Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa"

Transkriptio

1 Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa Loppuraportti Sitralle

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Ympäristösijoittaminen Hollannissa Ympäristösijoittamisen edistäminen Hollannissa Green Investment Scheme (GIS) VAMIL MIA ja EIA Ympäristöteknologian edistäminen Hollannissa Innovaatioiden tukeminen Tuet teknologian elinkaaren eri vaiheissa Keskeiset organisaatiot Ministeriöt ja virastot Tutkimuslaitokset Pankit Pääomasijoittajat Yhdistykset Muut organisaatiot Avainlöydökset...19 Lisätietoja selvityksestä: Cleantech Invest Oy Timo Linnainmaa p Tarja Teppo p

3 1 Taustaa Tämä raportti koskee Sitran ympäristöohjelmalle tehtyä vertailuanalyysiä ympäristösijoittamisesta ja sen edistämisestä Hollannissa. Selvityksessä etsittiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyötahoja ympäristöohjelman toteuttamista varten. Selvityksen tarkoitus on antaa tietoa Hollannista vastuullisen sijoittamisen kärkimaana Euroopassa. Selvityksen tavoitteet ovat seuraavat: Kuvata vihreiden säästö- ja investointirahastojen synty, kehitys ja toiminta Hollannissa Kuvata kansallisten sijoittamisen kehittämisohjelmien tavoitteet ja saavutukset Hollannissa Kartoittaa ympäristöteknologian kehittämis- ja vientiohjelmat sekä näihin liittyvät organisaatiot Hollannissa Selvitys toteutettiin vuoden 2006 tammikuussa. Tieto kerättiin Internet- ja kirjallisuuslähteitä hyödyntäen, puhelinhaastatteluilla sekä tapaamalla avainhenkilöitä selvitysmatkalla Hollannissa. Matkan aikana tavattiin useita henkilöitä kuudesta eri organisaatiosta. Tässä raportissa käydään läpi selvityksen tulokset. Aluksi raportti tarkastelee ympäristösijoittamisen historiaa ja nykytilaa Hollannissa. Sen jälkeen raportissa käydään läpi ympäristösijoittamiseen ja ympäristöteknologiaan liittyvät kehittämisohjelmat. Aihealueeseen keskeisesti liittyvistä organisaatioista on kuvaus sisältäen kyseisten organisaatioiden historian ja nykyisen toiminnan. Lopuksi raportti käsittelee johtopäätöksiä Sitran ympäristöohjelman kannalta. Clentech Invest Oy on vuonna 2005 perustettu osakeyhtiö, joka tarjoaa cleantech sijoitusmarkkinoiden asiantuntijapalveluja. 3

4 2 Ympäristösijoittaminen Hollannissa Hollanti on vastuullisen sijoittamisen edelläkävijämaa. Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista sijoituskohteiden valinnassa. Vastuullisten rahastosijoitusten markkinaosuus vuonna 2004 oli 2,5 % kaikista yksityishenkilöiden rahastosijoituksista. Yksityishenkilöiden säästöistä vieläkin suurempi osuus, lähes 3 %, oli vuonna 2004 vastuullisilla säästötileillä. Kyseiset markkinaosuudet ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Tutkimuksessa haastatellut tahot uskoivat vastuullisten sijoitustuotteiden markkinaosuuden nousevan 10 vuoden kuluessa 5-10 %:iin yksityishenkilöiden sijoitetusta pääomasta. Kuva 1 on Vereinigung van Beleggers voor Duurzame Ontwikkeling (VBDO):n arvio vastuullisten säästöjen ja sijoitusten markkinaosuuksista Hollannissa vuosina Kuva 2 havainnollistaa vastuullisesti säästettyjen ja sijoitettujen eurojen kokonaismäärät. Huomioitavaa on, että kyseiset tilastot koskevat vain nk. retail sijoituksia eli yksityishenkilöiden sijoituksia, jotka kohdistuvat rahasto- ja säästötuotteisiin. Vastuullisten säästö- ja sijoitustuotteiden suosio on Hollannissa lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuonna 1996 ja hyvä kasvuvauhti jatkuu edelleen. Hyvä osoitus tästä on nk. eettisten pankkien kasvuluvut. Hollannin kaksi puhtaasti eettistä pankkia, Triodos ja ASN Bank, ovat kumpikin kasvaneet noin 30% vuosivauhdilla, joka heidän toimialallaan on poikkeuksellista. Vuonna 1996 alkanut vastuullisen sijoittamisen esiinnousu on lähes yksinomaan Hollannin valtion fiskaalisen tukijärjestelmän Green Investment Scheme (GIS) ansiota. Kyseinen järjestelmä on suosinut vastuullista sijoittamista vuoden 1996 alusta verohelpotuksin. Vuonna 2004 noin puolet sekä vastuullisista sijoituksista että vastuullisista säästöistä olivat kyseisen tukijärjestelmän piirissä. GIS tukijärjestelmän piiriin kuuluvien vastuullisten sijoitusten lisäksi Hollannissa sijoitettiin myös tavanomaisiin vastuullisiin sijoitustuotteisiin (conventional SRI funds). Institutionaalisten sijoittajien vastuullisuudesta ei ole saatavilla tilastotietoa Hollannissa. Heidän sijoituspolitiikassaan on usein mainittu jonkilainen eettinen kriteeristö, mutta tominta tällä saralla on ollut varovaista. Vastuullisuus kuitenkin puhuttaa heitä tällä hetkellä ja on mahdollista, että tilanne tulevaisuudessa muuttuu. Myöskään yksityishenkilöiden suorien osakesijoitusten vastuullisuudesta ei ole tutkimustietoa saatavilla. 4

5 Market share of SR savings (%) Market share of SR investments (%) Kuva 1. Vastuullisten säästöjen ja sijoitusten markkinaosuudet Hollannissa. Lähde: VBDO, Kuva 2. Vastuulliset sijoitukset ja säästöt Hollannissa. Lähde: VBDO, Total SR Investments (MEUR) Total SR savings (MEUR) 5

6 Kuva 3 havainnollistaa miten vastuullisen sijoitusrahaston sijoituskohteiden valintaprosessi etenee. Rahasto sulkee ensin pois sijoitukset tietyille toimialoille, kuten esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuuteen. Sen jälkeen rahasto valikoi yritykset, joiden tuotteet itsessään edesauttavat kestävää kehitystä ja yritykset, jotka toimivat kestävämmin kuin useimmat muut saman toimialan yritykset. Jäljellejääneestä joukosta yrityksiä rahasto valitsee sijoituskohteensa perinteisen sijoitusprosessin perusteella. Hollannissa GIS tukijärjestelmän piiriin kuuluvat sijoitusrahastot toimivat kuitenkin perinteisestä Socially Responsible Investing (SRI) -käytännöstä poiketen. GIS - järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavassa luvussa. All companies Negative criteria: exemption of certain sectors or companies Remaining companies Positive criteria: investing under certain conditions Neutral companies Sustainable companies Relative: Best percentage of companies per sector Absolute: Individual companies performing well on sustainability Investment universe Traditional investment process Selected companies Kuva 3. Vastuullisen sijoitusrahaston sijoituskohteen valintaprosessi. Muunneltu lähteestä VBDO,

7 3 Ympäristösijoittamisen edistäminen Hollannissa 3.1 Green Investment Scheme (GIS) Merkittävin tekijä Hollannin vastuullisen sijoittamisen positiiviseen kehitykseen on valtion vuonna 1996 käyttöönottama fiskaalinen tukijärjestelmä GIS. Green Investment Scheme (GIS), toisilta nimityksiltään Dutch Green and Social Funds System (GSFS) ja Green Funds Scheme, on kansainvälisesti ainutlaatuinen tukijärjestelmä vastuullisen sijoittamisen edistämiselle. Hollannin kokemukset kyseisestä järjestelmästä ovat erittäin rohkaisevia, ja mallin hyödyntämistä on mietitty muissakin EU-maissa, mm. Saksassa. Tukijärjestelmä otettiin käyttöön Hollannin ympäristöministeriön ehdotuksesta. Syynä tukijärjestelmän käyttöönottoon oli valtion haastavat ympäristötavoitteet. Ympäristön hyvä laatu on hollantilaisille tärkeää, sillä maan pinta-ala on väkimäärään suhteessa pieni ja ympäristön tila suhteellisen heikko. Esimerkiksi joillekin alueille ei ole pystytty rakentamaan uusia asuintaloja, koska ilmanlaatu ei ole täyttänyt EU:n ohjearvoja. Seuraavassa kuvataan ensin GIS -järjestelmän verohelpotukset, jonka jälkeen käydään läpi GIS järjestelmän piiriin hyväksyttävien sijoitusten kriteerit. Lopuksi kuvataan järjestelmän etuja ja haasteita. Yksityishenkilöt saavat enintään EUR suuruisista GIS-sijoituksistaan 2,5 % suuruisen verohelpotuksen. Verohelpotus jakaantuu siten, että omaisuusverosta saa helpotuksen, joka vastaa 1,2 % GIS-sijoitusten määrästä. Tuloverosta saa helpotuksen, joka vastaa 1,3 % GIS-sijoitusten määrästä. Hollannissa pääomien tuottoja ei veroteta, mutta yksityishenkilöt maksavat omaisuusveroa, riippumatta sijoitustensa laadusta. Verohelpotusten piiriin kuuluvat GIS kriteeristön mukaiset säästötilit ja sijoitusrahastot. Kaikilla Hollannissa toimivilla pankeilla on nykyään tarjota asiakkailleen GIS tuotteita. Pankin tai rahastoyhtiön on sijoitettava vähintään 70% GIS sijoitustuotteiden pääomista nk. pehmeisiin lainoihin, joita myönnetään ainoastaan ympäristöystävällisille projekteille. Yritykset voivat rahoittaa kyseisillä pehmeillä lainoilla ympäristöinvestointeja. Yksityishenkilöt pääsevät myös hyödyntämään pehmeitä lainoja, jos he rakentavat tiukat energiansäästövaatimukset täyttävän asuinrakennuksen. Pankki voi tarjota pehmeän lainan edullisemmalla korolla kuin perinteisen lainan, sillä GIS sijoitustuotteen korko voi olla alhaisempi kuin perinteisen sijoitustuotteen. Yksityishenkilö tyytyy siis alhaisempaan korkoon GIS sijoitustuotteista saamansa veroedun vuoksi. Alla olevassa taulukossa on vertailtu perinteistä sijoitustuotetta ja GIS sijoitustuotetta. Perinteinen GIS Tuotto yksityishenkilön säästöille verojen jälkeen 5,0 % 5,0 % Verohelpotus yksityishenkilölle 0 % 2,5 % Säästötilin korko yksityishenkilölle 5,0 % 2,5 % Pankin korkokulut (=säästötilin korko) 5,0 % 2,5 % Pankin kate 1,0 % 1,2 % Lainan korko yritykselle / talonrakentajalle 6,0 % 3,7 % 7

8 Vaikka pankki pidättäisi GIS rahoitustoiminnasta perinteistä suuremman katteen, se voi silti tarjota GIS -lainoja huomattavasti alhasemmin koroin, kuin perinteisiä lainoja. Tämä toimii yrityksille tehokkaana houkuttimena toteuttaa ympäristöinvestointeja. Myös yksityiselle talonrakentajalle houkutus rakentaa tiukat energiansäästövaatimukset täyttävä talo on suuri, sillä alhaisemman koron saa näin koko asuntolainalle. GIS järjestelmän mukaisia pehmeitä lainoja voi myöntää projekteille, jotka suojelevat ympäristöä tai säilyttävät luontoarvoja. Hyväksyttävät projektit on jaoteltu seuraavasti: Luonto-, metsä-, ja maisemointiprojektit Luomuviljely Ekotehokkaat kasvihuoneet Biomateriaalit Uusiutuva energiantuotanto Energiaa säästävä rakentaminen Polkupyörätieverkostot Saastuneiden maiden puhdistus Muut projektit Pankki hakee projektikohtaisesti luvat GIS -lainojen myöntämiselle. Jokaisen lainan hyväksyy Hollannin valtiovarainministeriön alainen virasto SenterNovem ennaltamääriteltyjen kriteerien mukaisesti. Hyväksymismenettely on pitkälle automatisoitu ja hoituu pienillä henkilöresursseilla. GIS tukijärjestelmä on nyttemmin laajennettu koskemaan myös mikrolainarahastoja. Yksityishenkilöt saavat veroedun myös sijoittaessaan sijoitusrahastoihin, jotka edelleen sijoittavat varansa kehitysmaiden mikrolainoihin. Vain nk. eettiset pankit tarjoavat mikrolainarahastotuotteita Hollannissa, mutta mikrolainaliiketoiminta on alkanut kiinnostaa nyt myös suurempia pankkeja. Kaikki selvityksessä haastatellut osapuolet pitivät GIS järjestelmää onnistuneena ja voisivat suositella vastaavaa järjestelmää muihinkin EU-maihin. GIS:n ensisijainen tavoite on ympäristön tilan parantaminen Hollannissa. Tämä tavoite on saavutettu hyvin. Järjestelmä on koettu erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi ohjata elinkeinoelämää ja asumista kestävämpään suuntaan. Markkinavetoisen tukijärjestelmän etuna pidettiin myös sitä, että ainoastaan projektit, joiden elinkelpoisuuteen pankit uskovat saavat rahoituksen. Järjestelmän edut ovat seuraavat: Ympäristön tilan selvä paraneminen Kustannustehokas keino valtionohjaukseen Markkinavetoinen järjestelmä Yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuden lisääminen Järjestelmän vaikutuksia ympäristöteknologian kehittämiseen ja ympäristöteknologiatoimialaan ei ole seurattu, sillä uuden yritystoiminnan edistäminen ei ole ollut järjestelmän tavoite. Haastatellut tahot arvioivat, että 8

9 järjestelmä ei juuri ole synnyttänyt uutta liiketoimintaa, sillä GIS lainoilla rahoitettavat teknologiat ovat useimmiten ulkomaisia ja etabloituneita teknologioita. Tämän selvityksen tekijät kuitenkin uskovat, että järjestelmä luo edellytyksiä pitkällä aikavälillä myös uuden liiketoiminnan syntymiselle. Liiketaloustieteen teorian mukaan järjestelmän synnyttämät suotuisat kotimarkkinat ovat perusta uusien ympäristöteknologiayritysten syntymiselle. Järjestelmässä ei ole juuri havaittu heikkouksia. Vuosituhannen vaihteessa Hollannin valtiovarainministeriö laski GIS:n vuoksi menetetyt verotulot ja harkitsi järjestelmän lakkauttamista. Aiheesta syntynyt julkinen keskustelu sai kuitenkin ministeriön jatkamaan järjestelmää. Järjestelmän tuomat ympäristöedut koettiin yleisesti suuremmiksi kuin järjestelmän kustannukset. Haastatellut tahot pitivät GIS:n kaltaisen järjestelmän menestyksen ehtona jatkuvuuden takaamista. Jos jokin valtio suunnitelee vastaavaa järjestelmää, niin toimijoilla tulisi olla varmuus järjestelmän jatkuvuudesta. Muuten esimerkiksi rahoitusalaa on vaikea houkutella mukaan tekemään vaadittavat tuotekehitysinvestoinnit. 3.2 VAMIL VAMIL tukijärjestelmä (Free Depreciation of Environmental Investment Measures) on toinen innovatiivinen tapa luoda kysyntää ympäristöteknologialle. Hollannin valtio on menestyksekkäästi käyttänyt VAMIL -järjestelmää vuodesta 1991 lähtien. VAMIL mahdollistaa yritysten ympäristöinvestoinneille nopeutetut kirjanpidolliset poistot. Hyväksyttävistä investoinneista ylläpidetään nk. VAMIL listaa. Kriteerit täyttäviä investointeja ei tarvitse kirjanpidollisesti hajauttaa kustannuksiksi useille vuosille, vaan nämä voi halutessaan kirjata heti kokonaisuudessaan investointivuoden kuluksi. Järjestely ohjaa hyvää tulosta tekevän yrityksen suosimaan ympäristöinvestointeja, sillä VAMIL:n avulla yrityksen kirjanpidollista eli verotettavaa tulosta voidaan leikata. Käytännössä veronmaksu kuitenkin vain siirtyy seuraaville vuosille, jolloin valtio ei menetä verotuloja. 3.3 MIA ja EIA MIA tukijärjestelmä (Environmental Investments Relief Scheme) on investointituki ympäristöinvestoinneille. Sen avulla yritys voi vähentää yhtiöverosta osan puhtaan tuotantoteknologian investointikustannuksista. Tukiprosentti riippuu käyttöön otettavasta teknologiasta. Tukijärjestelmää uusitaan jatkuvasti teknologian kehityksen mukaan. Vuosina yli investointia sai MIA investointitukea. Yleisimmät MIA tuella käyttöön otetut teknologiat olivat tuulivoima ja yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP). EIA tukijärjestelmä (Energy Investments Relief Scheme) on vastaava kuin MIA, mutta koskee energiansäästöteknologiaa. Tukiprosentti on korkeampi kuin MIA:ssa ja vaihtelee 5-20 %:n välillä investoinnin kokonaiskustannuksista. 9

10 4 Ympäristöteknologian edistäminen Hollannissa 4.1 Innovaatioiden tukeminen Hollannin kansallisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta vastaa talousministeriö (MINEZ). Ministeriön alainen SenterNovem virasto vastaa suurimmasta osasta t&k rahoituksen allokoinnista. Lisäksi ministeriö myöntää suoraa rahoitusta tutkimuslaitoksille. SenterNovem:lla on tällä hetkellä käynnissä yksi ympäristöteknologiaan keskittyvä tutkimusohjelma: Environment & Technology programme. Vuonna 1990 aloitettu ohjelma on kuitenkin budjetiltaan rajattu. Sen budjetti vuonna 2006 on 5 MEUR. Kyseessä on %:n tuki yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehityshankkeille. SenterNovem myöntää rahoituksen hakemusten perusteella. Yritysten kehityshankkeissa tukiprosentti on pienempi ja tutkimushankkeissa, etenkin perustutkimuksessa tukiprosentti on suurempi. Talousministeriö MINEZ maksaa tuet suoraan yrityksille ja tutkimuslaitoksille SenterNovem:n rahoituspäätösten mukaisesti. Merkittävämpi SenterNovemin ohjelma on Innovation Subsidies for Cooperation. Ohjelma myöntää tukea tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteisille t&k hankkeille. Vuonna 2006 kyseisen ohjelman budjetti on 100 MEUR. Ohjelmaa ei ole rajattu ympäristöteknologiaan. Kaikissa SenterNovemin tekemissä tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden rahoituspäätöksissä yhtenä neljästä kriteeristä on hankkeen vaikutus kestävään kehitykseen. Kyseinen kriteeri ei kuitenkaan aseta ympäristöteknologiahankkeita etulyöntiasemaan muihin hankkeisiin nähden. T&k tukien lisäksi talousministeriö (MINEZ) tukee uusien teknologiayritysten rahoitusta TechnoPartner Program ohjelmalla. Ohjelma koostuu valtioillisesta pääomasijoitusrahastojen rahastosta. TechnoPartner Program sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin, jotka vuorostaan tekevät pääomasijoituksia teknologiayrityksiin. Ohjelman avulla pääomasijoittaja voi hyödyntää valtion matching fund sijoituksia, jos pääomasijoittajan rahaston kohteena on ainoastaan teknologiayrityksiä. TechnoPartner Program ohjelma sijoittaa valitsemiinsa rahastoihin saman verran kuin pääomasijoittaja itse. Pääomasijoittaja ei kuitenkaan voi periä hallinnointipalkkiota valtion osuudesta. Tällä hetkellä TechnoPartner Program ei ole erityisesti suunnattu ympäristöteknologian kehitykseen. 4.2 Tuet teknologian elinkaaren eri vaiheissa Kuva 4 havainnollistaa Hollannin valtion ympäristöteknologian edistämiseen keskittyvät tuet. Innovaatiovaiheessa talousministeriön myöntämä tutkimus- ja kehitysrahoitus on avainasemassa. GIS -tukijärjestelmän tarkoitus on tukea teknologian markkinoilletulovaihetta. Selvityksessä haastateltujen tahojen mukaan GIS kuitenkin käytännössä tukee lähinnä etabloitunutta teknologiaa, eli se suuntautuu lähemmäs teknologian markkinakasvuvaihetta. Muut fiskaaliset tukijärjestelmät VAMIL, MIA ja EIA ovat kaikki suunnattu teknologioiden markkinakasvuvaiheeseen. 10

11 Haastatellut tahot olivat yksimielisiä siitä, että ympäristöteknologioiden aikaisessa markkinoilletulovaiheessa on valtiontukien osalta tyhjiö. Lisäksi tukimekanismeilla rahoitettavan teknologian toimittaja on usein ulkomaalainen. Uusien kotimaisten ympäristöteknologiatoimittajien markkinoilletuloon toivottiin lisää valtion tukea. Yksi vaihtoehto tähän olisi suunnata TechnoPartner Program ohjelman sijoituksia enemmän ympäristöteknologiayrityksiin. Tähän suositukseen päätyi tammikuussa 2006 Technopoliksen Hollannin ympäristöministeriölle tekemä selvitys Seed capital to support eco-innovations. Kyseinen selvitys löytyy tämän raportin mukana Sitralle toimitetuista liitteistä. Osa haastatelluista tahoista korosti, että ympäristöteknologioiden tulisi olla vähintäänkin pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa ilman tukia aivan kuten muunkin teknologian. Siksi on tärkeää, ettei mahdollisilla uusilla tuilla edistetä taloudellisesti kannattamattomien teknologioiden kehitystä. Market share Subsidy gap in early market introduction GIS VAMIL MIA & EIA R&D subsidies Innovation Market introduction Market growth Market saturation Kuva 4. Tuet ympäristöteknologian elinkaaren eri vaiheissa. 11

12 5 Keskeiset organisaatiot 5.1 Ministeriöt ja virastot Ympäristöministeriö VROM Ympäristöministeriö VROM on Hollannin ympäristöpolitiikan luomisesta vastaava ministeriö. Se on myös fiskaalisten tukijärjestelmien GIS, VAMIL, MIA ja EIA alullepanija. Ympäristöpolitiikan toteutus on kuitenkin delegoitu talousministeriölle (MINEZ) ja SenterNovem virastolle. Talousministeriö MINEZ Talousministeriö MINEZ vastaa Hollannin valtion tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. Lisäksi fiskaalisten tukijärjestelmien toteutuksen vastuu on MINEZ:llä, tai tarkemmin sen alaisella virastolla SenterNovem:lla. Valtiovarainministeriö MINFIN Valtiovarainministeriö MINFIN vastaa Hollannissa verotuksesta. Sen rooli ei ole ympäristöpolitiikan toteutuksessa keskeinen verotuksen toteuttamista lukunottamatta. SenterNovem SenterNovem on innovaatioihin ja kestävään kehitykseen keskittyvä virasto, joka toimii Hollannin talousministeriön MINEZ:n alaisuudessa. Alunperin innovaatiohin keskittyvä virasto Senter sekä energiaan ja ympäristöön keskittyvä virasto Novem olivat erillisiä, mutta nämä yhdistettin SenterNovem virastoksi vuonna SenterNovem viraston toimialueena ovat innovaatiot, energiakysymykset, ilmastokysymykset, ympäristökysymykset ja asemakaavoitus. Viraston tehtävänä on vahvistaa Hollannin taloutta innovaatioilla ja edistämällä kestävää kehitystä henkilön voimin SenterNovem tarjoaa elinkeinoelämälle ja valtiolle seuraavia palveluja: Tutkimus- ja kehitysrahoitus Osaamisverkostojen rakentaminen (myös kansainvälisten) Tiedon levittäminen Rakennemuutos prosessien kehittäminen ja ohjaus Politiikan kehittämisen neuvonanto 12

13 SenterNovem työskentelee talousministeriön lisäksi myös ympäristöministeriölle (VROM). Lisäksi SenterNovem suunnittelee ja toteuttaa projekteja mm. EU:lle, Maailmanpankille ja kansainväliselle energiajärjestö IEA:lle. Virasto vastaa Hollannin valtion tutkimus- ja tuotekehitystukien allokoinnista, lukuunottamatta tutkimuslaitoksille myönnettäviä suoria tukia. Talousministeriö (MINEZ) kuitenkin maksaa myös SenterNovem:n myöntämät tuet suoraan omasta kassastaan. Virastolla on myös keskeinen rooli ympäristöministeriön (VROM) ja talousministeriön (MINEZ) politiikan toteuttamisessa. Fiskaalisten tukijärjestelmien GIS, VAMIL, MIA ja EIA toteuttaminen on SenterNovemin vastuulla. 5.2 Tutkimuslaitokset Energy Research Center of the Netherlands (ECN) ECN on n. 900 ihmisen tutkimusorganisaatio joka tekee sekä perus- että sovellettua energiasektoriin liittyvää tutkimusta. ECN työskentelee sekä julkisen hallinnon toimijoiden, teollisuusyritysten että ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa energiatutkimuksen parissa. KEMA KEMA on energiasektorin teknistä konsultointia harjoittava yritys. Alunperin KEMA on perustettu vuonna 1927 Hollannin sähköntuotantosektorin tutkimus- ja testauslaitokseksi. Nykyään KEMA toimii globaalisti tuottaen konsultointi- ja tutkimuspalveluja energiasektorille. TNO TNO kutsuu itseään tiedontuottajaorganisaatioksi, jonka asiakkaita ovat sekä yritykset että julkisen hallinnon organisaatiot. TNO tekee konsultointi- ja tutkimusprojekteja 5000 ihmisen voimin seuraavilla alueilla: (1) Quality of life, (2) Defense, security and safety, (3) Science and industry, (4) Built environment and geosciences ja (5) Information and communication technology. 13

14 5.3 Pankit ASN Bank ASN Bank on nk. eettinen pankki. Kaikki säästöt ja sijoitukset, jotka yksityishenkilöt tallettavat pankkiin sijoitetaan edelleen sekä ympäristö- että sosiaalinen vastuu huomioiden. Pankin perustivat vuonna 1966 Hollannin ammattiyhdistykset. Lähtökohtana oli toive pankista, joka ei tekisi vääriä sijoituksia. Nykyään ASN Bank:n omistaa SNS Bank NV, joka on osa SNS Reaal Groepia. ASN toimii kuitenkin täysin itsenäisenä yksikkönä omalla toimiluvalla. Vuonna 1993 ASN toi yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista pankeista markkinoille eettisen sijoitusrahaston nimeltä ASN Aandelenfonds. Rahasto houkutteli reippaasti yksityishenkilöiden sijoituksia. Kirjoitushetkellä ASN hallinnoi kuutta sijoitusrahastoa, joiden yhteenlasketut pääomat ovat n. 1 miljardi EUR sekä 2 miljardin EUR talletuksia. ASN Milieufonds sijoitusrahasto on GIS tukijärjestelmän mukainen rahasto. Niinikään ASN Oikocredit sijoitusrahasto on GIS järjestelmän alainen. Kyseinen rahasto sijoittaa varansa kehitysmaiden mikrolainoihin. Pankki toimii puhtaasti Internetin kautta. Sillä ei ole konttoriverkostoa. ASN on kasvanut eettisen sijoittamisen ja säästämisen suotuisassa markkinavedossa vauhdikkaasti. Vuonna 2005 se sai uutta asiakasta ja sen hallinnoimat pääomat kasvoivat 30 %. Triodos Triodos Pankin voidaan katsoa olevan pioneeri kestävää kehitystä tukevan pankkitoiminnan saralla. Esimerkkejä Triodoksen ympäristöteknologiasektorin sijoitustuotteista: Triodos Renewable Energy for Development Fund: rahoitusta puhtaamman energiateknologian projekteihin kehitysmaissa Triodos Innovation Fund BV: tekee suoria sijoituksia yrityksiin jotka toimivat ympäristöteknologiasektorilla tai sosiaalisesti merkittävien asioiden parissa. Esimerkkejä toimialoista ovat mm. Uusiutuva energia, luomuruoka, reilun kaupan tuotteet ja puhtaat teknologiat. 14

15 SNS Asset Management SNS Asset Management kuuluu osaksi SNS Reaal Groepia. SNS Asset Management palvelee institutionaalisia sijoittajia, kuten esimerkiksi eläke- ja vakuutusyhtiöitä. SNS hallinnoi n. 10 miljardin edestä sijoituksia ja on täten Hollannin markkinoilla keskikokoinen toimija. SNS on Hollanissa Triodoksen lisäksi yksi kestävän kehityksen mukaisen sijoittamisen pioneereista. OhraBank Ohrabank hallinnoi kahta ympäristöteknologiaan liittyvää rahastotuotetta, OHRA New Energy Fund ja OHRA Milieu Technologie Fund. Rabobank Rabobank on Hollannin suurin rahoitusalan yritys. Rabobank voitti vuonna 2003 rahoitusalan kestävän kehityksen palkinnon, International United Nations prize Royal Sustainability Award tunnustuksen. Rabobank rahoittaa nk. Vihreitä projekteja (green financing), tuottaa ympäristöön liittyviä vakuutuspalveluja (environmental damage insurance), tekee riskisijoituksia cleantech sektoriin (Rabo Innovation Capital Fund) sekä rahoittaa ympäristönsuojeluun liittyviä infrastruktuuriprojekteja vesiteknologiaan ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyen. Ensimmäinen green financing projekti toteutettiin vuonna 1995 ja siitä lähtien ympäristöteknologiaan kohdistuvat rahoitustuotteet ovat olleet Rabobankissa kovassa kasvussa. Vuoden 2003 loppuun mennessä Rabobank oli rahoittanut yhteensä 1534 projektia, yhteisarvoltaan 1,4 miljardia euroa. Summa vastaa noin puolta koko Hollanissa rahoitetuista green financing projekteista. Rabo Innovation Capital Fundin koko on 25 miljonaa euroa, keskisijoituksen koon ollessa 0,5 miljoonaa euroa. 15

16 Robeco Robeco on Rabobankin itsenäinen tytäryhtiö joka keskittyy varainhallintaan. Robeco ja Rabobank tekevät kuitenkin yhteistyötä kestävän kehityksen alueen rahoituksen saralla. Esimerkiksi Robeco ja Rabobank ovat yhdessä luoneet uuden sijoitustuotteen, Robeco CDO Groen Obligatie obligaation, joka sisältää luottoja ja lainoja kestävän kehityksen alueen yrityksiltä. Rabobank ja Robeco ovat myös yhdessä kehittäneet riskisijoitusrahaston nimeltään Robeco Sustainable Private Equity. Muita Robecon kestävän kehityksen alueen varainhallintatuotteita ovat rahastot. Kestävän kehityksen mukaisissa rahastoissa olevien pääomien määrä oli vuoden 2004 lopussa miljonaa euroa. Vuonna 2005 kestävän kehityksen rahastoihin sijoitettu pääoma pieneni hieman. Kokonaisuudessaan Robeco hallinnoi rahastopääomia 44 miljardin euron edestä. 5.4 Pääomasijoittajat Ympäristöteknologiaan keskittyviä pääomasijoittajia Hollannissa ovat Triodos Investments, Robeco fund of funds, Planet Capital ja Sunergy Investments. Triodos Investments on Triodos Bank:n sisäinen pääomasijoitusrahasto. Robeco fund of funds on Robeco pankin pääomasijoitusrahastojen rahasto, joka sijoittaa varansa ympäristöteknologian yrityksiin sijoittaviin VC-rahastoihin. Planet Capital on pienehkö yksityinen pääomasijoitusrahasto, joka keskittyy ympäristöteknologiaan. Sunergy Investments on pääomasijoittaja, joka keskittyy puhtaasti aurinkoenergiateknologiaan. 5.5 Yhdistykset VBDO VBDO, Association of Investors for Sustainable Development, on vastuullisen sijoittamisen edistämiseen keskittynyt yhdistys. Sen missio on muokata pääomamarkkinoista kestävämmät. Piet Sprengers perusti yhdistyksen vuonna Yhdistyksessä työskentelee 4 henkilöä. Yhdistyksen keskeisimmät vaikutuskeinot ovat vertailuraportit sekä yritysten yhtiökokouksissa edustaminen. Sijoittajien vastuullisuutta vertailevilla raporteilla VBDO lisää rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Yritysten yhtiökokouksissa yhdistys esittää liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi yhdistys usein pyytää yritysjohtoa selvittämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet. Yhdistys keskittyy listattuihin yrityksiin. Se ei toimi pääomasijoitusmarkkinoilla. 16

17 VLM - Dutch Association of Suppliers of Environmental Technologies Ympäristöteknologiatoimittajien teollisuusjärjestö VLM on metalli- ja teknologiateollisuuden järjestön FME:n alajärjestö. Se syntyi kun useat FME:n jäsenyritykset huomasivat, että heidän tuotteensa itseasiassa ovat ympäristöteknologiaa. Nykyisin VLM:n jäsenenä on 90 Hollantilaista yritystä (lista jäsenyrityksistä löytyy VLM:n kotisivuilta). Järjestön tarkoitus on ajaa jäsenyritystensä etuja mm. järjestämällä vienninedistämistapahtumia ja matkoja, verkostoitumistapahtumia, jne. Järjestön jäsenyritykset toimivat seuraavilla toimialoilla: puhdas vesi, puhdas ilma, jätteenkäsittely, maanpuhdistus ja bioenergia. Tuulienergiateknologiatoimittajat eivät kuulu VLM:n, sillä heillä on oma alajärjestö FME-Groep Windenergie (ks. VLM on myös aktiivisesti promotoinut ympäristöteknologiatoimittajien kansainvälistä yhteistyöjärjestöä EUCETSA:aa (ks. Tällä hetkellä EUCETSA etsii jäsenyhdistystä mm. Suomesta. Netherlands Water Partnership (NWP) NWP on perustettu julkisen ja yksityisen sektorin väliseksi Hollannin kansalliseksi koordinointi- ja tiedontuotanto-organisaatioksi kansainväliseen vedensuojeluun liittyvissä asioissa. NWP on tuottoa tavoittelematon organisaatio (NGO). NWP:n missiona on promotoida Hollannin vedensuojen tuntemusta ja toimia eräänlaisena gatekeeper organisaationa vedensuojeluun liittyvien tuotteiden ja palveluiden suhteen. NWP tekee yhteistyötä World Water Councilin (WWC) ja Global Water Partnershipin (GWP) kanssa. 17

18 5.6 Muut organisaatiot Technopolis Technopolis B.V. on innovaatiopolitiikkaan keskittynyt konsultointiyritys. Yrityksen pääasiallisia palveluja ovat innovaatiopolitiikan valmistelu, tutkimusohjelmien ja laitoksien arviointi sekä workshopit ja konferenssit. Asiakkaina on Hollannin valtiohallinto, muiden EU-maiden valtiohallinnot sekä myös jonkin verran EU:n ulkopuolisia maita. Technopolis on juuri tuottanut Hollannin ympäriostöministeriö VROM:lle raportin pääomasijoittaisesta ja ympäristöinnovaatioista: Seed Capital for Cleantech Investments. Raportissa suositellaan erillisen ympäristöteknologiaan sijoittavan siemenrahaston perustamista Hollantiin. Raportti on tämän selvityksen liitteenä. Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen (NVP) NVP on Hollannin kansallinen pääomasijoitusyhdistys. 18

19 6 Avainlöydökset Selvityksen avainlöydökset ovat seuraavat: 1. GIS ja VAMIL tehokkaita ohjauskeinoja Fiskaaliset tukijärjestelmät GIS ja VAMIL ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ympäristöpolitiikan ohjauskeinoiksi Hollannissa. Niiden avulla on saavutettu Hollannin valtionhallinnon kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Selvityksessä haastatellut tahot eivät usko järjestelmillä olevan merkittävää vaikutusta innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntyyn Hollannissa, vaikkakin liiketaloustieteen teorian mukaan suotuisat kotimarkkinat ovat merkittävä tekijä uusien teknologiayritysten synnylle. 2. GIS ja VAMIL soveltuvia myös muille EU-maille GIS ja VAMIL mallin mukaiset tukijärjestelmät olisi mahdollista ottaa käyttöön myös muissa EU-maissa. Järjestelmiä ei kuitenkaan voi siirtää sellaisenaan, vaan on otettava huomioon kohdemaan erityispiirteet. Muuttelemalla järjestelmän yksityiskohtia voidaan myös muuttaa järjestelmän talous- ja ympäristövaikutuksia. 3. Hollannissa potentiaalisia yhteistyötahoja Suomen ympäristöteknologiaklusterille Hollanti on parhaillaan kehittämässä innovaatiopolitiikkaa, jolla edistettäisiin maan ympäristöteknologia toimialaa. Maasta löytyy useita tahoja, joilla on vastaavia intressejä, kuin Suomen ympäristöteknologiaklusterilla. Yhteistyötä voitaisiin tehdä mm. innovaatiopolitiikan ja pääomasijoitustoiminnan kehittämisessä. 19

20 Liitteet: VROM, Instruments for Eco-Efficient Innovation Informal Environment Council Dutch EU Presidency 2004 Technopolis, Seed capital to support eco-innovations VBDO, Socially-Responsible Savings and Investments in the Netherlands VROM, The Green Funds Scheme annual report 2003 NVB, Sustainable Profit An overview of the environmental benefits generated by the Green Funds Scheme Novem. Green Financing in the Netherlands VROM, Greening the tax system in the Netherlands Bellegem T. and De Clercq F., The Green and Social Fund System in the Netherlands Scholtens B. Style and Performance of Dutch Social Responsible Investment Funds SenterNovem brochure SenterNovem Annual Report 2004 Novem Environment & Technology Programme 2003 brochure Technopolis brochure ASN Bank 2004 Annual Report 20

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukset rahastoliiketoimintaan. Tarja Teppo, Cleantech Invest Climbus seminar June 10th 2009

Ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukset rahastoliiketoimintaan. Tarja Teppo, Cleantech Invest Climbus seminar June 10th 2009 Ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukset rahastoliiketoimintaan Tarja Teppo, Cleantech Invest Climbus seminar June 10th 2009 Cleantech Invest Oy: Trusted Partner in Cleantech Investments Investment advisory

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director FECC, Finnish Environmental Cluster for China Ari Makkonen, MSc Executive Director Sisältö Taustaa Organisaatio Rahoitus Toimintastrategia Fokusalueet Tausta - FECC on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

SANASTO FINSIF 22.3.2013. aktiivinen omistajuus Omistajavallan aktiivinen käyttö esimerkiksi yrityskeskustelujen ja yhtiökokouksien kautta.

SANASTO FINSIF 22.3.2013. aktiivinen omistajuus Omistajavallan aktiivinen käyttö esimerkiksi yrityskeskustelujen ja yhtiökokouksien kautta. SANASTO FINSIF 22.3.2013 aktiivinen omistajuus Omistajavallan aktiivinen käyttö esimerkiksi yrityskeskustelujen ja yhtiökokouksien kautta. BREEAM Building Research Establishment s Environmental Assessment

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet 1 Muistion tarkoitus Tämän muistion vastuullisen sijoittamisen periaatteet on hyväksytty Työeläkevakuuttajat TELAn hallituksen kokouksessa 28.1.2008.

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari. 12.3.2014 Aarne Sipilä

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari. 12.3.2014 Aarne Sipilä BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari 12.3.2014 Aarne Sipilä TUOREITA OTSIKOITA 12.3.2014 FiBAN ry BISNESENKELISIJOITTAMINEN Yksityistä kasvuyrityssijoittamista Bisnesenkelisijoittamisella

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin. Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma

Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin. Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma Ympäristöteknologia klusteri Finnish Cleantech Cluster TEM:n mandaatti

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

CapMan Oyj osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2006. 5.5.2006 Heikki Westerlund

CapMan Oyj osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2006. 5.5.2006 Heikki Westerlund CapMan Oyj osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2006 5.5.2006 Heikki Westerlund 05 May 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkinaasema perustettu 1989 toimistot Helsingissä,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot ETF = Exchange-Traded Funds (Pörssinoteerattu rahasto) Rahastoyhtiön ylläpitämä, yleensä passiivinen sijoitusrahasto Seuraa tiettyä markkinaa, yleensä jotain indeksiä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana?

Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana? Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana? Tekesin Green Growth -ohjelman seminaari 25.10.2011 Pirita Mikkanen, PhD Executive Vice President GreenStream Network GreenStream lyhyesti GreenStream

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot