Kainuuseen uusi bioenergiayritys. lämpölaitosten käyttö- ja huoltopalvelut ja hakelämpölaitosten valmistus- ja myyntipalvelut. Autotalo hakkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuuseen uusi bioenergiayritys. lämpölaitosten käyttö- ja huoltopalvelut ja hakelämpölaitosten valmistus- ja myyntipalvelut. Autotalo hakkeelle"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 7 Kainuuseen uusi bioenergiayritys Pekka Moilanen Bioenergia-asiantuntija Metsäkeskus Kainuu Kainuun Lämpöhuolto Oy on kajaanilainen vuonna 2010 perustettu bioenergia-alalla toimiva yritys. Yrityksen liiketoimintaa on lämpöyrittäminen, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista lämpöenergian toimittamista asiakkaan kiinteistöön avaimet käteen periaatteella. Käytännössä lämpöyrittäjä investoi asiakkaan kiinteistöön uudet ympäristöystävällisemmät kiinteänpolttoaineen kattilalaitteistot rakennuksineen. Niillä korvataan vanhat öljylämmitysjärjestel- mät. Lämpöyrittäjä vastaa omistamansa lämpölaitoksen polttoaineen toimittamisesta ja lämmitysjärjestelmän käyttö- ja huoltotoimenpiteistä. Tavoitteena verkosto Kainuun Lämpöhuollon ja sen yhteistyökumppaneiden päämääränä on rakentaa yritysverkosto, joka työllistää Kainuun ja Kajaanin eri ammattialojen pienyrittäjiä kuten metsäkoneyrittäjiä, metsureita, metsänomistajia, haketus- ja kuljetusyrittäjiä ja lämpölaitoksen hoidosta vastaavia eri alojen ammattilaisia. Poltto-aineena käytetään haketta, jonka raaka-aineen Lämpöhuolto ostaa kainuulaisilta metsänomistajilta ja yhteistyökumppaneilta. Yritys tarjoaa asiakkailleen myös muita lisäpalveluja lämpöyrittämisen ohella, esimerkiksi puun osto- ja korjuupalvelut sekä haketus- ja hakkeen myynti- ja toimituspalvelut, lämpölaitosten käyttö- ja huoltopalvelut ja hakelämpölaitosten valmistus- ja myyntipalvelut. Autotalo hakkeelle Kainuun Lämpöhuolto Oy ja Autotalo Veljekset Laakkonen Oy solmivat lämpöenergian toimitussopimuksen syksyllä Kaksi öljykattilaa korvattiin kiinteän polttoaineen lämpölaitoksella ja tuontiöljyä virtaa vuosittain Kainuuseen noin litraa vähemmän. Rakennusprojektissa lämpölaitoksen suunnittelu- ja rakennustyöt tehtiin kajaanilaisten yritysten voimin. Aluetaloudellinen hyöty on toteutunut myös Kainuun Lämpöhuollon ja konepaja Katera Steel Oy:n yhteistyössä. Hakelämpölaitokset rakennetaan nyt Kajaanissa Renforsin Rannan Yritys alueella Katera Steel Oy:n tuotantotiloissa. Alku Tulipasillista Kainuun Lämpöhuolto Oy:n perustajien Heikki Kiviojan ja Sampo Jauhiaisen yrityksen liikeidea on saanut alkunsa neljä vuotta sitten Kainuun metsäkeskuksen Tulipasilli -hankkeen ansiosta. Hankkeessa on suunniteltu yrityksen toimintamallia ja kehitetty yhteistyökumppaneiden verkostoa. Tavoitteena on koko ajan ollut kokonaisvaltaisen palvelun tarjoaminen. Yritys kartoittaa nyt lisää yhteistyökumppaneita. Lämpöyrityskohteiksi soveltuvia kiinteistöjä ovat esimerkiksi omakotitaloalueet, rivitalot, kerrostalot, koulut, vanhainkodit ja teollisuuskiinteistöt. Kainuun Lämpöhuolto Oy tarjoaa veloituksetta alkukartoituksen lämmitysjärjestelmän vaihdosta uusiutuvaan bioenergiaan. Yhteystiedot tai puh Bioenergiaohjelma pähkinänkuoressa sivu 2 Kainuun kasvihuonetase sivu 3 Energiapuun korjuutuet sivu 4 CEMIS bioenergiaalan kehittäjänä sivu 5 Biokaasu kiinnostaa maatiloja sivu 6 Ruokohelpi sitkeä kilpailija sivu 7 Bioenergianeuvoja Jari Kemppainen (oik.) tutustumassa Autotalo Laakkosen tiloja lämmittävään, Kainuussa valmistettuun hakelämpökonttiin lämpöyrittäjä Heikki Kiviojan opastuksella. Bioenergiasta Bisnestä sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Bioenergia hakee paikkaansa Euroopan Unioni edellyttää, että Suomi nostaa uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Näin lyhyessä ajassa nopein ja realistisin tie on lisätä metsähakkeen käyttöä. Tavoite voidaan saavuttaa, kun viime vuoden kuuden miljoonan kuution energiapuun korjuu nostetaan 13,5 miljoonaan kiintokuutioon metsähaketta. Energiapuun hakkuumahdollisuuksiksi Suomessa on arvioitu 16 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tulevaisuudessa hakkuusäästöt ja metsän kasvun nopeutuminen lisäävät kaikkien puuainesosien käyttömahdollisuuksia. Kainuussa hakkuusäästö on noin miljoona kuutiota vuodessa. Puuston kasvu lisää resurssia toisella miljoonalla kuutiolla lähivuosina. Metsäsektorin raaka-ainetarjonta on siis Suomessa ja Kainuussa turvattu, ja energiasegmentti siinä ohessa. Korjuuteknologian ja logistiikan kehittymättömyyden vuoksi läheskään kaikkea energiapuupotentiaalia ei pystytä hyödyntämään. Tavoitteeseen pääsy edellyttää laadukkaita päätehakkuita sekä uudistusalojen hakkuutähteiden ja kantojen tehokasta hyödyntämistä. Pienpuun korjuu nuorista metsistä olisi taloudellisesti kannattavuusrajalla, jos Kemeran korjuutuet riittäisivät täysimääräisesti käytettäviksi läpi vuoden. Kuluvana vuonna bioenergian asemaa parantavat lisäksi uusiutuvan energian tukipaketti ja energiaverot. Etelä-Suomen suurten voimalaitosten polttoainevalinnat ratkaisevat energiapolitiikan suuret linjat. Vastaavasti Kainuun bioenergian kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat viennin ohella maakunnan lämpölaitosten polttoainevalinnat ja uusien käyttökohteiden löytyminen. Realistisesti on mahdollista kaksinkertaistaa niin valtakunnallinen kuin maakunnallinen bioenergian käyttö. Kivihiili ja polttoöljy ovat valtakunnallisia energian hinta-ankkureita. Pääkaupungin päätös pitäytyä konservatiivisissa eiuusiutuvissa polttoaineissa on ymmärrettävä, sillä bioenergiavaihtoon sisältyy uusi mittava logistinen härdelli asutusten läpi tai ohi merenrantavoimaloihin. Tämä logistinen ratkaisu tulee kuitenkin vääjäämättä eteen sitten, kun raaka-aineiden markkinahinnat ovat löytäneet oikeat paikkansa ympäristöarvoja korostavassa niukkuuden maailmassa. Toistaiseksi energiapuun korjuu kasvatusmetsistä ja kaukokuljetus eivät kuitenkaan ole kannattavia ilman julkista tukea. Kainuu on kirjoittanut luonnonvarojen hyödyntämisen maakuntaohjelman entistä korostetummin. Metsä, energia, kaivannaistoiminta ja lähiruoka tarjoavat luontaisen ja pysyvän perustan maakunnan elinvoimaisuuden kehittämiselle. Kainuun maakuntaohjelman ja bioenergiaohjelman tavoitteena on, että vuonna 2015 Kainuu on energiaomavarainen. Matkaa tavoitteeseen on vielä kolmannes, joten järjestelmällistä työtä tarvitaan kaikilla osa-alueilla. Kainuulla ei ole varaa olla teknologinen uranuurtaja vaan näppärä soveltaja. Meidän tulee valmistella kokonaisjärjestelmän toimivuutta ja valmiutta uusimman kapasiteetin rakentamiseen kypsyvien lähimarkkinoiden mukaisesti. Kalliita korjuukoneita ei kannata ajattaa suin päin riukumetsiin. Siitä kostuvat pitkän päälle vain vouti ja vallesmanni. Puupohjaiseen ja muuhun lähienergialiiketoimintaan liittyy vielä tänään terveeseen markkinatalouteen kuulumattomia lastentauteja. Kasvatus/viljelmät - korjuu - kuljetus - kuivaus - laitosteknologia - energiansiirto - kasvihuonekaasupäästöt ja -kauppa - ympäristöja ilmastopolitiikka - kiintiöt ja sanktiot - tariffit - verotus - tukipolitiikka - Lähienergialle ei ole löydetty erikoistuvaan yrittäjyyteen kannustavaa lopullista markkinamekanismia eikä markkinahintaakaan. Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun bioenergiaohjelma pähkinänkuoressa Timo Karjalainen Kehittämispäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Kainuun bioenergiavarat mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä mittavamman hyödyntämisen. Kainuussa uusiutuvia energiavaroja voidaan käyttää lähinnä korvaamaan fossiilisen lämmitysöljyn käyttöä. Puu voi korvata myös turvetta, mikäli turpeen hintakilpailukyky laskee. Puuenergiasta tulee jatkossa kehittää vientituote, joka on Kainuun toimintaympäristö huomioiden mahdollisimman pitkälle jalostettu. Ohjelmalla potkua Kainuun bioenergiaohjelma vuosille on valmistunut. Ohjelman on laadittu yhteistyössä kainuulaisten bioenergia-alalla toimivien tahojen kanssa. Vastuu ohjelman laadinnasta on ollut Kainuun bioenergianeuvottelukunnalla, jossa on laaja maakunnallisten toimijoiden edustus. Bioenergiaohjelma koordinoijana toimii Kajaanin yliopistokeskuksen Cemis Oulu -yksikkö. Mikäli ohjelman mukainen 900 GWh:n metsäenergian tuotantotaso saavutettaisiin, merkitsisi tämä Kainuuseen 270 henkilötyövuoden työpanosta. Metsäenergia-alan vuotuinen liikevaihto nousisi tasolle 25 miljoonaa euroa, joka jäisi vahvistamaan Kainuun elinkeinoelämää. Bioenergiaohjelman keskeisimpiä toimenpiteitä ovat Yhteistyöverkostojen toiminnan tiivistäminen Tiedotustoiminnan edelleen kehittäminen Kainuun kuntien sitouttaminen bioenergiaohjelman toteutukseen mm. tiedottamalla meneillään olevista bioenergia-alan hankkeista ja niiden kunnille tarjoamista palveluista. Kunnissa tullaan keskustelemaan tarvelähtöisesti bioenergiaohjelman toteutuksen yksityiskohdista. Bioenergiaohjelman keskeisimpiä tavoitteita on öljyn käytön vähentäminen lämmityksessä. Tämä edellyttää korvaavien uusiutuvan energian käyttöön perustuvien lämmitysmuotojen edistämistä. Lämpöyrittäjyyden edistäminen julkisten, yksityisten ja yritysten kiinteistöjen lämmityksessä. Osaamisen vahvistaminen bioenergiasektorilla eri tasoilla. Erityisen tärkeänä yksittäisenä kysymyksenä on selvittää Kainuun metsissä olevan energiakäyttöön saatavissa olevan biomassan jalostusmahdollisuudet. Toinen erityiskysymys on hajautetun lämmön ja sähkön tuotannon mahdollisuuksien selvittäminen. Tekniikka on kehittynyt pien chp:n osalta. Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehittämispäällikkö Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Tatu Turunen EAKR-suunnittelija Kainuun ELY-keskus Puh Pekka Moilanen puuenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Puh Anita Korhonen suunnittelija Snowpolis Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2011 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Kainuun liikenne kärjessä kasvihuonekaasupäästöissä Sanna Kopra Projektipäällikkö Kainuun ilmastostrategia 2020 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun kasvihuonekaasutase raportissa esitetään maakunnan kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna Raportin mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Kainuussa ovat liikenne (39 %), energiantuotanto (27 %) ja maatalous (14 %). Kainuun ilmastopäästöt asukasta kohti laskettuna ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat pienet, sillä maakunnassa käytetään paljon uusiutuvia energialähteitä. Toisaalta liikenteen päästöt asukasta kohden ovat Kainuussa suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Metsän nielu merkittävä Kainuussa tuotettiin kasvihuonekaasujen päästöjä 722 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO 2 -ekv) ilman maankäyttösektoria (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) vuonna Koska maakunnassa on paljon metsää, on Kainuun maankäyttösektorin nielu merkittävä, kt CO 2 -ekv. Erityisesti puuston kasvusta johtuva nettonielu (kasvu miinus poistuma) oli siis moninkertainen muiden sektoreiden kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Vuosi 2009 oli kuitenkin viime vuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä hakkuita tehtiin Kainuussa 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 ja 29 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kainuun maankäyttösektorin nielu vastaa noin kahdeksaa prosenttia koko Suomen maankäyttösektorin nielusta. Uusiutuvat kehiin Kainuun maakuntaohjelmassa ja Kainuun bioenergiaohjelmassa Kainuun kasvihuonekaasu päästöt sektoreittain vuonna 2009 Muu polttoöljyn kulutus 6 % Rakennusten erillislämmitys 10 % Liikenne 39% on esitetty tavoitteita, jotka toteuttamalla voitaisiin leikata yli 12 prosenttia (noin CO 2 -ekv) vuoden 2009 ilmastopäästöistä. Tavoitteena on korvata puupolttoaineilla öljyn käyttöä pientaloissa, tuottaa aluelämpöä, korvata turvetta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa sekä rakentaa ainakin kolme tuulivoimalaa Jätehuolto 4 % Energiantuotanto 27 % Maatalous 14 % vuoteen 2015 mennessä. Tulokseen päästään, kun puupolttoaineet oletetaan hiilidioksidineutraaleiksi. Toisaalta on myös tärkeää säilyttää Kainuun hiilinielut, joilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kainuun kasvihuonekaasutase-raportin on laatinut Benviroc Oy ja se on tehty Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimeksiannosta, osana Kainuun ilmastostrategia projektia. Raportti luettavissa internetissä kainuu.fi /general/uploads_fi les/aluekehitys/ilmastostrategia/kainuun_kasvihuonekaasutase_2009.pdf Tavoitteena pitkäjänteinen energiapolitiikka Pekka Moilanen Bioenergia-asiantuntija Metsäkeskus Kainuu Kalle Kärhä Metsätehosta kertoi Kainuun metsäkeskuksen järjestämässä metsäenergiaseminaarissa integroidusta puunkorjuusta harvennusmetsissä. Integroidussa puunkorjuussa korjataan sekä aines- että energiapuuta yhtä aikaa. Kun kertymä on hyvä ja energiapuun hinta riittävä, on integroitu korjuu paikallaan. Integroitu korjuu karsittuna rankana tullee olemaan jatkossa yhä enemmän käytetty menetelmä. Sen etuja on hakkuun ja kuljetuksen tuottavuuden paraneminen sekä terminaalihaketuksen hyödyt parempana hakkeen laatuna ja toimitusvarmuutena. Monipuolista tietoa KOSTEUS ON ENERGIAPUUN TÄRKEIN OMINAISUUS Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat kertoivat seminaarissa uusinta tietoa energiapuun mittauksesta, korjuun kannattavuudesta ja vaikutuksesta metsämaan ravinnetalouteen. Vanhempi tutkija Jari Lindblad kertoi mittausohjeita uusitun energiapuun painon määrittämisessä eri vuodenaikoina korjatulle puulle. VETTÄ EI KANNATA KULJETTAA Varastointi on energiapuun jalostuksessa tärkein työvaihe, millä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti hakkeen laatuun. Tutkija Antti Wall puolestaan kertoi, miten metsämaan ravinnetalouden muutoksia voidaan pienentää jättämällä puun ravinnepitoisimpia osia metsään. Harvennuskohteilta korjattava energiapuu on runkokooltaan pientä, mikä nostaa hakkuukustannuksia ja täten laskee korjuun kannattavuutta. Varttunut tutkija Juha Laitilan mielestä toimintoja tehostamalla, kalustoa kehittämällä ja kouluttamalla on metsäenergian kilpailukykyä mahdollista parantaa. Korkeiden korjuukustannusten takia harvennusten energiapuun korjuuta tuetaan Kemera varoin, joita on Kainuun metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Pentti Tuovisen mukaan käytetty runsaasti kasvaneen korjuumäärän myötä. Hyöty irti kannoista Kannon matka metsästä kattilaan on vaatinut monenlaisia kone- ja laitekokeiluja ja siinä UPM Metsä eli entinen Kajaani Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä. Tätä kehitystä ja tulevaisuuden tarpeita kantoenergian hyödyntämisessä valotti Christer Backlund UPM:ltä. Kannon noston ja jalostuksen kehitys on alkanut Kainuusta. Yhdeltä hehtaarilta nostettujen energialla lämmittää noin 13 omakotitaloa vuoden päivät. Tarkkana korjatessa Energiapuun korjuu harvennusmetsissä vaatii hyvää suunnittelua hakkuuajankohdan ja menetelmien valinnassa sekä oikeaa asennetta koneen kuljettajille, jotta korjuusta aiheutuvat vauriot puustolle ja maastolle ovat mahdollisimman pienet. Martti Kuusinen kehittämiskeskus Tapiosta kertoi korjuujäljen seurannan tuloksista.

4 4 Lähienergia Tuki järeämpiin puustoihin Asko Piirainen Toimitusjohtaja Metsäurakointi Piirainen Oy Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2010 pienpuun energiatukea koskevan lain. Lain nojalla myönnetään jatkossa tukea nuorten metsien hoito- ja ensiharvennuskohteilta korjattavalle, energiakäyttöön luovutettavalle pienpuulle. Tuen taso entiseen verrattuna laskee, mutta se koskee kaikkia ensiharvennushakkuita sekä yhteisöjen ja kuntien metsiä. Tuen ehdot merkinnevät sitä, että energiapuu korjataan aiempaa järeämmistä puustoista, mikä on koneyrittäjille hyvä asia. Korjuu- ja haketustuki historiaan Uusi pienpuun energiatuki korvaa nykyiset energiapuun korjuun ja haketuksen tuet, joita on myönnetty kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) nojalla. Tämä tarkoittaa, että pienpuun energiatuki on erotettu metsänhoidollisista kemera-tuista erilliseen lakiin. Tämä on hyvä asia, koska pienpuun energiatuen lähtökohdat ja tavoitteet ovat energiapolitiikassa, kun taas kemera-tuilla pyritään edistämään kestävää metsätaloutta. Rajoituksia tukitasoon Pienpuun energiatukea tullaan myöntämään nuorten metsien hoito- tai ensiharvennuskohteilta korjattavalle, energiakäyttöön luovutettavalle pienpuulle. Pienpuun energiatukijärjestelmässä asetetaan tuettavalle energiapuumäärälle hehtaarikohtainen enimmäismäärä (m3/ha), jonka ylittävältä osalta tukea ei makseta. Tällä ehkäistään vääristymiä kuitupuun markkinoilla. Lain perusteluissa esitetään, että tukea maksettaisiin enintään 45 kiintokuutiometrille energiapuuta hehtaaria kohden. Hehtaarikohtainen enimmäismäärä arvioidaan kiinteistökohtaisesti. Pienpuun energiatuen tasoksi on esitetty 10 euroa kuutiolta. Toisin kuin nykyiset kemera-tuet, uusi pienpuun energiatuki tulee olemaan veronalaista tuloa. Tukitaso tulee alenemaan verrattuna nykyisten tuettavien kohteiden tukitasoon. Pienpuun energiatuen myöntämisen edellyttää, että energiakäyttöön luovutettavasta pienpuuerästä on olemassa mittaustodistus, eli kuormausnostureissa käytettävien vaakojen valmistajilla tulee vielä olemaan tehtävää. Tällä hetkellä on olemassa kuormainvaakoja, mutta vielä puuttuvat toimivat ratkaisut, joilla tuotettaisiin tonnien ja tuoretiheystaulukoiden avulla kelvolliset mittaustodistukset helpolla tavalla. Vaadittavien tietojen yksityiskohtia vielä hiotaan. Tuki myös koneyrittäjälle Tuki voidaan myöntää maanomistajalle, yhteisölle tai ammatinharjoittajalle. Tämä tarkoittaa, että jos maanomistajan kanssa niin sovitaan, tuen voi hakea esimerkiksi puunkorjaaja ja -ostaja sekä koneyrittäjä. Pienpuun energiatuen saajien piiri laajenee nykyiseen kemeraan verrattuna. Pienpuun energiatukea voidaan maksaa yksityisten maanomistajien, yritysten, kuntien ja seurakuntien mailta korjatulle energiapuulle. Tukea ei myönnetä valtion metsistä korjatulle pienpuulle. Yksityismailla on mahdollista saada samalle kohteelle samanaikaisesti sekä pienpuun energiatukea että kemera-lain mukaista pinta-alatukea nuoren metsän hoitoon. Tällä ratkaisulla huonompien kohteiden tuki saadaan lähemmäs sitä tasoa, johon aiemmat tukimääräykset (korjuuja haketustuet ym.) johtivat. Tästä huolimatta vanhan kemera-lain mukaisten energiapuukohteiden tuki alenee. Se merkinnee näiden kohteiden suhteellisen osuuden vähenemistä energiapuun korjuussa. Nuoren metsän hoidon tuki tulee olemaan hehtaaritukea. Kumottavan kemera-lain mukaisen haketustuen osalta säädettiin siirtymäaika. Haketustukea voidaan myöntää ja maksaa vuoden 2012 loppuun asti sellaisten pienpuuerien hakettamiseen, jotka ovat saaneet nykyisen kemeran mukaista nuoren metsän hoidon tai energiapuun korjuun tukea. Tämän yhdistelmäajoneuvon hakekuormalla lämmitettäisiin reilusti kolme omakotitaloa vuoden ajan. (Kuva Jari Kemppainen) Puusta polttoaineeksi Jari Kemppainen Bioenergianeuvoja Metsäkeskus Kainuu Jormualta kotoisin oleva Kimmo Heikkinen ajaa OK-Yhtiön hakeautoa. Kainuun metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Jari Kemppainen pääsi Kimmon matkaan seuraamaan työpäivän kulkua. Päivän aikana jalostetaan hakkuutähteitä lämpölaitoksen käyttöön. Kainuun Voima Oy:n lämpölaitoksella tehdään lämpöä ja sähköä käyttämällä polttoaineena mm. puuta murskattuna ja hakkeena. Aamulla viiden aikaan startataan. Samaan aikaan Kotimaiset Energiat Oy:n hakkuri lähtee Kajaanista ajamaan haketettavalle hakkuutähdekasalle, tällä kertaa haketus tehdään metsässä. Kuuden aikaan kalusto on paikoillaan hakkuutähdekasan vieressä Sotkamon Kuohuvaaralla. Ensin haketetaan vetoauton kontti täyteen, sen jälkeen haetaan perävaunu kääntöpaikalta ja peruutetaan se hakkurin etupuolelle. Myös perävaunu haketetaan täyteen. Seuraavaksi suuntaamme Kuohuvaaralta Kajaaniin lämpövoimalaitokselle. Tunnin kuluttua tulemme polttoainesiiloille, jotka ovat täynnä. Kippaamme kuorman Kainuun Voima Oy:n kentälle ja lähdemme takaisin. Sillä välin toinen auto on hakenut hakekuorman. Kasalla hakkurin kuljettaja Mikko Kyllönen vaihtaa teriä. Hakkuutähdekasassa on ollut kantoja ja niissä kiviä, jotka ovat tylsyttäneet yhden hakeauton täyttämisessä kaksi sarjaa hakkurin teriä. Kuorman haketus alkaa ja Mikko nostelee välillä hakkurin toiselle puolelle kasassa olleita kantoja. Meillä on taas tuuria kivien suhteen ja saamme kuorman ilman terän vaihtoa. Kolmas hakekuorma tulee Heinävaaralta pienen peltotien varresta. Sinne ei pääse perävaunun kanssa, joten etsimme tasaisen alueen paikallistien varresta. Auton kontti jätetään tien varteen ja otamme kärryn päältä hakekontin auton päälle. Suuntaamme hakkurin perässä peltotielle. Peltotien risteys on pieni ja auto taipuu juuri ja juuri peltotielle peruuttamalla. Kontti on pian täynnä ja se viedään perävaunun päälle. Otamme auton oman kontin ja suuntaamme takaisin peltotielle. Puita on sopivasti ja kontti tulee melkein täyteen. Päivän viimeinen kuorma lähtee lämpölaitosta kohti ja päivä alkaa olla täynnä. Kello on lähellä viittä, kun olemme lähtöpaikassa ja päivän työt on tehty. Lisäpotkua metsäalan yritystoimintaan Virpi Vääräniemi Metsäkoordinaattori Kainuun Etu Oy Olen Vääräniemen Virpi Kainuun Etu Oy:stä. Toimin Kainuun Etu Oy:ssä metsä- ja puutalouden teemaohjelman metsäkoordinaattorina. Päätehtävänäni on vastata metsäalan ja siihen liittyvän metsäbioenergian liiketoiminnan kehittämisen koordinoinnista sekä yritysryhmähankkeiden suunnittelusta. Lisäksi autan hankkeiden toteutuksen käynnistämisessä. Koordinaatiohanke keskittyy erityisesti toimialan yritysten toiminnan kehittämiseen ja liiketoiminnan edistämiseen. Minulla on aikaisempaa kokemusta metsäalan kehittämistehtävistä toimiessani metsähallituksen palveluksessa. Olin mukana kehittämässä metsänomistajille suunnattua palvelua kahden vuoden ajan. Ennen Kainuun Edun tehtäviä olin viimeiset kuusi vuotta markkinointipäällikkönä metsähallituksen tytäryhtiö Morenia Oy:ssä. Minulla on myös pitkä kokemus yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä viestinnästä ja markkinoinnista. Toimin metsäkoordinaattorin tehtävän lisäksi Piha- ja ympäristöraken- tamisen liiketoiminnan kehittäminen -hankkeessa projektisihteerinä. Yhteystietoni: puh Ota yhteyttä, niin tullaan tutuiksi! Kainuun metsä- ja puuteollisuuden koordinaatiohankkeen tehtävänä on erityisesti lisätä toimialan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisuutta kehittämistoiminnoissa ja poistaa päällekkäisyyksiä kehittämishankkeilta sekä yhdensuuntaistaa eri ohjelmia toteuttavia kehittämistoimenpiteitä. Koordinaatiohanke vastaa Kainuun metsä- ja puutalouden toimialojen, esimerkiksi Kainuun metsäohjelman, puutuoteteollisuuden kehittämisohjelman mukaisesti siten, että eri keskustelufoorumien (Kainuun metsäneuvosto, Kainuun puuteollisuuden neuvottelukunnan) linjaukset ja priorisoinnit toteutuvat, eikä päällekkäisyyksiä pääse syntymään. Teemaohjelma toimii myös linkkinä edunsaajien ja rahoittajien välillä.

5 Lähienergia 5 Bioenergia-alan koulutusta Sari Laukkanen Projektipäällikkö Kainuun ammattiopisto Bioenergia-alan koulutusten tavoitteena on tehdä erilaisia uusiutuvia energiamuotoja tunnetuksi sekä lisätä niiden käyttöä ja tuotantoa Kainuussa. Koulutuksen kohderyhmää ovat bioenergiasta kiinnostuneet, eri energianlähteitä harkitsevat sekä mahdollisesti alalle yrittäjiksi aikovat henkilöt. Koulutus koostuu useista lyhytkursseista kuten seuraavat: Aurinkokeräinkurssi Biokaasulaitoksen suunnittelu (järjestettiin keväällä 2011) Ruokohelven ja muiden energiakasvien viljelypäivä (mahdollisesti syksyllä 2011) Pellettilämmitysjärjestelmän rakentaminen (mahdollisesti syksy 2011 tai kevät 2012) Pilkkeiden kenttäkuivaamo (mahdollisesti syksy 2011 tai kevät 2012) Voit myös esittää aiheita lyhytkursseille. Järjestämme kysyttyjä kursseja mahdollisuuksien mukaan. Mukana koulutustarjonnassa on lisäksi useita opinto- ja kenttäpäiviä, jotka järjestetään yhteistyössä muun muassa metsäkeskuksen ja MTT Sotkamon kanssa. Tulossa on myös matka Agritechnica messuille Hannoveriin Saksaan Ilmoittautumisaika on käynnissä! Monipuolinen tarjonta Suunnitteilla on kursseja muun muassa maa- ja metsäverotukseen liit- Portti Kanadaan auki Timo Karjalainen Kehittämispäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Yli 100 bioenergia-alan ammattilaista kokoontui helmikuussa Kolilla järjestettyyn kansainväliseen WES2011-tapahtumaan. Tapahtumaan kuului kaksipäiväisen konferenssin lisäksi opintomatka, jonka aikana tutustuttiin metsäenergian käyttökohteisiin ja bioenergia-alan liiketoimintaan. Pääosa ulkomaalaisista osallistujista Kanadalaisten ryhmä yhteispotretissa Kolin maisemissa helmikuun alussa. (Kuva Jouko Parviainen) tyen vuoden 2012 alussa sekä maatilojen turvallisuuskurssi tulevana syksynä. Kursseihin sisällytetään myös yrityskohtaista koulutusta. Koulutusta annetaan luokkaopetuksen lisäksi pienryhmissä, verkko-opetuksena, tutustumiskäynneillä, yrityskohtaisena koulutuksena sekä koti- ja ulkomaan opintomatkoilla. Yrityskohtaisia koulutuksia saa useimpiin yllä mainittuihin koulutusteemoihin liittyen ja ne ovat erittäin edullisia. Lisäksi ne täyttävät viljelijän opintorahavaatimukset. Koulutusvalikoimaan on lisätty uusia mielenkiintoisia kursseja. Seuraa tarjontaa osoitteessa /kantrikoulutus > Koulutusteemat. Kaikki KantriKoulutus hankkeen koulutuspäivien ohjelmat ilmoittautumisohjeineen ovat luettavissa koulutusteemoittain jaoteltuna osoitteessa www. oli kanadalaisia, jotka tutustuivat itäsuomalaiseen bioenergia-alan osaamiseen viikon ajan. Peter Ernst, High Level kaupungin johtaja Albertasta, kertoi lähteneensä matkalle katsomaan, olisiko hänen kotipaikalleen mahdollista perustaa metsähaketta polttoaineena käyttävä lämpölaitos. - Viikon tietopaketti selvitti, mitä tarvitaan ja vaaditaan suunnitelmamme toteuttamiseen. Ernst kiteytti muidenkin kanadalaisten kokemukset. Hän kertoi, että sisälsivät kiinnostavia tutustumiskohteita metsäenergian käytöstä ja eri kokoluokan kaukolämpöratkaisuista. Hänen mukaansa matka näytti, miksi suomalaiset ovat biotalouden alan edelläkävijöitä. Kanadassa on alkamassa todellinen buumi bioenergiasektorilla. Eri provinssit lähes kilvan tukevat metsähakkeen ja pellettien käytön lisäämistä erityisesti haja-asutuskeskusten energianlähteenä. Tarvetta on eri kokoluokkien kaukolämpö- tai yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon (chp) ratkaisuille. Mallia Suomesta WenetCentre hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen kertoo, että Kanadassa metsäenergian käyttö ottaa vasta ensi askeleitaan, joten suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on kasvavaa kysyntää. Hänen mukaansa kolmen vuoden aikana tehty markkinointityö vierailuineen ja vastavierailuineen alkaa kantaa hedelmää. Yritysten on nyt hyvä lähteä myymään tuotteitaan ja osaamistaan Kanadaan. Parviaisen mukaan vierailujen järjestäminen on yksi parhaita keinoja markkinoida ulkomaille alan itäsuomalaista osaamista. - Niiden kautta saamme tuotua paikan päälle potentiaalisia asiakkaita tai kao.fi /kantrikoulutus Lisätietoja hankkeesta, tulevista koulutuksista, yrityskohtaisista koulutuksista sekä verkko-opiskelusta antaa projektipäällikkö Sari Laukkanen, p , tai projektiassistentti Eija Säkkinen, p , Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun kunnat sekä osallistujat osallistujamaksuin. EU-osarahoitteinen koulutus turvaa yrittäjille edullisen koulutusmahdollisuuden. Kainuun ammattiopiston hallinnoima Kantri- Koulutus-hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja se kestää vuoden 2012 elokuun loppuun saakka. tiedonvälittäjiä. Vierailuohjelmassa tuomme vahvasti esille osaamisemme ja siihen leivotaan yritystemme ja toimijoidemme tuote-esittelyjä. Apuja hankkeesta WES2011-tapahtumasta ja kanadalaisten vierailusta vastasi itäsuomalainen uusiutuvan energian Wenet-vientiverkosto, jota pyörittää Wenet Centre -hanke. Kainuusta hankkeeseen osallistuu viisi yritystä: Snowpolis, Kainuun Etu Oy ja Kainuun metsäkeskus. Käytännön toteutuksesta vastaa Kajaanin yliopistokeskus. Wenetissä ovat mukana myös Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto. Itä-Suomessa järjestettävien ammattiretkien lisäksi hankkeessa edistetään Wenet-yritysten vientiponnisteluja eri kohdemaissa ja annetaan kansainvälistymiskoulutusta. Nestevirtausmittausten tutkimus- ja testausympäristö. CEMIS bioenergia-alan kehittäjänä Risto Oikari Johtaja CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMISissä keskitytään Kainuun alueen kannalta ja valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen kuten kaivannaisteollisuuden ja uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvotietojärjestelmien sekä tulevaisuuden kannalta lupaavan liikunta- ja hyvinvointialan sekä pelija simulaatiotekniikan tukemiseen. CEMISissä kehitetään muun muassa uusia menetelmiä nestemäisten näytteiden kuten biopolttoaineiden ja prosessi- ja jätevesien on-linemittauksiin. Mekaanisen puunjalostuksen tuotantoprosessien kehittämiseksi CEMISissä kehitetään uusia mittausmenetelmiä kiinteän biopolttoaineen laadunhallintaan sekä saha- ja jatkojalostusteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi CEMISissä kehitetään työkoneiden älykkäitä, energiaomavaraisia anturi- ja tiedonsiirtojärjestelmiä esimerkiksi metsäkoneisiin. CEMISissä on tavoitteena myös kehittää simulaatioalan osaamista, jossa yhtenä sovelluksena on työkoneiden käyttäytymisen sekä työkoneiden ja työkoneen käyttäjän välisen vuorovaikutuksen tutkimus. Mikä CEMIS? Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on Kajaaniin vuonna 2010 perustettu kahden yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISin toiminnassa mukana olevissa tutkimus- ja koulutusyksiköissä työskentelee noin 120 mittausja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. CEMISin toiminnan painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulaatioala. CEMIS tarjoaa tutkimus- ja teknologian kehittämispalveluita mittaus- ja tietojärjestelmiä kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille. Lisäksi CEMIS tarjoaa koulutusta mittausja tietojärjestelmäalalla. CEMIS on vuoden 2011 alusta käynnistänyt kaksivuotisen, 5,4 miljoonan euron laajuisen kehittämisohjelman. Ohjelma rahoitetaan pääasiassa Itä-Suomen ESR- ja EAKRohjelmien sekä Kainuun kehittämisrahan kautta.

6 6 Lähienergia Biologinen jätteiden käsittely kallistumassa aumakompostointiin Tatu Turunen Suunnittelija Kainuun ELY-keskus Uusi biologinen jätteiden käsittelylaitos tekee tuloa Kainuuseen jätevesilietteiden ja kiinteiden biojätteiden käsittelyyn. Laitoksen toteuttaminen on kuntien päätöksenteon käsissä. Vaihtoehtoja Uuden eloperäisiä jätteitä käsittelevän laitoksen on tarkoitus sijoittua Kajaaniin lähinnä puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Käsittelylaitoksella on alun perin ollut viisi toteutusvaihtoehtoa. Niistä on laadittu ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Tihisenniemen biokaasulaitoksen (VE 3) ajatuksesta luovuttiin ympäristövaikutusten arvioinnin aikana UPM- Kymmene Oyj:n pyynnöstä. Yhtiö ei halunnut pitää kehittyvällä Renforsin rannan alueella varausta jätteiden käsittelylle. Muiden vaihtoehtojen ympäristöarviointi on saatu valmiiksi. Se päättyi huhtikuussa 2010 saatuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Pöyry Finland Oy on tehnyt eri vaihtoehdoille teknistaloudelliset suunnitelmat. Niiden mukaan lietteiden aumakompostointi tuottaisi kompostia tonnia vuodessa. Mädättämö- tai biokaasulaitosvaihtoehdossa kuivattu mädäte jälkikompostoidaan. Silloin valmiin kompostin määrä on pienempi. Viherrakentaminen ja maisemointi kuluttaa muodostuvan kompostin, kun kompostimullan kulutuksena pidetään 0,5 tonnia asukasta kohden vuodessa. Tämä vastaa Kajaanin seudulla lähes tonnin kompostimäärää. Kompostia voidaan hyödyntää myös maanviljelyssä ja metsien lannoittamisessa. Arviointi ja kustannukset ohjaavat Ainesmäärä (tonnia) Peuraniemen mädättämö VE 1 Ympäristövaikutusten osalta hyviä vaihtoehtoja ovat Peuraniemen mädättämö ja Majasaaren aumakompostointi- ja rakeistuslaitos. Majasaaren biokaasulaitos -vaihtoehdossa jätevesien käsittely olisi haasteellista, mutta mahdollista. Parkinniemen teollisuusalueen biokaasulaitoksen riskinä olisivat haitat läheiselle asutukselle. Uuden biolaitoksen toteutumisesta ei ole vielä tehty kunnallisia päätöksiä, mutta neuvotteluissa kuntien edustajat ovat kannattaneet Majasaaren aumakompostointilaitosta. Se on kustannuksiltaan edullisin ja sen ympäristövaikutukset ovat vähiten haitalliset. Aumakompostoinnin jätevesi on kertaluokkia puhtaampaa kuin biokaasulaitoksen rejektivesi. Biokaasulaitos Parkinniemen teollisuusalueella (VE 2) tai Majasaaressa (VE 4) Kuormitus kevyeksi Aumakompostointija rakeistuslaitos Majasaaressa VE 5 Puhdistamolietteet Biojätteet Muut eloperäiset jätteet Jätteitä yhteensä Aines kompostointiin Valmista kompostia (lieteaumoista) (biojäteaumoista) Kompostin käyttö alentaa luonnonvarojen kulutusta, kun sillä korvataan kemiallisia lannoitteita ja valmiita maanparannusaineita. Näin asumisen ja tuotantoelämän ympäristökuormitus kevenee. Jäteaineen kierrättäminen omassa maakunnassa kohentaa pitkällä tähtäimellä myös aluetaloutta. Eloperäiset jätteet kiertoon hanke Biologisen jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelun on tehnyt Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke. Sitä ovat rahoittaneet Eko-Kymppi, Huurinainen Oy, Kainuun Etu Oy, Kainuun Jäteyhtymä Oy, Kainuun kunnat, Kainuun Voima Oy, Kajaanin Vesi, Kuhmon Eko-kala Oy, Mondo Minerals Oy, Osuuskauppa Maakunta, ParkPower Oy, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Siwa, Sotkamon Jätehuolto Oy, Vapo Oy, Vuokatin Nurmi Oy ja Vuolijoen Turve Oy sekä Kainuun ELY-keskus Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Biokaasu kiinnostaa maatiloja Eeva-Liisa Mulari suunnittelija, projektipäällikkö Seppälän biokaasulaitos esiselvitys -hanke Kainuun ammattiopisto Kainuulaisilla tiloilla on todellista kiinnostusta biokaasuun ja biokaasulaitoksien rakentamiseen. Asia selvisi Seppälän biokaasulaitoksen esiselvityshankkeen tuloksissa. Selvityksen toteutti Kainuun ammattiopisto marraskuussa Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina mutta luotettavina. Biokaasu uutta Kyselyn perusteella biokaasu ei ole Kainuussa vielä tuttu asia. Kolmasosa vastaajista ei tiennyt oikeastaan mitään asiasta ja noin 40 prosenttia oli kuullut biokaasusta. Osa oli tutustunut biokaasuun ja sen käytettävyyteen. Muutamalle vastaajista biokaasu oli tullut tutuksi vierailulla tai koulutuksessa. Kenelläkään vastaajista ei ollut biokaasulaitosta suunnitteilla. Kiinnostus biokaasuun oli vaihtelevaa. Kiinnostus liittyi selkeästi yrittäjän ikään ja tilakokoon. Puolet vastaajista, suurimmaksi osaksi nuorehkoja tai keski-ikäisiä yrittäjiä, olivat kiinnostuneita biokaasusta. Ongelmiksi he mainitsivat tiedon riittämättömyyden ja investoinnin kalleuden. Näistä vastaajista moni ilmoitti, että investointi voi olla ajankohtainen, jos siihen saisi merkittävästi tukea. Biokaasukoulutuksista oli kiinnostunut noin neljäsosa vastaajista. Tietoa hankkeen avulla Esiselvityshanke päättyy huhtikuun lopussa. Lopputuloksen perusteella voidaan sanoa, että oppilaitoksen yhteydessä olevalla biokaasulaitoksella olisi suuri merkitys alan koulutuksen kannalta ja se antaisi alueen viljelijöille mahdollisuuden tutustua maatilakokoluokan laitokseen ja toiminnan edellytyksiin. Seppälään suunniteltu laitos olisi myös innovatiivinen ja uutta tekniikkaa hyödyntävä. Kuivalannan mädätys ja myös kaavailtu hevosenlannan vastaanotto ovat molemmat uudenlaisia biokaasun tuotantotapoja Kainuun ja koko Suomen mittakaavassa. Kuvassa Seppälän koulu, biokaasulaitosta on kaavailtu navetan (kuvassa vasemmalla kasvihuoneen vieressä) ja hevosaitausten välimaastoon

7 Lähienergia 7 Ruokohelpi sitkeä kilpailija muttei voittamaton Toni Taavitsainen (edessä) esittelee E-farm laskentatyökalua Olavi Oikariselle (vas.), Tauno Mäkeläiselle ja Hannu Kärnälle. Savon Siemenen omistama ja yhdessä Envitecpoliksen kanssa kehittämä ohjelma auttaa biokaasuinvestoinnin suunnittelussa. Kuva: Elina Virkkunen Koulutusryhmästä eväitä biokaasulaitoksen suunnitteluun Saara Nikkari Harjoittelija MTT Sotkamo Kuinka ruokohelvestä pääsee eroon? Vahvan juurakon omaava kasvi on hyvä kilpailija. Kasvuston hävittäminen onnistuu parhaiten kemiallisesti. Kun viljely loppuu, on ruokohelpikasvusto hävitettävä. Se on syytä tehdä huolella, jotta helpi ei jää rikkakasviksi pellolle. Perusteellinen hävitys tehdään ruiskuttamalla ruokohelpi glyfosaatilla heinä-elokuussa ja kyntämällä kasvusto syksyllä tai keväällä. Seuraavana vuonna samalle pellolle voi kylvää yksivuotisen kasvin, kuten kevätviljan. MTT Sotkamon tutkimusasemalla ruokohelven hävittämiskokeissa on kokeiltu glyfosaatin ruiskutusta niitettyyn tai täyspitkään kasvustoon yksi tai kaksi kertaa kasvukaudessa. Hävittämistulos on ollut hyvä kaikissa vaihtoehdoissa. Mekaaninen muokkaus ei ole hävittänyt ruokohelpeä yhtä tehokkaasti kuin kemialliset käsittelyt. Leviäminen ei ongelma Pellon muokkaus ja niitto estävät leviämistä viereiselle peltolohkolle. Juurakon lisäksi ruokohelpi voi levitä siementen avulla. Huolellinen muokkaus on tärkeää, jotta ruokohelven siemenet eivät pääse itämään. MTT Sotkamossa ruokohelpi ei ole levinnyt juurakon kautta viereisille ohra- ja nurmipelloille eikä kesannolle. Siemenistä leviävää ruokohelpeä on kokeissa tavattu eniten ohrapellon reunoilla. Ruokohelven juurakko ei tuki salaojia, sillä se ulottuu korkeintaan 15 senttimetriin. Vain yksittäiset juuret voivat ulottua yli metrin syvyyteen. Ruokohelven siitepölystä ei ole sen enempää haittaa kuin timotein tai rukiin siitepölystä. Sitä on ilmassa kasvin kukkiessa heinäkuussa. Siitepöly voi aiheuttaa allergiaa muiden tuulipölytteisten heinäkasvien tavoin. Hyvä energiakasvi Ruokohelpi tunnetaan Suomessa paljon biomassaa tuottavana energiakasvina. Satoa voidaan saada keskimäärin neljä tonnia hehtaarilta. Sitä voi kasvattaa samalla peltolohkolla kymmenenkin vuotta. Vahvan juurakon avulla ruokohelpi on tehokas ravinteiden kierrättäjä. Sato korjataan keväisin kuivana kuloheinänä. Paalattu sato silputaan ja poltetaan seoksena turpeen tai hakkeen kanssa. Ruokohelven viljelyn sisältämiä riskejä on tutkittu MTT Sotkamon tutkimusasemalla osana Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa hanketta. MTT Sotkamon kokeessa ruokohelpi on hävitetty kemiallisesti glyfosaatilla. Elina Virkkunen Tutkija Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa -hanke MTT Sotkamo Voiko maatila suunnitella biokaasulaitoksen itse? Ei aivan, mutta yrittäjän perehtyminen asiaan helpottaa sopivan ratkaisun puntarointia. Kuusi maatalousyrittäjää sai Kainuun ammattiopistossa Seppälässä kolmen päivän tietopaketin biokaasuteknologiasta, lainsäädännöstä ja käytännön esimerkeistä. Tilakäynnillä kouluttaja Toni Taavitsainen paneutui erikseen kunkin tilan lähtökohtiin. Taavitsainen kehui kainuulaisia aktiivisiksi ja keskusteleviksi. - Muutamat yrittäjät ovat pohtineet asiaa kohdallaan jo hyvinkin pitkälle. Taavitsainen on työskennellyt biokaasuasioiden parissa jo vuosia, ensin Savonia ammattikorkeakoulussa, ja nyt ympäristöliiketoimintaan erikoistuneessa Envitecpolis Oy:ssä. Hän on muun muassa ollut kirjoittamassa biokaasulaitosten turvallisuusselvitystä ja laskenut laitoksille kannattavuusvaihtoehtoja. Energiaomavaraiseksi Maailmalla on biokaasulaitoksia yhden perheen reaktorista useiden megawattien laitoskokonaisuuksiin. Suomessa maatilalaitoksia on noin kymmenen. Ne tuottavat lämpöä ja usein myös sähköä maatilan omaan käyttöön, yksi myös liikennepolttoainetta. Kainuussa on toiminnassa yksi maatilamittakaavan laitos. Esimerkiksi sadan lehmän tila voi tuottaa nettoenergiaa sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen energiatarpeen verran. Tällainen biokaasulaitos on investointina yli euron suuruinen. Takaisinmaksuaika on syötteistä riippuen 10 vuoden molemmin puolin. Vähäistä tukea Biokaasuteknologia ei ole uusi asia, mutta Suomessa se on pysynyt melko tuntemattomana energiantuotantomuo- tona. Suurimpana syynä on biokaasulaitosten saama vähäinen tuki, energian alhainen hinta sekä korkeahkot investointikustannukset. Lähes kaikissa Euroopan maissa biokaasusähkölle maksetaan takuuhintaa eli niin sanottua syöttötariffi a. Ruotsi puolestaan panostaa liikennebiokaasun tuotantoon. Suomessa maatilalaitos voi saada investointitukea, mutta sähkölle maksettava takuuhinta tulee koskemaan suuremman kokoluokan laitoksia. Taavitsainen harmittelee valtion vaatimatonta panostusta maatilojen biokaasulaitoksille. Kurssilaisten arvio on, että takaisinmaksuaika on saatava alle kymmenen vuoden ennen kuin biokaasulaitosta voi harkita. -Omaa työtä ja käytettyjä osia hyödyntämällä investointisummaa voi saada alas, Taavitsainen sanoo. KantriKoulutus hanke järjesti biokaasukoulutuksen helmikuussa. -Tulijoita olisi ollut enemmän kuin pienryhmään mahtui, projektipäällikkö Sari Laukkanen totesi. Jos selvää kysyntää ilmenee, koulutus yritetään järjestää uudelleen ensi vuonna. Ruokohelpi ei ole levinnyt nurmipellon puolelle kolmen vuoden aikana. Peltojen raja on edelleen terävä. (Kuva Saara Nikkari.)

8 8 Lähienergia Ekoteko Vuokatin kuulumiset Anita Korhonen Projektipäällikkö EKOTEKO Vuokatti -hanke Snowpolis Oy Ekoteko Vuokatti -hankkeen toinen toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Hankkeessa valmistuvat pian rakennusten energiaselvitykset ja samalla aloitellaan hiilijalanjäljen laskentaa majoituksille, harrasteille, liikkumiselle, ruoalla ja jätteille. Hiilijalanjäljen laskennassa täytyy huomioida asioita laajasti, jotta laskenta täyttäisi sille asetetut vaatimukset. Laskenta tehdään käyttäen mittarina kgco2/yöpymisvuorokausi. Kauppaliikkeen hiilijalanjälki vastaavasti lasketaan kgco2/asiakaskäynti. Harrasteista hiilijalanjäljen laskentaan on otettu mukaan hiihto, golf, uimahalli- ja kylpyläkäynti. Liikkuminen tuottaa suuret päästöt ja sitä tutkitaan tässä hankkeessa sekä alueelle tulemisen että alueella liikkumisen osalta. Matkailijoille onkin suunnattu kyselytutkimus, jossa kartoitetaan millä kulkuvälineillä matkailijat saapuvat paikkakunnalle ja kuinka he liikkuvat eri kulkuvälineillä Vuokatissa lomaillessaan. Hakkeessa tutkitaan lähiruoan merkitystä ruokahuollossa, joten ruoan Vuokatin alueen matkailulle lasketaan hiilijalanjälki. osalta lasketaan hiilijalanjälki valituille tuotteille, jotka ovat tuotettu joko kotimaassa tai tulevat kauempaa. Mukaan otettiin peruna, riisi ja ohra. Ympäristökoulutusta Kuten monessa yhteydessä on tullut ilmi, yhdessä ideoimalla ja tekemällä saadaan paljon aikaan. Vuokatin matkailua kehitettäessä yhteen hiileen puhaltaminen tuo parhaan tuloksen kaikille yrittäjille, toimialasta riippumatta. Ekoteko Vuokatti -hankkeen puitteissa suunnitellaan yritysten yhteistä koulutusprojektia, jossa kehitetään jokaisen yrityksen omassa organisaatiossa kattavaa, läpinäkyvää, ympäristötietoisuutta lisäävää toimintamallia. Projektissa kiinnitetään huomiota myös työntekijöiden työhyvinvointiin, josta saadaan heijastusvaikutuksena matkailijoiden hyvinvointia ja hyvää asiakaspalvelua. Yritysryhmässä toimittaessa syntyy hyviä, toisiaan tukevia, erilaisia toimintaideoita asioiden eteenpäin viemiseksi. Tähän liittyen toivotaan matkailua palvelevien yritysten yhteydenottoja, mitkä yritykset ovat kiinnostuneet lähtemään mukaan kehittämään toimintaansa yhteisessä hankkeessa. EKOTEKO Vuokatti Aika: Rahoitus: ELY-keskus(EAKR -rahoitus) Sotkamon kunta E.On Kainuu Oy VAPO Oy Holiday Club Katinkulta Sokos Hotel Vuokatti Vuokatin hovi Vuokatin Urheiluopisto Johanneksenkulma Oy Vuokatinmaa Oy Vuokatin Aateli Yhteystiedot: Anita Korhonen projektipäällikkö Puh Sinulla idea meillä rahaa! Marjo Nousiainen Ohjelmatiedottaja Maaseutuohjelmat tutuiksi tiedonvälityshanke Oulujärvi LEADER Bioenergiasta Bisnestä tilaisuus Kuhmossa tuo monipuolisesti esille energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet Kainuussa. Bioenergia on jatkossa yksi voimakkaimmin kasvava ala, joka tarvitsee lisää yrittäjiä ja osaajia. Bioenergiasektorin tulevaisuuden näkymiin keskittyy myös Juha Sipilä, Fortel Invest Oy:n toimitusjohtaja. Hän on teknologiayritysten pääomapartneri ja Kempeleen ekokorttelin perustaja. Päivän aikana on mahdollista tutustua myös hänen El Kamino häkäpönttöautoon. Ideasta todeksi Mietitkö yrittäjän uraa? Tai olet alan yrittäjä ja suunnittelet toiminnan laajentamista tai etsit yhteistyökumppaneita? Manner-Suomen Maaseudun kehittämisraha tukee monipuolisesti maaseudun mikroyrityksiä, maatalousyrityksiä tai yrittäjiksi aikovia. Tule tilaisuuteen mukaan tutustumaan alan bisnesmahdollisuuksiin ja tukimuotoihin. Investointituki voi olla jopa 35 prosenttia. Sitä myönnetään koneiden ja laitteiden hankintaan tai rakennusinvestointeihin. Kehittämistukea voi saada asiantuntijapalveluihin, tuotekehitykseen, koulutukseen tai markkinoinnin suunnitteluun. Tuki on jopa 50 prosenttia. Ota yhteyttä! Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen Oulujärvi Leader, puh Hankeneuvoja Päivi Koivula Oulujärvi Leader, puh Toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen Elävä Kainuu Leader, puh Hankeneuvoja Erkki Repo Elävä Kainuu Leader, puh Yritystutkija Sirpa Lavikainen Kainuun ELY-keskus, puh Tutustu myös tai leaderkainuussa Bioenergiasta Bisnestä Ajankohtaista energia-asiaa lähienergiayrittäjille, alan yrittäjyyttä suunnitteleville ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Maanantaina klo 9-15, Kuhmo talo, Kuhmo Ohjelma: klo 8.30 aamukahvit klo 9.00 avaus, kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmon kaupunki klo Kainuun bioenergiaohjelman ja hankkeiden tietoiskut. Metsä-, biokaasu- ja peltoenergia Kainuussa. Lämpöyrittämisen haasteet. Bioenergia-alan koulutus- ja bisnesmahdollisuudet. Eloperäisten jätteiden käsittely. Ekotehokas matkailu. Energiatehokas rakentaminen. Kainuun ilmastostrategia klo lounas, omakustanteinen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. klo 12 Bioenergiasektorin tulevaisuus, tj Juha Sipilä, Fortel Invest Oy klo YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMISTUKI - Info ja työpaja Tutustu tuen mahdollisuuksiin. Tuki voi olla jopa 75 % ja mukaan tarvitaan vähintään kolme yritystä. klo 15 Vierailu Lämpöyrittäjä Veljekset Pääkkönen/Kalevalan kuntoutuskodin lämpölaitos Käynnistystuki on tarkoitettu ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen ja tuki on 50 prosenttia. Yritysryhmän kehittämistuki voi olla enintään 75 prosenttia ja mukaan tarvitaan vähintään kolme yritystä. Tuki sopii erinomaisesti yrittäjien yhteistyöhön esimerkiksi raaka-aineiden hankkimisessa, tuotekehityksessä, myynnissä tai markkinoinnissa. Tukea voi saada yhteisiin, mutta myös yrityskohtaisiin toimenpiteisiin tai molempiin. Tervetuloa tutustumaan erityisesti yritysryhmän kehittämistuen mahdollisuuksiin. Pyydä mukaan myös yhteistyökumppaneitasi. Työpajoissa saat tietoa myös muista tukimuodoista. Oulujärvi Leader ja Elävä Kainuu Leader rahoittavat omilla toiminta-alueillaan paikallisia, aloittavia ja pieniä maaseudun yrityksiä, Kainuun ELYkeskus pienempiäkin, mutta erityisesti koko Kainuun alueella toimivia yrityksiä. Ilmoittautuminen 6.4. mennessä tai puh Ohjelma osoitteessa: Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää Maaseutuohjelmat tutuiksi tiedonvälityshanke yhdessä Kainuun bioenergiaohjelman kanssa. Mukana järjestelyissä myös Kuhmon kaupunki. Tarjoamme aamuja iltapäiväkahvit.

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Hanke-esittely 12.12.2006 BIOENERGIAN TULEVAISUUS ITÄ-SUOMESSA 3 Talvivaara lyhyesti Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät 340 Mt mineraalivaranto Tuotannon

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 12.12.2012 1 Energialinjaukset pääperiaatteet

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot