Jokeri 2 Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelman liitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokeri 2 Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelman liitteet"

Transkriptio

1 Jokeri 2 Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelman liitteet C: 2/2008

2

3 Julkaisija Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL-Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) Ville Lehmuskoski (HKL), Markku Granholm (HKL), Matti Hirvonen (HKL), Antti Salaterä (Liv), Jari Laaksonen (Ksv), Pekka Holopainen (Kv), Marko Jylhänlehto (HKR), Riikka von Martens (Arkkitehtitoimisto A-konsultit) Julkaisun nimi Tiivistelmä Jokeri 2 bussilinjan edellyttämän Keskuspuiston alittavan tunnelin hankesuunnitelma on ra-portoitu HKL:n julkaisussa C: 1/2008. Tässä julkaisussa on esitetty edellä mainitun hankesuunnitelman liitemateriaali. Avainsanat HKL, poikittaisliikenne, Jokeri 2, tunneli Muut tiedot HKL:n sarjanumero C: 2/2008 ISSN-numero ISBN-numero Painopaikka ja -vuosi Helsinki 2008 Kieli suomi Sivuja 38 Liitteitä 3

4 Publisher Helsinki City Transport Planning Unit DESCRIPTION Date of publication 17 April 2008 Author(s) Ville Lehmuskoski (HKL), Markku Granholm (HKL), Matti Hirvonen (HKL), Antti Salaterä (Sports Department), Jari Laaksonen (City Planning Department), Pekka Holopainen (Real Estate Department), Marko Jylhänlehto (Public Works Department), Riikka von Martens (A-konsultit) Name of publication Jokeri 2, Central Park tunnel, project plan appendices Abstract See HKL publication no. C: 1/2008 for a report on the project plan for a tunnel going under the Central Park that is required for the Jokeri 2 bus route. This publication contains the appendices to the abovementioned project plan. Key words HKL, cross traffic, Jokeri 2, tunnel Other information HKL serie number C: 2/2008 ISSN number ISBN number Printing place and year Helsinki 2008 Language Finnish Pages 38 Appendices 4

5 SISÄLTÖ: Liite 1. Pelastuslaitoksen lausunto s. 6-7 Liite 2. Muistio, Pöyry s Liite 3. Snowring Sports Oy:n raportti s Liite 4. Snow Secure Oy:n raportti s Liite 5. Kustannusliite s

6 6

7 7

8 Muistio Pöyry Building Services Oy PL 2, (Tekniikantie 4 D) Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Viite TL06 Sivu 1 (3) Matti Venelampi JOKERI 2, KESKUSPUISTON TUNNELI 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkastelun kohteena Jokeri 2 linjan tunneli keskuspuiston kohdalla välillä Kuninkaantammi Paloheinä. Tarkasteltava ratkaisuvaihtoehto on yksiputkinen tunneli, jossa liikenne on rajattu Jokeri 2 linjan tarpeisiin. Raportin lähtötietoina on ollut raportti C:1 /2003, Jokeri II, Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi (ISSN ) Sekä tunnelin kartta ja pituusleikkaukset ( ). 2 KUIVATUS JA JÄTEVESI Kuivatusjärjestelmä Avo-osuuksien kuivatusjärjestelmillä minimoidaan tunneliin virtaavien vesien määrä sijoittamalla ojat ja sadevesiviemäriverkosto siten, että avo-osuuksien kuivatus viettoviemäreillä onnistuu tunnelien suuaukoilla mahdollisimman lähelle tunnelin suuaukkoja. Suuaukkoja ympäröivät alueet muotoillaan siten, että veden virtaus tunneliin estyy myös mahdollisessa tulvatilanteessa. Kuivatusvesijärjestelmän putkisto johtaa tunnelin suuaukolta tunneliin päin valuvat sadevedet ja tunnelin salaojajärjestelmästä valuvat vuotovedet tunnelin alimmassa pisteessä sijaitsevaan pumppaamon, josta vedet pumpataan takaisin suuaukon kautta väylän avo-osuuden kuivatusjärjestelmään. Sadevesien keräysaltaalle ja pumppaamolle tarvitaan tilat tunnelin alimmassa pisteessä. Jätevesijärjestelmä Jätevesijärjestelmän putkisto johtaa tunnelin pesuvedet ja muut tunneliin ajoradan pinnalle kerääntyvät nesteet (öljy, bensiini, jne.) tunnelin jätevesien ja pesuvesien varastoaltaaseen. Onnettomuuden yhteydessä vuotavien nesteiden tai vaarallisten aineiden valuessa tunneliin nämä kerätään em. varastoaltaaseen. Varastoallas tyhjennetään tunnelin pesun tai mahdollisen onnettomuuden jälkeen imuautolla. Varastoallas mitoitetaan palo- tai muun onnettomuustilanteen hoitamisen edellyttämän nestemäärän mukaan (n. 150 m 3 / allas) ja lisäksi erillisellä selkeytysaltaalla. 2-putkisessa tunnelivaihtoehdossa toteutetaan molemmille tunneleille erilliset varastoaltaat. 8

9 TL ILMANVAIHTO JA SAVUNPOISTO Tunneleissa soveltuu käytettäväksi impulssipuhaltimilla aikaansaatava pitkittäisilmanvaihto, joka palvelee myös tehokkaasti savunpoistoa onnettomuustilanteissa. 2-putkisessa tunnelivaihtoehdossa yhdystunnelit varustetaan puhaltimilla, joiden avulla ne voidaan pitää ylipaineisina ja savuvapaina, kun ne toimivat uloskäytävinä onnettomuustilanteissa. 1-putkisessa tunnelivaihtoehdossa erillinen osastoitu poistumistunneli ylipaineistetaan onnettomuustilanteissa. Tunneliin sijoitettavien teknistentilojen ilma otetaan tunneli-ilmasta noudattaen paloosastointivaatimuksia. Ilmanvaihdon poistopiippuja ei tarvita tunneliosuudella. Jos suuaukkojen välittömään läheisyyteen toteutetaan asunto tms. rakentamista, joille on paikallisesti kohonneista liikennepäästöpitoisuuksista merkittävää haittaa, voidaan suuaukkojen kohdille toteuttaa erilliset piippurakenteet ohjaamaan pitoisuudet pois oleskeluvyöhykkeeltä. 4 PALOTURVALLISUUS Tunnelit varustetaan käsisammuttimilla, turva- ja hälytysjärjestelmillä, jotka sijoitetaan yhdystunneleiden tai muiden poistumisreittien yhteyteen, tunneleiden suuaukkojen läheisyyteen ja teknisiin tiloihin, sekä osoitteellisella hälytysjärjestelmällä. Tunneliin asennetaan kiinteä palovesijohto. Paloveden syöttöasemat sijoitetaan tunnelien suuaukoille ja palopostit sijoitetaan hyökkäysreittien yhteyteen enintään 250 m:n välein. 1-putkisessa tunnelivaihtoehdossa on syytä varautua automaattiseen sammutusjärjestelmään. Sammutusveden riittävyys on turvattava riittävällä kunnallisella vesjohtoverkostolla, erillisillä sammutusvesialtailla tai muulla pelastuslaitkosen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 5 SÄHKÖ JA TIETOLIIKENNEVERKKO Tunneli kuuluu Helsingin Energian jakelualueeseen ja se liitetään ao. verkkoyhtiön 20 kv:n verkkoon. Energian toimittaja tuo 20 kv liittymän tunnelin liitäntäpaikkaan, josta eteenpäin sähköistys kuuluu tunneleiden hankintoihin. Tunnelin liitäntä teho on noin 1,5 MVA. Tunnelin jakelu toteutetaan kahden muuntajan kautta. Sähkön syöttöä varmistamassa on varavoimakone, joka sijoitetaan tunnelin suuaukolle tai mahdollisen huoltorakennuksen yhteyteen. Jakelu varavoimakoneelta tunneliin toteutetaan 20 kv verkon kautta. Jos tunneli toteutetaan 2-putkisena tunnelivaihtoehtona, asennetaan näitä yhdistäviin yhdystunneleihin ryhmä- ja ohjauskeskuksia valaistuksen, LVI-laitteiden ja turvalaitteiden sekä muiden liitäntäpisteiden jakelua varten. 20 kv:n kojeisto sähkönmittauslaitteineen voidaan sijoittaa maanpäällisiin tiloihin tunneleiden 9

10 TL06 3 ulkopuolelle, mutta muuntajat ja pääkeskukset on sijoitettava tunnelitiloihin siten, että 400 V jakelukaapeleiden pituus minimoidaan erityisesti varavoimaverkon osalta. Varavoiman lisäksi tunneleissa käytetään UPS-järjestelmiä turvaamaan katkoton sähkön syöttö turvallisuuteen vaikuttaville järjestelmille. Näitä järjestelmiä ovat mm: turva- ja hälytysjärjestelmät tiedonsiirtolaitteet merkki-, vara- ja turvavalaistus ohjausjärjestelmät. 10

11 Selvitys hiihtotunnelista Keskuspuiston Jokeri 2 bussilinjan liikennetunnelin yhteyteen Karkea markkina-analyysi Suomessa on vuonna 2006 tehdyn liikuntatutkimuksen (liitetaulukot 1 ja 2) mukaan ihmistä, jotka ovat ilmoittaneet harrastuksekseen hiihdon. Suomen Liikunnan ja Urheilun wwwsivuilta (www.slu.fi/liikuntatutkimus) löytyy tutkimus kokonaisuudessaan. Tutkimuksen mukaan hiihdon harrastajista lähes asuu pääkaupunkiseudulla. Hiihtoputkia on Suomessa tällä hetkellä viisi ja ulkomailla on yksi Ruotsissa. Helsinkiä lähin hiihtoputki sijaitsee Paimiossa. Muut Suomen hiihtoputket ovat Jämijärvellä, Uudessakaupungissa ja Vuokatissa. Ne ovat Paimion tapaan pääosin maanpäällisiä rakennelmia. Suomen ainut kallion sisään louhittu hiihtotunneli on Leppävirralla. Hiihtoputket eivät luovuta täsmällisiä käyttäjämäärätietoja. Paimiosta saadun tiedon mukaan siellä vuotuinen käyttäjämäärä on ollut noin henkeä ja osa käyttäjistä on tullut pääkaupunkiseudulta. Kaikkien hiihtoputkien keskimääräinen vuotuinen käyttäjämäärä on kuitenkin todennäköisesti pienempi kuin Paimiossa. Hiihtoputkien kertamaksut vaihtelevat ollen yleisimmin haarukassa 8-12 euroa. Eläkeläisille, lapsille ja suurille ryhmille (urheiluseurat) hinnat ovat yleensä edullisempia. Uudessakaupungissa kokeiltiin 14 euron kertahintaa, mutta se vähensi kysyntää selvästi. Vaikka maailmassa ei ole tällä hetkellä kuin kuusi murtomaahiihtoputkea, on niiden määrä kasvamassa lähivuosina etenkin pohjoismaissa. Jokeri 2 bussilinjan liikennetunnelin yhteyteen mahdollisesti rakennettavan hiihtotunnelin käyttöön ja tarpeellisuuteen vaikuttavat eniten Espoon Leppävaaraan että Helsingin Kivikkoon tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2009 valmistumassa olevat ympärivuotiseen käyttöön suunnitellut yksityiset hiihtohankkeet. Espoon hanke on maan päälle rakennettava kiertävä 1000 metrin mittainen ja molempiin suuntiin hiihdettävissä oleva kahdeksan metriä leveä hiihtoputki, jossa korkeuseroa on noin 10 metriä. Helsingin hanke on pohjamitoiltaan 80*130 metrin kokoinen halli, jossa hiihto tapahtuisi kahdessa kerroksessa. Korkeuseroa hankkeen vetäjän ilmoituksen mukaan metrin ladulla on kahdeksan metriä. Espoon hankkeen vetäjät ovat alun perin ilmoittaneet vuotuiseksi kävijämääräarvioksi hiihtäjää. Helsingin hankkeen vetäjän arvio kävijämäärästä on Mikäli kävijämäärät jäävät arvioitua pienemmiksi on kyseisten hankkeiden kannattavuus kyseenalainen. Kertahinnoittelussa tuskin toimii maan muita hiihtoputkia selvästi korkeampi hinnoittelu. Kyseisten hankkeiden suosio selvinnee niiden toimittua noin vuoden. Mikäli Jokerihiihtotunnelin lopullinen rakentamispäätös voidaan jättää aikaan, jolloin pääkaupunkiseudun muiden hiihtohankkeiden suosio on selvillä, on kyseiselle päätökselle saatavissa tarkemmat perusteet. 11

12 Hiihtotunnelin suunnittelussa on tärkeää huomioida, että tunneliin on saatava mahdollisimman optimaaliset hiihto-olosuhteet. Uteliaiden kävijöiden saaminen vakiokävijöiksi riippuu saadusta hiihtokokemuksesta. Osassa Suomen hiihtoputkia ei optimaalisia olosuhteita ole osattu ainakaan vielä tehdä ja se vähentää niiden suosiota. Modernein teknologia on käytössä Uudenkaupungin hiihtoputkessa, josta on myös saatu parhaat käyttäjäkokemukset. Hiihdon harrastajia on paljon enemmän kuin jääkiekkoilijoita ja muita luistelijoita. Suomessa on yli 220 jäähallia, joista 26 on pääkaupunkiseudulla. Uinnin harrastajia on ja uimahalleja noin 250. Silti on epävarmaa kuinka moni ilmaiseen hiihtämiseen tottunut hiihtäjä on valmis hiihtämään tunneliolosuhteissa ja maksamaan siitä vähintään kaksi kertaa enemmän kuin uimahallikäynnistä. Hiihdon hyvyys terveysliikuntamuotona on kiistaton. Hiihtoa pidetään yhtenä parhaista terveys- ja hyvinvointiliikuntamuodoista. Se ei kipeytä paikkoja ja kehittää monipuolisesti lihaksistoa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Hiihtoputket voivat olla yksi ratkaisu huolta herättävään kansalaisten heikentyneeseen kuntoon ja liikalihavuuteen. Allergikoille hiihtoputket ovat lähes ainoa kuntoilupaikka siitepölyaikaan, joskin kokemuksia kallion sisään rakennetun hiihtoputken terveysvaikutuksista ei ole kerätty eikä tutkittu. Pääkaupunkiseudulla on ollut kaksi peräkkäistä huonoa hiihtotalvea. Arviot tulevista talvista vaihtelevat jopa ammattilaisten keskuudessa, mutta voittopuolinen ennuste on, että ilmastomuutos heikentää normaaleja hiihtomahdollisuuksia Suomen rannikkoseuduilla. Mikäli luonnolliset hiihtomahdollisuudet vähenevät, lisääntyy hiihtoputkien tarve aluksi. Pitkässä juoksussa huonojen hiihtotalvien vaikutus hiihtoharrastukseen ja samalla hiihtoputkien käyttöön on ennusteen mukaan negatiivinen. Huolimatta siitä, että esimerkiksi Uudenkaupungin hiihtoputkessa käytettävä teknologia on poikkeuksellisen ympäristöystävällistä, keino-olosuhteiden luominen herättää tietyissä piireissä vastustusta ja negatiivisia mielikuvia, joihin hiihtotunnelipäätöstä valmistelevat eittämättä törmäävät.. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi Uudenkaupungin kilometrin mittaisen hiihtoputken energiakulutus on samaa tasoa kuin normaalin jää- tai uimahallin energiakulutus, joten mistään ylettömistä energiasyöpöistä ei hiihtoputkissa ole kysymys. Lyhyt kuvaus käytettävästä tekniikasta Hiihtotunnelissa on ympäristö-, käyttökustannus- ja hiihto-olosuhdesyistä järkevintä käyttää tarjolla olevista ratkaisuista optimaaliset hiihto-olosuhteet tarjoavaa moderneinta ja ympäristöystävällisintä kylmäteknologiaa. Tällaisessa teknologiassa riittävä kylmyys toteutetaan luonnollisilla kylmäaineilla, joita ovat ammoniakki ja hiilidioksidi. Perinteisillä liuospohjaisilla (esim. glykooli) kylmäjärjestelmillä tasaisten hiihto-olosuhteiden saaminen mäkiseen maastoon on vaikeaa. Jotta koko tunneli pysyisi pakkasen puolella, on viilennystehoa pidettävä niin korkealla, että osassa tunnelia on pakkasta jopa kuudesta seitsemään astetta, kun samaan aikaan lämpimimmissä paikoissa ollaan vain hiukan pakkasen puolella. Moderneimmassa kylmäteknologiassa viilennys perustuu nestemäisen hiilidioksidin kaasuuntumiseen suljetussa tasapaineisessa järjestelmässä. Järjestelemässä olevaa painetta säätämällä voidaan kaasuuntumislämpötilaa asettaa halutuksi. Edullisinta ja käyttäjäystävällisintä on 1-2 asteen pakkanen. Kyseinen teknologia mahdollistaa energiataloudellisesti edullisimman (kts. kaavio 3) ja ympäristöystävällisimmän jäähdytysratkaisun ja tasaiset hiihto-olosuhteet koko 12

13 hiihtoalueella. Myös rakentamiskustannukset ovat kilpailukykyiset. Lisäksi poistuu riski liuospohjaisten aineiden joutumisesta maaperään. Kuten kaaviosta 3 näkyy, on kallion sisään louhittu hiihtotunneli energiataloudellisesti huonompi ratkaisu kuin maanpäällinen kylmäeristetty putki. Peruskallio on iso patteri, jonka lämpötila on normaalisti aina monta astetta plussalla ja tarvitaan paljon ja jatkuvasti energiaa, jotta iso patterin voima voitetaan. Kallio voidaan myös eristää, mutta tällöin hiihtotunnelin rakentamiskustannukset lisääntyivät lähes samalla summalla kuin louhintaan kuluu. Siksi tässä selvityksessä on lähdetty siitä, ettei tunnelin pintaa erikseen eristetä. Eristämättömyys huomioidaan maanpäällisen hiihtoputken kustannuksia suurempina käyttö- ja energiakustannuksina. Kaavio 3. Energiakulutus pinta-alaa kohti erilaisissa jäähän tai lumeen perustuvissa liikuntakohteissa Putken ilmanvaihtoa ohjataan käyttökuormituksen mukaisesti mittaamalla ilman hiilidioksidipitoisuutta. Kyseiseen järjestelmään sisältyy myös mahdollisuus hiihtotunnelin sisällä toteutettavaan ja vuodenajasta riippumattomaan lumetukseen. Esitetty moderni suomalaiseen Vahterus Oy:n teknologiaan perustuva kylmätekniikka on käytössä mm. Uudenkaupungin hiihtoputkessa sekä Torinon talviolympialaisten taitoluisteluhallissa sekä Hollannissa sijaitsevassa SnowWorld:n sisälaskettelukeskuksessa. Samanlainen teknologia tulee käyttöön myös Espoon hiihtoputkeen. Investointikustannukset Kun kalliorakentamista, hissejä, portaita eikä maanpäällisiä eikä muita yleisötiloja huomioida, hiihtotunnelin investointikustannukset ovat tämän hetkisen hintatason mukaan hieman yli 1,5 miljoonaa euroa (alv 0%). Erittely kustannuksista on selvityksen liitteenä. 13

14 Selvitys perustuu Uudessakaupungissa toteutuneisiin ja Espooseen suunniteltuihin vastaaviin kustannuksiin. Arvio käyttötaloudesta Hiihtotunnelin käyttötalouden osalta keskeisimmät muuttujat ovat kävijämäärä ja kertahiihtolipun hinta. Muilta osin kustannukset ja tulot ovat melko tarkkaan arvioitavissa. Perusteellinen arvio hiihtotunnelin käyttötaloudesta on selvityksen liitteenä (huom. ensimmäisestä käyttövuodesta on huomioitu aika syyskuusta joulukuuhun eli neljä kuukautta, syksy on optimaalisin käytön aloitusaika). Se on suhteutettu pääkaupunkiseudun väkimäärään (huomioitu kaksi muuta pääkaupunkiseudulla toimivaa hiihtoputkea/hallia) ja perustuu Uudessakaupungissa toteutuneisiin lukuihin ja käyttäjäryhmiin. Tässä selvityksessä Helsingin hiihtotunnelin vuotuiseksi käyttäjämääräksi arvioidaan noin hiihtäjää, joista Uudenkaupungin toteuman mukaan noin 28 prosenttia on lapsia, eläkeläisiä tai muita kerta- tai ryhmäalennuslipuilla hiihtäviä. Jotta hiihtotunnelin käyttökustannukset saadaan katettua, tulee käyttökerran normaalihinnan olla vähintään 12 ja alennuslipun hinnan kahdeksan euroa. Käyttötalouslaskelmassa lähdetään siitä, että putki on auki 15 tuntia päivässä ( ). Huoltotöiden palkkakustannukset ovat nykyhintatasolla noin euroa ja vastaanotto-, valvonta- ja hallintotöiden euroa eli palkkakustannukset olisivat yhteensä noin euroa vuodessa. Tunnelin toimintakulut (energia ja muut käyttökulut ilman henkilöstökuluja) ovat noin euroa vuodessa. Tunnelin markkinointiin on arvioitu noin euroa ja muihin kuluihin (ulkopuoliset palvelut, vakuutukset, puhelin ja toimistotarvikekulut yms) noin euroa. Yhteensä vuotuiset käyttökustannukset ovat vuoden 2007/2008 kustannustason ja tehdyn arvion mukaan noin euroa. Tuloja tulee edellä kuvatuilla maksuilla ja määrillä hiihtäjiltä noin euroa ja mainostuloista nettona noin euroa vuodessa eli yhteensä euroa. Arvonlisäverovähennysten jälkeen on mahdollista, että hiihtotunnelin vuotuinen käyttötalous jää positiiviseksi 12 euron kertalipun hinnalla ja noin hiihtäjän vuotuisella käyntimäärällä. Laskelmassa ei kuitenkaan ole huomioitu investointien taksinmaksua, jotka pudottaisivat kassavirran suurelle miinukselle. Toisaalta tuloissa ei ole huomioitu mahdollista kahvio- ja suksivuokraustoimintaa, joiden vuotuinen tuotto ei kuitenkaan ole nettona merkittävä. Karkea arvio pukeutumis- ja muiden yleisötilojen tilatarpeesta Pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun hiihtäjillä on tapana tulla hiihtopaikalle siten, että hiihtovarusteet ovat valmiiksi päällä ja suihkussa käydään kotona tai muussa kuin hiihtokohteessa. Hiihtotunneliin tullaan kuitenkin usein matkojen takaa ja pukeutumis- ja sosiaalitiloja tarvitaan. Lisäksi lämpimänä aikana ulkovarustus on huomattavasti kevyempi kuin putkessa tarvittava talviolosuhdevarustus. Toisaalta tunnelin hiihtokäyttö on muista putkista saadun kokemuksen mukaan vähäisintä kesäaikaan. Vastaanottorakennukseen on hyvä saada vähintään seuraavat tilat: Tuulikaappi 10 m2, vastaanottotila 10 m2 (lisäksi mahdollinen kahvio 40 m2 + siihen liittyvä varastotila vähintään 5 m2), varastotilaa 10 m2, kaksi pukuhuonetta m2, vähintään kaksi erillistä WC tilaa 3+3 m2, kaksi pesuhuonetta 4+4 m2 sekä mahdollisesti kaksi löylyhuonetta 5+5 m2. Suksihuoltotilaa tarvitaan vähintään 15 m2. Mikäli halutaan lisäksi suksimyynti/vuokraustilaa, tulee sille varata 14

15 vähintään 20 m2. Toimisto ja henkilökunnan taukotilaa on varattava vähintään m2. Minimitarve pukeutumis- ja yleisötiloja varten on käytävätiloineen noin 150 m2 ja mikäli vastaanottorakennukseen halutaan myös kahvio ja suksimyynti/vuokraustilaa, nousee tilan tarve minimissään noin 220 neliöön. Maan päälle tulevia rakenteita suunniteltaessa on huomioitava, että tunnelin kylmätekniikkatila (kylmäkontti) tulee sijoittaa helposti liikennöitävään ja aidattuun paikkaan ja sille tulee varata noin 20 neliötä tilaa. Alustaviin tunnelisuunnitelmiin tutustuttuamme muistutamme vielä, että tunnelia louhittaessa on huomioitava latukoneen paikka. Helsingissä Snowring Sports Oy Mauri Kontu Apiboss Oy Antti Pihlakoski 15

16 JOKERI 2 KESKUSPUISTON TUNNELI SELVITYS HIIHTOTUNNELISTA Mikko Martikainen Snow Secure Oy 16

17 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. TAUSTA LUMI SISÄTILASSA JA MUUT ERITYISET RATKAISUT Maailmalla olevat lasketteluhallit ja hiihtoputket Jäädytetyt ladut Lumen varastointi kesän yli Lumen laatu lämpöasteilla Lämpöasteilla toimivat lumettimet LUMI SISÄTILASSA - TEKNISET LAITTEET Lumen alapuolen jäädyttäminen Lumen yläpuolisen ilman jäähdyttäminen ja kuivaaminen Snowring ratkaisu Muita energiatehokkaita ratkaisuja LEPPÄVIRRAN KALLIOON LOUHITTU HIIHTOAREENA Yleistä Tekniset ongelmat/haasteet Käyttötalous JOKERI 2 HIIHTOTUNNELI Tarve Kylmämitoitus ja sähkön kulutus Lämpökuormat JOKERI 2 HIIHTOTUNNELIN INVESTOINTIKUSTANNUKSET Investoinnin kokoluokka Yleisötilat, pukuhuoneet, henkilökunnan tilat, tekniset tilat, varastot HANKKEEN KANNATTAVUUS Menot Tulot Kannattavuus AIHEESEEN LIITTYVIÄ WEB OSOITTEITA YHTEENVETO JA SUOSITUKSET

18 4 1. TAUSTA Jokeri 2 liikennetunnelin rinnalle ollaan suunnittelemassa kilometrin mittaista hätäpoistumistunnelia. Siihen mahtuu kaksi neljän metrin levyistä hiihtorataa rinnakkain, jos tunneli louhitaan pelkkää hätäpoistumistarvetta leveämmäksi. Hiihtoradan yhteispituus on 2 km. Tässä raportissa selvitetään hiihtoputken hintaa sekä arvioidaan käyttökuluja ja tuloja. Raportti jakaantuu kahteen osaan. Ensin kerrotaan lasketteluhalleista, hiihtoputkista ja jäädytetyistä laduista sekä niihin liittyvästä kylmätekniikasta. Osion tarkoituksena on luoda yleiskuva toimialasta. Tämän jälkeen analysoidaan Leppävirran hiihtoareenaa. Se on kallion sisällä ja on siksi hyvä vertailukohde Jokeri 2 tunnelille. Raportin toisessa osassa (sivut 9 14) keskitytään Jokeri 2 hankkeeseen. Lopussa on yhteenveto ja suositukset (sivut 15 16) 2. LUMI SISÄTILASSA JA MUUT ERITYISET RATKAISUT 2.1. Maailmalla olevat lasketteluhallit ja hiihtoputket Tällä hetkellä maailmassa on noin kaksikymmentä lasketteluhallia. Hiihtoputkia on Suomessa (5kpl), Ruotsissa (1kpl) ja Saksassa (1kpl). Suomessa on myös kolme kylmäputkistoin varustettua latua. Lumiliikunnan ja lumielämysten tuominen sisätiloihin on kasvava trendi. Maailmalla on vireillä kymmeniä lumi sisätilassa ratkaisuja. Kaikille lasketteluhalleille ja hiihtoputkille on yhteistä se että ne ovat melko kalliita investointeja. Lasketteluhallien investoinnit vaihtelevat miljoonan euron välillä. Hiihtoputkien investoinnit vaihtelevat 3-15 miljoonan euron välillä. Summa riippuu paljon rakenteen koosta sekä mukaan laskettavien oheistoimintojen määrästä ja laadusta (vuokraamot, myymälät, ravintolat jne.) Hiihtoputken ja lasketteluhallin ympärivuotinen käyttö kuluttaa energiaa tyypillisesti vuodessa 1-4 miljoonaa kwh. On kuitenkin huomioitava, että energian kulutuksessa voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti päästä huomattavankin kohtuulliseen tasoon. Tärkeää olisikin jatkossa hyödyntää luonnon omia energioita mahdollisimman hyvin. Suomessa kallioon louhittava hiihtotunneli antaa edellä mainittuun erinomaiset mahdollisuudet. Suomen hiihtoputkissa vierailee noin hiihtäjää vuodessa. Parhaiden lasketteluhallien kävijämäärät ovat satoja tuhansia vuodessa. 18

19 5 Lumi sisätilassa ratkaisut ovat teknologisessa mielessä elinkaarensa alussa. Osaaminen ei ole vielä niin hioutunutta kuin se on jäähallien rakentamisessa. Toimialalta puuttuu kirjallisuus, jolla ohjeistettaisiin suunnittelua. Maailman ensimmäinen lasketteluhalli valmistui Australian Adelaideen Varsinainen rakentamisen buumi käynnistyi 2000 luvun alussa, samaan ajankohtaan ajoittuu myös kolmen hiihtoputken rakentaminen Suomeen. Laskettelu ja hiihto sisällä kuulostaa eksoottiselta ja houkuttelevalta ajatukselta. Idean toteuttaminen liiketaloudellisesti järkevästi on eri asia. Keski- ja Pohjois Euroopan tyyppisessä ilmastossa ihmiset haluavat lasketella ja hiihtää sisällä talvikuukausina ja silloinkin yleensä ulkona, jos se on mahdollista. Lasketteluhalukkuus hallissa on kesällä vähäistä. Ikuisen kesän maissa lasketteluhallien käyttö on tasaisempaa ympäri vuoden. Suomessa hiihtoputkien maksimikäyttö ajoittuu loka-joulukuulle. Käyttö vähenee huomattavasti kun ulos pääsee hiihtämään. On tietysti selvää, että talven olosuhteissa ei Etelä-Suomessa ole ollut juuri muuta tyydyttävää vaihtoehtoehtoa kuin hiihtää sisällä. Kesällä suomalainen mieluummin mökkeilee tai golfaa hiihdon sijaan. Lasketteluhalleissa ja hiihtoputkissa on ollut enemmän tai vähemmän teknisiä ja toiminnallisia ongelmia. Tämä johtuu toimialan nuoruudesta kokemuksen puutteesta. Monilla hiihtoputkilla ja lasketteluhalleilla on ollut taloudellisia vaikeuksia. Tämä ei ole ihme kun summataan yhteen vähäinen kassavirta kesäaikaan, tekniset ongelmat, sekä korkea energian kulutus. Tämän hetken maailman suurimmassa lasketteluhallissa on ollut heikon kannattavuuden vuoksi omistajan vaihdoksia. Halli sijaitsee Saksan Botropissa. Siitä 40km päässä Neussin kaupungissa sijaitsevassa lasketteluhallissa vieraillee lähes miljoona asiakasta vuodessa, se on hyvin kannattava Jäädytetyt ladut Suomessa jäädytettyjä latuja on kolme (Kontiolahti, Kuortane, Kannonkoski). Lumen alla olevat kylmäputkistot eivät riitä jäähdyttämään tehokkaasti lumen pintaa, lumi on hyvä eriste. Saavutettava hyöty suhteessa investointi- ja käyttökuluihin on huono. Jäädytetty latu vaatii toimiakseen paljon lunta. Se on tehtävä varastoon edellisenä talvena, tai on käytettävä lumettimia, jotka toimivat lämpöasteissa. Isot lämpöastelumettimet ovat kalliita investointi- ja käyttökuluiltaan, myös lumen keruu esimerkiksi jäähallien yhteydestä on kallis ratkaisu. Käytännössä kustannustehokkain tulos saadaan varastoimalla tykkilunta kesän yli. 19

20 6 Kuten kaikilla ulkona olevilla laduilla, myös jäädytetyllä ladulla lumi sulaa lämpöasteilla enimmäkseen ylhäältäpäin, vähemmän maasta käsin. Riittävän lumeen kohdistuvan lämpökuorman jälkeen jäljellä on vain jäälatu, jossa hiihto on mahdotonta Lumen varastointi kesän yli Varastolumen käytöllä päästään samaan kauden pidennykseen kuin jäädytetyllä ladulla, mutta selvästi edullisimmin kustannuksin. Lunta on oltava kohtuullisen paljon, jotta sulaneen lumen tilalle voidaan tarvittaessa ottaa lisää lunta varastosta. Sen lumi on tehty edellisen talven pakkasilla ja se on eristetty keväällä. Syksyllä lumi levitetään varastosta ladulle. Lumen varastointi kesän yli on kustannustehokas tapa kun latu halutaan avata ja ylläpitää yli +OC asteen lämpötilassa. Käytännössä kautta voidaan jatkaa muutamilla viikoilla, kun varastomenetelmää verrataan lumen tekemiseen pakkaslumitykein alkutalvesta, luonnon lumeen verrattuna etu on usein pidempi. Vasemmalla Kontiolahden latu syksyllä kun kesän yli varastoitu lumi on sulanut kylmäputkiston päällä. Oikealla hiihtoa kesän yli varastoidulla lumella Rukalla Lumen laatu lämpöasteilla Lämpöasteilla lumi helposti sohjoontuu. Lumi voidaan tiivistää mekaanisesti tai käyttämällä luonnossa hajoavan formiaatin ja veden sekoitusta. Isojen kiteiden sekaan tulisi myös saada uutta pienikiteistä lunta Lämpöasteilla toimivat lumettimet Lunta voidaan tehdä myös lämpöasteilla. Lämpöastelumettimille on tyypillistä kalliit investointi- ja käyttökustannukset. Lumitonnin tuottamisen energiakulu on kWh, cryotekniikkaa käyttäen selvästi enemmänkin. 20

21 7 Nestetypen (-196C) ja veden yhteen sumutus on vanhin, mutta myös kallein tapa tuottaa lunta lämpöasteissa. Sirujäälaitteessa vesi ruiskutetaan ison pakkasella olevan pyörivän sylinterin pintaan, jossa se jäätyy. Terä leikkaa jää irti pieniksi siruiksi, joka murskataan edelleen lumeksi. Vakuumiteknologiaan perustuvassa lumettimessa vesi voi olla yhtä aikaa kolmoispisteessä: vetenä, vesihöyrynä, ja jääkiteinä. Vakuumissa tuotettu nuoskalumen kaltainen jää otetaan talteen. 3. LUMI SISÄTILASSA - TEKNISET LAITTEET Perinteinen lasketteluhalli/hiihtoputkiratkaisu on laiteinvestoinniltaan per/m2 suurin piirtein vastaava kuin modernissa jäähallissa on. Kylmätilaa varten tarvitaan kylmäkoneita jäähdyttämään ilmaa sekä useimmissa tapauksissa myös kilometreittäin lumen alle asennettua putkistoa, joka on täytetty tuhansilla litroilla lämmönsiirtonestettä. Ilmastointi ja etenkin kosteuden poisto on myös suurehko menoerä. Luonnollisesti tarvitaan myös lunta. Sen tuottaminen on kalliimpaa kuin ulkona ladulle suoraan lumettaminen. Suomen ilmastotyypissä lumi kannattaa tykittää sydäntalven pakkasella suoraan hiihtoputken ladulle, jos ulkona on normaali lumetusinfrastruktuuri. Tällöin hiihtotunneliin tarvitsee vetää vain vesilinja (ja mahdollisesti paineilmalinja). Lumi voidaan siirtää myös läjitysalueelta hiihtoputkeen. Siirto nostaa lumikuution hintaa selvästi suoraan käyttökohteeseen lumettamiseen verrattuna Lumen alapuolen jäädyttäminen Perinteisesti lumen alla on käytetty putkistoa. Sen avulla lunta halutaan jäähdyttää alhaaltapäin. Idea on kopioitu jäähallista. Lumen pinnan jäähdyttäminen alhaaltapäin kylmäputkistolla ei ole energiatehokasta, koska kylmä ei pääse lumen pintaan. Lämmönsiirto tapahtuu kylmäkone-lauhdutin periaatteella. Neste kierrätetään pumpuilla Lumen yläpuolisen ilman jäähdyttäminen ja kuivaaminen Perinteisesti lumen yläpuolinen tila on haluttu pitää pakkasen puolella. Tilaan päästettävää ilmaa kuivataan ja jäähdytetään. Ilman suhteellinen kosteus pidetään yleensä 70 80% välillä. Lumen yläpuolisen tilaan jäähdyttämiseen käytetään kylmäkonetta ja lauhdutinta sekä ilman kuivaajaa. Kondenssin hallinta on keskeistä. Talvella tilaan muodostuu erilainen kondenssi kuin kesällä. 21

22 Snowring ratkaisu Vakka-Suomen hiihtoputki Uudessakaupungissa toimii Snowring menetelmän testaus ja kehityspaikkana. Kylmälaitteisto on rakennettu siten, että kylmäkoneiden ammoniakkia on vain konehuoneessa. Varsinainen jäähdytys tapahtuu pienissä hiihtoringissä olevissa putkissa, lumen alla ja ilmastointipatterissa. Kylmä hiilidioksidi kiehuu jäähdyttäessään lunta ja ilmaa Muita energiatehokkaita ratkaisuja Maailmalla on pyritty ratkaisuihin joissa lasketteluhalli saa olla lievästi lämpöasteilla. Lumen annetaan sulaa hallitusti ja uutta lunta tehdään tilalle lämpöastelumettimella, jota käytetään myös ilman jäähdyttämiseen. Lähes kaikissa ratkaisuissa pyritään myös hyödyntämään kylmäkoneesta syntyvä lämpöenergia, esimerkiksi ravintolan tai uima-altaan lämmitykseen. On odotettavissa että tulevaisuudessa käyttöön otettava teknologia kehittyy edelleen entistä kustannus- ja ympäristötehokkaammaksi. Kuvassa raportin kirjoittaja tekee lunta + 33C lämpötilassa. Vakuumilumettimella tehty lumi puhalletaan suuresta putkesta. Kuumalle asfalttikentälle tehtiin 10 metriä korkea lumikasa. Johannesburg, Etelä-Afrikka v

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Mitä keväällä kuuluu tehdä? Odotetaanko vain, että veneily alkaa? Vai pitikö jostain ottaa vastuuta ihan itse?

Mitä keväällä kuuluu tehdä? Odotetaanko vain, että veneily alkaa? Vai pitikö jostain ottaa vastuuta ihan itse? Mitä keväällä kuuluu tehdä? Odotetaanko vain, että veneily alkaa? Vai pitikö jostain ottaa vastuuta ihan itse? Miksi minä? Aluksen omistajalla on laivaisännän vastuu. Aluksen päälliköllä on päällikön vastuu.

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2359/10.03.01/2013 34 Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. (09) 816 52111 Tapio Taskinen, puh. (09) 816 52118 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Kustannusten kiinnittyminen

Kustannusten kiinnittyminen Kustannusten kiinnittyminen Työtunneli louhintaurakat solmittiin vuoden 2009 lopun ja 2010 aikana Urakkatarjoukset pyydettiin niin, että niissä on Kiinteäosuus ja yksikköhintaosuus Louhintaurakat saadaan

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Konesalin uusimisprojektin anatomia. Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Konesalin uusimisprojektin anatomia. Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Konesalin uusimisprojektin anatomia Juha Nisso Järjestelmäpäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Lähtötilanne Miksi uusi konesali? Mistä uusi konesali? Suunnittelu ja rakentaminen Toiminta Kokemuksia

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2011 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/5 1.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2011 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/5 1.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2011 1 (5) 190 Metrovarikon kehittäminen, vaihe 3, urakoista päättäminen HEL 2011-008528 T 02 08 03 00 Päätös Liikennelaitos -liikelaitoksen päätti oikeuttaa liikennelaitoksen

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana.

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana. PÖYTÄKIRJA 4/2014 1 Lohjan Liikuntahallit Oy:n hallitus 26.11.2014 AIKA 26.11.2014 klo 15:00-16:05 PAIKKA Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Pajuoja Matti

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Kauden 2012 toimintasuunnitelma pohjautuu hallituksen laatimaan Talma 2020 strategiaan. yhtiökokoukselle 1.3.2011. Strategia esiteltiin Talous Hoitovastikkeeksi hallitus ehdottaa

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI Haukiputaan Kehitys Oy toimi yli 30 vuotta Haukiputaan kunnan elinkeinoyhtiönä. Uuden Oulun perustamisen myötä yhtiön rooli supistui toimitilojen tarjoajaksi yrityksille

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Liikuntalautakunta 19.04.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Liikuntalautakunta 19.04.2012 Sivu 1 / 1 Liikuntalautakunta 19.04.2012 Sivu 1 / 1 1794/02.08.00/2012 20 Liikuntalautakunnan esitys Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennuksen ja jäähallin selvitystyön tekemiseksi Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kauden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy kentän viime kausina saavutetun hyvän pelikunnon ylläpitämiseen ja palveluiden sekä viihtyvyyden kehittämiseen. Talous Hoitovastikkeeksi

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto

Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto TUNTURI - LAPIN Ilmoitus (TsL13 ) 1 (5) Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto 1. Ilmoituksen aihe 2. Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI Päivämäärä 23.04.2012 Alustavat kustannusarviot Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ 1. Yleistä Ramboll Finland Oy on laatinut Pieksämäen vanhan veturitallin kunnostamisesta

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus Sivistyslautakunta Talousarvio Investoinnit Perusopetus LOMAKE 2 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRAJA 8.409 euroa Vastuuhenkilö: Onni Heikkinen ja Seppo Vilén 1 000 euroa HANKKEEN / Kustannus- Ed. vuosien Suunnitelmavuodet

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot