Virolahtimelontaa 30 vuotta ja itäistä Suomenlahtea vähän enemmänkin Marjaniemen Melojien voimin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virolahtimelontaa 30 vuotta ja itäistä Suomenlahtea vähän enemmänkin Marjaniemen Melojien voimin"

Transkriptio

1 Virolahtimelontaa 30 vuotta ja itäistä Suomenlahtea vähän enemmänkin Marjaniemen Melojien voimin

2 VIROLAHTIMELONTA 2010 Helsinki Virolahti la , Virolahti Helsinki la Virolahtimelonta melotaan nyt 30. kerran! Virolahdelta melottiin Helsinkiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 ja tämä seuran vanhin retkimelontatapahtuma on säilyttänyt vankkumattoman suosionsa kaikki nämä vuodet alkukevään vaativana meriretkenä. Juhlavuoden kunniaksi (kuiva)puku juhla-asuna suositeltava, ei solmiopakkoa. Lähtö lauantaina 15.5 klo 11 vajalta kohti itää. Paluu samaan paikkaan vajaan kahden viikon kuluttua mikäli retken meloo kumpaankin suuntaan. Mennessä osallistutaan perinteisesti Furuholmenin kevätsiivoukseen. Virolahden retki osuu lintujen arktisen päämuuton kohokohtaan. Retki on vaativa. Meri on vielä kylmä ja kevät tekee vasta tuloaan saaristossa vaikka matereella olisi jo täysi kesä. Sääolosuhteet Virolahtimelonnalla ovat vaihdelleet helteestä lumisateeseen. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta joten yleensä mennessä surffaillaan myötätuulessa ja takaisin tahkotaan vastatuuleen. Matkalle mahtuu pitkiä ylityksiä avoimilla selillä, saariston sokkeloa ja ulkomeren luotoja. Päivämatkat keskimäärin km. Retken voi meloa yhteen suuntaan tai edestakaisin.yhteen suuntaan matkaa kertyy n. 200 km. Edellytyksenä retkelle pelastautumistaidot ja kokemusta aallokkomelonnasta kovassakin kelissä. Ennakkoilmoittautuminen pakollinen vajalla olevalle listalle mennessä jolloin myös retkipalaveri vajalla klo 18. Sovitaan kuljetukset niiden osalta jotka melovat vain jompaan kumpaan suuntaan ym. asiat Lisätietoja Pekka Hurme Tälläisen ilmoituksen - Virolahtimelonnan historiassa ensimmäistä kertaa luettavissa jopa Facebookissa! - saattelemana lähdemme nyt sitten 30 vuotta katkeamattomasti joka vuosi toteututulle Virolahden retkelle. Meno- ja paluuretkiä on tänä aikana ollut yhteensä 49. Tämä lienee melko ainutlaatuinen saavutus melontaseurojen retkien kohdalla. Sen kunniaksi ajattelin koota teille pienen historiikin Mamen Virolahden retkistä kopioimalla vuosien varrella eri ihmisten kirjoittamia retkiselostustuksia. Mukana on myös Pekka Hurmeen ylläpitämä luettelo Virolahtimelonnan osallistujista, luettelo retken vetäjistä ja tietysti Serenadi retkelle. Mukana myös joitakin valokuvia. Paljon on 30 vuodessa muuttunut. Meri on nyt saastuneempi. Vakavilta öljyonnettomuuksilta on vältytty, mutta nekin taitavat olla vain ajan kysymys. Veneliikennettä ja mökkejä on enemmän, saaret kuluneempia. Kuntien ulkoilualueita on perustettu lisää. Tuulet tuntuvat voimistuneen. Kyhmyjousenet, merimetsot ja meriharakat ovat tulleet jäädäkseen itäiselle Suomenlahdelle. Kalasääsket pesivät runsaslukuisempina. Neuvostoliitto on ehtinyt kadota historiaan ja rajavyöhykkeellä liikkuminen yksinkertaistua. Paljon on muuttunut, mutta ei keväisen meren lumo. Mukavaa 50. ja 51. Virolahtiretkeä 2010 juhlamelonnalla! Satu

3 Reippain mielin yli yli ulapan Itäinen Suomenlahti on houkutellut mamelaisia seuran perustamisesta lähtien. Ensimmäisenä toimintavuotena 1935 kesä oli jo ehtinyt ehtoopuolelle ennen kuin seura saatiin perustettua, mutta heti seuraavana kesänä Mame anoi Kanottiliitolta historiansa ensimmäistä retkimerkkiä yliopp. Uuno Kivirannalle, joka on tehnyt retken Marjaniemi Suursaari Marjaniemi. Retki suoritettu Nuoli kilpakanootilla toverina yliopp. O. Peltonen, Helsingin Itäreitin Melojat, Áttonalla välisenä aikana reitillä Marjaniemi Kråkö Rönskär Äggskär Våtskärin luotsiasema Lövö Kaunissaari Kotka Kaunissaari Ristisaari Suursaari Luppi Ristisaari Lövö Pätsalo Tjusterby (Pernaja) Påsalö Äggskär Rönnskär Kråkö Marjaniemi. Matka on n.355 km. Vuosikymmeniä myöhemmin Virolahtimelontaan osallistuneet mamelaiset nostavat oransseja lippiksiään Uuno Kivirannan toverinsa kanssa tehdylle retkelle ja sen reittivalinnalle, sillä silloisella laudoitetulla kilpakanootilla tehty matka yli aavan ulapan on varsin vaativa. Nuoret melojat eivät käyneet edes Haapasaarilla, josta on vielä Suursaareen matkaa parikymmentä kilometriä avointa Suomenlahtea. Haapasaarilla käyntiäkin nykymeloja pitää vaativana. Virolahden retkillä siellä on käyty vain kaksi kertaa, vuonna 1984 ja Tässä 1930-luvulla otetussa kuvassa näkyy Mamen alkuperäinen vaja autotalli nykyisen uimarannan paikkeilla. Ja kuka tietää, vaikka kuvaan olisi osunut jopa Uuno Kiviranta

4 Virolahden retki 30 vuotta sitten Ensimmäinen Virolahden retki vuonna 1981 oli monella tapaa ensimmäinen. Käytössä oli ensi kertaa varsinaiset merikajakit, jotka vasta edellisenä vuonna olivat rantautuneet Englannista Suomeen ja heti Mameen. Virolahden retki oli ensimmäinen kylmien kelien seuran retki silloisin varustein villapaidoissa ja öljykangassadetakeissa. Kuivapuvusta ei osattu edes uneksia. Ranteiden suojaksikin hoksattiin vasta retken jälkeen kutoa villarannekkeet. Retkivarusteet olivat vähän toista kuin vuosikymmeniä myöhemmin joskin ensimmäiset trangiat olivat ilmestyneet joidenkin ajan hermolla olevien mamelaisten käyttöön. Nykyisin lähes välttämättömiltä tuntuvat kännykät, kespsit ja muut vempaimet ovat nuoria 2000-luvun tulokkaita retkivarusteiden joukossa. Itäinen Suomenlahti oli melko tuntematon seuratasolla. Mame oli tuolloin Suomenlahden itäisin toimiva melontaseura joka oli retkillään edennyt Porvooseen asti. Eipä itäisellä Suomenlahdella juuri muistakaan seuroista retkeilty. Mutta annetaan aikalaisten kertoa: Virolahden retki alkoi vajapäiväkirjaan kirjatun saattoporukan merkinnän myötä peräti rajavartioston saattelemana: Sinne jäivät Satu, Harri, Ahosen Olavi ja Hannu Hurpun rajavartioasemalle Virojoella. Naapurin risteilijä (tykkivene?) killui välittömästi veteen piirretyn viivan eli rajan takana ja omalla puolellamme rajavartiat juoksentelivat korkeassa tähystystornissa pistoolit lonkalla. Ei soudeta metriäkään ilman kunnon karttoja, oli kommentti virkavallan taholta. Suhtautuivat ilmeisen nuivasti retken navigaattoriin eli Harriin, koskapa lupautuivat saatille. Lisää kuullaan kun palaavat toivottavasti! Melontakin oli vielä aika tuntematon laji. Niinpä Kotkassa päästiin peräti lehden otsikoihin. Artikkeli ei kalpene lennokkudessaan vajapäiväkirjalle. Meloen Virolahdelta Helsinkiin - Kanoottikvartetin suururakka Näin otsikoi Kotkassa ilmestyvä Etelä-Suomi vuonna 1981 kertomuksensa Virolahtimelonnan harvinaisten kanoottivieraiden piipahtamisesta Kotkassa. Kotkalaiset saattoivat eilen ihmetellä outoa melojajoukkoa, joka hitaasti lipui Sapokan laituriin. Pienistä yksikkökanooteista pomppasi pystyyn neljä urhoollista matkaajaa, joiden suururakka melonta Virolahdelta Helsinkiin oli edennyt taas yhteen väliaikapisteeseen. Artikkelissaan toimittaja palaa moneen otteeseen milloin Väsymättömiksi melojiksi, milloin Ryhmä Rämäksi nimeämänsä melojajoukon kevyisiin yksikköveneisiin, joiden ulkonäkö saa useimman kadunmiehen naaman vakavaksi. Näinköhän tuollaisilla purkeilla pysytään pystyssä kovan aallokon tuivertaessa? Heppoisesta ulkonäöstään huolimatta pieni kanoottikin on täysin merikelpoinen, vakuuttivat pirteät retkeilijät. Lisäksi näihin rääpäleen näköisiin meripetoihin mahtuu uskomaton määrä varusteita, joiden joukosta löytyy kaiken varalta savumerkit ja tietysti teltat ym yöpymiseen tarvittavat välineet. Toinen ihmetyksen aihe toimittajalle on Väsymättömien naispuolisen osallistuja, joka kaiken kukkuraksi toimii retken vetäjänä. Myötätuntoa tihkuen artikkelissa kerrotaan miten tälle yksinäiselle puurtajalle lankesi kuitenkin matkanjohtajan tehtävä, mutta urhoollisesti Ojanperä on

5 selvinnyt miesten komentajana. Varmemmaksi vakuudeksi porukan naureskelevat miehet vakuuttavat että kvartettimme etenee kuin laivasaattue konsanaan arvostellessaan johtajatartaan, joka on johtanut joukkoamme suurenmoisesti. Kolmantena artikkelin teemana ovat Ryhmä Rämän terveiset kotkalaisille. Kotkassa aiemmin toimineen melontaseuran lopettettua vuosikymmeniä sitten toimintansa vieraat haluavat rohkaista niin nuoria kuin vanhoja perustamaan Kotkaan uudelleen melontaseuran. Lähisaarenne ovat todella melontaharrastajien ihannemaisemaa. Kalliiksikaan harrastus ei tule, sillä jo 2000 markalla saa merikelpoisen kajakin, joka palvelee hyvinhoidettuna vuosikymmeniä, rohkaisevat matkaajat uusia yrittäjiä ja asettuvat kanooteihinsa päämääränä pääkaupungin valot. Väsymättömät melojat jättävät jäähyväiset Kotkalle ja jatkavat matkaa Helsinkiin (Etelä-Suomi) Oma retkiselostus vuoden 1981 Virolahtiretkeltä vajakirjassa on proosallisempi: 1.päivä: Unenpöpperöisinä kömmittiin teltoista ulos jo aamukuuden tienoilla Hurpun leirintäalueella. Taivas oli harmaa ja meri tyyni. Hannu oli porukan ainoa rauhallinen. Muita askarrutti varsin runsaslukuisilta ja suurilta näyttävien tavaroiden mahtuminen pieniin merikajakkeihin. Ankaraa pakkaamista, puhkumista, tavaroiden uudelleen pakkaamista ja jälleen puhkumista jatkui muutaman tunnin. Iltapäivällä rantauduttiin pienen tuulenvireen saattelemana kivikkoiselle Houtereelle ohitettuamme Kuorsalon eteläpuolitse. Ruokailun jälkeen kysymys kuului: yöpyäkö jo Houtereella vai ei? Kiersimme saarta ja totesimme sen rannoiltaan kivikkoiseksi ja muualta aivan soiseksi. Yhtään telttapaikka ei näyttänyt olevan. Hyttysiä kyllä sitäkin enemmän. Ei oli siis päätös ja matka jatkui. Sivuutimme kauniin Keski-Kotkan ja panimme teltat pystyyn Kattilansaarille.

6 2.päivä: Aamulla taivas oli kirkas ja aurinko paistoi. Tuuli oli myös noussut. Tiedotus merenkulkijoille lupasi iltapäivällä tyyntyvää, joten päätimme lähteä matkaan vasta myöhemmin. Rantakallioilla lepäily loppui lyhyeen Harrin huomatessa unohtaneensa Houtereelle edellisenä päivänä olkalaukkunsa ja sen mukana kameran, ajokorttinsa ja tonnin rahaa. Melkoisessa myötäaallokon saattelemina lähdettiin kohti Houteretta. Hannu ja Olavi jäivät rannalle menoa tarkkailemaan. Laukku löytyi ja takaisin kohti Kattilasaarta. Vastatuulessa riitti niinkin lyhyellä matkalla kiskomista. Iltapäivällä lähdimme kohti Kuutsaloa. Tuuli pääsi puhaltamaan lähes esteettä avoimelta Suomenlahdelta ja vasta-aallokko yllätti mahtavuudellaan. Satu jäi peräsimestä kiinni verkkoihin, navigaattori-harrin mielestä suunta olisi pitänyt ottaa sivuaallokossa kohti läheisintä saarta, mutta Hannu ja Olavi menivät jo menojaan. Pieni hengähdystauko Lopaskarin kupeessa ja kohti Kuutsaloa, joka jo hieman suojasi. Pieniä navigointiongelmia ilmeni Kuutsalon sisälahdilla, josta samalla löytyi kauniita vanhoja asumuksia ja kylä. Yövyimme hiekkarantaisella kangasnummisella Kotkan Nuorten leirisaarella Santaniemessä. Tilaa olisi ollut tuhannelle teltalle, mutta meidän kolmen telttamme narut sotkeutuivat toisiinsa. Kotkan häly kantautui korviin, mutta veneliikennettä ei juuri ollut sunnuntai-illasta huolimatta. 3.päivä. Kotkassa viettämämme muutaman tunnin aikana saatiin tärkeimmät asiat hoidettua. Kahvit ja munkkirinkilät tuli juotua ja syötyä, postikortit kirjoitettua, puhelut soitettettua, kaupoissa käytyä ja kotkalaisen paikallislehden toimituksessa poikettua. Viimeksimainittu oli Harrin mieleenjuolahdus, joka syntyi kävellessä toimituksen ohi. Niinpä marssimme lehden urheiluosastolle tarjoamaan jutunaihetta matkastamme ja melonnan ihanuuksista. Toimittaja innostui ällistyttävästi aiheesta ja teimme tärskyt venesatamassa. Lähtiessämme Kotkasta meloi meitä vastaan nuori mies, joka paljastui kotkalaiseksi melojaksi. Hänen lisäkseen löytyy Kotkasta vielä yksi kaksikkopari, kertoi kaveri, ja totesi miten hauskaa olisi tehdä pidempiä retkiä jos vain olisi seuraa. Vilkutimme hänelle ja lähdime kiertämään Mussaloa pohjoispuolitse. Välillä rantaan syömään eväitä ja paistattelemaan päivää. Olavi totesi meidän olevan kuin mustalaiset, jotka tulevat, panevat pystyyn leirinsä ja jälleen lähtevät. Vertaus tuntui osuvalta, tunsimme olevamme meren kiertäviä mustalaisia. 4.päivä. Ankeaa. Teltan katto ropisi sadepisaroista ja puissa uljelsi tuuli. Pikainen neuvottelu ja säätiedotuksen kuunteleminen johti päätökseen matkan aloittamisesta vasta keskipäivällä. Aamiaista kokkailtiin ja syötiin teltan turvissa, loikoiltiin ja lepäiltiin. Ranteen turvotus oli yön aikana hieman laskenut, mutta pienikin vääntöliike sai ranteen soimaan kivusta. Tavaroita verkalleen pakkaillessa sadekin ehti tauota ja taivas oli pilvistä repaleinen. Tuttu vastatuuli puhalteli edelleen, mutta reittimme kulki Keihässalmen kautta Munapirtin pohjoispuolitse. Matka jatkui vastatuulessa kohti Vahterpäätä. Ahvenselkä tuntui loputtoman pitkältä. Muutaman tunnin melomisen jälkeen olimme ylittäneet selän. Hannu oli juuri ehtinyt karauttaa Lastunsa kiveen ja päästää kiroustulvan, navigaattori kääntää karttalehden ja kaikki Olavia lukuunottamatta sytyttää tupakan kun meitä kohti souti mies soutuveneellä. Hän kertoi lukeneensa retkestämme saman päivän Etelä-Suomesta ja tähyilleensä koko päivän selälle meitä tulevaksi. Veneessä hänellä oli mukana kyseinen lehti, josta hän tarjouitui repimään meitä koskevan jutun samoin kuin antamaan yösijaa. Yritimme ryhdistäytyä ja näyttää väsymättömiltä, urheilta retkeläisiltä. Lupasimme noudattaa kutsua ensi vuonna ja jatkoimme matkaa Jomalsundiin. 5.päivä. Liikkeelle päästiin jo yhdeksän aikoihin. Muutaman kilometrin jälkeen ohitettiin Hästholmenin atomivoimala ja nousimme maihin täyttämään vesikanisterit. Sillan kupeessa on

7 puhelinkioski ja voimalaan suuntautuvan liikenteen tarkistuspiste, jonka yhteydessä on myös kahvila. Nyt se tosin oli kiinni ja lappu ovella kertoi kahvilan pysyvänkin kiinni syksyyn asti. Hästholmenilta suuntasimme muutaman kilometrin päässä olevalle Svartholmenin vanhalle linnoitussaarelle. Kiertelimme saarta, joka nurmipeitteisine valleineen ja vanhoine katajineen on kaunis paikka. Korkealta Svarthomenilta avautuu mahtava näköala Suomenlahdelle. Mietittiin eri reittivalintoja. Hannu vaati kiertoa Valkon kautta, jossa olisi mahdollisuus myös käydä kaupassa. Harrin vaihtoehdon meloa suoraan kohti Keipsalon pohjoiskärkeä ja sieltä Kabbölen kaupalle hän torjui vedoten Lastun huonoon käyttäytymiseen sivutuulessa. Sivutuulta ei pahemmin ollut havaittavissa, mutta kuitenkin kanoottien keulta suunnattiin keskustelujen päätteeksi kohti Valkoa. Kabböleä lähestyttäessä nousi jo esiin kysymys yöpymispaikasta. Ilta oli kuitenkin aivan tyyni, aurinko paistoi ja melonta maittoi suurimmalle osalle retkeläisistä joten matkaa jatkettiin vielä runsaat 15 km kohti Lindholmenia. Kabbölen kaupassa on mainio pitkä hiekkaranta ja myös puhelinkioski. Ohitsemme ajoi purjevene, josta kyseltiin iloisesti miten matkamme edistyy. Hekin olivat lukeneet meistä Etelä-Suomesta ja ihmettelivät miten olimme selvinneet edellisen päivän tuulista. 6.päivä. Kaunis aurinkoinen aamu. Suunta kohti Pellinkiä, jossa rantautuminen kauppaan vähän ennen Sunisundin lossia. Keskusteltiin eri reittivaihtoehdoista: ylitetäänkö selkä suoraan Emäsaloon vai kierretäänkö Vessölandet ja koukataan sisäreittiä Porvoon kautta. Päätettiin ylittää selkä sen ihmeemmin mutkittelematta vaikka Hannu totesi selän olevan arvaamaton. Tuulta sen paremmin kuin aaltojakaan ei juuri ollut nimeksikään joten yli vain komensi retkenjohtaja. Harri tunnusti potevansa avaran paikan kammoa. Olavin kammot ja mieltämykset jäivät toteamatta hänen meloessaan jo kaukana edessäpäin. Onaksen pohjoispuolitse matka jatkui kohti Kitön ja Löparön salmea, joka kuitenkin löytyi vasta toisella yrittämällä. Tulistunut Hannu ehti jo vaatia navigaattoria ryhtymään lapiohommiin salmen aikaansaamiseksi. Kanooteissa oli istuttua melkoinen tovi, melottuja kilometrejä oli edellisen päivän tapaan kertynyt runsaat 40 km ja sataa tihutti. Tunteet olivat itse kullakin hieman kuumentuneet. Illalla keskusteltiin retken hyvistä ja huonoista puolista sekä mietittiin mitä olisi hyvä ottaa opiksi vastaavaa retkeä mahdollisesti tulevaisuudessa järjestettäessä. Kannattasiko meloa päinvastaiseen suuntaan Helsingistä Virolahdelle? Vallitsevat tuuliolosuhteet ainakin puoltaisivat tälläistä ratkaisua. Todettiin retken parhaimpienkin mahdollisten olosuhteiden vallitessa sopivan vain kokeneille melojille, ei vasta-alkajille. Virolahdelta Helsinkiin mahtuu aavoja selkiä, joiden kiertäminen on lähes mahdotonta. Itäinen Suomenlahti on kuitenkin siksi kaunis, että sinne kannattaisi toistekin tehdä vastaava retki. 7. päivä. Heräsimme sateen ropistessa ja tuulen humistessa. Säätiedotus lupaili Suomenlahdelle navakkaa, puuskittaista 13 m/s luoteesta puhaltavaa tuulta. Onnittelimme itseämme siitä, että suuret selät olivat takanapäin ja edessä melko suojainen reitti kotiin. Hannu ja Olavi päättivät odottaa tuulen tyyntymistä ja lähteä matkaan vasta iltapäivällä tai mahdollisesti vasta sunnuntaina, joten retkikunnan tiet erosivat. Tuuli oli todella puuskittaista, repi melaa kädestä ja horjutti tasapainoa. Matka taittui uuvuttavan hitaasti. Kalkkirannan selällä avautui myllertävä, vaahtopäinen parin kilometrin selkä. Rantauduimme odottamaan tuulen tyyntymistä. Sää oli seljennyt aamusta ja tuuli kiidätti pilviä taivaalla hurjaa vauhtia eteenpäin. Viiden tunnin odottelun jälkeen oli jo hieman tyynempää. Raskas kotimatka vastatuuleen saattoi jatkua. Vajalle saavuttiin 11 aikaan illalla. Hannu ja Olavi olivat vajalla puoli yhden aikaan yöllä. Väsymättömät olivat palanneet kotivajalle.

8 Tosimiehiä ja aalloilla tanssivia naisia Aholan Olavin veti retkeä kymmenisen vuotta. Tuona aikana Virolahden retkestä tuli vähitellen tosimiesten melontaa kuten alla seuraavasta Aholan retkiselostuksesta selviää. Alkusysäyksen antoi ehkä vuosi 1985 jolloin retkelle ei löytynyt kylmän kevään ja hyytävien vesien vuoksi osallistujia ja se toteutettiin myöhemmin kesällä nelipäiväisenä pikapyrähdyksenä Virolahdelta Helsinkiin. Seuraavien vuosien retkillä päivämatkat olivatkin sitten noin 50 kilometriin heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Reitti kulki pääosin sisäkautta ja leiripaikat olivat aika vakiot: 1. päivä: vaja fladan kautta Seitlahteen tai Voolahteen. Tauko Furuholmenilla, Emäsalon lossin (nykyisen sillan) vieressä seuraava tauko ja sitten yöpymispaikalle 2. päivä. Voolahti Svartholm. Tauko Tirmon kaupalla ja Helkapirttissä Sarvsalossa 3. päivä: Svartholm Loviisa Svartholm. 4. päivä: Svartholm Kotkan Santaniemi. Tauko Jääkaappipaikalla Munapirtin koilliskulmassa ja Sapokassa Kotkassa 5. päivä: Santaniemi Hurppu Virolahdella. Tauko Kuorsalon pohjoispäässä Vuodesta 1988 Virolahtimelonta on melottu edestakaisena retkenä mikäli osallistujia on löytynyt kumpaankin suuntaan Takaisin tultiin samaa reittiä yleensä samoine tauko- ja yöpymispaikkoineen. Edestakainen päiväreissu Svartholmilta Loviisan jätettiin väliin joten Virolahti Helsinki retkeen kului enää neljä päivää. Olavi Ahola oli hyvin kiinnostunut alueen historiasta ja kirjoittipa siitä Mamen 60-vuotisjulkaisuun jutunkin, joka myös ohessa. Aholan ja Jokisen voimakaksikon perään ei sitten uskaltautunutkaan yksikään naispuolinen mamelainen kunnes Pekka Kuha ja Pekka Hurme ottivat Virolahtiretken vetääkseen 1990-luvun alussa ja muutama nainenkin lähti mukaan. Pekkojen charmi näyttää kasvaneen vuosien saatossa sillä naisia oli yhä runsaammin mukana 2000-luvulle tultaessa. Charmin lisäksi lyhentyneet päivämatkat saattoivat tietysti vaikuttaa asiaan. Mukana oli myös muiden seurojen jäseniä, joiden osallistuminen oli ehtinyt hiipua alkuvuosien vierailevista tähdistä. Kansainvälistäkin väriä nähtiin. Virolahden retki yhdistyi vuonna 1991 Viipurista alkaneeseen retkeen, joka tehtiin yhdessä viipurilaisten kanssa. Vuonna 1998 retki oli osa Saimaan kanavalta Viipurin kautta Helsinkiin tehtyä retkeä. Mukana oli runsaasti retkeläisiä, sekä Viipurista että muista melontaseuroista. Ruotsin pitkän matkan melojien Grand Old Man, Jim Danielsson, oli myös mukana. Danielsson oli mm. perustamassa Ruotsin rannikon Sinikeltanauhamelontaa, josta myös Suomen rannikon Sinivalkonauhamelonta juurtaa juonensa. Danielssonin näyttää tehneen ainakin vaikutuksen suomalaisten naisten melontataidot kuten hänen kirjaansa Kilometere i Havskajak sisätyvästä kyseisesen retken kuvauksesta voi päätellä: Vi kom ut på stora vatten, vinden ökade till kuling och sjön blev emellanåt kanska stor. Det var nu jag började förundra mig över de finska kvinnornas paddlingsförmåga. Alla utom en paddlade enmanskajaker och tycktes inte nämnvärt besväras av det i mitt tyckte hårda vädret. De dansade fram på havet. När vind och vågor kom snett akterifrån, lät de kajakerna falla in sjöarnas rytm och när havet gick emot oss, klättrade de obekrymrade över de ankommande vågorna. Ja, det var en fröjd att se Tiedotteista löytyi myös Pekka Kuhan vuoden 1997 retkestä ja Leena Arkonkosken 2005 kirjoittamat retkiselostukset, jotka on liitetty Olavi Aholan tarinoiden perään.

9

10

11 Olavi Ahola tulossa Virolahdelta 1983 (kuva Kari Pöyhönen)

12 Virolahtimelontaan tarvittiin kulkulupa rajavyöhykkeellä aina 2000 luvun puolelle ja 1998 retkille Venäjän puolelta tarvittiin anomus ja lupa poikineen. Kuvassa Suomen puolen rajalupa. Olavi Ahola ideoi Virolahtikiven vuonna Sen voi saada vain kerran ja vain seuran retkestä. Kiviä on jaettu yhteensä 62 osallistujalle. Virolahtikivi on Virolahden kivilouhimolta, laatan tähdet kuvaavat matkan varren kaupunkeja, xxxx Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän rajaa.

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Kuten ylläolevista leikkeistä huomaa, on Marjaniemen vesiltä myös kokenut monenmoisia ulkoasuun liittyviä muutoksia Virolahtimelontojen historian aikana. Vuodesta 2008 Virolahden retkeä saattoi tiedottajamme Lassen ansiosta seurata reaaliaikaisesti Mamen kotisivuilta. Näin viime vuonna: Seuraa Virolahdelle menijoitä reaaliaikaisesti ( ) lauantai: Mukavassa vastatuulessa alkoi tämän vuotinen Virolahtimelontamme. sunnuntai: Kesä alkoi ja melkein helle! Mutta sitten tuli ongelmia! Marjut joutui lähtemään kesken pois. Merivartiosto haki hänet saaresta ennen Tirmoa. Me hinasimme hänen kajakkinsa Tirmoon, josta Jarmo P haki sen. Illalla katselimme Kalasääskien pesäpuuhia vastakkaisella saarella. mahtava ilta. maanantai: Arktinen virolahtimelonta näytti kyntensä! Lämpöä varmaan +20 ja meri pläkä, siinä on kiva meloa kumipuku päällä! tiistai: Aamullaa sade rapisi teltan kattoon. Sateessa söimme aamiaisen ja pakkasimme kanootit. Päivän mittaan tuli muutama pisara, mutta lämmintä. Kävimme Kaunissaaressa ja Koukkusaareen päädyimme. keskiviikko: Tänään oli kulttuuripäivä. Kävimme tutustumassa Kotkan Langinkoskella Venäjän keisarin metsästys- ja kalastusmajalla. Ja sitten kävelin ympäri Kotkaa etsien kauppaa. torstai: Tänäänkin vähän kulttuuria. Kävimme tutustumassa Kuorsalon hautuumaalla sekä tarkastamassa SuurPisin kalliokaiverruksen. Leiripaikkaa etsiessämme ystävällinen pariskunta osoitti tonttinsa vierestä loistopaikan, tarjosi vielä saunan ja konjakit koko porukalle. Ja toivottivat tervetulleeksi uudelleen!! perjantai: Aamun vesisateen jälkeen päätimme pitkästä aikaa Helsinki-Virolahtimelonnan Virojoelle. Normaalisti käännymme Hurpusta paluumatkalle. Tähän loppuikin minun osuuteni. Tosin meloin vielä Hurpun vierasvenesatamaan takaisin, jossa Jarmo P. jo odotti meitä. Pakkasin tavarani ja kanootin Jarmon autoon ja ajoin helsinkiin. Paluumatkalta Virolahti-Helsinki kuvia ja reittejä saattaa tulla harvemmin, kun en ole enää mukana! lauantai: Virolahti-Helsinki -melonna ensimmäisenä päivänä satoi koko ajan, mutta toisaalta melonta edistyi yli 40km verran Kotkan edustalle. sunnuntai:ukkosta, sadetta ja mahtava raekuuro. Kajakin kansi sekä rantakalliot valkoisina 28km! maanantai: Loviisassa jo. Aurinkoa ja vastatuulta 27 km. tiistai: Vastatuulta tänäänkin, uhhuh. 31,8km tahkoamista Svartholmasta Valkoon kauppaan ja päätyen lopuksi tutun kalasääskipesän naapurisaareen. keskiviikko: Vastatuulta tietty ja ukkostakin, sadetta. Fladan kautta Emäsalon Furuholmeniin. Ja näillä lihaksilla pitäisi huomenna saavuttaa rakas kotivaja. torstai: Sipoon Furuholmiin navakassa vastatuulessa km perjantai:furulta Vuosaren piensataman kautta vajalle. Vajavanhus tervehti tulijoita entistä ehompana. Ilolla sinne palasi. Meno 217km, paluu 204km.

22 Ensi vuonna on sitten Virolahti-melonnan 30-vuotis juhlamelonta! Silloin pitää saada mukaan paljon uutta väkeä. Tänä vuonna ainakin menomatka oli lähes hellettä ja tuuletkin kevyitä! Seuraa googlen kartasta Virolahdelle menijöiden reittiä, matkan edistymistä ja kuvia upeasta saaristosta. Seuran tiedottaja välittää vähän tekstiä ja reitti- ja kuvamateriaalia joka ilta Nokian Sports Trackerin kautta. Klikkaa linkkiä ja anna tunnus: meloja salasana: virolahti Huom! Kyseessä on demo-juttu, joten voi olla että mitään materiaalia ei tulekaan :) lasse Aina yhtä tyylikäs Lasse 2009

23 Glovaharulla 2007 Eevis ja Jorma 2008

24 Osallistujat, Virolahtimelonta 1981 Olavi Ahola Harri Luukkanen Satu Ojanperä Hannu Palvo Jyri Aulio Tarja Ikonen Liisa Pulkkinen Kari Pöyhönen Kari Torniainen Pekka Salo Veli Salo Pekka Kuha Yrjö Lindroos Eero Kansanaho Miika Kuha Kauko Savolainen Mauri Harjapää Pekka Jokinen -81, -82, -83, -84, -85, -86, -87, -88, -88, -89, -89, -90, -91, -92, , -82, , -82, -84, -98, , -05, -06, -06, -07, -07, -08, -08, -09, , , -83 (M) -82 (M) , -84, -91, , -93 (M) -84 (M) , -89, -90, -91,-92, -92, -93, -94, -95, -96, -98 (MeVe) -85, -87, , , -93, , -89, , -88, -89, -89, -90, -91, -93, -93, -94, -94, -95, -96, -96, -97, -97, -99, -99 Jukka Kokkonen -88 Pertti Komulainen -89 Jarmo Puumalainen -89, -09 Kristian Vuorilehto (M) -89 Joanna Brenner -91 Liisa Kuha -91, -92, -92, -98 Mitro Kuha -91, -92, -92 Juhani Malinen -91, -92, -96, -96 Risto Vehniäinen -91, -92, -92, -93, -94, -05, -05 Viipurin Melojat -91, -92, -98, -00 Eila Vehniäinen -92 Pekka Hurme -93, -93, -95, -97, -98, -99, -99, -00, -00, -01, -02, -02, -03, -03, -04, , -05, -06, -06, -07, -07, -08, -08, -09, - 09 Satu Eloranta -93 Jukka Vaijärvi -93, -93, -94, -96, -97 Timo Hotti -94 Esa Partanen -94, -99 Olavi Ojanperä -95, -98, -99 Pentti Turunen -95 Antti Huhtamäki -96 Hannu Silvendoinen -96, -96 Eeva Vaijärvi -96, -96, -97, -02, -02 Tuula Nousiainen -97 Kari Behm -98 Esikko Mykkänen (MeVe) -98 Matti Seppänen (MeVe) -98 Tuomo Orpana (M ) -98 Reijo Maisonlahti (VeSa)-98 Juha Virkkunen (M) -98 Anna Parkkari -99, -03 Tuula Partanen -99 Johan Holmberg (M) -99

25 Osallistujat, Virolahtimelonta Jorma Hämäläinen Hannu Koskinen Jorma Kanerva (TuusMe) Evgeni Kusmin (Viipuri) Sanna Olsson Leena Arkonkoski Ulla Impivaara Katja Hagström Marjut Helminen Auli Köresaar Lasse Tähtinen Jorma Wallendahr Eeva-Liisa Lehto Kotkan Kaunissaaren majakalla , -00, -01, 03, -05, -05, -07, -07, -08, -08, -09, , -00, , -03, , , -05, -06, -08, , , -07, -08, -08, -09, -09

26 Virolahden retken vetäjät: Satu Ojanperä, 1981, 1982, 1984 Olavi Ahola 1983, , 1992 Pekka Kuha 1991, 1992, 1993, 1994, 1998 Eeva Sirola 1996 Pekka Hurme 1993, 1995, Pekka retkenvetäjänä 25 Virolahtiretkellä 15 vuoden aikana

27 SERENADI RETKELLE sävel: Kuubalainen serenadi, sanoituksen mukaillut: Satu esitetty Mamen pikkujouluissa 2007 Me tulimme vajarantaan kai hiukkasen empien oli kevätretki eessä ja se päivä oli tuulinen Joku huomasti sattumalta se oli kai Tähtinen että Pekkakin kohta ihan lähtövalmiina on Ja kolmisin pysähdyimme me jälkeen Onaksen ja aaltojen kuohuvan näimme me selällä myrskyisen Ah muistan ympärillä oli tumma pilvien vyö mutta intoa hehkuvana joka melojan sydän lyö Me muistamme parvet lintujen ja keinuvan kajakin ja jokainen huulillansa tunsi meriveden suolaisen Ja me kaipaamme jälleen meren kimallusta häikäisevää voi miksi oli muututtava tämä ihanain päivien sää Eevis meloi urheasti ja ohi kiisi Helminen minä puristin melan vartta olin kovasti hikinen Niin rakastin retkiä silloin ja rakastan vieläkin ja mun keltainen kajakkini on aarteeni kallehin Sinä kuivasit kajakkisi ja iloisesti hymyillen sinä annoit jokaiselle halauksen lämpöisen Me hyvästelimme haikeasti ja lähdimme ajamaan Ah Virolahden retki, sua en unhoita milloinkaan

28 Ah Virolahden retki, sua en unhoita milloinkaan

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Haukan Sanomat Saapumislehti

Haukan Sanomat Saapumislehti Haukan Sanomat Saapumislehti KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton palokuntanuorten koulutusleiri 30.6 5.7.2013, Utin leirikenttä, Kouvola Tervetuloa kauan odotetulle palokuntanuorten

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( )

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( ) MUSTIKKARETKI 2010 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ (26.7. 2010) Klo 8 9 Tapaamme Eskimomajalla Pakataan tavarat ja kajakit autoihin Klo 10 Lähdemme ajamaan kohti Anttolaa Matka 273 km Matkalla syödään lounas myöhemmin

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013

1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013 Tarinoita kotikulmilta ja vähän maailmaltakin: Onpa tässä muutama kisa kurvailtu edellisen kirjoittelun jälkeenkin 1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013 Tuttuja teitä kotikulmilla. Mekaanikkoina

Lisätiedot

Tekniikan Maailma. Rekisteröidy Unohtuiko salasana? Ostoskorisi on tyhjä

Tekniikan Maailma. Rekisteröidy Unohtuiko salasana? Ostoskorisi on tyhjä Page 1 of 8 Tekniikan Maailma Kirjaudu? Rekisteröidy Unohtuiko salasana? Hae Ostoskorisi on tyhjä Etusivu Uutiset Autot Kuva ja ääni Kaksipyöräiset Muu tekniikka Keskustelu Arkisto Sisäpiiri Tilaajapalvelut

Lisätiedot

YIT Kodin Materiaalit. Asunto Oy Helsingin Klyyssi

YIT Kodin Materiaalit. Asunto Oy Helsingin Klyyssi YIT Kodin Materiaalit Asunto Oy Helsingin Klyyssi YIT Koti A3, A6, B23, B26 TÄSSÄ TEEMASSA aistikkaan syväntummat ja aivan vaaleat sävyt täydentävät sopuisasti toisiaan. Ne muodostavat klassisen parivaljakon

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi

PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013. Asiakaspalvelua venäjäksi PIKAPEREHDYTYS VENÄJÄN KIELEN ALKEISIIN KEVÄT 2013 1 Asiakaspalvelua venäjäksi. 2 VENÄJÄN KIELEN PIKAKURSSI KEVÄT 2013 Riitta Tiensuu 1. TUTUSTUMISTA, TERVEHDYKSIÄ YM. KOHTELIASTA Hyvää huomenta! Hyvää

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

JOUKKUEKILPAILU. karsinta yhteis- Joukkueen Nimi Osallistujat karsintaerät sijoitus pisteet

JOUKKUEKILPAILU. karsinta yhteis- Joukkueen Nimi Osallistujat karsintaerät sijoitus pisteet ... karsinta yhteis- Joukkueen Nimi Osallistujat karsintaerät sijoitus pisteet Esko Huhtaniemi Maanantai aamu Anna-Leena Kannisto Tauno Laakso Lentäjät Kesport Pudasjärvi MuViKa. Rautaruukin Urheilukalastajat

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Kuuttiset. Tiistai. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Tiistai. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Tiistai Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Hiphei kaikki ihanat leiriläiset! Eilen saatiin leiri avattua leiri komeasti leiripäällikkö Marko Pousin ja kunnallisneuvos

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

MERKINTÖJÄ LAUKKOSKEN LUONTOPOLUN VIERASKIRJASTA

MERKINTÖJÄ LAUKKOSKEN LUONTOPOLUN VIERASKIRJASTA MERKINTÖJÄ LAUKKOSKEN LUONTOPOLUN VIERASKIRJASTA 2010 Paikallishistoriaa Kulttuurihistoriaa - Luonnonhistoriaa Nykyaikaa Laukkosken luontopolun opastukset jatkuvat tänä kesänä. Opastukset ovat sunnuntaisin

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken. Purjeet ja riki Olemme kääntäneet tämän tekstin ruotsinkielisestä artikkelista. http://www.swe.magicmicro.org/e107_files/public/segeltips.pdf Ruotsalaiset ovat keränneet eri MM-sivustoilta artikkeleita,

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot

Suinulan Sanomat. Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa

Suinulan Sanomat. Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa Suinulan Sanomat Suinulan kyläyhdistys ry:n tiedotuslehti N:o 2/2015 Kalastusasiaa Aiemmin esillä ollut Kuorevesi-järven kalastusyhtymä on saanut lisää mukaantulijoita. Nyt ovat mukana Suinula, Kavala,

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat Mari Järvenpää juoksi reittiennätyksen! Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat YLEISURHEILU: PULLISTUKSEN MAANTIEJUOKSUT SAARIJÄRVI Teksti/Kuvat Arto Hyytiäinen Maantiejuoksut

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923.

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Wanha Karhunmäki No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Netistäkin Wanha Karhunmäki sivut löytää, ja siellä on ajo-ohjekin. Ohjelma

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Heimo ja Hilma turvallisesti sähkölaitteiden kanssa

Heimo ja Hilma turvallisesti sähkölaitteiden kanssa Meeri Laine, Hanna Mansikka, Merja Vaaramaa ja Tiina Komulainen OuLUMA, sivu 1 Heimo ja Hilma turvallisesti sähkölaitteiden kanssa Avainsanat: sähkö, sähkölaitteet, sähköturvallisuus, turvallisuus Luokkataso:

Lisätiedot

Licensed to Östersundom IF MN-MAV / 1 Voittaja alleviivattu Pareja = 4

Licensed to Östersundom IF MN-MAV / 1 Voittaja alleviivattu Pareja = 4 MIEHET, Avoin Licensed to Östersundom IF MN-MAV / 1 Voittaja alleviivattu Pareja = 4 Belayet Chowdhury Nokia -- Auvo Peltola SaPe 23 la 10:30 Kimmo Aronkytö Heikki Saari Pekka Nykänen PePe -- Ossi Kankkunen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO Leirilehti 14.06.2015 NUMERO 5 Leiriterveisiä KUVAkollaasi Leirilehden toimitus DISCO RJK Kiitos leiristä, ja turvallista kotimatkaa kaikille. Nähdään ensi vuonna! Lieskahdus [1] Leirimuistoja [2] Lieskahdus

Lisätiedot

Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 45, Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 44, Leppävirta 3 Heidi Korkalainen

Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 45, Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 44, Leppävirta 3 Heidi Korkalainen Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 45,37 6.8.2011 Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 44,69 6.8.2011 Leppävirta 3 Heidi Korkalainen PieSa 41,15 26.6.2011 Leppävirta 4 Meri-Tuulia Kouhia LepU

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot