, maistuvia ja hyödyllisiä. Sadon myrkyttömyyden voi itse määrätä. Yleensä hyötypuutarha erotetaan varsinaisesta koristepihasta omaksi alueekseen. Hyötykasveja voi käyttää koristekasvien tapaan varsinkin jos tilaa on vähän. Eri tonttien hyötypuutarhat on hyvä sijoittaa siten, että niistä muodostuu yhtenäinen, valoisa pihapuutarha korttelin sisälle. Rakennuspaikan reunalla hedelmäpuut ja marjapensaat toimivat myös näkösuojana Puut Tontille kannattaa istuttaa erikokoisia puita, suuremmaksi kasvavat puut ja puuryhmät tontin vapaaseen osaan, pikkupuut etupihalle ja rakennuksen lähelle. Eteläseinustalle voi istuttaa kesän paahdetta vähentämään suurenkin varjostavan puun, esim. vaahteran tai koivun. Havupuut ovat aina vihreitä ja hillitsevät tuulta talvellakin - silloin pohjoistuulet tai avoimelta peltoaukealta puhaltavat tuulet ovat hankalimpia. Tavallinen mänty ja kapeana kasvavat kuuset, esim. serbiankuusi sopivat pienillekin tonteille Suurikokoisiksi kasvaville puille (esim. koivu, vaahtera, jalava) varataan n. 1 metrin syvyinen kasvualusta multaa, pienikokoisille puille (esim. pihlaja, koristeomenapuu) riittää n. 80 cm:n syvyinen kasvualusta. 63 Pihojen jäsentely istutuksilla Asunnon luontevaksi osaksi sen lämpimälle seinustalle muodostetaan aitauksin, rakentein ja istutuksin suojattu ulko-oleskelupaikka, joka voi toimia lämpimän vuodenajan ulkoruokailupaikkana. Oleskelupihalle on hyvä muodostaa selkeä vapaa nurmialue oleskelua ja leikkejä varten. Puu- ja pensasistutukset, hedelmäpuut ja marjapensaat kootaan rakennuspaikan reunoille, jolloin ne toimivat myös näkösuojana. 18

20 64 Tontin rajaus, istutusetäisyydet Tonttien sivut naapureita ja tietä vastaan voidaan rajata leikatulla tai vapaasti kasvavalla pensasaidalla ja matalalla, kevytrakenteisella lauta-aidalla. Lautaaita kannattaa toteuttaa pelkistetyllä rakenteella ilman levotonta porrastumista. Peittävämpää näkösuojaa haluttaessa istutetaan 3-4 m leveä suojavyöhyke, jolle valitaan pensaita sekä matalia ja korkeita puita siten, että latvusto kohoaa tontin reunaa kohti. Tällöin tontin sisäosat jäävät valoisiksi ja avoimiksi. Tonttien sivut naapureita ja tietä vastaan voidaan rajata leikatulla tai vapaasti kasvavalla pensasaidalla tai puuaidalla. Puuaidan on hyvä olla mahdollisimman yksinkertainen, esim. harvahko enintään 1,2 metriä korkea pystysäleaita. Se on hyvä merkitä asemapiirrokseen, vaikka se ei myöhemminkään toteutettuna tarvitse rakennuslupaa. Naapurien kesken tulee sopia tonttien väliselle rajalle istutettavan tai rakennettavan aidan tekemisestä ja hoitamisesta. Puuaidan rinnalla suojaistutuksena voi käyttää vapaampia pensasistutuksia, joissa lajikkeet voivat vaihdella. Pensasistutukset kannattaa toteuttaa niin tiheinä, ettei niiden alle tarvitse kylvää nurmea. Kaavaan tonteille merkityt puurivit voidaan istuttaa luonnonmukaisesti siten, että jokaisella tiehen rajoittuvalla rakennuspaikan sivulla kasvaa 3-6 runkopuuta rajan pituuden mukaan; viljellyn näköiset puurivit eivät ole välttämättömiä. Tienvarren puut on tarkoitettu istutettavaksi tonteille 1-2 metrin päähän rajasta. Vastaava etäisyys pensailla ja pensasaidoilla on 0,3-0,5 m. Nämä etäisyydet ovat tarpeen, jotta kasvien juuristot säilyvät, mikäli tiealueella joudutaan tekemään kaivutöitä. 19

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: ROVANIEMEN KAUPUNKI YLIKYLÄ-VENNIVAARA 04.05.20 11 RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: 10154, 10155, 10156, 10157, 10218, 10153, 10220, 10151, 10222,10219, 10152, 10221, 10150, 10147, 10148, 10224, 10140,

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Raahen kaupunki, Kaavoitusosasto 2006 Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.8.2006 1 1 YLEISTÄ...3 1.1 LÄHTÖKOHDAT...3 1.2 TAVOITTEET...3 1.3 KEINOT...3

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT Liite2 teknisen lautakunnan 25.5.20101 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 58 KORKEAVUORENRANNAN 2 KORKEAVUORENRANNAN Yleistä Turengin Hiidenjoen rannassa on vanhastaan ollut 1800-luvulla rakennettuja puuhuviloita.

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA HÄMEENKOSKI VALKINRANTA RAKENTAMISTAPAOHJE Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Valkinrannan asemakaava on joustava toteuttamisen turvaamiseksi laadittu

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus Arkkitehti Sofia Amberla 17.11.2015 Rakennusvalvonnan ohjaustehtävä perustuu lakiin. 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot ) RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot 24.7.2012) Haapamaan osa-alue 105017 Korttelit 17200-17202, 17255 ja17256 tontit 1-4 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle.

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

Sijoita pientalosuunnitelmasi tontille, tekemällä analyysi maisemasuunnista, ilmansuunnista, puustosta ja maastomuodoista.

Sijoita pientalosuunnitelmasi tontille, tekemällä analyysi maisemasuunnista, ilmansuunnista, puustosta ja maastomuodoista. Pientalon suunnittelu Sykli 1 Sijoita pientalosuunnitelmasi tontille, tekemällä analyysi maisemasuunnista, ilmansuunnista, puustosta ja maastomuodoista. Ilmansuunnat Tontilla kaavatekstit kirjoitetaan

Lisätiedot

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121 LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052 RAKENTAMISTAPAOHJE Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin 15047 tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, 15051 ja 15052 (A-2558 Taavinkadun pää) Laatimispäivämäärä: 23.5.2013 Viimeisin

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016 Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 1 19.2.2016 Sisällysluettelo Rakennustapaohjeet 3 Kaava-alue ja mitoitus 3 Yleisiä ohjeita 4 Korkeusasemat ja rakennuksen sijoitus tontilla 4 Kerroskorkeus ja

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA RUOVEDEN KUNTA 1/5 YLEISTÄ MRL 117, Rakennusjärjestys 14 16. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

Toimivan pihapiirin suunnittelu

Toimivan pihapiirin suunnittelu Toimivan pihapiirin suunnittelu MITEN LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE? Toimivan pihapiirin suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Suunnitelman avulla pihan erilaiset rakennukset ja rakenteet sekä pihan toiminnot

Lisätiedot

KANGASNIEMI 2 SUUNNITTELUOHJEET

KANGASNIEMI 2 SUUNNITTELUOHJEET METSÄKYLÄN ASEMAKAAVA KANGASNIEMI 2 SUUNNITTELUOHJEET ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 150, 151, 156-175 Ymp.ltk 7.9.2010 Tark. 27.9.2011 Sisällysluettelo SUUNNITTELUOHJEET

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI

LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI RAKENTAMISTAAOHJEET LEMÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI 2086 Kiviahon luoteiskulman asemakaava Ruusutie, Ruusurinne ja Ruusunoksa Korttelit 297, 298, 299, 301 ja 302 Lempäälän kunta, Tekninen toimi, 28.4.2016 RAKENTAMISTAAOHJEET

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai

Lisätiedot

TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI

TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI Liite 8 teknisen lautakunnan 21.2.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 26. 1 TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T Kortteli 125a Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh.

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE PYHTILÄN 2. ASUNTOALUE. Akm 212, Peltokaurantie, korttelit 5017 5026

RAKENTAMISTAPAOHJE PYHTILÄN 2. ASUNTOALUE. Akm 212, Peltokaurantie, korttelit 5017 5026 RAKENTAMISTAPAOHJE PYHTILÄN 2. ASUNTOALUE Akm 212, Peltokaurantie, korttelit 5017 5026 Kuva 1. Uusi Pyhtilän 2. asuntoalue, AO tontit 1 20 kortteleissa 5017-5026 Tekninen lautakunta hyv. 6 20.9.2011 Raahen

Lisätiedot

Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus

Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus RAKENTAMISTAPAOHJE 17.3.2014 Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus 2 Ilmakuvaan on punaisella viivalla likimääräisesti osoitettu asemakaava-alue. Kuvasta käy selkeästi ilmi alueen maisemarakenne

Lisätiedot

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS 28.5.2002 Ulla-Maija Upola, Riikka Nousiainen ja Ilari Ikävalko R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 LAHELANKANGAS II RAKENTAMISOHJEET Tämä ohjeisto

Lisätiedot

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

422 PITKÄJÄRVI. Kangasalan kunta - Ympäristöpalvelukeskus - Kaavoitus

422 PITKÄJÄRVI. Kangasalan kunta - Ympäristöpalvelukeskus - Kaavoitus RAKENTAMISTAPAOHJEET 422 PITKÄJÄRVI KORTTELI 957 Kangasalan kunta - Ympäristöpalvelukeskus - Kaavoitus Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELU... 3 1.1. RAKENNUSTAPAOHJEIDEN TARKOITUS... 3 1.2. SUUNNITTELIJAT...

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY

SUUNNITTELUKESKUS OY RAKENNUSTAPAOHJEET SUUNNITTELUKESKUS OY /5 9.5.005 Yleistä Rakennustapaohjeiden tavoitteena on auttaa toteuttamaan tasokas viihtyisä, ympäristöönsä sopiva asuntoalue, mikä on kaikkien asianosaisten etu.

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot