Maanmittausta autonomiassa Maanmittauksen opetus Lapin AMK:ssa Opiskelijavaihto kokemuksena ja elämyksenä 50 vuotta Maanmittauspäiviä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittausta autonomiassa Maanmittauksen opetus Lapin AMK:ssa Opiskelijavaihto kokemuksena ja elämyksenä 50 vuotta Maanmittauspäiviä"

Transkriptio

1 3/2014 Maanmittausta autonomiassa Maanmittauksen opetus Lapin AMK:ssa Opiskelijavaihto kokemuksena ja elämyksenä 50 vuotta Maanmittauspäiviä PROFESSORIKSI ISLANTIIN VANHA MAANMITTARI MUISTELEE, OSA II BVC 2014 LASERKEILAUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ JOHTAMISEN VAIKEUDESTA AINO SAVOLAINEN 90 VUOTTA

2

3 SISÄLTÖ 3/ Ari Laitala (pääkirjoitus) ONKO SINUN TYÖNANTAJASI ÄLYKÄS? 6 Pekka Lehtonen MAANMITTAUSTA AUTONOMIASSA 11 Sami Porsanger ja Aune Rummukainen MAANMITTAUSTEKNIIKKA LAPIN AMK:SSA 15 Matti Holopainen MIHIN ON KADONNUT SUOMALAISTEN KYKY RATKAISTA ISOT ONGELMAT JA TEHDÄ AITOA YHTEISTYÖTÄ? 16 Jukka Artimo Pekka Lehtosen haastateltavana: 50 VUOTTA MAANMITTAUSPÄIVIÄ 19 VETURIMIES 22 Marika Ahlavuo JUKKA HEINONEN PROFESSORIKSI ISLANNIN YLIOPISTOON 25 Marika Ahlavuo LASERKEILAUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ MAANKÄYTTÖALALTA SUOMEN TUTKIMUKSEN LIPPULAIVAKSI 28 Susanna Kari OPISKELIJAVAIHTO TULIAISINA AKATEEMISTA JA HENKILÖKOHTAISTA KASVUA 32 HÄRKÄÄ SARVISTA 36 Kalevi Raussi VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA OSA 2 39 Henrik Haggrén AINO SAVOLAINEN 90 VUOTTA 42 Kaarlo Kantola JOHTAMISEN VAIKEUDESTA 44 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 45 Ari Laitala BVC KONFERENSSIN TEEMAT HOUKUTTELIVAT ESPOOSEEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 51 UUTISIA 59 KESKUSTELUA 61 RESUME 62 IN MEMORIAM 64 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 5 Tarkastelussa Petri Virtasen ja Jari Stenvallin Älykäs julkinen organisaatio. MAANMITTAUSTA AUTONOMIASSA S. 6 Maarianhamina sai syntyessään hyvät eväät. LAPIN AMK S. 11 Lapin AMK:n oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. 50 VUOTTA MAANMITTAUSPÄIVIÄ S. 16 Maanmittauspäivien historia on voimallisen talkootyo n historia. VETURIMIES S. 19 Mitä vanhoista kartoista ei saada ulos suorakulmalla ja millimetrimitalla, ei saada ulos millään muullakaan keinolla. JUKKA HEINONEN S. 22 Huomioitaessa ainoastaan kaupunki-alueen sisällä syntyvät päästo t syntyy illuusio matalahiilisestä kaupunkielämästä. SUOMEN TUTKIMUKSEN LIPPULAIVAKSI S. 25 Huippuyksiko ksi valinta on tulos kymmenen vuoden määrätietoisesta ja tuloksekkaasta perustutkimuksesta. SUSANNA KARI S. 28 Kielitaidon lisäksi vaihtoopiskelujakso osoittaa tyo nantajalle esimerkiksi joustavuutta ja mukautuvaisuutta. JOHTAMISEN VAIKEUDESTA S. 42 Yksinäisyys on luonnollinen osa johtajuutta. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh KANSI: Lemlandin Flakan kylän isojako kesti 25 vuotta. Kuva: Pekka Lehtonen.

4 Maksaisitko kaupunkimallista omaisuuden, jos saat sen halvemmallakin? Oleellista kaupunkimalleissa on tekemisen helppous, muutosten havainnointi ja niiden päivitys sekä riittävä tarkkuus. Terrasolid-ohjelmilla voit nyt tehdä automaattisesti todellisia, teksturoituja kaupunkimalleja. Voit sijoittaa helposti malliin uusia rakennuksia ja katsella sitten muuttuvaa ympäristöä joko suunnitteluympäristössäsi tai virtuaalisesti Internetissä. Mallin tekotarpeet: Lentokoneella keilatut laserpisteet Midas-, Pictometry- tai muut mahdolliset viistokuvat Terrasolid-ohjelmat Useimmilla kaupungeilla on jo tarvittava aineisto ja ohjelmat. Tarvitaan vain hieman hieman koulutusta ja innostusta! 4 MAANKÄYTTÖ Software for LiDAR Processing Puhelin: ,

5 PÄÄKIRJOITUS ONKO SINUN TYÖNANTAJASI ÄLYKÄS? ÄLY ON KIINNOSTAVA, kiehtovakin teema. Se on myös tärkeä teema, joka on jatkuvasti läsnä ympärillämme: havaintoina, ajatuksina, mielipiteinä, kirjoituksina ja pohdintoina. Ehkäpä joskus jopa omana itsenään älynä. Älykkyysteema tuntuu pysyvän pinnalla tieto- ja viestintäteknologian jatkuvan kehittymisen siivittämänä. On älyvaatteita, älykelloja, älykästä tilaa, älykkäitä sähköverkkoja ja älyliikennettä. Vuosituhannen vaihteen suosikki taisi olla älytalo, joka tekee nyt jo toista tulemistaan. Viime vuosien tulokkaita on myös älykäs kaupunki, jota lehdessämmekin ehdittiin puimaan jo vuonna Organisaatioiden älykkyys on yksi älykkyys-teeman kestomenestyjistä. Tämä selittynee sillä, että monet meistä tuntevat hyvin ainakin yhden organisaation, oman työpaikkansa. Organisaatioiden älykkyydestä käyty keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähinnä yritysten ympärille. Älykkäästä julkisesta organisaatiosta on ollut vähemmän puhetta, yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Nyt tilanteeseen on tullut kohennusta. Professorit Petri Virtanen ja Jari Stenvall julkaisivat toukokuussa uusimman kirjansa: Älykäs julkinen organisaatio. Kirjan nimeä voi luonnehtia suorastaan onnistuneeksi. Peräkkäin on laitettu sanoja, jotka toisiinsa yhdistettynä kyllä kiinnittävät huomion. Hetkinen! Siis mitä tuossa lukee! Ensimmäiseksi mieleen tahtoo nousta ikivanha vitsi siitä, miksi kunnan työntekijöiden lapioiden varret jouduttiin korvaamaan kettingeillä. Virtanen ja Stenvall ovat tarttuneet tärkeään aiheeseen. Suomen talousvaikeuksien yhdeksi syyksi on leimattu pöhöttynyt julkinen sektori. Välillä tosin todistellaan, että ei julkinen sektorimme esim. EU-vertailussa niin pöhöttynyt ole. Kokokysymys on kuitenkin vain osa kokonaiskuvaa. Oleellisempaa on se, mitä tuolla julkisella sektorilla yritetään saada aikaiseksi ja ennen kaikkea: kuinka hyvin siinä onnistutaan. Koko tulee ongelmaksi vain, jos tehokkuus on huonompi suhteessa vaihtoehtoisiin toteutustapoihin. Virtasen ja Stenvallin kirja on sen verran tuore, että se ei välttämättä ole eksynyt vielä kovin monelle yöpöydälle. Raotetaanpa kirjan kantta siis hiukan. Virtanen & Stenvall pääsevät sujuvasti asiaan. Lukijaa kuumottavaan kysymykseen annetaan jo alkusivuilla vastaus. Millainen on siis älykäs julkinen organisaatio? Tähän vastataan taulukolla, jossa esitetään 18 vastinparia. Tyhmä julkinen organisaatio on taaksepäin katsova, älykäs on tulevaisuuteen suuntautuva. Tyhmä julkinen organisaatio on virheitä tunnistamaton, älykäs on virheet tunnistava ja uutta oppiva. Tyhmä julkinen organisaatio on hidas uudistumaan, älykäs on nopea uudistumaan, jne. Vaikka nämä käsiteparit kansankielisyydessään avaavatkin älykkyyden olemusta, on julkisen organisaation älykkyyden määrittely kirjassakin selvästi haasteellista. Havainnollistuksia ja esimerkkejä kyllä löytyy, mutta ylitse muiden nousevaa kiteytystä on vaikea havaita. Vakuuttavuutta ja taustaa pohdinnoille tuovat kirjassa käytetyt yli kaksisataa lähdeviitettä. Näistä huolimatta kirjan kieli on varsin sujuvaa, sujuvaa ajattelua seuraten. Kirjan ansioihin lukeutuvat myös monipuoliset ja välillä yllättävätkin pohdinnat. Esimerkiksi älykkään julkisen organisaation ihannetta ei oteta itsestään selvyytenä. Siispä esitetäänkin kysymys, tarvitseeko julkisen organisaation olla älykäs. Ainakin näennäisen pätevä vastaus löytyy vaivattomasti: Älykkään organisaation todennäköisyys menestyä muita paremmin on suurempi. Toteamus on siinä mielessä osuva, että älykkyys ja menestys eivät ole samoja asioita. Älykkyys ei välttämättä myöskään johda menestykseen. Tiedämme tämän ihmisistä. Kaikki älykkäät ihmiset eivät ole menestyneitä. He eivät välttämättä ole rikkaita eivätkä edes rakkaita. Paljon on kiinni tietysti myös siitä, mitä menestyksellä kulloinkin tarkoitetaan. Myös monet anekdootit elävöittävät tekstiä ja herättävät lukijan ajattelemaan. Mieleenpainuva on kertomus siitä, miten kuuluisa organisaatioteoreetikko Chris Argyris ajautui alalle. Oman kertomansa mukaan Argyris alkoi kiinnostua sen pohtimisesta, mikä saa ihmiset kehittämään ja ylläpitämään sellaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka estävät organisaatioita toimimasta tehokkaasti. Todettakoon vielä lopuksi, että kirja ei ole ihan kepeälukuinen opaskirja älykkään julkisen organisaation kehittämiseksi, vaikka erilaisia toimintaohjeitakin on helppo löytää. Yksi painavimmista on kirjan viimeisessä luvussa. Älykkään julkisen organisaation keskeisiä uhkatekijöitä ovat taloudellinen niukkuus, ylenpalttinen tuottavuuden ylikorostuminen vaikuttavuuden ja luovuuden kustannuksella ja huono johtaminen. Aivan. Tälläkin alueella on harkitsemattoman tuhon aikaansaaminen huomattavasti helpompaa kuin kehitystyö ja uuden rakentaminen. ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ

6 KOTISEUTUOIKEUS ON AHVENANMAALAINEN MAUSTE Maanmittausta autonomiassa Haastattelu: Pekka Lehtonen Pekka Lehtonen Kaupungilla on raakamaata noin 10 vuodeksi, kertoo kaupungingeodeetti Matti Janlöv. KRIMIN TAPAHTUMIIN viitaten Aulis Tenkanen ehdotti toimitukselle, että Ahvenanmaasta, itsehallintoalueestamme, tehtäisiin juttu. Aihe pyöri aikansa toimituksessa ja sen seurauksena seisomme nyt Sven-Olof Lindforsin, Mr. Ahvenanmaan, kanssa Bomarsundin linnoituksen raunioilla. On kulunut päivälleen 160 vuotta Turkin sotaan liittyneen taistelun, Oolannin sodan alkamisesta. Olemme sekä itsehallinnon että Maarianhaminan syntypaikoilla. Kuinka näistä on tähän päivään tultu, keskustellaan Sven-Olofin haastattelussa seuraavassa numerossa ja siitä, miksi Ahvenanmaalla ilmeisestikään ei ole suunnitteilla kansanäänestystä ja miksi Kaarle Kustaa ei ole niin muodoin valmistelemassa semmoisen äänestystuloksen toteuttamista. Sodan seurauksena Aleksanteri II perusti vuonna 1861 Maarianhaminan kaupungin Bomarsundin kupeessa olleen Skarpansnimisen kaupungin tuhouduttua sodassa. Skarpans oli venäläisten perustama ja itse he sen myös polttivat. Sven-Olofin karriääristä kerromme siis Maankäytön seuraavassa numerossa. Nyt tapaamme kaupungingeodeetti Matti Janlövin ja Maanmittauslaitoksen aluejohtajan Nils-Erik Bäckblomin. KOMPAKTI KAUPUNKIRAKENNE Maarianhamina sai syntyessään hyvät eväät. Kun Aleksanteri II perusti kaupungin, hän antoi samalla tuntuvat maa-alueet (donations jord), kertoo kaupungin geodeetti Matti Janlöv. Ni- 6 MAANKÄYTTÖ

7 Maarianhaminan rakentamistiheys vastaa suhteellisesti Turkua. mensäkin kaupunki sai keisarin puolison Maria Aleksandrovnan mukaan. Maasto-olosuhteet ja kaupungin lisämaan hankinnat ovat luoneet kompaktin kaupunkirakenteen. Rakentamistiheys vastaa suhteellisesti Turkua, Matti vertaa. Matti Janlöv on työskennellyt geodeettina noin vuoden Jan Donnerin jäätyä eläkkeelle. Valmistuttuaan vuonna 2005 Matti työskenteli aluksi Turussa maanmittaustoimistossa ja tietenkin sitä ennen harjoittelijana Ahvenanmaalla. Hänen työpiiriään Turussa olivat mm. Parainen ja Turun saaristo. Turku tuntuukin olevan toistuva kanava ahvenanmaalaisiin maanmittausvirkoihin, joiden haltijoista enemmistö tulee mannermaalta. Matti on ensimmäisen polven ahvenanmaalainen: isä on kotoisin Ruotsista ja äiti Manner-Suomesta, Joensuusta. Hän asuu perheineen naapurikunnassa Jomalassa ja on menestyksekäs kilpasuunnistaja. Mittausyksikössä (mätningsenheten) työskentelee 6 7 henkilöä ja se kuuluu yhdyskuntatekniseen osastoon (samhällstekniska avdelningen) ja sen infrastruktuuri-sektoriin (infrastruktursektorn), johon kuuluvat myös mm. satama ja pelastuslaitos. MUSEOALUS POMMERN Purjerahtialus Pommern (ent. Mneme) rakennettiin Skotlannin Glasgow ssa vuonna 1902 saksalaisen varustamon laskuun. Pommern on ainut alkuperäisessä asussaan säilynyt nelimastoparkki maailmassa. Alus tuli vuonna 1923 kuuluisan ahvenanmaalaisen laivanvarustajan Gustaf Eriksonin omistukseen. Pommernilla purjehdittiin kaupallisesti toiseen maailmansotaan saakka. Purjehdusaikanaan alus ehti vierailla ainoastaan viisi kertaa Maarianhaminassa. Pommernin pääasialliset liikennöimiset olivat salpietarireitti Etelä-Amerikasta Eurooppaan ja viljareitti Australiasta Englantiin. Gustaf Eriksonin kuoltua hänen perheensä lahjoitti Pommernin Maarianhaminan kaupungille. Pommern on maannut 1950-luvulta saakka museoaluksena Maarianhaminan länsisatamassa Ahvenanmaan merenkulkumuseon vieressä. Pommern on tärkeä merenkulun ja koko Ahvenanmaan historian monumentti. KAUPUNGILLA PERINTÖNÄ HYVÄT MAARESURSSIT Kaupungin alue laajeni nykyiselleen vuoden 1961 alussa, kun Maarianhaminaan liitettiin alueita Jomalasta. Ennen liitosta kaupungin maapinta-ala oli ollut vain 3,1 km 2 ja nyt se on 11,6 km 2. Kun Maarianhamina sijaitsee niemellä, suuntautuu osa kasvusta myös naapurikuntaan Jomalaan. Ahvenanmaalla on asukasta ja 16 kuntaa, näistä pienin ja samalla Suomen pienin on Sottunga, 100 asukasta. Maarianhaminassa on noin asukasta. Kuntaliitokset noudattavat Manner-Suomen linjaa, esimerkiksi Jomala ei ole halukas tällä hetkellä yhdistymään Maarianhaminan kanssa. Yhteistyöstä puhutaan kuntien kesken, tietysti. Väkiluku on lisääntynyt viime vuosina noin 60 henkilöllä/vuosi ja tulevaisuudessa kasvuksi on arvioitu noin henkilöä vuosittain. Maarianhaminan väkiluvuksi vuonna 2035 on ennustettu n asukasta. Omakotitontteja on kaavoitettu vuosittain noin 15 kpl ja varanto on tällä hetkellä noin 40 tonttia. Kaupungin maanomistus on nykyäänkin Matin mukaan kohtuullinen. Raakamaavarantojen lasketaan riittävän 10 vuodeksi sekä pientalo- että Perustuu Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteriiin 1: MAANKÄYTTÖ

8 kerrostalorakentamiseen. Pienteollisuustonteissa esiintyy niukkuutta. Myös maakuntahallinnolla on huomattavia maanomistuksia, lähes 1 km 2. Koko kaupungin kattavassa yleiskaavassa rakennettavien alueiden määrä on noin 42 % ja puisto- ja viheralueiden määrä noin 44 %. Kaupunki hoitaa itse kaavoituksen. Kaupunginarkkitehdin mukaan 15 vuoden kuluttua kaikki yleiskaavan mukaiset asuntoalueet on kaavoitettu. Periaatteessa kaupunki kaavoittaa vain omia maitaan. Kaupunki on tehnyt viime vuosina vain vapaaehtoisia maakauppoja ja -vaihtoja. Lunastus on teoreettinen mahdollisuus, tosin vielä luvuilla sitä käytettiin. Rakentamiskehotuksia käytetään. Jos satutaan kaavoittamaan yksityistä maata, tehdään kaavoitussopimus. Kuten tunnettua, kiinteistöjä voi omistaa vain kotiseutuoikeuden (hembygdsrätt) omaava henkilö. Poikkeusluvan myöntää maakuntahallinto. Kun ei-ahvenanmaalainen ostaa tontin kiinteätä asumista varten kaavoitetulta alueelta, hänen pitää hakea siihen maanhankintalupa, eli erivapaus kotiseutuoikeusmääräyksistä. Luvan saa, jos vaatimukset täyttyvät. Rakennuslupa pitää sitten hakea normaalissa järjestyksessä. Raakamaa maksaa 5 10 /m 2 ja tontti :sta alkaen, kalliimmat maksavat Itsehallintolaki sisältää yksityiskohtaiset säännökset siitä, millaisista asioista maakunta saa säätää omia lakeja ja millaisista asioista Suomen valtion lait ovat voimassa myös Ahvenanmaalla. Maanmittausasioissa ovat voimassa samat lait kuin mantereella. Ahvenanmaalla on oma maankäyttöja rakennuslaki: plan- och bygglag för landskapet Åland. Maarianhamina on myös Suomen Kuntaliiton jäsen. Tontinmittauksessa ja mittausyksikön muissa tehtävissä yritetään taipua aikatauluissa asiakkaan toivomuksiin: odotusaika on parhaimmillaan 1 kuukausi. Pieni kaupunki mahdollistaa paremmat asiakaspalvelumahdollisuudet. Toimitukset tehdään Ahvenanmaalla vain ruotsin kielellä, Matti kertoo. AHVENANMAAN JUHANNUSSALKO Juhannussalko on vanha germaaninen tapa juhlistaa kesän huipentumaa, juhannusta. Koristesalko pystytetään edelleen Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Ahvenanmaalla jokaisessa itseään kunnioittavassa kylässä on juhannussalko. Se pystytetään yhteisvoimin salkokapteenin ohjauksella aattopäivänä. Salkoa koristellaan kukkasin, lehväköynnöksin ja erivärisin kruunuin. Tyyli vaihtelee kylästä toiseen. Ylimpänä on aina vehtariukko (fäktargubben), ahkeruuden symboli. Hänen allaan on Ahvenanmaan viiri, identiteetin symboli. Kolmantena on auringonpyörä symbolisoiden auringon merkitystä elämälle. Neljäntenä ovat purjealukset kertoen Ahvenanmaan tärkeimmästä elinkeinosta, merenkulusta. Pystytyksen jälkeen kyläläiset ja vieraat kokoontuvat salon ympärille yhteiseen leikki- ja lauluhetkeen. KOTISEUTUOIKEUS Ahvenanmaan kotiseutuoikeus (hembygdsrätt) on osa itsehallintojärjestelmää ja antaa oikeuden osallistua ja asettua ehdokkaaksi maakuntapäivävaaleihin omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla harrastaa liiketoimintaa Ahvenanmaalla. Maanomistussäännökset on laadittu, jotta kiinteä omaisuus Ahvenanmaalla säilyisi paikallisväestön omistuksessa. Kotiseutuoikeus ei estä muuttamasta Ahvenanmaalle. Henkilö, jolta puuttuu kotiseutuoikeus, voi silti ostaa esim. osakehuoneiston Ahvenanmaalta tai rakentaa talon hankkimalleen kaavoitetulle tontille. Maakuntahallitus voi erityisestä syystä myöntää erivapauden kotiseutuoikeuteen liittyvistä vaatimuksista, esim. kiinteän omaisuuden hankkimisen tai elinkeinon harjoittamisen osalta. Jos jommallakummalla vanhemmalla on kotiseutuoikeus, Ahvenanmaalla syntynyt lapsi saa kotiseutuoikeuden jo syntyessään. Ahvenanmaalle muuttanut voi viiden vuoden asumisen jälkeen hakemuksesta saada kotiseutuoikeuden, jos hänellä on tyydyttävät ruotsin kielen taidot. Edellytyksenä kotiseutuoikeuden saamiselle on aina Suomen kansalaisuus. Henkilö, joka on asunut yli viisi vuotta muualla kuin Ahvenanmaalla, menettää kotiseutuoikeuden, mutta saa sen nopeasti hakemuksesta takaisin paluumuuton jälkeen. Mies, jolla on kotiseutuoikeus ja joka on muuttanut Ahvenanmaalle ennen kuin on täyttänyt 12 vuotta, ei ole asevelvollinen. Voidaan sanoa että kotiseutuoikeus on eräänlainen paikallinen kansalaisuusoikeus. Kotiseutuoikeudesta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa, jonka Suomen eduskunta on säätänyt perustuslaillisessa järjestyksessä Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella. ( /1144) (http://www. komhem.nu/boende/kopa) Sven-Olof Lindfors 8 MAANKÄYTTÖ

9 Närpiön lahja Ahvenanmaalle: kolme maanmittaria. Vasemmalta Niklas Böling, toimitusinsinööri, alueenaan lohkomiset, Nils-Erik Bäckblom sekä Mathias Rösgren, toimitusinsinööri, joka tekee yksityistietoimituksia. Keskustelun alla on toimitukseen johtanut yksityistieongelma Föglön saarella. Maanmittaus toimituksiin vaikuttaa kotiseutuoikeus NILS-ERIK BÄCKBLOM on kotoisin Sipoosta Simsalön saarelta. Simsalö oli saariston keskus ja parhaimmillaan siellä asui 300 henkilöä ja oma koulukin oli 1980-luvulle asti. Nils-Erik valmistui vuonna 1988 ja työskenteli sen jälkeen 15 vuotta Närpiössä toimitusinsinöörinä. Vuonna 2003 hän aloitti Maarianhaminan maanmittaustoimistossa. Nykyään hän on aluejohtaja ja yksikön nimi on Maanmittauslaitos Maarianhamina (Lantmäteriverket Mariehamn). Kuten todettua maakuntahallinto päättää laeista mutta maanmittausalalla ovat esimerkiksi kiinteistönmuodostuslaki ja maakaari voimassa semmoisinaan. Sen sijaan Ahvenanmaalla on omat lait yleisistä, kunnallisista ja yksityisteistä. Vuonna 1993 voimaan tulleen itsehallintolain mukaan mm. tie-, kalastus- ja maatalousasiat sekä rakennus- ja kaavoitusasiat kuuluvat maakuntahallinnolle. Kiinteistöjärjestelmä sinänsä on samanlainen. Isojaot mm. aloitettiin 1700-luvulla. Vuonna 2008 tuli voimaan yksityisiä teitä koskeva laki, jonka nojalla tehdään mm. alueellisia tietoimituksia. Aikaisemmin noudatettiin Suomen yksityistielakia mutta alueellista tietoimitusta koskevat säännökset eivät olleet voimassa. Nyt alueelliset tietoimitukset on tavoitteena tehdä vuoteen 2020 mennessä. Kymmenkunta on tehty ja saman verran vireillä. Ahvenanmaalla on oma lunastuslakinsa ja lunastustoimikunnan puheenjohtaja on käräjäoikeuden tuomari. Maamittausinsinöörillä on asiantuntijarooli ja hänellä on äänioikeus. Maanmittauslaitoksen yksikössä on 17 työntekijää, näistä 3 Närpiöstä kuten myös Nils-Erik. Maanmittausinsinöörejä on 2 3, amk-insinöörejä ja teknikoita 7, kartoittajia 2 ja sihteereitä 3. Kaksi henkilöä huolehtii lainhuutojen käsittelystä. Oma asiakaspalvelu toimii virka-aikana. Toivomme, että se säilyykin itsenäisenä, Nils- Erik sanoo. Kartoitukset Maastotietokantaa varten tehdään Turusta käsin, mutta myös Ahvenanmaalla on toinen kartoittaja hoitamassa Kotiseutuoikeus tuottaa halkomisia ja jakamattomia kuolinpesiä. MAANKÄYTTÖ

10 kartoitusasioita. Toiminta jakaantuu nykyään prosesseihin, joiden pomot ovat mantereella, kuka missäkin. Niinpä Ahvenanmaan 17-henkinen porukka jakaantuu ainakin ARTO-, PETO-, MARA-, RETI-, MYYNTI-, TIETO- ja KIR-prosesseihin. Kokouksista moni on videoneuvotteluja. Meno on kuin Sottungassa! Saaristo-olosuhteissa tietysti pitkät merimatkat ovat tyypillistä, mutta niin on Turun saaristossakin. Esimerkiksi Kökariin lautta menee 3 tuntia. Loppupäässä saatetaan tarvita vielä asiakkaan kyytiäkin. Se ei ole tuottanut jääviysongelmia, Nils-Erik vakuuttaa. Yleensä tehdään useita toimituksia samalla matkalla ja saatetaan olla viikkokin hotellissa. Saaristossakin on talvi, tosin hiukkasen leudompi kuin mantereella. Se keskeyttää maastotyöt: meri jäätyy ja parhaina talvina on ollut jäätie Brändöhön asti. Nils-Erik toteaa, että Manner-Suomeen verrattuna on tiettyjä kulttuurieroja. Ruotsin vaikutus ja ruotsalainen kulttuuri tuntuvat. Ihmiset haluavat diskuteerata ja fundeerata. Asianosaiset ovat myös erittäin pikkutarkkoja ja kyselevät toimitusinsinööriltä hyvinkin yksityiskohtaisesti sekä menettelystä että kustannuksista. Riitoja on hänen mukaansa yhtä paljon kuin mantereella. Kaksoislainsäädäntö tuo omat mausteensa. Esimerkiksi kotiseutuoikeuden vuoksi tehdään paljon halkomisia. Kun osa perikunnasta on muuttanut muualle ja menettänyt kotiseutuoikeutensa, olisi jakosopimusta käyttäen kysymyksessä uusi saanto, jolle ei saa lainhuutoa ilman kotiseutuoikeutta. Kun tehdään halkominen, ei uutta saantoa synny eikä ongelmaa kohdata. Asiakkaista kolmannes on Ruotsista. Maakunnalla on rekisteri kotiseutuoikeutetuista. Maanmittauslaitos pääsee katsomaan rekisteriä ja asia tarkastetaan lainhuutoa myönnettäessä. Yksityistietoimituksia on runsaasti, koska Ahvenanmaa sai vuonna 2008 oman yksityistielain (lagen om enskilda vägar i landskapet Nykyinen ja före detta Ahvenanmaan maanmittausjohtaja harjoittavat hiljaisen tiedon siirtoa. Nils-Erik Bäckblom ja Sven-Olof Lindfors. Asianosaiset ovat myös erittäin pikkutarkkoja ja kyselevät toimitusinsinööriltä hyvinkin yksityiskohtaisesti sekä menettelystä että kustannuksista. Åland). Lohkomisten määrä on laskenut: toimituksia on runsaat 300, joista lohkomisia 230 vuodessa. Vesijätön lunastuksia on noin 50 kpl ja Nils-Erik kehuu Aulis Tenkasen arvonmääritysmenetelmää. Arvo on noin % vastaisen tonttimaan arvosta. On tärkeää, että arvio tuntuu oikeudenmukaiselta ja on myös juridisesti vahvistettu sekä maaoikeudessa että Korkeimmassa oikeudessa. Rajaamistoimituksia tulee vireille nihkeästi, koska niiden käynnistäminen on maakuntahallituksen tai kunnan asia. Toimitukset kun aiheuttavat kustannuksia sekä toimituskustannuksina että mahdollisina korvauksina. Rajaamistoimituksia on tekemättä vielä noin 500 km, kun mantereella ne on jo tehty. Suurimmat ongelmat ovat jakamattomissa kuolinpesissä: niitä on valtavasti ja syynä on juuri tämä kotiseutuoikeus. Maakuntahallitus voi määrätä pesän jaettaviksi mutta tuttuus estää tässä aktiivisuuden. Ei ole miellyttävää laittaa tutuille prosessia vireille. Kysymys on poliittinen, eikä siihen haluta tarttua. Hyvä veli se Ahvenanmaallakin asuu. Osakasluettelot koetaan Ahvenanmaalla tärkeiksi, vakuuttaa Nils-Erik haastattelijan vähättelystä huolimatta. Vanhat mummotkin haluavat tietää osuutensa suuruuden. Osakasluetteloita on tekemättä vielä noin vuoden työpanos. Erityisesti Nils-Erik mainitsee Flakan, riitaisen vesialueen ja -jättöjen sekä yhteisten maa-alueiden jaon. Se aloitettiin 1980-luvulla ja oli monta kertaa oikeudessa. Kesti 25 vuotta. Hufvudstadsbladet otsikoi siitä tammikuussa 2013: Storskifte på Åland tog 25 år. Toimitus oli hyvin riitaisa ja jokaisesta mahdollisesta päätöksestä valitettiin Korkeimpaan oikeuteen saakka. Lakikin ehti vaihtua toimituksen kuluessa jakolaista kiinteistönmuodostuslaiksi. Toimitus käsitti n ha vesialuetta ja n. 50 km rantalinjaa vesijättöineen ja 8 ha yhteisiäkin vesijättöjä jaettiin, Nils-Erik kertoo. Jos ajatellaan, että mittasimme, jaoimme ja määritimme korvaukset 50 km:n matkalta, ymmärrämme, että oli työkin mittava. Lentokoneessa olin silmäillyt Helsingin Sanomien kuukausiliitettä. Siinä oli artikkeli Onnellisten saari ja se kertoi Ahvenanmaasta. Istuimme maanmittausyksikössä kahvilla ja kysyin, onko Ahvenanmaalla jotain semmoista, jonka haluaisitte muuttaa. No eipä tullut mieleen. Lupasin kirjoittaa lehteen, että maanmittausväki on tyytyväistä. No nyt se on kirjoitettu. Ehkäpä siinä olimme peruskysymyksen äärellä. Siis sen, ettei Ahvenanmaalla puuhata kansanäänestystä eikä Kaarle Kustaankaan tarvitse miettiä, mitä tekisi jaa-äänten voittaessa. Pekka Lehtonen 10 MAANKÄYTTÖ

11 Lapin AMK Maanmittaustekniikka Lapin AMK:ssa Sami Porsanger ja Aune Rummukainen Lapin AMK:ssa maanmittaustekniikan koulutuksessa suoritetaan tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, jonka tutkintonimike on insinööri. Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, projektien hallintaa ja mahdollisuutta toimia itsenäisenä yrittäjänä. MAANMITTAUSTEKNIIKAN ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia maanmittausalan insinöörin tehtävissä. Myös jatkuvan opiskelun merkitystä, kykyä seurata maanmittausalan kehitystä ja alalla esiintyvien työelämälähtöisten ongelmien ratkaisutaitoa pidetään tärkeinä asioina. Maanmittausinsinööriksi voi opiskella Rovaniemellä joko päiväopiskelijana tai työn ohessa ns. aikuisopiskelijana monimuoto-opinnoissa. Esimerkiksi lukuvuonna järjestetään aikuisopiskelijoille lähijaksoja 7 kertaa. Lähijaksot koostuvat 2 3 päivän intensiivipäivistä. Suuri osa opinnoista järjestetään siis iltaisin verkko-opintoina virtuaalisissa oppimisympäristöissä. OPETUSSUUNNITELMA JA OPINTOJEN SUUNTAAMINEN Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat: 1) perus- ja ammattiopinnot 2) vapaasti valittavat opinnot 3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 4) opinnäytetyö. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva maanmittausalan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan yleisiin matemaattisiin ja luonnontieteellisiin perusteisiin sekä viestintään ja kieliin. Matematiikassa opiskelija suorittaa joko peruskurssit tai MAANKÄYTTÖ

12 laajat kurssit. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammattikorkeakoululaissa vaadittava kielitaito. Pakollisten ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija laaja-alaisesti maanmittausalan keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään maanmittausalan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisönsä kehittämiseen. Varsinaisia suuntautumisvaihtoehtoja ei ole käytössä. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot mahdollistavat sen, että opiskelija voi halutessaan suuntautua johonkin maanmittaustekniikan osa-alueeseen, kuten mittaustekniikkaan, toimitustuotantoon tai paikkatietotekniikkaan, ja kehittää asiantuntemustaan siihen liittyvien ongelmien ratkaisussa. Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niillä opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Myös muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelussa opiskelija perehtyy työelämän pelisääntöihin ja maanmittausalan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissa sekä auttaa suuntaamaan opintoja omien urasuunnitelmien mukaisesti. Käytännössä suuri osa opiskelijoista ei suorita erillistä harjoittelujaksoa vaan kuittaa harjoittelun olemalla maanmittausalalla palkallisissa kesätöissä. Opinnäytetyön tavoitteena on taas kehittää opiskelijan asiantuntemusta maanmittausalaan liittyvissä tehtävissä. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä ja työelämää kehittäviä. Olennaista opinnäytetöille on pyrkimys ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuuden kehittämiseen. Usein opinnäytteellä on koulun ulkopuolinen tilaaja, joka kuitenkin valitettavan harvoin maksaa opiskelijalle muuta kuin työn tekemisestä mahdollisesti aiheutuvat kulut. Sijaintimme Rovaniemellä erityisesti mahdollistaa sen, että opinnäytteiden tilaajia ovat mm. Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus ja Lapin liitto sekä tietysti alueen kunnat. Lapin AMK Maanmittausinsinöörin kompetensseja (erikseen nimettyjä osaamisalueita) ovat: matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen kiinteistöosaaminen yhdyskuntasuunnittelun osaaminen paikkatietotekninen osaaminen mittaustekninen osaaminen yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen. Opiskelijalla on opintojen aikana myös hyvä mahdollisuus kansainvälistymiseen, nimittäin mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai opintoihin kuuluva työharjoittelu ulkomailla. Ammattikorkeakoulu tukee kansainvälistä opiskelijavaihtoa apurahoin. Tälläkin hetkellä Lapin AMK:ssa maanmittaustekniikan opiskelijoista useampikin on vaihdossa. LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPPIMISNÄKEMYS Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtina ovat laissa määriteltyinä työelämä, sen kehittäminen ja tutkimus (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämisen sekä toiminnan työelämälähtöisyyden katsotaan Lapin AMK:ssa olevan edellytyksiä ammattiosaamisen kehittymiselle. Lapin AMK:n oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on ammatillisten ongelmien tutkimista ja haasteellista työn tekemistä. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. YLEMPI AMK JATKOKOULUTUSTA Maanmittareiden ylempää AMK-koulutusta annetaan Lapin AMK:ssa alueiden käytön suunnittelun koulutuksessa. Tästä koulutuksesta on kaksi erilaista versiota: toinen on metsätalousinsinööreille ja agrologeille ja toinen maanmittausinsinööreille. Nämä erilaiset toteutukset järjestetään vuorovuosin siten, että maanmittareiden YAMK-koulutus alkaa parittomina vuosina. Maanmittausalan AMK-insinööreiltä vaaditaan kolmen vuoden työkokemus, että he voivat tulla valituiksi tähän YAMK-koulutukseen. Mikäli työkokemus ei ole hakuvuoden kesällä täynnä, opintoja voi kuitenkin suorittaa avoimen AMK:n puolelta ja hakea tutkinto-opiskelijaksi myöhemmin. Koulutukseen sisältyy 25 op syventäviä ja 5 op vapaasti valittavia ammattiopintoja. Opetus järjestetään ensimmäisen vuoden aikana pääasias sa etäopetuksena ja muutamilla 2 3 päivän lähijaksoilla, jotka ovat painottuneet syksyyn. Syventäviin ammattiopintoihin kuuluvat opintojaksot: oikeudellinen lähestymistapa maanmittausinsinöörin työssä 5 op kiinteistötoimitusten hallinta 5 op johtaminen ja kehittäminen 5 op kaavoitus ja kiinteistösuunnittelu 5 op moderni mittaus- ja kartoitustekniikka 5 op. Vapaasti valittavat opintojaksot: yhteisöllisen suunnitteluprosessin johtaminen 5 op vaikutusten arviointi 5 op 12 MAANKÄYTTÖ

Maanmittausta autonomiassa

Maanmittausta autonomiassa KOTISEUTUOIKEUS ON AHVENANMAALAINEN MAUSTE Maanmittausta autonomiassa Haastattelu: Pekka Lehtonen Pekka Lehtonen Kaupungilla on raakamaata noin 10 vuodeksi, kertoo kaupungingeodeetti Matti Janlöv. KRIMIN

Lisätiedot

Arvoisa Rouva ministeri, hyvät kutsuvieraat, hyvät päivien osanottajat.

Arvoisa Rouva ministeri, hyvät kutsuvieraat, hyvät päivien osanottajat. Arvoisa Rouva ministeri, hyvät kutsuvieraat, hyvät päivien osanottajat. Maanmittauspäivät saivat alkunsa Maanmittausinsinöörien liiton keväisin pidetyistä ohjelmallisista vuosikokouksista. Vuosikokouksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot