LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT"

Transkriptio

1 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT Juha-Miika Paavola Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PAAVOLA, Juha-Miika Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 58 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja PAUKKU, Päivi Toimeksiantaja(t) Liikuntakeskus Pajulahti Tiivistelmä Tutkimuksessa kartoitettiin Liikuntakeskus Pajulahden osoiterekisterissä olevien eläkeläisten lomailutapoja, kiinnostuksen kohteita ja asiakaspotentiaalia suhteessa Pajulahdessa järjestettäviin seniorilomiin. Tavoitteena oli kerätä markkinoinnin kohdentamisen ja palvelujen kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa. Tutkimuksen pääaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 500 osoitteeseen eri puolille Suomea. Lisäaineiston hankkimiseksi haastateltiin Liikuntakeskus Pajulahden henkilökuntaa ja kahta seniorilomien osanottajaa sekä seurattiin ohjattua vesiliikuntatuokiota. Postikyselyjä palautettiin 204 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 41. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Kyselyyn vastanneet olivat suurimmaksi osaksi aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa, mikä vaikutti myös loman viettämiseen. Aktiivista toimintaa ja ohjelmatarjontaa pidettiin tärkeänä tekijänä lomapaikkaa valittaessa. Virkistysloman ohjelmistoon toivottiin liikunnan ohella kulttuuritarjontaa ja erilaisia hoitoja. Pajulahden palveluista ei ollut juurikaan tietoa, mutta mielikuvat olivat positiivisia ja potentiaalista asiakaskuntaa olisi vastaajista löydettävissä. Pajulahden vahvuuksina nähtiin luonnonkaunis ympäristö ja monipuoliset liikuntapuitteet. Eläkeläisten lähes räjähdysmäinen kasvu lähivuosina tekee työstä erittäin ajankohtaisen. Seniorit tulevat olemaan Liikuntakeskus Pajulahdelle ja myös muille matkailuyrityksille suuri asiakasryhmä. Tällä tutkimuksella hankituilla tiedoilla voidaan Pajulahdessa kehittää ja monipuolistaa seniorilomien tarjontaa. Avainsanat (asiasanat) seniorit, toimintakyky, urheiluopistot, virkistysloma Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and services management Author(s) PAAVOLA Juha-Miika Type of Publication Bachelor s thesis Pages 58 Confidential Language Finnish Title Until SENIOR VACATIONS AT PAJULAHTI SPORTS CENTER Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor PAUKKU Päivi Assigned by Pajulahti sports center Abstract Information acquired in this thesis concerns senior citizens and focuses on their interest and habits in spending a vacation and on their customer potential in relation to the senior vacations arranged at Pajulahti sports center. The targeted seniors in this research were found in the address directory of the client. The purpose was to gather useful information from the standpoint of marketing and services development. The research data were collected by a posted questionnaire, which was sent to 500 addresses around Finland. To get supportive data, two staff members and two senior customers were interviewed and an aqua gym lesson was observed. The number of returned questionnaires was 204, which the makes response rate 41%. The research method used was quantitative. Most respondents were active members in associations, which also impacted on their way of spending vacation. Programmed activities and service supply were considered as important factors when choosing a destination for a vacation. Recreation vacations were hoped to include culture and different kinds of treatments beside sport activities. The respondents were not well aware of the services Pajulahti provides, however its image was positive and potential customers can be found among the respondents. Beautiful natural environment and possibilities for different sport activities were seen as the strengths of the Pajulahti sports center. Extremely rapid growth in the number of pensioners in Finland makes this thesis of current interest. Senior customers will have an important role when developing new services at Pajulahti sports center and also in many other tourist attractions. The information acquired in the thesis, can be used to develop the services of the senior vacations at Pajulahti sports center. Keywords seniors, functional capacity, sports institute, recreation vacation Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO URHEILUOPISTOT MATKAILUN PELIKENTÄLLÄ LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI Pajulahden Varttuneiden Virkistyslomat Kilpailija-analyysi SENIORIEN SUOMI SENIORIT MATKAILUMARKKINOILLA SENIORILIIKUNTA JA TOIMINTAKYKY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Aineiston kerääminen Aineiston analysointi Aineiston luotettavuus VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Paikkakunnat Työhistoria Järjestöaktiivisuus MATKAKOHTEEN VALINTAKRITEERIT Asiakasuskollisuus Aktiivilomailun suosio Välimatka ja kulkuyhteydet VIRKISTYSLOMAAN LIITTYVÄT TOIVEET Suosituimmat aktiviteetit Ihanteellinen kesto VASTAAJIEN KÄSITYS PAJULAHDESTA POHDINTA LÄHTEET... 42

5 LIITTEET Liite 1. Saatekirje...44 Liite 2. Kyselylomake...45 Liite 3. Urheiluopistot majoituskapasiteetin mukaan...48 Liite 4. Viikko-ohjelma...49 Liite 5. Avoimet vastaukset...50 Liite 6. Rantapaju-hotelli ja rantasauna...58 KUVIOT KUVIO 1. Urheiluopistojen levittäytyminen...4 KUVIO 2. Terveysmatkailun alalajit ja niiden toimijat...6 KUVIO 3. Liikuntakeskus Pajulahti Iso-Kukkanen järven rannalla...8 KUVIO 4. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä KUVIO 5. Yli 65-vuotiaiden osuus alueittain KUVIO 6. Eläkeläiskotitalouksien keskimääräiset tulot vuosina KUVIO 7. Senioreita ohjatussa vesijumpassa KUVIO 8. Vastaajien ikärakenne ja sukupuolijakauma ikäluokittain KUVIO 9. Vastaajien paikkakunnat KUVIO 10. Vastaajien asema työelämässä KUVIO 11. Vastaajien aktiivisuus eläkeläisyhdistyksissä KUVIO 12. Vastaajien järjestöaktiivisuus lomaillessa KUVIO 13. Tärkeimmät tekijät lomakohdetta valittaessa KUVIO 14. Erilaisten lomakohteiden suosio KUVIO 15. Eri paikkakunnilta tulevien matkustusvalmius KUVIO 16. Vastaajien kiinnostus virkistysloma-aktiviteetteihin KUVIO 17. Virkistysloman ihanteellinen kesto TAULUKOT TAULUKKO 1. Varttuneiden Virkistyslomien tilastoja TAULUKKO 2. SWOT-analyysi TAULUKKO 3. Tarjonta- ja hintavertailu... 14

6 3 1 JOHDANTO Suomen väestö vanhenee ja eläköityy kovaa vauhtia. Suurten ikäluokkien työstä poistuminen aiheuttaa huolta ja erilaisia tutkimuksia ikärakenteen muutoksen vaikutuksista tehdään. Muutos on kuitenkin väistämätön, joten keskusteluja ja tutkimuksia täytyy ruveta soveltamaan käytäntöön. Palvelutarjontaa täytyy kohdentaa sinne missä on kysyntää. Palveluita suunniteltaessa on paneuduttava seniori-ikäisten toiveisiin ja tarpeisiin, jotka eivät ole välttämättä samanlaisia kuin aikaisemmin. Tämän työn toimeksiantajana on Liikuntakeskus Pajulahti, joka on yksi Suomen 11 urheiluopistosta. Urheiluopistojen toimialue on ollut jo melko kauan muutoksen kourissa. Ne ovat vähitellen muuttuneet huippu-urheilijoiden harjoittelukeskuksista myös tavallisia kuntoilijoita ja lomailijoita palveleviksi matkailualan yrityksiksi. Urheiluopistot tarjoavat hyvät puitteet lomanviettoon ja samanaikaisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen liikunnan avulla. Otin yhteyttä entiseen kesätyöpaikkaani Liikuntakeskus Pajulahteen ja tiedustelin mahdollisia opinnäytetöiden aiheita. Hallintojohtaja Seppo Virtanen ja myyntipäällikkö Sari Mikkola löysivät useitakin aihealueita, ja löysimme sopivan aiheen Pajulahden seniorilomista eli Varttuneiden Virkistyslomista. Oma kiinnostukseni liikuntaa kohtaan yhdistyy tässä työssä hyvin matkailun opintoihini. Tämän työn tarkoituksena on olla kehittämässä senioreille tarkoitettuja palveluja kartoittamalla heidän toiveitaan liikunnallisista virkistyslomista. Tavoitteena on myös antaa tällä tutkimuksella Pajulahdelle välineitä seniorikohderyhmän saavuttamiseen. Seniorilomien osanottajamäärät ovat Pajulahdessa olleet viime aikoina hieman laskussa, ja tähän täytyisi saada muutos. Tutkimus toteutettiin kirjekyselyllä, johon osallistuivat Pajulahden osoiterekisteritiedoissa olevat eläkeläiset. Tietoa siitä, kuinka hyvin tutkimukseen osallistujat tunsivat Pajulahden palveluita, ei ollut. Hankkiakseni lisäaineistoa kävin Pajulahdessa tarkkailemassa meneillään ollutta Varttuneiden Virkistyslomaa sekä haastattelemassa henkilökuntaa. Tutkimusaineiston käsittelyssä käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa.

7 4 2 URHEILUOPISTOT MATKAILUN PELIKENTÄLLÄ Urheiluopistot ovat valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia, jotka toimivat opetusministeriön alaisuudessa. Niiden tehtävänä on antaa liikunta-alan koulutusta, järjestää valmennusta sekä tarjota näitä täydentävää opetusta. Urheiluopistot järjestävät myös koulutusta tukevaa tai siihen liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa, ja useissa opistoissa tarjotaan erilaisia lomap a- ketteja ja ohjelmapalveluja mm. perheille ja yrityksille. Suomessa on 11 urheiluopistoa (liite 3), ja ne ovat levittäytyneet melko tasaisesti ympäri Suomea väestökeskittymät huomioon ottaen (kuvio 1). (Urheiluopistot 2004.) KUVIO 1. Urheiluopistojen levittäytyminen. Kuvio on internetsivulta Tällä hetkellä suurin on Vierumäellä sijaitseva Suomen urheiluopisto, joka on Pajulahden liikuntakeskuksesta vain noin 20 kilometrin päässä. Useimmat opistot sijaitsevat hieman syrjässä kaupunkialueilta, mutta kuitenkin niin että peruspalvelut ovat helposti saatavilla. Urheiluopistojen palvelujen painotusalueet eriävät jonkin verran toisistaan, mikä johtuu mm. sijainnista, majoituskapasiteetista ja liikuntatiloista.

8 5 Kaikki opistot antavat kuitenkin liikunta-alan ammatillista koulutusta sekä toimivat valmennuskeskuksena. Urheiluopistojen ja valtion suhteesta voidaan sanoa seuraavaa: Liikunnan valtakunnalliset koulutuskeskukset (Urheiluopistot) ovat opetusministeriön ylläpitämisluvun saaneita valtakunnallisia oppilaitoksia. Koulutuskeskukset voivat saada valtiontukea järjestämäänsä erilaiseen ammatilliseen koulutukseen tai muuhun liikuntaalan koulutukseen ja valmennustyöhön niistä annettujen säädösten perusteella. Valtiontuki joko valtionosuutena tai valtionavustuksina kattaa yli puolet koulutuskeskusten tuloista. Valtiontuen ohella koulutuskeskukset voivat järjestää ns. maksullista palvelutoimintaa. Asiakkaina tulevat silloin kysymykseen erityisesti yritykset, jotka huolehtivat näin henkilöstönsä henkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä. (Paavola 2005.) Kansalaisten keskuudessa urheiluopistoilla on edelleen vahva maine ainoastaan huippuurheilijoille tarkoitettuina keskuksina, ja he ovatkin varsin suuri käyttäjäryhmä. Tämä maine tulee varmasti kuitenkin tulevaisuudessa muuttumaan, kun yhä useammat opistot tarjoavat palveluita ja lomapaketteja myös tavallisille kuntoilijoille. Urheiluopisto-nimitys on jossain määrin syynä tähän maineeseen, ja Pajulahti muutti nimensä juuri tästä syystä Liikuntakeskus Pajulahdeksi. Urheiluopistot kilpailevat myös keskenään asiakkaista, mutta aivan tavalliseen yritysmaailmaan tämä kilpailu ei ole verrattavissa, koska ne kaikki ovat osittain valtion valvonnan alaisuudessa ja toimivat keskenään yhteistyössä. Urheiluopistot raportoivat opetusministeriölle tiettyjen asiakkaiden, kuten erityisryhmien ja lasten kävijämääristä. Toistaiseksi opetusministeriö ei ole pyytänyt raportteja senioriryhmien kävijämääristä, eikä sitä asiaa siten ole korostettu. Urheiluopistoilla voisi kuitenkin olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa eläkeläisten toimintakyvyn ylläpitämiseen. (Mikkola 2005.) Urheiluopistoja on niiden entistä laajemman tarjonnan vuoksi vaikea lokeroida yhden tietyn palvelun tarjoajiksi, varsinkin matkailun näkökulmasta. Minkälaisena toimijana pääasiallisesti liikuntapalveluja tarjoavat urheiluopistot sitten nähdään matkailualalla? Termit hyvinvointi-, terveys- ja liikuntamatkailu ovat monilta osin päällekkäisiä. Liikunta tuottaa terveyttä ja terveys tuottaa todistetusti fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Toisaalta liikunnan harrastaminen taas edellyttää jo jonkin asteista hyvinvointia. Termejä on ehkä otettu käyttöön liian innokkaasti, ennen kuin on ehditty määritellä edellistäkään. Selvää tietysti on, että koska palvelut sirpaloituvat moniksi eri toimijoiksi, uusia termejäkin tarvitaan.

9 6 Jonkinlainen jako tai näiden termien keskinäisen suhteen selvittäminen voi kuitenkin helpottaa sekä palvelujen käyttäjiä että niiden tarjoajia. Matkailun edistämiskeskuksen Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoituksessa (2005) terveysmatkailu nähdään kattoterminä, joka jakautuu kahdeksi alalajiksi, hyvinvointimatkailuksi ja terveydenhoitomatkailuksi (kuvio 2). (Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoitus 2005, 55.) TERVEYSMATKAILU TERVEYDENHOITO- MATKAILU HYVINVOINTI- MATKAILU VIIHDEKYLPYLÄT WELLNESS- TUOTTEET KUNTOUTUSTA TARJOAVAT KYLPYLÄT LÄÄKETIETEELLISET TOIMENPITEET URHEILUOPISTOJEN LIIKUNTALOMAT KUVIO 2. Terveysmatkailun alalajit ja niiden toimijat. (Emt. 55.) Terveydenhoitomatkailuun kuuluu keskeisesti joitakin lääketieteellisiä toimenpiteitä ja tutkimuksia, vaihtoehtolääketieteen hoitoja tai kauneusleikkauksia. Suomessa terveydenhoitomatkailun kohteita ovat lähinnä terveyskylpylät, joiden keskeisin tehtävä on sairaiden kuntouttaminen. Henkilökuntana näissä terveyskylpylöissä on lääketieteen ja sairaanhoidon ammattilaisia. Terveydenhoitomatkailijat tulevat asiakkaiksi vain, jos heidän on pakko tehdä jotain olotilansa tai terveydentilansa vuoksi. (Emt ) Hyvinvointimatkailijan tavoitteena on säilyttää, suojella tai edistää terveyttään. Hän käyttää usein erikoistuneita, ammattimaisia ja yksilöllisiä palveluja tarjoavia kylpylähotelleja, joissa tarjotaan palveluja fyysisestä kuntoutuksesta kauneudenhoitoon, terveysravitsemukseen ja kulttuuriin. Hyvinvointimatkailun piiriin voidaan sisällyttää kylpylöiden lisäksi kokous- ja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit.

10 7 (Matkailualan vuosikirja 2004, ) Hyvinvointimatkailu on siis matkailijan terveydentilaa ylläpitävää sekä fyysistä ja psyykkistä vireyttä antavaa matkailua (Matkailun osaamiskeskus 2004). Hyvinvointimatkailu kattaa siis hyvin suuren määrän erilaisia palveluja. Se sisältää urheiluopistojen tarjoamat liikuntapaketit, kuten myös wellness-tuotteet. Wellness-matkailutuotteet täyttävät korkeat laatukriteerit, ja ne ovat suunnattu terveille asiakkaille, jotka haluavat ehkäistä ennalta sairauksia. Ympäristö, jossa tuotetta tarjotaan, on rauhallinen, esteettinen ja ylellinen. (Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoitus 2005,11, 56.) Wellness-käsitteelle on monta määritelmää, mutta sitä voisi luonnehtia hakeutumiseksi uuden elinvoiman, miele k- kyyden ja hyvän olon lähteille. Wellness-matkailun alalla toimivat enimmäkseen korkeatasoiset kylpylät. (Matkailualan vuosikirja 2004, 77.) Liikuntamatkailu nähdään useimmiten hyvinvointimatkailusta erillisenä. Liikuntamatkailua on pääosin kahdenlaista: aktiivisessa liikuntamatkailussa matkailija itse osallistuu matkansa aikana liikunnalliseen toimintaan. Passiivinen liikuntamatkailija sen sijaan matkustaa seuratakseen jotain urheilukilpailua tai tapahtumaa. Kansainvälisissä määritelmissä on noussut esiin kuitenkin vielä kolmas liikuntamatkailun muoto eli ns. nostalgiamatkailu, jossa matkustetaan urheiluhistoriallisesti tai tietylle fanikulttuurille tärkeisiin kohteisiin. (Vehmas 2001, 6.) Esimerkkeinä aktiivisesta liikuntamatkailusta voidaan pitää laskettelumatkoja tai Maraton-matkailua. Passiiviseen liikuntamatkailuun luetaan muun muassa formulakilpailuihin tai olympialaisiin suuntautuva matkailu. 3 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolassa, noin 20 kilometriä Lahdesta itään. Alue on rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla, Iso-Kukkane n järven rannalla (kuvio 3). Pajulahden toiminta alkoi vuonna 1929, jolloin se aloitti toimintansa kesäisin toimivana Työväen Urheiluliiton (TUL) naisten kurssikeskuksena. Vuodesta 1935 lähtien keskuksessa alettiin järjestää myös TUL:n miesten ja nuorten kursseja, edelleen kuitenkin vain kesäisin. Aikavälissä Pajulahdesta tuli ympärivuotisesti toimiva, kaikkia Suomen kansalaisia palveleva urheiluopisto. Samoihin aikoihin vaihtuivat myös Pajulahden urheiluopiston hallinto ja omaisuus Työväen urheiluliitolta vuonna 1952 perustetulle urheiluopistosäätiölle, jonka omistuksessa

11 8 opisto edelleen on (Nygren 1979, 5). Nykyisen Liikuntakeskus Pajulahden toiminnan painopisteet ovat seuraavat: liikunta-alan ammatillinen koulutus ammatillinen lisäkoulutus leiritys, testaus ja valmentajakoulutus kunto-, harraste- ja perhelomat yritysten liikunta- ja tyky (työkyky)- tapahtumat. (Urheiluopistot 2004.) KUVIO 3. Liikuntakeskus Pajulahti Iso-Kukkanen järven rannalla Vuodepaikoilla mitattuna Pajulahti on Vierumäen ja Kuo rtaneen jälkeen kolmanneksi suurin urheiluopisto. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Pajulahdessa on tehty useita suuria uudistuksia. Vuonna 1997 Pajulahteen valmistui jäähalli, jonka myötä monet jääkiekkojoukkueet, myös Venäjältä, ovat löytäneet Pajulahdesta harjoittelupaikan. Vuonna 1999 valmistunut Uimahalli on hyvin uudenaikainen ja monien eri ryhmien käytössä. Vuonna 2001 tehtiin pääruokalaan remontti ja laajennus, ja sen toiminta ulkoistettiin Amicalle vuonna Viimeisimpänä investointina vuoden 2004 helmikuussa valmistui Rantapaju-hotelli. Pajulahdella on sekä perustason että hotellitason majoituksessa yhteensä 340 vuodepaikkaa. Perustason majo i- tukseen on neljä erillistä rakennusta, ja niiden huonevarusteluun kuuluvat mm. wc, suihku ja TV. Rantapajussa (liite 6) on 14 kappaletta hotellitason huoneita, joista on järvinäköala, ja osassa on myös oma sauna. (Pajulahti 2004.)

12 9 Sisäliikuntatilat Pajulahdessa ovat erittäin monipuoliset, mikä näkyy myös asiakaskunnassa. Päärakennuksen yhteydessä ovat pallo iluhalli, kuntosali, paini- ja nyrkkeilysali sekä voimistelusali. Testausasemalla tehdään kuntotestauksia, verenpainemittauksia ja urheilijatestauksia, ja siellä on myös laboratorio. Urheiluhalli, jota kutsutaan myös Nikula-halliksi, valmistui jo vuonna Nikula-nimen halli sai seiväshyppääjä Pentti Nikulan hypättyä siellä uuden MEtuloksen vuonna Lisäksi sisäliikuntatiloina on kaksi te nnis- ja squashkenttää. (Emt.) Tärkeimmät ulkoliikuntatilat ovat nurmijalkapallokentät, hiekkatekonurmi, minigolf-rata, yhdeksän tenniskenttää sekä juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Lisäksi varsinaisen opistoalueen ulkopuolella on ulkoilureittejä ja hiihtolatuja. Myös melontakursseja ja retkiä järjestetään niitä varten suunnitellulla melontareitistöllä. (Emt.) Pääruokalana toimii Ravintola Iso-Kukkanen terasseineen, ja sinne mahtuu ruokailemaan henkilöä. Päärakennuksessa on yli 20 eri kokoista ryhmätyö- ja kokoustilaa, kuten auditorio 100 hengelle, ATK-luokka sekä 4 kappaletta henkilön luokkahuonetta. Juhlatilaisuuksia varten on erilaisia kabinetteja henkilölle. Rantasaunalla, jossa on kolme saunaa (liite 6), on lisäksi takkahuone henkilölle. (Emt.) 3.1 Pajulahden Varttuneiden Virkistyslomat Pajulahti on markkinoinut palvelujaan ja tilojaan myös liikuntaelämän ulkopuolella toimiville yhteisöille jo 1950-luvulta lähtien. Vuonna 1956 opisto itse järjesti jo 19 erilaista liikunta- ja virkistystapahtumaa, joilla oli yhteensä 321 osanottajaa. Aikavälillä Pajulahden urheiluopistolla järjestettiin yli liikuntatapahtumaa, joiden yhteinen osanottajamäärä oli yli henkilöä. Varsinaisia eläkeläisille suunnattuja kuntokursseja on järjestetty luvulta lähtien, ja esimerkiksi vuonna 1978 niitä järjestettiin 17 kertaa. (Nygren 1979, ) Nykyään Pajulahdessa järjestetään paljon erilaisia lomia ja kursseja tavallisille kuntoilijoille ja asiakkaina on paljon erilaisia erityisryhmiä. Tavallisten lomailijoiden keskuudessa suosittuja ovat muun muassa ns. kuntoremontit ja liikuntalomat, ja samantyyppisillä kursseilla käyvät monien yritysten henkilökunta työnantajan kustantamina. Myös jotkut ammattiliitot myöntävät

13 10 jäsenilleen rahallista tukea liikuntalomiin osallistuville yrityksille ja yksityishenkilöille. Liikuntalomilla käy paljon myös seniori-ikäisiä, mutta nämä lomat eivät ole mitenkään erityisesti heille suunnattuja. Varttuneiden Virkistyslomat ovat Pajulahden erityisesti senioreille kohdennettuja lomia, vaikka niihinkään ei mitään ikärajaa ole asetettu. Virkistyslomilla käyvät eri eläkeläisyhdistykset ja muut järjestöt, joissa jäseninä on enimmäkseen senioreita, kuten reumayhdistykset. Mutta yksityiset eläkeläiset ovat myös suuri käyttäjäryhmä. Keskimäärin näillä virkistyslomilla käyvät noin vuotiaat lomailijat, mutta ikäjakauma alkaa alle 60-vuotiaista ja jatkuu 80- vuotiaisiin asiakkaisiin asti. Sukupuolijakauma kallistuu selvästi naisiin päin, mutta pariskunnat tasoittavat jonkin verran tätä eroa. (Tohkanen 2005.) Virkistyslomat eivät seuraa samaa kaavaa, vaan jokaisella on jokin oma teemansa. Vuonna 2004 ja vuoden 2005 keväällä teemoina ovat olleet mm. yhteislaulu, tanssiliikunta, vesiliikunta ja kosmetologihoidot. Kulttuuriteemat ovat sisältäneet mm. teatteri- ja musikaaliesityksiä Lahden kaupunginteatterissa, johon on ollut edestakainen kuljetus Pajulahdesta. Vaihtoehtona on ollut myös hakupalvelu, johon kuuluu edestakainen kuljetus Helsinkiin. Tämä hakupalvelu on tuonut Pajulahteen jonkin verran uutta asiakaskuntaa (Emt.). Taulukosta 1 nähdään vuosina järjestettyjen Varttuneiden Virkistyslomien lukumäärä sekä osallistujamäärä. Vuoden 2004 kohdalla on nähtävissä osallistujamäärän lasku kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta myös järjestetyt kurssit ovat vähentyneet edellisvuosista. Osallistujien lukumäärä kurssia kohti on pysynyt melko samana, noin 20 henkenä. TAULUKKO 1. Varttuneiden Virkistyslomien tilastoja Vuosi Kursseja Osallistujia Osallistujia kurssia kohti (KA) , , , , ,4

14 11 Virkistyslomat ovat yleensä viiden päivän mittaisia, kestäen maanantaista perjantaihin. Päiväohjelmat ovat aina erilaisia, ja niitä suunnittelevat ammattitaitoiset liikunnanohjaajat. Ohjatut aktiviteetit alkavat noin kello 9 aikaan ja loppuvat yleensä päivällisaikaan kello 17:ään mennessä. Päivän ohjelmiin sisältyy usein liikunnan lisäksi jotain rauhallisempaa, kuten saunailtoja tai luentoja (liite 4). 3.2 Kilpailija-analyysi Pajulahden liikuntakeskuksen asiakaskunta käsittää kaikenikäisiä, ja palveluita tarjotaan niin perheille, kuntoutujille kuin huippu-urheilijoille. Koska asiakaskunta on laaja ja sen tarpeet hyvin vaihtelevia, täytyy myös kilpailijoita arvioida kohderyhmittäin. Tässä kilpailija-analyysissä tarkastelen kilpailijoita vain seniorikohderyhmän kannalta. Arvioin Pajulahden kilpailukykyä swot- analyysin (taulukko 2) sekä kahden vertailukohteen avulla. Urheiluopistot tarjoavat lähtökohtaisesti hyvin samantapaisia liikuntamahdollisuuksia, mutta toiminnan painopisteissä on selkeitä eroja. Ns. tavallisille kuntoilijoille on kyllä tarjontaa muissakin opistoissa mutta selkeästi seniorikohderyhmälle palveluja tarjoaa Pajulahden lisäksi vain Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Vierumäen, Kuortaneen, Kisakallion ja Varalan opistoilla on samansuuntaista tarjontaa, mutta yhtä selkeää markkinointia senioreille ei ole. Etäisyys Pajulahdesta Tanhuvaaraan on noin 230 kilometriä, joten aivan samoista asiakkaista ei näiden kahden kesken kilpailla.

15 12 TAULUKKO 2. SWOT- analyysi Liikuntakeskus Pajulahden seniorilomista VAHVUUDET - Monipuoliset liikuntamahdollisuudet - Ammattimainen liikunnanohjaus - Kotimaisuus - Tasokas ja maineikas ruoka - Puhtaan järviluonnon keskellä - Hyvä sijainti pääkaupunkiseutuun nähden - Valtion tuki MAHDOLLISUUDET - Hakutoiminnan kehittäminen erityisesti pääkaupunkiseudulta - Verkostoituminen eläkeläisjärjestöjen ja yritysten kanssa - Luontomahdollisuuksien hyväksikäyttö - Yhteistyö matkatoimistojen kanssa - Ulkomaalaiset vapaa-ajan asiakkaat HEIKKOUDET - Kulkuyhteydet heikkoja - Majoitustilat osittain vanhentuneita - Maine urheilijoiden keskuksena - Hinta Virolaisiin kylpylöihin nähden - Monta eri kohderyhmää viemässä huomiota senioreilta - Ei vakituista lääkäriä paikalla - Ei varsinaisia kylpyläpalveluja UHAT - Liian monimutkaiset pakettilomat - Sisäiset eturistiriidat (valtio, valmennuskeskustoiminta) - Riittämätön panostus senioreihin - Kylpylöiden monipuolistuva tarjonta - Eläkeläisjärjestöjen omien kohteiden suosiminen Eläkeläisjärjestöillä on omia kohteita, jotka tarjoavat samantyyppisiä lomia. Usein niihin kuitenkin liittyy jonkinlainen kuntoutus, joten niiden toimintaympäristö eroaa Pajulahdesta jonkin verran. Samaa koskee tiettyjen potilasjärjestöjen, kuten reumaliiton lomakohteita. Pajulahden pahimpina kilpailijoina seniorien kannalta voidaankin pitää korkeatasoisia viihdekylpylöitä. (Mikkola 2005.) Suomessa kylpylöiden tarjonta on nykyään erittäin monipuolista ja lähes kaikki niistä tarjoavat liikuntamahdollisuuksia ja ohjattua liikuntaa, kuten vesijumppaa. Viron kylpylät tarjoavat paljon noin viikon mittaisia virkistys- ja hemmottelulomia, joiden hintataso on Suomeen nähden edul-

16 13 linen. Lisäksi virolaisten kylpylöiden paketteihin kuuluu usein lääkärintarkastus. Suomalaisten ehdoton suosikkikohde Virossa on Pärnu. (Riekkinen 2004, 12.) Pärnun kohteet markkinoivat valmispakettejaan samalla virkistysloma-nimityksellä kuin Pajulahti. Kaikissa kohteissa on puolihoito ja kahden hengen hotellitasoiset huoneet. Pärnussa on noin 4 kilometrin säteellä yhdeksän eri kylpylähotellia, jotka ovat hyvin samankaltaisia. Taulukossa 3 on laskettu keskiarvohinta Saga-matkat matkanjärjestäjän lomapakettien hinnoista näihin yhdeksään kylpylähotelliin. Palvelut ovat kylpylöissä hyvin samankaltaisia, joten niistä on listattu yleisimmät. Taulukossa 3 verrataan Pajulahden palveluita kahden kylpyläkohteen kanssa. Palveluita vertaillaan hinnan ja sisällön suhteen. Vertailukohteiden valintaan vaikuttivat niiden sijainti ja valmislomapakettien samankaltaisuus Pajulahden pakettien kanssa. Pärnun ja Pajulahden hintoihin sisältyy tässä tapauksessa edestakainen matka Helsinkiin, ja myös loman kesto on sama. Näiden kahden kohteen hinta on siis varsin vertailukelpoinen, varsinkin helsinkiläisen as i- akkaan näkökulmasta. Ikaalisten kylpylän hintaan ei sisälly matkaa, mutta sen tarjoama loma kestää päivän pidempään. Saga-matkat järjestää myös bussikuljetuksia viikoittain muualta Suomesta Helsinkiin. Reittien lähtöpaikkoina toimivat Pori, Karstula ja Joensuu. Bussit kulkevat suurimpien paikkakuntien läpi ja reitti päättyy Helsingin satamaan. Tämä hakupalvelu helpotta suuresti pohjoisemmassa asuvia asiakkaita, ja Viron kylpylät tulevat helpommiksi saavuttaa myös muille kuin Helsinkiläisille senioriasiakkaille. Sama kuljetus vie asiakkaat myös takaisin kotiin. (Saga-matkat 2005.)

17 14 TAULUKKO 3. Tarjonta- ja hintavertailu. KOHDE LOMAPAKETIN SISÄLTÖ HINTA Liikuntakeskus Pajulahti - Kesto 5 pv - Ajankohta ma pe Majoitus Rantapaju-hotellin 2 hengen huoneessa - Teemoina tanssiliikunta, yhteislaulu ja hieronta - Ohjattua liikuntaa, esim. sauvakävelyä ja vesijumppaa - Edestakainen kuljetus Helsinkiin - Puolihoito. (Pajulahti 2004.) 275 /hlö Pärnun kylpyläkohteet (9 kpl) - Kesto 5 pv - Ajankohta su to Majoitus hotellitason 2 hengen huoneissa - Edestakainen kuljetus välillä Helsinki- Tallinna-Pärnu - Kaikissa kohteissa 3 hoitopäivää (2-3 hoitoa/pv) - Lääkärin tulokonsultaatio 5:ssä kylpylässä - Suomea puhuvien oppaiden palvelut - Puolihoito 6:ssa, ja täysihoito 3:ssa kylp y- lässä - Yksi ilmainen vesipuistokäynti. (Sagamatkat 2005.) 247 /hlö (KA) (vaihteluväli ) Ikaalisten kylpylä - Kesto 6 pv - Majoitus 2 hengen hotellihuoneessa (hotelli Terme) - Vapaa kylpylän käyttö - Vapaa kuntosalin käyttö - Ohjatut liikunnan ja vapaa-ajan tapahtumat - Ohjelmamaksut tanssiravintolaan - Henkilökohtainen hoito-ohjelman tarkistus hoito-osastolla - Puolihoitoruokailut - Hoidot (esim. hieronta, aromaterapia, jalkahoito). (Ikaalisten kylpylä 2005.) 421 /hlö

18 15 4 SENIORIEN SUOMI Suomen ja koko Euroopan väistämätön tulevaisuudennäkymä on väestön vanheneminen. Useimmiten tämä nähdään ongelmana tai uhkana, joka vaatii uudistuksia monilla yhteiskunnan alueilla, kuten palvelujen tarjonnassa. Taloudellisia vaikutuksia tulee olemaan paljon, koska työelämässä mukana olevien suhteellinen osuus pienenee. Hoiva- ja hoitoalan palvelujen kysyntä kasvaa, ja Suomessa on jo nyt nähtävissä kyseisen alan työntekijöiden puute. Väestön vanhenemiseen suhtaudutaan useimmiten negatiivisesti, joka on kuitenkin yksipuolinen näkemys. Tämän ilmiön yksi syy on kuitenkin eliniän piteneminen, joka on toimivan hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki ja lääketieteen tavoite. Yksipuolinen on myös tulkinta, jonka mukaan väestönmuutokset koskisivat vain hyvin iäkkäiden ja hoitoa vaativien vanhusten lukumäärän kasvua. Toinen yhtä tärkeä, mutta hyvin erilainen kasvava joukko on niin sanotun kolmannen iän edustajat. (Karisto 2004,11-13.) Kolmannen iän edustajilla tarkoitetaan jo työelämästä poistuneita, useimmiten siis eläkeläisiä, joilla on kuitenkin vielä runsaasti vuosia ennen kuin varsinainen vanhuus koittaa. Tälle käsitteelle on selkeät perustelut muun muassa eliniän pitenemisen vuoksi. Pitkäikäistyminen jättää pitkän, jopa lapsuutta pidemmän aikakauden eläkkeelle jäämisen ja varsinaisen vanhuusiän väliin. Karisto (2002) määrittelee kolmannen iän nuorten eläkeläisten elämäksi, joka ei ole enää työn mutta kylläkin monien muiden toimintojen täyttämää (Karisto 2002, 138). Kolmannen iän edustajia ja tutkimukseni kohderyhmää nimitän tässä työssä senioreiksi, jotka määrittellään aktiivisiksi, pääosin terveiksi ja yleensä alle 80-vuotiaiksi ikäihmisiksi (Sonkin & Petäkoski-Hult & Rönkä & Södergård 1999). Seniori-iän voidaan katsoa kuitenkin alkavan jo 55- vuoden iästä (Ahtola 2002, 19). Kuviossa 4 on nähtävissä väestöennuste yli 65-vuotiaiden miesten ja naisten prosentuaalisesta osuudesta koko Suomen väestössä vuodesta 2005 vuoteen Yli 65-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan tasaisesti ja pysähtyy vasta vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2009 yli 65- vuotiaita on ensimmäistä kertaa Suomen historiassa enemmän kuin alle 15-vuotiaita, ja vuonna 2015 heitä on jo yli 20-prosenttia väestöstä. Huomattavaa on miesten määrän nopeampi kasvu. (Suomen tilastollinen vuosikirja 2004, 124.)

19 16 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä sukupuolittain vuosina prosenttia väestöstä Miehet Naiset Yhteensä vuosi KUVIO 4. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä Kuvio 5 näyttää yli 65-vuotiaiden määrän kasvun Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen osalta. Etelä- Suomessa kasvu on kaikkein voimakkainta, jossa vuoteen 2015 mennessä yli 65-vuotiaat ovat lisääntyneet yli hengellä. (Emt. 125.) Tällä hetkellä ikääntyneimmät kunnat löytyvät saaristoalueilta ja keskisestä Savosta. Jatkossa nopeimmin ikääntyvät ne alueet, joilla suurten ikäluokkien (1940- ja 1950-luvulla syntyneet) väestöosuus on suuri, kuten Espoossa ja Vantaalla. (Matkailualan vuosikirja 2005, 191.) Yli 65-vuotiaiden osuus alueittain vuosina Tuhatta henkilöä Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Vuosi KUVIO 5. Yli 65-vuotiaiden osuus alueittain

20 17 Suomen huoltosuhde (alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat suhteessa vuotiaisiin) nousee jyrkemmin verrattuna muihin EU-maihin vuodesta 1985 vuoteen 2025 asti. Huollettavien lukumäärä 100 työssäkäyvää kohden nousee 46 henkilöstä (v. 1995) 66 henkilöön (v. 2025), mutta tilanteen selvä vaikeutuminen käynnistyy jo vuoden 2005 jälkeen. Suuret ikäluokat kääntävät Suomen huoltosuhteen Euroopan raskaimmaksi viimeistään vuonna (Ilmarinen 1999, 211.) 5 SENIORIT MATKAILUMARKKINOILLA Ikärakenteen muutos tuo suuren muutoksen myös suomalaiseen kuluttajakuntaan ja sitä kautta palveluntarjontaan. Palveluntuotantoa ja markkinoita ajatellen voidaan tästä ilmiöstä löytää mahdollisuuksia ja haasteita. Varsinaisen terveydenhoidon tarpeen lisäksi kysyntä lisääntyy myös työelämästä poistuneiden toimintakyvyn säilyttämiseen tähtääville palveluille, jotka osaltaan ennaltaehkäisevät vanhuuden tuomia fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia, sekä teknologisille ratkaisuille, joita joudutaan tulevaisuudessa suunnittelemaan yhä enemmän vanhemman väen ehdoilla. Vuodesta 1998 on ollut nähtävissä palvelumenojen kasvu kaikkien suomalaisten kotitalouksien osalta, näin myös eläkeläistalouksien. Eläkeläistalouksia oli vuonna 2002 jo lähes , ja kasvu vain kiihtyy. Palvelusektorin luonnehditaan olevan murrosvaiheessa, ja tämä kehitys liittyy varsinkin väestön ikääntymiseen. Palvelujen käyttäjäsektorin ennustetaan eriytyvän kahdeksi ryhmäksi, jotka ovat henkilöpalvelujen käyttäjät ja sähköisten palvelujen käyttäjät. Ikäihmiset ovat perinteisesti olleet suuri henkilöpalvelujen käyttäjäryhmä. (Ahlqvist & Berg 2003, ) Eläköityvät uudet seniorit tulevat olemaan aikaisempia terveempiä, aktiivisempia ja myös varakkaampia. Miesten määrän nopeampi kasvu seniori-ikäisissä tuo mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia, ja se tulee näkymään muun muassa eläkeläispariskuntien lisääntymisenä. Eläkkeellä olevien miesten ja naisten mielenkiinnon kohteet ja toiveet eroavat kuitenkin toisistaan. Tällä hetkellä miehille on harrastusmahdollisuuksissa tarjolla vähemmän vaihtoehtoja. (Sonkin ym. 1999, 21, )

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 29.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (8) 41 Lausuntopyyntö: Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot