Maanmittausta autonomiassa Maanmittauksen opetus Lapin AMK:ssa Opiskelijavaihto kokemuksena ja elämyksenä 50 vuotta Maanmittauspäiviä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittausta autonomiassa Maanmittauksen opetus Lapin AMK:ssa Opiskelijavaihto kokemuksena ja elämyksenä 50 vuotta Maanmittauspäiviä"

Transkriptio

1 3/2014 Maanmittausta autonomiassa Maanmittauksen opetus Lapin AMK:ssa Opiskelijavaihto kokemuksena ja elämyksenä 50 vuotta Maanmittauspäiviä PROFESSORIKSI ISLANTIIN VANHA MAANMITTARI MUISTELEE, OSA II BVC 2014 LASERKEILAUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ JOHTAMISEN VAIKEUDESTA AINO SAVOLAINEN 90 VUOTTA

2

3 SISÄLTÖ 3/ Ari Laitala (pääkirjoitus) ONKO SINUN TYÖNANTAJASI ÄLYKÄS? 6 Pekka Lehtonen MAANMITTAUSTA AUTONOMIASSA 11 Sami Porsanger ja Aune Rummukainen MAANMITTAUSTEKNIIKKA LAPIN AMK:SSA 15 Matti Holopainen MIHIN ON KADONNUT SUOMALAISTEN KYKY RATKAISTA ISOT ONGELMAT JA TEHDÄ AITOA YHTEISTYÖTÄ? 16 Jukka Artimo Pekka Lehtosen haastateltavana: 50 VUOTTA MAANMITTAUSPÄIVIÄ 19 VETURIMIES 22 Marika Ahlavuo JUKKA HEINONEN PROFESSORIKSI ISLANNIN YLIOPISTOON 25 Marika Ahlavuo LASERKEILAUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ MAANKÄYTTÖALALTA SUOMEN TUTKIMUKSEN LIPPULAIVAKSI 28 Susanna Kari OPISKELIJAVAIHTO TULIAISINA AKATEEMISTA JA HENKILÖKOHTAISTA KASVUA 32 HÄRKÄÄ SARVISTA 36 Kalevi Raussi VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA OSA 2 39 Henrik Haggrén AINO SAVOLAINEN 90 VUOTTA 42 Kaarlo Kantola JOHTAMISEN VAIKEUDESTA 44 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 45 Ari Laitala BVC KONFERENSSIN TEEMAT HOUKUTTELIVAT ESPOOSEEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 51 UUTISIA 59 KESKUSTELUA 61 RESUME 62 IN MEMORIAM 64 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 5 Tarkastelussa Petri Virtasen ja Jari Stenvallin Älykäs julkinen organisaatio. MAANMITTAUSTA AUTONOMIASSA S. 6 Maarianhamina sai syntyessään hyvät eväät. LAPIN AMK S. 11 Lapin AMK:n oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. 50 VUOTTA MAANMITTAUSPÄIVIÄ S. 16 Maanmittauspäivien historia on voimallisen talkootyo n historia. VETURIMIES S. 19 Mitä vanhoista kartoista ei saada ulos suorakulmalla ja millimetrimitalla, ei saada ulos millään muullakaan keinolla. JUKKA HEINONEN S. 22 Huomioitaessa ainoastaan kaupunki-alueen sisällä syntyvät päästo t syntyy illuusio matalahiilisestä kaupunkielämästä. SUOMEN TUTKIMUKSEN LIPPULAIVAKSI S. 25 Huippuyksiko ksi valinta on tulos kymmenen vuoden määrätietoisesta ja tuloksekkaasta perustutkimuksesta. SUSANNA KARI S. 28 Kielitaidon lisäksi vaihtoopiskelujakso osoittaa tyo nantajalle esimerkiksi joustavuutta ja mukautuvaisuutta. JOHTAMISEN VAIKEUDESTA S. 42 Yksinäisyys on luonnollinen osa johtajuutta. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh KANSI: Lemlandin Flakan kylän isojako kesti 25 vuotta. Kuva: Pekka Lehtonen.

4 Maksaisitko kaupunkimallista omaisuuden, jos saat sen halvemmallakin? Oleellista kaupunkimalleissa on tekemisen helppous, muutosten havainnointi ja niiden päivitys sekä riittävä tarkkuus. Terrasolid-ohjelmilla voit nyt tehdä automaattisesti todellisia, teksturoituja kaupunkimalleja. Voit sijoittaa helposti malliin uusia rakennuksia ja katsella sitten muuttuvaa ympäristöä joko suunnitteluympäristössäsi tai virtuaalisesti Internetissä. Mallin tekotarpeet: Lentokoneella keilatut laserpisteet Midas-, Pictometry- tai muut mahdolliset viistokuvat Terrasolid-ohjelmat Useimmilla kaupungeilla on jo tarvittava aineisto ja ohjelmat. Tarvitaan vain hieman hieman koulutusta ja innostusta! 4 MAANKÄYTTÖ Software for LiDAR Processing Puhelin: ,

5 PÄÄKIRJOITUS ONKO SINUN TYÖNANTAJASI ÄLYKÄS? ÄLY ON KIINNOSTAVA, kiehtovakin teema. Se on myös tärkeä teema, joka on jatkuvasti läsnä ympärillämme: havaintoina, ajatuksina, mielipiteinä, kirjoituksina ja pohdintoina. Ehkäpä joskus jopa omana itsenään älynä. Älykkyysteema tuntuu pysyvän pinnalla tieto- ja viestintäteknologian jatkuvan kehittymisen siivittämänä. On älyvaatteita, älykelloja, älykästä tilaa, älykkäitä sähköverkkoja ja älyliikennettä. Vuosituhannen vaihteen suosikki taisi olla älytalo, joka tekee nyt jo toista tulemistaan. Viime vuosien tulokkaita on myös älykäs kaupunki, jota lehdessämmekin ehdittiin puimaan jo vuonna Organisaatioiden älykkyys on yksi älykkyys-teeman kestomenestyjistä. Tämä selittynee sillä, että monet meistä tuntevat hyvin ainakin yhden organisaation, oman työpaikkansa. Organisaatioiden älykkyydestä käyty keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähinnä yritysten ympärille. Älykkäästä julkisesta organisaatiosta on ollut vähemmän puhetta, yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Nyt tilanteeseen on tullut kohennusta. Professorit Petri Virtanen ja Jari Stenvall julkaisivat toukokuussa uusimman kirjansa: Älykäs julkinen organisaatio. Kirjan nimeä voi luonnehtia suorastaan onnistuneeksi. Peräkkäin on laitettu sanoja, jotka toisiinsa yhdistettynä kyllä kiinnittävät huomion. Hetkinen! Siis mitä tuossa lukee! Ensimmäiseksi mieleen tahtoo nousta ikivanha vitsi siitä, miksi kunnan työntekijöiden lapioiden varret jouduttiin korvaamaan kettingeillä. Virtanen ja Stenvall ovat tarttuneet tärkeään aiheeseen. Suomen talousvaikeuksien yhdeksi syyksi on leimattu pöhöttynyt julkinen sektori. Välillä tosin todistellaan, että ei julkinen sektorimme esim. EU-vertailussa niin pöhöttynyt ole. Kokokysymys on kuitenkin vain osa kokonaiskuvaa. Oleellisempaa on se, mitä tuolla julkisella sektorilla yritetään saada aikaiseksi ja ennen kaikkea: kuinka hyvin siinä onnistutaan. Koko tulee ongelmaksi vain, jos tehokkuus on huonompi suhteessa vaihtoehtoisiin toteutustapoihin. Virtasen ja Stenvallin kirja on sen verran tuore, että se ei välttämättä ole eksynyt vielä kovin monelle yöpöydälle. Raotetaanpa kirjan kantta siis hiukan. Virtanen & Stenvall pääsevät sujuvasti asiaan. Lukijaa kuumottavaan kysymykseen annetaan jo alkusivuilla vastaus. Millainen on siis älykäs julkinen organisaatio? Tähän vastataan taulukolla, jossa esitetään 18 vastinparia. Tyhmä julkinen organisaatio on taaksepäin katsova, älykäs on tulevaisuuteen suuntautuva. Tyhmä julkinen organisaatio on virheitä tunnistamaton, älykäs on virheet tunnistava ja uutta oppiva. Tyhmä julkinen organisaatio on hidas uudistumaan, älykäs on nopea uudistumaan, jne. Vaikka nämä käsiteparit kansankielisyydessään avaavatkin älykkyyden olemusta, on julkisen organisaation älykkyyden määrittely kirjassakin selvästi haasteellista. Havainnollistuksia ja esimerkkejä kyllä löytyy, mutta ylitse muiden nousevaa kiteytystä on vaikea havaita. Vakuuttavuutta ja taustaa pohdinnoille tuovat kirjassa käytetyt yli kaksisataa lähdeviitettä. Näistä huolimatta kirjan kieli on varsin sujuvaa, sujuvaa ajattelua seuraten. Kirjan ansioihin lukeutuvat myös monipuoliset ja välillä yllättävätkin pohdinnat. Esimerkiksi älykkään julkisen organisaation ihannetta ei oteta itsestään selvyytenä. Siispä esitetäänkin kysymys, tarvitseeko julkisen organisaation olla älykäs. Ainakin näennäisen pätevä vastaus löytyy vaivattomasti: Älykkään organisaation todennäköisyys menestyä muita paremmin on suurempi. Toteamus on siinä mielessä osuva, että älykkyys ja menestys eivät ole samoja asioita. Älykkyys ei välttämättä myöskään johda menestykseen. Tiedämme tämän ihmisistä. Kaikki älykkäät ihmiset eivät ole menestyneitä. He eivät välttämättä ole rikkaita eivätkä edes rakkaita. Paljon on kiinni tietysti myös siitä, mitä menestyksellä kulloinkin tarkoitetaan. Myös monet anekdootit elävöittävät tekstiä ja herättävät lukijan ajattelemaan. Mieleenpainuva on kertomus siitä, miten kuuluisa organisaatioteoreetikko Chris Argyris ajautui alalle. Oman kertomansa mukaan Argyris alkoi kiinnostua sen pohtimisesta, mikä saa ihmiset kehittämään ja ylläpitämään sellaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka estävät organisaatioita toimimasta tehokkaasti. Todettakoon vielä lopuksi, että kirja ei ole ihan kepeälukuinen opaskirja älykkään julkisen organisaation kehittämiseksi, vaikka erilaisia toimintaohjeitakin on helppo löytää. Yksi painavimmista on kirjan viimeisessä luvussa. Älykkään julkisen organisaation keskeisiä uhkatekijöitä ovat taloudellinen niukkuus, ylenpalttinen tuottavuuden ylikorostuminen vaikuttavuuden ja luovuuden kustannuksella ja huono johtaminen. Aivan. Tälläkin alueella on harkitsemattoman tuhon aikaansaaminen huomattavasti helpompaa kuin kehitystyö ja uuden rakentaminen. ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ

6 KOTISEUTUOIKEUS ON AHVENANMAALAINEN MAUSTE Maanmittausta autonomiassa Haastattelu: Pekka Lehtonen Pekka Lehtonen Kaupungilla on raakamaata noin 10 vuodeksi, kertoo kaupungingeodeetti Matti Janlöv. KRIMIN TAPAHTUMIIN viitaten Aulis Tenkanen ehdotti toimitukselle, että Ahvenanmaasta, itsehallintoalueestamme, tehtäisiin juttu. Aihe pyöri aikansa toimituksessa ja sen seurauksena seisomme nyt Sven-Olof Lindforsin, Mr. Ahvenanmaan, kanssa Bomarsundin linnoituksen raunioilla. On kulunut päivälleen 160 vuotta Turkin sotaan liittyneen taistelun, Oolannin sodan alkamisesta. Olemme sekä itsehallinnon että Maarianhaminan syntypaikoilla. Kuinka näistä on tähän päivään tultu, keskustellaan Sven-Olofin haastattelussa seuraavassa numerossa ja siitä, miksi Ahvenanmaalla ilmeisestikään ei ole suunnitteilla kansanäänestystä ja miksi Kaarle Kustaa ei ole niin muodoin valmistelemassa semmoisen äänestystuloksen toteuttamista. Sodan seurauksena Aleksanteri II perusti vuonna 1861 Maarianhaminan kaupungin Bomarsundin kupeessa olleen Skarpansnimisen kaupungin tuhouduttua sodassa. Skarpans oli venäläisten perustama ja itse he sen myös polttivat. Sven-Olofin karriääristä kerromme siis Maankäytön seuraavassa numerossa. Nyt tapaamme kaupungingeodeetti Matti Janlövin ja Maanmittauslaitoksen aluejohtajan Nils-Erik Bäckblomin. KOMPAKTI KAUPUNKIRAKENNE Maarianhamina sai syntyessään hyvät eväät. Kun Aleksanteri II perusti kaupungin, hän antoi samalla tuntuvat maa-alueet (donations jord), kertoo kaupungin geodeetti Matti Janlöv. Ni- 6 MAANKÄYTTÖ

7 Maarianhaminan rakentamistiheys vastaa suhteellisesti Turkua. mensäkin kaupunki sai keisarin puolison Maria Aleksandrovnan mukaan. Maasto-olosuhteet ja kaupungin lisämaan hankinnat ovat luoneet kompaktin kaupunkirakenteen. Rakentamistiheys vastaa suhteellisesti Turkua, Matti vertaa. Matti Janlöv on työskennellyt geodeettina noin vuoden Jan Donnerin jäätyä eläkkeelle. Valmistuttuaan vuonna 2005 Matti työskenteli aluksi Turussa maanmittaustoimistossa ja tietenkin sitä ennen harjoittelijana Ahvenanmaalla. Hänen työpiiriään Turussa olivat mm. Parainen ja Turun saaristo. Turku tuntuukin olevan toistuva kanava ahvenanmaalaisiin maanmittausvirkoihin, joiden haltijoista enemmistö tulee mannermaalta. Matti on ensimmäisen polven ahvenanmaalainen: isä on kotoisin Ruotsista ja äiti Manner-Suomesta, Joensuusta. Hän asuu perheineen naapurikunnassa Jomalassa ja on menestyksekäs kilpasuunnistaja. Mittausyksikössä (mätningsenheten) työskentelee 6 7 henkilöä ja se kuuluu yhdyskuntatekniseen osastoon (samhällstekniska avdelningen) ja sen infrastruktuuri-sektoriin (infrastruktursektorn), johon kuuluvat myös mm. satama ja pelastuslaitos. MUSEOALUS POMMERN Purjerahtialus Pommern (ent. Mneme) rakennettiin Skotlannin Glasgow ssa vuonna 1902 saksalaisen varustamon laskuun. Pommern on ainut alkuperäisessä asussaan säilynyt nelimastoparkki maailmassa. Alus tuli vuonna 1923 kuuluisan ahvenanmaalaisen laivanvarustajan Gustaf Eriksonin omistukseen. Pommernilla purjehdittiin kaupallisesti toiseen maailmansotaan saakka. Purjehdusaikanaan alus ehti vierailla ainoastaan viisi kertaa Maarianhaminassa. Pommernin pääasialliset liikennöimiset olivat salpietarireitti Etelä-Amerikasta Eurooppaan ja viljareitti Australiasta Englantiin. Gustaf Eriksonin kuoltua hänen perheensä lahjoitti Pommernin Maarianhaminan kaupungille. Pommern on maannut 1950-luvulta saakka museoaluksena Maarianhaminan länsisatamassa Ahvenanmaan merenkulkumuseon vieressä. Pommern on tärkeä merenkulun ja koko Ahvenanmaan historian monumentti. KAUPUNGILLA PERINTÖNÄ HYVÄT MAARESURSSIT Kaupungin alue laajeni nykyiselleen vuoden 1961 alussa, kun Maarianhaminaan liitettiin alueita Jomalasta. Ennen liitosta kaupungin maapinta-ala oli ollut vain 3,1 km 2 ja nyt se on 11,6 km 2. Kun Maarianhamina sijaitsee niemellä, suuntautuu osa kasvusta myös naapurikuntaan Jomalaan. Ahvenanmaalla on asukasta ja 16 kuntaa, näistä pienin ja samalla Suomen pienin on Sottunga, 100 asukasta. Maarianhaminassa on noin asukasta. Kuntaliitokset noudattavat Manner-Suomen linjaa, esimerkiksi Jomala ei ole halukas tällä hetkellä yhdistymään Maarianhaminan kanssa. Yhteistyöstä puhutaan kuntien kesken, tietysti. Väkiluku on lisääntynyt viime vuosina noin 60 henkilöllä/vuosi ja tulevaisuudessa kasvuksi on arvioitu noin henkilöä vuosittain. Maarianhaminan väkiluvuksi vuonna 2035 on ennustettu n asukasta. Omakotitontteja on kaavoitettu vuosittain noin 15 kpl ja varanto on tällä hetkellä noin 40 tonttia. Kaupungin maanomistus on nykyäänkin Matin mukaan kohtuullinen. Raakamaavarantojen lasketaan riittävän 10 vuodeksi sekä pientalo- että Perustuu Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteriiin 1: MAANKÄYTTÖ

8 kerrostalorakentamiseen. Pienteollisuustonteissa esiintyy niukkuutta. Myös maakuntahallinnolla on huomattavia maanomistuksia, lähes 1 km 2. Koko kaupungin kattavassa yleiskaavassa rakennettavien alueiden määrä on noin 42 % ja puisto- ja viheralueiden määrä noin 44 %. Kaupunki hoitaa itse kaavoituksen. Kaupunginarkkitehdin mukaan 15 vuoden kuluttua kaikki yleiskaavan mukaiset asuntoalueet on kaavoitettu. Periaatteessa kaupunki kaavoittaa vain omia maitaan. Kaupunki on tehnyt viime vuosina vain vapaaehtoisia maakauppoja ja -vaihtoja. Lunastus on teoreettinen mahdollisuus, tosin vielä luvuilla sitä käytettiin. Rakentamiskehotuksia käytetään. Jos satutaan kaavoittamaan yksityistä maata, tehdään kaavoitussopimus. Kuten tunnettua, kiinteistöjä voi omistaa vain kotiseutuoikeuden (hembygdsrätt) omaava henkilö. Poikkeusluvan myöntää maakuntahallinto. Kun ei-ahvenanmaalainen ostaa tontin kiinteätä asumista varten kaavoitetulta alueelta, hänen pitää hakea siihen maanhankintalupa, eli erivapaus kotiseutuoikeusmääräyksistä. Luvan saa, jos vaatimukset täyttyvät. Rakennuslupa pitää sitten hakea normaalissa järjestyksessä. Raakamaa maksaa 5 10 /m 2 ja tontti :sta alkaen, kalliimmat maksavat Itsehallintolaki sisältää yksityiskohtaiset säännökset siitä, millaisista asioista maakunta saa säätää omia lakeja ja millaisista asioista Suomen valtion lait ovat voimassa myös Ahvenanmaalla. Maanmittausasioissa ovat voimassa samat lait kuin mantereella. Ahvenanmaalla on oma maankäyttöja rakennuslaki: plan- och bygglag för landskapet Åland. Maarianhamina on myös Suomen Kuntaliiton jäsen. Tontinmittauksessa ja mittausyksikön muissa tehtävissä yritetään taipua aikatauluissa asiakkaan toivomuksiin: odotusaika on parhaimmillaan 1 kuukausi. Pieni kaupunki mahdollistaa paremmat asiakaspalvelumahdollisuudet. Toimitukset tehdään Ahvenanmaalla vain ruotsin kielellä, Matti kertoo. AHVENANMAAN JUHANNUSSALKO Juhannussalko on vanha germaaninen tapa juhlistaa kesän huipentumaa, juhannusta. Koristesalko pystytetään edelleen Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Ahvenanmaalla jokaisessa itseään kunnioittavassa kylässä on juhannussalko. Se pystytetään yhteisvoimin salkokapteenin ohjauksella aattopäivänä. Salkoa koristellaan kukkasin, lehväköynnöksin ja erivärisin kruunuin. Tyyli vaihtelee kylästä toiseen. Ylimpänä on aina vehtariukko (fäktargubben), ahkeruuden symboli. Hänen allaan on Ahvenanmaan viiri, identiteetin symboli. Kolmantena on auringonpyörä symbolisoiden auringon merkitystä elämälle. Neljäntenä ovat purjealukset kertoen Ahvenanmaan tärkeimmästä elinkeinosta, merenkulusta. Pystytyksen jälkeen kyläläiset ja vieraat kokoontuvat salon ympärille yhteiseen leikki- ja lauluhetkeen. KOTISEUTUOIKEUS Ahvenanmaan kotiseutuoikeus (hembygdsrätt) on osa itsehallintojärjestelmää ja antaa oikeuden osallistua ja asettua ehdokkaaksi maakuntapäivävaaleihin omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla harrastaa liiketoimintaa Ahvenanmaalla. Maanomistussäännökset on laadittu, jotta kiinteä omaisuus Ahvenanmaalla säilyisi paikallisväestön omistuksessa. Kotiseutuoikeus ei estä muuttamasta Ahvenanmaalle. Henkilö, jolta puuttuu kotiseutuoikeus, voi silti ostaa esim. osakehuoneiston Ahvenanmaalta tai rakentaa talon hankkimalleen kaavoitetulle tontille. Maakuntahallitus voi erityisestä syystä myöntää erivapauden kotiseutuoikeuteen liittyvistä vaatimuksista, esim. kiinteän omaisuuden hankkimisen tai elinkeinon harjoittamisen osalta. Jos jommallakummalla vanhemmalla on kotiseutuoikeus, Ahvenanmaalla syntynyt lapsi saa kotiseutuoikeuden jo syntyessään. Ahvenanmaalle muuttanut voi viiden vuoden asumisen jälkeen hakemuksesta saada kotiseutuoikeuden, jos hänellä on tyydyttävät ruotsin kielen taidot. Edellytyksenä kotiseutuoikeuden saamiselle on aina Suomen kansalaisuus. Henkilö, joka on asunut yli viisi vuotta muualla kuin Ahvenanmaalla, menettää kotiseutuoikeuden, mutta saa sen nopeasti hakemuksesta takaisin paluumuuton jälkeen. Mies, jolla on kotiseutuoikeus ja joka on muuttanut Ahvenanmaalle ennen kuin on täyttänyt 12 vuotta, ei ole asevelvollinen. Voidaan sanoa että kotiseutuoikeus on eräänlainen paikallinen kansalaisuusoikeus. Kotiseutuoikeudesta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa, jonka Suomen eduskunta on säätänyt perustuslaillisessa järjestyksessä Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella. ( /1144) (http://www. komhem.nu/boende/kopa) Sven-Olof Lindfors 8 MAANKÄYTTÖ

9 Närpiön lahja Ahvenanmaalle: kolme maanmittaria. Vasemmalta Niklas Böling, toimitusinsinööri, alueenaan lohkomiset, Nils-Erik Bäckblom sekä Mathias Rösgren, toimitusinsinööri, joka tekee yksityistietoimituksia. Keskustelun alla on toimitukseen johtanut yksityistieongelma Föglön saarella. Maanmittaus toimituksiin vaikuttaa kotiseutuoikeus NILS-ERIK BÄCKBLOM on kotoisin Sipoosta Simsalön saarelta. Simsalö oli saariston keskus ja parhaimmillaan siellä asui 300 henkilöä ja oma koulukin oli 1980-luvulle asti. Nils-Erik valmistui vuonna 1988 ja työskenteli sen jälkeen 15 vuotta Närpiössä toimitusinsinöörinä. Vuonna 2003 hän aloitti Maarianhaminan maanmittaustoimistossa. Nykyään hän on aluejohtaja ja yksikön nimi on Maanmittauslaitos Maarianhamina (Lantmäteriverket Mariehamn). Kuten todettua maakuntahallinto päättää laeista mutta maanmittausalalla ovat esimerkiksi kiinteistönmuodostuslaki ja maakaari voimassa semmoisinaan. Sen sijaan Ahvenanmaalla on omat lait yleisistä, kunnallisista ja yksityisteistä. Vuonna 1993 voimaan tulleen itsehallintolain mukaan mm. tie-, kalastus- ja maatalousasiat sekä rakennus- ja kaavoitusasiat kuuluvat maakuntahallinnolle. Kiinteistöjärjestelmä sinänsä on samanlainen. Isojaot mm. aloitettiin 1700-luvulla. Vuonna 2008 tuli voimaan yksityisiä teitä koskeva laki, jonka nojalla tehdään mm. alueellisia tietoimituksia. Aikaisemmin noudatettiin Suomen yksityistielakia mutta alueellista tietoimitusta koskevat säännökset eivät olleet voimassa. Nyt alueelliset tietoimitukset on tavoitteena tehdä vuoteen 2020 mennessä. Kymmenkunta on tehty ja saman verran vireillä. Ahvenanmaalla on oma lunastuslakinsa ja lunastustoimikunnan puheenjohtaja on käräjäoikeuden tuomari. Maamittausinsinöörillä on asiantuntijarooli ja hänellä on äänioikeus. Maanmittauslaitoksen yksikössä on 17 työntekijää, näistä 3 Närpiöstä kuten myös Nils-Erik. Maanmittausinsinöörejä on 2 3, amk-insinöörejä ja teknikoita 7, kartoittajia 2 ja sihteereitä 3. Kaksi henkilöä huolehtii lainhuutojen käsittelystä. Oma asiakaspalvelu toimii virka-aikana. Toivomme, että se säilyykin itsenäisenä, Nils- Erik sanoo. Kartoitukset Maastotietokantaa varten tehdään Turusta käsin, mutta myös Ahvenanmaalla on toinen kartoittaja hoitamassa Kotiseutuoikeus tuottaa halkomisia ja jakamattomia kuolinpesiä. MAANKÄYTTÖ

10 kartoitusasioita. Toiminta jakaantuu nykyään prosesseihin, joiden pomot ovat mantereella, kuka missäkin. Niinpä Ahvenanmaan 17-henkinen porukka jakaantuu ainakin ARTO-, PETO-, MARA-, RETI-, MYYNTI-, TIETO- ja KIR-prosesseihin. Kokouksista moni on videoneuvotteluja. Meno on kuin Sottungassa! Saaristo-olosuhteissa tietysti pitkät merimatkat ovat tyypillistä, mutta niin on Turun saaristossakin. Esimerkiksi Kökariin lautta menee 3 tuntia. Loppupäässä saatetaan tarvita vielä asiakkaan kyytiäkin. Se ei ole tuottanut jääviysongelmia, Nils-Erik vakuuttaa. Yleensä tehdään useita toimituksia samalla matkalla ja saatetaan olla viikkokin hotellissa. Saaristossakin on talvi, tosin hiukkasen leudompi kuin mantereella. Se keskeyttää maastotyöt: meri jäätyy ja parhaina talvina on ollut jäätie Brändöhön asti. Nils-Erik toteaa, että Manner-Suomeen verrattuna on tiettyjä kulttuurieroja. Ruotsin vaikutus ja ruotsalainen kulttuuri tuntuvat. Ihmiset haluavat diskuteerata ja fundeerata. Asianosaiset ovat myös erittäin pikkutarkkoja ja kyselevät toimitusinsinööriltä hyvinkin yksityiskohtaisesti sekä menettelystä että kustannuksista. Riitoja on hänen mukaansa yhtä paljon kuin mantereella. Kaksoislainsäädäntö tuo omat mausteensa. Esimerkiksi kotiseutuoikeuden vuoksi tehdään paljon halkomisia. Kun osa perikunnasta on muuttanut muualle ja menettänyt kotiseutuoikeutensa, olisi jakosopimusta käyttäen kysymyksessä uusi saanto, jolle ei saa lainhuutoa ilman kotiseutuoikeutta. Kun tehdään halkominen, ei uutta saantoa synny eikä ongelmaa kohdata. Asiakkaista kolmannes on Ruotsista. Maakunnalla on rekisteri kotiseutuoikeutetuista. Maanmittauslaitos pääsee katsomaan rekisteriä ja asia tarkastetaan lainhuutoa myönnettäessä. Yksityistietoimituksia on runsaasti, koska Ahvenanmaa sai vuonna 2008 oman yksityistielain (lagen om enskilda vägar i landskapet Nykyinen ja före detta Ahvenanmaan maanmittausjohtaja harjoittavat hiljaisen tiedon siirtoa. Nils-Erik Bäckblom ja Sven-Olof Lindfors. Asianosaiset ovat myös erittäin pikkutarkkoja ja kyselevät toimitusinsinööriltä hyvinkin yksityiskohtaisesti sekä menettelystä että kustannuksista. Åland). Lohkomisten määrä on laskenut: toimituksia on runsaat 300, joista lohkomisia 230 vuodessa. Vesijätön lunastuksia on noin 50 kpl ja Nils-Erik kehuu Aulis Tenkasen arvonmääritysmenetelmää. Arvo on noin % vastaisen tonttimaan arvosta. On tärkeää, että arvio tuntuu oikeudenmukaiselta ja on myös juridisesti vahvistettu sekä maaoikeudessa että Korkeimmassa oikeudessa. Rajaamistoimituksia tulee vireille nihkeästi, koska niiden käynnistäminen on maakuntahallituksen tai kunnan asia. Toimitukset kun aiheuttavat kustannuksia sekä toimituskustannuksina että mahdollisina korvauksina. Rajaamistoimituksia on tekemättä vielä noin 500 km, kun mantereella ne on jo tehty. Suurimmat ongelmat ovat jakamattomissa kuolinpesissä: niitä on valtavasti ja syynä on juuri tämä kotiseutuoikeus. Maakuntahallitus voi määrätä pesän jaettaviksi mutta tuttuus estää tässä aktiivisuuden. Ei ole miellyttävää laittaa tutuille prosessia vireille. Kysymys on poliittinen, eikä siihen haluta tarttua. Hyvä veli se Ahvenanmaallakin asuu. Osakasluettelot koetaan Ahvenanmaalla tärkeiksi, vakuuttaa Nils-Erik haastattelijan vähättelystä huolimatta. Vanhat mummotkin haluavat tietää osuutensa suuruuden. Osakasluetteloita on tekemättä vielä noin vuoden työpanos. Erityisesti Nils-Erik mainitsee Flakan, riitaisen vesialueen ja -jättöjen sekä yhteisten maa-alueiden jaon. Se aloitettiin 1980-luvulla ja oli monta kertaa oikeudessa. Kesti 25 vuotta. Hufvudstadsbladet otsikoi siitä tammikuussa 2013: Storskifte på Åland tog 25 år. Toimitus oli hyvin riitaisa ja jokaisesta mahdollisesta päätöksestä valitettiin Korkeimpaan oikeuteen saakka. Lakikin ehti vaihtua toimituksen kuluessa jakolaista kiinteistönmuodostuslaiksi. Toimitus käsitti n ha vesialuetta ja n. 50 km rantalinjaa vesijättöineen ja 8 ha yhteisiäkin vesijättöjä jaettiin, Nils-Erik kertoo. Jos ajatellaan, että mittasimme, jaoimme ja määritimme korvaukset 50 km:n matkalta, ymmärrämme, että oli työkin mittava. Lentokoneessa olin silmäillyt Helsingin Sanomien kuukausiliitettä. Siinä oli artikkeli Onnellisten saari ja se kertoi Ahvenanmaasta. Istuimme maanmittausyksikössä kahvilla ja kysyin, onko Ahvenanmaalla jotain semmoista, jonka haluaisitte muuttaa. No eipä tullut mieleen. Lupasin kirjoittaa lehteen, että maanmittausväki on tyytyväistä. No nyt se on kirjoitettu. Ehkäpä siinä olimme peruskysymyksen äärellä. Siis sen, ettei Ahvenanmaalla puuhata kansanäänestystä eikä Kaarle Kustaankaan tarvitse miettiä, mitä tekisi jaa-äänten voittaessa. Pekka Lehtonen 10 MAANKÄYTTÖ

11 Lapin AMK Maanmittaustekniikka Lapin AMK:ssa Sami Porsanger ja Aune Rummukainen Lapin AMK:ssa maanmittaustekniikan koulutuksessa suoritetaan tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike on insinööri. Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, projektien hallintaa ja mahdollisuutta toimia itsenäisenä yrittäjänä. MAANMITTAUSTEKNIIKAN ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia maanmittausalan insinöörin tehtävissä. Myös jatkuvan opiskelun merkitystä, kykyä seurata maanmittausalan kehitystä ja alalla esiintyvien työelämälähtöisten ongelmien ratkaisutaitoa pidetään tärkeinä asioina. Maanmittausinsinööriksi voi opiskella Rovaniemellä joko päiväopiskelijana tai työn ohessa ns. aikuisopiskelijana monimuoto-opinnoissa. Esimerkiksi lukuvuonna järjestetään aikuisopiskelijoille lähijaksoja 7 kertaa. Lähijaksot koostuvat 2 3 päivän intensiivipäivistä. Suuri osa opinnoista järjestetään siis iltaisin verkko-opintoina virtuaalisissa oppimisympäristöissä. OPETUSSUUNNITELMA JA OPINTOJEN SUUNTAAMINEN Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat: 1) perus- ja ammattiopinnot 2) vapaasti valittavat opinnot 3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 4) opinnäytetyö. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva maanmittausalan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan yleisiin matemaattisiin ja luonnontieteellisiin perusteisiin sekä viestintään ja kieliin. Matematiikassa opiskelija suorittaa joko peruskurssit tai MAANKÄYTTÖ

12 laajat kurssit. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammattikorkeakoululaissa vaadittava kielitaito. Pakollisten ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija laaja-alaisesti maanmittausalan keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään maanmittausalan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisönsä kehittämiseen. Varsinaisia suuntautumisvaihtoehtoja ei ole käytössä. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot mahdollistavat sen, että opiskelija voi halutessaan suuntautua johonkin maanmittaustekniikan osa-alueeseen, kuten mittaustekniikkaan, toimitustuotantoon tai paikkatietotekniikkaan, ja kehittää asiantuntemustaan siihen liittyvien ongelmien ratkaisussa. Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niillä opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Myös muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelussa opiskelija perehtyy työelämän pelisääntöihin ja maanmittausalan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissa sekä auttaa suuntaamaan opintoja omien urasuunnitelmien mukaisesti. Käytännössä suuri osa opiskelijoista ei suorita erillistä harjoittelujaksoa vaan kuittaa harjoittelun olemalla maanmittausalalla palkallisissa kesätöissä. Opinnäytetyön tavoitteena on taas kehittää opiskelijan asiantuntemusta maanmittausalaan liittyvissä tehtävissä. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä ja työelämää kehittäviä. Olennaista opinnäytetöille on pyrkimys ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuuden kehittämiseen. Usein opinnäytteellä on koulun ulkopuolinen tilaaja, joka kuitenkin valitettavan harvoin maksaa opiskelijalle muuta kuin työn tekemisestä mahdollisesti aiheutuvat kulut. Sijaintimme Rovaniemellä erityisesti mahdollistaa sen, että opinnäytteiden tilaajia ovat mm. Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus ja Lapin liitto sekä tietysti alueen kunnat. Lapin AMK Maanmittausinsinöörin kompetensseja (erikseen nimettyjä osaamisalueita) ovat: matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen kiinteistöosaaminen yhdyskuntasuunnittelun osaaminen paikkatietotekninen osaaminen mittaustekninen osaaminen yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen. Opiskelijalla on opintojen aikana myös hyvä mahdollisuus kansainvälistymiseen, nimittäin mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai opintoihin kuuluva työharjoittelu ulkomailla. Ammattikorkeakoulu tukee kansainvälistä opiskelijavaihtoa apurahoin. Tälläkin hetkellä Lapin AMK:ssa maanmittaustekniikan opiskelijoista useampikin on vaihdossa. LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPPIMISNÄKEMYS Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtina ovat laissa määriteltyinä työelämä, sen kehittäminen ja tutkimus (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämisen sekä toiminnan työelämälähtöisyyden katsotaan Lapin AMK:ssa olevan edellytyksiä ammattiosaamisen kehittymiselle. Lapin AMK:n oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on ammatillisten ongelmien tutkimista ja haasteellista työn tekemistä. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. YLEMPI AMK JATKOKOULUTUSTA Maanmittareiden ylempää AMK-koulutusta annetaan Lapin AMK:ssa alueiden käytön suunnittelun koulutuksessa. Tästä koulutuksesta on kaksi erilaista versiota: toinen on metsätalousinsinööreille ja agrologeille ja toinen maanmittausinsinööreille. Nämä erilaiset toteutukset järjestetään vuorovuosin siten, että maanmittareiden YAMK-koulutus alkaa parittomina vuosina. Maanmittausalan AMK-insinööreiltä vaaditaan kolmen vuoden työkokemus, että he voivat tulla valituiksi tähän YAMK-koulutukseen. Mikäli työkokemus ei ole hakuvuoden kesällä täynnä, opintoja voi kuitenkin suorittaa avoimen AMK:n puolelta ja hakea tutkinto-opiskelijaksi myöhemmin. Koulutukseen sisältyy 25 op syventäviä ja 5 op vapaasti valittavia ammattiopintoja. Opetus järjestetään ensimmäisen vuoden aikana pääasias sa etäopetuksena ja muutamilla 2 3 päivän lähijaksoilla, jotka ovat painottuneet syksyyn. Syventäviin ammattiopintoihin kuuluvat opintojaksot: oikeudellinen lähestymistapa maanmittausinsinöörin työssä 5 op kiinteistötoimitusten hallinta 5 op johtaminen ja kehittäminen 5 op kaavoitus ja kiinteistösuunnittelu 5 op moderni mittaus- ja kartoitustekniikka 5 op. Vapaasti valittavat opintojaksot: yhteisöllisen suunnitteluprosessin johtaminen 5 op vaikutusten arviointi 5 op 12 MAANKÄYTTÖ

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan

Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Tämä ohjeluonnos perustuu eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen (HE 92/2008), jonka on esitetty tulevan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot