LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT"

Transkriptio

1 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT Juha-Miika Paavola Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PAAVOLA, Juha-Miika Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 58 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka LIIKUNTAKESKUS PAJULAHDEN SENIORILOMAT Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja PAUKKU, Päivi Toimeksiantaja(t) Liikuntakeskus Pajulahti Tiivistelmä Tutkimuksessa kartoitettiin Liikuntakeskus Pajulahden osoiterekisterissä olevien eläkeläisten lomailutapoja, kiinnostuksen kohteita ja asiakaspotentiaalia suhteessa Pajulahdessa järjestettäviin seniorilomiin. Tavoitteena oli kerätä markkinoinnin kohdentamisen ja palvelujen kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa. Tutkimuksen pääaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 500 osoitteeseen eri puolille Suomea. Lisäaineiston hankkimiseksi haastateltiin Liikuntakeskus Pajulahden henkilökuntaa ja kahta seniorilomien osanottajaa sekä seurattiin ohjattua vesiliikuntatuokiota. Postikyselyjä palautettiin 204 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 41. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Kyselyyn vastanneet olivat suurimmaksi osaksi aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa, mikä vaikutti myös loman viettämiseen. Aktiivista toimintaa ja ohjelmatarjontaa pidettiin tärkeänä tekijänä lomapaikkaa valittaessa. Virkistysloman ohjelmistoon toivottiin liikunnan ohella kulttuuritarjontaa ja erilaisia hoitoja. Pajulahden palveluista ei ollut juurikaan tietoa, mutta mielikuvat olivat positiivisia ja potentiaalista asiakaskuntaa olisi vastaajista löydettävissä. Pajulahden vahvuuksina nähtiin luonnonkaunis ympäristö ja monipuoliset liikuntapuitteet. Eläkeläisten lähes räjähdysmäinen kasvu lähivuosina tekee työstä erittäin ajankohtaisen. Seniorit tulevat olemaan Liikuntakeskus Pajulahdelle ja myös muille matkailuyrityksille suuri asiakasryhmä. Tällä tutkimuksella hankituilla tiedoilla voidaan Pajulahdessa kehittää ja monipuolistaa seniorilomien tarjontaa. Avainsanat (asiasanat) seniorit, toimintakyky, urheiluopistot, virkistysloma Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and services management Author(s) PAAVOLA Juha-Miika Type of Publication Bachelor s thesis Pages 58 Confidential Language Finnish Title Until SENIOR VACATIONS AT PAJULAHTI SPORTS CENTER Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor PAUKKU Päivi Assigned by Pajulahti sports center Abstract Information acquired in this thesis concerns senior citizens and focuses on their interest and habits in spending a vacation and on their customer potential in relation to the senior vacations arranged at Pajulahti sports center. The targeted seniors in this research were found in the address directory of the client. The purpose was to gather useful information from the standpoint of marketing and services development. The research data were collected by a posted questionnaire, which was sent to 500 addresses around Finland. To get supportive data, two staff members and two senior customers were interviewed and an aqua gym lesson was observed. The number of returned questionnaires was 204, which the makes response rate 41%. The research method used was quantitative. Most respondents were active members in associations, which also impacted on their way of spending vacation. Programmed activities and service supply were considered as important factors when choosing a destination for a vacation. Recreation vacations were hoped to include culture and different kinds of treatments beside sport activities. The respondents were not well aware of the services Pajulahti provides, however its image was positive and potential customers can be found among the respondents. Beautiful natural environment and possibilities for different sport activities were seen as the strengths of the Pajulahti sports center. Extremely rapid growth in the number of pensioners in Finland makes this thesis of current interest. Senior customers will have an important role when developing new services at Pajulahti sports center and also in many other tourist attractions. The information acquired in the thesis, can be used to develop the services of the senior vacations at Pajulahti sports center. Keywords seniors, functional capacity, sports institute, recreation vacation Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO URHEILUOPISTOT MATKAILUN PELIKENTÄLLÄ LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI Pajulahden Varttuneiden Virkistyslomat Kilpailija-analyysi SENIORIEN SUOMI SENIORIT MATKAILUMARKKINOILLA SENIORILIIKUNTA JA TOIMINTAKYKY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Aineiston kerääminen Aineiston analysointi Aineiston luotettavuus VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Paikkakunnat Työhistoria Järjestöaktiivisuus MATKAKOHTEEN VALINTAKRITEERIT Asiakasuskollisuus Aktiivilomailun suosio Välimatka ja kulkuyhteydet VIRKISTYSLOMAAN LIITTYVÄT TOIVEET Suosituimmat aktiviteetit Ihanteellinen kesto VASTAAJIEN KÄSITYS PAJULAHDESTA POHDINTA LÄHTEET... 42

5 LIITTEET Liite 1. Saatekirje...44 Liite 2. Kyselylomake...45 Liite 3. Urheiluopistot majoituskapasiteetin mukaan...48 Liite 4. Viikko-ohjelma...49 Liite 5. Avoimet vastaukset...50 Liite 6. Rantapaju-hotelli ja rantasauna...58 KUVIOT KUVIO 1. Urheiluopistojen levittäytyminen...4 KUVIO 2. Terveysmatkailun alalajit ja niiden toimijat...6 KUVIO 3. Liikuntakeskus Pajulahti Iso-Kukkanen järven rannalla...8 KUVIO 4. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä KUVIO 5. Yli 65-vuotiaiden osuus alueittain KUVIO 6. Eläkeläiskotitalouksien keskimääräiset tulot vuosina KUVIO 7. Senioreita ohjatussa vesijumpassa KUVIO 8. Vastaajien ikärakenne ja sukupuolijakauma ikäluokittain KUVIO 9. Vastaajien paikkakunnat KUVIO 10. Vastaajien asema työelämässä KUVIO 11. Vastaajien aktiivisuus eläkeläisyhdistyksissä KUVIO 12. Vastaajien järjestöaktiivisuus lomaillessa KUVIO 13. Tärkeimmät tekijät lomakohdetta valittaessa KUVIO 14. Erilaisten lomakohteiden suosio KUVIO 15. Eri paikkakunnilta tulevien matkustusvalmius KUVIO 16. Vastaajien kiinnostus virkistysloma-aktiviteetteihin KUVIO 17. Virkistysloman ihanteellinen kesto TAULUKOT TAULUKKO 1. Varttuneiden Virkistyslomien tilastoja TAULUKKO 2. SWOT-analyysi TAULUKKO 3. Tarjonta- ja hintavertailu... 14

6 3 1 JOHDANTO Suomen väestö vanhenee ja eläköityy kovaa vauhtia. Suurten ikäluokkien työstä poistuminen aiheuttaa huolta ja erilaisia tutkimuksia ikärakenteen muutoksen vaikutuksista tehdään. Muutos on kuitenkin väistämätön, joten keskusteluja ja tutkimuksia täytyy ruveta soveltamaan käytäntöön. Palvelutarjontaa täytyy kohdentaa sinne missä on kysyntää. Palveluita suunniteltaessa on paneuduttava seniori-ikäisten toiveisiin ja tarpeisiin, jotka eivät ole välttämättä samanlaisia kuin aikaisemmin. Tämän työn toimeksiantajana on Liikuntakeskus Pajulahti, joka on yksi Suomen 11 urheiluopistosta. Urheiluopistojen toimialue on ollut jo melko kauan muutoksen kourissa. Ne ovat vähitellen muuttuneet huippu-urheilijoiden harjoittelukeskuksista myös tavallisia kuntoilijoita ja lomailijoita palveleviksi matkailualan yrityksiksi. Urheiluopistot tarjoavat hyvät puitteet lomanviettoon ja samanaikaisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen liikunnan avulla. Otin yhteyttä entiseen kesätyöpaikkaani Liikuntakeskus Pajulahteen ja tiedustelin mahdollisia opinnäytetöiden aiheita. Hallintojohtaja Seppo Virtanen ja myyntipäällikkö Sari Mikkola löysivät useitakin aihealueita, ja löysimme sopivan aiheen Pajulahden seniorilomista eli Varttuneiden Virkistyslomista. Oma kiinnostukseni liikuntaa kohtaan yhdistyy tässä työssä hyvin matkailun opintoihini. Tämän työn tarkoituksena on olla kehittämässä senioreille tarkoitettuja palveluja kartoittamalla heidän toiveitaan liikunnallisista virkistyslomista. Tavoitteena on myös antaa tällä tutkimuksella Pajulahdelle välineitä seniorikohderyhmän saavuttamiseen. Seniorilomien osanottajamäärät ovat Pajulahdessa olleet viime aikoina hieman laskussa, ja tähän täytyisi saada muutos. Tutkimus toteutettiin kirjekyselyllä, johon osallistuivat Pajulahden osoiterekisteritiedoissa olevat eläkeläiset. Tietoa siitä, kuinka hyvin tutkimukseen osallistujat tunsivat Pajulahden palveluita, ei ollut. Hankkiakseni lisäaineistoa kävin Pajulahdessa tarkkailemassa meneillään ollutta Varttuneiden Virkistyslomaa sekä haastattelemassa henkilökuntaa. Tutkimusaineiston käsittelyssä käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa.

7 4 2 URHEILUOPISTOT MATKAILUN PELIKENTÄLLÄ Urheiluopistot ovat valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia, jotka toimivat opetusministeriön alaisuudessa. Niiden tehtävänä on antaa liikunta-alan koulutusta, järjestää valmennusta sekä tarjota näitä täydentävää opetusta. Urheiluopistot järjestävät myös koulutusta tukevaa tai siihen liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa, ja useissa opistoissa tarjotaan erilaisia lomap a- ketteja ja ohjelmapalveluja mm. perheille ja yrityksille. Suomessa on 11 urheiluopistoa (liite 3), ja ne ovat levittäytyneet melko tasaisesti ympäri Suomea väestökeskittymät huomioon ottaen (kuvio 1). (Urheiluopistot 2004.) KUVIO 1. Urheiluopistojen levittäytyminen. Kuvio on internetsivulta Tällä hetkellä suurin on Vierumäellä sijaitseva Suomen urheiluopisto, joka on Pajulahden liikuntakeskuksesta vain noin 20 kilometrin päässä. Useimmat opistot sijaitsevat hieman syrjässä kaupunkialueilta, mutta kuitenkin niin että peruspalvelut ovat helposti saatavilla. Urheiluopistojen palvelujen painotusalueet eriävät jonkin verran toisistaan, mikä johtuu mm. sijainnista, majoituskapasiteetista ja liikuntatiloista.

8 5 Kaikki opistot antavat kuitenkin liikunta-alan ammatillista koulutusta sekä toimivat valmennuskeskuksena. Urheiluopistojen ja valtion suhteesta voidaan sanoa seuraavaa: Liikunnan valtakunnalliset koulutuskeskukset (Urheiluopistot) ovat opetusministeriön ylläpitämisluvun saaneita valtakunnallisia oppilaitoksia. Koulutuskeskukset voivat saada valtiontukea järjestämäänsä erilaiseen ammatilliseen koulutukseen tai muuhun liikuntaalan koulutukseen ja valmennustyöhön niistä annettujen säädösten perusteella. Valtiontuki joko valtionosuutena tai valtionavustuksina kattaa yli puolet koulutuskeskusten tuloista. Valtiontuen ohella koulutuskeskukset voivat järjestää ns. maksullista palvelutoimintaa. Asiakkaina tulevat silloin kysymykseen erityisesti yritykset, jotka huolehtivat näin henkilöstönsä henkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä. (Paavola 2005.) Kansalaisten keskuudessa urheiluopistoilla on edelleen vahva maine ainoastaan huippuurheilijoille tarkoitettuina keskuksina, ja he ovatkin varsin suuri käyttäjäryhmä. Tämä maine tulee varmasti kuitenkin tulevaisuudessa muuttumaan, kun yhä useammat opistot tarjoavat palveluita ja lomapaketteja myös tavallisille kuntoilijoille. Urheiluopisto-nimitys on jossain määrin syynä tähän maineeseen, ja Pajulahti muutti nimensä juuri tästä syystä Liikuntakeskus Pajulahdeksi. Urheiluopistot kilpailevat myös keskenään asiakkaista, mutta aivan tavalliseen yritysmaailmaan tämä kilpailu ei ole verrattavissa, koska ne kaikki ovat osittain valtion valvonnan alaisuudessa ja toimivat keskenään yhteistyössä. Urheiluopistot raportoivat opetusministeriölle tiettyjen asiakkaiden, kuten erityisryhmien ja lasten kävijämääristä. Toistaiseksi opetusministeriö ei ole pyytänyt raportteja senioriryhmien kävijämääristä, eikä sitä asiaa siten ole korostettu. Urheiluopistoilla voisi kuitenkin olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa eläkeläisten toimintakyvyn ylläpitämiseen. (Mikkola 2005.) Urheiluopistoja on niiden entistä laajemman tarjonnan vuoksi vaikea lokeroida yhden tietyn palvelun tarjoajiksi, varsinkin matkailun näkökulmasta. Minkälaisena toimijana pääasiallisesti liikuntapalveluja tarjoavat urheiluopistot sitten nähdään matkailualalla? Termit hyvinvointi-, terveys- ja liikuntamatkailu ovat monilta osin päällekkäisiä. Liikunta tuottaa terveyttä ja terveys tuottaa todistetusti fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Toisaalta liikunnan harrastaminen taas edellyttää jo jonkin asteista hyvinvointia. Termejä on ehkä otettu käyttöön liian innokkaasti, ennen kuin on ehditty määritellä edellistäkään. Selvää tietysti on, että koska palvelut sirpaloituvat moniksi eri toimijoiksi, uusia termejäkin tarvitaan.

9 6 Jonkinlainen jako tai näiden termien keskinäisen suhteen selvittäminen voi kuitenkin helpottaa sekä palvelujen käyttäjiä että niiden tarjoajia. Matkailun edistämiskeskuksen Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoituksessa (2005) terveysmatkailu nähdään kattoterminä, joka jakautuu kahdeksi alalajiksi, hyvinvointimatkailuksi ja terveydenhoitomatkailuksi (kuvio 2). (Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoitus 2005, 55.) TERVEYSMATKAILU TERVEYDENHOITO- MATKAILU HYVINVOINTI- MATKAILU VIIHDEKYLPYLÄT WELLNESS- TUOTTEET KUNTOUTUSTA TARJOAVAT KYLPYLÄT LÄÄKETIETEELLISET TOIMENPITEET URHEILUOPISTOJEN LIIKUNTALOMAT KUVIO 2. Terveysmatkailun alalajit ja niiden toimijat. (Emt. 55.) Terveydenhoitomatkailuun kuuluu keskeisesti joitakin lääketieteellisiä toimenpiteitä ja tutkimuksia, vaihtoehtolääketieteen hoitoja tai kauneusleikkauksia. Suomessa terveydenhoitomatkailun kohteita ovat lähinnä terveyskylpylät, joiden keskeisin tehtävä on sairaiden kuntouttaminen. Henkilökuntana näissä terveyskylpylöissä on lääketieteen ja sairaanhoidon ammattilaisia. Terveydenhoitomatkailijat tulevat asiakkaiksi vain, jos heidän on pakko tehdä jotain olotilansa tai terveydentilansa vuoksi. (Emt ) Hyvinvointimatkailijan tavoitteena on säilyttää, suojella tai edistää terveyttään. Hän käyttää usein erikoistuneita, ammattimaisia ja yksilöllisiä palveluja tarjoavia kylpylähotelleja, joissa tarjotaan palveluja fyysisestä kuntoutuksesta kauneudenhoitoon, terveysravitsemukseen ja kulttuuriin. Hyvinvointimatkailun piiriin voidaan sisällyttää kylpylöiden lisäksi kokous- ja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit.

10 7 (Matkailualan vuosikirja 2004, ) Hyvinvointimatkailu on siis matkailijan terveydentilaa ylläpitävää sekä fyysistä ja psyykkistä vireyttä antavaa matkailua (Matkailun osaamiskeskus 2004). Hyvinvointimatkailu kattaa siis hyvin suuren määrän erilaisia palveluja. Se sisältää urheiluopistojen tarjoamat liikuntapaketit, kuten myös wellness-tuotteet. Wellness-matkailutuotteet täyttävät korkeat laatukriteerit, ja ne ovat suunnattu terveille asiakkaille, jotka haluavat ehkäistä ennalta sairauksia. Ympäristö, jossa tuotetta tarjotaan, on rauhallinen, esteettinen ja ylellinen. (Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoitus 2005,11, 56.) Wellness-käsitteelle on monta määritelmää, mutta sitä voisi luonnehtia hakeutumiseksi uuden elinvoiman, miele k- kyyden ja hyvän olon lähteille. Wellness-matkailun alalla toimivat enimmäkseen korkeatasoiset kylpylät. (Matkailualan vuosikirja 2004, 77.) Liikuntamatkailu nähdään useimmiten hyvinvointimatkailusta erillisenä. Liikuntamatkailua on pääosin kahdenlaista: aktiivisessa liikuntamatkailussa matkailija itse osallistuu matkansa aikana liikunnalliseen toimintaan. Passiivinen liikuntamatkailija sen sijaan matkustaa seuratakseen jotain urheilukilpailua tai tapahtumaa. Kansainvälisissä määritelmissä on noussut esiin kuitenkin vielä kolmas liikuntamatkailun muoto eli ns. nostalgiamatkailu, jossa matkustetaan urheiluhistoriallisesti tai tietylle fanikulttuurille tärkeisiin kohteisiin. (Vehmas 2001, 6.) Esimerkkeinä aktiivisesta liikuntamatkailusta voidaan pitää laskettelumatkoja tai Maraton-matkailua. Passiiviseen liikuntamatkailuun luetaan muun muassa formulakilpailuihin tai olympialaisiin suuntautuva matkailu. 3 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolassa, noin 20 kilometriä Lahdesta itään. Alue on rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla, Iso-Kukkane n järven rannalla (kuvio 3). Pajulahden toiminta alkoi vuonna 1929, jolloin se aloitti toimintansa kesäisin toimivana Työväen Urheiluliiton (TUL) naisten kurssikeskuksena. Vuodesta 1935 lähtien keskuksessa alettiin järjestää myös TUL:n miesten ja nuorten kursseja, edelleen kuitenkin vain kesäisin. Aikavälissä Pajulahdesta tuli ympärivuotisesti toimiva, kaikkia Suomen kansalaisia palveleva urheiluopisto. Samoihin aikoihin vaihtuivat myös Pajulahden urheiluopiston hallinto ja omaisuus Työväen urheiluliitolta vuonna 1952 perustetulle urheiluopistosäätiölle, jonka omistuksessa

11 8 opisto edelleen on (Nygren 1979, 5). Nykyisen Liikuntakeskus Pajulahden toiminnan painopisteet ovat seuraavat: liikunta-alan ammatillinen koulutus ammatillinen lisäkoulutus leiritys, testaus ja valmentajakoulutus kunto-, harraste- ja perhelomat yritysten liikunta- ja tyky (työkyky)- tapahtumat. (Urheiluopistot 2004.) KUVIO 3. Liikuntakeskus Pajulahti Iso-Kukkanen järven rannalla Vuodepaikoilla mitattuna Pajulahti on Vierumäen ja Kuo rtaneen jälkeen kolmanneksi suurin urheiluopisto. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Pajulahdessa on tehty useita suuria uudistuksia. Vuonna 1997 Pajulahteen valmistui jäähalli, jonka myötä monet jääkiekkojoukkueet, myös Venäjältä, ovat löytäneet Pajulahdesta harjoittelupaikan. Vuonna 1999 valmistunut Uimahalli on hyvin uudenaikainen ja monien eri ryhmien käytössä. Vuonna 2001 tehtiin pääruokalaan remontti ja laajennus, ja sen toiminta ulkoistettiin Amicalle vuonna Viimeisimpänä investointina vuoden 2004 helmikuussa valmistui Rantapaju-hotelli. Pajulahdella on sekä perustason että hotellitason majoituksessa yhteensä 340 vuodepaikkaa. Perustason majo i- tukseen on neljä erillistä rakennusta, ja niiden huonevarusteluun kuuluvat mm. wc, suihku ja TV. Rantapajussa (liite 6) on 14 kappaletta hotellitason huoneita, joista on järvinäköala, ja osassa on myös oma sauna. (Pajulahti 2004.)

12 9 Sisäliikuntatilat Pajulahdessa ovat erittäin monipuoliset, mikä näkyy myös asiakaskunnassa. Päärakennuksen yhteydessä ovat pallo iluhalli, kuntosali, paini- ja nyrkkeilysali sekä voimistelusali. Testausasemalla tehdään kuntotestauksia, verenpainemittauksia ja urheilijatestauksia, ja siellä on myös laboratorio. Urheiluhalli, jota kutsutaan myös Nikula-halliksi, valmistui jo vuonna Nikula-nimen halli sai seiväshyppääjä Pentti Nikulan hypättyä siellä uuden MEtuloksen vuonna Lisäksi sisäliikuntatiloina on kaksi te nnis- ja squashkenttää. (Emt.) Tärkeimmät ulkoliikuntatilat ovat nurmijalkapallokentät, hiekkatekonurmi, minigolf-rata, yhdeksän tenniskenttää sekä juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Lisäksi varsinaisen opistoalueen ulkopuolella on ulkoilureittejä ja hiihtolatuja. Myös melontakursseja ja retkiä järjestetään niitä varten suunnitellulla melontareitistöllä. (Emt.) Pääruokalana toimii Ravintola Iso-Kukkanen terasseineen, ja sinne mahtuu ruokailemaan henkilöä. Päärakennuksessa on yli 20 eri kokoista ryhmätyö- ja kokoustilaa, kuten auditorio 100 hengelle, ATK-luokka sekä 4 kappaletta henkilön luokkahuonetta. Juhlatilaisuuksia varten on erilaisia kabinetteja henkilölle. Rantasaunalla, jossa on kolme saunaa (liite 6), on lisäksi takkahuone henkilölle. (Emt.) 3.1 Pajulahden Varttuneiden Virkistyslomat Pajulahti on markkinoinut palvelujaan ja tilojaan myös liikuntaelämän ulkopuolella toimiville yhteisöille jo 1950-luvulta lähtien. Vuonna 1956 opisto itse järjesti jo 19 erilaista liikunta- ja virkistystapahtumaa, joilla oli yhteensä 321 osanottajaa. Aikavälillä Pajulahden urheiluopistolla järjestettiin yli liikuntatapahtumaa, joiden yhteinen osanottajamäärä oli yli henkilöä. Varsinaisia eläkeläisille suunnattuja kuntokursseja on järjestetty luvulta lähtien, ja esimerkiksi vuonna 1978 niitä järjestettiin 17 kertaa. (Nygren 1979, ) Nykyään Pajulahdessa järjestetään paljon erilaisia lomia ja kursseja tavallisille kuntoilijoille ja asiakkaina on paljon erilaisia erityisryhmiä. Tavallisten lomailijoiden keskuudessa suosittuja ovat muun muassa ns. kuntoremontit ja liikuntalomat, ja samantyyppisillä kursseilla käyvät monien yritysten henkilökunta työnantajan kustantamina. Myös jotkut ammattiliitot myöntävät

13 10 jäsenilleen rahallista tukea liikuntalomiin osallistuville yrityksille ja yksityishenkilöille. Liikuntalomilla käy paljon myös seniori-ikäisiä, mutta nämä lomat eivät ole mitenkään erityisesti heille suunnattuja. Varttuneiden Virkistyslomat ovat Pajulahden erityisesti senioreille kohdennettuja lomia, vaikka niihinkään ei mitään ikärajaa ole asetettu. Virkistyslomilla käyvät eri eläkeläisyhdistykset ja muut järjestöt, joissa jäseninä on enimmäkseen senioreita, kuten reumayhdistykset. Mutta yksityiset eläkeläiset ovat myös suuri käyttäjäryhmä. Keskimäärin näillä virkistyslomilla käyvät noin vuotiaat lomailijat, mutta ikäjakauma alkaa alle 60-vuotiaista ja jatkuu 80- vuotiaisiin asiakkaisiin asti. Sukupuolijakauma kallistuu selvästi naisiin päin, mutta pariskunnat tasoittavat jonkin verran tätä eroa. (Tohkanen 2005.) Virkistyslomat eivät seuraa samaa kaavaa, vaan jokaisella on jokin oma teemansa. Vuonna 2004 ja vuoden 2005 keväällä teemoina ovat olleet mm. yhteislaulu, tanssiliikunta, vesiliikunta ja kosmetologihoidot. Kulttuuriteemat ovat sisältäneet mm. teatteri- ja musikaaliesityksiä Lahden kaupunginteatterissa, johon on ollut edestakainen kuljetus Pajulahdesta. Vaihtoehtona on ollut myös hakupalvelu, johon kuuluu edestakainen kuljetus Helsinkiin. Tämä hakupalvelu on tuonut Pajulahteen jonkin verran uutta asiakaskuntaa (Emt.). Taulukosta 1 nähdään vuosina järjestettyjen Varttuneiden Virkistyslomien lukumäärä sekä osallistujamäärä. Vuoden 2004 kohdalla on nähtävissä osallistujamäärän lasku kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta myös järjestetyt kurssit ovat vähentyneet edellisvuosista. Osallistujien lukumäärä kurssia kohti on pysynyt melko samana, noin 20 henkenä. TAULUKKO 1. Varttuneiden Virkistyslomien tilastoja Vuosi Kursseja Osallistujia Osallistujia kurssia kohti (KA) , , , , ,4

14 11 Virkistyslomat ovat yleensä viiden päivän mittaisia, kestäen maanantaista perjantaihin. Päiväohjelmat ovat aina erilaisia, ja niitä suunnittelevat ammattitaitoiset liikunnanohjaajat. Ohjatut aktiviteetit alkavat noin kello 9 aikaan ja loppuvat yleensä päivällisaikaan kello 17:ään mennessä. Päivän ohjelmiin sisältyy usein liikunnan lisäksi jotain rauhallisempaa, kuten saunailtoja tai luentoja (liite 4). 3.2 Kilpailija-analyysi Pajulahden liikuntakeskuksen asiakaskunta käsittää kaikenikäisiä, ja palveluita tarjotaan niin perheille, kuntoutujille kuin huippu-urheilijoille. Koska asiakaskunta on laaja ja sen tarpeet hyvin vaihtelevia, täytyy myös kilpailijoita arvioida kohderyhmittäin. Tässä kilpailija-analyysissä tarkastelen kilpailijoita vain seniorikohderyhmän kannalta. Arvioin Pajulahden kilpailukykyä swot- analyysin (taulukko 2) sekä kahden vertailukohteen avulla. Urheiluopistot tarjoavat lähtökohtaisesti hyvin samantapaisia liikuntamahdollisuuksia, mutta toiminnan painopisteissä on selkeitä eroja. Ns. tavallisille kuntoilijoille on kyllä tarjontaa muissakin opistoissa mutta selkeästi seniorikohderyhmälle palveluja tarjoaa Pajulahden lisäksi vain Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Vierumäen, Kuortaneen, Kisakallion ja Varalan opistoilla on samansuuntaista tarjontaa, mutta yhtä selkeää markkinointia senioreille ei ole. Etäisyys Pajulahdesta Tanhuvaaraan on noin 230 kilometriä, joten aivan samoista asiakkaista ei näiden kahden kesken kilpailla.

15 12 TAULUKKO 2. SWOT- analyysi Liikuntakeskus Pajulahden seniorilomista VAHVUUDET - Monipuoliset liikuntamahdollisuudet - Ammattimainen liikunnanohjaus - Kotimaisuus - Tasokas ja maineikas ruoka - Puhtaan järviluonnon keskellä - Hyvä sijainti pääkaupunkiseutuun nähden - Valtion tuki MAHDOLLISUUDET - Hakutoiminnan kehittäminen erityisesti pääkaupunkiseudulta - Verkostoituminen eläkeläisjärjestöjen ja yritysten kanssa - Luontomahdollisuuksien hyväksikäyttö - Yhteistyö matkatoimistojen kanssa - Ulkomaalaiset vapaa-ajan asiakkaat HEIKKOUDET - Kulkuyhteydet heikkoja - Majoitustilat osittain vanhentuneita - Maine urheilijoiden keskuksena - Hinta Virolaisiin kylpylöihin nähden - Monta eri kohderyhmää viemässä huomiota senioreilta - Ei vakituista lääkäriä paikalla - Ei varsinaisia kylpyläpalveluja UHAT - Liian monimutkaiset pakettilomat - Sisäiset eturistiriidat (valtio, valmennuskeskustoiminta) - Riittämätön panostus senioreihin - Kylpylöiden monipuolistuva tarjonta - Eläkeläisjärjestöjen omien kohteiden suosiminen Eläkeläisjärjestöillä on omia kohteita, jotka tarjoavat samantyyppisiä lomia. Usein niihin kuitenkin liittyy jonkinlainen kuntoutus, joten niiden toimintaympäristö eroaa Pajulahdesta jonkin verran. Samaa koskee tiettyjen potilasjärjestöjen, kuten reumaliiton lomakohteita. Pajulahden pahimpina kilpailijoina seniorien kannalta voidaankin pitää korkeatasoisia viihdekylpylöitä. (Mikkola 2005.) Suomessa kylpylöiden tarjonta on nykyään erittäin monipuolista ja lähes kaikki niistä tarjoavat liikuntamahdollisuuksia ja ohjattua liikuntaa, kuten vesijumppaa. Viron kylpylät tarjoavat paljon noin viikon mittaisia virkistys- ja hemmottelulomia, joiden hintataso on Suomeen nähden edul-

16 13 linen. Lisäksi virolaisten kylpylöiden paketteihin kuuluu usein lääkärintarkastus. Suomalaisten ehdoton suosikkikohde Virossa on Pärnu. (Riekkinen 2004, 12.) Pärnun kohteet markkinoivat valmispakettejaan samalla virkistysloma-nimityksellä kuin Pajulahti. Kaikissa kohteissa on puolihoito ja kahden hengen hotellitasoiset huoneet. Pärnussa on noin 4 kilometrin säteellä yhdeksän eri kylpylähotellia, jotka ovat hyvin samankaltaisia. Taulukossa 3 on laskettu keskiarvohinta Saga-matkat matkanjärjestäjän lomapakettien hinnoista näihin yhdeksään kylpylähotelliin. Palvelut ovat kylpylöissä hyvin samankaltaisia, joten niistä on listattu yleisimmät. Taulukossa 3 verrataan Pajulahden palveluita kahden kylpyläkohteen kanssa. Palveluita vertaillaan hinnan ja sisällön suhteen. Vertailukohteiden valintaan vaikuttivat niiden sijainti ja valmislomapakettien samankaltaisuus Pajulahden pakettien kanssa. Pärnun ja Pajulahden hintoihin sisältyy tässä tapauksessa edestakainen matka Helsinkiin, ja myös loman kesto on sama. Näiden kahden kohteen hinta on siis varsin vertailukelpoinen, varsinkin helsinkiläisen as i- akkaan näkökulmasta. Ikaalisten kylpylän hintaan ei sisälly matkaa, mutta sen tarjoama loma kestää päivän pidempään. Saga-matkat järjestää myös bussikuljetuksia viikoittain muualta Suomesta Helsinkiin. Reittien lähtöpaikkoina toimivat Pori, Karstula ja Joensuu. Bussit kulkevat suurimpien paikkakuntien läpi ja reitti päättyy Helsingin satamaan. Tämä hakupalvelu helpotta suuresti pohjoisemmassa asuvia asiakkaita, ja Viron kylpylät tulevat helpommiksi saavuttaa myös muille kuin Helsinkiläisille senioriasiakkaille. Sama kuljetus vie asiakkaat myös takaisin kotiin. (Saga-matkat 2005.)

17 14 TAULUKKO 3. Tarjonta- ja hintavertailu. KOHDE LOMAPAKETIN SISÄLTÖ HINTA Liikuntakeskus Pajulahti - Kesto 5 pv - Ajankohta ma pe Majoitus Rantapaju-hotellin 2 hengen huoneessa - Teemoina tanssiliikunta, yhteislaulu ja hieronta - Ohjattua liikuntaa, esim. sauvakävelyä ja vesijumppaa - Edestakainen kuljetus Helsinkiin - Puolihoito. (Pajulahti 2004.) 275 /hlö Pärnun kylpyläkohteet (9 kpl) - Kesto 5 pv - Ajankohta su to Majoitus hotellitason 2 hengen huoneissa - Edestakainen kuljetus välillä Helsinki- Tallinna-Pärnu - Kaikissa kohteissa 3 hoitopäivää (2-3 hoitoa/pv) - Lääkärin tulokonsultaatio 5:ssä kylpylässä - Suomea puhuvien oppaiden palvelut - Puolihoito 6:ssa, ja täysihoito 3:ssa kylp y- lässä - Yksi ilmainen vesipuistokäynti. (Sagamatkat 2005.) 247 /hlö (KA) (vaihteluväli ) Ikaalisten kylpylä - Kesto 6 pv - Majoitus 2 hengen hotellihuoneessa (hotelli Terme) - Vapaa kylpylän käyttö - Vapaa kuntosalin käyttö - Ohjatut liikunnan ja vapaa-ajan tapahtumat - Ohjelmamaksut tanssiravintolaan - Henkilökohtainen hoito-ohjelman tarkistus hoito-osastolla - Puolihoitoruokailut - Hoidot (esim. hieronta, aromaterapia, jalkahoito). (Ikaalisten kylpylä 2005.) 421 /hlö

18 15 4 SENIORIEN SUOMI Suomen ja koko Euroopan väistämätön tulevaisuudennäkymä on väestön vanheneminen. Useimmiten tämä nähdään ongelmana tai uhkana, joka vaatii uudistuksia monilla yhteiskunnan alueilla, kuten palvelujen tarjonnassa. Taloudellisia vaikutuksia tulee olemaan paljon, koska työelämässä mukana olevien suhteellinen osuus pienenee. Hoiva- ja hoitoalan palvelujen kysyntä kasvaa, ja Suomessa on jo nyt nähtävissä kyseisen alan työntekijöiden puute. Väestön vanhenemiseen suhtaudutaan useimmiten negatiivisesti, joka on kuitenkin yksipuolinen näkemys. Tämän ilmiön yksi syy on kuitenkin eliniän piteneminen, joka on toimivan hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki ja lääketieteen tavoite. Yksipuolinen on myös tulkinta, jonka mukaan väestönmuutokset koskisivat vain hyvin iäkkäiden ja hoitoa vaativien vanhusten lukumäärän kasvua. Toinen yhtä tärkeä, mutta hyvin erilainen kasvava joukko on niin sanotun kolmannen iän edustajat. (Karisto 2004,11-13.) Kolmannen iän edustajilla tarkoitetaan jo työelämästä poistuneita, useimmiten siis eläkeläisiä, joilla on kuitenkin vielä runsaasti vuosia ennen kuin varsinainen vanhuus koittaa. Tälle käsitteelle on selkeät perustelut muun muassa eliniän pitenemisen vuoksi. Pitkäikäistyminen jättää pitkän, jopa lapsuutta pidemmän aikakauden eläkkeelle jäämisen ja varsinaisen vanhuusiän väliin. Karisto (2002) määrittelee kolmannen iän nuorten eläkeläisten elämäksi, joka ei ole enää työn mutta kylläkin monien muiden toimintojen täyttämää (Karisto 2002, 138). Kolmannen iän edustajia ja tutkimukseni kohderyhmää nimitän tässä työssä senioreiksi, jotka määrittellään aktiivisiksi, pääosin terveiksi ja yleensä alle 80-vuotiaiksi ikäihmisiksi (Sonkin & Petäkoski-Hult & Rönkä & Södergård 1999). Seniori-iän voidaan katsoa kuitenkin alkavan jo 55- vuoden iästä (Ahtola 2002, 19). Kuviossa 4 on nähtävissä väestöennuste yli 65-vuotiaiden miesten ja naisten prosentuaalisesta osuudesta koko Suomen väestössä vuodesta 2005 vuoteen Yli 65-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan tasaisesti ja pysähtyy vasta vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2009 yli 65- vuotiaita on ensimmäistä kertaa Suomen historiassa enemmän kuin alle 15-vuotiaita, ja vuonna 2015 heitä on jo yli 20-prosenttia väestöstä. Huomattavaa on miesten määrän nopeampi kasvu. (Suomen tilastollinen vuosikirja 2004, 124.)

19 16 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä sukupuolittain vuosina prosenttia väestöstä Miehet Naiset Yhteensä vuosi KUVIO 4. Yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä Kuvio 5 näyttää yli 65-vuotiaiden määrän kasvun Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen osalta. Etelä- Suomessa kasvu on kaikkein voimakkainta, jossa vuoteen 2015 mennessä yli 65-vuotiaat ovat lisääntyneet yli hengellä. (Emt. 125.) Tällä hetkellä ikääntyneimmät kunnat löytyvät saaristoalueilta ja keskisestä Savosta. Jatkossa nopeimmin ikääntyvät ne alueet, joilla suurten ikäluokkien (1940- ja 1950-luvulla syntyneet) väestöosuus on suuri, kuten Espoossa ja Vantaalla. (Matkailualan vuosikirja 2005, 191.) Yli 65-vuotiaiden osuus alueittain vuosina Tuhatta henkilöä Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Vuosi KUVIO 5. Yli 65-vuotiaiden osuus alueittain

20 17 Suomen huoltosuhde (alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat suhteessa vuotiaisiin) nousee jyrkemmin verrattuna muihin EU-maihin vuodesta 1985 vuoteen 2025 asti. Huollettavien lukumäärä 100 työssäkäyvää kohden nousee 46 henkilöstä (v. 1995) 66 henkilöön (v. 2025), mutta tilanteen selvä vaikeutuminen käynnistyy jo vuoden 2005 jälkeen. Suuret ikäluokat kääntävät Suomen huoltosuhteen Euroopan raskaimmaksi viimeistään vuonna (Ilmarinen 1999, 211.) 5 SENIORIT MATKAILUMARKKINOILLA Ikärakenteen muutos tuo suuren muutoksen myös suomalaiseen kuluttajakuntaan ja sitä kautta palveluntarjontaan. Palveluntuotantoa ja markkinoita ajatellen voidaan tästä ilmiöstä löytää mahdollisuuksia ja haasteita. Varsinaisen terveydenhoidon tarpeen lisäksi kysyntä lisääntyy myös työelämästä poistuneiden toimintakyvyn säilyttämiseen tähtääville palveluille, jotka osaltaan ennaltaehkäisevät vanhuuden tuomia fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia, sekä teknologisille ratkaisuille, joita joudutaan tulevaisuudessa suunnittelemaan yhä enemmän vanhemman väen ehdoilla. Vuodesta 1998 on ollut nähtävissä palvelumenojen kasvu kaikkien suomalaisten kotitalouksien osalta, näin myös eläkeläistalouksien. Eläkeläistalouksia oli vuonna 2002 jo lähes , ja kasvu vain kiihtyy. Palvelusektorin luonnehditaan olevan murrosvaiheessa, ja tämä kehitys liittyy varsinkin väestön ikääntymiseen. Palvelujen käyttäjäsektorin ennustetaan eriytyvän kahdeksi ryhmäksi, jotka ovat henkilöpalvelujen käyttäjät ja sähköisten palvelujen käyttäjät. Ikäihmiset ovat perinteisesti olleet suuri henkilöpalvelujen käyttäjäryhmä. (Ahlqvist & Berg 2003, ) Eläköityvät uudet seniorit tulevat olemaan aikaisempia terveempiä, aktiivisempia ja myös varakkaampia. Miesten määrän nopeampi kasvu seniori-ikäisissä tuo mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia, ja se tulee näkymään muun muassa eläkeläispariskuntien lisääntymisenä. Eläkkeellä olevien miesten ja naisten mielenkiinnon kohteet ja toiveet eroavat kuitenkin toisistaan. Tällä hetkellä miehille on harrastusmahdollisuuksissa tarjolla vähemmän vaihtoehtoja. (Sonkin ym. 1999, 21, )

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013 Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Erityisliikunnan arviointi Nelivuosittain vuodesta 1986 Vertailukelpoisia aikasarjoja vuodesta 2000 2000

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK Hyvinvointimatkailun työpaja Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä, MEK Suomalainen hyvinvointi: Teemat Wellness 4-5 tähteä Finnrelax Terveysja kuntoliikunta Hemmottelu PERUSTARJONTA

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry KUNTOREMONTTI -testit Asiakaspalaute Kuntoremontilla Terveystreffeillä Kuntoremonttikohde:

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta

Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta Lomakotien Liitto järjestää kohtuuhintaisia ja hyvätasoisia lomia aikuisille, lapsiperheille ja ryhmille. Tähän työhönsä liitto

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot