Mihin sijoittaisi uusia McDonald seja? 1/2013. Asiakaslehti. CityEngine apuna kaavoituksessa 12. ArcGISillä tehty karttoja Marsista

Transkriptio

1 Asiakaslehti CityEngine apuna kaavoituksessa 12 Mihin sijoittaisi uusia McDonald seja? 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä ArcGISillä tehty karttoja Marsista 31 Kuljetussuunnitteluun ArcGIS Online -palvelu 14 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta

2 Logica on nyt CGI CGI panostaa vahvasti sijaintipohjaisiin ratkaisuihin ja on keskittänyt alan osaamisensa kymmeneen paikkatiedon osaamiskeskukseen. Yksi niistä on aivan lähelläsi täällä Suomessa. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme kuinka voit paikkatiedolla tehostaa liiketoimintaasi. Lisätietoja: Emmi Jouslehto, , CGI tarjoaa palveluja it:n ja liiketoimintaprosessien kehittämisen tueksi. Konsultoimme asiakkaitamme liiketoiminnan kehittämisessä, integroimme tietojärjestelmiä ja olemme asiakkaidemme ulkoistus-kumppani. Meitä on asiantuntijaa yli 40 maassa. Asiakaskeskeinen toimintamallimme takaa sen, että asiakkaidemme käytössä on pysyvä, omistautunut ja joustava tiimi, joka vastaa toiminnasta paikallisesti, lähellä asiakasta. Lisätietoa cgi.fi.

3 Pääkirjoitus 1/2013 Esri Finland voi toimittaa asiakkaan tiettyyn tarpeeseen valmiin ratkaisupaketin, jota pääsee hyödyntämään heti. Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Esri Inc:n investointien tuloksena asiakkaat saavat yhä uusia sovelluksia, joiden avulla paikkatiedon hyödyntäminen käy aina vaan helpommaksi ja integroituu muihin työkaluihin ja järjestelmiin, kuten Officeen, Sharepointiin, Cognokseen, Business Objectsiin sekä CRM- ja ERP-järjestelmiin. Organisaatioiden toimintaan liittyy loputtomasti missä-kysymyksiä, joihin Esrin työkaluilla saa vastauksia, kunhan käytettävissä on sopivaa dataa. Missä ovat parhaat asiakkaamme, missä on paras paikka uudelle toimipisteellemme, missä myyntimme kaipaa kohennusta, missä pohjavesi uhkaa saastua, missä sairastavuus ja ympäröivät olosuhteet korreloivat kysymyslistan pituutta rajoittaa vain mielikuvitus. Jotta organisaatio pystyisi vastaamaan missä-kysymyksiin, sen omaa dataa täytyy usein rikastaa ulkopuolisilla aineistoilla. Kaupan kanta-asiakastietojen arvo moninkertaistuu, kun niitä rikastetaan väestötiedoilla, jotka kertovat metristen karttaruutujen tarkkuudella myymälän vaikutusalueella asuvan väestön ikä- ja sukupuolijakauman, ostovoiman, koulutustason, kotitalouksien koon ja paljon muuta. Parasta tontin paikkaa uudelle asuinkerrostalolle etsivä rakennuttaja puolestaan saa omasta datastaan paljon enemmän irti, kun sitä rikastetaan tiedolla muista rakennushankkeista, väestöstä, maaperästä, liikenteestä ja kaavoituksesta. Oman tiedon rikastaminen ulkopuolisilla aineistoilla käy kätevästi Esrin työkaluilla. Lopputuotoksena voi olla esimerkiksi älykäs web-kartta, joka esittää rikastetun tiedon havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Ja web-karttaa voi käyttää milloin vaan, missä vaan ja lähes millä tahansa päätelaitteella, kuten ipadilla ja älypuhelimella. Viranomaisilla ja muilla toimijoilla on valtava määrä hyödyllisiä paikkatietoaineistoja, joilla organisaatiot voivat rikastaa omaa dataansa. Tehdäkseen aineistojen löytämisen ja käytön mahdollisimman helpoksi, Esri Finland on pystyttänyt verkkopalvelun (aineistot.esri.fi), jonka kautta tarjoamme erilaisia aineistoja valmiiksi käyttöönotettavassa muodossa ja pääosin ilmaiseksi ArcGIS-käyttäjille. Jos organisaatio tai vaikkapa vain yksi päätöksentekijä haluaa saada rikastettua paikkatietoa tiettyyn tarpeeseen vieläkin helpommin, nopeammin ja kustannustehokkaammin, Esri Finland voi markkinoiden ainoana toimittajana rakentaa valmiin ratkaisupaketin, jota pääsee hyödyntämään heti. Paketti sisältää ArcGIS Online -järjestelmän, jonka työkaluilla esimerkiksi saa Excel-taulun tiedot parilla hiiren klikkauksella kartalle ja julkaistua ArcGIS Onlinessa. Paketti sisältää myös aineistot, joilla asiakkaan omaa dataa rikastetaan, sekä valmiiksi tehdyn älykkään web-kartan, jonka kautta rikastettu paikkatieto on heti käytettävissä. 3

4 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: Päätoimittaja: Nina-Maarit Laitinen Tuotanto: Press Features Oy Salaperä Oy Paino: Forssa Print 2013 Painos: kpl Painotuote PEFC/ Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B Espoo Puh Fax Sähköposti: info@esri.fi Internet: esri.fi Myynti: Puh myynti@esri.fi Käyttäjätuki: Puh tuki@esri.fi Metsäninventoijien reitit optimaalisiksi Suomen metsäkeskuksen tutkimus- ja kehityshankkeessa selvitetään, voitaisiinko maastossa tehtävää metsäninventointia tehostaa reitinoptimoinnin avulla. 24 esri.fi Esri Finlandin internet-sivuilta löydät esimerkkejä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksista eri toimialoilla sekä tietoa Esri Finlandin tarjoamista tuotteista, palveluista ja koulutuksista. Sivusto tarjoaa myös vinkkejä ohjelmistojen käyttöön sekä ajankohtaisia uutisia ja tietoja tulevista tapahtumista. Esri.fi-sivuston lisäksi Esri Finland on läsnä verkossa myös Facebookissa ja Youtubessa, joista löydät sivumme helpoiten googlettamalla Esri Finland. Ethän myöskään unohda tutustua uuteen aineistopalveluumme osoitteessa aineistot.esri.fi sekä ArcGIS Onlinen suomenkieliseen tutustumissivuun osoitteessa agol.esri.fi! Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. Tilaa sähköinen uutiskirje ja pysyt ajan tasalla Esri Finlandin sähköisen uutiskirjeen kautta saat tuoretta tietoa ohjelmistopäivityksistä, tulevista koulutuksista ja tapahtumista ynnä muista ajankohtaisista asioista. Voit tilata uutiskirjeen joko osoitteessa esri.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteella info@esri.fi otsikolla Sähköisen uutiskirjeen tilaus. 4

5 Sisältö 1/2013 Tarkkoja karttoja monikosketusnäytölle 9 Paikkatiedolla tehoa puuhuoltoon 16 ArcGIS Onlinesta sovellusmallipohjia 30 Puolustusvoimille uudet analyysimallit 20 Tässä numerossa: McDonald s etsii uusia paikkoja ravintoloilleen 6 Uudenlaisia karttapalveluja 9 Tietääkö organisaatiosi, mitä paikkatietoa sillä on? 10 Kotimaisia aineistoja Esrin verkkopalvelusta 11 Virroilla innostuttiin hyödyntämään CityEngineä 12 Kuljetussuunnittelua palveluna 14 Puutavaralogistiikkaan lisää kustannustehokkuutta 16 GIS in Action 18 Puolustusvoimat uudisti maastoanalyysisovelluksen 20 Reitinoptimoinnilla tehoa metsäninventointiin maastossa 24 Esri tukee vahvasti Windows 8 -teknologiaa 26 ArcGIS Onlineen uusia ominaisuuksia 26 Tyylikkäitä karttoja representaatioiden avulla 28 Tietoa ja tukea Esrin ohjelmistoista 29 ArcGIS Onlinessa runsaasti valmiita sovellusmallipohjia 30 Uutisia 31 Koulutusta 34 Tapahtumia 35 Sovellus piirisuunnitteluun 23 5

6 McDonald s etsii uusia paikkoja ravintoloilleen Ravintoloidensa määrän kasvuun tähtäävä McDonald s Oy on ottanut ArcGIS Onlinen avuksi uusien liikepaikkojen suunnittelussa. Yhtiö etsii paikkatiedon avulla uusia sijaintipaikkoja myös monille jo olemassa oleville ravintoloilleen. Ensimmäinen McDonald s avattiin Suomessa 1984 Tampereelle. Nykyisin ketjulla on Suomessa 83 ravintolaa. Maailmalla Mäkkäreitä on yli sadassa maassa yhteensä noin Niillä on päivittäin jopa 64 miljoonaa asiakasta, ja työntekijöitä ketjulla on 1,7 miljoonaa. Suomessa Mäkkäreitä on lähinnä suuremmissa taajamissa, ja valtaosa niistä on avattu ja 1990-luvuilla luvulla Mäkkäreiden määrä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut. Nyt ketjulla kuitenkin on kiinteistöpäällikkö Kirsi Soikkelin mukaan selkeät kasvutavoitteet. Meidän pitäisi löytää sijaintipaikkoja uusille ravintoloille ja myös uudelleensijoittaa joitain jo olemassa olevia ravintoloita. Nyt on oikea hetki hakea niille entistä parempaa sijaintipaikkaa, hän kertoo. Apuvälineeksi liikepaikkojen suunnitteluun McDonald s on ottanut ArcGIS Online for Organizationsin. Kartat korvaamaan helikopterilentoja Kun Mäkkäreitä nousi luvuilla Suomeen kuin sieniä sateella, menetelmät sijaintipaikkojen etsimiseksi olivat kovin erilaisia kuin nyt. Sopivaa paikkaa ArcGIS Onlinesta on tullut Kirsi Soikkelille keskeinen apuväline, kun hän etsii työkseen sijaintipaikkoja McDonald sin ravintoloille. McDonald sin Esri Finlandilla teettämistä analyyseistä selviää esimerkiksi ajoaikavyöhykkeet Tampereen Mäkkäreihin sekä erilaista tietoa ravintoloiden vaikutusalueiden väestöstä ja työpaikoista. ravintolalle saatettiin Soikkelin mukaan etsiä jopa tutkimalla kaupunkimaisemia helikopterilennoilla. Ehdotetun kiinteistön pihaan saatettiin myös tilata nosturiauto, jonka ylös nostetulla lavalla joku heilutteli lakanaa sillä aikaa, kun toiset ajelivat lähitienoon teillä ja kaduilla tähyilemässä, mihin kaikkialle Mäkkärin mainosta markkeeraava lakana näkyi. Samaa tehtiin myös narun päässä ilmaan päästettyjen ilmapallojen avulla. Nykyäänhän on aivan loistavaa, kun kaikista alueista on olemassa laserkeilausaineistot. Niissä näkyvät maaston korkeuserot, joten näkyvyyksiä pystytään tarkastelemaan kartalla, Soikkeli huomauttaa. Myös liiketoimintasuunnitelmat olivat vielä luvuilla aika manuaalisia ja staattisia. Niissä ei ollut Soikkelin mukaan 6

7 McDonald s on teettänyt Esri Finlandilla analyysin, jossa ketjun kaikkien ravintoloiden vaikutusalueille on laskettu Tilastokeskuksen ruututietokannan aineistosta joukko keskeisiä tunnuslukuja, kuten väestön, työssäkäyvien ja teini-ikäisten määrä, työpaikat ja väestön ostovoima. Lisäksi McDonald silla on käytettävissä aiemminkin eri konsulteilla teetettyjä analyysejä, joiden tulokset on viety ArcGIS Onlineen. Kun aineistot ovat ArcGIS Onlinessa, voin ottaa ne pohjaksi ja lisätä sinne muumahdollisuuksia tarkastella asioita dynaamisesti, tehdä muutoksia ja katsoa niiden vaikutuksia. Visualisoinnilla suuri merkitys ArcGIS Online for Organizationsia McDonald s käyttää Soikkelin mukaan ennen kaikkea tiedon visualisointiin. Itse kunkin on helpompi katsoa asioita kartalta kuin lukumuodossa. Visualisoinnilla, sillä miltä asiat näyttävät, on yllättävän suuri merkitys, hän sanoo. Kartalle voidaan esimerkiksi laittaa ketjun nykyiset ravintolat ja suunnitellut uudet sijaintipaikat sekä ajoaikavyöhykkeet, jotka näyttävät, mistä kaikkialta ravintoloihin pääsee vaikkapa 15 tai 5 minuutissa eri kulkumuotoja käyttäen. Silloin pystyy ihan silmämääräisestikin arvioimaan, kuinka paljon mahdollinen uusi ravintola vaikuttaisi olemassa olevaan ravintolaan. Sellaista olen tehnyt, ja se on erittäin helppoa. Kartalle voi laittaa myös ajoaikavyöhykkeiden väestömäärän ja taustakartaksi voi valita vaikkapa satelliittikuvan. Visualisointi paljastaa tällöin myös asioita, jotka eivät nouse esiin pelkän numerotiedon viemisellä kartalle. Ravintolan hyvän sijaintipaikan kannalta merkitystä on esimerkiksi maantieteellisillä jakajilla, kuten isoilla kaduilla. Helsingissä esimerkiksi Hämeentie on Soikkelin mukaan jakaja, jonka yli ihmiset eivät hevin kävele, vaan valitsevat ravintolan sen mukaan, millä puolella tietä he valmiiksi ovat. Pelkkiin numeroihin perustuvaa totuutta ei ole olemassakaan. Moni totuus tulee tuntumasta, ja karttaohjelmalla sitä tuntumaa saa. Helposti tietoa päätöksentekoon 7

8 Kävellen kulkevien asiakkaiden pitää McDonald sin tavoitteiden mukaan löytää lähin Mäkkäri viidessä minuutissa. Ravintolat, joissa on autoilijoille Drive through -kaista, laajentavat huomattavasti ravintolan vaikutusaluetta. Noutoruoan kasvavan suosion myötä Drive through -ravintolat tuovat lisähaastetta liikepaikkojen sijainnin suunnitteluun. ta tietoa, kuten jonkun uuden sijaintipaikan tai kilpailijan, ja yhdistää tietoja keskenään. Voin siis hyödyntää tietoja paljon pidemmälle, jolloin niiden arvo on paljon suurempi kuin yhden analyysin arvo, Soikkeli kertoo. Hänen mukaansa nykyisin on saatavissa avoimena datana valtava määrä tietoa, ja lähes kaikille merkittäville asioille on saatavissa myös osoitteet tai koordinaatit, joiden avulla tieto saadaan kartalle. Soikkeli on itse laittanut ArcGIS Onlinessa kartalle esimerkiksi kuntarajoja, kilpailijoiden ravintoloita, päivittäistavarakauppojen myymälöitä ja paljon muuta. Se on helppoa kuin heinänteko, hän toteaa. Kun taustalla ovat perustiedot omien ravintoloiden vaikutusalueista, liikennemääristä ja erilaisista ennusteista, ArcGIS Onlinessa pystyy Soikkelin mukaan tekemään helposti karkeaa analyysiä, jonka avulla näkee nopeasti, kannattaako asiasta ryhtyä tekemään jotain suurempaa analyysiä tarkemmin tiedoin. Asioita on myös helppo varioida, muuttaa vaikkapa jotain parametreja ja tuottaa päätöksentekijöille eri vaihtoehtoja pohdittavaksi. Karttapohjalle on erittäin helppo tulostaa erilaisia näkökulmia, kun teen esimerkiksi Powerpoint-esityksiä ja esittelen asioita eteenpäin. Paikkatietoummikosta sujuvaksi käyttäjäksi Kun Kirsi Soikkeli vuosi sitten palkattiin McDonald'siin etsimään uusia liikepaikkoja, hänellä ei alkuvaiheessa ollut juuri muita apuvälineitä kuin Google Maps. Varsin pian hän kuitenkin löysi ja hankki työkalukseen ArcGIS Online for Organizationsin. Paikkatietomaailma oli Soikkelille jotakin aivan uutta ja outoa. Hän on rakennusalan diplomi-insinööri eikä ollut lähinnä yksittäisiin rakennuskohteisiin liittyneissä työtehtävissään joutunut aikaisemman työuransa aikana lainkaan tekemisiin paikkatietoteknologian kanssa. ArcGIS Onlinen käyttö osoittautui paikkatietoummikolle aluksi aika vaikeaksi, mutta lopulta kuitenkin helpoksi. Monet asiat Soikkeli pystyi selvittämään omin päin, mutta hän kertoo myös saaneensa ihan korvaamatonta apua ja tukea Esri Finlandin "mahtavalta" porukalta. Esrin koulutuskurssin käymisen jälkeen ArcGIS Onlinen käyttö alkoi sujua entistäkin sutjakkaammin. Soikkeli muun muassa oppi siirtämään karttapohjalle CSV-aineistoja sekä käyttämään Esri Maps for Officea, jolla Excelin taulukkotiedot saa kartalle muutamalla klikkauksella. "Excel on tullut mieleeni muutenkin monta kertaa. Jos henkilö tykkää käyttää Exceliä, hän tykkää kyllä käyttää myös ArcGIS Onlinea." Kaikkiin niihin asioihin, mitä Soikkeli nykyisin ArcGIS Onlinella tekee, hän sanoo jo olevansa itsekin aika tyytyväinen. "Niistä on minulle oikeasti hyötyä, koska pystyn tekemään ne asiat niin nopeasti." Käyttöönotto helppoa ArcGIS Onlinen käyttöönoton McDonald'sissa Soikkeli pystyi pääosin hoitamaan itse. Yhtiön it-tuen osuus rajoittui Esri Maps for Officen lataamiseen hänen Exceliinsä. "Kaiken muun olen tehnyt itse. Se kertoo, että ArcGIS Online on tosi helppo ottaa käyttöön." Palvelun varsinaisessa käyttämisessä lähtökitka oli kuitenkin suuri ennen kuin ensimmäiset kartat olivat ruudulla ja tiedot kartalla. Asioista, joita Kirsi Soikkeli nykyisin jo pystyy ArcGIS Onlinella tekemään, on hänelle oikeasti hyötyä, koska hän pystyy tekemään ne niin nopeasti. "Kun siitä selviää, ArcGIS Online on erittäin anteeksiantava ja myös hyvin luotettava. Se ei ole koskaan kaatunut, mikä on nykyisessä maailmassa todella hieno asia", Soikkeli sanoo. 8

9 Nuuksion uuteen luontokeskus Haltiaan yleisön käyttöön tulevan monikosketusnäytön alla myhäilevät kehitystyöhönsä tyytyväisinä vasemmalta lukien tutkijat Susanne Suvanto ja Mikko Rönneberg sekä osastonjohtaja Tapani Sarjakoski ja tutkimuspäällikkö Juha Oksanen. 1/2013 Uudenlaisia karttapalveluja Geodeettinen laitos kehittää luonnossa liikkujille monikanavaisia karttapalveluja, joissa hyödynnetään uusimman tietotekniikan ja hyvin tarkkojen laserkeilausaineistojen tarjoamia mahdollisuuksia. Pääosin Tekes-rahoitteisissa MenoMaps I ja MenoMaps II -projekteissa Geodeettisen laitoksen ja sen yhteistyökumppanien tavoitteena on kehittää menetelmiä, prototyyppejä ja pilotteja nykyistä parempien karttojen ja karttapalvelujen tuottamiseksi luonnossa liikkujille. "Koska käytettävissä on erilaisia jakelukanavia, kuten kännykät, internet, paperikartat ja monikosketusnäytöt, tutkimme myös, miten niitä kaikkia voitaisiin hyödyntää yhdessä", Geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja, professori Tapani Sarjakoski kertoo. Testiympäristönä projekteissa on käytetty Nuuksion kansallispuistoa, jonne toukokuun lopussa avattavan upouuden Suomen luontokeskus Haltian kanssa hankkeissa on tehty alusta asti läheistä yhteistyötä. Kehitystyötä varten Nuuksion alueesta teetettiin laserkeilaus. Sen pistetiheys on niin suuri, että siitä erottuvat yksittäisten puiden paikat, puiden korkeus ja leveys sekä infrapunakuvien avulla myös puuston laji. "Kartografista esitystä varten tiedot on yleistetty. Emme näytä jokaista puuta, mutta ne jotka näytämme, ovat oikeilla paikoilla", Sarjakoski sanoo. Laserkeilausaineistosta on saatu myös todella tarkka korkeusmalli. Sen pohjalta on voitu tehdä tekstuuririkkaita rinnevarjostuksia, jotka synnyttävät kartalla puolittaisen 3D-vaikutelman. Lisäksi Nuuksiosta teetettiin tarkat ortokuvat, joiden oikaisussa käytetyn tarkan korkeusmallin ansiosta oikaistuissa ortokuvissa on sijaintivirheitä käytännössä vain yhden pikselin verran. "Olemme kehittäneet sellaisenkin tuotteen, jossa myös ortokuvaan on yhdistetty rinnevarjostus, jolloin siihenkin syntyy 3D-vaikutelma", hankkeiden karttadesignista vastannut tutkimuspäällikkö Juha Oksanen kertoo. Yleisön käyttöön luontokeskuksessa Nuuksion jälkeen MenoMapsprojekteissa on tehty uudenlaisia karttoja myös koko pääkaupunkiseudun luonto- ja viheralueista, Viherkehästä. Uudenlaisten karttojen ja karttapalveluiden prototyypit projekteissa on tuotettu kaikille eri jakelukanaville. Suoraan kansalaisten käyttöön prototyypeistä päätyy ainakin Nuuksion uuteen luontokeskukseen tulevalla monikosketusnäytöllä esitettävät kartat ja karttapalvelut. Yksittäisten sormienkin paikan ja liikkeet tunnistavaan monikosketusnäyttöön on kehitetty niin intuitiivista käyttöliittymää, että sen toiminnot oppii jo muutamassa sekunnissa. Viherkehän kartat ovat pääosin syntyneet ArcGIS-työkaluilla, jotka ovat Geodeettisella laitoksella prototyyppien alustana ja työkaluna monissa muissakin tutkimuksissa. "Tällaisissa integroiduissa ympäristöissä on hienoa se, että koko ketju aineistojen esiprosessoinnista karttadesignin kautta loppuun asti eli siihen, että saadaan rasteroidut tiilet ulos, voidaan tehdä yhdessä ja samassa ympäristössä", hän toteaa. Kaikkien Tekes-rahoitteisten tutkimusprojektien lailla Meno- Maps-projektienkin tavoite on, että yksityiset yritykset ryhtyisivät jatkokehittämään ja kaupallistamaan projekteissa kehitettyjä uusia menetelmiä. 9

10 Tietääkö organisaatiosi, mitä paikkatietoa sillä on? Monilla organisaatioilla on enemmän paikkatietoa tai sellaiseksi muunnettavissa olevaa tietoa kuin ne tulevat ajatelleeksikaan. Moni hyöty jää saamatta, jos kaikkea paikkatietoa ei ole tunnistettu. Paikkatietona pidetään usein vain tietoa, jonka sisältämän osoitteen tai koordinaattien avulla tieto on suoraan siirrettävissä kartalle. Tällöin saattaa jäädä hyödyntämättä paljon sellaista tietoa, joka ei suoraan sisällä osoitteita eikä koordinaatteja, mutta on helposti muunnettavissa paikkatiedoksi jonkin liiketoimintatietoon sisältyvän paikantavan ominaisuuden ja sopivan sijaintiaineiston avulla. Jos johonkin tietoon esimerkiksi liittyy paikantavana ominaisuutena postinumero, kyse ei vielä ole paikkatiedosta. Kun postinumero yhdistetään postinumeroalueiden rajoja koskevaan sijaintiaineistoon, kaikki postinumeroiden avulla paikantuva tieto saadaan muutettua paikkatiedoksi. Paikantava tieto askeleiden päässä Esimerkiksi ArcGIS Online for Organizationsiin kuuluva Esri Maps for Office sisältää seitsemän erilaista sijaintiaineistoa sekä mahdollisuuden lisätä omia aineistoja. Niiden avulla Excel-taulun sisältämä liiketoimintatieto saadaan sijoitettua kartalle, jos Excel-taulussa on jokin paikantava ominaisuus, joka voidaan sitoa sijaintiaineistoon. Kuvassa sijaintiaineistona on kunta. Kaikilla organisaatioilla on liiketoiminnastaan taulukkomuotoista tietoa, jolla on myös paikantava ominaisuus. Usein sitä ei ehkä ole tunnistettu, koska paikantava ominaisuus on yhden tai useamman askeleen päässä tiedosta, jolle se auttaisi määrittämään sijainnin. Yrityksellä voi esimerkiksi olla viisi myyntipiiriä, jotka kattavat koko valtakunnan. Raportointijärjestelmän tauluissa myyntipiirien tunnistetietona ovat vain numerot 1:stä 5:een. Jossakin yrityksellä on kuitenkin paikantava ominaisuustieto, jonka mukaan esimerkiksi myyntipiirin 1 muodostaa vaikkapa Uudenmaan maakunta, myyntipiirin 2 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnat jne. Kun sijaintiaineistoksi otetaan maakuntarajat kartalle sijoittava aineisto, kaikki myyntipiireihin liittyvä liiketoimintatieto saadaan muutettua paikkatiedoksi, joka pystytään esittämään myös kartalla. Sijaintiaineisto voitaisiin tehdä myös digitoimalla myyntipiirit kartalle. Sillä tavalla sijaintiaineisto saadaan yleensä tehtyä, vaikka tarkoitukseen sopivaa valmista aineistoa ei olisi olemassa. Paikantavan ominaisuuden sisältävää tietoa organisaatioilla voi olla lukemattomista asioista: huoltopiireistä, sairaanhoitopiireistä, vaalipiireistä, äänestysalueista, aluepäälliköiden vastuualueista, kunnista, koulupiireistä, kotisairaanhoitajien alueista, pelloista, palstoista, tonteista, tulva-alueista, geologisista muodostumista, luonnonsuojelualueista, viheralueista ja vaikka mistä muusta. Aluemaisten kohteiden lisäksi tieto voi liittyä myös pistemäisiin kohteisiin, kuten asiakkaisiin, nouto- tai toimituskohteisiin ja rakennuksiin, tai viivamaisiin kohteisiin, kuten maantie-, rautatie-, sähkö-, vesijohto- ja viemäriverkostoihin tai jakelureitteihin. Jos ihminen pystyy mielessään yhdistämään tietyn tiedon johonkin maantieteelliseen sijaintiin, tiedolle mitä todennäköisimmin löytyy jokin paikantava ominaisuus. Paikantavalle ominaisuudelle taas on valmiina tai voidaan tehdä sellainen sijaintiaineisto, jonka avulla tieto saadaan muutettua paikkatiedoksi ja sijoitettua kartalle. Esri Maps for Officessa voidaan käyttää myös organisaation omia tai kolmannen osapuolen sijaintiaineistoja, joiden avulla Exceltaulun tiedot saadaan sijoitettua kartalle Excel-tiedoissa olevan tai sinne varta vasten lisätyn paikantavan ominaisuuden mukaisesti. 10

11 Esri Finland tarjoaa käytettäväksi erilaisia sijaintiaineistoja aineistot.esri.fi-verkkopalvelussaan ja voi myös tehdä asiakkaille tilaustyönä sijaintiaineiston tiettyyn käyttötarkoitukseen. ArcGIS-tuotteissa sijaintiaineistoina voi myös käyttää esimerkiksi organisaatioiden omia aluejakoja, jotka eivät perustu mihinkään yhteiskunnassa yleisesti käytettyyn aluejakoon. Uutta näkemystä liiketoiminnasta Kun liiketoimintatieto saadaan muutettua paikkatiedoksi jonkin paikantavan ominaisuuden ja sijaintiaineiston avulla, avautuu kokonaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan tarkastelemiseen. Pelkästään liiketoimintatiedon visualisointi kartalle saattaa jo monissa organisaatioissa synnyttää olennaisia ahaa-elämyksiä. Sijainnin saaneen liiketoimintatiedon pohjalta voidaan kuitenkin tehdä myös paikkatietoanalyysejä, jotka tuottavat täysin uutta tietoa. Analyysit voivat esimerkiksi paljastaa sellaisia asioiden välisiä riippuvuussuhteita, joita taulukkomuotoisesta datasta on vaikea tai jopa mahdoton havaita. Organisaatio voi myös rikastuttaa vaikkapa omia asiakastietojaan ulkopuolelta Kotimaisia aineistoja Esrin verkkopalvelusta Esri Finland on avannut verkkopalvelun, josta yleisimmin käytetyt kotimaiset paikkatietoaineistot ovat ArcGIS-käyttäjien saatavissa pääosin maksutta helposti käyttöönotettavassa muodossa rajapintapalveluna. Uuteen palveluun ( fi) on koottu sellaisia perusaineistoja, kuten taustakarttoja, hallinnollisia rajoja, teema-aineistoja ja kohdeaineistoja, joita ArcGIS-käyttäjät useimmin tarvitsevat omien aineistojensa täydennykseksi käytännön työssään. Myöhemmin laajennamme palvelutarjontaa myös toimialakohtaisilla aineistoilla, joille on riittävästi käyttäjäkuntaa. Aineistotarjonta Huhtikuun alussa julkistetussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä seuraavat aineistot, mutta tarjontaa täydennetään jatkuvasti: Taustakartta Ilmakuvat Harmaasävykartta Maakuntarajat Kuntarajat Kaupunkialueet Väestö Maakuntakaavat Rakennukset Nimistö Tarkemmat esittelyt ja käyttöehdot tarjolla olevista aineistoista löytyvät verkkopalvelusta. aineistot.esri.fi hankituilla demografiatiedoilla, jolloin paikkatietoanalyyseistä saadaan vielä paljon enemmän irti. Uudet helppokäyttöiset työkalut, kuten Esri Maps for Office, Esri Maps for IBM Cognos ja ArcGIS Online for Organizations, mahdollistavat paikkatiedon hyödyntämisen lähes kenelle tahansa käyttäjälle ilman paikkatietoteknologian osaamista ja ilman koodaustaitoja. Esri Finlandin uuteen verkkopalveluun on koottu perusaineistoja, kuten taustakarttoja, hallinnollisia rajoja, teema-aineistoja ja kohdeaineistoja, joita ArcGIS-käyttäjät useimmin tarvitsevat omien aineistojensa täydennykseksi käytännön työssään. Esimerkiksi kiinteistöalaa kiinnostavat tonttien rajat ja kaivosalaa maaperää koskevat aineistot, projektipäällikkö Jussi Lehtonen kertoo. Palveluun tuodaan hänen mukaansa nimenomaan sisältöä, joka tukee ArcGIStuotteiden käyttöä ja jota Esri tai muut tahot eivät ole tähän asti tarjonneet helposti käyttöönotettavassa muodossa. Esimerkiksi Maanmittauslaitos tarjoaa avoimeksi dataksi muutetut taustakarttansa JPG-tiedostoina, joita ei sellaisenaan saa helposti käyttöön vaikkapa mobiilipalveluissa, vaan niistä on ensin tehtävä palvelinympäristössä pyörivä karttapalvelu. Esri Finlandin verkkopalvelussa aineistot ovat ArcGIS Serverillä, josta käyttäjät saavat ne rajapintapalveluna lataamatta aineistoja itselleen. Omat aineistonsa käyttäjät voivat sitten tuoda muualta, Lehtonen sanoo. Verkkopalvelun aineistot auttavat aloittelevia ArcGIS-käyttäjiä pääsemään nopeammin liikkeelle, koska järjestelmään on heti helposti saatavilla suomalaisia perusaineistoja. Edistyneemmät käyttäjät puolestaan hyötyvät muun muassa siitä, että aineistoja ei tarvitse ladata omille koneille, vaan ne ovat käytettävissä palveluna. Lisäksi Esri myös huolehtii aineistojen päivityksistä. Jos palvelusta esimerkiksi nappaa kuntaraja-aineiston, voi luottaa siihen, että vuodenvaihteen jälkeen aineisto päivittyy eikä itse tarvitse tehdä mitään sen eteen. Tällä hetkellä kaikki verkkopalvelussa olevat aineistot ovat maksuttomia. Jatkossa sinne voidaan Lehtosen mukaan tuoda myös spesifimpiin tarkoituksiin tarjottavia maksullisia aineistoja. Harkitsemme vuosimaksuun perustuvaa käyttöoikeutta sellaisille palveluille, joiden tuottaminen vaatii erityisosaamista tai ylläpito vie runsaasti aikaa - esimerkkinä tilastoista johdetut, pitkälle viedyt analyysit. Maksullisiksi tulevat myös palvelut, jotka perustuvat maksullisiin tuotteisiin tai lisensointiin, kuten kaupallisten toimijoiden ylläpitämiin rekistereihin ja tilastoihin. Joka tapauksessa tällaisetkin aineistot saa Esri Finlandin palvelusta käyttöön helpommin. Esri Finland ottaa Lehtosen mukaan mielellään vastaan ehdotuksia verkkopalvelussa tarjolle tuotavista aineistoista sekä palautetta palvelusta ja sen sisällöstä. Esri Finlandilla on aineistopalvelun lisäksi myös verkkopalvelu ( esri.fi), jonne on koottu joitakin hyviä esimerkkejä ArcGIS-tuotteilla toteutetuista sovelluksista ja karttapalveluista. 11

12 Virroilla innostuttiin hyödyntämään CityEngineä Virroilla tehdään kuntalaisille ja päättäjille havainnollisia 3Dvirtuaalimalleja kaavahankkeista Esrin SLG ELA -kuntalisenssiin kuuluvalla CityEnginellä, mutta sille nähdään paljon muitakin käyttökohteita. Virtain kaupungin paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen kuuli 3D-virtuaalimallien tekemiseen tarkoitetusta CityEnginestä jo pari vuotta sitten. Hän kuitenkin rohkaistui tutustumaan siihen tarkemmin vasta viime syksynä huomattuaan, että ohjelmisto oli tullut Esrin kuntalisenssisopimuksen piiriin, joten sen käyttö ei aiheuttaisi kaupungille mitään lisäkustannuksia. Tehtyään CityEnginellä iltapuhteina kotonaan hyvin onnistuneen harjoitustyön Saastamoinen oivalsi, että kaupunki voisi ohjelmiston avulla tehdä omin voimin 3D-virtuaalimalleja kaavahankkeistaan. Virtuaalimallejahan ei ole pakko tehdä kaavoituksessa, joten niitä ei ole kustannussyistä yleensä tehty, vaan on tyydytty tavallisiin 2D-havainnepiirustuksiin, hän kertoo. Virroilla oli juuri tuolloin sopivassa vaiheessa Keituri- Vihriälän kaavahanke, josta Saastamoinen ryhtyi tekemään 3D-virtuaalimallia. Harjoitustyössään hän oli kolmessa tunnissa jo oppinut City- Enginen käytön perusteet ja mietti nyt tavat, joiden mukaisesti 3D-mallin tekeminen saataisiin säännönmukaiseksi osaksi kaavoitusprosessia. Googlettamalla ilmaisia 3D-objekteja Uuden kaavan valmistuessa ehdotusvaiheeseen kaavakartasta ja havainnepiirustukses- ta kannattaa Saastamoisen mukaan tuoda CityEngineen seuraavat perusasiat: katujen keskilinjat, talojen keskipisteet ja niiden harjan suunta sekä kortteli- ja puistoalueet. Näistä aineksista 3D-mallia voi alkaa rakentaa CityEnginellä. Katujen keskilinjat Saastamoinen valmisteli ensin ArcMapissa, samoin mallin pohjalle asetettavan korkeusvärirasterin, joka tehtiin Maanmittauslaitokselta hankitusta korkeusmallista. CityEngine osaa lukea värirasterin niin, että se tekee sen mukaan maaston pinnanmuodot 3D-malliin. Lisäksi pintaan voi kiinnittää rasterimuotoisen ilmavalokuvan, jolloin pinnanmuodoista syntyy 3D-vaikutelma ilmakuvan avulla. Korttelialueet Saastamoinen nosti mallissa esiin maalaamalla niiden pinnan CityEnginen valikoimista löytyneellä nurmikkorasterilla. Puistoalueet puolestaan syntyivät naputtelemalle vapaalla kädellä alueille pisteitä, joista CityEngine kasvatti hiiren klikkauksella 3D-puita. Jos rakennuksista olisi tuotu CityEngineen pohjapiirrokset kaavan 2D-havainnekuvasta, myös rakennukset olisi voitu kasvattaa 3D-objekteiksi napin painalluksella jonkin CityEnginen valmiin säännön perusteella. Päädyin kuitenkin siihen, että vien rakennukset sinne valmiina 3D-objekteina, jotka ovat näyttävämmän näköisiä Tältä Keituri- Vihriälän kaava-alue näytti 2D-kuvana ArcMapissa ennen kuin 3D-mallia alettiin rakentaa CityEnginessä. kuin säännöillä kasvatetut. Etsin googlaamalla ilmaisia 3D-malleja suomalaiseen ympäristöön sopivista omakoti- ja rivitaloista ja muista rakennuksista ja löysin muutaman mallin, joita pystyin käyttämään. Kadut malliin syntyivät CityEnginen sääntöjen avulla. Käyttäjä voi valita, montako Keituri-Vihriälän kaavaalueesta syntyi CityEnginen avulla nopein askelin valmis 3D-virtuaalimalli, johon kuntalaiset ja päättäjät voivat tutustua kaupungin verkkosivuilla julkaistun web-sovelluksen muodossa. kaistaa katuihin halutaan, kuinka tiheässä ovat katuvalopylväät jne. Kadut saa 12

13 CityEngine kuuluu Esrin kuntalisenssiin, joten se ei ole vaatinut Virtain kaupungilta mitään hankintoja. Kyse on vain siitä, että on oivallettu käyttää sitä, Marko Saastamoinen sanoo. myötäilemään maaston pinnanmuotoja, ja jopa sillat ja tasoristeykset syntyvät hiirtä klikkailemalla. Valmis malli nettiin kuntalaisten nähtäväksi Kun 3D-malli on saatu City- Enginessä valmiiksi, siitä voi tuottaa automaattisesti virtuaali mallin, joka toimii selaimessa. Tällaisen selainsovelluksen avulla Virroillakin on jaettu Keituri-Vihriälän kaavaalueesta tehty 3D-malli kuntalaisten nähtäväksi nettisivuilla. Selainsovelluksessa on tiettyjä hienoja ominaisuuksia. Siinä voi esimerkiksi katsoa, miten vaikkapa korkean rakennuksen varjot vaikuttavat kyseisellä alueella eri vuodenaikoina ja kellonaikoina, Saastamoinen sanoo. Virtuaalimallin tekemisellä ehdotusvaiheessa olevasta kaava-alueesta pyritään Saastamoisen mukaan Virroilla ennen kaikkea luomaan sekä päättäjille että kuntalaisille havainnollinen mielikuva siitä, miltä kaavaalue tulevaisuudessa näyttäisi. 3D-malli kertoo paljon enemmän kuin kaavakartta, josta moni ei tahdo ymmärtää mitään. Malli konkretisoi, mitä oikeasti tarkoittaa, kun kaavassa on tietty määrä rakennuksia, katujen paikat ja muuta. Myöskään 2D-havainnepiirrustukset eivät paljasta mattimeikäläiselle, miltä kaavaalue todellisuudessa näyttäisi, koska ne ovat pelkkiä ylhäältä päin kuvattuja pohjapiirroksia alueesta. 3D-arkisto yhteiskäyttöön Paljon muitakin käyttömahdollisuuksia CityEnginea voidaan Saastamoisen mukaan käyttää kaavoituksen apuna myös jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi kaava-alueen maastosta voidaan tehdä laserkeilausaineistoon perustuvan korkeusmallin avulla 3D-virtuaalimalli, josta voidaan vaikkapa etsiä maaston luontaisia tasanteita, joihin rakennuksia ja katuja kannattaa sijoittaa. 3D-korkeusmalliin voidaan CityEnginessä tehdä myös keinotekoisia leikkauksia maastoon ja katsoa, miltä maasto näyttäisi muokattuna. CityEnginessä on runsaasti valmiita sääntöjä ja 3D-objekteja, joiden avulla virtuaalimalleja voi rakentaa. Rakennusten 3D-mallit eivät kuitenkaan välttämättä ole suomalaisen rakennustyylin mukaisia eikä valmiita sääntöjäkään riitä joka lähtöön, mutta niitä voi tehdä itse lisää. Marko Saastamoinen toivoo, että CityEnginen käytön yleistyessä kunnat voisivat ryhtyä yhteistyöhön ja hyödyntää toistensa tekemiä uusia sääntöjä ja 3D-objekteja. Jos joku on tehnyt jonkun hyvän säännön, ei ole mitään järkeä, että joku toinen käyttää paljon aikaa samanlaisen säännön tekemiseen. Eikö olisi järkevämpää, että olisi olemassa jonkinlainen 3D-arkisto, josta suomalaiset CityEnginen käyttäjät saisivat sääntöjä ja 3D-objekteja käyttöönsä, hän pohtii. Vastaavasti 3D-mallin avulla voidaan tutkia, miten jokin suunniteltu uudisrakennus tai asuinalue sulautuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön tai arvokkaaseen luonnonmaisemaan. Selainsovelluksessa kuntalaisille voitaisiin eri karttatasoilla näyttää, miltä suunniteltu alue näyttää tällä hetkellä ja miltä se näyttäisi sen jälkeen, kun uudet rakennukset on rakennettu sinne. Monenlaista muutakin käyttö Saastamoinen on City- Enginelle ideoinut. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi tehdä kuntalaisille webiin 3D-malli kaupungin hyvin mäkisessä maastossa kulkevista latureiteistä. Metsäasioissa ohjelmiston avulla voitaisiin vaikka tutkia, miltä tietty maisema näyttää, jos alueella tehdään isompi avohakkuu. Näin luotaisiin ehkä hieman erilainen mielikuva avohakkuualueesta kuin vain katsomalla kartalta, että tiettyyn kohtaan tulee reikä metsään. CityEnginen käytölle on todella paljon mahdollisuuksia. En itsekään osaa niitä kaikkia vielä kuvitella. Kun tilanteita tulee vastaan, varmaan huomaamme, että hei, miksi emme muuten käyttäisi CityEngineä tässä, Saastamoinen toteaa. 13

14 ArcGIS Online -palveluna saatava Transportation Analytics -ratkaisu madaltaa olennaisesti kynnystä kuljetussuunnittelun aloittamiselle tehokkuutta ja kustannussäästöjä tuovan paikkatietoteknologian avulla. Kuljetussuunnittelua palveluna Esrin kuljetussuunnittelujärjestelmä on nyt saatavissa helposti käyttöönotettavana ArcGIS Online -palveluna. Suurten ajoneuvomäärien kuljetussuunnitteluun tarjolla on ArcGIS for Server -pohjainen valmisratkaisu. Esrin uutuuspalvelu Transportation Analytics ArcGIS Online on kevyt valmisratkaisu, joka mahdollistaa kerta-ajolla korkeintaan 50 ajoneuvon kuljetussuunnittelun ja reitinoptimoinnin. Toki ajoja on mahdollista tehdä päivän aikana useita, jolloin ratkaisulla voi hoitaa suuremmankin ajoneuvomäärän kuljetus- ja reittisuunnittelun. Kevytversion rinnalle Esri on tuonut ArcGIS for Server -pohjaisen Tranportation Analytics Enterprise -ratkaisun, joka toimii asiakkaan omassa omistuksessa ja hallinnassa. Sillä pystytään tekemään kerta-ajolla kohtuullisessa ajassa muutaman sadan ajoneuvon tai kahden tuhannen nouto-toimitusparin kuljetus- ja reittisuunnitelmat. Jos käyttäjiä on enemmän kuin yksi, voidaan myös ajoja tehdä rinnakkain useampia. Uudet ratkaisut korvaavat Esrin Arc- Logistics-tuotteen, jonka tuki jatkuu vielä pitkään, vaikka sen tuotekehittely on nyt päättynyt. Online- ja Enterprise-versioissa on sama avoimen lähdekoodin client-ohjelmisto, joka hyödyntää ArcGIS Onlinen tai ArcGIS for Serverin osoitepaikannus-, taustakartta- ja reitityspalveluita. Ratkaisujen perustoiminnot ovat pitkälti samoja kuin Arc- Logisticsissa, mutta niissä on aikaisempaa helpompi käyttöliittymä ja paljon muuta uutta. Uusia toimintoja Transportation Analytics -ratkaisujen avulla kaikenlaiset ajo- ja kuljetusjärjestelyjä hoitavat organisaatiot pystyvät laatimaan kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset ajoreitit ja aikataulut. Ratkaisut ottavat suunnittelussa huomioon useita tekijöitä, kuten aikarajat, asiakkaiden erityistarpeet, ajojärjestyksen, tieverkoston nopeusrajoitukset sekä ajoneuvojen määrän, kapasiteetin ja varustuksen. Ajoneuvojen ominaisuuksien lisäksi huomioon voidaan ottaa myös kuljettajien ominaisuuksia, vaikkapa kodinkoneiden asennustaitoja kotiinkuljetustehtävissä. Kuljettajille voidaan myös määritellä työaikalainsäädännön mukaiset työ- ja lepoajat. Ratkaisut ovat entistäkin helpommin integroitavissa organisaation muihin tietojärjestelmiin, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmään, jossa kuljetussuunnitteluun tarvittavia tilaustietoja ylläpidetään. 14

15 Jos organisaatio käyttää ajoneuvoseurantajärjestelmää, myös se saadaan integroitua Esrin ratkaisuihin, joihin voidaan myös luoda dashboard-näkymä koko kuljetustoimintaan. Ajoneuvoista voidaan esimerkiksi kuitata toimitukset suoritetuksi ja tieto siitä näkyy heti toimistolla. Ratkaisuista voidaan lähettää reittisuunnitelmat ja ohjeet Esrin omaan navigointisovellukseen, ajoneuvotietokoneeseen tai kuljettajan mobiililaitteeseen. Jos saatavilla on reaaliaikaista liikennetietoa, sitä pystytään hyödyntämään ratkaisuissa. Tilauksille voidaan käyttöliittymässä konfiguroida tarvittava määrä lisäkenttiä pakollisten kenttien täydennykseksi. Raportointi on sisäänrakennettuna, ja raportit voidaan räätälöidä halutunlaisiksi. Nopeasti käyttöön Transportation Analytics ArcGIS Online riittää varmasti useimpien suomalaisten organisaatioiden kuljetussuunnittelun tarpeisiin. Sen ratkaiseva etu on erittäin helppo ja nopea käyttöönotto, joka ei vaadi investointeja enempää laitteistoihin kuin ohjelmistoihinkaan. Online-versiota voi alkaa käyttää ArcGIS Online for Organizationsin vuosimaksulla. Se sisältää tietyn määrän nimettyjä käyttäjiä ja käytön mukaan kuluvia krediittejä, jotka ovat palvelun "valuuttaa". ArcGIS Online for Organizations sisältää myös suuren joukon muita paikkatietotyökaluja ja aineistoja, jotka asiakas saa käyttöönsä. Esimerkiksi Esri Maps for Officen avulla Excelissä olevan taulukon tiedot saa karttapohjalle yhtä helposti kuin Excelissä syntyy graafi. Lisätietoja: Ilkka Suojanen Manager Solutions Esri Finland Lisätietoja: Jalmari Talola Account Manager Esri Finland Kuljetus- ja liikennesuunnittelu yhteiselle paikkatietoalustalle ArcGIS-järjestelmä tarjoaa julkisen liikenteen, eri kuljetusmuotojen ja liikenneverkostojen suunnittelijoille yhteisen alustan, joka mahdollistaa eri osapuolten yhteistyön ja toimintojen koordinoinnin. Julkisen liikenteen virastoilla ja muilla kuljetus- ja liikennealan toimijoilla on käytössä monenlaista tietotekniikkaa. Ratkaisuja ei kuitenkaan ole useinkaan integroitu toimivaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaisi eri kuljetusmuotojen, liikenneverkostojen ja niitä koskevien toimintojen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tasapainoisen kehittämisen. "Esrin mielestä paikkatieto auttaisi toimijoita tuomaan eri palaset ja komponentit yhteen kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi", toteaa Ian Koeppel, Esri Europen Transportation-alueen Business Development Manager. Esimerkiksi Euroopan Unioni pyrkii hänen mukaansa tasapainottamaan eri liikenneverkostojen käyttöä, jotta ihmisten ja tavaroiden liikuttelu ei painottuisi nykyiseen tapaan liiaksi tieverkostoon. "Miten siis saada eri kuljetusmuotojen ja eri liikenneverkostojen suunnittelijat tekemään yhteistyötä ja esimerkiksi käyttämään yhteisiä tietomalleja? Eri toimijat eivät välttämättä aina edes puhu keskenään", Koeppel pohtii. Hän uskoo, että Esrin ArcGIS-järjestelmä voi auttaa eri toimijoita tekemään yhteistyötä, jakamaan resursseja ja hyödyntämään toistensa datavarantoja yhteisellä ja yhdenmukaisella paikkatietoalustalla. Esrin tanskalainen yhteistyökumppani on esimerkiksi rakentanut EU:lle ArcGISpohjaisen liikenteensuunnitteluratkaisun, jotta suunnittelijat eri maissa voisivat puhua samaa kieltä ja käyttää samoja työkaluja. Esri on Koeppelin mukaan myös seurannut kiinnostuksella, miten eri liikennemuotojen hallinnon yhdistäminen yhden viraston alaisuuteen on edistänyt tasapainoisempaa suunnittelua esimerkiksi Suomessa ja Norjassa. Yhteiset työkalut yhteistyötä varten Esimerkiksi Pariisin liikennevirastolla RATP:llä on Koeppelin mukaan Esrin ELA-sopimus, jonka ansiosta viraston eri osastot voivat käyttää vapaasti lisenssiin Ian Koeppelin mielestä paikkatietojärjestelmä voi tarjota perustan kuljetus- ja liikennealan eri toimijoiden yhteistyölle. kuuluvia ArcGIS-ohjelmistoja aina, kun tarpeita ilmenee. "Se luo yhtenäisen paikkatietoalustan osastojen kesken ja säästää paljon aikaa ja vaivaa, koska paikkatietoteknologiaa voi alkaa käyttää saman tien tarvitsematta aina järjestää tarjouskilpailuja ja solmia uusia sopimuksia eri toimittajien kanssa." RATP:n vastuulla ovat Pariisissa metro-, raitiovaunu-, bussi- ja paikallisjunaliikenne, joiden muodostamaa kokonaisuutta viraston on pystyttävä suunnittelemaan ja kehittämään kokonaisvaltaisesti. "Matkustajatkaan eivät valitse vain yhtä kulkumuotoa, vaan käyttävät julkisen liikenteen eri kulkumuotojen yhdistelmää", Koeppel huomauttaa. Espanjassa ja Norjassa ilmailuhallinnot ovat hänen mukaansa vastuussa sekä ilmatilasta että lentoasemista ja käyttävät Esrin ohjelmistoja molemmilla osa-alueilla. "Eri toimintojen koordinointi ilmailualalla on hyvin monimutkaista. Paikkatietojärjestelmä voi olla liima ja perusta, jonka avulla eri toiminnot voivat puhaltaa paremmin yhteen hiileen." Kuljetus- ja liikennealalla täytyy myös tehdä yhteistyötä monien muiden toimialojen kanssa, koska liikenne liittyy vahvasti muun muassa kaupunkisuunnitteluun ja turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, toimintaan. Vastaavasti esimerkiksi sähkö-, kaasu-, vesi- ja viemäriverkoston ylläpitotyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin. "Myös tällaiseen yhteistyöhön Esri voi tarjota yhteisiä työkaluja, joiden avulla eri osapuolet voivat jakaa tietoa keskenään, hyödyntää erilaisia tietolähteitä ja koordinoida toimintojaan", Koeppel sanoo. 15

16 Puutavaralogistiikkaan lisää kustannustehokkuutta Paikkatiedon tehokkaampi hyödyntäminen auttaa lisäämään puuhuollon koko logistiikkaketjun tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä puolestaan parantaa metsäteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Puuhuollon logistiikan haasteista kertoo muun muassa se, että kuvan tienvarsipinosta Kirkkonummelta puutavara on menossa puulajin, laadun ja järeyden perusteella neljään eri tehtaaseen eri puolille Suomea. Suomen metsäsektori hyödyntää paikkatietoa useimpia muita toimialoja laajemmin lähes kaikessa toiminnassaan ja erityisesti puuhuollon logistiikassa puukaupoista ja puun korjuusta aina tehdaskuljetuksiin asti. Alan koko toimintahan perustuu siihen, että hakattavilla leimikoilla ja puutavaravarastoilla teiden varsilla on tietty sijainti, kuten myös tehtailla, jonne puut kuljetetaan. Ketjun varrella eritasoista paikkatietoa hyödynnetään kaiken aikaa ja kattavasti koko maassa, Metsätehon tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen toteaa. Metsäteho on suurten metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen ja eräiden metsäalan järjestöjen omistama tutkimus- ja kehitysyhtiö, joka kehittää metsäteollisuuden puuhuoltoa ja erityisesti puutavaran toimitusketjua metsästä tuotantolaitoksille. Se pyrkii ennen muuta alan operatiivisten toimintojen kustannustehokkuuden parantamiseen. Vuosi sitten Metsäteho teki omistajiensa kanssa Puutavaralogistiikka kehittämisvision ja t&k-ohjelman. Sen tavoitteena on, että puuraaka-aineen toimitusketjun kustannustehokkuus vuonna 2020 on 30 prosenttia nykyistä parempi ja täyttää samalla kestävän kehityksen vaatimukset. Tavoitteen toteuttamiseen ei ole mitään yhtä keinoa, vaan tulokset on saatava pienemmistä puroista ottamalla enemmän irti nykyisistä metsäkoneista ja kuljetuskalustosta sekä hyödyntämällä tehokkaammin tietotekniikkaa. Paikkatieto nähtiin yhdeksi merkittäväksi kehittämisalueeksi. Sen merkitys kasvaa kaikkien puuhuollon toimijoiden parissa. Siinä on uutta potentiaalia, jota metsäala ei ole vielä täysin hyödyntänyt, Hämäläinen kertoo. Metsäteho satsaakin nyt Hämäläisen mukaan paikkatietoasioihin entistä enemmän ja on hiljattain muun muassa korvannut aiemmat paikkatietovälineensä Esrin tehokkaammilla ArcGIS for Desktop -työkaluilla. Meillä pitää olla sellaiset välineet, jotka antavat kasvuvaraa, koska näköpiirissä olevat kysymyksenasettelut ovat aiempaa isompia ja merkittävämpiä myös tutkimustehtävien kannalta, hän sanoo. Metsäsektori näkee Jarmo Hämäläisen (vas.) ja Tapio Räsäsen mukaan suurta kehittämispotentiaalia paikkatiedon hyödyntämisessä, joten myös Metsäteho panostaa siihen tutkimus- ja kehitystyössään entistä enemmän. Lisäarvoa etsitään uusista tietolähteistä Ajantasaiset, sijaintiin sidotut metsävaraja olosuhdetiedot ovat tehokkaan puuhuollon perusta. Tarkat tiedot puustosta 16

17 Yhtenä tavoitteena metsäsektorilla on myös puustoa koskevan tiedon tarkentaminen niin, että hakattavan leimikon katkomista erilaisilla ostajien käyttämillä katkontaperiaatteilla voitaisiin jo etukäteen simuloida, jotta tiedettäisiin, minkälaista raaka-ainetta ja kuinka paljon mistäkin leimikosta on luvassa. Uusilla laserkeilausmenetelmillä pystytään puustoa kuvaamaan aika hyvin. Tiedon ajantasaisuus ratkaisee aika pitkälti sen, pitääkö tietoon sitten lisätä jotain puuston kasvun mallinnusta, Metsätehon erikoistutkija Tapio Räsänen sanoo. Nykyisestä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta puuston laatutekijät, kuten järeys, oksaisuus, lenkous, mutkaisuus ja tyvilaho, eivät kuitenkaan suoraan vielä selviä riittävän hyvin. Kaikkien hakattavien leimikoiden mittauksiin paikanpäällä eivät kenenkään resurssit nykyisin riitä, joten tieto haluttaisiin Räsäsen mukaan saada kaukokartoituksella. Hyvä tietenkin olisi, että tieto saataisiin olemassa olevasta metsävaratietojärjestelmästä. Sinänsähän uusi järjestelmä on vienyt asioita mukavasti eteenpäin, mutta tarpeet tiedon tarkkuudelle kasvavat. Puutavaraterminaalit oikeille paikoille Metsätehon alustavissa testeissä laserkeilauksen maastomalliin ja siitä laskettavaan kosteusindeksiin perustuva menetelmä on osoittautunut lupaavaksi tavaksi kuvata maastokohtia, joihin vesi kerääntyy ja jotka voivat olla metsäkoneiden liikkumisen kannalta ongelmallisia. sekä korjuu- ja kuljetusolosuhteista auttavat suunnittelemaan ja ohjaamaan koko logistiikkaketjua. Maasto- ja tiekarttojen, ilmakuvien ja metsävaratietojen käyttö on metsäsektorilla arkipäivää. Metsäteho tutkii erityisesti uusien tietolähteiden, kuten laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallin, siitä johdetun kosteusindeksin, maaperäkarttojen ja kosteutta kuvaavien gammasäteilyaineistojen mahdollisesti tuomaa lisäarvoa. Uudet tietolähteet saattavat tarjota entistä tarkempia perusteita puunkorjuun ja kuljetusten ajankohtien valintaan sekä ajourien sijoitteluun niin, että vältetään maaston upottavat riskikohdat ja vähennetään puunkorjuun aiheuttamia vaurioita. ArcGIS Spatial Analyst -lisäosa on Hämäläisen mukaan näppärä työväline tutkimuksessa. Sen avulla analysoidaan eri tietolähteiden tietoja ja esimerkiksi vaihtoehtoisten kosteusindeksin laskentaalgoritmien soveltuvuutta maaston kantavuuden arviointiin. Seuraavana tavoitteena on ottaa säädatan ja säämallien avulla huomioon myös kulkukelpoisuuteen vaikuttavat muuttuvat olosuhteet, kuten sademäärä ja routaantuminen. Mikäli tiedot osoittautuvat hyödyllisiksi, Metsäteho tekee lopulta ehdotuksen, miten metsäyhtiöt sekä puunkorjuu- ja kuljetusyritykset voisivat käyttää niitä osana suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiään. Käytännössä tiedot voisivat Hämäläisen mielestä olla tulevaisuudessa saatavilla julkishallinnon avoimena datana, jonka voi ladata uudeksi karttatasoksi metsäsektorin järjestelmiin. Metsäsektorin toive kaiken kaikkiaan on, että eri tahojen julkiset aineistot saadaan nopeasti ja kattavasti käyttöön mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa ja että uusia tietolähteitä kehitetään myös puuhuollon tarpeista lähtien, hän toteaa. Puustosta yhä tarkempaa tietoa Metsäteollisuuden rakennemuutokset ja esimerkiksi energiapuun käytön lisääntyminen ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat muutoksia puuraaka-aineen kuljetusetäisyyksissä ja eri kuljetusmuotojen osuuksissa. Sen vuoksi Metsäteho aikoo Hämäläisen mukaan tutkia jatkossa myös hakkuukohteista, kuljetusväylistä ja tuotantolaitoksista koostuvaa kuljetusverkostoa, mihin tarkoitukseen se on hankkinut ArcGIS Network Analyst -lisäosan. Tutkimme, miten puuvirrat nykyisin suuntautuvat ja tarjoamme siitä tietoa esimerkiksi tienpidosta vastaaville organisaatioille. Myös ne jakavat rajallisia resursseja, joten kannattaisi tietenkin kunnostaa väyliä, joilla on suurin merkitys. Lisäksi tutkimuskohteeksi nousevat puutavaraterminaalien sijainnin optimointiin liittyvät kysymykset. Tie- ja rataverkoston varrelle tarvitaan nykyistä suurempia välivarastointi- ja kuormauspaikkoja, jotka auttavat säästämään kuljetuskustannuksia ja parantavat puun toimitusvarmuutta erityisesti kelirikkokauden aikana. Tavoitteena 350 miljoonan säästöt Logistiikkakustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on Suomessa lähes 20 prosenttia. Puutavaralogistiikan kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Metsätehon kehittämisvision ja t&k-ohjelman tavoite puutavaralogistiikan kustannustehokkuuden parantamisesta 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä merkitsisi noin 350 miljoonan euron kustannussäästöjä vuosittain metsäteollisuuden puuhuollossa. Vision toteuttamiseksi haetaan nopeasti käyttöön sovellettavia ratkaisuja jokaisella logistiikkaketjun osa-alueella. Yhdeksi kehittämisalueeksi t&k-ohjelmassa on nostettu paikkatiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. 17

18 GIS in Action Suomen Esri-käyttäjäpäivien GIS in Action -osuudessa syntyi tänä vuonna muun muassa tieliikenneonnettomuuksia koskeva kartta yleisön silmien edessä ja nähtiin innovatiivisia kuntasovelluksia. Kenttätiedonkeruuseen tarkoitetun Collector for ArcGIS -sovelluksen avulla voi vaikkapa tarkastaa maastossa liikenneonnettomuuspaikan ja raportoida tiedot eteenpäin ArcGIS Onlinen kautta. Excelissä ollut avoin data liikenneonnettomuuksista sisälsi tietoa muun muassa onnettomuuden lajista, tapahtumavuodesta, vakavuudesta ja sijainnista. Tiedot Account Manager Antti Ahola siirsi kartalle nappaamalla hiirellä kiinni Excel-tiedostosta ja raahaamalla sen kartan päälle. Sinne tupsahtivat. Muutamalla napin painalluksella Ahola pystyi ArcGIS Onlinessa myös teemoittamaan dataa, jotta onnettomuustieto olisi ymmärrettävämpää. Tarkemmat tiedot onnettomuuksista näkyivät web-kartan puhekuplissa. BlomStreet-katunäkymäpalvelusta onnettomuuspaikkoja tarkasteltiin 360 asteen valokuvista. Oikea sijainti katunäkymään löytyi samoilla Exceltaulukossa olleilla koordinaateilla, joilla onnettomuuspaikat saatiin kartallekin. Onnettomuustarkastajaa esittänyt projektipäällikkö Jussi Lehtonen näytti, että sama web-kartta saatiin näkyviin eri mobiililaitteissa ja käyttöjärjestelmissä Panasonicin Toughpadista ja Trimblen GeoExplorerista iphoneen ja Windows 8:sta Androidiin. Toki sama kartta toimii myös selaimella. Lehtonen demosi, kuinka maksuttoman Collector for ArcGIS -sovelluksen avulla voi suorittaa maastossa onnettomuuspaikan tarkastuksen ja raportoida tiedot eteenpäin ArcGIS Onlinen kautta. Sovelluksella voi muun muassa katsella kohdetta koskevia tietoja ja editoida niitä, lisätä kartalle uusia kohteita ja liittää raporttiin mobiililaitteen kameralla otettuja tai kirjastosta haettuja kuvia. Koko tämä järjestelmä vaatii investoinnin vain ArcGIS Online for Organizationsiin. Kaikki aineistot ja työkalut ovat siellä, Lehtonen totesi. Aivan uutena työkaluna Onlinessa on Dashboard-sovellus, jonka avulla toimistolla voidaan seurata kartalla, missä kenttäväki liikkuu ja mitä tietoa he syöttävät järjestelmään. Lisäksi sovellukseen voidaan määritellä vapaasti erilaisia mittareita toiminnan seurantaan. Kaavakatselmointia mobiililaitteella Uudenlaisia kuntasovelluksia GIS in Action -osuudessa esitteli Aholan kanssa Marko Saastamoinen Virtain kaupungista. ArcGIS Online kiinnosti Esri-käyttäjäpäivien ohjelma toimi Henna-Kaisa Räsäsen mukaan hyvänä muistutuksena Esri-ohjelmistojen monipuolisista mahdollisuuksista ja tarjosi kotiinviemisiksi myös ideoita myöhempää käyttöä varten. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) paikkatietoasiantuntija Henna-Kaisa Räsänen osallistui ensimmäistä kertaa Esri-käyttäjäpäiville ja oli tyytyväinen tapahtumaan. Järjestelyt, tila ja tarjoilu toimivat hyvin. Aikataulut pitivät, esitykset olivat mielenkiintoisia ja tukivat toisiaan. Sisältö oli monipuolinen ja kattava. Myös verkostoitumiseen oli aikaa, ja Esrin edustajilta pääsi kysymään asioita kasvotusten, hän summaa. HSY käyttää Esri-ohjelmistoja muun muassa aineistojen tarkastelussa ja vaativissa paikkatietoanalyyseissä. ArcGIS Onlinessa HSY:llä on esillä avoimet datansa ja kartalle sijoitetut toimipisteensä. Käyttäjäpäivillä Räsänen kuunteli lähinnä käyttäjäesityksiä ja Desktop GIS -ohjelmalinjan esityksiä. Erityisesti häntä kiinnosti ArcGIS Online for Organizations. Meidän pitäisi HSY:ssä selvittää, miten voisimme sitä hyödyntää ja siirrymmekö käyttämään sitä. Organisaatioversiohan on paljon monipuolisempi kuin kaikille avoin versio, ja sitä voisi hyödyntää enemmän, hän sanoo. Tapahtuman toisena päivänä Räsäsellä oli oma esitys, jossa hän kertoi HSY:n seudullisten paikkatietoaineistojen julkaisemisesta avoimena datana. Aineistot löytyvät osoitteesta avoindata. 18

19 Virrat on Oriveden, Mänttä- Vilppulan, Ruoveden ja Pälkäneen kanssa perustanut ArcGIS Onlineen paikkatietopalvelujen portaalin, jota kunnat käyttävät sekä sisäisesti että paikkatiedon jakelukanavana kuntalaisille. Palvelussa on muun muassa Virtain kaupungin palvelukartta, jossa käytetään paikkatietopalvelimella olevia aineistoja REST-rajapinnan kautta. Ratkaisun ansiosta kaupunki pystyy Saastamoisen mukaan ylläpitämään palvelua helposti omin voimin. Myös käyttöliittymän palveluun kaupunki on rakentanut itse ArcGIS Viewer for Flexillä. Myös kaavoituksessa käytetään Virroilla apuna ArcGIS Onlinea ja ipadissa toimivaa Virtain kaupunki ylläpitää omin voimin monipuolista palvelukarttaa, jonka käyttöliittymänkin kaupunki on rakentanut itse ArcGIS Viewer for Flexillä. Collector for ArcGIS -sovellusta. Kaavoittajat voivat ladata kaavan työversion ipadiin ja käydä sen avulla tarkastelemassa paikan päällä kaavan istuvuutta todelliseen maastoon. Kaikki maastossa ipadiin kirjatut huomiot, muutokset ja paikalla otetut valokuvat tallentuvat suoraan paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä ArcMapissa tai ArcGIS Onlinen työkaluilla. Virroilla on myös ryhdytty visualisoimaan tulevia kaavoitusalueita Esrin kuntalisenssiin kuuluvan City Engine -ohjelman avulla. Se muuttaa 2D-paikkatietoaineistot 3D-aineistoiksi ja luo kaavoitusalueista 3D-virtuaalimalleja vaikkapa kuntalaisille esitettäväksi ArcGIS Onlinen kautta. Meillä on ajatuksena viedä työkalu kaavoitusprosessin tasolle. Jatkossa yksi osa prosessia on, että kaavasta voidaan luoda 3D-virtuaalimalli, jonka avulla visualisoidaan tulevia kohteita, Saastamoinen kertoi. Digimaailma rikastuttaa Suomen Esri-käyttäjäpäivien 2013 keynote-esiintyjä, liikkeenjohdon neuvonantaja ja visionääri Esko Kilpi pohti esityksessään, miten fyysinen ja digitaalinen maailma voivat kohdata rikastavalla tavalla toisensa. Asiakassuhteiden näkökulmasta elämme Kilven mukaan nyt valintojen aikakautta, jolloin yritysten keskeinen menestystekijä on ollut asiakkaille annettu mahdollisuus konfiguroida yritysten tarjontaa omista tarpeistaan lähtien. Enää sekään ei kuitenkaan riitä. Yrityksen ja asiakkaan välillä vallinnut transaktiosuhde muuttuu interaktiosuhteeksi, jolloin asiakasvuorovaikutus ja siinä tapahtuva oppiminen ovat kaikkein keskeisimmät menestystekijät, Kilpi sanoi. Suurin haaste yrityksen toiminnassa ei enää ole sisäisen tehokkuuden lisääminen, vaan läsnäolo tilanteissa, joissa asiakkaat käyttävät yrityksen tuotteita ja palveluja, luovat niillä arvoa itselleen sekä keskustelevat niistä esimerkiksi sosiaalisen median yhteisöissä. Jokainen asiakassuhde pitäisi määritellä oppimissuhteeksi. Mitä enemmän asiakas oppii yrityksestä, sitä lojaalimpi hän on, ja mitä enemmän yritys oppii asiakkaasta, sitä enemmän yrityksen tuotteet kehittyvät. Yrityksen läsnäolo tuotteidensa käyttötilanteissa on mahdollista nimenomaan digitaalisesti aikana, jolloin ihmiset tutkimusten mukaan osaavat käyttää esimerkiksi älypuhelimiaan paremmin kuin keittiön uunia. Ongelmana on, että asioita tehdään yrityksissä yhä vanhoilla tavoilla, vaikka uudet tavat ja teknologiat ovat jo olemassa. Työ on oppimista Työ on Kilven mukaan toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. Työn arkkitehtuuri ei enää muodostu organisaatio- Digitaalisessa kulttuurissa koodaaminen on Esko Kilven mielestä uusi kansalaistaito, jonka avulla itse kukin voi tehdä omia tarpeitaan palvelevia sovelluksia. hierarkiasta tai prosessikartasta, vaan tietoverkosta. Työnteko ei ole ensisijaisesti fyysinen tapahtuma, vaan digitaalinen vuorovaikutustapahtuma. Työnteolle ei ole enää tayloristisesti yhtä oikeaa tapaa, vaan työ on luovaa oppimista. Työntekijöiden rekrytoinnissakaan tärkeintä ei ole se, mitä hakijat osaavat, vaan se, kuinka hyvin ja nopeasti he pystyvät hyödyntämään vuorovaikutusverkostoa, jossa he ovat mukana. Osaaminen ei ole yksilön korvien välissä oleva ominaisuus, vaan verkoston vuorovaikutuksen ominaisuus. Ykköshaasteena on kehittää työntekijöiden kykyä olla vuorovaikutuksessa sellaisella tavalla, että kaikkien yhteinen älykkyys ja osaaminen kasvavat. Olemme Kilven mukaan siirtymässä aikaan, jolloin ihmiset eivät enää palvele koneita, vaan koneet palvelevat ihmisiä. Tietotekniikka saadaan hänen mielestään palvelemaan ihmisiä vain sitä kautta, että käyttäjät pystyvät itse tekemään sovelluksia, jotka palvelevat heitä. 19

20 Rami Immonen on kuvassa Puolustusvoimien paikkatietokontissa, jonka varustus sisältää tietokoneet, paikkatieto-ohjelmistot, A0-koon skannerin, kaksi A0-tulostinta, pari pienempää tulostinta sekä viestintäyhteydet. Kontti voidaan siirtää kuorma-autolla minne tahansa, esimerkiksi sotaharjoitusalueelle tai EU:n taisteluosaston tehtäviin. Puolustusvoimat uudisti maastoanalyysisovelluksen Puolustusvoimat on uudistanut Esri Finlandilla teettämässään Terra III -projektissa ArcGIS-pohjaisen maastoanalyysisovelluksensa ja sillä tehtävät analyysit, jotka palvelevat nyt entistä kattavammin operatiivisen suunnittelun tarpeita maavoimien eri aselajeissa. Puolustusvoimilla on ollut vuodesta 2005 lähtien ArcGIS-alustalla toimiva maastoanalyysisovellus, Terra II, jonka avulla on tehty operatiivisessa suunnittelussa tarvittavia analyysejä muun muassa maaston kulkukelpoisuudesta, linnoitettavuudesta ja rakennuspuun määrästä. Kun Terra II:n ArcGIS-versio haluttiin päivittää, Puolustusvoimat päätti samalla päivittää myös maastoanalyysien lähtöaineistot, tehdä analyysisovellukseen joukon kokonaan uusia analyysejä sekä uudistaa sen käyttöliittymän. Työ tilattiin kokonaistoimituksena Esri Finlandilta, ja tuloksena on nyt syntynyt täysin uusittu maastoanalyysisovellus, Terra III, jonka testausvaihe on parhaillaan käynnissä Puolustusvoimissa. Terra II:ssa oli pitkälti ne analyysit, mitä aikoinaan ajattelin sotilaiden haluavan ja mitä pioneerit tarvitsevat. Terra III:n kaikki uudet analyysit ovat nyt sellaisia, joihin tarve on tullut muista aselajeista, lähinnä maavoimista, kertoo Pioneerirykmentin Pioneeri- ja suojelukoulussa paikkatietoteknologian hyödyntämistä vuodesta 1995 lähtien kehittänyt geologi, FM Rami Immonen, joka on tehnyt Terra III:n määrittelytyön ja sen analyyseissä käytettävät laskenta-algoritmit. Esikäsittelyt uusiksi Osa projektissa päivitetyistä maastoanalyysien lähtöaineistoista saatiin suoraan eri tahoilta, kuten Maanmittauslaitokselta, ja osan Puolustusvoimat tekee itse yhdistelemällä Terra III:n avulla eri tahoilta saatuja aineistoja. Lähtöaineistojen yhdistely ja kaikkien aineistojen muuttaminen rasteriaineistoiksi tapahtuu Esri Finlandin Terra III:een tekemien esikäsittelymallien avulla. Rasteriaineistot puolestaan toimivat varsinaisten maastoanalyysien lähtöaineistona. Käytännössä kaikki esikäsittelymallit menivät projektissa uusiksi, koska vanhojakin analyysejä varten otettiin käyttöön paljon uusia aineistoja, Immonen sanoo. Tulosaineistojen tarkkuutta parannettiin projektissa metristä pääsääntöisesti metriin, koska monet lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja tietokoneiden laskentatehokin riittää nyt tarkemman aineiston käsittelyyn. Aiemmin lähtöaineistojen esikäsitte- 20