Kainuu-Koillismaa Huhtikuu 1/10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuu-Koillismaa Huhtikuu 1/10"

Transkriptio

1 Kainuu-Koillismaa Huhtikuu 1/10

2 2 YRITYSMAAILMA Hyrynsalmi on vireä maaseutukunta Hyrynsalmi on vireä, palveluiltaan monipuolinen ja luonnoltaan puhdas maaseutukunta, jossa harjoitetaan monipuolista yritystoimintaa. Hyrynsalmi sijaitsee Oulun läänissä keskellä Kainuun maakuntaa, noin 70 km Kajaanista pohjoiseen ja 170 km Oulusta itään. Hyvät liikenneyhteydet 5-tien varrella, kohtuuhintaiset asunnot, luonnonläheisyys sekä viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö ovat hyvinvointitekijöitä, jotka luovat perustan myös Hyrynsalmen elinkeinoelämän kehittymiselle. Myönteistä alueellista ja paikallista kehittymistä sekä kunnan oman palveluvarustuksen kohentamista tuetaan harkitulla, strategisella kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä on edelleen matkailun ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Lisäksi kehitetään kuntalaisten palveluja palveluyhteistyötä tiivistämällä paikallisen TE-toimiston ja KE- LA:n kanssa. Elinkeinopalvelut Hyrynsalmen kunta on mahdollisuuksiansa hyödyntävä 3000 asukkaan kunta, jonka yhtenä kehittämisen painopisteenä on palveluelinkeinojen kehittäminen. Hyrynsalmen kunnan elinkeinopalveluissa hoidetaan mm. elinkeinoelämän tietopalveluja yritysten perustamis- ja kehittämisneuvontaa, kunnan elinkeinoelämän kehittämishankkeita, EU-hankeneuvontaa, yritysten toimitilakysymyksiä, matkailumarkkinointia sekä lomatonttimarkkinointia. Maaseutupalveluiden painopisteenä on maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen sekä työpaikkojen säilyttäminen maaseudulla. Elinkeinopalvelut ovat valmiita tukemaan sekä uuden yritystoiminnan syntymistä että vahvistamaan jo olemassa olevia yrityksiä ja turvaamaan niiden toimintaedellytysten kehittymisen. Kunnassa pyritään mahdollisimman joustavaan elinkeinopoliittiseen päätöksentekoon Mielenkiintoinen matkailukunta Hyrynsalmi on myös mielenkiintoinen matkailupitäjä ympäri vuoden. Ukkohallan vapaa-ajankeskus tarjoaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Kainuun korkeimmat vaarat, maailman pohjoisin cable wakeboard -rata, Hallan Saaga kylpylä ja saunat sekä monipuoliset vaellus-, erä- ja kalastusmahdollisuudet ovat kaikki lähellä. Ukkohallasta löytyy toistakymmentä laskettelurinnettä, 160 km maastohiihtolatuja, moottori-kelkkailu-uria sekä eripituisia vaellusreittejä. Ukkohallan vapaa-ajankeskuksessa sijaitsee myös Hallan Saaga wellness & saunamaailma, hyvänolonkeskus. Vuokrattavia lomahuoneistoja löytyy 120 ja 40- paikkainen hotelli sekä 400-paikkainen karavaanarialue. Alueella toimivat myös kahvila- ja ravintolapalvelut ja kauppa. Läntinen teollisuuskatu 6, Juvanmalmi, Espoo ma to 8 17, pe 8 16, la suljettu faksi: (09) Vonkan luonnonkauniit hiekkarannat sijaitsevat Hyrynjärven rannalla. Rauhallisella paikalla, luonnonkauniissa hiekkakangasmaastossa sijaitsee myös Vonkan hyvin varustettu, nykyaikainen leirintäalue. Kiannon Kuohut -kylpylä ja Pyssylammen keilahalli ovat puolen tunnin ajomatkan päässä Hyrynsalmelta. Asiantuntevaa varaosakauppaa alkuperäiset osat, tarvikeosat ja käytetyt osat Audi BMW Citroën Fiat Ford Lada Mercedes Benz Opel Peugeot Renault Saab Seat Skoda Volkswagen Volvo Daihatsu Honda Hyundai Isuzu Kia Mazda Mitsubishi Nissan Subaru Suzuki Toyota Eurooppalaiset merkit: (09) Japanilaiset merkit: (09)

3 YRITYSMAAILMA 3 Parturi-Kampaamo Mervi Heikkinen palvelee asiantuntevasti ja joustavasti Mervi Heikkisen parturi-kampaamo on tullut vuosikymmenien mittaan tutuksi lukuisille hyrynsalmelaisille. Heikkinen palvelee asiakkaitaan toimipaikassaan Peippotie 1:ssä joustavasti iltaisinkin. Mervi Heikkinen on toiminut parturi-kampaajana jo vuodesta Valmistuttuaan ammattikoulusta hän oli aluksi puolenkymmentä vuotta vieraan palveluksessa. Kun esikoinen tuli kouluikään, päätin ryhtyä yrittäjäksi, jotta voin työskennellä kotonani. Näin pystyin olemaan paikan päällä, kun lapsi tuli koulusta. Kotona oli tuolloin yksi huone työtilana. Vuonna 1987 rakennettiin parturi-kampaamoa varten oma siipirakennus, jossa olen toiminut siitä lähtien, Mervi Heikkinen taustoittaa. Ratkaisu on osoittautunut Heikkisen mukaan erittäin toimivaksi. Vaikka työmatkaa on vain muutama metri, on hyvä, että koti ja työpaikka ovat selvästi erillään. Ne ovat kuitenkin aivan omat maailmansa. Ilta-ajat suosittuja Suurin osa Heikkisen asiakkaista on paikkakuntalaisia. Joukossa on monia vakioasiakkaita, jotka ovat asioineet uskollisesti vuodesta toiseen samassa tutuksi tulleessa paikassa. Koko perheen parturi-kampaamossa on kävijöitä alle kouluikäisistä eläkeläisiin. Olen alusta lähtien toiminut ajanvarausperiaatteella. Usein asiakkaat varaavat jo seuraavankin käyntiajan. Palvelen asiakkaita iltaisinkin, jotta myös työssäkäyvien olisi helppo tulla asioimaan. Ilta-ajat ovatkin niin suosittuja, että ne menevät aina ensimmäisinä, Heikkinen kertoo. Hiusmuodissa mukana Mervi Heikkinen seuraa aktiivisesti hiusmuodin virtauksia ja osallistuu säännöllisesti alan koulutuksiin. Hiusmuoti muuttuu pari kertaa vuodessa, ja on tärkeää pysyä ajan tasalla. Muotia ei tietysti pidä orjallisesti noudattaa, vaan sitä on sovellettava sen mukaan, mikä sopii kullekin asiakkaalle. Siihen taas vaikuttaa myös asiakkaan temperamentti, ja oma merkityksensä on kampaajankin näkemyksellä. Laadukkaita Wellan ja Swartzkopfin tuotteita Parturi-Kampaamo Mervi Heikkisen palveluihin kuuluu myös tuotemyynti. Tarjolla on laadustaan tunnettuja Wellan ja Swartzkopfin hiustuotteita. Swartzkopfin tuotteita minulla on ollut myynnissä koko ajan, mutta nyt saatavilla on myös Wellan tuotteita. Näin asiakkailla on entistä enemmän valinnanvaraa. Monipuolisesta tuotevalikoimasta löytyvät sopivat tuotteet erilaisiin tarpeisiin. Ammattilainen osaa katsoa, millaiset tuotteet soveltuvat kullekin asiakkaalle parhaiten. Usein asiakkaat ovat hämmästelleet sitä, miten paljon oikein valittu tuote voi vaikuttaa hiusten kuntoon kotihoidossa, Heikkinen sanoo. Antoisaa vuorovaikutusta Jo pitkän työuran tehnyt Heikkinen pitää edelleen kovasti työstään, eikä haaveile eläkepäivistä. Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä, ja sitähän parturi-kampaajan työ on. Erityisen mukavaa on se, että saan nähdä iloisia ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä työni jälkeen. Suuri asia ovat myös pitkäaikaiset, luottamukselliset asiakassuhteet. Mervi Heikkinen on toiminut parturi-kampaajana jo vuodesta Monista asiakkaista on tullut vuosien mittaan läheisiä ystäviä, joiden kanssa jaetaan niin ilot kuin surutkin. Tällainen vuorovaikutus on hyvin antoisaa, Mervi Heikkinen kiittelee. Kainuun Metsäkone Oy tasaista kasvua -70-luvulta Super Major, nokkakelu, Joutsan nosturi ja puureki olivat Eetu Heikuran ensimmäiset työkaverit, kun mies aloitti savotoinnin luvun alussa isänsä Uskon kanssa. Tällä hetkellä Kainuun Metsäkone Oy:n kalustoon kuuluu kuusi metsäkonetta, kantojen nostoon soveltuva kaivinkone ja muuta konekalustoa. Miehiäkin on palkkalistoilla kymmenkunta. Eetu Heikura on nähnyt yrityksen historiassa kaiken. Heikura kävi jopa itse ajamassa ensimmäisen koneen Kajaanista. Muistan vielä myyjänkin, mutta häntä en ole enää tavannut vuosikymmeniin, Heikura kertoi. Ensimmäisen Moton, kootun version, kuten Heikura asian ilmaisi,mies hankki 1984 ja seuraavan jo pari vuotta myöhemmin. Yritys oli toiminut alkuvuodet toiminimen alla. Toiminimi muuttui Ky:ksi 80-luvulla ja 1991 sitten Kainuun Metsäkone Oy:ksi. Tasaista ja varmaa kasvua koko ajan Heikuran yritys on ollut koko historiansa ajan tasaisen varmassa kasvussa. Maata koetelleet lamatkin on taivallettu. Viime kesänä kalusto seisoi jonkin aikaa. Varsinkin pyöreän puun korjuupuoli oli varsin hiljaista. Keskiraskaalle kalustolle töitä on ollut paremmin kuin raskaalle kalustolle ja energiapuun korjuu on mukavasti paikannut pyöreän puun hiljaisia aikoja. Tällä hetkellä tilanne näyttää taas valoisammalta ja kesää ja syksyä kohti tilanne normalisoituu, Heikura ennusti. Urakointia pohjoisessa Kainuun Metsäkone Oy:n perinteisiä työmaa-alueita ovat olleet Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi ja Paltamo. Toki olemme tehneet keikkahommia muuallakin. Talvivaara ja Kuusamo ovat työllistäneet meitä aina aika ajoin. UPM on antanut meille sen perusleivän, mutta myös muut metsäyhtiöt ja yksityisetkin leimikot kuuluvat meidän työsarkaamme, Heikura kertoi. Pitkät työsuhteet tuovat jatkuvuutta Kainuun Metsäkone työllistää ympäri vuoden kymmenkunta työntekijää. Tämä kesä näyttäisi siltä, että emme tarvitse lisätyövoimaa kesälomittamaan vakituisia kuljettajia. Tuuraajia on jo tälläkin leveysasteella kohtuullisen vaikea saada. Tämän takia olenkin kouluttanut itse monta työntekijää. Talon tavoille oppiminen vie kuitenkin oman aikansa. Tämän ansiosta meillä ovat pitkät työsuhteet varsin tavallisia. Myös työnantajamme kunnioittavat kokeneita, luotettavia työntekijöitämme. Onpa meillä useampikin työntekijä päässyt juhlimaan eläkkeelle lähtöään, Heikura totesi. Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa. Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Teollisuuskatu Joensuu joensuun. Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh Fax Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Toimittajat: Sirpa Pitkänen Puh Eino Maironiemi Puh Tapani Kärkkäinen Puh Ilmoitukset: Toni Hämäläinen Puh Kari Koponen Puh Olli Juholin Puh Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Osoitelähde: Itella, TGM YRITYSKOHDERYHMÄT

4 4 YRITYSMAAILMA Vesi-Mega Oy tuo veden ja lämmön Hyrynsalmella Vesi-Mega Oy on Hyrynsalmen kunnan 100 % omistama yhtiö. Yhtiö on aloittanut toimintansa 2003, jolloin yhdistettiin 1983 perustettu lämpölaitos, luvulta perustettu vesilaitos ja 1989 perustettu Ukkohallan Vesihuolto Oy. Ratkaisu oli yksinkertaisesti se, että tällä toimenpiteellä haluttiin selkeyttää toimintoja ja nopeuttaa päätöksen tekoa, toimitusjohtaja Kaarlo Komulainen totesi. Yhtiön tehtäviin kuuluvat kaukolämmön tuottaminen ja jakelu sekä Kirkonkylän ja Ukkohallan alueiden vesihuoltopalveluiden tuottaminen ja jätevesien puhdistaminen. Kirkonkylän vesihuolto Vesi-Mega Oy:llä on Hyrynsalmen taajamassa kaksi pohjavedenottamoa Nivan vedenottamo ja Multimäen vedenottamo, joista saadaan laadukasta pohjavettä. Pohjavettä meillä runsaasti tulevaisuuttakin ajatellen. Tällä hetkellä pohjavesivarastoista käytetään ainoastaan 25 %. Taajamassa veden kulutus on vähentynyt viime vuosina. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä ja uudet asutusalueet vetävät sitten nuorta väestöä puoleensa. Veden ladun tarkkailua suorittaa vesilaitoksen käyttöhenkilökunta, terveystarkastaja ja vesilaboratoriot Laaduntarkkailussa noudatetaan vesilaitokselle laadittua valvontatutkimusohjelmaa, toimitusjohtaja Kaarlo Komulainen kertoi. Ukkohallan vesihuolto Vesi-Mega Oy huolehtii myös Ukkohallan toiminta- alueella puhtaanveden jakelun ja jätevesien pois johtamisen. Pääasiallinen toiminta alue on Ukkohallan rakennuskaava-alue. Ukkohallan alueella puhdasvesi otetaan omasta vedenottamosta, luonnon lähteestä jonka veden laatu on erinomaista eikä vaadi minkäänlaista käsittelyä. Ukkohallan alueelta jätevedet johdetaan Hyrynsalmen kunnan jäteveden puhdistamolle, jonne matkaa kertyy putkilinjoja myöten lähes 20 kilometriä. Mustansuon jätevedenpuhdistamo Hyrynsalmen ja Ukkohallan toiminta-alueella syntyneet jätevedet puhdistetaan Mustansuon jäteveden puhdistamolla. Puhdistamolla on myös sakokaivolietteen vastaanotto. Puhdistamo on valmistunut 1989 ja on ns. rinnakkais- saostuslaitos. Jätevedet käsitellään puhdistamossa niin, että puhdistamolta johdettavan jäteveden BOD 7ATU on enintään 17,5 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistus tehon tulee olla molempien osalta vähintään 90 %. Puhdistamo alkaa vaatia joidenkin laitteiden osalta pikaista saneerausta. Saneeraussuunnitelmat on hyllys- Lämpölaitos sä, odotetaan vaan sopivaa ajankohtaa saneerauksen toteuttamiseen. Vedenottamot, vesitorni, paineenkorotusasemat ja jätevesipumppaamot ovat kaukovalvonnan piirissä, millä voidaan varmistaa laitteiden häiriötön toiminta ja estää ympäristövahinkojen syntyminen. Kaukovalvontajärjestelmä on kokonaan uusittu syksyllä 2009, jolloin siirryttiin tietoliikenteessä kiinteästä puhelinverkosta omiin radiomodeemeihin. Hyrynsalmen lämmöntuotantoyksikkö saneerattiin kesän 2001 aikana, lämpö tuotetaan Sermet Oy:n toimittamalla biopolttoainekattilayksiköllä, jonka teho 3MW, lisäksi laitoksella on 2,5 MW raskasöljytehoa ja varalle 2 MW kevytöljytehoa Polttotapana on etupesässä tapahtuva arinapoltto, jossa polttoaine syötetään jäähdytetyssä etupesässä oleville arinoille alakautta. Polttoaineena lämpölaitos käyttää pääosin sahanpurua, jota VaPo toimittaa vuosittain irtokuutiota lähinnä Taivalkoskelta, Paltamosta ja Venäjältä. Etupesässä kaasuuntuva ja osin palava polttokaasu johdetaan massattuun jälkipalotilaan, jossa loppuun palaminen tapahtuu erittäin korkeassa lämpötilassa (n OC. Kaukolämpö, hyvä ratkaisu Viime vuonna kunta siirtyi lähes 100 prosenttisesti kaukolämpöön. Kaukolämpöverkkoa on nyt yhteensä 12 kilometriä, kun verkkoa laajennettiin keskustan lisäksi myös teollisuusalueelle. Näitten toimenpiteitten ansiosta hiilidioksiinipäästöjä on pystytty huomattavasti pienentämään. Kunnan laitoksista ainoastaan Moisionvaaran koulu toimii öljyllä. Tulevaisuudessa myös Ukkohallan alueelle tulee oma bio lämpöyksikkö jos alueelle saadaan riittävä lämpökuorma, noin 1000 MWh / vuodessa. Alueelle suunnitellaan huoneistohotellia ja sen mahdollisen toteutumisen myötä päätökset tehdään, Komulainen kertoi. Tulevien vuosien investointeihin kuuluu myös vesi- ja viemäriverkoston saneeraus. Keskustan Verkosto on pääosin rakennettu ja luvuilla, Komulainen jatkoi. Tule kehittämään osaamistasi! Teemme sinusta duunarin, designerin, stailistin, kanslistin, kanttorin, johtajan, yrittäjän tai taivaanrannan maalarin. EDUKAI kouluttaa sinut ammattiin kuin ammattiin, keinolla millä hyvänsä! Yksi hyvä keino on oppisopimus. Oppisopimuskoulutus on joustava ja käytännönläheinen tapa, kun halutaan lisätä ammatillista osaamista tai rekrytoida uutta henkilöstöä. Tule ja kuulu osaavaan joukkoomme! Lisätietoja

5 Kainuun Aikuisopisto on aikuiskoulutuksen ja ammatillisen osaamisen asiantuntija, joka tarjoaa opetusministeriön rahoittamaa ammatillisiin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta, ammatillisia lisä- ja täydennyskoulutuksia, oppisopimuskoulutusta sekä työvoimahallinnon rahoittamaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Koulutustarjontaan kuuluvat myös yrityksille erikseen räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisäja täydennyskoulutukset. Liiketalouden yksikkö on monipuolinen aikuiskouluttaja, joka tuottaa koulutuspalveluita sekä Kainuun alueelle että tarvittaessa ympäri Suomea. Koulutustarjontaan kuuluvat liiketalouden perustutkintoon (merkonomi), tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon (datanomi) sekä myynnin, taloushallinnon ja yrittäjän ammattitutkintoihin johtavat koulutukset. Opiskelijoita yksikössä on vajaat 250. Myynnin ammattitutkinto- ja liiketalouden perustutkintokoulutukset ovat suosituimpia koulutuksiamme. Enimmäkseen opiskelijamme ovat työelämässä toimivia ihmisiä, jotka haluavat täydentää ja lisätä aiemmin hankittua ammatillista osaamistaan. Esimerkiksi liiketalouden perustutkintokoulutuksessa meillä on opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet aiemmin merkantin tutkinnon ja haluavat merkonomitutkinnon. Koulutusta myös yrittäjille ja esimiehille Liiketalouden yksikkö järjestää aikuiskoulutusta myös yrittäjille ja esimiestehtävissä toimiville henkilöille. Tällaisia koulutuksia ovat Yrittäjän ammattitutkinto ja Johtamisen erikoisammattitutkinto, joka järjestetään KAO:n yhteistyökumppaneiden kanssa. Yrittäjän ammattitutkinto on monipuolinen ja käytännöllinen koulutus. Se sopii hyvin yritystoimintaa harjoittaville henkilöille, jotka haluavat kehittää omaa liiketoimintaansa tai osaamistaan yrittäjänä. Toivomme, että Kainuulaiset yrittäjät enenevässä määrin lähtisivät tutkintoja suosittamaan. Koulutus on ennen muuta käytännöllistä, sen aikana keskitytään juuri niihin asioihin, joihin eteenpäin katsovien yrittäjien pitää muutenkin panostaa. Tutkinto antaa myös yrittäjiksi aikoville hyvät perusvalmiudet menestyvän yritystoiminnan aloittamiseen. Koulutuksen aikana tehdään liiketoimintasuunnitelma ja mietitään järkevimpiä keinoja sen toteuttamiseen, joten uusille yrittäjille tutkinnosta on varmasti hyötyä. Johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksissa meillä on ollut yrityskohtaisia ryhmiä ja myös sellaisia, joihin on koottu opiskelijoita eri organisaatioista. Järjestämme erityyppisiä esimieskoulutuksia tarpeen mukaan. YRITYSMAAILMA 5 Kainuun aikuisopiston liiketalous on monipuolinen aikuiskouluttaja Tulemme kehittämään liiketalouden aikuiskoulutuksia niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat alueen elinkeinoelämän yritysten ja opiskelijoiden tarpeita. Esimerkiksi taloushallinnon koulutusten tarve on lisääntymässä ja tulemme kehittämään myös yrittäjille suunnattuja koulutuksia, kertoo Kainuun Ammattiopiston Aikuisopiston liiketalouden koulutuspäällikkö Ritva Eskelinen. Esimerkiksi ensi syksyksi olemme suunnittelemassa neljän päivän esimiesvalmennusta, jonka kohteena ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät henkilöt. Joustavaa monimuotoopetusta Aikuisopiston liiketalouden koulutukset järjestetään joustavasti, jotta työssä käyvät ihmiset voivat niihin sujuvasti osallistua. Aikuisopistolla on paljon kokemusta monimuotokoulutuksen kehittämisestä ja verkko-oppimisympäristön hyväksikäytöstä opetuksessa. Jokaiselle opiskelijalle löydetään kyllä sopiva tapa opiskella. Opiskelijalle tehdään henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, joissa aiempi koulutus tai muuten hankittu ammattitaito otetaan huomioon. Koulutuksia järjestetään monimuoto-opintoina, joissa lähiopetusjaksoja on muutama kuukaudessa. Käytämme myös tehokkaasti hyödyksi verkko-opetuksen mahdollisuuksia. Verkko-opiskelu tukee opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä. Kolmas keskeinen opiskelumuoto on omalla työpaikalla tapahtuva työssäoppiminen, jossa opiskelijoiden tukena ovat työpaikkakouluttajat ja ohjaajat. Suomalaiset ovat edelleen innokkaita aikuisopiskelijoita Ritva Eskelinen kertoo, että aikuiskoulutus tarjoaa nykyään hyvin monipuolisia mahdollisuuksia kehittää ihmisten osaamista ja ammattitaitoa; sen avulla voi hankkia tutkinnon, päivittää ammattitaitoa ja nostaa osaamisen laatua ja tasoa tai hankkia uuden ammatin. Suomalaiset ovat edelleen innokkaita aikuisina opiskelemaan. Parin viime vuoden aikana opiskelijamäärämme ovat kasvaneet selkeästi. Liiketalous aloitti omana tulosyksikkönään aikuisopistossa vuoden alussa, koska on selkeästi nähtävissä, että kiinnostus liiketalouden koulutuksiin tulee kasvamaan myös jatkossa. Kiinnostus aikuiskoulutusta kohtaan tuntuu koko ajan lisääntyvän. Työelämässä vallitseva epävarmuus aiheuttaa sen, että ihmiset haluavat varmistaa työmarkkinakelpoisuutensa tulevaisuudessakin. Ajat ovat muuttuneet; kertaalleen hankitulla ammattitaidolla ei välttämättä pärjää koko työuran ajan, osaamista pitää kouluttautumalla päivittää ja aikuiskoulutuksen eri muodot tarjoavat siihen hyvät mahdollisuudet. Yritysten yhteistyökumppani Kainuun ammattiopisto tekee kiinteää yhteistyötä yritysten ja muiden työyhteisöjen kanssa. Myös aikuiskoulutuksen kontaktit alueen elinkeinoelämään ovat vahvat; vuosia kestänyt yhteistyö on luonut käytäntöjä, jotka vievät koulutuksen kehittämistä eteenpäin. Yritysyhteistyö on meidän työmme suola. Esimerkiksi liiketalouspuolen kouluttajat saavat työpaikoilta valmiuksia suunnitella tulevaisuuden koulutuksia. Yritysten ja oppilaitoksen yhteistyön edelleen kehittäminen on erittäin tärkeää, koska siitä hyötyvät molemmat osapuolet: opisto saa tietoonsa millaista osaamista ja valmiuksia yrityksissä tarvitaan ja toisaalta yritykset ovat selvillä meidän tarjoamistamme koulutusmahdollisuuksista. Olemme esimerkiksi kokoamassa liiketalouden perustutkinnon kehittämiseksi yhteistyöryhmää, jossa elinkeinoelämällä tulee olemaan vahva edustus. Me olemme opetuksen lisäksi myös koulutuksen suunnittelun asiantuntijoita, voimme lähteä liikkeelle niistä tarpeista, joita yrityksillä on ja etsiä toimivimmat ja edullisimmat ratkaisut koulutusten toteuttamiseen. Hankkeessa selvitetään KAO:n yrittäjyyskoulutusten kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia Kainuun ammattiopistossa on meneillään hanke, jossa selvitetään opiston yrittäjyyskoulutusten kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia. Hanke aloitettiin tämän vuoden alussa ja sen tavoitteena on yhtenäistää ammattiopiston yrittäjyyskoulutuksia. Kainuun ammattiopisto on suuri talo, jossa järjestetään runsaasti nuoriso- ja aikuiskoulutuksia. Tulemme selvittämään kuinka laajasti ja millaisin menetelmin yrityskoulutuksia eri koulutusohjelmissa järjestetään. Olen haastatellut eri alojen koulutuspäällikköjä ja koulutusjohtajia ja esiin nousseita tärkeitä teemoja ovat mm. sisäinen yrittäjyys ja se, kuinka opiskelijoita voitaisiin kannustaa yrittäjyysopintoihin sellaisissa koulutusohjelmissa, joiden opetussuunnitelmaan se ei pakollisena kuulu, kertoo hankkeen vetäjä Tarja Huovinen Tulemme kevään ja ensi syksyn aikana aloittamaan aikuisopistossa pilottihankkeita, joiden aikana yrittäjyys sisällytetään opetussuunnitelmiin alusta saakka ja opetusta jatketaan koko opiskeluajan. Piloteista saatujen kokemusten pohjalta tulemme laajentamaan yrityskoulutuksia kaikkiin koulutuksiin. Näkemykseni mukaan yrittäjyys, markkinointi ja asiakaspalvelu kuuluvat olennaisena osana kaikkien alojen ammattitaitoon ja niihin pitää myös koulutuksissa perehtyä. Huovinen kertoo, että hankkeen aikana tullaan kehittämään myös Yrittäjän ammattitutkintoon johtavia koulutuksia. Ensi syksystä lähtien Yrittäjän ammattitutkintokoulutuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuudet liitetään vahvasti tutkinnon suorittamiseen. Uusi työttömyysturvalaki parantaa työttömien opiskeluedellytyksiä Työttömyysturvalaki muuttui tämän vuoden alussa. Aikuiskoulutukseen muutos vaikuttaa niin, että työttömät voivat hakeutua myös omaehtoisiin aikuiskoulutuksiin menettämättä työttömyysturvaansa. Työtön saa ensi vuonna samansuuruista koulutusetuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämään vai itse hankkimaansa koulutukseen. Tätä varten työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutuspäiväraha on yhdistetty yhdeksi etuudeksi. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Jos työtön tai työttömyysuhan alainen aiemmin halusi hakeutua ammatilliseen aikuiskoulutukseen, se oli mahdollista ainoastaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja TEtoimistojen rahoittamissa työvoimapoliittisissa aikuiskoulutuksissa. Jos hän halusi osallistua muuhun eli omaehtoiseen aikuiskoulutukseen, jota aikuisopistot tarjoavat, työttömyystuki katkesi ja muuttui opintotueksi, joka oli olennaisesti pienempi kuin ansiosidonnainen työttömyystuki, kertoo Ritva Eskelinen. Omaehtoisen opiskelun ajalta voi saada työttömyysetuutta, jos on täyttänyt 25 vuotta. Työ- ja elinkeinotoimiston pitää edelleen hyväksyä koulutus työllistymistä ja urakehitystä edistäväksi. Työtön opiskelija tarvitsee TE-toimistosta opiskelua puoltavan lausunnon. Uudistus parantaa merkittävästi työttömien opiskeluedellytyksiä. Monilla ihmisillä on ollut tarvetta ja halua opiskella, mutta se ei ole ollut taloudellisesti järkevää. Omaehtoisten koulutusten hyväksyminen uuden järjestelmään piiriin laajentaa opiskelumahdollisuuksia. Ihmisten kannattaa ottaa henkilökohtaisesti selvää mitkä itse kunkin edellytykset koulutukseen ovat ja lähteä rohkeasti hakemaan lisäkoulutusta.

6 6 YRITYSMAAILMA Mistä pelastajia pohjoiseen? Kainuun Pelastuslaitoksen tehtävänä on hätätilanteissa tapahtuva pelastustoiminta sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen tähtäävä neuvonta, koulutus ja seuranta Kainuun alueella. Tällä hetkellä ammattipelastajia askarruttaa pienempien paikkakuntien pelastustoiminnan toimivuus ja jatkuvuus; palomiehiä ei syrjäseuduille tahdota löytää laisinkaan. Siinä missä operatiivinen toiminta tahtoo tökkiä, on riskien hallinnan puolella ylitetty vuosittaiset tavoitteet. Vuosi sitten tehdyn pelastusalan palvelutason päätöksen linjaukset liittyvät henkilöstöpolitiikkaan niin vakinaisten kuin sopimuspalomiestenkin osalta. Vuoden aikana suuria helpotuksia asiaan ei ole tullut, ja Kainuun pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Hannu Mylly sanookin, että lisätukea kaivattaisiin muun muassa laillisten pykälien kautta. - Sopimuspalomiesten rekrytointi, heidän pysyvyytensä työssä ja työn mielekkyys ovat oma haasteensa. Sopimuspalomies on tavallisimmin vuotias, eli mies parhaimmillaan. Siinä vaiheessa elämää rakennetaan sen kaikilla osa-alueilla, ja miehiä on vaikea saada muuttamaan syrjäseuduille. Työttömän ei tällä hetkellä käytännössä kannata osallistua sopimuspalomiestoimintaan ollenkaan, sillä se syö työttömyyspäivärahaa. Työssäkäyvän henkilön on mahdollista olla mukana sopimuspalokuntatoiminnassa. Sen mallin kolikon toinen puoli löytyy esimerkiksi Sotkamosta, jossa on paljon koulutettuja ja päteviä sopimuspalomiehiä, mutta emme siitä huolimatta voi järjestää kunniakasta pelastustoimintaa. Näillä nuorilla miehillä on niin paljon omia töitä, ettei heillä riitä aikaa palokuntatoimintaan. Niinpä pelastuslaitos kilpailee saman aikaisesti ihmisten omasta vapaa-ajasta ja toisaalta työmarkkinoista, kertoo Mylly. - Vakinaisten työntekijöiden puolella ongelmana on lähes sama. Kajaania lukuun ottamatta työvoimaa tuntuu olevan mahdotonta löytää. Myllyn mukaan haku on ollut päällä pitkin vuosia, eivätkä ammattitaitoiset pelastajat tahdo lähteä pienille paikkakunnille töidenkään perässä. - En tiedä minkä verran taantuma vaikuttaa asiaan, mutta tänä vuonna olemme saaneet jopa muutaman puhelinsoiton avoimista työpaikoista, heittää Mylly. - Lautakunnassa on etsitty ratkaisuvaihtoehtoja, mutta kun työvoimaa ei ole, ei sitä voi mistään taikoa. Alueemme kuntiin on viimeistä sopukkaa myöten erittäin vaikea tuottaa pelastuspalvelua. Tämä on meidän kestohuolenaiheemme, ja se pätee varmasti moneen muuhunkin pohjoisen kuntaan, hän harmittelee. Valistusta ja neuvontaa Kainuun pelastuslaitoksen toiminnan toinen suuri kulmakivi löytyy riskien hallinnasta. Sen työpanos ja henkilökunta on kasvanut lupaavasti. - Palotarkastukset ja valistustoiminta on lisääntynyt alueellamme erittäin kiitettävästi. Valistuksen osalta olemme jopa ylittäneet omat tavoitteemme, ja sen ollut sydämen asiamme. Tulosten mittaaminen tällaisessa aineettomassa hyvässä on vaikeaa, mutta toivon että se jollakin tavalla näkyy tulevaisuudessa. Valistustyön pääpaino on perinteisesti ollut oppilaitoksissa ja suurissa laitoksissa, joissa massoja tavoittaa parhaiten, kiittelee Mylly. Lähde: Kainuun Pelastuslaitos pelastuspäällikkö Hannu Mylly

7 Yrityksen toimialue on lähinnä Kainuu. Yritys työllistää 5-7 henkilöä kausiluontoisesti ja konekalustoa on kymmenkunta. Kolme kaivinkonetta, kaksi pyöräkuormaajaa, kaksi maansiirtokuorma-autoa/sorarekkaa, kevyt kuorma-auto sekä minidumpperi. Tällä kalustolla saadaan muodostettua kolme työryhmää mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi eikä kalustoa ole tarkoitus lisätä, mutta uudistaa pitää aina välillä. Viimeisin konevaihto tapahtui toukokuussa kun Fiat-Hitachi vaihtui uuteen New YRITYSMAAILMA 7 "Kun työt tulee tehdä hyvin, Maarakennus JanKone Ky hoitaa hommat" Maarakennus JanKone Ky tunnetaan Kainuussa osaamisestaan, luotettavuudestaan ja ammattitaidostaan. Kalle Heikkinen aloitti yritystoiminnan jo vuonna Kalle toimi aluksi kuorma-autoilijana, myöhemmin salaojitus- ja maarakennusyrittäjänä. Merkittävä muutos yritystoimintaan tuli vuonna 1995 kun yhtiömuoto muutettiin kommandiittiyhtiöksi ja nimi muutettiin Maarakennus Heikkisestä Maarakennus JanKone Ky:ksi. Samaan aikaan perheen poika Jan-Markus Tolonen tuli mukaan kesätöihin opiskeluaikanaan. Logistiikkaopintojen jälkeen Markus kävi maarakennus koulutuksen. Vuonna 2001 suoritettuaan maarakennusalan ammattitutkinnon ja tavaraliikenneyrittäjä koulutuksen, Markus tuli yritykseen mukaan luvanvaraisesta tavaraliikenteestä vastaavaksi sekä toiseksi yrittäjäksi. Holland kaivinkoneeseen. Suurimmalla kaivinkoneella 15 tn Kobelcolla suoritetaan uudisrakennuskohteet ja massan vaihtotyöt, 8,5 tn New Holland työllistyy lähinnä saneerauskohteissa. Minikaivinkone, minidumpperi ja kevytkuorma-auto on oiva apu pienissä ja ahtaissa työkohteissa. JanKone on rakentanut konekantansa siten, että se pystyy omalla kalustollaan siirtämään koneensa paikasta toiseen. "Pystymme esimerkiksi vetoautoon ottamaan kaivinkoneen sekä minidumpperin ja mukaan mahtuu vielä rakennus- ja putkitarvikkeita sekä peräkärryyn saadaan samaan matkaan kaksi erillistä sora- tai murskekuormaa. Tämä tietää, että reissu pystytään hyödyntämään todella tehokkaasti". Kalle Heikkinen kertoi logistiikastaan. Kaivinkoneet ovat lyhytperäisiä ja kuorma-autot ovat lyhytakselivälillä, joten ne pystyvät toimimaan ahtaissakin paikoissa. Yrityksellä on kolme tavaraliikennelupaa tilaus liikennettä varten, mutta kuorma-autoilla toimitetaan maa-ainekset lähinnä vain omille työmaille. Tällä pystytään varmistamaan maa-ainesten saatavuus eri työkohteisiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Maarakennustyöt alusta loppuun Työt ovat nykyisin kokonaisvaltaisia. Kaivutöiden lisäksi uudet rakennekerrokset maaainestoimituksineen, kosteus- ja routaeristykset sekä erilaisten putkistojärjestelmien rakentaminen ja työmaa-alueiden viimeistely, loppu siistiminen kuuluu myös yrityksen toimintaan. Ammattitaitoa ja osaamista Yrityksen työntekijät ovat maarakennus- tai ja logistiikkaalan koulutuksen suorittaneita ja sen lisäksi JanKone on kouluttanut henkilöstöään mm. kosteuseristys, sade- ja jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Rakentamisen Laatu Ry on myöntänyt JanKone Ky:lle RALA-pätevyystodistuksen. Yrittäjällä on myös KVV-työnjohto pätevyys. Työtilanne ollut hyvä JanKoneen työllistäjinä ovat uudisrakentajat, kiinteistö- ja taloyhtiöt saneeraustöissä ja hajaasutusalueen jätevesijärjestelmät. Talvisin olemme tehneet lumitöitä, mutta ne ovet vähentyneet vuosien saatossa. Työtilanne on yrityksen historian aikana ollut hyvä. "Viime talvena hieman ennustettu lama pelotti, mutta kyllä tilauskirjat ovat täyttyneet ainakin syksyyn saakka. Puhelin on soinut ihan kiitettävästi", Kalle kertoi. PUMPPUJEN KORJAUKSET Hydrauliikkapumppujen ja moottoreiden korjaukset ja koeajot Keminmaalla. Korjaamme mm. seuraavia merkkejä: Bosch Rexroth Kawasaki Eaton Linde Sauer-Danfoss AE Proservice Ari Eilittä puh

8 8 YRITYSMAAILMA Tiestön nykykunnon säilyttäminen edellyttää ylläpidon rahoituksen nostamista Suomen teillä ajetaan vuodessa noin 36 miljardia autokilometriä, joista valtaosa tapahtuu päällystetyillä teillä. Niiden osuus on 65 prosenttia koko tieverkostamme. Teiden epätasaisuus, halkeamat, huolimattomat urapaikkaukset, painumat tienpinnassa, kallistumat ja reunapainumat lisäävät kuljettajan riskiä menettää ajoneuvonsa hallinnan. Lumien sulamisen myötä halkeamat ja kuopat paljastuvat. Pöyry Infra Oy:n tutkimuksen mukaan tiestömme nykykunnon säilyttäminen edellyttää päällystettyjen teiden ylläpidon rahoituksen nostamista 150 miljoonasta eurosta 215 miljoonaan euroon vuodessa 15 vuodeksi. Tällä summalla teitä päällystettäisiin vuodessa noin 5000 kilometriä. Ylimenokauden jälkeen rahantarve olisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyrahoituksella vain ylempiasteisimman tieverkon kunto pystytään säilyttämään, mutta muun tieverkon kunto romahtaa. Samalla vaarantuu tienkäyttäjän turvallisuus. Liikenneviraston tieosasto myöntää päällysteiden kunnon heikentyneen vuoden 2009 aikana. Tieosaston mukaan vuosittainen rahoitustarve on 200 miljoonaa euroa. Ylläpidon rahoituksen vähenemisen vaikutuksena päällysteiden keskimääräinen uusimisväli kasvaa nykyisestä noin 15 vuodesta 20 vuoteen, vähäliikenteisillä teillä jopa vuoteen. Myös huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on toimivan elinkeinoelämän kivijalka, joka luo pohjan alueelliselle elinvoimaisuudelle ja sosiaaliselle tasa-arvolle. - Suomi on viennistä ja tuonnista riippuvainen maa. Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat Suomessa 35 miljardia euroa vuodessa eli 19 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuljetusten kustannustehokkuus, täsmällisyys ja nopeus asettavat haasteita liikenneväylästön kehittämiselle, korostaa Infra ry:n kehittämisjohtaja Heikki Jämsä luvusta olisi aiheellista tehdä tiestömme ylläpidon ja korjauksen vuosikymmen. Rapistuneet väylät muodostavat riskin suomalaisten turvallisuudelle, Jämsä muistuttaa. Lisätietoja: Kehittämisjohtaja Heikki Jämsä, Infra ry,

9 YRITYSMAAILMA 9 Matalaenergiaratkaisut yhä suositumpia, Pihla-ikkunoilla huoneistolle lisäarvoa Uusilla ikkunoilla ja ovilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kodin viihtyvyyteen ja mukavuuteen. Uusien ikkunoiden ja ovien myötä myös kiinteistön ulkonäkö ja arvo kohentuvat huomattavasti. Unohtaa ei sovi turvallisuustekijöitä eikä etenkään energiankulutusta. Yritys valmistaa puualumiini-ikkunoita ja -parvekeovia sekä ulko-ovia. Tuotteet ovat tunnettuja Pihla-tuotemerkistään. on järkevää uusia myös kodin ovet. Siksi Pihla tuoteperheeseen kuuluu ikkunoiden lisäksi useita ja moneen tarkoitukseen sopivia ovi-malleja. Kattava ovivalikoima ulottuu parvekkeiden ja varaston ovista näyttäviin pääovi-kokonaisuuksiin. Vaivaton ikkunaremontti Pihla tarjoaa taloyhtiöille ja yksityishenkilöille alan ammattilaisten täyden ikkuna- ja oviremonttipalvelun. Tasokkailla tuotteilla tehty ikkuna- ja oviremontti parantaa kiinteistön ulkonäköä, arvoa, energiataloutta sekä kodin mukavuutta ja turvallisuutta. Pihla-ikkunat ja -ovet sisältyvät myös yhä useamman talotehtaan talopakettiin. Pihla kuuluu maan suurimpien ikkunanvalmistajien joukkoon. Liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa ja Ruoveden tehtailla henkilökuntaa on 250. Maankattava myynti- ja asennusorganisaatio mukaanlukien pihlalaisia on yhteensä noin 350. Monta syytä valita Pihla Termo Pihlan matalaenergia-ikkuna Termo on saavuttanut yhä suuremman suosion rivi- ja kerrostalojen sekä omakotitalojen remontti-ikkunana. Syyt suosion kasvuun ovat varsin yksinkertaisia ja järkeenkäypiä: energian hinnan nousu, ilmastonmuutoksen haasteet, meluntorjunta, kuumat kesäpäivät, kodin mukavuus ja lämpö, viranomaismääräykset. A-luokan Pihla Termo on valmis ratkaisu kaikkeen tähän. Termo- ikkunat nostavat huoneiston arvoa Rakennusmääräysten ja energiavaatimusten kiristyessä nykyiset perusikkunat tulevat jäämään vanhanaikaisiksi. Ikkunan pitää sopia nykyisiin ja tuleviin vaatimuksiin, sillä ikkunaremontti on kauaskantoinen hankinta. Termon yhteydessä on syytä mainita myös asunnon jälleenmyyntiarvon nousu, mikä usein unohdetaan halvinta remonttiratkaisua haettaessa. Jos huoneistossa on uudet matalaenergiaikkunat, on se osaltaan erinomainen argumentti asunnon myyntitilanteessa, Pentti Perälä Pihla-Ikkunoista tiesi kertoa. Energiansäästön merkitys on ymmärretty ja hyväksytty, sillä valveutuneimmat ikkunan ostajat osaavat jo tarjouspyynnöissään vaatia A-energialuokan puualumiini-ikkunaa, jonka sisäja ulkopuitteessa on eristyslasi. Sehän on Pihla Termo. Ikkunat ja ovet, kaikki samasta paikasta Ikkunaremontin yhteydessä Pihlavan Ikkuna Oy on keskittynyt koko historiansa ajan korjausrakentamiseen, minkä ansiosta asennuspalvelu on kehittynyt aivan omalle tasolleen. Pihlan palvelu kattaa kaiken remontin suunnittelusta, ikkunoiden mitoituksesta ja kustannusarviosta aina takuutyönä tehtävään täydelliseen asennukseen asti. Asennuksen osalta työskentely tapahtuu aina ihmisten asunnoissa ja kodeissa, mikä vaati erityistä ammattiosaamista. Onnistuneen asennuksen edellytyksenä on laadukkaan työnjäljen ja asennusosaamisen lisäksi asukkaiden huomioiminen. Pihla ikkunatuoteperheeseen kuuluu useita ikkunamalleja: Pihla Hybridi on uuden teknologian matalaenergiaikkuna, jonka innovatiivinen monimateriaalirakenne tekee ikkunasta energiatehokkaimman kaikissa kokoluokissa. Pihla Varma on tiivis kolmilasinen puualumiini-ikkuna vähän kuluttavassa B-energialuokassa. Pihla Termo on nelilasinen matalaenergiaikkuna parhaassa A-energialuokassa. Pihla Tuloilmaikkunalla voidaan järjestää raitisilman sisäänjohtaminen rakennuksissa, joissa on ns. koneellinen ilman poistojärjestelmä. Pihla Mek06 on kiinteä ikkuna, joka on ulkopuolelta verhoiltu alumiinilla. Otapa yhteyttä: Pentti Perälä GSM Fax Lisätietoja:

10 10 YRITYSMAAILMA Eko-Kymppi tarjoaa kattavat ja ympäristöystävälliset jätteiden vastaanottopalvelut Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi on Kainuun kuntien muodostama jätehuollon organisaatio, joka vastaa toimialueellaan viranomaistehtävien lisäksi jätteen hyödyntämisestä, käsittelystä ja neuvonnasta. Kuntayhtymä on järjestänyt jäsenkuntien asukkaille ja yrityksille kattavat ja ympäristöystävälliset jätteiden vastaanottopalvelut. Jätehuollon toteutusvastuu siirtyi Kainuussa marraskuussa 2001 Hyrynsalmen, Kajaanin, Paltamon, Puolangan, Ristijärven Sotkamon ja Vaalan osalta jätehuollon kuntayhtymälle, jonka toimintanimi on Eko-Kymppi. Kajaanin Majasaaren jätekeskuksessa ja lajitteluasemilla otetaan vastaan jätteiden pieneriä. Vuoden 2005 alussa kuntayhtymään liittyivät myös Kuhmo ja Suomussalmi. Kainuun jätehuollossa siirryttiin lopullisesti uuteen aikaan marraskuun alussa 2007, jolloin suljettiin viimeiset valtioneuvoston päätösten myötä vanhanaikaisiksi käyneet kaatopaikat, toteaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja Jukka Oikarinen. Tuolloin lopetettiin Kajaanin, Kuhmon ja Suomussalmen vanhojen jätteen loppusijoitusalueiden käyttö, ja Kajaanin Majasaaren jätekeskuksessa otettiin käyttöön uusi, pohjarakenteeltaan EU-määräysten mukainen loppusijoitusalue. Majasaaren jätekeskus ottaa vastaan jäsenkuntien kaiken loppusijoitettavan jätteen. Keskuksen eri toimintoja ovat yhdyskuntajätteen ja lajittelemattoman rakennusjätteen vastaanotto ja loppusijoitus, ongelma- ja erityisjätteiden vastaanotto, lajittelulaituri pienerien vastaanottoa varten, pilaantuneiden maiden käsittely sekä biojätteen aumakompostointi. Alueen kokonaispinta-ala on 100 hehtaaria, josta on käytössä noin 20 hehtaaria. Jätteiden täyttöalueella muodostuva haitallinen kaatopaikkakaasu, metaani, kerätään talteen ja hyödynnetään. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan pinta-, pohja- ja suotovesien sekä biokaasun, kompostoitujen biojätteiden ja öljyisten maiden osalta. Alueen vesienkäsittelyssä käytetään uusinta tekniikkaa, Oikarinen mainitsee. Yrityksille opastusta ja koulutustilaisuuksia Eko-Kymppi vastaa toimintaalueellaan yhdyskuntajätelajien kuljetuksen, käsittelyn, hyödyntämisen ja loppusijoituksen järjestämisestä. Kotitaloudet ovat lukumääräisesti suurin asiakasryhmä Eko-Kympille. Yritykset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä ja kustannuksista jätelain ja paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yrityskiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteiden kuljetuksesta suoraan haluamansa jätehuoltoyrityksen kanssa. Lisätietoja yritysten jätehuollosta saa Eko-Kympistä. Neuvomme mielellämme kaikissa jäteasioissa, ja järjestämme tarvittaessa myös koulutustilaisuuksia yrityksen henkilökunnalle, Oikarinen lupaa. Haja-asutusalueella 133 aluekeräyspistettä Nykylainsäädännön mukaan kaikkien asuinkiinteistöjen ja loma-asuntojen on kuuluttava järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden keräys kiinteistöltä hoidetaan pääasiassa sopimusperustaisesti, jolloin kiinteistöllä on jäteastian tyhjennyssopimus jätehuoltoyrityksen kanssa. Kainuun haja-asutusalueella on 133 aluekeräyspistettä loma-asunnoille ja muille kiinteistöille, joilla ei ole tyhjennyssopimusta, Oikarinen mainitsee. Kotitalouksien hyötyjätteille 30 ekopistettä Haja-asutusalueen kiinteistöille, joilla ei ole tyhjennyssopimusta, on 133 aluekeräyspistettä eri puolilla Kainuuta. Hyöty- ja ongelmajätehuollon palvelut asuinkiinteistöille on järjestetty kattavasti jokaisessa jäsenkunnassa. Eko-Kympin toimialueella on 30 ekopistettä, jotka on tarkoitettu kotitalouksien hyötyjätteille. Lisäksi jokaisessa jäsenkunnassa palvelee lajitteluasema, joka on ongelmajätteiden ja pienten jäte-erien vastaanottopaikka. Jätteiden hyödyntämisaste maan parhaimpia Kainuuseen on pystytty Oikarisen mukaan rakentamaan hyvin toimiva jätehuoltojärjestelmä lainsäädännön ja määräysten nopeasta muuttumisesta huolimatta. Myös lajittelun merkitys jätehuollon järjestämisessä on omaksuttu kiitettävästi. Siitä on osoituksena maamme parhaimpiin kuuluva jätteiden hyödyntämisaste, joka on yli 60 prosenttia. Tästä kuuluu kiitos niin kainuulaisille kuin loma-asukkaillekin, Jukka Oikarinen toteaa. Kotitalouksien hyötyjätteet voi tuoda ekopisteeseen, joita on Ekokympin toiminta-alueella 30.

11 YRITYSMAAILMA 11 Kesätyöt ja harjoittelut tärkeitä nuorille On tärkeää, että talouskriisistä huolimatta yritykset tarjoavat työssäoppimispaikkoja sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja opiskelijoille ja koululaisille. Näin vahvistetaan teknologiateollisuudesta kiinnostuneiden ja jo opiskelunsa aloittaneiden uskoa tulevaisuuteen. Työelämäkokemusta opiskelijoille Tarjoamalla ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille työssäoppimispaikkoja ja kesätöitä yritykset varmistavat, että opiskelijat saavat käytännön kokemusta alansa työtehtäviin jo opiskeluaikana. Metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa, että Teknologiateollisuus ja Metallityöväen liitto ovat työehtosopimuksen osana sopineet tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvästä työharjoittelusta ja työssäoppimisesta. Koulutukseen liittyvä harjoittelu ja työssäoppiminen eivät vaikuta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Tämä on työpaikoilla hyvä todeta yhdessä luottamusmiehen tai työntekijöiden edustajan kanssa ennen harjoittelujakson alkamista, toteaa Aalto. Tarjoamalla insinööriopiskelijoille työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja yritykset varmistavat, että opiskelijat saavat tarvitsemaansa kokemusta työelämään valmistumistaan varten. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan tekniikan osaamistaan ja kartuttamaan käytännön insinööritaitojaan, korostaa puheenjohtaja Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta. Työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työharjoittelu ja työssäoppiminen ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden toteuttaminen yrityksessä ei ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. työkokemukset ohjaavat nuoria hankkimaan oikeanlaista osaamista itselleen. Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa työmarkkinaosapuolten sopineen siitä, että nuoria voidaan ottaa yritykseen Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman puitteissa, vaikka yrityksessä olisi lomautuksia tai henkilöstöä vähennettäisiin. Kahden viikon kesäharjoitteluohjelmasta maksettavaksi kertakaikkiseksi palkaksi on sovittu 280 euroa vuosille Mikäli tutustumisjakso on kahta viikkoa pitempi, otetaan tämä huomioon vastaavasti palkassa. Lisätietoja: Työmarkkinat, apulaisjohtaja Ari Sipilä Puh tai Koulutus ja osaaminen, asiantuntija Marja-Terttu Tanttinen Puh Työelämään tutustumista koululaisille Koululaiset tekevät peruskoulussa ja lukiossa ratkaisevat päätöksensä kouluttautumisesta. Tutustu työelämään ja tienaa 280 euroa -malli on toimiva mahdollisuus tarjota kesätyöpaikkoja myös peruskoululaisille ja lukiolaisille. Hyvät kesä-

12 12 YRITYSMAAILMA Pohjois-Suomen rakentajilla on positiivinen vire Valtakuntamme rakentajat toipuvat taantumasta. Siinä missä toisaalla rakentaminen on kiihtynyt lupaavaan tahtiin, tulevat toiset perässä seuraavalla junalla. Suunta on kuitenkin sama ja valoa pilkahtelee, vaikka huippuvuosien volyymeihin onkin vielä pitkä matka. Rakennusteollisuus RT Ry:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ensio Pynninen kuvailee tämän päivän kuumaa perunaa lupaavaksi. - Kokonaisuudessaan meitä kaikkia puhuttaa se, kuinka nopeasti rakentaminen elpyy entiselleen. Rakennusliikkeiden volyymit ovat edelleen puolet siitä, mitä ne olivat parhaimmillaan. Pikku hiljaa ollaan kuitenkin kääntymässä parempaan suuntaan. Pohjoisen Suomen osalta asuntokauppa virkistyy sitä mukaa kun uusia asuntoja päästään tekemään. Taloyhtiöt saneeraavat muun muassa lämpöenergiaan liittyvissä korjauksissa, kannustumineen valtiolta saatava 10 prosentin saneerausavustus. Talvivaarassa on aloitettu uusia hankkeita, jotka poikivat rinnakkaishankkeita, joten kuulumiset siltä saralta ovat oikein hyvät. Jossain määrin odotetaan myös matkailuun liittyvän rakentamisen käynnistymistä, tiivistää Pynninen. Pynnisen mukaan Kainuussa on tällä hetkellä aavistuksen hiljaisempaa kuin muualla Suomessa. - Markkinat tällä alueella ovat kaiken kaikkiaan ohuet, ja muutamakin uusi hanke vaikuttaa heti koko alueen tilanteeseen, muistuttaa Pynninen. Talvivaaran hanke on tämän vuoden suurimpia alueen hankkeita. Lisäksi Katinkulta ja Kajaanin vuokrataloyhtiö Pietari tulee tilaamaan joitakin saneerausurakoita. Ämmänsaaren terveyskeskus on tulossa laskentaan tänä keväänä. -Alueella ei ole tapahtumassa mitään suurta ja radikaalia, mutta töitä on sen verran että henki pihisee. Tunnelma on optimistinen ja alueen yrittäjien tunnelmat ovat paremmat kuin vuosi sitten. Nousukauden aikataulu on vielä hämärän peitossa, mutta ilmassa väreilee luottamus ja usko parempaan, kertoo Pynninen. Ensio Pynninen kertoo alueen yrittäjillä riittävän uskoa parempaan huomiseen; rattaat pyörivät jo rauhallisesti eteenpäin. Lähde: Rakennusteollisuus RT Ry Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ensio Pynninen

13 EU-komission alkuperäinen ehdotus olisi toteutuessaan tehnyt ravintoloiden ruokalistoista puhelinluettelon paksuisia. Esityksen mukaan ravintoloiden olisi pitänyt kertoa asiakkaille kirjallisesti kaikki ainesosat tarjoamistaan ruoka-annoksista. Irlantilainen ravintola testasi vaatimusta ja totesi sen mahdottomaksi. Eurooppalainen ravintola-ala onkin edunvalvonnassaan saanut tämän viestin perille ja näyttää siltä, että esitettävät vaatimukset tulevat olemaan kohtuullisempia. YRITYSMAAILMA 13 Elintarvikkeiden kuluttajainformaatioasetus lisää ravintoloiden tiedotusvelvollisuuksia Ravintolat joutuvat pian ilmoittamaan lisää tietoja myymistään ruoka-annoksista kuluttajille. EU-instituutiot käsittelevät parhaillaan elintarvikkeiden kuluttajainformaatioasetusta, jossa painotetaan etenkin allergeeneistä annettavia tietoja. Europarlamentti haluaa allergeenit esiin Asian rapörtööriksi EU-parlamentissa on valittu saksalainen Renate Sommer. Velvollisuudesta ilmoittaa allergeenit myös pakkaamattomissa elintarvikkeita on europarlamentissa varsin laaja yksimielisyys, muutoin meppien kannat ovat hajallaan. Sommer ajaa EU-tason harmonisoitua ratkaisua. Raportöörin mukaan ilmoitusvelvollisuutta ei pidä jättää kansallisen säätelyn varaan. Sommerin esitys jättää kuitenkin jäsenvaltioille oikeuden määrittää osittain kansallisesti, miten ja millaista informaatiota kuluttajille annetaan. Illmoitusvelvollisuuden muoto ratkaisevaa Ravintoloiden kannalta ratkaisevaa on se, millainen ilmoitusvelvollisuus asetuksessa säädetään. Vaihtoehtoina on pakollinen kirjallinen ilmoitusvelvollisuus ja mahdollisuus kertoa allergeenit suullisesti, jos asiakas niistä kysyy. Kirjallinen ilmoitusvelvollisuus pakottaisi ravintolat varoittamaan riskeistä laajasti ja tekemään varaumia. Lopputuloksena voivat olla seinille asetetut ilmoitukset, joissa todetaan, että ruoka-annos voi sisältää kymmeniä erilaisia allergeenejä. Näin vältetään vastuuta, vaikka ruoassa ei näitä allergeenejä olisikaan. Suullisen informaation ongelmana on pidetty sitä, että informaation sisällön todentaminen jälkikäteen on vaikeaa. Energiasisällön ilmoittaminen pakolliseksi EU-parlamentti äänestää vaihtoehdoista maaliskuussa, minkä jälkeen asetuksen valmistelua jatketaan. EU pitää tärkeänä myös elintarvikkeiden energiasisällön ilmoittamista. Pakatuissa elintarvikkeissa energiamäärä ilmoitetaan sadan gramman annoksesta elintarviketta. Pakkaamattomissa elintarvikkeissa informaatiota on nykyisin voinut antaa vapaamuotoisemmin. Erityisesti pikaruokaketjut toivovat, että jatkossa voidaan kansallisesti sallia myös muun informaation antaminen pakkaamattomissa elintarvikkeissa. Kuluttajan kannalta on hyödyllisempää tietää ruoka-annoksen kokonaisenergiamäärä, ei energiamäärä sadassa grammassa ruokaa. Suomen maa- ja metsätalousministeriö on tukenut linjaa, joka mahdollistaa kansallisten merkintäjärjestelmien luomisen ja myös muiden kuin pakollisten tietojen ilmoittamisen. Arvo Kokkonen Oy Ennennäkemättömiä ja eksoottisia merenherkkuja vaativien kulinaristien tarpeisiin Vantaalla toimiva Arvo Kokkonen Oy on merenherkkujen erikoisliike, joka on käynyt kala- ja äyriäistuotteiden kauppaa jo yli kolmekymmentä vuotta, on vuosien mittaan kasvanut tasaisesti ja käsittää nyt jo yli 1000 nimikettä. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat niin maahantuonti, markkinointi kuin jakelukin. Asiakkaina on tukkuliikkeitä ja vähittäisliikkeitä ympäri Suomea. koisliikkeestä löytyy myös taatusti yksilöllisiä lahjoja yritysten tarpeisiin. - Teemme lahjapakkaukset toiveiden mukaisesti ja laajasta valikoimastamme löytyy varmasti jokaiselle jotakin, Jari Kokkonen lupaa. Tehtaanmyymälämme on kuluttajille avoinna torstaisin ja perjantaisin klo: Osoite: Kuussillantie Vantaa Puh. (09) Fax (09) info(at)arvokokkonen.fi Arvo Kokkonen Oy työllistää kolmisenkymmentä kala-alan ammattilaista, jotka takaavat sen, että yrityksen korkealaatuiset tuotteet toimitetaan asiakkaille nopeasti ja täsmällisesti. Tuotevalikoimaan kuuluu kaikenlaisia eksoottisia mereneläviä, kuten erilaisia rapuja, hummereita, simpukoita, ostereita, etanoita ja mustekaloja. Myös kaloja on runsaasti tarjolla niin tuoreena kuin pakastettunakin. Saatavilla on sekä tuontikaloja että kotimaisia kaloja, kuten muikkua, kuhaa, haukea ja lohta. Erilaisia tuoteryhmiä on yli 50, mutta kaikki tuotenimikkeet yhteenlaskettuna valikoima käsittää yli 1000 tuotetta. - Erikoisemmat äyriäiset ja kalat toimitetaan meille pakasteina, mutta viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan olemme tuoneet tuoretta kalaa muun muassa Pohjanmeren rannikkomaista, kuten Hollannista, Ruotsista ja Tanskasta. Myös Portugalista ja Uudesta Seelannista tulee tuoretta kalaa katkeamattoman kylmäketjun kautta, kertoo toimitusjohtaja Jari Kokkonen. - Monia muitakin toimitusmaita on, sillä erikoistuotteita on saatavana monesti vain määrätystä paikasta. Tuomme esimerkiksi hummerit Kanadasta, osterit Ranskasta ja täpläravut Englannista, Kokkonen luettelee. Arvo Kokkonen Oy:n asiakaskunta koostuu etupäässä ravintoloista, suurkeittiöistä ja vähittäiskaupoista, mutta niiden lisäksi tehdään yhteistyötä useiden kalatukkuliikkeiden kanssa. Nopeat toimitukset koko maahan Arvo Kokkonen Oy:n markkina-alue on pääasiassa Etelä- Suomessa, mutta koska eksoottisten kala- ja äyriäisherkkujen kysyntä kasvaa koko ajan, tuotteita toimitetaan joka puolelle maata. - Suur-Helsingin alueella toimitukset ovat päivittäisiä, mutta meillä on asiakkaita aina lapin hiihtokeskuksia myöten. Myös vientiä on Pietariin, Moskovaan, Ukrainaan ja Baltian maihin, Kokkonen selvittää. Toimituksissa tärkeintä on toimiva ja varma kylmäketju. - Näin on oltava molemmin päin, niin tuotteiden tullessa meille kuin täältä lähtiessäkin. Kala- ja äyriäistuotteiden tuotevalvontahan on erittäin tiukkaa, Kokkonen huomauttaa. Erikoisherkkuja omasta keittiöstä Tuonti- ja vientitoiminnan lisäksi Arvo Kokkonen Oy valmistaa omassa keittiössä kalasta ja kalatuotteista monenlaisia herkkuja muun muassa aitoja käsintehtyjä susheja. Ammatti- sushikokkimme tekevät susheja päivittäin perinteitä vaalien. Sushien kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, toimitusjohtaja paljastaa. Lisäksi herkkukeittiö valmistaa erilaisia terriinejä ja pateita kotimaisesta hauesta, kuhasta, ahvenesta ja kirjolohesta. Niihin käytetään myös kasviksia, äyriäisiä, sieniä ja juureksia. - Yhteensä näitä tuotteita on ja ne ovat käyttövalmiita, joten markkinoimme niitä pääasiassa ravintoloille ja suuriin tapahtumiin, Kokkonen kertoo. Eksoottisiin kalatuotteisiin kuuluvat myös japanilaisen keittiön herkut, jotka ovat päässeet Arvo Kokkonen Oy:n valikoimiin. Sushi ja sashimituotteet ovat tulleet tutuiksi suomalaisillekin ja kysyntä kasvaa koko ajan. - Ehkä se pallokala kannattaa kuitenkin jättää japanilaisten omaksi herkuksi, Kokkonen mainitsee. - Tärkeä ja iso osa toimintaamme on ollut suomalaisten ruokatottumusten muuttaminen ja ennakkoluulojen karsiminen ja siinä tehtävässä olemmekin onnistuneet. Olemme myös ottaneet huomioon kotikokkien tarpeet ja varustaneet vähittäispakatut tuotteemme käyttövihjeellä. Vähittäiskaupoista löytyy myös AK-SEAFOOD MENU reseptejä ja Arvo Kokkonen on laatinut kokonaisen keittokirjankin, jonka nimi on Merenherkkuja maailman meriltä. Yksilöllisiä yrityslahjoja Näin kesäisin on hyvä muistaa, että merenherkkujen eri-

14 14 YRITYSMAAILMA Kainuun Opisto on viihtyisä ja virikkeellinen kokousten ja koulutustilaisuuksien pitopaikka Kainuun Opiston yrityksille ja muille työyhteisöille tarjoamat palvelut ovat kahta päätyyppiä: myyntipalvelut eli majoitus, ruokailu ja tilavuokraus sekä koulutuspalvelut, joita tehdään mittatilaustyönä yhdessä yritysten kanssa. Teemme paljon koulutusyhteistyötä esimerkiksi metsäteollisuuden, pk-yritysten, yritysryhmien erilaisten järjestöjen kanssa, kertoo opiston toimitusjohtaja rehtori Heikki Törmälehto Kainuun Opisto sopii erinomaisesti kokousten, koulutustilaisuuksien, seminaarien juhlien ja edustustilaisuuksien pitopaikaksi. Erilaisia yritystilaisuuksia järjestetään opistolla viikoittain. Opisto sijaitsee kainuulaisen luonnon ja kulttuurin keskellä Paltamon Mieslahdessa, rauhallisessa ympäristössä kohtuullisen lähellä Kajaania. Varsinkin alkukesä ja syksy ovat kokoustoiminnan sesonkiaikaa. Monet asiakkaamme ovat todenneet, että etenkin sellaisille kokouksille ja muille tilaisuuksille, joiden sujumiselle on eduksi, että ryhmä pysyy koossa koko ajan ja pääsee irti arjen rutiineista, Kainuun Opisto tarjoaa ideaalisen ympäristön. Asiakkaamme voivat keskittyä asioihinsa rauhassa, me hoidamme järjestelyt: esimerkiksi ruokailut, majoituksen ja kokouspalvelut heidän toiveidensa mukaan. Olemme saaneet asiakkailtamme myönteistä palautetta siitä, että täällä voi päivällä tehdä rauhassa töitä, ruokailla hyvin ja virkistäytyä illalla miellyttävässä ympäristössä", kertoo Heikki Törmälehto. Eri kokoiset tilat soveltuvat monenlaiseen kokouskäyttöön Kainuun Opistolla on monen kokoisia kokoustiloja: esimerkiksi 130-paikkainen juhlasali, 50-paikkainen auditorio, 40-paikkainen luokkatila sekä useita ryhmätyöskentelytiloja eri puolilla Kainuun Opiston pihapiiriä. Pihapiirissä sijaitseva vanha pirttirakennus luo mahtavat puitteet pienryhmätyöskentelylle. Suurin osa kokoustiloistamme sijaitsee samassa rakennuksessa, joten kokousasiakkaat voivat joustavasti siirtyä tilasta toiseen. Tiloissa on myös korkeatasoiset kokousvälineet, kopiopalvelut ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Kainuun opistossa tarjotaan erinomaista ruokaa Kainuun Opiston päärakennuksessa voi majoittua mukavasti yhden tai kahden henkilön huoneissa. Tarjoamme hotellitasoista majoitusta kerrallaan noin 50 henkilölle. Majoitustilat sijaitsevat samassa rakennuksessa kahdessa eri kerroksessa. Lisäksi meillä on solutyyppisiä majoitustiloja opiskelija-asunnoissa, joten tänne voi majoittua toista sataa ihmistä Kainuun Opiston kokouspalveluihin kuuluu myös erinomainen kainuulainen ruoka. Tarjoamme seisovasta pöydästä kotiruokaa, joka on valmistettu puhtaista suomalaisista raaka-aineista, kertoo Heikki Törmälehto. Rauhallinen ympäristö motivoi ihmisiä toimimaan yhdessä Kokousvieraamme arvostavat heidän toiveidensa mukaan suunniteltuja lämminhenkisiä palvelukokonaisuuksia, joihin kuuluvat viihtyisät tilat, erittäin hyvä ruoka, korkeatasoiset kokousvälineet sekä rauhallinen ympäristö, joka motivoi ihmisiä toimimaan yhdessä. Pyrimme luomaan asiakkaillemme puitteet mahdollisimman rauhallisiin vaivattomiin ja tehokkaisiin kokouksiin. Kokousasiakkaamme arvostavat henkilöstön ammattitaitoa, sujuvaa palvelua ja muuttuvien tilanteiden hallintaa. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että palvelu sujuu tilaisuuksien aika- Kainuun Opisto tarjoaa kokousasiakkailleen lämminhenkisiä palvelukokonaisuuksia, joihin kuuluvat viihtyisät tilat, erittäin hyvä ruoka, korkeatasoiset kokousvälineet sekä rauhallinen ympäristö, joka motivoi ihmisiä toimimaan yhdessä. na joustavasti ja asiakkaan toiveiden mukaisesti. Näin voimme vapauttaa varsinaisen järjestäjätahon keskittymään rauhallisin mielin itse asiaan eli tapahtuman sisältöön. Liikunnallisia palveluita kokouksien ohessa Kainuun opisto tarjoaa kokousasiakkailleen mahdollisuuden myös virkistystoimintaan kokouksien ja koulutustilaisuuksien ohessa. Paljon kysytään esimerkiksi liikunnallisia palveluja. Opiston luonnonkaunis ympäristö Oulujärven rannalla mahdollistaa esimerkiksi patikoinnin ja vaeltamisen ja kanoottiretkeilyn: Sisätiloissa voi harjoittaa erilaista liikunta biljardista lentopalloon ja kuntosalitoimintaan. Teemme yhteistyötä naapuriyrityksen kanssa, joten meidän kauttamme voi saada myös sauna- ja uimahallipalvelut. Lähellä ovat Paljakan, Ukkohallan ja Vuokatin laskettelurinteet, Paltamossa viiden kilometrin päässä on myös yksi maan parhaista golfkentistä, joten senkin lajin harrastajia voimme palvella. Monipuolista koulutusta yritysten tarpeisiin Kainuun Opisto järjestää yrityksille ja muille työyhteisöille erilaisia koulutuksia. Heikki Törmälehdön mukaan varsinkin henkilöstö- ja asiakaspalvelu-, johtamis-, laatu- ja ympäristökoulutukset sekä atk-koulutukset ovat suosittuja. Opisto järjestää myös kielikoulutuksia intensiivikursseina ja suggestopedagogisin menetelmin. Turvallisuuskoulutusten, esimerkiksi ensiapukoulutusten sekä ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen työyhteisöturvallisuuteen liittyvät koulutukset ovat kasvava osa Kainuun Opiston toimintaa. Järjestämme paljon myös sellaisia koulutuksia, joissa yritykset hankkivat itse kouluttajat ja me tilat, tekniset valmiudet ja muut palvelut. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on oma tärkeä asemansa Suomessa Heikki Törmälehto toteaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on oma tärkeä asemansa Suomessa. Vapaalle sivistystyölle on edelleen paljon kysyntää, kunhan tuotteet ovat sellaisia, jotka ovat asiakkaiden näkökulmasta mielekkäitä. Kilpailu on koventunut ja valtion tuki vapaan sivistystyön oppilaitoksille on vähentynyt.. Toisaalta; kun valtion tuli vähenee oppilaitoksen oma päätösvalta lisääntyy. Olemme panostaneet paljon asiakaspalvelumme ja toimintamme laadun kehittämiseen. Kainuun Opisto on osakeyhtiö, joten meidän on pystyttävä huolehtimaan siitä, että kykenemme ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Suomalaiset ovat edelleen ylen ahneita opiskelemaan. On sivistysvaltion tuntomerkki, että ihmiset arvostavat koulutusta ja ovat valmiita siitä myös maksamaan. Kainuun opisto täytti 2009 sata vuotta Kainuun opisto täytti 2009 sata vuotta. Se on tällä hetkellä Kainuun maakunnan ainoa kansaopisto. Toivoisin, että kainuulaiset ottaisivat meidät omaksi opistokseen ja käyttäisivät hyväkseen sen palveluja. Kainuulaisten osuus asiakaskunnastamme on toki hyvä nytkin, mutta en panisi pahakseni sen kasvamista. Meillä on paljon koulutustarjontaa, jota ihmiset tulevat hakemaan muualta Suomesta. Kainuulaisilla on myös hyvä mahdollisuus antaa meille palautetta toiminnasta, jotta pystymme muokkaamaan koulutustarjontaamme asiakkaiden toivomaan suuntaan, kertoo Heikki Törmälehto. Kainuun Opisto sopii erinomaisesti kokousten, koulutustilaisuuksien, seminaarien juhlien ja edustustilaisuuksien pitopaikaksi. Erilaisia yritystilaisuuksia järjestetään opistolla viikoittain.

15 YRITYSMAAILMA 15 Pölkky Oy, 40 vuotta pohjoisen puun jalostusta Pölkky Oy:n perustivat vuonna 1968 kolme veljestä Erkki, Matti ja Teppo Virranniemi. 40 vuoden aikana yhtiöstä on kehittynyt Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Pölkky konsernin sahat ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat maan parhaan puuraaka-ainealueen keskellä Kuusamossa ja Taivalkoskella. Tuotannosta 70 % on mäntyä ja 30 % kuusta. Oulussa Pölkyllä on painekyllästyslaitos. Yhtiö työllistää näissä toimipisteissä yli 230 puualan ammattilaista. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna lähes 70 M. Yhtiössä on toteutettu sukupolvenvaihdos kaikkien perustajaveljesten osalta ja yhtiön johto ja omistus ovat edelleenkin Virranniemen perheen hallussa. Erkki Virranniemen vanhin poika on toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1991 ja hänen nuorempi veljensä Antti on yhtiön tekninen johtaja vastaten kiinteistöistä, tuotantokoneistoista sekä investoinneista. Matin poika Hannu Virranniemi jatkaa isänsä tehtäviä vastaten yhtiön puunhankinnasta. Teppo Virranniemen poika Pekka vastaa tuontipäällikkönä puunhankinnasta Venäjältä. - Työtä tehdään nykyaikaisella tuotantoteknologialla perinteitä vaalien. Nykyaikaiset, tehokkaat laitokset pitävät puutuotteidemme laadun korkeana myös jatkossa. Yrityksellämme on jo neljänkymmenen vuoden kokemus puunjalostuksessa. Tavoitteenamme onkin toimittaa asiakkaillemme juuri sellaisia tuotteita kuin he haluavat, metsäpäällikkö Hannu Virranniemi kertoo. Monipuolinen tuoteperhe - Tuotevalikoimamme on kehitetty vastaamaan loppukäyttökohteiden erityistarpeita. Pölkkytuoteperheestä löytyy laaja valikoiman vakio- ja erikoissahatavaraa sekä erilaisia puutuotejalosteita kaikkeen rakentamiseen. Vakiotuotteiden lisäksi valmistamme asiakaskohtaisia ratkaisuja. Polkky tuotteiden valmistuksessa käytetään aitoa pohjoisen puuta. Luontaista pohjoisen puulle on tiheä syyrakenne, suuri sydänpuuosuus sekä keskimääräistä pienempi oksakoko. Nämä tekevät sen työstettävyyden ja pinnanlaadun erinomaiseksi, Virranniemi selvittää. Laaja tuotevalikoima -Pölkyn laaja palvelukonsepti on kehitetty palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin. POLKKY-tuoteperheestä löydät laadukkaat puutuotteet rakentamiseen ja sisustamiseen. Aidot POLKKY-tuotteet tunnistatkin korkeasta laadusta sekä erinomaisesta paketoinnista. Pölkky palvelee PÖLKKY palvelee puutavaraliikkeitä ja teollisia asiakkaita ympäri Suomea. Laajan tuotevalikoiman ansiosta asiakas saa tarvitsemansa tuotteet yhdestä paikasta - joustavasti ja kustannustehokkaasti. Lyhyt toimitusaika sekä varastosta tapahtuvat usean tuotteen toimituserät parantavat huomattavasti asiakkaan varaston kiertonopeutta. Yksi toimituserä voi sisältää kaikkia valmistamiamme tuotteita, esim. kyllästettyjä tuotteita, runkotavaraa, sisustuspaneeleja, sahatavaraa jne. Nopeat ja luotettavat toimitukset Kaikkialle Suomeen - Hyvät pitkäaikaiset suhteet yhteistyökumppaneihimme varmistavat luotettavat toimitukset. Kotimaan toimitukset tapahtuvat autokuljetuksina. Varastotuotteiden toimitus on noin viikon ja erikoistuotteiden kolmen viikon sisällä tilauksesta. Toimituserän koko vähintään 20 m3/toimitus. Vahva osaamisemme, laaja tuotevalikoimamme ja nopeat luotettavat toimitukset auttavat asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan, metsäpäällikkö Hannu Virranniemi täsmentää. Puunhankinta - Kaiken Pölkky-konsernin tuotantolaitosten käyttämän sahapuun hankkii Pölkky Metsä Oy. Osaava henkilökunta turvaa joustavan ja tarkoituksenmukaisen raaka-aineen saannin. Partnership-ajattelussamme on keskeistä, että myös puunhankinnassa tiedetään asiakkaidemme vaatimukset. Puunhankintayhtiö hankkii, korjaa ja kuljettaa raaka-aineen metsästä sahoille. Oletko myymässä puuta? - Pölkky Metsä Oy ostaa mänty- ja kuusisahapuuta vuosittain yhteensä noin kuutiometriä. Pölkky Oy:n nykyaikainen sahaustekniikka mahdollistaa läpimitaltaan jopa yhdeksän senttimetrin sahapuun käytön. Hyvät suhteet ja pitkäaikainen yhteistyö paikallisten metsänomistajien sekä puunhankintaorganisaatioiden kanssa takaavat luotettavan puunsaannin. Jos olet aikeissa tehdä puukauppaa, ota yhteyttä alueellasi toimivaan Pölkky Metsän hankintaesimieheen. Periaatteet - Puunhankintamme perustuu kestävän metsätalouden periaatteisiin, metsät ovat myös meidän elinympäristöämme. Hankintaesimiehemme tuntevat oman alueensa ympäristöolosuhteet ja ottavat hakkuita suunnitellessaan huomioon metsäluonnon vaatimukset, Virranniemi toteaa. Puunhankinta, Metsäosastosta Pölkky Metsään Pölkky Oy:n pitkäaikainen metsäpäällikkö ja varatoimitusjohtaja Matti Virranniemi tuli Pölkky Oy:n puunhankinnan vetäjäksi yhtiön perustamisen yhteydessä Matilla oli jo silloin takanaan lähes kaksikymmentä vuotta metsäalan kokemusta. Matin metsämiesura alkoi v kun 17-vuotias nuorukainen sai työpaikan Oulu Osakeyhtiön Metsäosastolla mittamiehen apulaisena Pölkky Osakeyhtiöllä on ollut koko tähänastisen toimintansa ajan raaka-aineen hankinta omissa käsissään. Metsäpäällikkönä Matti loi kevyen, mutta tehokkaaksi osoittautuneen organisaation puunhankintaa varten. Metsäosasto toimi Ouluntien osoitteessa vuoden 1996 toukokuuhun saakka, jolloin se muutti Pölkky Oy:n sahan toimistorakennuksen yhteyteen rakennettuihin tiloihin. Samoihin aikoihin metsäosastolla suoritettiin sukupolvenvaihdos. Yhtiön metsäpäälliköksi nimitettiin Matin poika Hannu Virranniemi. Hannu tuli perheyrityksen palvelukseen Matti jatkoi Metsäosastolla eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen Viimeiset vuodet Matti keskittyi kauppasuhteiden kehittämiseen Venäjän Karjalassa. Pölkky Oy:n Metsäosasto solmi ensimmäisen oman suoran tuontipuukaupan jo 1991 ja siitä lähtien aivan viime vuosiin asti tuontipuu tärkeä osa raaka-ainetoimituksista. Neljänkymmenen vuoden aikana Pölkyn Metsäosaston, ja myöhemmin Pölkky Metsä Oy:n, toiminta on kehittynyt Pölkky Oy:n tuotantojen ja jatkojalostuksen kehittymisen myötä. Tuotantolähtöisestä toiminnasta siirtyminen asiakaslähtöiseen toimintaan on asettanut puunhankinnalle uusia haasteita. Asiakaslähtöinen katkonta ja puutoimitusten tasaisuus yhdistettynä raaka-aineen alkuperän seurantaan edellyttää kiinteää yhteistyötä puunhankinnan, tuotannon ja markkinoinnin välillä. Asiakkaiden vaatimukset kestävästä metsätaloudesta ja raaka-aineen hankinnan läpinäkyvyydestä johtivat 1990-luvun lopulla Suomen metsien sertifiointiprosessiin ja ensimmäiset metsäsertifikaatit myönnettiin Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi oli mukana Suomen metsäsertifioinnin standardityöryhmässä ja myöhemmin useissa eri työryhmissä joissa valmisteltiin ohjeistuksia puun alkuperäketjun selvittämiseksi. Pölkky Oy oli myös yksi ensimmäisistä toimijoista Suomessa joka sai PEFC logon käyttöoikeuden.

16 16 YRITYSMAAILMA Maalämpöenergian talteenoton rakentamisen hallitsee Sotkamon Porakaivo Oy Sotkamon Porakaivo Oy kuuluu Thermia Partners-ryhmään, joka vastaa Suomen parhaiten tehdyistä maalämpöjärjestelmistä. Yhtiön laajassa peruspalvelutoiminnassa lämpöpumppupuoli kasvaa yli 50 prosenttia vuodessa. Syy innostukseen löytyy epävarmuudesta, joka perustuu eritoten energian hintaan ja saatavuuteen. Sähköä säästyy prosenttia jos lämmityksen kiertovesi otetaan maahan kaivetun putkiston kautta maasta tai vielä paremmin kalliosta, jolloin putkisto on kokonaan jäätymätön. Porareikä on myös hyötysuhteeltaan maahan kaivettua putkistoa parempi. Lisäksi monille tonteille ei mahdu satojen metrien mittaista lämmön talteenottoputkistoa. Kaivoon sijoitettu lämmönkeruuputkisto ei vaadi kuin metrin maapinta-alaa. Maalämmöllä saat kaikki 100 % talosi energiasta. Pumppu ja kompessori kuluttaa sähköä alimmillaan vain noin 25 prosenttia verrattuna suoran sähkölämmityksen energiakulutukseen. Laitteiden lämpökertoimet ovat 3-4, eli verrattuna suoraan sähkölämmitykseen ovat kustannukset tavallisesti vain prosenttia. Yli 70 prosentin säästö lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden saannissa on Suomen oloissa paljon. Viisas varautuu sähkön ja öljyn hinnan nousuun Epävarmoina aikoina, sähkön hinnan heilahdeltua, koskisähkön niukkuuden, kulutushuippujen ja myös Kioton sopimuksen seurannaisena, saa kenet tahansa pien- tai rivitaloasujan miettimään maalämpövaihtoehtoa. Sähkö ja öljy nousevat hinnaltaan eurooppalaiselle tasolle, Sotkamon Porakaivo Oy:n toimitusjohtaja Raimo Määttä ennakoi. Samaan aikaan kun näkymät energian hinnassa ovat sen suuntaisia, että maalämmön käytön kustannustehokkuus kasvaa, investoinnit maalämmön talteenottolaitteistoihin helpottuvat. Laitteistot ja niiden asennukset voivat kuolettua jopa 6-7 vuodessa. Myös maalämmön pumput ja kompressorit ovat tekniikaltaan entistä parempia. Laitteistojen eliniäksi arvioidaan noin 30 vuotta. Kun investoinnit ovat kuoletetut, suoraa tuottoa kertyy vuosikymmenien ajan. Suomi vasta heräilee maalämmön hyödyntämiseen Määtän mukaan isojen sarjojen myötä myös lämmön talteenottolaitteistojen hinnat tosiaan ovat tulleet alaspäin. Vuonna 2008 Thermia tuotti lämpöpumppua, joista Suomeen toimitettiin noin Esimerkiksi Ruotsissa porataan vuosittain kymmeniä tuhansia lämpökaivoja. Maalämpöenergia rakennetaan nykyisin entistä enemmän myös korjausrakentamiseen. Poraus/asennus kestää 1,5 työpäivää. Urakan arvo lämpöpumppuineen ja asennuksineen on euroa. Porakaivo on paras ja tasaisin (jäätymätön) lämmönlähde maalämpöpumpulle. Normilämpökaivoon tehdään tiivis pintavesieristys kuten tavalliseen vesikaivoonkin. Usein kallion päällä esiintyy pintavesiä jotka eristämättömänä voi pilata itse pohjavettä. Niinpä porareiden etujärjestö Poratek on luonut normikaivomääräykset käytettäväksi kaikissa jäsenyritysten tekemissä lämpökaivoissa. Samasta porareiästä ei varauksetta suositella otettavaksi talousvettä, lämpöenergian tasaisen saannin varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Mistä lämpö tulee Poralämpökaivojen kalliolämpö tulee maankuoressa tapahtuvien reaktioiden johdosta, johtumalla kalliossa sekä pohjavesivirtausten mukana, tasaisesti ympäri vuoden. Maa- ja järviputkistojen käyttämä lämpöenergia tulee auringon säteilystä, joka on varastoitunut maaperään. Suomessa maa lämpenee myöhäiseen syksyyn saakka ja alkaa lämmetä taas uudelleen aurinkoisina kevät-talvenpäivinä. Maaperään sitoutunut lämpöenergia riittää kuitenkin sydäntalven pimeimpinäkin aikoina kiinteistöjen ainoaksi lämmönlähteeksi. Maaperän sisältämä lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön kiinteistön tuntumassa olevaan kallioperään, tonttimaahan tai lähistöllä olevaan vesistöön upotetulla keruuputkistolla. Isoissa kiinteistöissä ja teollisuudessa itse lämmitysprosessi toteutetaan Thermia Robust-maalämpöpumpun avulla. Robustsarja on suunniteltu kiinteistöihin, joissa tarvitaan käyttövarmoja, tehokkaita ja käyntiääneltään hiljaisia lämpöpumppuja tehoalueella kw. Thermia Diplomat ja Duo-sarjat, joita käytetään vastaavasti omakotitaloissa, on Thermian 30- vuotisen osaamisen huipputuotteita, jotka tuottavat % enemmän lämpöä kuin perinteiset lämpöpumput. Sotkamon Porakaivo Oy:n kaikki poraus- ja maalämpöpalvelut löytyvät netistä osoitteesta:

17 YRITYSMAAILMA 17 BR Reflex äänenvaimentimilla vienti kasvaa volyymilla Luotiaseiden yleistyminen maailmalla metsästyksessä ja ampumaurheilussa on lisännyt myös melua. Melu häiritsee tavallisia kansalaisia ja toisaalta vaurioittaa ampujien kuuloa. Ratkaisua tähän on haettu laadukkaista äänenvaimentimista, jotka todella toimivat. Asesepänliike BR Tuote aloitti kehittämään äänenvaimentimia vuonna 1991 ja Sivosen ajatuksissa oli kehittää sellainen vaimennin joka todella toimii kovassakin käytössä. Myös isoreikäisten luotiaseiden rekyylin poistamiseen Sivonen paneutui samalla, ovathan järeät metsästysaseet kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti. Äänenvaimentimen huoltovapaus ja kestävyys olivat yhtenä merkittävänä seikkana lopullista tuotetta markkinoille tuotaessa. Myöskään vaimennin ei saanut haitata itse ampumasuoritusta millään sektorilla. Vaimentimen piti olla sopivan kevyt, sen ei pitäisi vaikuttaa luodin lentorataan, aseeseen kiinnittäminen helppoa ja ulkonäkökin sellainen että se kävisi arvoaseisiin, siinä missä tavallisiin tuliluikkuihin. Tällä hetkellä kehitystyön tuloksena on tuotannossa kolmea erikokoista vaimenninta kivääreihin ja samoin myös käsiaseisiin. Niissä maissa missä vaimenninta voidaan käyttää metsästysaseissa, on BR Reflex suosituin vaimennin. Sivosen mukaan vienti on lähtenyt vetämään erittäin hyvin. Tällä hetkellä vientimaita ovat Skotlanti, Kanada, Australia, Uusi Seelanti sekä useat EU maat. EU:n kanta vaimentimen käyttöön on muutenkin suositteleva. Englannissa maan aseviranomaiset kertovat, että mikäli aseen tekniset ominaisuudet antavat myöten, on aseessa oltava vaimennin. Mitä muita etuja äänenvaimentimesta löytyy. Tärkeimpänä on tietenkin kuulovaurioiden väheneminen niin ihmiseltä kuin parhaalta jahtikaverilta eli koiralta kertoo Sivonen. Onhan se selvää että metsästäjä ei voi jahdissa pitää korvatulppia, joten omat korvat ovat alttiina kovalla pamahdukselle jatkaa Sivonen. Näin on myös ampumaradoilla, kun kesäiltainen pauke voi saada ympäristön rauhaa rakastavat lomalaiset hermoromahduksen partaalle. Reflex -vaimentimia on saatavissa kaikkiin kiväärikaliibereihin aina pienoiskivääristä eli.22 järeisiin suurriista-aseisiin eli.458. Lisäksi Reflex -vaimentimia on saatavissa myös puoliautomaattikivääreihin sekä pistooleihin. Helppo ja nopea asentaa Reflex vaimennin on helppo asentaa kun oikeat työkalut on. Ja nehän ovat tietenkin sellaisella asesepällä, joka on valtuutettu BR Reflex vaimentimen toimittaja. Käytännössä aseen etutähtäin (niissä malleissa missä se on) otetaan pois ja piipunsuuhun sorvataan kierteet. Tämä kaikki tapahtuu asiakkaan odottaessa ja vaimennetun aseen saa mukaansa, sillä yleensä sopiva vaimennin löytyy hyllystä. BR -tuotteelle tulee paljon aseita postin ja Matkahuollon kautta vaimennin asennuksiin. Markku Sivonen kertoo myös tekevänsä asekauppiaiden toimittamiin aseisiin kierteet ja toimittaa aseet vaimentimen kanssa ostajalle. Kuten myös yksityishenkilöillekin. Tarvitsemme vain aseen lupapaperista kopion, aseen piipun ja toivomuksen vaimentimen mallista. Alle viikon sisällä saamme aseen takaisin lähettäjälle käyttöön. Käytännössä jopa päivän toimitusajalla lähtee tuote takaisin asiakkaalle, kun kiireaika ei ole päällä lupaa Sivonen. Useat asevalmistajat ovat jo tehtaalla tehneet BR vaimentimelle sopivat kierteet uusiin aseisiin. Näitä ovat ainakin kotimainen Sako ja saksalainen J.P.Sauer. Aseenpiippua ei välttämättä tarvitse lyhentää mutta sitäkin tehdään jos asiakas niin tahtoo. Markku Sivosen mukaan piippujen lyhennykset ovat lisääntyneet, kun ilmeisesti puskaradio on ampumaradoilla viestittänyt tasapainoisemmasta ja helposti käsiteltävästä kokonaisuudesta. Piipun lyhentäminen ei heikennä aseen ominaisuuksia, sen verran vähän piippua pätkäistään. Reflex -vaimennin kierretään normaalisti aseenpiipun suuhun sorvattuun kierteeseen napakasti kiinni ja sitten vain asetta kokeilemaan. Ammunta on aivan normaalia, poikkeuksena rekyylin ja äänen vaimentuminen merkittävästi. Reflex -vaimentimen huolto on helppoa, vain ravistus ja ruutijäänteet putoavat vaimentimen sisältä pois. BR Reflex -vaimentimien hinnat eivät ainakaan ole esteenä suojella omaa ja parhaan metsästystoverin kuuloa. Pulttilukkoisiin kiväärikaliibereihin vaimennin maksaa 190 euroa asennettuna ja pienoiskivääreihin 120 euroa. 9 mm pistooleihin vaimennin maksaa 140 euroa asennettuna. Vaimentimien lisäksi BR tuote tekee asekauppaa uusien ja käytettyjen aseiden myötä. Myös kiikari- ja valopistetähtäimiä löytyy valikoimista sekä kattava valikoima omaa valmistetta olevia kiikaritähtäinten jalkoja. Lisätietoja löytyy internetistä,

18 18 YRITYSMAAILMA Muhoksen yritysystävällinen politiikka tuo uusia yrityksiä -Sportin Muhos pärjännyt hyvin Muhoksen kunta on uusimassa strategiaansa kuluvana vuonna. Kunnan strategian yhtenä arvona on yrittäjyys, joka tarkoittaa sitä, että luodaan hyvät edellytykset yrittäjyydelle. toimitaan aktiivisesti yrittäjyyden edistämiseksi ja tukemiseksi, lisätään yrittäjyys opetussuunnitelmiin sekä tuetaan sisäistä yrittäjyyttä johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa. Yrittäjyyteen liittyvät osaalueet otetaan huomioon tulevassa päätöksenteossa kunnassa. Yhteistyö yrittäjien kanssa on jatkunut pari kertaa vuodessa kokoontuvassa yrittäjäillassa, jossa yrittäjien toiveet tulevat esille. Näihin kokoontumisiin on pyritty saamaan mukaan myös eri alojen asiantuntijoita, jotka pystyvät sitten antamaan uusimman tiedon kulloinkin esille nousseista asioista. Viimeisin yrittäjäilta järjestettiin lokakuun lopulla. Tuolloin käytiin vilkas keskustelu elinkeinoasioiden tulevaisuudesta muuttuvassa tilanteessa, jossa Ouluseutu Yrityspalvelujen toiminta päättyy nykymuodossa 2010 vuoden lopussa. Muhoksen kunta pyrkii hankkimaan uusia yrityksiä alueelleen jouhevalla ja nopealla päätöksenteolla, sanoo kunnanjohtaja Jukka Syvävirta. Tässä strategiassa kunta on onnistunut varsin mukavasti. Aikataulut yrittäjän ja meidän välillä on pystytty järjestelemään kohtalaisen hyvin, Syvävirta vakuutti. Uusia yrityksiä alkuvuonna kuntaan tuli 25 Alkuvuoden aikana Muhoksen kunnan alueelle on perustettu uusia yrityksiä yhtensä 25. Patentti- ja rekisterihallitus myös siivoaa rekistereitään ja näin Muhoksellakin poistumia tuli 24. Nettolisäystä on siis vain yksi. Valtaosa perustetuista ja lakanneista yrityksistä ovat pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. Sama on tilanne myös uusien yritysten suhteen. Muhoksella ovat sukupolvenvaihdokset nousseet esille viime aikoina kovasti. Jo ikääntynyt yrittäjäsukupolvi haluaa ratkaista yrityksensä jatkon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Olemme käyttäneet tässäkin asiassa asiantuntijoita, jotka ovat käyneet neuvomassa yrittäjiä sukupolvenvaihdos- ja luopumisasioissa, Syvävirta kertoi. Aika paljon jatkajia onkin löytynyt, mutta ei kuitenkaan välttämättä aina yrittäjien omasta perhepiiristä, Syvävirta tiesi kertoa. Kaavoitusasioissa ovat myös Muhoksella huomioitu yrittäjät. Valmiita kaavoitettuja yritystontteja on tarjolla. Tarpeet pyritään täyttämään yksilöllisesti, Syvävirta sanoi. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen osaprojektina on toteutettu Vetovoimaiset yritysalueet -hanke, jonka täydennetty loppuraportti on ilmestynyt kuluvan vuoden syksyllä. Raportti löytyy Internetistä: Hankkeessa on mietitty mm. Muhoksen teollisuusalueen kehittämiseen liittyviä osa-alueita ja niiden toteutussuunnitelmia. Suunnitelman osa-alueista kehitetään yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Hankkeen Ouluseudun Yrityspalvelu on ollut tärkeä lenkki yrittäjiin Muhoksen kunta on ollut alusta asti mukana Ouluseutu Yrityspalveluissa, joka on Oulun kaupungin ja seudun kuntien yhteinen elinkeinoasioiden hoitamiseen keskittynyt palveluyksikkö. Sen tehtävänä on ollut: kehittää yrityksiä ja toimialoja sekä seudun kilpailukykyistä liiiketoimintaympäristöä vahvistaa yritysten kansainvälistä liiketoimintaa neuvoa yrityksiä ja osallistua rahoitusuunnitteluun kouluttaa yritysten perustajia ja työntekijöitä hallinnoida erilaisia hankkeita markkinoida Ouluseutua ja seudun yritystoimintaa Ouluseutu yrityspalvelut toiminta loppuu vuoden 2010 lopussa, koska Oulun kaupunki yhdistää tuolloin Ouluseutu yrityspalvelut ja Oulu Innovation in uudeksi kaupungin liikelaitokseksi, jolta Oulun seudun kunnat voivat ostaa elinkeinotoimintaan liittyviä palveluja. Tämän vuoksi seudun kunnat joutuvat miettimään miten ne järjestävät yritysten perustamiseen, neuvontaan ja ohjauskeen liittyvät palvelut vuoden 2010 jälkeen. Osa kunnista on perustanut jo aiemmin kehittämisyhtiöt, jotka toimivat ko. kunnan yrittäjien apuna. Muhoksella ei ole aiankaan vielä omaa kehitysyhtiötä. Vuoden 2009 ja 2010 alkupuolella elinkeinotoimen järjestelyjä Muhoksella pohditaan perustetussa kunnanhallituksen nimeämässä tulevaisuus- ja elinkeinojaostossa. Muhoksella kohtalaisen hyvä työllisyystilanne Varsinaista työvoimapulaa ei vielä Muhoksella ole näkynyt, vaikka tietyillä aloilla erikoisosaajia Muhoksellekin kaivattaisiin. Työllisyystilanne kunnassa on kuitenkin kohtalainen. Muhoksen työttömyysprosentti on tällä hetkellä hieman yli 10, mikä on sekä Oulun seudun että Pohjois-Pohjanmaan kuntien keskiarvon alapuolella. Ouluseudun Yrityspalvelu antoi apua Sportin Muhoksen paperisotaan Ouluseudun Yrityspalvelulla oli vahvasti sormet pelissä myös, kun Muhokselle avattiin maaliskuussa 2007 urheilun erikoisliike Sportin Muhos. Sportin yrittäjä pariskunta, Mika ja Susanna Väliheikki, kertoi yrityksen perustamisen olleet jonkin tason sattuma. Haaveenani oli ollut jo jonkin aikaa perustaa urheilun erikoisliike Limingalle, mutta sieltä ei silloin löytynyt sopivia tiloja. Urheiluihmisenä halu yrittämiseen oli kuitenkin alalle kova. Liekö se tullut jo verenperintöä, kun isäni oli toiminut kauppiaana ja minä ollut tiskin takana 13- vuotiaasta saakka. Olimme ajelemassa Muhoksen ohi, kun isäni Taisto huomasi loppuunmyyntikyltin erään tekstiilikaupan ikkunassa. Otimme heti yhteyttä ja siitä se periaatteessa yrittäjyys alkoi. Ouluseudun Yrityspalvelu oli mukana laatimassa yritykseen ja sen perustamiseen liittyvissä paperiasioissa. Kaikki meni erittäin mukavasti ja sujuvasti heidän kanssaan, Mika Väliheikki kertoi Sportin Muhoksen alkutaipaleesta. Me laadimme numerollisesti varovaiset tavoitteet. Emme tavoitelleet pilvilinnoja ja tämän takia emme täyttäneet suurimpien urheiluvälineketjujen kriteereitä. Ketjuunnuimme pieneen yksityiskauppiaitten Sportin- ketjuun. Meillä on itsenäinen päätäntävalta, mutta teemme ostoja paljon yhdessä. Samoin kampanjoimme samalla sabluunalla. Todellisuudessa jo ensimmäisenä vuonna tavoitteemme ylittyi 40 prosenttia ja näillä luvuilla olisimme päässeet ketjuuntumaan jo muittenkin kanssa, mutta Sportin on osoittautunut meille sopivaksi ja olemme siihen tyytyväisiä, Mika Väliheikki kiitteli. Joulukuussa myymälä myös Liminkaan Vähän samanlainen sattuma on johtamassa myös Limingan myymälän perustamiseen. Saimme tiedonjyväsen, että Limingalta oli yksi liikeyritys vaihtamassa kotipaikkaa Kempeleeseen ja heiltä oli vapautumassa tilat. Eipä siinä nokka tuhissut, kun vuokrasopimus oli jo tehty heidän tiloistaan ja nyt joulukuun puolivälissä avaamme Liminkaan uuden myymälän, Väliheikki paljasti. KAIKKEEN RAKENTAMISEEN kerrostalot rivitalot omakotitalot loma-asunnot saneerauskohteet PUU- JA PUUALUMIINI-IKKUNAT LAATUA MITTOJEN MUKAAN PÄÄKONTTORI Kantolan Teollisuusalue KUHMO puh. / faksi MYYNTIKONTTORIT Järvihaantie KLAUKKALA puh. / faksi Rovakatu ROVANIEMI puh. / faksi

19 Vaalan kunnan kehittämisstrategia ulottuu aina vuoteen 2015 YRITYSMAAILMA 19 Luonnonkaunis Vaalan kunta sijaitsee Oulujärven rannalla, Oulujoen alkujuoksulla. Vaalalaisten lisäksi vesistörikkaassa Vaalassa viihtyvät myös lukuisat vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajakuntana Vaalalla on aktiiviset yhteydet kummankin maakunnan suuntaan. Vaalan kunnan matkailuvaltteina ovat monipuoliset vesistöt, merimäinen Oulujärvi hiekkarantoineen, Oulujoki, Otermanjärvi ja lukuisat kirkkaat suppalammet sekä Manamansalon saaren ja Säräisniemen pitkät hiekkarannat. Puhdas luonto, hyvät kalavedet ja retkeilymaastot, mielenkiintoiset käyntikohteet sekä matkailuyritysten monipuoliset palvelut antavat hyvät mahdollisuudet lomailuun ja virkistykseen. Matkailu- ja lomapalvelut nousevat tärkeiksi Vaalan matkailupalvelut löytyvät pääosin kolmelta alueelta: Manamansalosta ja Säräisniemeltä sekä Vaalan keskustaajamasta ja sen läheisyydestä. Lähes puolet Oulujärvestä kuuluu Vaalan kuntaan. Oulujärven Niskanselällä on Suomen ainoa sisävesistöön perustettu valtion retkeilyalue. Siihen kuuluu useita saaria ja sen keskuspaikkana on Manamansalon leirintä- ja virkistyskalastusalue. Vesistöt yksi matkailuvaltti Vaalasta on helppo lähteä vesille, sillä venesatamia ja rantautumispaikkoja on runsaasti. Isompien matkailijaryhmien on mahdollista varata tilausristeily 70-paikkaisella Hanna II- laivalla. Retkeilijää viehättävät myös Rokuan kansallispuiston harjuvyöhykkeen jäkäläkankaat sekä Vaalan laajat suoalueet, joista suuri osa kuuluu soidensuojelualueisiin. Yrittäjä- ja Vaalahengen luominen Kuntalaiset ja päättäjät arvostavat yrittäjiä työn ja toimeentulon tuojina ja puhaltavat heidän kanssaan yhteen hiileen Vaalan kehittämiseksi viihtyisänä, toimivana ja yritysmyönteisenä asuinpaikkana. Tontit ja toimitilat Kunnan omistuksessa on tällä hetkellä riittävästi asema- tai yleiskaavassa yritystoiminnan käyttöön varattuja maa-alueita. Tällä hetkellä Vaalan kunnan omistuksessa on 20 erilaista yritystilaa, yhteensä noin m². Tilojen vuokrausaste on noin 94 %. Tilaa on vapautunut yrityksille vuokrattavaksi ammattiopiston toimipisteen lopettaessa toimintansa vuoden 2007 lopussa Vaalassa on hyvät perusedellytykset yritystoiminnalle, riittävästi tonttimaata, hyvät kunnallistekniset valmiudet sekä asiantuntemusta neuvoa ja avustaa uuden yritystoiminnan käynnistämisessä ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä yrityksissä olevien työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Tonttipörssi Vaalan kunnalla on oma tonttipörssi ja tarkoituksena on ottaa pörssiin mukaan myös yksityiset tontit. Tonttien markkinointia pyritään koko ajan kehittämään. Markkinoinnin painopisteenä ovat myös teollisuustontit ja toimitilat. Tähän liittyy olennaisesti teollisuus- ja liikealueen kaavoittaminen Kurikkavaaran ja Puolangantien risteyksen ympäristöön. Myös keskustan teollisuusalueen laajentaminen kuuluu kunnan tonttipolitiikkaan. Myös muita hankkeita PELTISEPÄNLIIKE MONONEN uudet konesaumakatot ja vanhojen korjaukset kattorakenteiden uusiminen asbestia sisältävien katto- ja seinärakenteiden purkaminen tuplakourujen uusimiset ja korjaukset kattoturvallisuustuotteet muut rakennuspeltityöt Kokkolantie 565a, Kajaani Jusa Mononen tai Keijo Mononen sähköposti: Oulunjoen vesistöreitti ja sen hyödyntäminen matkailussa ovat lähiaikojen ohjelmassa. Samoin haluamme kehittää Vaalan pienlentokenttää palvelemaan enenevässä määrin sekä omia asukkaita että myös matkailijoita ja lomailijoita. Matkailua ajatellen asuntohotellihanke tulee näyttelemään suurta roolia tulevaisuudessa, tekninen johtaja Juha Airaksinen luetteli.

20 20 YRITYSMAAILMA Kajaanin yliopistokeskus edistää Kainuun ja Ylä-Savon elinkeinoelämää Kajaanin yliopistokeskuksen toiminta edistää Kainuun ja Ylä-Savon hyvinvointia, yrittäjyyttä, kilpailukykyä, elinkeino- ja aluekehitystä, kulttuuria, innovaatiotoimintaa sekä kansainvälistymistä. Keskeinen tehtävämme on aluepoliittinen: pyrimme yhdistämään yliopistollisen tutkimus- ja opetustoiminnan toimintamaakuntiemme elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen. Elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueilla on oltava riittävä tutkimuksellinen pohja, kertoo yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti. Yliopistokeskukselle on tärkeää, että neuvotteluyhteydet elinkeinoelämän suuntaan toimivat: Yritysten edustajat ovat mukana yliopistokeskuksen johtokunnassa ja useissa toimikunnissa. Meillä on myös hyvät yhteydet Kainuun ja Ylä-Savon maakuntahallintoihin päin ja olemme aktiivisesti mukana esimerkiksi maakuntasuunnitelmien laatimisessa. Oulun yliopiston erillislaitos,viiden yliopiston yhteistyöorganisaatio Lähes tuhannen opiskelijan ja noin 300 työntekijän Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopiston erillisyksikkö; Kainuun ja Ylä- Savon alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa Joensuun, Kuopion, Jyväskylän, Lapin ja Oulun yliopistot tekevät yhteistyötä. Yliopistokeskukseen kuuluvat Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, aluekehitystutkimukseen keskittynyt Lönnrot-instituutti, Aikuiskoulutusyksikkö, Mittalaitelaboratorio, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö sekä Sotkamossa toimivat Biotekniikan laboratorio ja Jyväskylän yliopiston Liikuntateknologian koulutusohjelma Lähtökohtana on, että mukana olevat yliopistot muodostavat vastuu- ja vahvuusalueidensa osalta toisiaan monipuolisesti täydentävän kokonaisuuden. Erityisenä tavoitteena on kehittää toimintaa, joka tehostaisi alueen innovaatioprosessien hallintaa sekä innovaatioiden luomista ja tutkimusta. Tavoitteena on myös kehittää luovia tutkimusja opetusympäristöjä, uusia palveluita ja tuotteita sekä monialaista osaamista. Yliopistokeskus on kehitysalusta, jossa yliopistot toteuttavat alueellista tutkimus-, kehitys ja koulutustyötä. Kainuun ja Ylä- Savon elinkeinoelämän rooli on meille erittäin tärkeä: yrittäjyyttä ja osaamista edistetään koulutusten sisällä, kehitetään yrittäjyysympäristöjä ja infrastruktuuria. Toimimme aktiivisesti elinkeinoelämän ja yritysten yhteistyöorganisaatioiden kuten ET:n, kauppakamarien ja Suomen yrittäjien kanssa. Teknologian ja osaamisen siirron ja innovaatioiden edistäminen on keskeisesti strateginen toimintatapamme. Yritysyhteistyön kautta osaamista voidaan kaupallistaa. luoda uusia työpaikkoja, osaamispääomaa ja hyvinvointia maakuntiin. Yritysyhteistyön muotoja ovat mm. Biotekniikan laboratorion ja Mittalaitelaboratorion yritysten kanssa toteuttamat hankkeet, Kajaanin opettajankoulutusyksikön yrittäjyyskasvatusopinnot, tiedepuistoyhteistyö ja johtamiseen liittyvä koulutus, kertoo kehityspäällikkö Jouko Käsmä Juhani Suortti ja Jouko Käsmä toteavat, että uusi yliopistolaki tarjoaa mahdollisuuksia yliopistokeskusten kehittämiseen. Niiden tärkeänä tehtävänä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus, hyvä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tutkimus- ja kehityshankkeiden koulutuksen ja osaamisen siirtämisen kautta. Uusi laki antaa yliopistokeskuksille legaalisen pohjan toimia ja mikä parhainta, ne nähdään yliopistolaitoksen toimivana osana: kehitysalustana, jossa monet yliopistot voivat toimia aidossa yhteistyössä. Kansanvälisen tason toimintaa Kansainvälisyyden edelleen kehittäminen on yliopistokeskukselle keskeinen tulevaisuuden haaste. Kun yritykset toimivat kansainvälisesti, yliopistokeskuksetkaan eivät pärjää maakunnallisen tai kansallisen tason osaamisella. Kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen on meille erittäin tärkeää. Niiden kautta pääsemme foorumeille, joissa huippututkimusta tehdään. Olemme suosineet tutkijavaihtoa kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa varsinkin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Pyrimme aukaisemaan ovia yliopistokeskukseen kansainvälisille tutkijoille: se on meille rikkaus ja he tuovat toimintaamme omat yhteistyöverkostonsa, kertoo Jouko Käsmä. Mittalaitelaboratorio Kajaanin teknologiapuistossa toimiva Mittalaitelaboratorio perustettiin 1991 ja tällä hetkellä siellä työskentelee noin 60 tutkijaa. Yksikön budjetti on 3,5 4 miljoonaa euroa vuodessa. Mittalaitelaboratorion tutkimuksen painopiste on optinen mittaustekniikka puunjalostuksen tarpeisiin. Aluksi tutkimuksemme keskittyivät massan ja paperin mittauksiin. Vuosien saatossa toimialamme on laajentunut sekä mittausteknologioiden että sovellusten suhteen. Vuosituhannen vaihteessa käynnistimme projektin, jossa tutkimukseen otettiin mukaan myös mekaaninen puunjalostuksen mittaustekniikka. Luonnollinen kehityksen suunta oli myös se, että pari vuotta sitten aloitimme erilaiset ympäristömittaukset. Samat mittausmenetelmät, joista on hyötyä paperi- ja selluteollisuudessa, soveltuvat myös yhdyskuntajätteiden ja hajakuormitusten mittaamiseen. Menetelmiä voidaan käyttää myös muiden teollisuuden alojen, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden, ympäristömittauksiin, kertoo Mittalaitelaboratorion esimies, professori Juha Kalliokoski. Kun Jyväskylän yliopisto perusti Vuokatin Snowpolikseseen liikuntateknologian yksikön, Mittalaitelaboratorio aloitti liikuntateknologiaan ja hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvän mittaustoiminnan. Vaikka hyppy sellutehtaista liikuntateknologiaan kuulostaa pitkältä, mittausten kehittäjän kannalta näin ei loppujen lopuksi ole. Kehittämiämme mittausmenetelmiä näyttävät toimivan hyvin ja niitä voidaan soveltaa myös fysiologisiin mittauksiin sekä välineiden ja suoritusten mittaamiseen. Mittalaitelaboratorion uusia globaaleja haasteita ovat ympäristöön ja energiaan liittyvät kysymykset. Kalliokoski kertoo, että lähivuosina Mittalaitelaboratorio on suuntaamassa toimintaansa myös energia-alan tarvitsemiin mittauksiin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa perustamme laboratorioon ympäristö- ja energiamittauksen tiimin. Mittalaitelaboratorio tekee yritysten kanssa monimuotoista yhteistyötä. Vuosittain Mittalaitelaboratorion projekteissa on mukana yritystä. Strategiassamme sanotaan, että tuotamme mittaustekniikan osaamista. Valtaosa siitä syntyy projektien kuluessa ja yritykset, jotka ovat aktiivisesti hankkeissa mukana, hyötyvät niistä eniten. Olemme jo pitkään olleet valtakunnallinen tutkimuslaitos ja meillä on hankkeissamme asiakasyrityksiä ympäri Suomea ja maailmaa. Katsomme, että pystymme palvelemaan parhaiten Selvitysmies Jorma Rantanen ja kehityspäällikkö Jouko Käsmä pohtivat yliopistokeskuksen ja elinkeinoelämän yhteistyömalleja. kainuulaistakin elinkeinoelämää olemalla valtakunnallisesti ja globaalisti arvostettu kumppani. Mittalaitelaboratorion tutkimushankkeissa on yleensä mukana useita yrityksiä ja tulokset ovat julkisesti käytettävissä. Mittalaitelaboratoriolla on strategisia kumppaneita, jotka ovat voineet siirtää joitain toimintojaan, kuten testausympäristöjä laboratorion tehtäviksi. Ne voivat antaa rahallista tukea, esimerkiksi lahjoitusprofessuureja ja toimia ohjausryhmissä siksi, että yliopistokeskus on olemassa, eikä pelkästään tiettyjä tutkimushankkeita varten. Toinen taso ovat erilliset tutkimushankkeet, joissa mietitään sopivatko mittausmenetelmät, joidenkin tehtailla olevien mittausongelmien ratkaisemiseen. Näissä hankkeissa on aina mukana useita yrityksiä ja päärahoittajana yleensä TEKES. Mittalaitelaboratorio tekee myös maksullisia palvelututkimuksia, joissa yritysten rahoilla kehitetään esimerkiksi tuotteita, prosesseja ja menetelmiä. Palvelututkimuksissa yritykset saavat tietenkin kaikki työn tulokset, oikeudet ja mahdolliset prototyypit. Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö, mittaustekniikkaan erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat Mittalaitelaboratorion tärkeitä yhteistyökumppaneita. Mittalaitelaboratorio kuuluu myös Infotec Oulujärjestelmään, joka on virallinen akatemian tohtorikoulu. Joensuun yliopisto on myös meille elintärkeä yhteistyökumppani, koska siellä optiikan tutkimus on maailman huippuluokkaa ja voimme tukeutua perustutkimuksen osalta heidän työhönsä ja itse keskittyä soveltavampaan tutkimukseen. Tulevaisuudessa yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun tiivistyvä yhteistyö on tervetullutta. Kumpikin voi vahvistaa duaalimallinen pohjalta omaa erityisyyttään: yliopisto tieteellistä ja ammattikorkeakoulu ammatillista osaamistaan. Olemme mukana myös Idänkaari-yhteistyössä, kumppanuussopimuksessa, jossa toimii alan tutkijoita ja kouluttajia Oulusta, Kajaanista, Kuopiosta ja Joensuusta. Idänkaarikumppanuus kattaa Suomen optiikan ja optisten mittausten akateemisista aktiviteeteista valtaosan; mukana on noin 200 yliopistojen ja VTT:n tutkijaa. Liikuntateknologian koulutus Vuokatissa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian muuntokoulutus alkoi Vuokatin Snowpoliksessa 2004 EU-rahoitteisena projektina Sotkamon kunnan toimiessa toisena päärahoittajana. Projektin toisen vaiheen koulutus alkoi syyskuussa 2008 Vuokatissa. Lisäksi Vuokatissa toimii liikuntateknologian tohtorikoulutusohjelma. Liikuntateknologian maisterikoulutusohjelman tavoitteena on yhdistää tekniikan ja liikunnan osaaminen. Opiskelijoillamme on yleensä tekninen koulutus esimerkiksi tieto- tai sähkötekniikassa ja opetamme heille liikuntatieteellisiä ja biologisia aineita. Kokemukset olivat myönteisiä, valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. esimerkiksi Snowpoliksen ja Center of Wireless Communicationsin eli CWC:n palvelukseen, osa on jatkanut väitöskirjaopintoihin tai perustanut omia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teknologia- ja palvelualan yrityksiä, kertoo koulutuksen johtaja professori Vesa Linnamo. Vuokatti on liikuntateknologian koulutukselle erinomainen ympäristö, urheiluopiston osaaminen on käytössämme, samoin Snowpoliksen tutkimus ja opetustilat. Yhteistyö Snowpoliksessa toimivien yritysten kanssa on hedelmällistä ja siellä toimii myös Kajaanin mittalaitelaboratorion liikuntamittausyksikkö, jonka kanssa olemme mukana erilaisissa tutkimushankkeissa. Linnamo kertoo, että yksikkö tekee yhteistyötä liikuntatekniikkaa kehittävien yritysten kanssa. Esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöistä merkittävä osa tehdään yritysten kanssa, jolloin ne hyödyttävät yritysten tuotekehitystyötä. Talviurheilulajien tutkimukseen meillä on hyvät mittausmenetelmät ja niitä kehitetään edelleen kansainvälisesti korkealle tasolle. Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää tekemäämme tieteellistä tutkimusta omissa tuotekehityshankkeissaan. Yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä Suomessa Kajaanin opettajakoulutusyksikkö on yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä Suomessa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen aloitettiin Kajaanissa ESR:n Kainuun yrittäjyys ja teknologian kehittämishanke KYTKE 2005 myötä Mukana hankkeessa olivat kaikki Kainuun kunnat ja noin 60 opettajaa. Syksyllä 2008 tehdyn selvitystyön perusteella yrittäjyys ja siihen kiinteästi liittyvä teknologiakasvatustoiminta on jatkunut hankkeen jälkeen luonnollisena osana mukana olleiden oppilaitosten ja opettajankoulutuksen toimintaa. Tällä hetkellä Kajaanissa opettajaksi opiskelevat suorittavat maisterin tutkinnossaan yrittäjyyspedagogiikan kurssin. Ensimmäinen yrittäjyyspedagogiikan kurssi järjestettiin 2007 ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tarkoituksemme ei ole kouluttaa opettajista yrittäjiä vaan toivomme, että heidän opettamansa oppilaat uskaltaisivat paremmin lähteä yrittäjänuralle ja että noista oppilaista tulisi parempia työntekijöitä tulevaisuuden työmarkkinoille, kertoo yrittäjyyskoulutuksesta vastaava yliopisto-opettaja Juha-Matti Turpeinen. Hän painottaa, että yrittäjyyskasvatus on jatkumo, jota voidaan toteuttaa eri oppilaitostasoilla Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on yksinkertaisesti kouluttaa hyvin työssään sekä elämässään menestyviä ihmisiä, joille jossain vaiheessa elämää mahdollisesti syntyy halu ja kyky perustaa oma yritys. Perusta jatkuu seur. siv.

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624

Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Tervetuloa merkonomi-koulutukseen! Leena Erola, leena.erola@keuda.fi p. 040 174 5624 Ohjelma tänään: klo 10.00 klo 11.00 klo 12.00 klo 12.45 klo 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen Koulutuksen esittely

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Yhteistyöseminaari Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa 25.11.2010 Tuula Honkanen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus. Henkilöstöä 19 Budjetti

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Autoilijoiden tyytyväisyys omaan merkkiinsä, sen tarjoamiin palveluihin ja sitoutuminen merkkiin. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Autoilijoiden tyytyväisyys omaan merkkiinsä, sen tarjoamiin palveluihin ja sitoutuminen merkkiin. Vastauksia huomisen kysymyksiin Autoilijoiden tyytyväisyys omaan merkkiinsä, sen tarjoamiin palveluihin ja sitoutuminen merkkiin Vastauksia huomisen kysymyksiin Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri automerkkien omistajien tyytyväisyys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007 AUTOALAN TIEDOTUSKESKUS ENSIREKISTERÖINNIT 4/07 1(9) AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007 Sisältö: Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain 2 Haltijan maakunnan ja ajoneuvolajin mukaan 2 Haltijan kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu sopimus

Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu sopimus Kaupan liitto ja PAM haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään "Tutustu työelämään ja tienaa"

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN JUKKA ERLUND 18.12.2015

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN JUKKA ERLUND 18.12.2015 ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN JUKKA ERLUND 18.12.2015 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS TOIMINTAMAISSA LIUKUVA 12 KK 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Viro Ruotsi Liettua Norja Latvia Suomi Viimeisin kuukausi 1/2013 2/2013

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN TUKIPALVELUT KATU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kansainvälisen kaupan tukipalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011 ENSIREKISTERÖINNIT 5/2011 1(12) 1.6.2011 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Kehittämispalvelut pk-yrityksille Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Ammattiopisto Lappia Koulutukset Oppisopimus Näyttötutkinnot, ei-tutkintotavoitteinen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot