jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -matkailun kannalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -matkailun kannalta"

Transkriptio

1 jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -matkailun kannalta Samuli Lehtonen, Timo Heikkinen ja Jukka Hirvonen n julkaisu 1/2007 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

2 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Kannen kuva: kirjoittajat ja SSL/Viestintä Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2007

3 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -matkailun kannalta SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA Julkaisuja 1/2007 Helmikuu 2007 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) TEKIJÄT AVAINSANAT Samuli Lehtonen, Timo Heikkinen ja Jukka Hirvonen luonnon virkistyskäyttö, jokamiehenoikeudet, luontoyrittäjyys JULKAISUN KUVAUS Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa toteutettiin vuonna 2006 tutkimus Jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -yrittäjyyden kannalta maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoituksella. Tutkimus oli kolmeosainen: 1) kirjallisuus- ja mediakatsaus, 2) haastattelut ja 3) nettikysely. Ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin lähiaikojen kirjoittelua lehdistössä ja internetissä liittyen jokamiehenoikeuksiin sekä käytiin läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Toisessa vaiheessa keskityttiin kysymään kahden keskeisen toimijan (SLL ja MTK) näkemyksiä jokamiehenoikeuksista sen valossa, mitä puutteita tai erityiskysymyksiä kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin. Viimeinen osio, nettikysely, jakautui kahteen osaan. Tilastollisessa tarkastelussa kartoitettiin metsänomistajien, luontoyrittäjien ja liikuntayhdistysten edustajien (ratsastajat, Suomen Ladun jäsenet, kiipeilijät, suunnistajat) mielipiteitä jokamiehenoikeuksien toimivuudesta. Lisäksi kyselyssä haettiin avovastauksilla tietoa eteen tulleista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Mediakeskustelussa eri tahojen asiantuntijoiden kannat siitä, mikä katsotaan jokamiehenoikeudeksi, ovat jyrkempiä kuin kyselyyn vastanneiden mielipiteet. Kyselystä saadun tiedon perusteella ollaan kentällä pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta jokamiehenoikeuksien toimivuuteen tyytyväisempiä, kuin mitä mediassa esitetyt kärjistyneet tapaukset antaisivat ymmärtää. Laajemman yritystoiminnan ja suurten ryhmien organisoidun toiminnan ei katsottu kyselyyn vastaajien osalta samalla lailla itsestään selvästi kuuluvan jokamiehenoikeuksien piiriin kuin yksittäisten ihmisten satunnaisen toiminnan. Kuitenkin myös paikallisten olosuhteiden ja toiminnan mittasuhteiden katsottiin vaikuttavan. Huolimatta tutkimuksen ongelmakeskeisestä kysymyksenasettelusta on huomattava, että nettikyselyn vastaajaryhmien välillä ei vallinnut suuria mielipide-eroja jokamiehenoikeuksien päälinjoista. Yleisen mielipiteen voi kiteyttää niin, että perinteiset jokamiehenoikeudet ovat hyvä ja tärkeä asia, mutta siten että muistetaan myös käyttäjän velvollisuudet ja se, että haittaa ei saa aiheutua.

4 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Tolkningar och utmaningar av allemansrätten sett från naturmotionens och -företagsamhetens sida SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 1/2007 Februari 2007 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) FÖRFATTARE NYCKELORD Samuli Lehtonen, Timo Heikkinen och naturmotion, allemansrätt, naturföretagsamhet Jukka Hirvonen REFERAT Samhällsforsknings- och undervisningscentralen vid Tekniska högskolan genomförde år 2006 en undersökning Tolkningar och utmaningar av allemansrätten sett från naturmotionens och -företagsamhetens sida Undersökningen var tredelad: 1) översikt på litteratur och media, 2) intervjuerna och 3) Internet-enkät. I den första delen blickades senaste tiders skriverier över i pressen och i Internet, som gäller allemansrätten samt genomgicks litteratur om ämnet. I det andra skedet frågades av de två centrala aktörer (SLL och MTK) om deras åsikter om allemansrätten särskilt gällande de brister och specialfrågor som kom fram genom litteraturöversikten. Den sista delen, Internet-enkäten, bestod av två delar. I den statistiska granskningen utreddes opinioner av skogsägare, naturföretagare, föreningarnas representanter (ridare, Finska Friluftsförbundet r.f., klättrare, orienterare) om hur allemansrätten fungerar. Därtill söktes genom öppna svar besked om uppkomna problem och deras lösningar. I diskussionen i median tycks de olika experternas åsikter om allemansrättens innehåll vara tvärare än åsikter av de som svarat på enkäten. Enligt enkäten är man i allmänhet nöjdare över hur allemansrätten fungerar än man kunde tro enligt de tillspetsade fallen som har varit framme i median.

5 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Everyman s Everyman s right from the point of vie vie of nature tourism and recreation SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 1/2007 February 2007 ISSN ISBN ( ire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) AUTHOR KEYWORDS Samuli Lehtonen, Timo Heikkinen and Jukka Hirvonen recreational use of nature, everyman s right, nature tourism, ecotourism SUMMARY In 2006 Centre for Urban and Regional Studies at Helsinki University of Technology conducted a study on Everyman s right from the point of vie of nature tourism and recreation. The study consisted of three parts 1) literature and media study, 2) intervie s and 3) an Internet based survey. In the first part recent newspaper and Internet articles as well as relevant literature concerning everyman s right ere studied. In the second part t o central actors (The Finnish Association for Nature Conservation and The Central Union of Agricultural Producers and Forest O ners, MTK) ere intervie ed on their vie s on everyman s right. The third section, the survey, as divided in qualitative and quantitative parts. The questionnaire as directed to recreational organisations (e.g. horseback riders, orienteers, climbers), companies orking in the field of nature tourism and to land owners. Their general opinions on everyman s right as well as experiences on possible problems and solutions ere asked. The expert discussion in the media was more conflict oriented than the views expressed in the survey. Compared to the recent media coverage, the results of the survey sho ed more satisfaction ith the functionality of the current everyman s right in all respondent groups.

6

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Katsaus kirjallisuuteen ja keskusteluun Jokamiehenoikeuksien määritelmä Jokamiehenoikeuksien historia Jokamiehenoikeuksien tunnistetut ongelmakohdat / Jokamiehenoikeuksien käyttö Liikkuminen jokamiehen oikeuksien perustalta Leiriytyminen jokamiehen oikeuksien nojalla Maan käyttö ja jokamiehen oikeuksien rajoitukset Jokamiehenoikeuksien toimivuus Jokamiehenoikeudet internetissä 13 Valtio perii maksun kansallispuiston opastetulle retkelle osallistuvilta Etujärjestöjen tulkintoja jokamiehenoikeuksista Suomen luonnonsuojeluliitto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Tuloksia jokamiehenoikeuksia koskevasta kyselystä Kyselyn kohderyhmät ja toteutus Kyselyn kohderyhmät Kyselyn toteutus Tilastollinen tarkastelu Vastaajien taustatietoja Yleisiä mielipiteitä jokamiehenoikeuksista Mitä toimintoja jokamiehenoikeudella saa harjoittaa Erityiskysymyksiä ja tulkintoja Jokamiehenoikeuksien koetut ongelmat ja käytetyt ratkaisukeinot Jokamiehenoikeuksiin liittyvät ongelmatapaukset Ratkaisukeinoja Johtopäätökset ja keskustelua Lähteet ja kirjallisuus: 61 Lausunnot: Suomen Kiipeilyliitto ry 63 Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry 65 Suomen Ratsastajainliitto 67

8

9 1 1. Johdanto Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti vuosina 2005 ja 2006 Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa laaditun kaksiosaisen tutkimuksen Jokamiehen oikeuksien uudet haasteet maaseudun matkailun ja virkistystoiminnan kannalta ensimmäisen vaiheen. Toinen vaihe, jossa oli tarkoituksena perehtyä tapaustutkimuksen keinoin räikeimpiin jokamiehenoikeuksien piirissä tapahtuneisiin ongelmatapauksiin, ei saanut rahoitusta. Alkuperäinen tutkimusidea sai alkunsa kentältä ja mediasta kuuluneista villeistäkin tarinoista, joiden mukaan karrikoidusti maanomistajat ovat alkaneet lähes pohjois-amerikkalaiseen tapaan rajoittaa maillaan liikkumista luontoyrittäjien ja kaupunkilaisten luontoharrastajien venyttäessä jokamiehenoikeuden tulkintaa äärilaitaan. Tätä jokamiehenoikeuden ongelmakenttää on sivuttu mm. Helsingin Sanomissa, mutta tutkimuskirjallisuus on jättänyt ongelmien tarkastelun sivummalle. Ristiriitoja aiheuttavia tilanteita on nimetty myös aiemmassa kirjallisuudessa, mutta niiden laajempi kuvaus on puuttunut. Tämä tutkimus pyrki luomaan kuvaa miten eri toimijat tulkitsevat jokamiehenoikeuksia ja millaisia ongelmakohtia he ovat nähneet oikeuksien käytössä. Jokamiehenoikeuksien käyttö on Suomessa varsin yleistä. Tästä saa käsityksen valtakunnallisesta luonnon virkistyskäyttötutkimuksesta, jossa kartoitettiin laajalla otoksella erilaisten luonnon virkistyskäytön muotojen yleisyyttä (Sievänen 2001). Tulosten mukaan kolme neljästä vuotiaasta suomalaisesta virkistäytyy luonnossa jokamiehenoikeudella. Erittäin tavallista jokamiehenoikeuksien käyttöä ovat esimerkiksi marjastus, sienestys, maastohiihto ja kävely luonnossa. Vuoden aikana oli suomalaisista marjastanut yli puolet, sienestänyt lähes neljä kymmenestä ja hiihtänyt yhtä moni. Kävelyretket luonnossa olivat vielä yleisempiä, niitä oli harrastanut kaksi kolmesta. Luontoliikunnan ja -matkailun suosion kasvu viimeisen 10 vuoden aikana on aiheuttanut tilanteita, joissa osapuolina ovat olleet mm. yksityiset ja valtiolliset maanomistajat, ohjelmapalveluyritykset, erilaiset tapahtumat, yksittäiset liikunta- ja vapaa-ajanmuodot sekä yksittäiset ihmiset. Mediassa on keskusteltu mm. siitä, pitäisikö jokamiehenoikeuksia tarkentaa tietyin osin. Suomalaiseen identiteettiin vahvasti liittyvä luontosuhde ja sitä ilmentävät jokamiehen oikeudet ovat joidenkin tulkintojen mukaan muuttumassa tai joitakin uudempia toimintoja on ajateltu sisältyvän jokamiehen oikeuksiin, vaikka toimijoille ei aina ole selvää onko näin (esim. Suomen luonnonsuojeluliitto 2002). Eri toimijoiden nykyiset tulkinnat vaihtelevat ja osa onkin vaatinut oikeuksien rajoittamista selkein sanoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maanomistajien ja jokamiehenoikeuksien käyttäjien mielipiteitä jokamiehenoikeuksista. Lisäksi kartoitettiin ongelmatapauksia liittyen jokamiehenoikeuksiin ja niiden mahdollisia ratkaisukeinoja. Tutkimus oli kolmeosainen: 1) kirjallisuus- ja mediakatsaus, 2) haastattelut ja 3) nettikysely. Ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin lähiaikojen kirjoittelua lehdistössä ja internetissä liittyen jokamiehenoikeuksiin sekä käytiin läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Toisessa vaiheessa keskityttiin kysymään tärkeiden toimijoiden näkemyksiä jokamiehenoikeuksista sen valossa, mitä puutteita tai erityiskysymyksiä kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin. Viimeinen osio, nettikysely, jakautui kahteen osaan. Tilastollisessa tarkastelussa kartoitettiin maanomistajien, luontoyrittäjien ja luontoliikkujien (ratsastajat, Suomen Ladun jäsenet, kiipeilijät, suunnistajat) tulkintoja jokamiehenoikeuksista. Lisäksi kyselyssä haettiin avovastauksilla tietoa eteen tulleista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan noin 740 henkeä.

10 2 Tutkimuksen luonnosversio lähetettiin kommentoitavaksi Kiipeilyliitolle, Luontoyrittäjyysverkostolle, Ratsastajainliitolle, Suunnistusliitolle sekä Suomen Ladulle. Kolme ensimmäistä toimittivat lausunnot ja ne löytyvät liitteinä tutkimuksen lopusta. Toimijoilta pyydettiin lausuntoa sekä tutkimuksesta että laajemmin jokamiehenoikeuksista kyseisen toimijan näkökulmasta.

11 3 2. Katsaus kirjallisuuteen ja keskusteluun Jokamiehenoikeuksia on mm. vuonna 1992 tutkittu kyselyllä, joka osoitettiin Suomen ladun jäsenseurojen puheenjohtajille ja sihteereille sekä maanviljelijöille. Nämä kaksi ryhmää, käyttäjät ja maanomistajat, voidaan nähdä omina intressiryhminään, joiden välisessä vuorovaikutuksessa jokamiehenoikeutta tulkitaan (Vuolle & Oittinen 1994). Verrattuna yli kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen on tänään erilaisista luonnossa tapahtuvista harrastuksista tullut varsin muodikkaita, josta kertoo mm. 600 ohjelmapalveluyrityksen syntyminen lähes tyhjästä 1990-luvun lopun talouskasvun huumassa (Ruohonen 2003). Kauppa- ja teollisuusministeriön ja TE-keskuksen matkailun ohjelmapalvelujen toimialaraportin mukaan luontokokemukset tulevat olemaan tulevaisuudessa kasvava ohjelmapalvelujen toimiala (Ruohonen 2003). Joidenkin arvioiden mukaan luontomatkailu on maailman nopeimmin kasvava matkailun osa-alue maailmassa (Silvennoinen 2002). Suomessa ala on tähän saakka ollut suhteellisen villi ja erilaisia sääntöjä ollaan monin paikoin vasta miettimässä. Joensuun yliopistossa tutkittiin vuosina maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luontomatkailusta yritystoimintaa -hankkeessa mm. luontomatkailun kaupallista kysyntää sekä maanomistajien suhtautumista luontomatkailuyrittäjiin. Hankkeen lopputuloksissa toivotaan jatkotutkimusta erityisesti liittyen yksityisten maa-alueiden käyttöön luontomatkailutoiminnassa. Jokamiehen oikeudet sekä luontomatkailuyritysten riippuvuus ulkopuolisten omistamista maa-alueista koettiin hankkeessa yhdeksi merkittävimmistä luontomatkailun ongelmista. Hankkeessa toteutetun maanomistajille suunnatun kyselyn mukaan yli puolet vastaajista koki jonkinlaisia ongelmia ainakin yhden käyttömuodon suhteen. Samassa hankkeessa lähetettiin kysely myös luontomatkailuyrittäjille, joista 80 prosentille ulkopuolisten omistamien maa-alueiden käyttö oli erittäin tärkeää. Maanomistukseen liittyvät tekijät olivat aiheuttaneet ongelmia noin puolelle yrittäjistä. 85 prosenttia yrittäjistä katsoikin jokamiehenoikeuksien tarjoavan ainakin kohtuullisen riittävän liikkumisoikeuden yritysten käyttöön (Silvennoinen 2002). Mielenkiintoista on tarkastella, johtuuko maanomistukseen liittyvät ongelmat nimenomaisesti maanomistajien ja luontoyrittäjien erilaisista jokamiehen oikeuksien tulkinnoista. Jokamiehen oikeuksia on noussut käyttämään uusi joukko perinteisen luontoliikunnan lajien lisäksi. Laajasti määritellen tähän seikkailulajeiksikin kutsuttuun ryhmään voidaan liittää lajeja, kuten maastopyöräily, kiipeily ja ratsastus, jotka ovat lisänneet suosiotaan ja tuoneet siten uusia toimijoita kentälle. Intressitahojen erilaisista tulkinnoista on esimerkkinä mm. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan (Suomen luonnonsuojeluliitto 2002) kanta, jonka mukaan kiipeilytoiminta ei kuuluisi jokamiehenoikeuden piiriin ja että lainsäädäntöä tulisi uuden ilmiön osalta tarkistaa. Tämän kaltainen vastustus saattaa johtua tietämättömyydestä uusien lajien todellisuudesta. Suomen kiipeilyliiton (2006) mukaan harrastuskiipeily on kuitenkin jokamiehen oikeuksien nojalla sallittua mikäli kasvustoa tai kalliota ei vahingoiteta. Maksulliseen sekä ohjattuun toimintaan suositellaan maanomistajan lupaa. Voidaan kenties havaita eroja suhtautumisessa erilaisten virkistysmuotojen välillä. Asia saattaisi näin ollen olla sukupolvi-, sukupuoli- ja lajiriippuvainen. Nähdäänkö moottoriurheilu myönteisemmässä valossa kuin esimerkiksi ratsastus, tai perinteinen suunnistus myönteisemmin kuin jokin uudempi tulokaslaji? Mm. näihin kysymyksiin haettiin vastauksia tämän tutkimuksen nettikyselyllä.

12 4 Julkisilla ulkoilualueilla on pyritty vastaamaan kuormitukseen mm. osoittamalla pisteitä tai reittejä, jolle mm. ratsastusta, maastopyöräilyä, kiipeilyä tai moottorikelkkailua pyritään ohjaamaan (mm. Metsähallitus 2006). Ulkoilureittejä toteutetaan yksityisomistuksessa oleville maa-alueille yleensä kahdenvälisin suullisin tai kirjallisin sopimuksin ulkoilureittitoimituksin tai yleisemmin käyttöoikeussopimuksin (Suomen Latu 2003). Pienemmät tapahtumat ja rajatumman joukon harrastuskohteet järjestyvät useimmiten suullisin sopimuksin, mikä on toimiva ratkaisu pienen ja muuttumattoman ryhmän sekä maanomistajan välillä. Maanomistajalle on useimmiten tärkeintä, ettei taimikoita tms. vahingoiteta, teitä tukita pysäköimällä autoja, kotirauhaa rikota toimimalla pihapiirissä ja että liikutaan jälkiä jättämättä, mutta joissakin tapauksissa on havaittu myös negatiivisempaa NIMBY-tyyppistä (Not In My BackYard) suhtautumista (mm. Peltonen 2003). Julkisia ulkoilualueita tai -reittejä suunniteltaessa ovat lähialueiden maanomistajat saattaneet suhtautua suunnitelmiin varauksellisesti peläten, että retkeily- tms. toiminta leviää myös heidän mailleen. Joensuun yliopiston tutkimuksessa selvisi, että vain noin viidesosa maanomistajista sai korvauksia maa-alueensa käytöstä. (Silvennoinen 2002). Keskustelua on maanomistajien keskuudessa herättänyt myös ratsastuksen aiheuttama rasitus luonnolle ja mitä maanomistaja voi asialle tehdä, mikäli ratsastusyrittäjä käyttää polkua säännöllisesti ammatilliseen toimintaan. Ympäristöministeriön lausunnon mukaan yksityisten polkujen ja reittien käyttäminen ratsastukseen on kuitenkin sallittua jokamiehen oikeuksien piiriin kuuluvaa toimintaa, joka voi olla säännöllistä ja ammatillista toimintaa, mikäli toiminnasta ei seuraa vähäistä suurempaa haittaa maankäytölle (Tuunanen 2000). Näin ollen on tärkeää selvittää maanomistajien näkemyksiä vähäistä suuremmasta haitasta. Lain mukaan myös yksityisteiden käyttö on sallittua, mikäli käyttö on epäsäännöllistä tai muutoin luvallista. Luvalliseksi käyttö muuttuu mm. silloin kun tietä käyttämällä saavutetaan jokamiehen oikeuteen perustuva marjastuspaikka tms. (Kuusiniemi et. al. 2000). Mm. matkailun ohjelmapalveluyritysten toiminta saattaa usein olla rajankäyntiä näissä tapauksissa ja olisi tärkeä selvittää miten löytyisi sekä maanomistajia että käyttäjiä tyydyttäviä ratkaisumalleja. 2.1 Jokamiehenoikeuksien määritelmä Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan sellaista käyttövaltaa toiselle kuuluvaan kiinteään omaisuuteen, joka ei perustu omistusoikeuteen tai siitä lähtöisin oleviin erityisiin oikeuksiin, vaan kuuluu jonkin ihmisryhmän jäsenille yleensä. Kyseisellä ihmisryhmällä on aiemmin viitattu yleisesti kansalaisiin, mutta Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole jokamiehenoikeuksia käyttöalaa rajaava tekijä. Jokamiehenoikeudet ovat kehittyneet vanhan maantavan pohjalta ilman, että niitä olisi kirjattu nimenomaisesti lakiin. Jokamiehenoikeuksille on tunnusomaista vaatimus käytön haitattomuudesta ja maksuttomuudesta. (Kuusiniemi et. al 2000, 335) Ympäristöministeriön internet-sivustolla jokamiehenoikeudet on popularisoitu seuraavasti: Saat: liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta; oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;

13 5 poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia; onkia ja pilkkiä sekä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä Et saa: aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille; häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia; häiritä poroja ja riistaeläimiä; kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta; tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta; häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla; roskata ympäristöä; ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Jokamiehenoikeuksista ei Suomessa ole säädetty lailla, kuten esimerkiksi Norjassa. Jokamiehenoikeuksien juridinen perusta liittyy kuitenkin useampaan lakiin (Kuva 1.) maan tavan ja totuttujen käytäntöjen lisäksi. Keskeisin juridinen pohja jokamiehenoikeuksille tämän tutkimuksen kontekstissa liittyy rikoslain hallinnan loukkauksen määrittelyyn (Laki rikoslain muuttamisesta 769/1990, 28. Luku 11). Jokamiehen oikeuksien periaate, jonka mukaan toimintaa voi harrastaa näiden oikeuksien pohjalta, mikäli siitä ei koidu vähäistä suurempaa haittaa, on suhteessa rikoslain em. kohtaan, jossa kirjoitetaan mm. seuraavaa: hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Laissa ei ole mitään mainintaa toiminnan tarkoituksista, kuten esimerkiksi siitä, onko toiminta kaupallista vai ei. Tätä tutkimusta edeltäneissä keskusteluissa mm. kuntien ja maakuntien liittojen edustajien kanssa on kuitenkin tullut esiin päinvastaisia tulkintoja, joiden mukaan kaupallista toimintaa ei saisi lainkaan harjoittaa jokamiehenoikeuksien perustalla. Tähän tulkintaan päädyttiin Matkailun ohjelmapalvelujen normisto -hankkeessa vuonna Lisäksi ilmassa on ollut mm. yksittäisten kantoja joiden mukaan tietyt toiminnat, kuten ratsastus tai maastopyöräily tuottaisivat jo sinällään vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle ja luonnolle, eivätkä siten kuuluisi oikeuksien piiriin. Kuva 1. Jokamiehen oikeuksien suhde lainsäädäntöön. (Suomen Latu 2004)

14 6 2.2 Jokamiehenoikeuksien historia Jokamiehenoikeuksia pidetään Suomessa merkittävänä ja usein itsestään selvänä oikeutena. Ne symboloivat ja ilmentävät vapautta ja ne koetaan mm. henkisen latautumisen perusedellytyksiksi. (Vuolle ja Oittinen 1994, 25 26) Jokamiehenoikeuksien tausta on kuitenkin toisaalla, sillä alkujaan kyse on ollut elämästä ja kuolemasta. Suomalaisten elintason kohenemista ja elämäntavan muutosta ilmentääkin se, että jokamiehenoikeuksien ei katsota enää liittyvän niinkään toimeentulon turvaamisen, vaan vapaa-aikaan ja rentouttavaan liikkumiseen monipuolisessa luonnossa (emt., 25 26). Jokamiehenoikeuksien taustat ulottuvat aikojen taakse. Suomalaisten heimojen tullessa maahan, ei alueella ollut maata viljelevää väestöä. Jokainen sai ottaa maata viljeltäväkseen ja metsästää ja kalastaa haluamallaan tavalla. (Vuolle ja Oittinen 1994, 13) Jokamiehenoikeuksien historiallisena lähtökohtana on siis ollut toimeentulo ja hengissä säilyminen. Periaatteellisella tasolla tämä on jokamiehenoikeuksien idea nykyäänkin Esimerkiksi kriisitilanteessa jokainen saa ottaa syötävänsä vapaasti luonnosta. Siirryttäessä metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä kaskitalouteen, pohjautui luonnon yleiskäyttö kolmeen pääperiaatteeseen; työhön, läheisyyteen ja hallintaan. Ensinnäkin oma työ oli käyttö- ja omistusoikeuden määräytymisen perustana. Kaskeaminen oli tärkeä maanviljelyn menetelmä ja tämä määräsi omistusoikeuden niin, että kaskiaikana alue kuului yksinomaan kaskeajalle eli viljelijälle. Kun pelto tai niitty jätettiin taas metsittymään, raukesi kaskeajan oikeus alueeseen. Toiseksi käyttö- ja omistusoikeuden muodostumiseen vaikutti ns. läheisyysperiaate, joka turvasi sen, ettei kaskeamista tehty toisen alueen (kasken) läheisyydessä, eikä luontoa muutenkaan käytetty omiin tarkoituksiin. Kolmanneksi hallinnan periaate vaikutti siten, että luopuminen esineen tai asian hallinnasta lakkautti käyttöoikeuden. (Vuolle ja Oittinen 1994, 12 13) Paperiteollisuuden kehittyessä ja kun puutavaraa alettiin viedä sahoille, siirryttiin kaskeamisesta peltoviljelyyn. Peltoviljely säästi metsiä teollisuuskäyttöön luvulla alkaneessa isossajaossa Suomen metsät jaettiin talollisten kesken. Luonnon yleiskäyttöoikeuteen isojako ei kuitenkaan vaikuttanut ja metsistä sai edelleen poimia ruoakseen sieniä ja marjoja. Työkalujen ja käyttöesineitten valmistamista varten toisten omistamia metsiä sai hyödyntää vapaasti vielä 1900-luvun alussa. Jokamiehenoikeus koski jopa viljelyksiä, sillä periaatteena oli, että esimerkiksi nauriita sai ottaa nälkäänsä sen verran kuin kouraan mahtui. (emt. 13) Asumattomilla seuduilla metsästysoikeus kuului kaikille, mutta asutuilla seuduilla esiintyi myös yksityisoikeuksia. Hämeessä oli miehenmetsiä, päiväkuntia ja pilkanmaita, joilla viitattiin metsästysoikeuteen tietyllä alueella ilman varsinaista maanomistusta. Yhteisillä pyyntialueilla riistan löytäjällä oli omistusoikeus saaliiseen, mutta myös metsästyksessä sovellettiin työn periaatetta saaliin jakoon. Metsästykseen osallistuneet saivat osansa saaliista. (emt. 13) Peltoviljelyksen ja metsästyksen ohella myös kalastus oli merkittävä elinkeino. Oikeus kalastuspaikkaan hankittiin valtaamalla ja se pysyi voimassa vain jatkuvalla käytöllä. Kalastusoikeudet olivat sidoksissa käyttäjään ja käyttöön eikä niillä ollut sidosta kiinteistöön. Myöhemmin yleissäännöksi vakiintui kenen ranta, sen vesi ja tällöin kalastusoikeus

15 7 kuului rannan omistajalle. Tällöin oli kyse kuitenkin vain peltorannoista, sillä metsärannat kuuluivat edelleen kaikille. Kalastuksesta oli silti olemassa monia paikallisia kalastustapoja sekä yhteiskalastusta ja kutuaikaa käsitteleviä sääntöjä ja tapaoikeuksia. (emt. 13) Liikkumisoikeus toisen maalla on pohjautunut vanhaan tapaoikeuteen eli vallinneeseen käytäntöön tai tapaan, josta ei ole suoraan säädetty lailla. Esimerkiksi tilapäinen kulkeminen toisen omistaman maan halki huomioitiin vasta vuoden 1889 rikoslaissa (RL 33:11). Tämä onkin jokamiehenoikeuksille ominainen piirre. Jokamiehenoikeuksia ei ole koskaan säännelty yhtenäisesti Suomen lainsäädännössä, joten se perustuu osin kirjoittamattomaan maantapaan, osin lainsäädäntöön ja osin rikoslain säännöksiin. (emt.15) Esimerkiksi perustuslakiin jokamiehenoikeuksien asemaa ei ole nimenomaisesti kirjattu. Tästä johtuen jokamiehenoikeuksien oikeudellista statusta pidetään heikompana kuin omistusoikeutta, jonka suojana perustuslain 15 on (Kuusiniemi et. al, 2000, 336). Toisaalta jokamiehenoikeuksilla on läheinen yhteys perustuslaissa turvattuun liikkumisen vapauteen, mistä johtuen maanomistaja ei voi omistusoikeuteensa vedoten kieltää kulkua. Karhun (2004, 69) mukaan jokamiehenoikeudet poikkeavat kuitenkin sisältönsä puolesta selvästi perustuslailla turvatusta liikkumisvapaudesta. Jokamiehenoikeudet liittyvät hänen näkemyksensä mukaan ennen kaikkea luontoon ja mahdollisuuteen käyttää hyväksi tiettyjä villistä luonnosta peräisin olevia tuotteita, kun taas liikkumisvapaudessa voi olla kyse esimerkiksi mahdollisuudesta valita asuinpaikkansa. Vaikka jokamiehenoikeudet eivät nauti normaalin kaltaista perusoikeussuojaa (esim. juuri yleistä omaisuudensuojaa), on niiden varaan muodostuneet toiminnat ja käytännöt otettava huomioon arvioitaessa uusien julkis- tai yksityisoikeudellisesti perusteltujen toimintojen asianmukaisuutta. Toisin sanoen jokamiehenoikeudet on huomioitava harkittaessa esimerkiksi kalastuksen tiukempaa julkisoikeudellista sääntelyä, yksityisteiden käytön rajoituksia. Jokamiehenoikeuksien olemusta ja niiden varaan perustuvien käytäntöjen luonnetta joudutaan pohtimaan myös esimerkiksi silloin, kun matkailuhyödykkeen tuotanto ja kulutus perustuu jokamiehenoikeuksien hyödyntämiselle. Tällöin joudutaan usein selvittämään tuon matkailuhyödykkeen sallittuisuutta jokamiehenoikeuksien puitteissa. (Karhu 2004, 70) 2.3 Jokamiehenoikeuksien tunnistetut ongelmakohdat / Jokamiehenoikeuksien käyttö Tapaoikeudellinen käsitys siitä, milloin maanomistaja voisi kieltää toiselta toiminnan jokamiehenä, on määräytynyt ensisijaisesti rikosoikeudelliselta pohjalta. Tämän mukaan se, mistä ei voida tuomita rangaistukseen, on jokamiehenkäyttönä luontoympäristössä sallittua. (Hollo 2004, 2) Yksinkertaiselta kuulostava periaate on kuitenkin käytännössä monin kerroin hankalampi toteuttaa. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että kyse on maantavasta ja vakiintuneista käytännöistä ja toisaalta siitä, että vaikka jokamiehenoikeuksista ei ole omaa lakia, liittyy se monin tavoin olemassa olevaan lainsäädäntöön. Jokamiehenoikeudet ovat alttiita erilaisille tulkinnoille ja siten ristiriitatilanteille. Seuraavassa käydään kirjallisuuden perustalta läpi, millaisiin ongelmiin jokamiehenoikeuksien kohdalla saatetaan törmätä.

16 Liikkuminen jokamiehen oikeuksien perustalta Jokamiehenoikeuksien maantapaan perustuva pääsääntö on, että liikkuminen maastossa jalkaisin, suksilla tai polkupyörällä on sallittua ilman alueen omistajan lupaa. Kulkemisoikeuden luonteeseen katsotaan kuitenkin kuuluvan sen, että liikkuminen tapahtuu maanomistajan ja muiden oikeudenhaltijoitten kannalta mahdollisimman haitattomasti. Haitattomuuden periaate säätelee siis pitkälti sitä, minkälainen liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien nojalla ilman maanomistajan lupaa. Haitattomuuden periaatteesta johtuen esimerkiksi jokamiehenoikeuksien nojalla ratsain tai reellä metsässä kulkijan on aina syytä kysyä omistajan lupa, vaikka selkeillä poluilla ja kärryteillä saakin ratsastaa vapaasti haittaa aiheuttamatta. Metsässä raskas kavioeläin voi aiheuttaa vaurioita puitten juurille ja aluskasvillisuudelle. (Kuusiniemi et al. 2000, 336) Jos (esim. jalan tai hiihtäen) liikkumiselle ei ole oikeudellisia esteitä, maanomistaja ei voi kieltää sitä. Omilla kieltotauluilla ja vastaavilla ei ole näin ollen merkitystä, eikä poliisi anna niitten perusteella virka-apua, eikä kieltotaulujen uhmaamisesta rangaista. Toisaalta maanomistaja voi kuitenkin asentaa taulun, jolla kulkijoiden huomiota kiinnitetään esimerkiksi taimikkoon. Tällöin mahdollinen jokamiehenoikeuden estyminen johtuu kuitenkin voimassa olevasta oikeudesta (rikoslain mukaisesta vahingonteosta), ei itse ilmoituksesta. (emt. 340) Vaikka jokamiehenoikeuksien perustana olevaa haitattomuuden periaatetta voisikin pitää tulkinnanvaraisena, ovat säännökset vahingonteosta selkeitä ja rikoslailla säännösteltyjä. Näin ollen viljelysmaalla, taimikossa tai laitumella ei saa kulkea, jos siitä aiheutuisi omistajalle tai haltijalle vahinkoa, sillä tämä rikkoisi rikoslain 35 luvun säännöksiä vahingonteosta. Vahingonteko on rangaistavaa vain tahallisena, mutta korvausvelvollisuus voi silti syntyä vahingonkorvauslain mukaisen tuottamuksen perusteella. (emt. 338) Toisin sanoen, maanomistaja ei voi kieltää kulkua sinänsä. Sen sijaan hän voi ja saa asentaa kyltin, jolla hän varoittaa kulkijoita esimerkiksi taimikosta. Jokamiehen kannattaa noudattaa tällaisen taulun kehotusta, sillä taimikon tallominen voi johtaa korvausvelvollisuuteen. On kuitenkin ilmeistä, että juuri tällaiset tilanteet ovat omiaan luomaan ristiriitatilanteita maanomistajien ja jokamiesten välille. Se, mikä saattaa jokamiehestä näyttää tavalliselta pellolta, onkin maanomistajalle syystä tai toisesta suojeltavaa omaisuutta. Jokamiehen kulkuoikeutta ei ole rajoitettu mukana olijoiden määrän tai käytön säännöllisyyden mukaan. Silti säännöllinen käyttö on syytä kanavoida esimerkiksi ulkoilulain mukaiselle ulkoilureitille. Yleisö- ja osallistujamääriltään suuret tapahtumat edellyttävät aina maanomistajan luvan ja siksi esimerkiksi hiihto- ja suunnistuskilpailuja varten on kysyttävä lupa ellei kyse ole pienistä ihmisryhmistä. (emt. 345) Jokamiehenoikeuksiin liittyviä ristiriitatilanteita ajatellen on kuitenkin syytä huomata, että säännöllisyyden ja vähäisen yleisö- ja osallistujamäärän määritelmien tulkinnanvaraisuus on omiaan herättämään kiistoja. Moottoriajoneuvoilla liikkumista jokamiehenoikeudet eivät kata. Maastoliikennelain 4 :n mukaan maastossa ei saa maa-alueilla liikkua ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Sama koskee ajoneuvon pysäyttämistä tai pysäköintiä. Omistajan lupaa ei kuitenkaan vaadita, kun kyse on taajaman ulkopuolella tapahtuvasta ajoneuvon pysäyttämisestä tai pysäköimisestä tien välittömään läheisyyteen. Näin on kuitenkin vain silloin, kun turvallinen pysäköinti sitä edellyttää, eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Sama pätee esimerkiksi, kun kyse on kalastuksesta merkittävän osan toimeentulostaan saavan henkilön kulkemisesta moottorikelkalla. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin määrätyllä alueella kieltää moottoriajoneuvojen käytön maastossa vaikka maanomistaja tämän sallisikin ja tällöin kielto koskee myös maanomistajaa. (emt. 342)

17 9 Yksityistiet ja niitä koskeva varsin epäselvä yksityistielaki aiheuttavat usein jokamiehenoikeuksiin liittyviä kiistoja. Pääsääntöisesti liikkuminen yksityistielain mukaisilla yksityisteillä on sallittua. Jos kulkeminen jalan, hiihtäen tai polkupyörällä on säännöllistä, on kieltomahdollisuus kuitenkin ehkä joiltakin osin olemassa. Tämä jää silti käytännössä lähinnä teoreettiseksi. (emt. 337) Yksityistien käyttö ajoneuvoliikenteeseen vaatii periaatteessa yksityistielain mukaista tieoikeutta tai muuta vastaavaa oikeusperiaatetta tai lupaa. Satunnaisen liikenteen kohdalla ratkaisevampaa on kuitenkin se, onko ulkopuolisten tienkäyttö nimenomaan kielletty ja etenkin sillä, onko tie tosiasiassa suljettu vai avoin. (emt. 343) Yksityistielaki on tässä epätarkka ja käytännössä jokamiehen on vaikeaa esimerkiksi tietää, onko tie kokonaan vaiko vain alkuosaltaan avoin. Tieosakkaat tai tiekunta voivat kieltää moottori- tai hevosajoneuvolla kulkemisen lain 80 :n nojalla, ja kielto on merkittävä taululla. Liikennettä ei saa kuitenkaan kieltää, jos tien kunnossapitoa on avustettu julkisin (kunnan tai valtion) varoin tai jos sitä pidetään yllä kunnan toimesta. Sama koskee kymmenen vuoden ajan tietä, jonka tekemiseen kunta on antanut avustusta tai jos se on kokonaan tai osittain tehty kunnan varoin. Jälleen on kuitenkin todettava, että jokamiehen on käytännössä liki mahdotonta tietää avustuksista ajautuessaan tielle esimerkiksi marjamatkallaan. Toisaalta yleisesti ollaan sitä mieltä, että marjastus oikeuttaa yksityistien käytön. Moottoriajoneuvolla on sallittua kulkea jokamiehenoikeuksiin perustuvalle marjastus- ja sienestyspaikalle tai esimerkiksi rantaan vesilain mukaisen yleiskäytön harjoittamiseksi. (emt ) Yksityistien kulkiessa pihamaan läpi tilanne voi kuitenkin olla toinen. Näin siksi, että tieoikeudellisten säännösten suhde kotirauhan rikkomista koskeviin säännöksiin ei ole selvä. Tilapäinen kulkeminen jalan tai hiihtäen ei kuitenkaan voi olla kiellettyä, kun edes (satunnainen) ajoneuvoliikenne ei tällöin esty. Hankalin on tie, joka ei johda muualle kuin pihapiiriin, mutta kotirauhan rikkomisesta ei voi olla kyse, ellei häiritseväksi katsottu kulkeminen ole tahallista tunkeutumista. (emt. 334, 339) Kotirauhan rikkomista koskevat säädökset rajoittavat usein jokamiehenoikeuksia. Kotirauhan oikeudellinen ydinalue on asutuissa sisätiloissa, mutta se ulottuu myös muualle. Tällaisia tiloja ovat muut asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat sekä asukkaitten yksityisaluetta olevat pihat ja niihin välittömästi liittyvät rakennukset. Mutta koska nimenomaiset säännökset tästä puuttuvat, on jossain määrin tulkinnanvaraista, miten pitkälle yksityisalueeksi katsottava piha kulloinkin ulottuu. Esimerkiksi maatilojen talouskeskuksien pihat eivät ole kovinkaan selvärajaisia. Asiaan vaikuttavat myös asutuksen laatu, maanomistussuhteet, aitaukset ja muut maastossa havaittavat seikat, vakiintuneet kulkuyhteydet sekä paikalliset olosuhteet yleensä. (emt. 338) Joidenkin tulkintojen mukaan maanomistajan kokiessa pihapiirinsä ulottuvan pitkällekin, olisi jokamiehenoikeuden käyttäjän kunnioitettava tätä, mutta tälle ei tunnu löytyvän laajempaa kannatusta. (HS ) Pihapiirin koetut rajat ovatkin eräs keskeinen jokamiehenoikeuksien ongelmakohta. Myös tyhjillään olevat asuinkiinteistöt ovat kotirauhan piirissä. Näin ollen talvellakaan ei ole luvallista kulkea kesäasuntojen pihalla luvatta. Suojaetäisyydet eivät kuitenkaan talvella ole välttämättä yhtä laajoja kuin kesällä, ja (kesäasunnon) pihankin läpi saattaa olla luvallista hiihtää tilapäisesti. (emt. 338)

18 10 Myös Hollo (2004, 6) on kiinnittänyt huomiota jokamiehen liikkumista koskevan lainsäädännön epäselvyyksiin. Hänen mukaansa uusia (liikkumisen) pelisääntöjä tarvitaan, koska kyse on toiminnasta, joka olisi saatettava esimerkiksi liikenteen tavoin, järjestyssääntöjen piiriin. ( ) Eräs keino aikaansaada järjestystä voisi olla ( ) ulkoilulainsäädännön kehittäminen koskemaan myös luontoalueita. Toisin sanoen se lainsäädäntö, joka koskee yhteiskunnallisen valvonnan piiriin kuuluvia erityisalueita (kuten luonnonsuojelualueita), olisi ulotettava kaikkialle sinne, missä on luontoa. Edellä sanotun perustalta liikkuminen jokamiehen oikeuksien perustalta ei ole sinällään yksinkertaisista haitattomuuden ja satunnaisuuden periaatteistaan huolimatta. Liikkumista säätelee etenkin yksityistielaki, joka on monin paikoin varsin epäselvä. Samoin laki kotirauhan rikkomisesta on epäselvä vaikutusalueensa suhteen: miten pitkälle kotirauha yltää? Haitattomuus on selvästi jopa subjektiivinen määrittelykysymys, mikäli kyse ei ole selvästä tahallisesta tai tahattomasta vahingonteosta, jolloin peliin astuu rikoslaki. Yhtälailla määrittelykysymys on satunnaisuuden periaate: mikä on satunnaista ja mikä pysyvää liikkumista? Leiriytyminen jokamiehen oikeuksien nojalla Leiriytyminen ja telttailu luetaan yleensä jokamiehenoikeuksien piiriin, mikäli alue tähän soveltuu eikä seurauksena ole haittaa tai vahinkoa omistajalle. Leiriytyminen pihapiiriin välittömään läheisyyteen ei silti ole sallittua. Pitkäaikainen leiriytyminen vaatii maanomistajan luvan, mutta yksiselitteistä sääntöä lupaa vaativasta leiriytymisestä ei laissa ole. Selkeää käytäntöä tästä ei ole muotoutunut, mutta paria vuorokautta kestävän (esim. yli viikonlopun) leiriytymisen katsotaan yleensä vaativan maaomistajan luvan. Asumattomilla tai harvaan asutuilla alueilla pitempikin aika voi olla mahdollinen. Monilla ulkoilualueilla on erikseen kielletty pitkäaikainen leiriytyminen. Tällä pyritään estämään mm. telttapaikkojen varaaminen esimerkiksi koko kesäksi pystytetyllä teltalla. Avotulta ei pelastustoimilain (561/1999) 25 :n mukaan saa tehdä toisen maalle ilman lupaa, mikäli tähän ei ole pakottavaa tarvetta. (Kuusiniemi et al. 2000, 339) Maan käyttö ja jokamiehen oikeuksien rajoitukset Jokamiehenoikeudet liittyvät liikkumisen ja leiriytymisen lisäksi myös marjastukseen. Tällöin puhutaan maan käytöstä tai maan hyödyntämisestä, jossa voi olla kyse laajemmastakin marjojen, sienten, kasvien ja maa-ainesten keräilystä. Jokamiehen maan käytön kohdalla Hollon (2004, 4) mukaan lähtökohtana täytyy olla se, että maanomistajan asema on ensisijainen suhteessa jokamieheen: ei voida ajatella, että jokamiehen käyttövalta olisi omistajan oikeutta laajempi. Maanomistajan omistusoikeutta korostaa hänen mukaansa jo se, että luontoalueiden ulottuvuutta ja käyttötarkoituksia voidaan maanomistajan maankäyttöpäätöksin tai muilla laillisilla keinoilla muuttaa ilman tästä jokamiehelle koituvaa hyvitystä (emt. 4). Jokamies ei ole neuvottelujen osapuoli. Koska maanomistajan oikeudet ovat jokamiehen oikeuksia keskeisimpiä, kohdistuvat jokamiehenoikeudet Hollon (emt., 4 5) tulkinnan mukaan ensisijaisesti maanomistajiin, joille syntyy velvollisuus sietää haitatonta ja satunnaista jokamiesten maan käyttöä. Hollon mukaan maan erityiskäyttö muodostaa kuitenkin poikkeustapauksen, jolloin maanomistajan ei tarvitse hyväksyä jokamiehen maan käyttöä. Hollo toteaa, että jokamiehenkäyttö on kielletty pihapiirissä, puutarhassa ja muilla erityiskäyttöön otetuilla alueilla. Alueen aitaa-

19 11 minen tai kieltotaulujen asettaminen ei kuitenkaan vielä merkitse alueen muodostumista erityiskäyttöiseksi. Näin ollen luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kukkia saadaan poimia aitauksen sisältäkin, ellei voida päätellä, että kysymys on esimerkiksi viljelmästä. Luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kukkia saa poimia, ellei niitä ole erotettu alueen haltijan erityiskäyttöön (emt. 3). Hollon määrittelemässä erityiskäytössä näyttäisi siis olevan kyse esimerkiksi vadelmapensaista, jotka maanomistaja on aidannut tai kyltittänyt tarkoituksenaan hyötyä pensaiden sadosta. Hollon tulkinta antaakin maanomistajalle varsin vapaat kädet rajoittaa jokamiehenoikeuksia esimerkiksi marjanpoiminnan osalta erityiskäyttöön vetoamalla. Hollo esittää siis rajoitusta jokamiehen oikeuteen hyödyntää toisen omistamaa maata. Hänen perustelunaan on se, että nykyinen maan hyödyntämisen tapaoikeudellinen tulkinta on kehittynyt aikakautena, jolloin luonnontuotteilla ei ollut suurta taloudellista merkitystä. Tuolloin kyse oli pitkälti poimijan oman tarpeen tyydyttämisestä, mutta nykyään kyse on myös kiinteistöjen arvosta. Hollon ehdottaakin, että kun otetaan huomioon se, että luonnonvarat kuuluvat kiinteistöjen arvotekijöihin, saattaisi kenties nykyään olla aiheellista rajoittaa yleisön poimintaoikeutta tiettyyn määrään tai tarkoitukseen tai antaa alueen haltijalle enemmän harkintavaltaa marjojen ja sienien poiminnan sallinnassa (emt. 5). Hollon mukaan on tärkeää, että uusia jokamiehenkäytön varaan rakentuvia käyttömuotoja tarkasteltaessa arvioidaan, kuuluvatko ne lainkaan yleiskäytön piiriin. (emt., 4 5) Olisi siis selvitettävä, voidaanko esimerkiksi suurempien ryhmien retkeilyn katsoa sisältyvän jokamiehenoikeuksiin vai pitäisikö sille hakea lupa kaikilta niiltä maanomistajilta, joiden alueitten halki reitti kulkee. Hollon (emt. 6) mukaan jokamiehenkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen selventää. Hänen mukaansa toisen alueen käyttö jokamiehenoikeudella olisi palautettava tulkinnallisesti alkuperäisiin uomiinsa eli tarkoittamaan toisen alueen käyttöä silloin, kun on tarpeen päästä tietystä paikasta toiseen. Tilapäinen levähdyksenomainen oleskelu kuuluu sallittujen toimintojen piiriin, mutta ei lomanvietonomainen viipyminen. Hollon näkemyksen mukaan jokamiehenoikeuksien alkuperäisenä tarkoituksena on ollut mahdollistaa liikkuminen. Tämä tulkinta poikkeaa kuitenkin Vuolteen ja Oittisen (emt., 1994) tulkinnasta, jonka mukaan jokamiehenoikeuksissa on alkujaan ollut kyse sekä liikkumisesta että ruoan hankinnasta. Jos lähtökohdaksi otetaan jokamiehenoikeuksien alkuperä, pitäisi jokamiehen maan käyttöoikeuden pysyä Vuolteen ja Oittisen tulkinnan mukaan nykyisellään. Maanomistaja ei saisi rajata esimerkiksi vadelmapensaita omaan erityiskäyttöön, kuten Hollo ehdottaa. Näin ollen maanomistajalle ei myöskään voisi muodostua oikeutta myöntää jokamiehille marjanpoimintalupia omalla maallaan Jokamiehenoikeuksien toimivuus Vuolteen ja Oittisen (1994) tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten kokemuksia ja näkemyksiä jokamiehenoikeuksien toimivuudesta. Kaikista vastaajista 71 % totesi jokamiehenoikeuksien toimivan hyvin ja 19 % huonosti. Oikeuksien katsotaan toimivan heikommin taajamien läheisyydessä kuin avoimella maaseudulla. Syynä tähän on se, että taajama-asutuksen levitessä myös jokamiehenoikeuksien mukainen käyttö leviää yhä laajemmalle. Väkimäärä kasvaa ja tämä väestö hakee uusia alueita, joilla liikkua jokamiehenoikeuksien nojalla.

20 12 Toisaalta kyse voi olla myös siitä, että urbanisoitumisen myötä emme enää tunne jokamiehenoikeuksia yhtä hyvin kuin ennen: maalla asuville muitten mailla ja yleisemminkin luonnossa liikkumisen pelisäännöt saattavat olla tutumpia, koska ne on opittu omassa lähipiirissä. Vaikka jokamiehenoikeudet näyttävätkin toimivat yleensä hyvin, nousi Vuolteen ja Oittisen tutkimuksessa esille tilanteita, joissa jokamiehenoikeuksia on käytetty väärin: jokamiehet eivät ole muistaneet, että oikeuksista seuraa myös velvollisuuksia. Nämä koskettivat useimmiten ympäristön roskaamista ja vahingoittamista, kotirauhan häirintää, moottoriajoneuvojen ja etenkin moottorikelkkojen käyttöä, luvatonta liikkumista yksityisteillä sekä väärää pysäköintiä (emt ). Edellä mainituissa tapauksissa kyse on useimmiten siis siitä, että jokamiehenoikeuksien varjolla tai täysin niistä tietämättä on tehty jotain lain vastaista. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esille myös sellaisia tilanteita, joissa kyse on jokamiehenoikeuksiin itseensä liittyvistä ongelmista. Seuraavassa muutamia esimerkkejä näistä. Liikkujat eivät aina muista sitä, että jos kyseessä on suurempi ryhmä, on maanomistajalta syytä kysyä lupa. Jokamiehenoikeudet koskevat vain yksittäisiä henkilöitä tai pieniä ryhmiä. Parinkymmenen hengen joukosta olisi tiedotettava maanomistajalle etukäteen ja häneltä olisi hankittava lupa, koska tällainen joukko voi aiheuttaa maastossa tahtomattaan vahinkoa. Luvan kysymisen yhteydessä maanomistaja voisi ilmoittaa alueet, joille ei ole syytä esim. taimikon vuoksi mennä. (emt ) Lisäksi myös yksittäisen liikkujan tai pienen ryhmän on syytä muistaa, että liikkumiseen niillä yksityisteillä, joita kunta tai valtio ei ole avustanut, on kysyttävä lupa tienomistajalta (emt. 31). Metsäteillä satunnaisesti autoilevien jokamiesten on pysäköidessään syytä muistaa se, että metsässä tehdään myös töitä. Metsäalan ammattilaisia on häirinnyt se, että jokamiehet pysäköivät autonsa metsätiellä niin, että kulkeminen metsätyökoneilla vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Pikkuautoilla liikkuvat eivät huomaa isojen ajoneuvojen vaatimaa tilaa. Metsätyöläiset itse saattavat jättää omiin autoihinsa avaimet, jotta ne voidaan tarvittaessa siirtää. (emt. 31) Marjastus pihapiirin läheisyydessä tai sen alueella voi aiheuttaa kiistoja. Maanomistaja tai kesämökkiläinen voi kokea, että jokamies liikkuu pihapiirissä, kun taas jokamies on mielestään sopivan etäisyyden päässä. Tutkimuksessa nousi esille toivomus yleisesti sovitusta etäisyydestä (esim. 100 metriä), johon molemmat osapuolet voisivat tarpeen tullen vedota. (emt. 32) Kesämökkien omistajat olivat kokeneet epämiellyttäväksi sen, että jokamiehenoikeuksiin vedoten kalastetaan liian lähellä rantoja. Kalastusta harjoitetaan lähellä mökin rantaa tai veneellä soudetaan liian lähelle yksityislaituria. Myös kovaääninen musiikki häiritsee rannoilla. (emt. 32) Jokamiesten olisi syytä havaita, että maanomistajat eivät hyväksy ratsastamista samalla tavoin kuin kävelyä, hiihtoa tai pyöräilyä, vaikka periaatteessa ratsastaminen näihin rinnastetaankin. Maastossa ratsastaminen on erityisen ongelmallista. (emt. 33) Vuolteen tutkimus toi esille myös tapauksen, jossa maanomistajana on kaupunki. Espoon kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan ns. seikkailupelit (survival games) ovat

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Jokamiehenoikeudet kiertueella Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK

YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT 2012 Johtaja Markku Tornberg MTK Maa-aineslaki 8 Kunnan ja valtion lunastusvelvollisuus Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille

Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille Tiedotus- ja koulutustilaisuus yksityisteille 21.2.2013 Hevonen ja yksityistie Kuvat Orimattilan kaupunki, Harri Hytönen Hevonen yksityistiellä Tiekunnan osakkaalla on oikeus ratsastaa tai ajaa hevosella

Lisätiedot

MTK Häme käsitteli lausuntopyyntöä luonnoksesta Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet ja toteaa yleisesti seuraavaa:

MTK Häme käsitteli lausuntopyyntöä luonnoksesta Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet ja toteaa yleisesti seuraavaa: Ympäristöministeriö MTK Häme käsitteli lausuntopyyntöä luonnoksesta Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet ja toteaa yleisesti seuraavaa: Nykyisessä muuttuvassa yhteiskunnassa jokamiehenoikeuteen

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Selkämeren kansallispuistossa Mikael Nordström Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Metsästys Jokamiehenoikeus Mahdollisuus

Lisätiedot

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ METSÄNTUTKIMUSLAITOS Määräys 18.11.1996 Nro JS IO Sisältöalue Aulangon luonnonsuojelualueen järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki 7111923: 3, muut L 672/91: 16d Kohderyhmät

Lisätiedot

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat

Lisätiedot

Tien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen

Tien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen YKSITYISTIELAKI 1 Koskee kaikkia yksityisiä teitä, lukuun ottamatta sellaisia teitä, joita ainoastaan kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää (edellytetään pysyvää käyttöoikeutta). 6 Tien pito käsittää

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

HALLITUKSEN ESITYS YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Lausunto 20.3.2017 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eeva.ovaska@lvm.fi kaisa.kuukasjarvi@lvm.fi Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi ja eräiksi siihen

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015 Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus Teijon kansallispuistossa Mikael Nordström 2.2.2015 Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Kalastus Metsästys Jokamiehenoikeus

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1840/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1840/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (1) 141 Asianro 1840/08.00.00/2015 Oikaisuvaatimus Korvaharju - Putkinotko yksityistie, hevosilla ajo kielletty -merkit Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

AINUTLAATUINEN OIKEUS

AINUTLAATUINEN OIKEUS AINUTLAATUINEN OIKEUS Monet saapuvat Suomesta ajamaan moottorikelkalla Ruotsissa. Toivomme, että kunnioitatte Ruotsissa voimassa olevia sääntöjä ja useimpien ruotsalaisten Moottorikelkkailijoiden tavoin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2011 1 129 LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ JA JOKAMIEHENOIKEUDET - KÄSIKIRJALUONNOKSESTA Ymk 2011-413 YM1/501/2011 Esityslistan asia Ystp/5 EHDOTUS

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Määräys Dnro 2085/600/93

Määräys Dnro 2085/600/93 METSÄHALLITUS Määräys 18.2.1994 Dnro 2085/600/93 Sisältöalue Kevon luonnonpuiston järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki (71/23) 3,muutos L672/91: 16d Kohderyhmät Kevon

Lisätiedot

5278/623/2009. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

5278/623/2009. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla 5278/623/2009 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Repoveden kansallispuiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 21.10.2010 Repoveden kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)

Lisätiedot

Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä

Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä Kalastus Voimassa oleva kalastuslaki 16.4.1982/286 HE 192/2014, annettu 16.10.2014 Esitys HE:n mukaan Viranomaiset ELY keskus Kalatalousalue

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS. Olvassuon luonnonpuistoa. järjestyssäännöstä. Päätöksen voimassaoloaika: 5.10.

3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS. Olvassuon luonnonpuistoa. järjestyssäännöstä. Päätöksen voimassaoloaika: 5.10. 3712/623/2007 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Olvassuon luonnonpuiston järjestyssäännöstä Päätöksen voimassaoloaika: 5.10.2007 toistaiseksi Annettu Vantaalla 5.10.2007 Olvassuon luonnonpuiston järjestyssääntö

Lisätiedot

Yksityistielaki. jr

Yksityistielaki. jr Yksityistielaki Esitys on pääperiaatteiltaan ja rakenteeltaan hyvä. Ns. kansalaislakina sen tulee olla oikeudenmukainen, sitä tulee kyetä myös maallikoiden käyttää. Käytettävyyden, tieosakkaiden ja ulkopuolisten

Lisätiedot

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista 1(6) Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista Vesistövaikutukset 1. Kalastatteko te tai perhekuntanne jäsen jollakin seuraavista vesistöistä? Vanhajoki Kaihlanen Aittojoki

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä

Lisätiedot

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn

Lisätiedot

Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki

Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä 29.4.2017 Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Miksi arkeologista perintöä säilytetään ja suojellaan? Muinaismuistot sisältävät tietoa menneiden aikojen ihmisistä

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Reittisopimukset maanomistajien kanssa. Leena Penttinen, OTM

Reittisopimukset maanomistajien kanssa. Leena Penttinen, OTM Reittisopimukset maanomistajien kanssa Leena Penttinen, OTM leena.penttinen@mtk.fi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

Tieoikeus. copyright Yt isännöinti Oy

Tieoikeus. copyright Yt isännöinti Oy Tieoikeus o Oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta pysyvästi kulkuyhteyttä varten o On annettava jos se on tärkeä kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttämistä varten, o eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa

Lisätiedot

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa

Lisätiedot

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet osapuolet olemme sopineet luontokohteen käytöstä metsäalueella seuraavaa:

Me allekirjoittaneet osapuolet olemme sopineet luontokohteen käytöstä metsäalueella seuraavaa: SOPIMUS LUONTOKOHTEEN KÄYTÖSTÄ METSÄALUEELLA Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuiksi -hankkeessa 1 Me allekirjoittaneet osapuolet olemme sopineet luontokohteen käytöstä metsäalueella seuraavaa:

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus

Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus REILA-seminaari 12.5.2016 Lapin AMK, MTI 14.3.2017 Ulkoilulaki (606/1973) 1 Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeää saada johdetuksi ulkoilijain

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Uusi yksityistielaki. Simo Takalammi

Uusi yksityistielaki. Simo Takalammi Uusi yksityistielaki Simo Takalammi Yksityistielain kokonaisuudistus Vuoden 1962 laki vanhentunut ja erittäin vaikeaselkoinen Uusi laki voimaan 1.1.2019 Perusteena edelleen kiinteistön omistus Kustannukset

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Torstaina klo Konneveden kunnantalo, lautakuntien kokoushuone. Iivonen Timo, pj.

Torstaina klo Konneveden kunnantalo, lautakuntien kokoushuone. Iivonen Timo, pj. KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKJRJA 1/2017 YMPÄRISTÖLAUTAKUNT A, Tie1aosto 1 KOKOUSAIKA Torstaina klo 10.00-10.17 Konneveden kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Yksityistielaki. jr

Yksityistielaki. jr Yksityistielaki Esitys on pääperiaatteiltaan ja rakenteeltaan hyvä. Ns. kansalaislakina sen tulee olla oikeudenmukainen, sitä tulee kyetä myös maallikoiden käyttää. Käytettävyyden, tieosakkaiden ja ulkopuolisten

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja

Lisätiedot

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta; Laki Punkaharjun luonnonsuojelualueesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910138#e-7 138/1991 Dokumentin versiot Viitetiedot Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991 Asetus Punkaharjun luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia

Lisätiedot

KOLIN KANSALLISPUISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

KOLIN KANSALLISPUISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ METSÄNTUTKIMUSLAITOS Määräys 18.11.1996 Nro JS8 Sisältöalue Kolin kansallispuiston järjestyssääntö Säännökset, joihin toimivalta perustuu Luonnonsuojelulaki 7111923: 3, muut L 672/91: 16d Kohderyhmät Kolin

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut

Lisätiedot

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1A Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1B Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus suunnistaa kilpailuissa ja kuntorasteilla omalla tasollaan.

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eeva.ovaska@lvm.fi kaisa.kuukasjarvi@lvm.fi 21.3.2017 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN YKSITYISTIELAIN MUUTTAMISESTA Liikenne- ja viestintäministeriö on

Lisätiedot

1 YYTERI BEACH JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1 YYTERI BEACH JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Sisältö 1 YYTERI BEACH JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 3 1.1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ASUMISTA VARTEN... 3 1.1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.2 VELVOITTAVUUS... 3 1.1.3 YHTEISET ALUEET... 3 1.1.4 JÄTEHUOLTO... 3 1.1.5 PYSÄKÖINTI... 3

Lisätiedot

Metsätalouden mahdollisuudet

Metsätalouden mahdollisuudet Metsätalouden mahdollisuudet Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja VILJO 2014 maa- ja metsätalousmessut Kiuruvesi 24. 26.7.2014 Otetaanko hyvät vai huonot uutiset ensin? Matti Kärkkäinen 2014

Lisätiedot

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö 1693/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Ystävyyden puiston järjestyssääntö Kielletyt toimet Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)

Lisätiedot

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Suostumus liikennemerkkien asettamiseen, Loskarnäsin yksityistien tiehoitokunta

Suostumus liikennemerkkien asettamiseen, Loskarnäsin yksityistien tiehoitokunta Miljönämnden 119 13.08.2014 Miljönämnden 34 11.03.2015 Suostumus liikennemerkkien asettamiseen, Loskarnäsin yksityistien tiehoitokunta 1389/10.03.01.02/2014 Miljönämnden 13.08.2014 119 Valmistelija Tekninen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Turun kaupunki Lausunto 12.04.2017 LVM/417/03/2013 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa 24.3.2010 Saariselän Tunturihotelli ry Jouko Ojanperä 1 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslainsäädännössä on perinteisesti

Lisätiedot

Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty

Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutusohjelma - lakipäivä SYKE 7.5.2018 Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Parkkisakko vai sopimus vai?

Parkkisakko vai sopimus vai? Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa

Lisätiedot

1345/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Liesjärven kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla 28.6.2010

1345/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Liesjärven kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla 28.6.2010 1345/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Liesjärven kansallispuiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Liesjärven kansallispuiston järjestyssääntö Metsähallitus on luonnonsuojelulain 1096/96

Lisätiedot