FCG Finnish Consulting Group Oy. Asemapellontien alueen AK vaikutusarvio YMS 1 (6) Marja Nuottajärvi

Transkriptio

1 YMS 1 (6) Marja Nuottajärvi Asemapellontien alueen asemakaavan luontovaikutusten arviointi Asemapellontien alueen asemakaavan alueelle tai välittömään läheisyyteen sijoittuvilla aiemmissa luontoselvityksissä esitetyillä luonnon arvokohteilla (kuva 1) suoritettiin maastokäynti Maastokäynnin aikaan metsässä oli vielä osittainen lumipeite, joten luontokohteiden kenttäkerroksen kasvillisuutta ei inventoitu. Kohteiden nykytilaa pystyttiin kuitenkin arvioimaan verrattuna aiempiin tietoihin. Maastokäynnin yhteydessä tarkasteltiin myös asemakaava-alueen sekä lähiympäristön ekologisia yhteyksiä. 1. Aseman puronvarsilehto Ulkoilureitin likimääräinen uusi sijainti Asemankaari 3. Lehtokorpi 2. Ruoho- ja heinäkorpi Kuva 1. Asemapellontien alueen asemakaavan ja lähiympäristön luonnon arvokohteet FCG Finnish Consulting Group Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 1. Aseman puronvarsilehto Kohteen nykytila: Kohteen rajaus on aiempaan selvitysmateriaaliin verrattuna muuttunut. Kohteen pohjoisosaa on Asemanraitin ja rautatien alikulun rakentamisen yhteydessä muutettu siten, että purouomalle on Asemanraitin vierellä muokattu allasmainen pengerrys, josta puro on johdettu putkeen. Purokohteen tämänhetkinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Puron ympäristössä on tehty hakkuita ja purouoman yli on liikuttu metsätyökoneilla, minkä myötä purouoman luonnontila on paikoittain heikentynyt. Puroa reunustava puusto on aiempaa harvempaa ja nuorempaa, mutta kohde on edelleen luokiteltavissa mahdolliseksi metsälain 10 mukaiseksi metsäluonnon erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Hiirenporras-käenkaalityypin puronvarsilehto on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Kuva 2. Vasemmalla: Purokohteen pohjoispäähän on pengerretty allas, josta alajuoksulle päin puro on putkitettu. Oikealla: Puron luonnontilaltaan paras osuus virtaa nuoren metsän läpi. : Asemapellontien alueen asemakaavassa osoitettu uusi katu, Asemakaari, sijoittuu lähimmillään noin metrin päähän purouomasta. Kadun rakentaminen ei aiheuta suoria muutoksia purouomalle, mutta kadun toteuttamisen yhteydessä suoritettava ulkoilureitin siirto pienentää kohteen pinta-alaa. Ulkoilureitti siirretään länteen päin uuden kadun ja puron väliin ja Asemapellontien pohjoispuolella ulkoilureitti tulee sijoittumaan purouoman yli, minkä jälkeen ulkoilureitti sijoittuu välittömästi purouoman rinnalle Asemapellontielle asti. Ulkoilureitin siirron myötä purokohteen pinta-alasta noin 30 % muuttuu selvästi eli uomaa muokataan ja puronvarren luontaista puustoa ja kasvillisuutta poistuu osin palautumattomasti. Ulkoilureitillä ei nykyisellä sijainnillaan ole vaikutuksia purokohteelle. Asemakaaren keskiosuudelta katualueen hulevedet tullaan johtamaan viivytysalueen kautta puroon. Tällä voi olla puron veden laatua vähäisesti heikentävä vaikutus, mikä voi pitkällä aikavälillä näkyä purkupaikan nuhraantumisena Halimajärvellä. Hulevesien johtaminen puroon lisää puron virtaamia ja voi lisätä puronvarren eroosiota, minkä myötä puronvarren kasvillisuus voi pitkällä aikavälillä muuttua. Vaikutusta voidaan ehkäistä hulevesien viivytysalueen toimivuuden seurannalla eli että viivytysalueen kapasiteetti on riittävä ja että sillä kasvaa ravinteita ja kiintoainetta pidättävää kasvillisuutta.

3 3 Kadun ja ulkoilureitin rakentamisvaiheessa puroon todennäköisesti kulkeutuu kiintoainesta ja ravinnehuuhtoumia. Maanrakennustyöt puron läheisyydessä on suositeltavaa toteuttaa ylivirtaamakausien ulkopuolella, jotta vältetään puroon ja edelleen Halimajärveen kohdistuvat haitalliset huuhtoumat. Haitat puroveden laadulle ovat rakentamisen aikana todennäköisesti vähäiset tai kohtalaiset, riippuen rakentamisen laadusta ja ajoittamisesta. Katuhankkeen ja sen myötä toteutettavan ulkoilureitin siirron myötä purokohteelle aiheutuvat vaikutukset ovat kokonaisuutena pitkällä aikavälillä kohtalaiset. On kuitenkin otettava huomioon, että purokohde on jo nykyisellään luonnontilaltaan muuttunut ja enintään paikallista arvoluokkaa. 2. Ruoho- ja heinäkorpi Kohteen nykytila: Vatialantien vierellä sijaitsevan vetisen ruoho- ja heinäkorven rajaus on aiempaan selvitysmateriaaliin verrattuna muuttunut. Kohteen itäosan läpi on rakennettu ulkoilureitti, jonka alueelta luontoarvot ovat hävinneet. Kohteen tämänhetkinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Jäljelle jäänyt kohteen osa on edelleen aiemmin kuvatun kaltainen ja sen vesitalous vaikuttaa häiriintymättömältä. Kohteella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tehty hakkuita; ruoho- ja heinäkorven alueella kasvaa koivua, kuusta ja pajua ja kohdetta reunustaa vanha järeä kuusikko. Kohde on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Ruoho- ja heinäkorvet on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Kuva 3. Ruoho- ja heinäkorpi Vatialantien vierellä; kohteella kasvaa koivua ja kuusta. Pohjakerros on hyvin vetinen. : Asemakaavan ja Asemankaaren katusuunnitelman mukaisilla ratkaisuilla ei ole todennäköisesti haitallisia vaikutuksia kohteelle. Suunnitelmissa ei osoiteta kohteelle tai sen välittömään läheisyyteen uutta maankäyttöä. Kohde sijaitsee maastollisesti siten, etteivät suunnitelmien mukaiset ratkaisut vaikuta kohteen vesitalouteen tai pienilmastoon. On

4 4 suositeltavaa, ettei ruoho- ja heinäkorven alueelle tai välittömään läheisyyteen Vatialantien tai ulkoilureitin varteen toteuteta sellaisia ojituksia, jotka aiheuttaisivat kohteen kuivumista. 3. Lehtokorpi Kohteen nykytila: Asemapellontien eteläpuolella sijaitseva lehtokorpi on aiemmissa selvityksissä kuvatun kaltainen lukuun ottamatta Asemapellon tien viertä, mistä on kaadettu puustoa. Kohteen tämänhetkinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Lehtokorven alueella kasvaa vanhaa järeää kuusikkoa ja kohteen läpi virtaa rehevän saniaiskasvuston reunustama puro. Kohde on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Lehtokorvet on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Kuva 4. Vasemmalla: Lehtokorven itäpäässä pellon reunalla maastokäynnin aikaan sijainnut kevättulvalampi. Oikealla: Asemapellontien varresta on kaadettu puita, mutta lehtokorven alueella kasvaa yhä vanhaa järeää kuusikkoa. : Asemakaavan mukaisilla ratkaisuilla ei ole todennäköisesti haitallisia vaikutuksia kohteelle. Asemakaavassa ei osoiteta kohteelle tai sen välittömään läheisyyteen uutta maankäyttöä. Katusuunnitelman toteuttamisen vaatimalla ulkoilureitin siirrolla voi olla vaikutuksia kohteelle: Ulkoilureitin uusi sijoitus on osoitettu kohteen itäreunaa sivuavasti. Lehtokorven pinta-ala ei muutu, mutta reitin sijoittuminen poikittain korven alueelta virtaavaan puroon nähden voi muuttaa puron virtausoloja ja sitä kautta korven kosteusolosuhteita. Toisaalta suolta valuva vesi voi padottua ulkoilureitin kohdalla ja toisaalta, jos ulkoilureitin kuivana pitämiseksi tehdään voimakkaita ojituksia, lehtokorpi voi alkaa kuivua ja menettää arvokkaita ominaispiirteitään. Tällä hetkellä ylivirtaamakautena suon itälaidalle muodostuu tulvalampi (kuva 4) ja viereinen pelto on hyvin märkä. Lehtokorpi on kohteen 1, Aseman puronvarsilehdon, läpi virtaavan puron alkulähde eli mikäli suon kosteustasapaino muuttuu, puron virtaama alajuoksulla muuttuu.

5 5 Ekologiset yhteydet Nykytila: Asemakaava-alueen ja sen lähiympäristön ekologisten yhteyksien tilanne on nykyisellään melko epäyhtenäinen. Yhteydet ovat rakennetun ympäristön ja metsänhakkuiden pirstomia ja rajoittamia; yhteyksissä on useita katkoskohtia kuten rautatie, Kangasalan sähköasemalta kaakkoon sijoittuva voimajohto, Vatialantie ja Asemantie. Aseman asuinalueella puustoinen yhteys tukeutuu pihapiirien ja kadunvarsien puustoon. Hakkuualueita ja voimajohtoalueita pystyvät käyttämään sellaiset eläimet, jotka eivät tarvitse kulkuväylällään puustoa. Hakkuualueille kasvaa ajan mittaan puustoa, minkä myötä yhteyksien tilanne muuttuu, mutta tiet, kadut ja voimajohtoalueet ovat pysyvästi puustottomia. Pääasialliset ekologiset yhteydet on esitetty kuvassa 5. Asemankaari Ekologinen yhteys Kuva 5. Asemapellontien asemakaava-alueen pääasialliset ekologiset yhteydet ja Asemankaaren sijoittuminen niiden suhteen: Yhteydet ovat nykyisellään rakennetun ympäristön, voimajohtoalueiden ja liikenneväylien pirstomia. Asemankaari vaikuttaa itään ja koilliseen johtavaan ekologiseen yhteyteen.

6 6 : Asemakaavan mukaisista ratkaisuista uudella kadulla on vaikutuksia alueelta itä-koilliseen suuntautuvaan ekologiseen yhteyteen. Uusi katu eli Asemankaari sijoittuu nykyisen voimajohtoalueen vierelle ja voimajohtoalueen kanssa risteävästi. Tämä on toisaalta ekologisten yhteyksien kannalta vähiten pirstaloiva sijainti, mutta toisaalta katualue yhdessä voimajohtoalueen kanssa muodostaa leveämmän ja merkittävämmän pysyvän ekologisen estevaikutuksen verrattuna pelkkään johtoalueeseen. Katualueen leveys viereisine kevyen liikenteen väylineen on noin 20 metriä, minkä esimerkiksi liito-orava pystyy ylittämään, mikäli katualuetta reunustaa varttunut puusto. Puustottoman voimajohtoalueen leveys on Vatialantien ja rautatien välillä noin 60 metriä, minkä ylittäminen on liitooravalta sopivissa maasto-oloissa mahdollista mutta tarkasteltavalla alueella epätodennäköistä. Liito-orava ei siten todennäköisesti nykyiselläänkään todennäköisesti liiku länsi itä -suuntaisesti asemakaava-alueen kautta. Kaiken kaikkiaan Asemankaaren toteutuminen heikentää kohtalaisesti jo ennalta rikkonaista alueelta itä-koilliseen johtavaa ekologista yhteyttä. Laajempana kokonaisuutena tarkasteltuna Asemaseudun ekologisille yhteyksille aiheutuu asemakaavan mukaisista ratkaisuista vähäistä heikennystä. Lähteet Kangasalan kunta 2000: Taajamien osayleiskaava-alueen luonnon yleisselvitys. Kangasalan kunta 2002: Lemposenhaan Lamminrahkan osayleiskaavaalueen luontoselvitys. Kangasalan kunta 2002: Kangasalan kunnan luontokohteet. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Suunnittelukeskus Oy 2003: Lamminrahkan osayleiskaavan raportti 2, Perusselvitykset.