6/2012 AMMATTI - SOTILAS

Transkriptio

1 6/2012 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 6/2012 Aliupseeriliitto ry 25.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi PÄÄKIRJOITUS... 3 Valtio järjestää tietotekniikan uusiksi... 4 Materiaalin kunnossapidon kehittäminen jatkuu... 6 Puolustusvoimauudistuksen henkilösuunnittelun toinen vaihe... 7 Aliupseerilkoulutusta NATO Schoolissa... 8 Suomalaisia Euroopan Unionin Sotilasesikunnassa Pääluottamusmiehen kynästä Aliupseeritehtävät entistä vaativampia Uutisia RUK-museo reserviupseeriperinteen ytimenä Wrightin veljeksistä B2:een Kirja-arvostelut Mikko Porvali: Salainen tiedustelija - Suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet Mark Owen, Kevin Maurer: Kova päivä - Hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan Lukuvinkkejä Lottanen: Pilvistä päätellen tänään mennään lujaa Toimisto tiedottaa Päätoimittaja Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri Asta Ruuskanen asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: KS-Paino Oy Kettukalliontie 9 A Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Asta Ruuskanen Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2013 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/ Ammattisotilas 6/2012

3 Mikä on puolustusvoimien tulevaisuus? Tiettävästi lähiaikoina valtioneuvosto julkisee seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Puolustusvoimien tulevaisuuden kannalta selonteossa pitää antaa vastaus kahteen kysymykseen. Ensiksi mitkä ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen visio ja doktriini. Näihin ei annettu vastausta viime talvena ns. puolustusvoimauudistuksen julkistamisen yhteydessä. Toiseksi selonteossa pitää luoda sitova maanpuolustuksen rahoituskehys ainakin tämän vuosikymmenen loppuun asti. Viime talvena tuota rahoituskehystä leikattiin lähes kymmenellä prosentilla ja sen seurauksena karsittiin puolustusvoimien organisaatiota sekä henkilöstöä. Sotilaallisen puolustuksen vision ja doktriinin osalta en odota suuria avauksia, sillä nykyinen hallitus on sitoutunut ohjelmassaan kaikkia tyydyttävään kompromissiin yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen sekä toisaalta nk. teknisen kallistuman hyväksymiseen. Tämän lopputuloksena kohta mihinkään ei ole varaa ja jatketaan toimintojen supistamista siihen pisteeseen, ettei ole mitä supistaa. Suurempi mielenkiintoni kohdistuu selonteon linjaukseen puolustusvoimien tulevaisuuden rahoituksesta. Syksyn aikana puolustusvoimien komentaja ja pääministeri ovat puhuneet puolustusvoimien rahoituskehyksen palauttamisesta vuoden 2015 jälkeen vuoden 2011 tasolle. Eräät ovat ottaneet tämän lupauksena, ja uskovat seuraavien vuosien leikkauksien jäävän tilapäisiksi. Itse pelkään pahempaa, paljon pahempaa. Pelkään, että selonteossa lähdetään korkeintaan muutamien prosenttiyksiköiden määrärahojen lisäyksestä vuoden 2015 jälkeen. Muutaman prosenttiyksikön korotus ei edes riitä kompensoimaan puolustusvoimien toiminnan muutoksen aiheuttaman kulujen lisääntymistä. Vielä suurempi ongelma on poliittisen päättäjän sitoutumisen heikkous puolustusvoimien toiminnan turvaamiseen. Nykyinen hallitus jatkanee seuraavat kaksi vuotta. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin seuraava hallitus viittaa kintaalla nykyisen hallituksen selonteolle. Suomen julkisen talouden näkymät ovat heikot. Menot ovat olleet pitkään suuremmat kuin tulot, Euroopan rahoituskriisi ei ole ratkennut ja vientiteollisuudesta kuuluu vain huonoja uutisia. Viimeistään talvella maan hallituksen on pakko ottaa kantaa valtiotalouden epäyhtälön ratkaisemiseksi. Tässä viitekehyksessä olisi toivottavaa, ettei hallitus anna ensin selonteossa katteetonta lupausta puolustusvoimien tulevasta rahoituksesta. Kenraali Puheloisella on puolitoista vuotta jäljellä komentajakauttaan. Kaikkien etu olisi, ettei hänen tarvitse julkaista toista puolustusvoimauudistusta. Jos oikein huonosti käy, niin viime talvena käynnistettyä muutosta ei ole viety loppuun ennen seuraavan aloittamista. Ammattisotilas 6/2012 3

4 Valtio järjestää tietotekniikan uusiksi Maan hallituksen päätöksellä valtion tietotekniset ratkaisut ja järjestelmät järjestellään uusiksi vuosien aikana. Rinnakkain kulkee kaksi prosessia. TUVEhankkeessa kyse on valtion yhteisen turvallisuusverkon rakentamisesta ja TORI-hankkeessa toimialariippumattomien ICTpalveluiden yhdistämisestä yhden palvelukeskuksen alaisuuteen. Koko valtiokonserni käyttää satoja miljoonia euroja vuositasolla ICTpalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämi- seen. Jokunen vuosi sitten päätettiin rakentaa uudelleen viranomaisten oma turvallisuusverkko, jonka hankkeen kustannukset olivat satoja miljoonia euroja. Kyseessä on taloudellisessa ja toiminnallisessa mielessä erittäin merkittävästä asiasta. Pelkästään toimialariippumattomien ICT-palveluiden yhdistämisellä arvioidaan saavutettavan yli 30 miljoonan euron säästöt neljän vuoden kuluttua ja peräti 65 miljoonan euron säästöt vuonna Erään arvion perusteella valtiohallinnossa oli vuosi sitten lähes pcpäätettä, vaikka henkilöstöä oli vain kolmannes tuosta. Siis jokaista valtion virkamiestä kohden oli yli kolme pc-päätettä, joista jokaisesta maksetaan erilaisia ohjelmistojen lisenssimaksuja. Hallinnonalojen vastustuksesta huolimatta valtioneuvosto on päättänyt yhdistää kaikki toimialoista riippumattomat laitteet ja ohjelmistot yhden palvelukeskuksen alaisuuteen. Tästä hankkeesta käytetään nimitystä TORI. Yhteisen, uuden turvallisuusverkon rakentamisesta käytetään nimitystä TUVE. Kehittämisen vaikeus Valtio ei ole ensimmäistä kertaa kehittämässä tietoteknillisiä ratkaisujaan. Jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä perustettiin Valtion IT-keskus Valtiokonttorin yhteyteen. Hallinnonalat eivät kuitenkaan yhdistäneet omia palvelujaan Valtion IT-keskuksen alaisuuteen, vaan jatkoivat omien organisaatioiden ja palvelujen kehittämistä. Näin tapahtui myös puolus- 4 Ammattisotilas mattisot ilas 6/2012

5 tusvoimissa, jossa nämä palvelut keskitettiin Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukseen (PVJJK). Viimeisten vuosien aikana puolustusvoimat ovat uhranneet satoja miljoonia euroja omien palvelujen kehittämiseen. Tätä eri hallinnonalojen sooloilua ei nähty hyvänä, mutta siihen ei ollut keinoja puuttua. Sisäministeriön alainen HALTIK-palvelukeskus toki tuotti palveluja myös muille hallinnonaloille, mutta taloudellisen säästöt jäivät olemattomiksi luvun puolivälissä havahduttiin, että valtion viranomaisten turvallisuusverkko oli siirtynyt kansainvälisen pörssiyhtiön kautta melko kauas valtion ohjauksesta. Näin kehityskaaren toisessa vaiheessa perustettiin turvallisuusverkkohanke, johon on sisältynyt kokonaan uusi fyysinen valtion turvallisuusverkko ja sen palvelut. Nämä palvelut tuotetaan nykyään Suomen Erillisverkot Oy. Nyt ollaan siirtymässä tavallaan kehityskaaren kolmanteen vaiheeseen, jossa kaikki ICT-palvelut keskitetään yhteen palvelukeskukseen. TORI etenee Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti marraskuun lopulla, että toimialariippumattomat palvelut kootaan nopealla aikataululla yhteen palvelukeskukseen. Tämän palvelukeskuksen organisoinnin päättäminen jätettiin myöhäisemmäksi. Näin vielä ei tiedetä, tuleeko palvelukeskuksesta valtion virasto vai osakeyhtiö. Jälkimmäinen on todennäköinen vaihtoehto. TORI-hankkeen aikataulu on kunniahimoinen. Tavoitteena on, että uusi palvelukeskus on toiminnassa ensi kesänä ja sen jälkeen palveluja siirretään vaiheittain uudelle palvelukeskukselle. Puolustusvoimien osalta toiminnan siirto tapahtuisi Yhteiset palvelut on tarkoitus olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna Tuosta lähtien hallinnonalat saavat kaikki ICT-palvelut keskitetysti ja säästöä syntyy kymmeniä miljoonia valtion kassaan. Hallinnonaloille toiminnat eivät ole ilmaisia tuonkaan jälkeen, sillä siitä lähtien niistä maksetaan palvelumaksua. Suunnittelu ja neuvottelut hallinnonalojen kanssa ovat parhaillaan käynnissä. Hallinnonalojen ja luonnollisesti puolustusvoimien kanssa neuvotellaan tällä hetkellä siitä, mitkä ohjelmistot ja laitesalit siirtyvät TORI:in. Tavoitteena on, että valtion nykyisestä noin 60 palvelinsalista siirrytään 8-10 palvelinsaliin. Tämän tarkoituksena on toiminnan keskittämisen lisäksi saada taloudellisia ja energiasäästöjä. Mitkä ovat toimialariippumattomia? Suurin kysymys koko toiminnan ympärillä on, että mitä ovat toimialariippumattomat palvelut. Ympäripyöreästi asia ilmaistaan siten, että toimialariippumattomia palveluja ovat kaikki sellaiset, joiden tuottaminen tai järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti käytössä oleviin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin ja -teknologioihin. Palvelujen ja ratkaisujen asiakaskohtainen variointi ei tee niistä toimialakohtaisia. Lausetta voidaan tulkita monella tavalla. Puolustusvoimien osalta kuitenkin lähtökohtaisesti voi olettaa, että kaikki muut paitsi sodan ajan johtamiseen käytettävät ohjelmistot ja tietojärjestelmät siirtyvät pois puolustusvoimilta. Tällaisia toimialariippumattomia palveluja voivat olla esim. PVAH ja PVSAP. Koska neuvottelut ovat parhaillaan kesken, niin kenelläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, mistä puolustusvoimat joutuvat luopumaan TORI:in. Puolustusvoimat haluaisi säilyttää mahdollisimman paljon itsellään ja Valtiovarainministeriön johdolla halutaan siirtää TORI:in kaikki mahdollinen. Varmaa on joka tapauksessa, että merkittävä osa puolustusvoimien nykyisin käyttämistä rauhan ajan tietotekniikasta ja ohjelmistoista siirtyy TORI:in. Tämän seurauksena myös osa PVJJK:n henkilöstöstä siirretään TORI:in. Puolustusvoimat joutuvat opettelemaan uuden kulttuurin viimeistään 2015 lähtien. Miten käy henkilöstön? Lähtökohtaisesti TORI-palvelukeskuksen henkilöstön muodostavat sinne eri hallinnonaloilta siirrettävät henkilöt. Näin tapahtuu myös puolustusvoimien osalta. PVJJK:ssa palvelevista henkilöistä osa siirretään TORI:in. Henkilöt siirretään liikkeenluovutuksen periaatteella. Vielä on epäselvää, miten TORI organisoidaan, joten liikkeenluovutuksen periaatteet eivät ole tiedossa. Samaan aikaan luodaan periaatteita TUVE:en siirrettävän henkilöstön osalta. Luonnollisesti näitä periaatteita sovelletaan myöhemmin TORI-henkilöstöön. Sotilaiden osalta tilanne on hankala, sillä sotilaseläke ei siirry puolustusvoimien ulkopuolelle. Ainoa poikkeus oli muutama vuosi sitten toteutettu kunnossapidon toimintojen siirto MILLOG:in, jolloin sotilaille luotiin erilliskohtelu. Nyt tällaista erityiskohtelua ei ole nähtävissä. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 6/2012 5

6 Materiaalin kunnossapidon kehittämistyö jatkuu Merivoimien kunnossapidon osalta selvitetään oman toiminnan kehittämistä. Kuva: Juha Susineva Maavoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kehittämistä pohtinut työryhmä jätti raporttinsa viime elokuussa. Työryhmä esitti ensisijaisena jatkotoimenpiteenä kaksi eri kumppanuusmallia Millog Oy:n kanssa ja sopimusneuvottelujen käynnistämistä. Rinnalla tulisi myös arvioida oman toiminnan kehittämistä perustettavan Logistiikkalaitoksen johdossa. Käytännössä kysymys koskee varuskuntakorjaamoja ja mahdollisesti myös jossain määrin joukko-osastojen varastointia. Aliupseeriliitto on alusta pitäen edustanut kantaa, että kehittämistyön lähtökohtana tulee olla puolustus Marraskuussa 2012 puolustusministeriö antoi oman ohjauskirjeensä puolustusvoimille jatkotoimenpiteistä. Puolustusvoimien sisäinen selvitystyö tulee olla tehtynä mennessä ja se pitää olla esiteltynä päätöksentekoa varten puolustusministeriölle mennessä päätösten tekoa varten. Ministeriön ohjauskirjeen mukaan puolustusvoimien pitää selvittää rinnakkain kahta eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1:ssä logistiikkauudistus toteutettaisiin oman toiminnan kehittämisenä Logistiikkalaitoksen johdossa. Käytännössä tämä tarkoittaisi varuskuntakorjaamoiden siirtymistä Logistiikkalaitoksen alaisuuteen. Samassa yhteydessä tulee selvittää niin sanottu käytettävyysperusteisen kunnossapidon ohjausmalli, joka pelkistäen tarkoittaa sitä, että enää ei vain seurattaisikaan huoltotoimenpiteiden määrää ja kustannuksia vaan sitä, onko puolustusvoimien eri toimijoilla käytettävissään se materiaali toimintakuntoisena, mitä tehdyt palvelusopimukset edellyttävät. Muutos siirtää painopistettä huoltoprosessin vaiheista loppukäyttäjän käytettävyyteen. Aliupseeriliitto pitää tätä kehityssuuntaa kannatettavana. Vaihtoehdossa kaksi selvitetään mahdollisuudet laajaan kumppanuuteen Millog Oy:n kanssa, jolloin varuskuntakorjaamot siirtyisivät henkilöstöineen Millog Oy:lle. Selvitystyön piiriin ei kuitenkaan kuulu laajamittainen sotavarusteiden varastointi. Tähän selvitystyöhön liitetään myös merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapidon selvitys. Merivoimien osalta selvitetään oman toiminnan kehittäminen siten, että merivoimien Varikko ja kunnossapitokeskus sekä UUDPR:n korjaamo olisivat Logistiikkakeskuksen alaisuudessa. Laajan kumppanuuden malli olisi muuten sama mutta Merivoimien Varikon osalta tarkasteltaisiin vain kunnossapitotyöt ilman räjähtävää materiaalia. Puolustusvoimissa selvityksiä tekevän KUPI15-projektiryhmän puheenjohtajana toimii evl Harri Heinonen Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta. Aliupseeriliittoa projektiryhmässä edustaa pääluottamusmies Mika Oranen ja maavoimien ja merivoimien alaprojektien henkilöstöryhmissä ovat alueelliset pääluottamusmiehet Marit Lammes (KUPI15 MERIV) ja Riku Rissanen (KUPI15 MAAV). Materiaalin kunnossapidon kehittämistyön piirissä on yhteensä noin 550 henkilöä. Henkilöstölle huolta aiheuttaa ainakin laajaan kumppanuuteen liittyvät henkilöstösiirrot Millog Oy:lle. Nähtäväksi jää, millaisia ratkaisuja kehittämistyössä löydetään esimerkiksi suoja-aika kysymyksissä sekä lisäeläkevakuutusten osalta sekä mahdollisissa muissa järjestelyissä erityisesti ammattisotilaita koskien. Mika Oranen 6 Ammattisotilas 6/2012

7 Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toinen vaihe käynnistyy Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe päättyi lokakuun alussa. Sen jäljiltä jäi puolustusvoimissa avoimeksi noin 400 tehtävää. Nämä tehtävät pyritään täyttämään tammikuusta 2013 alkavilla täydentävillä hauilla. Tehtävien täyttö tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa HELI-virkajärjestelyssä ja PVAH:ssa tehtäviin voivat ilmoittautua vain etusijaiset henkilöt. Näihin kuuluvat muutoksen kohteena olevat, irtisanomisuhanalaiset, irtisanotut ja takaisinottovelvoitteen piirissä olevat henkilöt. Valinnat tehtäviin tehdään hallintoyksiköissä viikoilla 4 6 ja ne vahvistetaan Pääesikunnan valintatilaisuudessa viikolla 7. Hakuprosessin onnistuminen HELIjärjestelmässä edellyttää PVPKI-kortin tietojen oikeellisuutta, mikä tulee varmistaa. Tehtävien täyttäminen edellyttää normaaleja henkilöstörekrytoinnin toimenpiteitä, kuten haastatteluja, ansiovertailuja ja perustelumuistioiden laadintaa joukko-osastoissa. Ne tehtävät, jotka tammikuun haussa jäävät edelleen avoimiksi tulevat hakuun viikoiksi 8 ja 9 helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa. Nämä tehtävät tulevat haettaviksi kaikille puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluville mutta ei ulkopuolisille. Haussa olevat avoimet tehtävät ovat nähtävissä Torni-portaalissa alkaen. Valinnat näihin tehtäviin valmistellaan hallintoyksiköissä viikkojen 10 ja 11 aikana ja ne vahvistetaan viikolla 12 Pääesikunnan valintatilaisuudessa. Tehtävät täytetään kuten tammikuun haussakin. Toisen haun jälkeen edelleen täyttämättä olevat tehtävät täytetään puolustusvoimien normaalin haku- ja rekrytointiprosessin mukaisesti. Tällöin niitä voivat hakea myös puolustusvoimien ulkopuoliset henkilöt. Käytännössä tähän vaiheeseen siirrytään maaliskuun lopulla vuonna Tammikuun etusijaisten hakua lukuun ottamatta tehtäviin voi hakeutua kuka tahansa aliupseeri, on hän sitten muutoksen kohteena tai ei. Valituksi tulemisessa muutoksen kohteena olevilla on luonnollisesti etusijansa. Puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutukset jatkuvat vuosia. Tänä aikana eläköityy joka vuosi useita kymmeniä aliupseereita, tehtäväkierron myötä avautuu uusia tehtäviä ja samoin opistoupseerien tehtävien siirtyminen ali- upseeristolle jatkuu edelleen ja osa aliupseeristosta siirtyy myös siviiliin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että edellä esitetty puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toisen vaiheen henkilöstövalinnat eivät suinkaan ole ainut mahdollinen tilaisuus hakeutua uusiin tehtäviin. Tehtäviä vapautuu tasaisesti haettaviksi. Olennaisinta onkin kunkin kohdallaan päättää, mihin on henkilökohtaisella tasolla valmiuksia niin ammatillisesti kuin sosioekonomisessa mielessä. Ja sen jälkeen toimia. Mika Oranen Ammattisotilas 6/2012 7

8 Aliupseerikoulutusta NATO Schoolissa Suomalainen aliupseeri pääsi ensimmäistä kertaa osallistumaan NATO Schoolin aliupseereille kohdennettuun koulutukseen. Vääpeli Tomi Malkamäki Ilmavoimien Esikunnasta osallistui aliupseerien johtajakoulutukseen kahdenkymmenen muun maan aliupseeriedustajan joukossa. Intermediate-johtajakurssi on aliupseereille tarkoitettu kurssi, joka järjestettiiin nyt ensimmäistä kertaa. Suomalaiset aliupseerit ovat aikaisemminkin osallistuneet NATO Schoolin järjestämille toimialakohtaisille kursseille. Nyt he pääsivät ensimmäistä kertaa pelkästään aliupseereille kohdistettuun koulutukseen. Hakeutumiseni kurssille käynnistyi vuonna 2011 kehityskeskusteluissa. Tuolloin esimieheni kertoi NATO Schoolin tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Koulutuskalenterin ja kurssikuvausten perusteella arvioimme, että keskitason koulutus tukisi nykyistä tehtävääni ja osaamistasoani. Pelkän halukkuuden ilmoittaminen ja kurssin hyväksyminen ulkomaan koulutussuunnitelmiin ei kuitenkaan riitä, sillä koulutuksen järjestäjän on myös myönnettävä kurssipaikka opiskelijalle. Koulutusta kaikille henkilöstöryhmille ja toimialoille NATO School tarjoaa koulutusta eri henkilöstöryhmille ja toimialoille erittäin laaja-alaisesti. Aliupseereille tarkoitettu johtajakoulutus on jaettu kuuteen eri tasoon. Intermediate Leadership Course sijoittuu koulutusportaikossa keskitasolle nimensä mukaisesti. Lähtötasona on lähinnä perustietoa puolustusvoimista opetusta vastaava kurssi (NATO Orientation) ja ylimmällä tasolla on kurssi, joka on tarkoitettu esikuntatasolla toimiville aliupseereille (Command Senior Enlisted Leader Course). Kurssien pituudet vaihtelevat yhdestä kahteen viikkoon. Kurssille osallistui aliupseereita Yhdysvalloista, Alankomaista, Irlannista, Ranskasta, Espanjasta, Jordaniasta, Armeniasta ja Suomesta. Aliupseereiden palvelusarvot vaihtelivat ylikersantista 8 Ammattisotilas 6/2012

9 NATO:lla on käytössään kattava koulutusjärjestelmä ja runsaasti koulutuspaikkoja Euroopassa ja Yhdysvalloissa. NATO School:ssa järjestettyyn koulutukseen osallistuivat (vas) Tomi Malkamäki, Gaelle Le Lann (Ranska), Rayton Deacon (USA), Vahan Hartyunyan (Armenia), Othman Al-Issa (Jordania), Ahmad Al-Megeblawi (Jordania ja Jarome Mani (Ranska). Kuva: Tibor Bogdan ylivääpeliin ja tehtävät joukkueen johtajasta erityisasiantuntijatehtäviin. Valtaosa kurssille osallistuneista aliupseereista on työskennellyt asevoimissaan yli kymmenen vuotta ja heillä oli takanaan lukuisia ulkomaan komennuksia. Enabling Knowledge NCO Professional Military Education Model (PME) Professional NCO Leadership Professional NCO Foundation (OR 1 3 ) Technical Competence Senior Advanced Intermediate Primary OR 9 OR 8 OR 6 OR 7 OR 5 OR 6 OR 4 Pillars will be allocated to the subsequent levels Monia näkökulmia johtamiseen Kurssin tarkoituksena oli vahvistaa aliupseereiden johtamis-, esiintymis- ja viestintätaitoja kansainvälisessä ympäristössä. Johtamista tarkasteltiin hyvin monesta eri näkökulmasta, kuten ryhmän muodostumisprosessin johtamisen ja stressin hallinnan näkökulmasta. Kurssin ensimmäinen viikko painottui johtajuuteen ja päätöksentekoon yleisellä tasolla. Toinen viikko kohdistui johtamiseen sotilasympäristössä sekä ryhmien toimimiseen konfliktialueilla. Ennen kurssin alkua jokainen opiskelija suoritti neljä verkkokurssia. Aiheina olivat muun muassa Introduction To NATO, Human trafficking ja Rules of NATO Unclassified NATO Unclassified Aliupseerien koulutusjärjestelmä sisältää ne osa-alueet, joita kehittämällä aliupseerit saavuttavat huippuosaamisen. Kuvassa on myös tehtävätasojen sijoittuminen kehittymisen eri tasoille. Engagement. Ennakkotehtävien tekeminen auttoi huomattavasti uusien asioiden sisäistämistä lähiopetuksessa. Kurssin kouluttajat olivat pääosin aliupseereita. He olivat sotilasmestarin palvelusarvossa ja omasivat yli 20 vuoden palvelushistorian maansa asevoimissa. Opiskelijat tekivät kurssin aikana runsaasti ryhmätöitä. Niiden lisäksi jokainen opiskelija laati ennakkoon kaksi esitystä: Country briefing (10 minuuttia) ja NCO Programmes Department NATO School Aliupseereille tarkoitettu johtajakoulutus on jaettu kuuteen eri tasoon. Intermediate Leadership Course sijoittuu koulutusportaikossa keskitasolle. NATO School Military briefing (15 minuuttia). Omaa maata ja kulttuuria koskeva esittely oli vapaamuotoinen, mutta asevoimien esittelyn tuli noudattaa opetettuja virallisia formaatteja. Aliupseeri arvostaa toista aliupseeria taustasta huolimatta Kurssi oli ammatillisesti ja henkilökohtaisella tasolla erittäin opettavainen. Tutustuminen eri maiden aliupseereiden koulutusjärjestelmiin ja urakiertoon antaa hyviä perusteita tarkastella myös aliupseereiden tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Kurssi antoi lisäpotkua oman englanninkielen ammatillisen sanaston laajentamiselle. Tärkeintä oli kuitenkin havainta, että aliupseeri arvostaa toista aliupseeria koulutustasosta ja palvelushistoriasta riippumatta. Kurssin aikana muodostui erittäin tiivis kurssihenki, jonka uskon säilyvän pitkään vielä kurssin jälkeenkin. Kurssilla painotettiin sitä, että aliupseeristo muodostaa asevoimien selkärangan jonka ympärille tarvitaan myös muita henkilöstöryhmiä jolloin muodostuu toimiva kokonaisuus. Suosittelen lämpimästi kaikille aliupseereille aktiivista hakeutumista kansainvälisille kursseille, sillä ne antavat uutta voimaa omalle sotilasuralle. Lisätietoja osoitteesta Tomi Malkamäki Ammattisotilas 6/2012 9

10 Kuva: NATO Suomalaisia Euroopan Unionin Sotilasesikunnassa Brysselissä toimii Euroopan Unionin Sotilasesikunta. Se on osa EU:n ulkosuhdehallintoa ja sen tehtävänä on toimia ulkosuhdehallinnon sotilasasiantuntijana. Sotilasesikunta toimii EU:n jäsenvaltioiden puolustusvoimien komentajien tai heidän henkilökohtaisten edustajien muodostaman sotilaskomitean ohjauksessa. Suomen ja puolustusvoimain komentajan edustajana EU:ssa ja NATO:ssa toimii kenraalimajuri Markku Nikkilä. Euroopan Unionin Sotilasesikunnan tehtävänä on seurata strategisella tasolla mahdollisia kriisialueita sekä varautua mahdollisiin kriisinhallintaoperaatioihin. EU:n Sotilasesikunta toimii strategisen tason sotilaallisena neuvonantajana tällä hetkellä toiminnassa oleviin Euroopan Unionin neljääntoista operaatioon, joista kolme on sotilasoperaatioita ja yksitoista siviilimissiota. Kaikkiaan EU:n sotilasesikunnassa työskentelee 200 henkilöä Euroopan Unionin jäsenmaista. Sotilasesikunnassa toimii tällä hetkellä kuusi suomalaista sotilasta, viisi upseeria ja yksi aliupseeri. Kaksi suomalaista toimii osastopäällikön tehtävissä. Suomalaisten toiminta-aika sotilasesikunnassa on kolme vuotta. Työskentelykieli on englanti. EU:n sotilasesikunnalla on yhteysupseeritoimistot YK:n päämajassa New Yorkissa ja NATO:n operaatioesikunnassa SHAPE:ssa. Kaksi suomalaista työskentelee SHAPE:ssa sijaitsevassa EU:n Sotilasesikunnan EU Cell at SHAPE yhteysupseeriryhmässä. NATO:n operaatioesikunta SHAPE Supreme Headquarters Allied Powers Europe eli SHAPE on NATO:n operaatioesikunta, mistä johdetaan kaikki NATO:n operaatiot. Esikunta sijaitsee noin 65 kilometriä Brysselistä lounaaseen Mons nimisen kaupungin kupeessa. Esikunnassa työskentelee yli 900 henkilöä ja aidattu esikunta-alue näyttää lähinnä pieneltä kaupungilta, koska siellä on kauppoja, elokuvateatteri, uimahalli, keilahalli, oma sairaala, kouluja ja asuntoja. Kaikkiaan esikunta-alueella toimii yli 9000 ihmistä. SHAPE:ssa on tällä hetkellä seitsemän sotilasta, joista yksi on Suomen kansallinen edustaja, kaksi NATO:n tehtävissä, kaksi ALTHEAoperaation esikunnassa ja kaksi EU:n sotilasesikunnan tehtävissä. 10 Ammattisotilas 6/2012

11 EU Cell at SHAPEn tehtävänä on toimia linkkinä EU:n sotilasesikunnan ja NATO:n SHAPEN välillä. Yhteysupseerit päivittävät operaatioihin liittyviä tietoja ja auttavat tietojen hankkimisessa joskus monimutkaisesta Euroopan Unionin organisaatiosta. EU:n yhteysupseeriryhmä edustaa EU:n sotilasesikuntaa SHAPE:ssa pidettävissä NATO:n kokouksissa. Eversti Kari Pelkonen Kirjoittaja on toiminut EU:n sotilasesikunnassa helmikuusta 2012 alkaen EU Cell at SHAPE:n johtajana. Euroopan Unionin Sotilasesikunnan organisaatio. Kuvan liput kuvaavat osaston johtajan kansallisuutta. Viimeisin muutos lipuissa on tapahtunut kun EU:n sotilaskomitean (CEUMC) puheenjohtajana aloitti ranskalainen kenraali Patrick de Rousiers. Lähde: Kokemuksia NATO:n operaatioesikunnasta ja EU:n sotilasesikunnasta Lähes joka arkiaamu tukikohdassa työskentelevät sotilaat, heidän perheensä, siviilityöntekijät, vieraat ja muut tukikohdan alueella toimivat henkilöt ruuhkauttavat SHAPE:n kulunvalvontapisteet. Yksi keskeisimmistä kulunvalvontapisteistä on pääportti Berlin gate, jonka oikealla puolella aitojen sisällä liehuu auramuotoon aseteltuna NATO-lipun lisäksi 28 NATO-jäsenmaan liput. Vaikka Suomen lippu ei salossa liehu, ovat Suomalaiset SHAPE:ssa edustettuina PfP (Partnership for Peace) rauhankumppanuusmaana kuuden upseerin ja yhden aliupseerin voimin. Viime keväänä aliupseereille tarjoutui ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus hakeutua EU:n sotilasesikunnan alaiseen kansainväliseen tehtävään. Esikunta-aliupseerin tehtävä oli haettavana Puolustusvoimien avoimissa tehtävissä sekä yleisessä haussa. Tehtävään valittava aliupseeri tulisi toimimaan eversti Kari Pelkosen johtaman EU:n sotilasesikunnan EU Cell at SHAPE yhteysupseeriryhmän avustajan tehtävässä Belgiassa. Aikataulu oli kiireinen, joten päätös tehtävään hake- misesta ja sen vastaanottamisesta valintaprosessin jälkeen piti tehdä nopeasti. Aliupseeri näköalapaikalla Tehtävä EU:n Sotilasesikunnan yhteysupseeriryhmässä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua näköalapaikalta kahteen erilaiseen organisaatioon Suomen Puolustusvoimien toimiessa työnantajana. Tehtävässä toimitaan EU:n sydämessä Schumanin hallintoalueen kupeessa sijaitsevan EU:n sotilasesikunnan alaisuudessa. Yhteysupseeriryhmällä on kaksi toimipistettä, yksi toimisto EU:n sotilasesikunnassa ja toinen Monsin kaupungin pohjoispuolella Etelä-Belgiassa sijaitsevassa NATO:n operaatioesikunnassa SHAPE:ssa, jossa työskentely pääsääntöisesti tapahtuu. Tehtävässä käydään säännöllisin välein myös Brysselin toimistolla. Työpäivien aikana pääsee seuraamaan molempien esikuntien toimintaa hyvinkin läheltä. Tämän mahdollistaa toimistojen hyvät ja keskeiset sijainnit esikunnissa. Työn luonne ohjaa jatkuvan yhteydenpidon ansiosta verkostoitumaan EU:n ja NATO:n jäsenmaiden aliupseerien kanssa. Työssä tapaa päivittäisen yhteistyön merkeissä niin upseereita kuin aliupseereita eri aselajeista. Yhteistyö ja yhteydenpito on jatkuvaa myös siviiliasiantuntijoiden kanssa. EU:n sotilasesikunnassa ammattiryhmämme edustajia on muutama kymmen kun taas SHAPE:ssa aliupseereita on yli sata. Suuri ero lukumäärässä on täysin normaali, sillä EU:n Sotilasesikunnassa tyoskentelee 200 henkilöä, kun taas SHAPE:n ytimessä, NATO:n operaatioesikunnassa työskentelee lähes tuhat henkilöä. Molemmissa organisaatioissa aliupseereita toimii muun muassa avustajan, asiantuntijan ja tilannepäivystäjän tehtävissä. Kielitaito ja sosiaaliset valmiudet tärkeitä Mikäli vastaavanlaisia tehtäviä tarjoutuu myös tulevaisuudessa aliupseereille, suosittelen ehdottomasti tarttumaan haasteeseen ja hakeutumaan. Kuten kaikissa kansainvälisissä tehtävissä myös tässä tehtävässä on tärkeää omata kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen jatkuvan yhteydenpidon vuoksi. Koska työskentelykielenä on englanti, nousee myös englanninkielen puhumisen ja kirjoittamisen taito erittäin tärkeään rooliin. Taitoa kannattaakin jokaisen kehittää ja ylläpitää vapaaehtoisesti. Tätä kirjoittaessani puoli vuotta on kulunut tehtävän aloittamisesta. Haasteita on riittänyt niin uuden työn omaksumisessa kuin elämän pystyttämisessä tyhjästä Belgian täysin ranskankieliselle alueelle. Vääpeli Enrico Annus Ammattisotilas 6/

12 Pääluottamusmiehen kynästä Hienohelmaisuutta, pykälänikkarointia vai asianmukaista toimintaa? Puolustusvoimissa on viimeisenä parina vuotena kiinnitetty kiitosta ansaitsevalla tavalla huomiota yhdenvertaisuus-, tasa-arvoja epäasiallisen kohtelun kysymyksiin. Aliupseeriliiton toimijoillekin tulee eri tahoilta tietoja edellä mainittuihin kysymyksiin liittyen, milloin syytetyn penkillä olevalta, milloin kaltoin kohdellun taholta, milloin juristeilta. Varsin usein kysymykset nousevat joko naisten esille nostamina työpaikoilla tai varusmiesten kokemana epäasiallisena kohteluna koulutustapahtumiin liittyen. Seuraavassa esitetään muutamia havaintoja niin edellä mainittuun epäasianmukaiseen käyttäytymiseen, mutta myös erityisesti koulutusta ja kouluttajia koskeviin muihin kysymyksiin liittyen kommentteina kentän kaikuihin. Suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksytään yhä vähemmän yksilöön kohdistuvaa epäasiallista käyttäytymistä. Hyvä niin. Myös puolustusvoimissa vallitsee asiaan liittyen nollatoleranssi. Kenenkään ei tarvitse sitä työssään tai palveluksessaan suvaita. Puolustusvoimien miehiseen, varsin karskiin toimintakulttuuriin on perinteisesti kuulunut varsin suora ja konstailematon, jopa roisikin toiminta ja kielenkäyttö. Tätä perusteellaan usein toiminnan luonteella. Epäasiallinen kielenkäyttö Ajattelematon, epäasiallinen kielenkäyttö lienee eräs yleisimmistä ongel- mista. Tärkeänä peruslähtökohtana on, että arvion kielenkäytöstä tekee kuulija, ei sanoja. On melkein yhdentekevää, onko sanoja tarkoittanut sanomisensa loukkaavaksi tai ei, jos se kuulijasta joka tapauksessa siltä tuntuu. Esimerkiksi kiroilu, naisten tytöttely tai kaksimieliset puheet ovat tällaisia. Itsestään selvää on, että puolustusvoimien virkamies ei saa ottaa työssään kantaa sukupuoliseen suuntautumiseen, etniseen alkuperään, sukupuoleen, ikään tai muuhun henkilöön käypään seikkaan ei edes leikillään. Esimerkiksi ryssä- ja neekeri-sanat ovat rasistisia ilmaisuja, joiden käyttöön viranomaisten mukaan tulisi puuttua. Henkilökohtainen koskemattomuus Henkilökohtainen koskemattomuus on toinen seikka johon tulee kiinnittää huomiota. Varusmieheen tai työtoveriin ei pidä koskea ellei toiminta tai tilanne sitä itsessään vaadi. Koulutuksessa lisävauhdin antaminen varusmiehelle tönäisemällä tai huomion kiinnittäminen kepillä kypärään lyömällä tai muu fyysistä koskemattomuutta loukkaava toiminta ei ole sallittua. Samoin työtoverin tahdonvastainen koskettelu tai siihen viittaavat ilmeet tai eleet voidaan kokea seksuaaliseksi häirinnäksi, joka loukkaa yksilön itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista vapautta. Varusmiesten koulutustapahtumiin ja harjoitustilanteisiin liittyy kouluttajan näkökulmasta eräitä varsin yleisiä sudenkuoppia. Viikko- ja päiväpalvelusohjelmassa pitäytyminen on ehdoton edellytys koulutuksen toteutukselle. Tämä koskee niin koulutusaikoja, ohjelman mukaisia Kuva: Petri Asikainen harjoituksia kuin niiden yksityiskohtaisia sisältöjäkin. Kouluttaja on aina heikoilla, jos hän omin päin muuttaa ennakkoon varusmiehille ilmoitettua viikko- tai päiväpalvelusohjelmaa. Esimerkiksi suojeluskoulutusta ei tule pitää, jos ohjelmassa ei ole suojeluskoulutusta tai ohjelmaan ei saa lisätä ylimääräisiä sulkeisia. Usein näillä toimenpiteillä on rangaistuksellinen piirre tai ne voidaan asevelvollisen osalta kokea simputukseksi. Kollektiivirangaistukset kiellettyjä Kollektiivirangaistukset on suomalaisessa oikeudenkäytössä kielletty. Yksittäisen asevelvollisen virheellinen 12 Ammattisotilas 6/2012

13 tai puutteellinen suoritus ei saa johtaa koko kyseisen osaston saamaan välittömään rangaistukseen. Myöskään koulutuksellista toimintaa sinällään ei saa pitää rankaisukeinona, koska se romahduttaa motivaation. Lähtökohtana on, että jos asevelvollinen ei selvästi riko palvelusvelvollisuuttaan kurinpidollisessa mielessä, häntä ei saa muilla keinoin rankaista. Esimerkiksi huono suoritus ei voi johtaa sanktioon. Käytännössä kysymys on esimerkiksi tilanteista, joissa jonkun yksilön töppäilyn tai huonon suorituksen takia koko joukkuetta poistutetaan, juoksutetaan tai ryömitetään. Sotilaalliseen toimintaan kuuluu elimellisenä osana ampumatarvikkeiden käsittely. Erilaisten a-tarvikkeiden käsittelyyn liittyy erittäin tarkat määräykset. On hyvä tiedostaa, että ne eivät ole suosituksia. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi. Kouluttajan arjessa suhtautuminen a-tarvikkeisiin arkistuu ja tulee rutiinimaiseksi mutta tähän kytkeytyy myös juuri vaara: a-tarvikkeita säilytetään muualla kuin niille määrätyissä paikoissa, niitä kuljetetaan tarkoituksenmukaisesti mutta määräystenvastaisesti tai niitä käytetään varomääräyksiä, esimerkiksi varoetäisyyksiä, tulkiten. Hyvänä muistisääntönä on, että yhtään rynnäkkökiväärin patruunaa ei pitäisi kouluttajien huoneesta tai laatikoista säilytyksestä löytyä. Ja viimeisenä sana määräysten vastaisista käskyistä. Alainen olettaa, että esimies ei anna määräysten vastaisia käskyjä. Tämä koskee niin kantahenkilökuntaa kuin varusmiehiä. Käytännössä näitä kuitenkin annetaan. Tyypillisiä ovat muun muassa erilaiset ajoneuvojen käyttöön ja niiden kuljettamiseen liittyvät tulkinnallisuudet sekä muut tilanteenmukaiset harjoitustilanteet, joissa määräysten mukainen toiminta joko estäisi toiminnan tai ainakin haittaisi sitä olennaisesti. Esimerkiksi joukkoja tai materiaalia ei saataisi siirrettyä haluttuun paikkaan ajallaan, koska ei ole riittävästi levänneitä kuljettajia. Tämä ei kuitenkaan oikeuta määräysten vastaiseen toimintaan. Tämän, ehkä jossain määrin isällisen ja sormea heristävän kirjoituksen tarkoituksena on muistuttaa siitä, että mikäli lakien tai määräysten vastaista toimintaa harjoitetaan, niin käytännössä se johtaa enemmin tai myöhemmin tilattuun sanktioon. Sanktion määrän ratkaisee yleensä tuottamuksellisuuden aste ja se, miten sitten lopun perin on käynyt. Taipumusta näyttäisi olevan myös sille, että kokemattomuus lisää alttiutta suoritusperusteisille sattumille ja kokemus taas altistaa oikeudelle sanoa mitä ja miten haluaa. Mika Oranen Aliupseeriliiton toimisto on joululomalla Finnsukellus Oy PL 16, TAMPERE Puh LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Hautalantie 22, Lohtaja, puh. (06) , PATRIA RAKENNUS OY Koulukatu 23, Hämeenlinna Puh. (03) Siivousliike NYBERG OY Kalajärventie 62, MUURAME Puh siivousliikenyberg.fi MAANRAKENNUSLIIKE Valter Lehtonen Oy Ammattisotilas 6/

14 Aliupseeritehtävät entistä vaativampia Aliupseereiden ja mekaanikkojen tehtävät ovat tullee vaativimmiksi selkeästi viime vuosien kuluessa. Muutos johtuu ensisijaisesti siitä, että tehtäviä on siirtynyt opistoupseereilta aliupseeristolle. Myös koulutustaso aliupseeriston keskuudessa on kohentunut, mikä on mahdollistanut työnantajalle entistä vaativampien tehtävien teettämisen aliupseeristolla. Hurja teknistyminen näkyy vaativuusluokkien kehittymisenä. Entistä monimutkaisemmat järjestelmät vaativat syvällistä osaamista, myös niiden opettaminen ja kouluttaminen on entistä vaativampaa. Suuri osa vaativimmista tehtävistä onkin lentokonehuollon puolella olevat asiantuntijatehtävät niin aliupseereilla kuin mekaanikoillakin. Myös perusyksikkötasolla on havaittavissa selvä muutos, perusyksikön vääpelin tehtävät ovat hiljalleen siirtyneet entistä enemmän opistoupseereilta aliupseereille. Vaativuusluokan 3 tehtävien, eli niin Kouluttaja- sekä lentokone- ja helikopterihuollon tehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Vartio- ja sotilaspoliisitehtävien määrä on vastaavasti laskenut. Perustehtävien (vaativuusluokka 3) määrä on vähentynyt alle puoleen kymmenessä vuodessa. sanottujen perustehtävien, määrä on vähentynyt alle puoleen palkkausjärjestelmän käyttöönoton ajoista. Samaan aikaan tehtävien kokonaismäärä on noussut yli tuhannella tehtävällä. Muutamilla tehtäväaloilla on tapahtunut selkeä muutos. Vartio-/sotilaspoliisialalta on vähentynyt yli sata tehtävää. Samaan aikaan lentokone- ja helikopterihuollossa olevien tehtävien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut. Kokonaan uutena aluevaltauksena on tullut kouluttajatehtävät, joita ei vuonna 2003 ollut lainkaan. Nyt niitä on lähes viisisataa. Tehtävien vaativuuden nousutrendi näyttää jatkuvan ja aliupseereja määrätään entistä haastavampiin tehtäviin. Se on luonnollista, koska tekniset tehtäväalat vaativat pitkää kokemusta ja laajaa kouluttautumista. Toisaalta erilaisia lupia ja oikeuksia vaativat tehtäväalat ovat myös avautuneet aliupseeristolle. Haaste on siinä, että palkkauksellisesti aliupseeristo jää jalkoihin, koska palkkausjärjestelmä ei tunnista kaikkein vaativimpia tehtäviä. Vaativa tehtävä, jota on aiemmin hoitanut opistoupseeri, tulee aliupseerin hoidettavaksi pienemmällä palkalla, koska palkkataulukossa tulee katto vastaan. Tämä kannattaa työnantajankin huomioida ennen kuin on liian myöhäistä ja osaava henkilöstö katoaa muualle töihin. Lassi Majamaa 14 Ammattisotilas 6/2012

15 Uutisia Hirvenhiihtojen aymestaruuskilpailut Rakennusliitto järjestää hirvenhiihdon ay-mestaruuskilpailut Kainuun Prikaatin Hoikanportin ampumaradalla lauantaina Hiihtomatka on 7-9 kilometriä ja se hiihdetään helpohkossa maastossa perinteisellä tyylillä. Asetta kuljetetaan mukana hiihtomatkan ajan. Hiihtoon sisältyy etäisyydenarviointi- ja ammuntaosuudet. Kilpailussa on neljä sarjaa: naiset, miehet alle 50 vuotta, miehet yli 50 vuotta sekä miehet yli 60 vuotta. Lisäksi yksilösuoritusten perusteella lasketaan tulokset ammattiosastoittain/yhdistyksittäin. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet ovat Aliupseeriliiton verkkosivuilla, Ajankohtaista-osiossa. Ohjeet on toimitettu myös yhdistyksiin. Rakennusliitto vastaa tapahtuman järjestelykustannuksista joten kilpailussa ei ole osallistumismaksua. Ellun kanat englanniksi Tuntemattoman sotilaan sutkaukset ovat vakiintuneet yhteiseksi kielelliseksi omaisuudeksemme, mutta niiden kääntäminen vieraille kielille on osoittautunut hankalaksi. Sen vuoksi kustantaja WSOY julisti yleisökilpailun, jossa haettiin mahdollisimman toimivaa englanninkielistä käännöstä seuraavalle vänrikki Koskelan sitaatille: Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Sananmukainen käännös ei toimi, koska Ellu s hens ei kerro englanninkieliselle lukijalle mitään. Kilpasarjoja oli kolme: kaunokirjallinen sarja, huumorisarja ja koululaissarja. Kaunokirjallisen sarjan voitti parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittava Petri Linja-Aho seuraavalla ehdotuksella: When duty calls, we react, when bunk calls, we relax. Voittaja ei päässyt lavalle pokkaamaan palkintoaan, koska ei kuulemma saanut lomaa messuesiintymistä varten. Tuntematon sotilas on käännetty yli 20 kielelle. Englanninkielisiä käännöksiä on ainakin kaksi erilaista, mutta kumpikaan ei ole erityisen onnistunut. WSOY lupailee uutta englanninkielistä käännöstä Tuntemattomasta sotilaasta syksyyn 2014 mennessä, jolloin Frankfurtin kirjamessujen teemamaana on Suomi. Seppo Simola Puolustusvoimat kehittää tasa-arvoa Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus selvitti varusmiespalvelusta suorittavien ja puolustusvoimien palkatun henkilöstön kokemuksia tasaarvosta. Kolmannes varusmiehistä ja joka toinen naisten vapaaehtoista palvelusta suorittava kertoi kokeneensa kiusaamista vertaisten joukossa. Sekä henkilökunta että varusmiespalvelustaan suorittavat kiinnittivät vastauksissaan huomiota erityisesti kielenkäyttöön. Tutkijoiden mukaan luvut kiusaamisesta vastaavat koulujen lukuja. Puolustusvoimien palkatun henkilökunnan kokemukset tasa-arvosta vastaavat muuta suomalaista työelämää. Upseerien, erikoisupseerien, opistoupseerien, aliupseerien ja siviilien kokemukset tasa-arvosta kuitenkin poikkeavat toisistaan. Upseerit ovat tyytyväisimpiä tasa-arvoon. Muut sotilashenkilöt kokevat eriarvoisuutta suhteessa upseereihin muun muassa ura- ja vaikutusmahdollisuuksissaan. Siviiliasiantuntijatehtävissä olevat naiset kokevat, ettei heidän osaamistaan arvosteta. Puolustusvoimissa on nollatoleranssi kiusaamiseen ja syrjintään. Tätä asiaa tukemaan puolustusvoimat tulee perustamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän, joka kehittää tasa-arvotyötä ja sukupuolivaikutuksien arviointia. Lisäksi puolustusvoimat päivittää vuonna 2007 tehdyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ensi vuonna. Tutkimusten tulokset otetaan huomioon päivityksessä. Vuoden urheilija 2012 Aliupseeriliiton hallitus nimeää vuosittain vuoden urheilijan. Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä suoraan esitys vuoden urheilijasta. Valintaperusteena ovat tulokset tai merkittävät sijoitukset vuonna 2012 liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Valinnassa painotetaan kansainvälistä kilpailumenestystä. Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Hallitus julkaisee vuoden urheilijan keväällä Ammattisotilas 6/

16 Uutisia Aliupseereita henkilöstöalan jatkokurssilla Viisi aliupseeria suoritti syksyn aikana mestariopintojen toimialaopinnot opistoupseerien henkilöstöalan jatkokurssilla. Virkaehtosopimukseen perehtyminen perinpohjaisesti vei yhdestätoista opiskeluviikosta peräti kahdeksan. Kurssin aikana opiskelijat perehtyivät muun muassa vuosiloma-asioihin, virkaannimittämiseen, tehtävään määräämiseen, yhteistoimintamenettelyyn, poissaoloihin sekä työaika- ja palkkausjärjestelmiin. Lainsäädäntöasioissa keskityttiin muun muassa sotilaskurinpitoon, rangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin. Opiskelu toi mukanaan paljon uutta, mielenkiintoista asiaa vaikka osittain opiskelu oli myös vanhan kertausta. Kurssilla oli mahdollista laajentaa myös omaa henkilöstöalan kontaktiverkostoa. Marraskuun puolivälissä päättynyt kurssi oli viimeinen opistoupseerien henkilöstöalan jatkokurssi. Vielä ei ole tie- dossa, missä ja milloin aliupseerien on mahdollisuus hakeutua vastaavaan koulutukseen. Riku Rissanen Kurssille osallistuivat (vasemmalta) pursimies Riku Rissanen (MAAVE), ylipursimies Jukka Ketola (SLMEPA), sotilasammattihenkilö Marit Lammes (MERIVE), vääpeli Kari Mankinen (KAIPR), sekä ylivääpeli Tero Rissanen (PORPR). Kuva: Thomas Carlstedt Aliupseerikalenterit postitettu Aliupseerikalenterit postitettiin jäsenille marraskuun lopussa. Kalenterissa on perinteiseen tapaan tuhti paketti aliupseereiden virkaehtoihin ja muuhun päivittäiseen työelämään liittyviä ohjeita. Jos et vielä ole saanut omaa kalenteriasi, ilmoita asiasta liiton toimistoon osoitteeseen Jäsenalennus lasten tapaturmavakuutuksesta Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenhintaan lapsilleen Ryhmäsampo Primus tapaturmavakuutuksen. Se on voimassa urheiluharrastuksen lisäksi myös muulla vapaa-ajalla, kaikkialla maailmassa. Sen noin kahdenkymmenen euron vuosimaksu on markkinoiden edullisin. Vakuutus on voimassa siihen saakka, kun nuori täyttää 23 vuotta ja sen voi hankkia siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta. Vakuutusta voi täydentää sairauksia ja sairaanhoitokuluja kattavalla lapsivakuutuksella, joka kattaa myös esimerkiksi rasitusvammoja. Kun tilaat vakuutuksen netistä (www. henkivakuutuskuntoon.fi), säästät ensimmäisen vuoden maksussa 20 %. Kampanja on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Lisätietoja vakuutusedusta Muistithan ilmoittaa jäsentietojen muutoksesta? 16 Ammattisotilas 6/2012

17 Uutisia Itsenäisyyspäivän aliupseeriylennykset Itsenäisyyspäivänä kuusi aliupseeria sai sotilasmestarin palvelusarvon. Ylivääpelin tai ylipursimiehen palvelusarvo annettiin 13 aliupseerille. Lisäksi yksi aliupseeri ylennettiin reservissä ylivääpeliksi. Seuraavat aliupseerit ylennetään sotilasmestariksi reservissä ja heille annetaan vastaava palvelusarvo: ylipursimies Sami Juhani LAINE (SMMEPA) ylivääpeli Jorma Kalevi MÄKELÄ (RÄJL) ylivääpeli Jorma Kalevi KARPPANEN (PKARPR) ylivääpeli Mika Vesa Tapani TUOVINEN (MAASK) ylivääpeli Vesa Petteri VIERU (LSSLE) Lisäksi ylivääpeli Ari Juhani NIEMI (KAIPR) saa sotilasmestarin palvelusarvon Seuraavat aliupseerit ylennetään ylivääpeliksi reservissä ja heille annetaan vastaava palvelusarvo: vääpeli Teemu Sakari HEIKKINEN (KAIPR) vääpeli Markus Petteri HÄMÄLÄINEN (KARLSTO) vääpeli Hannu Petteri KOSTIAINEN (PSPR) vääpeli Kari Matti Samueli MANKINEN (KAIPR) vääpeli Jukka Paavo RIEKKI (MAAVMATLE) vääpeli Jussi Petteri RISSANEN (KARLSTO) vääpeli Jari Tuomas SAARINEN (PSPR) vääpeli Vesa Marko Kalevi SEPPONEN (ISHR) vääpeli Mika Tapio SIEKKINEN (PIONR) vääpeli Tommi Mikael SIPOLA (SATLSTO) vääpeli Jouni Markus SUIHKONEN (LAPLSTO) vääpeli Pasi Antero SUOMELA (VIESTIR) vääpeli Mika Tapani VALORINTA (SATLSTO) Lisäksi ylivääpeli Eero Tapani SEPPÄLÄ (LAPLSTO) ylennetään ylivääpeliksi reservissä. Muut aliupseeriylennykset on luettavissa osoitteessa www. aliupseeriliitto.fi Aliupseeriliiton kilpailukalenteri 2013 Hyvää Joulua Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ry Petronlahdentie 19, Karttula Hiihto Onttola Ilma-ase, maalis-huhtikuu Maastoammunta Kontioranta Frisbeegolf Jyväskylä Ampumasuunnistus ja maastojuoksu Dragsvik Jalkapallo Lappeenranta Sotilas-5-ottelu Rovaniemi Ammunta Sodankylä Suunnistus Vekaranjärvi Ammattisotilas 6/

18 Uutisia Lapuan Liikkeen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen perinteitä näyttelyssä Nurmijärveläinen vanhempi konstaapeli Hannu Lakee piti marraskuun puolivälissä jo 21. kerran maamme lähihistoriaan liittyvän näyttelyn Nurmijärven käräjäsalissa. Tällä kertaa pääaiheina olivat Lapuan Liike ja Isänmaallinen Kansanliike. Noin kolmasosa aineistosta oli Lakeen omista kokoelmista, mutta häntä olivat tukeneet materiaalia lainaamalla Keijo Kyöttilä ja Pekka Salo. Näyttelyn harvinaisuuksia olivat IKL:n johtohahmon Paavo Susitaipaleen henkilökohtaiset esineet. Kyöttilän ryijykokoelma visualisoi osaltaan järjestöjen karhulogon monipuolista käyttöä. Paikalliset reserviläiset olivat talkooapuna näyttelyn pystytyksessä. Talonpoikaismarssi heinäkuulta 1930 oli luonnollisesti esillä, samoin toinen Lapuan Liikkeen kulminaatiopiste eli Mäntsälän kapina. Siitä tuli kuluneeksi tänä vuonna 80 vuotta ja tasavuosiluku oli yksi syy tämänvuotisen näyttelyn aihevalinnalle. Aiemmin aiheina ovat olleet mm. vapaussota, talvisota, jatkosota, merkit ja tunnukset sekä heimosodat. Lapuan Liikkeen näyttelyesineistö oli pääosin järjestön käytössä ollutta mate- riaalia, IKL-esineistö enemmälti myyntiartikkeleina ollutta tukimateriaalia kuten tulitikkuja, kirjekuoria, postikortteja ja kahvikuppeja. Näyttelyssä oli runsaasti valokuvia järjestöjen vaiheista sekä painotuotteita, kuten IKL:n pää-äänenkannattajan Ajan Suunnan numeroita. Lapuan Liikkeen ja sen seuraajan Isänmaallisen Kansanliikkeen järjestövärit olivat sininen ja musta. Musta edusti Lapuan liikkeen voimahahmon Vihtori Kosolan mukaan kommunisminvastaisuutta ja sininen oli isänmaan väri. IKL oli eduskuntapuolue eli se panosti myös demokraattiseen vaikuttamiseen. Lapuan Liike syntyi vastustamaan kommunismin uhkaa ja oli enemmän spontaani kansanliike. Ensi syksyn näyttelyn aiheeksi Hannu Lakee kaavailee esimerkiksi Japania ja sen sotaisaa kulttuuria. Toinen mahdollinen teema on poliisi. Teksti ja kuva Seppo Simola Mainetutkimuksen vastaajapalkinnot arvottu Aliupseeriliitto teki marraskuussa mainetutkimuksen, missä selvitettiin jäsenten ja tärkeimpien sidosryhmien mielikuvia Aliupseeriliiton toiminnasta. Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin tavarapalkintoja. Tavarat on postitettu voittajille viikolla 50. Onnea voittajille! Arvonnassa voittivat: Nikon D5100 -järjestelmäkamera Pasi Hyvärinen, Äänekoski Heikki Ojanperä, Vaasa Aliupseerimuki Arvo Anttonen, Hämeenkyrö Juho Muhonen, Keuruu Juhani Mönttinen, Kuikka Petri Parviainen, Helsinki Hannu Veijonen, Jyväskylä 18 Ammattisotilas 6/2012

19 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:lle, lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten toiminnan tukemiseen. Sata- Kuulo Oy Eija Koskenniemi- Saarivirta kuulotutkija, terveydenhoitaja Yksilölliset kuulonsuojaimet ja korvakappaleet handsfree -laitteisiin Itsenäisyydenkatu 39, 3 Pori. Puh. (02) sata-kuulo.oy@dnainternet.net INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL -laatujärjestelmä Kumpusaarentie 4 Puh. (017) KUOPIO Fax (017) etunimi.sukunimi@jmoy.net Ammattisotilas 6/

20 RUK-museo reserviupseeriperinteen ytimenä RUK-museoon tutustuminen on esineiden ja valokuvien avulla tehtävä aikamatka Reserviupseerikoulun ja Puolustusvoimien historiaan. Näyttelykäytävien varrella on kattava esittely mieskohtaisen varustuksen ja koulutusvälineistön kehittymisestä eri vuosikymmenten aikana. Arvokkaat perinteet ovat myös konkreettisesti läsnä. Reserviupseerikoulu sai museonsa verraten myöhään. Koulutus alkoi jo 1920, mutta museo avattiin vasta Sitä ylläpitää RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys. Oikeastaan kyse on laajasta joukko-osaston perinnetilasta, joka kyllä kooltaan käy mainiosti keskiverrosta sotilasmuseosta. Palkattua henkilöstöä tai säännöllistä tutkimus- tai julkaisutoimintaa ei ole. Museon yhteydessä on pieni kirjasto, jossa kävijät voivat tehdä omia tutkimusmatkojaan koulun historiaan. Hyllyissä ovat kaikki kurssimatrikkelit sekä koulun juhlakirjat muun kiinnostavan ohella. Myös multimediaa hyödynnetään. Museon suurin kävijäryhmä ovat oppilaiden omaiset. Toiseksi tulevat oppilaiden daamit ja kumppanit kurssijuhlien yhteydessä. Kolmas tärkeä kävijäryhmä ovat entiset oppilaat kurssitapaamisten yhteydessä. Jatkossa panostetaan myös koululaisryhmien houkuttelemiseen. Ulkomaisia kävijöitä varten on monikielisiä tekstejä. Eniten heitä tulee venäjältä. Kaikkiaan museolla on vuodessa noin 7000 kävijää. Esineistöä koulun käytöstä Johtoajatuksena on tallentaa materiaalia, joka on ollut RUK:n koulutuskäytössä. Nykyisestä esineistöstä valtaosa voidaan valmistusnumeron tarkkuudella osoittaa koulun käytössä olleeksi. Ennen museon perustamista käytöstä poistettua esineistöä ei aina tilan puutteen vuoksi voitu ottaa talteen. Alkuvaiheen perusnäyttelyn esineistö saatiin kootuksi Reserviupseerikoululta, Sotamuseolta, Haminan kaupungin museolta sekä yksityisiltä lahjoittajilta, joi- 20 Ammattisotilas 6/2012