Porin kaupungin henkilöstölehti 5/2003. Rauhallista Joulua! Uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 2004 on tasan 140 vuotta Keski-Porin kirkon vihkimisestä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 5/2003. Rauhallista Joulua! Uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 2004 on tasan 140 vuotta Keski-Porin kirkon vihkimisestä."

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 5/2003 Rauhallista Joulua! Uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 2004 on tasan 140 vuotta Keski-Porin kirkon vihkimisestä.

2 2 Tapahtuma Kalenteri JOULUKUU 2003 La 20.- TUOMAAN MARKKINAT, kävelykatu ja kaup su patori klo Ke PORIN KAUPUNGIN JOULURAUHAN JULISTUS raatihuoneen edusta klo alk hyvä vuosi Porissa Kun vuotta 2003 on jäljellä vain muutama tovi, on aika silmätä, ovatko kaikki hyvät aikomukset toteutuneet ja onko saavutettu jotakin sellaista, mikä erityisesti on aihetta kirjata aikakirjoihin. Yleisenä toteamuksena voi johdannoksi lausua, että kaikkinensa 2003 on Porissa ollut hyvä vuosi. Seuraavassa muutama sana merkittävimmistä tapahtumista ja aikaansaannoksista. Kahden teollisen rakennemuutoksen ja viime vuosisadan syvimmän laman jäljiltä työttömyys on ollut Porin vaikein kunnallispoliittinen ongelma. Varsinkin tämän vuosituhannen puolella ja kuluvanakin vuonna työllisyys on Porissa kohentunut muuta maata ja muita kasvukeskuksia (Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku) selvästi nopeammin ja oli lokakuun lopussa Työministeriön mittaustapaa käyttäen 15,7 %. Pahimmillaan eli 26,4 % Porin työttömyysaste oli joulukuussa Käytännössä nuo kerrotut lukemat tarkoittavat sitä, että noin 4000 porilaista on menneen kahdeksan vuoden aikana päässyt uudelleen työhön kiinni. Paljon on tällä saralla vielä kuitenkin tehtävää. Vuoden 2003 alusta lähtien Porista on tullut virallisesti korkeakoulukaupunki. Suomessa korkeakoululaitos koostuu yliopistoista ja korkeakouluista. Porin korkeakoululaitos koostuu yliopistokeskuksesta, Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Diakoniaammattikorkeakoulun Porin yksiköstä. Porin korkeakoululaitoksen yhteinen opiskelijamäärä on noin 8000 ja henkilöstön noin 700. Korkeakoululaitoksen vireän toiminnan suotuisa vaikutus on alkanut jo monella tavalla tulla esiin porilaisessa elämänmenossa. Varsin merkittävä ja paljolti korkeakoululaitoksen aikaansaannos on kaupungin väestökehityksen kääntyminen kasvuun. Edellisen kerran väkiluku on hieman lisääntynyt vuonna Kun varsinkin yliopistokeskuksella on edessään melko hyvät kasvunäkymät, on syytä olettaa, että myös väestökehitys voisi pitempäänkin osoittaa hienoista nousua. Kuluvan vuoden talousarvio eräistä ulkoisista paineista huolimatta on toteutunut tasapainoisesti. Viimeisimmän kuukausiraportin mukaan tämän vuoden tilinpäätös tulee suurella todennäköisyydellä olemaan ylijäämäinen. Kun vuoden 2004 talousarvion yhteydessä laskennallisen alijäämän viimeinen erä tulee katetuksi, jää tältä vuodelta syntyvä ylijäämä tulevina vuosina käytettäväksi. Monen vuoden jälkeen kaupungin talouden hoitamisessa palataan normaaliin päiväjärjestykseen ja hieman pitempijänteiseen, vakaammalle pohjalle perustuvaan suunnitteluun. Vuoden 2001 alusta lähtien vertailukelpoinen henkilöstön määrä on kasvanut yli 300:lla. Lisähenkilöstö on ohjautunut juuri niille toimialoille, joiden palvelutasosta poliittinen päätöksenteko on Kuva: Marko Mikkola Kansikuva: Keski-Porin kirkko uusgoottilainen tiilikirkko kantanut eniten huolta. Tiedossa on, että voimavarojen lisääminen juuri näille toimialoille on saanut kaupunkilaisilta laajan ja varauksettoman hyväksynnän. Henkilöstön määrän kehitystä on syytä tarkastella myös tulevien aikojen näkökulmasta. Vuosi 2005 on näet ensimmäinen, jolloin Suomessa eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee uutta väkeä. Sama totuus pätee myös kaupungin hallinnossa. Seurauksena tästä jo lähitulevaisuudessa syntyy Porissakin tilanne, jossa samaan aikaan on työttömyyttä ja työvoimapula. Väitän, että osaavan, työkykyisen ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön saaminen kaupungin palvelukseen tulee olemaan vähintään yhtä suuri ongelma kuin kaupungin talouden tasapainossa pitäminen. Kaupunkiorganisaation tärkein tehtävä eli hyvinvointipalvelujen tuottaminen kaupunkilaisille on kuluvan vuoden aikana hoidettu kerrassaan hyvin. Uutena maakunnallisena tehtävänä on toimia Satakunnan pelastuslaitoksen ylläpitäjänä. Ammattikorkeakoulun tapaan tehtävä on hoidettava alusta alkaen vastuullisesti ja luottamusta kasvattavalla tavalla. Kiitän jokaista menneen vuoden aikana kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämiseksi tehdystä työstä ja toivotan itse kullekin Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vuonna 1863 valmistunut uusgoottilainen Keski-Porin kirkko on oman aikansa parhaita kirkkoarkkitehtuurin edustajia. Kirkon suunnitteli kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heideken. Kristuksen ylösnousemusta kuvaavan alttaritaulun on maalannut hovimaalari R.W. Ekman. Kirkon kuoriosan kolme lasimaalausta kuuluvat taiteilija Magnus Enckellin viimeisiin töihin. Taiteilija August Krookin suunnittelema ja urakoima seinien koristemaalaustyö tehtiin vasta 30 vuotta kirkon valmistumisen jälkeen. Keski-Porin kirkon ensimmäinen perusteellinen korjaus tehtiin vuonna Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja Kirkkoon on hankittu urut vuosina 1872, 1927 ja Päätös uusien, 56-äänikertaisten urkujen hankinnasta on tehty marraskuussa Urkujen rakentamisen alkaa ensi vuonna Saksassa, käyttöön urut saadaan vuonna Ensimmäiset Keski-Porin kirkkoon suunnitellut kirkkotekstiilit otettiin käyttöön joulukuussa Samettiset silkillä ja silkkilangoilla kirjotut tekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Raija Rastas. Uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 2004 on tasan 140 vuotta kirkon vihkimisestä. Tuolloin Keski-Porin kirkossa vietetään klo 10 perinnejumalanpalvelusta. Ke PORIN KAUPUNGIN UUDENVUODEN VASTAANOTT raatihuoneen edusta klo alk. TAMMIKUU 2004 Ke 21.- WEST STEP OPINTOMESSUT To Porin urheilutalo Pe 23.- La Su La VAPAAEHTOISTYÖN MESSUT, Porin seurakuntakeskus, Eteläpuisto 10, avoinna pe klo ja la klo HYVÄNNÄKÖISET HÄÄ- JA JUHLASHOW Promenadikeskus klo 12, näytökset klo 13 ja 16 TUL:N PÄIVÄN VALTAKUNNALLINEN PÄÄJUHLA Porin Teatteri klo 17 HELMIKUU Su 8.2. JUHLAMESSUT, Teknologiakeskus Pripoli klo MAALISKUU Pe KONSERTTI; TANGO EMOCI N, argentiinalai sen tangon kavalkadi Promenadikeskus klo 19 Su La PORI DANCE COMPANYN 15-VUOTISJUHLANÄYTÖS Porin Teatteri klo 19 MUUMI SATUNÄYTELMÄ Promenadikeskus klo 12 La RAKENNUS- JA VAPAA-AIKAMESSUT Su Porin Karhuhalli klo HUHTIKUU To 1.- SIJOITUSMESSUT Pe 2.4. Porin yliopistokeskus La Ti KARHU-VIESTI, lähtö Rauman torilta klo 14, Eurajoelta klo 14 maali Porin Karhuhallissa KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VALTAKUNNALLINEN PÄÄJUHLA Porin Karhuhalli TOUKOKUU Pe 14.- SENIORIMESSUT La Porin urheilutalo KESÄKUU Ti 8.-ke 9.6. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAPÄIVÄT HEINÄKUU Pe 16.- SATAKUNNAN KANSANSOUTU Su retkitapahtuma soutaen tai meloen Kokemäenjokea pitkinvammalasta Poriin La 17.- Su KANSAINVÄLINEN PORIN JAZZFESTIVAALI ELOKUU To PORI FOLK KANSAINVÄLINEN Su KULTTUURIFESTIVAALI SYYSKUU Pe 3.- PORIN XVI SILAKKAMARKKINAT Su 5.9. Porin jokiranta To Su PORIN PÄIVÄ, päätapahtumapaikkana Porin tori LOKAKUU Pe 1.- VALTAKUNNALLISET KIRKON DIAKONIA Su PÄIVÄT Promenadikeskus, Porin seurakuntakeskus ja Keski-Porin kirkko La 23.- Su ASU VIIHTYISÄMMIN/SATAMUKSU - MESSUT Porin tennishalli Yliopisto ja Porin kaupunki yhteistyössä J Kuluneena syksynä täyttyi kaksikymmentä vuotta yliopistotoiminnan aloittamisesta Porissa. Tampereen teknillisen korkeakoulun (nykyään Tampereen teknillinen yliopisto) aloittaneesta Porin yliopistokoulutuksesta on moninaisten vaiheiden jälkeen kasvanut viiden yliopiston muodostama, 1300:n opiskelijan ja lähes parinsadan asiantuntijan opiskelu- ja työpaikka, Porin yliopistokeskus. o alun perin oli selvää, että yliopistotoiminta pitää sitoa selkeästi palvelemaan alueen koulutustarpeita ja kehittämistä. Kehittämisen voimavarana ovat olleet yksimielisyys suuntaviivoista sekä erilaisuus. Tutkintokoulutus (vuonna 1987) käynnistyi teknis-kaupallisena, diplomi-insinöörin tutkintoon johtavana muuntokoulutuksena - vastaavaa koulutusmallia ei maassamme tuolloin ollut millään yliopistolla. Yliopistojen verkottumisen myötä syntynyt monitieteinen yliopistomalli oli niinikään ainutlaatuista. Pari vuotta sitten, kun Porin mallin lähestyessä parinkymmenen vuoden ikää, Opetusministeriö vahvisti yliopistokeskusmallin osaksi korkeakoulujärjestelmäämme. Tässä kehityksessä Pori on paitsi ollut suunnannäyttäjä myös kiistaton edelläkävijä kuuden yliopistokeskuksen joukossa. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin yksikkö on Porin yliopistokeskuksen vanhin ja suurin. Toiminta käsittää kolme diplomi-insinööriohjelmaa, tohtorikoulutuksen, laajan tutkimustoiminnan kirjon sekä monipuolisen täydennyskoulutustarjonnan. Kaikilla näillä toimintamuodoilla on kytkös paitsi elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin, myös kansainväliseen huippuosaamiseen sekä alueen muihin koulutusorganisaatioihin. Porin yliopistokeskuksen perustutkintokoulutuksen juuret ovat TTY:n insinööripohjalta lähtevässä muuntokoulutuksessa. Vaikka ylioppilaspohjaisen koulutuksen saaminen Poriin oli yksikön kehittymisen kannalta merkittävä laajennus, on alkuperäisellä koulutusmuodolla edelleenkin tärkeä rooli. Erityisesti tulevaisuudessa, nuorisoikäluokkien pienetessä jo työelämässä olevat tarvitsevat mahdollisuuden sekä uudistaa että päivittää osaamistaan. Tämä on mahdollista työ- ja elämäntilanteeseen sovittaen joko tehokkaasti täysipäiväisenä tai työn ohella toteutettavana osa-aikaisena koulutuksena. Insinööripohjalta diplomi-insinöörin tutkinnon keskimääräinen suoritusaika on täysipäiväisenä opiskeluna noin kolme vuotta ja työn ohella opiskellen noin kuusi vuotta. Jatko-opintojen merkitys on korostunut sekä yksilön omien tarpeiden että työtehtävien kasvavien vaatimusten kautta. Tohtorikoulutusta Porissa on perinteisesti toteutettu siten, että jatko-opintojen harjoittaminen on mahdollista työn ohella. TTY:ssa jatko-opiskelijoita kirjoilla on tällä hetkellä yli sata heistä suurin osa on työelämässä. Mainitsemisen arvoinen on TTY:n pitkäaikainen yhteistyö SAMKin kanssa opettajien ja henkilökunnan jatkokoulutuksessa. Luontaisin koulutusyhteys yliopistolla työelämään on täydennyskoulutuksen kautta. TTY:n täydennyskoulutusta Porissa toteuttaa EduPoint. Koulutusmuotoina ovat johtamiskoulutus, yrityskohtaisesti räätälöity yrityskoulutus sekä lyhytkurssitoiminta. Johtamiskoulutusohjelmien juuret ovat Porin JOKO:ssa, joka on lähes yhtä vanha kuin koko yksikkö. Tämän vuoden mittaisen johtamisen perusohjelman on suorittanut useita satoja yrityselämän ja julkisen hallinnon johtajia. Rinnalleen se on saanut kolmivuotisen MBA-ohjelman, naisjohtajille suunnatun Ladies Business School in, PKyritysten johdon ohjelman sekä Johdon assistenteille suunnatut koulutuksen. Johtamiskoulutusta on myös toteutettu soveltamisaluekohtaisina muunnelmina: tällä hetkellä menossa on Sosiaalialan JOKO yhteistyössä Porin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Täydennyskoulutus joustava koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tuoda yliopistotason osaaminen tarjolle siten, että tutkimuksen ja koulutusmenetelmien viimeisin tieto saadaan hyödyntämään yliopiston sidosryhmiä. Räätälöityjen koulutusohjelmien osanottajaryhmän voivat muodostaa tietyn organisaatioyksikön henkilökunta, jokin ammattiryhmä, tietyn virka-aseman organisaatiossa omaavat työntekijät jne. Osanottajia yhdistää tarve ja kiinnostus opiskella saman aihepiirin asioita. Koulutuksen toteuttamiskäytännöt voivat vaihdella kohderyhmän mukaan lähiopetuksen ja itsenäi- TkL Jari Turusen väitöstilaisuus Vastaväittäjinä toimivat professori Zdravko Kacic (University of Maribor, Slovenia) ja TkT Kari Laurila (Nokia Oyj). Tilaisuutta valvoo professori Pekka Loula TTY:n Porin yksiköstä. Jari Turunen on TTY:n Porin yksikön kahdestoista tohtori - kuluvana vuonna tulee vielä kaksi lisää. sen työmuodon välillä. Asiakkaan tarpeet koulutukseen puolestaan tulevat otetuksi huomioon yhteisen suunnittelutyön kautta. Avoimen yliopiston joustava opiskelijavalinta mahdollistaa yliopiston tutkintoihin kuuluvat opinnot muillekin kuin varsinaisille tutkinto-opiskelijoille. Opiskelijalla ei tarvitse olla tutkintotavoitetta osallistuessaan perusopiskelijoiden mukana tutkintokoulutuksen kursseille tai erityisesti avoimen yliopiston toteuttamiin opintoihin. Tosin avoin yliopisto tarjoaa myös väylän tutkinto-opintoihin erillisvalinnan kautta. TTY:n Porin yksikön yhteistyö Porin kaupungin kanssa on ollut monimuotoista ja laajaa: kaupungin työntekijöitä on osanottajina lähes kaikissa TTY:n tarjoamissa koulutusmuodoissa. Yliopiston näkökulmasta tämä antaa uskoa koulutuksen oikeiden painopisteiden valintaan, koulutukseen osallistuville taas mahdollisuuden kehittää itseään ja parantaa valmiuksiaan yhä vaativammaksi tulevissa työtehtävissä. Hannu Jaakkola johtaja Tampereen teknillinen yliopisto Porin yksikkö

3 4 5 Reposaari vaihtui SAMKIIN - Pitkästä työrupeamasta oli se etu, että asiakkaat tulivat tutuiksi ja näin esim. jatkuvasti lisääntyvä puhelinneuvonta onnistui, koska tiesi asiakkaan elämäntilanteen. - Kun minulle esiteltiin pari vuotta sitten tätä tehtävää, en ollut koskaan ajatellut siirtymistä pois Reposaaresta, mutta koska tarjoutui tilaisuus tehdä työtä toisenlaisissa olosuhteissa, asia ajan myötä kypsyi ja tein päätöksen työmuodon vaihtamisesta, kertoi terveydenhoitaja Päivi Westerlund nauraen. Jos ei nyt, niin ei koskaan. Uusia haasteita Opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitaja on työssään todella yksin, kuvaa Päivi Westerlund uutta toimenkuvaansa, vaikkei se mikään yllätys ollutkaan. Opiskelijoita on Satakunnan ammattikorkeakoulun tässä toimipis- MIKÄ, MISSÄ Terveydenhoitaja Päivi Westerlundilla on takanaan 16 vuoden työrupeama Reposaaren alueella väestövastuutyöstä. Asiakkaat olivat kaiken ikäisiä eli odottavasta äidistä koululaisiin ja ikäihmisiin. teessä yli 2000, joten kävijöitä riittää koko päiväksi, vaikka terveystarkastuksia tehdään vain tarvittaessa. Opiskelijat ovat fiksuja ja mukavia aikuisia, mutta ikäjakauma yllättävän iso ja lisäksi monikulttuurisuus näkyy oppilaitoksen arjessa. - Haasteena opiskelijaterveydenhuollossa on opiskelijoiden hoitoonohjaus, sillä jonot hoitopaikkoihin on pitkiä ja oikeaa hoitopaikkaa on joskus vaikea löytää. Asuinalueen mukaan määräytyvälle omalääkärille ei aina saa aikaa ja terveydenhoitaja joutuu asioimaan monen eri lääkärin kanssa. Muualta Poriin muuttaneet opiskelijat kaipaavat nuorisoneuvolaa, jossa olisi kaikki nuorien tarvitsemat palvelut. Tarvetta löytyisi niin kuraattorille ja psykologille kuin luku- ja kirjoitushäiriöisten opettajalle/terapeutille. Keskusteluapua opiskelijat saavat oppilaitosdiakonilta, jolla on vastaanotto oppilaitoksella kerran viikossa. Opiskelijayhdistykset ovat lähteneet aktiivisesti ajamaan opiskelijoiden terveydenhuoltoasioiden yhtenäistämistä ja Stakesilta odotellaankin uusia ohjeita. Katsotaan sitten, mitä ne tuovat tullessaan. - Perehtyminen uuteen työmuotoon, oppilaitokseen, henkilökuntaan ja opiskeluasioihin on vasta alkuvaiheessa. Terveydenhoitajan työ on tietenkin periaatteessa kaikissa työmuodoissa samanlaista, mutta jokaisessa on omat painotusalueensa, joihin on perehdyttävä tarkemmin. On tärkeää ja oman ammattitaidon kannalta varmastikin hyvä, että näkee tätä työtä vähän erilaisestakin näkökulmasta ja näin mielenkiinto säilyy. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Jokainen on työelämässään kohdannut jossain muodossa riskejä ja jokaisen tulisi pyrkiä minimoimaan mahdolliset työturvallisuusriskit ja pyrkiä omilla toimenpiteillään luomaan turvallisen työkentän ympärilleen. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten voisit vaikuttaa työympäristössäsi riskien minimoimiseen? Taidatko riskienhallinnan? Riskienhallinta on työtä riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi ja vähentämiseksi. Hyvä riskienhallinta on tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Riskillä tarkoitetaan yllättävää ei-toivottua tilannetta tai tapahtumaa, josta aiheutuu henkilökohtaisia, taloudellisia tai omaisuusvahinkoja. Porin kaupunki panostanut riskienhallintaan Tehdessään ensimmäisen riskienkartoituksen jo vuonna 1984 Porin kaupunki oli edelläkävijänä muille kaupungeille. Silloinen riskienhallintamenetelmä perustui pääosin asiantuntijoiden haastatteluihin ja heidän kirjoittamaansa raporttiin ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. 15 vuotta myöhemmin Porin kaupunki aloitti seuraavan laajan riskienkartoitusprojektin. Jälleen kaupunki toimi tiennäyttäjänä julkishallinnon riskienhallinnassa. Edistyksellistä tällä kertaa oli se, että koko henkilökunta teki työn riskienhallinnan johtoryhmän johdolla ja ylimmän johdon valvonnassa. Vuonna 1999 aloitettu kartoitustyö saatiin päätökseen vuonna Ensisijassa kartoitustyön sparraajina toimivat vakuutusyhtiöiden asiantuntijat. Työn kuluessa kaupunki avasi myös omat riskienhallinnan tukisivut internetiin helpottamaan materiaalin hallintaa ja tiedon jakelua. Riskienhallintakartoitustyön tuloksena syntyi Porin kaupungin riskienhallintaraportti. Raporttia päivitetään ja täydennetään jatkuvasti, jolloin se on aina ajan tasalla. Raportissa riskeille ja vahingoille asetettiin mittarit ja tavoitteet, jotta riskienhallintatyön tuloksellisuutta voidaan selkeästi seurata ja arvioida. Tavoitteena on, että kolmen vuoden keskikustannuksia kyetään alentamaan neljä prosenttia vuosittain ja että kokonaiskustannukset pysyvät välillä 1,18 +/- 0, 34 miljoonaa euroa. - Riskienkartoitustyöhön liittyy myös se, että vuodesta 1984 alkaen on vakuutuksentarjoajat kilpailutettu valtuustokausittain. Täten vakuutusten hinnat ovat laskeneet, mutta vakuutusten kattavuus samalla kasvanut, kertoo riskienhallinnan johtoryhmän sihteeri, apulaiskaupunginkamreeri Hannu Jokinen. Tällä hetkellä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen omavastuu on euron tietämillä, mikä tarkoittaa sitä, että kaupunki vastaa kaikista tapaturmista. Oleellista asiassa on se, että tapaturmat koituvat hallintokuntien maksettavaksi, hän painottaa. Riskienhallinta jokaisen hyväksi - Riskienhallinnan tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa riskit sekä pystyä elämään riskien kanssa ottamalla ne huomioon, mutta pelkäämättä niitä liikaa, selventää riskienhallinnan johtoryhmän jäsen, kaupunginkamreeri Martti Kataja riskienhallinnan tavoitteita. Tapaturmahan satuttaa eniten sen kohdetta. Sen vuoksi jokaisen kannattaisikin miettiä, kuinka tietyn riskin voisi välttää tai minimoida työelämässään. Tarkoituksena ei ole, että riskienhallinta olisi viraston- tai työnjohdon oma juttu, vaan jokainen huolehtisi riskienhallinnasta omalta osaltaan, hän painottaa. Hannu Jokinen toivoisi, että riskienhallinta olisi koko ajan työntekijöiden mielessä, eikä vain silloin, kun tehdään riskien kartoitusta. Riskienhallinta kuu- luu tärkeänä osa-alueena työelämään, hän muistuttaa. Riskienhallinnan onnistumisesta hyötyvät myös hallintokunnat, joille myönnetään hyvityksiä virkistyskäyttöön sen mukaan, kuinka hyvin riskienhallinta on onnistunut eli käytännössä kuinka monta tapaturmaa on sattunut. Kaupunginhallitus on päättänyt, että mikäli tapaturmien määrä alenee vuodessa 10 prosenttia lähtötasosta, saa hallintokunta 10 prosentin hyvityksen vakuutusmaksuunsa. 0-tapaturman hallintokunnat saavat aina vakuutusmaksuunsa 10 prosentin hyvityksen, josta puolet on käytettävä henkilökunnan virkistystoimintaan. Vasemmalla SURAKOn edustajana kunniakirjaa vastaanottamassa Pekka Salminen. Hänen vieressään toisen kunniakirjan saajat Jouko Lindberg ja Hannu Fager sekä heidän oikealla puolellaan kunniakirjoja luovuttamassa riskienhallinnan johtoryhmän edustajat Kalervo Laaksonen ja Hannu Jokinen. Sinäkin voit vaikuttaa ja voittaa Koko henkilökunta voi osallistua kahteen riskienhallintakilpailuun. Viime vuosina tapaturmia on sattunut vuodessa liikaa, koska hallintokuntakohtainen tavoite on 0-linja. Näistä aiheutuneet välittömät kustannukset ovat olleet euroa vuodessa. Pääasiassa tapaturmat ovat kaatumisia ja satuttamisia. Miten sinun mielestäsi tapaturmia voitaisiin välttää ja vähentää? Lähetä ehdotuksesi Pekka Salmiselle tai Hannu Jokiselle ja voit voittaa Ifin lahjoittaman kylpyläviikonloppupaketin. Riskienhallinnan johtoryhmä pitää erittäin tärkeänä tietoa myös läheltä piti tapauksista. Näistä voidaan oppia paljon ja tehdä parannuksia muun muassa työolosuhteisiin ja työtapoihin. Näin ollen rahatoimiston antamia palkintoja arvotaan kaik- Riskienhallinta kannattaa aina. Hyvästä työstä voi ansaita tällaisen kunniakirjan. kien vaaratilanteesta/läheltä piti tapauksista -ilmoituslomakkeiden jättäneiden kesken. Ilmoituslomake löytyy foorumista rahatoimen kohdalta tai voit myös kirjoittaa sellaisen ilman lomaketta omin sanoin ja lähettää Salmiselle tai Jokiselle. Molempiin kilpailuihin sinulla on aikaa osallistua ensi vuoden ajan. Uusi kilpailukausi alkaa siis ja kestää vuoden loppuun. Ensi vuonnakin voit siis osaltasi olla vaikuttamassa tapaturmien ehkäisyssä ja työturvallisuuden parantamisessa. Nyt kannattaakin tehdä uuden vuoden lupaus olla aktiivinen riskienhallinnan saralla, täyttää ilmoitukset vaaratilanteista tai läheltä piti tapauksista sekä laatia ehdotuksia tapaturmien välttämiseksi. Näin olet luomassa ensi vuodesta entistä turvallisempaa ja voit hyvin ensi vuonnakin. Unohtamatta, että voit myös voittaa palkintoja. Muista kuitenkin, että riskienhallinta palvelee ennen kaikkea omaa turvallisuuttasi. Kunniaa ja mainetta Joulukuun 1. päivä riskienhallinnan johtoryhmä luovutti kaksi kunniakirjaa hyvästä riskienhallintatyöstä. Toinen kunniakirja luovutettiin toimitilayksikölle, turvallisuussuunnittelija Jouko Lindbergille ja tekninen isännöitsijä Hannu Fagerille. Kunniakirja myönnettiin heille eri hallintokuntien kiinteistöjen pelastussuunnitelmien jalkauttamisesta sekä erittäin hyvästä työntekijöiden motivoimisesta ja sitä kautta kiinteistöturvallisuuden lisäämisestä. Suunnittelun ja rakentamisen koordinointiryhmä SURAKO sai kunniakirjan liikenneympäristössä työskentelevien henkilöturvallisuuden kehittämisestä ja Tieturva1-koulutusohjelman läpiviennistä sekä ympäristövahinkohallintajärjestelmän kehittämisestä kuntokartoituksin ja motivointikoulutuksin. Riskienhallinnan johtoryhmän puheenjohtaja, pelastusjohtaja Kalervo Laaksonen, kertoi näiden kunniakirjojen kautta saajien olevan malliesimerkkinä siitä, miten kaupungin riskienhallinta on edennyt. Kunniakirjojen luovutuksella on tavoitteena huomioida riskienhallinnan eteen tehty työ, Kalervo toteaa. Hän toivoo myöskin kunniakirjojen olevan kannustuksena muillekin ja painottaa, että riskienhallintatyötä tehdään kuitenkin pääasiassa henkilökohtaisella tasolla. Turvallista Uutta Vuotta! Titta Strömberg TPK Terveys 2015 on haaste toimijoille ja päättäjille Ainot ja Oivat liikkeelle Uusi päiväohjelma tarjoaa virikkeitä eläkeläisille Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta linjaa kansallista terveyspolitiikkaamme 15 vuoden tähtäimellä. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka ulottuu yli hallintosektoreiden, koska kansaterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista: elämäntavoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta, yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Toive oman ja läheisen terveyden säilymisestä tai paranemisesta on ihmisten keskeisimpiä tulevaisuuden odotuksia. Yhteisöjen, kansakunnan ja ihmiskunnan tasolla terveys on tärkeimpiä hyvinvoinnin ja kehityksen voimavaroja. Mahdollisimman hyvän terveyden saavuttaminen on myös perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Terveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Terve väestö on taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Kansanterveyden kehittäminen muun yhteiskunnallisen kehityksen osana ja mahdollistajana on olennainen osa kestävää kehitystä. Maailmanlaajuisesti se nähdään keskeisenä keinona köyhyyden poistamiseen. Ikäryhmittäiset tavoitteet 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvulla. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990 luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Kaikille yhteiset tavoitteet 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. Kansanterveyden edistäminen tapahtuu kansalaisten arkielämän areenoilla. Kansalaisten oma rooli terveyden edistämisessä on keskeinen. Valtioneuvosto korostaa kotien, koulujen, työelämän, liikenteen, asuma-alueiden, kulutuksen ja vapaa-ajan ympäristöjen merkitystä terveyspoliittisten tavoitteiden toteutumiselle. Lähde :Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansaterveysohjelmasta, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Ohjelma löytyy sähköisessä muodossa internetosoitteesta Toimeenpano, seuranta ja arviointi löytyvät terveysviraston uusilta internet-sivuilta osoitteesta ja valikosta Terve Kunta. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Porin sosiaalikeskuksen kotipalvelu vastaa ikääntyneiden lisääntyneeseen yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteeseen laajentamalla ikääntyneiden päivätoimintaa ensi vuoden alussa. Eläkeläisiä kodeistaan ulos houkutteleva Ainon ja Oivan päiväohjelma aloittaa toimintansa maanantaina 19. tammikuuta Viikkarin Valkaman tiloissa (Juhana Herttuankatu 17). - Uusi päiväohjelma on omatoimisille eläkeläisille tarkoitettua toimintaa, jossa ikäihmisten tarpeet on pyritty ottamaan kokonaisuutena huomioon, kotipalvelun toimistopäällikkö Pirjo Rehula kertoo. Ainon ja Oivan päiväohjelman päivät koostuvat palveluneuvonnasta, avoimista keskusteluryhmistä sekä seurakunnan, yhdistysten ja kaupungin hallintokuntien järjestämästä ohjelmasta. Toiminta on kaikille eläkeläisille avointa ja maksutonta. - Päiväohjelmaan osallistuvien ei tarvitse mitenkään sitoutua toimintaa. He voivat itse rakentaa päivänsä ja valita ohjelmatarjonnasta houkuttelevimmat aiheet, Pirjo Rehula jatkaa. Tietoa palveluista Sosiaalisten, liikunnallisten ja henkisten virikkeiden lisäksi uusi päiväohjelma tarjoaa eläkeläisille tietoa palveluista. Kotipalvelutoimiston sosiaaliohjaaja jalkautuu eläkeläisten pariin joka maanantai- ja tiistai-aamupäivä. - Ainon ja Oivan päiväohjelmassa korostuu eläkeläisten henkilökohtainen neuvonta. Ikääntyneillä on mahdollisuus saada neuvojalta tietoa kaikista vanhusten palveluista, Pirjo Rehula tähdentää. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi Ainon ja Oivan ohjelmasta ja tapahtumista pyritään tiedottamaan aktiivisesti, jotta porilaisia eläkeläisiä saataisiin houkuteltua mukaan toimintaan. Yksinäiset eläkeläiset liikkeelle - Viikkarin valkamassa lounastaa päivittäin noin 80 eläkeläistä. Jotta he voisivat viettää enem- män aikaa mielekkäässä toiminnassa, aloimme suunnitella tätä uutta päiväohjelmaa lounasajan ympärille. Samalla meillä on mahdollisuus saada talon hienot tilat tehokkaampaan käyttöön, Porin vanhustenkotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Nordström kertoo. - Meille on suuri haaste saada yksinäiset eläkeläiset liikkeelle ja mukaan toimintaan. Toivottavasti esimerkiksi Viikkarin valkamassa lounastamassa käyvät eläkeläiset ottavat ystäviään mukaan tutustumaan taloon ja uuteen toimintaan, Pirjo Rehula sanoo. Eero Seppälä (vasemmalla), Lauri Juhola, päiväohjelman vetäjä Päivi Toivola sekä takana seisovat Aino Outinen ja toiminnanjohtaja Ari Nordström kannustavat porilaisia eläkeläisiä osallistumaan uuteen päiväohjelmaan. Ainon ja Oivan päiväohjelma Ainon ja Oivan päiväohjelmaa rakennetaan yhteistyössä Porin vanhustenkotiyhdistys ry:n, seurakunnan ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Maanantaisin ja tiistaisin eläkeläisillä on mahdollisuus saada palveluneuvontaa. Maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin on mahdollisuus osallistua avoimeen keskusteluryhmään, jossa turistaan maailman menosta ja keskustellaan milloin mistäkin kiinnostavasta aiheesta. Maanantai-iltapäivät on pyhitetty seurakunnan järjestämälle toiminnalle, tiistait kaupungin hallintokunnille ja keskiviikot yhdistyksille sekä järjestöille. Torstai-iltapäivisin eläkeläiset voivat osallistua ohjattuun liikuntatoimintaan; he voivat esimerkiksi lähteä keilamaan tai sauvakävelylle. Kerran kuukaudessa järjestetään torstaitanssit. Keskiviikkoisin lämpiävät naisten ja miesten saunat, torstaisin miesten sauna ja perjantaisin taas naisten sauna. Joka päivä on mahdollisuus syödä lounasta Viikkarin Valkamassa. Ainon ja Oivan päiväohjelma on muutoin maksutonta, mutta lounas, kahvi ja sauna maksavat. Omatoimisille eläkeläisille Ainon ja Oivan päiväohjelman kaltaista toimintaa ei kaupungilla ole aikaisemmin ollut. Malliakaan ei ole muualta otettu, vaan toiminnan ideat on haudottu Porin sosiaalitoimessa. - Porin kaupungin vanhustyöllä ja kotipalvelulla on jo pitkään ollut perinteistä päivätoimintaa vanhainkoti-päiväkeskus Himmelissä, Pihlavan vanhustentalo Pihlavantähdessä, Viikkarin Valkamassa ja Rinkeplummassa. Tämä toiminta on kuitenkin tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat jo enemmän apua toiminnoissaan. - Ainon ja Oivan päiväohjelma on taas tarkoitettu eläkeläisille, jotka pääsevät paikalle omin voimin ja ovat vielä hyväkuntoisia, Pirjo Rehula valottaa. Osallistujien toiveiden mukaista toimintaa Uutta päiväohjelmaa ryhtyy vetämään kodinhoitaja Päivi Toivola, jolla on seitsemäntoista (17) vuoden kokemus kotipalvelun laajalta kentältä. - Odotan innokkaasti uuden palvelun alkamista. Minulla on mielessä tietty ohjelmarunko, mutta uskon, että toiminta alkaa pikkuhiljaa muodostumaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi. Aion kysellä osallistujilta heidän toiveitaan ja niitä sitten toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, Päivi Toivola kertoo. Päivi toivoo myös, että yhdistykset ja hallintokunnat, jotka haluavat esitellä toimintaansa tai järjestää ikäihmisille ohjelmaa, ottaisivat häneen yhteyttä. Teemu Eskola Porin sosiaalikeskus

4 6 7 Mikä on Satakunta Sports Academy - SSA? Vastaajanpenkiltä Porin kaupungin koulutoimenjohtaja Jari Leinonen ja Kuninkaanhaan urheilulukion vanhempi lehtori ja SSAn puheenjohtaja Helvi Walli kertoivat tästä opiskelun ja urheilun yhdistämishankkeesta. urheilijoista, on se todellisuutta vain harvoille. Vauhdilla mennään yhä ammattimaisempaan suuntaan välittämättä aina laillisista keinoista ja unelma rahakkaasta ammattilaisurasta väikkyykin monen urheilua harrastavan nuoren mielessä niin, ettei koulutus aina kiinnosta. Urheilijan on kuitenkin hankittava itselleen koulutus urheilu-uran jälkeistä elämää varten. Opiskelemalla urheilija turvaa sijoittumisensa yhteiskuntaan, missä hän voi hyödyntää uransa kokemuksia ja kontakteja erilaisissa tehtävissä. Taustaa Paikkakunnalta puuttunutta urheilijoille kaikki koulumuodot kattavaa järjestelmää edustaa Satakunta Sports Academy, jonka kaltaisia verkostoja toimii myös muualla Suomessa. Voidaankin sanoa, että opiskelun ja urheilun yhdistämismahdollisuuksien, lukiosta yliopistoon, puuttuminen on aiemmin työntänyt muuttovirrat kohti niitä tarjoavia keskuksia. ps Y L I O P I S T O T Yliopistollinen koulutus; TTY - TuKKK L U K I O T Kuninkaanhaan urheilulukio Muut Porin lukiot (4) Björneborgs Svenska Samskola Satakunta Sports Academy - alueellinen päivittäisharjoittelukeskus - aloitti toimintansa 9/2002 Satakuntaliiton EAKR -rahoituksella ja nyt toiminta jatkuu ESR -rahoitteisena. Johdetun toiminnan piiriin kootaan eri ikäiset, eri sukupuolta sekä eri lajeja harjoittelevat lahjakkaat nuoret. Päivittäisharjoittelukeskuksessa urheilija voi elää mahdollisimman normaalia elämää tutussa ja turvallisessa ympäristössä, missä hänen kouluttautumista haluamalleen alalle tai ammattiin tuetaan. Tutkimuksen mukaan urheilijan koulutaso vaikuttaa hänen uransa pituuteen. Hankkeessa ovat mukana keskeisimmät oppilaitokset, jotka tarjoavat opiskeluun lukuisia suuntautumisvaihtoehtoja. Jokaisessa oppilaitoksessa on yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on auttaa urheilijaa opiskelun ja urheilun yhteensovitta-misessa sekä muissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Porin kaupungin koulutusvirasto toimii SSA:n kokoavana voimana ja hanketta hallinnoi eri oppilaitosten edustajista ja SSA -valmentajista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä hyväksyy ja erottaa urheilijat ennalta hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja tarkistukset opiskelun ja urheilun etenemisestä tehdään oppilaitoskohtaisesti. Mukana olevien oppilaitosten johto on sitoutunut yhteistyösopimuksella Koulutusväyl ylät TYÖEL ELÄMÄ "Sopimuksin" AMMATILLINEN II-ASTE Tekniikkaopisto Palveluopisto Metsäopisto Porin Aikuiskoulutuskeskus P E R U S K O U L U T(9) T edistämään ja kehittämään urheilijoiden opiskeluedellytyksiä. Tällä hetkellä SSA -urheilijoita on SSA -urheilijan henkilökohtainen kuvakortti S A M K Liiketoiminta, matkailu ja kulttuuri Sosiaali- ja terveys Tekniikka ja merenk. Diak 10 1 Urheilijan menestyminen kilpakentillä riippuu monista tekijöistä ja vaikka julkisuudessa luodaan kuvaa taloudellisesti hyvin toimeentulevista huippuilijoita on 1 oikeuttaa maksuttomaan harjoitteluun Porin kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa. Lisäksi urheilijalle järjestetään muita valmentautumiseen liittyviä palveluja. - Teemme jatkuvasti kehitysyhteistyötä, alueen vahvuudet huomioiden, alueen vaikuttaja- ja edistäjätahojen sekä toimintaa tukevien yhteistyö-organisaatioiden kanssa. - Mukaan valitut urheilijat ovat hankkineet opiskelupaikkansa itse yhteishaun ja/tai pääsykokeiden kautta ja sitoutuvat tekemään henkilökohtaisen opiskelu (valmennus) suunnitelman (HOVS) sekä etenemään sen mukaisesti. Kohderyhmänä on ensisijaisesti urheilijat, joilla on kansallista urheilumenestystä ja jotka tähtäävät kansainväliselle tasolle. Urheilijalta edellytetään oman harjoittelupäiväkirjan pitoa sekä sitoutumista SSAn aamuharjoituksiin kolme kertaa viikossa. Valmennus ja lajit Valmennustoimintaa johtaa 11 valmennusvastaavaa seuraavissa urheilulajeissa: jalkapallo, jääkiekko, jääpallo, kamppailulajit, kestävyyslajit, nykytanssi, uinti, yksilölajit ja yleisurheilu. Muista lajeista voidaan ottaa mukaan kansallisella tasolla menestyneitä urheilijoita. Valmentajille järjestettävät asiantuntijaluennot - valmentajien ammattitaidon järjestelmällistä kehittämistä - ovat laadullisen toiminnan edellytys, koska mm. kansainvälisen tiedon seuraaminen mittavan tarjonnan vuoksi käy entistä vaikeammaksi. Kansallinen ja kansainvälinen toiminta Satakunta Sports Academy on niin kansallisen kuin myös kansainvälisen tason toiminnoissa mukana viemässä opiskelun ja urheilun yhdistämistä eteenpäin. Kansalliset akatemiat pyrkivät toimimaan yhteistyössä siten, että nuoret voisivat suorittaa koulutukseensa kuuluvia kursseja muilla akatemiapaikkakunnilla. Kansallisten toimintojen ohella on SSA-partnerina Euroopan Unionin teemavuoden - liikuntakasvatus hankkeessa, jonka tavoitteena on tiivistää koulutuslaitosten ja liikunta-alan järjestöjen yhteistyötä. Kansainvälisestä etä- ja verkko-opiskelusta on Satakunta Sports Academylla hyvä esimerkki, kun FC-Jazzin pelaaja Hermanni Vuorinen siirtyi pelaamaan jalkapalloa Saksaan ja jatkaa opintojaan Bremenistä käsin. Julkisuus Julkisella näkyvyydellä on luotu ja herätetty positiivisia mielikuvia, mistä hyvänä esimerkkinä on Porissa järjestetty Suomen Olympia-Akatemian 17. istunto. Istunnon pääaiheena oli juuri urheilun ja opiskelun edis-täminen. Tilaisuudessa oli useita huippualustajia ja heidän joukossaan oli mm. Tapani Ilkka Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja ja Suomen urheiluopiston rehtori. Tulevaisuus ja kehityskohteet Jatkokehitystä tehdään Urheiluklinikan (Health and Tests) ja opinto-ohjausjärjestelmän saralla. Tiedonkulun tehokkuuden terävöittäminen, koordinaatiojärjestelmän selkeyttäminen, seurannan sekä arvioinnin tarkennukset kuuluvat niin ikään tulevaisuuden toimenpiteisiin. Lisäksi ravinto, vammaisurheilu sekä urheiluakatemioiden organisoituminen tulevat esiin pitkäntähtäyksen toimenpidelistauksissa. Alueellisesti tavoitteenamme on vakiinnuttaa Satakunta Sports Academyn toiminta ja saada sen vetovoimaisuus uusia haasteita vastaavaksi ja valtakunnallisesti olla mukana luomassa Suomeen akatemiakeskusten verkostoa, missä akatemiat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Lisätietoja: Helvi Walli Kuninkaanhaan urheilulukio Puh Sposti: Pekka Stenfors Porin kaupunki/koulutusvirasto Puh Sposti:

5 8 9 Yhteisissä tapaamisissa alumnit tapaavat toisiaan. Kuva on alumnijuhlasta marraskuulta. Kuva: Kirsi Suominen meniätuhansia ihmisiä, mutta vain osa on rekisteröitynyt mukaan toimintaan. Toiminnan kiinnostavuus myös alumnien suuntaan onkin sekä yliopistoettä ammattikorkeakoulupuolella haasteellista, Annukka Tapani selvittää. Tällä hetkellä alumnitoimintaa hoitaa SAMK:n sisäinen työryhmä. Osa ammattikorkeakouluista on käynnistänyt alumnitoimintaa yhdistyksen muodossa. SAMK:ssa ei ainakaan tässä vaiheessa ole lähdetty perustamaan yhdistystä. - Toiminta on vielä aika alussa. Katselemme asiaa eteenpäin ja näemme sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan; olisiko joskus myöhemmin ehkä syytä perustaa yhdistys, Annukka Tapani kertoo. Näkyvä osa alumnitoimintaa ovat juhlat ja muut tapahtumat. - Vuosina 2001 ja 2003 on järjestetty suurempi alumnitapahtuma. Esimerkiksi vuoden 2001 alumnijuhlista saadussa palautteessa toivottiin koulutusta ja yhteistä verkostoitumista eri muodoissa. Näihin toiveisiin vastattiin osittain jo marraskuussa 2003 järjestetyssä alumnitapaamisessa, joka käsitti koulutusseminaareja ja iltajuhlan. - Vaikka järjestämmekin silloin tällöin tapahtumia juhlia, seminaareja tai muita se on vain pieni osa toimintaa. Suurin osa toiminnasta on näkymättömämpää, esimerkiksi pitkäkestoista yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa. - Esimerkkinä voisin mainita Nordean, jonka kanssa olemme jo aika pitkällä Kasvata oma pankkineuvoja -projektin yhteistyökuvioissa. Nordeaan pääsee opiskelijoitamme harjoitteluihin ja nämä samat opiskelijat käyvät myös kertomassa muille opiskelijoille siitä, millaista on toimia pankkialalla. Harjoittelijoista Nordea valitsee sopivimmat, joista he voivat kasvattaa pankkineuvojia jo opiskeluaikana. Molemmat hyötyvät niin opiskelija kuin yrityskin. Myös Satakunnan Insinöörien kanssa on vireillä samantyyppistä yhteistyötä, Annukka Tapani paljastaa. Inna Helminen Kuva: Inna Helminen Sampolan lähiö täytti 30 vuotta kuluneena syksynä. Aivan alusta lähtien on alueella toiminut koulu, joka on elänyt mukana alueen muutoksissa niihin mukautuen. Koulun toiminta on edelleen tärkeä osa Sampolan elämää. Se on paikka, joka on aina toiminut kokoontumiskeskuksena. KYLÄKOULU keskellä lähiötä SAMK pitää yhteyttä kasvatteihinsa Korkeakoulusta valmistuneita sanotaan alumneiksi. Alumni on latinaa ja tarkoittaa kasvattia, suojattia. Kotikorkeakoulut haluavat tehostaa yhteistyötä valmistuneiden osaajiensa kanssa. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat - niin korkeakoulu kuin alumnikin. Satakunnan ammattikorkeakoulusta on valmistunut jo yli 5000 osaajaa, jotka ovat sijoittuneet erilaisiin tehtäviin eri puolille Suomea. - Alumnitoiminta lähti siitä, että halusimme tietää, mitä SAMK:sta valmistuneille kuuluu ja miten heidän koulutuksensa Vaikka Joulutohinoihin kuluu nyt runsaasti aikaa, niin voisimme silti antaa ajastamme puolisen tuntia verenluovutukseen. Verta tarvitaan vuodessa noin pussia, eli joka päivä tarvitaan tuhat luovuttajaa, jotta veri riittäisi potilaiden hoitoon. Samaan aikaan kuitenkin vanhimmat luovuttajat joutuvat lopettamaan ikääntymisen takia, joten uusia tarvitaan koko ajan. Suomessa on noin verenluovuttajaa. Veripalvelu valmistaa luovutetusta verestä noin 30 erilaista tuotetta, joita sairaalat tilaavat potilaidensa tarpeiden mukaan. Verenluovutus on vapaaehtoista Verenluovuttaminen on vapaaehtoista, eikä siitä makseta palkkiota. Verta voi luovuttaa, kun on terve, vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Verenluovutusta ei voi aloittaa, jos on täyttänyt 60 vuotta. Verta voi luovuttaa säännöllisesti. Naisilla sopiva luovutusten määrä on 1-3 kertaa, miehillä 3-4 kertaa vuodessa. Luovuttaa voi useamminkin, mutta luovutusten välillä on pidettävä vähintään 60 vuorokauden tauko. Luovuttajan henkilöllisyys tarkistetaan aina ennen toimia, ja verenluovutuskelpoisuus tutkitaan paikan päällä, joten täytetyn kyselylomakkeen tiedot tarkastetaan ja hemoglobiini mitataan. päällikkö Annukka Tapani, jonka johdolla alumnitoimintaa on pyöritetty vuodesta Alumnikin hyötyy Alumnit hyötyvät toiminnasta mm. siinä, että alumniverkoston kautta voi vaihtaa kuulumisia ja verkostoitua. SAMK järjestää alumneille seminaareja ja muita tilaisuuksia, joissa pääsee kuulemaan ammattikorkeakoulumaailman uutisia ja tapaamaan vanhoja tuttuja. Lisäksi heille tarjotaan pitkäkestoisempaa koulutusta. Erikoistumisopinnot, jatkotutkinnot ym. ovat alumneille hyvä mahdollisuus päivittää Veri on arvokas lahja Porin tekniikkaopiston opiskelijan Jukka Pölkin ensimmäinen verenluovutus onnistui hyvin, joten hän aikoo jatkossakin luovuttaa verta. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu Itäpuisto 11 B 3. krs Puh Avoinna: Maanantaina, tiiistaina ja keskiviikkona klo torstaina ja perjantaina klo Punasoluissa on hemoglobiinia, joka on rautaa sisältävä valkuaisaine. Hemoglobiini antaa soluille punaisen värin. Verta saa luovuttaa, kun hemoglobiinin alaraja on miehillä 135 ja naisilla 125. Veriryhmät Vaikkakin ihmisten veri näyttää samanlaiselta, siinä on suuria yksilöiden välisiä kemiallisia eroavuuksia. Veriryhmä määräytyy perinnöllisesti ja jokainen meistä kuuluu johonkin seuraavista veriryhmistä: A, B, AB tai O. Suuri käytännön merkitys on Rh-tekijällä ABOveriryhmätekijöiden lisäksi. Kaikki eivät voi vastaanottaa verta keneltä tahansa, eivätkä luovuttaa verta kenelle tahansa. Esim. O-ryhmään kuuluva voi luovuttaa verta kaikille, mutta voi vastaanottaa ainoastaan samaan veriryhmään kuuluvan verta. Olo on ok! Ensimmäisellä kerralla nuorena miehenä Ari Rintalan hemoglobiinin arvo oli 177. Nyt arvoksi tuli 161. Ari haluaa luovuttaa verta vasemman käden kyynärtaipeen suonesta. Hän pumppaa verkkaisesti kättään nyrkkiin ja auki, eikä kestä kauaakaan, noin viisi minuuttia, kun 450 gramman pussi on täynnä. Hän kokee olonsa hyväksi, vaikka verentulo ei meinannut lakata pussin irrottamisen jälkeen. Noustessaan napostelemaan veripalvelun herkkuja hän to- on vastannut työelämän tarpeisiin. Haluamme heiltä myös tietoa koulutuksen kehittämistä ja suunnittelua varten. Tulevaisuudessahan ikäluokat pienenevät ja kilpailu hyvistä hakijoista kovenee. Alumneilta saamme arvokasta palautetta siitä, millaisia osaajia työelämä tarvitsee. Alumnit toimivat myös nykyisten opiskelijoiden urannäyttäjinä. Meiltä valmistuneet työelämässä toimivat alumnit voivat tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja sekä esimerkiksi opinnäytetöiden tai projektien aiheita opiskelijoillemme, luettelee SAMK:n ura- ja rekrytointipalveluiden projektikoulutustaan. He toimivat myös rekrytointitapahtumissa asiantuntijoina kertoessaan omasta sijoittumisestaan työelämään. - Olemme lähettäneet alumneille asiakaslehteämme Agoraa, josta saa lisätietoa esimerkiksi koulutuksista ja ammattikorkeakoulumaailman tärkeistä tapahtumista. Myös täydennyskoulutuskeskuksen palveluista on jaettu alumneille tietoa esimerkiksi suorapostituksena. Alumnit voivat verkostoitua myös virtuaalisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun nettisivuilla. Osoitteessa on Verkostoidu!-rekisteri, johon kaikki alumnit voivat jättää omat tietonsa ja pääsevät katsomaan opiskelutovereiden tietoja. - Tätä kautta on hyvä pitää yhteyttä, jos vaikka todellisia tapaamisia ei ole näköpiirissä. Kohtalaisen uutta koko Suomessa Yliopistot ovat harjoittaneet alumnitoimintaa ammattikorkeakouluja pidempään, mutta se on kuitenkin verraten uutta koko suomalaisessa korkeakoulumaailmassa. - Yliopistoista on valmistunut vuosikymmenien aikana kym- kaisee: Olo on Ok, mitäs sitä kauemmin makailemaan. SAMK lähettää asiakaslehti Agoraa valmistuneille. Täältä saa esimerkiksi hyviä koulutusvinkkejä, Annukka Tapani kertoo. - Verenluovutukseen voi mennä ilman ajanvarausta, joten ei muuta kuin menoks jokainen kaupungin työntekijä, kehoittaa Ari Rintala. Verenluovutus on hyvän tahdon ele Tämän ajatuksen myötä Ari Rintala on käynyt luovuttamassa verta kaksikymppisestä saakka melko säännöllisesti. Hän pitää veren luovuttamista tärkeänä asiana, ja luovutuskerroista se näkyy, sillä nyt tuli 42 kertaa käydyksi. Nyt Ari oli saanut mukaansa ensimmäistä kertaa verta luovuttamaan TPK:n puusepänverstaalla työharjoittelussa olevan 19-vuotiaan opiskelijan, Jukka Pölkin. Ulla-Maija Tommila palveluksen toimituskunta toivottaa kaikille lukijoille Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2004 Koulunkäynnin lisäksi tiloissa harrastetaan, järjestetään tapahtumia ja nuorisoiltoja. Alueen alkutaipaleella asukkaat saattoivat jopa käydä peseytymässä koulun tiloissa, naurahtaa Sampolan ala-asteen rehtori Kirsti Tommila. Tommila ei halua kuitenkaan nostaa koulun asemaa alueella ylitse muiden vaan korostaa yhteistyötä kaikkien alueen toimijoiden välillä. Parakista oikeaan kouluun Sampolan koulun aloittaessa toimintansa vuonna 1973 ei alueella ollut kuin peltoa, parkkipaikka ja kouluna toiminut Puolimatkan parakki. Alueelle nousi tiuhaan tahtiin kerrostaloja, jotka täyttyivät nopeasti nuorista perheistä. Heille parakkikoulun olemassaolo oli tärkeää. Sampola kasvoi ja parakki pullisteli oppilaista 80- luvun alussa. Vuonna 1983 alueen lapset pääsivät uuteen koulurakennukseen. Ekaja tokaluokkalaisia oli tuolloin kaksisataa ja ylemmät vuosiluokat jouduttiin tilanahtauden takia siirtämään lähialueiden kouluihin. Vuosien varrella oppilasmäärät ovat pienentyneet ja nykyään kaikki alueen ala-astelaiset mahtuvatkin omaan kouluunsa. Tulevaisuudessa oppilasmäärien odotetaan pysyvän suurin piirtein saman suuruisina. Koulu lähellä kotia Kohtuullinen oppilasmäärä onkin yksi koulun valttikorteista. Opettajat tuntevat oppilaansa hyvin ja tämä luo koulupiiriin turvallisuutta. Koulun perusajatus Koulu lähellä kotia toteutuukin Sampolassa sekä maantieteellisesti että henkisesti. Työympäristö on erittäin kodikas ja vuorovaikutukselle valmis, jolloin vanhempien on helppo sitä lähestyä. Sampolan ala-asteella toimii myös erittäin aktiivinen vanhempainyhdistys. Myyjäisistä ja erilaisista kevät- ja syystapahtumista kerätyt rahat käytetään koko koulun yhteiseksi hyväksi. Yhdistys suunnittelee tapahtumia ja tukee toiminnallaan koulun kasvatustyötä. Tommila puhuukin koulun ja kodin välisestä kasvatuskumppanuudesta. Tommila kutsuu Sampolan koulua nykyajan kyläkouluksi.,, Jätskiä joka päivä Yhdessä toimien Sampolalla on varsin toiveikas tulevaisuus Koulun täyttäessä 30 vuotta marraskuussa, vietettiin siellä juhlaviikkoa. Jokaiselle päivälle oli järjestetty tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa. Mieleenpainuvin ohjelma oppilaille oli varmasti perjantain sirkusesitys, jossa esiintyi Antti Tuomento. Myös valmentaja ja kirjailija Juhani Tamminen kävi innostamassa koulun oppilaita reippaaseen ja ryhdikkääseen elämänmenoon. Tilaisuuteen olivat myös vanhemmat tervetulleita kuuntelemaan. Satakunnan Radiossa oli pieni ohjelmanpätkä synttärien kunniaksi. Etukäteen oppilaille oli tehty lempiruokakysely, jonka perusteella juhlaviikon ruokalista laadittiin. Jäätelöä toivottiin kyselyssä niin paljon, että rehtorin päätöksellä sitä tarjoiltiinkin joka päivä. Juhlaa vietettiin kuitenkin arjen lomassa eikä tavallisen koulutyön tai läksyjen annettu unohtua. Ei yksin, mutta yhdessä Yhteistyö koulun ja alueen muiden toimijoiden välillä on aina ollut tiivistä. Sampolan lähikirjasto on tullut vuosien aikana tutuksi sekä oppilaille että opettajille. Yhteistyö on ollut toimivaa ja hyödyllistä heti kirjaston perustamisesta lähtien, sanoo Kirsti Tommila. Lähiöprojektin toteutuminen alueella pari vuotta sitten toi monia toivottuja uudistuksia ja parannuksia. Projektista hyötyi myös koulu. Tällä hetkellä on käynnissä Sampolan lähiliikuntapaikan suunnittelu yhdessä vapaa-aika viraston, koulutusviraston ja Sampolan Palvelukeskuksen kanssa. Myös nuoret ovat päässeet mukaan paikan suunnitteluun. Ala-asteella maalattiin kuvaamataidon tunneilla pohja- Yläkuvassa tokaluokkalaiset leipomispuuhissa. Alakuvassa rehtorin kanssa vasemmalta ovat Santeri, Saku ja Janika. suunnitelma liikuntapaikasta. Ylä-asteella ehdotukset kerättiin luokanvalvojien tuntien yhteydessä. Nuorisotilassa ja Osallisuushankkeessa ehdotuksia kerättiin nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa. Liikuntapaikka toteutetaan niin, että se toimii hyvin sekä koulujen liikunnanopetuksessa, välituntikäytössä että vapaa-ajan käytössä. Ei yksin, mutta yhdessä, Tommila muotoilee puhuessaan yhteistyön tärkeydestä. Murrosiästä keski-ikään Sampolan ala-asteen rehtori Kirsti Tommila on itse pitkän linjan sampolalainen. Hän on ollut mukana Sampolan alkuajoista asti ja nähnyt sampolalaisten elämää monesta perspektiivistä, niin äitinä, asukkaana, opettajana kuin rehtorinakin. Sampolan väestörakenne on muuttunut ihmisten ikääntymisen myötä. Kirsti Tommila sanookin, että murrosiän kriisi on Sampolassa ohi ja alueella ollaan siirrytty rauhalliseen keski-ikään. Sampolan aikuistuessa muutama alueen kerrostalo on muutettu vanhusten palvelutaloksi, mutta kouluakin tarvitaan edelleen. Palvelutarjontaa alueelta löytyy niin vauvalle kuin vaarillekin. Päiväkotija perusopetuspalvelut ovat aivan Sampolan sydämessä. Koulu ja kylä on ollut yhtä sukupolven ajan. Yhdessä toimien Sampolalla on varsin toiveikas tulevaisuus, uskoo Kirsti Tommila. Maaria Murotie Viestintäharjoittelija Kuvat: Maaria Murotie

6 10 JET- Johtamisen erikoisammattitutkinto ja jämähtämistä ehkäisevä täydennyskoulutus kouluväelle Syksyllä 2002 koulutöiden käynnistyttyä 23 innokasta johtamisesta kiinnostunutta aikuisopiskelijaa kokoontui tiiviisti Porin Työväenopiston tiloissa. Katselimme epäluuloisesti toisiamme ja päässämme liikkui varmasti monenlaisia ajatuksia: Mitä tuokin täällä tekee... aikooko tuo tehdä vallankaappauksen koulussani?, Mitä ihmettä minä tässä porukassa teen... olenhan vain riviopettaja? tai Pitäisikö päättää tämä opiskelu jo tänään? Ryhmä koostui enimmäkseen porilaisista rehtoreista tai opettajista, mutta mukaan oli uskaltautunut myös edustajia muista Karhukunnista ( Noormarkku, Ulvila, Nakkila), Punkalaitumelta, Köyliöstä sekä Hämeenkyröstä. Heti ensimmäisenä päivänä saimme esimakua pääkouluttajamme Olli-Pekka Juoperin toimintatavoista. Ymmärsimme, että tässä koulutuksessa ei tarvitse istuskella viherkasveina, joiden päälle kouluttaja kaataa tiedon pisaroita. Tässä koulutuksessa joutuu jokainen toimimaan ja laittamaan itsensä likoon. Toisena päivänä tutustuimme virtuaaliseen yhteistoimintaympäristöön eli Humappiin, jota käytettiin informaation jakamisessa ja keskustelufoorumina. Koulutuksen alkutaipaleella teimme sinne itsestämme ja koulustamme esittelyn, asetimme henkilökohtaiset tavoitteet JET-koulutukselle, aloitimme oppimispäiväkirjan pitämisen ja myöhemmin saimme lueskella toistemme etätehtävien tuotoksia. Tämä Opiskelu työn ohessa on vaatinut ponnistelua ja oman ajankäytön tehokasta suunnittelua. oli jokaiselle uutta ja vaati totuttelua. Omien ajatusten kirjoittaminen muiden luettavaksi ei ollut helppoa. Ensimmäinen etätehtävä vei työtoverit ja alaiset epätoivon partaalle; heidän piti arvioida 41 väittämää johtamistaidoistamme. Yhteenvedoista saatuja diagrammeja pähkäilimme seuraavalla lähijaksolla pitkään ja hartaasti. Tällainenko olen työyhteisössäni? Tästä kaikesta selvisimme kukin tavallaan. Painunein päin nöyrän päättäväisinä jatkoimme tietämättä tulevista haasteista. Loskaisena marraskuun aamuna lähdimme merta edemmäs kalaan. Siis autot kohti Pröttikarviaa (Merikarvia). Asuimme vanhassa maalaistalossa ja söimme ja opiskelimme valmentavaa johtajuutta lattiaparret naristen ja söimme ja opiskelimme. Saunoimme ja jälleen kerran söimme ja opiskelimme... ja satakuntalainen maakuntakasvimme tyrni tuli koko väelle tutuksi. Pakkasten paukkuessa tammikuun jakso Porin Lyseolla osui ajankohtaan, jolloin jouduimme keskelle ikävää kriisitilannetta ja seurasimme läheltä sen etenemistä. Tilanteesta johtuen lähijakson aihe tiimimäinen toimintakulttuuri jäi toisarvoiseksi, koska tärkeämpää oli käsitellä tapahtunutta väkivallantekoa. Se osoitti meille inhimillisen elämän epäinhimilliset kasvot johtajuutta ei voi ainoastaan oppia, vaan sitä pitää myös elää kaikesta huolimatta. Maaliskuussa koulutuspaikkamme oli Ulvilan kaupungintalon valtuustosali, jossa pohdimme työyhteisön ongelmatilanteita... Sammakko hyppää vikkelästi kiehuvasta vedestä, mutta pysyy hitaasti kuumentuvassa vedessä tuskasta huolimatta kärventymiseen asti. Kaivaudummeko poteroon vai tiimiydymmekö? Kevään kynnyksell huhtikuun lopussa Lampijärvestä olivat jäät lähteneet ja jotkut hyperjetit uskaltautuivat kokeilemaan, miten kanootti kulkee jäiden seassa. Ensin taottiin meloilla jäät rikki, sitten väisteltiin oksia ja lopuksi tunnusteltiin pohjaa eräät yrittivät eskimokäännöstä kanootilla (olisi pitänyt olla kajakki, mutta...). Kovakuntoisimmat kävivät lepakkojahdissakin. Vietimme siis antoisat kaksi päivää Noormarkun seurakunnan leirikeskuksessa Onnenkalliolla. Aiheina olivat työyhteisön itsearviointi- ja palautekulttuuri. Väki oli jo alkumittauspalautteista selvinnyt ja itsearviointikulttuurikin maistui jo makealta. Opimme, että on parempi käyttää arvioinnissa tiimalasia kuin salmiakkia ja pakkasessa eivät lepakot lentele. Diplomitöiden työstäminen alkoi Anne Juutin johdolla. Onneksi emme tienneet, mitä oli tulossa! Lämpimänä elokuun päivänä Porin Lyseolla testattiin mm. JET-kerholaisten kielitaito. Kaikki puhuivat riittävän epäselvästi ja näin selvittivät osuutensa kunnialla. Sitä ennen jokainen opiskelija oli antanut näytön johtamistilanteesta omassa työyhteisössä (oppilashuoltoryhmän vetäminen, opettajainkokous, kehityskeskustelu tms.). Lokakuussa suuntasimme yhteiskuljetuksella kohti Tampereen Opekoa. Aiheena olivat ensin rehtorin vastuukysymykset, joista saimme ravisuttavia esimerkkejä. Tutustuimme myös uuteen tapaan ajatella koulun hallintoa ja Balanced Scorecardiin (BSC), jota käytetään suunnittelun, arvioinnin ja johtamisen välineenä. Mitä nyt? Loppusuora on avautumassa ja jokainen on puristanut dippityönsä pakettiin. Joulukuun alussa esittelemme lopputyömme Porin Lyseon suuropetustilassa laajalle kuulijakunnalle (mentorit, arvioijat, opponentit ja muut kurssilaiset). Esitykset ovat JET-opiskelijoiden viimeinen suullinen näyttö. Diplomityötä tehtäessä on perehdytty johtamisen teoriaan sekä työstetty itse valittu analyysi-, selvitys- tai kehittämistehtävä. Opiskelu työn ohessa on vaatinut ponnistelua ja oman ajankäytön tehokasta suunnittelua. Koulutuksen vaativuudesta huolimatta ryhmä on säilynyt yhtenäisenä. Opiskelun yksi antoisimmista asioista on ollut juuri aktiivinen vuorovaikutus ryhmän jäsenten välillä. Opiskelijat ovat verkostoituneet kiitettävästi. Jokaisella lähijaksolla on varattu aikaa keskustelulle reflektioryhmässä ja keskustelua on voinut jatkaa sähköisesti verkkoympäristössä. Yksi ryhmistä valitsi nimekseen Tuntematon rehtori ja sai nimestään voimaa selviytyä sodasta. Etätehtävätkin menivät kuin suon yli heilahtaen ja kirjalliset tehtävät lähetettiin propagandapostina.välillä tälläkin ryhmällä oli radiohiljaisuutta... Ympyrä on sulkeutumassa Puolentoista vuoden tiivis opiskelurupeama on antanut varmasti jokaiselle uusia työvälineitä ja pohdittavaa - etsiä johtajuutta itsestään ja yhteisöstään. Rehtorin tehtäviin koulutus antaa hyviä eväitä varsinkin henkilöstöhallinnon puolelle. Opettajina tai muissa tehtävissä toimiville anti on sovellettavissa kaikkeen ihmisten ja erilaisten ryhmien kanssa tehtävään työhön. Monet asiat ovat siis avautuneet uudessa valossa ja jokainen koulutuksen päättävä jettiläinen huomaa ajattelussaan ja toiminnassaan tapahtuneen muutoksia. Kuluneen runsaan vuoden aikana muutama jettiläinen jo etenikin urallaan, toiset jatkavat entistä tiedostavampina johtajina ja opettajina sekä kenties etsien ja miettien uusia mahdollisuuksia. Jet-koulutus vaati paljon ja antoi todella paljon. Voimme lämpimästi suositella sitä kaikille omasta ammattitaidosta kiinnostuneille. Siellä paitsi kypsyy, myös sivistyy. Nyt tiedämme, mitä tarkoittavat esimerkiksi: oppisopimus, näyttö ja mentori Joharin ikkuna visio, missio ja strategia BSC, SWOT ja TOOL megatrendit ja kehityskeskustelu tiimi ja reflektioryhmä ryhmäyttäminen ja voimaannuttaminen OPEKO, Klingendahl ja Plevna Mikä JET? Johtamisen erikoisammattitutkinto suoritetaan osoittamalla ammattitaito näyttökokeissa. Jokaisella opiskelijalla on ohjelman ajan tukenaan mentori. Koulutuksen laskennallinen laajuus on 40 opintoviikkoa, joka sisältää myös osallistujan omatoimisen työskentelyn osuuden. Työssä oppiminen - joka tässä koulutuksessa on keskeistä - opinnäytetyöt ja näyttökokeet ovat laajuudeltaan yhteensä 28 opintoviikkoa. Lähiopetuspäiviä on 18 (12 opintoviikkoa). Porin koulutusvirasto tuotti tämän yleissivistävälle koulutoimelle räätälöidyn JET-koulutuksen Poriin Opetusalan koulutuskeskuksen ja Satakunnan oppisopimuskeskuksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Porin koulutusvirasto haluaa myös tämän koulutuksen avulla edistää oman henkilöstönsä ammattitaidon, työssä jaksamisen ja etenemismahdollisuuksien kehittymistä. Porin Jettiläiset Perusopetuksen lehtori (oppilaanohjaus) Marja-Liisa Heinäsuo Koulutuspäällikkö Jari Kaasinen Taitoja tarvitaan, kun halutaan saada aikaan tuloksia Viimeisen vuosikymmenen aikana on työympäristö monimutkaistunut, ja vaatii organisaatioilta ja henkilökunnalta lisääntyvää joustavuutta. Tämä merkitsee muutoksia johtamis- ja esimiestyöhön. Johtamistaitoja tarvitaan, kun halutaan saada aikaan tuloksia. Johtamistaidot ovatkin erityisen tärkeitä juuri esimiesasemassa oleville. Porin kaupungin viran- ja toimenhaltijoiden JET-koulutus eli johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus alkoi 22 opiskelijan voimin lokakuussa 2002 ja kestää helmikuuhun Koulutukseen osallistujat tulevat yhdeksästä eri hallintokunnasta. Tutkinto koostuu kolmesta osa-alueesta: organisaation toiminnan kehittäminen, johtajuus ja johtamisen välineet, jotka tulee suorittaa hyväksyttävästi. Johtamisen ammattitaidolla pyritään siihen, että tutkinnon suorittajalla on valmius lähteä kehittämään organisaatiota ja sen toimintaa, tehostamaan johtamisen työvälineiden käyttöä sekä kehittämään omaa johtajuuttaan. Kyselin kahdelta osanottajalta koulutuksesta tähän mennessä saamistaan kokemuksista ja mielipiteistä. Hallintopäällikkö Mika Painilainen TPK/Hallinto Seminaarien lisäksi koulutukseen on kuulunut runsaasti kotitehtäviä, näyttötilaisuuksia, erilaisia arviointeja ja palautteita itsestään yms.kertoo hallintopäällikkö Mika Painilainen ja tyytyväinen hallintopäällikkö suositteleekin koulutusta lämpimästi jokaiselle esimiehelle.,, Viisaita ja syvällisiä neuvoja. Yhdessä ponnisteleminen tuo esille useamman ihmisen näkemyksiä tulevaisuuden menestysresepteistä, sanoo arkkitehti Pentti Klemetti. - Koulutuksen aikana olemme kokoontuneet yhteisiin kahden päivän seminaareihin noin kahden kuukauden välein. Seminaarien lisäksi koulutukseen on kuulunut runsaasti kotitehtäviä, näyttötilaisuuksia, erilaisia arviointeja,, ja palautteita itsestään yms. Koulutus on tähän mennessä vastannut odotuksiani. Olen saanut arvokasta tietoa erilaisista johtamismenetelmistä, kuten BSC-järjestelmästä, jota myös Porin kaupunki alkaa käyttämään Pori ohjelman tekemisessä. Balanced Scorecardissa (BSC) on kysymys johtamisen ydinkysymyksistä: miten varmistetaan tehokas päätöksenteko kaikilla toiminnan alueilla ja kuinka ihmisiä kannustetaan tavoitteelliseen toimintaan. - Lisäksi olen saanut tärkeää ja mielenkiintoista tietoa siitä, minkälainen olen työkaverina ja esimiehenä omien työkavereitteni mielestä. Erittäin hyvä oivallus on ollut myös se, että koulutuksessa on ollut mukana täysin erilaisten hallintokuntien edustajia. Teknisen sektorin edustajana on ollut mielenkiintoista kuulla esim. terveys-, sosiaali- tai koulupuolen edustajien mielipiteitä ja esityksiä. 11 Arkkitehti Pentti Klemetti TPK/Toimitilayksikkö Talosuunnittelu - Porin kaupungin työntekijöiden JET-koulutus on ollut hyvin mielenkiintoista. Olemme saaneet sekä kouluttajien analysoimaa että suoraa palautetta itsestämme ihmisinä työtovereiltamme ja joutuneet siinä hyvin nöyrälle paikalle. Onneksi työtovereillamme on ollut myös hyvää sanottavaa meistä. Olemme saaneet mielestäni viisaita ja syvällisiä neuvoja työtoveriemme kohtaamiseen ja työyhteisön kehittämiseen. Kurssitoverit ovat mielestäni loistoporukkaa. - On ollutkin erittäin mielenkiintoista ja rikastuttavaa saada kuulla Porin kaupungin toisten hallintokuntien ihmisten mielipiteitä ja esitelmiä työstään ja haasteistaan. Näin kurssi on vielä mielenkiintoisempaa kuin pelkällä saman ammattialan väellä voisi olla. Minusta tuntuu, että kurssiporukkaamme on alkanut syntyä lämpöistä suurperheen me-henkeä, ja tunnemme, että me kaikki yhdessä ponnistelemme kukin omalla sarallamme Porin kaupungin asukkaiden parhaaksi. - BSC:n periaatteiden soveltamisesta omalla työsarallani olen sitä mieltä, että kaupungin rakennushankkeissa kannattaisi ehdottomasti miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin vain peruskorjauksia. Kovin huonokuntoista taloa ei kannata korjata ellei se ole suojeltu rakennus. Pitäisikin uskaltaa alustavasti tutkia myös vaihtoehtoina purkamista, myymistä tai uudisrakentamista. Ulla-Maija Tommila Tekninen palvelukeskus

7 12 13 Kaija Tenho ja Pasi Keskinen tutkailevat tietokonemaailmaa Teknisen palvelukeskuksen tiloissa. Tiedon Portaat projekti on lunastanut paikkansa Teknisessä palvelukeskuksessa on alusta alkaen suhtauduttu vakavasti Tiedon Portaat projektiin. Suunnitteluinsinööri Pekka Salminen on ollut mukana Tiedon Portaat koulutusjärjestelmän kaupungin tason johtoryhmässä ja moni teknisessä palvelukeskuksessa työskentelevä on kasvattanut tietotekniikkataitojaan projektin kursseilla. TPK on myöskin kiinnittänyt erityishuomiota koulutus- ja kalustoresursseihin, jotta projekti saataisiin toteutettua maksimihyödyllä. - Olen ollut jo 15 vuotta kehittämässä TPK:n tietotekniikkaa ja olemme lukuisina vuosina törmänneet ongelmaan, että henkilökunnan taidot eivät ole perustaltaan samalla tasolla. Näin ollen laitteiden ja ohjelmistojen hyötykäyttö on vajavaista. Suunniteltaessa Tiedon Portaat koulutusjärjestelmää koin suurta mielihyvää huomatessani projektin luovan yhtenäisen tietopohjan kaikille käyttäjille, Pekka Salminen kertoo. Kursseilta todellista hyötyä Teknisessä palvelukeskuksessa työskentelevä toimistosihteeri Kaija Tenho on yksi kursseille osallistuneista. Hän on ollut hyvin tyytyväinen projektin tuomasta lisäopista tietotekniikan saralla. Kaija oli jo ennen kurssituksiakin käyttänyt päivittäin tietotekniikkaa, mutta kokee kurssin kautta saaneensa paljon lisätietoa. Nyt kursseilta saatujen oppien myötä osa ohjelmista on entistä tutumpia ja niiden käyttö entistä helpompaa. Kaija, joka on jo vuodesta 1971 työskennellyt Porin kaupungin palveluksessa, on sitä mieltä, että jokaiselta kurssilta hän on saanut aina jotakin uutta tietoa työssä käytettäväksi. - Olisi tosi mukavaa, jos kaikki opetetut tiedot jäisi mieleen. Osa asioista toki jääkin, mutta osan unohtaa. Joskus työtä tehdessä sitten muistuu mieleen, että tätäkin asiaa opetettiin kursseilla. Tällöin pitää vain uudelleen ottaa selville, miten se tehtiinkään. Mutta sen jälkeen asia on sitten seuraavalla kerralla jo helpommin muistettavissa, mietiskelee Kaija sitä, kuinka hän työssään hyödyntää kursseilta saamiaan oppeja. Hyviä vinkkejä työelämään Koulutusta on kuudesta eri sovelluksesta. Ohjelmia, joiden käyttöön kurssilaisia on opastettu, ovat Windows, Word, Excel, PowerPoint sekä Tiimi ja Internet. Kaija on osallistunut näistä neljän ohjelmasovelluksen kursseille. Internet-koulutus olisi häntä kiinnostanut, mutta hän sattui sairastumaan juuri kurssin ajankohtana, eikä näin ollen päässyt osallistumaan. Tiimikoulutuksen hän sen sijaan on jättänyt pois omasta tahdostaan, koska hän tuntee hallitsevansa sovelluksen käytön tarpeeksi hyvin käyttäessään sitä jatkuvasti työvälineenä. Excelin Kaija nimeää lempiohjelmakseen. Exceliä hän on käyttänyt työssään jo 1990-luvun alussa sen aikaisen rakennusviras- ton katu- ja puistoyksikön hallinnon yhteiskäytössä olleelta tietokoneelta. Ohjelma tuli opittua ohjekirjan avulla. Excelin jatkokursseilta Kaija kokee saaneensa hyviä vinkkejä työssä käytettäväksi. Tosin hän koki myös, että nimenomaan Excel-kurssilla aika loppui kesken ja kysymyksiä jäi paljon kysymättä. Myöskin Microsoft Word -97 -kurssi oli Kaijalle hyvin mieluinen. Opettaja oli hyvin pätevä ja hän opetti juuri niitä asioita, joita TPK:n johtaja Erkki Rajala ja suunnitteluinsinööri Pekka Salminen ovat osallistuneet useille Tiedon Portaat kursseille. työelämässä tarvitaan, hän kertoi kurssikokemuksestaan. Tietotekniikkaintoa Kaijan mielestä on hyvä, että kutsu kursseille tulee ajoissa ja kurssin pituus on kerrallaan vain puoli päivää. Näin työasiat on helppo järjestellä niin, että kursseille on mahdollisuus osallistua. Kaijan tietotekniikkainto kuvastaa hyvin teknisen palvelukeskuksen henkilöstön suhdetta tietotekniikkaan. - Nyt kun kaikki haluamani kurssit on saatu suoritettua odotellaan innolla nettiin tulevia harjoitteluohjelmia, joiden kautta voisin kokeilla, miten saisin suoritettua tietokoneajokortin, Kaija toteaa. Tietotekniikkaa kunnossapidossa Toisen tyylistä tietokoneen käyttäjää TPK:ssa edustaa Pasi Keskinen, joka työskentelee kahdeksatta vuotta kunnossapidossa levyseppä-hitsaajana. Hänellä ei ole työpaikalla käytössä omaa tietokonetta, mutta työnjohtajan koneella hän käyttää työvälineenä Nostoraksit-ohjelmaa, jonka avulla muun muassa pidetään kirjanpitoa ja laaditaan tarkastuspöytäkirjat. Pasi on osallistunut Windows perusteet sekä Microsoft Excel - kursseille. Windows kurssi oli Pasin mielestä hyödyllinen perustietotekniikan osaamisen kannalta. Käyttöjärjestelmän tunteminen on auttanut paljon tietokoneen käsittelyssä. Hyvää kurssimateriaalia Excel-kurssi oli Pasin mielestä todella hyvä. Kurssilla huomasi, kuinka helppoa Excel:n käyttö oikeastaan on, kunhan vaan saa oppia sen käyttämiseen. Kotonakin ohjelmaa on tullut kurssin jälkeen kokeiltua ja nyt osaan ohjelman kautta tehdä esimerkiksi taulukoita. Kurssilta mukaan saadut materiaalit on helppo tarpeen vaatiessa ottaa esille ja tarkistaa sieltä ne asiat, jotka mieltä vaivaavat, Pasi kertoo. Pasi haluaisi osallistua muillekin kursseille, mutta koska hän ei tarvitse ohjelmien osaamista työssään ei hän ole saanut tähän tilaisuutta. - Kurssien opettajat olivat erittäin hyviä, ja kurssit olisivat saaneet kestää pidempäänkin. Tuntui, että joskus opetus oli liian nopeatempoista ja oli vaikea pysyä mukana, Pasi kommentoi kursseja. - Kursseista jäi hyvä mieli. Sääli, että saamansa opin helposti unohtaa, kun ei ohjelmia tule käytettyä, Pasi vielä toteaa. Mitä tulevaisuudessa? Teknisessä palvelukeskuksessa tullaan edelleenkin vahvistamaan nimettyjen ohjaavien käyttäjien tietotasoa erityiskoulutuksin, joihin sisältyvät grafiikka, tietojärjestelmät, ja erikoisohjelmistot. Lisäksi TPK:ssa kehitetään työpistekohtaista henkilön kouluttamista tukihenkilön ja ohjurin toimesta. - Teknisessä palvelukeskuksessa Tiedon Portaat -projekti on siis lunastanut paikkansa ja tästä on hyvä lähteä nostamaan tietotekniikan osaamista edelleenkin, Salmisen Pekka toteaa lopuksi. Titta Strömberg TPK Käyttäjäkyselyn kertomaa: Porin kaupungin www-sivuilla kävijöiden mielipiteitä kartoitettiin ensimmäistä kertaa omin voimin tehtynä tutkimuksena 3. ja välisenä aikana. Kyselyyn vastasi näiden 15 päivän aikana kaikkiaan 96 Porin kaupungin www-sivuilla vieraillutta kävijää. Tämä kysely oli kaikkien halukkaiden vastattavissa, eikä vastaajien asemaan liittyviä tietoja tällä kertaa tiedusteltu. Pienimuotoisessa kyselyssä haettiin tietoa mm. siitä, mitä palvelua tai tietoa käyttäjä Porin kaupungin www-sivuilta tällä kertaa haki, ja löytyikö se helposti. Samalla kartoitettiin käyttäjiä kiinnostavia www-palveluita. - tutkitusti hyvä Tapahtumatiedot kiinnostavinta antia Porin kaupungin www-sivuilla tarjottavista palveluista kiinnostavimpia vastaajien mielestä olivat tapahtumatiedot (kiinnostuneita 94 %), palveluhakemisto (90 %) ja kartat (90 %). Myös uutiset (88 %) sekä virastojen ja laitosten wwwsivut (88 %) kiinnostivat vastaajia. Sen sijaan vain hieman yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut nettikameroista. Tämä on hieman yllättävää, sillä nettikamerat on ainakin viime kuukausina ollut yksi käytetyimmistä palveluista Porin kaupungin www-sivuilla. Yllättävää ei sen sijaan ollut, että kirjaston www-sivut olivat joka neljännen vastaajan mielestä kiinnostavimpia virastojen ja laitosten sivuja. Yksittäisten hallintokuntien sivuista nousivat esiin myös sosiaalikeskus ja terveysvirasto, jonka sivut olivat saaneet juuri uuden ilmeen. Kouluarvosanaksi 8,04 Vastaajia pyydettiin arvioimaan Porin kaupungin www-sivuja perinteisten kouluarvosanojen muodossa. Tämänvuotisen joulutodistuksen keskiarvoksi tuli 8,04 eli hyvä. Tulokseen voi olla tyytyväinen, koska yhtään nelosta tai viitosta ei numeroiden joukossa ollut. Annettua arvosanaa oli mahdollisuus vielä perustella sanallisesti. Näissä perusteluissa kerrottiin mm., että kaupungin www-sivut ovat selkeät ja asialliset, ja että niillä on tarjolla runsaasti tietoa, joskin sivuille kaivattiin lisää ajankohtaisuutta, vuorovaikutteisuutta ja väriä. Lisäksi valtaosa vastaajista (83 %) oli sitä mieltä, että haettu tieto oli helposti löydettävissä kaupungin sivuilta. Viimeisenä käyttäjiltä kysyttiin, mitä palveluita he Porin kaupungin www-sivuilta jatkossa haluavat. Osa vastaajista toivoi, että sivuilla olisi nähtävänä entistä kattavampi tapahtumakalenteri. Myös pöytäkirjojen liitteet, sähköiset lomakkeet ja nettikamerat nousivat toivottujen palveluiden listalle. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa Vaikka Porin kaupungin wwwsivut saivat hyvän arvosanan, ei se hidasta nykyisten www-palveluiden kehittämisvauhtia. Päinvastoin, seuraavina suurina uudistuksina viedään nimittäin eteenpäin palveluhakemiston helppokäyttöistä ylläpitoa sekä sähköistä työpaikkojen ilmoittamista ja hakemusten vastaanottamista. Työtä siis riittää, varsinkin jos katsoo valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamisen aikataulua puhumattakaan paikallisista tarpeista. Mutta tämähän on kehityksen kannalta pelkästään myönteinen asia, eikö vain. Sähköistä asiointia koskevaa lainsäädäntöä selvennettiin koulutuksella Koulutus järjestettiin Liisanpuiston auditoriossa Täydelle salille kouluttajana toiminut OTT ja VTT dosentti Aarre Tähti kävi päivän aikana läpi säh- - taustaa ja lähtökohtia - hallintolaki (joka tulee voimaan ) - laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa sekä vielä lopuksi - kokoavia näkökohtia (hallintotoiminnan uudistamisen yleinen merkitys, uudistuksiin varautuminen ja henkilöstön ohjeistaminen sekä esimiehen asema ja rooli) Erittäin hyvän luentonsa ohella jaettiin hyvää materiaalia päivän aikana käsitellyistä asioista, joista toivottavasti on hallintokunnissa annettu informaatiota henkilöille, jotka eivät olleet koulutuspäivässä läsnä. Henkilöstöosasto järjestää helmikuussa 2004 uutta viranhaltijalakia käsittelevän koulutustilaisuuden, jossa kouluttajana toimii Aarre Tähti. Ensimmäiset jalkojenhoidon ammattitutkinnon näytöt annettu Porissa Pitkä suunnittelu- ja kehittelytyö jalkojenhoidon koulutuksessa tuottaa ensimmäisiä konkreettisia hedelmiään, sillä jalkojenhoidon ammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen osallistuneet opiskelijat ovat loppuvuodesta antaneet näyttöjä. Ensimmäisiä tutkintotodistuksia odotellaan tammihelmikuussa. Ilpo-Juhani Korkeavuori Tietohallinto-osasto Jalkojenhoidon ammattitutkinto on uusi tutkinto tutkintojärjestelmässä ja siten myös Porin Palveluopistossa. Palveluopistolla on ollut keskeinen rooli ammattitutkinnon kehittämisessä ja sen saamisessa tutkintojärjestelmään. Erityisesti lehtori Kaija Pirttijärvi on vuodesta 1995 vienyt jalkojenhoidon koulutusta eteenpäin. Hän on vahvalla panoksellaan vaikuttanut uuden ammattitutkinnon kehittämiseen. Porin Palveluopisto on jalkojenhoidon ammattitutkinnon suhteen Satakunnan alueen uranuurtaja, sillä järjestämme ainoana alueen oppilaitoksena valmistavaa koulutusta. Tällä hetkellä järjestämissopimukset ammattitutkinnon näyttöjen suhteen ovat Turun Ammatillisella Aikuiskoulutuskeskuksella ja Palveluopistolla. Jalkojenhoito on osa ihmisen kokonaishoitoa ja jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut tuo hoitotyöhön asiantuntijuutensa tällä omalla osaamisalueellaan yhteistyössä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Toiminnallaan hän tuo jalkojenhoidon tärkeyttä tunnetuksi sekä asiak- Kouluttajana toimi dosentti Aarre Tähti. köistä asiointia koskevat perussäännökset sekä sähköiseen asiointiin vaikuttavia tekijöitä. Päivän aikana erinomainen luennoitsijamme kävi läpi seuraavat asiakokonaisuudet: kaille että muille ammattiryhmille. Tutkinnon suorittanut työskentelee jalkojen perushoidon alueella, mm. sairaaloissa, hoivaja hoitolaitoksissa, palvelutaloissa, kuntoutuskeskuksissa ja kylpylöissä. Hän voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana. Koulutuksen ja tutkinnon kehittämisen historiaa Jalkojenhoidon koulutusta täydennyskoulutuksena on järjestetty Porissa vuodesta Koulutus on alusta asti suunnattu sosiaali- ja/tai terveysalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille. Täydennyskoulutukset on toteutettu monimuoto-opiskeluna ja opiskelijoita on kursseilla ollut ympäri Suomea. Heti alusta alkaen työssä oppimisen paikkana on toiminut koulun oma jalkojenhoidon klinikka (aluksi SAMK:in Punaomena, nykyisin Palveluopiston Hoitola Tuhatjalka). Vuonna 2002 vahvistettiin näyttötutkintojärjestelmään Jalkojenhoidon ammattitutkinto. Opetushallituksen näyttötutkinnon perusteiden valmisteluun vaikutti myös Palveluopistosta Pekka Hammais Kuva: Pekka Hammais lehtori Kaija Pirttijärvi, joka pyydettiin perustetyöryhmään ja myöhemmin myös tutkintotoimikuntaan. Ensimmäiset nimenomaan ammattitutkinnon suorittamiseen valmistavat koulutukset aloitettiin vuonna 2002, ennen tutkinnon perusteiden vahvistamista. Se oli mahdollista siksi, että oppilaitoksessa oltiin ajan tasalla opetushallituksen työskentelystä näyttötutkinnon perusteiden suhteen. Molemmat ryhmät suorittavat jalkojenhoidon ammattitutkinnon edellyttämät näytöt loppuvuodesta 2003 ja alkuvuodesta Yhteistyötä näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnissa on tehty Porin kaupunginsairaalan, Yrityspalvelu Enterin ja alueen jalkojenhoitajien ja jalkaterapeuttien kanssa. Kiitos heille! Jaana Antila ja Miia Reiman Porin Palveluopisto Kuva: Miia Reiman

8 14 15 Marjaana Luoto sai työskennellä idyllisessä Liedon Vanhalinnassa. Oili Kainu oli työnsä ääressä Parturi-Kampaamo Kiehkura Oy:ssä. Porin Palveluopistossa käynnistyi elokuussa Opet työssäoppijoina projekti. Hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Projektin tarkoituksena on tiivistää työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä. Tärkeinä tavoitteina ovat myös opettajien työelämäosaamisen päivittäminen, työelämälähtöisyyden vahvistaminen opetussuunnitelmissa ja oppilaitoksen varamiesjärjestelmän kehittäminen. Projekti mahdollistaa 36 opettajan työelämäjaksot yrityksissä v Syli kannattaahuoli hälvenee Syli-projektin päätösseminaari pidettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan Porin yksikön auditoriossa Tilaisuudessa oli mukana Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä, joka esityksessään valottaa 2000-luvun haasteita perheiden ja hyvinvointipalvelujen näkökulmasta. Projektin loppuraportti julkistettiin ko. päivänä. Sylin tavoitteet Kolmivaiheisen, ESR-rahoitteisen Syli-projektin tavoitteet olivat pienten lasten perheiden huolien tunnistaminen ajoissa, sekä avun tarjoaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä positiivinen vaikuttaminen lasten loppuelämään, nuoruuteen ja aikuisuuteen vahvistamalla vanhemmuutta ja uskoa omaan vanhemmuuteen. Projektin toteuttajina olivat Porin terveysviraston kolmen väestövastuualueen terveydenhoitajia, Porin kaupungin perheneuvolan työntekijöitä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin toimijoita ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajia ja opiskelijoita. Kehitystyötä ja haasteita Projektin toiminta toteutui moniammatillisten tiimien työnä. Kehitystyö painottui uudenlaiseen perhevalmennukseen, haastaviin (tehostettuihin) kotikäynteihin, erilaiseen vertaisryhmätoimintaan ja tapaamisiin sekä huoliperheiden tunnistamiseen ja ohjaukseen. Huolimittarin laadinnassa päädyttiin siihen, että paras mittari on herkkä, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työntekijä. Kehitystyön rinnalla järjestettiin laaja-alaista koulutusta tiimityöstä, erilaisten työmenetelmien käytöstä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Erityisen antoisaksi koettiin toinen toiselta oppimisen tilaisuudet, joissa hyviä käytänteitä esiteltiin. Uudistettu perhevalmennus ja tehostetut kotikäynnit Projektin aikana toteutettiin 11 uudistettua perhevalmennuskokonaisuutta ensimmäistä lastaan odottaville perheille mukana olleilla kolmella väestövastuualueella. Valmennuskertoja oli 48. Osallistuneiden perheiden määrä oli yhteensä 54. Synnytyksen jälkeisiä äitien tai perheiden tapaamisia oli yhteensä 30. Perheitä, joiden kanssa toimittaessa havaittiin jonkinlaisia huolia, oli 25. Näiden perheiden luokse tehtiin tehostettuja kotikäyntejä, järjestettiin tapaamisia vastaanotolla tai ryhmässä ja tarvittaessa ohjattiin muiden palvelujen piiriin. Kirsi Sirola Apulaisjohtaja Keittiömestari Juhani Lahden PIENET KANELIJÄÄDYKKEET (6 hengelle) 4 munankeltuaista 2 munanvalkuaista 5 dl kermaa 80 g sokeria 4 rkl mustikkahilloa 1 rkl viskiä 2 tl kanelijauhetta + koristamiseen Vatkaa munankeltuaiset, sokeri ja kaneli kuohkeaksi. Vatkaa kerma ja valkuaiset erikseen vaahdoksi. Sekoita keskenään kermavaahto ja keltuaisseos ja kään- VIKTORIAKIISSELI (6 hengelle) 1 dl riisiä 6 dl maitoa Keitä riisipuuro. 2 3 rkl sokeria 3 liivakkoa 3 dl vispikermaa 1/2 sitruunanmehu + kuorta tele joukkoon varovasti valkuaisvaahto. Kiedo pienten annosvuokien ympärille voipaperista lisäreunukset ja täytä vuoat seoksella. Anna jäätyä tunnin verran pakastimessa. Ota vuoat pakastimesta ja kaiva puoliksi jäätyneitten jäädykkeiden keskelle pikkulusikalla kolot. Sekoita viski ja mustikkahillo. Pudota nokare marjaseosta jokaisen vuoan keskelle. Peitä kolot jäädykeseoksella. Anna jäätyä vielä n. 3 tuntia. Ota vuoat pakastimesta 10 minuuttia ennen tarjoilemista. Poista paperireunukset. Sirota päälle kanelijauhetta. Voit käyttää myös vadelmahilloa ja vadelmalikööriä. Huom!! Täytä vuoat noin 2 cm yli reunojen (voipaperireunus). - Liivakot likoamaan. - Valmista riisipuuro, mausta sokerilla. - Jäädytä, lisää sitruunan kuori + mehu - Liuota liivakot pieneen vesitilkkaan. - Lisää puuron joukkoon. - Lisää vatkattu kerma. - Laita vuokaan hyytymään. Ensimmäiset opet työelämäjaksolla Ensimmäiselle kahden kuukauden työelämäjaksolle valittiin kuusi innokasta ja kokeilunhaluista opettajaa Palveluopiston eri koulutusaloilta. Tätä uutta mahdollisuutta päivittää ammattitaitoaan lähti hakemaan niin hiusalan, liiketalouden, catering-alan kuin hotelli- ja ravintola-alankin opettajia. Jokaisella lähtijällä oli henkilökohtaisia odotuksia työelämäjaksolta: vuosikymmeniä opettajana toiminut kaipasi päivitystä ja täydennystä taitoihinsa, miltei suoraan koulunpenkiltä opettajaksi ryhtynyt taasen lisää kokemusta yrityselämästä. Yrityksissä opettajat otettiin vastaan erittäin hyvin ja heidän saapumiseensa oli valmistauduttu. Opettajat saivat vaikuttaa työtehtäviinsä tavoitteidensa mukaisesti ja he työskentelivätkin yrityksissä täysipainoisesti todellisia työtehtäviä tehden: Oili ja Leena tekivät parturi-kampaajan töitä Parturi-Kampaamo Kiehkura Oy:ssä ja Parturi-Kampaamo Hiusseisakissa. Petri työskenteli toimistotehtävissä ohjelmistotalo Festum Oy:ssä ja Marjaanan työskentelypaikkana oli Pitopalvelu Maija Laine, toimipisteenä Liedon Vanhalinna. Marjatta työskenteli Amican kahdessa toimipisteessä, Outokumpu Poricopperissa ja Sofiassa. Pasi perehtyi esimiestyöhön liittyviin vaatimuksiin Sokos Hotel Vaakunassa. Monipuolisia työpaikkoja siis! Kokemuksia Työelämäjakson jälkeen opettajat kokoontuivat yhteiseen palaveriin, jossa jokainen sai kertoa kokemuksistaan. Kokemus oli Ensimmäisen työelämäjakson palautepalaverissa olivat mukana (eturivissä vasemmalta) lehtori Oili Kainu, yrittäjä Tarja Railamaa ja lehtori Leena Mylly. Takarivissä opettaja Petri Martikkala, projektivastaava Jaana Antila, lehtori Marjaana Luoto ja lehtori Marjatta Lampinen. Kuvasta puuttuu opettaja Pasi Saarinen. ollut kaikille positiivinen. Työelämäjakso vastasi opettajien odotuksia, jopa ylitti ne. Pitkään opettajana toimineille jakso oli myös vaihtelua opetustyöhön. Jakson aikana oli herännyt monenlaisia ajatuksia ja kehittämisehdotuksia niin oman opettamisen kuin opetussuunnitelmatyönkin suhteen. Esille nousi paljon erilaisia asioita, joista esimerkkeinä mm. työssäoppimisjaksolle lähtevien opiskelijoiden lähtöinformaatioon panostaminen, työelämän pelisääntöjen läpikäyminen ja yrittäjyyden painottuminen opetuksessa. Odotamme oppilaitoksessa mielenkiinnolla raportteja työelämäjaksolta. Vuorovaikutusta Palaverissa oli mukana myös yrittäjä Tarja Railamaa (Parturi- Kampaamo Hiusseisakki), joka totesi tämäntyyppisen toiminnan olevan erittäin tärkeä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön muoto. Se lisää vuorovaikutusta ja omalta osaltaan selkeyttää esimerkiksi opiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteita ja konkreettisia työtehtäviä. Vaikka opettajilla on ollutkin kiinnostusta lähteä työelämäjaksolle kaupungin työyksiköihin, on se valitettavasti mahdotonta projektin puitteissa. Projektirahoituksella on mahdollista mennä ainoastaan yksityisiin yrityksiin. Seuraavat kuusi opettajaa odottelevat jo lähtöään työelämään keväällä Jaana Antila ja Miia Reiman Porin Palveluopisto Kuvat: Jaana Antila, Miia Reiman Syli-projektin ohjausryhmälle ja projektin toimijoille olivat tutkimusprofessori Matti Rimpelän kommentit mieluisaa kuultavaa. Projektin toiminta toteutui moniammatillisten tiimien yhteistyönä ja painottui kehittämistyöhön, josta annettiin kiitosta. Diabetes voi vahingoittaa munuaisiasi toimi nyt Maailman diabetespäivä Vuoden 2001 lopussa oli Suomessa 3179 dialyysi- ja munuaisensiirtopotilasta. Heistä 781 oli diabeetikoita. Kun aikaisemmin munuaissairaus yhdistettiin nuoruustyypin diabetekseen, aloitettiin Suomessa vuonna 2000 ensimmäistä kertaa aikuistyypin diabeetikoille enemmän dialyysejä kuin I-tyypin diabeetikoille. Nykyisin tietämys ja sairauksien hoito ovat parantuneet niin, että diabeetikot selviävät sairautensa kanssa entistä vanhemmiksi, jolloin lisäsairauksien määrä kasvaa. Kun nuoruustyypin diabeetikko odottaa dialyysissä siirtomunuaista noin vuoden, joutuu aikuistyypin diabeetikko käymään dialyysissä lopun ikäänsä, koska aikuistyypin diabetes on monien sairauksien summa. Verisuonisairaus on ehtinyt vaurioittaa sydäntä ja verisuonia niin. että leikkaus ja sen jälkeinen hylkimistä estävä lääkitys olisi liian suuri riski potilaalle. Ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito Korkea verensokeri vaurioittaa munuaiskerästä ja on suurin riskitekijä. Kohonnut verenpaine ja tupakka lisäävät sitä. Munuaisen toiminnan heikkeneminen etenee ensimmäiset 5-15 vuotta huomaamatta ilman havaittavia oireita. Noin 20 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on munuaismuutoksia jo silloin, kun diabetes todetaan. Parasta munuaisten vajaatoiminnan hoitoa onkin diabeteksen ennaltaehkäisy. 5 % painon pudotus ja päivittäinen _ tunnin liikunta pudottavat riskiä sairastua diabetekseen 58%, 2-3 kg lihominen nostaa ylipainoisen henkilön riskiä sairastua kaksinkertaiseksi. Diabeteksen puhjettua hyvän sokeritasapainon ylläpitäminen ja verenpaineen pitäminen mahdollisimman normaalina ovat kaksi keskeistä asiaa. Verenpaineen pitämistä normaalina edistävät suolan käytön rajoittaminen, ylipainon vähentäminen, säännöllinen liikunta ja alkoholin käytön rajoittaminen. Jos elintapamuutokset eivät riitä, lääkehoito on aloitettava herkästi. Verenpaine tulee olla alle 130/ 80, rasva-arvot kohdallaan ja verensokeritaso GHbA1c <7-7,5%. Ennaltaehkäisyssä Sinä olet keskeisin toimija, joten toimi ajoissa. Sinua tukevat sekä omalääkäri että diabeteshoitajat. Kaija Westergård Apulaisylilääkäri ARABIALAINEN MAUSTEKAKKU 200 g voita ja 3 3/4 dl sokeria vatkataan vaahdoksi. 3 munaa lisätään yksitellen hyvin vatkaten. 5 dl vehnäjauhoja 1/2 tl leivinjauhetta 1/2 tl soodaa 3/4 tl suolaa 3/4 tl muskottipähkinää 1 tl kanelia 1 tl vaniljasokeria 2 rkl kaakaojauhetta 1/2 sitruunan kuorta 2 dl kermaa JOULUKAKKU 200 g voita tai margariinia 2,5 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 3 munaa 1 rkl rommia 1/2 sitruunan raastettu kuori ja mehu 2,5 dl vehnäjauhoja 2 dl maissijauhoja 2 tl leivinjauhetta Täyte: 2 dl creme fraichea 2 dl kuohukermaa 1/2 sitruunan raastettu kuori ja mehu n. 2 rkl sokeria nugaa 150 g sokeria 40 g mantelilastuja JOULULIMPPU 1 l piimää 100 g hiivaa 2 rkl suolaa 1 dl siirappia 2 rkl fenkolia 1 rkl anista 1 rkl kuminoita 2 tl pomeranssinkuorta 2 dl maltaita 6 dl hiivaleipäjauhoja n. 12 dl ruisjauhoja Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut jauhot, sooda ja suola. Lisää loput mausteet. Sitten sitruunan mehu ja lopuksi kerma. Paistetaan n. 1 tunti Kuorrutus: 6 rkl voita 1 keltuainen 250 g tomusokeria 1 1/2 tl kanelia 1 1/2 rkl kaakaota 6 rkl vahvaa kahvia Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää vaahtoon munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot keskenään ja lisää ne vaahtoon rommin ja sitruunamehun ja raastetun kuoren kanssa. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa noin 1 tunti. Sekoita creme fraicheen vaahdotettu kerma, sitruunan mehu, raastettu kuori ja sokeri. Valmista nugaa. Sulata sokeri kuivassa paistinpannussa. Anna sokerin ruskistua vaaleanruskeaksi. Sekoita joukkoon mantelilastut. Kaada seos voipaperin päälle ja anna jäähtyä. Hienonna nugaa veitsellä leikkuulaudalla. Leikkaa jäähtynyt kakku neljään osaan. Kostuta levyt vedellä laimennetulla rommilla tai sitruunamehulla. Levitä täytettä väleihin ohut kerros. Kuorruta kakku ja ripottele sen pinnalle hienonnettua nugaata. Koristele kakku kirsikoilla. - Liuota haaleaan piimään hiiva ja suola. - Lisää siirappi ja hienonnetut mausteet. - Lisää joukkoon maltaat, hiivaleipäjauhot ja ruisjauhot. - Alusta taikina tasaiseksi ja anna sen kohota. - Leivo taikinasta kolme pyöreää limppua ja anna niiden kohota. - Pistele leivät ja paista niitä 175 asteessa runsas tunti. - Voitele leivät paistamisen loppuvaiheessa kahvi-siirappinesteellä.

9 16 17 Kirjoittaja ja tutkimuksen pääassistentti Rose, joka on julistautunut tyttäremme afrikkalaiseksi äidiksi. Ja taas kaikki halusivat kanssamme valokuvaan. Yhdyskuntajätteen energiakäyttö Porin Lämpövoima Oy selvittää parhaillaan jätteiden energiakäytön ympäristövaikutuksia. Selvityksen tavoitteena on tuottaa porilaisille tietoa jätteenpoltosta, antaa lähtötietoja mahdollisesti rakennettavan laitoksen sijoituspaikan valintaan ja haitallisten ympäristövaikutusten torjuntaan. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan jätealan kehittämisen yksi tavoite on jätteiden hyödyntäminen aineena tai energiana. Kierrätysjärjestelmien kehittymisen myötä hyödyntäminen aineena on Suomessa kehittynyt kansainvälisesti verrattuna hyvin. Sen sijaan energiana hyödyntäminen on ottamassa vasta ensi askeleitaan. Muualla Euroopassa jätteiden hävittäminen polttamalla kaatopaikkasijoittamisen sijasta on hyvin yleistä. Esimerkiksi kaikissa pohjoismaissa yhdyskuntajätteitä ja muuta kierrätyspolttoainetta käytetään yhdyskuntien ja teollisuuden energialähteenä. Suomen ainoa pelkällä jätepolttoaineella toimiva lämpökeskus on Turussa, jossa lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon. Uudet kaatopaikkamääräykset yhdessä uusien hyötykäyttötavoitteiden kanssa ovat käynnistäneet Suomessa useita hankeselvityksiä jätteenpoltosta. Alun toistakymmentä hanketta on työn alla ja niistä arvioidaan toteutuvan noin puolet. Pisimmällä ovat Oulu ja Kotka, jotka tähtäävät jätteenpolton aloittamiseen vuonna Kaikki suunnitelmat eivät johda toteutukseen, koska polttolaitos ja siihen liittyvät savukaasujen puhdistusjärjestelmät ovat kalliita investointeja. Ollakseen kilpailukykyinen jätteenpolttolaitoksen on saatava varmasti tasainen polttoainevirta, joka vastaa suunnitteluarvoja. Porin olosuhteissa tavoitteena on yli tonnin vuosittainen jätemäärä, joka koostuu yhdyskuntajätteestä, rakennusjätteestä sekä kaupan ja teollisuuden pakkausjätteistä tai niistä valmistetusta polttoaineesta. Energiakäytön etuja Jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille on ollut halpa jätehuoltoratkaisu. Siihen sisältyvien ympäristöriskien välttäminen edellyttää kuitenkin kaatopaikoilta tulevaisuudessa huomattavasti kalliimpia rakenteita, jotka väistämättä nostavat kaatopaikkojen kustannuksia. Tämän vuoksi kaatopaikalle päätyvän materiaalin määrää rajoitetaan materiaalien talteenoton ja polton avulla. Poltosta jäljelle jäävän tuhkan määrä on vain noin neljännes alkuperäisen jätteen määrästä. Toinen merkittävä etu polttoratkaisussa on kasvihuonekaasujen synnyn vähentäminen. Kaatopaikoilla jätteet mätänevät tuottaen metaania, jonka vaikutus kasvihuonekaasuna ilmakehässä on kaksikymmentä kertaa suurempi kuin poltossa vapautuvan hiilidioksidin. Lisäksi jätteiden polttaminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joten vaikutus on erittäin merkittävä. Syntypaikkalajitellun jätteen tai siitä valmistetun polttoaineen polttamisella pyritään siis tuomaan materiaalien kierrätyksen rinnalle hygieninen ja ympäristöystävällinen loppusijoitus jätteelle. Pori Energian ja Porin Lämpövoima Oy:n hallituksen edustajat kävivät tutustumassa jätteenpolttolaitoksiin Norrköpingissä ja Örebrossa Ruotsissa Polttolaitoksen sijoitus Hyvä sijoituspaikka polttolaitokselle on taloudellisesti tehokas ja ympäristön kannalta hyväksyttävä. Mielikuva yhdyskuntajätteen poltosta on hyvin vaihteleva. Toiset mieltävät sen lähes ongelmajätelaitokseksi ja toiset näkevät siinä laitoksen, joka poisti meiltä haisevat ja epähygieniset kaatopaikat. Tästä johtuen kyse laitoksen sijoituspaikasta ja sen ympäristövaikutuksista on laajan ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena. Käytännössä jätteenpoltto on verrattavissa teolliseen tuotantotoimintaan sillä erolla, että raaka-aine tässä tapauksessa on peräisin keittiöistämme. Juuri tästä syystä jätteenpolttolaitos on usein kaupunkialueella, hyvin lähellä asutusta. Tästä esimerkkinä vaikkapa Tukholma ja Wien. Poltossa vapautuvan, energian hyötykäyttö edellyttää laitoksen sijoittumista lähelle energian kulutusta. Sähkön siirto on lämmön siirtoa edullisempaa, joten lämpökuorman eli käytännössä kaukolämpöverkon tai teollisuusprosessin etäisyys on ratkaisevaa. Ympäristöllinen hyväksyttävyys kaavoitus- ja liikenneolosuhteet mukaan lukien sekä lämmönkäytön mahdollisuus ratkaisevat sijoituspaikkojen keskinäisen edullisuusjärjestyksen. Porissa varteenotettavia laitoksen sijoituspaikkoja ovat Aittaluodon teollisuusalue, Kemiran teollisuusalue Kaanaassa sekä Ulasoorin voimalaitostontti. Kaikilla näillä paikoilla on omat vahvuutensa. Ympäristöllinen hyväksyttävyys tulee huomioiduksi työn alla olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muut tekijät mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä investoinnin kannattavuusselvityksissä. Toteutusaikataulu ja energiamäärä Laitoksen aikaisin mahdollinen käyttöönotto voi tapahtua vuoden 2007 aikana. Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu vuoden 2004 huhtikuussa, minkä jälkeen hankkeesta voidaan muodostaa tarkka suunnitelma ja ratkaista sijoituspaikka sekä tehdä investointipäätös ensi vuoden syksyllä. Suunnittelun valmistuttua laitokselle haetaan ympäristö- ja rakennusluvat ja laitoksen rakentamiseen päästäneen 2005 keväällä. Valmistuttuaan laitos korvaa ensi sijassa nykyisin turpeella ja öljyllä tuotettua energiaa. Näin se helpottaa Porin Lämpövoimaa selviytymään kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteista ja päästökaupan kustannuksista. Alustavan arvion mukaan yhdyskuntajätteen ja muun kierrätyspolttoaineen poltolla voidaan korvata lähes puolet Aittaluodossa turpeella tuotetusta energiasta. Matti Rintanen PORI ENERGIA Kuvat: Olli Kallio PORIN LÄMPÖVOIMA OY Esitteet ylistävät Malawia Afrikan lämpimäksi sydämeksi. Ja sitä se onkin. Maisemat ovat mahtavat ja vaihtelevat, malawilaiset kovin ystävällisiä. Maassa on paljon luonnonpuistoja ja rauhoitusalueita, mahdollisuuksia vuorilla vaelteluun ja ylängöillä patikointiin sekä mahtava Malawi-järvi. MatkallaMALAWISSA Vanhin tyttäremme on Malawi-järvi ollut Malawissa viime Malawin pinta-alasta peittää noin viidenneksen Malawi-järvi, joka on kol- maaliskuusta lähtien. Hän tekee siellä Suomen Akatemian ramanneksi suurin Afrikan järvistä. Sen pituus on noin 600 km (Säkylän Pyhäjärven pituus on vajaa 25 km). Malawihoittamaa tutkimusta, jossa pyritään vähentämään imeväisyyskuolleisuutta, joka on noin 20 %. järvi on kuuluisa lajirikkaasta ja värikkäästä kalastostaan, siinä väitetään olevan yli 500 kalalajia, joka on eniten mitä Tämä johtuu pitkälti heikosta ravinnosta sekä äitien odotusaikana sairastamasta malariasta sekä sukupuolitaudeista. on missään sisävesistössä. Useimmat akvaariokalalajit ovat peräisin tästä järvestä. Kalakannat ovat kuitenkin romah- Tyttäremme tutkii, minkälaisella odottaville äideille annettavalla lääkityksellä taneet, johon on pääsyynä ryöstökalastus. Tällöin ihmisten tärkeä ravinnon voitaisiin korjata syntyvien lasten ja äitien terveydentilaa. Tutkimusprojektiin lähde ehtyy. Tämä on myös johtanut liittyen selvitetään myös mahdollisuuksia parantaa tilannetta paremmalla, saa- hoitamattomana sokeutta aiheuttavan bilhartsian lisääntymiseen. Koska bilhartsiaa aiheuttavia toukkia syövät katavissa olevalla ravinnolla. Vierailimme tyttäremme luona pari lakannat hupenevat, toukat lisääntyvät viikkoa lokakuun alkupuolella, jolloin ja tauti leviää. Malawissa eletään kevättä ja kuivan kauden loppuvaihetta. Lämpötila pyöri päikyi sen lähistöllä ja vähän kauempana- Järven tärkeys ravinnon antajana nävin öin asteessa, sadetta ei ollut. kin. Kaloja kaupattiin tien varsilla ja Sadekausi Malawissa alkaa yleensä marras- joulukuussa ja päättyy huhtikuussa. heilutellen kalanippuaan toreilla. Yritteliäät kalastajat tarjosivat nähdessään auton tiellä lähestyvän. Kaloja oli jopa ripustettu bussin nokkaan, siinä ne kuivuivat hyvässä ilmanvaihdossa Malawi-järvi tarjoaa lukuisia houkutuksia turisteille. Tarjolla on muun muassa purjehdusta, vesihiihtoa ja sukeltamista. Me tyydyimme snorklaukseen tässä kirkasvetisessä järvessä. Oli todella hauska katsella silmästä silmään värikkäitä kaloja ja pohjan kasveja. Kalat eivät uimareita säikkyneet, pyrkivät paremminkin napsimaan varpaita. Upea luonto Malawin luonto on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Vihreää on eniten sa- Hallinnossa hankaluuksia dekauden jälkeen, mutta vihreitä puita Malawia hallitsi sen itsenäisyyden alkuajan diktaattorinomaisesti vuoteen 1994 löytyy ympäri vuoden. Orkidealajeja on yli 400. Malawi on tunnettu myös lintujen lajirikkaudesta, ja aamuyöstä kon- presidentti Hastings Banda. Vuonna 1971 Banda julisti itsensä elinikäiseksi sertti olikin mahtava. Joukossa oli todellisia laulun taitajia. Luulipa joku presidentiksi ja piti kaikkia naruja kä- meistä urbanisoituneista yhtä linnun ääntä varashälyttimeksikin. Tämä ääni ei tosin ollut kovin kaunis, mutta kuuluva ja rytmikkäästi toistuva. Malawissa elää muun muassa virtahepoja, antilooppeja ja elefantteja, mutta leijonia ei enää suuremmin ole. Paviaaneja tuntui olevan runsaasti. Ne ovat melkoisen suuriakin, ja kerran vaelluksellamme jouduimme tekemään suunnanmuutoksen, kun vastassa oli hampaitaan kiristelevä suurikokoinen paviaani, joka puolusti reviiriään. Elefantit ja apinat olivat jopa vallanneet yhden kylän, kun kylän asukkaat olivat siirtyneet viljelemään maata yhä syvemmälle metsään eläinten asuinalueille, josta olivat myös ottaneet runsaasti polttopuuta. Kyläläiset olivat peloissaan, mutta hallintoviranomaiset totesivat, että oma syynne, kun olette tunkeutuneet eläinten asuinalueelle. Tyttäreni asunnossa tapasi usein sisiliskoja. Ikkunoissa ei ole laseja, vain verkot. Sisiliskot ovat harmittomia, ongelmana saattaa olla vain yllättävän tapaamisen aiheuttama pelästyminen, puolin ja toisin. Myös hämähäkkivalikoima on vaikuttava. Termiittejä on runsaasti, olivatpa syöneet osan asunnon puisesta ovesta. Hankaluutena ovat myös malariaa levittävät moskiitot, jotka lentävät pimeällä. Tästä syystä moskiittoverkot ovat nukkujan suojana öisin. Ulkona kuivattavaan pyykkiin munivat paikalliset kärpäset muniaan, ja ne pitää tuhota silittämällä. Enpä ole ennen kulkenut silitetyissä tennissukissa. sissään sekä valtionhallinnossa että taloudessa. Oppositio hiljennettiin, tarpeen tullen väkivaltaisestikin. Banda vaati, että naisilla tuli olla pitkät hameet, pitkiä housuja ei heillä sallittu. Miehillä ei saanut olla pitkää tukkaa. Vasta vuodesta 1994 Malawissa on ollut monipuoluejärjestelmä. Melko uudella demokratialla on ongelmansa, ja yksi niistä on valtaapitävien oman edun tavoittelu. Vuodesta 1994 presidenttinä ollut Bakili Muluzi koetti muuttaa lainsäädäntöä niin, että hänellä olisi ollut mahdollisuus olla presidenttinä vielä kolmaskin kausi, kun nykyisillä säädöksillä vain kaksi kautta on mahdollista. Blantyren kaupungin pormestari valittiin eteläisen provinssin maaherraksi. Hän ilmoitti, että ei luo- vukaan pormestarin tehtävistä, vaan pitää molemmat virat. Vaalien järjestämisessä, kun puolet äänestäjistä on lukutaidottomia eikä omista radiota, televisiosta puhumattakaan, on omat hankaluutensa. Malawissa annetaan ehdokkaille omat värinsä, jonka mukaan äänestäjä merkitsee valintansa vaalilippuunsa. Tämäkin vaatii melkoista tiedottamista ennakkoon. Väitetäänpä, että osa äänestäjistä luuli ensimmäisissä vaaleissa äänestävänsä puoluetta, jonka nimi on monipuoluejärjestelmä. Demokratian tuleminen maahan ei kuitenkaan ole vastannut malawilaisten odotuksia. Bandan diktatuurin väistyttyä oletettiin tunnelman maassa vapauduttua myös elämisen tason nousevan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, ja nyt monet haikailevatkin Bandan aikoja. Hedelmiensä mukaan nimetty makkarapuu Maaseudun iloiset asukkaat vat hymyillen. Siinä tuli varsin kuninkaallinen olo, kun joka puolelta tervehdittiin iloisesti. Jostain saattoi yhtäkkiä kuulua lapsen huuto muli bwanji, joka tarkoittaa mitä kuuluu. Sen seurauksena alkoi lapsia juosta joka puolelta. Ja kun kamera kaivettiin esiin, lasten määrä vaan lisääntyi, kaikki halusivat kuvaan. Lapset olivat välittömiä, salaa kosketeltiin tyttäremme vaaleita hiuksia. Ja jos aloit kätellä, siitä ei tahtonut tulla loppua, haluttiin kokea, miltä vaalea iho tuntuu. Koulunkäynti mahdollista Malawissa on lukutaidottomia noin puolet aikuisväestöstä. Diktaattori Bandan vallan kukistuttua luotiin uusi koulujärjestelmä. Alkuvaiheena on vuotiaille lapsille tarkoitettu 8-vuotinen peruskoulu, joka on kaikille ilmainen. Oppilaan pitää tosin hankkia koulutarvikkeet ja mahdollisesti myös koulupuku. Koulutusta voi jatkaa aina yliopistoon asti. Resursseissa on ongelmia. Koulutuksen nopea käynnistäminen vaati suuret määrät opettajia, joita koulutettiin lyhyellä kurssituksella, ja oppilaiden määrä luokalla saattaa olla kovin korkea. Koulunkäynti ei ole käynnistynyt halutulla tavalla. Lukutaidottomat vanhemmat saattavat katsoa, että koulutus on tarpeeton, koska hekin ovat tulleet toimeen ilman sitä. Myös tyttöjen aikainen avioitumisikä on esteenä. Tyttäriä saatetaan naittaa jo 13-vuotiaina. Kouluikäisiä lapsia tarvitaan myös ajoittain kotona pellolla töissä. Poikkesimme kävelykierroksellamme Lungwenan peruskoulun pihaan, jossa oli juuri välitunti. Rehtorin luvalla saimme katsastaa luokkahuoneen, jossa istutaan lattialla, valoa antavat vain pienet ikkunat katon rajassa. Opettajat kertoivat, että oppilaille opetetaan kaikkea, kuten lukemista, laskentoa, englantia, Malawin asukkaista asuu noin 85% maaseudulla. Köyhyydestä huolimatta naiset ovat siellä pukeutuneina pitkiin, kauniin värikkäisiin hameisiin. Puvut valmistaa ompelija, useassa kylässä näimme talon edustalla räätälin poljettavine Singereineen. Asumukset maaseudulla ovat useasti harmaasta savesta tai tiilestä rakennettuja majoja, joissa paksu ruokokatto. Tiilet valmistetaan kylän tiiliuunissa. Tässä kuten monessa muussakin asiassa tarvitaan omaa toimeliaisuutta, kulkumahdollisuudet ovat heikot, ja kyläkaupoissa myydään lähinnä elintarvikkeita. Kuljimme Maldegon ja Lungwenan kylissä jalan. Näissä ei valkoihoinen ole jokapäiväinen näky. Asukkaat vilkuttiympäristötietoutta ja musiikkia. Opettajat halusivat itsestään otettavan valokuvan. Taas toistui kamerailmiö. Kun kaivoin kameran esiin, ryntäsivät oppilaat kuvaan niin, että opettajia tuskin näkyy. Kaikilla kouluilla ei ole riittävästi luokkahuoneita, ja niin opetusta annetaan auringolta suojaavien suurten puiden alla. Malawissa ollessamme tapahtui Lilongwessa ikävä onnettomuus, jossa lahonnut puu kaatui oppilaiden päälle, surmaten kaksi, seitsemän loukkaantui. Koulussa on 27 luokkaa ja vain 8 luokkahuonetta. Pelastustöitä olivat vaikeuttaneet lukuisat mehiläiset, jotka pakenivat puussa sijanneesta pesästään. Hallintoviranomaiset kävivät paikalla, ja lehdestä oli luettavissa syyttelyä sinne ja tänne. Kyseisen koulun pihalta kaadettiin tämän jälkeen kaikki isot puut, ja koulun henkilöstö jäi ihmettelemään, missä jatkossa annetaan opetusta luokille, joissa saattaa olla satakin oppilasta. Vanhat uskomukset elävät Väestöstä on 55% protestantteja, 20 % roomalaiskatolisia, 20 % muslimeja. Mutta myös perinteisiä uskomuksia esiintyy runsaasti. Länsimaisen lääketieteen rinnalla on käytössä myös vanhat konstit. Sairauden ilmetessä kyläpäällikkö päättää, viedäänkö potilas lääkärille vai afrikkalaiselle tohtorille. Jälkimmäisiä näimme markkinapaikoilla palveluita tarjoamassa. Esillä oli moninaiset luonnontuotteet, joita ilmeisestikin käytetään lääkitsemiseen. Malawin korkeimman vuoren, 3001 metriä korkean Mount Mulanjen rinteille oli pari viikkoa ennen käyntiämme kadonnut hollantilainen tyttö. Opas, joka johdatti meidät kauniille vesiputouksille Mount Mulanjella, oli varma, että vuoren henki oli vienyt tytön. Opas ei pystynyt tarkemmin määrittämään vuoren henkeä, mutta oli varma, että henki oli mieltynyt tyttöön ja vienyt hänet itselleen. Ja mitä tyttäremme kertoi eniten Malawissa kaipaavansa? Mahdollisuutta ottaa kylmää raikasta vettä suoraan hanasta ja juoda ja juoda ja juoda... Malawin valtio sijaitsee sisämaassa Afrikan eteläosassa, rajanaapureina Tansania, Mosambik ja Sambia. Maa on noin 900 km pitkä ja suurin leveys on 150 km. Asukkaita on noin 10,4 miljoonaa. Virallisia kieliä on englanti ja chichewa, mutta myös useita alueellisia kieliä puhutaan. Malawi on ollut itsenäinen vuodesta 1964 oltuaan sitä ennen britannian alusmaa. Maa on tasavalta, jossa on vuodesta 1994 ollut monipuoluejärjestelmä. Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista. Odotettavissa oleva elinikä on 39 vuotta. Pääasialliset vientituotteet ovat tupakka, sokeri ja tee. Marja Luntamo Porin Vesi

10 18 19 Ympäristöterveydenhuollon omalelupäivä Mistä kaikki alkoi? Oli kaunis keväinen toukokuun keskiviikko ja jonakin kahvituntina tuli puheeksi, että mikä kiva teemapäivä tänä vuonna pidettäisiin. Mainittakoon, että olemme vuosien aikana pitäneet mm. hattupäivän, pukeutumisen vanhaan malliin, tinanvalantaa ja piparien paistoa. Kysymys ei ole koko päivästä, vaan pienestä hetkestä. Ehdotukseksi tuli, että pitäisimme omalelupäivän. Kesälomat olivat pikapuoliin alkamassa, joten päätimme siirtää päivän lomien jälkeen ja niin päivämääräksi tuli klo Ja niin meni kesä ja tuli syyskuun yhdeksäs. Melkein jokainen oli tuonut kotoaan oman rakkaan lelunsa, jonka tarina piti kertoa. Ensiksi mainittakoon, että varmaan se kaikkein rakkain ja läheisin esine oli jäänyt kotiin, ehkä siksi, että kerrottava tarina saattaisi olla liian henkilökohtainen, läheinen tai liikuttava. Taskukellot rakkaita Taskukelloja oli kolme kappaletta, joiden tarinat poikkeavat toisistaan. Laurilla oli isoisän peruja oleva 1800-luvun kello, joka oli alun perin palkinto ampumakilpailusta ja siitä sitten jatkanut kulkuaan. Jyrki taasen oli saanut kellon isoisältään oltuaan 10. lastenlapsi. Isoisän veli oli tuonut kellon veljelleen Amerikasta. Kello oli käyvässä kunnossa. Sirpan taskukello oli hänen 10 vuotta sitten edesmenneen isänsä kello. Isän mukana kello oli matkannut sodan melskeissä. Erkki, joka on koko terveysviraston matkanjärjestäjä oli kuinkas muuten tuonut pienoiskokoisen maapallon. Erkki, jos kukaan tuntee Euroopan kolkat kuin omat taskunsa. Abloodit Pasille Kun Pasi esitteli omalelunsa, sai hän valtavat abloodit. Pasin omalelu oli nimittäin kaukosäädin, jota ilman elämää ei voisi ajatellakaan. Mainittakoon, että Pasi oli juuri löytänyt iskemättömän uuden kierrätyskeskuksesta. Raililtahan vasta ase salkusta löytyi, nimittäin virkkuukoukku. Kyseisellä koukulla hän on virkannut mm. 8 sängynpeitettä. Pistäkää paremmaksi. Raili ei kuitenkaan kertonut, montako kertaa erilaiset hälytyslaitteet matkoilla ovat piipanneet. Ihan vieläkin pelottaa Merjalla oli rakas satukirja lapsuuden ajoista lähtien. Vieläkin Merja vapisi, kun hän muisteli, miten hän yhtä satua pelkäsi. Se oli ilmeisesti Prinsessa Ruususesta ja Punahilkasta kertova. Meija taasen, joka on meidän talon nuorin toi esineen 90-luvulta. Esinettä he olivat toivoneet häälahjakseen, mutta eivät sitä olleet saaneet, koska esinettä ei Suomesta löytynyt. Ja niin vajaa yhdeksän vuotta sitten vastavihitty aviopari lähti häämatkalle Ateenaan ja kuinkas ollakaan, sieltä sitten tämä esine löytyi. Esine on ollut siitä lähtien täysivaltainen perheenjäsen. Nyt paljastetaan, mikä se on. Se on popcorn-kone. Esine kokeiltiin ja saimme maistaa juuri paistettuja popcorneja. Ansa oli tuonut ihanan neljän norsun sarjan, jonka hän oli saanut kummitytöltään lahjaksi hänen odottaessaan perheen nuorimmaista eli toista lastaan. Annen eka lelu oli myös päässyt mukaan. Tosin se oli Annen 8- vuotiaan Ville-pojan leikeissä kärsinyt. Anne tosin harmitteli, ettei ollut löytänyt hänestä ja nukesta otettua kuvaa, jossa Anne on 2-vuotias. Rannekkeen kotiinpaluu Tuulalla oli mukanaan hänen tänään 10 vuotta täyttävän tyttärensä ristiäislahja, kaunis hopeinen ranneke. Rannekekin on nähnyt kovia, on jopa ollut pesulassakin takin taskussa, mutta onnellisesti kuitenkin palannut omistajalleen. Sirkalla oli taasen mukanaan kampylobakteeri, jonka hän oli saanut kalkkunoista 2 vuotta sitten. Toisella Sirkalla oli hänen 8-vuotiaana tekemänsä nukke. Tänä kesänä Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina projekti Porissa Projektin tavoitteet Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) -hankkeen tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat liikunnan harrastajien erityispiirteet kevyen liikenteen väylien käyttäjinä ja mitä vaatimuksia se tuo toisaalta kevyen liikenteen väylien suunnittelulle ja kunnossapidolle, toisaalta vuorovaikutukselle suunnittelijoiden ja liikkujien välillä. Kevyen liikenteen väylien hyvä toteutus vaatii sekä poikkihallinnollista yhteistyötä että kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Laadukas suunnittelu ja huolto riippuu lopulta kuntien viranomaisten ja päätöksentekijöiden valistuneisuudesta ja mielenkiinnosta sekä tietenkin niistä varoista, joita he osoittavat liikuntaolosuhteiden parantamiseen. Siksi hankkeessa on selvitetty yhteistyön hyviä käytäntöjä. Hankkeeseen valittiin kolme esimerkkikuntaa: Kirkkonummi, Pori ja Vantaa. Pilottien tarkoituksena oli erityisesti täsmentää eri liikkujaryhmien tarpeita kevytväylillä harjoitettavan liikkumisen ja kuntoilun kannalta. Valtakunnallista hanketta varten pohditaan sitä, miten eri liikunnanharrastajien ja liikuntaesteisten kannattaisi toimia, jotta heidän tarpeensa tulevat esiin ja huomioon otetuiksi kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja kunnossapidossa. Tähän tarvitaan uudenlaisia työkaluja. Porin keskusta pilottialueena Pori pyrkii olemaan hyvä kevyen liikenteen kaupunki ja kehittämään aktiivisesti kevyen liikenteen oloja ja turvallisuutta. Kaupungissa toimii hallintokuntien välinen liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on edistää pyöräilyä, sekä liikennefoorumi, joka koostuu liikenteen eri alojen ammattilaisista. Porin KLIPA-pilotin tavoitteeksi määriteltiin käynnistää suunnitteluprosessi, joka auttaa Porin kaupunkia suunnittelemaan yhdessä osallisten kanssa reitistön, joka kokonaisuudessaan toimii kevyen liikenteen käyttäjän kannalta hyvin, turvallisesti ja esteettömästi, ja jossa liikunnallinen elämäntapa voi toteutua. Terveiden aikuisten kuntoliikunnan näkökulma on siis tärkeä, mutta ehkä vielä tärkeämpi on vanhuksille, lapsille ja liikkumisrajoitteisille hyvä lähiliikuntaympäristö, jonka suunnittelussa painotus on turvallisuuden takaamisessa. Yhtenä johtoajatuksena on ollut tarkastella, pitäisikö suunnitella erilaisille liikkujille eroteltuja reittejä, joissa juuri heidän tarpeensa on otettu huomioon. Silloin tärkeitä ovat erilaisten kaupunkilaisten tavalliset määränpäät kaupunkirakenteessa. Projektin organisointi ja osalliset Kunnan eri hallintokunnat ovat olleet mukana pilotin ohjausryhmässä: tekninen toimi, kaupunkisuunnittelu, vapaa-ajan toimen liikuntayksikkö, sosiaali- ja terveystoimi. Palautetta on saatu useaa kautta: yleisötilaisuudesta , korjauslomakkeiden avulla, joita on saatavissa keskeisistä Porin liikunta- ja informaatiopisteistä sekä terveystoimen edustajat Seniori-messuilla tekemistä haastatteluista. Projektista on tiedotettu myös lukuisissa liikuntatapahtumissa sekä niitä koskeneissa lehtijutuissa. Yhtenä ensimmäisistä tuloksista kaupungin kotisivuille otettiin Helsingissä aiemmin testattu kevyen liikenteen väylien vikailmoituslomake, joka löytyy osoitteesta > liikenne > ajankohtaista tietoa Porin liikenteestä. Se on osoittautunut tehokkaaksi tiedonvaihdon ja ehkä vaikuttamisenkin välineeksi. Pyöräilijät ja rullaluistelijat ovat pystyneet raportoimaan kohtia, kuten kunnossapidon puutteita, jotka aiheuttavat liikkujalle vaaroja ja epämukavuutta. Kaupungin liikenneinsinööri Markku Setälä käsittelee kannanotot ja toimittaa viestit eteenpäin myös muille vastuutahoille. Toukokuussa järjestetyssä yleisötilaisuudessa käsiteltiin kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä etukäteen valmisteltujen puheenvuorojen kautta sekä ryhmätöiden avulla. Alustuksissa ja keskusteluissa korostettiin liikkujien käyttäytymistä ja toisia huomioivan liikennekulttuurin merkitystä. Samalla kun väyliä on entistä enemmän, kunnossapidossa on edelleen puutteita. Asvaltin laaduissa on paljonkin eroja, kestävyys jopa vain kolme vuotta. Kevytväylien määrä on runsas, mutta kunto paikoin huono ajatellen rullaluistelua ja kilpapyöräilyä. Pyöräilyaktiivi Jorma Humisto toivoi, että uusi väylien korjauslomake tulee olemaan ahkerassa käytössä. Aila Mäkinen kertoi kevyen liikenteen väylistä hitaan liikkujan näkökulmasta. Hänen mukaansa itse väylissä on tapahtunut paljon parannusta. Hän korosti liikennekulttuurin merkitystä: tapa jolla väyliä käytetään on samalla huonontunut! Vaaroja ja läheltä piti -tilanteita on liikaa. Tapakasvatusta tarvitaan, sillä usein väylällä kulkee 3-4 kulkijaa rinnakkain ja muita kulkijoita ei väistetä. Tämä on todellinen ongelma, sillä monien vanhusten tiedetään ajoittavan kulkunsa päivän hiljaisiin hetkiin liikkumisen vapaus on rajoitettua! Sirkka oli pessyt ja korjannut nuken vaatteet. Nyt nukke viettää ansaittuja eläkepäiviään. Onhan tässä aikaa vierähtänyt, kun nukkekin on yli 40-vuotias. Kuten huomaat, jokaiseen tuotuun esineeseen liittyi jokin tarina, joka oli tehnyt esineestä tärkeän. Mutta kuten jo alussa sanoin, varmaan se kaikkein rakkain oli jäänyt kotiin. Oheisessa kuvassa kahvihuoneen pöydällä omalelumme. Joulua odotellessa Kaikille oikein hyvää joulun odotusta ja itse joulua. Etenkin naisille haluaisin sanoa, että kaikkia kaappeja ja nurkkia ei tarvitse siivota jouluksi. Kaapeissa yleensä on ovet. Siivouksen voi jättää yhtä hyvin tammikuulle tai sitten ne voi siivota vaikka elokuussa. Joulu on aivan muuta kuin ylimääräistä hössötystä. Joulu tulee joulun sanomasta, rauhoittumisesta työkiireiltä ja levosta. Sirkka Leivo-Jokimäki toimistonhoitaja omalelutoimikunnan sihteeri Jatkotoimenpiteistä Uutena ideana on tullut esiin ainakin rollaattoriparkkien ja penkkien järjestäminen keskustan tavarataloihin, mikä edellyttää hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa. Porin kaupungin kevytväylien kunto tarkistettiin kesän 2003 aikana, jolloin kaikki kaupungin asfalttipintaiset ja sorapintaiset kevytväylät ajettiin läpi polkupyörällä. Havaittujen puutteiden laatu ja korjaamisen kiireellisyys merkittiin ylös ja paikannettiin kartalle. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota kevytväylien kuntoon pyöräilijöiden, kävelijöiden ja myös muiden käyttäjien kannalta. Lisäksi huomioitiin väylien rakenteellinen kunnostustarve ennenaikaisen rappeutumisen ja laajempien vaurioiden syntymisen estämiseksi. Tekninen lautakunta merkitsi marraskuussa asian tässä vaiheessa tiedoksi. Kevytväylien korjaukset on tarkoitus toteuttaa määrärahojen puitteissa lähivuosien aikana. Korjausjärjestys määräytyy väylien liikenteellisen merkityksen ja vaurioiden laadun perusteella. Jani Päivänen LT-Konsultit Oy Kaupungin henkilökortti Kenelle myönnetään? Henkilökuntakortti myönnetään työntekijälle, joka tulee vakinaiseen palvelussuhteeseen ja sijaiselle, jonka palvelussuhde jatkuu keskeytyksettä vähintään yhden vuoden. Tätä lyhyemmässä palvelussuhteessa olevalle työntekijälle kirjoitetaan omassa hallintokunnassa todistus, mistä ilmenee henkilökuntakortissa olevat tiedot sekä lisäksi työsuhteen alkamis- ja päättymispäivämäärä. Henkilökuntakorttiasioita henkilöstöosastolla hoitaa kanslisti Maarit Koivunen, p tai sähköposti. Missä tarvitaan? Työterveydenhuoltoasemalla sekä aterialipukkeita ostettaessa ja työpaikkaruokailupisteissä on vaadittaessa esitettävä henkilökuntakortti tai hallintokunnan antama todistus kaupungin palveluksessa olosta. Työntekijän ol- lessa esim. vuosi, sairas- tai äitiyslomalla hänellä ei ole oikeutta ruokailla kaupungin aterialipukkeilla työpaikkaruokailupisteissä. Käytä kortin etuja hyväksi Uimahallien ja maauimalan sisäänpääsymaksuista saa alennusta henkilökuntakorttia esittämällä yhden euron (1 ) käyntikerralta. Teatterilipuista saa alennusta kaksi euroa (2 ) esittämällä henkilökuntakortin teatterin kassalta lippujen lunastuksen yhteydessä. Pori Sinfoniettan konserttilipuista saa alennusta kaksi euroa (2 ) esittämällä henkilökuntakortin lipun oston yhteydessä. Satakunnan Museon, taidemuseon ja luontotalo Arkin sisäänpääsymaksuista saa alennusta yhden euron (1 ) esittämällä henkilökuntakortin. Sijaiset ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat henkilöt ovat myös oikeutettuja ao. alennuksiin esittämällä hallintokunnan antaman todistuksen kuulumisesta Porin kaupungin henkilökuntaan. Kortin palautus Henkilökuntakortti tai hallintokunnan antama em. todistus on ehdottomasti vaadittava palautettavaksi palvelussuhteen päätyttyä. Kaupunginjohtaja Sinisalmi dosentiksi Tampereen yliopisto on nimittänyt kaupunginjohtaja, hallintotieteiden tohtori Martti Sinisalmen yliopiston kunnallistieteiden laitoksen kunnallispolitiikan dosentiksi alkaen. Lämpimät onnittelumme! Kunniamerkki HP Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II on myöntänyt kunniamerkin kaupunginjohtaja Martti Sinisalmelle. Kaupungintalossa pidetyssä tilaisuudessa Venäjän patriarkaatin edustaja Suomessa sekä Suomessa toimivan Venäjän ortodoksisen kirkon alaisena toimivan Pokrovan seurakunnan kirkkoherra Viktor Lioutik kiinnittämässä kunniamerkkiä. Muka- na juhlavassa tilaisuudessa olivat myös Venäjän federaation Turun pääkonsuli Vadim Rozanov sekä pastori Dimitri Rumiantshev. Lisäksi tilaisuudessa oli läsnä keskushallinnon henkilökuntaa. Pekka Hammais Kuva: Pekka Hammais Helena Metsälä vs. henkilöstöjohtajaksi Porin kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan vs. henkilöstöjohtajaksi kaupunginsihteeri, HTM Helena Metsälän. Hän aloitti uusissa tehtävissään henkilöstöosastolla Helenan tavoittaa puh tai tai sähköpostilla Leena Sammallahti vuoden johtajaksi Porin kaupungin johdon perinteinen seminaari järjestettiin Kaupunginjohtaja palkitsi Porin kaupungin vuoden johtajan 2003, jonka tittelin sai vastaanottaa museojohtaja Leena Sammallahti. Kahden päivän aikana seminaarissa käsiteltiin johdon kannalta tärkeitä asioita. Kaupunginjohtaja Sinisalmen aiheena oli "Strateginen johtaminen kunnassa", Tukholman Karoliinisen Instituutin professori Kirsti Lonka seminaarin pääluennossa aihetta "Jatkuvan oppimisen ja uudistumisen haasteita. Uudesta hallintolaista luennoi kaupunginlakimies Leena Tuominen ja ajankohtaista tietohallinnosta selvitti tietohallintojohtaja Antero Anttonen. 1. seminaaripäivän päätösluennon piti FM, TV-juontaja Johanna Pirttilahti, jonka aiheena oli "Kapulat pois rattaista"- sujuvuutta kielenkäyttöön ja esiintymiseen. Seminaarin pääluennossa luennoi professori Kirsti Lonka. Kuva: Pekka Hammais Myös toisena päivänä jatkettiin esiintymiskouluituksella, jonka teemana oli "Ollako vai esiintyä"? -näkökulma esiintymiseen. Tämän aiheen vetämisestä vastasi Rakastajat-teatterin Kai Tanner. Uskon seminaarin antaneen uusia ajatuksia ja eväitä entistä tärkeämmäksi käyneeseen johtamistoimintaan ja sitä kautta mm. palvelujen tehostumiseen Porin kaupungissa. Pekka Hammais Kuva: Pekka Hammais

11 20 Nuket ja vaatemuoti ovat aina kuuluneet yhteen. Leikki leikkiperinne ja Minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus muistella omaa lapsuuttani ja silloin leikittyjä leikkejä, sillä olin koulutuksessa, jossa aiheena oli leikki ja leikkiperinne. Koulutuksen järjesti Opetushallitus ja kurssin johtajana toimi suunnittelija Heljä Järnefelt. Kurssille pääsi 30 eri alan opettajaa eri puolilta Suomea. Koulutus tapahtui arvokkaassa Suomen Kansallismuseossa Helsingissä, jossa koko tämän vuoden on ollut erikoisnäyttely Leikkiä ja totta lelujen taikamaailma ( ). Tyttöjen opetus äidiksi alkoi jo pienestä. Museopedagogiikka Suomen Kansallismuseossa K aikille kurssilaisille oli annettu tehtäväksi oman lapsuuden muisteleminen (27 kysymystä), sekä sen jälkeen piti haastatella nykyajan lasta ja pohtia, miten asiat ovat muuttuneet. Pohdimme sitten yhdessä koko kurssin kanssa ajan tuomia muutoksia. Paljon löytyi kysymyksiä ja tulkintoja eri asioihin. Mutta yhteiskunnan muuttuminen ja kansainvälistyminen sekä tietokoneaika näyttävät tuovan lapsuuteen ja leikkeihin suurimmat muutokset. Leikkiä ja totta. Lelujen taikamaailma näyttelystä Kansallismuseon tutkijan Marjut Lammisen johdolla saimme tietoja eri näyttelyiden taustoista ja muista näyttelyihin liittyvistä asioista ja tietenkin juuri tästä lelunäyttelystä. Lelunäyttely oli jaettu kahteen osaan: Perinteisesti tyttöjen lelut ja poikien lelut. Näyttelytilaan mentiin vartavasten rakennetun linnan kautta. Upeat itsetehdyt lelut Lasivitriinit olivat täynnä upeita vuosisadan vaihteessa käsintehtyjä leluja. Leluista huokui taidokkuus, lempeys ja huolenpito. Upeat nuket, autot, laivat ja pelit olivat pikkutarkkaa näperrystyötä, jota osattiin arvostaa. Näyttelyssä korostui upea kädentaito, pitkämielisyys ja tahto tehdä upeaa ja ainutlaatuista työtä. Uskomattomat pienet, oikeiden tavaroiden näköiset keittiöastiat tai salin kalusteet nukkekodeissa ovat käsittämättömän hienoja. Saimme samalla tietoa siitä, miten lapset tuolloin leikkivät: nukkekodeilla ehkä sai leikkiä kerran viikossa yhden tunnin ja rikkoutuneiden lelujen tilalle oli usein mahdotonta saada uutta, niin ainutlaatuisia lelut olivat. Vauraiden vanhempien lapset saivat lahjoiksi leluja tai niitä ostettiin (Porissakin oli lelutehdas). Mutta vähempiosaiset saivat odotella Amerikan pakettia tai sitten vain tyytyivät itse ommeltuun nukkeen tai veisteltyyn veneeseen. Tuolloin lapset osasivat leikkiä sillä vähällä tavaramäärällä mitä heillä oli. Mielikuvitus teki lisää leluja ja isoissa lapsiryhmissä keksittiin aina jotain ja olihan vapaus juosta ulos pihalle ja metsiin. Lelunäyttelyssä korostui lelujen materiaalien erilaisuus verrattuna nykyaikaan. Tuolloin vuosisadan vaihteessa materiaaleina käytettiin puuta, peltiä, valurautaa, saven ja kankaiden lisäksi. Muovista ei ollut tuolloin vielä paljon tietoa. Ja sitten hypättiin ruutua... Mielenkiintoisten lelujen lisäksi pääsimme konkreettisesti leikkimään. Eli museon sisäpihalla hyppäsimme narua ja ruutua. Muistelimme eri tapoja ja pelisääntöjä. Leikimme jo 1600-luvulta peräisin olevaa puulinnapeliä, jossa puupalikalla yritettiin kaataa vastustajan linnoja ja pelastaa haavoittuneita. Pihaleikit olivat hauskoja ja innostuksesta päätellen sopivat ihan kaikenikäisille. Perinne ja kulttuuri opetuksessa Kulttuurikasvatuksen tavoitteena on saada esiin se, mikä ihmisessä on erilaista ja ainutlaatuista. Koulussa lapsen pitäisi onnistua ja saada tukea omille hyville puolilleen niin, että hän pystyy kohtaamaan muut ja varsinkin erilaiset ihmiset ja asiat ja arvostamaan niitä. Lapsella taito käsitellä kulttuuria Lapsen tulisi saada hahmottaa itseään oman aikansa kulttuurin kautta. On siis tärkeää, että lapsi saa esim. kokemuksia nykytaiteesta. Esittävä taide voi olla monelle lapselle lukko ja illuusio, mutta se voidaan murtaa ohjaamalla ja opettamalla lasta avautumaan omien kykyjen, tunteiden ja tuntemusten kautta. Taiteessa ei ole oikeaa tai väärää, se voi olla vapauttava kokemus monelle lapselle ja tämä tietoisuus voi avata uusia ulottuvuuksia oman itsensä hyväksymiseen. Porissa laadukasta museo-opetusta Porissa on valtakunnallisesti kiitosta saanutta museo-opetusta. Korsmanin talon upea elämysmatka 50-luvulle on upeasti kaikkia aisteja hyväksi käyttävää opetusta, kiitos Tuulikki Kiilolle! Samoin Taidemuseon jo 10 vuotta pyörineet päivähoidon ja koulujen työpajat ovat avanneet lapsille ovia taiteen ihmeelliseen maailmaan. Poikien leluja ja uskomattomia nukkekoteja. Kulttuurielämykset arvokkaita lapselle Lapsella on taito nähdä kaunista ja hänellä on halu onnistua ja tehdä hyvää. Aikuisten ja opettajien tulisi herättää ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus tähän. Lapsen pitäisi saada näyttää missä taidossa on hyvä. Ei siis pidä väheksyä liikuntaa, musiikkia, kädentaitoja tai teatteritaitoja matemaattisten tai kielellisten taitojen rinnalla. Lapsella pitäisi olla mahdollisuus erilaisiin elämyksiin oppimistilanteissakin ja opettajien pitäisi ymmärtää ja arvostaa sitä. Oppitunnit tulisi liittää erilaisiin projekteihin ja elämyksiin. Näyttelyt ja museot ovat oivia oppimisympäristöjä, joissa voidaan oppia kaikilla aisteilla näin saaden erilaisia oppimiskokemuksia. Huolellinen valmistautuminen ja jatkotyöskentely takaavat hyvän kokonaiskuvan ja oppimistuloksen, kun ne liitetään eri oppiaineisiin. Tämä on oivallista pedagogiikkaa, jota tarvitaan tässä hektisessä ja pirstaleisessa maailmassa. Vanhat lelut ja leikkiperinne kertovat oman aikansa kasvatuksesta, opetuksesta ja arvoista. Anna-Mari Eronen Lastentarhanopettaja Kuvat: Ulpu Mustonen

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot