RIKKAUS, RAKKAUS VAI RASITE? - Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Marjatta Vesalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIKKAUS, RAKKAUS VAI RASITE? - Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Marjatta Vesalainen"

Transkriptio

1 RIKKAUS, RAKKAUS VAI RASITE? - Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa Marjatta Vesalainen

2 TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö Vesalainen Marjatta: Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa Päättötyö, 75 sivua Ojaajat: Lehtori Raili Gothóni ja Lehtori Anneli Hallikainen Kevät 1999 Tutkimuksen aiheena on kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin miten kulttuurierot vaikuttavat avioliiton arkipäivään. Tarkasteltiin myös näkyykö pakolaistausta liitossa, ja miten. Tutkimuksella selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat liiton onnistumiseen. Tutkittavina oli kuusi Helsingissä asuvaa kahden kulttuurin perhettä. Ulkomaalaisina puolisoina oli miehiä ja naisia. Puolet puolisoista olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina ja puolet solmittuaan avioliiton Suomen kansalaisen kanssa. Tutkittavien avioliitot olivat kestäneet 4-10 vuotta. Ulkomaalaiset puolisot olivat kotoisin Bulgariasta, Italiasta, Kuubasta, Somaliasta, Ugandasta ja USA:sta. Tutkimus tehtiin teemahaastattelua käyttäen parihaastatteluna molempien puolisoiden läsnäollessa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Tutkimusaineistoista nousseet aiheet analysoitiin jakamalla ne kodin sisäisiin ja ulkoisiin aiheisiin. Muina aiheina olivat uskonto, lastenkasvastus, puolisoiden oma kokemus avioliitosta ja rakkaus. Tutkimuksessani ilmeni, että tutkittavat pitivät kulttuurisia eroja liiton rikkautena, ei rasitteena. Kulttuurierojen vuoksi ei ollut merkittäviä hankaluuksia, kielivaikeuksia ilmeni haastateltavien näkemyksen mukaan vähän. Samankaltainen sosiaalinen tausta on etnistä taustaa merkittävämpi. Työnsaanti uudesta kotimaasta on tärkeä onnistumisen edellytys. Tärkeänä taustana onnistumiselle on myös se, että puolisoiden vanhemmat ovat hyväksyneet liiton. Kaikissa avioliitoissa tulee tilanteita, joissa tarvitaan tukea. Kahden kulttuurin perheitä varten tarvittaisiin niihin erikoistuneita perheneuvoloita kirkon tai yhteiskunnan taholta tukemaan parisuhdetta ja lastenkasvatusta. Esimerkiksi kirkko on kehittämässä maahanmuuttajatyötään, työ kaksikulttuuristen perheiden hyväksi olisi yksi tarpeellinen ja pikaista kehittelemistä tarvitseva toimintamuoto monikulttuurisessa Suomessa. Asiasanat: kaksikulttuurinen avioliitto, monikulttuurinen avioliitto, seka-avioliitto. Säilytyspaikka: Diak/Alppikadun yksikkö, kirjasto

3 ABSTRACT THE DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND (DIAK), Alppikatu Unit Marjatta Vesalainen Bicultural marriage in Finland. Final Thesis, 75 Advisors: Lecturer Raili Gothóni and Lecturer Anneli Hallikainen April 1999 This study looked at bicultural marriages in Finland.The study investigated how cultural differences influence everyday life in marriages. By looking at those who had arrived to Finland as asylum seekers with those who had not, it also considered how being a refugee affected the marriage. This study determined which factors influence the succes and the failure of bicultural marriages. Six bicultural couples living in Helsinki were interviewed. The foreign spouses were both male and female. Half of the spouses had come to Finland seeking asylum and half after wedding a Finnish national. The investigated couples had been married from 4-10 years. The foreign spouses were from Italy, Bulgaria, Cuba, Somalia, Uganda and the USA. The Data was collected by interviwing the husbands and wives together. The interviews were taped and transcbibed word for word. The themes which arose from the data were analysed by dividing them into internal and external factors. Other themes were religion, child rearing, and how the spouses perceived marriage and love. The study showed that those investigated viewed cultural differences as enriching their marriage rather than hindering. According to the interviewees cultural differences did not bring about significant difficulties whereas language problems did. Similar social bacgrounds were more important than different ethnical backgrounds. The ability to get a job in the new country was an important prerequisite for success. An important external factor for succes was parental acceptance an approval of the marriage. As in all mariages, it was important for these couples to receive support. Specialized family counseling centers are needed to be provided by the church or community. Child rearing and parenthood support are especially needed.

4 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 2 3. ULKOMAALAISTEN LUKUMÄÄRÄT SUOMESSA 5 4. KESKEISET KÄSITTEET Kahden kulttuurin avioliitto Muita keskeisiä käsitteitä 9 5. AIEMMAT TUTKIMUKSET Kaksikulttuuristen liittojen tutkimustilanne Suomessa Suomalaisten avioliittojen tutkimus Seka-avioliittojen tutkimus USA:ssa Suomalaisia tutkimuksia kaksikulttuurisista liitoista Afrikkalais-suomalaiset liitot Kreikkalais-suomalaiset liitot TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ AINEISTON KERUU JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Haastateltavien valintakriteerit ja valinta Haastateltavat Teemahaastattelu Teema-alueet Haastattelutilanteet Tutkimusetiikan vaatimukset ANALYSOINTI JA TUTKIMUSTULOKSET Analyysimenetelmä Tutkimustulokset jaoteltuina aiheittain Kotikieli ja arkipäivän kommunikaatio Perhetraditiot - elämän arki, elämäntapa Uskonto ja sen merkitys Rooliodotukset, roolimallit ja käytännön toimet Vanhempien, ystävien ja ympäristön reaktiot, ja sosiaalinen kanssakäyminen Lasten kasvatus Puolisoiden oma asenne Suomeen, kokemus liitosta ja

5 tyytyväisyys siihen Rakkaus - liiton voimavara TULOSTEN LUOTETTAVUUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI 75 LÄHTEET: 76

6 1. JOHDANTO Käsitykset suomalaisten solmimista avioliitoista ulkomaalaisen kanssa liikkuvat sadunhohtoisesta onnesta etukäteen tuomittuun surkeaan epäonnistumiseen. Monet muistavat vuoden 1952 Miss-Universumin suomalaisen Armi Kuuselan ja hänen filippiiniläisen aviomiehensä. Armin filippiiniläinen aviomies Gil Hilario hyväksyttiin ilman muuta suomalaisten iki-ihanaksi vävypojaksi eikä kukaan puhunut kulttuurien yhteentörmäyksestä mitään. Ei myöskään epäilty, ettei Miss-Universum olisi "saanut" suomalaista miestä, kuten monien ulkomaalaisten kanssa avioituneiden suomalaisnaisten kohdalla muistetaan mainita. Lehtikirjoitusten mukaan tämä pikaisesti solmittu rakkausavioliitto oli yhtä harmoniaa, myötätuulta ja päivänpaistetta. Menestyvä, filippiiniläinen liikemies vei Armin "Suomea parempiin oloihin". Suomalaiset solmivat avioliiton yhä useammin Suomeen muuttaneen ulkomaalaisen kanssa, mutta näiden avioliittojen sadunhohtoisuutta epäillään, varsinkin jos puoliso on pakolaistaustainen ja kaiken lisäksi ihonväriltään musta. Näissä kahden kulttuurin liitoissa eletään jossakin satumaisen onnen tai surkean onnettomuuden välillä avioliiton ja elämän arkea. Sanotaan, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Horjuuko perusyksikkö ja suomalainen yhteiskunta, kun perusyksikön isä tai äiti tulee toisesta kulttuurista, vieraasta maasta tai maanosasta? Eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia. Tavat, perinteet, uskonto, käsitykset oikeasta ja väärästä ja kokonainen maailmankuva voivat olla täysin erilaisia eri kulttuureissa. Kulttuurierot johtuvat siitä, että ihmisryhmät ovat eläneet vuosisatoja tai -tuhansia erillään toisistaan. Esimerkiksi yhteiskuntaluokkien elettyä toisistaan erillään, eroja on syntynyt myös elämäntavoissa, kuten vapaa-ajan vietossa, asumistavoissa, avioliittokäytännöissä tai tavoisssa ylläpitää ystävyyssuhteita Tämän päättötyön tarkoitus on tutkia kaksikulttuurissa avioliitoissa elävien pariskuntien kokemuksia avioliitosta. Haastattelen pariskuntia, joissa toinen puolisoista on tullut Suomeen tuvapaikanhakijana tai avioliiton vuoksi maahanmuuttajana. Tutkimuksella selvitetään avioliiton arjen onnistumisen ja epäonnistumisen kulmakiviä ja sitä, heijastuuko ja miten pakolaistausta liiton arkipäivään. Voidaanko löytää tekijöitä, jotka helpottavat tai vaikeuttavat kahden kulttuurin liiton onnistumista? Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on saada uutta tietoa, jotta kahden kulttuurin liittoja - ja kenties myös suomalaisen puolison vanhempia - voitaisiin tarvittaessa tukea ja auttaa. Erityisesti tällaisten liittojen lastenkasvatus ja vanhemmuus vaatinee tukemista, kun yksikulttuurisissakin perheissä esimerkiksi lasten murrosiän vaiheessa tarvitaan usein tukea. Työskentelin vuosina pakolaisavustajana SPR:n turvapaikanhakijoiden vastaanottoasemalla Helsingissä. Kyseisenä aikana vastaanotettiin noin turvapaikanhakijaa. Usein "ensivastaanotto" saattoi kestää puolesta vuodesta pariin vuoteen, joskus jopa kauemminkin. Kyseisenä aikana sain kuulla erimaalaisten kokemuksia ja näkemyksiä kahden kulttuurin liitoista ja yleensäkin avioliitosta ja miesten ja naisten suhteista.

7 2 Nämä omakohtaiset havainnot ovat herättäneet kiinnostukseni kahden kulttuurin liittoja kohtaan. Samoin oma lyhytaikainen kahden kulttuurin avioliittoni ja työskentely ulkomailla sekä ystäväpiirini, johon kuuluu paljon kahden kulttuurin liittoja, ovat vahvistaneet toimintaani eri kulttuurien edustajien kanssa ja innostaneet tähän tutkimukseen. Vastauksia kysymykseeni etsin haastattelemalla Suomessa asuvia kaksikulttuurisia pariskuntia. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Työssäni maahanmuuttajien kanssa käymäni lukuisat ja mielenkiintoiset keskustelut ovat auttaneet minua ymmärtämään aihetta. Näiden keskustelujen ja omien havaintojeni avulla olen saanut tuntumaa vieraista kulttuureista ja ennen kaikkea tutustunut suomalaisuuteen muukalaisten silmin. Turvapaikkaprosessi on pitkä, ja sen aikana kuvioihin tuli usein suomalainen tyttöystävä. Puhun nyt tyttöystävistä, koska en havainnut yhtään päinvastaista tapausta. Ei ole ollut harvinaista, että kyseisen prosessin aikana turvapaikanhakijat solmivat avioliiton suomalaisen naisen kanssa. Monesti avioliitot solmittiin vain muutaman kuukauden tuttavuuden perusteella - olisi solmittu varmaan nopeamminkin, jos avioliittopaperit olisi saatu kuntoon. Muutamissa tapauksissa miehet aivan avoimesti kertoivat meille työntekijöille, että avioliiton solmimisen perimmäisenä motiivina oli saada oleskelulupa Suomeen. Muuten luvan saaminen vaikutti mahdottomalta, ja asianomainen ja tämän perhe kotimaassa oli uhrannut huomattavan paljon omaisuutta pakomatkan järjestämiseksi. Joskus suomalainen puoliso tiesi tämän, mutta rakastuneena halusi auttaa poikaystäväänsä ja 'pitää miehen'. Turvapaikanhakijat kertoivat myös hämmästellen, ettei missään ole niin helppoa tutustua ja saada naisia kuin Suomessa. Eräs kongolaismies kertoi havainnostaan: Kukkakimppu, kohteliaita sanoja ja juttu on selvä on se kummaa, täällä tervehtimistäkin pidetään kohteliaana ja erikoisena ihmeenä." Suomalaisen naisen vapaa käytös esimerkiksi diskoissa ym. kohtaamispaikoilla oli monille aivan uutta. He luonnehtivat suomalaisia naisia erittäin aktiivisiksi tuttavuuden tekijöiksi. Jotkut kertoivat, että naiset veivät heidät melkein väkisin' kotiinsa jo yhden illan tuttavuuden jälkeen. Tätä ihmeteltiin kovasti, koska monien miesten kotimaissa miesten ja naisten kanssakäyminen eroaa huomattavasti suomalaisesta. Suomalaisten naisten pukeutumistyyli oli myös uusia asia. Esimerkiksi monissa islamilaisissa maissa ei kevyesti pukeutuneita naisia saa näkyä edes TV-ohjelmissa. Vastaanottokeskuksessa näkyi pornokanava, joka herätti suurta hämmennystä ja uteliaisuutta. Valitettavasti se muokkasi juuri Suomeen saapuneiden miesten kuvaa suomalaisesta seksuaalikäyttäytymisestä. Jotkut kertoivat, että Suomessa sai vaimon helposti myös siksi, että ei tarvitse maksaa vaimon vanhemmille kohtuuttoman suuria ja kotimaassa vaikeasti hankittavia myötäjäisiä. Muutamat turvapaikanhakijat mainitsivat, etteivät olleet voineet avioitua kotimaassaan rahanpuutteen vuoksi, koska esimerkiksi sisaren häiden järjestäminen oli vienyt veljenkin säästöt.

8 3 Kielteisiäkin kokemuksia suomalaisista naisista oli: erimielisyyksien sattuessa nainen heitti heidät helposti ulos. Yleensä ottaen miehet kuitenkin pitivät suomalaisia naisia huomattavasti suomalaisia miehiä avoimempina, ystävällisempinä ja helpommin lähestyttävinä sekä ahkerampina. Tämä käsitys tuli siitä, että turvapaikanhakijoille näkyvissä palveluammateissa työskentelee etupäässä naisia - päinvastoin kuin useiden kotimaissa, missä naiset palvelevat kotona. Käsitystä suomalaisista miehistä muokkasivat esimerkiksi Helsingin asematunnelin ja Alkojen edustalla liikkuvat juopuneet. Yleensä tuoreet suomalaiset aviovaimot olivat joko erittäin nuoria tai toisinaan huomattavasti miestään vanhempia. Joukossa oli myös työttömiä ja toimeentulotuen varassa eläviä. Jos ei tunne maan kulttuuria, tapoja, yhteiskuntaa ja eikä ole yhteistä kieltä, on edellytyksiä avioliiton epäonnistumiselle "ensihuuman haihduttua". Tässä yhteydessä muistan ulkomaalaisen selittäneen tyytyväisenä, että täällä on hyvä, koska: Jos rahat loppuu voi mennä sosiaaliin. Asioita ei voi yleistää, mutta tällaisia havaintoja minulla asiasta on. Muistan myös pari tapausta, joissa suomalainen vaimo tuli etsimään vastaanottoasemalla kirjoilla olevaa aviomiestään, joka mieluummin asui vastaanottokeskuksessa kuin vaimonsa luona tämän kotona. (Nykyisen lainsäädännön puitteissa tämä ei ole enää mahdollista: on asuttava puolison kanssa, jos on turvapaikanhakijana avioliitossa suomalaisen kanssa.) Tapasin myös muutaman pariskunnan, joilla ei ollut yhteistä kieltä, jota molemmat olisivat osanneet edes tyydyttävästi. Olen ollut itsekin tällaisen liiton viranomaisasioiden tulkkina ja siinä sivussa jouduin käsittelemään parin henkilökohtaisia parisuhteeseen liittyviä epäselvyyksiä. Tilanteena tällainen oli tulkille ja tulkattaville hyvin hämmentävä. Joskus avioliiton solmimisen aikana pimittyy myös se tosiseikka, että miehellä on vaimo ja lapsia kotimaassa. Kaikissa maissa avioliitosta ei tehdä virallisia avioliittotodistuksia, ja näin mies saa helposti vapaan' paperit. "Naimisissa ollaan sen kanssa, jonka kanssa on lapsia" on eräs kuulemani määritelmä afrikkalaisesta avioliitosta. Olen myös sivusta seurannut yhden tapauksen, joissa vaimo ja lapset kotimaasta yllättäen ilmaantuivatkin Suomeen. Monet maahanmuuttajien ja suomalaisten avioliitot ovat osoittautuneet lyhytaikaisiksi. Muutaman vuoden kuluttua sattumalta tavatessamme mukana on ollutkin jo uusi puoliso Suomesta tai esimerkiksi maahanmuuttajan kotimaasta. Edellisestä liitosta syntyneet lapset ovat jääneet äidille. Mies on työtön tai huonosti palkatussa työssä. Eri puolilla maailmaa käsitys avioliitosta vaihtelee, ja erityisesti avioliiton solmimiseen liittyy kulttuurieroja. Yleensä Suomessa avioliiton solmimismotiivina pidetään rakkautta. On kulttuureja, joissa avioliitto solmitaan järkisyistä esimerkiksi suvun omaisuuden siirtymistä säädellään avioliitolla. Rakkauden odotetaan kasvavan yhteiselon myötä. Useissa kulttuureissahan vanhemmat valitsevat sopiviksi katsomansa puolison lapsilleen. Oliko tällainen järjestely kovinkaan vierasta suomalaisellekaan kulttuurille 100 vuotta sitten! Suomessa ulkomaalainen itse valitsee tilanteeseensa sopivaksi uskomansa puolison. Suomalainen

9 4 osapuoli on rakastunut ja uskoo puolisonsakin rakastavan samalla tavalla, mutta ei kenties ajattele, mitä puoliso rakkaudella ymmärtää. Ulkomaalainen osapuoli on päättänyt jäädä Suomeen, normalisoida elämänsä ja avioitua sopivan naisen kanssa. Taustalla on halua saada oma perhe, kiintopiste uuteen kotimaahan. 3. ULKOMAALAISTEN LUKUMÄÄRÄ SUOMESSA (Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 1997, 5-6, 12, ja 26.) Vuonna 1950 ulkomaalaisten määrä oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä luvulla ulkomaalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa. Vuonna 1990 heitä oli ja vuoden 1997 lopussa , jolloin osuus koko väestöstä oli 1,6 prosenttia. Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostavat Ruotsin kansalaiset, joista lähes kaikki ovat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Tilastot laaditaan kansalaisuuden, ei syntyperän mukaan. Suomeen tullut turvapaikanhakija, pakolainen tai paluumuuttaja olivat jokseenkin tuntemattomia käsitteitä aina 1990-luvun alkuun asti. Vasta silloin Suomesta alkoi tulla maahanmuuttomaa. Vuonna 1990 turvapaikanhakijoita Suomeen saapui 2743, seuraavana vuonna "Huippuvuosi" oli 1992, jolloin heitä tuli Vuonna 1997 pakolaistaustaisia ulkomaalaisia asuu Suomessa Joka viides maassamme asuva ulkomaalainen on tullut pakolaisena Suomeen. Heidän joukossaan on turvapaikka-anomuksen perusteella oleskeluluvan saaneita ja vuosittain maahamme otettuja kiintiöpakolaisia. Taustastansa mukaan voi saada poliittisen turvapaikan (mikä on erittäin harvinaista), oleskeluluvan mm. suojelun tarpeessa tai humanitäärisistä syistä. Turvapaikanhakijana Suomeen tullut ulkomaalainen voi saada oleskeluluvan solmittuaan avioliiton Suomen kansalaisen kanssa turvapaikanhakuprosessin aikana. Lähes kaikki Suomessa asuvat marokkolaiset (83 %), turkkilaiset (78 %) ja italialaiset (77%) olivat miehiä. Myös hollantilaisista ja briteistä yli 70 prosenttia oli miehiä. Selvä naisenemmistö oli Viron kansalaisten keskuudessa: naisia oli 59 prosenttia. Venäläisistä oli naisten osuus vielä suurempi, 61 prosenttia. Thaimaan kansalaisista oli naisia peräti 86 prosenttia. Vuonna 1997 Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista oli naimisissa 47 % (Käytettävissä oleva tilasto ei erittele, olivatko ulkomaalaiset naimisissa keskenään vai suomalaisten kanssa.) Suomen kansalaisten siviilisäätyrakenteeseen verrattuna ulkomaalaisten naimisissa olevien osuus oli korkeampi kuin suomalaisten. Tämä johtuu ulkomaalaisten ikärakenteesta, sillä erityisesti nuoria työikäisiä vuotiaita on ulkomaalaisväestössä huomattavasti enemmän kuin Suomen kansalaisten keskuudessa. Miesten enemmistö kyseisessä ikäluokassa näkyy selvästi. Kaikista ulkomaalaisista miehiä oli 51 prosenttia.

10 5 Vuosittain solmitaan yli avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen solmii avioliiton ulkomaalaisen kanssa. Suomalaiset naiset ja miehet solmivat kyseisiä liittoja lähes yhtä paljon. Viime vuosien aikana suomalaiset naiset ovat avioituneet eniten yhdysvaltalaisten ja turkkilaisten miesten kanssa. Ruotsalais- ja brittimiehet ovat seuraaviksi yleisimpiä suomalaisten naisten aviopuolisoina. Suomalainen mies solmii yleisimmin avioliiton venäläisen tai virolaisen naisen kanssa. Seuraavaksi eniten puolisot olivat thaimaalaisia, ruotsalaisia, yhdysvaltalaisia ja filippiiniläisiä. Vuonna 1997 Suomen kansalaisia oli ulkomaan kansalaisten kanssa naimisissa , mutta Suomessa asuu yli ulkomailla syntynyttä, jotka olivat naimisissa suomalaisen kanssa. Kun näihin sekaavioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, on sellaisten liittojen määrä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt yli Luku koskee niitä avio- tai avoliittoja, joissa molemmat puolisot asuvat Suomessa. Seka-avioliittoja (Tilastokeskus käyttää tätä nimeä) on tarkasteltu puolisoiden syntymämaan mukaan. Kansalaisuuksittain tarkasteltaessa seka-avioliittojen määrä on huomattavasti pienempi kuin jos tarkastelun kohteena on puolison syntymämaa. Tähän vaikuttaa eniten se, että monet ulkomaalaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Toisaalta voidaan todeta, että syntymämaan mukaan puolisoita tarkasteltaessa mukana on monia sellaisia avioliittoja, joissa puolisona on Ruotsissa (tai muuallakin) syntynyt Suomen kansalainen. Suomalainen nainen eroaa ulkomaalaisesta miehestään vähän useammin kuin suomalainen mies ulkomaalaisesta vaimostaan: vuonna 1997 suomalaisten naisten ja ulkomaalaisten puolisojen välisiä avioeroja oli 501, kun suomalaisten miesten ja ulkomaalaisten puolisojen avioeroja oli 465. Vuonna 1997 sekä suomalaisia naisia että miehiä oli lähes yhtä paljon naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Suomalaiset miehet erosivat lukumäärällisesti eniten ryhmissä, joissa seka-avioliittojen lukumäärätkin olivat korkeimpia. Suomalaiset naiset erosivat lukumäärällisesti eniten turkkilaisista ja marokkolaisista miehistä, vaikka lukumäärällisesti eniten suomalaisilla naisilla on aviomiehiä Ruotsista ja entisen Neuvostoliiton sekä Venäjän alueelta. Helsinkiin muuttaa ulkomaalaisia paitsi suoraan ulkomailta myös muualta Suomesta. Viime vuosina muualta Suomesta on tullut erityisesti afrikkalaisia mutta myös aasialaisia ja virolaisia, venäläisiä sekä entisen Neuvostoliiton passin haltijoita. Kaiken kaikkiaan pääkaupungin ulkomaalaisväestö edustaa 145:tä eri kansalaisuutta. Melkein kaikki Helsingissä asuvat aasialaiset ja afrikkalaiset ovat alle 44- vuotiaita. Perheistä lähes 7 prosenttia on sellaisia, joissa joko molemmat tai jompikumpi puolisoista on ulkomaan kansalainen. Ulkomaalaisperheissä lapsia on enemmän ja lapset ovat nuorempia kuin suomalaisperheissä. Helsinkiläisiä naisia on avioliitossa ulkomaalaisen kanssa ja miehiä (Helsingin kaupungin väestötilasto, , 16-17).

11 4. KESKEISET KÄSITTEET 6 Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat Kahden kulttuurin liitto, turvapaikanhakija, pakolainen, maahanmuuttaja, siirtolainen ja ulkomaalainen. Käytän tässä tutkimuksessa vierasmaalaisesta puolisosta selvyyden vuoksi sanaa ulkomaalainen, vaikka joillakin tutkittavilla on jo Suomen kansalaisuus. 4.1 Kahden kulttuurin avioliitto Kahden kulttuurin avioliitto käsitettä tutkimuksessa käytän avioliitoista, joissa toinen aviopuoliso on suomalainen ja toinen on Suomeen muuttanut ulkomaalainen. En käytä sanaa seka-avioliitto, koska se ongelmallistaa liittoja, vaikka useat tutkijat ovat käyttäneet nimitystä seka-avioliitto kahden eri rodun liitosta. Seka-avioliitto nimitystä on Suomessa aiemmin käytetty myös ortodoksin ja luterilaisen avioliitoista. Seuraavasssa pohdin valintaani suhteessa rinnakkaiskäsitteisiin. Saksan kielessä tunnetaan käsite 'Mischehe', joka käännetään suomeksi sanalla seka-avioliitto. Sillä tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkia niitä avioliittoja, jotka loukkaavat yhteisön endogamia- ja homogamiasäännöksiä, mistä syystä käsitteellä on kielteinen sivumaku. Avioliiton tekee siten sekaavioliitoksi vasta ympäröivä yhteiskunta ja sen negatiivinen asenne normista poikkeavuutta kohtaan eikä niinkään se tosiasia, että avioparilla on eri uskonto, ihonväri tai kansallisuus (Tuomi-Nikula 1997, 270). Edelleen Tuomi-Nikula pohtii sopivia nimiä kyseisille liitolle. Hän toteaa omassa tutkimuksessaan käyttävänsä ilmaisuja kaksikansallinen liitto, kaksikulttuurinen liitto, interetninen tai etninen sekaavioliitto. Näillä liitoilla hän tarkoittaa liittoja, joiden partnereilla on eri kansalaisuus. Kansalaisuudella on ratkaiseva vaikutus perheen oikeudelliseen asemaan perheen asuinmaassa (Tuomi-Nikula 1997, 270). Monikulttuurisen perheen/liiton Tuomi-Nikula määrittelee liitoksi/perheeksi, jossa kummankaan puolison kansalaisuus ei ole identtinen valtaväestön kansalaisuuden kanssa. Koska tällaisissa tapauksissa aviopuolisoiden edustamista kulttuureista tulee kirjavuutta perheen elämään, on kysymyksessä monikulttuurinen perhe. Esimerkiksi mainitaan suomalais-kreikkalainen perhe, joka asuu Saksan liittotasavallassa (Tuomi-Nikula 1997, 270). Käsite kaksikulttuurinen avioliitto ei ole mielestäni yksiselitteinen. Esimerkiksi suomenruotsalaisen ja suomalaisen avioliittoa voidaan sanoa kahden kulttuurin liitoksi, vaikka puolisot ovat samaa kansalaisuutta. Ei myöskään eri kansalaisuus johda välttämättä kulttuuriseen erilaisuuteen, esimerkiksi Ruotsin kansalainen on voinut käydä koko sosiaalistumisprosessinsa Suomessa. Tulevaisuuden Suomessa eri rotuiset ihmiset puolestaan ovat usein samaa kansalaisuutta. Myös erilaisista sosiaaliluokkiin kuuluvat saman maan kansalaiset saattavat olla kulttuuriltaan hyvinkin erilaisia, Suomessa tämä ei erotu niin räikeästi kuin esimerkiksi jossakin kehitysmaassa.

12 4.2 Muita keskeisiä käsitteitä 7 Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää "pakolainen" sanaa ennen päätöksen antamista (Työministeriön tiedote 5/1999). Pakolainen, YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta". (Työministeriön tiedote 5/1999) Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia eri syistä maahan muuttaneita henkilöitä (Työministeriö tiedote 5/1999). Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pitempiaikaisessa tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole esim. opiskelijat eivätkä turistit. (Työministeriö tiedote 5/1999). Suomen oikeuden kannalta ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva, esimerkiksi turisti, liikemies tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahan muuttanut, esimerkiksi siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija (Työministeriö tiedote 5/1999). Kulttuuri on hyvin laaja käsite. Lyhyesti määriteltynä voidaan kuitenkin sanoa, että kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet historiansa aikana tekemään ja arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. (Alitolppa-Niitamo 1994, 18.) Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tämä tapa on opittu, ja sitä siirretään seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. Nämä symbolit ovat ihmisryhmille tunnusmerkillisiä saavutuksia, jotka konkretisoituivat mm. ihmiskäden töinä. Kulttuurin olennainen osa koostuu kuitenkin perinteisistä mielipiteistä tai ajatuksista ja erityisesti niihin liittyvistä arvoista. (Alitolppa-Niitamo 1994, 19.) Kulttuuria on tiettyyn yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuria on se monisäikeinen kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen yhteisönsä jäsenenä on omaksunut. Kulttuuria ovat ajatusrakennelmat, asenteet ja uskomukset, joita meillä on elämästä ja kuolemasta, avioliitosta, naisen ja

13 8 miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista, luonnosta ja maailmankaikkeudesta. Kulttuuria on myös kieli ja ne käsitteet, joiden avulla ajattelemme ja ilmaisemme itseämme. (Alitolppa-Niitamo 1994, 19.) Kulttuuri muuttu alati, se on sidoksissa yhteiskunnan kehitykseen: eri puolilla maailmaa eletään erilaisissa kulttuurisissa kehitysvaiheissa. Ihmisten liikkuminen, tietoliikenne ja media pienentävät näitä eroja. Esimerkiksi jos vuonna 1878 syntynyt ja 1978 syntynyt suomalainen solmisivat avioliiton keskenään, kulttuurierot olisivat valtavat. Se olisi todella kahden kulttuurin liitto. 5. AIEMMAT TUTKIMUKSET 5.1 Kaksikulttuuristen liittojen tutkimustilanne Suomessa Suomalaista kirjallisuutta kahden kulttuurin liitoista ja perheistä on niukasti: näihin liittyviä artikkeleita löytyy monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia koskevissa tutkimuksista ja kirjoista. Asennemuutos on huomattava, jos vertaa esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeisiä mielipiteitä ja tutkimustavoitteita suomalaisen rodun puhtaana pitämisestä (Waris 1948) nykyaikaiseen tutkimukseen, joka tukee kulttuurien kohtaamista ja tutkii maahanmuuttajien selviytymistä nykypäivän Suomessa. Tämän päivän kirjallisuudessa/tutkimuksissa monikulttuurisuutta painotetaan voimavarana ja rasismiin suhtaudutaan tuomitsevasti. (Esimerkiksi Liebkind 1988 ja 1994, Jaakkola 1991 ja Alitolppa-Niitamo 1994.) "Kun Suomen oloja verrataan esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa on monenlaisia rotusekoituksia ja niistä johtuvia vaikeasti ratkaistavia yhteiskunnallisia pulmia, on kansamme rodullista yhtenäisyyttä pidettävä suurena voimana. Tämän kansan rodullinen yhtenäisyys on valtakunnan yhtenäisyydelle ja lujuudelle arvokas tuki" (Waris 1948/1952, 24). Outi Tuomi-Nikula on tutkinut suomalais-saksalaisia liittoja Saksassa. Artikkelissaan "Kaksikulttuurinen perhe eurooppalaisen etnologian näkökulmasta" hän toteaa, ettei tutkimustarvetta ole niin kauan kun nämä liitot eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti ongelmallisia. Hän arvelee tutkimattomuuden syyksi myös kaksi kulttuurisen perheen heterogeenisyyden ja siitä johtuvat metodologiset vaikeudet. (Tuomi-Nikula 1997, 271.) 5.2 Suomalaisten avioliittojen tutkimus Myös suomalaisista avioliitoista löytyy tuoretta tutkimusta melko vähän. Viitekehyksinä kahden kulttuurin liiton tutkimukselle käytän Tolkki-Nikkosen vuonna 1990 valmistunutta 15 vuoden seurantatutkimusta suomalaisista avioliitoista "Parisuhde, perhesuhde, olosuhde" ja saman tekijän tutkimukseen liittyvää vuonna 1978 valmistunutta tutkimusta "Avioliiton ensimmäinen vuosi". Tarkoituksenani on nähdä, tuleeko kahden kulttuurin liitossa esiin jotain näistä tutkimuksista poikkeavaa, joka johtuisi nimenomaan siitä, että puolisot ovat eri kulttuureista.

14 9 Tolkki-Nikkosen tutkimuksessa etsittiin asioita, jotka pitävät parisuhteen koossa 15:n avioliittovuoden jälkeen. Parisuhdetta koskevissa tutkimuksissa parisuhde rajattiin miehen ja naisen väliseksi suhteeksi avio- ja avoliitossa, ja sen keskeiseksi puoliksi määriteltiin rakkaus, lapset ja työ. Rakkauteen sisällytettiin mm. puolison valinta, avioituminen, kommunikaatio, intimiteetti, seksuaalisuus, mustasukkaisuus, ristiriidat ja vakiintuneisuus. Lapsista eriteltiin seuraavia aiheita: lasten hankinta, vanhemmuus, lasten vaikutus parisuhteeseen, sosialisaatio ja lasten hoito. Työhön sisältyi mm. seuraavia teemoja: kotitöiden jako, palkkatyö, uramallit, perheen ja sen ulkopuolisten toimintojen yhdistäminen ja työelämän vaikutus vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Perheen toimintamallin 15 vuoden avioliittovuoden jälkeen voi tiivistää kotitöiden ja työssäkäynnin osalta niin, että työssäkäynti jaetaan tasan, mutta tasajako ei ulotu kotitöihin: naiset huolehtivat kotitöistä miehiä enemmän. Eniten erimielisyyksiä puolisoilla oli kotitöiden jaosta. Lastenhoitoa pidettiin puoliksi työnä puoliksi huvina, ja se oli puolisoiden keskenään jakamista kotitöistä yleisin. Miehen työ jäsensi perheen toiminta- ja elinehtoja naisten työtä enemmän. Perheen elämä pyöri kahden peruspilarin, palkkatyön ja perheen ympärillä. Perheen elämänvaihe näkyy puolisoiden ajan käytössä. Lasten ollessa alle kouluikäisiä aikaa käytetään lasten kanssa yhdessäoloon. Vanhemmille - etenkin naiselle - jää vähän vapaa-aikaa. Suurin osa naisista arvioi olevansa puolisoaan enemmän lasten kanssa. Enemmistö pareista halusi käyttää vapaaaikaansa kotikeskeisesti. Naiset olivat vieläkin kotisuuntautuneempia: pienten lasten äideistä 93 prosenttia viettää vapaa-aikansa mieluimmin kotona. Yhdessä puolison kanssa käydään harvemmin ulkona kuin kouluikäisten lasten perheissä. Lasten ollessa kouluikäisiä miehet viettivät merkitsevästi naisia useammin iltaisin vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella. Ristiriitoja saattoi syntyä siitä, kuinka paljon miehen tulisi olla kotona, koska se puolestaan vaikutti naisen mahdollisuuksiin olla kodin ulkopuolella. Avioliiton yhteinen sosiaalinen todellisuus, yhteinen viitekehys luodaan kommunikaation avulla. Puolisoilla tulee olla yhteisiä tulkintoja perheestä. On tiettyjä asioita, joista puolisoiden on keskusteltava, jotta arkielämä sujuisi. Tällaisia asioita, joista jo ennen avioliittoa melko yksimielisenä keskusteltiin, olivat miehen työ, vaimon työssäkäynti, rahankäyttö, tuleva asunto, lasten hankkiminen ja sukupuoliasiat. Myös vapaa-ajan käytöstä puhuttiin. Vähiten oli keskusteltu uskonnosta ja politiikasta, mitä saattaa selittää se, että niitä ei myöskään pidetty tärkeinä elämänalueina. Tähän viittaa se, että ne parit, joilla ei ollut poliittista kantaa, eivät myöskään politiikasta keskustelleet. (Tolkki 1990, 50.) Avioliitossa lapset ovat yksi perusasioista, joista on puhuttava. Kriisejä ja keskustelua olivat aiheuttaneet lasten syntymä, avioliiton ulkopuoliset suhteet, työttömyys ja toisinaan myös asuinpaikkakunnan vaihto. Avioliiton alussa parit olivat hyvinkin yksimielisiä avioliittoaan koskevissa asioissa. Saattaa tietenkin olla, että tuolloin puhutaan vain niistä asioista, joista ollaan samaa mieltä ja

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

KUINKA TYYTYVÄINEN OLET MEIHIN?

KUINKA TYYTYVÄINEN OLET MEIHIN? KUINKA TYYTYVÄINEN OLET MEIHIN? Göteborgin kaupunki toteuttaa tämän tutkimuksen voidakseen kehittää eri toimintojaan. Tutkimus

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Kuka kuuluu perheeseen?

Kuka kuuluu perheeseen? Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi 3.11.2015 Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.) anna-maija.castren@uef.fi Luennon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot