LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUSOPAS raportointiosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUSOPAS raportointiosa"

Transkriptio

1 Rauni Kainulainen LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUSOPAS raportointiosa Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Rauni Kainulainen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosionomi (AMK) Lasten perhehoidon turvallisuusopas- raportointiosa Tiivistelmä Opinnäytetyöni aiheena oli tuottaa lasten perhehoidon turvallisuusopas perhehoidon sijaisvanhemmille. Lasten perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Oppaan tarkoitus on olla lasten perhehoitajille heidän näkökulmastaan katsottuna käytännön työkalu ja turva, josta löytyy ohjeet yleisimpiin ongelma- ja hätätilanteisiin perhehoidossa ja auttaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Oppaan tarkoitus on myös saada aikaan keskustelua turvallisuudesta sijoittajatahon ja perhehoitajan kesken jo lapsen sijoitusvaiheessa. Tietoja oppaaseen olen kerännyt olemassa olevasta tiedosta, sadalle perhehoitajalle lähetetystä kyselystä ja omasta kokemuksestani perhehoitajana. Oppaastani löytyy tietoa psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta, sekä fyysisestä turvallisuudesta lasten perhehoidossa. Kyselyn tulokset olivat tukenani oppaan työstämisessä. Vastauksista sain tietoa siitä, mitä perhehoitajat turvallisuudesta ajattelevat, mitä pulmatilanteita on tullut käytännössä, mistä he ovat saaneet tukea ja apua ja mitä he toivovat oppaaseen. Kyselyn perusteella Lasten perhehoidon turvallisuusopas on tarpeellinen. Olen pyrkinyt tekemään oppaan niin, että se soveltuisi kaikille lasten perhehoitajille kautta Suomen ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja auttamaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Opasta voi käyttää myös sijoittajataho keskustelun tukena perhehoitajan kanssa. Opas tukee myös lapsen edun toteutumista perhehoidossa. Asiasanat (avainsanat) Sivumäärä Kieli URN 52 Huomautus (huomautukset liitteistä) 3 liitettä Suomi Perhehoito, perhehoitaja, turvallisuuskasvatus, fyysinen turvallisuus ja psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen- Linkama Jari Huotari Opinnäytetyön toimeksiantaja Perhehoitoliitto Ry, Maria Kuukkanen 2

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Rauni Kainulainen Degree programme and option Degree programme in social work Name of the bachelor's thesis Security Guide for Foster care Reporting Section Abstract The goal of this bachelor s thesis was the creation of a security guide for families participating in the foster care of children. The content of that guide is covering the most common problems and emergency situations faced by foster families. Thus, it acts as risk management tool and helps in the prevention of dangerous situations. If a discussion concerning security is started between municipalities and foster families by the security manual, one of its goals have been reached. The contents of the security guide have been combined by using existing information, a questionnaire sent to hundred foster families and the personal foster care experience of the author. The questionnaire proved out to be particularly useful, because the received answers gave a valuable insight to the thoughts of foster families and problems faced by them. Suggestions concerning the contents of the security guide and a list of places used to seek for support and help by foster families were also obtained while analyzing the results of the questionnaire. The obtained results proved that a security guide for foster care was considered useful. The security guide has been written to be useful for foster families all over Finland and to fulfill the requirements mentioned earlier. The created guide can also be used by municipalities to verify an adequate level of conversation between different placeholders. The realization of the best interest of the child was also taken into account during the writing process. Subject headings, (keywords) Foster care, foster family, child, physical security, psychical and social security, security education Pages Language URN 52 Remarks, notes on appendices 3 appendices Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Päivi Niiranen - Linkama Jari Huotari Bachelor s thesis assigned by Perhehoitoliitto Ry, Maria Kuukkanen 3

4 1 1. SISÄLLYSLUETTELO 2. JOHDANTO 3 3. PERHEHOITO Milloin perhehoitoa tarvitaan? Mitä perhehoito on? Perhehoidosta saatavat korvaukset Kun lapsi tulee sijaisperheeseen Perhehoitajan koulutus Perhehoitajan oikeusturva Perhehoidon haasteet ja tulevaisuuden näkymät NÄKÖKULMIA LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUTEEN Fyysinen turvallisuus Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus Lasten mediasuojelu Myötätuntouupumisen riski Turvallisuuskasvatus TURVALLISUUSOPPAAN TOTEUTUS Tavoite ja aineiston kokoaminen Kyselyn vastauksien esittelyä 26 6.VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien ikä Vastaajien koulutus 27 7.FYYSINEN TURVALLISUUS Asumisturvallisuus Paloturvallisuus Tapaturmat Vakuutukset 30 1

5 2 8.PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS Perhehoitoon liittyviä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia Miten näissä tilanteissa on toimittu ja mistä saatu apua? Kriisitilanteet kotona Toimintamallit kriisitilanteessa Mistä on saatu apua? Ennaltaehkäisy kodin turvallisuusasioissa YHTEENVETO JA POHDINTA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA JA JATKOTUTKIMUSAIHEITA 38 LÄHTEET 40 LIITE 1 Kyselyn saatekirje 45 LIITE 2 Kysely 46 LIITE 3 Lasten perhehoidon turvallisuusopas 2

6 2. JOHDANTO 3 Jokainen lapsi tarvitsee kasvamisen tueksi luotettavan vanhemmuuden, mahdollisuuden kiinnittyä ja kiintyä sekä turvallisen kodin. Riippumatta siitä asuuko lapsi oman biologisen perheen vai perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan täytyy pystyä suojelemaan lasta sekä psyykkisesti, että fyysisesti. Tämä puhuttelee perhehoitajia ja asettaa haasteita jokapäiväiseen elämään kodissa. Suomessa on Perhehoitoliiton ja sen 27 paikallisyhdistyksen jäseninä noin 3700 jäsentä. Kaikki perhehoitajat eivät ole yhdistyksien jäseninä ja osa perhehoitajista on aikuisten sekä kehitysvammaisten perhehoitajia. Perhehoitoliitto on valtakunnallinen perhehoitajien liitto. Sillä on 27 alueellista jäsenyhdistystä. Suoraan Perhehoitoliittoon ei voi kuulua henkilöjäsenenä, vaan henkilön on liityttävä liiton alueelliseen jäsenyhdistykseen. Liitto on perustettu 1983, ja sen jäsenyhdistyksiin kuuluu vajaat 4000 jäsentä. Perhehoitoliitto ei ole ammattijärjestö. Suurin osa sen rahoituksesta tulee Rahaautomaattiyhdistykseltä. Toimiessani Kuopion Seudun perhehoitajat Ry:n puheenjohtajana keskusteluissa sijaisvanhempien kanssa on usein tullut ilmi turvallisuuteen liittyviä tilanteita, joihin olisi kaivattu toimintaohjeita ja tarvittu ulkopuolista apua. Tilanteet tulevat yleensä yllättäen, jolloin apukin tarvitaan nopeasti. Vaikeuksia on aiheutunut myös yhteydenpidosta biologisten vanhempien kanssa. Lasten ja nuorten ja heidän biologisen perheensä yhteydenpitoa täytyy tukea, mutta miten toimitaan jos se ei onnistu? Yhdistykseltä kysytään usein neuvoa perhehoitajan ja lasten biologisen perheen yhteistyöhön liittyvissä ongelmissa. Turvallisuusopas on ollut usein mielessäni tarpeellisena ja miettiessäni opinnäytetyöni aihetta se tuli taas mieleeni. Soitin asiasta Perhehoitoliittoon ja sain vastauksen ettei sellaista ole, mutta sillä olisi varmaan käyttöä. Opinnäytetyössäni on kaksi osaa, raportointiosa ja Lasten perhehoidon turvallisuusopas. Oppaan tarkoitus on olla lasten perhehoitajille heidän näkökulmastaan katsottuna käytännön työkalu ja turva, josta löytyy ohjeet sijaisvanhemmille yleisimpiin ongelma- ja hätätilanteisiin perhehoidossa ja auttaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Oppaan 3

7 4 tarkoitus on myös puhutella sijaisvanhempia miettimään turvallisuusasioita oman kodin näkökulmasta, ennaltaehkäistä niitä ja opastaa lapsiakin toimimaan oikein. Jokaisen kotona olisi hyvä tietää, miten toimitaan esim. tulipalon sattuessa. Lasten perhehoidon turvallissuusoppaan työstämistä varten lähetin kyselyn sadalle sijaisvanhemmalle. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia vaaratilanteita lasten perhehoidossa on ollut ja millaisia turvallisuuteen liittyviä tarpeita perhehoitajilla on. Toivon tekemälläni työllä saavani myös keskustelua aikaan turvallisuusasioista jo lasten ja nuorten sijoitusvaiheessa. Mitä turvallisuus tarkoittaa kyseisessä sijaisperheessä? Tarvitaanko koulutusta tai muita toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi? Kerron mitä perhehoito on ja mitä se tarkoittaa sijaisperheelle ja sijoitetulle lapselle. Kerron myös, mitä koulutusta sijaisvanhemmilta vaaditaan ja millaista koulutusta olisi hyvä olla pystyäkseen vastaamaan lapsen tarpeisiin. Annan katsauksen siitä, mihin suuntaan perhehoito näyttää olevan menossa ja millaisia tulevaisuuden haasteita on perhehoidon näköpiirissä. 3 PERHEHOITO 3.1 Milloin perhehoitoa tarvitaan? Lastensuojelun ensisijainen tehtävä on tukea vanhempia ja muita lapsen huoltajia kasvatustehtävässään lapsen omassa kodissa. Oma koti on lapselle paras asuinympäristö. Aina vanhempien voimavarat eivät kuitenkaan riitä lapsen huolehtimiseen siten, että lapsi saisi turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Perhettä pyritään auttamaan avohuollon tukitoimilla. Yhtenä avohuollon tukitoimena lapselle voidaan järjestää lyhytaikaista hoitoa tarvittaessa oman kodin ulkopuolella perhe- tai laitoshoitona. Jos tarjotut avohuollon tukitoimet eivät riitä turvaamaan lapsen tarvitsemaa hoivaa ja huolenpitoa, voidaan lapsi ottaa huostaan ja sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen. Osa lapsista tarvitsee hyvinkin pitkäaikaista hoitoa oman kodin ulkopuolella. Perhehoitoa voidaan järjestää sijaisperheissä ja perhehoitoa antavia vanhempia kutsutaan sijaisvanhemmiksi. Lastensuojelulaki(417/2007.) Sijoittajataholla tässä opinnäytetyössä tarkoitan sitä organisaatiota joka hoitaa lapsen huostaanottoa ja sijoittamista perheeseen. 4

8 5 KUVIO 1: Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sijoitusmuodon mukaan vuosina , % (Stakes tilastot, 2007.) Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Suomessa oli perhehoidossa 34%, laitoshoidossa 50% ja muussa huollossa 15%. Perheeseen sijoituksien osuus on laskenut tasaisesti ja laitoshuollon osuus kasvanut. Huostassa olevien kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2-6 %:n vuosivauhdilla. 3.1 Mitä perhehoito on? Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Tavoitteena on myös edistää hänen hyvinvointiaan, sekä tukea kasvua ja kehitystä. Perhehoitoa säätäviä lakeja ja asetuksia ovat Sosiaalihuoltolaki (1984), Perhehoitajalaki (1992) sekä Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta (2006), Lastensuojelulaki (2007), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000), Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1997), Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987), Mielenterveyslaki (1990), Hallintolaki (2003) sekä Hallintolainkäyttölaki (1996). Perhehoidossa voidaan hoitaa lapsia, nuoria, kehitysvammaisia, mielenterveyspotilaita, vanhuksia ja pitkäaikaispotilaita. Kuitenkin suurin osa on lapsia. (Perhehoidon 5

9 tietopaketti, 2008.) Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta. (Lastensuojelulaki /417.) 6 Perhehoitotyö on verkostotyötä usein hyvinkin monen tahon kanssa, ja yhteisvanhemmuutta lapsen tai nuoren biologisen perheen sekä sijoittavan sosiaalitoimen kanssa. (PRIDE -kirja, 13.) 3.3 Perhehoidosta saatavat korvaukset Sijaisvanhemmille maksetaan Perhehoitajalain mukaista hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Sijoittava kunta tekee sijaisvanhemmiksi ryhtyvien kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan hoitoon liittyvistä asioista tarkemmin. Se on keskeinen asiakirja jossa sovitaan hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa. (Perhehoitajalaki 1992 Laki perhehoitajalain 23 :N muuttamisesta 2006.) Vuonna 2008 palkkion alaraja on 317,22 euroa hoidettavaa henkilöä kohden ja hoitopalkkion yläraja on poistettu 2007 alusta lukien. Palkkion määrä perustuu hoidon vaativuuteen ja käytettyyn aikaan. Kulukorvaus on ollut 2007 alusta vähintään 350 euroa hoidettavaa kohden. Myös kulukorvauksen yläraja on poistettu 2007 alusta alkaen. Perhehoidon alkaessa voidaan maksaa käynnistämiskorvausta 2552,64 euroa. Käynnistämiskorvauksen piiriin kuuluu esim. asuntoon kohdistuvat välittömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, ensivaatekerta, harrastusvälineet ja leikkikalut. Perhehoidon aloittamisesta johtuva ansionmenetys voidaan huomioida käynnistyskorvauksessa. (Perhehoitajalaki 1992.) Käynnistämiskorvauksen kuoleentumisaika vaihtelee eri kunnissa 3-5 vuoden välillä. Hoitosuhteen katkettua aikaisemmin, voidaan sijoittajakunnan kanssa sopia esim. osittain takaisinmaksusta, välineiden luovuttamisesta takaisin kunnalle tai sijoitetun käyttöön.( Perhehoidon tietopaketti 2008.) Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. (Perhehoidon lainsäädäntö, Helminen 1998,s 96). Sijoitetulle lapselle tai nuorelle on annettava hänen omaan käyttöönsä käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen. Lapsi tai nuori saa itse päättää käyttövarojensa 6

10 7 käyttämisestä. Sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Käyttövarat riippuvat iästä ja kasvuympäristöstä seuraavasti: 1) alle 15-vuotiaalle lapselle annetaan hänen yksilöllistä tarvettaan vastaava summa. 2) 15 vuotta täyttäneelle lapselle ja nuorelle annetaan vähintään yksi kolmasosa elatustuen lapsikohtaisesta määrästä. (Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas.) Vuonna 2007 elatustuki oli 129,91 euroa, ja siitä kolmasosa 53,30 euroa. Määrä tarkistetaan elinkustannusindeksin noustessa.(elatusturvalaki 671/1998,7.) 3.4 Kun lapsi tulee sijaisperheeseen Perhehoitajan tulee saada kaikki tarvittavat taustatiedot ja asiakirjat, joilla on merkitystä lapsen hoidolle ja kuntoutukselle. Tämä auttaa perhehoitajaa arvioimaan tulevan lapsen sopivuutta perheeseen ja omien voimavarojensa riittävyyttä lapsen tulevaan hoitoon. Lapsi käy ennen varsinaista sijoitusta tutustumassa useampaan kertaan tulevaan sijaisperheeseensä. Lapsen omat tavarat, vaatteet, lelut ovat tärkeitä ja ne luovat turvallisuutta uuteen ympäristöön muutettaessa. Perhehoitajalle on tärkeää hahmottaa hoidolle asetetut tavoitteet, lapsen ja hänen perheensä näkökannat, pelot ja toiveet. On tärkeää, että perhehoitajilla on lapsen tulovaiheessa tarpeeksi aikaa olla lapsen tai nuoren kanssa. Näissä tilanteissa tarvitaan erityisesti kykyä ja taitoa kuulla ja vastaanottaa lapsen kokemukset, havainnot ja tunteet. Myös isommat lapset tarvitsevat paljon tukea ja aikuisen läsnäoloa. (Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas.) Perhehoitoon sijoitettavat lapset tarvitsevat erityisen paljon huomiota, hoivaa ja hoitoa. Usealla lapsella ja nuorella on taustallaan sellaisia kokemuksia, että sijaisvanhemmalta edellytetään erityistaitoja. Edellytetään taitoa tarjota myönteisiä, eheyttäviä kasvua tukevia kokemuksia. Täytyy pystyä luomaan uusia kiintymyssuhteita, jotka noudattaa periaatteessa samaa kaavaa kuin normaalisti varhaislapsuudessa syntyneet kiintymyssuhteet. Lapsi siirtää oppimansa ihmissuhdemallit elämässään tuleviin muihinkin ihmissuhteisiin. ( Sinkkonen 2003, ) 3.5 Perhehoitajien koulutus Erityisiä koulutusvaatimuksia ei ole, mikäli perhehoidossa on enintään neljä henkilöä. 7

11 8 Neljään henkilöön lasketaan mukaan sijaisvanhemman omat alle kouluikäiset lapset. Perhehoitajana voi toimia myös yksinhuoltaja tai yksin asuva henkilö. Perhehoitajaksi ryhtyminen vaikuttaa myös oman perheen elämään, joten sijaisvanhemmuutta kannattaakin pohtia monesta eri näkökulmasta. Kannattaa myös hakea mahdollisimman paljon tietoa etukäteen oman kunnan sijaishuollosta vastaavalta viranomaiselta. Koko perheen täytyy hyväksyä sijaisvanhemmaksi ryhtyminen. (Taskinen, Lastensuojelulaki (417 /2007) Soveltamisopas.) Hoidettavien lukumäärä voidaan ylittää, mikäli hoidossa olevat ovat sisaruksia tai saman perheen jäseniä. Jos hoidosta vastaavia on kaksi henkilöä ja vähintään toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus kasvatus- ja hoitotehtävistä, hoidettavien lukumäärä voi olla enintään seitsemän henkilöä. Soveltuva koulutus on vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto. (Taskinen, Lastensuojelulaki (417 /2007) Soveltamisopas.) Perhehoitajaksi ryhtyvä tarvitsee monenlaisia valmiuksia ja siihen valmentaa Pridevalmennus. Ennakkovalmennus luo hyvän pohjan perhehoidon aloittamiselle. Pride - valmennusta järjestävät kunnat, Pelastakaa lapset ry, alueelliset sijaishuoltoyksiköt ja erityishuoltopiirit. Kokemusten mukaan valmennus auttaa myös tekemään lopullisen päätöksen sijaisvanhemmuudesta.( Perhehoidon tietopaketti, 2008.) Pride-valmennus on ollut Suomessa koulutusmuotona sijais- ja adoptiovanhemmille vuodesta 1995 alkaen. Koulutuksen tavoitteena on syventää tietoa ja tarjota mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen. Tärkeää on perhehoidon suunnitelmallisuus, riittävät resurssit ja moniammatillinen yhteistyö.( Pesäpuu Ry.) Pride -valmennus sisältää kahdeksan (8) tapaamista noin kolmen kuukauden aikana, yhteensä 24 tuntia. Keskeistä on tiedon jakaminen ja kokemuksellinen oppiminen. Harjoitusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa. Osallistujat saavat tietoa sijais- ja adoptiovanhempien tarvitsemista valmiuksista. He voivat arvioida omia kehittämistarpeitaan ja vahvuuksiaan. Kouluttaja ja perhe tapaavat toisiaan henkilökohtaisesti perhetapaamisissa. Valmennukseen kuuluu PRIDE- kirja ja kotitehtävät. Kouluttajina toimii PRIDE 8

12 9 kouluttajat ja sosiaalityöntekijä yhdessä. Perhehoitajalain 1992,1 mukaan perhehoitajaksi toimeksiantosopimussuhteeseen voi ryhtyä henkilö, joka on kokemuksensa, koulutuksensa tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi sopiva sijaisvanhemmaksi. (Perhehoitoliitto 2008.) Perhehoidon mentorointi on hyvä tuki kokeneemmalta ja mentorointikoulutuksen saaneelta perhehoitajalta. Se on asiantuntija-apua ja tukea aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle sijaisvanhemmalle. Mentoreita on kouluttanut Pohjois-Savon Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kuopion yliopisto/minnacanth-instituutti ja Savoniaammattikorkeakoulu yhteistyössä. ( Pohjois-Savon lastensuojelunkehittämisyksikkö 2008.) 3.6 Perhehoitajan oikeusturva Perhehoitoliitto on koonnut Perhehoidon tietopaketin. Tietopaketti sisältää keskeistä tietoa perhehoitajien sosiaali- ja oikeusturvasta. Perhehoitajan asemasta ja oikeuksista säädetään Perhehoitajalaissa (1992). Perhehoitajalla on oikeus yhteen arkivapaapäivään kutakin kalenterikuukautta kohden, jolloin hän on toiminut perhehoitajan vähintään 14 vuorokautta. Vapaan tavoitteena on tukea perhehoitajan jaksamista. Vapaan pitäminen tukee myös nuoren itsenäistymistä ja perhehoitajan parisuhdetta. (Perhehoidon tietopaketti 2008.) Sijoittajalla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä sitä organisaatiota, joka on vastuussa lapsen huostaanotosta ja sijoittaa lapsen perhehoitoon. Sijoittajan on huolehdittava tai avustettava perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajalle. Perhehoitajalla tulee myös olla mahdollisuus työnohjaukseen, valmennukseen ja täydennyskoulutukseen.(perhehoitajalaki 1992.) Auttamisammateissa olevat henkilöt altistuvat toistuvasti traumaattiselle stressille työssään, kuten esim. perhehoitajat. Lähiverkoston tuen lisäksi tarvitaan usein myös ammatillista tukea. Traumaattisen tapahtuman jälkeinen stressireaktio on lääketieteellinen diagnoosi, jolla tarkoitetaan muutamassa päivässä itsestään korjaantuvaa tilaa. 9

13 Jotkut henkilöt tarvitsevat kuitenkin ammattiapua.( Sosiaali- ja terveysministeriön moniste 1998:1.) 10 Perhehoitaja on myös oikeutettu kunnalliseen peruseläketurvaan (Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki 1964) ja tapaturmavakuutukseen (Tapaturmavakuutuslaki 1948). Perhehoitajan valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta vastaa sijoittava kunta. Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitajia sitoo vaitiolovelvollisuus(laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000,15.) Perhehoitajalla on oikeus saada oleelliset tiedot hoidon onnistumiseksi sijoitettavan elämäntilanteensa, historiasta ja terveydentilasta.(laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000,17 ). Henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, tai välittömästi ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lakkaamisesta. Asianosaisena hänellä on tietojen saantioikeus ja muutoksenhakuoikeus.(lastensuojelulaki 2007,42.) Perhehoitajilla on oikeus sosiaalisiin etuuksiin ja yhteiskunnan tuottamiin palveluihin. Lapsilisän voi hakea ja saada sijoitetusta lapsesta sosiaalilautakunnan suostumuksella. Perhehoitaja voi hakea alle 16- vuotiaan vammaistukea erityistä hoitoa tarvitsevan, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoidon tukemiseksi. Vammaistuki maksetaan perhehoitajalle sijoittavan kunnan suostumuksella. 16- vuotta täyttäneelle, joka ei ole eläkkeellä voidaan hakea myös vammaistukea. Erityishoitorahaa voi hakea, jos osallistuu vaikeasti sairaan/vammaisen alle 16- vuotiaan sijoitetun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa. Erityishoitorahaa voi saada myös kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisajalta. (Perhehoidon tietopaketti 2008.) Kela voi myöntää myös erilaisia apuvälineitä vaikeavammaisille opiskelusta selviytymisen tueksi. Sijoitettavalle sairaalle lapselle tai nuorelle voi hakea Kelalta erilaisia kuntoutuksia ja terapioita.(kela 2008.) 10

14 11 Vammaista henkilöä hoitavalla perhehoitajalla on mahdollisuus hakea vapautusta ajoneuvoverosta Ajoneuvohallintokeskukselta. (Ajoneuvolaki 2002, 35 ). Kotipaikkakunnan poliisi myöntää pysäköintiluvan 10 vuodeksi kerrallaan vaikeasti vammaiselle henkilölle. Lupa on voimassa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen.(poliisi 2008.) Perhehoitoliitolla on maksuton lainopillinen puhelinpalvelu jäsenyhdistyksen jäsenille perhehoidon lainsäädäntöä koskevissa asioissa. Perhehoitajille jotka eivät ole jäseniä palvelu on maksullista.(perhehoitolehti.) Lasta tai nuorta koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Asianosaisilla on oikeus tutustua asiakirjoihin, lukea niitä ja saada halutessaan kopiot. Asianosaisia ovat 12 vuotta täyttänyt lapsi, äiti, isä, huoltaja ja se henkilö, jonka hoidossa lapsi on tai on ollut ennen asian valmistelua.(julkisuuslaki 4-5 ja 11.) Asiakirjoissa tulee olla olennaiset tiedot lapsen ja perheen tilanteesta sekä huostaanottoon johtaneesta prosessista. Tämä on tärkeää kaikkien osapuolten kannalta. Lapsi tai nuori voi myös rakentaa kuvaa omasta elämästään asiakirjojen avulla. Asiat on näin kirjattava asiakirjoihin selvästi ja totuudenmukaisesti. Asiakirjoihin voi kirjata sekä myönteisiä asioita, että negatiivisia. (Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas.) 3.7 Perhehoidon haasteet ja tulevaisuuden näkymät Lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet. Perhehoidossa hoidetaan myös paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja kehitysvammaisia. Yhä useammalla on diagnooseja ja pitkäaikaisiakin lääkehoitoja. Tästä syystä sijaisvanhempien riittävä koulutus on erittäin tärkeää, jotta heillä on riittävästi tietoa ja taitoa kohdata entistä haastavimpia lapsia ja nuoria. Uusista sijaisvanhemmista on käynyt Pride-koulutuksen noin 40 % ja kaikista sijaisvanhemmista noin 25 %. (Laituri-projekti ) Perhehoitajien jaksamisen tukeminen tulee olemaan entistä tärkeämpää. Sijoitusprosessin laadukas hoitaminen ja sen jälkeen jatkuva tiivis yhteistyö ja tukeminen tulevat edesauttamaan myös uusien sijaisperheiden löytymistä. Perhehoitoliiton kannanotossa ilmaistaan myös huoli perhehoitajien tuen ja valvonnan tarpeesta. Liian usein hyvän ja laadullisen perhehoidon toteuttaminen jää yksi sijaisvanhemman vastuulle. Tällä hetkellä sosiaalityön resurssit eivät riitä turvaamaan oikeanlaista tukea 11

15 ajoissa. Ennakkovalmennus perhehoidon vaativaan tehtävään olisi jokaisen perhehoitajan saatava ennen työhön ryhtymistään. (Perhehoitoliitto 2008.) 12 Lasten ja nuorten sijoittaminen perhehoitoon on suhteellisesti laskenut Suomessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sukupuolen mukaan KUVIO 2 : Sijoitusten kasvu vuosina , pojat ja tytöt Sijoitetuista 34 % (5 526) oli perhehoidossa, 50 % (8 095) laitoshuollossa ja 15 % (2 438) muussa huollossa. Laitoshuollossa olleista 33 % (2 676) oli sijoitettuina ammatillisiin perhekoteihin tai perheryhmäkoteihin ja vastaaviin. Perhesijoitusten osuus on laskenut jo pitempään tasaisesti ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. (Stakes, tilastot, Lastensuojelu 2007.) Muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa vastaava osuus on %, joten Suomi on lastensuojelun sijaishuollon osalta melko laitosvaltainen maa. Valmennetuista sijaisperheistä on kuitenkin pula koko maassa. Yksi tulevaisuuden haasteista onkin saada niin paljon lisää sijaisvanhempia, että jokaisen lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaava perhe löytyy. Perhehoitoliitto on käynnistänyt perhehoitajien rekrytointikampanjan tavoitteena löytää uusia sijaisvanhempia. Tavoitteena on myös nostaa yleistä tietoisuutta perhehoidosta ja kehittää valtakunnallinen rekrytointimalli kunnille sekä parantaa yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Perhehoitoliitto on kuntien ja järjestöjen tukena itse rekrytoinnissa. Rekrytointihankkeen ohjausryhmässä ovat mukana Lastensuojelun Keskusliiton, Stakesin, Kuntaliiton, SOS-Lapsikylän ja Pelastakaa Lasten edustajat. (Perhehoitoliitto 2008.) 12

16 13 Sijoituksia lasten sukulaisperheisiin pyritään kasvattamaan (Heino 2001). Sukulaisperheisiin sijoitetut lapset voivat keskimäärin paremmin verrattuna muihin sijoitettuihin lapsiin ja nuoriin. Tämä johtuu varmaan ainakin osittain verkostojen säilymisellä. Sukulaissijoitus on kuitenkin riskialtis, mutta onnistuessaan antaa paremman tuloksen (Laurila 1999, 87.) Monen sukupolven ajalta historia tulee mukaan sukulaissijoituksessa. Yksi riskitekijä onkin lapsen joutuminen suvun ristiriitojen välikappaleeksi (Neuvonen 2003,18.) Sijoitettavan lapsen mahdollisuus päästä sukulaisperheeseen tulee kuitenkin aina ensin selvittää. (Lastensuojelulaki 417/2007). Vuoden 2008 alussa voimaantullut lastensuojelulaki asettaa ensimmäiselle sijalle lapsen oikeuden asua ja elää perheessä. Ketola ( 2007) toteaa Perhehoitolehden pääkirjoituksessaan seuraavasti: todennäköistä on, että huolimatta lain vaateista asettaa perhehoito painopisteeksi lastensuojelun sijaishuollossa, tarvitaan valtakunnallisia linjauksia, standardeja ja minimikriteerejä, jotka ohjaavat lain tulkintaa velvoitteiden saavuttamiseksi kuntatasolla. Katse kääntyy yhtenäisten linjausten osalta siis vahvasti valtiollisiin toimijoihin. Erilaisia perhehoidon muotoja kehittyy tulevaisuudessa. Vahvasti tuettu perhehoito on tullut Englannista Suomeen. Yritys nimeltä FCA- Foster Care Associates on tällä hetkellä Britannian suurin yksityinen perhehoitopalveluiden tuottaja. Keskeisenä tavoitteena on löytää myös haastaville sijoitettaville lapsille ja nuorille sijaisperhe. FCA tarjoaa rekrytoinnin, valmennuksen, vahvan tukipaketin perhehoitajille ja täydennyskoulutuksen. Englannissa jo FCA:n alkuvaiheessa on tunnustettu perhehoidon vaativuuden kasvu. Tähän haasteeseen yritys on lähtenyt vastaamaan useassa maassa. Ensimmäinen toimipiste Suomessa on Tampereella.(Perhehoitolehti6/2007.) Perhehoidon vaativuuden kasvu näkyy myös tarttuvien tautien lisääntymisenä perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla. Hepatiittia sairastavia lapsia on jo sijoitettu perhehoitoon. Se ja muut tarttuvat taudit tuo tulevaisuudessa perhehoitoon omat haasteensa ja mietityttää sijaisvanhempia turvallisuuden näkökulmasta. Oikean tiedon saanti on tärkeää.(perhehoitolehti 6/2007.) Perhehoitoliiton uusi toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen toteaa valintatiedotteessaan perhehoitoliiton jäsenistölle, että juuri nyt perhehoitoa kehitetään monin keinoin koko maassa ja tulevaisuuden näkymät näyttää hyvältä. Perhehoitajien tuke- 13

17 14 miseen kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota. Perhehoitajien jaksamisen ja perhehoidon laadukkuuden turvaaminen tuo myös sijoitettaville hyvinvointia ja edistää lasten oikeuksien toteutumista. (Perhehoitoliitto.) 4. NÄKÖKULMIA LASTEN PERHEHOIDON TURVALLISUUTEEN Turvallisuuden käsitteen ala on varsin laaja. Turvallisuutta voidaan ajatella tarpeena, arvona ja ihmisoikeutena. Aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttäminen on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää. Turvallisuuden tarve ilmenee suojautumisen ja puolustautumisen tarpeena ulkoisia vaaroja kohtaan, jatkuvuuden ja järjestyksen tarpeena sekä pyrkimyksenä sisäiseen, henkiseen tasapainoon.(pauli Niemelä 1993.) Tämän päivän oikeudenmukaisuusteoria korostaa turvallisuutta ihmisoikeutena. Turvallisuusoikeuksiin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään. Tasa-arvoinen oikeus opetukseen ja sivistykseen. Siihen kuuluu myös terveyshuolto, lepo, virkistys ja turmeltumaton ympäristö. Turvallinen viihtyisä työympäristö, asumisturva, asumisen ja asuinympäristön laatu, tieteiden ja taiteiden vapaa harjoittaminen sekä puhdas ympäristö ja luonnonsuojelu (Pauli Niemelä 1993.) Kuopion yliopiston teetättämän tutkimuksen Turvattomuus, sen syyt ja hallintakeinot Kuopion läänissä 1992 mukaan turvallisuutta erityisesti luovat läheiset ihmissuhteet silloin kun ne ovat kunnossa. Esille on noussut myös välinpitämättömyys toisia kohtaan, mikä luo turvattomuutta. Silmiinpistävää on ollut nuorten tyttöjen (13-17v) korkeat turvattomuus arvot ja muut elämänongelmat. Kuten edellä mainituissa teoksissakin todetaan, perhehoitoa toteuttavalla sijaisvanhemmalla on haasteellinen tehtävä koskien monimuotoista turvallisuutta. 4.1 Fyysinen turvallisuus Fyysiseen turvallisuuteen liittyy paljon eri asioita. Voidaan puhua myös sijaiskodin asumisturvallisuudesta. Suomen Pelastusalan keskusjärjestöllä ja sisäasiain ministeriöllä on menossa vuonna 2005 käynnistetty erityisryhmien asumisturvallisuushanke. Hanke kohdistuu etenkin paloturvallisuuteen ja tapaturmiin, sekä esteettömyyteen. Hanke parantaa toimintakyvyiltään rajoittuneiden ihmisten asumisturvallisuutta. Perhehoidossakin on liikuntarajoitteisia ja kehitysvammaisia, jotka kuuluvat tähän ryhmään. ( Suomen pelastusalan keskusjärjestö 2008.) 14

18 15 Kiinteistö kokonaisuudessaan ja sen paloturvallisuus on yksi tärkeä kokonaisuus. Perhehoitoa antavien perheiden kodit ovat tavallista suurempia perheen koon vuoksi ja usein joudutaan remontoimaan ja rakentamaan lisää perheen kasvaessa. Rakennusten lupa ja paloturvallisuusmääräykset on tärkeä muistaa jo lisärakentamisen suunnitteluvaiheessa. Palokuolematilastoa julkaisee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tulipaloja syttyy rakennuksissa vuosittain Yli 95% kuolemaan johtavista tulipaloista sattuu asuinympäristössä. Tulipaloissa kuolleiden määrä on tilastojen mukaan keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Vuosina Suomessa on kuollut tulipaloissa vuosittain ihmistä. Vuonna 2006 palokuolemia sattui 126. Näistä oli tapaturmaisia 109, itsemurhia 11, henkirikoksia 3 ja epäselviä 3. Palokuolleista oli miehiä 76 % ja naisia 24 %. Päihtyneitä oli kaikista palokuolleista 70 %, joista miehiä 80 % ja naisia 20 %. Vuonna 2007 sattui 90 palokuolemaa Suomen Pelastusalan keskusjärjestön mediaseurannan mukaan. Myös Pelastusopiston ennakkotietojen mukaan palokuolleita olisi 90 vuonna KUVIO 3: Palokuolemat (Tilasto Suomen pelastusalan keskusjärjestön mediaseurannan mukaan 2007.) Miksi ihmisiä kuolee tulipaloissa? Keinoja tulipalojen ja palokuolemien ennaltaehkäisyyn varmasti tarvitaan. Sairaaloissa hoidetaan palon tai savun vammauttamia henkilöitä noin 1300 vuodessa. Kansainvälisesti Suomen kuolonuhrien tilastot ovat korkeat, vaikka rakentaminen Suomessa onkin tarkasti valvottua ja paloviranomaiset ovat tehokkaita myös kansainvälisesti vertailtuna. Suomessa kuitenkin kuolee vuosittain 20 henkeä miljoonaa ihmistä kohden. USA:n määrä on suunnilleen sama, mutta Ruotsin, Tanskan, Norjan Englannin Ranskan, Belgian ja Japanin luvut ovat noin 15 15

19 16 henkeä miljoonaa ihmistä kohden. Itävallan, Saksan ja Espanjan luvut ovat noin kymmenen sekä Hollannin ja Sveitsin viisi henkeä miljoonaa ihmistä kohden. (Heikkilä- Kauppinen, Marja Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa 2003, 26.) Sähkön käyttö on turvallista. Täytyy vain muistaa muutamia perussääntöjä eikä ota turhia riskejä sähkölaitteita käsiteltäessä. Sähkötapaturmat ovat melko harvinaisia, mutta niihinkin menehtyy joka vuosi ihmisiä. Sähkö aiheuttaa myös tulipaloja. Merkittävä osa sähkölaitteista aiheutuvista onnettomuuksista johtuu viallisesta laitteesta, virheellisesti korjautusta laitteesta, huolimattomuudesta ja lasten leikeistä. (Närhi, L Turvatekniikan keskus, Kodin sähköturvallisuuden opas.) Fyysiseen turvallisuuteen perhehoidossa, kuten yleensä yksityiskodissa kuuluu kodin ja vapaa-ajan tapaturmat. Ne ovat suurin tapaturmaryhmä. Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama, terveyttä vahingoittava tapahtuma. Joka vuosi koti - ja vapaa-ajan tapaturmaan joutuu noin henkilöä Suomessa. Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee noin henkilöä (kuvio 4). Suurin osa kaikista tapaturmista on koti-, liikunta ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Yleisimmät syyt kuolemaan johtaneissa kotitapaturmissa ovat kaatumiset ja putoamiset, alkoholimyrkytykset, hukkuminen, tukehtuminen, paleltuminen ja palokuolemat. KUVIO 4: Vammaan johtavat tapaturmat. (Suomalaisten turvallisuus 2003). 16

20 17 Fyysisen väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa myös omassa kodissaan. Perhehoidossa on monenlaisista sairauksista kärsiviä lapsia ja nuoria, sekä monella on vaikeuksia ilmaista tunteitaan. Pettymys ja paha mieli voi purkautua myös fyysisellä väkivallalla, joka kohdistuu omaisuuteen tai lähellä olevaan henkilöön. Silloin sijaisvanhempi joutuu rajoittamaan lasta. Lastensuojelulaissa 2007 on selkeästi sanottu, milloin lasta voi rajoittaa ja miten toimitaan. Monesti huomataan jo onnettomuuden tapahduttua, että onnettomuus olisi voitu välttää tai vahinkoja pienentää. Useimmiten turvallisuus on pieniä tekoja eikä maksa mitään. Kodin turvallisuutta voidaan parantaa helposti selvittämällä riskit ja varautumalla niihin. (Partanen, Marko Kodin turvaopas 2006.) Kodin pihapiirin tulisi olla sellainen, jossa lasten leikkiminen ja liikkuminen on otettu huomioon. Lähtökohtana on, ettei leikki- ja liikuntapaikoista aiheutuisi lapsille vaaraa. Pihatie on usein myös jalkapallokenttä. Suurimmat vaarat piilevät juuri näissä leikkialueen ja liikenteen rajapinnoissa. Leikkipaikkojen tulisi olla riittävästi eristettynä alueista joissa liikutaan moottoriajoneuvoilla. Ympäristön tulee kuitenkin tarjota haasteita lapsille, koska se edistää ja tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsesta kasvaa monitaitoinen terve aikuinen. Lapsi harjoittelee haasteellisella leikkialueella monia aikuisenakin tarvittavia taitoja. Kuitenkin tulee tunnistaa tavallisimmat vaaratekijät ja pyritään välttämään niitä, missä se on suinkin mahdollista. ( Opetusministeriö, Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu 2002.) Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat yleistyneet, kun taas samalla lapset ja nuoret ovat huonokuntoisempia kuin ennen. Tämän ristiriitaisuuden selittänee se, että tavallinen arkielämän fyysisyys on vähentynyt. Päivittäinen leikkiminen ja pelaaminen kodin piha-alueella on muuttunut jonkin lajin harjoitteluksi muutaman kerran viikossa. Jalkapallo ja pyöräily ovat suosituimmat harrastukset 8-16-vuotiailla.( Kansallinen liikuntatutkimus ) Teknistynyt yhteiskunta ohjaa lapsiakin istumaan ja liikkuminen vähenee. Televisio, tietokoneet ja muut pelikoneet pysäyttävät lapsen istumaan. Koulussa lapset istuvat ja vanhemmatkin estävät lastensa liikkumista turvallisuuden nimissä. Turvallisuutta ei kuitenkaan paranna se ettei lapsi saa juosta tai kiivetä. Lapsi kehittyy sitä taitavam- 17

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

KODISTA KOTIIN - perhehoito hoidon ja hoivan vaihtoehtona

KODISTA KOTIIN - perhehoito hoidon ja hoivan vaihtoehtona Hämeenlinna 9.5.2014 KODISTA KOTIIN - perhehoito hoidon ja hoivan vaihtoehtona Perhehoitoliitto ry Perhehoitoliitto ry Perhehoitoliitto ry on valtakunnallinen perhehoidon asiantuntijajärjestö, jonka toiminnan

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö 2. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 2.1 Perhehoitajan ja perhekodin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 2 Sisällysluettelo 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS... 3 3. PERHEHOIDON TOTEUTUS... 4 3.1 Perhehoitaja... 4 3.2

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Hamina Imatra Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 23.4.2013 25 LIITE nro 1 Sivu 2 / 14 Sivu 3 / 14 SISÄLLYS 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015

Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015 Perusturvalautakunta 19.5.2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.4.2015 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2014 1. HOITOPALKKIO Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukainen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyvien PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KAAVIN KUNTA

Ikääntyvien PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KAAVIN KUNTA Ikääntyvien PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE KAAVIN KUNTA Sisällys 1. PERHEHOITO... 3 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite... 3 1.2 Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt... 3 1.3. Ikäihmisten perhehoito...

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO VANHUSTEN HOITOMUOTONA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO VANHUSTEN HOITOMUOTONA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO VANHUSTEN HOITOMUOTONA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö PERHEHOITOLIITTO RY Kun muistin pitkä virta katkeaa tulevat sanatuojat ja kertovat minulle kuka minä olin, mitä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen 2016 Ranuan kunta Perusturvalautakunta PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen Sisällys 1. PERHEHOITO... 2 1.1 Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö... 2 1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite...

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot