Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 3: GOHNT-talon aika Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Granlund 49, 50, 51, 52, 61, 62 Lehtikuva 51 Atria Oyj 53 Suvi Kiviniemi 54, 64 Ted Edwards Photography 56 OKO Vallilan esite 59 Mikael Linden 63

2 gohnt-talon aika Muutto Lassilaan Antin kuolema Ajatus omasta toimitalosta, jossa kaikki yksiköt voisivat olla samassa rakennuksessa, oli alkanut kypsyä 1970-luvun puolivälissä, sillä yrityksen yhä kasvaessa myös Mau rinkadulta oli vuokrattu vuonna 1975 tilat Ulf Holmbergin ryhmälle. Samanlaisia ajatuksia oli myös Pasilan Viras tokeskuksen suunnittelussa mukana olevilla muilla insinööritoimistoilla eli rakennesuunnitteluun erikoistuneella Insinööritoimisto Kurt Hansonilla ja sähkösuunnittelija Insinööritoimisto Tauno Nissisellä. Kun mukaan saatiin vielä Arkkitehtitoimisto Einari Teräsvirta, oli kasassa kaikki rakentamisen suunnittelun ydinalojen osaajat. Tontti löytyi Lassilasta ja sinne valmistui 4-kerroksinen punatiilitalo, jonka tilavuus oli m 3. Alimmassa kerroksessa oli autotalli ja keittiö-ruokala. Granlund Oksasen tilat sijaitsivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Muuttoon Lassilaan liittyy kuitenkin dramaattisia hetkiä, kun yrityksen toinen perustaja, Antti Oksanen, sairastui vakavasti ja kuoli vain pari kuukautta Lassilaan muuton jälkeen. Yritys oli siihenastisen historiansa pahimmassa kriisissä. Muutosta aiheutui kustannuksia ja toinen öljykriisi vaikutti myös yrityksen tilauskantaan. Olof Granlund päätti kuitenkin jatkaa toimintaa ja otti yhtiökumppaneikseen Pentti Arovaaran ja Pekka Lehtosen. Yhtiö nimi muuttui Insinööritoimisto Olof Granlund & Co Ky:ksi. Tätä vaihetta kesti vain muutaman vuoden ja 1980-luvun alkupuolella Olof lunasti kumppanien osuudet itselleen ja yrityksen nimeksi tuli Insinööritoimisto Olof Granlund Ky. Energia-analyysillä saavutetaan säästöjä. Vasemmalla: GOHNT-talo Lassilassa. Suunnitteluryhmä vuonna 1975: Mauri Valtonen, Sten Staffans, Marcus Bäckman, Göran Langhoff, Eva Kiuru, Frej Mattsson ja Markku Taskinen. Yrityksen historia 49

3 Keittiösuunnittelu 1970-luvun jälkipuoliskolla käynnistyi Granlundilla myös uusi palveluala keittiösuunnittelu. Keittiö on hieman sairaaloiden tapaan paljon laitteita sisältävä tilaryhmä. Laitteisiin liittyvät tekniset liittymät (LVI- ja sähkö), laitteiden aiheuttamat lämpökuormat ja esimerkiksi viemäröinnin järjestelyt edellyttävät keittiön laitesijoittelun tuntemista oikea-aikaisesti, jotta vältytään turhilta muutostöiltä ja kustannuksilta. Keittiösuunnittelu sisällytettiin aluksi kiinteiden sairaalalaitteiden suunnitteluryhmän tehtäviin, joita johti tuolloin Helena Hautala. Ensimmäisiä kohteita olivat mm. Sanomalan, Yleisradion ja eräiden sairaaloiden keittiötilat. Vastuuhenkilönä jatkoi 1980-luvun lopulla Liisa Pesola ja myöhemmin Inkeri Savela. Koska lähes jokaiseen toimistorakennukseen suunnitellaan myös ruokailutilat ja omat keittiötilat, oli keittiösuunnittelulla kysyntää varsinkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Keittiösuunnittelupalvelua oli myös suhteellisen helppo myydä, mikäli Granlund oli jo valittu talotekniikkasuunnittelijaksi. Se oli melko pieni mutta tärkeä osatehtävä, johon esimerkiksi arkkitehdeillä ei yleensä ole ollut erikoisammattitaitoa. Tämä yhtiön palvelumuoto kuitenkin päättyi vuonna 2000 Inkeri Savelan lähdettyä muihin tehtäviin, eikä sopivaa jatkajaa löytynyt. Vientitoiminta käynnistyy Suomi oli vähitellen suuntautumassa rajojensa ulkopuolelle ja rakennusalan sekä siihen liittyvän suunnittelutoiminnan vienti käynnistyi toden teolla 1970-luvun lopulla. Suunnitteluvientiin syntyi muutamia ryhmittymiä, lähinnä Ekono-vetoinen Devecon sekä Oy Finnplanco Ltd, jossa Granlund oli mukana. Finnplanco oli perustettu jo vuonna 1974 ja sen omistajina oli kuusi tunnettua suomalaista kon- 50 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 Presidentti Kekkonen ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja Kosygin Petroskoin Suomi-teatterissa , Kostamuksen malmirikastamon peruskiven muurausjuhlallisuuksissa. Finnplancon ja GOR:n logot. sulttiyritystä: Kaupunkisuunnittelu, Aaro Kohonen, Insinööritoimisto Kurt Hanson, Insinööritoimisto Tauno Nissinen, Suunnittelukonsultit ja Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen. Finnplancon ensimmäisen hallituksen muodostivat Kurt Widbom, puheenjohtaja, Olof Granlund, varapuheenjohtaja, sekä Aaro Kohonen, Tauno Nissinen, Matti Tausti ja Jaakko Ylinen. Yhtiön palveluksessa olevien yritysten yhteinen henkilömäärä oli tuolloin yli 300 henkeä ja se pystyi tarjoamaan kaikki rakentamisen suunnittelupalvelut arkkitehtuurista infrastruktuuriin. Yhtiö oli eräänlainen varhainen sovellus ns. vientirenkaasta, joita myöhemmin alettiin markkinoida Ulkomaankauppaliiton toimesta ja joista muutamissa Granlund oli mukana 1990-luvulla. Finnplanco oli kuitenkin vakavasti vientitoimintaan suuntautunut yritys, jonka päämarkkina-alue oli Lähi-itä. Yhtiöllä oli myös oma Lähiidän paikallistoimisto, jonka johtajana toimi arkkitehti Simo Joensuu. Yhtiön ensimmäiset vientitoimeksiannot olivat Iranissa ja Irakissa. Niistä on kerrottu tarkemmin myöhemmin. Granlund Oksanen oli 1970-luvulla osakkaana myös toisessa ryhmässä nimeltä GOR, jonka muodostivat Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen ja Arkkitehtitoimisto Railo. Railon kanssa oli aiemmin toteutettu useita kotimaisia sairaalahankkeita ja GOR-sairaalasuunnitteluryhmä pyrki saamaan toimeksiantoja myös ulkomailta. Mielenkiintoista oli, että GORin esite oli painettu kuudella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Suuria tuloksia vientirintamalla ei tätä kautta syntynyt, mutta 1970-luvun lopulla rakentamisen ja suunnittelun mielenkiinnon kohteeksi nousi Neuvostoliitto. Toukokuussa 1978 allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisten kaupallisten suhteiden ja taloudellisen yhteistyön vuoteen 1990 ulottunut kehittämisohjelma, jonka perusteella rakentamiskohteet tulivat mukaan ns. viisivuotisohjelmiin. Yrityksen historia 51

5 Reijo Honkarannan ryhmä vuonna 1975: Reijo Honkaranta, Pentti Hannukainen, Pekka Tuominen ja Erkki Jokinen. Yhteisten teollisten rakennuskohteiden historia Suomen ja Neuvostoliiton välillä on pitkä. Ensimmäinen suomalais-neuvostoliittolainen rakennushanke oli vuosina rakennettu Jäniskosken voimalaitos Petsamon Paatsjoella. Vuonna 1977 käynnistyi Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin ensimmäinen vaihe ja rajantakaisten rakennuskohteiden merkitys Suomen kansantaloudelle oli noina aikoina merkittävä. Pelkästään Kostamuksessa työskenteli parhaimmillaan samanaikaisesti yli henkeä. Suunnittelutyössä oli mukana Suomessa noin 300 arkkitehtiä, insinööriä, teknikkoa ja piirtäjää. Siihen osallistui Finn-Stroin oman suunnitteluosaston lisäksi 23 arkkitehti- ja insinööritoimistoa. Suunnittelu Oy Turvevoiman esite toisen öljykriisin synnyttämää konsulttitoimintaa. 52 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 Atrian tehtaat Nurmossa vuonna luvulla oli aiemmin toteutettu mm. Svetogorskin I- ja II-vaiheet sekä Tallinnan Viru-hotelli. Granlund ei ollut mukana vielä näissä kohteissa, vaikka Viru-hotellin täydellinen saneeraus ja viereinen Viru-keskus myöhemmin suunniteltiinkin yrityksen toimesta Viron itsenäistymisen jälkeen. Granlundin osalta suunnitteluvienti Neuvostoliittoon käynnistyi nopeasti 1980-luvun alussa ja se tuli korvaamaan sopivasti Lähi-idän jättämää aukkoa. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina oli 1980-luvulla rakennusliike YIT, joka lähti voimakkaasti panostamaan Neuvostoliiton markkinoille. Granlund oli 1980-luvun ensimmmäisellä puoliskolla mukana useissa YIT:n Neuvostoliiton projekteissa, jotka työllistivät suuren suunnittelijajoukon. Viennin osuus olikin vuosina noin 30 % yrityksen koko liikevaihdosta. Toisen öljykriisin jälkeinen aika Suomessa Toinen öljykriisi käynnisti myös uuden yrityksen, Suunnittelu Oy Turvevoiman, jossa Granlundin lisäksi olivat osakkaina Insinööritoimisto Erkki Juva Oy ja Sähköteknillinen Insinööritoimisto Oy. Olof oli jo puolustusministeriön aikoinaan ollut tekemisissä varuskuntien aluelämmityksen ja lämpökeskusten kanssa. Öljykriisin jälkeen kiinnostus turpeen käyttöön oli Suomessa lisääntynyt. Turvevoima tarjosi konsulttipalveluja kunnille ja teollisuudelle turpeen ja kotimaisten polttoaineiden käytöstä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Yhtiön konsulttina toimi Ulf Siljander ja sen toimipaikka oli Granlundin Sentnerinkujan toimitiloissa pari kolme vuotta. Yrityksen historia jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja Olofin kiinnostus suuntautui Englantiin, mistä hieman myöhemmin. Granlundin työtilanteeseen toisella öljykriisillä ei loppujen lopuksi ollut kovinkaan suurta vaikutusta. Yrityksen henkilömäärä oli vuoden 1981 alussa 76 henkeä ja se oli toisen öljykriisin laannuttua kasvanut parissa vuodessa noin 30 hengellä. Antin kuolema vuonna 1977 oli ollut isompi sokki ja sen jälkeinen aika oli yrityksen uudelleen organisoitumista. Olofilla ja Antilla oli 1970-luvulla selkeästi omat asiakkaansa ja projektinsa. Antin kontaktit siirtyivät DI Pentti Arovaaralle ja hänestä tuli myös muutamaksi vuodeksi uudelleen nimetyn Insinööritoimisto Olof Granlund Yrityksen historia 53

7 & Co Ky:n osakas yhdessä insinööri Pekka Lehtosen kanssa. Pentti ja Pekka jatkoivat ikäänkuin omina ryhminään ja Olofin osastossa työskenteli suuri enemmistö yhtiön henkilökunnasta. Vuonna 1980 Olofin osaston ryhmänvetäjinä toimivat DI Markku Arponen (vienti), ins. Marcus Bäckman, ins. Ulf Holmberg, DI Pentti Hannukainen, ins. Reijo Honkaranta, DI Matti Häkkilä (ATK), DI Reijo Hänninen, Outi Inkinen (piirtämö), ins. Erkki Kankaanpää, ins. Jussi Markkanen ja DI Jukka Meller. Olofin osaston ryhmiä oli siten kaikkiaan yksitoista ja niissä työskenteli 61 LVI-ammattilaista. Pentti ja Pekka luopuivat kuitenkin osakkuudesta jo vuonna 1980 ja yritys jäi yksin Olof Granlundin omistukseen ja alkoi toimia nimellä Insinööritoimisto Olof Granlund Ky. Pekka Lehtonen jätti yrityksen vuonna Aiemmin mainittujen vientitöiden, sairaaloiden ja puolustusministeriön projektien (vuonna 1981 oli käynnissä 26 PLM:n projektia) lisäksi yritystä työllistivät mm. useat kulttuurirakennukset, kuten Kuopion Musiikkikeskus, Pasilan taidelaitokset (Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Suomen elokuva-arkisto), sekä vuodesta 1982 alkaen Porin Musiikki- ja kongressitalo. Näistä kohteista on myöhemmin tarkempi kuvaus. Niihin liittyi paljon politiikkaa ja kustannuspaineita. Loppujen lopuksi niistä rakennettiin valmiiksi ainoastaan Kuopion Musiikkikeskus, joka sekin valmistui vasta yli 10 vuotta arkkitehtikilpailun tulosten julkistamisen jälkeen. Muita merkittäviä hankkeita olivat Lapuan patruunatehdas, joka rakennettiin vuonna 1976 tapahtuneessa räjähdyksessä tuhoutuneen tehtaan tilalle. Itikan (nykyinen Atria) tuotantolaitosten rakentaminen oli myös käynnistynyt. Helsingin metroasemat olivat valmistumassa. Metrohan otettiin käyttöön vuonna Yleisradiolle oli tuohon aikaan myös useita projekteja mm. Pasilan tv-keskukseen. Suomen ensimmäisen nykyaikaisen kauppakeskuksen Forumin suunnittelu käynnistyi myös vuoden 1982 lopulla. Forum-kortteli Helsingin ensimmäinen uusi kauppakeskus 1980-luvulla. Toukokuussa 1982 tehdyn Helsingin toimipisteessä työskentelevien henkilöiden asuinpaikkatutkimuksen mukaan yrityksen 79 henkilöstä 47 asui Helsingissä, 14 Espoossa, 11 Vantaalla ja 7 jossain muualla. Hiilijalanjälki työmatkojen osalta on varmaan tänä päivänä hieman toisenlainen, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan noin 100 kilometrin säteelle työpaikastaan Helsingin kalliiden asuntojen ja tonttipulan vuoksi. 54 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 Yrityksen toimintamallit kehittyvät Henkilömäärän kasvun myötä todettiin välttämättömäksi kehittää yhtiön tiedonvälitystä sekä kapasiteetin ja projektien kustannusten hallintaa. Jo vuodesta 1970 alkaen yritys oli julkaissut omaa kuukausittain ilmestynyttä lehteä GOLVI, joka on ollut arvokkaana tietolähteenä tällekin historiikille. GOLVIa painettiin aina vuoteen 1976 saakka Sanomapainossa ja sitä jaettiin myös ulkopuolisille tahoille kuten yrityksen asiakkaille. Lehti ilmestyi sen jälkeenkin sisäisenä tiedotusvälineenä aina 1990-luvulle saakka. Lehden nimeen lisättiin 1980-luvulla S-kirjain, kun sähköosasto oli perustettu, jolloin nimeksi tuli GOLVIS. Lehden vaiheista ja sisällöstä on kirjoitettu tarkemmin Muistoja ja muistikuvia -osassa. Yrityksen johtoryhmä oli kokoontunut säännöllisesti jo 1970-luvulla. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja niistä laadittiin tarkat pöytäkirjat. Näiden kokousten nimeksi muodostui vähitellen aiemman maanantaikokouksen sijaan osastonkokous. Erääksi sen tärkeimmistä tehtävistä muodostui tarkka työtilanteen seuranta. Historiallinen päätös kirjattiin osastonkokouksen pöytäkirjaan, jossa todettiin seuraavaa: Päätettiin siirtyä käyttämään työtilanneraporttia Reijo Hännisen ehdotuksen mukaisesti. Ryhmänjohtajat laittavat liitteenä tulevat raportit pöytäkirjan mukana kiertoon ryhmän muulle henkilökunnalle. Raporttiin siis kirjattiin ryhmäkohtaisesti jokaisen henkilön kapasiteettitilanne ja se, mitä projekteja ryhmällä oli meneillään. Alkuvaiheessa raportti käsitti vain neljän seuraavan viikon työt eli työt, jotka olivat ajankohtaisia seuraavaan osastonkokoukseen mennessä. Tämän historiallisen päätöksen seurauksena kehittyi vähitellen nykymuotoinen työtilanneseurantamalli, joka seuraa tilannetta kuuden kuukauden ennakoinnilla jokaisen yrityksen henkilön osalla ja on yksi Granlundin projektityön ja kapasiteetin hallinnan kulmakivistä. Yrityksen mallityöselitystä kehitettiin 1980-luvun alkupuolella. Myös projektien tarkastustoiminnalle kehitettiin uudet toimintaperiaatteet. Vuoden 1983 alussa astuivat voimaan lakisääteiset tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutukset. Tapaturmavakuutukseen liittyi myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Lakisääteisiä vakuutuksia täydentämään otettiin lisäksi matkustaja-, matkatavara- ja matkavastuuvakuutus. Tehtäväluettelot ja taksapalkkioperusteet Olof Granlund oli aktiivisesti mukana laatimassa talonrakennuksen LVI-suunnittelun tehtäväluetteloita sekä taksapalkkioperusteita, jotka julkaistiin Suomen Rakennuttajaliitto ry:n (myöhemmin RAKLI) ja Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry:n toimesta luvulla taksapalkkio oli yleisin palkkiomuoto julkisissa rakennuskohteissa, kuten esimerkiksi silloisen rakennushallituksen ja puolustusministeriön töissä. Taksapalkkioprosentti määräytyi kohteen vaativuuden, koon ja urakkahinnan perusteella. Taksapalkkio kiellettiin sitten 1990-luvun alkupuolella, koska Suomi oli harmonisoimassa lainsäädäntöään EU:n vaatimusten mukaiseksi. Taksapalkkion päättyminen ajoittui juuri pahimpiin laman vuosiin ja se johti epärealistiseen hintakilpailuun kiinteillä palkkioilla. Monen alan ammattilaisen mielestä tämäkin kielto pantiin silloisen valtionvarainministerin Iiro Viinasen syyksi. Suunnittelun tehtäväluetteloita on ollut käytössä jo 1960-luvulta lähtien. Tekniikan ja toimintatapojen kehityksen myötä niiden uudistaminen on ollut välttämätöntä. Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry käynnisti 1987 silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön tuella suunnitteluprosessien kehittämishankkeen nimeltä SKOLVIS. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää suunnittelutehtävän sisältöä sellaiseksi, että tilaajan tarpeet entistä paremmin Yrityksen historia 55

9 ohjaisivat suunnittelua hankkeen alusta valmiiseen rakennukseen saakka. Käsite talotekniikka yleistyi 1990-luvun alkupuolella. Rakennusten tekniikka kehittyi yhä monimutkaisemmiksi ja sen hallinta edellytti, että LVI-, sähkö-, rakennusautomaatio- ym. järjestelmiä käsitellään entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Asiasta kantoivat huolta sekä suunnittelijat että rakennuttajat. Myös Granlund ryhtyi panostamaan talotekniikan yhteensovittamiseen mm. palvelujen, suunnittelumenetelmien ja työkalujen kehityksessä. SKOLVIS-projekti oli kannustamassa rakennuttaja- ja suunnittelujärjestöjä (RAKLI-SKOL-ATL) käynnistämään uusien, koko talotekniikkaa käsittävien tehtäväluetteloiden laadinnan 1990-luvun alussa. Uusi talotekniikan tehtäväluettelo TATE 95, joka julkaistiin vuonna 1995, on osaltaan vaikuttanut talotekniikka -käsitteen selkeytymiseen ja siten edistänyt tekniikan eri alojen yhteensovitusta. Se on kestänyt aikaa pienin täydennyksin peräti 15 vuotta. Seuraava, kokonaan uudistettu talotekniikan tehtäväluettelo on edennyt koekäyttövaiheeseen ja julkistettaneen vuonna Kummankin kehitystyössä Granlundilla on ollut keskeinen panos; vuoden 1995 version laatimista johti Markku Jokela ja uudemman version vastaava rooli oli Kari Kalevalla. Konsulttitoiminnan juridiset perusteet täsmentyivät myös selkeästi vuonna 1983 julkaistujen Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1983 myötä. Sopimusehdot oli laadittu yhteistyössä Suomen Rakennuttajaliitto ry:n, Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry:n ja Suomen Arkkitehtiliiton yhteistyönä. Myös rakennushallitus oli aktiivinen 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1981 julkaistiin uudet LVI-suunnitteluohjeet, joissa mm. vaadittiin merkitsemään suunnitelmiin linjasäätö- ja patteriventtiilien esisäätöarvot ja virtaamat sekä iv-koneiden ilmamäärä, kokonaispaine ja hyötysuhde. Toiminta laajenee Granlund U.K. Olofin kiinnostus laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle kasvoi 1980-luvun alkupuolella. Finnplancon toiminnan myötä kansainväliset kontaktit olivat lisääntyneet ja ajatus energia-analyysien myynnistä ja markkinoinnista Suomen rajojen ulkopuolelle kiehtoi. Englanti oli maa, jonka alkeellisista LVI-järjestelmistä tunnetusti vitsailtiin ainakin sen rajojen ulkopuolella. Lämmitys asunnoissa tapahtui kuumavesipulloilla ja rakennusten ulkoseinillä kulkevat viemärit jäätyivät talvella. Tämä johti tytäryrityksen perustamiseen Englantiin ja sen nimeksi tuli Granlund U.K. LTD. Oikealla: Insinööriuutisten Veijo Miettisen kommentit Englannin energiaseminaarista. Granlund UK Ltd:n näyttelyosasto Englannissa vuonna Bo Söderholm, Britannian energiaviranomainen ja Granlund UK:n toimitusjohtaja Colin Boughton-Smith. 56 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

10 Toimitilat sijaitsivat aluksi Kone Oy:n tytäryhtiön tiloissa Hounslow ssa, Heathrow n lentokentän lähellä. Ensimmäisenä henkilönä palkattiin markkinointia hoitamaan Mark Nathan, joka oli koulutukseltaan sähköinsinööri. Yrityksen palvelukseen oli näin ollen tullut ensimmäinen sähkömies. Vuoden 1982 lopulla toimitusjohtajaksi valittiin Colin Boughton-Smith ja yhtiössä oli tuolloin viisi henkilöä. Toimisto muutti keväällä 1983 uusiin laajempiin tiloihin Slough iin, joka on Lontoosta länteen lähellä Windsoria. Toiminta Englannissa lähti melko ripeästi käyntiin ja yhtiö sai toimeksiantoja mm. energiaministeriöltä, British Home Stores-tavarataloketjulta, Mobil Oililta sekä Croydonin sairaala-alueen (7 sairaalaa, yhteensä m 3 ) rakennusautomaatiojärjestelmän suunnittelun. Energiaselvityksiin osallistui useita henkilöitä Suomesta. Markku Huupponen oli useamman vuoden Englannissa energialaskennan tukihenkilönä. Kontaktihenkilönä Helsinkiin päin oli aluksi Göran Langhoff, mutta Göranin lähdettyä vielä uudelleen Lähi-itään tuli Bo Söderholm hänen tilalleen ja toi mukanaan rakennusautomaatio-osaamista Granlundin Suomenkin toimintoihin. Englannin toimiston henkilökunnan määrä oli parhaimmillaan 12 henkilöä ja se pääsi 1980-luvun puolivälissä taloudellisesti omilleen. Englannissa järjestettiin myös merkittäviä energiasymposiumeja, jossa Granlund oli voimakkaasti esillä. Uutiset näistä levisivät Suomeen saakka ja saivat Insinööriuutisten Perusinsinööri Veijo Miettisen kirjoittamaan viikkopakinassaan Granlundin energiansäästöohjelmasta. Pakinan lopussa todetaan ainoana huolestuttavana asiana liian halpa maakaasu ja öljy, joka meinaa tehdä yritykset turhiksi. Toteamus piti hyvin paikkansa, sillä niin Suomessa kuin Englannissa kiinnostus energia-analyysejä kohtaan laimeni, koska energian suhteellinen hinta oli alentunut roimasti 1980-luvun jälkipuoliskolle tultaessa. Englannin toimiston toiminta loppui vuonna 1987, kun toimiston paikallisen johdon ja Olofin synergiat eivät toimineet. Samanaikaisesti rahoitus- ja pankkimaailman vapautumisen myötä Suomessa käynnistettiin isoja rakennusinvestointeja, jotka myös sysäsivät energia-asiat vähäksi aikaa taka-alalle, mutta mahdollistivat suurten suunnitteluhankkeiden käynnistymisen. Kuopion ja Vaasan toimistot kasvavat Insinööritoimisto Erkki Lahtisen osto Kuopion aluetoimisto oli aloittanut vuonna Se oli läpi 1970-luvun lähinnä yhden miehen paikallisyksikkö, jolla oli ollut viisi eri vetäjää vuoteen 1976 mennessä, jolloin nuori DI Markku Tiirikainen muutti Kuopioon saatuaan diplomityönsä valmiiksi Granlundin Helsingin toimistolla. Henkilömäärä alkoi kasvaa 1980-luvun alkupuoliskolla ja vuonna 1983 Kuopiossa työskenteli jo kuusi henkilöä. Toimisto muutti vuonna 1988 nykyisiin tiloihinsa Hyrräkadulle Itkonniemeen. Markun jälkeen vetäjänä toimi pari vuotta insinööri Jussi Markkanen, jolla oli yli 10 vuoden ura Helsingin toimistossa. Vuonna 1989 Markku ja Jussi päättivät perustaa oman insinööritoimiston. Nykyinen toimitusjohtaja DI Jukka Vasara valittiin uudeksi vetäjäksi ja vuonna 1991 toimitusjohtajaksi, kun Kuopion toimisto päätettiin yhtiöittää. Se sai nimekseen Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy. Periaatteena oli, että emoyhtiöllä, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:llä oli osake-enemmistö ja toimivalla johdolla loput osakkeet. Samaa periaatetta on noudatettu kaikkien Suomen tytäryhtiöiden kohdalla. Vaasan aluetoimisto oli käynnistynyt vuonna Sekin oli alkuaikoina tarkoitettu pääasiassa paikallista yhteydenpitoa varten. Granlundilla oli kuitenkin Vaasassa melko paljon töitä jo noina aikoina: työmäärä kasvoi 1970 luvun puolivälin jälkeen, kun Strömbergin ja Wärtsilän laajennushankkeet käynnistyivät ja suunnittelutyötä alet- Yrityksen historia 57

11 tiin ulkoistaa teollisuusyritysten omista suunnitteluorganisaatioista. Nämä työt tehtiin vielä 1970-luvulla lähes poikkeuksetta Helsingin toimistosta käsin. Vaasan alueelle oli kuitenkin tehty markkinointia ja DI Robert Grönblomin siirryttyä toimiston vetäjäksi alkoi Vaasassakin omien suunnitteluprojektien määrä kasvaa 1980-luvun alkupuoliskolla. Toimiston vahvuus oli vuonna 1985 viisi henkilöä. Vaasan aluetoimisto yhtiöitettiin erilliseksi tytäryhtiöksi pari vuotta Kuopiota aikaisemmin eli vuonna Insinööritoimisto Olof Granlund Ky teki vuoden 1982 alkupuolella ensimmäisen yritysostonsa, jolloin ostettiin Insinööritoimisto Erkki Lahtinen. Kauppa ei kuitenkaan mennyt kovin hyvin henkilöstön jatkuvuuden kannalta, sillä kaupanteon jälkeen Erkki Lahtinen ilmoitti perustavansa uuden yrityksen ja samalla lähes koko henkilökunta erosi ostetun yrityksen palveluksesta. Toimitusjohtajaksi valittiin alkaen insinööri Matti Sinisalo. Yhtiön palveluksessa oli tuolloin neljä henkeä, joista Erkki Torssonen oli vähemmistöosakas ja käytännössä ainoa, joka jäi ostetun yrityksen palvelukseen. Yritys pääsi kuitenkin melko nopeasti jaloilleen ja vuonna 1989 siellä oli jo töissä 12 henkilöä. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1994 Insinööritoimisto Granlund Lahti Oy:ksi muiden maakuntien tytäryhtiöiden mukaisesti. Uudet toimialat käynnistyvät Vuosi 1982 oli kaikkiaan merkittävä vuosi yrityksen historiassa. Kuten aiemmin on jo todettu, insinööri Bo Söderholm oli tullut Tour & Andersonilta paikkaamaan Göran Langhoffin jättämää aukkoa Englannin toimiston yhdyshenkilönä. Bosse oli koulutukseltaan LVI-insinööri, mutta työskennellyt viime vuodet rakennusautomaatioyrityksessä. Rakennusautomaatio oli kehittynyt nopeasti noina vuosina ja DDC, digitaalitekniikka, oli syrjäyttämässä perinteisen pneumatiikan, jota suuret amerikkalaiset alan yritykset olivat siihen asti suosineet. Perinteisesti LVI-suunnittelija laati ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien säätökaaviot. Digitaalitekniikka ja sähkö olivat yhdistelmä, johon Granlundilla ei ollut kokemusta omaavia henkilöitä. Bossen myötä tuli DDCosaamista, mutta sähköön liittyvät kysymykset piti vielä ratkaista. Vuonna 1982 päätettiin palkata ensimmäinen sähköinsinööri Helsingin toimistoon. Hän oli DI Hannu Kirsi. Vuoden 1983 alussa oli saatu A1- luokan sähkösuunnittelulupa, jotta oli mahdollista tehdä myös isoille asiakkaillemme sähkösuunnittelua. Alkuperäinen ajatus palkata sähköinsinööri tukemaan LVI-miehiä automatiikan sähköasioissa eteni siis nopeasti pidemmälle. Sähköryhmän ensimmäiset omat suunnitteluprojektit olivat asuinrakennusten suunnittelua Makrotalolle eli täysin jotain muuta kuin normaaliin Granlundin LVI-suunnittelun piiriin kuuluvaa suunnittelutyötä. Sähkösuunnittelun markkinoinnin suhteen oltiin varovaisia osittain siitä syystä, että Tauno Nissisen toimisto oli samassa talossa ja yritykset olivat työskennelleet yhdessä lukuisissa suurissa hankkeissa. LVI-puolen vakioasiakkaille ei aluksi edes markkinoitu sähkösuunnittelua. Energiaselvityksiä tehnyt muutaman hengen ryhmä eriytettiin Arposen suunnitteluryhmästä vuonna 1983 omaksi ryhmäkseen. Ryhmä toteutti myös rakennusten vastaanottovaiheen mittauksia ja erilaisia sisäolosuhde- ja saneeraustarveselvityksiä ja erikoistui kenttätöihin. Ryhmän käyttöön hankittiin mittauskalustoa, esimerkiksi nestemanometri ilmavirtojen mittaamiseen pitot-putkimenetelmällä. Tätä pientä energiaryhmää voidaan pitää alkuna myöhemmälle Kiinteistönpito-osastolle. Ryhmän kolme alkuperäistä jäsentä (DI Erja Reinikainen sekä insinöörit Harri Nyyssölä ja Jack Westrén-Doll) ovat edelleen Granlundilla vuonna Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

12 OKO:n toimintakeskus Vallilassa luvun jälkipuolisko kasvun ja vapautumisen aikaa 1980-luvulla Suomessa elettiin vahvan hyvinvointivaltion aikaa. Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Merkittävä syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen Pankki vapautti luoton hakemisen vuonna Tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa. Nämä seikat johtivat kansantaloudessa olleen rahamäärän huomattavaan kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Rakentamisen lisääntymisen myötä suunnittelutehtävien määrä Suomessa kasvoi nopeasti. Tämä näkyi myös Granlundilla työ- ja henkilöstömäärän nopeana kasvuna. Vuodesta 1985 Yrityksen historia 59

13 vuoteen 1990 henkilöstön lukumäärä kasvoi lähes 50 % 101:stä 147:ään. Yhtä nopeaa kasvu oli ollut ainoastaan 1960-luvulla yhtiön toiminnan käynnistyessä. Vientitoiminta väheni selvästi tuona aikana, koska Englannin toimisto oli lopetettu ja päätös Neu vostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan päättymisestä vuosikymmenen vaihteessa vähensi myös itävientiä. Energiaselvityksetkään eivät käyneet kaupaksi, kun energia oli jälleen liian halpaa. Uudisrakennuskohteita oli kuitenkin runsaasti tarjolla ja ne työllistivät kasvavalla volyymillä sekä Helsingin toimistoa että kaikkia alueyksiköitä. Suurimpana tuon aikakauden hankkeena oli Osuuspankin Helsingin Vallilaan rakennettu OKO-Vallilan kortteli, joka käsitti nimensä mukaisesti kokonaisen korttelin uudisrakennuksineen ja saneerattavine osineen. Korttelin sisäpiha katettiin lasilla 1980-luvulla tulleen muoti-ilmiön mukaisesti. Lasikatteista rakentamista tutkittiin Granlundilla jo 1980-luvun alkupuolella Pasilan taidelaitosten yhteydessä. Toinen huomattava hanke oli Vantaanportin liikekeskus, johon kaavailtiin tuohon aikaan jättiläismäistä yli m 2 suuruista kauppakeskusta. Hanke eteni luonnosvaiheeseen saakka, mutta 1990-luvun alun lama pysäytti sen. Projekti toteutui vasta yli 10 vuotta myöhemmin täysin erilaisessa muodossa ja sai nimekseen Jumbo. Siinä Granlund ei ollut enää mukana luvun luvun merkittävimpiä Granlundin teollisuusrakennuskohteita oli Sanoma Osakeyhtiön Varkauden Paino, joka valmistui vuonna Tietotekniikka oli kehittynyt ja mahdollisti lehden painamisen samanaikaisesti usealla paikkakunnalla. Kun Varkaudessa naapuritontilla oli vielä Enson paperitehdas, niin kuljetuskustannuksissakin säästettiin runsaasti. Vuonna 1993 valmistui Sanoma Osakeyhtiölle vielä Forssan Paino, jossa Granlund oli myös mukana. Yritykselle oli syntynyt myös vuosikymmenen loppupuolella yhteyksiä Wärtsilä Meriteollisuuteen ja se oli mukana yhden risteilyaluksen LVI-suunnittelussa. Kiinnostus laivojen LVIsuunnitteluun oli heräämässä. Tämä kehitys loppui kuitenkin alkuunsa, sillä Wärtsilä Meriteollisuus hakeutui konkurssiin lokakuussa Wärtsilä oli myynyt jo aiemmin elokuussa 51 % omistamistaan osakkeista, jonka jälkeen se omisti enää 19 % Wärtsilä Meriteollisuudesta, jolloin sitä ei tarvinnut käsitellä tytäryhtiönä yhtiön tilinpäätöksessä. Granlundin osalta laivasuunnittelu päättyi siis lyhyeen. Yhtiölle tuli jonkin verran tappioita konkurssin johdosta. Kokonaisuutena tilanteesta seurasi kuitenkin myös jotain positiivista, sillä kuusi Meriteollisuudessa työskennellyttä suunnittelijaa siirtyi konkurssin jälkeen Granlundin palvelukseen. Heistä merkittävin oli insinööri Matti Urjo, joka nykyään on Granlundin sähkösuunnitteluosaston johtaja. Vantaan ja Tampereen aluetoimistot perustetaan Vantaan kaupungissa oli 1980-luvulla runsaasti rakennusinvestointeja ja Tikkurilan sekä Myyrmäen aluekeskukset kasvoivat nopeasti. Vuonna 1984 marraskuussa perustettiin Tikkurilaan oma toimipiste Vantaan kohteiden saamiseksi. Sen vetäjäksi tuli DI Jorma Asikainen, joka oli pitkään työskennellyt Helsingin toimistossa. Vantaan toimisto kasvoikin nopeasti ja vuonna 1989 siellä oli 10 henkeä, joista osa oli sähkösuunnittelijoita. Todettakoon, että muissa aluetoimistoissa sähkösuunnittelijoita ei vielä 1980-luvulla ollut. Vantaan kaupungin töitä ei kuitenkaan herunut Vantaan yksikölle, vaan työt hankittiin muualta. Siinä mielessä Vantaan toimiston perustamisella ei saavutettu niitä tuloksia, joihin sillä tähdättiin. Laman alettua 1990-luvun alussa Vantaan toimisto jatkoi omana yksikkönään vuoteen 1993 saakka, mutta fyysisesti se sijaitsi Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n uusissa tiloissa Malmilla ja lopulta se yhdistettiin Helsingin LVI- ja sähköosastoihin. Vantaan yksikön 60 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

14 asiakassuhteensa Granlund päätti perustaa myös Tampereelle oman aluetoimiston vuonna Sen ensimmäiseksi vetäjäksi valittiin Granlundin sairaalasuunnittelun kokenein henkilö DI Pentti Arovaara, joka oli ollut yrityksen palveluksessa jo vuodesta Pentti hoiti toimiston perustamisen ja käynnistämisen, jonka jälkeen vetäjäksi tuli Dennis Altschuler. Tampereen aluetoimisto kasvoi 1980-luvun lopulla nopeasti ja siellä oli juuri ennen lamaa 1990-luvun alussa 19 henkeä. Toimisto yhtiöitettiin ja sen ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Tapani Ahokas. Vuonna 1988 sähköryhmän vetäjänä aloitti insinööri Tarmo Wilén, josta sitten vuonna 2000 tuli toimitusjohtaja Ahokkaan jälkeen. Kasvun vaikutukset Granlundilla tarvitaan lisää tilaa Malminkaari 21 vetäjänä toimi tuolloin Jorma Asikaisen jälkeen insinööri Kari Siuru, jolla oli suuri rooli 1990-luvulla uudelleen aktivoituneessa vientitoiminnassa Venäjän sotilaskylien suunnittelussa sekä vasta itsenäistyneen Viron tärkeimmissä rakennushankkeissa. Granlundilla oli jo edellisillä vuosikymmenillä ollut useita hankkeita Tampereen seudulla. Etenkin Tampereen yliopistollinen keskussairaala oli tilannut paljon suunnittelutöitä. Tampereelle oli kuitenkin kehittynyt merkittäviä paikallisiakin suunnittelutoimistoja, jotka pystyivät tarjoamaan ammattitaitoista palvelua. Säilyttääkseen vanhat Helsingin toimiston henkilömäärä oli vuonna 1977 Sentnerinkujalle Lassilaan tapahtuneen muuton jälkeen kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Granlund oli ottanut käyttöönsä jo aiemmin rakennuksen kolmannessa kerroksessa sijainneet tilat, jotka olivat olleet aluksi Arkkitehtitoimisto Einari Teräsvirran käytössä. Samoin osa toisen kerroksen tiloista oli vuokrattu Insinööritoimisto Tauno Nissiseltä. Tilantarve oli siten ilmeinen ja kasvunäkymät rakentamisessa olivat edelleen hyvät. Niinpä GOHNT-talon silloiset kolme osakasta, Insinööritoimisto Olof Granlund, Insinööritoimisto Tauno Nissinen ja Insinööritoimisto Hanson & Co päättivät lähteä selvittämään, löytyisikö Helsingistä tonttia, johon voisi rakentaa uuden entistä ehomman toimitalon. Ryhmään saatiin mukaan vielä Insinööritoimisto Pohjatutkimus IPT, joka rakennusvaiheen aikana siirtyi Viatekin omistukseen. Kaupunki tarjosi vuokratonttia Malmilta ja Vuosaaresta. Valinnaksi tuli Malmi lähinnä hyvän liikenteellisen sijaintinsa ansiosta. Tontti oli pohjoisen pääradan varrella 300 metriä Malmin Yrityksen historia 61

15 Olof Granlund jäi eläkkeelle vuonna Muotokuvan maalasi taiteilija Thor Lindroos. Helsingin pormestari Kari Rahkamo puhuu Malminkaari 21:n tupaantuliaisissa. 62 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

16 Malmikaari 21, aulojen ja neuvottelutilojen sisustus- ja valaistusratkaisuja. asemasta ja Kehä 1:n ja 3:n välissä. Siitä oli lentokentällekin vain noin 10 minuutin ajomatka luvun loppupuolella syntyi lähinnä aiemmin kerrotun pankkitoiminnan vapautumisen seurauksena kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana tehtiin nopeasti velkarahoituksella suuria kiinteistöinvestointeja. Haluttiin sijoittaa uusiin hienoihin hankkeisiin ja pankit rahoittivat myös ulkomaisia kohteita, välillä ilmeisesti ilman edes tietoa kohteen kunnosta. Samantapaisia päätöksiä tekivät tuohon aikaan monet suunnittelutoimistot. Yritykset halusivat näyttää, että niillä on kyky hallita rakennusprojekteja myös investoreina eikä vain suunnittelijoina. Näin päättivät toimia myös Malminkaaren ja Soidintien kulmatontille uudisrakennusta suunnitelleet neljä insinööritoimistoa, Granlund niiden mukana. GOHNT-talo myytiin nousu suhdanteessa vuonna 1988, mutta uudisrakennuksen talousarvio oli yli 80 miljoonaa markkaa, joten lainaa tarvittiin sekä yhteisesti perustetulle Kiinteistö OY Malminkaaren Soidintie 2:lle että myös Insinööritoimisto Olof Granlundille itselleen. Rakentaminen käynnistyi vuonna 1989 ja rakennus valmistui vuoden 1991 alkupuolella. Pääsiäisenä 1991 Granlund muutti uusiin uljaisiin tiloihin. Yrityksellä oli tuolloin käytössään rakennuksen toinen kerros, hieman yli m 2. Laman merkit eivät vielä tuolloin näkyneet suunnittelutoiminnassa, joten yhtiö vuokrasi IPT:ltä vielä vajaat 200 m 2. Suomen yleinen taantuma oli kuitenkin jo alkanut ja rahoitusvaikeudet johtivat mm. markan devalvaatioon vuosina 1991 ja luvun alkuvuodet olivat kohtalokkaita monelle rakennusja suunnittelualan yritykselle. Se, miten Granlund niistä selvisi, kerrotaan hieman myöhemmin. Yrityksen historia 63

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 SÄHKÖTIETO RY TOIMINTAKERTOMUS 2012 6.2.2013 1(3) TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Kortiston tarkoitus ja tavoite 2. Julkaisuversiot ST- kortiston perustamisasiakirjan mukaisesti ST- kortisto kehittää sähköurakoinnin

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen

Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje Seminaari 17.11.2011 Jyri Savolainen ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. PROJEKTIN PÄÄVAIHEET 2. ULKOMAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ 3. KYSELYT JA HAASTATTELUT 4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ Oulu 02.11.2016 CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio 1 Autamme kasvun haasteissa ja luomme tiloja hyvälle hoivalle. Teemme sen yhdessä kasvukuntien ja hoiva-alan yritysten kanssa. SADAS HANKKEEMME on käynnistetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

KIHUn toimitilojen laajennushanke

KIHUn toimitilojen laajennushanke Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KIHUn toimitilojen laajennushanke Jukka Viitasalo www.kihu.fi Taustaa, historiaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU perustettiin vuonna

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1 Pitäjänmäen paraatipaikalla sijaitseva Valimotie 1 tarjoaa muuntojoustavaa ja tehokasta toimistotilaa. Tilat kunnostetaan käyttäjien toiveiden mukaan viihtyisiksi ja tehokkaiksi. Seitsemänkerroksisen rakennuksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin KEVÄTBAROMETRI

Pohjois-Karjalan kauppakamarin KEVÄTBAROMETRI vk 17-18 531 vastausta: 123 kpl 323 kpl 66 kpl muut 19 kpl Vastaajat / toimiala Vastaajat / henkilöstömäärä 12 % 4 % 23 % muu 10 % 4 % alle 50 hlöä 50-249 hlöä 250 tai yli hlöä 61 % 86 % Odotukset suhdannenäkymistä

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

1. a) Yhtiön nimi: Outokumpu Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 21,84 %

1. a) Yhtiön nimi: Outokumpu Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 21,84 % Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Outokumpu Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 21,84 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on harjoittaa kaivos- ja kaivannaistoimintaa,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

P A L K K A - J A P A L K K I O S E L V I T Y S

P A L K K A - J A P A L K K I O S E L V I T Y S P A L K K A - J A P A L K K I O S E L V I T Y S 2 0 1 2 Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 47 mukaisesti. Hallintoneuvoston jäsenten palkitseminen

Lisätiedot

1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 %

1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 % Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä: Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

2. Pyydämme ilmoittamaan (monta vastausta sallitaan) luottamustehtäväsi tai virkasi kaupungilla:

2. Pyydämme ilmoittamaan (monta vastausta sallitaan) luottamustehtäväsi tai virkasi kaupungilla: Luottamushenkilöiden ja eräiden viranhaltijoiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen 1/45 Helena Adel Kaavoitus ja rakennuslautakunnan varajäsen Piikkiön eläkkeensaajien hallituksen jäsen Piikkiön sos.dem.työv.yhdistyksen

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 23.03.2015 Sivu 1 / 1 1333/00.04.01/2015 10 Espoon kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Länsimetro Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 31.3.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen,

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Antinkärki Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Valkeakoskella Suomalaista teollisuushistoriaa Antinkärki sijaitsee keskellä kauneinta suomalaista järvimaisemaa. Se on puolen tunnin matkan päässä

Lisätiedot