Kainuuseen uusi bioenergiayritys. lämpölaitosten käyttö- ja huoltopalvelut ja hakelämpölaitosten valmistus- ja myyntipalvelut. Autotalo hakkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuuseen uusi bioenergiayritys. lämpölaitosten käyttö- ja huoltopalvelut ja hakelämpölaitosten valmistus- ja myyntipalvelut. Autotalo hakkeelle"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 7 Kainuuseen uusi bioenergiayritys Pekka Moilanen Bioenergia-asiantuntija Metsäkeskus Kainuu Kainuun Lämpöhuolto Oy on kajaanilainen vuonna 2010 perustettu bioenergia-alalla toimiva yritys. Yrityksen liiketoimintaa on lämpöyrittäminen, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista lämpöenergian toimittamista asiakkaan kiinteistöön avaimet käteen periaatteella. Käytännössä lämpöyrittäjä investoi asiakkaan kiinteistöön uudet ympäristöystävällisemmät kiinteänpolttoaineen kattilalaitteistot rakennuksineen. Niillä korvataan vanhat öljylämmitysjärjestel- mät. Lämpöyrittäjä vastaa omistamansa lämpölaitoksen polttoaineen toimittamisesta ja lämmitysjärjestelmän käyttö- ja huoltotoimenpiteistä. Tavoitteena verkosto Kainuun Lämpöhuollon ja sen yhteistyökumppaneiden päämääränä on rakentaa yritysverkosto, joka työllistää Kainuun ja Kajaanin eri ammattialojen pienyrittäjiä kuten metsäkoneyrittäjiä, metsureita, metsänomistajia, haketus- ja kuljetusyrittäjiä ja lämpölaitoksen hoidosta vastaavia eri alojen ammattilaisia. Poltto-aineena käytetään haketta, jonka raaka-aineen Lämpöhuolto ostaa kainuulaisilta metsänomistajilta ja yhteistyökumppaneilta. Yritys tarjoaa asiakkailleen myös muita lisäpalveluja lämpöyrittämisen ohella, esimerkiksi puun osto- ja korjuupalvelut sekä haketus- ja hakkeen myynti- ja toimituspalvelut, lämpölaitosten käyttö- ja huoltopalvelut ja hakelämpölaitosten valmistus- ja myyntipalvelut. Autotalo hakkeelle Kainuun Lämpöhuolto Oy ja Autotalo Veljekset Laakkonen Oy solmivat lämpöenergian toimitussopimuksen syksyllä Kaksi öljykattilaa korvattiin kiinteän polttoaineen lämpölaitoksella ja tuontiöljyä virtaa vuosittain Kainuuseen noin litraa vähemmän. Rakennusprojektissa lämpölaitoksen suunnittelu- ja rakennustyöt tehtiin kajaanilaisten yritysten voimin. Aluetaloudellinen hyöty on toteutunut myös Kainuun Lämpöhuollon ja konepaja Katera Steel Oy:n yhteistyössä. Hakelämpölaitokset rakennetaan nyt Kajaanissa Renforsin Rannan Yritys alueella Katera Steel Oy:n tuotantotiloissa. Alku Tulipasillista Kainuun Lämpöhuolto Oy:n perustajien Heikki Kiviojan ja Sampo Jauhiaisen yrityksen liikeidea on saanut alkunsa neljä vuotta sitten Kainuun metsäkeskuksen Tulipasilli -hankkeen ansiosta. Hankkeessa on suunniteltu yrityksen toimintamallia ja kehitetty yhteistyökumppaneiden verkostoa. Tavoitteena on koko ajan ollut kokonaisvaltaisen palvelun tarjoaminen. Yritys kartoittaa nyt lisää yhteistyökumppaneita. Lämpöyrityskohteiksi soveltuvia kiinteistöjä ovat esimerkiksi omakotitaloalueet, rivitalot, kerrostalot, koulut, vanhainkodit ja teollisuuskiinteistöt. Kainuun Lämpöhuolto Oy tarjoaa veloituksetta alkukartoituksen lämmitysjärjestelmän vaihdosta uusiutuvaan bioenergiaan. Yhteystiedot tai puh Bioenergiaohjelma pähkinänkuoressa sivu 2 Kainuun kasvihuonetase sivu 3 Energiapuun korjuutuet sivu 4 CEMIS bioenergiaalan kehittäjänä sivu 5 Biokaasu kiinnostaa maatiloja sivu 6 Ruokohelpi sitkeä kilpailija sivu 7 Bioenergianeuvoja Jari Kemppainen (oik.) tutustumassa Autotalo Laakkosen tiloja lämmittävään, Kainuussa valmistettuun hakelämpökonttiin lämpöyrittäjä Heikki Kiviojan opastuksella. Bioenergiasta Bisnestä sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Bioenergia hakee paikkaansa Euroopan Unioni edellyttää, että Suomi nostaa uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Näin lyhyessä ajassa nopein ja realistisin tie on lisätä metsähakkeen käyttöä. Tavoite voidaan saavuttaa, kun viime vuoden kuuden miljoonan kuution energiapuun korjuu nostetaan 13,5 miljoonaan kiintokuutioon metsähaketta. Energiapuun hakkuumahdollisuuksiksi Suomessa on arvioitu 16 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tulevaisuudessa hakkuusäästöt ja metsän kasvun nopeutuminen lisäävät kaikkien puuainesosien käyttömahdollisuuksia. Kainuussa hakkuusäästö on noin miljoona kuutiota vuodessa. Puuston kasvu lisää resurssia toisella miljoonalla kuutiolla lähivuosina. Metsäsektorin raaka-ainetarjonta on siis Suomessa ja Kainuussa turvattu, ja energiasegmentti siinä ohessa. Korjuuteknologian ja logistiikan kehittymättömyyden vuoksi läheskään kaikkea energiapuupotentiaalia ei pystytä hyödyntämään. Tavoitteeseen pääsy edellyttää laadukkaita päätehakkuita sekä uudistusalojen hakkuutähteiden ja kantojen tehokasta hyödyntämistä. Pienpuun korjuu nuorista metsistä olisi taloudellisesti kannattavuusrajalla, jos Kemeran korjuutuet riittäisivät täysimääräisesti käytettäviksi läpi vuoden. Kuluvana vuonna bioenergian asemaa parantavat lisäksi uusiutuvan energian tukipaketti ja energiaverot. Etelä-Suomen suurten voimalaitosten polttoainevalinnat ratkaisevat energiapolitiikan suuret linjat. Vastaavasti Kainuun bioenergian kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat viennin ohella maakunnan lämpölaitosten polttoainevalinnat ja uusien käyttökohteiden löytyminen. Realistisesti on mahdollista kaksinkertaistaa niin valtakunnallinen kuin maakunnallinen bioenergian käyttö. Kivihiili ja polttoöljy ovat valtakunnallisia energian hinta-ankkureita. Pääkaupungin päätös pitäytyä konservatiivisissa eiuusiutuvissa polttoaineissa on ymmärrettävä, sillä bioenergiavaihtoon sisältyy uusi mittava logistinen härdelli asutusten läpi tai ohi merenrantavoimaloihin. Tämä logistinen ratkaisu tulee kuitenkin vääjäämättä eteen sitten, kun raaka-aineiden markkinahinnat ovat löytäneet oikeat paikkansa ympäristöarvoja korostavassa niukkuuden maailmassa. Toistaiseksi energiapuun korjuu kasvatusmetsistä ja kaukokuljetus eivät kuitenkaan ole kannattavia ilman julkista tukea. Kainuu on kirjoittanut luonnonvarojen hyödyntämisen maakuntaohjelman entistä korostetummin. Metsä, energia, kaivannaistoiminta ja lähiruoka tarjoavat luontaisen ja pysyvän perustan maakunnan elinvoimaisuuden kehittämiselle. Kainuun maakuntaohjelman ja bioenergiaohjelman tavoitteena on, että vuonna 2015 Kainuu on energiaomavarainen. Matkaa tavoitteeseen on vielä kolmannes, joten järjestelmällistä työtä tarvitaan kaikilla osa-alueilla. Kainuulla ei ole varaa olla teknologinen uranuurtaja vaan näppärä soveltaja. Meidän tulee valmistella kokonaisjärjestelmän toimivuutta ja valmiutta uusimman kapasiteetin rakentamiseen kypsyvien lähimarkkinoiden mukaisesti. Kalliita korjuukoneita ei kannata ajattaa suin päin riukumetsiin. Siitä kostuvat pitkän päälle vain vouti ja vallesmanni. Puupohjaiseen ja muuhun lähienergialiiketoimintaan liittyy vielä tänään terveeseen markkinatalouteen kuulumattomia lastentauteja. Kasvatus/viljelmät - korjuu - kuljetus - kuivaus - laitosteknologia - energiansiirto - kasvihuonekaasupäästöt ja -kauppa - ympäristöja ilmastopolitiikka - kiintiöt ja sanktiot - tariffit - verotus - tukipolitiikka - Lähienergialle ei ole löydetty erikoistuvaan yrittäjyyteen kannustavaa lopullista markkinamekanismia eikä markkinahintaakaan. Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun bioenergiaohjelma pähkinänkuoressa Timo Karjalainen Kehittämispäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Kainuun bioenergiavarat mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä mittavamman hyödyntämisen. Kainuussa uusiutuvia energiavaroja voidaan käyttää lähinnä korvaamaan fossiilisen lämmitysöljyn käyttöä. Puu voi korvata myös turvetta, mikäli turpeen hintakilpailukyky laskee. Puuenergiasta tulee jatkossa kehittää vientituote, joka on Kainuun toimintaympäristö huomioiden mahdollisimman pitkälle jalostettu. Ohjelmalla potkua Kainuun bioenergiaohjelma vuosille on valmistunut. Ohjelman on laadittu yhteistyössä kainuulaisten bioenergia-alalla toimivien tahojen kanssa. Vastuu ohjelman laadinnasta on ollut Kainuun bioenergianeuvottelukunnalla, jossa on laaja maakunnallisten toimijoiden edustus. Bioenergiaohjelma koordinoijana toimii Kajaanin yliopistokeskuksen Cemis Oulu -yksikkö. Mikäli ohjelman mukainen 900 GWh:n metsäenergian tuotantotaso saavutettaisiin, merkitsisi tämä Kainuuseen 270 henkilötyövuoden työpanosta. Metsäenergia-alan vuotuinen liikevaihto nousisi tasolle 25 miljoonaa euroa, joka jäisi vahvistamaan Kainuun elinkeinoelämää. Bioenergiaohjelman keskeisimpiä toimenpiteitä ovat Yhteistyöverkostojen toiminnan tiivistäminen Tiedotustoiminnan edelleen kehittäminen Kainuun kuntien sitouttaminen bioenergiaohjelman toteutukseen mm. tiedottamalla meneillään olevista bioenergia-alan hankkeista ja niiden kunnille tarjoamista palveluista. Kunnissa tullaan keskustelemaan tarvelähtöisesti bioenergiaohjelman toteutuksen yksityiskohdista. Bioenergiaohjelman keskeisimpiä tavoitteita on öljyn käytön vähentäminen lämmityksessä. Tämä edellyttää korvaavien uusiutuvan energian käyttöön perustuvien lämmitysmuotojen edistämistä. Lämpöyrittäjyyden edistäminen julkisten, yksityisten ja yritysten kiinteistöjen lämmityksessä. Osaamisen vahvistaminen bioenergiasektorilla eri tasoilla. Erityisen tärkeänä yksittäisenä kysymyksenä on selvittää Kainuun metsissä olevan energiakäyttöön saatavissa olevan biomassan jalostusmahdollisuudet. Toinen erityiskysymys on hajautetun lämmön ja sähkön tuotannon mahdollisuuksien selvittäminen. Tekniikka on kehittynyt pien chp:n osalta. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehittämispäällikkö Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen EAKR-suunnittelija Kainuun ELY-keskus Puh Pekka Moilanen puuenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Puh Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2011 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Kainuun liikenne kärjessä kasvihuonekaasupäästöissä Sanna Kopra Projektipäällikkö Kainuun ilmastostrategia 2020 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun kasvihuonekaasutase raportissa esitetään maakunnan kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna Raportin mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Kainuussa ovat liikenne (39 %), energiantuotanto (27 %) ja maatalous (14 %). Kainuun ilmastopäästöt asukasta kohti laskettuna ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat pienet, sillä maakunnassa käytetään paljon uusiutuvia energialähteitä. Toisaalta liikenteen päästöt asukasta kohden ovat Kainuussa suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Metsän nielu merkittävä Kainuussa tuotettiin kasvihuonekaasujen päästöjä 722 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO 2 -ekv) ilman maankäyttösektoria (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) vuonna Koska maakunnassa on paljon metsää, on Kainuun maankäyttösektorin nielu merkittävä, kt CO 2 -ekv. Erityisesti puuston kasvusta johtuva nettonielu (kasvu miinus poistuma) oli siis moninkertainen muiden sektoreiden kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Vuosi 2009 oli kuitenkin viime vuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä hakkuita tehtiin Kainuussa 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 ja 29 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kainuun maankäyttösektorin nielu vastaa noin kahdeksaa prosenttia koko Suomen maankäyttösektorin nielusta. Uusiutuvat kehiin Kainuun maakuntaohjelmassa ja Kainuun bioenergiaohjelmassa Kainuun kasvihuonekaasu päästöt sektoreittain vuonna 2009 Muu polttoöljyn kulutus 6 % Rakennusten erillislämmitys 10 % Liikenne 39% on esitetty tavoitteita, jotka toteuttamalla voitaisiin leikata yli 12 prosenttia (noin CO 2 -ekv) vuoden 2009 ilmastopäästöistä. Tavoitteena on korvata puupolttoaineilla öljyn käyttöä pientaloissa, tuottaa aluelämpöä, korvata turvetta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa sekä rakentaa ainakin kolme tuulivoimalaa Jätehuolto 4 % Energiantuotanto 27 % Maatalous 14 % vuoteen 2015 mennessä. Tulokseen päästään, kun puupolttoaineet oletetaan hiilidioksidineutraaleiksi. Toisaalta on myös tärkeää säilyttää Kainuun hiilinielut, joilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kainuun kasvihuonekaasutase-raportin on laatinut Benviroc Oy ja se on tehty Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimeksiannosta, osana Kainuun ilmastostrategia projektia. Raportti luettavissa internetissä kainuu.fi /general/uploads_fi les/aluekehitys/ilmastostrategia/kainuun_kasvihuonekaasutase_2009.pdf Tavoitteena pitkäjänteinen energiapolitiikka Pekka Moilanen Bioenergia-asiantuntija Metsäkeskus Kainuu Kalle Kärhä Metsätehosta kertoi Kainuun metsäkeskuksen järjestämässä metsäenergiaseminaarissa integroidusta puunkorjuusta harvennusmetsissä. Integroidussa puunkorjuussa korjataan sekä aines- että energiapuuta yhtä aikaa. Kun kertymä on hyvä ja energiapuun hinta riittävä, on integroitu korjuu paikallaan. Integroitu korjuu karsittuna rankana tullee olemaan jatkossa yhä enemmän käytetty menetelmä. Sen etuja on hakkuun ja kuljetuksen tuottavuuden paraneminen sekä terminaalihaketuksen hyödyt parempana hakkeen laatuna ja toimitusvarmuutena. Monipuolista tietoa KOSTEUS ON ENERGIAPUUN TÄRKEIN OMINAISUUS Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat kertoivat seminaarissa uusinta tietoa energiapuun mittauksesta, korjuun kannattavuudesta ja vaikutuksesta metsämaan ravinnetalouteen. Vanhempi tutkija Jari Lindblad kertoi mittausohjeita uusitun energiapuun painon määrittämisessä eri vuodenaikoina korjatulle puulle. VETTÄ EI KANNATA KULJETTAA Varastointi on energiapuun jalostuksessa tärkein työvaihe, millä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti hakkeen laatuun. Tutkija Antti Wall puolestaan kertoi, miten metsämaan ravinnetalouden muutoksia voidaan pienentää jättämällä puun ravinnepitoisimpia osia metsään. Harvennuskohteilta korjattava energiapuu on runkokooltaan pientä, mikä nostaa hakkuukustannuksia ja täten laskee korjuun kannattavuutta. Varttunut tutkija Juha Laitilan mielestä toimintoja tehostamalla, kalustoa kehittämällä ja kouluttamalla on metsäenergian kilpailukykyä mahdollista parantaa. Korkeiden korjuukustannusten takia harvennusten energiapuun korjuuta tuetaan Kemera varoin, joita on Kainuun metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Pentti Tuovisen mukaan käytetty runsaasti kasvaneen korjuumäärän myötä. Hyöty irti kannoista Kannon matka metsästä kattilaan on vaatinut monenlaisia kone- ja laitekokeiluja ja siinä UPM Metsä eli entinen Kajaani Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä. Tätä kehitystä ja tulevaisuuden tarpeita kantoenergian hyödyntämisessä valotti Christer Backlund UPM:ltä. Kannon noston ja jalostuksen kehitys on alkanut Kainuusta. Yhdeltä hehtaarilta nostettujen energialla lämmittää noin 13 omakotitaloa vuoden päivät. Tarkkana korjatessa Energiapuun korjuu harvennusmetsissä vaatii hyvää suunnittelua hakkuuajankohdan ja menetelmien valinnassa sekä oikeaa asennetta koneen kuljettajille, jotta korjuusta aiheutuvat vauriot puustolle ja maastolle ovat mahdollisimman pienet. Martti Kuusinen kehittämiskeskus Tapiosta kertoi korjuujäljen seurannan tuloksista.

4 4 Lähienergia Tuki järeämpiin puustoihin Asko Piirainen Toimitusjohtaja Metsäurakointi Piirainen Oy Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2010 pienpuun energiatukea koskevan lain. Lain nojalla myönnetään jatkossa tukea nuorten metsien hoito- ja ensiharvennuskohteilta korjattavalle, energiakäyttöön luovutettavalle pienpuulle. Tuen taso entiseen verrattuna laskee, mutta se koskee kaikkia ensiharvennushakkuita sekä yhteisöjen ja kuntien metsiä. Tuen ehdot merkinnevät sitä, että energiapuu korjataan aiempaa järeämmistä puustoista, mikä on koneyrittäjille hyvä asia. Korjuu- ja haketustuki historiaan Uusi pienpuun energiatuki korvaa nykyiset energiapuun korjuun ja haketuksen tuet, joita on myönnetty kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) nojalla. Tämä tarkoittaa, että pienpuun energiatuki on erotettu metsänhoidollisista kemera-tuista erilliseen lakiin. Tämä on hyvä asia, koska pienpuun energiatuen lähtökohdat ja tavoitteet ovat energiapolitiikassa, kun taas kemera-tuilla pyritään edistämään kestävää metsätaloutta. Rajoituksia tukitasoon Pienpuun energiatukea tullaan myöntämään nuorten metsien hoito- tai ensiharvennuskohteilta korjattavalle, energiakäyttöön luovutettavalle pienpuulle. Pienpuun energiatukijärjestelmässä asetetaan tuettavalle energiapuumäärälle hehtaarikohtainen enimmäismäärä (m3/ha), jonka ylittävältä osalta tukea ei makseta. Tällä ehkäistään vääristymiä kuitupuun markkinoilla. Lain perusteluissa esitetään, että tukea maksettaisiin enintään 45 kiintokuutiometrille energiapuuta hehtaaria kohden. Hehtaarikohtainen enimmäismäärä arvioidaan kiinteistökohtaisesti. Pienpuun energiatuen tasoksi on esitetty 10 euroa kuutiolta. Toisin kuin nykyiset kemera-tuet, uusi pienpuun energiatuki tulee olemaan veronalaista tuloa. Tukitaso tulee alenemaan verrattuna nykyisten tuettavien kohteiden tukitasoon. Pienpuun energiatuen myöntämisen edellyttää, että energiakäyttöön luovutettavasta pienpuuerästä on olemassa mittaustodistus, eli kuormausnostureissa käytettävien vaakojen valmistajilla tulee vielä olemaan tehtävää. Tällä hetkellä on olemassa kuormainvaakoja, mutta vielä puuttuvat toimivat ratkaisut, joilla tuotettaisiin tonnien ja tuoretiheystaulukoiden avulla kelvolliset mittaustodistukset helpolla tavalla. Vaadittavien tietojen yksityiskohtia vielä hiotaan. Tuki myös koneyrittäjälle Tuki voidaan myöntää maanomistajalle, yhteisölle tai ammatinharjoittajalle. Tämä tarkoittaa, että jos maanomistajan kanssa niin sovitaan, tuen voi hakea esimerkiksi puunkorjaaja ja -ostaja sekä koneyrittäjä. Pienpuun energiatuen saajien piiri laajenee nykyiseen kemeraan verrattuna. Pienpuun energiatukea voidaan maksaa yksityisten maanomistajien, yritysten, kuntien ja seurakuntien mailta korjatulle energiapuulle. Tukea ei myönnetä valtion metsistä korjatulle pienpuulle. Yksityismailla on mahdollista saada samalle kohteelle samanaikaisesti sekä pienpuun energiatukea että kemera-lain mukaista pinta-alatukea nuoren metsän hoitoon. Tällä ratkaisulla huonompien kohteiden tuki saadaan lähemmäs sitä tasoa, johon aiemmat tukimääräykset (korjuuja haketustuet ym.) johtivat. Tästä huolimatta vanhan kemera-lain mukaisten energiapuukohteiden tuki alenee. Se merkinnee näiden kohteiden suhteellisen osuuden vähenemistä energiapuun korjuussa. Nuoren metsän hoidon tuki tulee olemaan hehtaaritukea. Kumottavan kemera-lain mukaisen haketustuen osalta säädettiin siirtymäaika. Haketustukea voidaan myöntää ja maksaa vuoden 2012 loppuun asti sellaisten pienpuuerien hakettamiseen, jotka ovat saaneet nykyisen kemeran mukaista nuoren metsän hoidon tai energiapuun korjuun tukea. Tämän yhdistelmäajoneuvon hakekuormalla lämmitettäisiin reilusti kolme omakotitaloa vuoden ajan. (Kuva Jari Kemppainen) Puusta polttoaineeksi Jari Kemppainen Bioenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Jormualta kotoisin oleva Kimmo Heikkinen ajaa OK-Yhtiön hakeautoa. Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Jari Kemppainen pääsi Kimmon matkaan seuraamaan työpäivän kulkua. Päivän aikana jalostetaan hakkuutähteitä lämpölaitoksen käyttöön. Kainuun Voima Oy:n lämpölaitoksella tehdään lämpöä ja sähköä käyttämällä polttoaineena mm. puuta murskattuna ja hakkeena. Aamulla viiden aikaan startataan. Samaan aikaan Kotimaiset Energiat Oy:n hakkuri lähtee Kajaanista ajamaan haketettavalle hakkuutähdekasalle, tällä kertaa haketus tehdään metsässä. Kuuden aikaan kalusto on paikoillaan hakkuutähdekasan vieressä Sotkamon Kuohuvaaralla. Ensin haketetaan vetoauton kontti täyteen, sen jälkeen haetaan perävaunu kääntöpaikalta ja peruutetaan se hakkurin etupuolelle. Myös perävaunu haketetaan täyteen. Seuraavaksi suuntaamme Kuohuvaaralta Kajaaniin lämpövoimalaitokselle. Tunnin kuluttua tulemme polttoainesiiloille, jotka ovat täynnä. Kippaamme kuorman Kainuun Voima Oy:n kentälle ja lähdemme takaisin. Sillä välin toinen auto on hakenut hakekuorman. Kasalla hakkurin kuljettaja Mikko Kyllönen vaihtaa teriä. Hakkuutähdekasassa on ollut kantoja ja niissä kiviä, jotka ovat tylsyttäneet yhden hakeauton täyttämisessä kaksi sarjaa hakkurin teriä. Kuorman haketus alkaa ja Mikko nostelee välillä hakkurin toiselle puolelle kasassa olleita kantoja. Meillä on taas tuuria kivien suhteen ja saamme kuorman ilman terän vaihtoa. Kolmas hakekuorma tulee Heinävaaralta pienen peltotien varresta. Sinne ei pääse perävaunun kanssa, joten etsimme tasaisen alueen paikallistien varresta. Auton kontti jätetään tien varteen ja otamme kärryn päältä hakekontin auton päälle. Suuntaamme hakkurin perässä peltotielle. Peltotien risteys on pieni ja auto taipuu juuri ja juuri peltotielle peruuttamalla. Kontti on pian täynnä ja se viedään perävaunun päälle. Otamme auton oman kontin ja suuntaamme takaisin peltotielle. Puita on sopivasti ja kontti tulee melkein täyteen. Päivän viimeinen kuorma lähtee lämpölaitosta kohti ja päivä alkaa olla täynnä. Kello on lähellä viittä, kun olemme lähtöpaikassa ja päivän työt on tehty. Lisäpotkua metsäalan yritystoimintaan Virpi Vääräniemi Metsäkoordinaattori Kainuun Etu Oy Olen Vääräniemen Virpi Kainuun Etu Oy:stä. Toimin Kainuun Etu Oy:ssä metsä- ja puutalouden teemaohjelman metsäkoordinaattorina. Päätehtävänäni on vastata metsäalan ja siihen liittyvän metsäbioenergian liiketoiminnan kehittämisen koordinoinnista sekä yritysryhmähankkeiden suunnittelusta. Lisäksi autan hankkeiden toteutuksen käynnistämisessä. Koordinaatiohanke keskittyy erityisesti toimialan yritysten toiminnan kehittämiseen ja liiketoiminnan edistämiseen. Minulla on aikaisempaa kokemusta metsäalan kehittämistehtävistä toimiessani metsähallituksen palveluksessa. Olin mukana kehittämässä metsänomistajille suunnattua palvelua kahden vuoden ajan. Ennen Kainuun Edun tehtäviä olin viimeiset kuusi vuotta markkinointipäällikkönä metsähallituksen tytäryhtiö Morenia Oy:ssä. Minulla on myös pitkä kokemus yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä viestinnästä ja markkinoinnista. Toimin metsäkoordinaattorin tehtävän lisäksi Piha- ja ympäristöraken- tamisen liiketoiminnan kehittäminen -hankkeessa projektisihteerinä. Yhteystietoni: puh Ota yhteyttä, niin tullaan tutuiksi! Kainuun metsä- ja puuteollisuuden koordinaatiohankkeen tehtävänä on erityisesti lisätä toimialan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa ja poistaa päällekkäisyyksiä kehittämishankkeilta sekä yhdensuuntaistaa eri ohjelmia toteuttavia kehittämistoimenpiteitä. Koordinaatiohanke vastaa Kainuun metsä- ja puutalouden toimialojen, esimerkiksi Kainuun metsäohjelman, puutuoteteollisuuden kehittämisohjelman mukaisesti siten, että eri keskustelufoorumien (Kainuun metsäneuvosto, Kainuun puuteollisuuden neuvottelukunnan) linjaukset ja priorisoinnit toteutuvat, eikä päällekkäisyyksiä pääse syntymään. Teemaohjelma toimii myös linkkinä edunsaajien ja rahoittajien välillä.

5 Lähienergia 5 Bioenergia-alan koulutusta Sari Laukkanen Projektipäällikkö Kainuun ammattiopisto Bioenergia-alan koulutusten tavoitteena on tehdä erilaisia uusiutuvia energiamuotoja tunnetuksi sekä lisätä niiden käyttöä ja tuotantoa Kainuussa. Koulutuksen kohderyhmää ovat bioenergiasta kiinnostuneet, eri energianlähteitä harkitsevat sekä mahdollisesti alalle yrittäjiksi aikovat henkilöt. Koulutus koostuu useista lyhytkursseista kuten seuraavat: Aurinkokeräinkurssi Biokaasulaitoksen suunnittelu (järjestettiin keväällä 2011) Ruokohelven ja muiden energiakasvien viljelypäivä (mahdollisesti syksyllä 2011) Pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen (mahdollisesti syksy 2011 tai kevät 2012) Pilkkeiden kenttäkuivaamo (mahdollisesti syksy 2011 tai kevät 2012) Voit myös esittää aiheita lyhytkursseille. Järjestämme kysyttyjä kursseja mahdollisuuksien mukaan. Mukana koulutustarjonnassa on lisäksi useita opinto- ja kenttäpäiviä, jotka järjestetään yhteistyössä muun muassa metsäkeskuksen ja MTT Sotkamon kanssa. Tulossa on myös matka Agritechnica messuille Hannoveriin Saksaan Ilmoittautumisaika on käynnissä! Monipuolinen tarjonta Suunnitteilla on kursseja muun muassa maa- ja metsäverotukseen liit- Portti Kanadaan auki Timo Karjalainen Kehittämispäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Yli 100 bioenergia-alan ammattilaista kokoontui helmikuussa Kolilla järjestettyyn kansainväliseen WES2011-tapahtumaan. Tapahtumaan kuului kaksipäiväisen konferenssin lisäksi opintomatka, jonka aikana tutustuttiin metsäenergian käyttökohteisiin ja bioenergia-alan liiketoimintaan. Pääosa ulkomaalaisista osallistujista Kanadalaisten ryhmä yhteispotretissa Kolin maisemissa helmikuun alussa. (Kuva Jouko Parviainen) tyen vuoden 2012 alussa sekä maatilojen turvallisuuskurssi tulevana syksynä. Kursseihin sisällytetään myös yrityskohtaista koulutusta. Koulutusta annetaan luokkaopetuksen lisäksi pienryhmissä, verkko-opetuksena, tutustumiskäynneillä, yrityskohtaisena koulutuksena sekä koti- ja ulkomaan opintomatkoilla. Yrityskohtaisia koulutuksia saa useimpiin yllä mainittuihin koulutusteemoihin liittyen ja ne ovat erittäin edullisia. Lisäksi ne täyttävät viljelijän opintorahavaatimukset. Koulutusvalikoimaan on lisätty uusia mielenkiintoisia kursseja. Seuraa tarjontaa osoitteessa /kantrikoulutus > Koulutusteemat. Kaikki KantriKoulutus hankkeen koulutuspäivien ohjelmat ilmoittautumisohjeineen ovat luettavissa koulutusteemoittain jaoteltuna osoitteessa www. oli kanadalaisia, jotka tutustuivat itäsuomalaiseen bioenergia-alan osaamiseen viikon ajan. Peter Ernst, High Level kaupungin johtaja Albertasta, kertoi lähteneensä matkalle katsomaan, olisiko hänen kotipaikalleen mahdollista perustaa metsähaketta polttoaineena käyttävä lämpölaitos. - Viikon tietopaketti selvitti, mitä tarvitaan ja vaaditaan suunnitelmamme toteuttamiseen. Ernst kiteytti muidenkin kanadalaisten kokemukset. Hän kertoi, että sisälsivät kiinnostavia tutustumiskohteita metsäenergian käytöstä ja eri kokoluokan kaukolämpöratkaisuista. Hänen mukaansa matka näytti, miksi suomalaiset ovat biotalouden alan edelläkävijöitä. Kanadassa on alkamassa todellinen buumi bioenergiasektorilla. Eri provinssit lähes kilvan tukevat metsähakkeen ja pellettien käytön lisäämistä erityisesti haja-asutuskeskusten energianlähteenä. Tarvetta on eri kokoluokkien kaukolämpö- tai yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon (chp) ratkaisuille. Mallia Suomesta WenetCentre hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen kertoo, että Kanadassa metsäenergian käyttö ottaa vasta ensi askeleitaan, joten suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on kasvavaa kysyntää. Hänen mukaansa kolmen vuoden aikana tehty markkinointityö vierailuineen ja vastavierailuineen alkaa kantaa hedelmää. Yritysten on nyt hyvä lähteä myymään tuotteitaan ja osaamistaan Kanadaan. Parviaisen mukaan vierailujen järjestäminen on yksi parhaita keinoja markkinoida ulkomaille alan itäsuomalaista osaamista. - Niiden kautta saamme tuotua paikan päälle potentiaalisia asiakkaita tai kao.fi /kantrikoulutus Lisätietoja hankkeesta, tulevista koulutuksista, yrityskohtaisista koulutuksista sekä verkko-opiskelusta antaa projektipäällikkö Sari Laukkanen, p , tai projektiassistentti Eija Säkkinen, p , Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun kunnat sekä osallistujat osallistujamaksuin. EU-osarahoitteinen koulutus turvaa yrittäjille edullisen koulutusmahdollisuuden. Kainuun ammattiopiston hallinnoima Kantri- Koulutus-hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja se kestää vuoden 2012 elokuun loppuun saakka. tiedonvälittäjiä. Vierailuohjelmassa tuomme vahvasti esille osaamisemme ja siihen leivotaan yritystemme ja toimijoidemme tuote-esittelyjä. Apuja hankkeesta WES2011-tapahtumasta ja kanadalaisten vierailusta vastasi itäsuomalainen uusiutuvan energian Wenet-vientiverkosto, jota pyörittää Wenet Centre -hanke. Kainuusta hankkeeseen osallistuu viisi yritystä: Snowpolis, Kainuun Etu Oy ja Kainuun metsäkeskus. Käytännön toteutuksesta vastaa Kajaanin yliopistokeskus. Wenetissä ovat mukana myös Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto. Itä-Suomessa järjestettävien ammattiretkien lisäksi hankkeessa edistetään Wenet-yritysten vientiponnisteluja eri kohdemaissa ja annetaan kansainvälistymiskoulutusta. Nestevirtausmittausten tutkimus- ja testausympäristö. CEMIS bioenergia-alan kehittäjänä Risto Oikari Johtaja CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISissä keskitytään Kainuun alueen kannalta ja valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen kuten kaivannaisteollisuuden ja uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvotietojärjestelmien sekä tulevaisuuden kannalta lupaavan liikunta- ja hyvinvointialan sekä pelija simulaatiotekniikan tukemiseen. CEMISissä kehitetään muun muassa uusia menetelmiä nestemäisten näytteiden kuten biopolttoaineiden ja prosessi- ja jätevesien on-linemittauksiin. Mekaanisen puunjalostuksen tuotantoprosessien kehittämiseksi CEMISissä kehitetään uusia mittausmenetelmiä kiinteän biopolttoaineen laadunhallintaan sekä saha- ja jatkojalostusteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi CEMISissä kehitetään työkoneiden älykkäitä, energiaomavaraisia anturi- ja tiedonsiirtojärjestelmiä esimerkiksi metsäkoneisiin. CEMISissä on tavoitteena myös kehittää simulaatioalan osaamista, jossa yhtenä sovelluksena on työkoneiden käyttäytymisen sekä työkoneiden ja työkoneen käyttäjän välisen vuorovaikutuksen tutkimus. Mikä CEMIS? Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on Kajaaniin vuonna 2010 perustettu kahden yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISin toiminnassa mukana olevissa tutkimus- ja koulutusyksiköissä työskentelee noin 120 mittausja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. CEMISin toiminnan painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulaatioala. CEMIS tarjoaa tutkimus- ja teknologian kehittämispalveluita mittaus- ja tietojärjestelmiä kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille. Lisäksi CEMIS tarjoaa koulutusta mittausja tietojärjestelmäalalla. CEMIS on vuoden 2011 alusta käynnistänyt kaksivuotisen, 5,4 miljoonan euron laajuisen kehittämisohjelman. Ohjelma rahoitetaan pääasiassa Itä-Suomen ESR- ja EAKRohjelmien sekä Kainuun kehittämisrahan kautta.

6 6 Lähienergia Biologinen jätteiden käsittely kallistumassa aumakompostointiin Tatu Turunen Suunnittelija Kainuun ELY-keskus Uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos tekee tuloa Kainuuseen jätevesilietteiden ja kiinteiden biojätteiden käsittelyyn. Laitoksen toteuttaminen on kuntien päätöksenteon käsissä. Vaihtoehtoja Uuden eloperäisiä jätteitä käsittelevän laitoksen on tarkoitus sijoittua Kajaaniin lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Käsittelylaitoksella on alun perin ollut viisi toteutusvaihtoehtoa. Niistä on laadittu ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Tihisenniemen biokaasulaitoksen (VE 3) ajatuksesta luovuttiin ympäristövaikutusten arvioinnin aikana UPM- Kymmene Oyj:n pyynnöstä. Yhtiö ei halunnut pitää kehittyvällä Renforsin rannan alueella varausta jätteiden käsittelylle. Muiden vaihtoehtojen ympäristöarviointi on saatu valmiiksi. Se päättyi huhtikuussa 2010 saatuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Pöyry Finland Oy on tehnyt eri vaihtoehdoille teknistaloudelliset suunnitelmat. Niiden mukaan lietteiden aumakompostointi tuottaisi kompostia tonnia vuodessa. Mädättämö- tai biokaasulaitosvaihtoehdossa kuivattu mädäte jälkikompostoidaan. Silloin valmiin kompostin määrä on pienempi. Viherrakentaminen ja maisemointi kuluttaa muodostuvan kompostin, kun kompostimullan kulutuksena pidetään 0,5 tonnia asukasta kohden vuodessa. Tämä vastaa Kajaanin seudulla lähes tonnin kompostimäärää. Kompostia voidaan hyödyntää myös maanviljelyssä ja metsien lannoittamisessa. Arviointi ja kustannukset ohjaavat Ainesmäärä (tonnia) Peuraniemen mädättämö VE 1 Ympäristövaikutusten osalta hyviä vaihtoehtoja ovat Peuraniemen mädättämö ja Majasaaren aumakompostointi- ja rakeistuslaitos. Majasaaren biokaasulaitos -vaihtoehdossa jätevesien käsittely olisi haasteellista, mutta mahdollista. Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitoksen riskinä olisivat haitat läheiselle asutukselle. Uuden biolaitoksen toteutumisesta ei ole vielä tehty kunnallisia päätöksiä, mutta neuvotteluissa kuntien edustajat ovat kannattaneet Majasaaren aumakompostointilaitosta. Se on kustannuksiltaan edullisin ja sen ympäristövaikutukset ovat vähiten haitalliset. Aumakompostoinnin jätevesi on kertaluokkia puhtaampaa kuin biokaasulaitoksen rejektivesi. Biokaasulaitos Parkinniemen teollisuusalueella (VE 2) tai Majasaaressa (VE 4) Kuormitus kevyeksi Aumakompostointija rakeistuslaitos Majasaaressa VE 5 Puhdistamolietteet Biojätteet Muut eloperäiset jätteet Jätteitä yhteensä Aines kompostointiin Valmista kompostia (lieteaumoista) (biojäteaumoista) Kompostin käyttö alentaa luonnonvarojen kulutusta, kun sillä korvataan kemiallisia lannoitteita ja valmiita maanparannusaineita. Näin asumisen ja tuotantoelämän ympäristökuormitus kevenee. Jäteaineen kierrättäminen omassa maakunnassa kohentaa pitkällä tähtäimellä myös aluetaloutta. Eloperäiset jätteet kiertoon hanke Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelun on tehnyt Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke. Sitä ovat rahoittaneet Eko-Kymppi, Huurinainen Oy, Kainuun Etu Oy, Kainuun Jäteyhtymä Oy, Kainuun kunnat, Kainuun Voima Oy, Kajaanin Vesi, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy sekä Kainuun ELY-keskus Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Biokaasu kiinnostaa maatiloja Eeva-Liisa Mulari suunnittelija, projektipäällikkö Seppälän biokaasulaitos esiselvitys -hanke Kainuun ammattiopisto Kainuulaisilla tiloilla on todellista kiinnostusta biokaasuun ja biokaasulaitoksien rakentamiseen. Asia selvisi Seppälän biokaasulaitoksen esiselvityshankkeen tuloksissa. Selvityksen toteutti Kainuun ammattiopisto marraskuussa Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina mutta luotettavina. Biokaasu uutta Kyselyn perusteella biokaasu ei ole Kainuussa vielä tuttu asia. Kolmasosa vastaajista ei tiennyt oikeastaan mitään asiasta ja noin 40 prosenttia oli kuullut biokaasusta. Osa oli tutustunut biokaasuun ja sen käytettävyyteen. Muutamalle vastaajista biokaasu oli tullut tutuksi vierailulla tai koulutuksessa. Kenelläkään vastaajista ei ollut biokaasulaitosta suunnitteilla. Kiinnostus biokaasuun oli vaihtelevaa. Kiinnostus liittyi selkeästi yrittäjän ikään ja tilakokoon. Puolet vastaajista, suurimmaksi osaksi nuorehkoja tai keski-ikäisiä yrittäjiä, olivat kiinnostuneita biokaasusta. Ongelmiksi he mainitsivat tiedon riittämättömyyden ja investoinnin kalleuden. Näistä vastaajista moni ilmoitti, että investointi voi olla ajankohtainen, jos siihen saisi merkittävästi tukea. Biokaasukoulutuksista oli kiinnostunut noin neljäsosa vastaajista. Tietoa hankkeen avulla Esiselvityshanke päättyy huhtikuun lopussa. Lopputuloksen perusteella voidaan sanoa, että oppilaitoksen yhteydessä olevalla biokaasulaitoksella olisi suuri merkitys alan koulutuksen kannalta ja se antaisi alueen viljelijöille mahdollisuuden tutustua maatilakokoluokan laitokseen ja toiminnan edellytyksiin. Seppälään suunniteltu laitos olisi myös innovatiivinen ja uutta tekniikkaa hyödyntävä. Kuivalannan mädätys ja myös kaavailtu hevosenlannan vastaanotto ovat molemmat uudenlaisia biokaasun tuotantotapoja Kainuun ja koko Suomen mittakaavassa. Kuvassa Seppälän koulu, biokaasulaitosta on kaavailtu navetan (kuvassa vasemmalla kasvihuoneen vieressä) ja hevosaitausten välimaastoon

7 Lähienergia 7 Ruokohelpi sitkeä kilpailija muttei voittamaton Toni Taavitsainen (edessä) esittelee E-farm laskentatyökalua Olavi Oikariselle (vas.), Tauno Mäkeläiselle ja Hannu Kärnälle. Savon Siemenen omistama ja yhdessä Envitecpoliksen kanssa kehittämä ohjelma auttaa biokaasuinvestoinnin suunnittelussa. Kuva: Elina Virkkunen Koulutusryhmästä eväitä biokaasulaitoksen suunnitteluun Saara Nikkari Harjoittelija MTT Sotkamo Kuinka ruokohelvestä pääsee eroon? Vahvan juurakon omaava kasvi on hyvä kilpailija. Kasvuston hävittäminen onnistuu parhaiten kemiallisesti. Kun viljely loppuu, on ruokohelpikasvusto hävitettävä. Se on syytä tehdä huolella, jotta helpi ei jää rikkakasviksi pellolle. Perusteellinen hävitys tehdään ruiskuttamalla ruokohelpi glyfosaatilla heinä-elokuussa ja kyntämällä kasvusto syksyllä tai keväällä. Seuraavana vuonna samalle pellolle voi kylvää yksivuotisen kasvin, kuten kevätviljan. MTT Sotkamon tutkimusasemalla ruokohelven hävittämiskokeissa on kokeiltu glyfosaatin ruiskutusta niitettyyn tai täyspitkään kasvustoon yksi tai kaksi kertaa kasvukaudessa. Hävittämistulos on ollut hyvä kaikissa vaihtoehdoissa. Mekaaninen muokkaus ei ole hävittänyt ruokohelpeä yhtä tehokkaasti kuin kemialliset käsittelyt. Leviäminen ei ongelma Pellon muokkaus ja niitto estävät leviämistä viereiselle peltolohkolle. Juurakon lisäksi ruokohelpi voi levitä siementen avulla. Huolellinen muokkaus on tärkeää, jotta ruokohelven siemenet eivät pääse itämään. MTT Sotkamossa ruokohelpi ei ole levinnyt juurakon kautta viereisille ohra- ja nurmipelloille eikä kesannolle. Siemenistä leviävää ruokohelpeä on kokeissa tavattu eniten ohrapellon reunoilla. Ruokohelven juurakko ei tuki salaojia, sillä se ulottuu korkeintaan 15 senttimetriin. Vain yksittäiset juuret voivat ulottua yli metrin syvyyteen. Ruokohelven siitepölystä ei ole sen enempää haittaa kuin timotein tai rukiin siitepölystä. Sitä on ilmassa kasvin kukkiessa heinäkuussa. Siitepöly voi aiheuttaa allergiaa muiden tuulipölytteisten heinäkasvien tavoin. Hyvä energiakasvi Ruokohelpi tunnetaan Suomessa paljon biomassaa tuottavana energiakasvina. Satoa voidaan saada keskimäärin neljä tonnia hehtaarilta. Sitä voi kasvattaa samalla peltolohkolla kymmenenkin vuotta. Vahvan juurakon avulla ruokohelpi on tehokas ravinteiden kierrättäjä. Sato korjataan keväisin kuivana kuloheinänä. Paalattu sato silputaan ja poltetaan seoksena turpeen tai hakkeen kanssa. Ruokohelven viljelyn sisältämiä riskejä on tutkittu MTT Sotkamon tutkimusasemalla osana Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa hanketta. MTT Sotkamon kokeessa ruokohelpi on hävitetty kemiallisesti glyfosaatilla. Elina Virkkunen Tutkija Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa -hanke MTT Sotkamo Voiko maatila suunnitella biokaasulaitoksen itse? Ei aivan, mutta yrittäjän perehtyminen asiaan helpottaa sopivan ratkaisun puntarointia. Kuusi maatalousyrittäjää sai Kainuun ammattiopistossa Seppälässä kolmen päivän tietopaketin biokaasuteknologiasta, lainsäädännöstä ja käytännön esimerkeistä. Tilakäynnillä kouluttaja Toni Taavitsainen paneutui erikseen kunkin tilan lähtökohtiin. Taavitsainen kehui kainuulaisia aktiivisiksi ja keskusteleviksi. - Muutamat yrittäjät ovat pohtineet asiaa kohdallaan jo hyvinkin pitkälle. Taavitsainen on työskennellyt biokaasuasioiden parissa jo vuosia, ensin Savonia ammattikorkeakoulussa, ja nyt ympäristöliiketoimintaan erikoistuneessa Envitecpolis Oy:ssä. Hän on muun muassa ollut kirjoittamassa biokaasulaitosten turvallisuusselvitystä ja laskenut laitoksille kannattavuusvaihtoehtoja. Energiaomavaraiseksi Maailmalla on biokaasulaitoksia yhden perheen reaktorista useiden megawattien laitoskokonaisuuksiin. Suomessa maatilalaitoksia on noin kymmenen. Ne tuottavat lämpöä ja usein myös sähköä maatilan omaan käyttöön, yksi myös liikennepolttoainetta. Kainuussa on toiminnassa yksi maatilamittakaavan laitos. Esimerkiksi sadan lehmän tila voi tuottaa nettoenergiaa sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen energiatarpeen verran. Tällainen biokaasulaitos on investointina yli euron suuruinen. Takaisinmaksuaika on syötteistä riippuen 10 vuoden molemmin puolin. Vähäistä tukea Biokaasuteknologia ei ole uusi asia, mutta Suomessa se on pysynyt melko tuntemattomana energiantuotantomuo- tona. Suurimpana syynä on biokaasulaitosten saama vähäinen tuki, energian alhainen hinta sekä korkeahkot investointikustannukset. Lähes kaikissa Euroopan maissa biokaasusähkölle maksetaan takuuhintaa eli niin sanottua syöttötariffi a. Ruotsi puolestaan panostaa liikennebiokaasun tuotantoon. Suomessa maatilalaitos voi saada investointitukea, mutta sähkölle maksettava takuuhinta tulee koskemaan suuremman kokoluokan laitoksia. Taavitsainen harmittelee valtion vaatimatonta panostusta maatilojen biokaasulaitoksille. Kurssilaisten arvio on, että takaisinmaksuaika on saatava alle kymmenen vuoden ennen kuin biokaasulaitosta voi harkita. -Omaa työtä ja käytettyjä osia hyödyntämällä investointisummaa voi saada alas, Taavitsainen sanoo. KantriKoulutus hanke järjesti biokaasukoulutuksen helmikuussa. -Tulijoita olisi ollut enemmän kuin pienryhmään mahtui, projektipäällikkö Sari Laukkanen totesi. Jos selvää kysyntää ilmenee, koulutus yritetään järjestää uudelleen ensi vuonna. Ruokohelpi ei ole levinnyt nurmipellon puolelle kolmen vuoden aikana. Peltojen raja on edelleen terävä. (Kuva Saara Nikkari.)

8 8 Lähienergia Ekoteko Vuokatin kuulumiset Anita Korhonen Projektipäällikkö EKOTEKO Vuokatti -hanke Snowpolis Oy Ekoteko Vuokatti -hankkeen toinen toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Hankkeessa valmistuvat pian rakennusten energiaselvitykset ja samalla aloitellaan hiilijalanjäljen laskentaa majoituksille, harrasteille, liikkumiselle, ruoalla ja jätteille. Hiilijalanjäljen laskennassa täytyy huomioida asioita laajasti, jotta laskenta täyttäisi sille asetetut vaatimukset. Laskenta tehdään käyttäen mittarina kgco2/yöpymisvuorokausi. Kauppaliikkeen hiilijalanjälki vastaavasti lasketaan kgco2/asiakaskäynti. Harrasteista hiilijalanjäljen laskentaan on otettu mukaan hiihto, golf, uimahalli- ja kylpyläkäynti. Liikkuminen tuottaa suuret päästöt ja sitä tutkitaan tässä hankkeessa sekä alueelle tulemisen että alueella liikkumisen osalta. Matkailijoille onkin suunnattu kyselytutkimus, jossa kartoitetaan millä kulkuvälineillä matkailijat saapuvat paikkakunnalle ja kuinka he liikkuvat eri kulkuvälineillä Vuokatissa lomaillessaan. Hakkeessa tutkitaan lähiruoan merkitystä ruokahuollossa, joten ruoan Vuokatin alueen matkailulle lasketaan hiilijalanjälki. osalta lasketaan hiilijalanjälki valituille tuotteille, jotka ovat tuotettu joko kotimaassa tai tulevat kauempaa. Mukaan otettiin peruna, riisi ja ohra. Ympäristökoulutusta Kuten monessa yhteydessä on tullut ilmi, yhdessä ideoimalla ja tekemällä saadaan paljon aikaan. Vuokatin matkailua kehitettäessä yhteen hiileen puhaltaminen tuo parhaan tuloksen kaikille yrittäjille, toimialasta riippumatta. Ekoteko Vuokatti -hankkeen puitteissa suunnitellaan yritysten yhteistä koulutusprojektia, jossa kehitetään jokaisen yrityksen omassa organisaatiossa kattavaa, läpinäkyvää, ympäristötietoisuutta lisäävää toimintamallia. Projektissa kiinnitetään huomiota myös työntekijöiden työhyvinvointiin, josta saadaan heijastusvaikutuksena matkailijoiden hyvinvointia ja hyvää asiakaspalvelua. Yritysryhmässä toimittaessa syntyy hyviä, toisiaan tukevia, erilaisia toimintaideoita asioiden eteenpäin viemiseksi. Tähän liittyen toivotaan matkailua palvelevien yritysten yhteydenottoja, mitkä yritykset ovat kiinnostuneet lähtemään mukaan kehittämään toimintaansa yhteisessä hankkeessa. EKOTEKO Vuokatti Aika: Rahoitus: ELY-keskus(EAKR -rahoitus) Sotkamon kunta E.On Kainuu Oy VAPO Oy Holiday Club Katinkulta Sokos Hotel Vuokatti Vuokatin hovi Vuokatin Urheiluopisto Johanneksenkulma Oy Vuokatinmaa Oy Vuokatin Aateli Yhteystiedot: Anita Korhonen projektipäällikkö Puh Sinulla idea meillä rahaa! Marjo Nousiainen Ohjelmatiedottaja Maaseutuohjelmat tutuiksi tiedonvälityshanke Oulujärvi LEADER Bioenergiasta Bisnestä tilaisuus Kuhmossa tuo monipuolisesti esille energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet Kainuussa. Bioenergia on jatkossa yksi voimakkaimmin kasvava ala, joka tarvitsee lisää yrittäjiä ja osaajia. Bioenergiasektorin tulevaisuuden näkymiin keskittyy myös Juha Sipilä, Fortel Invest Oy:n toimitusjohtaja. Hän on teknologiayritysten pääomapartneri ja Kempeleen ekokorttelin perustaja. Päivän aikana on mahdollista tutustua myös hänen El Kamino häkäpönttöautoon. Ideasta todeksi Mietitkö yrittäjän uraa? Tai olet alan yrittäjä ja suunnittelet toiminnan laajentamista tai etsit yhteistyökumppaneita? Manner-Suomen Maaseudun kehittämisraha tukee monipuolisesti maaseudun mikroyrityksiä, maatalousyrityksiä tai yrittäjiksi aikovia. Tule tilaisuuteen mukaan tutustumaan alan bisnesmahdollisuuksiin ja tukimuotoihin. Investointituki voi olla jopa 35 prosenttia. Sitä myönnetään koneiden ja laitteiden hankintaan tai rakennusinvestointeihin. Kehittämistukea voi saada asiantuntijapalveluihin, tuotekehitykseen, koulutukseen tai markkinoinnin suunnitteluun. Tuki on jopa 50 prosenttia. Ota yhteyttä! Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen Oulujärvi Leader, puh Hankeneuvoja Päivi Koivula Oulujärvi Leader, puh Toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen Elävä Kainuu Leader, puh Hankeneuvoja Erkki Repo Elävä Kainuu Leader, puh Yritystutkija Sirpa Lavikainen Kainuun ELY-keskus, puh Tutustu myös tai leaderkainuussa Bioenergiasta Bisnestä Ajankohtaista energia-asiaa lähienergiayrittäjille, alan yrittäjyyttä suunnitteleville ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Maanantaina klo 9-15, Kuhmo talo, Kuhmo Ohjelma: klo 8.30 aamukahvit klo 9.00 avaus, kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmon kaupunki klo Kainuun bioenergiaohjelman ja hankkeiden tietoiskut. Metsä-, biokaasu- ja peltoenergia Kainuussa. Lämpöyrittämisen haasteet. Bioenergia-alan koulutus- ja bisnesmahdollisuudet. Eloperäisten jätteiden käsittely. Ekotehokas matkailu. Energiatehokas rakentaminen. Kainuun ilmastostrategia klo lounas, omakustanteinen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. klo 12 Bioenergiasektorin tulevaisuus, tj Juha Sipilä, Fortel Invest Oy klo YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMISTUKI - Info ja työpaja Tutustu tuen mahdollisuuksiin. Tuki voi olla jopa 75 % ja mukaan tarvitaan vähintään kolme yritystä. klo 15 Vierailu Lämpöyrittäjä Veljekset Pääkkönen/Kalevalan kuntoutuskodin lämpölaitos Käynnistystuki on tarkoitettu ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen ja tuki on 50 prosenttia. Yritysryhmän kehittämistuki voi olla enintään 75 prosenttia ja mukaan tarvitaan vähintään kolme yritystä. Tuki sopii erinomaisesti yrittäjien yhteistyöhön esimerkiksi raaka-aineiden hankkimisessa, tuotekehityksessä, myynnissä tai markkinoinnissa. Tukea voi saada yhteisiin, mutta myös yrityskohtaisiin toimenpiteisiin tai molempiin. Tervetuloa tutustumaan erityisesti yritysryhmän kehittämistuen mahdollisuuksiin. Pyydä mukaan myös yhteistyökumppaneitasi. Työpajoissa saat tietoa myös muista tukimuodoista. Oulujärvi Leader ja Elävä Kainuu Leader rahoittavat omilla toiminta-alueillaan paikallisia, aloittavia ja pieniä maaseudun yrityksiä, Kainuun ELYkeskus pienempiäkin, mutta erityisesti koko Kainuun alueella toimivia yrityksiä. Ilmoittautuminen 6.4. mennessä tai puh Ohjelma osoitteessa: Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää Maaseutuohjelmat tutuiksi tiedonvälityshanke yhdessä Kainuun bioenergiaohjelman kanssa. Mukana järjestelyissä myös Kuhmon kaupunki. Tarjoamme aamuja iltapäiväkahvit.

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot