Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 3: GOHNT-talon aika Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Granlund 49, 50, 51, 52, 61, 62 Lehtikuva 51 Atria Oyj 53 Suvi Kiviniemi 54, 64 Ted Edwards Photography 56 OKO Vallilan esite 59 Mikael Linden 63

2 gohnt-talon aika Muutto Lassilaan Antin kuolema Ajatus omasta toimitalosta, jossa kaikki yksiköt voisivat olla samassa rakennuksessa, oli alkanut kypsyä 1970-luvun puolivälissä, sillä yrityksen yhä kasvaessa myös Mau rinkadulta oli vuokrattu vuonna 1975 tilat Ulf Holmbergin ryhmälle. Samanlaisia ajatuksia oli myös Pasilan Viras tokeskuksen suunnittelussa mukana olevilla muilla insinööritoimistoilla eli rakennesuunnitteluun erikoistuneella Insinööritoimisto Kurt Hansonilla ja sähkösuunnittelija Insinööritoimisto Tauno Nissisellä. Kun mukaan saatiin vielä Arkkitehtitoimisto Einari Teräsvirta, oli kasassa kaikki rakentamisen suunnittelun ydinalojen osaajat. Tontti löytyi Lassilasta ja sinne valmistui 4-kerroksinen punatiilitalo, jonka tilavuus oli m 3. Alimmassa kerroksessa oli autotalli ja keittiö-ruokala. Granlund Oksasen tilat sijaitsivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Muuttoon Lassilaan liittyy kuitenkin dramaattisia hetkiä, kun yrityksen toinen perustaja, Antti Oksanen, sairastui vakavasti ja kuoli vain pari kuukautta Lassilaan muuton jälkeen. Yritys oli siihenastisen historiansa pahimmassa kriisissä. Muutosta aiheutui kustannuksia ja toinen öljykriisi vaikutti myös yrityksen tilauskantaan. Olof Granlund päätti kuitenkin jatkaa toimintaa ja otti yhtiökumppaneikseen Pentti Arovaaran ja Pekka Lehtosen. Yhtiö nimi muuttui Insinööritoimisto Olof Granlund & Co Ky:ksi. Tätä vaihetta kesti vain muutaman vuoden ja 1980-luvun alkupuolella Olof lunasti kumppanien osuudet itselleen ja yrityksen nimeksi tuli Insinööritoimisto Olof Granlund Ky. Energia-analyysillä saavutetaan säästöjä. Vasemmalla: GOHNT-talo Lassilassa. Suunnitteluryhmä vuonna 1975: Mauri Valtonen, Sten Staffans, Marcus Bäckman, Göran Langhoff, Eva Kiuru, Frej Mattsson ja Markku Taskinen. Yrityksen historia 49

3 Keittiösuunnittelu 1970-luvun jälkipuoliskolla käynnistyi Granlundilla myös uusi palveluala keittiösuunnittelu. Keittiö on hieman sairaaloiden tapaan paljon laitteita sisältävä tilaryhmä. Laitteisiin liittyvät tekniset liittymät (LVI- ja sähkö), laitteiden aiheuttamat lämpökuormat ja esimerkiksi viemäröinnin järjestelyt edellyttävät keittiön laitesijoittelun tuntemista oikea-aikaisesti, jotta vältytään turhilta muutostöiltä ja kustannuksilta. Keittiösuunnittelu sisällytettiin aluksi kiinteiden sairaalalaitteiden suunnitteluryhmän tehtäviin, joita johti tuolloin Helena Hautala. Ensimmäisiä kohteita olivat mm. Sanomalan, Yleisradion ja eräiden sairaaloiden keittiötilat. Vastuuhenkilönä jatkoi 1980-luvun lopulla Liisa Pesola ja myöhemmin Inkeri Savela. Koska lähes jokaiseen toimistorakennukseen suunnitellaan myös ruokailutilat ja omat keittiötilat, oli keittiösuunnittelulla kysyntää varsinkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Keittiösuunnittelupalvelua oli myös suhteellisen helppo myydä, mikäli Granlund oli jo valittu talotekniikkasuunnittelijaksi. Se oli melko pieni mutta tärkeä osatehtävä, johon esimerkiksi arkkitehdeillä ei yleensä ole ollut erikoisammattitaitoa. Tämä yhtiön palvelumuoto kuitenkin päättyi vuonna 2000 Inkeri Savelan lähdettyä muihin tehtäviin, eikä sopivaa jatkajaa löytynyt. Vientitoiminta käynnistyy Suomi oli vähitellen suuntautumassa rajojensa ulkopuolelle ja rakennusalan sekä siihen liittyvän suunnittelutoiminnan vienti käynnistyi toden teolla 1970-luvun lopulla. Suunnitteluvientiin syntyi muutamia ryhmittymiä, lähinnä Ekono-vetoinen Devecon sekä Oy Finnplanco Ltd, jossa Granlund oli mukana. Finnplanco oli perustettu jo vuonna 1974 ja sen omistajina oli kuusi tunnettua suomalaista kon- 50 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 Presidentti Kekkonen ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja Kosygin Petroskoin Suomi-teatterissa , Kostamuksen malmirikastamon peruskiven muurausjuhlallisuuksissa. Finnplancon ja GOR:n logot. sulttiyritystä: Kaupunkisuunnittelu, Aaro Kohonen, Insinööritoimisto Kurt Hanson, Insinööritoimisto Tauno Nissinen, Suunnittelukonsultit ja Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen. Finnplancon ensimmäisen hallituksen muodostivat Kurt Widbom, puheenjohtaja, Olof Granlund, varapuheenjohtaja, sekä Aaro Kohonen, Tauno Nissinen, Matti Tausti ja Jaakko Ylinen. Yhtiön palveluksessa olevien yritysten yhteinen henkilömäärä oli tuolloin yli 300 henkeä ja se pystyi tarjoamaan kaikki rakentamisen suunnittelupalvelut arkkitehtuurista infrastruktuuriin. Yhtiö oli eräänlainen varhainen sovellus ns. vientirenkaasta, joita myöhemmin alettiin markkinoida Ulkomaankauppaliiton toimesta ja joista muutamissa Granlund oli mukana 1990-luvulla. Finnplanco oli kuitenkin vakavasti vientitoimintaan suuntautunut yritys, jonka päämarkkina-alue oli Lähi-itä. Yhtiöllä oli myös oma Lähiidän paikallistoimisto, jonka johtajana toimi arkkitehti Simo Joensuu. Yhtiön ensimmäiset vientitoimeksiannot olivat Iranissa ja Irakissa. Niistä on kerrottu tarkemmin myöhemmin. Granlund Oksanen oli 1970-luvulla osakkaana myös toisessa ryhmässä nimeltä GOR, jonka muodostivat Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen ja Arkkitehtitoimisto Railo. Railon kanssa oli aiemmin toteutettu useita kotimaisia sairaalahankkeita ja GOR-sairaalasuunnitteluryhmä pyrki saamaan toimeksiantoja myös ulkomailta. Mielenkiintoista oli, että GORin esite oli painettu kuudella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Suuria tuloksia vientirintamalla ei tätä kautta syntynyt, mutta 1970-luvun lopulla rakentamisen ja suunnittelun mielenkiinnon kohteeksi nousi Neuvostoliitto. Toukokuussa 1978 allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisten kaupallisten suhteiden ja taloudellisen yhteistyön vuoteen 1990 ulottunut kehittämisohjelma, jonka perusteella rakentamiskohteet tulivat mukaan ns. viisivuotisohjelmiin. Yrityksen historia 51

5 Reijo Honkarannan ryhmä vuonna 1975: Reijo Honkaranta, Pentti Hannukainen, Pekka Tuominen ja Erkki Jokinen. Yhteisten teollisten rakennuskohteiden historia Suomen ja Neuvostoliiton välillä on pitkä. Ensimmäinen suomalais-neuvostoliittolainen rakennushanke oli vuosina rakennettu Jäniskosken voimalaitos Petsamon Paatsjoella. Vuonna 1977 käynnistyi Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin ensimmäinen vaihe ja rajantakaisten rakennuskohteiden merkitys Suomen kansantaloudelle oli noina aikoina merkittävä. Pelkästään Kostamuksessa työskenteli parhaimmillaan samanaikaisesti yli henkeä. Suunnittelutyössä oli mukana Suomessa noin 300 arkkitehtiä, insinööriä, teknikkoa ja piirtäjää. Siihen osallistui Finn-Stroin oman suunnitteluosaston lisäksi 23 arkkitehti- ja insinööritoimistoa. Suunnittelu Oy Turvevoiman esite toisen öljykriisin synnyttämää konsulttitoimintaa. 52 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 Atrian tehtaat Nurmossa vuonna luvulla oli aiemmin toteutettu mm. Svetogorskin I- ja II-vaiheet sekä Tallinnan Viru-hotelli. Granlund ei ollut mukana vielä näissä kohteissa, vaikka Viru-hotellin täydellinen saneeraus ja viereinen Viru-keskus myöhemmin suunniteltiinkin yrityksen toimesta Viron itsenäistymisen jälkeen. Granlundin osalta suunnitteluvienti Neuvostoliittoon käynnistyi nopeasti 1980-luvun alussa ja se tuli korvaamaan sopivasti Lähi-idän jättämää aukkoa. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina oli 1980-luvulla rakennusliike YIT, joka lähti voimakkaasti panostamaan Neuvostoliiton markkinoille. Granlund oli 1980-luvun ensimmmäisellä puoliskolla mukana useissa YIT:n Neuvostoliiton projekteissa, jotka työllistivät suuren suunnittelijajoukon. Viennin osuus olikin vuosina noin 30 % yrityksen koko liikevaihdosta. Toisen öljykriisin jälkeinen aika Suomessa Toinen öljykriisi käynnisti myös uuden yrityksen, Suunnittelu Oy Turvevoiman, jossa Granlundin lisäksi olivat osakkaina Insinööritoimisto Erkki Juva Oy ja Sähköteknillinen Insinööritoimisto Oy. Olof oli jo puolustusministeriön aikoinaan ollut tekemisissä varuskuntien aluelämmityksen ja lämpökeskusten kanssa. Öljykriisin jälkeen kiinnostus turpeen käyttöön oli Suomessa lisääntynyt. Turvevoima tarjosi konsulttipalveluja kunnille ja teollisuudelle turpeen ja kotimaisten polttoaineiden käytöstä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Yhtiön konsulttina toimi Ulf Siljander ja sen toimipaikka oli Granlundin Sentnerinkujan toimitiloissa pari kolme vuotta. Yrityksen historia jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja Olofin kiinnostus suuntautui Englantiin, mistä hieman myöhemmin. Granlundin työtilanteeseen toisella öljykriisillä ei loppujen lopuksi ollut kovinkaan suurta vaikutusta. Yrityksen henkilömäärä oli vuoden 1981 alussa 76 henkeä ja se oli toisen öljykriisin laannuttua kasvanut parissa vuodessa noin 30 hengellä. Antin kuolema vuonna 1977 oli ollut isompi sokki ja sen jälkeinen aika oli yrityksen uudelleen organisoitumista. Olofilla ja Antilla oli 1970-luvulla selkeästi omat asiakkaansa ja projektinsa. Antin kontaktit siirtyivät DI Pentti Arovaaralle ja hänestä tuli myös muutamaksi vuodeksi uudelleen nimetyn Insinööritoimisto Olof Granlund Yrityksen historia 53

7 & Co Ky:n osakas yhdessä insinööri Pekka Lehtosen kanssa. Pentti ja Pekka jatkoivat ikäänkuin omina ryhminään ja Olofin osastossa työskenteli suuri enemmistö yhtiön henkilökunnasta. Vuonna 1980 Olofin osaston ryhmänvetäjinä toimivat DI Markku Arponen (vienti), ins. Marcus Bäckman, ins. Ulf Holmberg, DI Pentti Hannukainen, ins. Reijo Honkaranta, DI Matti Häkkilä (ATK), DI Reijo Hänninen, Outi Inkinen (piirtämö), ins. Erkki Kankaanpää, ins. Jussi Markkanen ja DI Jukka Meller. Olofin osaston ryhmiä oli siten kaikkiaan yksitoista ja niissä työskenteli 61 LVI-ammattilaista. Pentti ja Pekka luopuivat kuitenkin osakkuudesta jo vuonna 1980 ja yritys jäi yksin Olof Granlundin omistukseen ja alkoi toimia nimellä Insinööritoimisto Olof Granlund Ky. Pekka Lehtonen jätti yrityksen vuonna Aiemmin mainittujen vientitöiden, sairaaloiden ja puolustusministeriön projektien (vuonna 1981 oli käynnissä 26 PLM:n projektia) lisäksi yritystä työllistivät mm. useat kulttuurirakennukset, kuten Kuopion Musiikkikeskus, Pasilan taidelaitokset (Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Suomen elokuva-arkisto), sekä vuodesta 1982 alkaen Porin Musiikki- ja kongressitalo. Näistä kohteista on myöhemmin tarkempi kuvaus. Niihin liittyi paljon politiikkaa ja kustannuspaineita. Loppujen lopuksi niistä rakennettiin valmiiksi ainoastaan Kuopion Musiikkikeskus, joka sekin valmistui vasta yli 10 vuotta arkkitehtikilpailun tulosten julkistamisen jälkeen. Muita merkittäviä hankkeita olivat Lapuan patruunatehdas, joka rakennettiin vuonna 1976 tapahtuneessa räjähdyksessä tuhoutuneen tehtaan tilalle. Itikan (nykyinen Atria) tuotantolaitosten rakentaminen oli myös käynnistynyt. Helsingin metroasemat olivat valmistumassa. Metrohan otettiin käyttöön vuonna Yleisradiolle oli tuohon aikaan myös useita projekteja mm. Pasilan tv-keskukseen. Suomen ensimmäisen nykyaikaisen kauppakeskuksen Forumin suunnittelu käynnistyi myös vuoden 1982 lopulla. Forum-kortteli Helsingin ensimmäinen uusi kauppakeskus 1980-luvulla. Toukokuussa 1982 tehdyn Helsingin toimipisteessä työskentelevien henkilöiden asuinpaikkatutkimuksen mukaan yrityksen 79 henkilöstä 47 asui Helsingissä, 14 Espoossa, 11 Vantaalla ja 7 jossain muualla. Hiilijalanjälki työmatkojen osalta on varmaan tänä päivänä hieman toisenlainen, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan noin 100 kilometrin säteelle työpaikastaan Helsingin kalliiden asuntojen ja tonttipulan vuoksi. 54 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 Yrityksen toimintamallit kehittyvät Henkilömäärän kasvun myötä todettiin välttämättömäksi kehittää yhtiön tiedonvälitystä sekä kapasiteetin ja projektien kustannusten hallintaa. Jo vuodesta 1970 alkaen yritys oli julkaissut omaa kuukausittain ilmestynyttä lehteä GOLVI, joka on ollut arvokkaana tietolähteenä tällekin historiikille. GOLVIa painettiin aina vuoteen 1976 saakka Sanomapainossa ja sitä jaettiin myös ulkopuolisille tahoille kuten yrityksen asiakkaille. Lehti ilmestyi sen jälkeenkin sisäisenä tiedotusvälineenä aina 1990-luvulle saakka. Lehden nimeen lisättiin 1980-luvulla S-kirjain, kun sähköosasto oli perustettu, jolloin nimeksi tuli GOLVIS. Lehden vaiheista ja sisällöstä on kirjoitettu tarkemmin Muistoja ja muistikuvia -osassa. Yrityksen johtoryhmä oli kokoontunut säännöllisesti jo 1970-luvulla. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja niistä laadittiin tarkat pöytäkirjat. Näiden kokousten nimeksi muodostui vähitellen aiemman maanantaikokouksen sijaan osastonkokous. Erääksi sen tärkeimmistä tehtävistä muodostui tarkka työtilanteen seuranta. Historiallinen päätös kirjattiin osastonkokouksen pöytäkirjaan, jossa todettiin seuraavaa: Päätettiin siirtyä käyttämään työtilanneraporttia Reijo Hännisen ehdotuksen mukaisesti. Ryhmänjohtajat laittavat liitteenä tulevat raportit pöytäkirjan mukana kiertoon ryhmän muulle henkilökunnalle. Raporttiin siis kirjattiin ryhmäkohtaisesti jokaisen henkilön kapasiteettitilanne ja se, mitä projekteja ryhmällä oli meneillään. Alkuvaiheessa raportti käsitti vain neljän seuraavan viikon työt eli työt, jotka olivat ajankohtaisia seuraavaan osastonkokoukseen mennessä. Tämän historiallisen päätöksen seurauksena kehittyi vähitellen nykymuotoinen työtilanneseurantamalli, joka seuraa tilannetta kuuden kuukauden ennakoinnilla jokaisen yrityksen henkilön osalla ja on yksi Granlundin projektityön ja kapasiteetin hallinnan kulmakivistä. Yrityksen mallityöselitystä kehitettiin 1980-luvun alkupuolella. Myös projektien tarkastustoiminnalle kehitettiin uudet toimintaperiaatteet. Vuoden 1983 alussa astuivat voimaan lakisääteiset tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutukset. Tapaturmavakuutukseen liittyi myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Lakisääteisiä vakuutuksia täydentämään otettiin lisäksi matkustaja-, matkatavara- ja matkavastuuvakuutus. Tehtäväluettelot ja taksapalkkioperusteet Olof Granlund oli aktiivisesti mukana laatimassa talonrakennuksen LVI-suunnittelun tehtäväluetteloita sekä taksapalkkioperusteita, jotka julkaistiin Suomen Rakennuttajaliitto ry:n (myöhemmin RAKLI) ja Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry:n toimesta luvulla taksapalkkio oli yleisin palkkiomuoto julkisissa rakennuskohteissa, kuten esimerkiksi silloisen rakennushallituksen ja puolustusministeriön töissä. Taksapalkkioprosentti määräytyi kohteen vaativuuden, koon ja urakkahinnan perusteella. Taksapalkkio kiellettiin sitten 1990-luvun alkupuolella, koska Suomi oli harmonisoimassa lainsäädäntöään EU:n vaatimusten mukaiseksi. Taksapalkkion päättyminen ajoittui juuri pahimpiin laman vuosiin ja se johti epärealistiseen hintakilpailuun kiinteillä palkkioilla. Monen alan ammattilaisen mielestä tämäkin kielto pantiin silloisen valtionvarainministerin Iiro Viinasen syyksi. Suunnittelun tehtäväluetteloita on ollut käytössä jo 1960-luvulta lähtien. Tekniikan ja toimintatapojen kehityksen myötä niiden uudistaminen on ollut välttämätöntä. Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry käynnisti 1987 silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön tuella suunnitteluprosessien kehittämishankkeen nimeltä SKOLVIS. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää suunnittelutehtävän sisältöä sellaiseksi, että tilaajan tarpeet entistä paremmin Yrityksen historia 55

9 ohjaisivat suunnittelua hankkeen alusta valmiiseen rakennukseen saakka. Käsite talotekniikka yleistyi 1990-luvun alkupuolella. Rakennusten tekniikka kehittyi yhä monimutkaisemmiksi ja sen hallinta edellytti, että LVI-, sähkö-, rakennusautomaatio- ym. järjestelmiä käsitellään entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Asiasta kantoivat huolta sekä suunnittelijat että rakennuttajat. Myös Granlund ryhtyi panostamaan talotekniikan yhteensovittamiseen mm. palvelujen, suunnittelumenetelmien ja työkalujen kehityksessä. SKOLVIS-projekti oli kannustamassa rakennuttaja- ja suunnittelujärjestöjä (RAKLI-SKOL-ATL) käynnistämään uusien, koko talotekniikkaa käsittävien tehtäväluetteloiden laadinnan 1990-luvun alussa. Uusi talotekniikan tehtäväluettelo TATE 95, joka julkaistiin vuonna 1995, on osaltaan vaikuttanut talotekniikka -käsitteen selkeytymiseen ja siten edistänyt tekniikan eri alojen yhteensovitusta. Se on kestänyt aikaa pienin täydennyksin peräti 15 vuotta. Seuraava, kokonaan uudistettu talotekniikan tehtäväluettelo on edennyt koekäyttövaiheeseen ja julkistettaneen vuonna Kummankin kehitystyössä Granlundilla on ollut keskeinen panos; vuoden 1995 version laatimista johti Markku Jokela ja uudemman version vastaava rooli oli Kari Kalevalla. Konsulttitoiminnan juridiset perusteet täsmentyivät myös selkeästi vuonna 1983 julkaistujen Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1983 myötä. Sopimusehdot oli laadittu yhteistyössä Suomen Rakennuttajaliitto ry:n, Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry:n ja Suomen Arkkitehtiliiton yhteistyönä. Myös rakennushallitus oli aktiivinen 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1981 julkaistiin uudet LVI-suunnitteluohjeet, joissa mm. vaadittiin merkitsemään suunnitelmiin linjasäätö- ja patteriventtiilien esisäätöarvot ja virtaamat sekä iv-koneiden ilmamäärä, kokonaispaine ja hyötysuhde. Toiminta laajenee Granlund U.K. Olofin kiinnostus laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle kasvoi 1980-luvun alkupuolella. Finnplancon toiminnan myötä kansainväliset kontaktit olivat lisääntyneet ja ajatus energia-analyysien myynnistä ja markkinoinnista Suomen rajojen ulkopuolelle kiehtoi. Englanti oli maa, jonka alkeellisista LVI-järjestelmistä tunnetusti vitsailtiin ainakin sen rajojen ulkopuolella. Lämmitys asunnoissa tapahtui kuumavesipulloilla ja rakennusten ulkoseinillä kulkevat viemärit jäätyivät talvella. Tämä johti tytäryrityksen perustamiseen Englantiin ja sen nimeksi tuli Granlund U.K. LTD. Oikealla: Insinööriuutisten Veijo Miettisen kommentit Englannin energiaseminaarista. Granlund UK Ltd:n näyttelyosasto Englannissa vuonna Bo Söderholm, Britannian energiaviranomainen ja Granlund UK:n toimitusjohtaja Colin Boughton-Smith. 56 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 Toimitilat sijaitsivat aluksi Kone Oy:n tytäryhtiön tiloissa Hounslow ssa, Heathrow n lentokentän lähellä. Ensimmäisenä henkilönä palkattiin markkinointia hoitamaan Mark Nathan, joka oli koulutukseltaan sähköinsinööri. Yrityksen palvelukseen oli näin ollen tullut ensimmäinen sähkömies. Vuoden 1982 lopulla toimitusjohtajaksi valittiin Colin Boughton-Smith ja yhtiössä oli tuolloin viisi henkilöä. Toimisto muutti keväällä 1983 uusiin laajempiin tiloihin Slough iin, joka on Lontoosta länteen lähellä Windsoria. Toiminta Englannissa lähti melko ripeästi käyntiin ja yhtiö sai toimeksiantoja mm. energiaministeriöltä, British Home Stores-tavarataloketjulta, Mobil Oililta sekä Croydonin sairaala-alueen (7 sairaalaa, yhteensä m 3 ) rakennusautomaatiojärjestelmän suunnittelun. Energiaselvityksiin osallistui useita henkilöitä Suomesta. Markku Huupponen oli useamman vuoden Englannissa energialaskennan tukihenkilönä. Kontaktihenkilönä Helsinkiin päin oli aluksi Göran Langhoff, mutta Göranin lähdettyä vielä uudelleen Lähi-itään tuli Bo Söderholm hänen tilalleen ja toi mukanaan rakennusautomaatio-osaamista Granlundin Suomenkin toimintoihin. Englannin toimiston henkilökunnan määrä oli parhaimmillaan 12 henkilöä ja se pääsi 1980-luvun puolivälissä taloudellisesti omilleen. Englannissa järjestettiin myös merkittäviä energiasymposiumeja, jossa Granlund oli voimakkaasti esillä. Uutiset näistä levisivät Suomeen saakka ja saivat Insinööriuutisten Perusinsinööri Veijo Miettisen kirjoittamaan viikkopakinassaan Granlundin energiansäästöohjelmasta. Pakinan lopussa todetaan ainoana huolestuttavana asiana liian halpa maakaasu ja öljy, joka meinaa tehdä yritykset turhiksi. Toteamus piti hyvin paikkansa, sillä niin Suomessa kuin Englannissa kiinnostus energia-analyysejä kohtaan laimeni, koska energian suhteellinen hinta oli alentunut roimasti 1980-luvun jälkipuoliskolle tultaessa. Englannin toimiston toiminta loppui vuonna 1987, kun toimiston paikallisen johdon ja Olofin synergiat eivät toimineet. Samanaikaisesti rahoitus- ja pankkimaailman vapautumisen myötä Suomessa käynnistettiin isoja rakennusinvestointeja, jotka myös sysäsivät energia-asiat vähäksi aikaa taka-alalle, mutta mahdollistivat suurten suunnitteluhankkeiden käynnistymisen. Kuopion ja Vaasan toimistot kasvavat Insinööritoimisto Erkki Lahtisen osto Kuopion aluetoimisto oli aloittanut vuonna Se oli läpi 1970-luvun lähinnä yhden miehen paikallisyksikkö, jolla oli ollut viisi eri vetäjää vuoteen 1976 mennessä, jolloin nuori DI Markku Tiirikainen muutti Kuopioon saatuaan diplomityönsä valmiiksi Granlundin Helsingin toimistolla. Henkilömäärä alkoi kasvaa 1980-luvun alkupuoliskolla ja vuonna 1983 Kuopiossa työskenteli jo kuusi henkilöä. Toimisto muutti vuonna 1988 nykyisiin tiloihinsa Hyrräkadulle Itkonniemeen. Markun jälkeen vetäjänä toimi pari vuotta insinööri Jussi Markkanen, jolla oli yli 10 vuoden ura Helsingin toimistossa. Vuonna 1989 Markku ja Jussi päättivät perustaa oman insinööritoimiston. Nykyinen toimitusjohtaja DI Jukka Vasara valittiin uudeksi vetäjäksi ja vuonna 1991 toimitusjohtajaksi, kun Kuopion toimisto päätettiin yhtiöittää. Se sai nimekseen Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy. Periaatteena oli, että emoyhtiöllä, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:llä oli osake-enemmistö ja toimivalla johdolla loput osakkeet. Samaa periaatetta on noudatettu kaikkien Suomen tytäryhtiöiden kohdalla. Vaasan aluetoimisto oli käynnistynyt vuonna Sekin oli alkuaikoina tarkoitettu pääasiassa paikallista yhteydenpitoa varten. Granlundilla oli kuitenkin Vaasassa melko paljon töitä jo noina aikoina: työmäärä kasvoi 1970 luvun puolivälin jälkeen, kun Strömbergin ja Wärtsilän laajennushankkeet käynnistyivät ja suunnittelutyötä alet- Yrityksen historia 57

11 tiin ulkoistaa teollisuusyritysten omista suunnitteluorganisaatioista. Nämä työt tehtiin vielä 1970-luvulla lähes poikkeuksetta Helsingin toimistosta käsin. Vaasan alueelle oli kuitenkin tehty markkinointia ja DI Robert Grönblomin siirryttyä toimiston vetäjäksi alkoi Vaasassakin omien suunnitteluprojektien määrä kasvaa 1980-luvun alkupuoliskolla. Toimiston vahvuus oli vuonna 1985 viisi henkilöä. Vaasan aluetoimisto yhtiöitettiin erilliseksi tytäryhtiöksi pari vuotta Kuopiota aikaisemmin eli vuonna Insinööritoimisto Olof Granlund Ky teki vuoden 1982 alkupuolella ensimmäisen yritysostonsa, jolloin ostettiin Insinööritoimisto Erkki Lahtinen. Kauppa ei kuitenkaan mennyt kovin hyvin henkilöstön jatkuvuuden kannalta, sillä kaupanteon jälkeen Erkki Lahtinen ilmoitti perustavansa uuden yrityksen ja samalla lähes koko henkilökunta erosi ostetun yrityksen palveluksesta. Toimitusjohtajaksi valittiin alkaen insinööri Matti Sinisalo. Yhtiön palveluksessa oli tuolloin neljä henkeä, joista Erkki Torssonen oli vähemmistöosakas ja käytännössä ainoa, joka jäi ostetun yrityksen palvelukseen. Yritys pääsi kuitenkin melko nopeasti jaloilleen ja vuonna 1989 siellä oli jo töissä 12 henkilöä. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1994 Insinööritoimisto Granlund Lahti Oy:ksi muiden maakuntien tytäryhtiöiden mukaisesti. Uudet toimialat käynnistyvät Vuosi 1982 oli kaikkiaan merkittävä vuosi yrityksen historiassa. Kuten aiemmin on jo todettu, insinööri Bo Söderholm oli tullut Tour & Andersonilta paikkaamaan Göran Langhoffin jättämää aukkoa Englannin toimiston yhdyshenkilönä. Bosse oli koulutukseltaan LVI-insinööri, mutta työskennellyt viime vuodet rakennusautomaatioyrityksessä. Rakennusautomaatio oli kehittynyt nopeasti noina vuosina ja DDC, digitaalitekniikka, oli syrjäyttämässä perinteisen pneumatiikan, jota suuret amerikkalaiset alan yritykset olivat siihen asti suosineet. Perinteisesti LVI-suunnittelija laati ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien säätökaaviot. Digitaalitekniikka ja sähkö olivat yhdistelmä, johon Granlundilla ei ollut kokemusta omaavia henkilöitä. Bossen myötä tuli DDCosaamista, mutta sähköön liittyvät kysymykset piti vielä ratkaista. Vuonna 1982 päätettiin palkata ensimmäinen sähköinsinööri Helsingin toimistoon. Hän oli DI Hannu Kirsi. Vuoden 1983 alussa oli saatu A1- luokan sähkösuunnittelulupa, jotta oli mahdollista tehdä myös isoille asiakkaillemme sähkösuunnittelua. Alkuperäinen ajatus palkata sähköinsinööri tukemaan LVI-miehiä automatiikan sähköasioissa eteni siis nopeasti pidemmälle. Sähköryhmän ensimmäiset omat suunnitteluprojektit olivat asuinrakennusten suunnittelua Makrotalolle eli täysin jotain muuta kuin normaaliin Granlundin LVI-suunnittelun piiriin kuuluvaa suunnittelutyötä. Sähkösuunnittelun markkinoinnin suhteen oltiin varovaisia osittain siitä syystä, että Tauno Nissisen toimisto oli samassa talossa ja yritykset olivat työskennelleet yhdessä lukuisissa suurissa hankkeissa. LVI-puolen vakioasiakkaille ei aluksi edes markkinoitu sähkösuunnittelua. Energiaselvityksiä tehnyt muutaman hengen ryhmä eriytettiin Arposen suunnitteluryhmästä vuonna 1983 omaksi ryhmäkseen. Ryhmä toteutti myös rakennusten vastaanottovaiheen mittauksia ja erilaisia sisäolosuhde- ja saneeraustarveselvityksiä ja erikoistui kenttätöihin. Ryhmän käyttöön hankittiin mittauskalustoa, esimerkiksi nestemanometri ilmavirtojen mittaamiseen pitot-putkimenetelmällä. Tätä pientä energiaryhmää voidaan pitää alkuna myöhemmälle Kiinteistönpito-osastolle. Ryhmän kolme alkuperäistä jäsentä (DI Erja Reinikainen sekä insinöörit Harri Nyyssölä ja Jack Westrén-Doll) ovat edelleen Granlundilla vuonna Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 OKO:n toimintakeskus Vallilassa luvun jälkipuolisko kasvun ja vapautumisen aikaa 1980-luvulla Suomessa elettiin vahvan hyvinvointivaltion aikaa. Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Merkittävä syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen Pankki vapautti luoton hakemisen vuonna Tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa. Nämä seikat johtivat kansantaloudessa olleen rahamäärän huomattavaan kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Rakentamisen lisääntymisen myötä suunnittelutehtävien määrä Suomessa kasvoi nopeasti. Tämä näkyi myös Granlundilla työ- ja henkilöstömäärän nopeana kasvuna. Vuodesta 1985 Yrityksen historia 59

13 vuoteen 1990 henkilöstön lukumäärä kasvoi lähes 50 % 101:stä 147:ään. Yhtä nopeaa kasvu oli ollut ainoastaan 1960-luvulla yhtiön toiminnan käynnistyessä. Vientitoiminta väheni selvästi tuona aikana, koska Englannin toimisto oli lopetettu ja päätös Neu vostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan päättymisestä vuosikymmenen vaihteessa vähensi myös itävientiä. Energiaselvityksetkään eivät käyneet kaupaksi, kun energia oli jälleen liian halpaa. Uudisrakennuskohteita oli kuitenkin runsaasti tarjolla ja ne työllistivät kasvavalla volyymillä sekä Helsingin toimistoa että kaikkia alueyksiköitä. Suurimpana tuon aikakauden hankkeena oli Osuuspankin Helsingin Vallilaan rakennettu OKO-Vallilan kortteli, joka käsitti nimensä mukaisesti kokonaisen korttelin uudisrakennuksineen ja saneerattavine osineen. Korttelin sisäpiha katettiin lasilla 1980-luvulla tulleen muoti-ilmiön mukaisesti. Lasikatteista rakentamista tutkittiin Granlundilla jo 1980-luvun alkupuolella Pasilan taidelaitosten yhteydessä. Toinen huomattava hanke oli Vantaanportin liikekeskus, johon kaavailtiin tuohon aikaan jättiläismäistä yli m 2 suuruista kauppakeskusta. Hanke eteni luonnosvaiheeseen saakka, mutta 1990-luvun alun lama pysäytti sen. Projekti toteutui vasta yli 10 vuotta myöhemmin täysin erilaisessa muodossa ja sai nimekseen Jumbo. Siinä Granlund ei ollut enää mukana luvun luvun merkittävimpiä Granlundin teollisuusrakennuskohteita oli Sanoma Osakeyhtiön Varkauden Paino, joka valmistui vuonna Tietotekniikka oli kehittynyt ja mahdollisti lehden painamisen samanaikaisesti usealla paikkakunnalla. Kun Varkaudessa naapuritontilla oli vielä Enson paperitehdas, niin kuljetuskustannuksissakin säästettiin runsaasti. Vuonna 1993 valmistui Sanoma Osakeyhtiölle vielä Forssan Paino, jossa Granlund oli myös mukana. Yritykselle oli syntynyt myös vuosikymmenen loppupuolella yhteyksiä Wärtsilä Meriteollisuuteen ja se oli mukana yhden risteilyaluksen LVI-suunnittelussa. Kiinnostus laivojen LVIsuunnitteluun oli heräämässä. Tämä kehitys loppui kuitenkin alkuunsa, sillä Wärtsilä Meriteollisuus hakeutui konkurssiin lokakuussa Wärtsilä oli myynyt jo aiemmin elokuussa 51 % omistamistaan osakkeista, jonka jälkeen se omisti enää 19 % Wärtsilä Meriteollisuudesta, jolloin sitä ei tarvinnut käsitellä tytäryhtiönä yhtiön tilinpäätöksessä. Granlundin osalta laivasuunnittelu päättyi siis lyhyeen. Yhtiölle tuli jonkin verran tappioita konkurssin johdosta. Kokonaisuutena tilanteesta seurasi kuitenkin myös jotain positiivista, sillä kuusi Meriteollisuudessa työskennellyttä suunnittelijaa siirtyi konkurssin jälkeen Granlundin palvelukseen. Heistä merkittävin oli insinööri Matti Urjo, joka nykyään on Granlundin sähkösuunnitteluosaston johtaja. Vantaan ja Tampereen aluetoimistot perustetaan Vantaan kaupungissa oli 1980-luvulla runsaasti rakennusinvestointeja ja Tikkurilan sekä Myyrmäen aluekeskukset kasvoivat nopeasti. Vuonna 1984 marraskuussa perustettiin Tikkurilaan oma toimipiste Vantaan kohteiden saamiseksi. Sen vetäjäksi tuli DI Jorma Asikainen, joka oli pitkään työskennellyt Helsingin toimistossa. Vantaan toimisto kasvoikin nopeasti ja vuonna 1989 siellä oli 10 henkeä, joista osa oli sähkösuunnittelijoita. Todettakoon, että muissa aluetoimistoissa sähkösuunnittelijoita ei vielä 1980-luvulla ollut. Vantaan kaupungin töitä ei kuitenkaan herunut Vantaan yksikölle, vaan työt hankittiin muualta. Siinä mielessä Vantaan toimiston perustamisella ei saavutettu niitä tuloksia, joihin sillä tähdättiin. Laman alettua 1990-luvun alussa Vantaan toimisto jatkoi omana yksikkönään vuoteen 1993 saakka, mutta fyysisesti se sijaitsi Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n uusissa tiloissa Malmilla ja lopulta se yhdistettiin Helsingin LVI- ja sähköosastoihin. Vantaan yksikön 60 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 asiakassuhteensa Granlund päätti perustaa myös Tampereelle oman aluetoimiston vuonna Sen ensimmäiseksi vetäjäksi valittiin Granlundin sairaalasuunnittelun kokenein henkilö DI Pentti Arovaara, joka oli ollut yrityksen palveluksessa jo vuodesta Pentti hoiti toimiston perustamisen ja käynnistämisen, jonka jälkeen vetäjäksi tuli Dennis Altschuler. Tampereen aluetoimisto kasvoi 1980-luvun lopulla nopeasti ja siellä oli juuri ennen lamaa 1990-luvun alussa 19 henkeä. Toimisto yhtiöitettiin ja sen ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Tapani Ahokas. Vuonna 1988 sähköryhmän vetäjänä aloitti insinööri Tarmo Wilén, josta sitten vuonna 2000 tuli toimitusjohtaja Ahokkaan jälkeen. Kasvun vaikutukset Granlundilla tarvitaan lisää tilaa Malminkaari 21 vetäjänä toimi tuolloin Jorma Asikaisen jälkeen insinööri Kari Siuru, jolla oli suuri rooli 1990-luvulla uudelleen aktivoituneessa vientitoiminnassa Venäjän sotilaskylien suunnittelussa sekä vasta itsenäistyneen Viron tärkeimmissä rakennushankkeissa. Granlundilla oli jo edellisillä vuosikymmenillä ollut useita hankkeita Tampereen seudulla. Etenkin Tampereen yliopistollinen keskussairaala oli tilannut paljon suunnittelutöitä. Tampereelle oli kuitenkin kehittynyt merkittäviä paikallisiakin suunnittelutoimistoja, jotka pystyivät tarjoamaan ammattitaitoista palvelua. Säilyttääkseen vanhat Helsingin toimiston henkilömäärä oli vuonna 1977 Sentnerinkujalle Lassilaan tapahtuneen muuton jälkeen kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Granlund oli ottanut käyttöönsä jo aiemmin rakennuksen kolmannessa kerroksessa sijainneet tilat, jotka olivat olleet aluksi Arkkitehtitoimisto Einari Teräsvirran käytössä. Samoin osa toisen kerroksen tiloista oli vuokrattu Insinööritoimisto Tauno Nissiseltä. Tilantarve oli siten ilmeinen ja kasvunäkymät rakentamisessa olivat edelleen hyvät. Niinpä GOHNT-talon silloiset kolme osakasta, Insinööritoimisto Olof Granlund, Insinööritoimisto Tauno Nissinen ja Insinööritoimisto Hanson & Co päättivät lähteä selvittämään, löytyisikö Helsingistä tonttia, johon voisi rakentaa uuden entistä ehomman toimitalon. Ryhmään saatiin mukaan vielä Insinööritoimisto Pohjatutkimus IPT, joka rakennusvaiheen aikana siirtyi Viatekin omistukseen. Kaupunki tarjosi vuokratonttia Malmilta ja Vuosaaresta. Valinnaksi tuli Malmi lähinnä hyvän liikenteellisen sijaintinsa ansiosta. Tontti oli pohjoisen pääradan varrella 300 metriä Malmin Yrityksen historia 61

15 Olof Granlund jäi eläkkeelle vuonna Muotokuvan maalasi taiteilija Thor Lindroos. Helsingin pormestari Kari Rahkamo puhuu Malminkaari 21:n tupaantuliaisissa. 62 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Malmikaari 21, aulojen ja neuvottelutilojen sisustus- ja valaistusratkaisuja. asemasta ja Kehä 1:n ja 3:n välissä. Siitä oli lentokentällekin vain noin 10 minuutin ajomatka luvun loppupuolella syntyi lähinnä aiemmin kerrotun pankkitoiminnan vapautumisen seurauksena kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana tehtiin nopeasti velkarahoituksella suuria kiinteistöinvestointeja. Haluttiin sijoittaa uusiin hienoihin hankkeisiin ja pankit rahoittivat myös ulkomaisia kohteita, välillä ilmeisesti ilman edes tietoa kohteen kunnosta. Samantapaisia päätöksiä tekivät tuohon aikaan monet suunnittelutoimistot. Yritykset halusivat näyttää, että niillä on kyky hallita rakennusprojekteja myös investoreina eikä vain suunnittelijoina. Näin päättivät toimia myös Malminkaaren ja Soidintien kulmatontille uudisrakennusta suunnitelleet neljä insinööritoimistoa, Granlund niiden mukana. GOHNT-talo myytiin nousu suhdanteessa vuonna 1988, mutta uudisrakennuksen talousarvio oli yli 80 miljoonaa markkaa, joten lainaa tarvittiin sekä yhteisesti perustetulle Kiinteistö OY Malminkaaren Soidintie 2:lle että myös Insinööritoimisto Olof Granlundille itselleen. Rakentaminen käynnistyi vuonna 1989 ja rakennus valmistui vuoden 1991 alkupuolella. Pääsiäisenä 1991 Granlund muutti uusiin uljaisiin tiloihin. Yrityksellä oli tuolloin käytössään rakennuksen toinen kerros, hieman yli m 2. Laman merkit eivät vielä tuolloin näkyneet suunnittelutoiminnassa, joten yhtiö vuokrasi IPT:ltä vielä vajaat 200 m 2. Suomen yleinen taantuma oli kuitenkin jo alkanut ja rahoitusvaikeudet johtivat mm. markan devalvaatioon vuosina 1991 ja luvun alkuvuodet olivat kohtalokkaita monelle rakennusja suunnittelualan yritykselle. Se, miten Granlund niistä selvisi, kerrotaan hieman myöhemmin. Yrityksen historia 63

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde -kilpailu

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 68%

perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 68% perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 68% toimitusjohtaja Mika Leinonen perheineen 32% toimipaikat: Kitee ja Tohmajärvi,

Lisätiedot

ansiot: Valittu vuoden yritykseksi vuonna 1986

ansiot: Valittu vuoden yritykseksi vuonna 1986 perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 50% toimitusjohtaja Mika Leinonen perheineen 50% toimipaikat: Kitee ja Tohmajärvi,

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 4: Uusi sukupolvi

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kolmannentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kolmannentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

Pörssitiedote 30.5.2007 klo 16.04

Pörssitiedote 30.5.2007 klo 16.04 Pörssitiedote 30.5.2007 klo 16.04 ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 10 :N MUKAINEN ILMOITUS OMISTUSOSUUDEN MUUTTUMISESTA Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 :n mukaisesti ilmoitamme, että Suomen Helasto Oyj

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Karakortteli; Etelän viertotie 1 Torikatu 16, 10 530 m2. Riihimäki KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Karakortteli; Etelän viertotie 1 Torikatu 16, 10 530 m2. Riihimäki KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI LISÄTIEDOT, MYYNTI- JA VUOKRAUSNEUVOTTELUT: Erkki Pursiainen, LKV gsm 050 595 9715 erkki@sadepisara.fi Rainer Sourander, LKV

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Arkkitehtuura Oy Pääsuunnittelija arkkiteht SAFA Jarmo Sulonen, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Perinteet ja nykyaika kohtaavat

Perinteet ja nykyaika kohtaavat Perinteet ja nykyaika kohtaavat on yli 30 menestyvän kotimaisen ja kansainvälisen yrityksen toimipaikka. Asiakkaidemme toimitilatarpeet on ratkaistu erikokoisissa muuntojoustavissa tiloissa, joiden koot

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

VIIRI-YLINENPÄÄ OY 16.9.2013

VIIRI-YLINENPÄÄ OY 16.9.2013 VIIRI-YLINENPÄÄ OY 16.9.2013 1 / 7 YRITYS Arkkitehti- ja sisustussuunnittelutoimisto Viiri-Ylinenpää Oy Y-Tunnus 2278939-9 Arkkitehtitoimistojen liiton (ATL) jäsen Vahinkovastuuvakuutus (ATL/ IF Vahinkovakuutus

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Uudis- ja saneerausrakentamista Pirkanmaalla vuodesta 1993.

Uudis- ja saneerausrakentamista Pirkanmaalla vuodesta 1993. Uudis- ja saneerausrakentamista Pirkanmaalla vuodesta 1993. Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy on lähinnä Tampereen ja ympäröivien lähikuntien alueella toimiva monipuolinen ja kehittyvä rakennusliike. Toimintansa

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan RYHTIÄ kulutuksen hallintaan BAFF seminaari Energiatehokkuutta rakennusautomaatiolla 24.5.2007 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Hannu Tuovinen www.granlund.fi www.granlund.fi 1 GRANLUND - konserni Toimialat

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Aktiivisen kuntoutuksen malli, yhteistyö muiden toimijoitten kanssa

Aktiivisen kuntoutuksen malli, yhteistyö muiden toimijoitten kanssa MALMIN SAIRAALAN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS Kuva Arkkitehtitoimisto Olli-Pekka Jokela Oy Taustaa Keskitetty terveyskeskuspäivystys iltaisin ja viikonloppuina Perustason sisätautien päivystys Sairaansijoja

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Talotekniikka ja ympäristöpalvelut nousussa Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Liikevaihdolla mitattuna SKOLin suurin jäsenyritys Sweco kasvoi viime vuonna vajaat kymmenen prosenttia. Tytäryhtiöistä

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Rakennustieto, historia

Rakennustieto, historia Rakennustieto, historia Rakennustaito-lehti, 1905 Rakentajain kalenteri, 1916 97. vuosikerta, myös e-kirjana Pysyväinen rakennusainenäyttely 1932, myöhemmin Helsingin rakennuskeskus Lopetettiin kesällä

Lisätiedot

Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys.

Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys. Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys. Esityksessä tarvittavat tekstit ja kuvat löytyvät harjoituskansiosta. 1. Aloita uusi esitys 2. Lisää esitykseen teksti tiedostosta HOK_esitys_teksti.doc Lisää Diat

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) 1265 Valtakunnallisen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkeiden merkitseminen HEL 2013-012906 T 00 00 00 Päätös päätti puolesta latausoperaattoriyhtiön

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Lönnrotinkatu 11. Helsinki

Lönnrotinkatu 11. Helsinki Lönnrotinkatu 11 Helsinki Lönnrotinkatu 11, sijainti E12 VANTAA 45 E75 Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä. 600 metrin säteellä sijaitsevat mm.

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc IXONOS OYJ Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen LIIKETOIMINTAKATSAUS Public 23.3.2009 2 TILIKAUDEN 2009 PÄÄTAPAHTUMIA Markkinatilanne heikkeni finanssikriisiä seuranneen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Terramedia Oy ja Agraari Oy & KM:n ja KMVETin tekeminen. Maataloustoimittajat ry, 1.12.2014 Pentti Törmä

Terramedia Oy ja Agraari Oy & KM:n ja KMVETin tekeminen. Maataloustoimittajat ry, 1.12.2014 Pentti Törmä Terramedia Oy ja Agraari Oy & KM:n ja KMVETin tekeminen Maataloustoimittajat ry, 1.12.2014 Pentti Törmä Historian havinaa Käytännön Maamies ja KMVET Käytännön Maamiehen ja KMVETin julkaisijat (= omistajat)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot