Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry Pyhä-Luosto strategia 2008 Päiväys Johdanto... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry Pyhä-Luosto strategia 2008 Päiväys 1.9.2003. 1. Johdanto... 3"

Transkriptio

1 Sivu 1(36) Sisältö 1. Johdanto Lähtökohta Tiivistelmä Lapin matkailustrategiasta Pyhä-Luosto matkailukapasiteetit Rekisteröidyt yöpymiset ja matkailijamäärät Matkailijaryhmät Kansallisuudet Rekisteröidyn majoituksen käyttöaste Taloudellinen tilanne ja matkailuinvestoinnit Pyhä-Luosto tutkimusten valossa ja kilpailutilanne Talven nykytilanne tutkimusten valossa Hiihtokeskustutkimus Kesän nykytilanne tutkimusten valossa Imagotutkimus Kehitystrendit Toimintaympäristön muutos megatrendit Talous ja politiikka Sosio-kulttuuriset muutokset Teknologian kehittyminen Ympäristö ja luonnonsuojelu Tarpeiden, arvojen ja arvostusten muutokset Pyhä-Luosto swot-analyysi Pyhä-Luosto strategiset valinnat vuoteen Pyhä-Luosto visio Pyhä-Luosto toiminta-ajatus Pyhä-Luosto vetovoimatekijät Pyhä-Luosto asiakasvalinnat Kotimaiset asiakkaat Ulkomaiset asiakkaat Pyhä-Luosto aluesuunnittelu... 23

2 Sivu 2(36) 6. Pyhä-Luosto päämäärät ja tavoitteet Markkina-asema Aluesuunnittelu ja kaavoitus Matkailukapasiteetti ja investoinnit Pyhä-Luosto matkailualueen yhteiset hankkeet 2008: Pyhän hankkeet Luoston hankkeet Rekisteröidyt yöpymiset ja matkailijajakauma Käyttöasteet ja matkailutulo Talous ja alueelliset vaikutukset Palvelunlaatu ja koulutus Markkinointi ja aluetiedotus Markkinatutkimukset ja tilastointi Saavutettavuus ja liikenne Kestävä kehitys Pyhä-Luosto yhteistyön organisointi Yhteenveto Lähdeluettelo LIITTEET Liite 1. Lapin aluekartta Lapin Matkailustrategia Liite 2. Pyhä-Luosto aluekartta Liite 3. Pyhän rinnekartta Liite 4. Luoston rinnekartta Liite 5. Pyhän ydinalueen aluesuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 6. Pyhän ydinalueen kyläsuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 7. Luoston ydinalueen aluesuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 8. Luoston ydinalueen kyläsuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 9. Summary in English

3 Sivu 3(36) 1. Johdanto Tämä on Pyhä-Luosto III-projektin ( ) EAKR- ja ESR-rahoituksilla toteutettu strategiatyö. Teksti pohjautuu saatavilla olleisiin tutkimuksiin, tilastoihin ja tausta-aineistoon sekä hankkeen yhteydessä vuoden aikana tehtyyn strategiatyöhön. Pyhä-Luoston strategia on tehty tukemaan Lapin matkailustrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja määrittämään Pyhä- Luoston rooli Lapin matkailustrategiassa. Strategiadokumentin lähtökohtaosiossa Pyhä-Luosto alueen nykyhetkeen liittyvät taustatiedot esitellään varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti. Tämä johtuu siitä, että tietoja ei ole aiemmin samassa laajuudessa kerätty eikä esitetty yhdessä dokumentissa. Strategiadokumentin tarkoituksena on selkeyttää ja ohjata Pyhä-Luosto alueen yritysten, kuntien (Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Sodankylä) ja keskeisten sidosryhmien toimintaa niin, että yhteisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Pyhän ja Luoston välisen yhteistyön alkuvaiheita ovat edesauttaneet Pyhä-Luosto I ja II projektit. Pyhä-Luosto I-projektin aikana ( ) yhteistyötä tehtiin lähinnä kuntatasolla ja keskeisessä asemassa olivat erilaiset infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät hankkeet kuten esimerkiksi Vuostimo Pyhä Luosto tiehanke. Pyhä-Luosto II-projektin ( ) aikana ajatus yhteistyöstä kypsyi myös alueen yrittäjien keskuudessa. Pyhä-Luosto II-projektin merkittävimpiä tuloksia oli Rovaniemeltä tapahtuvan syöttöliikenteen (SkiBus) varmistaminen ja alueen sisäisen liikenteen aloittaminen. II-projektin puitteissa käynnistettiin Pyhä-Luosto yleiskaavan laatiminen. Yleiskaavassa käsitellään Pyhätunturin ja Luostotunturin matkailukeskusten kolmen kunnan alueelle ulottuvaa vaikutusaluetta maankäytöllisesti ensi kertaa yhtenä kokonaisuutena. Näistä lähtökohdista Pyhän ja Luoston välinen yhteistyö on kehittynyt ja saavuttanut meneillään olevan Pyhä-Luosto III-projektin aikana konkreettisia tuloksia. Tämän strategiadokumentin lisäksi yhteistyö näkyy käytännössä mm. yhteisinä hissilippuina, SkiBus liikenteenä, tuotekehityksenä, markkinointina, kansainvälisen tason aluesuunnitteluna ja henkilöstökoulutuksena. Yksi Pyhä- Luosto III-projektin päätavoitteista, yhteistyön organisoiminen yhden yhteisistä toimenpiteistä vastaavan organisaation alaisuuteen, saavutettiin toukokuussa 2003 perustetun Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry:n (myöhemmin Pyhä-Luosto ry) myötä. Tammikuussa 2001 matkailukeskusten kehittämiseen kytkettiin vuoristo- ja tunturialueiden matkailukeskusten suunnittelun kansainvälistä huippuosaamista edustava kanadalainen Ecosign Mountain Resort Planners Ltd (myöhemmin Ecosign) Pyhä-Luoston ydinalueiden suunnitteluprojektin avulla. Aluesuunnittelu on yksi merkittävimpiä yhteishankkeita, sillä tähän asti sekä Pyhällä että Luostolla alueiden kasvu ja kehittyminen on tapahtunut luontaisesti yksittäisten hankkeiden pohjalta ilman varsinaista matkailukeskussuunnitelmaa. Kaavoitus on vastannut lähinnä lyhyen aikavälin tarpeita ja alueita ei ole tarkasteltu kokonaisuutena. Nyt on matkailukeskusten kehityskaaressa tultu kulminaatiopisteeseen, jossa hallitun kehityksen turvaaminen ja virheinvestointien välttäminen vaatii kokonaisvaltaista kansainvälisen tason aluesuunnittelua.

4 Sivu 4(36) Pyhä-Luostolla Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry:n hallitus: Kari Jussi Aho Kari Kaakkurivaara Juha-Pekka Tuominen toimitusjohtaja/puheenjohtaja yrittäjä/puheenjohtaja toimitusjohtaja/puheenjohtaja Pyhätunturi Oy/ Pyhäntähti Oy/ Hotelli Luostotunturi Oy/ Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry Pyhän Ryhti ry Luoston Syli ry Ahti Isojärvi Jukka Hirvonen Heikki Kesti toimitusjohtaja toimitusjohtaja hotellinjohtaja Ravintola Huttu-Uula Snow Games Oy Scandic Luosto Jari Luoma-aho elinkeinojohtaja Kemijärven kaupunki Pyhä-Luosto alueen kunnat: Timo E. Korva Pauli Laurila Martti Pura kaupunginjohtaja kunnanjohtaja kunnanjohtaja Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Sodankylän kunta

5 Sivu 5(36) SUOMEN MATKAILUPOLIITTISET LINJAUKSET LAPIN MATKAILUSTRATEGIA PYHÄ-LUOSTO STRATEGIA 2008 PYHÄ-LUOSTO ALUESUUNNITTELU YRITYSKOHTAISET STRATEGIAT Kuvio 1. Strategiatasot Pyhä-Luostolla.

6 Sivu 6(36) 2. Lähtökohta 2.1. Tiivistelmä Lapin matkailustrategiasta Vuonna 2002 tehdyn laaja-alaisen strategiatyöskentelyn tuloksena on syntynyt Lapin matkailustrategia , joka ohjaa matkailun kehittämistä, osoittaen ne pitkäjänteisen työskentelyn painopisteet, jotka ovat matkailun suotuisan kehittymisen kannalta ratkaisevia. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu on Lapissa tärkeämpi elinkeino kuin muissa maakunnissa, ja sen takia matkailun merkitys Lapin kehitysnäkymille kokonaisuutena on keskeinen. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemustoimialan merkitys sekä työpaikkoina, että liikevaihdollisesti on Lapissa kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Matkailun kehittämisen strategisena tavoitteena on Lapin matkailun suotuisa ja hallittu kasvu, mikä tuo maakuntaan tuloa ja työpaikkoja. Yhteen vedettynä Lapin matkailun kehittämisen keskeisimmät strategiset lähtökohdat ovat: 1) Kansainvälistyminen ja hyvä saavutettavuus. Lapin matkailu kansainvälistyy. Kotimarkkinoillakin on kasvun varaa, mutta pitkällä aikavälillä kasvavat asiakasvirrat tulevat ulkomailta. Perinteisten markkina-alueiden lisäksi seurataan tilanteen kehittymistä potentiaalisilla markkinoilla esimerkiksi Kiinassa. 2) Aluelähtöinen kehittäminen matkailukeskukset vetureina. Lapin matkailua kehitetään aluelähtöisesti perustamalla kehitystyö kunkin alueen luontaisiin vahvuuksiin, ominaispiirteisiin ja mahdollisuuksiin. Matkailukeskusten selkeä veturin asema tunnustetaan ja keskusten investoinnit ja toimintaympäristön kehittäminen tulee turvata jatkossakin. Julkinen tuki elinkeinolle kanavoituu ensisijaisesti matkailukeskusten ja -keskittymien kautta riittävän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Tällöin maakunnassa on viisi alueellista kokonaisuutta, jotka ovat tehostetun julkisen rahoituksen kohteita. Nämä kohteet ovat: 1) Levin, Ylläksen, Olostunturin ja Pallastunturin muodostama aluekokonaisuus, 2) Saariselän alue, 3) Pyhä-Luoston alue, 4) Rovaniemi ja 5) Kemi ja Tornio sekä lähialueet. (Liite 1.) 3) Hanketoiminnan koordinaatio. Matkailuhankkeissa lisätään vuorovaikutusta ja koordinaatiota. Tällöin vältetään päällekkäisen työn tekeminen ja hankkeiden välille saadaan rakennettua synergiahyötyjä. Hanketoiminnassa on myös yhä selkeämmin keskityttävä pysyvien toimintatapojen synnyttämiseen sen sijaan, että hankerahoituksen loputtua myös toiminta lakkaa. 4) Matkailun ympärivuotisuus. Matkailun kehittämisessä tavoitellaan ympärivuotisuutta, koska vain ympärivuotisen kysynnän kautta voi syntyä kokovuotisia työpaikkoja. Kehittämispanostusten pääpaino on kuitenkin edelleen talvisesongissa, jonka aikana yritykset tekevät kovimman tuloksen. Talven rinnalla kehittämisresursseja osoitetaan aktiiviseen kesäkampanjointiin ja kesäkauden tuotekehitykseen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Lapin kesästä talven veroinen sesonki. Edellytykset tälle ovat olemassa. Myös kevät- ja syyskysynnän vilkastuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat tärkeitä.

7 Sivu 7(36) 5) Toimijoiden roolit ja työnjako. Selkeä työnjako jämäköittää kehittämistyötä ja lisää resurssien käytön tehokkuutta vähentämällä päällekkäistä työtä. Roolien selkeyttäminen mahdollistaa yhteisten päämäärien ja tavoitteiden asettamisen. Tavoitteena on, että alueiden matkailuyritykset yhdistävät voimansa toimiviin alueorganisaatioihin, jotka toimivat yhteistyössä Lapin Markkinointi Oy:n kanssa Lappi tason toimenpiteissä. Lapin Markkinointi Oy taas toimii tiiviissä yhteistyössä Matkailunedistämiskeskuksen kanssa valtakunnantason toimenpiteissä. Lapin matkailun visio 2010 Lappi on eksoottinen, turvallinen ja kansainvälinen osaavista yrittäjistä, korkeasta palvelujen laatutasosta, monipuolisista aktiviteeteista, kulttuuritarjonnasta sekä puhtaista erämaista tunnettu ympärivuotinen ja eksoottinen toiminnan ja tarinoiden maa. Lappi on vahva brandi ja viestii matkailijalle elämyksistä ja kiireettömästä sekä luonnonläheisestä pohjoisen tavasta elää. Matkailijalle Lappi merkitsee ELÄMÄNVOIMAA! Lapin matkailukeskukset ovat profiloituneet selkeästi ja keskuksia ympäröivien alueiden aito ja persoonallinen matkailutarjonta lisäävät koko Lapin vetovoimaa. Lapin matkailu perustuu luontoon ja maakunta tunnetaan kestävän matkailun mallialueena. Ympäristöstä huolehditaan ja palvelujen tuotannossa tukeudutaan maakunnan omaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Lappi on tunnustettu matkailun osaamiskeskittymä. Rekisteröityjen yöpymisten kehitystavoitteet Rekisteröidyt kotimaan yöpymiset kasvavat 2 % vuodessa, jolloin vuonna 2006 saavutetaan yöpymistä. Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset kasvavat 4 % vuodessa, jolloin vuonna 2006 saavutetaan yöpymistä. Hotellihuoneiden käyttöasteet Tavoitteena on nostaa hotellihuoneiden käyttöaste koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä. Tällöin saavutetaan 50 % käyttöaste, jolloin käyttöaste parantuu keskimäärin 1,7 % vuodessa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto ja henkilöstö Tavoitteena on, että alan myynti kasvaa 5,5 % inflaatiokorjaamatonta vuosivauhtia ja vuonna 2006 toimialalla saavutetaan 275 miljoonan euron liikevaihto. Hotellihuoneen keskihinta Tavoitteena on nostaa Lapin hotellihuoneen keskihinta koko maan tasolle. Tällöin vuonna 2006 hotellihuoneen keskihinta on 90 euroa. Hissilippumyynti Suomen hiihtokeskusyhdistyksen arvion mukaan Lapin hiihtokeskusten hissilippumyynti oli kaudella noin 10,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä hissilippumyyntiä kullakin kaudella 6 %, jolloin kaudella myynnin arvoksi kertyy 13 miljoonaa euroa. Lisätietoa osoitteesta (Lapin matkailustrategia ja ohjelmasopimus).

8 Sivu 8(36) 2.2. Pyhä-Luosto matkailukapasiteetit 2002 Pyhä-Luosto alueen kokonaisvuodepaikkojen määrä on hieman alle 7000 (Pyhä 3 400, Luosto 3 500). Kaupallisen kapasiteetin määrä 5 km säteellä ydinkeskuksista on Pyhä-Luostolla n vuodepaikkaa (Pyhä n ja Luosto n ). Kaupallisella kapasiteetilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hotellien, huoneistohotellien, majatalojen ja/tai mökkivaraamojen kautta saatavilla olevaa majoituskapasiteettia. Kaupallisesta kapasiteetista rekisteröidyn majoituskapasiteetin osuus on n vuodepaikkaa (Pyhä 365, Luosto 635). Ravintolapaikkoja alueella on n terassipaikkaa (Pyhä , Luosto ) ja näiden lisäksi on useita kahviloita ja tilausravintoloita. Korkeatasoisia kokoustiloja palveluineen on sekä Pyhällä että Luostolla. Kokoustilat soveltuvat jopa 180 hengen ryhmille. Alueella on yhteensä 17 rinnettä (Pyhä 10, Luosto 7) ja 10 hissiä (Pyhä 7 ja Luosto 3) sekä tarvittavat laskettelun oheispalvelut. Hoidettua latuverkostoa on 144 km (Pyhä 70 km, Luosto 74 km) ja valaistun ladun osuus tästä 40 km (Pyhä 15 km, Luosto 25 km). Alueella on kesäkäyttöön soveltuvia merkittyjä reittejä 40 km, joista 25 km Pyhätunturin kansallispuistossa. Pyhällä toimii kansallispuiston luontokeskus, joka palvelee kansallispuistosta ja retkeilystä kiinnostuneita. Pyhä-Luostolla toimivien ohjelmapalveluyritysten tarjoamiin aktiviteetteihin kuuluvat kesällä ja talvella toteutettavien säännöllisten viikko-ohjelmien lisäksi tilauksesta toteutettavat mm. moottorikelkkaretket, vierailut poro- ja huskytiloilla, vierailut ametistikaivoksella, revontuliohjelmat, savusaunomiset, kalastuspalvelut sekä ohjelmalliset illat saamelaisittain. Lisäksi alueella on kauppa-, posti-, Alkon tilauspalvelu, lääkekaappi-, pesula-, lastenhoito-, ja kiinteistöpalveluita. Liikennepalveluiden rungon muodostavat Rovaniemeltä jatkoyhteydeksi Finnairin lentoihin ja useimpiin juna- ja bussiyhteyksiin sovitettu SkiBus -syöttöliikenne (talvikaudella neljä kertaa päivässä ja kesäkaudella kerran päivässä) ja alueen sisäinen SkiBus -liikenne sekä paikalliset taksit. Tätä liikennettä tukee Kemijärven rautatieasemalta päivittäin tapahtuva syöttöliikenne ja kevätsesonkina Sodankylästä kaksi kertaa päivässä ajettava syöttöliikenne. Ecosign teki yleiskaavan pohjatyöksi tammi-kesäkuussa 2001 teknisen selvityksen Pyhätunturin ja Luostotunturin laskettelurinteiden ja matkailupalveluiden nykyisestä kapasiteetista ja kehittämispotentiaalista. Pyhällä on seitsemän (7) hissiä ja yksitoista (11) rinnettä, joiden pinta-ala on yhteensä 34 ha. Rinteet sijaitsevat rinneyhtiön omistamalla maalla. Selvityksen mukaan Pyhän hissien yhteenlaskettu nimellinen kapasiteetti on 7139 matkustajaa tunnissa ja hissijärjestelmän kapasiteetti kokonaisuutena n laskettelijaa päivässä. Rinnealueiden kapasiteetti on n laskettelijaa päivässä. Luostolla on kolme (3) hissiä ja seitsemän (7) rinnettä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 29 ha. Rinteet sijaitsevat Metsähallitukselta vuokratulla alueella. Luoston hissien yhteenlaskettu nimellinen kapasiteetti on 2535 matkustajaa tunnissa ja hissijärjestelmän kapasiteetti kokonaisuutena n. 850 laskettelijaa päivässä. Rinnealueiden kapasiteetti on n laskettelijaa päivässä. Matkailukeskuksen toimivuus ja kokonaismatkailukapasiteetti koostuu rinne-, hissi- ja lähialueen majoituskapasiteetin lisäksi monesta muustakin osatekijästä, joiden täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa ja oikealla tavalla suunniteltuja. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. liikenteelliset järjestelyt, ravitsemispalvelut, alueen ulkopuolelta saapuvien kävijöiden huomioiminen ja muut laskettelua täydentävät palvelut. Tällä hetkellä matkailukeskusten palvelukapasiteetti ei Ecosignin selvityksen mukaan ole riittävä. Pyhän rinteistä kävelyetäisyydellä oleva palvelukapasiteetti kattaa n. 76 %

9 Sivu 9(36) suositeltavasta palvelukapasiteetista ja Luostolla n. 42 %. Suurimmat puutteet Pyhällä ovat päiväkävijöiden tarvitsemissa palveluissa esim. välinevuokraamoissa ja varusteiden säilytystiloissa, kun taas ravintolakapasiteettia on kutakuinkin riittävästi. Luostolla suurimmat puutteet ovat nimenomaan rinnealueilta kävelyetäisyydellä olevan ravintolakapasiteetin riittämättömyydessä sekä lapsille varatuissa tiloissa ja myymälätiloissa. Ecosignin tekemien kapasiteettiselvityksissä ilmenneiden puutteiden lisäksi Pyhä-Luosto alueen henkilökunnan käyttöön varatut asunnot ovat jo nykyisellään riittämättömät Rekisteröidyt yöpymiset ja matkailijamäärät Rekisteröinnin piirissä ovat vain sellaiset vähintään 10 huoneen majoitusliikkeet, jotka ovat avoinna kyseisen kuukauden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisia majoituksia, joista asiakas täyttää majoituskortin. Pyhä-Luoston alueella rekisteröinnin piirissä ovat Hotelli Pyhätunturi, Metallikero, Lapin Orava, Lomakeskus Pyhän Asteli, Kairosmajan Tunturikeskus, Pyhätunturin Kotakylä, Hotelli Luostotunturi, Hotelli Luostotunturi / mökit, Scandic Luosto/mökit. Taulukko 1. Pyhä-Luoston rekisteröidyt yöpymiset. Rekisteröidyt yöpymiset Pyhä Luosto Pyhä-Luosto Vuosi Vuosi Kesä 2001 (kesä-syyskuu) Kesä 2002 (kesä-syyskuu) Talvi * (marras-huhtikuu) Talvi * (marras-huhtikuu) *) Talvi jaksottuu kahdelle vuodelle Matkailijaryhmät Kansallisuudet Pyhä-Luostolla ulkomaisten asiakkaiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä oli vuonna 2001 n. 24% (Pyhä n. 4%, Luosto n. 43 %) mikä oli selvästi pienempi kuin koko Lapin vastaava luku n. 35 %. Vuonna 2002 Pyhä-Luostolla ulkomaisten asiakkaiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä kasvoi suhteessa enemmän kuin koko Lapissa. Pyhä-Luostolla ulkomaalaisten asiakkaiden osuus oli vuonna 2002 n. 30% (Pyhä n.10%, Luosto n. 50%) ja koko Lapissa n. 38%. Kesäkaudella (kesä syyskuu) Pyhätunturin luontokeskuksen kävijämäärä oli 2002 vuonna ( vuonna 2001). Pyhätunturin kansallispuiston vuoden 2002 kävijämääräarvio sekä vuodelta 2001 että vuodelta 2002 on n Kansallispuiston kävijämääräarviot perustuvat tupien vieraskirjamerkinnöistä ja laskureista saatuihin tietoihin. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida Pyhällä käyvän kesäkaudella kokonaisuudessaan noin vierailijaa. Talvikaudella Pyhällä käy n vierailijaa. Talvikauden vierailijoiden arvio perustuu hiihtopäivien määrään, keskiviipymä arvioon (n. 2,6) ja asiakastutkimusten perusteella selvitettyyn osuuteen siitä, kuinka suuri määrä asiakkaista harrastaa rinnelajeja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella Luoston kävijämäärät

10 Sivu 10(36) ovat jotakuinkin saman suuruiset kuin Pyhän kävijämäärät painottuen hieman enemmän lumettomaan aikaan. Tätä arviota tukee kesämatkailijoiden osalta Lampivaaran ametistikaivoksen kävijämäärätieto (7 962 vierailijaa kesällä 2002) ja arvio siitä, että n % kesämatkailijoista vierailee kaivoksella. Taulukko 2. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansalaisuudet) vuonna Asuinmaa Vuosi 2001 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,5 % % % Ulkomaalaiset ,5 % % % Britannia 422 0,8 % % % Alankomaat 98 0,2 % % % Ranska 206 0,4 % % % Taulukko 3. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) vuonna Asuinmaa Vuosi 2002 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,7 % ,8 % ,7 % Ulkomaalaiset ,3 % ,2 % ,3 % Britannia ,9 % ,0 % ,5 % Alankomaat 149 0,3 % ,0 % ,6 % Saksa ,9 % ,5 % ,7 % Taulukko 4. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) talvi Asuinmaa Talvi (marras-huhtikuu) Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,4 % ,1 % ,5 % Ulkomaalaiset ,6 % ,9 % ,5 % Britannia 437 1,3 % ,5 % ,8 % Ranska 164 0,5 % ,0 % ,4 % Saksa 84 0,2 % ,7 % ,0 %

11 Sivu 11(36) Taulukko 5. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) talvi Asuinmaa Talvi (marras-huhtikuu) Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,1 % ,8 % ,9 % Ulkomaalaiset ,9 % ,2 % ,1 % Britannia ,0 % ,3 % ,8 % Ranska 941 2,6 % ,1 % ,3 % Saksa 95 0,3 % ,6 % ,8 % Taulukko 6. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) kesä Asuinmaa Kesä (kesä-syyskuu) 2001 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,0 % ,9 % ,0 % Ulkomaalaiset 617 4,0 % ,1 % ,0 % Alankomaat 84 0,6 % ,1 % ,0 % Ranska 63 0,4 % ,1 % ,2 % Saksa 137 0,9 % 915 6,5 % ,6 % Taulukko 7. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) kesä Asuinmaa Kesä (kesä-syyskuu) 2002 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,0 % ,0 % ,0 % Ulkomaalaiset ,0 % ,0 % ,0 % Alankomaat 71 0,4 % ,0 % ,0 % Saksa ,1% ,8% ,9% Ranska 52 0,3 % ,0 % ,0 %

12 Sivu 12(36) Taulukko 8. Rekisteröityjen yöpymisten markkinaosuudet Lapissa talvi ja kesä 2001 *) Luoston osalta Tilastokeskuksen luvut on korjattu Luoston yrityksistä saatujen tietojen mukaisiksi. Alue Kaikki Kotimaiset Ulkomaiset Talvi 00- Kesä Kesä 01 Talvi Kesä 01 Talvi Pyhä-Luosto* 5,1 % 7,2% 5,7 % 9,1% 3,8 % 4,6% Pyhä 2,6 % 3,7% 3,8% 5,9% 0,3% 0,3% Luosto* 2,5% 3,5% 2,0% 3,2% 3,5% 4,3% Levi 8,8 % 16,9 % 11,8 % 19,7 % 3,0 % 12,6 % Saariselkä 13,5 % 16,4 % 10,7 % 17,5 % 19,1 % 14,7 % Ylläs 4,8 % 10,4 % 5,9 % 12,5 % 2,5 % 7,0 % Rovaniemi 17,8 % 19,3 % 12,2 % 10,7 % 29,0 % 32,7 % Lapin osuus Suomesta 7,7 % 14,3 % 7,0 % 11,6 % 9,4 % 22,1 % Taulukko 9. Rekisteröityjen yöpymisten markkinaosuudet Lapissa talvi ja kesä 2002 Alue Kaikki Kotimaiset Ulkomaiset Talvi 01- Kesä Kesä 02 Talvi Kesä 02 Talvi Pyhä-Luosto 6,0 % 7,7 % 5,8 % 9,5 % 6,4 % 5,1 % Pyhä 3,1 % 3,8 % 4,2 % 5,9 % 1,2 % 0,6 % Luosto 2,9 % 3,9 % 1,6 % 3,5 % 5,2 % 4,5 % Levi 9,2 % 17,8 % 12,5 % 19,8 % 3,1 % 14,8 % Saariselkä 14,1 % 15,9 % 12,0 % 17,3 % 18,2 % 13,8 % Ylläs 3,7 % 10,6 % 4,3 % 12,5 % 2,6 % 7,7 % Rovaniemi 20,6 % 18,6 % 14,8 % 10,6 % 31,3 % 30,7 % Lapin osuus Suomesta 8,2 % 14,2 % 7,4 % 11,4 % 10,1 % 22,6 % Taulukko 10. Rekisteröityjen yöpymisten markkinaosuudet Lapissa vuonna 2001 ja vuonna Alue Kaikki Kotimaiset Ulkomaiset Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Pyhä-Luosto 6,4% 6,9% 7,5% 7,7% 4,4% 5,4% Pyhä 3,1% 3,4% 4,6% 4,9% 0,3% 0,9% Luosto 3,3% 3,4% 2,9% 2,8% 4,1% 4,5% Levi 13,7% 14,6% 15,9% 17,0% 9,6% 10,5% Saariselkä 14,6% 14,7% 13,7% 14,3% 16,2% 15,4% Ylläs 7,6% 7,4% 8,8% 8,7% 5,5% 5,3% Rovaniemi 18,1% 19,1% 11,5% 12,0% 30,7% 30,7% Lapin osuus Suomesta 10,01% 10,2% 8,9% 8,6% 13,5% 14,6%

13 Sivu 13(36) 2.5. Rekisteröidyn majoituksen käyttöaste Taulukko 11. Pyhä-Luoston ja Lapin käyttöasteet vuosina 2001 ja 2002 Pyhä-Luosto 2001 Lappi Pyhä-Luosto 2002 Lappi Tammikuu 34,7 41,2 33,2 41,0 Helmikuu 64,5 52,1 62,3 51,0 Maaliskuu 71,4 59, ,3 Huhtikuu 69,8 52,7 64,8 52,1 Toukokuu 5,8 18,1 14,2 19,0 Kesäkuu 38 31,7 41,3 34,1 Heinäkuu 38,4 36,4 54,7 42,3 Elokuu 28,3 31,1 37,3 34,6 Syyskuu 52,8 43,2 57,4 45,0 Lokakuu 19,1 19,8 11,6 20,7 Marraskuu 22,8 30,6 26,6 33,0 Joulukuu 65, ,2 49,6 Yhteensä 44,8 38,7 46,9 40,8 Majoituksen käyttöaste lasketaan myytyjen yöpymisten osuutena käytettävissä olevasta huonekapasiteetista aukiolokuukausilta. Hotelli Pyhätunturi on kiinni kokonaisuudessaan 4 kuukautta (toukokuu, kesäkuu, heinäkuun puoleen väliin saakka ja lokakuusta marraskuun puoleen väliin). Mukana kapasiteetissa ovat vain sellaiset vähintään 10 huoneen majoitusliikkeet, jotka ovat olleet avoinna kyseisen kuukauden aikana. Pyhä-Luostolla hotellihuoneiden keskihinta on Lapin hotellihuoneiden keskihinnan tasolla. Vuonna 2002 Lapissa hotellihuoneen keskihinta on Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan n. 72 euroa kun vastaava luku Pyhä-Luostolla on arvion mukaan n. 76 euroa 2.6. Taloudellinen tilanne ja matkailuinvestoinnit Pyhä-Luosto alueen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2002 noin 22 miljoonaan euroa, joka jakaantuu tasan Pyhän ja Luoston kesken. Pyhä-Luostolla kymmenen suurimman liikevaihdot vaihtelevat välillä euroa euroa. Viiden suurimman joukossa alhaisin liikevaihto on euroa. Kymmenen liikevaihdoltaan suurimman yrityksen jälkeen muiden Pyhä-Luosto alueen matkailuyritysten liikevaihdot vaihtelevat euron ja euroa välillä. Yleisesti ottaen talvi on liikevaihdoltaan suurin ja huomioiden ajanjakson lyhyyden, syksy on liikevaihdoltaan suhteutettuna lähes yhtä suuri. Pyhä-Luosto alueen liikevaihdosta arviolta n. 70 % tulee talvella ja n. 30 % lumettomana aikana (Pyhä n. 80 % talvi ja n. 20 % kesä, Luosto n. 60% talvi ja n. 40 % kesä). Työvoimatoimiston keväällä 2002 tekemän arvion mukaan Pyhä-Luostolla suoraan matkailusta tulevat henkilötyövuosien määrä on yhteensä keskimäärin 276 (Pyhä 138 ja Luosto 138). Pyhä-Luosto alueella viimeisimmän viiden vuoden aikana ( ) tärkeimpiin uusinvestointeihin kuuluvat Pyhän Pohjoisrinteet (n. 2,5 Milj. euro), HolySuite-huoneistot (n. 2,3 Milj. euro),

14 Sivu 14(36) Hotelli Luostotunturi (n. 7 Milj. euroa) ja Ravintola Huttu-Uula (n. 0,5 Milj. euroa). Infran parantamiseen liittyvistä investoinneista parhaillaan on meneillään Torvinen Luosto tieosuuden kunnostaminen asfalttipäällysteiseksi tieksi, Pyhän kevyenliikenteenväylän rakentaminen ja Luoston latupohjien kunnostaminen kokonaisuudessaan 15 km matkalta ensilumenladuksi. Kesällä 2003 käynnistettiin Pyhätunturin Polar ala-aseman rakentaminen matkailupalvelualueeksi sekä Pyhätunturin liikekeskuksen laajennushanke. Viimeisimmän viiden vuoden aikana Pyhä-Luostolle on rakennettu 205 vapaa-ajan asumisen tarkoitettua lomahuoneistoa (Pyhä 127 ja Luosto 78). Näiden investointien lisäksi Pyhä-Luosto alueella on tehty lähinnä korvausinvestointeja, joilla on varmistettu kapasiteetin säilyminen hyvässä teknisessä kunnossa Pyhä-Luosto tutkimusten valossa ja kilpailutilanne Seuraavissa kappaleissa on esitetty Pyhä-Luosto alueen markkina-asema ja kilpailutilanne muihin hiihtokeskuksiin nähden Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n (myöhemmin SHKY) hissilippumyyntitilastojen ja hiihtokeskustutkimusten sekä Pyhällä useamman vuoden ajan toteutettujen asiakastutkimusten perusteella. Lappiin suuntautuvaa kesämatkailua ja Lapin kiinnostavuutta sekä Lappiin liittyviä arvostuksia on tutkittu Lapin Markkinoinnin toimeksiannosta Taloustutkimuksen tekemässä kesätutkimuksessa. Pyhä-Luosto projektin toimeksiannosta Consumer Compass Kuluttajatieto Oy:n tekemät Pyhä-Luosto ja Ruka-Kuusamo imagotutkimukset kertovat puolestaan alueiden mielikuvista ja mainonnan huomioarvosta sekä esitystavasta. Lisäksi tutkittua tietoa alueesta ja asiakkaista on saatavissa Pelkosenniemen kunnan PETO II projektin teettämästä laajasta Pyhä-Luosto alueen markkinatutkimuksesta Talven nykytilanne tutkimusten valossa Tutkimustulokset rajoittuvat kotimaisiin hiihto- ja lasketteluasiakkaisiin. Talvella Pyhä-Luosto matkailualue kilpailee ensisijaisesti muiden hiihtokeskusten kanssa. SHKY julkaisee vuosittain tilastoja hissilippumyynnistä. Näissä tilastoissa Levi ja Ruka ovat selkeästi suurimmat, Ylläksen kaksi yhteenlaskettua rinneyhtiötä sijoittuvat kolmannelle tilalle ja Pyhä oli seitsemännellä tilalla Himoksen, Tahkoon ja Vuokatin jälkeen sekä talvikaudella että talvikaudella Luosto ei sijoittunut kymmenen suurimman joukkoon. Seuraavan sivun taulukoista 12. ja kuviosta 2. käy hyvin ilmi, että isot investointivetoiset keskukset esim. Ruka, Levi, Tahko ja etelässä Himos ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan sekä absoluuttista myyntiään eniten kun taas muiden keskusten esim. Pyhä ja Iso-Syöte myynti on pysynyt aikaisemmalla tasolla. Hissilippumyynnin arvo on Suomessa kasvanut tasaisesti kaudesta alkaen keskimäärin 6,0 % kaudessa. Kasvu on ollut erityisen voimakasta kahdella edellisellä kaudella, kaudella kasvua oli 11,7 % ja kaudella kasvua oli 6 %.

15 Sivu 15(36) 6,000 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 01/02 02/03 LEVI RUKA TAHKO YLLÄS HIMOS VUOKATTI MESSILÄ PYHÄ SAPPEE ISO-SYÖTE Kuvio 2. Kymmenen suurimman hiihtokeskuksen hissilippumyynti ,28 % 12,35 % 6,37 % 6,11 % 5,89 % 40,86 % 4,33 % 4,00 % 3,08 % 2,40 % 2,33 % MUUT LEVI RUKA TAHKO YLLÄS HIMOS VUOKATTI MESSILÄ PYHÄ SAPPEE ISO-SYÖTE Kuvio 3. Kymmenen suurimman hiihtokeskuksen markkinaosuudet kaudella Pyhätunturilla jo useamman vuoden aikana tehtyjen asiakaskyselyjen mukaan Pyhän asiakkaat ovat useimmiten käyneet myös Rukalla, Levillä ja Himoksella. Myös Tahko ja Ylläs ovat suosittuja Pyhän asiakkaiden keskuudessa. Ruka, Levi ja Tahko kilpailevat ilmeisesti samantyyppisestä matkustamisesta kuin Pyhä-Luosto. Pyhällä on asiakastutkimusten mukaan selkeä kanta-asiakkaiden joukko. Jo useamman vuoden ajan n. 70% kyselyyn vastanneista on käynyt aikaisemminkin Pyhällä.

16 Sivu 16(36) Hiihtokeskustutkimus Taloustutkimuksen SHKY:n tilauksesta tekemät hiihtokeskustutkimukset kertovat suomalaisten hiihto- ja lasketteluharrastuksesta ja matkailusta. Tutkimusten kohderyhmänä ovat vuotiaat suomalaiset. Seuraavassa on tiivis kooste tutkimuksesta kaudelta , vertailtavuuden vuoksi suluissa on ilmoitettu vastaavat tiedot kaudelta Maastohiihtoa ainakin kerran kaudessa harrastaa n. 39% (n. 39%) iältään vuotiaista suomalaisista, laskettelua vähintään kerran kaudessa harrastaa suomalaisista n. 16% (n. 15%). Rinnelajeja harrastavista n. 76% (n. 79%) harrastaa laskettelua, n. 25% (n. 26%) lumilautailua, n. 7% (n. 6%) vapaa-laskua (rinteiden ulkopuolella) ja n. 2% (n. 3%) telemark-hiihtoa. Laskettelun /lumilautailun/telemarkin harrastaminen painottuu nuorempiin ikäluokkiin, maastohiihdon harrastaminen taas vanhempiin. Laskettelijoista suurempi osa kuin hiihtäjistä on nuoria, pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia, suurituloisista talouksista ja opiskelijoita/koululaisia. Kaudella n. 39% (n. 39%) kaikista hiihtoa/laskettelua vähintään kerran kaudessa harrastavista vuotiaista suomalaisista on tehnyt kotimaassa ainakin yhden lomamatkan, jossa hiihtoharrastus on pääasiallinen matkan syy ja johon sisältyy vähintään yksi yöpyminen kohteessa. Keskimäärin matkailijat ovat yöpyneet viimeisimmällä kotimaan hiihto-/laskettelumatkalla n. 1-3 (n. 4-6) yötä matkan pääkohteessa. Matkalla harrastetaan yleisimmin maastohiihtoa n. 77%(n. 74%) ja laskettelua n. 46%(n. 49%). Kotimaan hiihto/laskettelumatkailijoista vajaa viidennes kertoo harrastavansa myös lumilautailua ja moottorikelkkailua. Moottorikelkkailun harrastaminen on selvästi vähentynyt (kaudella n. 16 %, kaudella n. 10%, kaudella n. 9 %). Matkailijoiden eniten toivomat hiihtokeskusten oheispalvelut ovat elintarvikeliike, ruokaravintolat, kylpylä sekä lääkäripalvelut. Seuraavaksi toivotuimmat ovat kuntosali, pankkiautomaatit, uimahalli sekä hiihtokeskuksen sisäinen bussiliikenne. Tunnetuimmat tutkituista 21 hiihtokeskuksesta ovat sekä kauden että kauden tutkimuksen mukaan Ruka, Levi, Ylläs, Himos, Pyhä, Vuokatti, Saariselkä, jotka tuntee yli 80% laskettelijoista(vähintään kerran kaudessa laskettelevat). Luoston tuntee n. 76% (n. 71%) laskettelijoista. Suositeltavuuden osalta kolmen kärjessä ovat Ruka, Levi ja Ylläs. Neljäntenä suositeltavuuden osalta on Himos ja viidentenä Tahko. Pyhä sijoittuu kuudenneksi, sitä suosittelisi n. 16% (n. 21%) laskettelijoista. Luostoa suosittelisi n. 7% (n. 9%) laskettelijoista. Kaudesta alkaen Pyhä-Luoston aluetta on SHKY:n hiihtokeskustutkimuksessa tutkittu myös yhtenäisenä matkailualueena. Toisen yhdessä markkinoidun kauden jälkeen n. 37% (36%) laskettelua harrastavista on tietoisia siitä, että Pyhä-Luosto toimiin nykyisin yhtenäisenä matkailualueena. Tutkimukseen vastanneista laskettelijoista n. 7% (n.8%) on ollut laskettelemassa Pyhä- Luostolla kaudella Kaudella vastanneista n. 14% (n. 14 %) aikoo käydä laskettelemassa Pyhä-Luostolla ja n. 38% (n. 34%) suosittelisi Pyhä-Luostoa muillekin. Sekä käyntiaikomukset että suositeltavuus olivat Pyhä-Luostona yhdessä huomattavasti korkeammat kuin vastaavat luvut erillisinä keskuksina.

17 Sivu 17(36) Kesän nykytilanne tutkimusten valossa Taloustutkimus on kesällä 2002 tutkinut kotimaisia matkailualueita ja erityisesti Lappia Lapin Markkinointi Oy:n tilauksesta. Tutkimuksessa Lappia käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena, eikä yksittäisiä matkailukeskuksia ole eroteltu. Lapin kesämatkailijoista noin kaksi kolmannesta (n. 66%) on käynyt Lapissa ennenkin, koska niin moni ilmoitti omat aikaisemmat kokemuksensa tietolähteeksi alueesta. Uudelleentulohalukkuus on jopa n. 87 %. Lapissa kesämatkailun vaikuttavin tekijä on luonto, mutta myös harrastukset ja nähtävyydet. Suomalaisista, jotka eivät ole käyneet Lapissa kesällä, n. 17% (n ) on kiinnostunut Lapista kesäisenä matkailualueena. Alue kiinnostaa eniten alle 45-vuotiaita, opiskelijoita/koululaisia, toimihenkilöitä, perheellisiä ja hyvätuloisten talouksien jäseniä. Lapissa kesällä käyneet arvostavat ennen kaikkea Lapin ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä rauhaa ja hiljaisuutta. Lapin tarjonnasta patikointi ja retkeily, käyntikohteet ja kalastusmahdollisuudet ovat tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Muita motiiveja tulla Lappiin ovat perinne ja paikalliskulttuuri, taide- ja kulttuuritapahtumat, kylpylä- ja terveyspalvelut, pyöräily ja melonta/muu vesiretkeily Imagotutkimus Elokuussa 2001 ja syyskuussa 2002 Consumer Compass Kuluttajatieto Oy toteutti tutkimuksen, jolla selvitettiin mielikuvia Pyhästä, Luostosta, Rukasta ja Kuusamosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat talvi- ja kesäliikuntalajeja harrastavat suomalaiset, eri ikäiset miehet ja naiset, joilla oli kokemusta ainakin joistain seuraavista lomakohteista: Ruka, Kuusamo, Pyhä tai Luosto. Tutkimuksen mukaan Lapin eri lomakohteet eivät ole kovin selkeästi profiloituneita, eivätkä kovin helposti erotu toisistaan. Näin ollen myöskään alueille parhaiten soveltuvat käyttömotiivit ja asiakasryhmät eivät ole asiakkaille selkeitä. Tutkimuksen löytämät, lomakohteita keskeisesti kuvaavat mielikuvat ovat liikuntaa arvostavien talvi- ja kesämatkailijoiden mielissä seuraavat: Pyhä on niin perheiden kuin yritysasiakkaidenkin lomakohde, jossa mahtavat maisemat, haastavat rinteet, luonnonrauha ja iltaiset aktiviteetit yhdistyvät tasapainoisella tavalla. Ihminen, luonto ja huvittelunhalu ovat sopusoinnussa keskenään. Pyhältä löytää rentoa ja menevää seuraa, mutta siellä kyetään myös rauhoittumaan ja kohtaamaan itsensä. Luosto mielletään rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi kaiken ikäisen tavallisen kansan talvilomakohteeksi. Sieltä löytyy kiireetöntä rauhaa, hiljaisuutta, samoin aitoa koskematonta luontoa ja tunnelmaa. Monille se on myös tuntematon, eikä Luostosta siksi osata kertoa mitään. Pyhää ja Luostoa ei osattu sijoittaa kartalla suhteessa toisiinsa. Kohteita pidettiin kuitenkin toistensa suorina kilpailijoina joskin täydentäjinä ja vaihtoehtojen antajina, mikäli sattuisi olemaan alueella ja koettiin vaikeaksi hahmottaa millä tavoin kohteet voisivat esiintyä luontevasti yhdessä. Tuloksissa peräänkuulutettiin, että kahden näin erilaisen lomakohteen tulisi kyetä ensin kertomaan millaisia ne itse asiassa ovat mikä niissä on omaleimaista jotta varsinkin Luosto pääsisi tuntemattomuuden aiheuttamasta pimennosta paremmin esiin. Syyskuussa 2002 teetetyn uusintatutkimuksen perustella Pyhällä liikunta ja iltaelämä ovat edelleen tasapainossa. Pyhän pääkävijät ovat toimeliaat ja toimeentulevat kaveriporukat, mutta perhekeskeisyys nousee keskeisemmin esiin. Sen sijaan Pyhän olemus vaativana/haastavana on tasoittumassa.

18 Sivu 18(36) Luoston olemuksessa korostuu edelleen perinteisyys ja aitous. Tavallinen kansa on säilyttänyt asemansa pääkävijöinä, mutta mukaan ovat tulleet myös nuoret ilottelevat aikuiset. Luoston rauhallinen olemus näyttäisi muuttuneen hieman iloisempaan lusthin pito -meininkiin. Edelleenkin Pyhä ja Luosto olivat keskinäiseltä sijainniltaan tuntemattomia. Yhdistämisen motiivina pidettiin taloudellisten resurssien yhdistämistä ja yhteisesiintymisen nähtiin hyödyntävän keskuksia mm. kustannussäästöjen ja paremman näkyvyyden vuoksi. Yhdistämisen pelättiin piilottavan kunkin lomakohteen omimman luonteen Kehitystrendit Toimintaympäristön muutos megatrendit Matkailuun vaikuttavat megatrendit maailmalla voidaan luokitella viiteen eri luokkaan: talous ja politiikka, sosio-kulttuuriset muutokset, teknologian kehittyminen, ympäristö ja luonnonsuojelu sekä tarpeiden, arvojen ja arvostusten muutokset. Seuraavassa on pääosin Lapin Matkailustrategiasta tehty tiivistelmä näiden osa-alueiden kuvauksesta Talous ja politiikka Matkailun kasvu on sidoksissa yleiseen talouskehitykseen, jolloin talouden nousut ja laskut heijastuvat nopeasti matkailukysyntään. Kansainvälisesi katsoen matkailu on voimakkaasti kasvava ala ja kansainvälisen matkailun vuosikasvun arvioidaan olevan n. 3-4 %. Kysynnän ajoittaisista heilahteluista huolimatta matkailua voidaan pitää varsin vakaana kasvun alana. Euroopan yhteisvaluutta Euroon liittymisestä arvioidaan olevan Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Lähivuoden kuitenkin näyttävät kuinka vahvaksi valuutaksi Euro muodostuu esimerkiksi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ja Japanin jeniin. Euroalueen sisällä kyky vertailla matkailupalvelujen hintoja on parantunut, mikä vaikuttaa matkailualueiden väliseen kilpailuun. Suomen EU-jäsenyyden myötä osa kansallista päätöksentekoa on siirtynyt unionin tasolle ja erityisesti liikkuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat vaikuttavat hyvin konkreettisesti matkailuun. Esimerkiksi Schengenin sopimus lisäsi merkittävällä tavalla ihmisten liikkumisvapautta unionin sisällä, kun taas rajamuodollisuuksia unionin ulkorajoilla on kiristetty ja yhdenmukaistettu. Kansainvälinen trendi matkailupalveluja tuottavien yksikköjen koon kasvuun näkyy myös Suomessa. Lapin matkailussa toiminnan keskittyminen yhä harvempien, suurempien yritysten käsiin on todennäköinen kehityssuunta. Matkailu on hyvin työvoimavaltainen ala, jossa asiakkaiden palveluvaatimukset ja työn voimakkaat sesonkivaihtelut edellyttävät suurta joustavuutta. Työlainsäädännön kehityksellä ja työmarkkinasopimuksilla on hyvin suoria vaikutuksia alan kannattavuuteen Sosio-kulttuuriset muutokset Maailman väkiluku jatkaa kasvuaan, mutta useissa teollistuneissa länsimaissa, jotka muodostavat matkailijavirtojen tärkeimmät lähtöalueet, väestökehitys on joko pysähtymässä tai kääntymässä suorastaan laskuun. Samalla väestön ikärakenteessa tapahtuu suuria muutoksia ja yli 50-vuotiaitten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. vapaa-ajan lisääntyminen yhdessä varallisuuden kasvun kanssa on merkinnyt matkailukysynnän kansainvälistä kasvua.

19 Sivu 19(36) Matkan kohdepaikka sinänsä on nykyisin yksi tärkeimmistä matkapäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Lapin kannalta tärkeää on tällöin esimerkiksi se, millainen maine ja julkikuva Lapista matkakohteena maailmalla muodostuu. Elämyksellisyys, eksoottisuus ja aktiivisuus vetoavat erityisesti nuorempiin matkailijasegmentteihin. Lisäksi arvostetaan yhä enemmän aitoa paikalliskulttuuria esimerkiksi ravitsemispalveluissa Teknologian kehittyminen Informaatiointensiivisenä elinkeinona informaatioteknologian nopea kehittyminen ja alan käytännön sovellukset muuttavat monin tavoin matkailualan perinteisiä tapoja toimia. Uuden teknologian väistämätön tulo matkailuelinkeinoon parantaa tuotannon tehokkuutta sekä nopeuttaa ja helpottaa tiedon välittämistä. Tietoyhteiskunnan kehittyminen kasvattaa odotuksia matkailupalvelujen tuottajien tietoteknisestä laadusta ja osaamisesta. Tällöin hotellien, ravintoloiden ja ohjelmapalveluyrittäjien on varustauduttava ajanmukaisin tietoteknisin laittein yhteiskunnan kehitykseen Ympäristö ja luonnonsuojelu Ympäristönäkökulmien yhteiskunnallinen näkyvyys on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Lapin matkailu perustuu pohjimmiltaan luontoon ja luonnonvetovoiman varaan rakentuviin aktiviteetteihin. Tällöin ympäristötekijöiden huomioiminen on matkailuelinkeinon kehittämisessä aivan välttämätöntä, sillä ympäristön hyvinvointi heijastuu suoraan matkailun edellytyksiin vaikuttamalla vetovoimatekijöiden laatuun. Lisäksi Pyhä-Luoston kehityksen kannalta merkittäväksi arvioidaan kohderyhmien tarpeissa, arvoissa ja arvostuksissa ilmenevät kehitystrendit Tarpeiden, arvojen ja arvostusten muutokset Elinympäristömme on muuttunut rajusti viimeisinä vuosikymmeninä. Tyydyttämättömät psykosomaattiset tarpeet luovat uusia markkinamahdollisuuksia erityisesti elämys- ja kulttuurimatkailuun. Toisaalta on nähtävissä tarve seikkailumarkkinoille ja toisaalta hiljaisuuden, mielenrauhan ja yhdessäolon markkinoille. Seikkailumarkkinoilla kysyntää on erikokoisille seikkailuille: suurille, keskikokoisille ja pienille. Suuri seikkailu voi olla kelkkasafari Jäämerelle tai vaativa koskenlasku, pieni seikkailu voi olla muutaman tunnin vaellusretki luonnon rauhaan. Seikkailumarkkinoille on kovaa vauhtia syntynyt erilaisia matkailutuotteita. Hiljaisuuden, mielenrauhan ja yhdessäolon markkinoilla mahdollisuuksien kirjo on vielä suurempi ja tuotteita vielä vähän. Näiden markkinoiden asiakkaat odottavat saavansa riittävästi tilaa sekä omaan henkilökohtaiseen aikaan että yhteiseen tekemiseen ja kokemiseen. Ihmisen mielikuvitusta ruokkivilla tarinoilla on aina ollut oma osansa inhimillisessä päätöksenteossa. Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan tarinoiden rooli tulee jatkossa entisestään korostumaan ja he puhuvatkin alkamassa olevasta kehitysvaiheesta tarinayhteiskuntana. Tässä yhteiskunnassa tuotteeseen ja palveluun liittyvä tarina on hintaa tärkeämpi tekijä hankintapäätöksiä tehtäessä. Tarinoilta edellytetään aitoutta ja laatua, mikä tahansa juttu ei enää täytä vaatimuksia. Ihmisten kiinnostus elinympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen on viime aikoina kasvanut. Samalla halu omakohtaisiin perinnekulttuuri- ja luontokokemuksiin on lisääntynyt. Elämys- ja kulttuurimatkailulla on valtava mahdollisuus hyödyntää meneillään olevaa muutosta asiakkaiden arvostuksissa.

20 Sivu 20(36) 3. Pyhä-Luosto swot-analyysi 1. Vahvuudet - 2 omaleimaista, toisiaan täydentävää tunturikeskusta - Pyhä-Luosto kansallispuisto Euroopan ainoa matkailijoille avoin ametistikaivos - Luoston kansainvälinen osaaminen ja kontaktit - Pyhän hiihto- ja tapahtumaimago kotimaassa - Uuden teknologian hyödyntäminen matkailupalveluissa - Nykyaikaiset kokoustilat - Yhteinen tahtotila ja sitoutuminen yhteistyöhön alueella 2. Heikkoudet - Palvelutarjonnan suppeus ja monipuolisuuden puute - Kannattavan toiminnan kannalta kriittinen massa puuttuu lähes kaikesta - Yrittäjien heikko tuloksentekokyky ja pääomien puute - kesän tuotteet, markkinointi ja myynti - liikenneyhteydet ja saavutettavuus verrattuna tärkeimpiin kotimaisiin kilpailijoihin - kuntien resurssien vähäisyys 3. Mahdollisuudet - Lappi ja Pyhä-Luosto strategiat ja brandit - kv-tason aluesuunnitelma ja siihen pohjautuva kaavoitus selkeä maanomistustilanne hyvät edellytykset investoinneille ja nopealle kehitykselle - aluesuunnitelman mahdollistama ylivoimainen laatu ja toimivuus - uusien investoijien kiinnostuminen alueesta - kasvu kansainvälistymisen, ympärivuotisuuden ja ylivoimaisen laadun avulla - synergiaedut alueen yhteistyön myötä - yhteistyö Rovaniemen kanssa - tuotekehitys ja tuotteiden ostamisen helpottaminen - hiihto-, kesä-, tapahtuma- ja hyvinvointituotteiden kehityspotentiaali 4. Uhkatekijät - investointeihin perustuvan vetovoimakilpailun häviäminen suuremmille keskuksille - yksittäisten markkinoiden varassa oleminen - asiakaspiirin vanhentuminen, kova kilpailu uusista nuorekkaista asiakasryhmistä - Pyhä-Luosto organisoitumisen ja yhteistyön epäonnistuminen - Yrittäjien ja kuntien resurssien vähäisyys myös jatkossa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry Hiihto- ja laskettelututkimus 2011 Tutkimuksen perusosa TNS Gallup Oy Stakeholder Management Sirkka Paronen Heini Manninen Projekti 220101179 1 Sisältö Johdanto, tutkimuksen

Lisätiedot

Menestyksellisen matkailuyhteistyön. haasteet ja mahdollisuudet case Levi

Menestyksellisen matkailuyhteistyön. haasteet ja mahdollisuudet case Levi Menestyksellisen matkailuyhteistyön Halutuin. haasteet ja mahdollisuudet case Levi Jussi Töyrylä Toimitusjohtaja Levin Matkailu Oy Agenda Levi 2010-2011 Matkailualueen organisoituminen Organisoitumisen

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, SODANKYLÄ PYHÄ-LUOSTO YLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, SODANKYLÄ PYHÄ-LUOSTO YLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, SODANKYLÄ PYHÄ-LUOSTO YLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy 16.12.2008 1 Sisällysluettelo: 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Yleiskaavan tarkoitus! 1.2 Suunnittelualue!

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2014 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2010 2012 2011

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja 10.12.2008

NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja 10.12.2008 NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja 10.12.2008 Nilsiän kaupunki perustettu v. 1869, kaupungiksi 1.3.1998 asukkaita n 6500, josta taajamassa n 3500 ja Tahkon alueella n. 70 pinta-ala 848 km2, josta vettä 138

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot