Kaupunginhallitus Sivu 1 / 43. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Riitta-Liisa Kammonen

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:00-13:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Riitta-Liisa Kammonen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: pvm pvm tarkastajan nimi tarkastajan nimi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2016 osoitteessa, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 286 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali (Kv-asia) 289 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn 7 omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) 290 Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien 11 osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta (Kv-asia) 291 Eräisiin sote- ja maakuntauudistuksen tilaisuuksiin 13 osallistuminen (osittain pöydälle ) 292 Osallistujien nimeäminen Uudenmaan 16 Maakuntaparlamenttiin Kaupunginhallituksen vuoden 2017 kokousajat Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 19 esteettömyysohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Lillmossaskogen, asemakaavan sekä 25 maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (osittain Kv-asia) 296 Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan 32 sijoitusperiaatteista (Kv-asia) 297 Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen 33 luovutettavista omakotitonteista (Kv-asia) 298 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 38 selostukset Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi (Kv-asia) 39

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 286 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 287 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Katarina Hellsten-Palomäki ja Pia Kauma.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 288 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 43 [Ennakkotieto] 3969/ Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Suvi Aherton tilalle. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suvi Aherto pyytää päivätyllä kirjeellään eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävistä perusteena muutto Suomesta. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). Tiedoksi - Espoon käräjäoikeus - Suvi Aherto

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 43 [Ennakkotieto] 2111/ Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä korotus 2 milj. eurolla, yhteensä enintään 37 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään neljä vuotta kunkin lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 43 Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Päätös Valtuusto Päätöshistoria Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin toteuttamaan keskuspysäköintilaitos, keskitettyjä huoltotiloja ja yhteisväestönsuoja Tapiolan keskukseen. Espoon kaupunki omistaa 26,6 % yhtiön koko osakekannasta. Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistettiin kesäkuussa Maanalaisen laitoksen paikat (335 paikkaa) otettiin käyttöön maaliskuussa Tapionaukiolle toteutetut 120 pysäköintipaikkaa otettiin käyttöön heinäkuussa Keskuspysäköinnin (1 650 paikkaa), keskushuollon ja yhteisväestönsuojan louhintatyöt käynnistettiin toukokuussa 2012 ja sisärakentamistyöt vuoden 2014 alussa. Laitos otettiin käyttöön Laitoksen pysäköintioperaattorina toimii Qpark Oy. Laitokseen rakennetaan vielä joitakin hissi- ja porrasyhteyksiä sitä mukaa kuin yläpuoliset kiinteistöt valmistuvat vuosina 2017 ja Pysäköintilaitoksen pysäköintimäärä on kokonaisuudessa paikkaa. Hankkeen rahoitus Osakesarjoja on kolme ja ne kohdistuvat seuraavasti: A-osakesarja: pysäköinti, B-osakesarja: Keskushuoltolaitos ja C-osakesarja: varastotilat keskushuollon yhteydessä. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakkeet jakautuvat seuraavasti: A-osakkeet, pysäköinti Tapiolan Toimitalo Oy 802 Espoon Kaupunki 576 Länsimetro Oy 370 K Oy Biens 229 K Oy Länsituulentie 47 K Oy Tapiolan Länsikulma 43 K Oy Tapiola Garden 33 Yhteensä 2 100

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 43 B-osakkeet, keskushuolto Tapiolan Toimitalo Oy 182 Espoon Kaupunki 90 K Oy Biens 81 Yhteensä 353 C-osakkeet, varastot Tapiolan Toimitalo Oy 17 K Oy Biens 33 Yhteensä 50 takaamalla lainalla. Kaupungin osuus rahoitetaan pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin Valtuusto myönsi takauksen yhtiölle kaupungin osakkeiden osalta, taattava lainan enimmäismäärä 15 milj. euroa. Tätä takauspäätöstä tarkistettiin valtuustossa , sekä niin, että lainan määrä on nyt enintään 35 miljoonaa euroa. Päätösten taustalla oleva kustannusten kohoaminen liittyi siihen, että pysäköintilaitosta laajennettiin Tapiolan keskuksen kehittämisen ja maankäytön tehostamisen myötä. Laitokseen myös lisättiin maanpäälle tulevia hissiyhteyksiä, jotta se palvelisi paremmin koko keskustaa, myös Kulttuurikeskuksen ympäristöä. Lisäksi pysäköintilaitoksen yhteyteen päätettiin toteuttaa alueellinen yhteisväestönsuoja. Tapiolan keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan kustannukset ovat nousseet hankkeen kehityksen myötä ja tulevat uusien laskelmien mukaan olemaan yhteensä 140,6 milj. euroa (alv 0 %), josta kaupungin osuus on 37,8 milj. euroa. Aikaisemmin Espoon kaupunki on rahoittanut yhtiötä takaamalla 35 milj. euron lainan sekä 0,9 milj. euron sijoituksellaan svop-rahastoon. Tapiolan keskuspysäköinti Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen nostamista kahdella miljoonalla eurolla 37 milj. euroon. Nyt käsiteltävään valtuuden tarkistamiseen liittyvä kustannusten kohoaminen johtuu pääosin rakennusurakan lisä- ja muutostöistä, mutta myös sähköjärjestelmiin liittyvistä lisätöistä. Suurimmat yksittäiset aiheet ovat betonirungon toteutussuunnitteluvaiheen muutokset, jalankulkusilta Länsituulenkujalta Merituulentien vieressä sijaitseville pysäköintilaitoksen hisseille ja maanpäällisten kuilurakennusten muutokset.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 43 Kaupunki on merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa ne kiinteistöille, kun uudistushankkeet käynnistyvät. Kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin kaupunki sisällyttää velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 290 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 43 [Ennakkotieto] 3605/ Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Martti Hellströmin ja 41 muun valtuutetun sekä valtuutettu Seppo Huhdan ja 12 muun valtuutetun jättämiin valtuustokysymyksiin Espoon omistamien yhtiöiden avoimuudesta, tiedonsaantia ja asiakirjojen julkisuudesta ja toteaa valtuustokysymykset loppuun käsitellyiksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Martti Hellström ym. ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan muun muassa mahdollisuuksista lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Espoon omistamissa yhtiöissä. Seppo Huhta ym. ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan muun muassa, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden tiedonsaantia koskevassa asiassa liittyen mm. Länsimetro Oy:n ja KOY Espoon Sairaalan hallitusten pöytäkirjoihin ym. keskeisiin dokumentteihin tutustumisessa, ja onko tarkoitus jatkossakin muodostaa yhtiöitä kaupungin konserniin vai pidättäytyä ja vähentää niitä. Vastaus Espoon omistuksessa olevat tytäryhteisöt toteuttavat kaupungin perustoimintaa, joka on avointa, oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja tasaarvoista.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 290 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 43 Espoon kaupungin uusi konserniohje on valmisteilla ja siinä linjataan tarkemmin, miten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään ja määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espookonsernin kokonaisetu turvaten. Konsernijohdon edustajat tai konserniohjaustiimi käyvät vuosittain tavoiteja talousarviokeskustelut merkittävimpien yhteisöjen johdon kanssa. Tällöin määritellään tytäryhtiöille asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Näistä asetetuista tavoitteista raportoidaan omistajalle konserniraporttiin, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja talousarvioon Espoon kaupungin päättämän aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Tulevaan konserniohjeeseen valmistellaan linjausta, jonka mukaan strategisesti merkittävimmät tytäryhteisöt laativat myös julkisen koosteen hallituksen päätöksistä. Kaupungin luottamushenkilöillä on oikeus saada kuntalaissa säädetyllä tavalla tietoa kaupungin virkamiehiltä ja tiedonsaantioikeus koskee myös kaupungin hallussa olevia tytäryhteisöiltä saatuja tietoja ja asiakirjoja, ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Tytäryhteisöjen on annettava omistajalle sellainen yhtiön toimintaa koskeva tieto, josta ei ole yhtiölle tai niiden sidosryhmille olennaista haittaa. Talousarviotavoitteiden toteutuminen ja tilinpäätöstiedot raportoidaan konsernijaostolle. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti myös osakkuusyhtiöiden osalta siten, että avoimuus ja tiedonsaanti toteutuisivat niissä mahdollisuuksien mukaan samoin kuin tytäryhteisöjenkin kohdalla. Osakassopimuksiin pyritään neuvottelemaan asiaa koskevat säännökset. Konsernirakenteen sekä omistajapolitiikan on toteutettava ja tuettava Espoo-tarinan toteutumista. Omistaminen ei ole kaupungin itsetarkoitus, vaan tapa kehittää kaupunkia ja järjestää palveluja sekä toimintoja, jotka Espoo muutoin toteuttaisi omana toimintanaan tai palveluostoina. Omistaminen on väline, jonka tulee tuottaa kaupungille enemmän toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa kuin toimintojen tai palvelujen järjestäminen omana työnä tai hankkimalla. Konsernirakennetta arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti pitkäjänteisesti osana toimintojen ja palvelujen järjestämistä, jotta se toimisi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Omistuksia ja niiden toimintamuotoja arvioidaan jatkuvasti omistajapolitiikan tavoitteiden ja päämäärien pohjalta. Yhteisöistä irtaannutaan siten, että kaupungin tekemät sijoitukset palautuvat mahdollisimman hyvillä tuotoilla kaupungille. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 291 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 43 [Ennakkotieto] 1737/ Kaupunginhallitus Eräisiin sote- ja maakuntauudistuksen tilaisuuksiin osallistuminen (osittain pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää ministeri Rehulan sote - maakuntakierrokselle Uudellamaalla , Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti nimitäydennyksin. - Kutsu maakuntauudistuksen aluetilaisuus Helsinki Kutsu sote-maakuntauudistuksen tilaisuuteeen Kutsu maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokous Ministeri Vehviläisen maakuntauudistuksesta alueellisen esittely- ja keskustelutilaisuus pidetään klo Helsingissä. Tilaisuus on tarkoitettu Uudenmaan maakunnan alueen toimijoille. Maakuntauudistuksen myötä monialaiset kansanvaltaisuuteen perustuvat maakunnat aloittavat toimintansa Uudistuksessa kootaan saman järjestämisvastuun alle osa nykyisin maakunnallisesti tai yli kuntarajojen järjestettävistä tehtävistä. Uudistuksen keskeisin sisältö on ELYkeskusten, TE-toimistojen, maakuntien liittojen, pelastustoimen ja eräiden kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirtäminen uusille maakunnille ja valtion aluehallintovirastojen uudistaminen. Maakuntauudistus muuttaa aluehallinnon toimintaa merkittävästi ja tilaisuudessa on tarkoituksena keskustella lakiluonnosten sisällöstä ja uudistuksen etenemisestä maakunnissa. Tilaisuuksiin kutsutaan kolme edustajaa kunkin alueen kunnista, maakuntien liitoista ja alueellisesta pelastustoimesta. Ministeri Rehulan maakuntakierroksen kello tilaisuus Helsingissä on avoin kaikille. Tilaisuudessa sote -uudistukseen liittyvää lakikokonaisuutta ja uudistuksen etenemistä esittelevät perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ja ministeriön virkamiehet. Lisäksi tilaisuudessa on maakunnan omien sote-

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 291 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 43 toimijoiden puheenvuoroja sekä mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokous pidetään Valtiovarainministeriö on kirjeellään Uusien maakuntien monitoimialaisen toimeenpanon esivalmistelun käynnistäminen ( ; VM037:00/2016) pyytänyt, että maakuntien liitot kutsuvat kokoon valmisteilla olevien uusien maakuntien monitoimialaisen kokonaisuuden toimeenpanon käynnistämisen esivalmistelua varten ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja kuntien sekä sairaanhoitopiirien ja muiden keskeisten kuntayhtymien johdon sekä maakuntien sote-uudistuksen valmistelijat. Tilaisuuden tarkoituksena on keskustella ja kuulla maakuntauudistuksen kannalta keskeisiä tahoja Uudenmaan maakuntauudistuksen organisoitumisesta. Kuntia pyydetään nimeämään yksi edustaja kokoukseen. Tilaisuus korvaa perutun kokouksen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää 1 ministeri Vehviläisen maakuntauudistuksen alueelliseen esittelytilaisuuteen kaupunginhallituksen puheenjohtajiston, 2 ministeri Rehulan sote - maakuntakierrokselle Uudellamaalla , 3 maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokoukseen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ja varalla kaupunginsihteeri Mari Immosen. Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 2 jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että muilta osin esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 291 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 43 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti lukuun ottamatta esityksen kohtaa 2, joka jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 292 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 43 [Ennakkotieto] 3977/ Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti nimitäydennyksin. Uudenmaan maakuntaparlamentti pidetään ja se käynnistyy Clarion Hotel Helsingissä Jätkäsaaressa ja jatkuu risteilyllä M/S Baltic Queenilla. Maakuntaparlamentin teemana on Ajassa, liikkeessä!. Parlamentin ohjelma löytyy Uudenmaan maakunnan verkkosivuilta. Maakuntaparlamentin hinta on euroa hyttivaihtoehdoista riippuen. Mikäli osallistuu ainoastaan satamassa pidettävään osuuteen, hinta on 70 euroa. Tiedoksi - Uudenmaan liitto

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 293 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 43 [Ennakkotieto] 4044/ Kaupunginhallituksen vuoden 2017 kokousajat Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus kokoontuu vuonna 2017 maanantaisin seuraavasti: Kevätkausi 2017 Syyskausi klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Selostus Kaupunginhallituksen kokousajoiksi vuonna 2017 esitetään päätösehdotuksessa lueteltuja maanantaipäiviä. Kokouspaikkana on kaupunginhallituksen kokoushuone, lukuun ottamatta 3.4. ja pidettäviä kokouksia, jotka pidetään kuntavaaleista aiheutuvien järjestelyjen vuoksi valtuustosalissa. Kiireellisissä tapauksissa kaupunginhallitus voidaan kutsua koolle myös muuksi ajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimittamalla kutsulla. Kaupunginhallituksen esityslista toimitetaan kaupunginhallituksen jäsenille ja varajäsenille, valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 293 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 43 kaupunginjohtajalle ja toimialajohtajille, jolleivät erityiset syyt ole esteenä, viimeistään varsinaista kokouspäivää edeltävänä torstaina sähköisesti. Valtuuston kokoukset vuonna 2017 ovat seuraavina maanantaipäivinä klo lukuun ottamatta talousarviokokousta, joka pidetään torstaina klo 16.00: Kevätkausi 2017 Syyskausi TA klo Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 43 [Ennakkotieto] 1441/ Kaupunginhallitus Valtuusto Tekninen lautakunta Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Esteettömyysohjelma 2020 (päivitetty ) - Nuorisovaltuuston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisasiamiehen lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Espoon esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012, jolloin edellinen ohjelmakausi päättyi. Tämän jälkeen esteettömyystyö on jatkunut ilman ohjelmapoliittista ohjausta. Esteettömyysohjelmasta on tehty kolme eri esitystä, joista tämä on viimeisin. Ensimmäistä ohjelmaluonnosta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa , joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelu käynnistyi uudelleen vammaisneuvoston kaupunginhallitukselle osoittaman esityksen pohjalta. Vuonna 2015 tehty esitys johti keväällä 2016 ohjelma-asiakirjan päivitykseen, jossa huomioitiin paitsi teknisen lautakunnan evästykset ja vammaisneuvoston tekemän esityksen sisällöt myös sidosryhmien sekä toimiala- ja tulosyksiköiden kanssa käydyt keskustelut Espoon esteettömyystyön

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 43 tilanteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman Valtuusto kuitenkin palautti ohjelman takaisin valmisteluun kesäkuun päätöksessään. Ohjelmassa haluttiin huomioida tuolloin voimaanastunut YK:n vammaissopimus. Lisäksi ohjelma-asiakirjasta haluttiin järjestää vielä kirjallinen lausuntopyyntökierros ja palauttaa ohjelma valtuuston käsittelyyn Nyt esiteltävässä uudistetussa ohjelmaluonnoksessa ( ) on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset, kaikkien aiempien ohjelmavalmistelujen aineistot sekä uudet kevään ja kesän 2016 aikana kootut eri tahojen näkemykset ja aineistot. Lausunnoissa on korostunut tarve toimeenpanna ohjelma, varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja mitattavuus sekä loppukäyttäjien rooli. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen, asenneilmaston paraneminen sekä esteettömyyttä edistävien toimien perustaminen. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Päivitetty esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo tarinaa, YK:n vammaissopimuksen 9 artiklaa, lakisääteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä maankäyttö- ja rakennuslakia ja voimassa olevia suunnitteluohjeita. Esteettömyysohjelma on linjassa myös muiden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa, kuten Espoon ikääntyvää väestöä koskevan ohjelman kanssa. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä, joista keskeisin on esteettömyyden toimeenpanosta vastaavan ohjausryhmän perustaminen. Lisäksi ehdotetaan kriteereitä ja välineitä, joiden pohjalta ohjausryhmä voi käynnistää esteettömyyden seurannan ja arvioinnin kaupungin ohjausjärjestelmiin sopivalla tavalla. Varsinainen tulosmittareiden rakentaminen on osoitettu nimitettävän ohjausryhmän tehtäväksi, jotta mittariston rakentaminen tapahtuu kaikki eri toimialat, -yksiköt ja sidosryhmät huomioiden. Kokonaisvaltainen esteettömyystyö edellyttää yhteistä tavoitteiden asettelua, koordinoituja toimenpiteitä ja monen tahon yhteistyötä. Ohjelma luo lähtökohdat, joilla esteettömyystyön ohjaaminen voidaan käynnistää uudelleen monen vuoden tauon jälkeen kaikilla toiminta-, suunnittelu- ja toteutustasoilla. Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 43 Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella huomioidaan toiminnallinen esteettömyys eri väestöryhmien näkökulmasta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 43 kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Päätös Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Tekninen lautakunta Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 43 Käsittely Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Esittelijä korjasi asian selostustekstiä kokouksessa (korjaukset huomioitu pöytäkirjassa). Keskustelun kuluessa Pirkko Kuusela ehdotti Kirsi Åkerlundin kannattamana, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. Keskustelun jatkuessa Lari Karreinen ehdotti Pirkko Kuuselan kannattama, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa: Tekninen lautakunta kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. Tekninen lautakunta hyväksyi molemmat ehdotukset yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta 1) täsmentää Esteetön Espoo ohjelmaehdotusta siten, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 43 Tiedoksi esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. 2) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. 3) kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 43 [Ennakkotieto] 777/ Kaupunginhallitus Valtuusto Lillmossaskogen, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimuksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueen luovuttamisesta sekä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteinä olevat alueen luovutuksia koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Päätös Liite Oheismateriaali kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Palautusehdotus raukesi kannattamattomana. 2 Maankäyttösopimus ja esisopimus Innovativa Oy Maankäyttösopimus Ei julkinen 4 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei julkinen - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 43 - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, luontolausunto - Lillmossaskogen, päätöshistoria - Maankäyttösopimus Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen Selostus Luontoselvitysten ajantasaisuus Valtuusto palautti Lillmossaskogenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi, koska valtuuston neuvottelukunnan tietoon oli tuotu epäily kaava-alueen luontoselvitysten vanhentuneisuudesta ja liito-oravan esiintymisestä alueella. Asemakaava-alueelta teetettiin kesällä 2016 arvio luonnonoloista ja tarpeesta laatia tarkempi luontoselvitys. Arvion on laatinut Ympäristösuunnittelu Envirosta biologi, FM Esa Lammi. Arvion johtopäätöksinä ja suosituksena todetaan: Selvitysalue on kasvillisuudeltaan tavanomaista talouskäytössä ollutta metsämaastoa. Alueella ei ole todettu uhanalaisia tai muita harvinaisia kasvilajeja, eikä alueella ole kohteita, joissa huomionarvoisten kasvien tai harvinaisten eläinlajien esiintyminen olisi todennäköistä. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai Espoossa tärkeiksi priorisoituja luontotyyppejä. Selvitysalueen läheltä on löytynyt liito-oravan jätöksiä, mutta selvitysalueella lajille sopivaa ympäristöä on niukasti. Alueen pohjois- ja itäosan metsä on todennäköisesti tärkeä liito-oravan kannalta. Pohjoispään metsä saattaa olla myös tärkeä lepakoiden ruokailualue. Gobbackan (Lillmossaskogenin) asemakaavaehdotuksessa esitetty maankäyttö, joka mahdollistaisi rakentamisen alueen eteläosaan ja säilyttäisi pohjoisosan ja itäpään virkistysalueena, vaikuttaa luonnonolojen puolesta onnistuneelta. Virkistysalueeksi osoitetun alueen säilyttäminen metsäisenä turvaisi liito-oravan liikkumismahdollisuudet ja säilyttäisi myös lepakoiden ruokailualueen. Heinäkuussa 2016 tehdyllä maastokäynnillä ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tarkempi luontoselvitys olisi aiheellinen. Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 43 Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 43 yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi. Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia. Nykyisin ajoneuvoliikenne kulkee Pikkunevantietä. Gobbackan asemakaavassa alueen eteläpuolelle on kuitenkin kaavoitettu Lambertintie (nykyinen Pikkunevantie), joka yhdistyy alueen kokoojakatuun Gobbackantiehen. Gobbackantietä ei ole vielä rakennettu. Alueella ei ole toistaiseksi julkista liikennettä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat 650 metrin päässä Anfallintiellä sekä 900 metrin päässä Röyläntiellä. Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 2-3,5 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja. Kaava-alueen viereen on kaavoitettu alue julkisille lähipalveluille. Pikkunevantien linjausta pitkin kulkee vesirunkoputki ja pääviemäri pohjoiseen Kalliomäentielle. Aluetta ei ole liitetty sadevesiviemäriin. Alueella on suojeltavia luontoarvoja. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee lepakoiden tärkeä saalistusalue ja itäosassa liito-oravalle sovelias metsäinen kulkuyhteys. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat pääosin seuraavien otsikkojen alla olevat tavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3), kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) ja Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ratkaisevana tavoitteena on ollut kehittää Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta väestönkehityksen edellyttämällä tavalla. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä alue on asuntoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Alueella ei ole asemakaavaa. Lillmossaskogen sijaitsee asemakaavoitetun alueen keskellä.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 43 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Gobbackan kaavaehdotusta ja ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen -niminen asemakaava, joka on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Asemakaavalla täydennetään sitä ympäröiviä lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Asumista sijoitetaan Lambertintien varteen joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Asemakaavalla tavoitellaan selkeää, johdonmukaista ja viihtyisää kaupunkirakennetta. Maankäyttö Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavassa merkitty asuinpientalojen kortteliksi (AP). Loput, eli noin 5 hehtaaria on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin k-m 2. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia aputiloja 5 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Enintään 30 % asunnoista saa sijoittaa toisen asunnon päälle. Kerrosluvuksi on määritelty Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. VL-1-alueella suoritettavien toimenpiteiden ja hoitotoimien tulee olla sellaisia, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilta latvusyhteydet ja / tai metsäkäytävät laajempiin viheralueisiin säilyvät. Kaava-alueella merkinnällä s-1 on paikallistettu lepakoiden tärkeä saalistusalue. VL-1-alueella kulkee ratsastusreitti sekä ohjeellinen, jalankulkua varten varattu alueen osa. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja yksityishenkilöiden kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus ja maankäyttösopimus sekä esisopimus alueen luovuttamisesta. Lisäksi Innovativa Oy:n ja kaupungin välillä on neuvoteltu maankäyttösopimus ja alueen luovutusta koskeva esisopimus. Sopimukset

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 43 Päätöshistoria ovat samansisältöiset kuin kaupunginhallituksen hyväksymät sopimukset. Selvitykset ja suunnitelmat Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Alueelle on laadittu mm. Perusmäen-Viiskorven luontoselvitys sekä selvitys liito-oravien esiintymisestä Gobbackan asemakaava-alueella. Näiden selvitysten avulla on voitu suunnitella laajempia viherverkostoja ja eläinlajien elinpiirejä. Valtuusto palautti asemakaavan käsittelyyn , jonka jälkeen alueelle on laadittu Lillmossaskogenin asemakaava-alueen luonnonolot -niminen luontolausunto. Lausunto on täysimittaista selvitystä suppeampi, mutta siinä on kuitenkin riittävällä tarkkuudella suljettu pois maankäyttöä rajoittavien luontoarvojen esiintyminen alueella. Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on myös laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Lillmossaskogenin kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka sisältyy laajempaan Gobbackan korttelisuunnitelmaan. Hyväksyminen Kaupunginhallitus Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen alueen luovuttamisesta, sekä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Päätös Kaupunginhallitus:

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 43 Valtuusto Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 296 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 43 [Ennakkotieto] 3608/ Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aleksi Kare, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Kurt Bymanin ym jättämään valtuustokysymykseen kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Kurt Byman ja 23 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista. Tiedoksi Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 297 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 43 [Ennakkotieto] 3939/ Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Hilkka Julkunen, puh Laura Schrey, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kai Lintusen ja 45 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Kai Lintunen on yhdessä 45 muun valtuutetun kanssa jättänyt seuraavan valtuustokysymyksen: Espoon asunto-ohjelman mukaan: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa." Kuitenkin vuonna 2016 kaupunki luovuttaa omatoimisille pientalorakentajille ainoastaan 50 tonttia, eli vain kolmasosan (1/3) valtuuston asunto-ohjelmassa asettamasta tavoitteesta. Luovutustavoitteita ei ole täytetty myöskään muiden asunto-ohjelman vuosien osalta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustojärjestyksen mukaisena valtuustokysymyksenä, 1) miksi pientalotonttien luovutustavoitteista on jääty jälkeen, ja 2) mitä kaupunki aikoo tehdä, että pientalotonttien luovutustavoitteet kurotaan umpeen ja täytetään valtuuston tekemien päätösten mukaisesti?