SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/8 Hallitus
|
|
- Juha-Pekka Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/8 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen lausunnon ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. ASIA: Viite: Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta Metsähallituslain uudistamisesta Lausuntopyyntö MMM004:00/ Yleisesti yhdistys pitää hyvänä, että luonnos metsähallituslaiksi on lähetetty lausunnolle. Yhdistys toivoo, että lausuntopalautteeseen kiinnitetään aidosti huomioita eikä lausuntokierros ole vain poliittinen muodollisuus. kiinnittää huomiota siihen, että maa- ja metsätalous/ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on todennut ottavansa vakavasti metsähallituslakikuulemisissa saadun palautteen. Mutta saamelaispykälien osalta saamelaisyhteisön viestiä ei haluttu kuulla. Saamelaisyhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että Metsähallituslakiin on lisättävä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja saamelaisten osallistumisoikeus. Julkisuudessa ja kuulemistilaisuuksissa on kuitenkin luotu kuva siitä, että saamelaisyhteisö olisi asiassa erimielinen, mikä on hyvin tehokasta politiikkaa. Rovaniemellä järjestetyssä tilaisuudessa saamelaisyhteisönä kuultiin henkilöitä ja tahoja, joita saamelaisyhteisö ei pidä saamelaisina ja joilla ei ole kielellistä eikä kulttuurista yhteyttä saamelaisiin, vaan he ovat KHO:n ja Suomen valtion luomia saamelaisia. Metsähallituslaista on järjestetty kuulemisia, joissa kuultiin sidosryhmiä nopealla aikataululla tämän hetkisen lausuntoluonnoksen perusteella näennäisesti, mutta luotiin vastakkainasettelua Metsähallituksen luontopalvelujen sekä liiketoiminnan välille korostaen Metsähallituksen bioenergian ja metsätalouden näkökulmia. Oikeusministeriö on antanut tiedotteen , jossa se vakuuttaa valtioneuvoston edistävän saamelaisasioita. Yhdistys on antanut tiedotteesta kannanoton (liite 1). Oikeusministeriön tiedotteen ja metsähallituslakiesityksen välillä on hyvin suuri ristiriita, koska käsillä oleva hallituksen esitysluonnos ei kehitä saamelaisten oikeuksia, vaan jopa heikentää saamelaisten osallistumisoikeutta luoden uudenlaista byrokratiaa. Yhdistys ihmettelee kuitenkin lausuntopyynnön jakelua. Lausuntopyyntö on lähetetty vain yhdelle poliittiselle saamelaisjärjestölle. Yhdistys toivoo, että suppealla lausuntojakelulla ei pyritä vaikuttamaan lausuntopalautteen sisältöön. ry. kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia ei ole kuultu lakiesityksestä. Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia.
2 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 2/8 ry. on antanut metsähallituslaista kannanoton Yhdistys ei ryhdy toistamaan tässä lausunnossa kannanoton keskeistä sisältöä, mutta pyytää, että myös kyseinen kannanotto huomioidaan lain jatkovalmistelussa (liite 2). Yhdistys kiinnittää yleisesti huomiota siihen että lakiesityksessä ei käsitellä lainkaan ilmastokysymyksiä. Lakiesityksessä ei arvioida sen ilmastovaikutuksia eikä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastolaissa on asetettu velvoitteeksi selvittää ilmastovaikutuksia (609/2015). Metsähallituksella on merkittävän maaomaisuuden hallinnoijana, hyödyntäjänä ja viranomaisena keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, vieraslajidirektiivin toimeenpanossa ja biodiversiteetin turvaamisessa. Se, että hallituksen esityksessä ei ole pohdittu lainkaan hallintomallin uudelleenorganisoinnin vaikutuksia ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja biodiversiteetin suojeluun on suuri puute ja ongelmallinen asiakokonaisuus. -yhdistys on hyvin huolissaan esityksessä olevasta talousajattelumallia, jossa saamelaiskulttuurin ja luonnonsuojelu katsotaan olevan haitallisia ja tuottavan tappioita valtiolle metsähallituksen tuottotavoitteen saavuttamisessa. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2014 Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen alensi laskennallisesti liikevoittoa noin 55 miljoonaa euroa. Tästä luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin huomioon ottaminen metsätaloutta rajoittamalla oli 49 miljoonaa euroa, muut porotalouteen ja saamelaiskulttuuriin liittyvät tekijät, työllisyyden edistämisen sekä suunnittelukustannusten lisäys olivat 6 miljoonaa euroa. Tällainen ajattelumalli on hyvin huolestuttava erityisesti kun otetaan huomioon Metsähallituslain keskeinen uudistamistavoite. Millainen hintalappu olisi ilmastolle, ihmisten terveydelle biodiversiteetille ja saamelaiskulttuurille jos yhteiskunnallisia velvoitteita ei otettaisi huomioon? Metsähallituslakiesityksessä ei ole lainkaan huomioitu viimeisimpiä tutkimustuloksia biodiversiteetin ja luonnon vaikutuksesta ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja sairastavuuteen. ry. vaatiikin maa- ja metsätalousministeriötä arvioimaan, millaiset taloudelliset vaikutukset olisivat, jos yhteiskunnallisia velvoitteita, luonnon monimuotoisuutta tai virkistyskäyttöä ei otettaisi huomioon Metsähallituksen tulostavoitteessa? Todennäköisesti luku olisi huomattavasti suurempi kuin käsillä oleva 55 miljoonaan euron arvio ja lasku kumuloituisi vuosi vuodelta tuleville sukupolville ongelmina terveydessä, biotaloudessa, maataloudessa, huoltovarmuudessa ja kulttuurisessa rikkaudessa. Esimerkiksi luontomatkailun taloudellinen arvo on SYKE:n tutkimuksessa Luontomatkojen kokonaisarvo laskettu olevan 0,3 miljardia euroa/vuodessa. Millainen hintalappu voidaan määrittää esimerkiksi saamelaiskulttuurille ja sen katoamiselle? Nykyinen sektoriajattelu, jossa tarkastellaan vain yhden toimijan tuloja ja menoja sivuuttaa kokonaisvaltaiset vaikutukset. Mikäli poronhoidon harjoittamismahdollisuudet heikkenevät, millaiset vaikutukset sillä on saamelaisten kotiseutualeen verotuloihin, sosiaalimenoihin, väestöön ja aluetalouteen? Mutta nämä on -yhdistyksen mukaan arvioitava vastinpariksi nykyiselle laskelmalle yhteiskunnallisten velvoitteiden aiheuttamista oletetuista ja numeerisesti arvioiduista olemattomista taloudellisista menetyksistä.
3 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 3/8 Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä, astmalla, kroonisilla tulehdustaudeilla ja allergioiden lisääntymisellä on suora yhteys. Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt Suomessa erityisesti Etelä- Suomessa. Kelan arvion mukaan allergia ja astma aiheuttavat Suomessa vuosittain 1,5 miljardin euron kustannukset. Luonnon virkistyskäyttö tuo positiivisia terveysvaikutuksia paitsi liikunnan avulla, mutta myös vaikuttamalla stressihormonien tuotantoon ja vaikuttaen sydämen toimintaan ja verisuoniin positiivisella tavalla. Mielenterveyskuntoutujille luonnossa liikkuminen on yksi terapiakeino. Suomen valtio kutsuu Suomen luontoa kansallisomaisuudeksi. Luonnon on väitetty olevan Suomen imagonrakennuksessa osa suomalaista identiteettiä. Metsähallituslakiesityksessä on kysymys myös kansalaisten terveydestä ja suomalaisesta kansallisesta imagosta: onko Suomi enää luontoa arvostava kansakunta vai kvartaaliajatteluun pohjautuva maa, jossa hintalaput ratkaisevat, ei luonto. Metsähallituslakiesityksessä on kyse arvoista ja tulevaisuudesta, minkä tämä poliitikkosukupolvi jättää. Metsähallituslakia tulee uudistaa luonnon, kulttuurin, terveyden ja kestävän kehityksen ehdoilla siten, että pystymme turvaamaan turvallisen, puhtaan, monimuotoisen ja kulttuurisesti rikkaan elinympäristön myös tuleville sukupolville. Sámi Árvvut ry. korostaa, että metsähallituslain vaikutustenarviointi on puutteellinen. Vaikutusarvioinnin tulee kattaa laajempia kysymyksiä kuin talous- ja ympäristövaikutukset ottaen huomioon kestävän kehityksen koko kentän. Yhdistys käy seuraavassa metsähallituslakiesitystä läpi yksityiskohtaisemmin Metsähallituslain lähtökohdat ja yleisperustelut -yhdistyksen käsityksen mukaan metsähallituslakiesityksessä on EU:n varjolla perusteltu mittavia organisaatiomuutoksia, joita EU komissio ei ole vaatinut. EU edellyttää vain kilpailuneutraliteetin vaatimuksen toimeenpanoa ja konkurssisäännöksiä, ei tasesiirtoja eikä organisaation muutoksia. -yhdistyksen käsityksen mukaan MMM on pitkään edistänyt Metsähallituksen organisaatiomuutosta talouspainotteisemmaksi järjestelmäksi ja koska mitään kirjallisia dokumentteja EUkomission virallisesta kannasta Metsähallituslakiin ei ole julkistettu, lain uudistuksen perusteet ja tarpeet ovat hämärän peitossa. Näyttää vahvasti siltä, että esityksen perustana ei ole EU:n sääntely vaan vai talouspoliittiset tarpeet ja halu vapauttaa metsätaloustoiminta yhteiskunnallisesta ohjauksesta vapaammaksi talousorientoituneeksi metsänhakkuuksi. Lausuntoesityksen mukaan metsähallituslakien olisi tarkoitus tulla voimaan Näin kiireinen aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että merkittäviä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen ei haluta tehdä eikä asianmukaisia kuulemisia järjestää eduskunnassa lakiesityksestä. Lausuntokierroksesta on vaarassa tulla näennäinen, ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa lausuntoesitykseen. Hallituksen esitysluonnoksen luvussa 3.2. esitetään metsähallituslain toteuttamisvaihtoehtoja. Huomionarvoista on se, että yhtäkään esitettyä vaihtoehtoja ei ole selvitetty
4 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 4/8 tai valmisteltu, vaan ne on hylätty virkamies-/poliittisessa valmistelussa ilman perusteellista arviointia tai valmistelua. Kappaleessa 3.3. todetaan seuraavasti: Metsähallituksen on toiminnassaan saamelaisalueella välttämätöntä kuulla muitakin kuin saamelaisia. Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvaroja koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on pidettävä huolta siitä, että valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa ratkaisuissa otetaan riittävällä tavalla huomioon kaikki paikalliset intressit sekä turvataan kaikkien paikallisten tahojen osallistuminen asioiden valmisteluun ja keskinäinen vuorovaikutus asioita valmisteltaessa. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös saamelaisten kotiseutualueelle perustettavista kuntakohtaisista neuvottelukunnista. Lakiesityksestä ei ilmene, miksi saamelaisten kotiseutualueella on kuultava muita intressejä enemmän kuin muualla Suomessa ja miksi tämä on välttämätöntä ja kenen kannalta. Metsähallituksen osallistuva suunnittelujärjestelmä jo nykyisinkin velvoittaa kuulemaan eri intressiryhmiä. Koska nykyisessä metsähallituslaissa tällaista säännöstä ei ole ja toisaalta lakiesityksessä ei myöskään ehdoteta saamelaisten osallistumisoikeuden kehittämistä millään tavoin, lakiesityksestä ei voi saada muuta käsitystä kuin sen, että tosiasiallisesti neuvottelukunnilla halutaan heikentää saamelaiskäräjälain 9 mukaista neuvotteluvelvoitetta. Lakiehdotus asettaa saamelaisten oikeudet vastakkaisiksi alueen muiden toimijoiden intressien suhteen ja heikentämällä saamelaisten tosiasiallisia vaikuttamismahdollisuuksia pyrkien heikentämään alkuperäiskansaoikeuksia luoden uusia byrokraattisia hallintohimmeleitä. Lakiehdotus ei myöskään selvennä, mitä nämä kaikki paikalliset tahot ovat ja mitä lisäarvoa neuvottelukunta toisi esimerkiksi laajoihin metsähallituksen yhteistyöryhmiin ja nykyisiin kuntakohtaisiin yhteistyöryhmiin verrattuna. Neuvottelukunnan kustannusvaikutuksia ei ole myöskään arvioitu. Kaikkien mahdollisten intressitahojen osallistuttaminen on myös taloudellinen kysymys, jota ei tule sivuuttaa, koska talous on nostettu hyvin keskeiselle sijalle lakiesityksessä. ry. ei hyväksy esitystä kuntakohtaisiksi neuvottelukunniksi ja vaatii niiden poistamista koska neuvottelukuntien tosiasiallinen tavoite on heikentää saamelaisten osallistumismahdollisuuksia ja hämärtää saamelaisten alkuperäiskansaasemaa ja sen tuomia oikeuksia. ry. pitää seuraavaa luvussa esitettyä väitettä virheellisenä: Esityksen arvioidaan saamelaisten kotiseutualueelle perustettavien neuvottelukuntien vuoksi jossain määrin vahvistavan saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat keskeisiä elementtejä saamelaisessa kulttuurissa. Näiden elinkeinojen harjoittamisessa ei ole saamelaiskulttuurissa yhtä voimakkaita sukupuolieroja kuin valtaväestön kulttuurissa. Tämän vuoksi esityksen hyödyt kohdistuvat kumpaankin sukupuoleen. Oheinen kirjoitus on harhaanjohtava ja mielipide, ei vaikutusten arviointi. Kappale on täysin ristiriidassa kappaleen 3.3. keskeisen sisällön kanssa, jonka mukaan kuntakohtaisten neuvottelukuntien tavoitteena on päinvastoin turvata muiden intressiryhmien vaikutusmahdollisuuksia, ei saamelaisten. Neuvottelukunnalle ei anneta lakiesityksen mukaan mitään tehtäviä, jotka parantaisivat saamelaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maankäyttöön. Lakiesitys ei myöskään missään vaiheessa paranna saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kieltää ja kulttuuriaan eikä esimerkiksi poronhoitoa, vaan
5 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 5/8 korostaa poronhoidon ja saamelaiskulttuurin suojelun tuomia taloudellisia vaikutuksia. -yhdistyksen näkemyksen mukaan lakiesitys päinvastoin heikentää saamelaisten mahdollisuutta harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja ylläpitää alkuperäiskansa-asemaa Metsähallituslain yksityiskohtaiset perustelut ja lakiesitys 2 Metsähallituksen yleistehtävä ry. esittää, että pykälän ensimmäinen virke kuuluisi seuraavasti (kursiivilla lisäys ja yliviivaus esitetään poistettavaksi): Metsähallitus käyttää, hoitaa ja suojelee hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävän kehityksen mukaisesti kestävästi. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee todeta, että kestävä kehitys tarkoittaa ympäristöllisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. 5 Julkiset hallintotehtävät ry. vaatii, että julkisiin hallintotehtäviin palautetaan pykälän kohtaan 2) palautetaan seuraava viittaus: oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetussa laissa (204/1966) ry. vaatii, että yleiset vesialueet pysyvät luontopalvelujen taseessa. Vesiensuojelu, vesien virkistys- ja kalastuskäyttö, vesieliöstön suojelu ovat mitä suuremmassa määrin toimia, joissa Metsähallituksella on oltava julkinen hallintotehtäviin liittyvä intressi. 6 Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ry. esittää, että 1 momenttiin lisätään seuraava teksti: Metsähallituksen on lisäksi huomioitava ilmastonsuojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset toiminnassaan. 11 Hallitus Hallituksen ohjausvaltaa Metsähallituksen toimintaan nähden esitetään lisättäväksi. ry. pitää välttämättömänä, että hallituksen kokoonpanossa on luonnonsuojelun, biodiversiteetin että saamelaiskulttuurin asiantuntemusta. 16 Julkisten hallintotehtävien hoito Julkisten hallintotehtävien osalta lakiesityksessä on esitetty tasemuutoksia Lakiesityksessä tasemuutoksista ei ole kerrottu avoimesti, vaan viitataan että asia ratkaistaisiin erikseen. Sivulla 54 todetaan, lähtökohta on, että peruspääomaan osoitettaisiin maa-
6 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 6/8 ja vesiomaisuus, jota hyödynnetään taloudellisesti tai jonka taloudellista hyödyntämistä ei ole erikseen suojelu- tai kaavoituspäätöksillä tai muilla sen kaltaisilla maankäyttöpäätöksillä estetty. Saamelaisten kotiseutualueen osalta tämä tarkoittaisi Metsä-Lappi-sopimuksilla ja dialogisopimuksilla suojeltuja alueita, luontaiselinkeino- ja poronhoitoalueita, jouto- ja kitumaita, suojametsäalueita ja kokonaisuutena ns. monikäyttöalueita ja niiden sijoittamista yleiseen taseeseen, jossa suojelupäätösten purku olisi helpompaa ja niiden ohjaus perustuisi elinkeinollisille/taloudellisille intresseille, ei luonnonsuojelullisille ja kulttuurisille arvoille. ry. vaatii, että metsätalouden ulkopuolella olevat monikäyttöalueet tulee siirtää luontopalvelujen taseeseen. Uusien metsäkiistojen syntyminen saamelaisten kotiseutualueelle ei ole saamelaisille, Suomen valtiolle eikä Suomen kansainväliselle maineelle hyväksi vaan pikemminkin päinvastoin se synnyttäisi negatiivisen julkisuuskuvan Suomelle. Tasesiirto julkisten palvelujen taseeseen on hyvin perusteltua myös siksi, että OM:n tiedotteen (liite 1) mukaan Suomi aikoo selvittää ILO 169-sopimuksen ratifiointia. -yhdistys vaatii, että luontopalvelujen taseeseen siirretään kaikki ne alueet, joilla on virkistys-, suojelu-, kulttuurista arvoa. Liiketalouden taseeseen tulee siirtää vain ne alueet, joita käytetään jo nyt puuntuotantoon. Luontopalveluiden taseeseen tulee siirtää Ylä-Lapissa kaikki muut alueet, kuten rauhoitetut metsätalousalueet ja valtion retkeilyalueet. Lakiesityksen jako alueisiin niiden taloudellisten merkityksen johdosta on täysin vailla pohjaa. Jo nykyisinkin luontopalvelujen taseessa olevia alueita käytetään taloudellisesti hyväksi. Metsähallituksen arvion mukaan kansallispuistoilla on 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus ja henkilötyövuoden työllisyysvaikutus. Saamelaisten kotiseutualueella kansallispuistojen tulovaikutus on esimeriksi merkittävämpi kuin metsätaloudesta saatu tuotto. Kansallispuistojen alueita hyödynnetään matkailun lisäksi myös poronhoidon laidunalueena, keräilyalueena, metsästysalueena Ylä-Lapissa ja kullankaivualueena. Perustana taseiden määrittämiselle ei tule olla taloudellinen hyödyntäminen, koska peruste on kestämätön, vaan alueiden merkitys ja monikäyttö. Lakiesityksessä ei ole selvitetty, miksi kolme erillistä tasejärjestelmää on tarpeen ottaa Metsähallitukseen, miten niiden operatiivinen ohjaus, hoito ja käyttö tapahtuu. Operatiiviselle toiminnalle, tulosohjaukselle ja käytännön toiminnalle malli on monimutkainen. Esityksessä ei ole selvitetty, voidaanko kolmannesta tase-erästä siirtää esimerkiksi metsätaloustoimintaan Metsähallituksen omalla päätöksellä alueita. 39 Neuvottelukunnat ry. ei hyväksy esitystä saamelaisten kotiseutualueen neuvottelukunniksi saatikka sitten esityksen perusteluita kappaleessa 2. esitetyillä perusteilla. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että neuvottelukuntien lausunnosta saa poiketa vain erityisestä syystä. Kotiseutualueen neuvottelukuntien tehtävänä toimisi-
7 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 7/8 vat neuvoa antavina eliminä esimerkiksi metsätaloutta, hakkuusuunnitelmia, maan myyntiä, ostoa, vaihtoa ja vuokrausta, luonnonvarojen käyttöä koskevia suunnitelmia ja valtion retkeilyalueiden järjestyssääntöjä, moottorikelkkareittien ja -urien suunnittelua, maksullisia maastoliikennelupia, metsästyslupia ja kalastuslupia sekä muita valtion vesien kalatalouskysymyksiä koskevissa asioissa. Käytännössä kaikissa asioissa, jotka koskevat saamelaisia. Perusteluissa todetaan, että neuvottelukunnissa olisivat edustettuina saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja asianomaiset kunnat. Lisäksi neuvottelukuntiin olisi tarkoituksenmukaista nimetä ammattikalastajia ja muita paikallisia olosuhteita tuntevia tahoja edustavia henkilöitä. Saamelaiset olisivat neuvottelukunnissa vähemmistönä. Luonnonsuojelujärjestöjä tähän työhön ei edes kutsuttaisi eikä paliskuntia, joiden jäsenet ovat aktiivisia luonnon käyttäjiä ja joiden toimintaan neuvottelukunnan työ vaikuttaisi. Väite siitä, että neuvottelukunnat parantaisivat saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, kuten lakiesityksen luvussa on todettu, on täysin perusteeton ja virheellinen. Lakiehdotuksessa ei ole tuotu esille mitkä ovat uusien neuvottelukuntien kustannusvaikutukset, vaikka talous on nostettu hyvin keskeiselle sijalle lakiesityksessä. Lakiehdotuksessa ei myöskään perustella sitä, miksi vastaavia neuvottelukuntia ei esitetä perustettavaksi muuhun Suomeen, koska siellä on myös kuntia, ammattikalastajia ja paikallisia olosuhteita tuntevia henkilöitä. Erityisperustelut sille, miksi saamelaisten kotiseutualueella tulisi olla erilliset neuvottelukunnat muuhun Suomeen verrattuna eivät ole tosiasiallisia eivätkä valideja perusteluita, vaan pyrkimyksenä on lisätä kuntien vaikutusvaltaa metsähallituksen toiminnassa ja heikentää saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia. Välillisesti tämä voi johtaa metsätaloustoiminnan ja matkailun intressien ylikorostumiseen metsähallituksen toiminnassa saamelaisten kotiseutualueella lisäten toimintoja, jotka tosiasiallisesti heikentävät saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. ry. vaatii, että lakiin on palautettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja saamelaisten osallistumisoikeus maankäytön suunnitteluun erillisinä pykälineen ja kappaleineen. Lakiehdotuksia esitetään tarkennettavaksi kursiivilla esitetyllä tavalla, koska KHO:n tekemien päätöksien johdosta saamelaiskäräjistä on muodostumassa alueellinen elin, joka edustaa paitsi saamelaisia sekä alueen muita asukkaita. Mikäli KHO:n tekemiä päätöksiä täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saamelaisyhteisön kannan vastaisesti ei peruta, saamelaiskäräjien legiteemiteetti edustaa saamelaisia katoaa. Sámi Árvvut ry. esittää lisäksi, että lakiesitykseen palautetaan luku, joka koskee saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu ja saamelaiskulttuurin heikentämiskielto sen mukaisena kuin se on alla esitettynä. Luku : Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset a. Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu Valmisteltaessa saamelaisten kotiseutualueella valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä Metsähallituksen tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien, saamelaisyhteisön, pa-
8 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 8/8 liskuntien ja koltta-alueella kolttien kyläkokouksen kanssa selvittää suunnitelmista aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita mahdollisten haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. b. Heikentämiskielto Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvat, valtion maa- ja vesialueilla toteutettavat Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet on laadittava ja toteutettava siten, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan taikka kolttien elinolosuhteita tai näiden mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja kolttaalueella. Saamelaiskäräjillä, paliskunnilla, saamelaisyhteisöllä ja kolttien kyläkokouksella on oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että päätös on heikentämiskiellon vastainen. Lopuksi Sámi Árvvut ry. toteaa lausunnossaan, että yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakentavasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti. Liitteet: Liite 1 Kannanotto OM:n tiedotteeseen Liite 2 Kannanotto Metsähallituslaista Jakelu (avoin): Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/16 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/16 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää
LisätiedotSÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää
LisätiedotYhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla.
Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ministerin erityisavustaja Anne Kettunen Kansliapäällikkö Jaana Husu Kallio Hallitusneuvos Vilppu Talvitie Yleisesti lausumme seuraavaa uuden metsähallituslain
LisätiedotLAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson
kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)
Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 11.2.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä
LisätiedotKuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM
Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta 19.10.2015 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa- ja vesiomaisuutta
Lisätiedot23.10.2015. Suomen luonnonsuojeluliitto:
23.10.2015 Viitaten seminaarissa (Helsingissä) 19.10.2015 esitettyyn huomioon, että sidosryhmät voivat halutessaan toimittaa näkemyksiä metsähallitusuudistuksesta asianomaisille ministeriöille sekä ministerille,
LisätiedotJuha Lavapuro HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi.
Juha Lavapuro 5.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Tausta Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi
LisätiedotSaamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
LAUSUNTO 1 (9) 10.2.2016 Dnro: 67/D.a.4/2016 Eduskunnan Ympäristövaliokunta 00102 Eduskunta Sähköposti: ymv@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen
LisätiedotASIA: Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi
Eduskunnan ympäristövaliokunnalle 11.2.2016 ASIA: Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi Suomen Ladun lausunto hallituksen esityksestä Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi
LisätiedotSopimustoimitsija Sari Jokinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
ry:n lausunto HE 132/2015 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Sopimustoimitsija Sari Jokinen 16.02.2016 Yleistä JHL ei kannata Metsähallituksen
LisätiedotNeuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotLakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma
Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotAlueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI
ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Enontekiön kunta kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen
LisätiedotMonikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen
Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö
Lisätiedot24.11.2015 Maa- ja metsätalousinisteriölle Dnr MMM004:00/2014
1 24.11.2015 Maa- ja metsätalousinisteriölle Dnr MMM004:00/2014 Viitaten lausuntopyyntöönne Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevasta lainsäädännöstä Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotMonikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 37/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista
LisätiedotSaamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen
METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE- KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta annetun lain (234/2016) mukaan Metsähallitus
LisätiedotMetsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti
LAUSUNTO YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE Kiitän mahdollisuudesta lausua koskien hallituksen esitystä Metsähallituksen uudelleen organisoinnista (HE 132/2015 vp). Toimin väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.
LisätiedotYhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
LisätiedotMetsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallitus pähkinänkuoressa: Metsähallitus toimii tällä hetkellä valtion
LisätiedotKunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa
Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N
LisätiedotViite: MMM/LVO Luonnos suullisia kuulemistilaisuuksia varten VIRKISTYSKÄYTÖN TERVEYSHYÖDYT JA TALOUDELLINEN MERKITYS HUOMIOITAVA
Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo kirjaamo@mmm.fi Viite: MMM/LVO Luonnos suullisia kuulemistilaisuuksia varten 16.10.2015 LAUSUNTO METSÄHALLITUSLAIN LUONNOKSESTA Suomen Latu osallistui kutsuttuna
LisätiedotMetsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM
Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-
LisätiedotPALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
LisätiedotKilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen
Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset
1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012
Lisätiedot-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 10.6.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 15.4.2016
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 4.4.2016 Vilppu Talvitie VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA 1. Asetuksen perusta ja pääasiallinen sisältö Metsähallituksesta annettava
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.2.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016
LisätiedotOnnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg
Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään Tuomas Hallenberg 8.5.2018 Olemme monipuolisen biotalouden edelläkävijä Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää valtion omistamia alueita siten, että ne hyödyttävät
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi
Luonnos 28.3.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi EU-ympäristömerkistä annettua
Lisätiedot1 (3) 12.2.2016. Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi
1 (3) 12.2.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi ry:n lausunto HE 132/2015 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotKestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton lausunto Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevasta lainsäädännöstä
Viitaten lausuntopyyntöönne Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevasta lainsäädännöstä Dnr MMM004:00/2014 Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevasta
LisätiedotEduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)
Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus
Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 1,6 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 0,9 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta
LisätiedotHelsinki 2014. Työryhmämuistio mmm 2014:2
Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksenteko-menettelyssä saamelaisten kotiseutualueella työryhmän mietintö Helsinki 2014 Työryhmämuistio
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Vilppu Talvitie EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNALLE
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 23.2.2016 Hallitusneuvos Vilppu Talvitie EDUSKUNNAN MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNALLE Viite: Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotPääesikunta Lausunto 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI AM /00.00/2015
Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 16.2.2016 5499/00.00/2015 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta MmV:n pyyntö 10.2.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI
LisätiedotMetsähallituksen uudelleenorganisointi
Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen
Lisätiedotmmm.fi / /2017
PÄÄTÖS 1(5) mmm.fi Metsähallitus METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta
Lisätiedot9.45. lakimiessihteeri
tark. Sun Jomppanen saamen kieliturvasihteeri/ x Aika ke 26. pnä kesäkuuta 2013 klo 9.00 pci Tiina Sanila-Aikio 1 varapuh. joht. x k Paikka puhelinkokous 9.45 Hallitus sivu 1 (8) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta
LAUSUNTO 1 (6) 5.3.2015 Dnro: 98/D.a.4/2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien lausunto perustuslakivaliokunnan pykälämuutosehdotuksesta saamelaiskäräjälain
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
LisätiedotSuomen Ladun lausunto hallituksen esityksestä Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle 17.2.2016 Suomen Ladun lausunto hallituksen esityksestä Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi HE 132/2015 Suomen Latu kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotLaki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus
Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista
LisätiedotMetsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta
LisätiedotJulkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?
OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotHE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
Tuomas Ojanen 5.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotHallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriölle
Maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituslakityöryhmälle Viitaten käyttämääni puheenvuoroon työryhmän kuulemistilaisuudessa Inarissa 28.11.2013, tuon esille täydentäviä kommentteja, jotka koskevat
LisätiedotHE 63/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi EU-ympäristömerkistä annettua lakia. Ehdotuksen
Lisätiedots Å M E D 1 G G i LAUSUNTO 1 (9) SÄMITIGGE SÄÄ MTE Ö Dnro: 66/D.a.4/2016 SAAME LAIS KÄRÄJÄT
s Å M E D 1 G G i LAUSUNTO 1 (9) SÄMITIGGE 9.2.2016 SÄÄ MTE Ö Dnro: 66/D.a.4/2016 SAAME LAIS KÄRÄJÄT,OO Eduskunnan Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 Eduskunta Sähköposti: mmv@eduskunta.fi Asia: Viite:
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2019
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ LUONNOS 25.1.2019 Liite 2 METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2019 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotSaamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Sámiráđđi - Saamelaisneuvosto 27.7.2018 Saamelaiskäräjälain tarkoituksessa sanotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansa kulttuurinen itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella koskien heidän kieltään
LisätiedotEvo Ruunaa Oulujärvi Iso Syöte (jämät) Kylmäluoma Hossa (retkeilyaluetta on tarkoitus laajentaa liittämällä siihen Moilasenvaaran Natura alue).
VALTION RETKEILYALUEISTA 23.11.2015 Suomen luonnonsuojeluliitto esittää Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevassa lausunnossaan (Dnr MMM004:00/2014), että valtion retkeilyalueet siirretään julkisten
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0015 Hermanni IV Kuusisto Veli Pekka, Korhonen Erkki Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0015 mahdollisista myöntämisen
LisätiedotMonitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä
Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotLausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.
Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Lausunto 04.05.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto
Metsähallituksen uusi toimintamalli 30.8.2011 maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt ja Palvelukeskus
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotAjankohtaista Metsähallituksesta
Ajankohtaista Metsähallituksesta 4.4.2017 Pääjohtaja Pentti Hyttinen Perusasiat ennallaan Metsähallituksen hallinnassa on kolmasosa Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp)
Lainsäädäntöneuvosto Tuula Majuri LAUSUNTO 16.12.2015 Maa- ja metsätalousvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 132/2015 vp) 1. Esityksen
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014. Ympäristöministeriö
LAUSUNTO 1 (5) 24.3.2014 Dnro: 244/D.a.2/2014 Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain muuttamiseksi Viite:
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotAsiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen
Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta 5.5.2017 puheenjohtaja Kimi Uosukainen YLEISTÄ Lausunnossa hallituksen esitystä maakuntalaiksi tarkastellaan
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla.
Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla. 2. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet Metsähallitus
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset
1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 2,2 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 2,5 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta julkisen
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
Lisätiedot