RIKKAUS, RAKKAUS VAI RASITE? - Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Marjatta Vesalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIKKAUS, RAKKAUS VAI RASITE? - Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Marjatta Vesalainen"

Transkriptio

1 RIKKAUS, RAKKAUS VAI RASITE? - Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa Marjatta Vesalainen

2 TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö Vesalainen Marjatta: Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa Päättötyö, 75 sivua Ojaajat: Lehtori Raili Gothóni ja Lehtori Anneli Hallikainen Kevät 1999 Tutkimuksen aiheena on kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin miten kulttuurierot vaikuttavat avioliiton arkipäivään. Tarkasteltiin myös näkyykö pakolaistausta liitossa, ja miten. Tutkimuksella selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat liiton onnistumiseen. Tutkittavina oli kuusi Helsingissä asuvaa kahden kulttuurin perhettä. Ulkomaalaisina puolisoina oli miehiä ja naisia. Puolet puolisoista olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina ja puolet solmittuaan avioliiton Suomen kansalaisen kanssa. Tutkittavien avioliitot olivat kestäneet 4-10 vuotta. Ulkomaalaiset puolisot olivat kotoisin Bulgariasta, Italiasta, Kuubasta, Somaliasta, Ugandasta ja USA:sta. Tutkimus tehtiin teemahaastattelua käyttäen parihaastatteluna molempien puolisoiden läsnäollessa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Tutkimusaineistoista nousseet aiheet analysoitiin jakamalla ne kodin sisäisiin ja ulkoisiin aiheisiin. Muina aiheina olivat uskonto, lastenkasvastus, puolisoiden oma kokemus avioliitosta ja rakkaus. Tutkimuksessani ilmeni, että tutkittavat pitivät kulttuurisia eroja liiton rikkautena, ei rasitteena. Kulttuurierojen vuoksi ei ollut merkittäviä hankaluuksia, kielivaikeuksia ilmeni haastateltavien näkemyksen mukaan vähän. Samankaltainen sosiaalinen tausta on etnistä taustaa merkittävämpi. Työnsaanti uudesta kotimaasta on tärkeä onnistumisen edellytys. Tärkeänä taustana onnistumiselle on myös se, että puolisoiden vanhemmat ovat hyväksyneet liiton. Kaikissa avioliitoissa tulee tilanteita, joissa tarvitaan tukea. Kahden kulttuurin perheitä varten tarvittaisiin niihin erikoistuneita perheneuvoloita kirkon tai yhteiskunnan taholta tukemaan parisuhdetta ja lastenkasvatusta. Esimerkiksi kirkko on kehittämässä maahanmuuttajatyötään, työ kaksikulttuuristen perheiden hyväksi olisi yksi tarpeellinen ja pikaista kehittelemistä tarvitseva toimintamuoto monikulttuurisessa Suomessa. Asiasanat: kaksikulttuurinen avioliitto, monikulttuurinen avioliitto, seka-avioliitto. Säilytyspaikka: Diak/Alppikadun yksikkö, kirjasto

3 ABSTRACT THE DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND (DIAK), Alppikatu Unit Marjatta Vesalainen Bicultural marriage in Finland. Final Thesis, 75 Advisors: Lecturer Raili Gothóni and Lecturer Anneli Hallikainen April 1999 This study looked at bicultural marriages in Finland.The study investigated how cultural differences influence everyday life in marriages. By looking at those who had arrived to Finland as asylum seekers with those who had not, it also considered how being a refugee affected the marriage. This study determined which factors influence the succes and the failure of bicultural marriages. Six bicultural couples living in Helsinki were interviewed. The foreign spouses were both male and female. Half of the spouses had come to Finland seeking asylum and half after wedding a Finnish national. The investigated couples had been married from 4-10 years. The foreign spouses were from Italy, Bulgaria, Cuba, Somalia, Uganda and the USA. The Data was collected by interviwing the husbands and wives together. The interviews were taped and transcbibed word for word. The themes which arose from the data were analysed by dividing them into internal and external factors. Other themes were religion, child rearing, and how the spouses perceived marriage and love. The study showed that those investigated viewed cultural differences as enriching their marriage rather than hindering. According to the interviewees cultural differences did not bring about significant difficulties whereas language problems did. Similar social bacgrounds were more important than different ethnical backgrounds. The ability to get a job in the new country was an important prerequisite for success. An important external factor for succes was parental acceptance an approval of the marriage. As in all mariages, it was important for these couples to receive support. Specialized family counseling centers are needed to be provided by the church or community. Child rearing and parenthood support are especially needed.

4 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 2 3. ULKOMAALAISTEN LUKUMÄÄRÄT SUOMESSA 5 4. KESKEISET KÄSITTEET Kahden kulttuurin avioliitto Muita keskeisiä käsitteitä 9 5. AIEMMAT TUTKIMUKSET Kaksikulttuuristen liittojen tutkimustilanne Suomessa Suomalaisten avioliittojen tutkimus Seka-avioliittojen tutkimus USA:ssa Suomalaisia tutkimuksia kaksikulttuurisista liitoista Afrikkalais-suomalaiset liitot Kreikkalais-suomalaiset liitot TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ AINEISTON KERUU JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Haastateltavien valintakriteerit ja valinta Haastateltavat Teemahaastattelu Teema-alueet Haastattelutilanteet Tutkimusetiikan vaatimukset ANALYSOINTI JA TUTKIMUSTULOKSET Analyysimenetelmä Tutkimustulokset jaoteltuina aiheittain Kotikieli ja arkipäivän kommunikaatio Perhetraditiot - elämän arki, elämäntapa Uskonto ja sen merkitys Rooliodotukset, roolimallit ja käytännön toimet Vanhempien, ystävien ja ympäristön reaktiot, ja sosiaalinen kanssakäyminen Lasten kasvatus Puolisoiden oma asenne Suomeen, kokemus liitosta ja

5 tyytyväisyys siihen Rakkaus - liiton voimavara TULOSTEN LUOTETTAVUUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LOPUKSI 75 LÄHTEET: 76

6 1. JOHDANTO Käsitykset suomalaisten solmimista avioliitoista ulkomaalaisen kanssa liikkuvat sadunhohtoisesta onnesta etukäteen tuomittuun surkeaan epäonnistumiseen. Monet muistavat vuoden 1952 Miss-Universumin suomalaisen Armi Kuuselan ja hänen filippiiniläisen aviomiehensä. Armin filippiiniläinen aviomies Gil Hilario hyväksyttiin ilman muuta suomalaisten iki-ihanaksi vävypojaksi eikä kukaan puhunut kulttuurien yhteentörmäyksestä mitään. Ei myöskään epäilty, ettei Miss-Universum olisi "saanut" suomalaista miestä, kuten monien ulkomaalaisten kanssa avioituneiden suomalaisnaisten kohdalla muistetaan mainita. Lehtikirjoitusten mukaan tämä pikaisesti solmittu rakkausavioliitto oli yhtä harmoniaa, myötätuulta ja päivänpaistetta. Menestyvä, filippiiniläinen liikemies vei Armin "Suomea parempiin oloihin". Suomalaiset solmivat avioliiton yhä useammin Suomeen muuttaneen ulkomaalaisen kanssa, mutta näiden avioliittojen sadunhohtoisuutta epäillään, varsinkin jos puoliso on pakolaistaustainen ja kaiken lisäksi ihonväriltään musta. Näissä kahden kulttuurin liitoissa eletään jossakin satumaisen onnen tai surkean onnettomuuden välillä avioliiton ja elämän arkea. Sanotaan, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Horjuuko perusyksikkö ja suomalainen yhteiskunta, kun perusyksikön isä tai äiti tulee toisesta kulttuurista, vieraasta maasta tai maanosasta? Eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia. Tavat, perinteet, uskonto, käsitykset oikeasta ja väärästä ja kokonainen maailmankuva voivat olla täysin erilaisia eri kulttuureissa. Kulttuurierot johtuvat siitä, että ihmisryhmät ovat eläneet vuosisatoja tai -tuhansia erillään toisistaan. Esimerkiksi yhteiskuntaluokkien elettyä toisistaan erillään, eroja on syntynyt myös elämäntavoissa, kuten vapaa-ajan vietossa, asumistavoissa, avioliittokäytännöissä tai tavoisssa ylläpitää ystävyyssuhteita Tämän päättötyön tarkoitus on tutkia kaksikulttuurissa avioliitoissa elävien pariskuntien kokemuksia avioliitosta. Haastattelen pariskuntia, joissa toinen puolisoista on tullut Suomeen tuvapaikanhakijana tai avioliiton vuoksi maahanmuuttajana. Tutkimuksella selvitetään avioliiton arjen onnistumisen ja epäonnistumisen kulmakiviä ja sitä, heijastuuko ja miten pakolaistausta liiton arkipäivään. Voidaanko löytää tekijöitä, jotka helpottavat tai vaikeuttavat kahden kulttuurin liiton onnistumista? Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on saada uutta tietoa, jotta kahden kulttuurin liittoja - ja kenties myös suomalaisen puolison vanhempia - voitaisiin tarvittaessa tukea ja auttaa. Erityisesti tällaisten liittojen lastenkasvatus ja vanhemmuus vaatinee tukemista, kun yksikulttuurisissakin perheissä esimerkiksi lasten murrosiän vaiheessa tarvitaan usein tukea. Työskentelin vuosina pakolaisavustajana SPR:n turvapaikanhakijoiden vastaanottoasemalla Helsingissä. Kyseisenä aikana vastaanotettiin noin turvapaikanhakijaa. Usein "ensivastaanotto" saattoi kestää puolesta vuodesta pariin vuoteen, joskus jopa kauemminkin. Kyseisenä aikana sain kuulla erimaalaisten kokemuksia ja näkemyksiä kahden kulttuurin liitoista ja yleensäkin avioliitosta ja miesten ja naisten suhteista.

7 2 Nämä omakohtaiset havainnot ovat herättäneet kiinnostukseni kahden kulttuurin liittoja kohtaan. Samoin oma lyhytaikainen kahden kulttuurin avioliittoni ja työskentely ulkomailla sekä ystäväpiirini, johon kuuluu paljon kahden kulttuurin liittoja, ovat vahvistaneet toimintaani eri kulttuurien edustajien kanssa ja innostaneet tähän tutkimukseen. Vastauksia kysymykseeni etsin haastattelemalla Suomessa asuvia kaksikulttuurisia pariskuntia. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Työssäni maahanmuuttajien kanssa käymäni lukuisat ja mielenkiintoiset keskustelut ovat auttaneet minua ymmärtämään aihetta. Näiden keskustelujen ja omien havaintojeni avulla olen saanut tuntumaa vieraista kulttuureista ja ennen kaikkea tutustunut suomalaisuuteen muukalaisten silmin. Turvapaikkaprosessi on pitkä, ja sen aikana kuvioihin tuli usein suomalainen tyttöystävä. Puhun nyt tyttöystävistä, koska en havainnut yhtään päinvastaista tapausta. Ei ole ollut harvinaista, että kyseisen prosessin aikana turvapaikanhakijat solmivat avioliiton suomalaisen naisen kanssa. Monesti avioliitot solmittiin vain muutaman kuukauden tuttavuuden perusteella - olisi solmittu varmaan nopeamminkin, jos avioliittopaperit olisi saatu kuntoon. Muutamissa tapauksissa miehet aivan avoimesti kertoivat meille työntekijöille, että avioliiton solmimisen perimmäisenä motiivina oli saada oleskelulupa Suomeen. Muuten luvan saaminen vaikutti mahdottomalta, ja asianomainen ja tämän perhe kotimaassa oli uhrannut huomattavan paljon omaisuutta pakomatkan järjestämiseksi. Joskus suomalainen puoliso tiesi tämän, mutta rakastuneena halusi auttaa poikaystäväänsä ja 'pitää miehen'. Turvapaikanhakijat kertoivat myös hämmästellen, ettei missään ole niin helppoa tutustua ja saada naisia kuin Suomessa. Eräs kongolaismies kertoi havainnostaan: Kukkakimppu, kohteliaita sanoja ja juttu on selvä on se kummaa, täällä tervehtimistäkin pidetään kohteliaana ja erikoisena ihmeenä." Suomalaisen naisen vapaa käytös esimerkiksi diskoissa ym. kohtaamispaikoilla oli monille aivan uutta. He luonnehtivat suomalaisia naisia erittäin aktiivisiksi tuttavuuden tekijöiksi. Jotkut kertoivat, että naiset veivät heidät melkein väkisin' kotiinsa jo yhden illan tuttavuuden jälkeen. Tätä ihmeteltiin kovasti, koska monien miesten kotimaissa miesten ja naisten kanssakäyminen eroaa huomattavasti suomalaisesta. Suomalaisten naisten pukeutumistyyli oli myös uusia asia. Esimerkiksi monissa islamilaisissa maissa ei kevyesti pukeutuneita naisia saa näkyä edes TV-ohjelmissa. Vastaanottokeskuksessa näkyi pornokanava, joka herätti suurta hämmennystä ja uteliaisuutta. Valitettavasti se muokkasi juuri Suomeen saapuneiden miesten kuvaa suomalaisesta seksuaalikäyttäytymisestä. Jotkut kertoivat, että Suomessa sai vaimon helposti myös siksi, että ei tarvitse maksaa vaimon vanhemmille kohtuuttoman suuria ja kotimaassa vaikeasti hankittavia myötäjäisiä. Muutamat turvapaikanhakijat mainitsivat, etteivät olleet voineet avioitua kotimaassaan rahanpuutteen vuoksi, koska esimerkiksi sisaren häiden järjestäminen oli vienyt veljenkin säästöt.

8 3 Kielteisiäkin kokemuksia suomalaisista naisista oli: erimielisyyksien sattuessa nainen heitti heidät helposti ulos. Yleensä ottaen miehet kuitenkin pitivät suomalaisia naisia huomattavasti suomalaisia miehiä avoimempina, ystävällisempinä ja helpommin lähestyttävinä sekä ahkerampina. Tämä käsitys tuli siitä, että turvapaikanhakijoille näkyvissä palveluammateissa työskentelee etupäässä naisia - päinvastoin kuin useiden kotimaissa, missä naiset palvelevat kotona. Käsitystä suomalaisista miehistä muokkasivat esimerkiksi Helsingin asematunnelin ja Alkojen edustalla liikkuvat juopuneet. Yleensä tuoreet suomalaiset aviovaimot olivat joko erittäin nuoria tai toisinaan huomattavasti miestään vanhempia. Joukossa oli myös työttömiä ja toimeentulotuen varassa eläviä. Jos ei tunne maan kulttuuria, tapoja, yhteiskuntaa ja eikä ole yhteistä kieltä, on edellytyksiä avioliiton epäonnistumiselle "ensihuuman haihduttua". Tässä yhteydessä muistan ulkomaalaisen selittäneen tyytyväisenä, että täällä on hyvä, koska: Jos rahat loppuu voi mennä sosiaaliin. Asioita ei voi yleistää, mutta tällaisia havaintoja minulla asiasta on. Muistan myös pari tapausta, joissa suomalainen vaimo tuli etsimään vastaanottoasemalla kirjoilla olevaa aviomiestään, joka mieluummin asui vastaanottokeskuksessa kuin vaimonsa luona tämän kotona. (Nykyisen lainsäädännön puitteissa tämä ei ole enää mahdollista: on asuttava puolison kanssa, jos on turvapaikanhakijana avioliitossa suomalaisen kanssa.) Tapasin myös muutaman pariskunnan, joilla ei ollut yhteistä kieltä, jota molemmat olisivat osanneet edes tyydyttävästi. Olen ollut itsekin tällaisen liiton viranomaisasioiden tulkkina ja siinä sivussa jouduin käsittelemään parin henkilökohtaisia parisuhteeseen liittyviä epäselvyyksiä. Tilanteena tällainen oli tulkille ja tulkattaville hyvin hämmentävä. Joskus avioliiton solmimisen aikana pimittyy myös se tosiseikka, että miehellä on vaimo ja lapsia kotimaassa. Kaikissa maissa avioliitosta ei tehdä virallisia avioliittotodistuksia, ja näin mies saa helposti vapaan' paperit. "Naimisissa ollaan sen kanssa, jonka kanssa on lapsia" on eräs kuulemani määritelmä afrikkalaisesta avioliitosta. Olen myös sivusta seurannut yhden tapauksen, joissa vaimo ja lapset kotimaasta yllättäen ilmaantuivatkin Suomeen. Monet maahanmuuttajien ja suomalaisten avioliitot ovat osoittautuneet lyhytaikaisiksi. Muutaman vuoden kuluttua sattumalta tavatessamme mukana on ollutkin jo uusi puoliso Suomesta tai esimerkiksi maahanmuuttajan kotimaasta. Edellisestä liitosta syntyneet lapset ovat jääneet äidille. Mies on työtön tai huonosti palkatussa työssä. Eri puolilla maailmaa käsitys avioliitosta vaihtelee, ja erityisesti avioliiton solmimiseen liittyy kulttuurieroja. Yleensä Suomessa avioliiton solmimismotiivina pidetään rakkautta. On kulttuureja, joissa avioliitto solmitaan järkisyistä esimerkiksi suvun omaisuuden siirtymistä säädellään avioliitolla. Rakkauden odotetaan kasvavan yhteiselon myötä. Useissa kulttuureissahan vanhemmat valitsevat sopiviksi katsomansa puolison lapsilleen. Oliko tällainen järjestely kovinkaan vierasta suomalaisellekaan kulttuurille 100 vuotta sitten! Suomessa ulkomaalainen itse valitsee tilanteeseensa sopivaksi uskomansa puolison. Suomalainen

9 4 osapuoli on rakastunut ja uskoo puolisonsakin rakastavan samalla tavalla, mutta ei kenties ajattele, mitä puoliso rakkaudella ymmärtää. Ulkomaalainen osapuoli on päättänyt jäädä Suomeen, normalisoida elämänsä ja avioitua sopivan naisen kanssa. Taustalla on halua saada oma perhe, kiintopiste uuteen kotimaahan. 3. ULKOMAALAISTEN LUKUMÄÄRÄ SUOMESSA (Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 1997, 5-6, 12, ja 26.) Vuonna 1950 ulkomaalaisten määrä oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä luvulla ulkomaalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa. Vuonna 1990 heitä oli ja vuoden 1997 lopussa , jolloin osuus koko väestöstä oli 1,6 prosenttia. Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostavat Ruotsin kansalaiset, joista lähes kaikki ovat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Tilastot laaditaan kansalaisuuden, ei syntyperän mukaan. Suomeen tullut turvapaikanhakija, pakolainen tai paluumuuttaja olivat jokseenkin tuntemattomia käsitteitä aina 1990-luvun alkuun asti. Vasta silloin Suomesta alkoi tulla maahanmuuttomaa. Vuonna 1990 turvapaikanhakijoita Suomeen saapui 2743, seuraavana vuonna "Huippuvuosi" oli 1992, jolloin heitä tuli Vuonna 1997 pakolaistaustaisia ulkomaalaisia asuu Suomessa Joka viides maassamme asuva ulkomaalainen on tullut pakolaisena Suomeen. Heidän joukossaan on turvapaikka-anomuksen perusteella oleskeluluvan saaneita ja vuosittain maahamme otettuja kiintiöpakolaisia. Taustastansa mukaan voi saada poliittisen turvapaikan (mikä on erittäin harvinaista), oleskeluluvan mm. suojelun tarpeessa tai humanitäärisistä syistä. Turvapaikanhakijana Suomeen tullut ulkomaalainen voi saada oleskeluluvan solmittuaan avioliiton Suomen kansalaisen kanssa turvapaikanhakuprosessin aikana. Lähes kaikki Suomessa asuvat marokkolaiset (83 %), turkkilaiset (78 %) ja italialaiset (77%) olivat miehiä. Myös hollantilaisista ja briteistä yli 70 prosenttia oli miehiä. Selvä naisenemmistö oli Viron kansalaisten keskuudessa: naisia oli 59 prosenttia. Venäläisistä oli naisten osuus vielä suurempi, 61 prosenttia. Thaimaan kansalaisista oli naisia peräti 86 prosenttia. Vuonna 1997 Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista oli naimisissa 47 % (Käytettävissä oleva tilasto ei erittele, olivatko ulkomaalaiset naimisissa keskenään vai suomalaisten kanssa.) Suomen kansalaisten siviilisäätyrakenteeseen verrattuna ulkomaalaisten naimisissa olevien osuus oli korkeampi kuin suomalaisten. Tämä johtuu ulkomaalaisten ikärakenteesta, sillä erityisesti nuoria työikäisiä vuotiaita on ulkomaalaisväestössä huomattavasti enemmän kuin Suomen kansalaisten keskuudessa. Miesten enemmistö kyseisessä ikäluokassa näkyy selvästi. Kaikista ulkomaalaisista miehiä oli 51 prosenttia.

10 5 Vuosittain solmitaan yli avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen solmii avioliiton ulkomaalaisen kanssa. Suomalaiset naiset ja miehet solmivat kyseisiä liittoja lähes yhtä paljon. Viime vuosien aikana suomalaiset naiset ovat avioituneet eniten yhdysvaltalaisten ja turkkilaisten miesten kanssa. Ruotsalais- ja brittimiehet ovat seuraaviksi yleisimpiä suomalaisten naisten aviopuolisoina. Suomalainen mies solmii yleisimmin avioliiton venäläisen tai virolaisen naisen kanssa. Seuraavaksi eniten puolisot olivat thaimaalaisia, ruotsalaisia, yhdysvaltalaisia ja filippiiniläisiä. Vuonna 1997 Suomen kansalaisia oli ulkomaan kansalaisten kanssa naimisissa , mutta Suomessa asuu yli ulkomailla syntynyttä, jotka olivat naimisissa suomalaisen kanssa. Kun näihin sekaavioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, on sellaisten liittojen määrä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt yli Luku koskee niitä avio- tai avoliittoja, joissa molemmat puolisot asuvat Suomessa. Seka-avioliittoja (Tilastokeskus käyttää tätä nimeä) on tarkasteltu puolisoiden syntymämaan mukaan. Kansalaisuuksittain tarkasteltaessa seka-avioliittojen määrä on huomattavasti pienempi kuin jos tarkastelun kohteena on puolison syntymämaa. Tähän vaikuttaa eniten se, että monet ulkomaalaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Toisaalta voidaan todeta, että syntymämaan mukaan puolisoita tarkasteltaessa mukana on monia sellaisia avioliittoja, joissa puolisona on Ruotsissa (tai muuallakin) syntynyt Suomen kansalainen. Suomalainen nainen eroaa ulkomaalaisesta miehestään vähän useammin kuin suomalainen mies ulkomaalaisesta vaimostaan: vuonna 1997 suomalaisten naisten ja ulkomaalaisten puolisojen välisiä avioeroja oli 501, kun suomalaisten miesten ja ulkomaalaisten puolisojen avioeroja oli 465. Vuonna 1997 sekä suomalaisia naisia että miehiä oli lähes yhtä paljon naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Suomalaiset miehet erosivat lukumäärällisesti eniten ryhmissä, joissa seka-avioliittojen lukumäärätkin olivat korkeimpia. Suomalaiset naiset erosivat lukumäärällisesti eniten turkkilaisista ja marokkolaisista miehistä, vaikka lukumäärällisesti eniten suomalaisilla naisilla on aviomiehiä Ruotsista ja entisen Neuvostoliiton sekä Venäjän alueelta. Helsinkiin muuttaa ulkomaalaisia paitsi suoraan ulkomailta myös muualta Suomesta. Viime vuosina muualta Suomesta on tullut erityisesti afrikkalaisia mutta myös aasialaisia ja virolaisia, venäläisiä sekä entisen Neuvostoliiton passin haltijoita. Kaiken kaikkiaan pääkaupungin ulkomaalaisväestö edustaa 145:tä eri kansalaisuutta. Melkein kaikki Helsingissä asuvat aasialaiset ja afrikkalaiset ovat alle 44- vuotiaita. Perheistä lähes 7 prosenttia on sellaisia, joissa joko molemmat tai jompikumpi puolisoista on ulkomaan kansalainen. Ulkomaalaisperheissä lapsia on enemmän ja lapset ovat nuorempia kuin suomalaisperheissä. Helsinkiläisiä naisia on avioliitossa ulkomaalaisen kanssa ja miehiä (Helsingin kaupungin väestötilasto, , 16-17).

11 4. KESKEISET KÄSITTEET 6 Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat Kahden kulttuurin liitto, turvapaikanhakija, pakolainen, maahanmuuttaja, siirtolainen ja ulkomaalainen. Käytän tässä tutkimuksessa vierasmaalaisesta puolisosta selvyyden vuoksi sanaa ulkomaalainen, vaikka joillakin tutkittavilla on jo Suomen kansalaisuus. 4.1 Kahden kulttuurin avioliitto Kahden kulttuurin avioliitto käsitettä tutkimuksessa käytän avioliitoista, joissa toinen aviopuoliso on suomalainen ja toinen on Suomeen muuttanut ulkomaalainen. En käytä sanaa seka-avioliitto, koska se ongelmallistaa liittoja, vaikka useat tutkijat ovat käyttäneet nimitystä seka-avioliitto kahden eri rodun liitosta. Seka-avioliitto nimitystä on Suomessa aiemmin käytetty myös ortodoksin ja luterilaisen avioliitoista. Seuraavasssa pohdin valintaani suhteessa rinnakkaiskäsitteisiin. Saksan kielessä tunnetaan käsite 'Mischehe', joka käännetään suomeksi sanalla seka-avioliitto. Sillä tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkia niitä avioliittoja, jotka loukkaavat yhteisön endogamia- ja homogamiasäännöksiä, mistä syystä käsitteellä on kielteinen sivumaku. Avioliiton tekee siten sekaavioliitoksi vasta ympäröivä yhteiskunta ja sen negatiivinen asenne normista poikkeavuutta kohtaan eikä niinkään se tosiasia, että avioparilla on eri uskonto, ihonväri tai kansallisuus (Tuomi-Nikula 1997, 270). Edelleen Tuomi-Nikula pohtii sopivia nimiä kyseisille liitolle. Hän toteaa omassa tutkimuksessaan käyttävänsä ilmaisuja kaksikansallinen liitto, kaksikulttuurinen liitto, interetninen tai etninen sekaavioliitto. Näillä liitoilla hän tarkoittaa liittoja, joiden partnereilla on eri kansalaisuus. Kansalaisuudella on ratkaiseva vaikutus perheen oikeudelliseen asemaan perheen asuinmaassa (Tuomi-Nikula 1997, 270). Monikulttuurisen perheen/liiton Tuomi-Nikula määrittelee liitoksi/perheeksi, jossa kummankaan puolison kansalaisuus ei ole identtinen valtaväestön kansalaisuuden kanssa. Koska tällaisissa tapauksissa aviopuolisoiden edustamista kulttuureista tulee kirjavuutta perheen elämään, on kysymyksessä monikulttuurinen perhe. Esimerkiksi mainitaan suomalais-kreikkalainen perhe, joka asuu Saksan liittotasavallassa (Tuomi-Nikula 1997, 270). Käsite kaksikulttuurinen avioliitto ei ole mielestäni yksiselitteinen. Esimerkiksi suomenruotsalaisen ja suomalaisen avioliittoa voidaan sanoa kahden kulttuurin liitoksi, vaikka puolisot ovat samaa kansalaisuutta. Ei myöskään eri kansalaisuus johda välttämättä kulttuuriseen erilaisuuteen, esimerkiksi Ruotsin kansalainen on voinut käydä koko sosiaalistumisprosessinsa Suomessa. Tulevaisuuden Suomessa eri rotuiset ihmiset puolestaan ovat usein samaa kansalaisuutta. Myös erilaisista sosiaaliluokkiin kuuluvat saman maan kansalaiset saattavat olla kulttuuriltaan hyvinkin erilaisia, Suomessa tämä ei erotu niin räikeästi kuin esimerkiksi jossakin kehitysmaassa.

12 4.2 Muita keskeisiä käsitteitä 7 Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää "pakolainen" sanaa ennen päätöksen antamista (Työministeriön tiedote 5/1999). Pakolainen, YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta". (Työministeriön tiedote 5/1999) Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia eri syistä maahan muuttaneita henkilöitä (Työministeriö tiedote 5/1999). Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pitempiaikaisessa tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole esim. opiskelijat eivätkä turistit. (Työministeriö tiedote 5/1999). Suomen oikeuden kannalta ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva, esimerkiksi turisti, liikemies tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahan muuttanut, esimerkiksi siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija (Työministeriö tiedote 5/1999). Kulttuuri on hyvin laaja käsite. Lyhyesti määriteltynä voidaan kuitenkin sanoa, että kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet historiansa aikana tekemään ja arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. (Alitolppa-Niitamo 1994, 18.) Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tämä tapa on opittu, ja sitä siirretään seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. Nämä symbolit ovat ihmisryhmille tunnusmerkillisiä saavutuksia, jotka konkretisoituivat mm. ihmiskäden töinä. Kulttuurin olennainen osa koostuu kuitenkin perinteisistä mielipiteistä tai ajatuksista ja erityisesti niihin liittyvistä arvoista. (Alitolppa-Niitamo 1994, 19.) Kulttuuria on tiettyyn yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuria on se monisäikeinen kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen yhteisönsä jäsenenä on omaksunut. Kulttuuria ovat ajatusrakennelmat, asenteet ja uskomukset, joita meillä on elämästä ja kuolemasta, avioliitosta, naisen ja

13 8 miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista, luonnosta ja maailmankaikkeudesta. Kulttuuria on myös kieli ja ne käsitteet, joiden avulla ajattelemme ja ilmaisemme itseämme. (Alitolppa-Niitamo 1994, 19.) Kulttuuri muuttu alati, se on sidoksissa yhteiskunnan kehitykseen: eri puolilla maailmaa eletään erilaisissa kulttuurisissa kehitysvaiheissa. Ihmisten liikkuminen, tietoliikenne ja media pienentävät näitä eroja. Esimerkiksi jos vuonna 1878 syntynyt ja 1978 syntynyt suomalainen solmisivat avioliiton keskenään, kulttuurierot olisivat valtavat. Se olisi todella kahden kulttuurin liitto. 5. AIEMMAT TUTKIMUKSET 5.1 Kaksikulttuuristen liittojen tutkimustilanne Suomessa Suomalaista kirjallisuutta kahden kulttuurin liitoista ja perheistä on niukasti: näihin liittyviä artikkeleita löytyy monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia koskevissa tutkimuksista ja kirjoista. Asennemuutos on huomattava, jos vertaa esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeisiä mielipiteitä ja tutkimustavoitteita suomalaisen rodun puhtaana pitämisestä (Waris 1948) nykyaikaiseen tutkimukseen, joka tukee kulttuurien kohtaamista ja tutkii maahanmuuttajien selviytymistä nykypäivän Suomessa. Tämän päivän kirjallisuudessa/tutkimuksissa monikulttuurisuutta painotetaan voimavarana ja rasismiin suhtaudutaan tuomitsevasti. (Esimerkiksi Liebkind 1988 ja 1994, Jaakkola 1991 ja Alitolppa-Niitamo 1994.) "Kun Suomen oloja verrataan esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa on monenlaisia rotusekoituksia ja niistä johtuvia vaikeasti ratkaistavia yhteiskunnallisia pulmia, on kansamme rodullista yhtenäisyyttä pidettävä suurena voimana. Tämän kansan rodullinen yhtenäisyys on valtakunnan yhtenäisyydelle ja lujuudelle arvokas tuki" (Waris 1948/1952, 24). Outi Tuomi-Nikula on tutkinut suomalais-saksalaisia liittoja Saksassa. Artikkelissaan "Kaksikulttuurinen perhe eurooppalaisen etnologian näkökulmasta" hän toteaa, ettei tutkimustarvetta ole niin kauan kun nämä liitot eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti ongelmallisia. Hän arvelee tutkimattomuuden syyksi myös kaksi kulttuurisen perheen heterogeenisyyden ja siitä johtuvat metodologiset vaikeudet. (Tuomi-Nikula 1997, 271.) 5.2 Suomalaisten avioliittojen tutkimus Myös suomalaisista avioliitoista löytyy tuoretta tutkimusta melko vähän. Viitekehyksinä kahden kulttuurin liiton tutkimukselle käytän Tolkki-Nikkosen vuonna 1990 valmistunutta 15 vuoden seurantatutkimusta suomalaisista avioliitoista "Parisuhde, perhesuhde, olosuhde" ja saman tekijän tutkimukseen liittyvää vuonna 1978 valmistunutta tutkimusta "Avioliiton ensimmäinen vuosi". Tarkoituksenani on nähdä, tuleeko kahden kulttuurin liitossa esiin jotain näistä tutkimuksista poikkeavaa, joka johtuisi nimenomaan siitä, että puolisot ovat eri kulttuureista.

14 9 Tolkki-Nikkosen tutkimuksessa etsittiin asioita, jotka pitävät parisuhteen koossa 15:n avioliittovuoden jälkeen. Parisuhdetta koskevissa tutkimuksissa parisuhde rajattiin miehen ja naisen väliseksi suhteeksi avio- ja avoliitossa, ja sen keskeiseksi puoliksi määriteltiin rakkaus, lapset ja työ. Rakkauteen sisällytettiin mm. puolison valinta, avioituminen, kommunikaatio, intimiteetti, seksuaalisuus, mustasukkaisuus, ristiriidat ja vakiintuneisuus. Lapsista eriteltiin seuraavia aiheita: lasten hankinta, vanhemmuus, lasten vaikutus parisuhteeseen, sosialisaatio ja lasten hoito. Työhön sisältyi mm. seuraavia teemoja: kotitöiden jako, palkkatyö, uramallit, perheen ja sen ulkopuolisten toimintojen yhdistäminen ja työelämän vaikutus vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Perheen toimintamallin 15 vuoden avioliittovuoden jälkeen voi tiivistää kotitöiden ja työssäkäynnin osalta niin, että työssäkäynti jaetaan tasan, mutta tasajako ei ulotu kotitöihin: naiset huolehtivat kotitöistä miehiä enemmän. Eniten erimielisyyksiä puolisoilla oli kotitöiden jaosta. Lastenhoitoa pidettiin puoliksi työnä puoliksi huvina, ja se oli puolisoiden keskenään jakamista kotitöistä yleisin. Miehen työ jäsensi perheen toiminta- ja elinehtoja naisten työtä enemmän. Perheen elämä pyöri kahden peruspilarin, palkkatyön ja perheen ympärillä. Perheen elämänvaihe näkyy puolisoiden ajan käytössä. Lasten ollessa alle kouluikäisiä aikaa käytetään lasten kanssa yhdessäoloon. Vanhemmille - etenkin naiselle - jää vähän vapaa-aikaa. Suurin osa naisista arvioi olevansa puolisoaan enemmän lasten kanssa. Enemmistö pareista halusi käyttää vapaaaikaansa kotikeskeisesti. Naiset olivat vieläkin kotisuuntautuneempia: pienten lasten äideistä 93 prosenttia viettää vapaa-aikansa mieluimmin kotona. Yhdessä puolison kanssa käydään harvemmin ulkona kuin kouluikäisten lasten perheissä. Lasten ollessa kouluikäisiä miehet viettivät merkitsevästi naisia useammin iltaisin vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella. Ristiriitoja saattoi syntyä siitä, kuinka paljon miehen tulisi olla kotona, koska se puolestaan vaikutti naisen mahdollisuuksiin olla kodin ulkopuolella. Avioliiton yhteinen sosiaalinen todellisuus, yhteinen viitekehys luodaan kommunikaation avulla. Puolisoilla tulee olla yhteisiä tulkintoja perheestä. On tiettyjä asioita, joista puolisoiden on keskusteltava, jotta arkielämä sujuisi. Tällaisia asioita, joista jo ennen avioliittoa melko yksimielisenä keskusteltiin, olivat miehen työ, vaimon työssäkäynti, rahankäyttö, tuleva asunto, lasten hankkiminen ja sukupuoliasiat. Myös vapaa-ajan käytöstä puhuttiin. Vähiten oli keskusteltu uskonnosta ja politiikasta, mitä saattaa selittää se, että niitä ei myöskään pidetty tärkeinä elämänalueina. Tähän viittaa se, että ne parit, joilla ei ollut poliittista kantaa, eivät myöskään politiikasta keskustelleet. (Tolkki 1990, 50.) Avioliitossa lapset ovat yksi perusasioista, joista on puhuttava. Kriisejä ja keskustelua olivat aiheuttaneet lasten syntymä, avioliiton ulkopuoliset suhteet, työttömyys ja toisinaan myös asuinpaikkakunnan vaihto. Avioliiton alussa parit olivat hyvinkin yksimielisiä avioliittoaan koskevissa asioissa. Saattaa tietenkin olla, että tuolloin puhutaan vain niistä asioista, joista ollaan samaa mieltä ja

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuka kuuluu perheeseen?

Kuka kuuluu perheeseen? Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi 3.11.2015 Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.) anna-maija.castren@uef.fi Luennon

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot