Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa"

Transkriptio

1 Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa Loppuraportti Sitralle

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Ympäristösijoittaminen Hollannissa Ympäristösijoittamisen edistäminen Hollannissa Green Investment Scheme (GIS) VAMIL MIA ja EIA Ympäristöteknologian edistäminen Hollannissa Innovaatioiden tukeminen Tuet teknologian elinkaaren eri vaiheissa Keskeiset organisaatiot Ministeriöt ja virastot Tutkimuslaitokset Pankit Pääomasijoittajat Yhdistykset Muut organisaatiot Avainlöydökset...19 Lisätietoja selvityksestä: Cleantech Invest Oy Timo Linnainmaa p Tarja Teppo p

3 1 Taustaa Tämä raportti koskee Sitran ympäristöohjelmalle tehtyä vertailuanalyysiä ympäristösijoittamisesta ja sen edistämisestä Hollannissa. Selvityksessä etsittiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyötahoja ympäristöohjelman toteuttamista varten. Selvityksen tarkoitus on antaa tietoa Hollannista vastuullisen sijoittamisen kärkimaana Euroopassa. Selvityksen tavoitteet ovat seuraavat: Kuvata vihreiden säästö- ja investointirahastojen synty, kehitys ja toiminta Hollannissa Kuvata kansallisten sijoittamisen kehittämisohjelmien tavoitteet ja saavutukset Hollannissa Kartoittaa ympäristöteknologian kehittämis- ja vientiohjelmat sekä näihin liittyvät organisaatiot Hollannissa Selvitys toteutettiin vuoden 2006 tammikuussa. Tieto kerättiin Internet- ja kirjallisuuslähteitä hyödyntäen, puhelinhaastatteluilla sekä tapaamalla avainhenkilöitä selvitysmatkalla Hollannissa. Matkan aikana tavattiin useita henkilöitä kuudesta eri organisaatiosta. Tässä raportissa käydään läpi selvityksen tulokset. Aluksi raportti tarkastelee ympäristösijoittamisen historiaa ja nykytilaa Hollannissa. Sen jälkeen raportissa käydään läpi ympäristösijoittamiseen ja ympäristöteknologiaan liittyvät kehittämisohjelmat. Aihealueeseen keskeisesti liittyvistä organisaatioista on kuvaus sisältäen kyseisten organisaatioiden historian ja nykyisen toiminnan. Lopuksi raportti käsittelee johtopäätöksiä Sitran ympäristöohjelman kannalta. Clentech Invest Oy on vuonna 2005 perustettu osakeyhtiö, joka tarjoaa cleantech sijoitusmarkkinoiden asiantuntijapalveluja. 3

4 2 Ympäristösijoittaminen Hollannissa Hollanti on vastuullisen sijoittamisen edelläkävijämaa. Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista sijoituskohteiden valinnassa. Vastuullisten rahastosijoitusten markkinaosuus vuonna 2004 oli 2,5 % kaikista yksityishenkilöiden rahastosijoituksista. Yksityishenkilöiden säästöistä vieläkin suurempi osuus, lähes 3 %, oli vuonna 2004 vastuullisilla säästötileillä. Kyseiset markkinaosuudet ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Tutkimuksessa haastatellut tahot uskoivat vastuullisten sijoitustuotteiden markkinaosuuden nousevan 10 vuoden kuluessa 5-10 %:iin yksityishenkilöiden sijoitetusta pääomasta. Kuva 1 on Vereinigung van Beleggers voor Duurzame Ontwikkeling (VBDO):n arvio vastuullisten säästöjen ja sijoitusten markkinaosuuksista Hollannissa vuosina Kuva 2 havainnollistaa vastuullisesti säästettyjen ja sijoitettujen eurojen kokonaismäärät. Huomioitavaa on, että kyseiset tilastot koskevat vain nk. retail sijoituksia eli yksityishenkilöiden sijoituksia, jotka kohdistuvat rahasto- ja säästötuotteisiin. Vastuullisten säästö- ja sijoitustuotteiden suosio on Hollannissa lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuonna 1996 ja hyvä kasvuvauhti jatkuu edelleen. Hyvä osoitus tästä on nk. eettisten pankkien kasvuluvut. Hollannin kaksi puhtaasti eettistä pankkia, Triodos ja ASN Bank, ovat kumpikin kasvaneet noin 30% vuosivauhdilla, joka heidän toimialallaan on poikkeuksellista. Vuonna 1996 alkanut vastuullisen sijoittamisen esiinnousu on lähes yksinomaan Hollannin valtion fiskaalisen tukijärjestelmän Green Investment Scheme (GIS) ansiota. Kyseinen järjestelmä on suosinut vastuullista sijoittamista vuoden 1996 alusta verohelpotuksin. Vuonna 2004 noin puolet sekä vastuullisista sijoituksista että vastuullisista säästöistä olivat kyseisen tukijärjestelmän piirissä. GIS tukijärjestelmän piiriin kuuluvien vastuullisten sijoitusten lisäksi Hollannissa sijoitettiin myös tavanomaisiin vastuullisiin sijoitustuotteisiin (conventional SRI funds). Institutionaalisten sijoittajien vastuullisuudesta ei ole saatavilla tilastotietoa Hollannissa. Heidän sijoituspolitiikassaan on usein mainittu jonkilainen eettinen kriteeristö, mutta tominta tällä saralla on ollut varovaista. Vastuullisuus kuitenkin puhuttaa heitä tällä hetkellä ja on mahdollista, että tilanne tulevaisuudessa muuttuu. Myöskään yksityishenkilöiden suorien osakesijoitusten vastuullisuudesta ei ole tutkimustietoa saatavilla. 4

5 Market share of SR savings (%) Market share of SR investments (%) Kuva 1. Vastuullisten säästöjen ja sijoitusten markkinaosuudet Hollannissa. Lähde: VBDO, Kuva 2. Vastuulliset sijoitukset ja säästöt Hollannissa. Lähde: VBDO, Total SR Investments (MEUR) Total SR savings (MEUR) 5

6 Kuva 3 havainnollistaa miten vastuullisen sijoitusrahaston sijoituskohteiden valintaprosessi etenee. Rahasto sulkee ensin pois sijoitukset tietyille toimialoille, kuten esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuuteen. Sen jälkeen rahasto valikoi yritykset, joiden tuotteet itsessään edesauttavat kestävää kehitystä ja yritykset, jotka toimivat kestävämmin kuin useimmat muut saman toimialan yritykset. Jäljellejääneestä joukosta yrityksiä rahasto valitsee sijoituskohteensa perinteisen sijoitusprosessin perusteella. Hollannissa GIS tukijärjestelmän piiriin kuuluvat sijoitusrahastot toimivat kuitenkin perinteisestä Socially Responsible Investing (SRI) -käytännöstä poiketen. GIS - järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavassa luvussa. All companies Negative criteria: exemption of certain sectors or companies Remaining companies Positive criteria: investing under certain conditions Neutral companies Sustainable companies Relative: Best percentage of companies per sector Absolute: Individual companies performing well on sustainability Investment universe Traditional investment process Selected companies Kuva 3. Vastuullisen sijoitusrahaston sijoituskohteen valintaprosessi. Muunneltu lähteestä VBDO,

7 3 Ympäristösijoittamisen edistäminen Hollannissa 3.1 Green Investment Scheme (GIS) Merkittävin tekijä Hollannin vastuullisen sijoittamisen positiiviseen kehitykseen on valtion vuonna 1996 käyttöönottama fiskaalinen tukijärjestelmä GIS. Green Investment Scheme (GIS), toisilta nimityksiltään Dutch Green and Social Funds System (GSFS) ja Green Funds Scheme, on kansainvälisesti ainutlaatuinen tukijärjestelmä vastuullisen sijoittamisen edistämiselle. Hollannin kokemukset kyseisestä järjestelmästä ovat erittäin rohkaisevia, ja mallin hyödyntämistä on mietitty muissakin EU-maissa, mm. Saksassa. Tukijärjestelmä otettiin käyttöön Hollannin ympäristöministeriön ehdotuksesta. Syynä tukijärjestelmän käyttöönottoon oli valtion haastavat ympäristötavoitteet. Ympäristön hyvä laatu on hollantilaisille tärkeää, sillä maan pinta-ala on väkimäärään suhteessa pieni ja ympäristön tila suhteellisen heikko. Esimerkiksi joillekin alueille ei ole pystytty rakentamaan uusia asuintaloja, koska ilmanlaatu ei ole täyttänyt EU:n ohjearvoja. Seuraavassa kuvataan ensin GIS -järjestelmän verohelpotukset, jonka jälkeen käydään läpi GIS järjestelmän piiriin hyväksyttävien sijoitusten kriteerit. Lopuksi kuvataan järjestelmän etuja ja haasteita. Yksityishenkilöt saavat enintään EUR suuruisista GIS-sijoituksistaan 2,5 % suuruisen verohelpotuksen. Verohelpotus jakaantuu siten, että omaisuusverosta saa helpotuksen, joka vastaa 1,2 % GIS-sijoitusten määrästä. Tuloverosta saa helpotuksen, joka vastaa 1,3 % GIS-sijoitusten määrästä. Hollannissa pääomien tuottoja ei veroteta, mutta yksityishenkilöt maksavat omaisuusveroa, riippumatta sijoitustensa laadusta. Verohelpotusten piiriin kuuluvat GIS kriteeristön mukaiset säästötilit ja sijoitusrahastot. Kaikilla Hollannissa toimivilla pankeilla on nykyään tarjota asiakkailleen GIS tuotteita. Pankin tai rahastoyhtiön on sijoitettava vähintään 70% GIS sijoitustuotteiden pääomista nk. pehmeisiin lainoihin, joita myönnetään ainoastaan ympäristöystävällisille projekteille. Yritykset voivat rahoittaa kyseisillä pehmeillä lainoilla ympäristöinvestointeja. Yksityishenkilöt pääsevät myös hyödyntämään pehmeitä lainoja, jos he rakentavat tiukat energiansäästövaatimukset täyttävän asuinrakennuksen. Pankki voi tarjota pehmeän lainan edullisemmalla korolla kuin perinteisen lainan, sillä GIS sijoitustuotteen korko voi olla alhaisempi kuin perinteisen sijoitustuotteen. Yksityishenkilö tyytyy siis alhaisempaan korkoon GIS sijoitustuotteista saamansa veroedun vuoksi. Alla olevassa taulukossa on vertailtu perinteistä sijoitustuotetta ja GIS sijoitustuotetta. Perinteinen GIS Tuotto yksityishenkilön säästöille verojen jälkeen 5,0 % 5,0 % Verohelpotus yksityishenkilölle 0 % 2,5 % Säästötilin korko yksityishenkilölle 5,0 % 2,5 % Pankin korkokulut (=säästötilin korko) 5,0 % 2,5 % Pankin kate 1,0 % 1,2 % Lainan korko yritykselle / talonrakentajalle 6,0 % 3,7 % 7

8 Vaikka pankki pidättäisi GIS rahoitustoiminnasta perinteistä suuremman katteen, se voi silti tarjota GIS -lainoja huomattavasti alhasemmin koroin, kuin perinteisiä lainoja. Tämä toimii yrityksille tehokkaana houkuttimena toteuttaa ympäristöinvestointeja. Myös yksityiselle talonrakentajalle houkutus rakentaa tiukat energiansäästövaatimukset täyttävä talo on suuri, sillä alhaisemman koron saa näin koko asuntolainalle. GIS järjestelmän mukaisia pehmeitä lainoja voi myöntää projekteille, jotka suojelevat ympäristöä tai säilyttävät luontoarvoja. Hyväksyttävät projektit on jaoteltu seuraavasti: Luonto-, metsä-, ja maisemointiprojektit Luomuviljely Ekotehokkaat kasvihuoneet Biomateriaalit Uusiutuva energiantuotanto Energiaa säästävä rakentaminen Polkupyörätieverkostot Saastuneiden maiden puhdistus Muut projektit Pankki hakee projektikohtaisesti luvat GIS -lainojen myöntämiselle. Jokaisen lainan hyväksyy Hollannin valtiovarainministeriön alainen virasto SenterNovem ennaltamääriteltyjen kriteerien mukaisesti. Hyväksymismenettely on pitkälle automatisoitu ja hoituu pienillä henkilöresursseilla. GIS tukijärjestelmä on nyttemmin laajennettu koskemaan myös mikrolainarahastoja. Yksityishenkilöt saavat veroedun myös sijoittaessaan sijoitusrahastoihin, jotka edelleen sijoittavat varansa kehitysmaiden mikrolainoihin. Vain nk. eettiset pankit tarjoavat mikrolainarahastotuotteita Hollannissa, mutta mikrolainaliiketoiminta on alkanut kiinnostaa nyt myös suurempia pankkeja. Kaikki selvityksessä haastatellut osapuolet pitivät GIS järjestelmää onnistuneena ja voisivat suositella vastaavaa järjestelmää muihinkin EU-maihin. GIS:n ensisijainen tavoite on ympäristön tilan parantaminen Hollannissa. Tämä tavoite on saavutettu hyvin. Järjestelmä on koettu erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi ohjata elinkeinoelämää ja asumista kestävämpään suuntaan. Markkinavetoisen tukijärjestelmän etuna pidettiin myös sitä, että ainoastaan projektit, joiden elinkelpoisuuteen pankit uskovat saavat rahoituksen. Järjestelmän edut ovat seuraavat: Ympäristön tilan selvä paraneminen Kustannustehokas keino valtionohjaukseen Markkinavetoinen järjestelmä Yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuden lisääminen Järjestelmän vaikutuksia ympäristöteknologian kehittämiseen ja ympäristöteknologiatoimialaan ei ole seurattu, sillä uuden yritystoiminnan edistäminen ei ole ollut järjestelmän tavoite. Haastatellut tahot arvioivat, että 8

9 järjestelmä ei juuri ole synnyttänyt uutta liiketoimintaa, sillä GIS lainoilla rahoitettavat teknologiat ovat useimmiten ulkomaisia ja etabloituneita teknologioita. Tämän selvityksen tekijät kuitenkin uskovat, että järjestelmä luo edellytyksiä pitkällä aikavälillä myös uuden liiketoiminnan syntymiselle. Liiketaloustieteen teorian mukaan järjestelmän synnyttämät suotuisat kotimarkkinat ovat perusta uusien ympäristöteknologiayritysten syntymiselle. Järjestelmässä ei ole juuri havaittu heikkouksia. Vuosituhannen vaihteessa Hollannin valtiovarainministeriö laski GIS:n vuoksi menetetyt verotulot ja harkitsi järjestelmän lakkauttamista. Aiheesta syntynyt julkinen keskustelu sai kuitenkin ministeriön jatkamaan järjestelmää. Järjestelmän tuomat ympäristöedut koettiin yleisesti suuremmiksi kuin järjestelmän kustannukset. Haastatellut tahot pitivät GIS:n kaltaisen järjestelmän menestyksen ehtona jatkuvuuden takaamista. Jos jokin valtio suunnitelee vastaavaa järjestelmää, niin toimijoilla tulisi olla varmuus järjestelmän jatkuvuudesta. Muuten esimerkiksi rahoitusalaa on vaikea houkutella mukaan tekemään vaadittavat tuotekehitysinvestoinnit. 3.2 VAMIL VAMIL tukijärjestelmä (Free Depreciation of Environmental Investment Measures) on toinen innovatiivinen tapa luoda kysyntää ympäristöteknologialle. Hollannin valtio on menestyksekkäästi käyttänyt VAMIL -järjestelmää vuodesta 1991 lähtien. VAMIL mahdollistaa yritysten ympäristöinvestoinneille nopeutetut kirjanpidolliset poistot. Hyväksyttävistä investoinneista ylläpidetään nk. VAMIL listaa. Kriteerit täyttäviä investointeja ei tarvitse kirjanpidollisesti hajauttaa kustannuksiksi useille vuosille, vaan nämä voi halutessaan kirjata heti kokonaisuudessaan investointivuoden kuluksi. Järjestely ohjaa hyvää tulosta tekevän yrityksen suosimaan ympäristöinvestointeja, sillä VAMIL:n avulla yrityksen kirjanpidollista eli verotettavaa tulosta voidaan leikata. Käytännössä veronmaksu kuitenkin vain siirtyy seuraaville vuosille, jolloin valtio ei menetä verotuloja. 3.3 MIA ja EIA MIA tukijärjestelmä (Environmental Investments Relief Scheme) on investointituki ympäristöinvestoinneille. Sen avulla yritys voi vähentää yhtiöverosta osan puhtaan tuotantoteknologian investointikustannuksista. Tukiprosentti riippuu käyttöön otettavasta teknologiasta. Tukijärjestelmää uusitaan jatkuvasti teknologian kehityksen mukaan. Vuosina yli investointia sai MIA investointitukea. Yleisimmät MIA tuella käyttöön otetut teknologiat olivat tuulivoima ja yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP). EIA tukijärjestelmä (Energy Investments Relief Scheme) on vastaava kuin MIA, mutta koskee energiansäästöteknologiaa. Tukiprosentti on korkeampi kuin MIA:ssa ja vaihtelee 5-20 %:n välillä investoinnin kokonaiskustannuksista. 9

10 4 Ympäristöteknologian edistäminen Hollannissa 4.1 Innovaatioiden tukeminen Hollannin kansallisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta vastaa talousministeriö (MINEZ). Ministeriön alainen SenterNovem virasto vastaa suurimmasta osasta t&k rahoituksen allokoinnista. Lisäksi ministeriö myöntää suoraa rahoitusta tutkimuslaitoksille. SenterNovem:lla on tällä hetkellä käynnissä yksi ympäristöteknologiaan keskittyvä tutkimusohjelma: Environment & Technology programme. Vuonna 1990 aloitettu ohjelma on kuitenkin budjetiltaan rajattu. Sen budjetti vuonna 2006 on 5 MEUR. Kyseessä on %:n tuki yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehityshankkeille. SenterNovem myöntää rahoituksen hakemusten perusteella. Yritysten kehityshankkeissa tukiprosentti on pienempi ja tutkimushankkeissa, etenkin perustutkimuksessa tukiprosentti on suurempi. Talousministeriö MINEZ maksaa tuet suoraan yrityksille ja tutkimuslaitoksille SenterNovem:n rahoituspäätösten mukaisesti. Merkittävämpi SenterNovemin ohjelma on Innovation Subsidies for Cooperation. Ohjelma myöntää tukea tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteisille t&k hankkeille. Vuonna 2006 kyseisen ohjelman budjetti on 100 MEUR. Ohjelmaa ei ole rajattu ympäristöteknologiaan. Kaikissa SenterNovemin tekemissä tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden rahoituspäätöksissä yhtenä neljästä kriteeristä on hankkeen vaikutus kestävään kehitykseen. Kyseinen kriteeri ei kuitenkaan aseta ympäristöteknologiahankkeita etulyöntiasemaan muihin hankkeisiin nähden. T&k tukien lisäksi talousministeriö (MINEZ) tukee uusien teknologiayritysten rahoitusta TechnoPartner Program ohjelmalla. Ohjelma koostuu valtioillisesta pääomasijoitusrahastojen rahastosta. TechnoPartner Program sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin, jotka vuorostaan tekevät pääomasijoituksia teknologiayrityksiin. Ohjelman avulla pääomasijoittaja voi hyödyntää valtion matching fund sijoituksia, jos pääomasijoittajan rahaston kohteena on ainoastaan teknologiayrityksiä. TechnoPartner Program ohjelma sijoittaa valitsemiinsa rahastoihin saman verran kuin pääomasijoittaja itse. Pääomasijoittaja ei kuitenkaan voi periä hallinnointipalkkiota valtion osuudesta. Tällä hetkellä TechnoPartner Program ei ole erityisesti suunnattu ympäristöteknologian kehitykseen. 4.2 Tuet teknologian elinkaaren eri vaiheissa Kuva 4 havainnollistaa Hollannin valtion ympäristöteknologian edistämiseen keskittyvät tuet. Innovaatiovaiheessa talousministeriön myöntämä tutkimus- ja kehitysrahoitus on avainasemassa. GIS -tukijärjestelmän tarkoitus on tukea teknologian markkinoilletulovaihetta. Selvityksessä haastateltujen tahojen mukaan GIS kuitenkin käytännössä tukee lähinnä etabloitunutta teknologiaa, eli se suuntautuu lähemmäs teknologian markkinakasvuvaihetta. Muut fiskaaliset tukijärjestelmät VAMIL, MIA ja EIA ovat kaikki suunnattu teknologioiden markkinakasvuvaiheeseen. 10

11 Haastatellut tahot olivat yksimielisiä siitä, että ympäristöteknologioiden aikaisessa markkinoilletulovaiheessa on valtiontukien osalta tyhjiö. Lisäksi tukimekanismeilla rahoitettavan teknologian toimittaja on usein ulkomaalainen. Uusien kotimaisten ympäristöteknologiatoimittajien markkinoilletuloon toivottiin lisää valtion tukea. Yksi vaihtoehto tähän olisi suunnata TechnoPartner Program ohjelman sijoituksia enemmän ympäristöteknologiayrityksiin. Tähän suositukseen päätyi tammikuussa 2006 Technopoliksen Hollannin ympäristöministeriölle tekemä selvitys Seed capital to support eco-innovations. Kyseinen selvitys löytyy tämän raportin mukana Sitralle toimitetuista liitteistä. Osa haastatelluista tahoista korosti, että ympäristöteknologioiden tulisi olla vähintäänkin pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa ilman tukia aivan kuten muunkin teknologian. Siksi on tärkeää, ettei mahdollisilla uusilla tuilla edistetä taloudellisesti kannattamattomien teknologioiden kehitystä. Market share Subsidy gap in early market introduction GIS VAMIL MIA & EIA R&D subsidies Innovation Market introduction Market growth Market saturation Kuva 4. Tuet ympäristöteknologian elinkaaren eri vaiheissa. 11

12 5 Keskeiset organisaatiot 5.1 Ministeriöt ja virastot Ympäristöministeriö VROM Ympäristöministeriö VROM on Hollannin ympäristöpolitiikan luomisesta vastaava ministeriö. Se on myös fiskaalisten tukijärjestelmien GIS, VAMIL, MIA ja EIA alullepanija. Ympäristöpolitiikan toteutus on kuitenkin delegoitu talousministeriölle (MINEZ) ja SenterNovem virastolle. Talousministeriö MINEZ Talousministeriö MINEZ vastaa Hollannin valtion tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. Lisäksi fiskaalisten tukijärjestelmien toteutuksen vastuu on MINEZ:llä, tai tarkemmin sen alaisella virastolla SenterNovem:lla. Valtiovarainministeriö MINFIN Valtiovarainministeriö MINFIN vastaa Hollannissa verotuksesta. Sen rooli ei ole ympäristöpolitiikan toteutuksessa keskeinen verotuksen toteuttamista lukunottamatta. SenterNovem SenterNovem on innovaatioihin ja kestävään kehitykseen keskittyvä virasto, joka toimii Hollannin talousministeriön MINEZ:n alaisuudessa. Alunperin innovaatiohin keskittyvä virasto Senter sekä energiaan ja ympäristöön keskittyvä virasto Novem olivat erillisiä, mutta nämä yhdistettin SenterNovem virastoksi vuonna SenterNovem viraston toimialueena ovat innovaatiot, energiakysymykset, ilmastokysymykset, ympäristökysymykset ja asemakaavoitus. Viraston tehtävänä on vahvistaa Hollannin taloutta innovaatioilla ja edistämällä kestävää kehitystä henkilön voimin SenterNovem tarjoaa elinkeinoelämälle ja valtiolle seuraavia palveluja: Tutkimus- ja kehitysrahoitus Osaamisverkostojen rakentaminen (myös kansainvälisten) Tiedon levittäminen Rakennemuutos prosessien kehittäminen ja ohjaus Politiikan kehittämisen neuvonanto 12

13 SenterNovem työskentelee talousministeriön lisäksi myös ympäristöministeriölle (VROM). Lisäksi SenterNovem suunnittelee ja toteuttaa projekteja mm. EU:lle, Maailmanpankille ja kansainväliselle energiajärjestö IEA:lle. Virasto vastaa Hollannin valtion tutkimus- ja tuotekehitystukien allokoinnista, lukuunottamatta tutkimuslaitoksille myönnettäviä suoria tukia. Talousministeriö (MINEZ) kuitenkin maksaa myös SenterNovem:n myöntämät tuet suoraan omasta kassastaan. Virastolla on myös keskeinen rooli ympäristöministeriön (VROM) ja talousministeriön (MINEZ) politiikan toteuttamisessa. Fiskaalisten tukijärjestelmien GIS, VAMIL, MIA ja EIA toteuttaminen on SenterNovemin vastuulla. 5.2 Tutkimuslaitokset Energy Research Center of the Netherlands (ECN) ECN on n. 900 ihmisen tutkimusorganisaatio joka tekee sekä perus- että sovellettua energiasektoriin liittyvää tutkimusta. ECN työskentelee sekä julkisen hallinnon toimijoiden, teollisuusyritysten että ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa energiatutkimuksen parissa. KEMA KEMA on energiasektorin teknistä konsultointia harjoittava yritys. Alunperin KEMA on perustettu vuonna 1927 Hollannin sähköntuotantosektorin tutkimus- ja testauslaitokseksi. Nykyään KEMA toimii globaalisti tuottaen konsultointi- ja tutkimuspalveluja energiasektorille. TNO TNO kutsuu itseään tiedontuottajaorganisaatioksi, jonka asiakkaita ovat sekä yritykset että julkisen hallinnon organisaatiot. TNO tekee konsultointi- ja tutkimusprojekteja 5000 ihmisen voimin seuraavilla alueilla: (1) Quality of life, (2) Defense, security and safety, (3) Science and industry, (4) Built environment and geosciences ja (5) Information and communication technology. 13

14 5.3 Pankit ASN Bank ASN Bank on nk. eettinen pankki. Kaikki säästöt ja sijoitukset, jotka yksityishenkilöt tallettavat pankkiin sijoitetaan edelleen sekä ympäristö- että sosiaalinen vastuu huomioiden. Pankin perustivat vuonna 1966 Hollannin ammattiyhdistykset. Lähtökohtana oli toive pankista, joka ei tekisi vääriä sijoituksia. Nykyään ASN Bank:n omistaa SNS Bank NV, joka on osa SNS Reaal Groepia. ASN toimii kuitenkin täysin itsenäisenä yksikkönä omalla toimiluvalla. Vuonna 1993 ASN toi yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista pankeista markkinoille eettisen sijoitusrahaston nimeltä ASN Aandelenfonds. Rahasto houkutteli reippaasti yksityishenkilöiden sijoituksia. Kirjoitushetkellä ASN hallinnoi kuutta sijoitusrahastoa, joiden yhteenlasketut pääomat ovat n. 1 miljardi EUR sekä 2 miljardin EUR talletuksia. ASN Milieufonds sijoitusrahasto on GIS tukijärjestelmän mukainen rahasto. Niinikään ASN Oikocredit sijoitusrahasto on GIS järjestelmän alainen. Kyseinen rahasto sijoittaa varansa kehitysmaiden mikrolainoihin. Pankki toimii puhtaasti Internetin kautta. Sillä ei ole konttoriverkostoa. ASN on kasvanut eettisen sijoittamisen ja säästämisen suotuisassa markkinavedossa vauhdikkaasti. Vuonna 2005 se sai uutta asiakasta ja sen hallinnoimat pääomat kasvoivat 30 %. Triodos Triodos Pankin voidaan katsoa olevan pioneeri kestävää kehitystä tukevan pankkitoiminnan saralla. Esimerkkejä Triodoksen ympäristöteknologiasektorin sijoitustuotteista: Triodos Renewable Energy for Development Fund: rahoitusta puhtaamman energiateknologian projekteihin kehitysmaissa Triodos Innovation Fund BV: tekee suoria sijoituksia yrityksiin jotka toimivat ympäristöteknologiasektorilla tai sosiaalisesti merkittävien asioiden parissa. Esimerkkejä toimialoista ovat mm. Uusiutuva energia, luomuruoka, reilun kaupan tuotteet ja puhtaat teknologiat. 14

15 SNS Asset Management SNS Asset Management kuuluu osaksi SNS Reaal Groepia. SNS Asset Management palvelee institutionaalisia sijoittajia, kuten esimerkiksi eläke- ja vakuutusyhtiöitä. SNS hallinnoi n. 10 miljardin edestä sijoituksia ja on täten Hollannin markkinoilla keskikokoinen toimija. SNS on Hollanissa Triodoksen lisäksi yksi kestävän kehityksen mukaisen sijoittamisen pioneereista. OhraBank Ohrabank hallinnoi kahta ympäristöteknologiaan liittyvää rahastotuotetta, OHRA New Energy Fund ja OHRA Milieu Technologie Fund. Rabobank Rabobank on Hollannin suurin rahoitusalan yritys. Rabobank voitti vuonna 2003 rahoitusalan kestävän kehityksen palkinnon, International United Nations prize Royal Sustainability Award tunnustuksen. Rabobank rahoittaa nk. Vihreitä projekteja (green financing), tuottaa ympäristöön liittyviä vakuutuspalveluja (environmental damage insurance), tekee riskisijoituksia cleantech sektoriin (Rabo Innovation Capital Fund) sekä rahoittaa ympäristönsuojeluun liittyviä infrastruktuuriprojekteja vesiteknologiaan ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyen. Ensimmäinen green financing projekti toteutettiin vuonna 1995 ja siitä lähtien ympäristöteknologiaan kohdistuvat rahoitustuotteet ovat olleet Rabobankissa kovassa kasvussa. Vuoden 2003 loppuun mennessä Rabobank oli rahoittanut yhteensä 1534 projektia, yhteisarvoltaan 1,4 miljardia euroa. Summa vastaa noin puolta koko Hollanissa rahoitetuista green financing projekteista. Rabo Innovation Capital Fundin koko on 25 miljonaa euroa, keskisijoituksen koon ollessa 0,5 miljoonaa euroa. 15

16 Robeco Robeco on Rabobankin itsenäinen tytäryhtiö joka keskittyy varainhallintaan. Robeco ja Rabobank tekevät kuitenkin yhteistyötä kestävän kehityksen alueen rahoituksen saralla. Esimerkiksi Robeco ja Rabobank ovat yhdessä luoneet uuden sijoitustuotteen, Robeco CDO Groen Obligatie obligaation, joka sisältää luottoja ja lainoja kestävän kehityksen alueen yrityksiltä. Rabobank ja Robeco ovat myös yhdessä kehittäneet riskisijoitusrahaston nimeltään Robeco Sustainable Private Equity. Muita Robecon kestävän kehityksen alueen varainhallintatuotteita ovat rahastot. Kestävän kehityksen mukaisissa rahastoissa olevien pääomien määrä oli vuoden 2004 lopussa miljonaa euroa. Vuonna 2005 kestävän kehityksen rahastoihin sijoitettu pääoma pieneni hieman. Kokonaisuudessaan Robeco hallinnoi rahastopääomia 44 miljardin euron edestä. 5.4 Pääomasijoittajat Ympäristöteknologiaan keskittyviä pääomasijoittajia Hollannissa ovat Triodos Investments, Robeco fund of funds, Planet Capital ja Sunergy Investments. Triodos Investments on Triodos Bank:n sisäinen pääomasijoitusrahasto. Robeco fund of funds on Robeco pankin pääomasijoitusrahastojen rahasto, joka sijoittaa varansa ympäristöteknologian yrityksiin sijoittaviin VC-rahastoihin. Planet Capital on pienehkö yksityinen pääomasijoitusrahasto, joka keskittyy ympäristöteknologiaan. Sunergy Investments on pääomasijoittaja, joka keskittyy puhtaasti aurinkoenergiateknologiaan. 5.5 Yhdistykset VBDO VBDO, Association of Investors for Sustainable Development, on vastuullisen sijoittamisen edistämiseen keskittynyt yhdistys. Sen missio on muokata pääomamarkkinoista kestävämmät. Piet Sprengers perusti yhdistyksen vuonna Yhdistyksessä työskentelee 4 henkilöä. Yhdistyksen keskeisimmät vaikutuskeinot ovat vertailuraportit sekä yritysten yhtiökokouksissa edustaminen. Sijoittajien vastuullisuutta vertailevilla raporteilla VBDO lisää rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Yritysten yhtiökokouksissa yhdistys esittää liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi yhdistys usein pyytää yritysjohtoa selvittämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet. Yhdistys keskittyy listattuihin yrityksiin. Se ei toimi pääomasijoitusmarkkinoilla. 16

17 VLM - Dutch Association of Suppliers of Environmental Technologies Ympäristöteknologiatoimittajien teollisuusjärjestö VLM on metalli- ja teknologiateollisuuden järjestön FME:n alajärjestö. Se syntyi kun useat FME:n jäsenyritykset huomasivat, että heidän tuotteensa itseasiassa ovat ympäristöteknologiaa. Nykyisin VLM:n jäsenenä on 90 Hollantilaista yritystä (lista jäsenyrityksistä löytyy VLM:n kotisivuilta). Järjestön tarkoitus on ajaa jäsenyritystensä etuja mm. järjestämällä vienninedistämistapahtumia ja matkoja, verkostoitumistapahtumia, jne. Järjestön jäsenyritykset toimivat seuraavilla toimialoilla: puhdas vesi, puhdas ilma, jätteenkäsittely, maanpuhdistus ja bioenergia. Tuulienergiateknologiatoimittajat eivät kuulu VLM:n, sillä heillä on oma alajärjestö FME-Groep Windenergie (ks. VLM on myös aktiivisesti promotoinut ympäristöteknologiatoimittajien kansainvälistä yhteistyöjärjestöä EUCETSA:aa (ks. Tällä hetkellä EUCETSA etsii jäsenyhdistystä mm. Suomesta. Netherlands Water Partnership (NWP) NWP on perustettu julkisen ja yksityisen sektorin väliseksi Hollannin kansalliseksi koordinointi- ja tiedontuotanto-organisaatioksi kansainväliseen vedensuojeluun liittyvissä asioissa. NWP on tuottoa tavoittelematon organisaatio (NGO). NWP:n missiona on promotoida Hollannin vedensuojen tuntemusta ja toimia eräänlaisena gatekeeper organisaationa vedensuojeluun liittyvien tuotteiden ja palveluiden suhteen. NWP tekee yhteistyötä World Water Councilin (WWC) ja Global Water Partnershipin (GWP) kanssa. 17

18 5.6 Muut organisaatiot Technopolis Technopolis B.V. on innovaatiopolitiikkaan keskittynyt konsultointiyritys. Yrityksen pääasiallisia palveluja ovat innovaatiopolitiikan valmistelu, tutkimusohjelmien ja laitoksien arviointi sekä workshopit ja konferenssit. Asiakkaina on Hollannin valtiohallinto, muiden EU-maiden valtiohallinnot sekä myös jonkin verran EU:n ulkopuolisia maita. Technopolis on juuri tuottanut Hollannin ympäriostöministeriö VROM:lle raportin pääomasijoittaisesta ja ympäristöinnovaatioista: Seed Capital for Cleantech Investments. Raportissa suositellaan erillisen ympäristöteknologiaan sijoittavan siemenrahaston perustamista Hollantiin. Raportti on tämän selvityksen liitteenä. Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen (NVP) NVP on Hollannin kansallinen pääomasijoitusyhdistys. 18

19 6 Avainlöydökset Selvityksen avainlöydökset ovat seuraavat: 1. GIS ja VAMIL tehokkaita ohjauskeinoja Fiskaaliset tukijärjestelmät GIS ja VAMIL ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ympäristöpolitiikan ohjauskeinoiksi Hollannissa. Niiden avulla on saavutettu Hollannin valtionhallinnon kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Selvityksessä haastatellut tahot eivät usko järjestelmillä olevan merkittävää vaikutusta innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntyyn Hollannissa, vaikkakin liiketaloustieteen teorian mukaan suotuisat kotimarkkinat ovat merkittävä tekijä uusien teknologiayritysten synnylle. 2. GIS ja VAMIL soveltuvia myös muille EU-maille GIS ja VAMIL mallin mukaiset tukijärjestelmät olisi mahdollista ottaa käyttöön myös muissa EU-maissa. Järjestelmiä ei kuitenkaan voi siirtää sellaisenaan, vaan on otettava huomioon kohdemaan erityispiirteet. Muuttelemalla järjestelmän yksityiskohtia voidaan myös muuttaa järjestelmän talous- ja ympäristövaikutuksia. 3. Hollannissa potentiaalisia yhteistyötahoja Suomen ympäristöteknologiaklusterille Hollanti on parhaillaan kehittämässä innovaatiopolitiikkaa, jolla edistettäisiin maan ympäristöteknologia toimialaa. Maasta löytyy useita tahoja, joilla on vastaavia intressejä, kuin Suomen ympäristöteknologiaklusterilla. Yhteistyötä voitaisiin tehdä mm. innovaatiopolitiikan ja pääomasijoitustoiminnan kehittämisessä. 19

20 Liitteet: VROM, Instruments for Eco-Efficient Innovation Informal Environment Council Dutch EU Presidency 2004 Technopolis, Seed capital to support eco-innovations VBDO, Socially-Responsible Savings and Investments in the Netherlands VROM, The Green Funds Scheme annual report 2003 NVB, Sustainable Profit An overview of the environmental benefits generated by the Green Funds Scheme Novem. Green Financing in the Netherlands VROM, Greening the tax system in the Netherlands Bellegem T. and De Clercq F., The Green and Social Fund System in the Netherlands Scholtens B. Style and Performance of Dutch Social Responsible Investment Funds SenterNovem brochure SenterNovem Annual Report 2004 Novem Environment & Technology Programme 2003 brochure Technopolis brochure ASN Bank 2004 Annual Report 20

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa Arvopaperin aamu / Pasi Poikkeus 19.8.2014 1 Olemme osa Sampo-konsernia Pääset sijoittamaan kohteisiin, joita yleensä tarjotaan vain suursijoittajille. MIKSI MANDATUM LIFE? Maailman suurin varainhoitotalo

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Avaus: Ajankohtaista EU:sta

Avaus: Ajankohtaista EU:sta Avaus: Ajankohtaista EU:sta ylijohtaja Riku Huttunen Energiamarkkinavirasto Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä, Helsinki 27.11.2012 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot