Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry Pyhä-Luosto strategia 2008 Päiväys Johdanto... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry Pyhä-Luosto strategia 2008 Päiväys 1.9.2003. 1. Johdanto... 3"

Transkriptio

1 Sivu 1(36) Sisältö 1. Johdanto Lähtökohta Tiivistelmä Lapin matkailustrategiasta Pyhä-Luosto matkailukapasiteetit Rekisteröidyt yöpymiset ja matkailijamäärät Matkailijaryhmät Kansallisuudet Rekisteröidyn majoituksen käyttöaste Taloudellinen tilanne ja matkailuinvestoinnit Pyhä-Luosto tutkimusten valossa ja kilpailutilanne Talven nykytilanne tutkimusten valossa Hiihtokeskustutkimus Kesän nykytilanne tutkimusten valossa Imagotutkimus Kehitystrendit Toimintaympäristön muutos megatrendit Talous ja politiikka Sosio-kulttuuriset muutokset Teknologian kehittyminen Ympäristö ja luonnonsuojelu Tarpeiden, arvojen ja arvostusten muutokset Pyhä-Luosto swot-analyysi Pyhä-Luosto strategiset valinnat vuoteen Pyhä-Luosto visio Pyhä-Luosto toiminta-ajatus Pyhä-Luosto vetovoimatekijät Pyhä-Luosto asiakasvalinnat Kotimaiset asiakkaat Ulkomaiset asiakkaat Pyhä-Luosto aluesuunnittelu... 23

2 Sivu 2(36) 6. Pyhä-Luosto päämäärät ja tavoitteet Markkina-asema Aluesuunnittelu ja kaavoitus Matkailukapasiteetti ja investoinnit Pyhä-Luosto matkailualueen yhteiset hankkeet 2008: Pyhän hankkeet Luoston hankkeet Rekisteröidyt yöpymiset ja matkailijajakauma Käyttöasteet ja matkailutulo Talous ja alueelliset vaikutukset Palvelunlaatu ja koulutus Markkinointi ja aluetiedotus Markkinatutkimukset ja tilastointi Saavutettavuus ja liikenne Kestävä kehitys Pyhä-Luosto yhteistyön organisointi Yhteenveto Lähdeluettelo LIITTEET Liite 1. Lapin aluekartta Lapin Matkailustrategia Liite 2. Pyhä-Luosto aluekartta Liite 3. Pyhän rinnekartta Liite 4. Luoston rinnekartta Liite 5. Pyhän ydinalueen aluesuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 6. Pyhän ydinalueen kyläsuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 7. Luoston ydinalueen aluesuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 8. Luoston ydinalueen kyläsuunnitelma/ecosign Mountain Resort Planners Ltd. Vaihe II. Liite 9. Summary in English

3 Sivu 3(36) 1. Johdanto Tämä on Pyhä-Luosto III-projektin ( ) EAKR- ja ESR-rahoituksilla toteutettu strategiatyö. Teksti pohjautuu saatavilla olleisiin tutkimuksiin, tilastoihin ja tausta-aineistoon sekä hankkeen yhteydessä vuoden aikana tehtyyn strategiatyöhön. Pyhä-Luoston strategia on tehty tukemaan Lapin matkailustrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja määrittämään Pyhä- Luoston rooli Lapin matkailustrategiassa. Strategiadokumentin lähtökohtaosiossa Pyhä-Luosto alueen nykyhetkeen liittyvät taustatiedot esitellään varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti. Tämä johtuu siitä, että tietoja ei ole aiemmin samassa laajuudessa kerätty eikä esitetty yhdessä dokumentissa. Strategiadokumentin tarkoituksena on selkeyttää ja ohjata Pyhä-Luosto alueen yritysten, kuntien (Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Sodankylä) ja keskeisten sidosryhmien toimintaa niin, että yhteisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Pyhän ja Luoston välisen yhteistyön alkuvaiheita ovat edesauttaneet Pyhä-Luosto I ja II projektit. Pyhä-Luosto I-projektin aikana ( ) yhteistyötä tehtiin lähinnä kuntatasolla ja keskeisessä asemassa olivat erilaiset infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät hankkeet kuten esimerkiksi Vuostimo Pyhä Luosto tiehanke. Pyhä-Luosto II-projektin ( ) aikana ajatus yhteistyöstä kypsyi myös alueen yrittäjien keskuudessa. Pyhä-Luosto II-projektin merkittävimpiä tuloksia oli Rovaniemeltä tapahtuvan syöttöliikenteen (SkiBus) varmistaminen ja alueen sisäisen liikenteen aloittaminen. II-projektin puitteissa käynnistettiin Pyhä-Luosto yleiskaavan laatiminen. Yleiskaavassa käsitellään Pyhätunturin ja Luostotunturin matkailukeskusten kolmen kunnan alueelle ulottuvaa vaikutusaluetta maankäytöllisesti ensi kertaa yhtenä kokonaisuutena. Näistä lähtökohdista Pyhän ja Luoston välinen yhteistyö on kehittynyt ja saavuttanut meneillään olevan Pyhä-Luosto III-projektin aikana konkreettisia tuloksia. Tämän strategiadokumentin lisäksi yhteistyö näkyy käytännössä mm. yhteisinä hissilippuina, SkiBus liikenteenä, tuotekehityksenä, markkinointina, kansainvälisen tason aluesuunnitteluna ja henkilöstökoulutuksena. Yksi Pyhä- Luosto III-projektin päätavoitteista, yhteistyön organisoiminen yhden yhteisistä toimenpiteistä vastaavan organisaation alaisuuteen, saavutettiin toukokuussa 2003 perustetun Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry:n (myöhemmin Pyhä-Luosto ry) myötä. Tammikuussa 2001 matkailukeskusten kehittämiseen kytkettiin vuoristo- ja tunturialueiden matkailukeskusten suunnittelun kansainvälistä huippuosaamista edustava kanadalainen Ecosign Mountain Resort Planners Ltd (myöhemmin Ecosign) Pyhä-Luoston ydinalueiden suunnitteluprojektin avulla. Aluesuunnittelu on yksi merkittävimpiä yhteishankkeita, sillä tähän asti sekä Pyhällä että Luostolla alueiden kasvu ja kehittyminen on tapahtunut luontaisesti yksittäisten hankkeiden pohjalta ilman varsinaista matkailukeskussuunnitelmaa. Kaavoitus on vastannut lähinnä lyhyen aikavälin tarpeita ja alueita ei ole tarkasteltu kokonaisuutena. Nyt on matkailukeskusten kehityskaaressa tultu kulminaatiopisteeseen, jossa hallitun kehityksen turvaaminen ja virheinvestointien välttäminen vaatii kokonaisvaltaista kansainvälisen tason aluesuunnittelua.

4 Sivu 4(36) Pyhä-Luostolla Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry:n hallitus: Kari Jussi Aho Kari Kaakkurivaara Juha-Pekka Tuominen toimitusjohtaja/puheenjohtaja yrittäjä/puheenjohtaja toimitusjohtaja/puheenjohtaja Pyhätunturi Oy/ Pyhäntähti Oy/ Hotelli Luostotunturi Oy/ Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry Pyhän Ryhti ry Luoston Syli ry Ahti Isojärvi Jukka Hirvonen Heikki Kesti toimitusjohtaja toimitusjohtaja hotellinjohtaja Ravintola Huttu-Uula Snow Games Oy Scandic Luosto Jari Luoma-aho elinkeinojohtaja Kemijärven kaupunki Pyhä-Luosto alueen kunnat: Timo E. Korva Pauli Laurila Martti Pura kaupunginjohtaja kunnanjohtaja kunnanjohtaja Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Sodankylän kunta

5 Sivu 5(36) SUOMEN MATKAILUPOLIITTISET LINJAUKSET LAPIN MATKAILUSTRATEGIA PYHÄ-LUOSTO STRATEGIA 2008 PYHÄ-LUOSTO ALUESUUNNITTELU YRITYSKOHTAISET STRATEGIAT Kuvio 1. Strategiatasot Pyhä-Luostolla.

6 Sivu 6(36) 2. Lähtökohta 2.1. Tiivistelmä Lapin matkailustrategiasta Vuonna 2002 tehdyn laaja-alaisen strategiatyöskentelyn tuloksena on syntynyt Lapin matkailustrategia , joka ohjaa matkailun kehittämistä, osoittaen ne pitkäjänteisen työskentelyn painopisteet, jotka ovat matkailun suotuisan kehittymisen kannalta ratkaisevia. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu on Lapissa tärkeämpi elinkeino kuin muissa maakunnissa, ja sen takia matkailun merkitys Lapin kehitysnäkymille kokonaisuutena on keskeinen. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemustoimialan merkitys sekä työpaikkoina, että liikevaihdollisesti on Lapissa kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Matkailun kehittämisen strategisena tavoitteena on Lapin matkailun suotuisa ja hallittu kasvu, mikä tuo maakuntaan tuloa ja työpaikkoja. Yhteen vedettynä Lapin matkailun kehittämisen keskeisimmät strategiset lähtökohdat ovat: 1) Kansainvälistyminen ja hyvä saavutettavuus. Lapin matkailu kansainvälistyy. Kotimarkkinoillakin on kasvun varaa, mutta pitkällä aikavälillä kasvavat asiakasvirrat tulevat ulkomailta. Perinteisten markkina-alueiden lisäksi seurataan tilanteen kehittymistä potentiaalisilla markkinoilla esimerkiksi Kiinassa. 2) Aluelähtöinen kehittäminen matkailukeskukset vetureina. Lapin matkailua kehitetään aluelähtöisesti perustamalla kehitystyö kunkin alueen luontaisiin vahvuuksiin, ominaispiirteisiin ja mahdollisuuksiin. Matkailukeskusten selkeä veturin asema tunnustetaan ja keskusten investoinnit ja toimintaympäristön kehittäminen tulee turvata jatkossakin. Julkinen tuki elinkeinolle kanavoituu ensisijaisesti matkailukeskusten ja -keskittymien kautta riittävän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Tällöin maakunnassa on viisi alueellista kokonaisuutta, jotka ovat tehostetun julkisen rahoituksen kohteita. Nämä kohteet ovat: 1) Levin, Ylläksen, Olostunturin ja Pallastunturin muodostama aluekokonaisuus, 2) Saariselän alue, 3) Pyhä-Luoston alue, 4) Rovaniemi ja 5) Kemi ja Tornio sekä lähialueet. (Liite 1.) 3) Hanketoiminnan koordinaatio. Matkailuhankkeissa lisätään vuorovaikutusta ja koordinaatiota. Tällöin vältetään päällekkäisen työn tekeminen ja hankkeiden välille saadaan rakennettua synergiahyötyjä. Hanketoiminnassa on myös yhä selkeämmin keskityttävä pysyvien toimintatapojen synnyttämiseen sen sijaan, että hankerahoituksen loputtua myös toiminta lakkaa. 4) Matkailun ympärivuotisuus. Matkailun kehittämisessä tavoitellaan ympärivuotisuutta, koska vain ympärivuotisen kysynnän kautta voi syntyä kokovuotisia työpaikkoja. Kehittämispanostusten pääpaino on kuitenkin edelleen talvisesongissa, jonka aikana yritykset tekevät kovimman tuloksen. Talven rinnalla kehittämisresursseja osoitetaan aktiiviseen kesäkampanjointiin ja kesäkauden tuotekehitykseen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Lapin kesästä talven veroinen sesonki. Edellytykset tälle ovat olemassa. Myös kevät- ja syyskysynnän vilkastuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat tärkeitä.

7 Sivu 7(36) 5) Toimijoiden roolit ja työnjako. Selkeä työnjako jämäköittää kehittämistyötä ja lisää resurssien käytön tehokkuutta vähentämällä päällekkäistä työtä. Roolien selkeyttäminen mahdollistaa yhteisten päämäärien ja tavoitteiden asettamisen. Tavoitteena on, että alueiden matkailuyritykset yhdistävät voimansa toimiviin alueorganisaatioihin, jotka toimivat yhteistyössä Lapin Markkinointi Oy:n kanssa Lappi tason toimenpiteissä. Lapin Markkinointi Oy taas toimii tiiviissä yhteistyössä Matkailunedistämiskeskuksen kanssa valtakunnantason toimenpiteissä. Lapin matkailun visio 2010 Lappi on eksoottinen, turvallinen ja kansainvälinen osaavista yrittäjistä, korkeasta palvelujen laatutasosta, monipuolisista aktiviteeteista, kulttuuritarjonnasta sekä puhtaista erämaista tunnettu ympärivuotinen ja eksoottinen toiminnan ja tarinoiden maa. Lappi on vahva brandi ja viestii matkailijalle elämyksistä ja kiireettömästä sekä luonnonläheisestä pohjoisen tavasta elää. Matkailijalle Lappi merkitsee ELÄMÄNVOIMAA! Lapin matkailukeskukset ovat profiloituneet selkeästi ja keskuksia ympäröivien alueiden aito ja persoonallinen matkailutarjonta lisäävät koko Lapin vetovoimaa. Lapin matkailu perustuu luontoon ja maakunta tunnetaan kestävän matkailun mallialueena. Ympäristöstä huolehditaan ja palvelujen tuotannossa tukeudutaan maakunnan omaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Lappi on tunnustettu matkailun osaamiskeskittymä. Rekisteröityjen yöpymisten kehitystavoitteet Rekisteröidyt kotimaan yöpymiset kasvavat 2 % vuodessa, jolloin vuonna 2006 saavutetaan yöpymistä. Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset kasvavat 4 % vuodessa, jolloin vuonna 2006 saavutetaan yöpymistä. Hotellihuoneiden käyttöasteet Tavoitteena on nostaa hotellihuoneiden käyttöaste koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä. Tällöin saavutetaan 50 % käyttöaste, jolloin käyttöaste parantuu keskimäärin 1,7 % vuodessa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto ja henkilöstö Tavoitteena on, että alan myynti kasvaa 5,5 % inflaatiokorjaamatonta vuosivauhtia ja vuonna 2006 toimialalla saavutetaan 275 miljoonan euron liikevaihto. Hotellihuoneen keskihinta Tavoitteena on nostaa Lapin hotellihuoneen keskihinta koko maan tasolle. Tällöin vuonna 2006 hotellihuoneen keskihinta on 90 euroa. Hissilippumyynti Suomen hiihtokeskusyhdistyksen arvion mukaan Lapin hiihtokeskusten hissilippumyynti oli kaudella noin 10,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä hissilippumyyntiä kullakin kaudella 6 %, jolloin kaudella myynnin arvoksi kertyy 13 miljoonaa euroa. Lisätietoa osoitteesta (Lapin matkailustrategia ja ohjelmasopimus).

8 Sivu 8(36) 2.2. Pyhä-Luosto matkailukapasiteetit 2002 Pyhä-Luosto alueen kokonaisvuodepaikkojen määrä on hieman alle 7000 (Pyhä 3 400, Luosto 3 500). Kaupallisen kapasiteetin määrä 5 km säteellä ydinkeskuksista on Pyhä-Luostolla n vuodepaikkaa (Pyhä n ja Luosto n ). Kaupallisella kapasiteetilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hotellien, huoneistohotellien, majatalojen ja/tai mökkivaraamojen kautta saatavilla olevaa majoituskapasiteettia. Kaupallisesta kapasiteetista rekisteröidyn majoituskapasiteetin osuus on n vuodepaikkaa (Pyhä 365, Luosto 635). Ravintolapaikkoja alueella on n terassipaikkaa (Pyhä , Luosto ) ja näiden lisäksi on useita kahviloita ja tilausravintoloita. Korkeatasoisia kokoustiloja palveluineen on sekä Pyhällä että Luostolla. Kokoustilat soveltuvat jopa 180 hengen ryhmille. Alueella on yhteensä 17 rinnettä (Pyhä 10, Luosto 7) ja 10 hissiä (Pyhä 7 ja Luosto 3) sekä tarvittavat laskettelun oheispalvelut. Hoidettua latuverkostoa on 144 km (Pyhä 70 km, Luosto 74 km) ja valaistun ladun osuus tästä 40 km (Pyhä 15 km, Luosto 25 km). Alueella on kesäkäyttöön soveltuvia merkittyjä reittejä 40 km, joista 25 km Pyhätunturin kansallispuistossa. Pyhällä toimii kansallispuiston luontokeskus, joka palvelee kansallispuistosta ja retkeilystä kiinnostuneita. Pyhä-Luostolla toimivien ohjelmapalveluyritysten tarjoamiin aktiviteetteihin kuuluvat kesällä ja talvella toteutettavien säännöllisten viikko-ohjelmien lisäksi tilauksesta toteutettavat mm. moottorikelkkaretket, vierailut poro- ja huskytiloilla, vierailut ametistikaivoksella, revontuliohjelmat, savusaunomiset, kalastuspalvelut sekä ohjelmalliset illat saamelaisittain. Lisäksi alueella on kauppa-, posti-, Alkon tilauspalvelu, lääkekaappi-, pesula-, lastenhoito-, ja kiinteistöpalveluita. Liikennepalveluiden rungon muodostavat Rovaniemeltä jatkoyhteydeksi Finnairin lentoihin ja useimpiin juna- ja bussiyhteyksiin sovitettu SkiBus -syöttöliikenne (talvikaudella neljä kertaa päivässä ja kesäkaudella kerran päivässä) ja alueen sisäinen SkiBus -liikenne sekä paikalliset taksit. Tätä liikennettä tukee Kemijärven rautatieasemalta päivittäin tapahtuva syöttöliikenne ja kevätsesonkina Sodankylästä kaksi kertaa päivässä ajettava syöttöliikenne. Ecosign teki yleiskaavan pohjatyöksi tammi-kesäkuussa 2001 teknisen selvityksen Pyhätunturin ja Luostotunturin laskettelurinteiden ja matkailupalveluiden nykyisestä kapasiteetista ja kehittämispotentiaalista. Pyhällä on seitsemän (7) hissiä ja yksitoista (11) rinnettä, joiden pinta-ala on yhteensä 34 ha. Rinteet sijaitsevat rinneyhtiön omistamalla maalla. Selvityksen mukaan Pyhän hissien yhteenlaskettu nimellinen kapasiteetti on 7139 matkustajaa tunnissa ja hissijärjestelmän kapasiteetti kokonaisuutena n laskettelijaa päivässä. Rinnealueiden kapasiteetti on n laskettelijaa päivässä. Luostolla on kolme (3) hissiä ja seitsemän (7) rinnettä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 29 ha. Rinteet sijaitsevat Metsähallitukselta vuokratulla alueella. Luoston hissien yhteenlaskettu nimellinen kapasiteetti on 2535 matkustajaa tunnissa ja hissijärjestelmän kapasiteetti kokonaisuutena n. 850 laskettelijaa päivässä. Rinnealueiden kapasiteetti on n laskettelijaa päivässä. Matkailukeskuksen toimivuus ja kokonaismatkailukapasiteetti koostuu rinne-, hissi- ja lähialueen majoituskapasiteetin lisäksi monesta muustakin osatekijästä, joiden täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa ja oikealla tavalla suunniteltuja. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. liikenteelliset järjestelyt, ravitsemispalvelut, alueen ulkopuolelta saapuvien kävijöiden huomioiminen ja muut laskettelua täydentävät palvelut. Tällä hetkellä matkailukeskusten palvelukapasiteetti ei Ecosignin selvityksen mukaan ole riittävä. Pyhän rinteistä kävelyetäisyydellä oleva palvelukapasiteetti kattaa n. 76 %

9 Sivu 9(36) suositeltavasta palvelukapasiteetista ja Luostolla n. 42 %. Suurimmat puutteet Pyhällä ovat päiväkävijöiden tarvitsemissa palveluissa esim. välinevuokraamoissa ja varusteiden säilytystiloissa, kun taas ravintolakapasiteettia on kutakuinkin riittävästi. Luostolla suurimmat puutteet ovat nimenomaan rinnealueilta kävelyetäisyydellä olevan ravintolakapasiteetin riittämättömyydessä sekä lapsille varatuissa tiloissa ja myymälätiloissa. Ecosignin tekemien kapasiteettiselvityksissä ilmenneiden puutteiden lisäksi Pyhä-Luosto alueen henkilökunnan käyttöön varatut asunnot ovat jo nykyisellään riittämättömät Rekisteröidyt yöpymiset ja matkailijamäärät Rekisteröinnin piirissä ovat vain sellaiset vähintään 10 huoneen majoitusliikkeet, jotka ovat avoinna kyseisen kuukauden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisia majoituksia, joista asiakas täyttää majoituskortin. Pyhä-Luoston alueella rekisteröinnin piirissä ovat Hotelli Pyhätunturi, Metallikero, Lapin Orava, Lomakeskus Pyhän Asteli, Kairosmajan Tunturikeskus, Pyhätunturin Kotakylä, Hotelli Luostotunturi, Hotelli Luostotunturi / mökit, Scandic Luosto/mökit. Taulukko 1. Pyhä-Luoston rekisteröidyt yöpymiset. Rekisteröidyt yöpymiset Pyhä Luosto Pyhä-Luosto Vuosi Vuosi Kesä 2001 (kesä-syyskuu) Kesä 2002 (kesä-syyskuu) Talvi * (marras-huhtikuu) Talvi * (marras-huhtikuu) *) Talvi jaksottuu kahdelle vuodelle Matkailijaryhmät Kansallisuudet Pyhä-Luostolla ulkomaisten asiakkaiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä oli vuonna 2001 n. 24% (Pyhä n. 4%, Luosto n. 43 %) mikä oli selvästi pienempi kuin koko Lapin vastaava luku n. 35 %. Vuonna 2002 Pyhä-Luostolla ulkomaisten asiakkaiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä kasvoi suhteessa enemmän kuin koko Lapissa. Pyhä-Luostolla ulkomaalaisten asiakkaiden osuus oli vuonna 2002 n. 30% (Pyhä n.10%, Luosto n. 50%) ja koko Lapissa n. 38%. Kesäkaudella (kesä syyskuu) Pyhätunturin luontokeskuksen kävijämäärä oli 2002 vuonna ( vuonna 2001). Pyhätunturin kansallispuiston vuoden 2002 kävijämääräarvio sekä vuodelta 2001 että vuodelta 2002 on n Kansallispuiston kävijämääräarviot perustuvat tupien vieraskirjamerkinnöistä ja laskureista saatuihin tietoihin. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida Pyhällä käyvän kesäkaudella kokonaisuudessaan noin vierailijaa. Talvikaudella Pyhällä käy n vierailijaa. Talvikauden vierailijoiden arvio perustuu hiihtopäivien määrään, keskiviipymä arvioon (n. 2,6) ja asiakastutkimusten perusteella selvitettyyn osuuteen siitä, kuinka suuri määrä asiakkaista harrastaa rinnelajeja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella Luoston kävijämäärät

10 Sivu 10(36) ovat jotakuinkin saman suuruiset kuin Pyhän kävijämäärät painottuen hieman enemmän lumettomaan aikaan. Tätä arviota tukee kesämatkailijoiden osalta Lampivaaran ametistikaivoksen kävijämäärätieto (7 962 vierailijaa kesällä 2002) ja arvio siitä, että n % kesämatkailijoista vierailee kaivoksella. Taulukko 2. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansalaisuudet) vuonna Asuinmaa Vuosi 2001 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,5 % % % Ulkomaalaiset ,5 % % % Britannia 422 0,8 % % % Alankomaat 98 0,2 % % % Ranska 206 0,4 % % % Taulukko 3. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) vuonna Asuinmaa Vuosi 2002 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,7 % ,8 % ,7 % Ulkomaalaiset ,3 % ,2 % ,3 % Britannia ,9 % ,0 % ,5 % Alankomaat 149 0,3 % ,0 % ,6 % Saksa ,9 % ,5 % ,7 % Taulukko 4. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) talvi Asuinmaa Talvi (marras-huhtikuu) Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,4 % ,1 % ,5 % Ulkomaalaiset ,6 % ,9 % ,5 % Britannia 437 1,3 % ,5 % ,8 % Ranska 164 0,5 % ,0 % ,4 % Saksa 84 0,2 % ,7 % ,0 %

11 Sivu 11(36) Taulukko 5. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) talvi Asuinmaa Talvi (marras-huhtikuu) Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,1 % ,8 % ,9 % Ulkomaalaiset ,9 % ,2 % ,1 % Britannia ,0 % ,3 % ,8 % Ranska 941 2,6 % ,1 % ,3 % Saksa 95 0,3 % ,6 % ,8 % Taulukko 6. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) kesä Asuinmaa Kesä (kesä-syyskuu) 2001 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,0 % ,9 % ,0 % Ulkomaalaiset 617 4,0 % ,1 % ,0 % Alankomaat 84 0,6 % ,1 % ,0 % Ranska 63 0,4 % ,1 % ,2 % Saksa 137 0,9 % 915 6,5 % ,6 % Taulukko 7. Pyhä-Luosto rekisteröidyt yöpymiset (suurimmat kansallisuudet) kesä Asuinmaa Kesä (kesä-syyskuu) 2002 Pyhä % Luosto % Yht. % Yhteensä % % % Suomi ,0 % ,0 % ,0 % Ulkomaalaiset ,0 % ,0 % ,0 % Alankomaat 71 0,4 % ,0 % ,0 % Saksa ,1% ,8% ,9% Ranska 52 0,3 % ,0 % ,0 %

12 Sivu 12(36) Taulukko 8. Rekisteröityjen yöpymisten markkinaosuudet Lapissa talvi ja kesä 2001 *) Luoston osalta Tilastokeskuksen luvut on korjattu Luoston yrityksistä saatujen tietojen mukaisiksi. Alue Kaikki Kotimaiset Ulkomaiset Talvi 00- Kesä Kesä 01 Talvi Kesä 01 Talvi Pyhä-Luosto* 5,1 % 7,2% 5,7 % 9,1% 3,8 % 4,6% Pyhä 2,6 % 3,7% 3,8% 5,9% 0,3% 0,3% Luosto* 2,5% 3,5% 2,0% 3,2% 3,5% 4,3% Levi 8,8 % 16,9 % 11,8 % 19,7 % 3,0 % 12,6 % Saariselkä 13,5 % 16,4 % 10,7 % 17,5 % 19,1 % 14,7 % Ylläs 4,8 % 10,4 % 5,9 % 12,5 % 2,5 % 7,0 % Rovaniemi 17,8 % 19,3 % 12,2 % 10,7 % 29,0 % 32,7 % Lapin osuus Suomesta 7,7 % 14,3 % 7,0 % 11,6 % 9,4 % 22,1 % Taulukko 9. Rekisteröityjen yöpymisten markkinaosuudet Lapissa talvi ja kesä 2002 Alue Kaikki Kotimaiset Ulkomaiset Talvi 01- Kesä Kesä 02 Talvi Kesä 02 Talvi Pyhä-Luosto 6,0 % 7,7 % 5,8 % 9,5 % 6,4 % 5,1 % Pyhä 3,1 % 3,8 % 4,2 % 5,9 % 1,2 % 0,6 % Luosto 2,9 % 3,9 % 1,6 % 3,5 % 5,2 % 4,5 % Levi 9,2 % 17,8 % 12,5 % 19,8 % 3,1 % 14,8 % Saariselkä 14,1 % 15,9 % 12,0 % 17,3 % 18,2 % 13,8 % Ylläs 3,7 % 10,6 % 4,3 % 12,5 % 2,6 % 7,7 % Rovaniemi 20,6 % 18,6 % 14,8 % 10,6 % 31,3 % 30,7 % Lapin osuus Suomesta 8,2 % 14,2 % 7,4 % 11,4 % 10,1 % 22,6 % Taulukko 10. Rekisteröityjen yöpymisten markkinaosuudet Lapissa vuonna 2001 ja vuonna Alue Kaikki Kotimaiset Ulkomaiset Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Pyhä-Luosto 6,4% 6,9% 7,5% 7,7% 4,4% 5,4% Pyhä 3,1% 3,4% 4,6% 4,9% 0,3% 0,9% Luosto 3,3% 3,4% 2,9% 2,8% 4,1% 4,5% Levi 13,7% 14,6% 15,9% 17,0% 9,6% 10,5% Saariselkä 14,6% 14,7% 13,7% 14,3% 16,2% 15,4% Ylläs 7,6% 7,4% 8,8% 8,7% 5,5% 5,3% Rovaniemi 18,1% 19,1% 11,5% 12,0% 30,7% 30,7% Lapin osuus Suomesta 10,01% 10,2% 8,9% 8,6% 13,5% 14,6%

13 Sivu 13(36) 2.5. Rekisteröidyn majoituksen käyttöaste Taulukko 11. Pyhä-Luoston ja Lapin käyttöasteet vuosina 2001 ja 2002 Pyhä-Luosto 2001 Lappi Pyhä-Luosto 2002 Lappi Tammikuu 34,7 41,2 33,2 41,0 Helmikuu 64,5 52,1 62,3 51,0 Maaliskuu 71,4 59, ,3 Huhtikuu 69,8 52,7 64,8 52,1 Toukokuu 5,8 18,1 14,2 19,0 Kesäkuu 38 31,7 41,3 34,1 Heinäkuu 38,4 36,4 54,7 42,3 Elokuu 28,3 31,1 37,3 34,6 Syyskuu 52,8 43,2 57,4 45,0 Lokakuu 19,1 19,8 11,6 20,7 Marraskuu 22,8 30,6 26,6 33,0 Joulukuu 65, ,2 49,6 Yhteensä 44,8 38,7 46,9 40,8 Majoituksen käyttöaste lasketaan myytyjen yöpymisten osuutena käytettävissä olevasta huonekapasiteetista aukiolokuukausilta. Hotelli Pyhätunturi on kiinni kokonaisuudessaan 4 kuukautta (toukokuu, kesäkuu, heinäkuun puoleen väliin saakka ja lokakuusta marraskuun puoleen väliin). Mukana kapasiteetissa ovat vain sellaiset vähintään 10 huoneen majoitusliikkeet, jotka ovat olleet avoinna kyseisen kuukauden aikana. Pyhä-Luostolla hotellihuoneiden keskihinta on Lapin hotellihuoneiden keskihinnan tasolla. Vuonna 2002 Lapissa hotellihuoneen keskihinta on Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan n. 72 euroa kun vastaava luku Pyhä-Luostolla on arvion mukaan n. 76 euroa 2.6. Taloudellinen tilanne ja matkailuinvestoinnit Pyhä-Luosto alueen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2002 noin 22 miljoonaan euroa, joka jakaantuu tasan Pyhän ja Luoston kesken. Pyhä-Luostolla kymmenen suurimman liikevaihdot vaihtelevat välillä euroa euroa. Viiden suurimman joukossa alhaisin liikevaihto on euroa. Kymmenen liikevaihdoltaan suurimman yrityksen jälkeen muiden Pyhä-Luosto alueen matkailuyritysten liikevaihdot vaihtelevat euron ja euroa välillä. Yleisesti ottaen talvi on liikevaihdoltaan suurin ja huomioiden ajanjakson lyhyyden, syksy on liikevaihdoltaan suhteutettuna lähes yhtä suuri. Pyhä-Luosto alueen liikevaihdosta arviolta n. 70 % tulee talvella ja n. 30 % lumettomana aikana (Pyhä n. 80 % talvi ja n. 20 % kesä, Luosto n. 60% talvi ja n. 40 % kesä). Työvoimatoimiston keväällä 2002 tekemän arvion mukaan Pyhä-Luostolla suoraan matkailusta tulevat henkilötyövuosien määrä on yhteensä keskimäärin 276 (Pyhä 138 ja Luosto 138). Pyhä-Luosto alueella viimeisimmän viiden vuoden aikana ( ) tärkeimpiin uusinvestointeihin kuuluvat Pyhän Pohjoisrinteet (n. 2,5 Milj. euro), HolySuite-huoneistot (n. 2,3 Milj. euro),

14 Sivu 14(36) Hotelli Luostotunturi (n. 7 Milj. euroa) ja Ravintola Huttu-Uula (n. 0,5 Milj. euroa). Infran parantamiseen liittyvistä investoinneista parhaillaan on meneillään Torvinen Luosto tieosuuden kunnostaminen asfalttipäällysteiseksi tieksi, Pyhän kevyenliikenteenväylän rakentaminen ja Luoston latupohjien kunnostaminen kokonaisuudessaan 15 km matkalta ensilumenladuksi. Kesällä 2003 käynnistettiin Pyhätunturin Polar ala-aseman rakentaminen matkailupalvelualueeksi sekä Pyhätunturin liikekeskuksen laajennushanke. Viimeisimmän viiden vuoden aikana Pyhä-Luostolle on rakennettu 205 vapaa-ajan asumisen tarkoitettua lomahuoneistoa (Pyhä 127 ja Luosto 78). Näiden investointien lisäksi Pyhä-Luosto alueella on tehty lähinnä korvausinvestointeja, joilla on varmistettu kapasiteetin säilyminen hyvässä teknisessä kunnossa Pyhä-Luosto tutkimusten valossa ja kilpailutilanne Seuraavissa kappaleissa on esitetty Pyhä-Luosto alueen markkina-asema ja kilpailutilanne muihin hiihtokeskuksiin nähden Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n (myöhemmin SHKY) hissilippumyyntitilastojen ja hiihtokeskustutkimusten sekä Pyhällä useamman vuoden ajan toteutettujen asiakastutkimusten perusteella. Lappiin suuntautuvaa kesämatkailua ja Lapin kiinnostavuutta sekä Lappiin liittyviä arvostuksia on tutkittu Lapin Markkinoinnin toimeksiannosta Taloustutkimuksen tekemässä kesätutkimuksessa. Pyhä-Luosto projektin toimeksiannosta Consumer Compass Kuluttajatieto Oy:n tekemät Pyhä-Luosto ja Ruka-Kuusamo imagotutkimukset kertovat puolestaan alueiden mielikuvista ja mainonnan huomioarvosta sekä esitystavasta. Lisäksi tutkittua tietoa alueesta ja asiakkaista on saatavissa Pelkosenniemen kunnan PETO II projektin teettämästä laajasta Pyhä-Luosto alueen markkinatutkimuksesta Talven nykytilanne tutkimusten valossa Tutkimustulokset rajoittuvat kotimaisiin hiihto- ja lasketteluasiakkaisiin. Talvella Pyhä-Luosto matkailualue kilpailee ensisijaisesti muiden hiihtokeskusten kanssa. SHKY julkaisee vuosittain tilastoja hissilippumyynnistä. Näissä tilastoissa Levi ja Ruka ovat selkeästi suurimmat, Ylläksen kaksi yhteenlaskettua rinneyhtiötä sijoittuvat kolmannelle tilalle ja Pyhä oli seitsemännellä tilalla Himoksen, Tahkoon ja Vuokatin jälkeen sekä talvikaudella että talvikaudella Luosto ei sijoittunut kymmenen suurimman joukkoon. Seuraavan sivun taulukoista 12. ja kuviosta 2. käy hyvin ilmi, että isot investointivetoiset keskukset esim. Ruka, Levi, Tahko ja etelässä Himos ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan sekä absoluuttista myyntiään eniten kun taas muiden keskusten esim. Pyhä ja Iso-Syöte myynti on pysynyt aikaisemmalla tasolla. Hissilippumyynnin arvo on Suomessa kasvanut tasaisesti kaudesta alkaen keskimäärin 6,0 % kaudessa. Kasvu on ollut erityisen voimakasta kahdella edellisellä kaudella, kaudella kasvua oli 11,7 % ja kaudella kasvua oli 6 %.

15 Sivu 15(36) 6,000 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 01/02 02/03 LEVI RUKA TAHKO YLLÄS HIMOS VUOKATTI MESSILÄ PYHÄ SAPPEE ISO-SYÖTE Kuvio 2. Kymmenen suurimman hiihtokeskuksen hissilippumyynti ,28 % 12,35 % 6,37 % 6,11 % 5,89 % 40,86 % 4,33 % 4,00 % 3,08 % 2,40 % 2,33 % MUUT LEVI RUKA TAHKO YLLÄS HIMOS VUOKATTI MESSILÄ PYHÄ SAPPEE ISO-SYÖTE Kuvio 3. Kymmenen suurimman hiihtokeskuksen markkinaosuudet kaudella Pyhätunturilla jo useamman vuoden aikana tehtyjen asiakaskyselyjen mukaan Pyhän asiakkaat ovat useimmiten käyneet myös Rukalla, Levillä ja Himoksella. Myös Tahko ja Ylläs ovat suosittuja Pyhän asiakkaiden keskuudessa. Ruka, Levi ja Tahko kilpailevat ilmeisesti samantyyppisestä matkustamisesta kuin Pyhä-Luosto. Pyhällä on asiakastutkimusten mukaan selkeä kanta-asiakkaiden joukko. Jo useamman vuoden ajan n. 70% kyselyyn vastanneista on käynyt aikaisemminkin Pyhällä.

16 Sivu 16(36) Hiihtokeskustutkimus Taloustutkimuksen SHKY:n tilauksesta tekemät hiihtokeskustutkimukset kertovat suomalaisten hiihto- ja lasketteluharrastuksesta ja matkailusta. Tutkimusten kohderyhmänä ovat vuotiaat suomalaiset. Seuraavassa on tiivis kooste tutkimuksesta kaudelta , vertailtavuuden vuoksi suluissa on ilmoitettu vastaavat tiedot kaudelta Maastohiihtoa ainakin kerran kaudessa harrastaa n. 39% (n. 39%) iältään vuotiaista suomalaisista, laskettelua vähintään kerran kaudessa harrastaa suomalaisista n. 16% (n. 15%). Rinnelajeja harrastavista n. 76% (n. 79%) harrastaa laskettelua, n. 25% (n. 26%) lumilautailua, n. 7% (n. 6%) vapaa-laskua (rinteiden ulkopuolella) ja n. 2% (n. 3%) telemark-hiihtoa. Laskettelun /lumilautailun/telemarkin harrastaminen painottuu nuorempiin ikäluokkiin, maastohiihdon harrastaminen taas vanhempiin. Laskettelijoista suurempi osa kuin hiihtäjistä on nuoria, pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia, suurituloisista talouksista ja opiskelijoita/koululaisia. Kaudella n. 39% (n. 39%) kaikista hiihtoa/laskettelua vähintään kerran kaudessa harrastavista vuotiaista suomalaisista on tehnyt kotimaassa ainakin yhden lomamatkan, jossa hiihtoharrastus on pääasiallinen matkan syy ja johon sisältyy vähintään yksi yöpyminen kohteessa. Keskimäärin matkailijat ovat yöpyneet viimeisimmällä kotimaan hiihto-/laskettelumatkalla n. 1-3 (n. 4-6) yötä matkan pääkohteessa. Matkalla harrastetaan yleisimmin maastohiihtoa n. 77%(n. 74%) ja laskettelua n. 46%(n. 49%). Kotimaan hiihto/laskettelumatkailijoista vajaa viidennes kertoo harrastavansa myös lumilautailua ja moottorikelkkailua. Moottorikelkkailun harrastaminen on selvästi vähentynyt (kaudella n. 16 %, kaudella n. 10%, kaudella n. 9 %). Matkailijoiden eniten toivomat hiihtokeskusten oheispalvelut ovat elintarvikeliike, ruokaravintolat, kylpylä sekä lääkäripalvelut. Seuraavaksi toivotuimmat ovat kuntosali, pankkiautomaatit, uimahalli sekä hiihtokeskuksen sisäinen bussiliikenne. Tunnetuimmat tutkituista 21 hiihtokeskuksesta ovat sekä kauden että kauden tutkimuksen mukaan Ruka, Levi, Ylläs, Himos, Pyhä, Vuokatti, Saariselkä, jotka tuntee yli 80% laskettelijoista(vähintään kerran kaudessa laskettelevat). Luoston tuntee n. 76% (n. 71%) laskettelijoista. Suositeltavuuden osalta kolmen kärjessä ovat Ruka, Levi ja Ylläs. Neljäntenä suositeltavuuden osalta on Himos ja viidentenä Tahko. Pyhä sijoittuu kuudenneksi, sitä suosittelisi n. 16% (n. 21%) laskettelijoista. Luostoa suosittelisi n. 7% (n. 9%) laskettelijoista. Kaudesta alkaen Pyhä-Luoston aluetta on SHKY:n hiihtokeskustutkimuksessa tutkittu myös yhtenäisenä matkailualueena. Toisen yhdessä markkinoidun kauden jälkeen n. 37% (36%) laskettelua harrastavista on tietoisia siitä, että Pyhä-Luosto toimiin nykyisin yhtenäisenä matkailualueena. Tutkimukseen vastanneista laskettelijoista n. 7% (n.8%) on ollut laskettelemassa Pyhä- Luostolla kaudella Kaudella vastanneista n. 14% (n. 14 %) aikoo käydä laskettelemassa Pyhä-Luostolla ja n. 38% (n. 34%) suosittelisi Pyhä-Luostoa muillekin. Sekä käyntiaikomukset että suositeltavuus olivat Pyhä-Luostona yhdessä huomattavasti korkeammat kuin vastaavat luvut erillisinä keskuksina.

17 Sivu 17(36) Kesän nykytilanne tutkimusten valossa Taloustutkimus on kesällä 2002 tutkinut kotimaisia matkailualueita ja erityisesti Lappia Lapin Markkinointi Oy:n tilauksesta. Tutkimuksessa Lappia käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena, eikä yksittäisiä matkailukeskuksia ole eroteltu. Lapin kesämatkailijoista noin kaksi kolmannesta (n. 66%) on käynyt Lapissa ennenkin, koska niin moni ilmoitti omat aikaisemmat kokemuksensa tietolähteeksi alueesta. Uudelleentulohalukkuus on jopa n. 87 %. Lapissa kesämatkailun vaikuttavin tekijä on luonto, mutta myös harrastukset ja nähtävyydet. Suomalaisista, jotka eivät ole käyneet Lapissa kesällä, n. 17% (n ) on kiinnostunut Lapista kesäisenä matkailualueena. Alue kiinnostaa eniten alle 45-vuotiaita, opiskelijoita/koululaisia, toimihenkilöitä, perheellisiä ja hyvätuloisten talouksien jäseniä. Lapissa kesällä käyneet arvostavat ennen kaikkea Lapin ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä rauhaa ja hiljaisuutta. Lapin tarjonnasta patikointi ja retkeily, käyntikohteet ja kalastusmahdollisuudet ovat tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Muita motiiveja tulla Lappiin ovat perinne ja paikalliskulttuuri, taide- ja kulttuuritapahtumat, kylpylä- ja terveyspalvelut, pyöräily ja melonta/muu vesiretkeily Imagotutkimus Elokuussa 2001 ja syyskuussa 2002 Consumer Compass Kuluttajatieto Oy toteutti tutkimuksen, jolla selvitettiin mielikuvia Pyhästä, Luostosta, Rukasta ja Kuusamosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat talvi- ja kesäliikuntalajeja harrastavat suomalaiset, eri ikäiset miehet ja naiset, joilla oli kokemusta ainakin joistain seuraavista lomakohteista: Ruka, Kuusamo, Pyhä tai Luosto. Tutkimuksen mukaan Lapin eri lomakohteet eivät ole kovin selkeästi profiloituneita, eivätkä kovin helposti erotu toisistaan. Näin ollen myöskään alueille parhaiten soveltuvat käyttömotiivit ja asiakasryhmät eivät ole asiakkaille selkeitä. Tutkimuksen löytämät, lomakohteita keskeisesti kuvaavat mielikuvat ovat liikuntaa arvostavien talvi- ja kesämatkailijoiden mielissä seuraavat: Pyhä on niin perheiden kuin yritysasiakkaidenkin lomakohde, jossa mahtavat maisemat, haastavat rinteet, luonnonrauha ja iltaiset aktiviteetit yhdistyvät tasapainoisella tavalla. Ihminen, luonto ja huvittelunhalu ovat sopusoinnussa keskenään. Pyhältä löytää rentoa ja menevää seuraa, mutta siellä kyetään myös rauhoittumaan ja kohtaamaan itsensä. Luosto mielletään rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi kaiken ikäisen tavallisen kansan talvilomakohteeksi. Sieltä löytyy kiireetöntä rauhaa, hiljaisuutta, samoin aitoa koskematonta luontoa ja tunnelmaa. Monille se on myös tuntematon, eikä Luostosta siksi osata kertoa mitään. Pyhää ja Luostoa ei osattu sijoittaa kartalla suhteessa toisiinsa. Kohteita pidettiin kuitenkin toistensa suorina kilpailijoina joskin täydentäjinä ja vaihtoehtojen antajina, mikäli sattuisi olemaan alueella ja koettiin vaikeaksi hahmottaa millä tavoin kohteet voisivat esiintyä luontevasti yhdessä. Tuloksissa peräänkuulutettiin, että kahden näin erilaisen lomakohteen tulisi kyetä ensin kertomaan millaisia ne itse asiassa ovat mikä niissä on omaleimaista jotta varsinkin Luosto pääsisi tuntemattomuuden aiheuttamasta pimennosta paremmin esiin. Syyskuussa 2002 teetetyn uusintatutkimuksen perustella Pyhällä liikunta ja iltaelämä ovat edelleen tasapainossa. Pyhän pääkävijät ovat toimeliaat ja toimeentulevat kaveriporukat, mutta perhekeskeisyys nousee keskeisemmin esiin. Sen sijaan Pyhän olemus vaativana/haastavana on tasoittumassa.

18 Sivu 18(36) Luoston olemuksessa korostuu edelleen perinteisyys ja aitous. Tavallinen kansa on säilyttänyt asemansa pääkävijöinä, mutta mukaan ovat tulleet myös nuoret ilottelevat aikuiset. Luoston rauhallinen olemus näyttäisi muuttuneen hieman iloisempaan lusthin pito -meininkiin. Edelleenkin Pyhä ja Luosto olivat keskinäiseltä sijainniltaan tuntemattomia. Yhdistämisen motiivina pidettiin taloudellisten resurssien yhdistämistä ja yhteisesiintymisen nähtiin hyödyntävän keskuksia mm. kustannussäästöjen ja paremman näkyvyyden vuoksi. Yhdistämisen pelättiin piilottavan kunkin lomakohteen omimman luonteen Kehitystrendit Toimintaympäristön muutos megatrendit Matkailuun vaikuttavat megatrendit maailmalla voidaan luokitella viiteen eri luokkaan: talous ja politiikka, sosio-kulttuuriset muutokset, teknologian kehittyminen, ympäristö ja luonnonsuojelu sekä tarpeiden, arvojen ja arvostusten muutokset. Seuraavassa on pääosin Lapin Matkailustrategiasta tehty tiivistelmä näiden osa-alueiden kuvauksesta Talous ja politiikka Matkailun kasvu on sidoksissa yleiseen talouskehitykseen, jolloin talouden nousut ja laskut heijastuvat nopeasti matkailukysyntään. Kansainvälisesi katsoen matkailu on voimakkaasti kasvava ala ja kansainvälisen matkailun vuosikasvun arvioidaan olevan n. 3-4 %. Kysynnän ajoittaisista heilahteluista huolimatta matkailua voidaan pitää varsin vakaana kasvun alana. Euroopan yhteisvaluutta Euroon liittymisestä arvioidaan olevan Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Lähivuoden kuitenkin näyttävät kuinka vahvaksi valuutaksi Euro muodostuu esimerkiksi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ja Japanin jeniin. Euroalueen sisällä kyky vertailla matkailupalvelujen hintoja on parantunut, mikä vaikuttaa matkailualueiden väliseen kilpailuun. Suomen EU-jäsenyyden myötä osa kansallista päätöksentekoa on siirtynyt unionin tasolle ja erityisesti liikkuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat vaikuttavat hyvin konkreettisesti matkailuun. Esimerkiksi Schengenin sopimus lisäsi merkittävällä tavalla ihmisten liikkumisvapautta unionin sisällä, kun taas rajamuodollisuuksia unionin ulkorajoilla on kiristetty ja yhdenmukaistettu. Kansainvälinen trendi matkailupalveluja tuottavien yksikköjen koon kasvuun näkyy myös Suomessa. Lapin matkailussa toiminnan keskittyminen yhä harvempien, suurempien yritysten käsiin on todennäköinen kehityssuunta. Matkailu on hyvin työvoimavaltainen ala, jossa asiakkaiden palveluvaatimukset ja työn voimakkaat sesonkivaihtelut edellyttävät suurta joustavuutta. Työlainsäädännön kehityksellä ja työmarkkinasopimuksilla on hyvin suoria vaikutuksia alan kannattavuuteen Sosio-kulttuuriset muutokset Maailman väkiluku jatkaa kasvuaan, mutta useissa teollistuneissa länsimaissa, jotka muodostavat matkailijavirtojen tärkeimmät lähtöalueet, väestökehitys on joko pysähtymässä tai kääntymässä suorastaan laskuun. Samalla väestön ikärakenteessa tapahtuu suuria muutoksia ja yli 50-vuotiaitten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. vapaa-ajan lisääntyminen yhdessä varallisuuden kasvun kanssa on merkinnyt matkailukysynnän kansainvälistä kasvua.

19 Sivu 19(36) Matkan kohdepaikka sinänsä on nykyisin yksi tärkeimmistä matkapäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Lapin kannalta tärkeää on tällöin esimerkiksi se, millainen maine ja julkikuva Lapista matkakohteena maailmalla muodostuu. Elämyksellisyys, eksoottisuus ja aktiivisuus vetoavat erityisesti nuorempiin matkailijasegmentteihin. Lisäksi arvostetaan yhä enemmän aitoa paikalliskulttuuria esimerkiksi ravitsemispalveluissa Teknologian kehittyminen Informaatiointensiivisenä elinkeinona informaatioteknologian nopea kehittyminen ja alan käytännön sovellukset muuttavat monin tavoin matkailualan perinteisiä tapoja toimia. Uuden teknologian väistämätön tulo matkailuelinkeinoon parantaa tuotannon tehokkuutta sekä nopeuttaa ja helpottaa tiedon välittämistä. Tietoyhteiskunnan kehittyminen kasvattaa odotuksia matkailupalvelujen tuottajien tietoteknisestä laadusta ja osaamisesta. Tällöin hotellien, ravintoloiden ja ohjelmapalveluyrittäjien on varustauduttava ajanmukaisin tietoteknisin laittein yhteiskunnan kehitykseen Ympäristö ja luonnonsuojelu Ympäristönäkökulmien yhteiskunnallinen näkyvyys on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Lapin matkailu perustuu pohjimmiltaan luontoon ja luonnonvetovoiman varaan rakentuviin aktiviteetteihin. Tällöin ympäristötekijöiden huomioiminen on matkailuelinkeinon kehittämisessä aivan välttämätöntä, sillä ympäristön hyvinvointi heijastuu suoraan matkailun edellytyksiin vaikuttamalla vetovoimatekijöiden laatuun. Lisäksi Pyhä-Luoston kehityksen kannalta merkittäväksi arvioidaan kohderyhmien tarpeissa, arvoissa ja arvostuksissa ilmenevät kehitystrendit Tarpeiden, arvojen ja arvostusten muutokset Elinympäristömme on muuttunut rajusti viimeisinä vuosikymmeninä. Tyydyttämättömät psykosomaattiset tarpeet luovat uusia markkinamahdollisuuksia erityisesti elämys- ja kulttuurimatkailuun. Toisaalta on nähtävissä tarve seikkailumarkkinoille ja toisaalta hiljaisuuden, mielenrauhan ja yhdessäolon markkinoille. Seikkailumarkkinoilla kysyntää on erikokoisille seikkailuille: suurille, keskikokoisille ja pienille. Suuri seikkailu voi olla kelkkasafari Jäämerelle tai vaativa koskenlasku, pieni seikkailu voi olla muutaman tunnin vaellusretki luonnon rauhaan. Seikkailumarkkinoille on kovaa vauhtia syntynyt erilaisia matkailutuotteita. Hiljaisuuden, mielenrauhan ja yhdessäolon markkinoilla mahdollisuuksien kirjo on vielä suurempi ja tuotteita vielä vähän. Näiden markkinoiden asiakkaat odottavat saavansa riittävästi tilaa sekä omaan henkilökohtaiseen aikaan että yhteiseen tekemiseen ja kokemiseen. Ihmisen mielikuvitusta ruokkivilla tarinoilla on aina ollut oma osansa inhimillisessä päätöksenteossa. Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan tarinoiden rooli tulee jatkossa entisestään korostumaan ja he puhuvatkin alkamassa olevasta kehitysvaiheesta tarinayhteiskuntana. Tässä yhteiskunnassa tuotteeseen ja palveluun liittyvä tarina on hintaa tärkeämpi tekijä hankintapäätöksiä tehtäessä. Tarinoilta edellytetään aitoutta ja laatua, mikä tahansa juttu ei enää täytä vaatimuksia. Ihmisten kiinnostus elinympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen on viime aikoina kasvanut. Samalla halu omakohtaisiin perinnekulttuuri- ja luontokokemuksiin on lisääntynyt. Elämys- ja kulttuurimatkailulla on valtava mahdollisuus hyödyntää meneillään olevaa muutosta asiakkaiden arvostuksissa.

20 Sivu 20(36) 3. Pyhä-Luosto swot-analyysi 1. Vahvuudet - 2 omaleimaista, toisiaan täydentävää tunturikeskusta - Pyhä-Luosto kansallispuisto Euroopan ainoa matkailijoille avoin ametistikaivos - Luoston kansainvälinen osaaminen ja kontaktit - Pyhän hiihto- ja tapahtumaimago kotimaassa - Uuden teknologian hyödyntäminen matkailupalveluissa - Nykyaikaiset kokoustilat - Yhteinen tahtotila ja sitoutuminen yhteistyöhön alueella 2. Heikkoudet - Palvelutarjonnan suppeus ja monipuolisuuden puute - Kannattavan toiminnan kannalta kriittinen massa puuttuu lähes kaikesta - Yrittäjien heikko tuloksentekokyky ja pääomien puute - kesän tuotteet, markkinointi ja myynti - liikenneyhteydet ja saavutettavuus verrattuna tärkeimpiin kotimaisiin kilpailijoihin - kuntien resurssien vähäisyys 3. Mahdollisuudet - Lappi ja Pyhä-Luosto strategiat ja brandit - kv-tason aluesuunnitelma ja siihen pohjautuva kaavoitus selkeä maanomistustilanne hyvät edellytykset investoinneille ja nopealle kehitykselle - aluesuunnitelman mahdollistama ylivoimainen laatu ja toimivuus - uusien investoijien kiinnostuminen alueesta - kasvu kansainvälistymisen, ympärivuotisuuden ja ylivoimaisen laadun avulla - synergiaedut alueen yhteistyön myötä - yhteistyö Rovaniemen kanssa - tuotekehitys ja tuotteiden ostamisen helpottaminen - hiihto-, kesä-, tapahtuma- ja hyvinvointituotteiden kehityspotentiaali 4. Uhkatekijät - investointeihin perustuvan vetovoimakilpailun häviäminen suuremmille keskuksille - yksittäisten markkinoiden varassa oleminen - asiakaspiirin vanhentuminen, kova kilpailu uusista nuorekkaista asiakasryhmistä - Pyhä-Luosto organisoitumisen ja yhteistyön epäonnistuminen - Yrittäjien ja kuntien resurssien vähäisyys myös jatkossa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet. Lapin matkailuparlamentti 2013 Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 Matkailu ei ole nappikauppaa, vaan kasvuala Suomessa rekisteröitiin 5,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä Top rekisteröidyt yöpymiset

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Lapin matkailustrategian toteutuminen Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategian toteutuminen Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategian toteutuminen 28 Matkailuparlamentti 3.9. 1.1.29 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 27-21 Hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 22.1.27 Internetissä: www.lapinliitto.fi/matkailu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2014 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2010 2012 2011

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2011 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Kansainvälisten asioiden päällikkö Tuula Rintala Gardin 2013 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot