TANSSIViihde TAVOITTEENA KESTOSUOSIKIN KRUUNU EINO GRÖNILLE ISKELMÄ-FINLANDIA PALKINTO TANSSIETIKETISTÄ ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSSIViihde TAVOITTEENA KESTOSUOSIKIN KRUUNU EINO GRÖNILLE ISKELMÄ-FINLANDIA PALKINTO TANSSIETIKETISTÄ ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA"

Transkriptio

1 MILJOONATANSSEISSA KARNEVAALITUNNELMAA JA SALSARYTMEJÄ s. 6 ISKELMÄPARAATISSA BILEMEININKIÄ JA PARITANSSIA s. 7 PAAVO VÄYRYNEN KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s. 14 TANSSIViihde SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI 3/2007 EINO GRÖNILLE ISKELMÄ-FINLANDIA PALKINTO ARTISTIHAASTATTELUISSA ANTTI RAISKI NELJÄNSUORA MIKKO SILTALA TAVOITTEENA TANSSIETIKETISTÄ ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA TANSSIPAIKKA- LIITTEESSÄ MUKANA: Auran Nuortentalo, Aura Hietasaaren Majakka, Oulu Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kruunupuisto, Punkaharju Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Naapurinvaara, Sotkamo Pesäkallio, Lahti Ruusulinna, Nurmijärvi Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta Tarvashovi, Tarvasjoki Teeriharju, Somero Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi PAULA KOIVUNIEMELLÄ VAUHTI PÄÄLLÄ KESTOSUOSIKIN KRUUNU TANGOKUNINGAALLISILLA NÄYTÖN PAIKKA s. 10

2 2 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 KUVA: J.VUORENPÄÄ PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN TANSSI ON HYVÄÄ JA MONIPUOLISTA LIIKUNTAA Olen viime kesän ajan tansseissa ollessani mittaillut ahkerasti tanssiaskeleideni määrää askelmittarilla. On täten todettava, että keskimääräinen tulos on ollut noin askelta iltaa kohden. Huonompinakin iltoina, jolloin olen omasta mielestäni tanssinut huomattavasti vähemmän, on askeleiden määrä ollut vähintään yli 6 000! Paras ilta oli puolestaan reilut askelta, joka on jo varsin hurja tulos. Voiko joku vielä väittää, ettei tanssi ole hyvää liikuntaa?! Tanssi-ilta koostuu yleensä eri tempoisista tanssilajeista ja välillä pidetään aina lepotaukoja. Tanssi on siis eräänlaista intervalli-harjoittelua, joka kuntoa hyvin kohottavaa. Samalla tapaa myös ihmisiä ja liikuntamäärä saavutetaan kuin huomaa- matta hauskanpidon ohella. Tätä näkökantaa kannattaa jokaisen miettiä, joka alkaa suunnitella uuden liikunnallisen harrastuksen aloittamista. Tässähän tulee lätkäistyä monta kärpästä kerralla huvi ja hyöty yhdessä pläjäyksessä ja kunto sen kuin kasvaa! Jos tanssi kiinnostaa sinua harrastuksena, viehän tämä lehti heti myös työnantajallesi ja kehota osallistumaan Suomen Seuratanssiliiton järjestämään yrityskampanjaan, jolla haastetaan yrittäjiä aktivoimaan omaa työvoimaansa tanssin pariin. Virkeä ja hyvinvoiva työntekijä on myös aktiivinen ja työkykyinen työssään. yhteis- Tanssiterveisin, Jaana Jande Vuorenpää JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja, Petri Riento Kankaanrannantie 46, Harjavalta GSM , Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM , Toimitus: Juha Lahti, Marianne Krause Tanssikoulu Sulava HELSINKI: Aleksis Kiven katu p. (09) , ma-pe 11-18, la LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) , ma, ke ja pe 12-18, la OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) , ma, ke ja pe 12-18, la TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. (050) , avoinna sopimuksen mukaan Parkano Aukioloajat su - to 9-23 pe - la 9-24 Vierailevat toimittajat: Markus Majabacka ja Heikki Merihaara Kahvila Ravintola Toimitusneuvosto: Matti Mustajärvi, Pentti Teräväinen, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Martti Hautamäki; Tangokuninkaalliset 2007 Jenna Bågeberg ja Henri Stenroth. Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, Tampere ; Ilmestymisviikot 2007: helmikuu vko 9, toukokuu vko 21, elokuu vko 35, marraskuu vko 46 SAMI HOPPONEN VOITTI KULTAINEN HARMONIKKA -KILPAILUN Ikaalisissa järjestetyn Kultainen harmonikka -kilpailun voittajaksi valittiin yleisöäänestyksen perusteella tänä vuonna loistava haitaristi Sami Hopponen. Sami on Susanna Heikkiä säestävän Karavaani -orkesterin laulava haitaristi, Aineistopäivät: Taitettava aineisto - kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän kuun viimeinen arkipäivä. Marraskuun lehdessä se on poikkeuksellisesti jo 15.lokakuuta. Valmiit ilmoitukset - viimeistään 5 arkipäivää ennen julkaisuviikon ensimmäistä päivää. Rakastan tanssimista! Siinä voi tyhjätä päänsä myös mahdollisista huolista ja murheista - ja taas tyttöä vain naurattaa! KUVA: JENNI GÄSTGIVAR kosketinsoittaja ja bändiliideri. Sami Hopponen sai myös kaikilta tuomareilta täydet pisteet. Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä kansainvälisessä Primus Ikaalinen -kilpailussa Sami valittiin toiseksi Ranskan Julien Gonzalesin jälkeen. Lehden 4/2007 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset 2.11.) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä liiton jäsenseurojen lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Katso lehden mediatiedot: I S S N A i k a k a u s l e h t i e n L i i t o n j ä s e n Yhteistyössä mukana; Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy LEHDEN 3/2007 JAKELUPAIKAT Jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; Lehtiä on saatavilla jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Anttila, Tampere ABC Aura ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Masuuni, Karkkila ABC Rauma ABC Tikkula, Pori ABC Viipurinportti, Lappeenranta Auran Nuortentalo, Aura Cafe Tuike, Viitasaari Esakallio, Somero Helsinki-Pavi, Vantaa Hesestoppi, Parkano Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hotelli Cumulus, Kemi Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli Ylläs-Saaga, Ylläsjärvi Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hullu Poro Areena, Sirkka Härkäpakari Oy, Huittinen Jyväskylän Viihdekeskus, Jyväskylä Järvenpään Tanssikeskus, Järvenpää Kangasalan Kisaranta, Kangasala Kauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola Tähtitaivas Kruunupuisto, Punkaharju Kukonhiekka, Saarijärvi Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Napapiiri, Rovaniemi Nokian Kerhola, Nokia Pajarinhovi, Kitee Paradise Garden, Salo Pesäkallio, Lahti Ravintola Galax, Turku Ravintola Kaleva, Mikkeli Rokuan Kuntokeskus, Rokua Ruusulinna, Nurmijärvi Saariselän Tunturihotelli, Ivalo Salon Citymarket, Salo Satulinna, Hattula Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Sokos Hotel Kouvola, Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Tanhuhovi, Lohja Tanssikrouvi, Häijää Tanssiravintola Jyväshovi Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Rukahovi Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Teboil Tähtihovi, Heinola Teeriharju, Somero Urjanlinna, Sievi Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

3 JOENSUUN TANSSIVIIKKO TUPLASI KÄVIJÄMÄÄRÄNSÄ Joensuun kymmenes Tanssiviikko tuplasi kävijämääränsä viime vuoteen verrattuna. Osallistujia Tanssiviikon eri tapahtumissa oli yhteensä henkeä, joista osa oli mukana tanssipassilla koko ajan ja osa vieraili yksittäisillä kursseilla. Tapahtuma toteutettiin nyt Lemmenlavan ja Liperin lavan lisäksi ensimmäistä kertaa Joensuun Yliopiston Normaalikoulun seitsemässä liikuntasalissa, jotka nekin kävivät ahtaaksi tanssikurssien osanottajista. Humpan SM-kilpailu, Elvis- Liperissä ja Tanssi-Finlandia kisat ja tanssi-iltamat Tanssiviikon opettajien esityksineen kokosivat tanssikansan Liperin lavalle lauantaina ja tiistaina ja Tanssiviikon uutuus satamatanssit saivat Tuulaakin matkustajasataman tilat ja pihat pullistelemaan tanssijoista maanantaina ja keskiviikkona. Tanssiviikon kantavana voimana on koko toiminnan ajan ollut tanssinohjaajakoulutus ja myös tänä vuonna lähes 80 uutta seuratanssinohjaajakokelasta aloitteli ohjaajauransa. Varsinaisella tanssileirillä suosituimmat lajit olivat tänä vuonna perinteiset lavatanssit ja argentiinalainen tango, mutta myös salsa ja latinalaiset tanssit kiinnostivat. Vetonauloina olivat TV:n Tanssii Tähtien kanssa ohjelman Marko Keränen ja Sanna Hirvaskari, jotka saivat salin täyteen tanssijoita omilla tunneillaan. Suurimmassa ryhmässä oli yli 150 tanssijaa yhtä aikaa harjoittelemassa cha-chaa:ta. Järjestäjät olivat tyytyväisiä kävijämäärään, joka aiheutti tosin myös lukujärjestysongelmia ilmoittautuneiden ennakoitua suuremman lukumäärän vuoksi, mutta joustavuudella ja päivää jatkamalla tästäkin ongelmasta selvittiin. Tapahtuman järjestäjinä olivat Suomalaisen Humpan Yhdistys ry, Scandinavian Cultureforum ry ja Liperin Lavatanssijat ry, jotka yhteistyössä ja talkoohengellä toteuttivat mittavan tapahtuman ja Suomen Seuratanssiliiton Lavatanssicup-osakilpailun oheisohjelmineen. Tapahtumaa olivat tukemassa mm. Liperin TEKSTI JA KUVA: JUHANI TAHVANAINEN kunta ja MSL sekä yksityiset yritykset ja kansanedustaja Eero Reijonen. Tanssiviikko on käynnistetty Joensuun laulujuhlien ja Joensuun katufestivaalien tilalle ja tämä tapahtuma ei juuri ole saanut kaupungin tukea toiminnalleen, mutta aikaisempina vuosina mm. Suomen Kulttuurirahasto ja Taidetoimikunta ovat tukeneet tapahtuman järjestämistä ja opetusministeriön KKI-projekti tanssinohjaajakoulutusta. Tänä vuonna osallistujia oli suomalaisten lisäksi seitsemästä eri maasta, Ruotsista, Venäjältä, Serbiasta, Sveitsistä, Intiasta, Argentiinasta ja Kuubasta ja tapahtumalla olisi järjestäjien mielestä mahdollisuuksia myös mittavampaan toteutukseen esim. tanssimatkailun ja tanssileirien kehittämisessä. Se edellyttäisi talkoopohjaa ammattimaisempaa järjestelyorganisaatiota ja myös laajempaa sponsori- ja tukirahoitusta tapahtuman kansainväliseen markkinointiin. Liperin lavalla pidetyn humppatapahtuman nimenä oli Elvis Liperissä ja yhtenä kilpailumuotona oli siten myös tanssimisen Elviksen musiikkiin, joka on itsessään hyvin monipuolista ja vaihtelevaa. Kuvassa tapahtumassa mukana olleita Elviksiä daameineen. AJANKOHTAISTA 2-4 ARTIKKELIT SISÄLLYSLUETTELO Tässä numerossa mm UUTISET JA TIEDOTTEET TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI JOKA LEHDESSÄ MM aihealueittain 3 Kaustisen Folk Music Festival Vihreät Niityt Iskelmäviikko Tanssi-isännät ja -emännät Taivaan tulet ja Jarkko Honkanen & Pohjantähti Minun Tarinani - Tuomas Kaikkonen KYSY BUFFETIN PUOLELTA TAPAHTUMAKALENTERI JÄSENSEURATIEDOT YHTEISTYÖJÄSENET JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama) TANSSIORKESTEREIDEN SUOMEN MESTARI 2007 VOIMAORKESTERI Ylläksellä Ylläs Soikoon -tapahtuman yhteydessä heinäkuussa pidetyn Tanssiorkestereiden Suomen mestaruus kilpailun voitti tänä vuonna tamperelainen Voimaorkesteri. Orkesterin kokoonpanossa soittavat Petri Grönfelt - basso ja laulu, Jake Niska - rummut ja laulu, Tomi Mattila - kitarat ja laulu ja Sami Varvio - harmonikka ja koskettimet. Voimaorkesteri on vuonna 2001 perustettu yhtye, jonka yhtenä vahvuutena on laulu: kolme jäsentä neljästä taitaa omien instrumenttiensa lisäksi laulun. Erityisalueinaan bändi mainitsee tanssimusiikin ohella keikoillaan Finnhits-musan ja taittuupa heiltä tarpeen vaatiessa myös Suomipop/rock. KUVA: MIKA OKKO Esikuviksi kirjataan mm. Olavi Virta, Nat King Cole ja Eppu Normaali ja Brian Setzer. joten laajuutta siis musiikissa on. Bändi on tuottanut myös muutaman omakustannesinglen. Martti Metsäkedon johdolla toiminut tuomaristo toteaa Voimaorkesterin vahvuudeksi monipuolisen rytmien hallinnan, vahvan lauluosaamisen ja hienon ohjelmiston. Kilpailu oli erittäin tasokas ja tasaväkinen. Voittaja sai Kullervo Linna Säätiön tuhannen euron palkinnon lisäksi keikkamyyntisopimuksen sekä mahdollisuuden levytyssopimukseen. Toiseksi kilpailussa tuli Pekka Nebelung ja Volga, jonka jäsenet ovat Turusta ja Jyväskylän seudulta, kolmanneksi itsensä soitti Karavaani Polvijärveltä. Meille Voimaorkesterilaisille tärkeä tavoite on antaa yleisölle enemmän kuin mitä se on osannut odottaa tanssimaan tullessaan. Iloinen ja ulospäin suuntautuva asenne, sekä hyvällä fiiliksellä soittaminen on meille elämäntapa. Otamme toiveita mielellämme vastaan ja toteutamme ne suurella todennäköisyydellä. Paras anti keikasta meille on se, kun yleisö nauttii aikaansaannoksistamme!

4 4 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 SYYSKAUDEN PAKINA KUVA: JAANA VUORENPÄÄ TANSSIKULTTUURISTA Tanssikulttuurista riittää tänä päivänä monen monta sanomista ja sanojaa. Se, että onko tämä perinteinen kulttuuri kuolemassa, nousemassa, väärin- tai oikeinpäin, riippuu aina sanojasta. Seuraavassa on eräs näkemys noin 12- vuotta alalla olleelta laulajalta ja soittajalta nimeltä Janne Raappana. Jos tarkastelee asiaa vaikka 40- vuotta vanhojen silmälasien takaa, voi todeta tanssikulttuurin hiipuneen. Mutta kun nollapiste asetetaan yhdeksänkymmentäluvun puoleenväliin, niin asian kenties todetaan olevan toisin. Tästä voimme kiittää mm. ympäri Suomea järjestettäviä tanssikursseja. Niiden myötä innostus ja mielenkiinto monimutkaisiinkin tanssiaskeliin ja kuvioihin on varmasti lisääntynyt. Kurssit ovat myös aikaansaaneet muutoksen varsinkin lavoille missä tanssi on väkijuomia tärkeämpää. Luonnollistahan on, että kun taidot parketilla kasvavat, niitä on kiva päästä kokeilemaan orkesterin tahdittamana viehättävän parin kanssa. Pelkkä tangon, valssin ja humpan tanssiminen ei enää riitä vaan orkesterilta täytyy löytyä swingin, jiven, salsan yms. sivut kikkakirjastaan. Tämä on pienelle orkesterille kovin haasteellista, mutta samalla myös innostavaa. Jos meinaa ohkaisen leipänsä päälle saada juustoa ja vielä kinkkuakin, täytyy esiintyvien artistien ja orkestereiden pysyä muutoksen kyydissä ja pitää lujaa kahvoista kiinni. Sama raha, treenas tai ei - lause ei enää päde vaan näin ajattelevat saavat upota reikäisen laivansa kanssa aallokoihin. Tämä muutos ei toki ole vielä missään tapauksessa valmis, vaan nyt eletään jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Kurssit käyneet tanssijat haluavat monipuolisuutta, perustaitajat taas tavallisuutta ja fanit niitä levybiisejä. Siinä onkin ehkä se haastavin puoli tässä hommassa, miten saada kaikki tyytyväisiksi ja vieläpä tulemaan seuraavankin kerran. Fakta on se, että jos peruskansa jää lavoilta pois kokonaan, tämä kulttuuri kokee kovan kolauksen. Jos taas orkesteri tai solisti ei saa kerätyksi näitä kädenalitanssijoita paikalle, on esiintyjän tulevaisuus koetuksella. Fanit näyttelevät myös tosi tärkeää roolia tässä palapelissä. On sydäntä lämmittävää, että tanssitaidotonkin voi tulla ihailemaan ja vain kuuntelemaan suosikkiartistiaan. Se kertoo siitä, että iskelmämusiikki tekee kauppansa, joko laillisesti tai vähemmän laillisesti, mutta tekee kuitenkin. Artistilla on mielestäni tässä suhteessa aavistuksen helpompaa, sillä hän laulaa illasta kaksi settiä, jotka monesti koostuvat pääosin levybiiseistä, ja taustaorkesteri hoitaa sen perinteisemmän puolen. Silloin kaikki yleensä saavat osansa: artisti fanien ihailun, orkesteri muun yleisön kunnioituksen, ammattitanssijat monipuolisen ohjelmiston, perustaitajat valssinsa ja fanit levybiisinsä. Kun taas orkestereilla, joilta puuttuu se kaksi settiä laulava ihminen siitä lavan etureunasta, on oltava mapissa niin paljon tavaraa, että kaikki edellä mainitut kolme yleisöryhmää tulee tyydytetyksi. Niin ja täytyyhän se nautinto saada siitä itsellekin Mutta täytyy muistaa, että tämäkin kuuluu niihin omiin valintoihin! Tietysti yksi tämän kansallisaarteen säilymisen kannalta erittäin tärkeää on sen jatkuvuus, miten saada nykymaailman nuoret innostumaan iskelmästä ja tanssimisesta. Onneksi siitä on omalta osaltaan huolehtimassa niin monet nuoret artistit ja orkesterit. Tottahan on, että saman ikäiseen esiintyjään on helpompi samaistua. Tässä on kuitenkin paljon heinää niitettäväksi ja peltoa kylvettäväksi. Iskelmää soittavat radiokanavat ovat myös saaneet, onneksemme, mukavan jalansijan Suomessa ja olemassa olollaan levittävät tätä iskelmän evankeliumia. Näin lopuksi voin todeta, että mielestäni tanssilavakulttuuri on menossa ainakin musiikillisesti oikeaan suuntaan. Monipuolisuus niin lavalla kuin tanssilattiallakin tuo mielenkiintoa ja vaihtelua tanssintäyteisiin iltoihin. Erittäin hyviä sellaisia sinulle, joka jaksoit lukea tänne asti. Terveisin, Janne Raappana/Taikakuu TANSSIPAIKAT HALUAVAT SIIRTÄÄ RISKIÄ ESIINTYJILLE Ohjelmatoimistojen liitto r.y. teetti toukokuussa 2007 tutkimuksen, jossa kartoitettiin elävän viihteen markkinatilannetta, asiakkaiden ostoaikeita, toimistojen kehitysnäkymiä, jne. Tutkimuksen teki Digium Oy web-kyselynä ja siihen vastasi yhteensä lähes 90 toimistoa, tanssipaikkaa ja ravintolaa. Vastaajista noin kolmannes edusti tanssi- ja huvipaikkoja. Yksi tutkimuksen kysymyksistä kartoitti toimistojen kehittämistarpeita ja samat vaihtoehdot tarjottiin sekä asiakkaille että toimistoille. Yli 70% tanssipaikkojen vastaajista on sitä mieltä, että artistin ja/tai toimiston pitäisi ottaa enemmän lippuriskejä. Vastaava luku muilla asiakkailla oli 40 %. Toimistojen halukkuus riskeihin oli 18 %. Näkemykset ovat siis kaukana toisistaan. Taulukosta voi poimia sellaisenkin yksityiskohdan, että muut kuin tanssipaikat, pitivät markkinointiin liittyviä toimiston palveluita ja Lähde: Ohjelmatoimistojen liitto r.y:n tutkimus, toukokuu 2007 aineistoa lippuriskejä tärkeämpänä. MUUTOKSIA TANSSIMUSIIKIN MARKKINOILLA monet vahvat artistinimet ovat yhtiöittäneet toimintansa ja heidän asioitaan hoitaa henkilökohtainen manageri/ keikkamyyjä. Näiden artistien hintakehitys vaikuttaa koko kenttään ja toimistojen mahdollisuus vaikuttaa asiaan on vähäinen. tanssipaikoilla esiintyvien artistien myyntipalkkiot ovat toimistojen näkökulmasta niin vahvasti kilpailtuja, että ne eivät enää mahdollista järkevää liiketoimintaa palveluineen ilman suurta volyymia. Kehitykseen on vaikuttanut mm. toimistojen keskinäinen kilpailu tanssimusiikin markkinoita dominoivat ostajat, jotka operoivat useampia tanssipaikkoja ja voivat ostaa kerralla kymmeniä keikkoja. Osalle järjestäjistä (yhdistykset) toiminta on varainhankintaa ja osalle liiketoimintaa, molemmat kilpailevat samoilla markkinoilla toimistot kilpailevat keskenään parhaista artistiedustuksista ja tähdet ovat toimistojen asiakkaita emme voi sanella tai yksin päättää heidän hintojaan. Toimisto, joka ei pidä huolta artistinsa hinnan kehittymisestä vrt. kollegoihin, on pian entinen edustaja ja tilalle tulee joko toinen toimisto tai artistin oma keikkamyyjä media ei ole enää entiseen tapaan kiinnostunut tanssilavojen tähdistä (paitsi tietenkin aviokriiseistä, yms.) ja ääniteteollisuuden kannalta iskelmä- ja tanssimusiikin tuottaminen on melkoinen riskibusiness - ehkä sen seurauksena eräät levy-yhtiöt pyrkivät myös keikkamarkkinoille paikatakseen heikkoa äänitemyyntiä. YHTEISET TALKOOT JA TULEVAISUUDEN TEKIJÄT HAUSSA TANSSIPAIKAT RAVINTOLAT/KLUBIT/FESTARIT TOIMISTOT Lisää lippuriskejä (72 %) Parempi markkinointi-/oheismateriaali (47 %) Lisäpalveluiden kehittäminen (41 %) Enemmän esiintymistä illan aikana (59 %) Lisää lippuriskejä (40 %) Enemmän tuotekehitystä (36 %) Vähemmän volyymia (ääntä) (34 %) Enemmän tuotekehitystä (33 %) Ohjelmamyyjien palveluasenne (32 %) Parempi markkinointi-/oheismateriaali (28 %) Vähemmän volyymia (ääntä) (27 %) Ohjelmamyyjien ammattitaito (32 %) Tähtien aikaisemmat esiintymisajat (19 %) Enemmän esiintymistä illan aikana (27 %) Toimistojen suunnitteluvalmius (32 %) Ohjelmamyyjien palveluasenne (27 %) Näistä lähtökohdista yhtälö on erittäin haastava, vaikka toimistoissa ymmärretäänkin tanssipaikkojen huoli. Tietenkin toimistojen intressinä on se, että tanssipaikkoja on paljon ja ne pärjäävät tulevaisuudessakin. Toimistot ja niiden edustamat artistit ovat varmasti halukkaita tekemään osansa, mutta yksipuolinen riskin siirtäminen ei ole vastaus ongelmaan. Tässä tulisi olla mukana kaikkien alan toimijoiden myös oman myyntinsä hoitavien esiintyjien sekä tanssienjärjestäjien, oli kyseessä sitten ry tai oy. Moni tanssipaikka on kehittänyt toimintaansa ja sopeutunut tilanteeseen, sekä markkinoiden muutoksiin. Niistä voi ottaa esimerkkiä katsoen samalla tulevaisuuteen. Yhdistysten haasteena on jatkossa löytää riittävästi päteviä henkilöitä, jotka kykenevät ja haluavat hoitaa tanssipaikkojen pyörittämistä osana varainhankintaa ja ry:n nimissä asia kun ei suju enää vuosikymmenien rutiineja toistamalla. Tehtävä on haastava ja usein epäkiitollinen. Kutsumusta pitää olla. Toimistojen kannalta tulevaisuuden avaintekijöitä ovat oma tuotekehitys ja sopimusartistit, sekä riittävä tarjonnan määrä. Artistit, joiden nimi roikkuu monen toimiston listoilla, joutuvat pärjäämään omillaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alallamme tapahtuu lisää yrityskauppoja, fuusioita, liittoutumisia ja lopettamisia. Toivon ja uskon, että se tarkoittaa asiakkaillemme myös laadukkaampaa palvelua ja uusia vetovoimaisia esiintyjiä. Mielenkiintoista on sekin, miten täytetään aukko, jonka markkinoilta lähivuosi-na (todennäköisesti) poistuvat noin kuusikymppiset ja paljon keikkailevat artistit jättävät. MARKKINOINTI TARKASTELUUN Voisiko tanssipaikkojen yhteisiä markkinointitoimenpiteitä kehittää? Keinoja ja sisältöä, ostoyhteistyötä, palveluita, jne. Onko lipun hinnan korottaminen täysin pois suljettu vaihtoehto, jos siihen on selkeät perusteet, joita kuluttajakin ymmärtää? Suomalaiset tanssilavat ovat toki ilmiönä ainutlaatuinen, mutta eivät yksittäinen irrallinen saareke, kun kuluttajien vapaa-ajasta ja rahoista kisailee yhä useampi harras-tus tai asia. Vastauksia kysymyksiin voi hakea ja kuulla vaikkapa Ikaalisissa, kun alan toimijoita kokoontuu sinne Lavakauden päättäjäiset tapahtumaan syyskuun alussa. Tarina siis jatkuu tämän lehden seuraavassa numerossa. Markku Laaksonen Melodia Oy:n tj ja Ohjelmatoimistojen liiton pj

5 SIMO SILMU YLEISÖN SUOSIKKI ISKELMÄ-FINLANDIA EINO GRÖNILLE Tapsan Tahtien yhteydessä myönnettävä Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinto on osoittautunut varsin hyväksi keksinnöksi itse tapahtuman kannalta. Asia on esillä varsin laajasti eri medioissa ja varsinkin tämän vuoden ennakkospekuloinnit toivat Iskelmä- Finlandialle entistä enemmän julkisuutta. Voidaan kaiketi sanoa, että tämän vuoden Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinto ja yleisöäänestyksen ykkössija muodostuivat tietyllä tapaa varsin Porikeskeiseksi. Näin siksi, että tunnustuksen saanut Eino Grön on kotoisin Porin Reposaaresta ja yleisön suosikiksi noussut nuori Simo Silmu taas asuu Porin kupeessa, Noormarkussa. - Vaikka asunkin tällä hetkellä Espoossa, niin kyllä minulla on edelleen siteitä Reposaareen. Veli asuu siellä ja kalastusmökkini sijaitsee myös Reposaaressa, Grön kertoo. Nokian kaupungin myöntämästä Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinnosta Eino Grön on innoissaan. - Ensimmäinen ajatus tunnustuksen myöntämisen jälkeen oli se, että ei ole mennyt viisikymmentä vuotta hukkaan. Olen to- ki saanut ennenkin tunnustusta esimerkiksi Syksyn Sävel-voiton myötä. Sehän tuli yleisöäänestyksen perusteella, ja yleisön tunnustushan on aina paikallaan ja hienoa, Eino Grön lisää. Artisti ottaa Iskelmä-Finlandian nimenomaan tunnustuksena, eikä näe siinä minkäänlaista kilpailua eri artistien kesken. Seppo Hovi oli henkilö, joka teki TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: TONI LUND/ISKELMÄ JA JAANA VUORENPÄÄ valinnan tunnustuksen saajaksi. - Meille artisteille tapahtuma oli konsertti, jossa esiinnyimme, ja sen jälkeen ilmoitettiin tunnustuksen saaja. Se, että yksi henkilö tekee ratkaisun asian suhteen, on mielestäni täysin oikein, koska tällä henkilöllä on kuitenkin erittäin pitkä kokemus alalta ja näkemys eri artistien uraan kokonaisuutena, Eino Grön analysoi. Golfia vapaa-aikanaan harrastava Grön tekee kesäaikana noin kymmenen keikkaa kuukaudessa. Talvet artisti viettää ulkomailla lämpimissä olosuhteissa. KOKEMUS JA NUORUUS KOHTASIVAT Iskelmä-Finlandia yleisöäänestyksen voiton vei vasta uransa alkutaipaleella oleva, Yölintuorkesterin solistina itsensä läpi lyönyt Simo Silmu. Voittoa artisti kommentoi vaatimattomaan tapaansa. - Näin pääsi vahingossa käymään. No, kyllä kansa tietää. Tämä merkitsee minulle kovasti paljon, ja arvostan sitä yhtä paljon kuin varsinaisen tunnustuksen saamista, Silmu mainitsee. Simo Silmu on tullut tunnetuksi nimenomaan Yölintu-orkesterin laulusolistina, ei ehkä niinkään sooloartistina. Tämän myöntää mies itsekin. - Kyllä Yölintu on suuremmassa asemassa tämän saavutuksen suhteen. Eihän minulla oikeastaan edes ole äänitteiden lisäksi mitään soolouraa, Silmu kertoo. Musiikin ja keikkailun vastapainoksi Simo Silmu harrastaa vapaa-aikanaan ulkoilua ja vesijetin kanssa päristelyä. Myös ystävien kanssa tulee vietettyä paljon aikaa ja kuulemma puhutaan kaikesta muusta paitsi musiikista. Musiikin suhteen lähitulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä. - Uutta soololevyä aletaan varovasti suunnitella, ja ensimmäisiä maistiaisia siitä saadaan uskoakseni vielä tämän vuoden puolella. Yölintu puolestaan tekee syksyllä konserttikiertueen. Joulukuussa sitten aloitetaan kahden kuukauden talviloma, Silmu kertoo. TAPSAN TAHDIT TAVOITTEESEEN Hieman kehnosta säästä huolimatta tämän vuotinen Tapsan Tahdit keräsi tavoitellun kävijämäärän. - Noin kävijää vieraili tapahtumassa, eli sama määrä kuin viime vuonna. Olen suhteellisen tyytyväinen tulokseen, kun ottaa huomioon, että sää ei Simo Silmu voitti Tapsan Tahtien ja Iskelmä-radion yhteistyössä järjestämän yleisöäänestyksen 33%:lla annetuista äänestä. 5 tosiaankaan ollut paras mahdollinen ja tapahtuma oli nyt päivän lyhyempi kuin viime vuonna, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Timo Pälä. Tänä vuonna tapahtumassa oli toteutettu sellainen muutos, että laulumusiikki ja tanssimusiikki oli erotettu toisistaan. - Tanssimusiikista päästiin nauttimaan tahtikadulla, ja ratkaisu tuntui olevan täysin oikeanlainen. Tätä ratkaisua tulemme kehittämään jatkossa edelleen, Pälä mainitsee. Jäähallissa siis järjestettiin Iskelmä-Finlandia tapahtuma. Myös päätöspäivän koko perheen Piknik keräsi paikalle kolmisentuhatta musiikin ystävää vesisateesta huolimatta. Se onkin Pälän mukaan yksi asia, mikä on ja pysyy myös tulevaisuudessa. KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL KAUSTISELLA TANSSITIIN VIIKKO Tanssikansalle tarjoutui tämän vuoden Kaustinen Folk Music Festivaleilla nauttia tanssin huumasta kokonainen viikko. Edellisen vuoden festivaalien asiakastyytyväisyystutkimuksessa esille tullut festivaalivieraiden halu päästä nauttimaan illan päätteeksi tanssin pyörteistä, otettiin festivaalien järjestäjien toimesta tosissaan. Niinpä tänä kesänä TEKSTI: J-P JOUPPI, KUVAT: AKI JA ELINA PAAVOLA Katri-Helenan juhla-areenalla pidetty konsertti oli suuri yleisömenestys. tarjolla oli joka illan päätteeksi kunnon lavatanssit Kaustisen festivaaliareenan pyöreällä tanssilattialla. Varaslähtöperjantai heinäkuun kuudes päivä käynnisti tanssiputken, teeman ollessa rivitanssi ja countrymusiikki. Asiaan kuului myös rivitanssin opetusta ja opastusta, illan tanssi-isäntänä toimiessa kansanedustaja Mikko Alatalon. Festivaalien varsinaiset aloitustanssit lauantaina mentiin sitten Kaustislaisen Kaija Lustilan ja Menox-yhteen tahdeissa. Tanssikansa löysi välittömästi Areeman tanssilattian ja meno oli niin kuin illan teemaksi oli nimetty; Tule ja Puserra. Tanssiteema muuttui sitten sunnuntaina, kun vuoroon tuli perinteiset pelimannitanssit. Vanhan ajan tyyliin soittavat pelimannit istuivat keskellä tanssilattiaa ja tanssi tapahtui pelimannien ympärillä. Monelle pelimannitansseja ennen kokemattomalla idea oli hauska ja sai soiton kuulostamaan aivan erilaiselta, jotenkin läheisemmältä, kun akustinen musiikki soi tanssijoiden keskellä. Maanantai avasi salsasta pitäville aivan uuden kokemuksen, kun kuubalainen Septeto Nacional valtasi lavan ja pisti lanteet heilumaan. Perinteisesti jäyhät suomaiset saivat nyt kyytiä aivan eri malliin ja erityisesti nuoret näyttivät viehättyvän aidosta kuubalaisesta menosta. Tiistai oli sitten huippuartistien alkusoitto, kun Kaustisen Areenalle asteli illan päätteeksi Jani&Jetsetters. Huippuhyvä soundi ja hieno laulu valtasi Keski-Pohjalaisen kylän ja lava oli kirjaimellisesti pullollaan tanssijoita. Oik. esiintyjänä olleet Seminaarimäen mieslaulajat viihdyttämässä yleisöä. Alh. kuva Mukulamatinea konsertista. PERINNETTÄ JA HUIPPUESIINTYJIÄ Perinteet tulivat taas kunniaan keskiviikkona. Nyt oli vuorossa yökatrilli. Yökatrilli on vuodesta toiseen yksi Kaustisen suosituimpia tapahtumia, vaikka katrillia ei maassamme enää paljoakaan tanssita. Paikalla oli kuitenkin tanssiopettaja Antti Savilampi opastamassa ja näyttämässä katrillin saloja ja loppuyöstä homma sujuikin mallikkaasti kaikilta. Perinnelinja jatkui vielä torstaina jolloin Kaustisen vanhat Siltatanssit oli siirretty Areenalle. Maarit Peltoniemi orkestereineen kaivoi vanhan hyvän tunnelman esille tyylikkäällä laulullaan ja moni tanssija palasi ajassa taaksepäin, siihen kun meijerin sillalla pantiin jalalla koreasti. Perjantaina Areenan lavalle asteli sitten Charlies. Huippusuosittu suomenruotsalainen orkesteri houkutteli paikalla paljon ruotsinkielisen rannikkoseudun tanssijoita ja Areenan tanssilattia alkoi käydä liian pieneksi, vaikka yli 800 tanssijaa vetääkin. Loppuhuipennus koettiin sitten päätöslauantaina, Yölinnun ollessa tanssijoiden viihdyttäjänä. Ja mikä viihdyttäjä Simo Silmu kumppaneinaan onkaan. Valssit, tangot ja humpat seurasivat toisiaan ja oltiin jo pitkällä sunnuntain puolella, ennen kuin orkesteri vihdoin päästettiin, hienon keikan jälkeen, pois esiintymisareenalta. Kokkolalainen pariskunta Seppo ja Raija Pekonen jaksoivat tanssia läpi liki koko viikon ja he kiteyttivät Kaustisen tämän vuoden tanssiviikon osuvasti kommentillaan. -Olemme käyneet monta vuotta Kaustisen festivaaleilla, mutta tänä vuonna tanssi toi aivan uuden ulottuvuuden, kun itsekin pääsee tällä lailla osallistumaan tapahtumaan. Parasta tietysti oli se, että osallistuminen tapahtui tanssimalla. Toivottavasti tansseja on ensi vuoden festivaaleilla yhtä paljon, nauroi pariskunta Pekonen. Tanssia on todella ensi vuoden Kaustinen Folk Music Festivaleilla aivan yhtä paljon, sillä tanssi on tullut Kaustisen festivaaleille jäädäkseen.

6 6 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TANGOKUNINKAALLISILLA NÄYTÖN PAIKKA TAVOITTEENA KESTOSUOSIKIN KRUUNU TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: MATTI HAUTAMÄKI Tangokuningaskuntamme hallitsevat valtiaat Jenna Bågeberg ja Henri Stenroth ovat päässeet jo täyteen vauhtiin edustustehtäviensä parissa. Töitä pitääkin lähitulevaisuudessa tehdä valtava määrä, koska molempien tavoitteena on jatkaa laulajan uraa ammattimielessä myös kuninkuusvuoden jälkeen. Ja tehtävähän ei ole aivan helppo. Kontiolahdella asuva, 18-vuotias Jenna Bågeberg on Pohjois- Karjalan tyttöjä. Viime vuonna prinsessan tittelin saaneen ja nyt siis kuningattareksi kruunatun neitokaisen rupattelu olikin murteen ansiosta varsin miellyttävää kuunneltavaa. Haastatteluhetkellä oli varsinaista artistin kenttätyötä, eli keikkailua takana vasta viikon verran, mutta ensituntuma työhön oli jo saatu. - Tosi hyvä tuntuma on jo nyt keikoilla. Tangokuningattaren tittelin voiton myötä tavoitteena oli keikat, ja nyt niitä sitten on, Jenna Bågeberg kertoo. Varmasti lähes kaikilla kuninkaallisilla on tavoitteena saada laulamisesta ammatti pidemmäksi aikaa. Tämä ei kuitenkaan ole helppo tavoite toteuttaa, sen olemme kaikki voineet huomata monien varsin hyvienkin artistien jäätyä kuninkuusvuoden TANSSIN HUUMAA TUURISSA MILJOONATANSSEISSA KARNEVAALITUNNELMAA jälkeen unholaan. Jenna Bågebergilla on ainakin aluksi tietyt asiat, joihin hän haluaa urallaan panostaa. - Pyrin erottumaan muista monipuolisuudellani. Laulan keikoillani aina yleisölle. Sellainen tietty palo musiikkiin minulla on aina ollut, kuningatar luettelee. Pelkästään hyvä laulusuoritus ei yksin riitä vakiinnuttamaan artistin asemaa tähtikatraassa, vaan niin monet muutkin asiat vaikuttavat lopputulokseen. Eikä laulajan työ olekaan ainoastaan keikoilla kiertämistä, vaan siihen kuuluu myös olennaisena osana oikeanlaisen julkisuuskuvan luominen median välityksellä, ja yleensäkin esillä oleminen. Levytykset ovat myös tärkeä elementti artistin tulevaisuuden perustaa rakennettaessa. Niinpä varsinkin kuninkuusvuonna julkaistavan ensilevyn materiaaliin kannattaakin panostaa ja sitä pitää miettiä tarkkaan. Jenna Bågebergin esikoisalbumi julkaistaan marraskuussa. - Levy tulee sisältämään sekä uusia iskelmiä että joitakin covereita. Mutta kauttaaltaan tanssittavaa musiikkia siellä on. Ja ennen pitkäsoiton julkaisua tulee toki ulos kaksi singleä, muun muassa Raju rakastaja -tango, Bågeberg mainitsee. Tanssikoulu Bailabailan vauhdikas ja värikkäin asuin varustettu esitys sai yleisön otteeseensa Kyläkaupan piha-alueella. TEKSTI: PIRJO KAINU KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Veljekset Keskisen Kyläkaupan alueella tapahtui taas, kun Miljoona Tanssit kokosivat jälleen järjestyksessään jo kolmannen kerran tanssin ja musiikin ystävät yhteen kesäkuun lopulla Tuuriin. Kaikki kaupassa kävijät pääsivät nauttimaan tanssin ja musiikin ihmeellisestä maailmasta. MUSIKAALISUUS PERINTÖNÄ Hallitseva tangokuningas, oululainen Henri Stenroth kertoo omien sanojensa mukaan olevansa rempseä ja huumorintajuinen kaveri. Pikkupojasta asti musiikin parissa touhunnut laulaja on perinyt musikaalisuutensa äidiltään, joka itsekin on hankkinut elantonsa ammattimuusikkona. Nyt yhtenä maamme työllistetyimpänä artistina Henri Stenroth on päässyt todelllisen tekemisen makuun ja ensituntumaa esiintymisiin on jo tullut. - Tangovuosi on lähtenyt liikkeelle loistavasti. Ihmisiltä on tullut paljon positiivista palautetta. Myös kritiikkiä olen saanut, ja pidänkin siitä, että asiat sanotaan suoraan, Stenroth kertoo. Jo nyt muutaman viikon keikkailun jälkeen Stenroth kertoo tehneensä tanssipaikoilla havainnon, jonka hän on myös ottanut huomioon esiintymisissään. - Ihmiset omaavat nykyään aivan loistavan tanssitaidon. Olenkin tehnyt ohjelmistostani erittäin kattavan niin, että se käsittää kaikki ne tanssilajit, jotka lavoilla tarvitaan. Ravintolakeikoille sitten saatankin tehdä vähän muutoksia ohjelmistooni niin, että saadaan enemmän biletystä mukaan, Stenroth mainitsee. Tangokuningas uskoo kovan työn tuottavan tulosta ja paikan ammattiartistina myös kuninkuusvuoden jälkeen. - Haluan tehdä kaikkeni musiikin eteen. Yhteistyö orkesterin kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja kun se toimii niin se myös näkyy ja kuuluu, Henri Stenroth mainitsee. Jenna Bågebergin tapaan myös Henri Stenroth tulee julkaisemaan ensilevynsä tämän vuoden marraskuussa. Luvassa on monipuolista materiaalia tyylillisesti laidasta laitaan. Oulussa asuvan Stenrothin mieltä askarruttaa tällä hetkellä yksi asia, mutta siihenkin kaiketi on tulossa muutos lähiaikoina: - Oulusta on vähän pitkä matka keikoille, kun 85% keikoista on Jyväskylän eteläpuolella. Olenkin todennäköisesti asettumassa jossain vaiheessa asumaan johonkin sopivampaan paikkaan, Stenroth analysoi. Tänä vuonna tapahtuma sisälsi lähes vuorokauden tanssia tauotta. Yleisötanssien välillä oli valmennusta Kyläkaupassa kävijöille, välillä taas kisattiin Jiven pohjoismaisesta mestaruudesta sekä Samban ja Salsan kyläkaupan mestaruudesta. Tuurissa näyttäisi olevan aina tuuria myös ilmojen suhteen, sillä tapahtumaa helli aurinko koko kesäkuisen lauantaipäivän. Mukana oli myös kaksi Suomen tunnetuimpiin salsakouluihin kuuluvaa tanssikoulua helsinkiläinen Tanssikoulu Baila Baila ja tamperelainen Salsa Pasion. Heidän huikeita esityksiään saatiin nähdä niin päivällä kuin illalla aina puolille öin saakka. Ilta huipentuikin Tans- sikoulu Baila Bailan huikeaan MidNight Show un. Sen lisäksi molemmat tanssikoulut opettivat yleisölle Salsaa ja muita salsan sukuisia tansseja. Tansikilpailujen tuomaristo oli varsin arvovaltainen. Siihen kuuluivat koko kansan ikioma Marco Bjurström, Tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tuttu tuomari Merja Satulehto, Suomen Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Carola Tuokko, itse valmennus- ja kilpailukokemusta

7 ISKELMÄPARAATI 2007 IKAALISISSA BILEMEININKIÄ JA PARITANSSIA Kerätessäni järjestäjien ja esiintyjien kommentteja tämänvuotisen, Ikaalisissa järjestetyn Iskelmäparaatin tiimoilta, en voinut välttyä siltä johtopäätökseltä, että tapahtuma on ollut jälleen varsin menestyksekäs kaikkien osapuolien näkökulmasta katsottuna. Iskelmäparaati järjestettiin nyt viidennen kerran ja kolmatta kertaa kaksipäiväisenä. Alun perin levy-yhtiöiden, ohjelmatoimistojen ja Ikaalisten Kylpylän yhteistyönä liikkeelle lähtenyt tapahtuma pyrkii tänä päivänä tuomaan esille uusia esiintyjiä sekä päivän kuumimmat nimet samassa tapahtumassa. - Sen lisäksi, että ohjelmatarjonta on varsin laaja, palvellaan tapahtumassa myös kahdenlaista yleisöä. Violetta on paikka niille, jotka haluavat nimenomaan tanssia, ja teltassa on sitten enemmänkin sellainen bilemeininki, ja sinne ihmiset tulevat etupäässä kuuntelemaan musiikkia, katsomaan esiintyjiä ja viettämään mukavaa yhdessäoloa, kertoo Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojala. Ojalan mukaan iskelmämusiikin taso Suomessa on noussut huomattavasti niiden seitsemän vuoden aikana, jotka hän on päässyt alaa näköalapaikalta seuraamaan. Matti ja Teppo Ruohonen olivat jo toista kertaa peräkkäin esiintymässä Iskelmäparaatissa. - Tuotantoihin satsataan tänä päivänä selvästi tosissaan. Iskelmä myös myy hyvin, koko ajan tulee uusia hienoja esittäjiä ja lisäksi vanhat konkarit sitten tekevät hyvää materiaalia mietitysti ja tyylikkäästi. Nykyään myös uskalletaan perustaa tanssiorkestereita ja olla bändejä, Ojala mainitsee. ESIINTYJÄT INNOISSAAN Jos oli Iskelmäparaatin teltassa parituhatpäisen yleisön keskuudessa hyvä meno ja tunnelma korkealla, sitä se oli myös esiintyjillä. Niin kokeneemmat nimet kuin myös nuoremmat artistit antoivat varauksettomasti kiitosta järjestelyistä kauttaaltaan sekä erityisesti siitä tunnelmasta, joka teltassa vallitsi. Kiireistä keikkakesää viettävät Matti ja Teppo olivat myös paikalla mutta eivät ensimmäistä kertaa. Jani & Jetsetters revittelivät Iskelmäparaatissa villiten yleisön rentoon meininkiin. TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ - Meille tämä oli jo toinen kerta tässä tapahtumassa, joten se ei ollut enää siten uusi kokemus. Yhtä hyvä tunnelma oli nyt kuin viimeksikin, yleisö on tapahtumassa tosi hyvällä fiiliksellä mukana. Meillä on Pöytä täyteen - levy alla, ja sieltä vedettiin paljon biisejä, Matti Ruohonen mainitsee. Veljekset veivät keikan läpi normaaliin tapaansa. - Sata lasissa ja pilkettä silmäkulmassa vedettiin, niin kuin aina. Sikäli tämä poikkesi tanssilavakeikasta, että nyt ei tarvinnut esittää kahta samantyyppistä kappaletta peräkkäin. Vedettiin menevämpää musaa, koska oli perjantai-ilta ja yleisöllä selvästi bailumeininki, Ruohonen lisää. Ensi vuonna 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Markku Aro edusti Ruohosten tapaan Iskelmäparaatissa kokeneempaa artistikaartia. Myös hän antoi positiivista palautetta tapahtuman ilmapiiristä. - Niin hieno yleisö, että harvoin näkee. Tunnelma oli sellainen, että esitin vain kaksi hidasta kappaletta. Erityiskiitos hyvästä äänentoistosta, Aro kertoo. Markku Aro tekee tällä hetkellä keikkaa kuukaudessa. Syksyllä alkaa uuden levyn teko ja tulevana juhlavuotena saattaa artistin mukaan olla luvassa joitakin konserttiesiintymisiäkin. Iskelmäparaati toimi myös useiden artistien levynjulkaisufoorumina, sillä uutukaisensa tapahtumassa esittelivät niin Heli Ruotsalainen, Neljänsuora kuin Annika Eklundkin. TanssiViihde tavoitti Shanghain Valot - kappaleella paikkansa artistieliitissä vakiinnuttaneen Eklundin keikkabussista matkalla pohjoiseen keikkakiertueelle. - Esiinnyimme Iskelmäparaatin teltassa, ja täytyy sanoa, että Oik. uutta levyään syksyllä työstämään aloittava Markku Aro sai yleisönsä vauhtiin. Alh. Annika Eklund Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojalan haastattelussa. se oli kyllä siihen mennessä kesän mukavin keikka. Kun ihmiset ovat paikalla kuuntelemassa musiikkia, on se minulle juuri oikea yleisö, Annika Eklund mainitsee. Neljännen pitkäsoittonsa nyt julkaissut Eklund ei normaalistikaan rakenna ohjelmistoaan mahdollisimman monipuolista tanssittavuutta silmällä pitäen, vaan pyrkii tavoittamaan kuulijansa muilla keinoin. - Vaikka tänä kesänä on ollut tanssilavakeikkoja tosi paljon, esitän kuitenkin hyvin paljon materiaalia juuri omilta levyiltäni. Uutukaiseltakin on jo mukana yhdeksän kappaletta keikkasetissäni, Annika Eklund kertoo. 7 JATKOA SEURAA Ainakin tämän vuotisten tuntemusten perusteella on Iskelmäparaatille luvassa jatkoa myös ensi vuonna, sen verran hyvää palautetta tapahtumasta on tihkunut. Jatkoa lupailee myös Ari Ojala. - Tämä on radiokanavamme kannalta erittäin tärkeä paikka kohdata sekä yleisöä että artisteja, Ojala mainitsee. Mitään suurisuuntaisia kasvusuunnitelmia tapahtumalle ei ole asetettu. - Samalta pohjalta jatketaan näillä näkymin myös ensi vuonna. Vaikka kasvattamisen varaa onkin, niin pidetään juttu edelleen kaksipäiväisenä ja kehitetään sitä siinä laajuudessa, Ojala kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. Petteri Savikurki ja Kerttu Sakki vakiotanssinäytöksessä, jota juonsivat Merja Satulehto ja Marco Bjurström. TANSSII MARCON JA MERJAN KANSSA Marco Bjurström ja Merja Satulehto hauskuuttivat yleisöä tanssikilpailujen tuomaroinnin lisäksi monipuolisesti iltapäivän ja illan aikana. Merja kertoi yleisölle vakiotansseista samalla kun joensuulainen tanssipari Petteri Savikurki Kerttu Sakki tanssivat kyseisiä tansseja. Marco ja Merja opettivat myös hauskaa ja vauhdikasta tanssia nimeltään Hustle, jossa yleisön lanteet pistettiin keinumaan ja heilumaan. TANSSIN HUUMAA JA BILETYSTÄ AAMU KAHTEEN Yleisötansseja tanssittiin kolmen orkesterin tahdittamina. Viihdyttäjä 2007 tittelin voittanut orkesteri Sinitaivas tahditti Kyläkaupan väkeä päivällä ja alkuillasta. Tuo nuorista salskeista miehistä koostuva bändi kyllä sai yleisön jalat vipattamaan. Mukana oli myös muutaman vuoden tauolta palannut Susanna Heikki & Karavaani. Yleisö otti uudistuneen Susannan vastaan todella lämmöllä ja kehui kovasti Susannan ammattitaitoa sekä ohjelmistoa. Illan elävän musiikillisen puolen päätti vuoden 2002 tangokuningatar Johanna Pakonen & Omenapuu takuuvarmalla ja vauhdikkaalla ohjelmistollaan. runsaasti omaava Martti Lång sekä seuratanssivalmentaja Kati Grönroos. Kilpailijat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palautteeseen paikan päällä. Jiven pohjoismaiden mestaruuden avoimessa luokassa vei pari Timo Arstila Anne Jänkälä. Sama pari voitti myös salsan Kyläkaupan mestaruuden avoimessa luokassa. 50-sarjan jiven ja samban mestaruudet vei ylivoimaisesti pari Kauko Heik- kilä Anneli Arkko. Avoimen luokan samban mestaruuden voitti pari Kauko Heikkilä Anneli Arkko sekä salsa 50-sarjan mestaruuden pari Raimo Välimäki Anna-Liisa Nyqvist. Vas. Merja Satulehto ja Marco Bjurström opettamassa Hustle -tanssia yleisölle. Oik. Susanna Heikki & Karavaani orkesteri esiintymässä ja ylh. oik. tangokuningatar 2002 Johanna Pakonen.

8 KatuGallup / Marianne Krause SEINÄJOEN 2007 TANGOMARKKINOILLA Eero, Helsinki: Mikä oli parasta? - Atria-hallin tanssit. Puuttuiko mitään? - Ei nyt tule mieleen. Voisitko tulla uudelleen? - Kyllä, siinä tapauksessa, että etukäteen tiedossa olisi hyvä porukka. 8 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 VIHREÄT NIITYT -ISKELMÄVIIKKO SATEISILLA NIITYILLÄ VIERAILI KÄVIJÄÄ KUVAT: TUOMAS JA JAAKKO LUUKKONEN Kyllikki, Seinäjoki: Mikä oli Tangomarkkinoissa parasta? - Loistava valikoima hyviä artisteja lyhyessä ajassa! Puutteita en havainnut. Kesäfestivaalit ovat aina säiden armoilla. Oletko Tangokadulla ensi vuonna? - Kyllä olen, varsinkin, kun läheltä on helppo tähän tulla Heikki, Porvoo: Mikä oli Tangomarkkinoilla parasta? - Se, että tangoa soitettiin paljon, sai tanssia riittävästi! Jäikö mitään puuttumaan? - Suihkuja kaipasin Valtavan hyvä fiilis perjantain ja lauantain tansseissa, kyllä kannatti osallistua! Väliajallakin pääsi tanssimaan. Voisitko tulla uudelleen? - Kyllä, sekä tanssimaan, katsomaan, että kisaamaankin! Timo, Espoo: Paras asia Tangomarkkinoilla? - Tangoa oli paljon, joka oli hyvä asia, eikä se kyllästyttänyt, koska tunnelma oli niin hyvä, nimenomaan tangon tanssimiseen. Herättikö mikään huomiotasi? - Aika tasaisen hyvä paketti. Simo Silmu laulamassa Evaa heti aluksi, alusta pitäen tuli hyvä tunnelma. Tuletko uudestaan? - Olen ehdottomasti paikalla ensi vuonna! Tarja ja Jouni, Ulvila: Miksi käyt Tangomarkkinoilla? - Yleisen juhlatunnelman vuoksi. / T - Tunnelman vuoksi. / J Mikä mietitytti? - Ehkä Tangokadun hinta ja päivä- ja iltalippujen yhdistyminen. / T - Olisi ehkä parempi vähän vapauttaa myyntipaikkoja, muillekin kuin atrialle ja muikkukauppiaille... En tiedä onko hinnat liian kovat vai säännöt? Tietty ilmaistapahtumaa saisi olla enempi./ J Markkinoiden kohokohta? - Janne Kataja jäi mieleen! / T - Naisväen pingviinitanssi... ja Matti nykäs sou. / J Tuleeko käytyä uudelleen? - Kyllä tulee, matkailuautolla oltiin tällä kertaa. Varmasti, ihan yleisen tunnelman vuoksi. / T - Kyllä tulee. / J KUVA: TOMMI AALTONEN Rakkaimmat Tangot Esko Rahkosen muistolle -konsertissa esiintyi useita nimekkäitä artisteja. Jo yhdeksännen kerran järjestetyillä Vihreät Niityt - iskelmäviikolla Kiuruvedellä ohjelmisto oli tänä vuonna entistäkin korkeatasoisempi. TV2:n läsnäolo ja merkittävä panostus ryhditti ohjelmistoa entisestään. Viiden päivän ja neljän yön aikana kuuliin yhteensä 15 konserttia, tanssittiin kuudet tanssit ja nautittiin suomalaisen iskelmän helmistä. Tapahtumassa koettiin ensimmäisen kerran kovien sateiden vaikutus. Niittyjen taiteellisen johtajan Reijo Gladin mukaan vesisade verotti ainakin kävijää, jonka vaikutus rahallisesti on arviolta euroa. Vihreiden Niittyjen kävijämäärä oli keskiviikon ja torstain suhteen selvässä kasvussa, mutta voimakkaat sateet rauhoittivat tilannetta normaaliksi. Sateesta huolimatta Iskelmäviikolla oli, oheistapahtumat mukaan lukien, yli vierasta. Merkittävimpiä konsertteja Idols tähti ja Euroviisuedustajanakin Suomea maailman kartalle tuonut Hanna Pakarinen täytti faniensa odotukset, sillä heistä koostuvat nimmarijonot olivat Hannan keikan jälkeen melkoiset. Jokainen fani sai kuitenkin lopulta halumansa eli nimmarin ja ystävällisen hymyn hyväntuuliselta Hannalta. olivat Kuin silloin ennen Toivo Kärki-konsertti, jossa kuultiin Kärjen tunnettuja ja vähemmän tunnettuja sävelmiä, sekä kaksi ennen julkaisematonta sota-aikaista kappaletta. Eniten mielenkiintoa herätti Esko Rahkosen muistokonsertti, jossa tunteet purkautuivat yli kävijän silmistä. Myös Matti Eskon nimitys Vihreiden Niittyjen toiseksi Iskelmäikoniksi hänen juhlakonserttinsa aikana liikutti yleisöä. Einin vauhdikas Estradilla 30 -vuotta konsertti/-show yhdessä Avenue 7 orkesterinsa kanssa sai yleisön punttiin vipinää. Vierailevana solistina konsertissa esiintyi lisäksi Taiska. Lavalle nousi paljon muitakin suomalaisen musiikkimaailman kuumia ykkösnimiä. Yleisöä viihdyttivät mm. Mamba, Hanna Pakarinen ja Laura Voutilainen sekä aina niin iki-ihana Katri-Helena. SUOMENHEVONEN NOUSI KUNNIAAN VIHREILLÄ NIITYILLÄ Einin 30-vuotisjuhlakonsertti koostui hänen hiteistään vuosien varrelta ja mukana oli toki myös uudempaa tuotantoa. Konsertti taltioitiin TV2:n toimesta. Pitkän linjan peliporukka Eki Jantunen ja Mutkattomat esiintyivät kahdesti tapahtumassa. He olivat paneutuneet musiikillisesti kahteen merkittävään aiheeseen: suomalaisen metsän jätkäkulttuuriin sekä 100-vuotistaan juhlivaan suomenhevoseen. Mutkattomien solisti ja mm. yli 8 vuotta aktiivisesti tv-ja radiomaailmassa toiminut Eki Jantunen pitää Vihreiden Niittyjen tunnelmaa erityisenä. -Kyllä Niittyjen tunnelma on ehdottomasti mieliinjäävän ainutlaatuinen. Loistava yleisö ja asiaansa todellisella lämmöllä paneutunut järjestelyväki pistävät pelin sellaiseksi, että kyllä siinä kokeneempikin konkari lämpenee. Suomenhevonen-konsertissa lauantaina yleisö eli vahvasti juhlien taiteellisen johtajan Reijo Gladin osuvin johdatteluin, heppalaulujen ja mm. Riitta Väisäsen ja Klaus Thomassonin vetämän paneelin lumoissa. Konsertissa mentiin kattava läpileikkaus maamme hevosaiheisista lauluista, joista Eki ja Mutkattomat ovat levyttäneet valtaosan. Hevosmiesten polkka, Rahalla saa ja hevosella pääsee, Mennään vossikalla ja mm. Aaveratsastajat soivat tuhatpäiselle yleisölle hyvinkin vastaanottavasti. Konsertissa esiintyivät myös Toivo Kärki-kilpailun voittaneet Hanna Hirvonen ja Virpi Piippo. TANSSINOPETUSTA HUIPPUOPETTAJIEN OHJAUKSESSA Vihreät Niityt Tanssileiri järjestettiin jälleen kerran tapahtuman yhteydessä. Tanssileirin käytännön järjestelyistä huolehti paikallinen Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit. Leiri oli mahtava menestys, sillä kursseille osallistui mittavat 218 henkilöä eri puolilta Suomea. Salit notkuivat, kun Jari Aaltonen ja Kati Koivisto sekä Tommi ja Pirjo Koivula opettivat tanssinsaloja. Opettajilta ja kurssilaisilta on tullut vielä jälkeenpäinkin paljon myönteistä palautetta leirin järjestelyistä. ENSI VUONNA 10-VUOTISJUHLA Vihreillä Niityillä on vahva arvopohja, jonka pohjalle ensi vuoden kymmenvuotisjuhlaa on helppo rakentaa. Tapahtumalla on hyvä maine ja ylikonstaapeli Terho Nousiaisen mukaan tänäkään vuonna ei päivien aikana tehty yhtään rikosilmoitusta, eikä edes juopumuspidätystä! Reijo Gladin mukaan, tulevaisuuden tavoitteena on saattaa Iskelmäviikko valtion kulttuurituen piiriin. Teema, johon eduskunnan varapuhemies, maakunnan oma mies Seppo Kääriäinen avajaispuheessaan tarttui vaatien kulttuuritukien uudelleen arviointia.

9 PALVELUKSESSANNE TANSSI-ISÄNNÄT JA -EMÄNNÄT Keski-Suomen ainoat tanssi-isännät ja emännät huolehtivat tanssijoista, orkesterista ja yleisestä tunnelmasta hankasalmelaisessa Lomakeskus Revontulessa. Vuosi sitten käynnistetty kokeilu on osoittautunut toimivaksi, ja sama tahti jatkuu alkavana tanssisyksynä. TEKSTI: TUIJA MANNINEN, KUVA; JUKKA MUSTONEN Revontulen tanssiemäntä Eeva Sirkiä esittää tanssiinkutsun, josta ei voi kieltäytyä. Hankasalmelainen Lomakeskus Revontuli lanseerasi viime syksynä tanssijoille tarkoitetun uuden palvelun, kun se pestasi tanssiiltoihin avuksi joukon tanssiisäntiä ja emäntiä. - Oma henkilökuntamme ei tanssi, eikä meillä välttämättä ole kaikkea tietoa siitä, miten asioiden pitäisi tanssisalissa olla, kuten onko taukomusiikki tanssittavaa. Henkilökunta ei myös ehdi näkemään, missä parketin puolella mennään. Tanssi-isännyyttä lähdettiin kehittelemään toimitusjohtajamme Valkaman Tiian ideasta. Tanssi on kuitenkin liikuntaharrastus, ja ihmiset tykkäävät panostaa siihen, Revontulen kanta-asiakasklubin isäntä Jukka Mustonen kertoo. Isäntiä ja emäntiä etsittiin Revontuli-klubilaisten joukosta. Tehtävään löytyi puolisen tusinaa innokasta tanssinharrastajaa. - Halusimme tähän ihmisiä, joille tanssi on kiva harrastus. Saimme kasaan sopivan kokoisen ja mukavan porukan eriikäisiä miehiä ja naisia. Se yllätti, että saimme ryhmän kerralla kokoon, eikä isäntiä tarvinnut alkaa etsiä muuta kautta. Isännät ja emännät ovat ottaneet paikan omakseen ja saaneet hyvän hengen aikaiseksi, Mustonen sanoo. Tanssi-isännyydestä ei makseta palkkaa, mutta isännät ja emännät saavat tiettyjä etuja, kuten vapaan sisäänpääsyn sekä ruokailun. Vuodenvaihteessa isäntäporukassa tapahtui muutoksia, kun yksi pari jättäytyi pois ja uusia kasvoja tuli remmiin mukaan. - Mukana olevat nuoret naiset ovat meille rikkaus, ja se kuvastaa tanssinharrastajien nykyistä ikärakennetta. Vielä pitäisi saada nuoria miehiä tanssipaikoille. Pojilla voi olla korkea kynnys lähteä harjoittelemaan, mutta ei kukaan ole seppä syntyessään. Monille nuorille miehille tanssista on kuitenkin tullut harrastus tyttöystävän kautta. HYVÄ TUNNELMA VÄLITTYY KAIKILLE Uuden palvelun mukana Revontulessa kehitettiin myös talon tanssitoimintaa. Tanssijoille saatiin vesipiste ja salin puolelle nimetyt seinustat miehille ja naisille. Jukka Mustosen mukaan tanssi-isännillä ja emännillä on merkitystä tunnelman luomisessa. Siihen kun vaikuttavat musiikin voimakkuus, valaistus sekä olennaisesti parketin luisto. Heidän tehtäviinsä kuuluu tietenkin tanssittaminen. Tanssi-isännät ja emännät ovat roolissaan myös asiakaspalvelijoita ja toimivat linkkinä tanssijoiden ja talon henkilökunnan välillä. Mustosen mukaan palautteen saanti asiakkailta on hankalaa, sillä he eivät juuri kirjoittele mielipiteitään lomakkeille. Hän kokee, että tanssi-isännille on helpompaa antaa risuja ja ruusuja. - He auttavat myös orkesteria, sillä myös soittajat ovat meille asiakkaita. Isännät pyrkivät luomaan puitteet, jotta orkesterin olisi mahdollisimman helppo tehdä työtään. Kun orkesteri viihtyy, he tulevat tänne mielellään uudelleen. Ja kun soittajista on mukavaa olla töissä, se näkyy myös yleisölle, Mustonen sanoo. Parin viime vuoden aikana perinteinen suomalainen tanssikulttuuri on ollut kovassa nousukiidossa muun muassa television tanssiohjelmien innoittamana. Revontulessa on parin talven aikana järjestetty tanssikursseja, jotka ovat houkutelleet uusia ihmisiä tanssin pariin. Mustonen on myös nähnyt törmäyksen aktiivitanssijoiden ja niin sanottujen seuraa hakevien tanssijoiden kesken. - Ihmiset lähtevät tanssimaan eri tarpeista. Toiset ylläpitävät omaa harrastustaan, toiset hakevat seuraa ja viihtyvyyttä. Lavoilla on olemassa tietty eti- 9 ketti, ja olisi hyvä, jos kaikkien kesken löytyisi ymmärrystä ja joustavuutta. Silloin kaikilla olisi mukava ilta. Sitä paitsi tanssi on hyvä syy ottaa toinen lähelle, Mustonen huomauttaa. Hän kehottaa aktiivisia tanssijoita hakemaan parketille muitakin kuin oman tanssiseuran kavereita ja siten saamaan uusia harrastajia tanssien pyörteisiin. Ensimmäisen kappaleen aikana ei kannata mainita tanssikurssille menoa, sillä se voi antaa väärän signaalin. Kannustaa toki saa. - Oikealla, ystävällisellä tavalla kerrottu tieto lisää keskinäistä ymmärrystä ja hyvää ilmapiiriä. Pieni positiivinen sana kaverille herättää varmasti hänen mielenkiinnon uuteen harrastukseen ja valaa uskoa omiin oppimismahdollisuuksiin. Tytöt, huomatkaa ne pojat, jotka ovat tanssipaikalla fiilistelemässä esimerkiksi Yölinnun keikalla. Sieltä saattaisi löytyä innokkaitakin oppijoita, Mustonen vinkkaa.

10 10 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TANSSITARVIKKEET HARJOITUSASUT TANSSIMUSIIKKI TANSSIKENGÄT Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM PAULA KOIVUNIEMELLÄ UUSIUTUMINEN ON MENESTYKSEN AVAIN ARTISTIT JA MUSIIKKI VAUHTI PÄÄLLÄ TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: JUKKA LEHTINEN Maassamme on muutamia kokeneita iskelmämusiikin artisteja, joiden suosio on ja pysyy siitä huolimatta, että koko ajan alalle on tulossa uusia lahjakkaita kykyjä. Ja sitten on lisäksi joitakin harvoja taiteilijoita, jotka vielä vuosikymmeniä kestäneen uran jälkeenkin pystyvät täydellisesti uudistumaan niin laulajana kuin esiintyjänäkin. Yksi tällainen on Paula Koivuniemi. TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Alemana Dance Center, PORI puh , fax laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh tai sähköpostitse Alemana Dance Center, JKL puh./fax katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme! TUTUSTU tuotteisiin Kaikkihan sen tietävät, että Paula Koivuniemelle tuli tänä vuonna kuusikymppiä mittariin. Juhlat siis olivat sen mukaiset, vai? - En oikeastaan viettänyt merkkipäivääni. Ohitin sen, Koivuniemi kuittaa kuin ohimennen. Syynä tähän on se, että artistilla on ollut lähiaikoina toinenkin merkkipaalu, kun Perhonen - kappaleen julkaisemisesta tuli viime vuonna kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. - Viime vuonna vietettiin 40- vuotistaiteilijajuhlaa, siksi tänä vuonna otettiin vähän rauhallisemmin, Paula Koivuniemi lisää. Neljäkymmentä vuotta on pitkä aika kiertää maamme tanssilavoja ja ravintoloita, varsinkin kun suosio on ollut koko leen ajan kovaa luokkaa. - Silloin kun pitää työstään ja satsaa siihen, niin onnistuu tekemisissään. Minä rakastan työtäni. Tunnen olevani oikealla alalla, artisti avaa menstymisen- taipasä saloja. Esiintymistilanne ja ihmisten eteen astuminen on edelleen sellainen tilanne, joka saa kokeneen Paula Koivuniemen edel- leen syttymään. - Kun astun lavalle ja näen ne ihmiset, niin kaikki muu sulkeutuu. Ei ole muuta kuin juuri se esiintymistilanne. Jos minulla on jotakin omia huolia, en tosiaankaan näytä niitä lavalla esiin- tyessäni, Koivuniemi kertoo. Muutamien muiden kokeneempien laulajiemme tavoin Silloin kun pitää työstään ja satsaa siihen, niin onnistuu tekemisissään. Minä rakastan työtäni. Koivuniemikin on saanut silloin alkuvaiheessa luoda uraansa rauhassa. Levyjä ei julkaistu samaan tahtiin kuin nykyään, ja jos pääsi levylaulajaksi, niin melko varmasti kappaleet myös soivat paljon muun muassa radiossa. Myös tanssipaikkakulttuuri oli silloin hieman erilaista, kun tanssilavoja oli kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna, ja tansseissa käytiin varsin innokkaasti. ISOILLE ESTRADEILLE Tällä hetkellä Paula Koivuniemi on jättänyt tanssilavakeikat vähemmälle, ja kesä on vierähtänyt isommissa tapahtumissa esiintyen. - Kesäshow 2007 on kiertänyt lähinnä erilaisilla kesäfestareilla. Myös joillakin rock-festivaaleilla olen esiintynyt, laulaja kertoo tämän hetken tekemisistään. Paula Koivuniemen kanssa keikoilla kiertää 9-miehinen orkesteri, jota johtaa hänen tämänhetkinen tuottajansa, Mika Toivanen. Kokoonpanoon kuuluu muun muassa kaksi koske- tinsoittajaa, kaksi kitaristia sekä puhaltimet. Puolentoista tunnin shown materiaali on sovitettu rock-henkisesti, jolloin myös esiintymiset rock-festareilla ovat mahdollisia. -Kun varsinkin kitaristit - joista muuten toinen soittaa myös Leningrad Cowboysissa - ovat taustaltaan rocktyylisiä soittajia, on sovituksista tullut väkisinkin vähän rokahtavia, Koivuniemi mainitsee. Mutta eivät kappaleiden sovitukset mitenkään kiveen hakattuja ole siinä mielessä, etteikö niissäkin olisi elävyyttä varsinkin esiintymistilanteessa. - Kyllä etenkin hittibiisit ovat joka keikalla hieman erilaisia, koska yleisökin on aina erilaista eri paikoissa. Kaiken kaikkiaan on ollut aivan mahtava juttu laajentaa esiintymistä festareille, ja ihmisetkin ovat ottaneet tämän jutun tosi hienosti, Koivuniemi analysoi. TYÖ VIE MUKANAAN Maamme varsin rajallisilla markkinoilla pitää elantonsa iskelmämusiikilla ansaitsevan tehdä koko ajan hurjasti työtä leipänsä eteen. Huipulle pääseminen kun on niin kovan työn takana, mutta sieltä alas tuleminen sujuukin jo sitten varsin sutjakkaasti, mikäli ote pääsee herpaantumaan. Pyrkijöitä alalle on koko ajan paljon, mutta vain pieni osa heistä päätyy kestosuosikiksi. Paula Koivuniemen kokemuksella löytyy myös muutama vinkki uusille yrittäjille. - Karismaattiset laulajat pääsevät kyllä esille. Ja erilainen ääni on hyvä valtti, se on ollut minunkin etuni tässä työssä. Suomessa pitää tosissaan satsata tähän alaan, pitää uusiutua koko ajan. Laulajan työ vie muka- Huipulle pääseminen kun on niin kovan työn takana, mutta sieltä alas tuleminen sujuukin jo sitten varsin sutjakkaasti, mikäli ote pääsee herpaantumaan. naan, ja sen pitää antaakin viedä, artisti mainitsee. Verratessaan nykypäivän menoa oman uransa alkuaikoihin, on Koivuniemellä pieni varoituksen sana sanottavanaan uusille artisteille. - Nykyään on helpompi päästä esille ja ollaan heti julkisuudessa. Silloin ei saa nousta homma päähän, vaan työtä on tehtävä nöyrästi ja on oltava vaatimaton, Koivuniemi kertoo. Paula Koivuniemen uralle mahtuu myös varsin mittava määrä äänitteitä ja laulaja työskentelee parhaillaankin studiossa uuden levynsä parissa. Marraskuussa on tarkoitus julkaista Paula Koivuniemen seuraava pitkäsoitto, nimeltään Timantti. Liekö nimi enne levymyynnin suhteen?

11 ARTISTIT JA MUSIIKKI TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: JAANA VUORENPÄÄ MUUSIKON POIKA MIKKO SILTALALLA LEVYTYSPROJEKTI MENOSSA Mikko Siltalan kappale Jos meillä huomista ei ois on soinut varsin kiitettävässä määrin radiossa. Niinpä on vähintään oikeutettua odottaa tälle pienoiseksi hitiksikin muodostuneelle kappaleelle myös jatkoa. Näin on tosiaan tapahtumassakin, silä syksyllä on suunnitelmien mukaan nautittavissa ensimmäiset makuelämykset miehen ensimmäiseltä pitkäsoitolta. - Jos meillä huomista ei ois - kappale on omakustanne ja sen jatkumoa tämä levytysprojekti nyt on. Toki tuon ensisinglen jälkeen on julkaistu kaksi muutakin biisiä, Mikko Siltala mainitsee. Tähänastiset singlejulkaisut ovat sisältäneet pitkälti iskelmällisiä piirteitä. Ensimmäisen pitkäsoiton materiaali tulee oleman kuitenkin hieman reippaampaa poljentoa, eikä ihan perinteistä tanssi-/iskemämusiikkia ole luvassa. Tähän on Siltalalla kuitenkin omat perustelunsa. - Mielstäni olisi hyvä saada nuorempia ihmisiä käymään enemmän tanssipaikoilla ja tutustumaan niiden tunnelmaan. Ehkä juuri tämä minun musiikkini auttaa siihen. Uuden levyn materiaalista kyllä ainakin puolet toimii suoraan tanssipaikoillakin, loput menee ehkä vähän rokimmaksi, Siltala analysoi. Miehen keikkapaikat ovat tällä hetkellä lähinnä ravintolat ja yksityistilaisuudet sekä laivat. Ohjelmisto on rakennettu kohdeyleisön mukaan, ja niinpä perinteistä tanssimusiikkia ei kovin paljon ohjelmistosta löydy. - Joissakin yksityistilaisuuksissa on toki perinteistäkin tanssimusiikkia soitettu, mutta olen huomannut sen, että kyllä tällainen soittamamme menomusakin kelpaa tanssiporukalle, Mikko Siltala heittää. MONIPUOLISUUTTA Mikko Siltala ei ole heittänyt tulevaisuuttaan yhden kortin varaan. Nyt 28-vuotias mies on ollut radiossa mukana 15-vuotiaasta lähtien. Keikoilla Siltala on käynyt jo kymmenen vuotta. Myös musikaalirooleja ja teatteria on tullut jo kokeiltua, eikä koulutuskaan ole kokonaan unohtunut. - Olen valmistunut tuotantopuolen medianomiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta, Siltala mainitsee. - Kun koulut loppuivat vuonna 2004, niin sen jälkeen olen satsannut musiikkiin. Se tuleekin olemaan pääasia lähitulevaisuudessa, ja katsotaan sitten, mihin asti kortit riittävät, Siltala kertoo MONIPUOLINEN MUSIIKKIMIES Nummelalaisen Antti Raiskin, 30, uusimmalla albumilla kuullaan niin lattarivaikutteita kuin ajatuksia isyydestäkin Antti Raiskin elämässä on tapahtunut paljon sitten vuoden 2000, jolloin hänet kruunattiin tangokuninkaaksi. Voittovuosi esitettiin perinteistä tanssimusiikkia, mutta sitten linjaa muutettiin popimmaksi. Ensimmäinen albumini oli pitkälti valmiiksi rakennettu. Toinen levyni ilmestyi viisi vuotta myöhemmin, ja sen linja oli ehkä liiankin rankka. Kokeilin rajojani ja testasin mihin pystyn, Antti muistelee. Tämän vuoden maaliskuussa julkaistulla kolmannella pitkäsoitolla Matkaaja nummelalainen laulaja on alkanut löytää musiikillista minäänsä. Matkaaja sisältää nuorekkaita perusiskelmiä. Sen on tuottanut Munckin Pete, ja hänen kädenjälkensä kyllä tunnistaa. Tykkään Petrin tyylistä tuottaa musiikkia. Kaikki Matkaajalta julkaistut kolme singleä Katseesi polttaa Julia, Sydäntä naulataan ja Sinä minussa ovat keikkuneet suunnitelmistaan. Vaikka miehen ensilevy ja musiikkisuuntaus ei välttämättä fanaattisimman tanssijan jalkaa hivelekään, niin toki Siltalan erilaiset variaatiot eri esiintymistilanteissa antavat mahdollisuuden varsin nautittavaan elämykseen. - Rakennamme aina ohjelmistomme kohdeyleisön mukaan. Soitamme myös ihan perinteistä tanssimusiikkia, jos sitä pyydetään. Esimerkiksi lattareita löytyy kyllä ohjelmistosta, Siltala luettelee. Mikko Siltalan orkesteri esiintymistilanteissa on peruskokoonpanoltaan se perinteinen kvartetti, eli rytmiryhmä rummut ja basso, sekä soolosoittimet kitara ja koskettimet. Jos aiakas niin haluaa, liitetään mukaan sitten esimerkiksi puhaltajat. - Shown puolesta pyritään aina myös visuaalisiin elämyksiin keikoilla, ja iso kokoonpano entaa tähän kyllä tietynlaisia vapauksia, artisti mainitsee. ISKELMÄÄ JA ROKIMPAA Hyvä asia Mikko Siltalan urassa on se, että hänen tukenaan on paljon alaa ymmärtäviä ihmisiä; hänen bändinsä on nimittäin koottu kaveriporukasta, ja yhdessä on asioita tehty jo viitisentoista vuotta. - Kyllä tässä kokoonpanossa on erittäin hyvä yhteishenki, joka on nimenomaan peruja siitä, että olemme tunteneet toisemme jo kauan, Siltala kertoo. TEKSTI: AINO-KUUTAMO UUSITORPPA KUVA: MINNA ANNOLA radioiden soittolistojen kärjessä. Tarkoituksena olisi puskea ulos vielä neljäs sinkku tuoreelta albumilta. Vasta sitten seuraavan pitkäsoiton työstäminen on ajankohtaista, mutta sitä Antti ei ole vielä ehtinyt tarkemmin suunnitella. Matkaaja on suurien tunteiden levy. Teksteihin on kätketty jos jonkinlaista sanomaa. Yksi albumin kappaleisiin heijastuva seikka on se, että sekä pitkäsoiton tuottaja Petri Munck että itse artisti tulivat ensimmäistä kertaa isäksi levyn nauhoitusten aikana viime kesänä. Antti onkin omistanut albuminsa nimiraidan pojalleen Rasmukselle, pienelle matkaajalle. Nyt esikoinen on vuoden vanha vesseli. Rasmus on perinyt vilkkaan luonteensa isältään. Hän on vauhdikas ja hymyileväinen tyyppi. Rasmus on sosiaalinen eikä pelkää uusien ihmisten tapaamista. Olin itse samanlainen pienenä. Ulkonäkönsä Rasmus on perinyt enemmän äidiltään luojan kiitos, huumorintajuinen Antti naurahtaa. Keikka-auton mittariin kertyneiden kilometrien myötä Antti on saanut kokemusta ja lisää itsevarmuutta. Parikymppisen tangokuninkaan elämä oli varsinkin alussa yhtä hullunmyllyä. - Minulla oli keikka viikko ennen tangomarkkinoita. Siellä tuskin ketään kiinnosti, kuka olen. Oli outoa astua voiton jälkeen lavalle, kun eturivissä oli monta sataa ihmistä, jotka olivat tulleet paikan päälle katsomaan minua. En tiennyt miten päin olisin ollut. Anttia on tituleerattu Suomen Juanekseksi. Matkaajalle onkin noukittu lattarivaikutteita niin Juaneksen, Eros Ramazzottin kuin Santanankin tuotannosta. Ei siis mikään ihme, että Antti tunnetaan monipuolisena artistina. Hän saattaa aloittaa settinsä perinteisellä valssilla ja päättää sen vaikka räjähtävään klassikkokappaleeseen Final Countdowniin. Sesam-orkesterinsa kanssa Suomea kiertävä karismaattinen laulaja esittää yleensä keikoilla materiaalia kaikilta kolmelta pitkäsoitoltaan. Teen ohjelmiston paikan mukaan. Perussetti on sellainen, että se toimii lähes kaikissa tilaisuuksissa häistä laivakeikkoihin. Lavatansseissa en tosin yleensä kehtaa vetää niitä rankimpia kappaleita. UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA TANSSIKAPPALEITA UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ 11 Tätä Suomi Tanssii listaa laativat tanssiravintoloiden musiikki-isännät arvostelevat alkuvuoden uutuuslevyjä tanssi- ja iskelmämusiikin saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan kahdesti kuussa nettisivuilla Taikakuu - Uuteen elämään - Levy, joka sykkii elämää, suuria tunteita ja ei päästä kuulijaansa helpolla. Levy on kuvaus elämästä ja asioista joista jokainen löytää itsensä. Loistava levy myös heille, joilla ei tanssijalkaa kutita. Kuuntelemaan ja tunnelmoimaan vaan. Päivi Karppinen / Radio Kajaus, Kajaani - Tämä pumppu tykittää nyt ihan uudella tarmolla. Reilusti rokimpi yleisilme, Raappanan riipaiseva ääni ja tuttu Taikakuu-soundi tarttuvat sekä vanhaan että uuteen tuttavaan. Levyllä on useampikin radiohitti. Jenni Puhakka / Radio Rex, Joensuu Heli Ruotsalainen - Tuulen suuntaan - Raikas ja iloisenoloinen uusi tuulahdus iskelmätaivaalle. Levyllä monta hyvää iskelmäbiisiä, joista uusimpana löytönä suomalaiskansallista kesäromantiikkaa tihkuva Oljenkorsia ruutupaidassa. Marja Tuomisaari / Radio SUN, Pirkanmaa Markus Törmälä & FBI-beat - Tähtitaivas - On tätä odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt on levy valmis ja toden totta eikä tarvinnut pettyä meistä kenenkään. Kaikki me pidämme FBI-Beatia maamme parhaimpiin kuuluvana kokoonpanona. Tahdit ja kompit ovat kohdallaan, joten minun on helppo puhua kaikkien suulla nyt. Kappale toisensa jälkeen vie parketilla tanssijoita eteenpäin hyvällä asenteella. Kuitenkin pitänee nostaa jotain esille niin, olkoon valintani nyt tällä kertaa. Hän silti toivoo sekä Mitä jos, Karppinen & Puonti -käsialaa. Sateeseen, aivan huippukappale Heikki Ilmosen sävel ja teksti. Hulvattoman hauska kappale on puolestaan Tempun minkä tahansa, jossa totta toinen puoli. Laiho & Toiviainen jälleen laittaneet parastaan. Karppinen & Nissilä ovat tehneet todella upean hitaan kappaleen Yksin. Lasse Juha Metsäperä - Opitko rakastamaan - Kova joukko tekijöitä Metsäperän levyllä. Kauniita tanssikappaleita joukossa, mutta kuunteluunkin aivan mainio levy. Varsinaiset vauhtiraidat ovat nuo Jos ovesta meet sekä Suolaa haavoihin. Hieno ja upea raita on Jamppa Tuomisen vanha tuttu Aamu toi, ilta vei. Kaunis on myös kappale Maailmalle. Lasse - Varsin onnistuneen oloinen kokonaisuus ja tuo Jamppa Tuomisen hitin coverointi on ihan mukiin menevä. CD:llä on monta käyttökelpoista kipaletta. Taustat ovat hyvän kuuloiset sekä toimivat. Jos jotain negatiivistä mainitaan, niin olisihan tuolle CD:lle mahtunut enemmänkin kuin 11+ yksi piilobiisi. Juke Neljänsuora - Hankotien laitaan - Toisien kanssa kun tanssit vaan niin levyt silloin soi, åålspraits. Vokalisti Ketosella on miellyttävä ääni. Albumin yleisilme herättää meikäläisessä kyllä pikkaisen negaatioita, sellaista liian haikeaa tunnelmaa. Soitto soi ammattimaisesti ja sovituksellisestikin asioita on kyllä ihan selvästi mietitty. Pertsa - Linjakkaasti oman tyylinen levy. Hyvätunnelmaista kuunneltavaa. Ei oltu menty sieltä, mistä aita on matalin, vaan melodioissa, sovituksessa ja sanoituksissa on kunnianhimoa ja asiaa. Varsinkin sovituksissa on käytetty mielikuvitusta. Toki tällä orkesterilla löytyy kannattajakuntaa myös tanssijoissa. Rami Kaija Pietilä - Nyt tahdon tanssimaan - Tasapainoinen, upea kokonaisuus tanssimusiikkia Vammalasta. On ilo huomata, että kun solisti osaa laulamisen, se myös kuuluu levyltä. Löytöinä mm. Nyt tahdon tanssimaan, Syliisi vielä hetkeksi jään, Olen sun sekä Amorin kaaret. Lasse - Tässä on selvästi haettu sellaista vanhaa kokonaissoundia aikojen takaa, tuo laulun lievä ylikaiutus mukaanlukien. Laadukasta soitantaa. Kaijan ylärekisteriä kuunnellessa meikäläiselle tulee ajoittain ahdistunut tunnelma. Kuulkaas, tässäpä kokonaisuudessaan tasapainoinen tanssilevy niihin perinteisempiin geimeihin! Pertsa Henkka & Kulkurit - Henkka & Kulkurit - Kohtuullisen onnistunutta rautalankabeat-tunnelmaa ja melodiatkin mukavaa kuunneltavaa. Soitto ja laulu toimii, ehkä sinne tuotantopuolelle pitäisi vielä saada pientä viilausta. Levyn kappalejärjestystä olisin myös muokannut hieman, koska alkupuoli aina puoleenväliin saakka kulki lähes samalla tempolla. Rami - Soundillisesti sellainen ihmisläheinen, ei liian hifistelevä. Ollaan toimivalla tasolla esitettävään materiaaliin nähden. No, kyllähän nuo s - kirjaimet suhahtelevat aika ajoin häiritsevästi. Tuo Ganesien Gypsy girl -versiointi oli mukava. Ehkäpä tulevaisuudessa niitä positiivisempia kappaleita enemmän? Mukavat levynkannet. Rautalanka- ja beat-pohjalta ponnistavia bändejä on kyllä nykyään melkoisen paljon liikenteessä. Mutta eihän siinä mitään, jos sielu sanoo niin. Pertsa

12 12 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 ARTISTIT JA MUSIIKKI TEKSTI: AINO-KUUTAMO UUSITORPPA KUVA: MINNA ANNOLA HUUMORINTAJUISET KAVERUKSET HANKOTIEN LAIDASTA Lohjalaisen Neljänsuoran keikkareissuihin kuuluu kaljan kittaamisen sijaan kuntoilu. Singlestä Irwinin hattu tuttu tanssiorkesteri Neljänsuora on pikkuhiljaa noussut kotimaisen iskelmämusiikin eliittiin. Lohjalainen poppoo julkaisi hiljattain ensimmäisen pitkäsoittonsa HMC: n Hurmio-levymerkillä. Se on yhtyeen neljäs levy. Yhteistyö uuden levy-yhtiön kanssa on ollut erittäin antoisaa. Pidimme hauskaa albumia tehdessämme. Alusta asti meillä on ollut huumorimeininki ja olemme päättäneet, että bändissä pitää aika olla kivaa, poppoon vilkkusilmäinen laulaja Antti Ketonen sanoo. Neljänsuoran Hankotien laitaan osuu sopivasti rytmiä janoavaan tanssijalkaan. Uuden levyn raikkaista ja tyylikkäistä iskelmäkappaleista löytyy jokaisen makuun jotakin. Esimerkiksi kappaleet Lolita ja Soditaan sovitaan ovat saanut kiitosta tanssiväeltä. Kokonaisuus on yhtenevämpi kuin aiemmin. Meille annettiin kappaleita valitessa vapaat kädet. Saimme tehdä sitä, mikä tuntui parhaalta. Lauluista neljä ovat bändin kitaristin Juha Mäen ja kosketinsoittajan Jarkko Pietilän käsialaa. Yhtye on sovittanut pitkäsoiton biisit tuottaja Petri Munckin kanssa. Sinkku Irwinin hattu on Teemu Haapaniemen säveltämä ja Kaje Komulaisen sanoittama. Se on kunnianosoitus takavuosien laulajasuuruuksille Irwin Goodmanille ja Rauli Badding Somerjoelle. Reipas kappale oli yksi tämän kevään suurimpia radiohittejä. Albumilta Hankotien laitaan julkaistu kakkossingle Kivinen tie jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Se luo kauniin kuvan kotimaisesta maalaismaisemasta, joka koskettaa monen suomalaisen sielua. Orkesterin jäsenet ovat lapsuudenkavereita. Laulaja Antti Ketonen, rumpali Esko Mäki, kitaristi Juha Mäki ja kosketinsoittaja Jarkko Pietilä ovat siis tunteneet toisensa pikkunassikasta asti. Harjavaltalainen basisti Jussi Välimaa liittyi huumorintajuiseen joukkoon puolitoista vuotta sitten. Kävimme neljäsluokkalaisista asti Juhan kanssa esiintymässä Lohjan torilla. Lauloimme ja meillä oli molemmilla kitarat. Esitimme kappaleita kuten Rafaelin enkeli ja Sininen ja valkoinen. Parhaimmillaan tienasimme parissa tunnissa tuhat markkaa. Toreja kierrettiin laajemmaltikin parikymppisiksi asti. Pian kuvioihin tulikin Neljänsuora. Yhtye perustettiin yhdeksän vuotta sitten. Vuonna 2002 Neljänsuora voitti Vuoden Viihdyttäjä -palkinnon. Muita sen pokanneita artisteja ovat esimerkiksi Yölintu ja Charlies. Neljänsuora kiertää maakuntia luokkaretkimeiningillä. Tervehenkinen yhtye kuluttaa keikkareissuilla luppoaikaa urheilemalla. He pelaavat muun muassa koripalloa. Aina kun kokoonnumme yhteen, keikoilla ja muutenkin, meillä on hyvä meininki. Välillä keikan jälkeen saatamme kyllä ottaa muutaman olusenkin. Suosittu Neljänsuora on noussut kotimaisten tanssiartistien eliittiin. Yhtye tekee vuodessa noin 140 keikkaa. Taikakuun uusi levy -Uuteen elämäännyt kaupoissa! Hae omasi! T.T. PURONTAKA Esiintymiset: (08) Vuoden 2007 Tangoprinssi on haluttu esiintyjä lavoille ja ravintoloihin!. Antin Tangoprinssivuodet ovat vauhdittaneet entisestään kysyntää ja keikkaohjelmisto on hyvin laaja. & TÄHTITAIVAS UUTUUS ALBUMI SYKSYLLÄ! Purontaka ei ole koskaan ollut median maskotti. Tärkeintä on vain ollut viihdyttää ja viihtyä myös itse tässä työssä, josta 20 vuoden taipaleen aikana on tullut elämäntapa, T.T. Purontaka kertoo. antti ahopelto & helmenkalastajat TÄTÄ SUOMI TANSSII Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä ed vk Kappale Artisti Levymerkki Kellot soi Topi Sorsakoski & Agents EMI Ilta himmenee Varjokuva Mediamusiikki Aamu toi, ilta vei Juha Metsäperä Hurmio Maailman upein nainen Charlies Edel Nyt voimme jatkaa Anne Mattila Bluebird Jos minut kesyttäisit Charles Plogman Bluebird Haavoittumaton Yölintu Warner Äiti valvoo Kari Tapio Edel Sateen hiljainen ääni Reijo Taipale Bluebird Soittaja Fredi Bonnier No kai nyt sentään Martti Metsäkedon orkesteri pienk Hei Mambo Anita Hirvonen Woodoodo Mitä sulle kuuluu? Finlanders MTG Maria Paula Koivuniemi Edel Tempun minkä tahansa Markus Törmälä & FBI beat MTG Kaipuuni on uskomaton Anne Mattila Bluebird Olit minun vain kesän Lasse Hoikka Bluebird Paratiisin portin taa Antti Huovila Bluebird Sinut tahdon kokonaan Taikakuu Magnum Päiväuneksija Kurre Romance 21 * * Nyt tahdon tanssimaan Kaija Pietilä pienk Jäähdytellään Tanssiorkesteri Syke Magnum 23 * * Syvät tunteet Timo & Seppo pienk Seinillä on korvat Henri Stenroth Mediamusiikki 25 * * Ensirakkautta Mika Tapani & Beaters pienk Tähdet meren yllä Saska Helmikallio Mediamusiikki 27 * * Vieläkö muistat Isto Hiltunen Hurmio Taas nuori oon Tauski Power Peilipallo Johanna Pakonen Mediamusiikki Ota minut, jätä minut Tommi Soidinmäki Mediamusiikki Discopress Oy

13 ARTISTIT JA MUSIIKKI TAIVAAN TULET JA POHJANTÄHTI LOISTIVAT LAPIN YÖSSÄ! Suuren suosion maassamme saanut fiktiivinen televisiosarja Taivaan tulet kuvattiin vuodessa Kemijärvellä. Sarjan ohjaaja Kari Väänänen on asunut lapsuudessaan Kemijärven Tohmossa. Kolmisen vuotta sitten hän oli serkkunsa Tapani Väänäsen 50-vuotisjuhlilla. Tuolloin Väänänen totesi, että työttömyydestä kärsinyt Kemijärvi eli voimattoman apatian vallassa. Se oli järkyttävä kokemus ja halusin tehdä jotain, joka piris- täisi kemijärveläisten mielialaa. Lopulta ideoin kertomuksen paluumuuttajapoliisi Rauni Väänäsestä. Sain TV2:n vakuuttumaan siitä, että kuvaukset on suoritettava Kemijärven kauniissa maisemissa eri vuodenaikoina. Filmiryhmä asui vuoden hotelli Kemijärvessä. Ryhmä käytti kemijärveläisiä alihankkijoita ja noin 200 paikallista avustajaa. Jo kuvausten aikana oli todettavissa, että ihmisten apatia alkoi hiipua. Kari Väänänen halusi sarjan KUVA: MIKA HYVÄRINEN Jarkko Honkanen & Pohjantähti ovat keikkailleet yhdessä vuodesta 2005 Rakkauden Kellot singlen ilmestymisen jälkeen. Pohjantähti on reilut 10 vuotta sitten koottu tanssiorkesteri, joka on aikaisemmin kiertänyt Suomea ahkerasti kvartettina. TEKSTI JA KUVAT UNTO VIITAMÄKI tanssikohtauksissa käyttää pohjoisen muusikoita. Niinpä sarjan alkujaksoissa esiintyi Jarkko Honkanen Pohjantähti yhtyeineen, johon kuuluvat solistin lisäksi Jari Nyyssönen, Arto Mäntyjärvi, Heikki Vaara ja Joni Nyberg! Honkanen on syntyisin Kemijärven Vuostimosta. Rumpalina on kemijärveläinen Jari Nyyssönen ja muutkin jäsenet ovat lappilaisia. Taivaan tulien katsojapalautteessa Honkasen ja Pohjantähden esiintymistä kiiteltiin laajalti. Yhtye on esiintynyt vuosia suurella suosiolla Lapin tunturikeskuksissa. Hyvä maine ja esiintyminen Taivaan tulissa on poikinut keikkoja eteläänkin. Väänänen on nyt Kemijärvellä kirjoittamassa Taivaan tulille lisäjaksoja. Jos kuvaukset alkavat ensi vuonna, nähdään alkujaksot uusintana ensi keväänä. Honkanen ja Väänänen neuvottelevat taas yhteistyöstä. Kari Väänäsen muutama vuosi sitten vaikeaan sairauteen menehtynyt serkku Tapani Väänänen oli myös innokas musiikkimies. Hänen yhtyeensä Old Fellows soitti jo 70-luvulla 60-luvun rockia Kemijärvellä. Kymmenisen vuotta sitten Tapani alkoi samojen kavereiden kera keikkailun. Yhtye tanssittaa edelleen Kemijärvellä ja lähiseudulla. Taivaan tulien päätösjaksossa Old Fellows esiintyi hääorkes- Oik. Kari Väänänen Taivaan tulet -ohjelman kuvauksissa. Alh. Konstaapeli Rauni Väänänen (Ria Kataja) kuuntelemassa mitä Taivaan tulien poliisipäällikkö Junnilla (Kari Väänänen) on hänelle sanottavanaan. 13 terina. Sen lopussa poliisi Aimo Peltoniemeä näytellyt vuotsolainen Vesa Kietäväinen kysyi yhtyeen basistilta ja Tapani Väänäsen ystävältä Tapani Kontiolta, että miksi teillä on mukana kitara, jota ei kukaan soittanut. Tapani vastasi, että kitara on erään kaverin, joka soitti aikoinaan kanssamme. Kari Väänänen halusi tällä tavalla kunnioittaa serkkunsa muistoa. TANSSIVIIHTEEN VAIKUTTAJAT KOKOONTUVAT SEMINAARIIN IKAALISIIN SYYSKUUSSA Ikaalisten Kylpylässä järjestetään Lavakauden päättäjäisien yhteydessä tänä vuonna myös tanssikulttuuria käsittelevä seminaaritapahtuma. Koko tilaisuuden yleisteemana on Ei välttämättä aivan samassa veneessä, mutta kuitenkin samalla vesistöllä! Seminaarissa pohditaan tanssikulttuurille ajankohtaisia ja päivän polttavia aiheita. Tarkoituksena on saada aikaan mielenkiintoisia ja rakentavia keskusteluja sekä myös aivan konkreettisia päätöksiä kulttuurin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tapahtuma antaa loistavat puitteet alalla vaikutta- vien eri tahojen kohtaamiselle ja verkostoitumiselle. Vihdoinkin kaikki osapuolet voidaan saada saman katon alle! Seminaari käynnistyy luennoilla lauantaina 8. syyskuuta alkaen klo ja päättyy noin klo 18. Illalla on tarjolla tanssinopetusta ja ohjelmaa yleisötanssien merkeissä. Sunnuntaina on puolestaan varsinainen Lavakauden päättäjäiset -tapahtuma. Päivällä on vielä seminaarin ns. palautetilaisuus ja sen lisäksi käsitellään yksi seminaariaihe. Illan aikana esiintyy huomattava määrä eri artisteja ja orkestereita. Uusia bisnes- ja yhteistyökontakteja syntyi takuuvarmasti, sillä koolla on ideanikkareita ja yrittäjiä monipuolisesti viihdealan eri osa-alueilta. Seminaarin itseoikeutettuna pääaiheena on lauantaina artistien hinnoittelu ja sen merkitys, mikä on varmasti tämän hetken ehkä kaikista eniten eri tahoja puhuttava aihe ja josta aiheutuvat seuraukset saattavat vaikuttaa lopulta kaikkien tahojen toimintaan lamauttavasti, ellei uusia ratkaisuja ja keinoja löydetä tilanteeseen. Muita seminaarin luentoaiheita ovat mm. tanssietiketti ja sen saattaminen yleisölle laajemmin. Yleisön tietoisuutta tulisi aktivoida esimerkiksi siitä, miten tanssilattialla käyttäydytään siten, että kaikille löytyisi tilaa. Tämä lisäisi omalta osaltaan myös yleisöryhmien keskinäistä suvaitsevuutta. Faktaa on, että kaikkea yleisöä tarvitaan, jotta tanssipaikat voivat ylläpitää menestyksellisesti toimintaansa. Uusien ihmisten ja varsinkin nuorison saaminen tanssipaikoille viihtymään on aina ajankohtainen ja varsin oleellinen asia. Tanssii tähtien kanssa ohjelma on tehnyt yleisesti tanssista trendikkäämpää ja innostanut ihmisiä tanssin pariin niin kilpa- kuin seuratanssipuolelle. Muutoinkin tanssi ja iskelmämusiikki ovat olleet viime vuosina median yhtenä aktiiviaiheena, mutta riittääkö se? Mitäs sitten, kun isot ikäpolvet eivät jaksa enää käydä tansseissa onko tanssipaikoilla riittävästi yleisöä toiminnan jatkamiseksi, sillä ketä jää jäljelle? Myös uusien artistien lanseeraus puhututtaa. Miten he voisivat saada paremmat mahdollisuudet oman ammattitaitonsa kartuttamiseen ja myös sen näyttämiseen. Seminaariin ovat kaikki alan vaikuttajat tervetulleita ja toivommekin runsasta osanottoa. Yhdessä toimien voimme luoda vahvemmat edellytykset tanssikulttuurin menestykselliselle ylläpitämiselle ja koko toiminnan kehittymiselle. Ilmoittaudu mukaan! Paikalle voi toki saapua myös ilman ennakkoilmoittautumista! Katso lisätietoja; tai Tanssiviihde osio. Mukana seminaarin järjestelyissä Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto, Ohjelmatoimistojen liitto, Suomen Seuratanssiliitto, Discopress Oy ja Tanssiviihde-lehti. KONSERTTIKIERTUEET 2007 Tomi Metsäketo Johanna Kurkela Helsinki Kokkola Oulu Kuusamo Kuhmo Kuopio Tampere Turku Lahti tuotanto: Indico konserttien liput 30 e Suomen ikimuistoinen 90 v. syntymäpäiväjuhla! Hämeenlinna Järvenpää Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Helsinki Pori Tampere Matti ja Teppo Oulu Kajaani Joensuu Lappeenranta Jyväskylä Pori Järvenpää Helsinki Lahti Turku Tampere Turku Syksyn konserttikiertueet ovat täynnä tunnelmaa: nostalgisia iskelmiä, tämän päivän sävelmiä ja taitavaa tulkintaa! Varaa nyt lippusi unohtumattomiin hetkiin! Lisätiedot : Ennakkomyynti mm. Lippupalvelu Kuopio Oulu Jyväskylä Helsinki Tampere Lahti Järvenpää Pori Turku Turku, Silja Europa

14 14 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 KOKO SUOMI TANSSII HAASTATTELUSSA PAAVO VÄYRYNEN TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA, KUVA: KESKUSTAN KUVAPANKKI Kansanedustaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) arvostelee kärkevästi tanssipaikkojen tekijänoikeusmaksuja. Väyrynen on harmissaan myös artistien suurista palkkioista. Väyrysen mukaan kyse on tanssilavojen kannattavuudesta nykyjärjestelmässä lipputulot menevät järjestelykuluihin. Kannattavuutta voi tulla vain oheispalveluista. Kemin maalaiskunnassa vuonna 1946 syntynyt Väyrynen muistetaan yhä kansantanssiharrastuksesta. Hän on toiminut vaimonsa Vuokon kanssa tanssikeskus Tähtirannan omistajana vuodesta Vaikka Väyrynen ei enää aktiivisesti tanssi, hänellä on varmat suunnitelmat Linnan juhlia varten Mitkä ovat varhaisimpia muistojanne tansseista? - Kävin Simossa Kuivaniemellä lähinnä nuorisoseurojen taloilla tansseissa. Myös Saari-Onnelan lava tuli tutuksi. Tuolloin olin noin 15-vuotias. Mitä tanssiminen on teille merkinnyt? - Kun olin nuorempi, tanssiminen oli seurustelumuoto ja ajanviettotapa. Nykyisin en juuri enää tanssi. Miksi olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun? - Perustimme vaimoni kanssa yhdeksän vuotta sitten tanssikeskus Tähtirannan. Tuolloin päätimme olla tanssimatta. Jos tekisimme toisin, joutuisimme jatkuvasti olemaan lattialla. Emme ehtisi tanssia kaikkien halukkaiden kanssa. Millaisia ajatuksia Suomen tanssilavakulttuuri herättää? - Sehän on kansallinen erikoisuus - muualla ei vastaavaa ole. Tanssilavoissa on jotain perisuomalaista. Tanssiminen on varsinkin varttuneelle väelle sopiva liikuntamuoto. Kuinka tanssilavat tänä päivänä voivat? - Perinteiset tanssilavat ovat vaikeuksissa, jos niissä ei ole riittävän hyviä oheispalveluja, esimerkiksi tasokkaita saniteettitiloja ja ravintolaa A-oikeuksilla. Tanssitoimintahan ei ole kovin kannattavaa, vaan tuotot tulevat pääasiassa ravintolapuolelta. Yksinkertaisemmat lavat voivat menestyä, jos niitä ylläpidetään puhtaasti talkoovoimin. Miten tanssilavoista saataisiin kannattavampia? - On vaikea kuvitella, että valtio tukisi tanssilavoja, sillä toiminnalla ei ole rasitteita. Artistien palkkiot ovat kautta linjan korkeat, erityisesti kesällä. Lipputulot menevät tanssien järjestämiskustannuksiin. Ehkä tanssinjärjestäjien pitäisi yhteistyössä vaatia hintojen kohtuullistamista. Mitä mieltä olette tekijänoikeusmaksuista? - Tällä hetkellä käytävä keskustelu on hyvin kiusallinen. Teostohan pyrkii perimään tanssipaikoilta hyvin suuria maksuja. Maksujen taso on mielestäni liian korkea ja selvästi toimintaa rajoittava tekijä. TANSSI Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. Millainen on hyvä tanssipaikka? - Sijainnilla on ratkaiseva merkitys. Suuria väkimääriä ei tule kuin niihin paikkoihin, jotka ovat taajaväkisen asutuksen lähellä tai keskellä. Majoitusmahdollisuus ja karavaanipalvelut houkuttelevat silti väkeä kauempaakin. Itse tanssilattian pitää olla kunnossa. Suuri merkitys on myös aiemmin mainitsemillani saniteettipalveluilla ja ravintolalla. Mikä sai teidät perustamaan Tähtirannan? -Euroopan parlamentin jäsenenä järjestin paljon koulutusta Pohjantähti-opistolla. Ajattelin, että Suomessa tarvitaan lisää kansainvälisyyskasvatusta. Minulla oli hyvin aikaa ja energiaa suunnitella asiaa, kun vietin kesäisin kaikki viikonloput pohjoisessa. Hankimme Pohjanrannan tilan vaimoni kanssa ja päätimme vuokrata tiloja kansanopistolle. Samalla käynnistimme tanssitoiminnan isossa navetassa. Mallia kävimme hakemassa Jouko Elevaaran Merikarvian lavalta. Vuodet ovat olleet rikkaita ja toimintamalli on löytynyt monien erehdysten kautta. Mitä tanssipaikan isännyys merkitsee? - Ihmiset arvostavat sitä, jos isäntä voi illan mittaan käydä tervehtimässä tanssijoita. Käytäntö kuitenkin vaihtelee. Itse käyn kyllä tansseja katsomassa, jos vain olen paikalla. Muulloin käytännön järjestelyistä huolehtivat Urheiluseura Veitsiluodon Kisa-Veikkojen talkoolaiset sekä ravintolahenkilökunta. Mikä on Tähtirannan yleisöennätys? - Tähtirannassa oli 1700 kävijää, kun lavalla tehtiin Kesäillan valssi ohjelman nauhoituksia vuonna Vilkkaimpina päivinä on normaalisti lähes tuhat tanssijaa. Silloinkin tilaa on vielä mukavasti. Millaisena näette Tähtirannan tulevaisuuden? - Se näyttää valoisalta. Ehkä kannattavuuttakin tulee vähitellen lisää. Yleisö muistaa teidät etenkin kansantanssijana. Vieläkö tämä harrastus jatkuu? - Ei toki. Siitä on jo kymmeniä vuosia kansantansseja harrastin lähinnä lukiovuosina. Linnan juhlissa aiomme toki vaimoni kanssa pyörähdellä. Pidän eniten suomalaisista tansseista, etenkin valssista. HAASTEKAMPANJA VAUHDISSA Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n viime keväänä käyntiin potkaisema yrityksille suunnattu haastekampanja on päässyt hyvään vauhtiin. Uuden idean sisältöä pureksitaan parhaillaan eri yrityksissä ja kampanjan kehittäjä uskookin sen lyövän lopullisesti läpi lähitulevaisuudessa. Ottakaa siis haaste vastaan! - Kun muutama vuosi sitten sain oman työntekijäni tanssimaan, huomasin, kuinka paljon siitä on hyötyä henkilökunnalle ja koko yritykselle, kun ihmisellä on hyvä kunto ja pääkoppa kunnossa, kertoo Kauko Keränen, haastekampanjan isä. Siitä Keränen sai idean kampanjaan. Se on suunnattu kaikille suomalaisille yrityksille, ja ajatuksena onkin se, että yritykset vastaisivat haasteeseen ja voivat sitten haastaa edelleen muita yrityksiä mukaan. - Haasteen vastaanottaminen tarkoittaa käytännössä yksinkertaisesti sitä, että yritys edesauttaa työntekjöidensä mahdollisuuksia päästä tanssinharrastuksen TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: JAANA VUORENPÄÄ piiriin. Työnantaja voi esimerkiksi järjestää omia yrityksen sisäisiä tanssikursseja tai luoda muulla tavoin henkilökunnalle edellytyksiä osallistua harrastuksen harjoittamiseen. - Yritys voi lisäksi lähteä niin halutessaan Susel ry:n yhteistyöjäseneksi ja tai ryhtyä myös jäsenetupaikaksi, jolloin voi myöntää erilaisia etuisuuksia Susel ry:n jäsenille, Keränen valottaa kampanjan luonnetta. Miehen mukaan joissakin, varsinkin miesvaltaisissa yrityksissä ollaan oltu jonkin verran empiväisiä kampanjan suhteen, koska kyseessä on nimenomaan paritanssiin liittyvä asia. Toinen asia, joka on askarruttanut, on se, että kun ei oikein osata tanssia. - Ei kaikista ihmisistä tarvitse tulla maailman parhaita tanssiammattilaisia, vaan tanssia voi ihan omaksi iloksi. Ja väittäisin, että kaikki ihmiset, jotka osaavat laskea neljään, voivat oppia myös tanssimaan ihan perustansseja, Keränen rohkaisee. Haastekampanja on siis pyörähtänyt käyntiin ja Kauko Keränen uskookin vahvasti idean saavan siivet alleen ajan myötä. - Tämä aiheuttaa varmasti vähän pohdintaa yrityksissä alkuvaiheessa, mutta uskon tähän asiaan pitkällä tähtäimellä. Parin vuoden sisällä asia on varmaan saanut jo uudet mittasuhteet, Keränen mainitsee. PEKKANISKA OY MUKAAN SUSELIN YRITYSHAASTEKAMPANJAAN TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ Pekkaniska Oy päätti näyttää esimerkkiä muille ja vastasi ennakkoluulottomasti Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n yrityksille suunnattuun haastekampanjaan. Pekkaniska Oy on jo pitkään innostanut henkilökuntaansa liikunnan pariin erilaisin kuntobonuksin, joissa heille on maksettu rahallisia korvauksia tietynlaisista liikuntasuoritteista tai muista terveyttä edistävistä toimenpiteistä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen vähintään vuoden ajaksi on lisännyt työntekijän tuloja 1000 euron suuruisella kertapalkkiolla. Yritys on järjestänyt jo aiemminkin henkilökunnalleen tanssikursseja ja he aikovat jatkaa kyseistä etuisuutta aktiivisesti myös tulevaisuudessa. Työntekijöille on luvassa lisäksi vapaalippuja omaan uuteen tanssipaikkaan, joka nousee Helsingin keskustaan VR:n Makasiinien paikalle ensi vuoden elokuuhun mennessä. Yrityskonsernin perustajan Pekka Niskan mielestä on tärkeää, että työntekijöillä on yhteisiä harrastuksia. Tanssi on kaikille sopiva ja monipuolinen liikuntamuoto sekä hyvä keino yksinäisyyden poistamiseen. Niska haluaakin aktivoida henkilökuntaansa erityisesti tanssin pariin, sillä hänen mielestään kyseinen harrastus lisää ihmisten sosiaalisuutta ja siten myös yhteistyökyky työntekijöiden keskuudessa kasvaa. Kun keskinäiset henkilökemiat pelaavat, työviihtyvyys lisääntyy ja siten poissaolotkin työstä vähenevät merkittävästi. Tämä tekijä on ollut jo selkeästi havaittavissa Pekkaniska Oy:n henkilökunnan keskuudessa. Yrityksen työpaikkailmoituksissa on nykyään aina maininta, jossa työnhakijan tanssinharrastus katsotaan eduksi paikkaa haettaessa. Pekka Niska katsoo, että tällä tavoin hän saa helpommin tanssia harrastavia henkilöitä hakeutumaan heille töihin, jotka ovat yleensä pääsääntöisesti myös hyvin aktiiveja ja sosiaalisia henkilöitä. Keväällä Pekkaniska Oy päätti hakea Tanssiviihde lehden kautta työntekijöitä yritykselleen. Ilmoituksen perusteella he pestasivatkin kolme uutta tanssia harrastavaa nuorta insinööriä töihin, joihin he ovat olleet todella tyytyväisiä. Tanssiviihde lehti toimi siten myös rekrytointiilmoituksien osalta loistavasti. Pekka Niska haluaa haastaa muita yrityksiä rohkeasti mukaan kampanjaan. Vielä haastatteluhetkellä hän ei ollut päättänyt yksittäistä kohdetta haasteelleen, mutta jäämme sitä odottelemaan! Mikä tahansa yritys voi lähteä mukaan haasteeseen ja haastaa SUSELin kautta uusia kohteita ja edistää sillä tavoin omalta osaltaan yleistä hyvinvointia.

15 TANSSI KÄY TANSSIMAAN Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on kiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tans- mielensilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. MUSIIKILLINEN LÄHTÖKOHTA TANSSINOPETUKSESSA Paritanssi elää Suomessa uutta kukoistuskauttaan ja lajin pariin hakeutuu yhä enemmän uusia ihmisiä. Tanssista on tullut monelle harrastajalle elämäntapa, joka pitää sisällään tanssi-iltojen lisäksi säännönmukaisen kursseilla käymisen. Kurssitoiminta laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti, joten alan kouluttajat joutuvat pohtimaan minkä tyyppistä opetusta kursseilla tarjotaan. Moni tanssija hakee harrastamiselleen tavoitteellisuutta lähtemällä mukaan kilpailutoimintaan; sen myötä treenituntien määrä kasvaa ja mukava harrastus voi jopa muuttua ryppyotsaiseksi pitää tehdä oikein asiaksi. Diplomitanssinopettaja, FM Raili Laine (artikkeli SUSELlehti 2004/3) on määritellyt seuratanssin seuraavasti: Seuratanssin tulee onnistua 1) millä tahansa kropalla, 2) kenen kanssa tahansa, 3) joko omavalintaisella tai opetetulla tanssitaidolla, 4) viejän valitulla suhteella musiikkiin, 5) suhteessa partneriin ja suhteessa tilaan, 6) suhteellisen pienellä opettelupanostuksella. Kaikkien seuratanssin parissa mukana olevien tahojen olisi hyvä aika ajoin muistuttaa mieliin Railin ajatukset siitä, että seuratanssin luonne vapaana parinvaihtotanssina on se, joka on koko lajin inhimillinen käyttövoima ja sen tulevaisuudenkin perusta ja että seuratanssista nauttiminen ei vaadi välttämättä pitkälle vietyä teknistä taitoa tai valtavaa määrää tanssilajeja ja kuvioita. Toivoisimme artikkelimme lukijan ymmärtävän, että perinteisestä tanssinopetusajatuksesta vapautuminen ei sulje pois sitä, etteikö lajin perusopetusta tarvittaisi. Liikkuvan ihmisen kehontuntemus ja hallinta toimivat oivallisina rakennusaineksina myös onnistuneen paritanssin luomisessa ja kaikenlainen tanssitekninen treenaaminen edesauttaa sitä, että tanssija löytää keinoja hauskanpitoon tanssimisen avulla. Lisäksi on äärimmäisen vapauttavaa ajoittain päästää vapaalle ja opetella ottamaan luovalla tavalla käyttöön olemassa olevat ainekset. Vaihtoehtoisena lähtökohtana perinteiselle tanssinopetustavalle voi olla esimerkiksi musiikillinen lähtökohta, jolloin oppilaita ohjataan luomaan omaa tanssiaan soivan musiikin perusasioiden pohjalta. Liikkeelle lähdetään perussykkeen hahmottamisesta edeten siitä kappaleen eri mittaisiin jaksoihin, luonteenomaiseen rytmiin sekä muihin tanssimusiikille tyypillisten erityispiirteiden toteuttamiseen tanssin avulla. Samalla tunnilla eritasoiset voivat osallistua tanssijat voivat luoda omannäköistä tanssia omista lähtökohdistaan. Oppilaan kannalta tärkeintä on ymmärtää se, että tanssi ja liike syntyy siinä hetkessä. Ei ole olemassa oikeaa tapaa tanssia kyseisellä hetkellä soivaan kappaleeseen vaan tanssi on erilaista jokaisen parin kanssa. Opetus nojaa kahteen peruspilariin; soivan musiikin perusasioiden kunnioittamiseen ja vapaaseen vientiin, jota ilman luovaa paritanssia ei voi syntyä. Tunneilla on tärkeää antaa tilaa oppilaiden luovuudelle opettajan toimiessa ideoiden antajana ja kannustajana sekä muistutellessa olemassa olevien taitojen soveltamisesta tanssiin siten, että musiikkilähtöisyys ja vapaa vienti toimivat. Näillä keinoin oppilaalla on mahdollisuus kokea aivan uudenlaisia onnistumisen elämyksiä tanssin parissa. SATULINNAN TANSSIPÄIVILLÄ Saimme kutsun saapua pitämään musikaalisen tanssin tunteja Satulinnan tanssipäiville Parolaan toukokuussa. Nämä kutsut tuntuvat aina mieluisilta ja antavat meille itsellemmekin tervetullutta vaihtelua perustanssinopetus ja muusikontyöhön. Tunnit tuovat kerta kerran jälkeen itselle olon, että on kyennyt välittämään osallistujille aitoa, ryppyotsatonta tanssimisen ja onnistumisen riemua. Työnjako näillä tunneilla on muotoutunut selkeäksi TEKSTI: LIISA KONTTURI JA LASSE PAASIKKO KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ JA LIISA KONTTURI HENKILÖKUVAT LIISA KONTTURI JA LASSE PAASIKKO 15 Liisa Kontturi (Lissu) on ollut musiikin ja tanssin parissa koko ikänsä. Musiikkiopintojen oli tarkoitus johtaa ammattiin, mutta sattuma puuttui elämään vieden Liisan tanssinopettajan tielle ja hän on toiminut paritanssinopettajana vuodesta 1986 työskennellen seura- ja kilpatanssin parissa. Hänellä on takanaan useista erilaisia tanssinopettajatutkintoja, lisäksi Liisa on oikeutettu ottamaan vastaan sekä kansainvälisen International Dance Teachers Associationin että Suomen Tanssinopettajaliiton diplomitutkintoja. Liisa on ollut vahvasti mukana kehittämässä suomalaista tanssinopettaja- ja ohjaajajärjestelmää sekä tanssiurheilun että seuratanssin puolella toimien yhteistyössä sekä lajin ammatillisen koulutuksen että lajiliittojen (STUL ja SU- SEL) kanssa. Tällä hetkellä Liisa työskentelee päätoimisesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehtovastaavana, toimii SUSELin ohjaajakoulutuksen koulutusvastaavana sekä opettaa oman tanssikoulunsa puitteissa kaiken ikäisiä ja tasoisia oppilaita, lähtien alle kouluikäisistä huipputason osaajiin. Lasse Paasikko on pitkän linjan tanssimuusikko ja hänellä on kokemusta päätoimisesta muusikon työstä liki kolmenkymmenen vuoden ajalta. Hän on niitä harvinaisia muusikkoja, jotka ovat aidosti kiinnostuneita myös tanssimisesta ja joka on nähnyt aikaa ja vaivaa tanssitaitonsa kehittämiseen. Lasse on Finlanders- tanssiorkesterin perustajajäsen ja on leipätyönsä kautta kosketuksissa seuratanssin aktiiviharrastajakenttään jokaisella keikallaan. Muusikon työnsä lisäksi Lasse toimii tanssimusiikkikouluttajana useissa eri tanssinopettajia ja ohjaajia valmistavissa instansseissa. ja toimivaksi; Lasse antaa muusikon ammattitaidolla kurssilaisille perustietoa musiikin lainalaisuuksista ja demonstroi niitä esimerkein eri soittimilla. Liisan tehtävänä tanssinopettajana on miettiä konkreettisia harjoitteita, joiden avulla musiikin perusasioita opetellaan toteuttamaan käytännössä. Koska Lassella on soitinarsenaalia mukanaan, voidaan useimmat asiat kokeilla elävän musiikin tahdittamina ja tarvittaessa poimia musiikista kuultavaksi ja aistittavaksi vain tiettyjä soittimia. Harjoitteet on mietitty siitä lähtökohdasta että ne soveltuvat sekä aloittelijalle että konkaritason tanssijalle. Satulinnan tanssipäivillä teemoina olivat foksi ja beatrytmit sekä lattarit. Vartalonsykkeen tunnistamisen, askelten tempon varioinnin ja fiilistelyn avulla opeteltiin saamaan aikaan TANSSIA ilman tiettyä perusaskelta. Onnistumisen riemu oli molemminpuolista, kun viimeisten samb o j e n soidessa saatiin aikaiseksi riemukasta karnevaalitunnelma parin kanssa tanssittuna ilman ainuttakaan opeteltua perusaskelikkoa! Paras palaute tuli Satulinnan isännältä, kurssia sivusta seuranneelta Aaro Pesoselta, joka totesi tuntien jälkeen: Kerrankin LAIVA TÄYNNÄ TANSSIA oli sellainen tanssikurssi, jossa olisi tosissaan halunnut olla mukana. Ehkäpä ensi kerralla Aaro, uskomme, että nauttisit! SYKSYN SUURI TANSSIRISTEILY KUTSUU ITÄMEREN AALLOILLE 7.-8.LOKAKUUTA VIKING LINEN M/S ISABELLALLE! Tanssiristeilyn järjestää Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry ja Auraviihde yhteistyössä Matkapoikien ja Viking Linen kanssa. Sunnuntai-iltana Turusta Tukholmaan ja takaisin Turkuun purjehtivalla risteilyllä tanssitaan kolmen huippusuositun tanssiorkesterin vauhdittamana koko risteilyn ajan..niin sunnuntai-iltana kuin maanantaipäivänä. Mukana ovat huippusuositut orkesterit Varjokuva, Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty ja Pekka Nebelung & Volga. Lisäksi SUSEL järjestää tanssikursseja ja tanssiseurojen esittelyä. Laivalla on myös orkestereiden fanitapaamisia. Tapahtumia ja mielenkiintoisia pisteitä on ympäri laivaa. Lisätietoja; Matti Mustajärvi,

16 16 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TANSSI ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA SUVAITSEVUUDESTA TANSSIPAIKOILLA SEURAtanssi, seuratanssi vaiko SEURATANSSI? Mikä saa meidät lähtemään tanssipaikoille ja pitämään yllä sitä tosiasiaa, että suomalainen paritanssikulttuuri on kaiketi rikkaampaa, monivivahteisempaa ja aktiivisempaa kuin missään muualla maailmassa? Motiivit lähteä tanssipaikalle ovat nykyään hyvin erilaisia ja aikaajoin tulee vastaan erilaisia törmäystilanteita, joissa tanssiyleisön eri osapuolet eivät kykene ymmärtämään toistensa tilannetta vaan tiedostamattaan tai tietoisesti aiheuttavat kanssaihmisilleen epämiellyttäviä tilanteita. Jokainen meistä on kuitenkin yksilönä vastuussa omasta käytöksestään, eikä minkään ryhmän käytöstä voi siten yleistää kaikkia koskevaksi. Mikäli aiomme antaa omalle paritanssikulttuurillemme tilaisuuden elää yhtä vahvana tulevaisuudessakin, meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että lavoilla on tilaa kaikille. Suurin osa tanssiyleisöstä kuuluu siihen ryhmään, jotka ovat tulleet viettämään mukavaa iltaa yksin, TEKSTI: LIISA KONTTURI KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ kumppanin kanssa tai kaveriporukassa. Tälle yleisönosalle ilta pitää sisällään musiikin kuuntelua, kenties muutaman paukun ottamista ja jonkin verran tanssimista. Tämä osa yleisöstä saattaa aiheuttaa hankalia tilanteita esimerkiksi juopumalla liikaa tai osoittamalla piittaamattomuutta tanssilavan liikennesääntöjä kohtaan, jolloin muiden tanssiminen voi vaikeutua. Lavoilla on mukana paljon myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat tulleet ehkä vain kuuntelemaan ja katsomaan illan artistia. Nämä tanssiyleisön edustajat voivat haitata osaltaan tanssimista kerääntymällä esiintymislavan eteen ja viemällä näin tilaa tanssivalta yleisöltä. Tämän tekijän merkitykseen vaikuttaa luonnollisesti aina myös kunkin tanssilavan lattian muoto ja koko. Varsinkin pienillä suorakulmionmuotoisilla tanssilavoilla, jossa esiintymislava on keskellä, lavan edustalla olevat katsojat voivat muodostaa helposti eräänlaisen tulpan lattian kiertosuunnan toimivuuteen ja aktivoida osaltaan siten mahdollista ruuhkaa ja epäjärjestystä. Oman lisänsä tanssiyleisökirjoon tuovat aktiivitanssijat, jotka haluavat tanssia paljon, mieluiten muiden aktiivitanssijoiden kanssa. Tämä ryhmän jäsenet ovat monesti hyvin itsetietoisia ja he voivat aiheuttaa joskus harmillisia tilanteita kohtelemalla ehkä epäkunnioittavasti niitä, joiden tanssitaito on hieman alemmalla tasolla tai jotka eivät kenties halua tanssia lainkaan. Jokaisen tanssi-iltaan osallistujan olisi syytä muistaa se, että lavat eivät elä pelkästään heidän ryhmänsä avulla vaan kaikkia tarvitaan ja jokaisen tulisi kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Näin tekevät sekä tanssijärjestäjät että esiintyvät orkesterit ja artistit, jotka joutuvat tekemään monenlaisia kompromisseja tanssi-iltojen aikana palvellakseen kaikkia tahoja. Kompromisseja toivoisi siten myös tanssiyleisön edustajilta. Tapakasvatus on muuttanut muotoaan vuosikymmenten saatossa, eikä käyttäytymisetiketti voi enää olla samanlainen kuin mitä isoäitimme ja isämme ovat noudattaneet. Meissä sisällä asuvat mallit määräävät sen, miten suhtaudumme kanssaihmisiimme ja muuttuviin, erilaisiin tilanteisiin. Siitä, että tanssipaikat muuttuivat kaiken kansan paikoiksi ei loppujen lopuksi ole kulttuurihistoriallisesti kovinkaan kauan; vielä luvulla oli selkeä erottelu mm. työväen paikkojen ja porvariston paikkojen kesken. Nykyään kukaan ei kysele sosiaalista taustaa vaan tanssipaikoille ovat tervetulleita kaikki koulutustaustasta riippumatta. Toinen merkittävä seikka, joka on vaikuttanut tanssiyleisön muuttumiseen, on tanssipaikkojen anniskeluoikeus. Vielä jokin aika sitten oli tavallista, että tanssilavalla ei ollut anniskelua, joten se yleisön osa, jolle tanssilla ja artistilla ei ole merkitystä hakeutui ravintoloihin. On päivänselvää, että yhteiset käyttäytymissäännöt ja suvaitsevuus toisiamme kohtaan helpottavat kaikissa tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan, niin myös tanssi-illan erilaisissa tilanteissa. Näiden julkituominen voisi edesauttaa sitä, että osalta hankalista tilanteista vältyttäisiin. Suomen Seuratanssiliiton ohjaajakoulutuksen oppilailla on yhtenä koulutukseen liittyvänä tehtävänä laatia tanssilavaetiketti, jonka he voisivat jakaa omille tanssikurssilaisilleen. Tämän tehtävän tavoitteena on herättää koulutuksessa olijat huomaamaan tilanne ja tekemään sille jotain omalta osaltaan, omilla kursseillaan. Tämä on yksi tapa kantaa kortensa yhteiseen kekoon ja pitää huolta paritanssikulttuurimme säilymisestä. TANSSIETIKETTI TEKSTI: SOILE PIESANEN Huolehdin puhtaudestani. Pukeudun siististi, rennosti ja niin, että minun on mukava liikkua. En tuoksu, enkä haise voimakkaasti. Jätän roikkuvat korut, käsilaukun ja kännykkäkotelon pois tanssilattialta. Kun haluan tanssia, menen seisomaan miesten riviin, jos olen mies ja naisten riviin, jos olen nainen. Seuraan hakuvuoroa, joka näkyy kyltistä tai jonka orkesteri ilmoittaa. Kieltäydyn tanssista vain, jos hakija on voimakkaasti humalassa tai käyttäytyy huonosti. Liikun tanssilattialla vastapäivään. Jos tanssin nopeasti edeten, käytän ulkokehää. Jos tanssin hitaasti edeten, pysyn sisempänä tai jos tanssini pysyy paikallaan, pysyn keskellä. En peruuta, enkä tanssi vastavirtaan, kun etenen tanssilattialla. Otan muut tanssijat huomioon ja pyydän anteeksi, jos törmään muihin. Vien varmasti ja rauhallisesti ottaen parini huomioon / seuraan osaamallani tavalla. Tanssin parini kanssa kaksi kappaletta kerrallaan tai jos haluan jatkaa saman parin kanssa, kysyn kohteliaasti, voisimmeko tanssia vielä toisenkin kappaleparin. Vien daamini pois tanssilattialta tanssin päätyttyä ja kiitän kohteliaasti / seuraan kavaljeeriani takaisin riviin. Nautin tanssimisesta ja annan muidenkin nauttia taitotasosta riippumatta!

17 TANSSI K Y S Y BUFFETIN PUOLELTA KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen.???? 17 Kysymyksiä voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: tai verkkosivustomme; palautelomakkeella sekä myös postitse: Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, Tampere Merkitse kuoreen viite Kysy Buffetin Puolelta LIISA LASSE MARKKU PENTTI PETRI SAKARI LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia koskeviin kysymyksiin. MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia hittilistoja koskeviin kysymyksiin. Tanssikursseilla opetetaan samat askeleet Tangoon ja Foksiin. Onko kyseessä sama tanssi? Monien muidenkin tanssilajien askelikot ovat samankaltaisia, esim. Valssin, Perushumpan ja Samban, niin myös Tangon ja Foksin. Alkeiskurssilaiselle voi helposti jäädä harhakuva siitä, että kyseessä on yksi ja sama tanssi, koska alkeiskurssilla on käytettävänä kovin lyhyt aika yhtä tanssilajia kohti ja koska opetus useimmiten painottuu askelkuvioiden opettamiseen. Mikäli harrastus jatkuu alkeiskurssin jälkeenkin, tulee tanssija toivottavasti saamaan oppia myös siihen, millä keinoilla lajeihin saadaan eroavaisuuksia. Tyylinmukainen tanssiminen syntyy oikeanlaisesta tanssitekniikasta, johon liittyy monenlaisia asioita; vartalonkäyttö, liikkumistapa, liikkeen suhteuttaminen musiikkiin, tanssiasento jne. Näiden asioiden avulla tanssiminen muuttuu rikkaammaksi ja askeleiltaan samankaltaiset lajit saadaan erottumaan toisistaan. Vastaajana Liisa Kontturi PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton linjauksia koskeviin kysymyksiin. SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin. Isoäitini kyseli minulta taannoin soitetaanko tansseissa vielä saksanpolkkaa. Mitä se sellainen oikein on? Polkan tullessa Suomeen 1800-luvulla sitä soitettiin nykyistä laajemmalla tempohaarukalla. Hitaampaa polkkaa kutsuttiin tuolloin joko saksanpolkaksi, rheinländeriksi, schottikseksi tai tyyskaksi (tysk dans). Nykyisin tunnemme tuon tanssirytmin nimellä jenkka, joka nimitys otettiin käyttöön vasta 1910-luvulla. Vastaajana Lasse Paasikko MINUN TARINANI - TUOMAS KAIKKONEN MUSIIKKI JA TANSSI - Miten paljon ajatuksia herättävä, kiehtava, tunteikas ja avara maailma se onkaan, ja mitä kaikkea se voi pitää sisällään! Molemmilla asioilla on ollut ja on edelleenkin iso merkitys sielussani ja sydämessäni, koska musiikki on minulle erittäin tärkeä asia. Haitarin soittaminen on kuulunut elämääni jo aivan pikku pojasta lähtien ja myös tanssiharrastus on ollut mukana hyvin nuoresta pitäen. Ehkä olen saanut tämän kimmokkeen sirmakan soiton aloittamiseen ja tanssiin pienenä vanhemmiltani, kun kuulemani mukaan isäni on soittanut sänkyni vierellä vanhaa tanssimusiikkia haitarilla jo viikon vanhasta lähtien. Laulunharrastus tuli vasta vuosia myöhemmin kuvioihin mukaan, vaikka olin joskus vannonut, että meikäläinen se ei ikinä tanssi eikä laula, mutta kuinkas sitten kävikään. Täytyy myöntää, ettei ole tarvinnut yhtään katua sitä, että on tullut opeteltua soittamaan, laulamaan ja tanssimaan. Ne ovat kaikki myös hyviä tapoja kertoa tunteista TEKSTI: TUOMAS KAIKKONEN KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Ensimmäiset tanssikokemukseni ovat sieltä jostain kahdeksan tai yhdeksän vuoden iästä, kun olin vanhempieni mukana lomareissuilla katselemassa ja kuuntelemassa orkestereita lavatansseissa. Äitini vei minua aina välillä tanssilattialle ja toisinaan vanhempani laittoivat minut tanssimaan myös iäkkäämpien mummojen kanssa, joka ei ollut välttämättä niin kovin innostava kokemus nuorelle pojalle, mutta sieltä ne perusopit ja -taidot on saatu plakkariin. Tanssiminen on tullut vuosien lomassa jollain lailla yhä tärkeämmäksi ja rakkaammaksi soiton ja laulun ohella, ja olen siitä hyvin iloinen - onhan tanssi myös erittäin hyvä ja hauska liikuntamuoto. Perinteisempiä tanssityylejä on tullut osattua siis jo aika nuorena, mutta näihin vieraampiin tansseihin olen tutustunut vasta nyt ihan viime aikoina erilaisten tanssikurssien kautta, joista on saanut paljon lisää intoa ja mielenkiintoa tanssimiseen. Nykyäänhän tanssin opetteluun on todella paljon enemmän mahdollisuuksia kuin ennen, sillä loistavia kursseja ja taitavia opettajia on saatavilla lähes missä päin Suomea tahansa. Oma tanssinharrastus on opettanut minua muusikkona ymmärtämään ja ajattelemaan syvällisemmin tanssirytmien soittamista ja tulkitsemista tanssijoiden kannalta; tempoja, rytmin selkeyttä ja tunnistettavuutta sekä arvostamaan myös sitä, kuinka tärkeää orkesterisoitossa on kunnioittaa tanssivaa yleisöä ja eri tyylien oikein soittamista, jotta kaikki pystyisivät nauttimaan täysillä orkesterin soitosta ja tanssimisestaan. Kun itse käy tanssimassa, niin oppi näkemään myös sen toisen puolen lavatansseista, mitä ei esiintymislavan puolelta välttämättä helposti aina huomaa. Esimerkiksi kuinka tärkeää on, että orkesterin soitto ei pauhaa liian lujaa korviin, ja että orkesteri näyttäisi myös siistiltä ja iloiselta musisoidessaan tanssiväelle, joka on tullut paikalle viihtymään ja nauttimaan lavatanssitunnelmasta ja hyvästä musiikista. Voisi sanoa, että tanssi on yksi elämän suoloista, ja siksi toivoisin muidenkin, niin nuorten kuin vanhojen, jotka ehkä vielä arvuuttelevat tai miettivät tanssin aloittamista, nousevan rohkeasti vain sieltä sohvalta ylös ja käyvän kohti tanssin maailmaa, ja tanssikursseille. Saatatte löytää tanssimisen kautta aivan uutta intoa ja ihania asioita elämäänne - vaikka sen elämänkumppanin, jos sellaista ei vielä ole. Niinhän sitä sanotaan, että tanssissa on taikaa! Tässä oli minun tanssi- ja soittotarinani. Toivon kaikille lukijoille ja tanssijoille oikein nautinnollisia, tunnelmallisia, sekä hauskoja tanssihetkiä. Muistakaa, että tanssi on sydämen asia! Väriloiste orkesterissa solistina toimiva Tuomas Kaikkonen tanssimassa tyttöystävänsä kanssa naistentansseistaan kuululla Pyhäsalmen kesälavalla.

18 18 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus TK / / Eri tanssikursseja Raahessa / Raahen työväentalo / TK / / Eri tanssikursseja; Aura, Loimaa, Uudessakaupunki, Mynämäki, Nousiainen ja Turku / TK / 1.9. / Sanna Hirvaskari Kiuruvedellä / CUP / / SUSEL Lavatanssi CUP / Foksi SM ja Bugg Lohjalla / /tanhuhovi TK / 2.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Raahessa / Tomas ja Erita / KOU / / Musiikintulkinta ja sen opettaminen Harjavallassa / TK / / Argentiinalaisen Tangon kurssi Ivalossa / Tomas ja Erita / TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN TK / / Liisa Kontturi Kiuruvedellä / TK / / Tarvashovin tanssikurssit joka sunnuntai / TK / / Tunturi Tanssi Saariselällä/ Tanssiseura Heinäkengät ja Saariselän Tunturihotellli Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä TK / / Argentiinalaisen Tangon kurssi Raahessa / Tomas ja Erita / CUP / / SUSEL Lavatanssi CUP / Tango SM ja Lava-Jive Tampereella / TANSSIKURSSIT NON-STOP tanssikoulu PilviSteps Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh tai TAP / / Syksyn suuri Tanssiristeily Viking Isabellalla / KON / / Tomi Metsäketo ja Johanna Kurkela -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Suomi Sinivalkoinen -konserttikiertue / www. auraviihde.fi TK / / Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen Kiuruvedellä / TK / / Megaleiri 2007 Helsingissä, Hotelli Presidentti / Salsaa, Buggia, Lattareita ym. / www. staditanssii.fi TK / /Vuskarit Runnin Kylpylällä /rumba ja cha (perus ja jatkotaso) / TAP TK / /Lapin Tango - yhteispohjoismainen tangotapahtuma / TK / /Baile Retro 4 Kanarialle / Playa del Ingles / Tanssimatka Kanarian aurinkoon / www. tanssikurssit.fi Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta / itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen / 200 ajaksi / / 200 Entinen osoite tai lehden saaja Sukunimi Lähiosoite Etunimi Postinumero Postitoimipaikka Puhelin PALVELUKORTTI KON / /Matti ja Teppo -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Sinitaivas 20 v -juhlakonserttikiertue / www. auraviihde.fi TK / / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Kiuruvedellä / TAP / 5.12 / Itsenäisyyspäivän aaton Suurtanssit / Turkuhalli / KON / / White Christmas -konserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Tulkoon Joulu -kirkkokonserttikiertue / www. auraviihde.fi KON / / Iloinen Joulukonserttikiertue /Finlanders ja 7 Seinähullua Veljestä/ www. auraviihde.fi HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenen ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta. Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 - määräaikaistilaus 12 kk / 25 LEHDEN TILAUS Ilmestyy neljä kertaa vuodessa! c/o Jaamedia PL TAMPERE Kirjemaksu Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM , Lehden voi tilata myös verkkosivustomme kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

19 SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N JÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAIN ETELÄ-KARJALA Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA www. saiset.net, ETELÄ-POHJANMAA Botafogo ry, SEINÄJOKI Fuskaajat ry, SEINÄJOKI Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI www. geocities.com/mesikammenet, ETELÄ-SAVO Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI ITÄ-UUSIMAA Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO KAINUU Kuhmon Lavatanssijat ry, KUHMO Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI www. casamba.fi, KESKI-POHJANMAA Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA KESKI-SUOMI Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄ www. kestavat.fi, Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ www. tanssittaa.fi, KYMENLAAKSO Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA www. tanssikas.net, LAPPI Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI Saarenkylän Nuorisoseura ry/nastat, ROVANIEMI www. nastat.net, Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ www. plappi.fi/~seuratanssijat, Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ PIRKANMAA Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE POHJANMAA Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES POHJOIS-POHJANMAA Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE Tanssikerho Jammarit ry, NIVALA www. jammarit.net, POHJOIS-SAVO Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/viäntymättömät ry, VARPAISJÄRVI ei www-sivuja, Tanssiseura J & V ry, KUOPIO Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI PÄIJÄT-HÄME Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam n Roll, LAHTI www. jamroll.com, RUOTSI Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG SATAKUNTA Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA Rauman Danseor ry, RAUMA (02) UUSIMAA Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA Rock n Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI Tanssin Taitajat ry, VANTAA Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI ei www-sivuja, Team Illusion ry, TUUSULA www. teamillusion.fi, VARSINAIS-SUOMI Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO Tanssirinki ry, TURKU www. tanssirinki.com, YHTEISTYÖJÄSENET: Alemana Dance Center Pori Auraviihde Oy Turku Dance Stop Oy Äänekoski Extraviihde Oy Riihimäki Finlanders Production Oy Rauma Fysioterapia ja tanssinopetus Helsinki Maija-Leena Astikainen Ky Hotelli Levitunturi Sirkka Hotelli Ylläs Saaga Ylläsjärvi Mosala Oy (Kaustinen Folk Music Festival) Kaustinen UUSI Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) Heinävesi UUSI Leenan Kahvio Turku Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) wwww.kapakanmaki.fi Tuulos UUSI MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) Hämeenlinna Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit Nokia Ohjelmatoimisto Atlas Turku Pipex In Style Joensuu Piruetti Oy Tampere Pistohiekan Lava Puumala Saariselän Tunturihotellit Oy Saariselkä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Seinäjoki Sempatik Oy (Ravintola 91,1) Helsinki Suomen Media & Action Piikkiö Suomen Viihdekeskus Jyväskylä Taikakuu Oy Tampere Tanssikoulu Baila Baila Helsinki Tanssikoulu Eija Puranen Ikaalinen Tanssikoulu Hannu Koivisto Leppävesi Tanssikoulu Liisa Kontturi Oulu Tanssikoulu Pilvisteps Helsinki Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic Joensuu Tanssikoulu Vietävän Hyvää Turku Telexmyynti R.Koivisto Oy (Kyröskosken Suurlava) Kyröskoski UUSI JÄSENETUPAIKAT 2007 Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! Aulavan lava, Alavus Esakallio, Somero Haikan lava, Pirkkala Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Hotelli Rauhanlahti, Kuopio Huvilintu, Raisio Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi UUSI Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski Laurilan lava, Marttila Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli Lusan halli, Kurikka Martin Kievari, Hietama Mäntyrinne, Savonlinna Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo Pesäkallio, Lahti Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa Pistohiekan Lava, Puumala Riutanharju, Riihimäki Rönnin lava, Eräjärvi Savion lava, Laukaa Suukosken keidas, Tervola Syvälahden lava, Kangasniemi Tanhuhovi, Lohja T-talo, Turku Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA VERKKOSIVUILTA 19 Vaasan Viuhka ry, VAASA POHJOIS-KARJALA Itä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUU Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU Turun Kansantanssin Ystävät ry/sekahaku, TURKU Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. PIPEX In Style, Joensuu; -10% norm.hinnoista Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

20 SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY TARJOAA TOIMINTAA JA YHTEISTYÖTÄ YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE HAASTA YHTEISTYÖKUMPPANISI KANNUSTAMAAN TYÖNTEKIJÄNSÄ TANSSILIIKUNNAN PARIIN Haastekampanjasta lisätietoja: Kauko Keränen, GSM Liity myös SUSELin jäseneksi ja tai ryhdy yhteistyökumppaniksi jäsenetupaikkana. SUSEL Yhteistyöjäsenyys jäsenmaksu 150 eur / v YHTEISTYÖJÄSENILLE Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla Jäsenalennus Tanssiviihteen ilmoitustilasta Mahdollisuus laittaa tiedotteita sähköiseen jakeluun jäsenistölle Alennuksia yhteistyökumppaneiden sopimusten mukaisesti YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla Lisää kosketuspintaa ja vetovoimaa tanssinharrastajiin Ostamalla ILMOITUSTILAA lehdestä voit tavoittaa laajalti suomalaista aikuisväestöä ja saada huomattavaa näkyvyyttä yrityksesi tai yhteisösi toiminnalle ja tuotteille! Laaja jakeluverkosto kautta Suomen! Jakelupaikkoina tanssipaikkoja, hotelleja, huoltoasemia, kauppakeskuksia sekä muita yksittäisiä yrityksiä. Painosmäärä kpl/numero.

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3 1 PUKKILAN- SAARI Sisältö 2011 Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3 Saaren historia 3 Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3 Taattua viihdettä 3 Kaiken kansan Pukkila 4 Kesän 2011 ohjelma

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Tämä on suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2014

Tämä on suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2014 Tämä on suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2014 SBL:n hallitus on hyväksynyt SM-kilpailut ajalle 1.1.-31.7.2014 sitovasti. Loput vuoden 2014 SM kilpailut hallitus vahvistaa sitovasti maaliskuun

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Miehet halli päiväys tulos ka. sarjat 2s. Pasi Uotila Ailec, Helsinki Tali 1.10.2006 600 300,0 300 300 Toni Laine Räme, Lohja Kupittaa 9.3.2007 600 300,0 300

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 PÄIVÄN OHJELMA 12:05 OP-Pohjola - Isännän tervehdys (O. Latola) 12:10 Tilaisuuden avaus ja Superpesiksen kuulumiset (J. Pyysalo) 12:20 Superpesis Nelonen Median kanavilla

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Jäsenlehti 2 / 2010. Syyskauden 2010 tanssikurssiohjelma. www.kestavat.fi

Jäsenlehti 2 / 2010. Syyskauden 2010 tanssikurssiohjelma. www.kestavat.fi Jäsenlehti 2 / 2010 Syyskauden 2010 tanssikurssiohjelma www.kestavat.fi Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestävät ry Hallituksen jäsenet 2010 Teija Jussi Tarja Markku Pauliina Kauko Julie Birgitta puheenjohtaja:

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 LAVATANSSISEURA TANSSIKAS JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 Hallituksen tervehdys Jäsenedut Seuravaatteet Kesän tapahtumat Kevätkokous Syksyn tulevaa ohjelmaa HALLITUKSEN TERVEHDYS Kurssitarjontamme jatkuu hyvin aktiivisena

Lisätiedot

Jäsentiedote 3 / 2011

Jäsentiedote 3 / 2011 Jäsentiedote 3 / 2011 Terveiset Tanssikkaasta! Lämmin kesä alkaa kääntyä jälleen syksyksi. Haluammekin kiittää kaikkia Tango & Tanssilavaan osallistuneita! Tapahtumaan osallistui huikeat yli 100 tanssijaa,

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 18.10.2012 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 1.12.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 15.1.2010 TAMMIKUU 2.1. klo 11.00

Lisätiedot

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Keliakiaviikon kauppatapahtumat (noin 80 tapahtumaa, tilanne 6.9.2010) Tule mukaan keliakiaviikon kauppatapahtumiin! Keliakiayhdistykset järjestävät

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 2.12.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 5.12.2012 Hallitus hyväksyy kalenterin kokouksessaan.

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu!

PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu! PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu! Maximen kisakausi on edennyt jo yli puolen välin. Yleensä harrastesarjassa kilpaileva joukkue aloitti kisakautensa Caribia cupin sm-sarjassa. Tavoitteena olivat

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2015 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2015 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta KARAOKEN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN LYHYT ESITTELY Karaoken MM-kilpailut on järjestetty yhtenätoista vuotena, vuodesta 2003 alkaen. Karaoke World Championships tapahtuman ja sen oikeudet omistaa suomalainen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Finland Festivalsin käyntitilasto 2013

Finland Festivalsin käyntitilasto 2013 Ajankohta 2013 2013 Esitysten Tapahtuman nimi lukumäärä Kokonais- Alku- Loppu- Kesto Maksul- Ilmai- Myydyt käyntipvm pvm (pvää) liset set Yht. liput määrä April Jazz Espoo 24.4. 28.4. 5 29 16 45 6 100

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

10 v. Jäsenlehti 1/2008 1997-2007. Kestavat. www..fi. Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry

10 v. Jäsenlehti 1/2008 1997-2007. Kestavat. www..fi. Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry www..fi Kestavat 10 v. 1997-2007 Jäsenlehti 1/2008 Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry HALLITUS Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry Kotipaikka: Laukaa Jäsenasiat: jasenasiat@kestavat.fi Y-tunnus:

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tiistai / Lempäälä. Keskiviikko / Lempäälä LEMPÄÄLÄ

Tiistai / Lempäälä. Keskiviikko / Lempäälä LEMPÄÄLÄ LEMPÄÄLÄ Tiistai / Lempäälä 0550106LV SUPERHEROES AND ANGRY BIRDS LEFFA JA PELIMUSIIKKIA 12.1.2016 10.5.2016 Tiistaisin Klo 16.30 17.15 Hääkivi Opettaja Mikko Kiiski 0530101LV MINIJOUSET 12.1.2016 10.5.2016

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Jäsentiedote 1 / 2011

Jäsentiedote 1 / 2011 Jäsentiedote 1 / 2011 Tervehdys! Kädessäsi on vuoden 2011 ensimmäinen jäsentiedote. Vuosi 2010 on laitettu muistojen arkistoihin, niin arki- kuin tanssimuistojenkin osalta. Haluamme kiittää kaikkia jäseniä,

Lisätiedot

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT SYKSY 2015

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT SYKSY 2015 6.10.2015 HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT SYKSY 2015 AKAA Paikka: Seurantalo Sampola, Sampolantie 3, Toijala Aika: Syksyn 2015 kokoontumiset 28.9, 26.10, 30.11, 7.12 kello 14.15-15.15. Lisätietoa: Eine

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti Yritystilaisuudet Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti ff Event on Konffan uusi, ainutlaatuinen tapahtumakonsepti. Kustannuksia säästävä f Event valmispaketti sopii yrityksen henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin.

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8.

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8. 3.11.2010 Lopullinen Raahen Vesan SM-mitalistit 1921-1999 Koonnut Eero Ukonaho 1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7

Lisätiedot

NIINIJOEN SEUDUN KYLÄUUTISET 3/2009

NIINIJOEN SEUDUN KYLÄUUTISET 3/2009 2.4.2009 R Itella Oy NIINIJOEN SEUDUN KYLÄUUTISET 3/2009 la. 4.4. P y h ä k o u l u koulun liikuntasalissa klo. 10 11.30 ma.13.4. P ä ä s i ä i s j u h l a Rukoushuoneella klo.18.vetäjinä Rita ja Hannu

Lisätiedot

SUOMI OPEN 2016 PYÖRÄTUOLITANSSITAPAHTUMA

SUOMI OPEN 2016 PYÖRÄTUOLITANSSITAPAHTUMA SUOMI OPEN 2016 PYÖRÄTUOLITANSSITAPAHTUMA 2016 IPC WDS SUOMI OPEN, SUOMI OPEN 2016 EI-IPC, PYÖRÄTUOLITANSSIN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT Lohja, Finland 30. huhtikuuta 1. toukokuuta, 2016 Suomen pyörätuolitanssiliitto

Lisätiedot

Tanssiohjelma Vuorohakutanssit alkavat lauantaisin klo 21-22 Valomerkki ja viimeiset valssit klo 01.30.

Tanssiohjelma Vuorohakutanssit alkavat lauantaisin klo 21-22 Valomerkki ja viimeiset valssit klo 01.30. Tanssiohjelma Vuorohakutanssit alkavat lauantaisin 21-22 Valomerkki ja viimeiset valssit 01.30. Tanssin Taikaa ry perustettiin loppuvuodesta 2005 ja seuran kotipaikka on Jyväskylä. Seura tarjoaa tanssin

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT SYKSY 2015

HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT SYKSY 2015 27.10.2015 HAPPILIIKKUJA-RYHMIEN PAIKKAKUNNAT SYKSY 2015 AKAA Paikka: Seurantalo Sampola, Sampolantie 3, Toijala Aika: Syksyn 2015 kokoontumiset 28.9, 26.10, 30.11, 7.12 kello 14.15-15.15. Lisätietoa:

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16

Lisätiedot

LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 3 / 2015. Hallituksen tervehdys Loppuvuoden tapahtumat

LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 3 / 2015. Hallituksen tervehdys Loppuvuoden tapahtumat LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 3 / 2015 Hallituksen tervehdys Loppuvuoden tapahtumat Puheenjohtajan tervehdys Lämpöisten kesäkelien vielä helliessä on taas se aika vuodesta kun syksyn harrasteet alkavat.

Lisätiedot

Tulokset Pirkka 2012 M40. 1 Toijalan Valpas TOIJALA. 2 Uuraisten Raiku UURAINEN. 3 Varkauden Tarmo VARKAUS. 4 Kitinojan lentopallo M40 KITINOJA

Tulokset Pirkka 2012 M40. 1 Toijalan Valpas TOIJALA. 2 Uuraisten Raiku UURAINEN. 3 Varkauden Tarmo VARKAUS. 4 Kitinojan lentopallo M40 KITINOJA Tulokset Pirkka 2012 M40 1 Toijalan Valpas TOIJALA 2 Uuraisten Raiku UURAINEN 3 Varkauden Tarmo VARKAUS 4 Kitinojan lentopallo M40 KITINOJA 5 Pihlajamäen Isku HELSINKI 6 Seku SEINÄJÄRVI M45 1 Lights Volley

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot