SKP:n Tampereen piirijärjestö r y :n julkaisu 1/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SKP:n Tampereen piirijärjestö r y :n julkaisu 1/06"

Transkriptio

1 SKP:n Tampereen piirijärjestö r y :n julkaisu 1/06 Ruotsalaisomisteisen Bong Suomi Oy:n johdon päätös lopettaa kirjekuorituotanto Tampereella hämmentää ja suututtaa tehtaan väkeä. Lue varapääluottamusmies Timo Tervon haastattelu. Tilaaja-tuottaja -malli on kaupungin omien palvelujen vähentämisen ja työntekijöiden kurjistamisen toimintamalli, kirjoittaa SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen. Jos kunnallista päätösvaltaa käyttää pieni sisäpiiri ja kaupunkia johdetaan kuin yritystä, ei tavallinen ylöjärveläinen koe osallisuutta yhteisten asioiden hoitamiseen., kirjoittaa Jouko Koivunen.

2 2 Näköala 1/06 Poliittista muutosta yhteiskuntaan ja työelämään ei tule, vaan se pitää tehdä. Olemme lisääntyvässä määrin joutuneet toteamaan, miten maamme työelämä ja koko yhteiskunta on alistettu valtiovallan ja ay-liikkeen toimesta yhä enemmän työnantajien ja niiden järjestöjen sanelupolitiikkaan. Joudumme kysymään, mikä on SAK:n ja niiden liittojen vastaus tähän kehitykseen. Lähes päivittäin tiedotusvälineet uutisoivat, miten kilpailun nimissä tuotantoa ajetaan alas ja siirretään halvemman työvoiman maihin. Kysymys ei ole siitä, että kapitalistit haluaisivat näin auttaa köyhiä maita. Ei, vaan kysymys on pääoman kasvattamisesta tai toisin sanoen koko maailman työläisten riiston lisäämisestä. Riistonsa ja valtansa lisäämiseksi kapitalistit operoivat kaikkialla maailmassa keinoja kaihtamatta. Tähän liittyvät myös työntekijöiden valitsemiin luottamushenkilöihin kohdistuneet lisääntyneet hyökkäykset. Luottamushenkilöiden irtisanomiset kyseenalaisin tai jopa mielivaltaisin perustein osoittavat, ettei kysymys ole vain yksittäisiin henkilöihin kohdistuvista hyökkäyksistä vaan hyökkäyksestä koko ammattiyhdistysliikettä vastaan. ARTO VIITANIEMI SKP:N PÄÄSIHTEERI Helsingin pörssiin listautuneet yhtiöt jakoivat osinkoja vuonna 2005 yhteensä miljoonaa euroa. Se on uusi ennätys. Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat viime vuosina jakaneet suuria osinkoja omistajilleen. Kansantalouden tilinpidon mukaan osinkoja jaettiin vuosina yhteensä 74,1 miljardia euroa. Myös pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien omaisuudet ovat lihoneet uusiin lukemiin. Vuoden 2005 tammikusta vuoden 2006 tammikuuhun Helsingin pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeitten yhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi 161 miljardista eurosta 210 miljardiin eroon. Osingoista ei niiden saajat maksa kunnille veroa ollenkaan. Valtion verostakin osingonsaajat on lähestulkoon kokonaan vapautettu ja verotussäännökset ovat niin väljät, ettei ole mikään konsti kiertää verot kokonaan suuristakin osinkotuloista. Vanhasen hallitus vapautti suuromistajat omaisuuden perusteella perittävästä veronmaksun taakasta säätämällä lain, jolla omaisuusvero poistettiin kokonaan. Näin siis myös ne pörssimiljardöörit, joiden omaisuus vuoden aikana lisääntyi noin 50 miljardilla eurolla, vapautettiin omaisuusverosta. Osingoista ei makseta myöskään eläkevakuutusmaksuja ei sosiaaliturva- eikä työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja. Osinkotuloja saavat rikkaat ja hyvätuloiset ovat yhteiskunnan vapaamatkustajia sanan täydessä merkityksessä. Osingot ovat työntekijöiden työn tulosta. Ne ovat osa yritysten tuottamaa voittoa, joka jaetaan omistajille. Noin toinen puoli voitoista sijoitetaan yritysten itsensä toimesta lähinnä kansainvälisille osakemarkkinoille ja yritysostoihin ulkomailta. Työpaikkoihin ei investoida juuri nimeksikään varsinkaan ei kotimaahan. Osinkotulojen viime vuosina tapahtuneen räjähdysmäisen kasvun perimmäinen syy on harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka, jonka oleellinen osa on ollut tulopoliittiset ratkaisut ja niihin liittyneet matalat palkkojen korotukset. Nämä tekijät ovat ruokkineen tehokkaasti tulonjaon muuttamista rikkaitten omaisuustuloja saavien hyväksi ja työntekijöiden tappioksi. Nykyinen kehitys on täysin kestämätöntä. Siksi kasvavista voitoista on siirrettävä osa myös työntekijöille. Palkkojen korottaminen hyödyttäisi myös julkista sektoria lisääntyneinä verotuloina, joka puolestaan parantaisi kuntien mahdollisuuksia tuottaa kuntalaisille välttämättömiä palveluita. Pääomatuloista on jo oikeudenmukaisuudenkin nimissä ryhdyttävä perimään kunnallisveroa, joka on toinen keino kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamiskesi. Missään tapauksessa kyse ei ole siitä, etteikö tässä maassa olisi varaa laittaa asiat kuntoon. Kyse on poliittisesta tahdosta. Mikä sitten on ollut SAK:n tai koko ammattiyhdistysliikkeen vastaus näihin hyökkäyksiin? Yleisesti työnantaja pyrkii eroon luottamusmiehestä nimellisellä rahakorvauksella. Kapitalistille jokunen kymmenentuhatta euroa on pieni hinta aktiivisesta luottamushenkilöstä pääsemiseksi. Kysymys on paljon vakavampi ammattiyhdistysliikkeelle, onhan se perustettu puolustamaan ja kehittämään työväen oikeuksia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ammattiyhdistysliikkeen johdon toimet ovat jättäneet jäsenistön pelinappuloiksi siinä härskissä pelissä, jota kapitalistit johtavat. Tämä kehitys pysähtyy vasta sitten, kun ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö puuttuu siihen ja ryhtyy isännäksi omassa talossaan. Aikaa hukattavaksi ei ole paljon. Pitkittyessään oikeistolaisen uusliberalismin hyökkäys vain voimistuu ja ajaa maamme 30-luvun tyyliseen oikeistolaiseen terroriin niin työelämässä kuin koko yhteiskunnassakin. Tämä vuosi Lenin-museon 60- vuotisjuhlavuosi, joka huomioidaan vuoden mittaan monin tavoin. Tammikuussa avattu juhlanäyttely Vallankumouksesta neuvostonostalgiaan on kavalkadi aiemmista näyttelyistä ja mukana on myös museon esineistöä. Näyttely on avoinna saakka. Museonjohtaja Aimo Minkkinen kertoo, että aivan alkuvuodesta oli juhlaseminaari. Kevään aikana on udmurdialaisten koululaisten piirustusten näyttely ja yleisötilaisuus nuorisofestivaalien historiasta. Mukana on veteraanien lisäksi myös viime vuonna Venezuelan festivaaleilla käyneitä nuoria. Vuoden mittaan on festivaaleihin liittyviä näyttelyjä. Nämä tapahtumat ovat osa yleismaailmallista nuoriso ja museot -teemavuotta. Aimo Minkkinen kertoo, että Lenin-museo on saavuttanut kaikin puolin arvostetun ja vakiintuneen aseman. Kävijämäärät ovat kasvussa ja kiinnostusta on kaikkialta maailmasta, mm. japanilaiset ja kiinalaiset matkailijat ovat löytäneet museon. Yhteistyö Työväen keskusmuseon sekä pietarilaisten Poliittisen historian museon ja Demokraattisten liikkeiden museon kanssa on toimivaa. Historian tuntemuksen merkitys on kasvanut, sillä valitettavasti myös vasemmiston piirissä on ilmennyt melkoista historiatiedon vajetta. Mutta kiinnostus on myös kasvussa, kuten Aleida Guevaran vierailun saama huomio osoitti. Imperialismin ja globalisaation vastaisuus yhdistää hyvin eri tavoilla ajattelevia ihmisiä, sanoo Aimo Minkkinen. Poliittista muutosta yhteiskuntaan ja työelämään ei tule, vaan se pitää tehdä. Muutoksen rintamassa me kommunistit olemme mukana. Vasemmistoliiton kriisikehitys syvenee. Vasemmistoliittoa on vaivannut koko sen historian ajan pyrkimys irtaantua perinteisen työväenliikkeen yhteiskunnallisista ja aatteellisista lähtökohdista. Tällä tiellä vasemmistoliiton kriisit seuraavat toinen toistaan, kunnes se lopulta ajautuu historian roskatunkiolle. Mutta selvää on, että SKDL/SKP:n työn jatkajaa tarvitaan. Tätä työtä jatkaa Suomen kommunistinen puolue, SKP. Päätoimittaja: Pekka Järvinen Toimitussihteeri: Riitta Suokas Taitto: Satu Siirtola Julkaisija: SKP:n Tampereen piirijärjestö ry Yhteystiedot: Näsilinnankatu 22 A Tampere puh fax Painos: kpl Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Oy Kvartaalitalouden poliittinen neljännesvuosikatsaus Sosialidemokraatit: Puheenjohtaja Eero Heinäluoma on vihdoinkin oppinut avaamaan sanaisen arkkunsa. Se on tosin osoittautunut ihan tyhjäksi ei euron latia. Keskusta: Paula Lehtomäen kevätkylvöt on aloitettu, mutta Matti Vanhasta vaan pukkaa hangen alta Kauko Juhantalonkin tiluksilla. RKP & Vihreät: Mites nyt käy ärkkopeen (RKP), kun Tarja Cronbergin vihreät haluavat tilkkeeksi mihin tahansa hallitukseen? Oppositioon? Mikä se on? Vasemmistoliitto: Siimes lähti, Roppola loikkasi ja Viialainen on kahden vaiheilla. Osakkeenomistajana en sijoittaisi noin epävarmaan yhtiöön. Kokoomus: KOP:n Matti Virkkunen elvyttäisi Suomen talouden armeijan saapasteollisuudella. (ajankohtainen uutiskertaus vuodelta 1968) Perussuomalaiset: Jakomäen Tony Halme on laskenut Espoon Timo Soinin kurssia, mutta Alajärven nimismies Raimo Vistbacka pistää viimeiset lanttinsa likoon. Kristillisdemokraatit: Kalliksen ruuna valmistautuu Suonenjoen kilpailuihin hitaampien lähtöön, sillä Bjarne on synnynnäinen hevosmies. Päivi Räsänen ohjastaa ja lyö vetoa. Kauden vinkki: Eläkkeelle jäänyt Tarmo Ropponen voisi ryhtyä antamaan sijoitusvihjeitä mihin puolueeseen kannattaa kulloinkin sijoittaa. Vaihtoehto: Äänestäjille, joille ei mikään edellä mainituista vaihtoehdoista kelpaa, suositellaan Suomen kommunistista puoluetta (SKP). Internetissä ON TRENDIKÄSTÄ ÄÄNESTÄÄ KOMMUNISTEJA Helsingin Sanomat kirjoitti ensi syksyn muodista. Työläistyyli on yksi neljästä päätrendistä. Virtaukset eivät koske vain muotia, vaan koko elämäntapaa - myös politiikkaa. Life-style johtaja Vincent Grégoiren mukaan esimerkiksi lähiöiden ongelmat ja työläisyys puhuttavat muotitietoista väkeä. Ranskassa ajatellaan, että seuraavissa vaaleissa on trendikästä äänestää kommunisteja.

3 Näköala 1/06 3 Pirkanmaan kommunistit tuplaavat äänimääränsä ja vievät paikan kokoomukselta, uskoo professori, kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa SKP kolminkertaisti äänimääränsä Pirkanmaalla vuoden 1999 vaaleihin verrattuna, mutta ei yltänyt kansanedustajan paikkaan. Tuolloin vaalipiirin viimeisen paikan vei kokoomus, mutta vuoden päästä pidettävissä vaaleissa SKP ottaa sen paikan. Tällaiseen tavoitteeseen ja tulokseen uskoo tamperelainen sosiaalipolitiikan professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen, joka viime vaaleissa sai SKP:n suurimman äänimäärän Pirkanmaalla. SKP ottaa paikkansa eduskunnassa ja luo samalla painetta muuhun vasemmistoon yhteiskuntapolitiikan suunnan muuttamiseksi selkeästi vasemmalle. Ykkösasia on työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen. Kun rahavirrat käännetään, meillä on varaa ylläpitää kansalaisten tarpeita vastaava hyvinvointivaltio, sanoo Jari Heinonen. Työpaikkojen lakkauttamiselle ja samanaikaiselle kymmenien miljardien eurojen osinkojen jaolle on vihdoinkin jonkun poliittisen voiman tehtävä jotain. Hymistelyt ja näpertelyt eivät nyt auta. Heinosen mielestä SKP: n on otettava vanhan SKDL: n paikka, ja koottava muutokseen valmiit äänestäjät kaikista puolueista ja nykyisin nukkuvien keskuudesta. Kun SKP tässä onnistuu, se samalla ryhdistää muuta vasemmistoa ja ay-liikettä sekä antaa kansalaisliikkeille niiden tarvitsemaa selkänojaa. Se antaa itseluottamusta, uskoa omiin voimiin ja yhteiseen toimintaan poliittisen muutoksen puolesta. Pelkkä äänestäminen vaaleissa ei riitä, mutta vaalivoitto saavutetaan vain äänestämällä, sanoo Heinonen. Otetaan paikka pois porvareilta Jari Heinonen kertoo tutkineensa jälleen viime eduskuntavaalien tulosta vaalipiiri- ja kuntakohtaisesti. Sen mukaan äänimäärän kaksinkertaistaminen on realistinen tavoite, kun kokonaisäänipotti jaetaan ja asetetaan selkeät kuntakohtaiset tavoitteet. Tavoitteen merkitystä lisää se, että näin meillä on tilaisuus pudottaa pois kokoomukselta yksi paikka. Tarvittavat äänet löytyvät nukkuvien, vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden parista. Pitää muistaa, että vasemmistoliitto kulkee perälauta auki. Heinosen mukaan vasemmistoliittoon pettyneet eivät suinkaan ryntää demareihin ja vihreisiin, sillä miksi he menisivät muihin puolueisiin pettymään. SKP:n on mahdollisuus saada valtaosa näistä äänistä. Kattava ehdokaslista, hyvä vaalityö ja periaatteellinen politiikka, hän tiivistää kolmen kohdan ohjelman SKP:n vaalitavoitteen saavuttamiseksi. Politiikkaa sydänja ruohonjuuresta Kihniöläinen fil.kand. ja kotiäiti Taina Hollo on pohjoisen Pirkanmaan ja yleensä autioitetun maaseudun puolestapuhuja. Hän on toiminut aktiivisesti mm. kamppailussa kylä- ja lähikoulujen puolesta viime syksynä, jolloin kerättiin yli nimeä tavoitteen puolesta. Toivon, että voisin toiminnallani herättää liikettä maaseudun autioitumista vastaan. Se on kamppailua lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta keinotekoisia suurkuntia ja vallan keskittämistä vastaan, sanoo Taina Hollo. Hän on lupautunut SKP:n ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa, sillä mikään muu puolue ei vastaa hänen omia arvojaan ja tavoitteitaan. Mutta samalla hän haluaa kehittää myös SKP:n politiikkaa ja toimintatapaa. Haluan nostaa politiikkaan omia kokemuksiani, naisten, palvelujen käyttäjien ja maaseudun ihmisten asioita. Vaikka meillä joissakin asioissa olisi erilaisia Taina Hollo kotoisasti pöydän ääressä Viola-tyttärensä kanssa. Kamppailu maaseudun kouluolojen ja muiden palvelujen puolesta työllistää äitiä. näkemyksiä ja painotuksia, sen ei saa antaa haitata yhteisten asioiden hoidossa. Haluan olla mukana oikein sydämestäni, hän sanoo. Vaikka tappio kamppailussa oman kylän koulun puolesta on ilmeinen, siitä ei Taina Hollon mukaan pidä masentua. On tartuttava kaikkeen mitä pitää ja mitä voidaan puolustaa kansalaisten voimin. Kihniö aiottiin liittää Parkanoon väkisin, eikä muista vaihtoehdoista tehty selvityksiä. Kun kihniöläiset vaativat asiasta kansanäänestystä, hankkeesta luovuttiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistusten ja muiden pakkotoimien sijasta tarvitaan aitoa yhteistyötä palvelujen ja toimeentulomahdollisuuksien puolesta, sanoo Taina Hollo. Hänen mielestään suurkunnat vievät sekä palvelut että päätöksenteon yhä kauemmas kuntalaisista. Se on typerää myös ympäristösyistä, sillä joka asian takia täytyy kulkea autolla kymmeniä kilometrejä. Taina Hollo ei ole luopunut toivosta, vaan hän uskoo maaseudun elinvoimaan. Jos me maaseudun asukkaat päätämme, maaseutu on elinkelpoinen tulevaisuudessakin. Politiikasta kiinnostuneet Vesa Suhonen ja Jaakko Ujanen tutustuivat ensin Vasemmistoliittoon, mutta se ei vastannut heidän odotuksiaan. Puolueen kokoa tärkeämpää on heidän mielestään aatteellinen ja toiminnallinen linja. Vesa Suhonen ja Jaakko Ujanen ovat nuoria työläisiä Lempäälän Sääksjärveltä, ikää kummallekin on karttunut 21 vuotta. Vesa on putkiasentaja, Rakennusliiton jäsen ja töissä Putkiliike P. Nuoralla. Jaakko on koulutukseltaan suurtalouskokki, Palvelualojen ammattiliiton PAM:n jäsen ja töissä Liisan Leipomolla. Siis varsin tavallisia nuoria miehiä, mutta jotain erikoista heidän tarinaansa liittyy. Molemmat tekivät viime vuoden syksyllä radikaalin valinnan ja liittyivät Suomen kommunistiseen puolueeseen, sen Lempäälän osastoon. Jaakolla on pioneeritausta lapsuudesta saakka, myös Vesan kotitausta on vasemmistolainen. Varsinaisesti minut sai pohtimaan asioita kyllästyminen porvarilliseen elämäntapaan, jota näin lähipiirissäni. Kun tutustuin Jaakkoon, alettiin yhdessä pohtia asioita ja ottaa selvää niistä, kertoo Vesa. Vaikka olen ollut pioneereissa ja pari vuotta ohjaajanakin, on poliittiset näkemykset pitänyt selvittää itse. Tutustuimme Vesan kanssa ensin Vasemmistoliittoon, mutta ei se vastannut meidän odotuksiamme, sanoo Jaakko. Tinkimättömyys on tärkeää Niinpä tie vei vasemmalle ja SKP:n jäsenyyteen. Molemmat ovat poliittisen taipaleensa alussa ja haluavat ennen kaikkea tietää asioista lisää, mutta toimintaakin tarvittaisiin. Lempäälän osaston väki on varsin ikääntynyttä ja tämän vuoksi toiminta on ymmärrettävästi hiipunut vähäiseksi. Meidän ansiosta osaston keski-ikä laski alle 75:n, heittävät pojat pienen kärjistyksen. Vesa ja Jaakko ovat ratkaisunsa tehneet ja toivovat tietenkin muita mukaan, niin nuorempia kuin vanhempiakin. Kun viime kunnallisvaalien aikaan seurasin poliittisia keskusteluja, ei Suvi-Anne Siimes jättänyt mitään vasemmistolaista vaikutelmaa, ja muutenkin Vasemmistoliitto on ollut pettymys. Onhan SKP pieni puolue, mutta poliittinen tinkimättömyys tärkeämpi asia kuin puolueen koko, Vesa Suhonen pohtii. Vaikka monet haluavat äänestää varman päälle jotain suurempaa puoluetta, se ei ole Vesan mukaan kestävä peruste poliittiselle valinnalle. Jaakko on samoilla linjoilla. Monet kuvittelevat voivansa vaikuttaa Vasemmistoliittoon sisäpiirin kautta, mutta eipä siitä näy tulosta olevan. Tupoilu riittää ay-liikkeessä Sääksjärvi on perinteisesti vasemmistolainen taajama Lempäälässä. Ehkä sillä on vaikutusta siihen, että monet kunnalliset palvelut on vuosien ja vuosikymmenten mittaan hoidettu kuntoon alueella. Urheilukenttä, kuntosali ja pururata ovat hyvässä kunnossa ja laajassa käytössä. Nuorisotalo on tärkeä kokoontumispaikka, siellä pioneeritkin kokoontuvat, kertoo Vesa. Liikunta-asiat ovat Vesalle läheisiä, sillä hän on Lempäälän Hockey Teamin aktiivikiekkoilija ja pelaa 3.divisioonassa. Työelämässä ja ay-liikkeessä tarvittaisiin Vesan ja Jaakon mukaan terävöitymistä ja rohkeita tavoitteita. Työviikon lyhentäminen 30 tuntiin palkkaa alentamatta korjaisi palkkatyöllä elävien asemaa siitä mihin pääomapiirien suosiminen on kehitystä vienyt, Jaakko Ujanen linjaa. Pahin tilanne on naisvaltaisilla palvelualoilla, kuten terveydenhuollossa. Ja koko ay-liikkeessä tarvitaan suunnanmuutosta, kyllä Lauri Ihalainen on pannut nimensä turhan moneen tupoon, Vesa Suhonen sanoo. Vesan ja Jaakon kokemus on, että viihteen kautta tuputetaan porvarillista maailmankatsomusta, joka menee läpi yllättävän monella. Vaihtoehtoisia lehtiä, kuten Tiedonantajaa tarvitaan. Minua on varoitettu, ettei Tiedonantaja jätä mitään lukijan ratkaistavaksi, mutta itse en ole kokenut niin. Toivoisin lehden kirjoittavan enemmän vaihtoehdoista USA:n maailmanpolitiikalle, kuten vaikka Kuuban yhteiskuntaelämästä, sanoo Vesa. Paljon ovat Vesa ja Jaakko asioita pohtineet, mutta pohtimisen lisäksi he haluavat nyt myös toimia. Vesa on miettinyt asiaa niin pitkälle, että sanoo olevansa valmis SKP:n ehdokkaaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa, jos niin on tarpeen.

4 4 Näköala 1/06 JARI HEINONEN PROFESSORI KAUPUNGINVALTUUTETTU (SKP) Kaikki Tampereen kaupungin henkilöstöjärjestöt ovat ottaneet kielteisen kannan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa loppusyksyllä käsiteltyyn henkilöstöohjelmaan. Tuota ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä henkilöstöjärjestöt esittivät palvelussuhdeturvan osalta lukuisia muutosehdotuksia kuntatyönantajaa sitovampaan suuntaan. Asia olisi voitu henkilöstöjärjestöjen mielestä muotoilla esimerkiksi niin, että kaupunki turvaa ennakoinnilla palvelussuhteet. Tähän ei kuitenkaan suostuttu. Kaupunginhallitus hyväksyi ko. henkilöstöohjelman yhden pöydällepanon jälkeen tammikuussa Henkilöstöjärjestöjen edustajia kyllä muodollisesti kuultiin henkilöstöohjelman valmistelussa, mutta henkilöstön esittämiä näkemyksiä ei paperiin sisälly. Tämä on valitettavaa, koska kuntatyöantajan myös Tampereen kaupungin - tulisi näyttää esimerkkiä muille työnantajille SKP vastustaa hanketta, koska se heikentää palveluja, lisää eriarvoisuutta ja kaventaa Vanhasen hallitus ajaa kunta- ja palvelurakenteiden rajua muutosta. Hanketta ajavat samat puolueet, jotka ovat leikanneet kuntien rahoitusta ja supistaneet kuntien osuutta kansantuotteesta. Valmisteluryhmissä ovat mukana hallituspuolueiden - keskustan, SDP:n ja RKP:n - lisäksi kokoomuksen, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat. Tarkoitus on lopettaa suurin osa kunnista ja keskittää ne suuriin yksiköihin. Samalla aiotaan laajentaa kunnallisten palvelujen kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä. Asukkaat ja työntekijät on sivuutettu ratkaisuja valmisteltaessa. Valmistelujen edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, että tavoitteena on muuttaa kunnalliset palvelut markkinaehtoisiksi ja laajentaa yksityisiä palvelumarkkinoita. asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Suomen perustuslakiin on kirjattu velvoite taata jokaiselle kuuluvat perusoikeudet ja tätä lähtökohtaa vahvistaa vielä se, että lain mukaan kunnallinen itsehallinto on nimenomaan asukkaiden itsehallintoa. - SKP vaatii kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen suomalaisilla työmarkkinoilla. Strategisessa, pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelussa työsuhdeturva on ilmaistu niin, että käytännössä kaupunki ei enää takaa mitään, vaan pyrkii ainoastaan välttämään irtisanomiset. Palvelussuhdeturva on ollut kaupungin koko henkilöstölle keskeinen arvo ja motivaatiotekijä. Siksi viisi kaupungin henkilöstöjärjestöä (Tampereen yhteistyöjärjestö JHL ry, Jyty Tampere ry, Tnj-Tampere, Ktn: n Tampereen paikallisyhdistys ja Juko ry.) katsovat, etteivät ne voi sitoutua henkilöstöohjelmaan. Tampereella ei siten nykyisellään ole henkilöstöjärjestöjen hyväksymää henkilöstöohjelmaa. Tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi Tampereen kaupungin liikennelaitoksessa (TKL) bussikuskien ajovuorojärjestelmää on haluttu yksipuolisesti muuttaa, pidentää heidän palkatonta ruokatuntiaan ja lisätä kaksiosaisia työpäiviä. Samoin kouluille ja päiväkodeille ruokaa tekevässä Tampereen Ateriassa työntekijät kokevat työtahtinsa kiristyneen kohtuuttomasti ja vaativuusarviointien seurauksena useiden työntekijöiden erityisesti sijaisten ja määräaikaisten - palkka alentui, kun vastaavasti työnjohdon palkat nousivat. Huoli tulevaisuudesta ja jaksamisesta on kaupungin työntekijöiden keskuudessa suuri. On syytä kysyä, että tässäkö on Tampere- työnantajan henkilöstölleen tarjoama tulevaisuus? Tätäkö tilaaja-tuottaja malliin arvioimista ja suuntaamista nimenomaan perusoikeuksien ja asukkaiden itsehallinnon vahvistamisen pohjalta, sanoo SKP: n Tampereen valtuustoryhmän sihteeri Mirva Tossavainen. - Sen sijaan, että hanketta nyt runnotaan kovalla kiireellä, on kunnallisten palvelujen ja demokratian kehittämisen tarpeet saatava asukkaiden ja työntekijöiden laajaan keskusteluun. Tältä pohjalta on valmisteltava kuntakohtaiset kehittämisohjelmat. Lähtökohtana pitää olla palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus, asukkaiden hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet. SKP:n kannan mukaan kuntien taloudellisia edellytyksiä on parannettava laatimalla rahoitusohjelma, jolla palautetaan kunnilta leikatut valtionosuudet, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi, saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin ja siirtämällä erikoissairaanhoidon rahoitus pääosin valtiolle. Lyhytnäköinen säästäminen henkilöstömenoissa ja palvelujen kilpailuttaminen henkilöstön kustannuksella on eli Tiltuun siirtyminen merkitsee koko Tampereen kaupungin henkilöstölle, eli onko Tampere pian samanlainen konserni kuin mikä tahansa yksityinen suuryritys, joissa lähes viikoittain käydään ns. YT- neuvotteluja ja josta valtakunnan päämediat kirjoittelevat alituiseen (vrt. HESA )? Markkinahenkisellä Tiltulla ja Tampereen kaupungin kovenevalla henkilöstöpolitiikalla näyttää olevan kiinteä keskinäinen yhteytensä. Tiltun perusideahan on palvelumarkkinoiden laajentaminen ja niiden täysimittainen hyödyntäminen. Mitä muuta tämä voisi tarkoittaa pitkällä aikavälillä kuin kaupungin omien työpaikkojen mittavaa vähentämistä, julkisten palvelujen laajaa kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä. Tässä mielessä Tiltu on kaupungin omien palvelujen vähentämisen ja työntekijöiden kurjistamisen toimintamalli. Ihmetystä herättää, miksi sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto sitä valtuustossa ovat niin lujasti kannattaneet. Olen vahvasti sitä mieltä kuten äskettäin esittämässäni valtuustokyselyssäni totesin, että Tampereen kaupungin on syytä ottaa huomioon henkilöstön oikeutetut näkemykset palvelussuhteiden sitovammasta turvaamisesta. Samalla työntekijöiden oikeutetut vaatimukset tulee kirjata kaupungin henkilöstöohjelmaan ja kaupungin henkilöstöpolitiikan tulee ylipäätään lähteä siitä, että työntekijöitä ja heidän edustajiaan kuunnellaan nykyistä herkemmällä korvalla. Kilpailuttaminen heikentää naisten asemaa, sanoo Mirva Tossavainen lopetettava. Työntekijöiden palkkausta on parannettava ja lisättävä vakinaista henkilöstöä mm. sijaisia vakinaistamalla. - Pidän tärkeänä, ettei kuntien oikeutta päättää itse palveluistaan ja niiden tuottamisesta omana toimintana rajoiteta. Kilpailuttaminen heikentää erityisesti naisten asemaa. Suurin osa naisista on töissä julkisissa palveluissa ja enemmistö julkisten palvelujen työntekijöistä on naisia. Ei siis ole yhdentekevää, tuottaako palvelut kunta vai yksityinen yritys. Hallituksen ja eduskunnan on torjuttava palvelujen laajaan kaupallistamiseen tähtäävä palveludirektiivi ja GATS-sopimuksen laajentaminen, Tossavainen vaatii. - Päätösvaltaa ei saa keskittää pienelle piirille. Tarvitaan osallistuvan ja lähidemokratian, kuten kunnanosavaltuustojen, vuokratalojen asukkaiden itsehallinnon ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä. Kuntien yhdistämistä koskevat ratkaisut tulee aina alistaa kunnalliseen kansanäänestykseen, linjaa kunnallisoikeutta opiskeleva Mirva Tossavainen lopuksi. Hervantalainen Sauli Siidoroff puolustaa Ruskon viljelypalstaa. Tehtaan voi laajentaa muuhunkin suuntaan kuin kasvimaan päälle. SAULI SIIDOROFF Hervannassa on vireillä kaavahankkeita, joissa aiotaan kaavoittaa suuren rahan eduksi ja hervantalaisten tappioksi. Ruskossa Volvo haluaa laajentaa tehdastaan kasvimaan päälle, vaikka nykyisellä tontilla olisi tilaa laajennukselle. Talousjohtaja Sirkku Saarelainen on myöntänyt tämän, mutta hänen mukaansa yksikerroksisen teollisuuslaitoksen laajentaminen olisi vaikeaa huomattavan korkeuseron vuoksi. Tällä perusteellahan koko Hervanta olisi jäänyt rakentamatta! On hyvä, että Volvo laajentaa ja lisää työpaikkoja, mutta siihen olisi käytettävä nyt tyhjänä olevaa maata eikä tuhottava kaupunkilaisten omaehtoista harrastustoimintaa. Kaupungin pitäisi päinvastoin parantaa Ruskon kasvimaan olosuhteita järjestämällä sinne vesipisteet. Vastakkainasetteluun bussitehtaan ja viljelijöiden välillä ei ole kuitenkaan aihetta, kysymys on erilaisten vaihtoehtojen hakemisesta. Vasemmistoliiton valtuutettu Jari Heikkilä on lehtikirjoituksessa kehottanut hyväksymään kaavamuutoksen sellaisenaan. Vasemmistoliitolla on yhteistyösopimus Joukko tamperelaisia kansalaisjärjestöjä on päättänyt järjestää Pirkanmaan sosiaalifoorumin helatorstaina Työväen keskusmuseossa Finlaysonin alueella. Avaus on klo ja seminaarit alkavat klo 11. Päätösistunto alkaa klo 17. Samaan aikaan järjestetään Mahdollisuuksien tori museon edustalla, Väinö Linnan aukiolla. Sosiaalifoorumissa kansalaisjärjestöt tuovat esille ja keskusteluun tärkeinä pitämiään asioita ja aloitteita. Mottona on Toisenlainen maailma on mahdollinen ja yhteisinä tekijöinä uusliberalismin, pääomien maailmanvallan ja imperialismin vastustaminen sekä väkivallaton muutostyö. Ensimmäinen sosiaalifoorumi järjestettiin tammikuussa 2001 Brasiliassa, ja sen jälkeen jopa miljoona ihmistä on osallistunut niihin eri puolilla maailmaa. Pirkanmaalla sosiaalifoorumi järjestetään nyt toisen kerran, ensimmäinen oli syksyllä kokoomuksen ja demareiden kanssa ja linja on liiankin tuttu viime vuosilta niin hallitus- ja kuntatasoltakin: ei ole kuin yksi vaihtoehto ja siihen pitää kaikkien alistua. Tällä politiikalla saadaan kyllä etampere ja jäähalliin uusi videotaulu, mutta ei tarpeeksi hoitajia Koukkuniemeen. Mutta takaisin kaavoitukseen. Vireillä on myös Hervantajärven pohjoispuolen kaavoitus asuinalueeksi. Taas kerran. Edellisellä kerrallahan hanke tyrmättiin. SKP:n Hervannan osasto otti silloin kantaa alueen säilyttämiseksi virkistyskäytössä. Tilanne ei ole siitä muuttunut. Eikös Hervannan keskustan täydennysrakentamisella pitänyt turvata, ettei Hervantajärven kaavaa tehdä? Taktiikkana näyttää olevan, että rantoja lähellä olevia metsäalueita pyritään kaavoittamaan pieninä paloina, ettei meteliä syntyisi. Ei kannata kuitenkaan alistua, nyt tarvitaan aktiivista kansalaistoimintaa. Vuosi on aikaa myös johtopäätösten tekemiseen. Miksi äänestää nykyisiä valtapuolueita, kun ne eivät anna mitään arvoa tavallisten kaupunkilaisten asioille? Mielenkiintoisia seminaareja Pirkanmaan sosiaalifoorumiin on ilmoitettu jo useita tilaisuuksia. Aiheita ovat mm. kunnalliset hyvinvointipalvelut, kuntauudistus, EU:n pakolaispolitiikka, ilmastonmuutos, sata vuotta poliittisia aatteita, Venezuela, pääoman lähtö ja kansalaistottelemattomuus. Demokraattisen Sivistysliiton aluejärjestö ja kriittinen ay-verkosto ovat järjestämässä seminaaria pääoman maastaviennistä ja katoavista työpaikoista. Alustajana on mm. Ritva Pitkänen, joka on Pekka Sauramon kanssa tutkinut pääoman lähtöä, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja tulopolitiikkaa. DSL: n aluejärjestö on järjestämässä myös seminaaria, jossa käsitellään kunta- ja palvelurakennehanketta, julkisia palveluja ja henkilöstön asemaa. Alustajana on mm. sosiaalipolitiikan professori Jari Heinonen. Tapahtumia voi ilmoittaa 7.4. asti. Lisätietoja ja tapahtumien ilmoittautumiset sosiaalifoorumin yhteyshenkilöille: Marko Ulvila Maan ystävistä, (03) , Riitta Suokas Demokraattisesta Sivistysliitosta

5 Näköala 1/06 5 Tämä tarina alkoi siitä, kun metsuri Kalevi Kalliomäki Ikaalisista luki Näköalasta sosiaalineuvonnasta ja soitti Jari Heinoselle. Taustalla oli 30 vuotta kestänyt työura metsurina, rakennustyöläisenä ja maatalousyrittäjänä pienellä kotitilalla sekä työperäisen sairauden vuoksi pysyvästi alentunut työkyky ja alkanut eläkekamppailu. Tuosta puhelusta alkoi vuosien oikeustaistelu viranomaisten laintulkintoja vastaan. Kaksi ja puoli valituskierrosta kestänyt kamppailu johti lopulta täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen vuoden 2005 puolivälistä alkaen. - Eläke yli kaksinkertaistui, mikä on tosi iso asia toimeentulon kannalta. Ja toteutuihan tässä oikeus, sillä viisi erikoislääkäriä on useampaan otteeseen todennut minut täysin työkyvyttömäksi. Välillä tuli tunne, että onko Suomi oikeusvaltio lainkaan, sanoo huojentunut Kalevi Kalliomäki. - Taustalla on tosiasiallinen tavoite nostaa eläkeikää, jopa lain määräysten ja lääkärinlausuntojen vastaisesti. Kela, Mela (maatalousyrittäjien eläkelaitos) ja vakuutusoikeus ovat tehneet hylkäyspäätöksiään voimassa olevien lakien vastaisesti, toteaa Jari Heinonen. Hän huomauttaa, että eläkelaitokset ovat valmiita myöntämään 2/5:n työkyvyn aleneman, mutta ratkaiseva 3/5:n alenema pyritään kiertämään tavalla tai toisella. Masennus iski kipujen lisäksi Oikean käden ja selän kipeytyminen, käden puristusvoiman heikkeneminen ja leikkaus sekä pysyvä työkyvyn aleneminen eivät usean erikoislääkärin yhtäpitävistä lausunnoista huolimatta vakuuttaneet Kelan ja vakuutusyhtiöiden päättäjiä Kalevi Kalliomäen vaivat pahenivat hoitoa vaativiksi luvun lopulla. Kipujen, huimauksen ja toimintakyvyn alenemisen lisäksi masennus iski päälle. Oikean käden leikkaus tehtiin vuonna 2000, jolloin hänet passitettiin TAYS:sta Kankaanpään kuntoutuslaitokseen. Noin viisi vuotta sitten nousi Tampereella SKP:n sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden piirissä keskustelua tarpeesta saada apua ja neuvoja erilaisissa sosiaalisissa kysymyksissä, sillä viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ym. niukka ja tyly linja jättää asiakkaat usein vastausta vaille. Lisäksi nuo vastaukset sekä lakien ja sopimusten tulkinnat voivat olla suorastaan lainvastaisia. Kun Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidien (TSIL) yhdistys tarjosi neuvontapalvelulle tilat, saattoi toiminta käynnistyä. Tässä on palattu vanhan työväenliikkeen juurille, jossa porukalla autetaan yksityisiä kansalaisia heidän vaikeuksissaan, sanoo neuvonnassa mukana oleva sosiaalipolitiikan professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen. Jari Heinonen (vas.) ja Kalevi Kalliomäki ovat käyneet voitokkaan eläkekamppailun. - Siellä lääkäri totesi, että jos käsi ei ojennu, minua on pidettävä toistaiseksi työkyvyttömänä. Keväällä 2001 pääsin osittaiselle kuntoutustuelle ja osatyökyvyttömyyseläke myönnettiin vuoden 2002 alusta. - Onneksi Kela vihdoin myönsi sairauspäivärahan osatyökyvyttömyyseläkkeen lisäksi. Minua kehotettiin hakemaan kevyempiä töitä, mutta mistäpä niitä tällä kunnolla ja työkokemuksella Ikaalisista löytyisi. Työvoimatoimisto ei suostunut antamaan lausuntoa, että työllistäminen on mahdotonta. Nyt on elämä paremmalla tolalla Siitä alkoi Kalevin ja Jarin pitkä ja sitkeä kamppailu vakuutusyhtiöiden, eläkelautakunnan ja vakuutusoikeiden tulkintoja vastaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen puolesta. - Erikoislääkärien yhtäpitävät ja aina vaan perusteellisemmat lausunnot painoivat niin paljon, että täysi työkyvyttömyyseläke lopulta myönnettiin. Mutta sitkeitä valituksia ja hyviä perusteluja se vaatii, sanoo Jari Heinonen. - On se kumma miten vaikeaa viranomaisten on ollut myöntää, että kyseessä ovat todelliset ja vakavat sairaudet. Kun maitopurkin nostaminen pöydältä sattuu, niin miten tällä kädellä vedetään moottorisaha käyntiin, kysyy Kalevi Kalliomäki. Hän toteaa, että ihmiset eivät useinkaan tunne perustavanlaatuisia oikeuksiaan ja viranomaiset eivät vapaaehtoisesti kerro niistä. Kuntien sosiaaliasiamiehet hieman korjaavat puutetta, mutta se apu jää varsin vähäiseksi. Jari Heinosen ohella neuvonnassa antavat vapaaehtoisapua Taavi Lintunen ja Pertti Keihänen. Lintusen kontilla ovat asumiseen liittyvät asiat, Keihänen neuvoo työelämän asioissa ja Heinoselle jää muu sosiaalikenttä, kuten eläkkeet, toimeentulotuki, vammaispalvelut, omaishoito ja lastensuojelu. Valtaosa kysymyksistä ja avun tarpeesta koskee toimeentulotukea. Se kuvannee hyvin, miten rahan puute on yhä useamman ongelma työttömyyden, pätkätöiden aikana ja sosiaaliturvan leikkausten Mutta nyt on entisen metsuri-rakennusmies-pienviljelijän elämä on paremmalla tolalla, sillä täyseläke takaa toimeentulon, vaikka leveästä leivästä ei ole tietoa. Hän asuu pientilallaan Kovelahden kylällä yhdessä iäkkään äitinsä kanssa, tätä vointinsa mukaan auttaen. Myös haitari soi ja runoja syntyy. Kalevi Kalliomäeltä on ilmestynyt 1998 Riimirunoja -niminen kokoelma, ja paikalliset säveltäjät ovat tehneet lauluja hänen runoistaan. Sirkku Lehto on valinnut kirjaan runot, jotka jakautuvat 18:sta eri kokonaisuudeksi. Ohessa näyte sarjasta Omituiset olijat, jonka runosta Kuka on muka kuka ehkä päättäjätkin löytävät piirteitä itsestään. aikana. Neuv o n n a n l i s ä k s i hakemusten ja valitusten t e k e m i - nen on k e s k e i - nen osa t y ö t ä. Ison osan muodostavat Kelan toimintaan liittyvät asiat, esimerkiksi asumis-, opinto- ja eläkkeensaajan hoitotuet ja niihin liittyvät takaisinperintätapaukset. Nämä johtavat usein valituksiin, joissa lopputuloksena on monta kertaa asiakkaalle myönteinen päätös, kertoo Heinonen. Aikoinaan sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa rahoittamaan perustetun aravajärjestelmän on annettu ajautua kriisiin, jonka seurauksena arava-asuntojen tuotanto on romahtanut lähes täysin muutamassa vuodessa. Kun kolme vuotta sitten aravalla rahoitettiin 8000 vuokra-asuntoa ja viime vuonna valmistui 4200 arava-asuntoa, tänä vuonna jäädään 3000 asuntoon. Myös tavoitteet ovat jääneet alle todellisen tarpeen jo pitkään. Kun viisi vuotta sitten hallitus otti tavoitteeksi arava-asuntoa, tarve olisi ollut kaksinkertainen. Ja nyt tuotannossa on siis jääty paljon alle alimitoitettujen tavoitteiden, sanoo Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi Nokialta. Hänen mukaansa valtio ajoi asiat tähän tilaan omalla korkopolitiikallaan. Aravan korko oli pitkään liian kallis eli asuntomarkkinoilla se ei ollut kilpailukykyinen pankkien korkoon verrattuna. Mutta muitakin syitä oli. Valtiovarainministeriö vaatii rahaa valtion kassaan, ja esimerkiksi toissa vuonna otettiin 130 miljoonaa euroa pois asuntotuotannosta. Ja nyt kun aravan korko on laskenut kohtuulliseksi, ei aravaan enää luoteta asuntotuotannossa, toteaa Hernesniemi. Mutta Asukasliitto ei luovu sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteestaan, vaan vaatii aravarahoituksen ja tuotannon lisäämistä sekä järjestelmän sosiaalisen luonteen säilyttämistä. Sen sijaan Vanhasen hallitus askaroi toissijaisten ja vahingollisten ratkaisujen parissa. Valtioneuvosto on tehnyt nippeliratkaisuja, joilla vain pahennetaan tilannetta. Sosiaalisen asumisen tulorajojen poistaminen on avannut aravan myös keskituloisille, jolloin todella pienituloisten asema vain heikkenee. Tämä näkyy mm. siten, että asunnottomuus on lähtenyt monilla paikkakunnilla uudelleen nousuun. Asukkaille myös hyviä uutisia Yksi parannus tällä hetkellä on asuntomarkkinoille tullut osaomistusasuminen, joka on tullut romahtaneen aravatuotannon tilalle. Sen avulla vuokralle pääsee ilman vakuuksia ja viiden Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi puolustaa sosiaalista vuokraasuntotuotantoa. vuoden jälkeen asukas voi lunastaa asunnon itselleen. Maksetut vuokrat lasketaan asukkaan sijoitukseksi asuntoon. Tämä on tärkeää myös siksi, että omistusasuntojen tuotanto on laskussa, ja kunnat lopettavat omaa tuotantoaan ja luopuvat vuokra-asunnoistaan, jatkaa Hernesniemi. Pirkanmaan Avo-asunnot on tuottanut 300 osaomistusasuntoa, mikä vastaa kymmenesosaa koko tämänvuotisesta aravatavoitteesta. Asukas voi myydä asunnon 10 vuoden siirtymäkauden jälkeen valtion rahoituksen päätyttyä. Kunnat voisivat omalla toiminnallaan helpottaa tilannetta, mutta se vaatisi käännettä tonttipolitiikassa. Nokian kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston jäsenenä Herkku Hernesniemi patistaa äänestäjiä vaikuttamaan valtuutettuihin. Sosiaalista asuntotuotantoa harjoittaville rakennusliikkeille ei ole riittävästi halpoja tontteja. Myös valtio pitää tonttimaan hintaa liian korkealla omistamansa Kapitaali-yhtiön kautta. Jos valtio ja kunnat muuttaisivat tonttipolitiikkaansa, se laskisi tonttimaan hintaa myös vapailla markkinoilla ja parantaisi sosiaalisen asuntotuotannon edellytyksiä. Osaomistusasumisen lisäksi asukkailla on tulossa pari muuta hyvää muutosta, jos eduskunta hyväksyy esitykset. Ryhmäkannelaki ja uusi asunto-osakeyhtiölaki tuovat parannuksia asukkaille. Edellinen helpottaa kynnystä viedä esim. vuokra-asuntoriidat oikeuteen ja jälkimmäinen helpottaa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia, sanoo Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi.

6 6 Näköala 1/06 TAINA HOLLO Kyllä hävettää, erityisesti vasemmiston kansanedustajien puolesta! Vihreiden Irina Krohn joutui eduskunnan lähetekeskustelussa yksinään puolustamaan puoluetoverinsa Rosa Meriläisen kanssa tekemäänsä lakialoitetta kirkon erottamiseksi valtiosta. Lakialoitteen mukaan mm. koulujen ja päiväkotien uskonnonopetus lopetettaisiin, kirkolta poistettaisiin verotusoikeus ja jumalanpilkkapykälä kumottaisiin. Lyhyesti sanoen uskonnoista tulisi vain aatteita muiden joukossa ja uskonnollisista yhteisöistä aatteellisia yhdistyksiä ilman erioikeuksia. Kristinuskon jumala menettäisi lain erityissuojeluksen, minkä pitäisi nykyaikaisessa, sekulaarissa yhteiskunnassa olla itsestään selvää. Uskonnolliset tunteet asetettaisiin uudessa tilanteessa samalle viivalle HANNU PULLINEN KUMERA OY:N PÄÄLUOTTAMUSMIES TOIJALA Metallialalla on ilmennyt paikka paikoin työvoimapulaa. Pulaa on ollut ennen kaikkea ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämä tilanne on pitkän ajan kehityksen tulos. Metallialan maine on suorastaan romahtanut siitä mitä se oli vielä vuotta sitten. Metallialaa ovat leimanneet laajat irtisanomis- ja lomautusaallot. On selvää ettei tällainen ala kiinnosta, jossa ei voi päivääkään olla varma työpaikan pysyvyydestä. Metallialalla vaaditaan korkeata ammattitaitoa. Aikaisemmin ammattitaito hankittiin käymällä ammattikoulu tai ammattikursseja, joiden jälkeen työpaikalla harjaannuttiin ammattiin. Nyt yritykset haluavat valmiita ammattityöntekijöitä koulutukseen, ja ammattiin harjaantumiseen ei haluta uhrata mitään. Tällä menolla yritykset saavat haikailla ammattityöntekijöiden perään pitkään ja kauan. Metallin mainetta työntekijöiden silmissä on heikentänyt myös tällä muiden pyhien tunteiden kanssa. Nythän on Muhammed-pilakuvakohun yhteydessä vedottu siihen, että uskonnollisia tunteita olisi erityisesti suojeltava. Miksi esim. kristityn pyhät tunteet olisivat pyhempiä kuin kommunistin? (Puhumattakaan, että kummatkaan näistä olisivat pyhempiä kuin sanan- ja painovapaus!) Onko lakiin siis kirjattava kaikkien jonkun ihmisen tai ryhmän pyhänä pitämien asioiden loukkaamattomuus? Tunteet ja niiden loukkaaminen ovat niin vaikeasti määriteltävä ja tulkinnanvarainen asia, että lähes kuka tahansa voisi vetää kenet tahansa oikeuteen pyhänä pitämänsä asian loukkaamisesta. Jouduttaisiin kerta kaikkiaan mielettömyyksiin ja haaskattaisiin yhteiskunnan varoja. Loukkauksesta ei myöskään automaattisesti seuraa loukkaantuminen: ihminen voi valita suhtautumisensa loukkausyritykseen. Pyhä tunne on mielestäni loukkausten yläpuolella, ja minkään uskonnon jumala tuskin tarvitsee maallista lakia turvakseen. alalla harjoitettu työehtosopimuspolitiikka. Metalli on yleensä ensimmäisenä solminut sopimukset ja lähes aina heikkotasoisimmat. Metallityöväen liitto oli aikaisemmin todellinen päänavaaja ja se sai lukuisia parannuksia aikaan. Muutos tapahtui lähes 20 vuotta sitten. Liitosta tuli maan hallituksen nöyrä pönkkäpuu. Voimassa olevaan työehtosopimukseen valmistauduttaessa juuri Metallityöväen liiton johtajat vaativat malttia, malttia ja vielä kerran malttia. Liitto onnistui vaatimuksessaan, sillä palkansaajille tuli todella maltilliset korotukset. Paljon mainostettu muutosturvakin on osoittautumassa varsin vähäpätöiseksi. Maltti unohtui yhden kerran Liiton johdolta pääsi maltti unohtumaan, kun liittotoimikunta päätti yksimielisesti johdon palkankorotuksista. Jäsenistölle tulee tänä vuonna 1.6. lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 prosentin korotus ja tämän lisäksi 0,3 prosentin järjestelyvara. Edellä mainitussa liittotoimikunnan kokouksessa korotettiin puheenjohtajan kuukausipalkkaa 650 eurolla 7400 euroon eli pikkuista vaille 10 prosentilla. Tämän siis liittotoimikunta päätti yksimielisesti. Jos pyhien tunteiden loukkaamisesta tulisi jumalanpilkkapykälän kumoamisen takia jonkinlainen yhteiskunnallinen ongelma, johon ei muun lainsäädännön avulla pystyttäisi puuttumaan, voitaisiin yhteiskuntarauhan nimissä perustaa epävirallinen totuuskomissio käsittelemään tällaisia asioita. Sitä ei kuitenkaan taidettaisi tarvita ovathan muut aatteet ja vakaumukset tulleet tähänkin asti toimeen ilman erityistä lain suojaa. Kirkosta eroaminen on vihdoin päässyt Suomessa kunnolla vauhtiin, erityisesti siksi, että eroaminen onnistuu nykyään internetitse. (Yksi osoitus tilanteen nurinkurisuudesta jälleen: vaikket ole koskaan antanut suostumustasi kirkkoon liittämiseksi, sinun on varta vasten ilmoitettava eroavasi. Miten suhtautuisimme, jos vauvoja liitettäisiin esim. SDP:n jäseniksi?) Eduskunta ei selvästikään vielä ole kypsä erottamaan kirkkoa valtiosta, mutta ennemmin tai myöhemmin sen pakko taipua tosiasioiden edessä. Tällainen menettelytapa on ollut jo pitkään yleistä yritysten johtajien ja yleensä johtavissa asemissa olevien keskuudessa. Olemme saaneet nähdä miten ovat käyttäytyneet kansanedustajat omien palkkojensa ja muiden etujensa suhteen. Kaikki, jotka pystyvät rohmuamaan, tekevät sen kylmän rauhallisesti. Metalliliiton tapauksessa on surullista se, että nyt yletöntä rohmuamista harrastaa työväenjärjestö. Onko työväenliikkeelle käynyt niin, että ainoaksi merkittäväksi saavutukseksi jää sen johtajien loismainen elintaso? Yhteiskunnassamme tuloerot kasvavat. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on lähes köyhää - yksistään työssäkäyviä köyhä lasketaan maassamme olevan Näistä ei näytä kukaan huolta kantavan. Politiikan keskiössä on nyt hyväosaisten eduista huolehtiminen. Vaikka Metalliliitossa tehtiin törkeä päätös tasaarvoa ja kaikkea solidaarisuutta kohtaan, ei sitä pidä hylätä. Ammattiyhdistysliikettä tarvitaan ja suuresti tarvitaankin. On vain huolehdittava siitä, ettei sitä johda rahan ahneet - vain omista eduistaan huolehtivat pyrkyrit. Työväenliike olisi palautettava juurilleen eli sellaiseksi, että ensin viedään apua sinne missä hätä on suurin. MIKA FAGERSTRÖM Suomen Tasavallan presidentti, Suomen hallitus ja moni eduskunnassa edustettuna oleva oppositiopuoluekin kannattaa suomen osallistumista tällä hetkellä vielä perustamisvaiheessaan olevien Euroopan Unionin taistelujoukkojen toimintaan. Julkisuuteen kerrottujen suunnitelmien mukaan nämä EU:n taistelujoukot voivat toteuttaa sotilaallisia operaatioitaan Yhdistyneiden Kansakuntien luvista riippumatta eli ne voivat käydä myös kansainvälisen oikeuden vastaisia hyökkäyssotia. Suomen poliittisen eliitin taholta on vakuuteltu EU:n taistelujoukkojen käytöllä pyrittävän mm. ihmisoikeuksien puolustamiseen ja kansanmurhien ehkäisyyn. Näissä vakuutteluissa julkilausutut pyrkimykset kuulostavat tietysti varsin jaloilta ja tuskin kenelläkään on mitään niiden edistymistä vastaan. En silti kuitenkaan oikein rohkene uskoa todeksi näitä vakuutteluja ja niihin uskominen voi mielestäni ilmentää sitä, että hyvää tarkoittavat haaveilut ovat astuneet kapitalismin realiteettien tunnistamisen sijaan. Tämmöisellä ihmisoikeuspuheella pyritään nimittäin peittämään ne imperialistiset valtapyrkimykset, jotka ovat EU:n taistelujoukkojen perustamishankkeen taustalla. Kapitalistiset suurvallat, jollaiseksi EU:a ollaan kovasti kehittämässä ja ollaan osittain jo kehitettykin, eivät valitse sotilaallisten hyökkäyksiensä kohteita ihmisoikeusloukkausten vakavuuden tai kansanmurhissa kuolleiden ihmisten lukumäärän perusteella. Sen sijaan tällaiset suurvallat valitsevat hyökkäyskohteensa ennen muuta siten, että niiden hallitsevien luokkien edut tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla turvatuiksi. Hyökkäyssotiin ollaan näin ollen valmiita ryhtymään silloin, kun kapitalistien ja heidän erilaisten edustajiensa etuja ei riittävässä määrin kyetä turvaamaan rauhanomaisesti poliittistaloudellisin painostus- /suostuttelumenetelmin. Puheet ihmisoikeuksien puolustamisesta ja kansanmurhien ehkäisemisestä näiden tulevien maailmanjärjestys- ja luonnonvarasotien yhteydessä on siis mielestäni nähtävä ensisijaisesti omien etujensa puolesta sotilaallisiin hyökkäyksiin valmistautuvan Legendaarisen Che Guevaran tytär, kuubalainen lastenlääkäri Aleida Guevara kävi Pohjoismaiden vierailullaan myös Tampereella. Hän oli Lenin-museon ja Suomi- Kuuba-seuran vieraana. Vierailu kiinnosti laajasti, sillä Tampereen Työväentalon juhlasali lähes täyttyi Aleida Guevaran kuulijoista ja ihailijoista. Guevara kertoi laajasti Kuuban poliittisesta ja yhteiskunnallisesta elämästä, latinalaisen Amerikan tilanteesta ja globalisaatiokriittisestä liikkeestä. Tärkeän osan puheenvuoroa muodosti Che Guevaran arviointi perheenisänä sekä isän ja tyttären suhde. Aleidan mukaan Chen yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta elää latinalaisessa Amerikassa, jossa erilaiset vasemmistolaiset ja kapitalisminvastaiset liikkeet ovat voimistuneet ja saaneet poliittista valtaa. Aleida Guevara kävi tutustumassa TAYS:ssa suomalaiseen lastensairauksien hoitoon ja jatkoi täältä matkaansa EU:n sotapropagandana, jolla pyritään muovaamaan kansalaisten mielet eliitin sotasuunnitelmille otolliseen tilaan. Suomen aiottu osallistuminen EU:N taistelujoukkojen toimintaan ja Suomen kytkeminen myös tätä kautta yhä tiiviimmin Natoon on hyvin riskialtista politiikkaa sekä osoitus nykyisen poliittisen eliittimme piittaamattomuudesta niitä inhimillisiä kärsimyksiä kohtaan, joita sodat aina tuottavat. Sillä sota on tappamista, puolin ja toisin ja tällaiseen provokatoriseen sotapolitiikkaan sisältyy sellainen vaara, että sillä horjutetaan Suomessa ja Suomen lähialueilla tällä hetkellä vallitsevaa varsin vakaata tilannetta. Taitaa tämä kapitalismi toisinaan olla varsin veristä puuhaa. Che Guevaran tytär, kuubalainen lastenlääkäri Aleida Guevara vieraili myös Tampereella. Islantiin. Tamperelaisten kommunistien lahjana kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen luovutti Aleida Guevaralle kuvateoksen Rauhan ja toivon lapset.

7 Näköala 1/06 7 JOUKO KOIVUNEN HIDAS YLÖJÄRVELÄINEN Ylöjärvelläkin kunnallispolitiikan ammatillistuminen on johtanut siihen, että valtapoliitikot ovat asettuneet tietoineen tavallisen kaupunkilaisen yläpuolelle. Arjen pienet asiat ovat saaneet jäädä sivuun. Tilalle on tullut tilaustyönä laaditut strategiasuunnitelmat ja niihin pohjautuvat suuret kunnallispoliittiset linjat. Ylöjärvellä on käynnissä kunnallisdemokratian ulkoistamisprosessi. Veroni ja vesilaskuni maksavana kaupunkilaisena kaipaan kunnallispolitiikkaa, joka on avointa ja jossa näkyy arjen kuntalaisnäkemys. Tämän toteuttaminen vaatii nykyisen päätöksentekokulttuurin kyseenalaistamista ja muuttamista muun muassa julkisilla kysymyksillä ja kuntalaisaloitteilla. Kuntaliitos kaventaa demokratiaa Maan hallitus on käynnistänyt laajan kunta- ja palvelurakenteen muutoshankkeen. Hankkeen tarpeellisuudesta ei ole kysytty kuntalaisilta, kunnan työntekijöiltä tai päättäjiltä. Muutostarvetta on perusteltu muun muassa suurista yksiköistä saatavilla taloudellisilla säästöillä ja suuremmalla tehokkuudella. Ylöjärven kaupunginvaltuusto ja Viljakkalan kunnanvaltuusto päättivät kuntien yhdistämisestä vuoden 2007 alusta alkaen. Kuntaliitoksen valmistelu ja päätökset hoidettiin konsulttien, virkamiesten ja edustuksellisen demokratian yhteistyönä. Kuntalaisten mielipidettä liitoshankkeeseen ei kysytty. Ylöjärven ja Viljakkalan yhdistyminen toteutettiin nopeassa aikataulussa. Liitossopimusta valmistelleet työryhmät pitäytyivät tiukasti annetussa raamissa, eikä sopimuksesta löydy esityksiä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta. Sopimuksen mukaan kunnallinen demokratia toteutetaan yhdistämällä valtuustot ja täydentämällä lautakuntia niiden toimikauden loppuajaksi vuoden 2008 loppuun asti. Yhdistymissopimuksessa ei oteta kantaa siihen, että kunnallinen demokratia kaventuu vuoden 2009 alusta alkaen Ylöjärvellä. Jouko Koivunen haluaa Ylöjärvelle kuntademokratiaa kuntalaisten ehdoilla. Sopimusajankohtaan verrattuna kaupunginvaltuuston koko pienenee 64 valtuutetusta 43 valtuutettuun ja lautakunnissa olevien luottamushenkilöiden määrä vähenee. Lisäksi päätöksenteko viljakkalalaisten silmin katsottuna etääntyy ja luottamusmiehet sekä virkamiehet muuttuvat kasvottomiksi. Hidas Ylöjärvi lisää osallisuutta! Kuntaliitoksen jälkeinen Ylöjärvi kaipaa todellista ja kriittistä julkista keskustelua kaupungin tulevaisuudesta. Millaisen kaupungin ylöjärveläiset haluavat rakentaa? Keskustelu voidaan aloittaa vaikka seuraavista aiheista ja esityksistä: Onko Ylöjärven puutarhakaupunki-idea vailla todellisuuspohjaa, kun keskusta aiotaan täyttää suurilla marketeilla, eikä kaupungissa ole puutarhoihin ja puutarhamaisuuteen liittyvää historiaa. Voisiko Ylöjärven kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi ottaa hitaan kaupunkiajattelun? Hitaan kaupungin perusidea on kehittää kaupungin omia vahvoja ja ainutlaatuisia puolia ja vastustaa nykyisen kaupunkikehityksen kielteisiä puolia esimerkiksi yhdenmukaistamista. Hitaan Ylöjärven nettisivuilla kerrottaisiin mitä Ylöjärvi todellisuudessa on, eikä sitä, mitä sen toivotaan olevan. Laajentuneen Ylöjärven tulee selvittää yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden kanssa nykyisten palvelujen puutteet ja kehitystarpeet. Selvityksen pohjalta tulee laatia laaja peruspalvelujen pitkän tähtäimen kehittämisohjelma. Pinta-alaltaan kasvaneessa kaupungissa myös etäisyydet pitenevät entisestään. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että poliittinen päätösvalta etääntyy kaupunkilaisista. Poliittisen päätöksenteon ulkoistaminen, ammatillistuminen ja vallan keskittyminen nykyistä pienemmän piirin käsiin tulee estää. Ylöjärven kunnallisen demokratian turvaamiseksi tulee ns. edustuksellisen demokratian rinnalle kehittää uusia osallistavan demokratian muotoja, jossa kaupunkilaisille turvataan todelliset mahdollisuudet vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon myös vaalien välillä. Kalliiden kunnallisvaalikampanjoiden synnyttämää demokratiavajetta on kavennettava, sopimalla vaalimainonnan kustannusten ylärajasta. Kaupunki osallistuisi vaalikampanjaan julkaisemalla tiedotuslehden, jossa puolueet ja ryhmät saisivat tilaa vaaliohjelman ja ehdokkaiden esittelyyn. Lisäksi kaupunki järjestäisi vaalipaneelit eri kuntakeskuksissa. Kuntalaiselle on tärkeää, miten kunnalliset päätökset vaikuttavat hänen jokapäiväiseen elämäänsä tai asuinympäristön muuttumiseen. Toissijaista on se, miten kunnallishallinto tai virkamies asian kokee ja näkee. Jos Ylöjärvellä kunnallista päätösvaltaa käyttää pieni sisäpiiri ja kaupunkia johdetaan kuin yritystä, ei tavallinen ylöjärveläinen koe osallisuutta yhteisten asioiden hoitamiseen. Nokian kaupunki myi kaukolämpötoimintansa Fortum Lämpö Oy:lle vuoden 2004 alusta. Silloin SKP:n kaupunginvaltuutettu Tuula Palomäki ihmetteli, miksi Nokian kaupunki luopui tuottavasta helmestään. Kaupunki sai kolme tarjousta, joista parasta ei valittu valtuuston kokouksessa. Fortum oli ilmoittanut neuvotteluissa, että heidän kanssaan solmittu sopimus sisältää sidonnaisuuden, jonka rikkoessaan Nokian kaupunki joutuu korvausvelvolliseksi. Tuo sopimus oli määräaikainen saakka eikä siihen sisältynyt irtisanomismahdollisuutta. Fortum ei siis ollut paras, mutta näin kiristämällä sai itselleen Nokian kaupungin helmen. Nyt nokialaiset kaukolämmön kuluttajat ovat alkaneet epäillä laskutuksen oikeellisuutta. Hinnat ovat nousseet kohtuuttomasti. Fortum aikoo korvata liikaa perityn hinnan kolmen prosentin korkoineen. Ihmettelen, ettei Nokian kaupunki itse suurena kuluttajana ole huomannut, ovatko laskut sopimuksen mukaisia, sanoo Tuula Palomäki. Kaukolämpöasiakkaat TUULA PALOMÄKI Nokian Kerholassa kokoontui ke runsaat sata henkeä puolustamaan saappaiden teon jatkuvuutta Nokialla. Perustettiin Pro Kontio liike suomalaisen työn puolesta puhujaksi ja liikkeen toivottiin valtaavan koko Suomen niemen. Pääluottamusmies Nuolikoski valotti nykytilannetta ja sanoi, että kokoonpanijat ovat lomautettuina toukokuun puoleenväliin saakka. Siihen mennessä pitäisi välimiesoikeudessa ratketa kilpailukiellon kohtalo eli että saadaanko saappaita myydä muillekin kuin Bernerille. Sehän juuri on Kontion elämän ja kuoleman kysymys. Kemian liiton Timo Vallittu korosti, mitä merkitsee saappaan teon lopettaminen. Se on ammattityötä ja se on SKP:n kaupunginvaltuutetut Tuula Palomäki ja Eero Salonen ihmettelevät miksi Nokian kaupunki luopui tuottavasta helmestään. ovat kyselleet vastuullisia päättäjiä ja sopimusten neuvottelijoita. Mitä sanot tähän SKP:n Nokian valtuustoryhmän puheenjohtaja Herkku Hernesniemi? - Päätös oli valtuustossa äänestyspäätös, koska tein ryhmän puolesta hylkäysehdotuksen, jota Eero Salonen kannatti. Saimme oman kolmen äänemme lisäksi kolme muuta taaksemme, hyväksymisen kannalla oli 34 valtuutettua ja yksi äänesti tyhjää, kaksi valtuutettua olivat esteellisiä. Miksi teitte hylkäysehdotuksen? - Suurin syy oli tuottavan laitoksen tulojen menetys kaupungille. Toisena syynä oli pelko kaukolämmön hintojen noususta, josta päätösvalta menisi pois käsityötä. Päätös on lopullinen, vaihtoehtoja ei ole. Jos saappaan teko lopetetaan, ei sitä niin vaan aloiteta uudelleen. Jokainen suomalainen on ollut tekemisissä Nokialla tehtyjen Nanson yöpaidan ja Kontiosaappaan kanssa. Nyt niistä on toinen uhattuna, jatkoi Vallittu. kaupungilta. Molemmat pelkomme ovat siis toteutuneet, vastasi Hernesniemi. Vastuulliset kaupungin neuvottelijat kauppaehdoista olivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Kallio (vas), teknisen lautakunnan puheenjohtaja Seppo Parkkali (sdp), varapuheenjohtaja Leo Lähde (vihr), kaupungin insinööri Simo Latva (vas), liikelaitospäällikkö Juha Menonen (kok), talousjohtaja Alpo Karila (vas) ja kaupunginjohtaja Markku Rahikkala (sdp). Nyt Nokian kaupunki neuvottelee Fortumin kanssa, onko sopimusehtoja rikottu vai onko kyseessä laskuvirhe. Tulevaisuus näyttää lopputuloksen. Suomessa Nokialla on valmistettu sata vuotta kumisaappaita ja jalkineita, Vielä vuonna 1975 oli Nokian kumitehtaassa 6000 työntekijää. Nyt on enää 70 ja nämä työpaikat sekä niiden ohessa toinen 70 työpaikkaa alihankkijoilla ovat tänään uhanalaisia. ALLEKIRJOITA VETOOMUS: Demokraattisten Naisten perinteinen kevätretki sunnuntaina Nokialle. Lähtö Keskustorilta klo 11 Mäntylän bussilla. Käymme mm. tutustumassa Ossi Somman sodasta ja rauhasta kertoviin teoksiin Penttilän koululla ja Nancy Holtin maataideteoksiin Pinsiössä. Lounaan nautimme jo 1300-luvulla tunnetussa Knuutilan kartanossa. Tulkaa mukaan, puhutaan kulttuurin lisäksi muutakin asiaa ja vietetään yhdessä mukava sunnuntaipäivä. Ilmoittautumiset : Anja Kivipensaalle puh (03) / tai Inkeri Toloselle (03) (työ).

8 8 Näköala 1/06 Ruotsalaisomisteisen Bong Suomi Oy:n johdon päätös lopettaa kirjekuorituotanto Tampereella ja siirtää tuotanto Kaaville Pohjois-Savoon hämmentää tehtaan väkeä. Hämmennyksen lisäksi päätös järkyttää ja suututtaa, sillä Tampereen kirjekuoritehdas on koko Bong-konsernin kannattavin tuotantoyksikkö. Tämän lisäksi Kaavilla ei ole riittävästi tiloja eikä ammattitaitoista henkilökuntaa. Koneita siirretty pikkuhiljaa Tampereen tehtaan varapääluottamusmies Timo Tervo (skp) kertoo, että tuotannon lopettamista pohjustavia merkkejä on jo ollut olemassa. - Uskon, että Kaavin kunta on luvannut Bongille merkittäviä etuja, sillä ei siirrossa muuten olisi järkeä. Toinen juttu on, että onko Bong siirtämässä tuotantoaan Venäjän ja Viron suuntaan. Yhtiö osti vähän aikaa sitten tehtaan Virosta, ja koneita on siirretty sieltä ja täältä Venäjälle, jossa Bongilla on tehdas, sanoo Tervo. Hän toteaa, että Venäjän tehdas takkuilee siinä määrin, että sen varaan tuskin voi laskea tällä hetkellä. Mutta ilmeisesti nämä tapahtumat ovat merkkejä yhtiön johdon suunnitelmista. Osansa asiassa saattaa olla Bongin naapurissa Tampereen Tesomalla sijaitsevalla UPM:n Raflatacin tehtaalla, joka laajentuessaan havittelee Bongin toimitiloja. - Vaikka kirjekuorien menekki laskee hitaasti sähköisen tiedonvälityksen takia, ei nyt ilmoitetulla lopetuspäätöksellä ole tekemistä menekin kanssa. Bong riskeeraa epävarmalla tuotannon siirrolla. Se voi koitua yhtiön tappioksi, jos muut kirjekuorivalmistajat iskevät tähän saumaan. Varapääluottamusmies Timo Tervo muistuttaa, että Tampereen tehdas on Bongin kannattavin yksikkö. Vaikka työnantajan ilmoittama kuorien menekin viiden prosentin vuosialenema pitäisi paikkansa, Tampereen tehtaan lopettaminen ei auta yhtiötä. Ay-liike saatava tositoimiin Maaliskuun alkupuolella alkaneissa yt-neuvotteluissa ratkaistaan tuotannon jatkumisen ohella noin 120 työntekijän ja toimihenkilön kohtalo. Yksi keskeinen kysymys neuvotteluissa on, mitä sopimusta palkanmaksussa noudatetaan. - Kaavilla noudatettaisiin kevyen paperin selvästi alempaa sopimusta, ja sitä on tarjottu Tampereellekin. Meidän on pidettävä kiinni omasta sopimuksestamme, sillä emme voi lähteä palkanalennuksiin hyvin kannattavan tehtaan voittojen kasvattamiseksi. Työnantajat pärjäävät joka tapauksessa globaalitaloudessa, sillä heidän menestyksensä ei ole Suomen varassa, Timo Tervo pohtii. Hänen mielestään nyt tarvitaan koko ay-liikkeen yhteistä kamppailua isänmaattomien kapitalistien toimia vastaan. - Jos työnantajat jatkavat tähän tahtiin, eikä ay-liike puolusta yhtenäisesti suomalaisia työpaikkoja, sen uskottavuus työläisten silmissä kärsii. Nyt pitäisi olla pois työstä niin kauan, että työnantaja huomaa työntekijäin merkityksen yhtiön tulokseen. Satsataanko projekteihin vai perusteollisuuteen? Jos Bongin johdon päätös pitää, menee Tervolta jo toistamiseen paperitehdas alta. Uusperheellisellä Tervolla on kolme pientä lasta ja neljäs tulossa, vaimon tulot koostuvat kotihoidon tuesta. Hän kyselee myös Tampereen päättäjien vastuuta perusteollisuuden säilyttämiseksi paikkakunnalla. - Kaiken maailman näyttäviin projekteihin satsataan, mutta perusteollisuuden työpaikkojen puolesta he eivät ole ääntään korottaneet, sanoo Timo Tervo. UPM:n hallituksen tuore päätös, jonka mukaan yhtiö aikoo irtisanoa Suomessa 3000 työntekijää ja lopettaa kokonaisen tehtaan, järkyttää koko Suomessa. Valkeakoskella Tervasaaren tehtaalta jätetään työtä vaille 120 työntekijää. Tervasaaren tehtaan kunnossapidon luottamusmies Seppo Kuisma on tuohtunut tavasta, jolla Voikkaan tehtaan lopetuksen ja irtisanomisten jälkihoito aiotaan hoitaa. Yhtiön kurssinousun ja osakkeenomistajien miljoonavoittojen kielteiset seuraukset aiotaan maksattaa täysin yhteiskunnan varoilla, sillä apuun huudetaan valtiovaltaa eri muodoissaan. En voi hyväksyä, että UPM turvautuu eläkeputken käyttöön, koska kyseessä ei ole konkurssikypsä yritys vaan miljoonavoittoa tuottava firma. Tämä jos mikä on sosiaalitukien väärinkäyttöä, sanoo Seppo Kuisma. Kaikkia keinoja täytyy tietenkin käyttää irtisanottavien toimeentulon turvaamiseksi, mutta yrityksen tulosta pitäisi voida käyttää hädänalaisten auttamiseksi. EU ja palkkamaltti eivät tuoneet työtä Kuisma muistuttaa myös, että UPM:n päätös toteutuessaan heijastuu paljon laajemmalle kuin 120 irtisanottavan talouteen. Kun kuntien verotulot putoavat ja ostovoiman heikkenemisen seurauksena paikalliset yritykset menettävät, jää lasku tätäkin kautta yhteiskunnan kontolle. Paljon puhuttua yh- Luottamusmies Seppo Kuisma syyttää UPM:ää sosiaalitukien väärinkäytöstä ja vaatii yrityksen voittoja työttömyyden hoitoon. teiskuntavastuuta ei näy UPM: n päätöksessä, sanoo Seppo Kuisma. Hän kohdistaa kritiikkinsä myös Suomen EU-jäsenyyteen ja ay-liikkeen taipumiseen palkkamalttivaatimusten edessä. Kumpikaan ei ole tuonut luvattuja työpaikkoja, vaan näyttää käyvän päinvastoin. Kun palkat muodostavat UPM:n kuluista alasta riippuen 8-14 prosenttia, yhtiö voisi hakea lisää kannattavuutta muilta suunnilta. Esimerkkinä Kuisma mainitsee ylihintaiset ja muutenkin epäonnistuneet yritysostot mm. Saksasta ja Kanadasta. Markkinoita on yritetty vallata keinolla millä hyvänsä, vaikka ne ovat osoittautuneet virheinvestoinneiksi. Lainsäädäntöä on muutettava, jos yritysten ja työpaikkojen halutaan pysyvän Suomessa. Paljon puhuttu muutosturva jäi torsoksi, joten tarvitaan huomattavasti järeämpiä keinoja, sanoo Seppo Kuisma. Suomen kannattavimman paperiteollisuuden suuryrityksen UPM:n ilmoitus työntekijän vähentämisestä kuvaa suurpääoman raakaa voitontavoittelua. Yhtiö jakaa omistajilleen osinkoina 392 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin se aikoo säästää irtisanomisilla. Lisäksi se aikoo käyttää satoja miljoonia yhtiön omien osakkeiden ostamiseen. Yhtiön johto kerää itselleen lisää optioetuja maksattamalla työntekijöillä johdon tekemiä virheitä. UPM kirjaa metsäteollisuuden julistamasta työsulusta 195 miljoonan euron menetykset, epäonnistuneista yritysosastoista yli 200 miljoonan tappiot ja kartellilakien rikkomisesta 57 miljoonan sakot. Ilman näitä kertaluontoisia eriä yhtiön liikevoitto on yli 100 miljoonaa edellistä vuotta suurempi. UPM:n valmistelemat joukkoirtisanomiset ovat räikeä esimerkki siitä, miten tuhansien työläisten, perheiden ja kokonaisten kuntien työllisyys ja hyvinvointi uhrataan suurpääoman voittojen kasvattamiseksi. Samalla se kertoo pörssikeskeisen kapitalismin kieroutuneesta logiikasta, jossa myös metsäteollisuuden kaltaisen, pitkiin ja suuriin investointeihin perustuvan alan kannattavuutta mitataan suursijoittajien pikavoittojen odotuksilla. Hallitus ei saa väistää vastuutaan Puheet yhtiöiden yhteiskuntavastuusta ovat yhtä tyhjän kanssa, kun lähes päivittäin tulee lisää uutisia joukkoirtisanomisista samaan aikaan kun yhtiöt jakavat ennätysosinkoja. Toisin kuin Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman johtama hallitus esittää, valtiovallalla on mahdollisuus pysäyttää joukkoirtisanomisten vyöry. SKP vaatii työsopimuslain muuttamista niin, että estetään irtisanomisten käyttäminen keinona pörssikurssien ja voittojen kasvattamiseen. Samalla irtisanomiset on tehtävä työnantajille kalliimmaksi, kuten ne ovat useimmissa muissa EU-maissa. Yhtiöiden valtiolta saamat erilaiset tuet on perittävä takaisin UPM:n kaltaisissa irtisanomistilanteissa. Laittamalla pörssikaupalle vero, saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin ja estämällä veroparatiisien kautta tapahtuvaa veronkiertoa löytyy lisää rahaa työllisyyteen ja kuntien palveluihin. Monissa muissakin yhtiöissä uhkaavat joukkoirtisanomiset ja tuotannon siirtämiset halvemman palkkatason maihin ovat haaste ammattiyhdistysliikkeelle. Irtisanomisten ja työvoiman polkumyynnin lopettamiseksi tarvitaan ay-liikkeen keskinäistä solidaarisuutta, joukkovoimaa ja kansainvälistä yhteistyötä. AKT: n lakko ja monet kansainväliset lakkotaistelut osoittavat, että joukkovoimalla voidaan myös saada tuloksia. SKP:N POLIITTINEN TOIMIKUNTA

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

MTV3 - Kunnallisvaalikone Ehdokaskortti Kuvasi. Lyhyt kuvaus itsestäsi: Ikä: Sukupuoli. Puolue: Linkki omalle nettisivustolle: Kunta

MTV3 - Kunnallisvaalikone Ehdokaskortti Kuvasi. Lyhyt kuvaus itsestäsi: Ikä: Sukupuoli. Puolue: Linkki omalle nettisivustolle: Kunta MTV3 - Kunnallisvaalikone 2012 Valm Koskinen Tommi kortti Kuvasi Lyhyt kuvaus itsestäsi: Olen Tommi Koskinen, 36-vuotias insinööri. Asun Lempäälän Kuljun Ketunmäessä yhdessä avovaimoni ja maaliskuussa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä 17.10.2017, Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto KAINUUN

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. KANSALAISEN OIKEUDET (opettajan tukiaineisto) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä. Suomessa asuvat ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 20.4.2011 1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän kunnassa muodostavat kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 18.01.2016 10 Pääministeri Juha Sipilän hallitus on

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.6.2017 alkaen 1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä,

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi

Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi www.operaatiovakiduuni.fi www.taisteluamisopetuksesta.fi 14.9.2016 Jussi-Pekka Ahonen 1 Teollisuusliitto Metalliliitosta tuli Teollisuusliitto vuonna 2017 Perustettu

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Eduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Eduskuntavaaliehdokastutkimus Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 18.3.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa ayliikkeen teemoihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot