V E H K A L A H D E N T I E 1 8 A s e m a k a a v a n m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS V E H K A L A H D E N T I E 1 8 A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Kaavoitusohjelman työ nro 1657 KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 VEHKALAHDENTIE 18 ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaava koskee Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelissa 1620 sijaitsevaa tilaa 29:30. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1620 osa. Kaavoitusohjelman työ nro Suunnittelualue on osoitettu kartalla. Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualueen rakennukset ja niiden historia Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Yritysvaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet 4. Havainnekuvat ja vaihtoehtojen vertailu 5. Varjotarkastelu 6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet

4 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle Vehkalahdentie 18 maanomistajan aloitteesta. Maanomistaja esitti asemakaavaa muutettavaksi niin, että tilalle 29:30 voitaisiin rakentaa neljäkerroksinen asuinkerrostalo. Tilalla sijaitsee 1950 valmistunut rintamamiestalotyyppinen omakotitalo ja talousrakennus. Tilan ympärillä on kerrostalotontteja. Etelässä on kaksi kolmikerroksista kerrostaloa, joiden kellarikerrokset ovat melkein puoliksi maanpinnan yläpuolella. Pohjoisessa on kaksikerroksinen kerrostalo ja toisella puolella Vehkalahdentietä sijaitsee kaksikerroksinen kerrostalo. Ympäristönsä puolesta tila soveltuu kerrostalorakentamiseen. Etäisyys Joensuun kaupungin keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Vehkalahden kauppa ja uimaranta sekä ammattiopiston Peltolankadun toimipisteet sijaitsevat lyhyen matkan päässä. Keskussairaalaan matkaa on hieman yli kilometri. Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta, jotta olemassa oleva kunnallistekniikka saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä ja palveluiden järjestäminen tulisi edullisemmaksi. Maanomistajan hakema asemakaavamuutos on kaupungin tavoitteen mukainen. Maanomistajalta peritään maankäyttökorvaus, koska rakennusoikeus nousee yli 500 k-m 2. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Penttilän päiväkodissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä sekä naapurustoon lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 8 osallistujaa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa Penttilän päiväkodissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuuluttiin kaupungin ilmoituslehdissä ja naapurustoon lähetetiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 4 osallistujaa. Vireilletulo- ja luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Toteuttaminen Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan valmistuttua rakennusluvan saamisen jälkeen. Asemakaavaehdotus, liite 1

5 :52 29:30 29:21 29:20 29:53 Ukonpolku Vehkakuja Ukonmäentie III II II III III III VII II III kt kt kt kt M VEHKALAHDENTIE e=0.9 le p IV PENTTILÄ 16 AK LIITE 1, Sivu 1/4

6 LIITE 1, Sivu 2/4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK Asuinkerrostalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja. 16 PENT 1620 VEHKALAHDENTI IV e= Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Katu. p Pysäköimispaikka.

7 LIITE 1, Sivu 3/4 YLEISET MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 2. Rakennuksen julkisivut on pääasiassa rakennettava paikalleen muuratusta tiilestä tai peittomaalatusta puusta tai vastaavasta kaupunkikuvallisesta korkeatasoisesta materiaalista. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 3. Rakennusosia ei saa ulottaa rakennusalan rajan yli. 4. Rakennuksiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta. 5. Neljäs kerros on rakennettava vähintään 1 metrin verran sisäänvedettynä. Sisäänvedetylle osuudelle saa rakentaa parveke- ja terassitiloja, joiden lasitukset ja rakenteet on toteutettava ilmeeltään keveinä. 6. Polkupyöräpaikkoja on oltava vähintään 2 kappaletta asuntoa kohden. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on sijoitettava sisätiloihin. 7. Ulkona olevat polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäynnin läheisyyteen niin, että niiltä pääsee sujuvasti katualueelle AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Tontille on varattava yksi autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 neliömetriä kohden.

8 LIITE 1, Sivu 4/4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU PENTTILÄN (16) kaupunginosan korttelin 1620 osan asemakaavan muutos. VEHKALAHDENTIE 18 KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Juha Pasma 16/1657 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Ritva Eskelinen

9 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueena on Penttilän kaupunginosassa sijaitseva tila, jonka pinta-ala on 1250 m 2. Tila sijaitsee Vehkalahdentien vieressä. Suunnittelualueen lähiympäristössä on kerrostaloja sekä omakotitaloja Luonnonympäristö Suunnittelualue on muokattua korttelialuetta. Varsinaista luonnonympäristöä ei ole. Maanpinta nousee loivasti kohti alueen takaosaa. Maaperä on moreenia Suunnittelualueen rakennukset ja niiden historia. Tilalla on vuonna 1950 valmistunut rintamamiestalotyyppinen asuinrakennus. Ulkoseinät ovat peiterimavuoratut. Ulkoseinien väri on vihreä. Talossa on satulakatto. Katteena on alun perin ollut huopa, mutta se on vaihdettu 1970-luvulla pelliksi. Rakennuksessa on aumakattoinen kuisti, jonka päällä on pieni parveke. Kivijalka on tehty rakennusajalle tyypillisesti säästövaluna. Asuinrakennusta lämmitetään öljyllä ja puulla. Olohuoneessa on kaakelitakka. Öljykattila sijaitsi aiemmin ensimmäisessä kerroksessa, mutta se uusittiin ja siirrettiin kellariin keittiön alle vuonna Kellari on ainoastaan keittiön alla. Rakennuksessa on aiemmin ollut kaksi sisäänkäyntiä. Toinen sisäänkäynti on johtanut suoraan yläkertaan ja toinen alakertaan. Nykyiset omistajat ovat poistaneet yläkerran erillisen sisäänkäynnin. Kuva asuinrakennuksesta pihan puolelta.

10 Asuinrakennuksen lisäksi tilan takaosassa sijaitsee talousrakennus. Talousrakennuksen ulkoseinät ovat peiterimavuoratut ja punamullalla maalatut. Rakennuksessa on huovalla katettu satulakatto. Rakennus on perustettu luonnonkivien ja sorabetonimöykkyjen päälle. Talousrakennuksen eteläpäädyssä on saunakamari ja sauna. Keskellä on autotalli. Pohjoispäädyssä on varasto. Varaston paikalla on aiemmin ollut palokalustevarasto ja ulkovessa. 5 Kuva talousrakennuksesta. Rakennukset rakennutti konduktööri Viljo Kauppinen Asuinrakennus on valmistunut rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan vuonna Talousrakennuksen osalta ei löytynyt merkintää rekisteristä, mutta se lienee valmistunut samoihin aikoihin. Kauppinen myi talon Kauko Toivoselle Kauko Toivonen asui talossa vuoteen 1997 asti. Vuonna 1997 Toivonen jälkeen myi talon Nykyisille omistajille. Kauko Toivonen ja Viljo Kauppinen pitivät talossa vuokralaisia. Talon asukasluettelon mukaan viimeiset vuokralaiset lähtivät talosta Talossa ehti olla vuokralla noin sata henkeä. Vuokralaiset ovat olleet pitkälti opiskelijoita ja eri ammattialojen ihmisiä, kuten rakennusmiehiä, keittiöapulaisia, siivoojia, autoasentajia ja myyjiä. Muutamia pieniä perheitäkin on talossa ajoittain ollut vuokralla Rakennettu ympäristö Suunnittelualueena olevan tilan ympäröivä rakennuskanta muodostuu kerrostaloista ja omakotitaloista.

11 Tilan eteläpuolella on kaksi kolmikerroksista kerrostaloa, joiden kellarikerrokset ulottuvat melkein puoliksi maanpäälle. Talot lähestyvät korkeudeltaan melkein nelikerroksisia kerrostaloja. Kerrostalot ovat valmistuneet Pohjoispuolella on kaksikerroksinen 1994 valmistunut kerrostalo. Vastapäätä Vehkalahdentien toisella puolella on 1956 valmistunut kaksikerroksinen kermanvärinen ja rappauspintainen kerrostalo. Vehkalahdentien toisella puolella, Vehkakujan risteyksestä kohti etelää, on omakotitalojen rivi. Rivin seitsemän suunnittelualuetta lähinnä olevaa omakotitaloa ovat valmistuneet vuosina Nämä talot ovat saman tyylisiä suunnittelualueella olevan omakotitalon kanssa. Rivin viisi viimeisintä taloa ovat valmistuneet 1980-luvulla. 6 Viistoilmakuva suunnittelualueen ympäristöstä Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kuntia eheyttämään yhdyskuntarakennetta. Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1, 2 ja 3 -vaiheen maakuntakaavat. Neljännen vaiheen maakuntakaavan ehdotus on valmistunut.

12 7 Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen ja yleiskaava on tullut voimaan Yleiskaavassa suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltainen asuntoalue (AKR). Penttilän osayleiskaava Penttilän osayliskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa suunnittelualue on kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Alue on tarkoitettu keskustamaiseen rakentamiseen. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Asemakaava Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR). Alueen tehokkuusluku on e=0,4 ja kerrosluku II. Tilan pinta-ala on 1250 m 2, jolloin rakennusoikeus on 500 k-m 2. Tontille saisi nykyisen asemakaavan mukaan rakentaa kerrostalon, jossa olisi kaksi asuinkerrosta ja maanpäällinen kellarikerros. Pohjakartta Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Pohjakarttana on käytetty teknisen viraston laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkirakenneohjelman Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvitys 1984, Insinööritoimisto Havetec Maaperä- ja rakennettavuusselvityksessä maa-alueet on luokiteltu seitsemään eri rakennettavuusluokkaan. Suunnittelualue kuuluu luokkaan III. Luokan III maaperä on rakennettavuusselvityksen mukaan kantavaa moreenia, jonka varaan perustaminen voidaan suorittaa. Moreeni on routivaa, mistä syystä routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen.

13 8 Joensuun liikennemalli , Liikennemäärät vuonna 2012 ja 2030, Ramboll Finland Oy Joensuun liikennemäärät vuosille 2012 ja 2030 on tutkittu liikennemallin avulla. Mallinnuksen lähtötietona on käytetty Joensuun seudun maankäytön tilannetta kyseisinä vuosina. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta keväällä Maanomistajan tavoitteena on korottaa tilan rakennusoikeutta nykyisestä 500 kerrosneliömetristä 1125 kerrosneliömetriin ja nostaa kerroslukua neljään kerrokseen. Asemakaavamuutos on kaupungin tavoitteiden mukainen. Kerrostalon rakentaminen tiivistäisi kaupunkirakennetta. Tällöin rakennettu kunnallistekniikka saadaan tehokkaammin hyödynnettyä ja palveluiden järjestäminen on edullisempaa. Nykyinen rakennuslain aikaan laadittu asemakaava sallii kolmikerroksisen kerrostalon rakentamisen tontille. Rakennuslain aikaisissa asemakaavoissa on sallittua rakentaa myös maanpäällinen kellarikerros. Tällöin tontille saa rakentaa nelikerroksisen kerrostalon. Etäisyys Joensuun kaupungin keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Vehkalahden kauppa ja uimaranta sekä ammattiopiston Peltolankadun toimipisteet sijaitsevat lyhyen matkan päässä. Keskussairaalaan matkaa on hieman yli kilometri. 3.1 KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.

14 Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt , sekä valtuuston hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille : Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia 9

15 Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Maakuntakaava Maakuntakaavan I vaiheessa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu toimintoja. Maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltainen asuntoalue (AKR). Penttilän osayleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualue on kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Alue on tarkoitettu keskustamaiseen rakentamiseen Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Suunnittelun edetessä tavoitteet ovat muuttuneet. Maanomistaja esitti asemakaavan muutoshakemuksessaan kolmen asuinkerroksen ja kellarikerroksen rakentamista. Tontin tehokkuudeksi maanomistaja esitti 0,8. Luonnosvaiheessa maanomistaja esitti tontin tehokkuuden nostamista 0,9:n ja neljännen asuinkerroksen rakentamista. Neljäkerroksista rakentamista tutkittaessa se havaittiin mahdolliseksi, mikäli neljättä kerrosta ei rakenneta koko rakennuksen alan kokoisena, vaan sisäänvedettynä. Silloin neljännen kerroksen rakentaminen soveltuu paremmin kaupunkikuvaan.

16 11 4 VAIHTOEHDOT Vaihtoehtoina tutkittiin kolmi- ja nelikerroksista rakentamista keskenään. Havainnekuvat ja vaihtoehtojen vertailu on kaavaselostuksen liitteenä. Luonnosvaiheessa päädyttiin esittämään nelikerroksista rakentamista. Sen vaikutukset eivät eroa merkittävästi kolmikerroksisesta rakentamisesta, kun neljäs kerros rakennetaan sisäänvedettynä. Sisäänvedetystä neljäkerroksisesta ja kolmikerroksisesta vaihtoehdosta tehtiin myös varjotarkastelu, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Sisäänvedetyn nelikerroksisen rakennuksen varjostusvaikutus eroaa vain vähän kolmikerroksisen rakennuksen varjostusvaikutuksesta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin tavoitteisiin. Asemakaavamuutos mahdollistaisi nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen asemakaavoitettavalle tontille. Tontin takaosaan tulisi pysäköintipaikka, jolle mahtuu 12 autopaikkaa. Jos autopaikkoja on rakennettava enemmän, niin ne on tehtävä rakennuksen alle. Kerrostaloon tulisi noin asuntoa. Talossa asuisi noin 20 henkeä. Autopaikan viereen jätettäisiin tilaa oleskelualueelle ja istutuksille. Tilan rajan tuntumassa kasvava puurivi on mahdollista säilyttää oleskelualueen vuoksi. Vehkalahdentien ja kerrostalon rakennusalan väliselle alueelle tulee istutettava alueenosa, jolle ei saa rakentaa. Alue on tarkoitettu nurmikkoa ja muita istutuksia varten. Neljäs kerros on rakennettava vähintään yhden metrin mittaisella sisäänvedolla. Näin kerrostalo saadaan soveltumaan kaupunkikuvaan paremmin Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Kaavoitettavan korttelialueen tehokkuudeksi esitetään e= 0,9. Korttelialueen koko on 1250 m 2, jolloin rakennusoikeudeksi tulisi 1125 k-m 2. Kerrosluku on IV. Oleskelualue, autopaikat ja istutettava alueenosa osoitetaan tontille erillisillä merkinnöillä.

17 Autopaikkoja on varattava 1 kappale 85 asuntojen kerrosalaneliömetriä kohden. Polkupyöräpaikkoja on varattava 2 kappaletta asuntoa kohden KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tilalla olevat vanhat rakennukset purettaisiin pois ja uusi nelikerroksinen kerrostalo rakennettaisiin tilalle Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Vaikutukset luonnonympäristöön olisivat vähäisiä Yritysvaikutusten arviointi Kerrostalon rakentaminen työllistäisi rakennusalan yrityksiä Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät Joensuun EMME- liikennemallin mukaan vuonna 2013 Kuhasalontien ja Pyhäseläntien vuorokausiliikenteenmäärä Vehkalahdentien risteyksien kohdalla on ollut 700 ajoneuvoa arkivuorokaudessa (KAVL). Vuonna 2030 liikennemäärä vastaavissa paikoissa on 1400 ajoneuvoa arkivuorokaudessa (KAVL). Kaupunki on suorittanut Vehkalahdentiellä liikennemäärän laskennan vuonna Laskennan perusteella Vehkalahdentiellä kuljetaan 1160 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Kaavamuutoksen myötä Vehkalahdentien liikennemäärä nousisi noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyt liikenne Joukkoliikenne Penttilässä ja Vehkalahdella on kattavasti kevyen liikenteen väyliä. Vehkalahdentien varressa kulkee jalkakäytävä. Väyliä ja jalkakäytävää pitkin pääsee keskustaan ja Niinivaaralle sekä Pyhäselän rannalle. Lähin bussireitti kulkee kaupungin keskustasta Pyhäselänkatua ja Kuhasalontietä pitkin Vehkataipaleelle. Sieltä bussi palaa takaisin keskustaan samaa reittiä pitkin. Bussi kulkee arkena tunnin välein Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen.

18 13 Vaikutukset kaupunkikuvaan Uusi kerrostalo rakennettaisiin Vehkalahdentien varteen. Kerrostalo soveltuisi kaupunkikuvaan. Vehkalahdentien varrella kasvavat puut peittäisivät kerrostaloa, jolloin sen vaikutus katukuvaan olisi lievä. Kaupunkikuvallisia vaikutuksia on tarkemmin tutkittu mallintamalla. Mallinnuksesta on tehty havainnekuvia, jotka ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Uuden rakennuksen varjostusvaikutuksesta on tehty varjotarkastelu. Se on liitteenä kaavaselostuksessa. Uuden rakennuksen varjostusvaikutus jäisi vähäiseksi. Kun rakennuksen varjo on pisimmillään iltapäivän ja illan aikana, varjo osuu pohjoispuolisen kerrostalon päätyseinään ja sitten kadulle. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai väestörakenteeseen. Vaikutukset teknisenhuollon verkkoihin Kaavamuutoksesta ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia teknisen huollon verkkoihin. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin sekä paikallishistoriallisiin arvoihin Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin sekä paikallishistoriallisiin arvoihin ei kohdistuisi merkittäviä vaikutuksia. Useita purettavan talon kaltaisia omakotitaloja sijaitsee heti Vehkalahdentien toisella puolella. Rakennuksessa ei vaikuta asuneen merkkihenkilöitä asukasluettelojen perusteella. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaupunkirakenne tiivistyisi. Olemassa oleva kunnallistekniikka saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. 6 TOTEUTUS Kerrostalon rakentaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen valmistuttua kun rakennuslupa on saatu. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta maaliskuussa Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa niin, että suunnittelualueelle voitaisiin rakentaa neljäkerroksinen asuinkerrostalo.

19 14 Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa kaupunkirakenneyksikössä sekä kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa Penttilän päiväkodissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli yleisöä 8 henkeä. Kaavasta jätettiin kaksi mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laadittiin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa Penttilän päiväkodissa. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 4 henkeä. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite 6. Asemakaavaehdotus Kaavaluonnos työstettiin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa kaavaehdotukseksi jätetyt lausunnot ja mielipiteet mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen. Muutoksia ei tehty työstettäessä asemakaavaluonnosta asemakaavaehdotukseksi. Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee huhtikuussa Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartta: Juha Pasma Juha Pasma Ritva Eskelinen

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Vehkalahdentie 18 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1247 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1247 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,90 0, A yhteensä 0, , ,90 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,90 0, A yhteensä 0, , ,90 0, AK 0, , ,90 0, AKR -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

22 Työ nro LIITE 2, Sivu 1 / 4 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS VEHKALAHDENTIE 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos koskee Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelissa 1620 sijaitsevaa tilaa 29:30. Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on merkitty kuvaan ympyrällä. Suunnittelutehtävä Maanomistaja on hakenut asemakaavamuutosta neljäkerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi omistamalleen kiinteistölle. Tällä hetkellä kiinteistöllä on vanha omakotitalo ja talousrakennus. Kiinteistön eteläpuolella on neljäkerroksinen kerrostalo. Pohjoispuolella on kaksikerroksinen kerrostalo. Myös Vehkalahden tien toisella puolella on kaksikerroksinen kerrostalo. Asemakaavamuutos tiivistäisi kaupunkirakennetta kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Asukkaita saataisiin lisää alueelle, joissa kunnallistekniikka on jo olemassa. Näin kunnallistekniikkaa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Lisäksi suunnittelualueen lähellä on palveluita. Vehkalahden kauppa, uimaranta ja ammattiopiston Peltolankadun toimipisteet ovat lähellä. Keskussairaalaan matkaa on hieman yli kilometrin verran ja kaupungin keskustaan noin 2,5 kilometriä.