Kehitysyhteistyön määrä

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyön määrä Kepan taustamuistio, maaliskuu 2011 Lupaus kehitysavun nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta on 40 vuotta vanha. Suomi on tällä hetkellä uskottavalla kasvu-uralla kohti tavoitteen saavuttamista sovittuun aikarajaan eli vuoteen 2015 mennessä. Tässä taustamuistiossa kerrotaan, miten Suomi on sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen ja mitä sen saavuttaminen vaatii. Tässä taustamuistiossa: Aikarajana vuosi 2015 Kuinka paljon Suomi jo antaa? Voidaanko tavoite saavuttaa ajallaan? Ovatko ilmastorahat kehitysyhteistyötä? Historiaa: Miksi juuri 0,7 prosenttia? Graafeja Aikarajana vuosi 2015 Suomi sitoutui tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyön määrä 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta alun perin YK:ssa vuonna Tällä vuosituhannella tavoitteeseen on sitouduttu myös EU:ssa: EU:n jäsenet päättivät vuonna 2005, että vanhat jäsenmaat nostavat kehitysavun osuuden niiden bruttokansantulosta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Uusien jäsenmaiden puolestaan tulisi nostaa kehitysavun osuus bruttokansantulostaan 0,33 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. 1 Välitavoitteeksi vanhoille EU-maille määrättiin 0,51 prosentin minimiosuus ja uusille 0,17 prosentin saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä. 2 Vanhana jäsenmaana velvoite ja neljän vuoden päässä häämöttävä aikaraja 0,7 prosentin osuuden saavuttamisesta koskevat myös Suomea. Suomi onkin vahvistanut 0,7-tavoitteen vuoden 2007 hallitusohjelmassa ja kehityspoliittisessa ohjelmassa, tosin määrittelemättä sille aikarajaa. Suomen seuraavan hallituksen ja eduskunnan toimikausi kestää vuoteen 2015 asti. Siten seuraavan hallituksen on nostettava Suomen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, jos se haluaa Suomen noudattavan YK:ssa ja EU:ssa sovittua kansainvälistä linjaa. Kuinka paljon Suomi jo antaa? Vuonna 2009 Suomi antoi virallista kehitysapua 924 miljoonaa euroa eli 0,54 prosenttia bruttokansantulostaan. Tämä osuus bruttokansantulosta on myös vanhojen EU-maiden keskiarvo 3, joten Suo- 1 Council of the European Union (2005): 22 2 ibid. 3 Concord & Aid Watch (2010): 8, Figure 1. Keskiarvo laskettu maakohtaisista osuuksista.

2 men voi sanoa olevan eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa 0,7-tavoitteen suhteen. Tähän mennessä 0,7 prosenttiin on päässyt viisi OECD-maata: Ruotsi, Tanska, Norja, Luxemburg ja Hollanti. Vuonna 2010 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat olivat 965,6 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 0,55 prosentin osuutta bruttokansantulosta 4. Suomi yltää siis Eurooppa-neuvoston asettamaan välitavoitteeseen, eli 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2011 hallitus on nostanut Suomen kehitysyhteistyövaroja 108 miljoonalla yhteensä 1074 miljoonaan euroon 5. Tämä nostaa avun osuuden arviolta 0,56 prosenttiin 6. Maaliskuun lopussa julkaistu valtiontalouden niin sanottu tekninen menokehys jäädyttää kehitysyhteistyövarat ensi vaalikaudella vuoden 2011 tasolle eli 0,56 prosenttiin bruttokansantulosta. Jotta taso säilyy talouden kasvaessa, kehyksessä varataan kehitysyhteistyön määrärahoihin 50 miljoonan euron vuosittaiset lisäykset Päätös kehitysyhteistyövarojen kohtalosta jää seuraavalle hallitukselle. Jotta Suomi saavuttaisi 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden vuoteen 2015 mennessä, hallitusneuvotteluissa tulisi päättää vielä 80 miljoonan euron vuosittaisista lisäyksestä kehitysyhteistyövaroihin. Nykyisten kasvuennusteiden valossa kehitysyhteistyövaroihin tarvittaisiin siis 130 miljoonan euron vuosittaiset lisäykset vuosina Suomen kehitysavun osuus bruttokansantulosta voidaan nostaa 0,7 prosenttiin seuraavan neljän vuoden aikana. Suomella on nyt todellinen mahdollisuus lunastaa kehitysyhteistyölupauksensa, sillä se on kasvu-uralla kohti tavoitteen saavuttamista vuoteen 2015 mennessä. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen bruttokansantulon olevan 229 miljardia vuonna ,7 prosenttia siitä olisi 1607 miljoonaa euroa. Jos tämä summa jaettaisiin euromääräisesti tasan seuraavalle neljälle vuodelle, tulisi apubudjettia kasvattaa joka vuosi noin 130 miljoonalla eurolla. 4 Vuoden 2010 maksatukset varmistuvat OECD-raportoinnissa huhtikuussa Valtiovarainministeriö (2011 a): 12 6 Valtiovarainministeriö (2011 c). Järkevintä on kuitenkin pyrkiä prosenttimääräisesti tasaisiin korotuksiin. Tasaisella vauhdilla 0,7 prosenttiin yltäminen edellyttää vuosina noin 0,035 prosenttiyksikön vuotuisia korotuksia ke- 7 Valtiovarainministeriö (2011 c)

3 hitysapubudjettiin. Olennaista on pitää silmällä myös sitä, mitä kaikkea lasketaan kehitysavuksi. Moni EU-maa on alkanut kirjata esimerkiksi kotimaassa pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja tai ulkomaalaisista opiskelijoista koituvia kuluja kehitysyhteistyöksi. Toistaiseksi Suomi on pärjännyt kohtalaisesti tarkasteltaessa, onko kehitysapulukuja paisuteltu 8,eli laskettu kehitysyhteistyöksi sellaisia kuluja, jotka eivät suoranaisesti vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Hetken näytti siltä, että tähän olisi tulossa muutos, ja Suomi olisi alkamassa nikkaroida tilastoja kehitysapulukujen kaunistelemiseksi: vuodelle 2010 kehitysavuksi kirjattiin budjettiin pakolaiskuluja ennätyksellisen suuri summa, 39 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 budjetin käsittelyn yhteydessä päätettiin, että Suomi ei lähde laventamaan tulkintaansa kehitysyhteistyökriteereistä. Suomi ei siis jatkossakaan laske pois käännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuvia kuluja ei kehitysyhteistyöksi. Osa pakolaisten vastaanottamisesta johtuvista kuluista lasketaan kuitenkin edelleen osaksi kehitysyhteistyötä. Sillä, kuinka hyvin Suomi täyttää kansainväliset sitoumuksensa, on kansainvälisessä politiikassa merkitystä. Suomi tavoittelee esimerkiksi paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa vuosille Maine yhteisestä kehitysyhteistyövelvoitteesta kiinni pitävänä maana voi parantaa Suomen uskottavuutta kansainvälisillä areenoilla ja siten myötävaikuttaa pyrkimyksiä päästä turvallisuusneuvostoon. Ovatko ilmastorahat kehitysyhteistyötä? Tällä hetkellä ajankohtainen on etenkin kysymys siitä, mistä otetaan Suomen lupaamat niin sanotut ilmastorahat. Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksessa Suomi sitoutui antamaan vuosina yhteensä 110 miljoonaa euroa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillitsemiseen kehitysmaissa 10. Suomen maksettavaksi tulee siten vajaat 40 miljoonaa euroa joka vuosi. Suomi kirjaa nämä lyhyen aikavälin ilmastorahat kehitysyhteistyörahoiksi: vuoden 2011 talousarviossa kehitysapubudjettiin sisältyy arviolta 40 miljoonaa euroa ilmastorahaa 11. Kööpenhaminassa kuitenkin sovittiin, että luvatut ilmastorahat olisivat uutta ja lisää 12. Sitä ei tosin määritelty, mitä uudella tarkoitetaan ja minkä lisäksi rahaa maksetaan. Kehitysyhteistyörahojen valjastaminen ilmastorahoituslupausten katteeksi ei ole kestävä ratkaisu. Jotta ilmastoneuvottelut etenisivät, olisi tärkeää saada myös kehitysmaat mukaan neuvotteluihin. Se on hankalaa, jos niille luvattu uusi ilmastorahoitus onkin pois köyhyyden vähentämisestä eli varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. On tärkeää muistaa, mikä on kehitysavun tarkoitus: vähentää köyhyyttä kehitysmaissa. Siten kehitysavuksi tulee laskea ne kulut, joiden ensisijainen tarkoitus on tämä. On myös tärkeää, että apueurot menevät sinne mihin suomalaiset veronmaksajat kuvittelevatkin niiden menevän konkreettiseen köyhyydenvähentämistyöhön kehitysmaissa. Historiaa: Miksi 0,7 prosenttia? Suomi sitoutui tavoitteeseen nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta 40 vuotta sitten YK:n yleiskokouksessa. Se, miksi tavoitteeksi valikoitui juuri 0,7 prosenttia, johtuu suurelta osin niin sanotun Pearsonin työryhmän johtopäätöksistä. Maailmanpankki asetti vuonna 1968 Kanadan entisen pääministerin, Nobelin rauhanpalkinnon saa- 10 Ympäristöministeriö (2010) ja United Nations (2010): 6 8 Concord & Aid Watch (2010) 9 Valtiovarainministeriö (2011 a):: 2 11 Valtiovarainministeriö (2011 a): United Nations (2010): 6

4 neen Lester Pearsonin, vetämään kehitysapua pohtivaa asiantuntijaryhmää. Ryhmän tehtäväksi annettiin kehitysavun siihenastisten saavutusten arviointi ja uusien suositusten laatiminen. 13 Pearsonin ryhmä päätyi esittämään konkreettisen tavoitteen asettamista: ryhmän mielestä virallisen kehitysavun määrä tuli nostaa 0,7 prosenttiin rikkaiden maiden bruttokansantuotteesta. Alun perin tarkoitettiin osuutta bruttokansantuotteesta, mutta sittemmin tavoite muutettiin osuudeksi bruttokansantulosta. Toisaalta tavoitteen käyttökelpoisuutta puolustaa esimerkiksi YK:n arvio, jonka mukaan 0,7-tavoitteen saavuttaminen mahdollistaisi YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumisen 18. Myös vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle on asetettu aikarajaksi vuosi ,7-tavoitteeseen yltämisestä on myös muodostanut jonkinlainen uskottavuuden ja globaalin vastuunkannon tunnusluku kansainvälisessä politiikassa. Tavoitetta pidettiin sen ajan poliittisessa ilmastossa sopivana: 0,6 prosenttia pidettiin liian vaatimattomana, koska osa rikkaista maista antoi jo enemmän. Toisaalta 0,7 prosenttia pidettiin realistisena myös niukasti kehitysapua antavien maiden saavuttaa. 14 YK:n tarttuikin Pearsonin työryhmän suositukseen. Marraskuussa 1970 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa asetettiin teollisuusmaille tavoitteeksi nostaa julkinen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. 15 Suomi sitoutui muiden rikkaiden maiden tavoin tavoitteeseen. YK:ssa tavoitteelle ei asetettu tiukkaa aikarajaa, mutta suosituksena oli, että se saavutettaisiin luvun aikana. Sittemmin tarkan aikarajan asetti EU: vuonna 2005 Eurooppa-neuvosto velvoitti vanhat jäsenmaat nostamaan kehitysavun osuuden niiden bruttokansantulosta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä 16. Kriitikoiden mielestä 0,7 prosentin tavoite on vain menneisyyden haamu. Heidän mielestään itse luku perustuu ainoastaan 40 vuoden takaisiin poliittisiin lehmänkauppohin ja arvailuihin tulevasta talouskehityksestä. Heidän mielestään 0,7 prosenttia ei siten ole perusteltu tavoite kehitysapubudjeteille Townsed (2010): 2 14 Clemens & Moss (2005): UN Millenium Project 16 Concord & Aid Watch (2010): 7 17 Clemens & Moss (2005) 18 UN Millenium Project 19 United Nations (2000)

5 Lähdeluettelo: Clemens, M. & Moss, T. (2005) Working Paper Number 68. Ghost of 0,7%: Origins and Relevance of the International Aid Target. Center for Global Development. ( ) Concord & Aid Watch (2010) Penalty Against Poverty. More and Better EU aid can score Millenium Development Goals. Concord: Brussels. Council of The European Union (2005). Press Realease th Council meeting. Council of the European Union: Brussels. ( ) Townsed, I. (2010) The UK & the 0,7% aid target, and the Draft International Development (OSA Target) Bill. House of Commons Library, Economic Policy & Statistics. b/research/briefings/snep pdf ( ) United Nations (2010) Framework Convention on Climate Change. Report of the Conference of the Parties on its fifteenth session, held in Copenhagen frim 7 to 19 December Addendum. Part Two: Action taken by the Conference of the Parties at its fifteenth session. ( ) United Nations (2000) Resolution Adopted by the General Assebly. 55/2. United Nations Millenium Declaration. ( ) UN Millenium Project. The 0,7% Target: An in-depth look. UN Millenium Project. ( ) Ulkoasiainministeriö (a). Taulukko: Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina Ulkoasiainministeriö. ( ) Ulkoasiainministeriö. (b). Kehitysyhteistyön määrärahat ja niiden käyttö. Ulkoasiainministeriö. htt p:// ( ) Valtiovarainministeriö (2011 a) Valtion talousarvioesitys. Pääluokka 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala. ( ) Valtiovarainministeriö: Helsinki. Valtiovarainministeriö (2011 b). Vuosia koskevien valtiontalouden kehysten valmistelu. Liite 1. ( )

6 Valtiovarainministeriö (2011 c). Valtiontalouden kehykset vuosille en_kehykset_vuosille_ pdf ( ) Ympäristöministeriö (2010) Faktaa ympäristönsuojelusta. Kööpenhaminan sitoumus. Ympäristöministeriö. ( )