MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2005 200 MAAKUNTAOHJELMA"

Transkriptio

1 MAAKUNTAOHJELMA

2 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma vuosille Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36, Turku) p. (02) ISBN

3 1. Aluksi Maakuntaohjelmassa määritellään maakunnan kehittämisen lähivuosien toimenpiteet. Ohjelma konkretisoi maakuntasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja strategiaa. Maakuntaohjelman tarkoituksena on suunnata maakunnan kehittämistoimia niin, että alueen voimavarat ja omaehtoisuus saadaan toteuttamaan valittua strategiaa. Asiakirjaa käytetään ohjeena alueellisia toimenpiteitä suunnattaessa ja aluepoliittisten määrärahojen jaossa ja sitä tarkennetaan alueellisilla EU- ja kansallisilla ohjelmilla. Edellinen maakuntaohjelma, Varsinais-Suomen maakuntaohjelma vuosille , hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Tämä ohjelma käsittää nykyisen maakuntavaltuuston toimikauden eli vuodet , minkä jälkeen se tarkistetaan. Tämä maakuntaohjelma pohjautuu laajaan valmistelutyöhön, jossa on otettu huomioon edellisestä saadut kokemukset ja ohjelmasta tehty arviointi. Valmistelutyö aloitettiin maakuntahallituksen iltakoululla toukokuussa Ohjelman poliittinen valmistelu annettiin maakuntahallituksen asettamalle hankerahoitustoimikunnalle. Se asetti pohjatyötä varten asiantuntijoista koostuneet kolme työryhmää. Puheenjohtajana toimi aluekehitysjohtaja ja sihteereinä toimivat liiton vastaavan alan työntekijät. Työryhmät olivat: osaaminen ja elinkeinoelämä asema ja infrastruktuuri hyvinvointi ja ympäristö Työryhmät kokoontuivat viidestä seitsemään kertaan. Ryhmätyöskentelyn lisäksi ne kuulivat eri alan asiantuntijoita ja pyysivät kommentteja. Lisäksi luonnos oli koko valmistelun ajan luettavana liiton kotisivuilla julkista keskustelua ja palautetta varten. Työryhmät raportoivat työstään useaan otteeseen hankerahoitustoimikunnalle, joka linjasi ohjelman suunnan. Maakuntahallitus kävi ohjelmasta lähetekeskustelun ja maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli sitä seminaarissaan. Jotta ohjelmasta saatiin eri yhteistyötahoja sitova maakunnan yhteinen strategia, joistakin keskeisistä kysymyksistä neuvoteltiin yhteistyötahojen kanssa. Maakuntaohjelmaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville ja siitä pyydettiin kuntien, valtion aluehallinnon, poliittisten piirijärjestöjen, sosiaalipartnerien yms. yhteistyötahojen lausunnot. Lausunnoissa pyydettiin ottamaan kantaa mahdollisuuteen osallistua toimenpiteen toteuttamiseen. Maakuntavaltuusto käsitteli luonnosta seminaarissaan Annetut lausunnot ja kommentit on käsitelty ja otettu huomioon lopullista ohjelmaa laadittaessa. Maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Ilkka Kanerva maakuntahallituksen puheenjohtaja Juho Savo maakuntajohtaja Varsinais-Suomen liitto 3

4 S I S Ä L T Ö 1. Aluksi Varsinais-Suomi maakuntana Aikaisempien ohjelmien toteutuminen Varsinais-Suomen maakuntaohjelma EU-ohjelmat Kansalliset sektoriohjelmat Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelma Aluekeskusohjelmat Muut ohjelmat Edellisen maakuntaohjelman arviointi Ohjelman tavoitteet ja strategian määrittely Tavoitteet Strategian määrittely Läpikulkevat teemat Kehittämistoimenpiteet Toimintalinja 1: Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Vahvistetaan Turun asemaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana Maakunta tarvitsee ammatillisia osaajia Kulttuuriosaaminen lisää alueen vetovoimaa Toimintalinja 2: Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan Tuetaan maakunnan kasvutoimialoja Kehitetään maaseutuelinkeinoja Saaristo kehittyy ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia Toimintalinja 3: Varsinais-Suomesta merkittävä Itämeren keskus Yhteistyöllä kartutetaan osapuolien voimavaroja Vahvistetaan veturien mahdollisuuksia Alueellinen kehittäminen edellyttää yhteysverkkoja Huolehditaan energia- ja tietoliikenneverkon kehittämisestä...35 Varsinais-Suomen liitto 4

5 5.4 Toimintalinja 4: Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Turvataan julkiset hyvinvointipalvelut Kehitetään kuntien ja seutukuntien välistä yhteistyötä palvelusektorilla Työpaikoilla ehkäistään syrjäytymistä Taataan turvallinen arkiympäristö ja lisätään osallisuutta Toimintalinja 5: Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä Vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden sekä puhtaan ympäristön turvaaminen Yhdyskuntahuolto ihmisten ja ympäristön parhaaksi Yhdyskunnista viihtyisiä ja turvallisia Ohjelman vaikutukset Aluepolitiikka Seutukuntien vahvuuksien tukeminen Kansalliseen aluepolitiikkaan vaikuttaminen Uusi rakennerahastokausi Ympäristöarviointi Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Ohjelman toteutuksen organisoiminen Ohjelman rahoitus Ohjelman toteutuksen seuranta...57 Liitteet: 1. SWOT-taulu : Maakuntaohjelman läpi kulkevat teemat ohjelman strategiassa Maakuntaohjelman arviointikriteerit Ympäristövaikutukset toimintalinjoittain Rahoitussuunnitelma Ohjelman seurantaindikaattorit, toteutunut kehitys Maakunnan kehitysarviot...67 Varsinais-Suomen liitto 5

6 2. Varsinais-Suomi maakuntana Varsinais-Suomen maakunta on elinvoimainen Itämereen rajautuva maakunta. Alue on Suomen keskeisimpiä maatalous-, teollisuus- ja koulutusalueita. Näiden ohella aluetta profiloivat korkea osaaminen, tietotekniikka ja biotieteet. Maakunta kuuluu ilmastoltaan Suomen edullisimpaan alueeseen. Luonto on kaunis ja monipuolisuudessaan rikas ainutlaatuisine luontokokonaisuuksineen. Maakuntaa leimaavat joet, viljelysmaat ja tuhannet kauniit saaret. Merkittävin ympäristökokonaisuus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Saaristomeri, joka on osa Itämerta. Varsinais-Suomella on pitkä historia. Maakunnan keskus Turku, on saanut nimensä tehtävästään toimia kauppapaikkana eli turkuna. Se on ollut myös Suomen ensimmäinen pääkaupunki, josta on saanut alkunsa mm. Suomen korkeakoululaitos. Historialliset rakennukset ovat edelleen nähtävissä kaupunkikuvassa ja maaseudulta löytyy talonpoikaiskulttuuria ja lukuisia kartanoita. Varsinais-Suomen 54 kunnassa asuu noin asukasta, joista on ruotsinkielisiä. Maakunta on Suomen pienikuntaisin: kunnista kahdeksan on alle asukkaan ja yli puolet alle asukkaan kuntia. Maakuntakeskus Turku on yli asukkaansa ansiosta Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Kuntien suuri määrä ja kokoerot johtuvat paljolti maantieteellisistä seikoista: noin joka kolmas kunta on saaristokunta tai osittain saarista koostuva kunta. Kunnat muodostavat viisi seutukuntaa (Loimaa, Salo, Turku, Turunmaa ja Vakka-Suomi), joilla kaikilla on oma seutuhallintonsa. Maakunnan väestön määrä on kasvanut pitkään ja viimeisen kymmenen vuoden aikana aiempaa nopeammin muuttovoiton ansiosta. Muuttajat tulevat pääasiassa maan muista osista, mutta viime aikoina ulkomaalaisten määrä on olennaisesti kasvanut. Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee olemaan kokonaan muuttoliikkeen varassa ja siirtolaisuudella tulee olemaan tässä entistä merkittävämpi rooli. Maakunnan sisällä muuttovoitto jakaantuu pääasiassa Turun ja Salon seutukuntien kesken. Loimaan seudullakin väestökehitys on lähtenyt aivan viimevuosina loivaan kasvuun. Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien väestöpako on puolestaan hiljentynyt. Maakunnan ikärakenteessa painottuu vanhempien ikäluokkien osuus ja väestö tulee edelleen ikääntymään. Tässä mielessä pahin tilanne on reuna-alueiden maaseutumaisissa kunnissa, jotka menettävät työikäistä väestöään koko ajan. Joissakin kunnissa vanhusten määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan seuraavan 15 vuoden aikana. Työllisyystilanne maakunnassa ei ole hyvä, vaikkakin työttömyysaste* on pysytellyt selvästi koko maan keskitason alapuolella (10,3 %, koko maa 11,3 %). Työttömiä on edelleen enemmän kuin ennen lamaa ja viimeaikaisen kehityksen perusteella näyttää siltä, ettei tilanne tule lähiaikoina olennaisesti parantumaan. Alueelliset erot maakunnan tilastoissa ovat suuret: Työttömyys on ollut korkeinta Uudessakaupungissa (16,0 %) ja matalinta Västanfjärdissä (3,0 %). * Keskiarvo vuonna 2004 Varsinais-Suomen liitto 6

7 Työpaikkarakenteeltaan Varsinais-Suomi on edelleen yksi Suomen keskeisimmistä maatalous- ja teollisuusalueista. Vuonna 2003 kaikista työpaikoista maatalouden työpaikkojen osuus kattoi 4,2 %, rakentamisen 6,5 %, teollisuuden 21,8 % ja palvelusektorin 65,2 %. Teollisuuden osuus on 1990-luvun alusta lähtien laskenut pikkuhiljaa. Myös toimialan sisällä on tapahtunut suuria muutoksia: bioala sekä sähkötekninen teollisuus ovat vallanneet jalansijaa maakunnan perinteiseltä metalliteollisuudelta. Teollisuuden alan merkittävimmäksi työllistäjäksi onkin noussut sähkötekninen teollisuus, mutta tämän lisäksi edelleen tärkeitä työllistäjiä ovat metalli- ja kulkuneuvoteollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Maatalouden osuus on pienentynyt sitä mukaa kuin palvelusektorin osuus on kasvanut. Yhä useampi palvelualan työpaikka syntyy terveydenhuoltoon sekä liike-elämää tukeviin palveluihin, kun taas perinteinen vähittäiskauppa on hiljalleen menettänyt osuuttaan. Maakunnan koulutustaso on hieman maan keskimäärän alapuolella. Työikäisestä väestöstä lähes 80 prosentilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Varsinais-Suomi toimii porttina sisämaan ja meren välissä. Alueen kolmesta suuresta satamasta (Turku, Naantali, Uusikaupunki) on hyvät yhteydet sekä Itämerelle että sisämaahan ja pääkaupunkiseudulle. Maantieyhteydet ovat hyvät Turusta Helsinkiin ja maan itärajalle saakka. Ratayhteyksistä tärkeimmät kulkevat Turusta Helsinkiin (Rantarata) ja sisämaahan Toijalan kautta. Maakunnasta on lentoyhteydet tällä hetkellä kotimaan lisäksi Pohjoismaihin. Turun kaupunkiseutu on sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi logistinen keskus. Alueen yliopistot (Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu) ja ammattikorkeakoulut muodostavat voimakkaan maakunnan kehittämistä edistävän vetovoimatekijän. Talousmaantieteellisen rakenteen mukaan maakunta voidaan karkeasti jakaa erillisiin, oma-leimaisiin alueisiin: Salo - Turku - Vakka-Suomi -aluekeskusten ketjuun, maatalousseutuun ja saaristoon. Aluekeskuksilla ja niistä varsinkin Turun seutukunnalla on erityinen vastuu maakunnan kehittämisessä. Keskuksissa sijaitsevat maakunnan suurimmat tuotantolaitokset ja keskeiset palvelut (esim. yliopistot ja Turku Science Park). Maaseutualueilla maatalous on saanut rinnalleen teollisuutta, matkailua ja teknologista osaamista. Saaristo näyttää erikoistuvan pienimuotoiseen ja ympäristöystävälliseen matkailu- ja tuotantotoimintaan. Maakunnan sisäisistä eroavaisuuksista johtuen se jakautuu aluepoliittisesti eri tavoin. EU:n rakennerahasto-ohjelman tavoite 2 ohjelman tukialueisiin kuuluvat Vakka-Suomi, Turunmaa ja Itä-Turku sekä osia Turun ja Salon seuduista. Lisäksi siirtymäkauden alueisiin ovat kuuluneet Loimaan seutukunta ja osia Salon ja Turun seutukunnasta. Vaikka tavoite 2 alue kattaa yli puolet maakunnan pinta-alasta, tavoitealueen ulkopuolelle jää silti valtaosa maakunnan väestöstä, yhteensä lähes asukasta eli yli 78 % väestöstä. Vakka-Suomi on valtioneuvoston päätöksellä nimetty vuosiksi äkilliseksi rakennemuutosalueeksi. Varsinais-Suomen liitto 7

8 3. Aikaisempien ohjelmien toteutuminen 3.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Tämä maakuntaohjelma on Varsinais-Suomen liiton neljäs kehittämisohjelma. Edellinen maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Liiton aikaisemmin laatimissa maakuntaohjelmissa toimintalinjat ovat olleet samat viisi (asema, osaaminen, elinkeinoelämä, syrjäytyminen ja ympäristö). Ainoastaan linjojen keskinäinen järjestys on muuttunut. Maakuntaohjelmassa toimintalinjat nimettiin seuraavasti ja asetettiin seuraavaan järjestykseen: 1. Osaamisesta tehdään kaikkien voimavara 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 3. Maakunnasta kehitetään Itämeren kansainvälinen keskus alueen asemaa hyödyntäen 4. Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan valtti Ohjelman läpikulkeviksi teemoiksi valittiin kestävä kehitys ja tasa-arvo sekä kumppanuus. Ensimmäisen toimintalinjan tavoitteena oli saada osaaminen ja koulutus tukemaan täysipainoisesti alueellista kehitystä sekä sitä kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. Suurin osa toimenpiteistä toteutui. Korkeakoulut saivat lisää voimavaroja, joskaan eivät riittävästi. Niille tulleen aluekehittämistehtävän mukaisesti alettiin kehittää yhteyksiä seutukuntiin. Osaamiskeskusohjelman tarkistuksessa otettiin huomioon maakunnan vahvat toimialat kuten ICT ja metalli. Käytännön osaamisen vetovoiman vahvistamiseksi pystytettiin oma hanke, jota toteutetaan parhaillaan. Väestörakenteen muutosten vaikutuksista laadittiin selvitys, jonka suositukset otetaan huomioon tulevassa toimintapolitiikassa. Demokratiakeskushanke ei edennyt toivotulla tavalla. Toisessa toimintalinjassa keskityttiin elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen. Työn tukena toimi laaja yrittäjyyden yhteistyöprojekti, jolla oli välittömät yhteydet alueen yrityksiin. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan strategian tekeminen aloitettiin laatimalla toimintapolitiikka kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä varten. Lisäksi laadittiin matkailuohjelman tarkistus, koulutusohjelma ja elintarvikestrategia. Maakunnan vetovoimaa parannettiin imagokampanjoilla. Kaikkiin seutukuntiin on pystytetty demokraattinen seutuhallinto. Alueen ominaispiirteitä hyödynnettiin parhaiten pienissä omaehtoisissa matkailu-, kulttuuri- ja tuotantohankkeissa. Turku Science Parkin toimintaa ja Turun logistiikkakeskuksen suunnittelua on tuettu projektirahoituksella. Toiminta on lähtenyt liikkeelle myönteisesti. Kolmannessa toimintalinjassa keskeisin tavoite oli luoda maakunnasta varteenotettava Itämeren keskus, mitä edistettiin sekä lisäämällä yhteistyötä että parantamalla verkostoja. Yhteistyö ulottui perinteisen Tukholma-Pietari linjan lisäksi Itämeren rantavaltioihin ja Ranskassa Finésteren maakuntaan. Maakunta valmistautui EU:n laajenemiseen (esim. Viron aseman muuttuminen). Liikenneverkkojen kehittämissä paino oli pääliikenneverkossa. Moottoritien E18 loppurahoitus saatiin vahvistettua ja valtatie 8 suurin Varsinais-Suomen liitto 8

9 pullonkaula, Raision eritasoliittymä rakennettiin. Naantalin väylän syventäminen varmistui, mutta Öronväylän lupahakemus jouduttiin peruuttamaan vastoin maakunnan tahtoa puolustusvoimien vastustuksen takia. Varsinais-Suomen maakaasuhanke näyttää pitkän odottelun jälkeen etenevän. Gasum Oy on jättänyt putkilinjan lunastuslupahakemuksen. Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnat on nimetty aluekeskuskokeiluun. Loimaan ja Turunmaan seutukunnat saatiin seututukikokeilun piiriin. Neljännessä toimintalinjassa tavoitteena oli torjua syrjäytymistä huolehtimalla yhteiskunnan perusrakenteista, sosiaalisesta tuesta ja tarvittavista erityistoimista. Tavoitteen tueksi perustettiin yhteistyöprojekti. Hyvinvointiohjelmien tekeminen aloitettiin kaikissa seutukunnissa, osassa perusselvityksin. Samalla kehitettiin yhteistyötä ja erityispalveluja. Työttömyyttä ei pystytty olennaisesti laskemaan monista toimenpiteistä huolimatta. Ratkaisuja haettiin muun muassa työllisyyden aiesopimuksista, jotka laajennettiin koskemaan muitakin kuin julkisia tahoja. Vakka-Suomen ongelmien helpottamiseksi seutukunta laati yhdessä liiton kanssa esityksen alueen tukipaketiksi ja se nimettiin äkilliseksi rakennemuutosalueeksi. Osallisuuden lisäämiseksi on sekä parannettu rakenteita että pystytetty projekteja. Järjestelmän kehittämisessä aluekeskuksilla ja seutuyhteistyökokeiluilla on ollut ratkaiseva rooli. Viidennen toimintalinjan tavoitteena oli turvata luonnon monimuotoisuus ja puhdas ympäristö. Tässä tärkeällä sijalla on ollut Saaristomeren tilan parantaminen. Hankkeen edistämisestä vastasi laaja yhteistyöprojekti ja sen tukena monia yksittäisiä hankkeita. Vesihuollossa tapahtui olennaista edistystä. Turun seudun raakavesitilanne on parantumassa Virttaan tekopohjavesihankkeen edettyä rakentamisvaiheeseen. Jätevesien puhdistus tapahtuu yhä kootummin, esimerkiksi Turun seudun ns. Kakola-puhdistamo hankkeen rakentaminen on aloitettu. Saaristomeren tila ei kuitenkaan ole kohentunut. Myös muuten ympäristöön on kiinnitetty kasvavaa huomiota: Suojelutoimenpiteiden lisäksi kulttuuriympäristön vaalimisesta on tullut arkipäivää. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on otettu maakuntakaavoissa keskeiseksi tavoitteeksi. 3.2 EU ohjelmat EU ohjelmat ovat toimineet yhtenä tärkeänä rahoitusvälineenä maakuntaohjelman toteuttamisessa. Tavoite 2 ohjelman osalta maakunta kuuluu vain osittain tavoite- ja siirtymäkauden alueisiin, mistä johtuen hankkeet ovat olleet melko pieniä alueellisia projekteja. Koko maakunnan käsittäviä hankkeita ei ole voitu toteuttaa. Tavoite 2 -ohjelman merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa on noussut esille yritystoiminnan kehittämisessä, Pro Saaristomeri ohjelman eteenpäin viemisessä sekä hyvinvoinnin kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvässä työskentelyssä. Erityisen merkittävä lisäarvo on ollut tietoyhteiskunnan kehittämistoimilla seutukuntatasolla. Hanketyöskentely on painottunut seudullisiin lähtökohtiin ja kehittämispainopisteisiin. Tavoite 3 ohjelmalla on ennen kaikkea parannettu työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa kehittämällä työelämälähtöisiä koulutusmalleja sekä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja työhallinnon palvelujen tarjoamiseksi. Rahoitusta on suunnattu myös ammatillisten oppilaitosten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Yritystoiminnan kehittämisessä on keskitytty uuden ja kasvuhakuisen yrittäjyyden vahvistamiseen, maakunnan avaintoimialojen vahvistamiseen sekä uuden teknologian käyttöönoton edistämiseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä on painotettu eri toimijoiden yhteistyöhankkeita. Lisäksi on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajien saamiseksi paremmin mukaan työelämään sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Varsinais-Suomen liitto 9

10 Varsinais-Suomen alueellisessa maaseutuohjelmassa (VALMA) on toteutettu myös suuria, toimialakohtaisia hankkeita. Ne ovat kohdistuneet maaseutumatkailuun, mekaaniseen puunjalostukseen sekä elintarvikejalostukseen. Yritystukihankkeilla on pyritty maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseen. VALMA rahoituksen tehokasta hyödyntämistä maakuntaohjelman toteuttamisessa on vaikeuttanut rahoituksen vaatima tiukka maatilakytkentä. Myös yhteisöaloite Leaderilla on ollut maaseudun elinvoiman vahvistamisessa merkittävä rooli. Interreg -yhteisöaloitteet ovat mahdollistaneet konkreettisen kansainvälisen yhteistyön sekä Ahvenanmaa-Tukholma -akselilla että Viron suuntaan. Myös muutamia laajemmin Itämeren aluetta koskevia hankkeita on toteutettu. 3.3 Kansalliset sektoriohjelmat Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma on kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettu alueellisen kehittämisen väline, jonka on todettu useissa yhteyksissä selkeästi vauhdittaneen alueiden kehitystä. Osaamiskeskuksen ohjelmakaudella Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalat olivat biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, materiaalien pintatekniikka sekä kulttuurituotanto. Vuosia koskevan väliarvioinnin mukaan Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalojen valinta on ollut onnistunut ja myönteisiä vaikutuksia on onnistuttu saamaan niilläkin aloilla, jotka vaativat erityisen pitkäjänteistä työtä kuten bioala. Kaikkien osaamisalojen liikevaihto Varsinais-Suomessa on kasvanut selvästi vuosina , selkeimmin bioaloilla. Työpaikkamäärät ovat myös kasvaneet eri osaamisaloilla mutta hitaasti. Bioalojen työpaikkamäärä laski vuoden 2000 loppupuolella. Sen jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osaamiskeskuksen alueellinen vaikuttavuus on ulottunut maakunnallisista tavoitteista huolimatta lähinnä vain Turun seudulle. Yhteistyö osaamiskeskuksen ja alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on ollut tiivistä, sen sijaan yhteistyö muiden alueellisten toimijoiden kanssa on ollut vähäistä. Arviointiraportin mukaan yritysten välinen yhteistyö on ollut heikkoa. Muina heikkouksina on ollut mm. riskipääoman puuttuminen ja kansainvälistymisen puute. Maakuntaohjelmassa esitettiin osaamiskeskustoiminnan laajentamista uusille osaamisaloille (ICT, sosiaaliset innovaatiot, matkailu, metalli- ja laivanrakennusala, ympäristötekniikka). Työtä tehtiin erityisesti ICT- sekä metalli- ja meriteollisuuden mukaan saamiseksi. Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen osaamisaloja lisättiin ja laajennettiin vuosiksi Laajennukset ovat ICT-ala, digitaalinen sisältötuotanto, metalli- ja meriteollisuus sekä graafinen teollisuus osana materiaalien pintatekniikkaa. Lisäksi Varsinais-Suomi sai tehtäväkseen vastata matkailu verkosto-osaamiskeskuksen kulttuurimatkailuosiosta. Varsinais-Suomi on ollut mukana elintarvikealan valtakunnallisessa osaamiskeskusverkostossa alusta alkaen. Nykyiset osaamiskeskusohjelmat päättyvät vuonna Varsinais-Suomen liitto 10

11 3.3.2 Aluekeskusohjelmat Valtakunnallisen aluekeskusohjelman tavoitteena on ollut luoda kaupunkiseutujen elinvoimaisuuteen perustuva aluekeskusten verkosto. Aluekeskusten vaikutuksen tulee ulottua sen toiminnallista yhteistyöaluetta laajemmalle. Varsinais-Suomen seutukunnista Salo ja Turku valittiin ohjelmaan heti ensimmäisen ohjelmakauden alussa syksyllä 2001 ja Vakka-Suomi vuoden 2002 alusta alkaen. Myöhemmin ohjelmakautta jatkettiin vuoden 2006 loppuun. Turun seudun aluekeskus keskittyi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman keskeisiin hankkeisiin: Turku Science Parkin toiminnan käynnistämiseen ja logististen palvelujen kehittämiseen. Lisäksi aluekeskusohjelmalla rahoitettiin E18 -yhteyskäytävän maankäytöllistä suunnitelmaa (yhteistyö Salon seutukunnan kanssa), kansainvälistä markkinointia ja hyvinvointipoliittisia selvityksiä sekä käynnistettiin seutukunnallinen demokraattinen hallinto. Aluekeskus osallistui suurten kasvukeskusten väliseen yhteistyöhön (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere Oulu, Jyväskylä). Salon seudun aluekeskusohjelman painopisteitä olivat osaamisen kasvattaminen, E18- väylän maankäytön kehittäminen (yhteistyö Turun seutukunnan kanssa), ympäristökysymykset (Vihreä laakso), hyvinvointipolitiikka, kulttuurin ja reuna-alueiden kehittäminen sekä osallistuminen ICT Turku Oy:n kehittämiseen. Seutuhallinto organisoitiin uudelleen. Vakka-Suomen aluekeskusohjelmassa keskeisellä sijalla olivat elinkeinoelämän kehittäminen (etenkin metalli- ja elintarviketoimialoilla), julkisen ja yksityisen sektorin välisen elinkeinoyhteistyön parantaminen, korkeakouluyhteistyön käynnistäminen, vetovoimainen ympäristö maankäytön suunnittelun avulla, kuntien yhteisen palvelustrategian laatiminen sekä seudullisen yhteistyön kehittäminen Muut ohjelmat Maakunnassa laadittiin/oli voimassa monia maakunnallisia, kansallisia sektoriohjelmia tarkentamaan maakuntaohjelmaa. Tärkeimmät niistä olivat: saaristo-ohjelma matkailuohjelma kulttuuriohjelma koulutusohjelma tietoyhteiskuntaohjelma. Ohjelmien toteutumista ei ole tarkasteltu tässä yhteydessä. 3.4 Edellisen maakuntaohjelman arviointi Alueiden kehittämislain mukaisesti edellinen maakuntaohjelma arvioitiin vuonna 2004 ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Arvioinnin suoritti Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa instituutti. Arvioinnin mukaan ohjelman merkittävimmät saavutukset olivat seuraavat: Varsinais-Suomen liitto 11

12 Ohjelma näyttää saavuttaneen tarkoituksensa se suuntaa kehittämistä yhteisesti valittuun suuntaan. Maakunnan kehitys on ollut positiivista, joskin edistyminen ei ole jakaantunut tasaisesti eri seutukuntien välille. Toimintalinjat ovat tarkoituksenmukaisia ja ajankohtaisia, mm. ohjelman voimakas panostaminen yrityselämän kehittämiseen on oikean suuntainen. Satsaus osaamisen lisäämiseen on nostanut koulutettujen lukumäärää koko maakunnassa. Ohjelman hankkeet olivat vastanneet hyvin toimintalinjoja. Ohjelma on ohjannut ja toteuttanut seutukuntien omia kehittämistavoitteita. Seuranta on hyvin järjestetty ja se auttaa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (maakunnan budjettiesitys) laatimista. Ohjelman keskeisimmät puutteet voitiin tiivistää seuraaviksi: Liitto ei ole selvittänyt toteuttajatahoille niiltä edellytettyjä toimenpiteitä. Ohjelman läpi kulkevat teemat eivät riittävästi näy ohjelman sisällössä, eikä niitä ole pystytty kunnolla viestittämään toimijoille. Ohjelma ei suoranaisesti tue maakuntaidentiteetin nousua. On tietty epäusko ohjelmaa kohtaan, jossain kommunikaatiossa on ongelmia. On tarve parantaa ohjelman ytimekkyyttä sanavalinnoissa ja näkyvyyttä. Arvioitaessa tarkoituksenmukaisuutta toimintalinjoista viimeiseksi jäi Itämeri teema. Unohdettu kulttuuri maakunnallista identiteettiä muodostavana ja ylläpitävänä tekijänä. Maaseututarkastelu jää suurimmalta osin erillistarkastelun varaan. Arvioinnin tulokset on otettu huomioon tätä ohjelmaa laadittaessa. Varsinais-Suomen liitto 12

13 4. Ohjelman tavoitteet ja strategian määrittely 4.1. Tavoitteet Tulevat haasteet Suomalainen yhteiskunta muuttuu nopeasti. Kansainvälistyminen vaikuttaa ennen kaikkea taloudelliseen ja rakenteelliseen kehitykseen. Samanaikaisesti tapahtuu sekä globalisoitumista että alueellistumista. Kilpailu tulee yhä yleismaailmallisemmaksi. Tuotantoa siirtyy kysynnän tai halvempien tuotantokustannusten perässä muihin maihin. Suhdannevaihtelut korostuvat varsinkin integraatioherkillä toimialoilla. Tietoyhteiskuntakehitys vapauttaa resursseja muuhun toimintaan. Osaamisen vaatimukset muuttuvat ja innovatiivisuuden merkitys kasvaa. Työvoiman liikkuvuus lisääntyy saavutettavuuden parantuessa ja liikkuvuuden esteiden poistuessa, etenkin EU:n sisällä. Muuttoliikettä vauhdittaa ikärakenteessa ja työvoiman kysynnässä tapahtuvat muutokset. Ekologiset ja yhteiskunnalliset haasteet muovaavat arvojärjestelmiä. Kestävän kehityksen ja suvaitsevaisuuden vaatimukset korostuvat. Alueiden merkitys korostuu ennen kaikkea kehittämistyössä, jonka on vastattava nopeisiin muutoksiin ja perustuttava yhä enemmän yhteistyöhön, osallisuuteen ja avoimuuteen. Tavoitteiden asettaminen Maakunnan strategiset pitkän aikavälin tavoitteet määritellään maakuntasuunnitelmassa. Maakuntaohjelmalla varmistetaan toivottu kehityssuunta. Seuraavassa on esitetty Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman visio: Varsinais-Suomi on vuonna 2025 kilpailukykyinen eurooppalainen aluekeskus, jonka vahvuuksina ovat luovuuteen perustuva verkostotalous ja logistinen osaaminen. Elinkeinoelämän tukirankana ovat uudistunut teknologiateollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan ja biotieteisiin nojaavat alat, monipuolinen maaseutuyrittäjyys sekä kehittyneet palvelut. Koulutustaso on korkea ja maakunta voi ylpeillä merkittävällä yliopisto- ja koulutuskeskittymällään. Maakunnan vetovoiman veturina on Turku-Salo alue. Vetovoimatekijöitä ovat kilpailukyky, elinympäristö ja monipuoliset palvelut. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat maakunnan voima ja vahvuus. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman ohjelmakausien erosta johtuen maakuntaohjelmalle on syytä asettaa toimintapoliittiset tavoitteet, joita erityisesti korostetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Ne ovat: maakunnan tasapuolinen kehittäminen työllisyyden parantaminen maakunnan säilyminen väestöltään kasvavana elinkeinoelämän toimintaedellytysten, mm. tarvittavan työvoiman turvaaminen panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatioiden synnyttämiseen osallisuuden tukeminen monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen ympäristövastuun lisääminen ja ympäristön tilan parantaminen. Varsinais-Suomen liitto 13

14 Liitteenä 7 seuraavat maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet. Muut keskeiset määrälliset tavoitteet on esitetty liitteessä 6 (seurantaindikaattorit). Ohjelman lopussa kohdassa 6.1. on esitetty erikseen maakunnan aluepoliittiset tavoitteet. 4.2 Strategian määrittely Varsinais-Suomen strategian määrittely perustuu maakunnan vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä näköpiirissä oleviin mahdollisuuksiin ja uhkiin: Vahvuudet (V) Heikkoudet (M) Monipuolinen tuotanto- ja palvelurakenne ja vahva yrityskanta Vahvat laaja-alaiset korkeakoulut, osaamiskeskus ja muu huippuosaaminen Sijainti Suomen väestökeskittymäalueella Itämeren rannalla ja Tukholma-Helsinki-Pietari -akselilla Monipuolinen ja rikas kulttuuriperinne Suomen oloissa edulliset ja ainutlaatuiset luonnonolosuhteet Kaksikielisyys Korkea työttömyysaste ja syrjäytyminen Hallinnon hajanaisuus, vahvat kuntarajat ja suuri kuntien määrä Alueen heikko tunnettavuus ja vetovoimaisuuden puute Vinoutunut ikärakenne ja aivovuoto Monien kärkiyritysten suhdanneherkkyys ja perinteisen teollisuuden rakennemuutos Liike-elämän palveluja tarjoavien yritysten pieni koko ja määrä Mahdollisuudet (M) Kansainvälistyminen Yhteyksien lyhentyminen ja kehittyvät tietoverkot Naapurimaiden taloudellinen kehittyminen ja EU:n talouden voimistuminen Palvelujen, esim. matkailun, kysynnän lisääntyminen Koulutuksen ja oppimisen kehittäminen Monikulttuurisuus Uhat (U) Kansainvälisen taloudellisen kehityksen muuttuminen epävakaaksi Ympäristöonnettomuudet ja -katastrofit sekä kansainvälisen rikollisuuden kasvu Kansallisten aluepoliittisten toimien vinoutuminen Kuntien taloudellisen aseman vaikeutuminen Sosiaalisen tukiverkoston pettäminen Työvoimapula sekä koulutuksen ja työelämän yhteyden hämärtyminen Maataloustuotannon kannattavuuden voimakkaat muutokset Kun tarkastellaan samanaikaisesti maakunnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, voidaan hahmotella maakunnan toimintapolitiikan strategiset lähtökohdat. Yhdistettäessä maakunnan vahvuudet mahdollisuuksiin meillä on käsissämme maakunnan ylivoimatekijät. Näitä ovat: Maakunnan nykyisen yrityskannan vahvistaminen ja elinkeinorakenteen säilyttäminen monipuolisena Matkailun edelleen kehittäminen Saaristoyhteistyön vakiinnuttaminen Korkean osaamisen tuotanto/ palvelualojen kehittäminen Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Koulutusjärjestelmän kehittäminen Monikulttuurisuuden hyödyntäminen Varsinais-Suomen liitto 14

15 Kun tarkastellaan yhtä aikaa maakunnan heikkouksia ja mahdollisuuksia, tulee erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Kilpailukykyisen innovaatioympäristön kehittäminen Laadukkaan ja kannustavan koulutusjärjestelmän kehittäminen Alueen vahvuuksien markkinoiminen Pk yritysten kasvun tukeminen Hallintorakenteen selkeyttäminen Työllisyysasteen nostaminen Vahvuuksien ja uhkien osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten uhat saadaan hallintaan: Riskinoton ja riskirahoituksen hyödyntäminen Yhteistyömuotojen ja -verkkojen vahvistaminen Aseman vahvistaminen Itämeren alueella Maakunnan yhteisen edunvalvonnan tehostaminen Ympäristön kestävyyttä parantavien toimenpiteiden lisääminen Suvaitsevaisuuden lisääminen Työperäisen maahanmuuton lisääminen Uhkien ja heikkouksien tarkasteleminen yhtä aikaa velvoittaa kiinnittämään huomiota siihen, miten vältetään suurien uhkakuvien toteutuminen: Keskeisten tuotantoalojen konkurssit ja yritystoiminnan muu taantuminen Työpaikkojen siirtäminen muihin maihin Väestön polarisoituminen hyvä ja huono-osaisiin ja huono-osaisten jääminen palveluverkon ulkopuolelle Palvelujen heikentyminen Saaristomeren veden laadun jatkuva heikkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden vaurioituminen Maataloustuotannon näivettyminen Kansainvälisen rikollisuuden vaikutuksen kasvu yhteiskunnan eri aloilla SWOT taulu kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 1. Toimintalinjojen määrittely Alueen kehittäminen lähtee alueen omista resursseista ja omaehtoisuudesta. Viimeaikainen kehitys on tuonut uusia haasteita, joihin alueiden on pakko vastata. Osaamisesta on tullut uusi tuotantotekijä, mikä on omiaan lisäämään koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Erityisen tärkeää on korkean osaamisen vahvistaminen ja ammatillisesti koulutetun työvoiman saannin turvaaminen. Kulttuurin merkitys korostuu alueellisissa toimenpiteissä kansainvälistymisen myötä. Maakunnan elinkeinopolitiikan on perustuttava nykyisen yrityskannan vahvistamiseen ja elinkeinorakenteen säilyttämiseen monipuolisena. Tämän rinnalla on panostettava kasvutoimialoihin. Varsinais-Suomen merkittävien maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttää erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Varsinais-Suomi sijaitsee keskeisellä paikalla Itämereen nähden ja sen kautta kulkevat useat yhteydet sisämaahan. Alueen asema voidaan vahvistaa kehittämällä nykyisiä kansainvälisiä yhteistyömuotoja ja laajentamalla yhteistyöverkostoa. Asema edellyttää yhteysverkkojen kehittämistä kansainväliselle tasolle ja maakunnallisen yhteysverkon toimivuutta. Varsinais-Suomen liitto 15

16 Alueen kilpailukykyyn vaikuttavat elinkeinopoliittisten tekijöiden lisäksi ympäristö ja palvelut. Avainasemassa ovat peruspalvelujen ja työvoiman saannin turvaaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Kansalaisille on tärkeää arkipäivän turvallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä. Ekologisen kehityksen kannalta tähdellistä on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja puhtaiden luonnonvarojen turvaaminen. Lisäksi viihtyisällä ympäristöllä näyttää olevan yhä suurempi merkitys asuinpaikkaa valittaessa. Asioita tarkastellaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja elämisen laadulle annetaan entistä enemmän arvoa. Edellä olevan perusteella tämän maakuntaohjelman toimintalinjoiksi eli painopisteiksi on valittu seuraavat: 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä. 4.3 Läpikulkevat teemat Maakunnan kehittäminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa on noudatettava yhteisesti sovittavia pelisääntöjä. Tämän ohjelman toimintapolitiikkaan sisältyvät seuraavat yhteiskuntavastuuta korostavat teemat läpäisyperiaatteella: elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys, tasa-arvo, esim. elinikäinen oppiminen, asuminen, yrityskannan uusiutuminen esim. kansainvälisyys, kuntayhteistyö, sektorit ylittävä yhteistyö, kansainvälinen yhteistyö esim. ekologinen, sosiaalinen, terveydellinen, taloudellinen ja kulttuurillinen kestävyys esim. sukupuolten välinen ja yhteiskunnallinen tasa-arvo Teemojen näkyminen toimintalinjoissa on esitetty liitteessä 2. Teemat tulee ottaa huomioon ohjelmaa toteuttavien toimenpiteiden ja hankkeiden valinnassa sekä niiden toteutuksessa. Varsinais-Suomen liitto 16

17 5. Kehittämistoimenpiteet 5.1 Toimintalinja 1: Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Maakunnan menestymisen kannalta koulutus, osaaminen ja luovuus ovat ensisijaisia tekijöitä. Tiedon nopea muuttuminen edellyttää elinikäistä oppimista. Perustan osaamiselle luovat lasten ja nuorten hyvät oppimisvalmiudet, hyvä oppimisympäristö ja korkealaatuinen perusopetus. Osaamistarpeet ja ammattikuvat muuttuvat jatkuvasti. Siksi koulutukselta vaaditaan poikkitieteellisyyttä ja uudistumista. On pystyttävä yhdistämään hajallaan olevaa tietoa, osaamista ja teknologiaa eri toimijoiden välillä sekä yritysten ja tutkimuslaitosten kesken. Luovan työn merkityksen kasvu on näkynyt jo pitkään talouden kehittymisessä. Luova talous synnyttää innovaatioita, joita toteutetaan niin yritystoiminnassa kuin työelämässäkin. Kilpailu osaajista tulee olemaan kova sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Koulutuksella voidaan ohjata alueen kehittymistä haluttuun suuntaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi alueellisten oppilaitosten, tutkimuslaitosten, osaamiskeskusten ja korkeakoulujen tulee toimia kiinteässä yhteydessä käytännön yritystoimintaan Vahvistetaan Turun asemaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana Vastuu tieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta on maakunnan kolmella tiedeyliopistolla. Vastuu ammatillisesti suuntautuneen korkeakoulutuksen tarjoamisesta on ammattikorkeakouluilla. Kaikissa korkeakouluissa perusopetuksen ja tutkimuksen lisäksi tarvitaan voimavaroja soveltavaan tutkimukseen. Lähitulevaisuudessa nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Oppilaitokset alkavat aikaisempaa enemmän kilpailla opiskelijoista maan laajuisesti. Ajankohtainen kysymys on, miten alueella koulutetut osaajat saadaan jäämään maakuntaan. Ongelma koskee maakunnan kaikkia seutukuntia. Ratkaisuja tähän tulee hakea yhdessä hallinnon, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tulevaisuudessa tutkimuksen säilyminen kansainvälisesti korkealla tasolla tulee entistä enemmän edellyttämään myös tutkimus- ja innovaatioverkoston kansainvälistymistä ja kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien sekä kansainvälisen rahoituksen saamista yliopistoihin. Erityisesti Turussa tulee kiinnittää huomiota, miten kaupunki ja julkinen sektori yleensä voivat edesauttaa tätä kansainvälistymisprosessia. Alueen korkeakoulujen kansanvälisesti merkittävää huippututkimusta ja osaamista tulee hyödyntää maakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Asumiseen, elämiseen, lasten koulunkäyntiin ja puolisoiden työnsaantiin liittyvillä seikoilla on ratkaiseva merkitys tämän kehityksen tukemisessa. Varsinais-Suomen liitto 17

18 Turvataan maakunnan korkeakoulujen opetus- ja tutkimusresurssit. Erityisesti tulee turvata alueen korkeakouluopetuksen painopisteiden: bioalojen, matematiikan, prosessikemian, lääke- ja hammaslääketieteen, farmasian, sosiaali- ja terveysalan, ICT- ja meri- ja metalliteollisuuden, kulttuurialan sekä laaja-alaisen humanistisen koulutuksen resurssit ja riittävät aloituspaikat. Toteutus: Korkeakoulut*, yritykset, lääninhallitus, Turun kaupunki, seutukunnat, Varsinais-Suomen liitto. Suunnitellaan työelämälähtöisiä, kansainvälisesti kiinnostavia maisteriohjelmia paino-pistealoille tai niiden kehittymistä tukeville aloille sekä työelämän kehitystä tukevia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Samalla tuetaan korkeakoulujen kansainvälisiä kumppanuushankkeita ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä luodaan ohjelma, jolla edesautetaan kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja tutkimusryhmien sijoittumista korkeakouluihin ja tutkimusyksiköihin. Toteutus: Korkeakoulut, kesäyliopisto, yritykset, muu työelämä, seutukunnat. Alueella annettavaa diplomi-insinööri koulutusta tulee laajentaa alueen teollisuuden tarpeet huomioiden. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisyksiköt antavat tehokkaasti kasvusysäyksiä koko alueen kehittymiselle. Ammatillisen koulutuksen kannalta tärkeä on mm. Koneteknologiakeskuksen toiminnan turvaaminen. Viime ohjelmakaudella Turussa aloitti toimintansa mm. VTT:n lääkekehitysyksikkö. Elintarviketuotantoon tulisi tehokkaammin liittää elintarvikkeiden raaka-ainetuotanto, kasvilajikkeiden kehitystyö ja tutkimus, biokasvitiede ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen sekä alan tutkimuksen hyödyntäminen. Käynnistetään maakunnan elinkeinorakennetta tukevia kehityshankkeita (esim. Meritech -keskus) sekä jatketaan nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kehittämistyötä. Toteutus: Turku Science Park, TAD Centre, korkeakoulut, TE keskus, Varsinais-Suomen liitto, Pilot Turku Oy, alan yritykset. Piikkiöön perustetaan maa- ja puutarhatalouden sekä kasvibiologian kehittämistä, opetusta, tutkimusta ja yrittäjyyttä tukeva keskittymä AgriHortiPoli kehittämis- ja tiedepuisto. Toteutus: MTT, Piikkiön kunta, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Farma-maaseutukeskus, Suomen Talousseura, MTK Varsinais-Suomi, Jalostuspalvelu FABA, aikuiskoulutuskeskukset, korkeakoulut, TE-keskus, TAD Centre. * Päävastuutaho alleviivattu Varsinais-Suomen liitto 18

19 Varsinais-Suomen osaamiskeskustoiminnasta huolehtii Turku Science Park. Osaamiskeskusten tehtävänä on uuden tiedon ja osaamisen välittäminen ja soveltaminen yrityselämän tarpeisiin sekä edellytyksien luominen uusille innovaatioille ja niiden kehittämiselle tuotteiksi. Osaamiskeskusympäristöt ovat myös entistä houkuttelevimpia sijoittumis- ja investointikohteita. Osaamiskeskustoiminnasta saatujen hyvien kokemusten perusteella työtä tulee jatkaa vuoden 2006 jälkeen. Jatkossa selvitetään luovien toimialojen (esim. kulttuuri, kirjallisuus, sisältötuotanto, matkailu) asema osaamiskeskustoiminnoissa. Varmistetaan osaamiskeskuksen resurssit ja varaudutaan useampiportaiseen osaamiskeskusjärjestelmään ja tuetaan nykyisten osaamisalojen työn jatkuvuus nykyisen osaamiskeskusohjelman päättyessä sekä Turku Science Parkin jatkuvuus yritystoiminnan kehittäjänä ja edistäjänä valituilla korkean teknologian toimialoilla. Toteutus: Turku Science Park, korkeakoulut, kesäyliopisto, aikuiskoulutuskeskukset, Varsinais-Suomen liitto, TAD Centre, yritykset, seutukunnat. Kriisien seurauksena ihmisoikeudet ovat viime vuosina nousseet esiin aikaisempaa laajempana. EU on päättänyt perustaa ihmisoikeuksia käsittelevän keskuksen Wieniin. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on tukenut kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden luomista. Myös EU:n sisällä tarvitaan asiasta lisää tietoa ja koulutusta. Turun korkeakouluilla (ÅA:n ihmisoikeusinstituutti, Pan Eurooppa-instituutti, Jean Monnet yksikkö sekä TY:n bioetiikan professuuri) on jo näyttöä kansainvälisestä toiminnasta ja osaamisesta tällä alalla. Turkuun perustetaan korkeakoulujen yhteyteen kansallinen ihmisoikeusinstituutti, joka valvoo ja edistää kansanvälisten ihmisoikeussopimusten toteutumista. Toteutus: Korkeakoulut, TAD Centre, Varsinais-Suomen liitto. Perustetaan Aasian tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen keskus Turkuun. Toteutus: Korkeakoulut. Korkeakoulujen tutkimustoimen kehittämisessä tulee ottaa huomioon pohjoismainen yhteistyö ja Itämeren kaupunkiverkostot. Nordforsk on pohjoismainen koordinointiin, rahoitukseen ja tutkimuspolitiikkaan erikoistuva laitos, joka toimii Itämeren alueella Suomen Akatemiaa vastaavana elimenä. Sen arvioinnin pohjalta myönnetään tutkimusrahoja. Keskustelua sijaintipaikasta ei vielä ole käyty. Esitetään Turkua uuden pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatiokeskus Nordforskin sijaintikaupungiksi. Toteutus: Korkeakoulut, Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liitto 19

20 Korkeakoululaitoksella on merkittävä rooli alueellisessa kehittämisessä. Aluekehitystehtävän hoitamista varten korkeakoulut tarvitsevat lisää resursseja. Turussa sijaitsevien korkeakoulujen monipuolista opetusta ja tutkimusta tulee hyödyntää koko maakunnan kehittämisessä. Maakunnan jokaisessa seutukunnassa tulee sijaita ammattikorkeakoulun sivupiste. Ammattikorkeakoulu tukee aikuiskoulutuksella, palvelutoiminnalla sekä soveltavalla tutkimus- ja kehittämistyöllä seutukuntien, yritysten ja muiden työyhteisöjen sekä kansalaisten omia kehittymistavoitteita. Myös osaamiskeskuksen toiminnan ulottaminen koko maakuntaan on välttämätöntä. Seutukuntien elinkeinopoliittisen kehittämisen tukena tarvitaan ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen sekä yritysten ja kuntien yms. välistä yhteistyötä, jossa koulutus ja tutkimus kytketään käytännön työhön palvelemaan alueellisia tarpeita. Varsinais-Suomessa on käynnistetty alueen korkeakoulujen ja seutukuntien yhteistyönä maakuntakorkeakouluhanke. Sen tavoitteena on levittää varsinaissuomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen osaamista, koulutustarjontaa sekä kehittämis- ja tutkimuspalveluja maakuntaan siten, että ne ovat joustavasti ja asiakaslähtöisesti seutukuntien yritysten, organisaatioiden ja asukkaiden käytettävissä. Virtuaaliopetus on avaamassa mahdollisuuksia verkko-oppimiselle kaikilla koulutusasteilla. Samalla avautuu uusia mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle oppilaitosten ja seutukuntien välille. Oppilaitokset ovat viime vuosina panostaneet oppimisverkkojen luomiseen. Vakiinnutetaan Varsinais-Suomen maakuntakorkeakoulu -verkosto ja pyritään saamaan se pysyvän rahoituksen piiriin. Toteutus: Korkeakoulut, seutukunnat, Turku Science Park, Varsinais-Suomen liitto Maakunta tarvitsee ammatillisia osaajia Ammatillisen koulutuksen kehittämisen päämääränä on vahvistaa suomalaisen työelämän kilpailukykyä. Kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Alan työvoiman turvaaminen edellyttää ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisäämistä ja elinikäisen oppimisen periaatteen hyväksymistä. Ammatillista aikuiskoulutusta tulee vahvistaa ja korostaa sen merkitystä alueen työikäisen väestön osaamispääoman lisääjänä ja ylläpitäjänä. Työssä oppimisesta tulee tehdä yritysten resurssi. Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyydelle myönteinen asenne luovat pohjaa uusien yritysten syntymiselle. Tavoitteena on, että korkeakoulut ja oppilaitokset yhteistyössä alan toimijoiden kanssa antavat tarvittavat perustiedot. Yrittäjyyttä tulee laajentaa perinteiset sukupuolirajat rikkoen. Samalla tulee laajentaa etenkin naisyrittäjyyttä. Tukena ovat seutukuntien yritysasiamiehet ja alan viranomaiset. Ammatillisen koulutuksen roolia alueiden kehittämisessä tulee vahvistaa. Ruotsinkielistä opetusta tulee laajentaa ja tehostaa kaksikielisillä alueilla. Koulutuksen kehittämisessä tärkeää on eri tahojen välinen yhteistyö, riittävät koulutusresurssit sekä toimivat työelämäsuhteet. Tuloksia on jo nähtävissä. Tästä ovat osoituksina mm. työssä oppimisjaksot, oppisopimuskoulutuksen suosion kasvu ja näyttötutkinnot. Varsinais-Suomen liitto 20

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot