Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä s. 4. Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä s. 4. Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä"

Transkriptio

1 3 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2012 Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä s. 4 Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta s. 10 s. 11 1

2 PÄÄKIRJOITUS: jarmo tanhua Ydinvoimainvestoinnit edellyttävät pitkäjänteisyyttä Löysin tänään itseni pohtimassa suuria asioita. Pohdin asiakastarpeita, alan toimintaympäristön muutoksia ja pitkän tähtäimen näkymiä, mutta ennen kaikkea sitä, millainen maailma olisi ilman sähköä. En heti keksinyt sähkön sijaan mitään toista hyödykettä, jota tulisi niin nopeasti ikävä. Sähkön puuttumisen huomaa heti. Sähkön historia on vasta noin 200vuotinen, mutta se on ollut mukana kaikessa viime vuosisadan merkittävässä kehityksessä, alkaen teollistumisesta ja päättyen internetaikaan. Meillä ei ole paluuta sähköttömään aikaan, vaan sähkön käyttö kasvaa samalla kun muiden energiamuotojen käyttöä pyritään vähentämään. Sähköä siis tarvitaan, mutta miten sitä tuotetaan, ei ole ollenkaan selvää. Ympäristö ja talous vaikuttavat päätöksentekoon eniten. Nähtäväksi jää, millä tavoin sähköä tehdään tulevaisuudessa ja kenellä on varaa investoida ja mihin. Yksi asia on selvää: maailma on herännyt välttämättömään ja ympäristötietoisuus vie öljyltä ja kivihiileltä pikku hiljaa mahdollisuudet jatkaa suuren mittakaavan sähköntuotannossa. Uusiutuvat energialähteet ovat sen sijaan suunnitelmien keskiössä. Uusiutuvien yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on vahvaa, joten yhteiskunnalliset päätöksentekijät tukevat niiden kehitystä monin tavoin. Tuuli ja aurinkoenergian suuren mittakaavan tuotanto edellyttää kuitenkin uusia innovaatioita ja isoja investointeja siirtoverkkoihin, sähkön varastointiin ja säätövoimaratkaisuihin. Kaasu on hieman yllättävästi palannut energiakeskustelun ytimeen, vaikkei kuulukaan hiilidioksidin osalta vähäpäästöisimpien energialähteiden joukkoon. Kaasusta on maailmalla tullut houkutteleva vaihtoehto edullisten investointikustannustensa, mahdollisesti alentuvan polttoaineen hinnan ja säädettävyytensä takia. Meillä Suomessa ei ole omia kaasuvarantoja, joten sen varaan emme voi tulevaisuuttamme liiaksi rakentaa. Ydinsähkön edut ovat vahvat: se on ympäristöystävällistä, toimintavarmaa ja käyttökustannuksiltaan tehokasta. Uudisrakentaminen on kuitenkin kallista ja takaisinmaksuajat pitkiä. Jotta yksityiset yritykset voivat tehdä isoja ydinvoimainvestointeja, pitää poliittisen päätöksenteon ja verokohtelun olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. IsoBritanniassa haaste ollaan ratkaisemassa siten, että vähennetään pääomavaltaisiin, vähähiilisiin tuotantomuotoihin liittyviä riskejä ja rahoituskustannuksia tukemalla niitä, siis myös ydinvoimaa, syöttötariffin keinoin. Suomessa lainsäätäjät ovat toisilla linjoilla. Meillä suunnitellaan hiilidioksidipäästöttömän ydin ja vesivoiman tuotantoon kohdistuvaa windfallveroa, joka nostaisi TVO:n sähkön hintaa merkittävästi, ja siten heikentäisi mahdollisuutta investoida paitsi ydinvoimaan, myös uusiutuviin. Tämän Ytimekkään sivuilla pohdimme sähköntuotannon verokohtelun vaikutuksia monesta näkökulmasta. Toivomme kovasti, että Suomessa jatkuisi vakaa energiapolitiikka, eikä epävarmassa taloustilanteessa heikennettäisi hyvinvointia lisäävien ydinvoimainvestointien mahdollisuuksia. Energiainvestoinnit ovat aina pitkäaikaisia sijoituksia ja suuria taloudellisia riskejä. Siksi niihin liittyvän politiikankin pitäisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 3/2012 Seuraava numero ilmestyy joulukuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Lehti on painettu MultiArt silkpaperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: Kari Sarkkinen Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus: Ydinvoimainvestoinnit edellyttävät pitkäjänteisyyttä Jarmo Tanhua 4 Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä Leena Manner 7 Kolumni: Energiaverotusta kilpailukykyä vaarantamatta Lauri Lyly 8 ETLA:n Olavi Rantala: Windfallvero ei ole ajankohtainen Päivi Saarinen 9 Kari Rämö, KSOY: Windfallvero rasittaisi kuntia Päivi Saarinen 10 Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä Päivi Saarinen 11 IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta Lauri Inna Kuva: Tiina Kuusimäki 12 Kuinka suuri on Suomen suurin teollinen investointi? Lauri Inna 15 Polttoaineen siirto on teknistä yhteistyötä Tiina Kuusimäki 4 Stora enson juha vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä Suomessa energiaverotus on naapurimaita korkeampaa. Korkeampi energian hinta heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuutemme kilpailee avoimilla markkinoilla ja jokainen lisäkustannus aiheuttaa kilpailuhaittaa, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen toteaa. 16 Rakentamislupa seuraava askel kohti loppusijoitusvalmiutta JukkaPekka Paajanen 18 Alkuhankaluuksien jälkeen maailman huipulle Juhani Ikonen 21 Robotti tekee puhdasta jälkeä Juhani Ikonen 23 Käytetyn polttoaineen välivaraston laajennus ja uudet turvallisuusominaisuudet Tiina Kuusimäki 10 Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä Windfallvero vaikuttaisi koko Suomen elinkeinoelämään negatiivisesti. Päästöttömän tuotannon täsmävero heikentäisi Suomen uskottavuutta, erityisesti kansainvälisten sijoittajien silmissä. 24 Koulutuksella ja työkokemuksella asiantuntijaksi TVO:ssa jokaisen työhön liittyy asiantuntijatehtäviä Leena Manner 26 Ydinvoima kiinnosti savolaisia Eija Tommola vuotta tiedettä ja teknologiaa lapsille Aikaisia herätyksiä ja tulivuoria Jenna Sahinoja 11 IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano oli silminnähden vakuuttunut vierailustaan Olkiluodossa ja totesi Suomen olevan ainutlaatuinen esimerkki ydinvoimarakentamisessa ja ydinjätehuollossa. 29 Tietoiskuja Olkiluodon luonnosta Jenna Sahinoja 30 OL3:n rakentaminen kiinnostaa maailmalla Olkiluoto näkyi videoinstallaationa Saksan Kasselissa Päivi Saarinen 31 Malja Olkiluodolle! Voimamies 3

4 Teksti: leena manner kuvat: kari sarkkinen Stora enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä Suomessa energiaverotus on naapurimaita korkeampaa. Korkeampi energian hinta heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuutemme kilpailee avoimilla markkinoilla, ja jokainen lisäkustannus aiheuttaa kilpailuhaittaa, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen toteaa. Vanhainen vetää Stora Enson Printing and Reading liiketoimintaaluetta ja toimii sekä Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana että Pohjolan Voiman hallituksen varapuheenjohtajana. Stora Ensossa hänen vastuullaan ovat myös konsernin energiaasiat. Sekava järjestelmä aiheuttaa ongelmia Energiasta on tullut suosittu verokohde ympäri Eurooppaa ja energiajärjestelmästä varsinainen tuki ja veroviidakko. Monenlaisia ja usein päällekkäisiä tukijärjestelmiä on vaikea hahmottaa, ja tukien kompensoimiseksi sekä niiden rahoittamiseksi on luotu erilaisia verojärjestelmiä. Asialla on vakavat seuraamuksensa: mitä epäselvempi ala on ja mitä enemmän sille liittyy epävarmuuksia, sitä vähemmän siihen investoidaan. Vanhainen ottaa pari esimerkkiä, turpeen verotuksen ja rikkidirektiivin. Turve on metsäteollisuudelle tärkeä polttoaine, sitä poltetaan 4

5 Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen uskoo, että nykyistä määrätietoisemmalla teollisuuspolitiikalla Suomesta voisi tehdä investointeja houkuttelevan maan. metsäteollisuuslaitosten yhteydessä olevissa kattiloissa yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. Ruotsissa turve on luokiteltu uusiutuvaksi energiaksi, meillä sen käyttö on kyseenalaistettu ja käyttöä halutaan rajoittaa erilaisin keinoin. Turvetuotannossa on turvemaista kuitenkin ainoastaan 0,6 prosenttia, kun suojeltuja turvemaita on 11,8 prosenttia. Turpeen verotusta ollaan lisäämässä 1,9 eurosta ensin 4,9 ja seuraavassa vaiheessa 5,9 euroon megawattitunnilta. Metsäteollisuudessa tämän seurauksena puuenergian ja turpeen hintaero muuttuu ja kustannukset nousevat. Turve on Suomelle tärkeää jo huoltovarmuudenkin takia. On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa ollaan valmiita hyljeksimään turvetta enemmän kuin saksalaiset tai puolalaiset kivihiiltä tai Baltiassa palavan kiven polttoa. Paljon julkisuudessa esillä ollut surullisen kuuluisa rikkidirektiivi lisää sekin metsäteollisuutemme kustannuksia ja vähentää sen kilpailukykyä. Kuljetukset merkitsevät noin prosentin kustannuserää valmistuskustannuksista. Direktiivi lisää suomalaisten yritysten vienti ja tuontikuljetuskustannuksia vuosittain yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. Rämettyminen uhkaa metsäteollisuutta Vanhainen toteaa tärkeiden kilpailutekijöiden hävinneen vuosien varrella. Ennustettavasta ja halvasta energiasta, ennustettavasta ja edullisesta puusta sekä ylivoimaisesta tiedosta jäljellä on vain osaaminen, ja tietokin leviää maailmalla nopeasti. Maantiede ei sen sijaan ole muuttunut miksikään. Meitä rasittavat edelleen pitkät matkat päämarkkinoille. Perinteisesti pitkä kuljetus kompensoitiin muilla ylivoimatekijöillä. Nykyisin kuljetuksen rooli tuotekustannuksissa on kasvanut ja kompensoivat tekijät kadonneet. Seuraukset ovat helposti nähtävissä. Suomessa on suljettu Keski Eurooppaa nykyaikaisempaa tuotantokapasiteettia, ja myös investoinnit ovat suuntautuneet muualle. Suomalainen metsäteollisuus uhkaa rämettyä. Vanhainen muistuttaa Suomen kuitenkin edelleen seisovan vahvasti puisella tukijalalla. Suomessa valmistetaan 100 miljoonan ihmisen paperit ja täällä on yli 50 metsäteollisuusyksikköä. Metsäteollisuus on tuonut leipää suomalaispöytiin yli 100 vuoden ajan, ja mikäli kilpailukykytekijät ovat kunnossa, voidaan liiketoimintaa laajentaa myös uusille tuotealueille. Metsäteollisuus ei lähtökohtaisesti tarvitse tukea, muttei kestä kyllä uusia veroluonteisia kustannustekijöitäkään. Riittämättömiä toimia kilpailukyvyn lisäämiseksi Vanhaista selvästi harmittaa se, että käytännön toimien asemesta Suomessa yleensä vain selvitetään kilpailukyvyn esteitä. Kilpailukyvystä puhutaan, mut 5

6 tukimuotojen vaikutusta pitäisi nopeasti neutralisoida. Tilanne, jossa sekä vero että tukipolitiikalla tuetaan itsessään kannattamatonta uusiutuvaa energiaa, mutta maksajiksi asetetaan veronmaksajat ja energiasektorin muut toimijat, on kestämätön. Uuden teknologian kehittämisessä tarvitaan tukea riskiinvestointeihin. On silti hyvin vaarallista, jos ajaudutaan samalla tilanteeseen, jossa tuki muodostaa liiketoiminnan kannattavuuden. Tiedämme, että tukimuodot muuttavat energian rajahintoja ja tuotantomuotojen kannattavuusrakennetta. Kokonaisuutta on lähes mahdotonta hallita markkinoita vääristämättä. Kun muualla kevennetään ja meillä rangaistaan, on selvää, kuka häviää kilpailun investoinneista. ta toimet ovat riittämättömiä. Tehdään suunnitelmia tarttumatta toimeen. Toimeenpano sakkaa. Esimerkiksi Elorannan ansiokkaasta raportista voidaan hyvin poimia aiheita ja pistää ripeästi toimeksi, purkaa kilpailuhaittoja. Määrätietoisella teollisuuspolitiikalla Suomesta voitaisiin tehdä investointeja houkutteleva, ei niitä karkottava maa, Vanhainen harmittelee. Suomalainen vientiteollisuus kantaa paljon historiallisia taakkoja ja sen lisäksi sille ollaan asettamassa lisää velvoitteita. Ei ole voitto, jos saamme tulevat uhat poistettua, kun nykytasokaan ei mahdollista investointeja. Investointien karkaaminen Suomen ulkopuolelle ei ole voitto. On syytä kiittää hallitusta energiaveron leikkurista tämän vuoden alussa. Toimenpide oli tärkeä, joskin selvästi riittämätön. Metsäteollisuus yksin maksaa edelleen 45 miljoonaa euroa eli 25 miljoonaa euroa EU:n minimitasoa enemmän. Puheet ns. windfallverosta tai uraaniverosta ovat hyviä esimerkkejä investointeja estävistä uhista. En ymmärrä windfallveroon liitettyä käsitystä ansiottomasta arvonnoususta, sillä niin vesi kuin ydinvoimalaitokset ovat aikoinaan vaatineet investoinnit, joista nyt omistajat saavat investointejaan takaisin ja me kaikki päästötöntä energiaa käyttöömme. Uuden energian tuet uhkaavat markkinoiden toimivuutta Metsäteollisuus on ollut merkittävä tekijä rakennettaessa Suomeen uusiutuvaa energiaa, Vanhainen muistuttaa. Vanhainen haluaisi putsata energiapolitiikan päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia sekä tehdä teollisuuspolitiikasta investointeja kannustavaa. Energiaveron leikkuri pitäisi saada nopeasti EU:n minimitasolle. Tämän lisäksi kilpailua vääristävien Vakaalla teollisuuspolitiikalla investointeja Meidän pitäisi vaihtaa perinteinen suomalainen jokotai ajattelu sallivammaksi ja mahdollistavammaksi sekäettä ajatteluksi, Vanhainen toivoo. Ruotsin teollisuuspolitiikka on Suomea ennustettavampaa ja vakaampaa. Ruotsissa teollisuuspolitiikalla on myös useampia tukijalkoja, meillä Suomessa tunnutaan uskovan enemmän aina yhteen totuuteen kerrallaan. Saksa puolestaan aikoo kompensoida päästökaupan vaikutuksia 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Paljon energiaa käyttävä teollisuus aiotaan vapauttaa kantaverkkomaksuista, minkä vaikutus on lähes seitsemän euroa megawattitunnilta. Meillä tämän sijaan ehdotetaan ja etsitään uusia energiaveron elementtejä. Kun muualla kevennetään ja meillä rangaistaan, on selvää, kuka häviää kilpailun investoinneista, Vanhainen toteaa. Kaikesta huolimatta Vanhainen ei kuitenkaan halua luovuttaa. Ei pyyhettä saa kehään heittää. Nyt pitää miettiä, mitkä tekijät ovat hyvinvointimme taustalla ja nähdä iso kuva mittakaavoineen. Seuraavaksi pitää kääriä hihat investointiesteiden purkamiseksi. Edessä on pitkä, kivinen ja vaikeakin, mutta lopulta hyvinkin palkitseva tie, Vanhainen vakuuttaa. 6

7 Teksti: Lauri Lyly kuva: SAK Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää verotusta, josta väistämättä myös energiaala joutuu kantamaan osavastuun. Energiaverotusta ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa työllisyyden ja kilpailukyvyn kustannuksella. Energiaverotuksen voi toteuttaa monella eri tapaa. Riippuen miten verot kohdistetaan, voi vaikutus työllisyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn olla hyvinkin erilainen. Verotuksella ei pidä heikentää Suomeen suuntautuvien investointien kannattavuutta suhteessa kilpailijamaihin. Kaikkea verotusta ei kuitenkaan pidä kammoksua. Realismia on, että myös energiaalan pitää osallistua talkoisiin kestävyysvajeen pienentämiseksi. Päästökaupan myötä joidenkin voimaloiden kannattavuus nousi käytännössä poliittisen päätöksen seurauksena. Jos paljon keskustelussa ollut windfallvero päätetään ottaa käyttöön, on kuitenkin varottava, että sillä ei heikennetä tulevien investointien kannattavuutta. Suomella ei ole varaa ajaa investointeja naapurimaihin. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää pikemmin investointien houkuttelemista. Sen takia energian tuottamiseen kohdistuvat verot olisivat huonoja. Ne heikentäisivät voimalainvestointien kannattavuutta Suomessa suhteessa naapurimaihin. Olisi työllisyyden ja teollisuuden energiansaannin kannalta sääli, jos esimerkiksi uraaniverolla pekolumni: Energiaverotusta kilpailukykyä vaarantamatta loteltaisiin monen miljardin ydinvoimalainvestoinnit ulkomaille. Jos fiskaaliset syyt pakottavat energiaverojen korotukseen, niin tuotantoon kohdistuvaa veroa parempi vaihtoehto olisi tarkistaa yleistä sähköveroa. Näin kuluttaja joutuisi maksamaan veron riippumatta siitä, minkä maan voimala sähkön on tuottanut. Tämä kannustaisi kotitalouksia energiatehokkuuteen ilman, että ajettaisiin investointeja ulkomaille. Kuten kaikkien kulutusverojen kohdalla, niin myös sähköveron kielteiset tulonjakovaikutukset pitää aina ottaa huomioon. Jos joudutaan sähköveroa korottamaan, niin samalla pitäisi esimerkiksi tuloverotuksen progressiota lisäämällä varmistaa pienituloisten ostovoiman säilyminen. Pitää myös varmistaa, ettei sähköverolla heikennetä energiaintensiivisen teollisuuden ja palvelujen toimintaedellytyksiä. Teollisuuteen kohdistuvat sähköverot voivat ajaa työllistävää teollisuutta ulkomaille. Se ei ole Suomen etu. Energiaverot onkin hyvä kohdistaa lähinnä niihin, jotka eivät sijaintiaan voi energian hinnan perusteella valita. Vastakkainasettelua energiaverotuksen ja kilpailukyvyn välillä pitää välttää. Järkevästi suunniteltu energiaverotus ei Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä vaaranna. Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. 7

8 Tekstit: Päivi saarinen Vero korottaa sähkön hintaa ETLA:n Olavi Rantala: Windfallveron vaikutusten arvioinneissa on yleensä lähdetty siitä oletuksesta, ettei vero vaikuta sähkön hintaan. Rantalan mielestä tämä olettamus on väärä. Sähkön kuluttajahinnat eivät ole neutraaleja windfallverolle. Jos windfallvero kohdistetaan tuotantopohjaisena verona vesivoimaan ja ydinvoimaan, se nostaa tätä tuotantoa omistavan teollisuuden käyttämän sähkön hintaa. Lisäksi Suomessa moni kunnallinen vesi ja ydinvoimaa omistava energiayhtiö hinnoittelee sähkönsä omalla toimitusvelvollisuusalueellaan yleistä markkinahintatasoa halvemmaksi. Näiden yhtiöiden osalta windfallvero johtaisi todennäköisesti välittömiin hinnankorotuksiin. Sähkön hinnan ohella suuri ongelma Rantalan mielestä on energiakustannusten vaikutus vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen vähentää teollisuuden vientiä ja tuotantoa ja heijastuu negatiivisesti koko kansantalouteen. Windfallvero ei ole ajankohtainen Kataisen hallitusohjelmassa esitetään valmisteltavaksi ja otettavaksi vuonna 2014 käyttöön ns. windfallvero, jonka verokertymätavoite olisi suuruudeltaan 170 miljoonaa euroa vuodessa. Vero on poliittisesti houkutteleva, mutta perusteita veron asettamiselle ei tällä hetkellä ole olemassa. Veron taloudellisia vaikutuksia ei valmistelussa ole arvioitu oikein. Tätä mieltä on ETLA, joka on arvioinut mahdollisen windfallveron vaikutuksia sähkön markkinahintaan ja valtiontalouteen. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja, VTT Olavi Rantala teki alkuvuodesta 2012 selvityksen windfallveron vaikutuksista sähköntuotantoon. Selvityksen mukaan vero aiheuttaisi rasitteita niin kansantaloudellisella kuin alu eellisellakin tasolla. Teollisuuden energiakustannusten kasvu johtaisi kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen, vähentäisi teollisuuden vientiä ja tuotantoa sekä heijastuisi negatiivisesti koko kansantalouteen. Veron vaikutukset näkyisivät myös kuntataloudessa Rantala kritisoi selvityksessään erityisesti sitä, että windfallvero olisi on Sähkön pörssihinta, /MWh (kuukauden keskihinta Suomen hintaalueella, lähde Nord Pool) 1. Vero nostaa sähkön hintaa, heikentää vientiä ja talouden aktiviteettia. 2. Vero heikentää mahdollisuuksia rahoittaa uusia investointeja omalla pääomalla ja saada niihin ulkoista rahoitusta. 3. Valtion verokertymä olisi selvästi tavoiteltua alhaisempi merkittävien osinkotulo, yritysveroja pääomatulomenetysten takia. 4. Kunnille verosta aiheutuisi merkittävä rasite. 5. Päästöoikeuden hinta on romahtanut, Windfallvero ei ole ajankohtainen kysymys Päästökauppa käynnistyi /2012 Ytimekäs Teollisuuden Voima Oyj Lähde: ETLA:n windfallveroselvitys, maaliskuu 2012

9 gelmallinen ja sopimaton nykytilanteessa, jossa talouden taantuma on pudottanut päästöoikeuksien hinnan hyvin alas. Kaikki viittaa siihen, että lähivuosina EUalueen päästökauppasektorin päästöt pysyvät edelleen päästöoikeuksien tason alapuolella, sanoo Rantala. Näin ollen päästöoikeuden hinta pysynee lähivuosina nykyisellä alhaisella tasollaan eikä päästöoikeuden hinnasta tule painetta sähkön markkinahintaan. Siten ei myöskään synny merkittävää päästöoikeuden hinnan aiheuttamaa windfallvoittoa päästötöntä sähköntuotantoa harjoittaville energiayhtiöille. Rantalan mukaan sähköntuotannon windfallvoitto ja sen verottaminen ei siten ole ajankohtainen kysymys. Windfallveron nettovaikutus valtiontalouteen jäisi pieneksi ja se voisi johtaa negatiivisiin talousvaikutuksiin, sähkön hinnan nousuun, teollisuuden viennin vähentymiseen ja kuntaverotuksen kiristymiseen. Kuntataloudelle voi aiheutua jopa noin 25 miljoonan euron rasite siitä, että kunnallisille energiayhtiöille jää windfallveron käyttöönoton jälkeen aiempaa vähemmän tuloutettavaksi omistajakunnilleen. Tämän rasitteen vaikutuksia kunnallisveroon jo muutenkin kunnille vaikeassa taloudellisessa tilanteessa en haluaisi nähdä. Lisäksi windfallvero nostaa teollisuuden sähkön hintaa, heikentää vientiä ja kansantalouden aktiviteettia, jolloin valtion ja kuntien verokertymä voi entisestään vähentyä. Kari Rämö, KSOY: Windfallvero rasittaisi kuntia Kymenlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Kari Rämö, miten windfallvero nähdään yhtiössänne? Energiamarkkina on jo viimeiset parikymmentä vuotta toiminut markkinaehtoisesti varsin hyvin. Toivoisin päättäjiltä malttia ja johdonmukaisuutta, jotta alan toimintaedellytyksiin vaikuttavia muutoksia ei tehtäisi nopeassa tahdissa. Koko windfallveroajattelu sotii näitä tavoitteita ja ajatuksia vastaan. Kuva: KSOY Miten windfallvero vaikuttaisi yhtiönne toimintaan ja kuinka suuri summa KSOY:lle kertyisi maksettavaksi? Asiat ovat onneksi vielä auki ja vero vaikuttaa eri yhtiöihin eri tavalla. Enemmänkin kiinnittäisin huomiota siihen, että energiaala on erittäin pääomavaltainen ala, minkä vuoksi veron kustannukset vaikuttavat väistämättä alan investointien rahoittamiseen. Alalla on alkamassa isojen investointien kausi, jolloin investoidaan mm. uusiutuviin energiamuotoihin ja niiden tuotantoon. Myös viime talven myrskytuhojen takia jakeluverkon korjaamiseen ja parantamiseen joudutaan investoimaan rankasti. Mahdollinen windfallvero osuisi koko alan kannalta erittäin huonoon aikaan. Entä vaikuttaisiko vero sähkön hintaan? Jos veroa ei viedä hintoihin, olisi se suoraan pois yhtiön tuloksesta ja sitä kautta omistajillemme eli kunnille maksettavasta tuotosta. Kuntien taloudelliset paineet ovat tänä päivänä jo erittäin suuria, eikä sinne enää kaivattaisi windfallveron kaltaista rasitetta tulojen pienenemisestä. Mikäli veron vaikutus viedään hintoihin, heijastuu sen vaikutus koko alueelle ja varmasti osaltaan näkyy tulonsiirtona pois tältä alueelta. KSOY:n asiakkaita ovat paikalliset asukkaat ja elinkeinoelämä. Mitkä ovat suurimmat ongelmat windfallverossa? Koko windfallverotuoton käsite ei toimi. Päästökauppajärjestelmällä on nimenomaan pyritty ohjaamaan sähköntuotantoa uusiutuvaan energiaan ja päästöttömiin sähköntuotantolähteisiin tätä ohjausta pitäisi johdonmukaisesti jatkaa. Jos eri tuotantomuotoja tarkastellaan pelkästään muuttuvien kustannusten asettamassa järjestyksessä, on totta, että vesi ja ydinvoima ovat edullisemmasta päästä. Samalla kuitenkin unohdetaan kokonaan, että vesi ja ydinvoimalla on suuret pääomakustannukset, joita vertailussa ei oteta huomioon. Windfalltuotot eivät ole suinkaan niin isoja mitä kyseisessä vertailussa esitetään. Jos windfallvero toteutuu esitetyssä muodossa, se ei kohtele tasapuolisesti alan eri toimijoita. Esimerkiksi Kymenlaakson Sähkö on 2000luvulla hankkinut osuuksia ns. vanhasta ydinvoimasta, mutta markkinahintaan, ei 70luvun rakentamiskustannuksilla. Ei siis ole syntynyt mitään windfalltuottoa, jota nyt pitäisi verottaa. 9

10 Teksti: Päivi saarinen Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä Kuva: EPV Energia EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja Rami Vuola, miten mahdollinen windfallvero nähdään energiayhtiöissä? Mielestäni windfallvero vaikuttaisi koko Suomen elinkeinoelämään negatiivisesti. Tällainen päästöttömän tuotannon täsmävero heikentäisi Suomen uskottavuutta, erityisesti kansainvälisten sijoittajien silmissä. Lisäksi windfallvero on käytännössä EUdirektiivien kiertämistä, koska EU kieltää sähköntuotannon verottamisen. Veron fiskaalinen nettovaikutus valtiolle olisi todennäköisesti huomattavasti ennakoitua pienempi, koska yritystoiminnan kannattavuuden heikentyessä myös yhteisöverokertymä pienenee. Kun kaikki seurannaisvaikutukset otetaan huomioon, voi valtion verokertymä pidemmällä aikavälillä kokonaisuudessaan pahimmillaan vähentyä. Miten windfallvero vaikuttaisi yhtiönne toimintaan ja kuinka suuri summa EPV:lle kertyisi maksettavaksi? Veron suora kustannus meille olisi noin 7,5 miljoonaa euroa, jos oletetaan ydin ja vesivoimaan kohdistuvan veron olevan 5 /MWh. Mikäli vero koskee jatkossa myös Olkiluodon kolmosyksikön tuottamaa sähköä, olisi kustannus noin 15 miljoonaa euroa. Koska EPV toimii Mankalaperiaatteella, lisäisimme luonnollisesti tämän omistajiemme sähkön hintaan. Näin windfallvero vaikuttaisi käytännössä suoraan omistajiemme eli kunnallisten energiayhtiöiden toimintaan ja niiden kykyyn tehdä tulosta. Vaikuttaisiko vero sähkön hintaan? Osittain se varmasti siirtyisi sähkön hintaan, koska kaikki kustannukset tavalla tai toisella ennen pitkää menevät lopputuotteen hintaan. Energiayhtiöiden omistajissa on paljon isoja teollisuusyrityksiä ja niille kustannusten siirtäminen lopputuotteen hintaan on erittäin vaikeaa. Vero jäisi pitkälti omistajien maksettavaksi. Mikä vaikutus windfallverolla olisi EPV Energian bio ja tuuliohjelmiin, jotka tähtäävät uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen? Vero heikentäisi EPV:n edellytyksiä investoida uusiutuvaan energiaan. Vero heikentäisi yritystoiminnan Kuva: EPV Energia kannattavuutta, vaikeuttaisi rahoituksen saatavuutta ja nostaisi sen hintaa. Tämä onkin mielestäni windfallveron merkittävin negatiivinen seurannaisvaikutus, ja vaikuttaisi ehdottomasti investointiilmapiirin huononemiseen Suomessa. Mitkä ovat suurimmat ongelmat windfallverossa? Suurimmat ongelmat piilevät nimenomaan veron negatiivisessa vaikutuksessa investointiilmapiiriin. Käytännössä windfallverolla valtio antaisi signaalin siitä, että jos yritys saa toimintansa kannattavaksi, valtio verottaa kannattavuuden pois täsmäverolla. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on jo korkean investointikynnyksen maa. Windfallvero nostaisi tätä kynnystä entisestään. 10

11 IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano keskustelee Olkiluoto 3 projektin johtajan Jouni Silvennoisen kanssa OL3rakennustyömaalla. Teksti: Lauri inna Kuva: Tiina kuusimäki IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta Ydinvoimarakentaminen jatkuu, viestitti IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano vieraili Suomessa elokuuta elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kutsusta. Suomenvierailunsa yhteydessä pääjohtaja tutustui Olkiluotoon torstaina 23. elokuuta. Olkiluodon ohjelmassa oli tapaaminen TVO:n edustajien kanssa sekä vierailut rakenteilla olevaan Olkiluoto 3 laitosyksikköön sekä Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen maanalaiseen kallioperäntutkimustilaan, ONKALOon. Vierailusta silmin nähden vakuuttunut Amano korosti ydinturvallisuuden merkitystä viitatessaan OL3laitosyksikön aikatauluhaasteisiin. Hän totesi Suomen olevan ainutlaatuinen esimerkki sekä ydinvoimarakentamisen että ydinjätehuollon osalta. Turvallisuus tulee ensin. Viivästys kannattaa, jos se lisää turvallisuutta. Minulla ei ole mitään huolenaiheita voimalaitoksen tai ONKALOn suhteen, oli pääjohtajan viesti suomalaismedialle. Ydinvoimarakentaminen ei lopu. Maailmalla on nyt rakenteilla yli 60 laitosta. Maailmanluokan uutisia Pääjohtaja Amano vakuuttui myös Posiva Oy:n tutkimuksen tasosta ja määrästä Olkiluodon kallioperän osalta. ONKALO on hyvä uutinen koko maailmalle, suitsutti pääjohtaja vierailtuaan syvällä Olkiluodon peruskallion uumenissa. Tiedon määrä on valtava. Eikä täällä ole tutkittu pelkästään loppusijoitustekniikkaa, vaan kaikkia siihen liittyviä olosuhteita. Kun sanotaan, ettei käytetylle ydinpolttoaineelle ole ratkaisua, se ei ole totta. Tätä viestiä voin nyt viedä eteenpäin entistäkin vakuuttuneemmin, Amano vakuutti. Amanon Suomenvierailun keskustelunaiheita olivat muun muassa ydinturvallisuus, Iranin tilanne, Lähiidän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustaminen sekä Suomen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu. Matkan aikana hän tapasi myös presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan. 11

12 Teksti: lauri inna kuvat: Hannu huovila Kuinka suuri on Suomen suurin teollinen investointi? Tiesitkö, että Olkiluoto 3 laitosyksikön rakennusten kokonaistilavuus on yhteensä noin miljoona kuutiometriä? Sen lisäksi, että OL3 vastaa kooltaan noin kymmentä Suomen eduskuntataloa, laitosyksikön turbiinihalliin mahtuisi samalle tasolle kymmenen virallista koripallokenttää. 3 /2012 Ytimekäs Piipun nosto 12 Olkiluoto 3 laitosyksikön ilmastointipiipun pituus on lähes 62 metriä ja sillä on painoa 200 tuhatta kiloa. Piipun yläpää on sadan metrin korkeudessa maan pinnasta, ja normaalissa käytössä sen läpi virtaa yhteensä kuutiometriä suodatettua ilmaa tunnissa.

13 Maailman suurin turbiini Olkiluoto 3 laitosyksiköllä on asennettuna maailman tehokkain yksittäinen turbiini. Sen jatkuva teho on noin 2 miljoonaa hevosvoimaa. Sähköä OL3 tuottaa valtakunnanverkkoon megawatin teholla. Turbiini koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista, joka tuottaa noin 40 prosenttia turbiinin koko tehosta, sekä kolmesta matalapaineturbiinista. Matalapaineturbiinien uloimpien siivekkeiden pituus on jopa 1,83 metriä, minkä vuoksi turbiinin pyörimisnopeudeksi riittää kierrosta minuutissa. Sekä korkeapaineturbiini että matalapaineturbiinit ovat kaikki kytkettyinä samaan 68 metrin pituiseen generaattoriakseliin, joka pyörittää generaattorin sisällä olevaa 17 metriä pitkää roottoria. laadukkaat betoniraudoitusrakenteet Olkiluoto 3 laitosyksikön betoniraudoituksiin on käytetty yhteensä noin tonnia rautaa. Määrä on noin viisinkertainen verrattuna esimerkiksi Pariisin Eiffeltornin yli tonnin rautarakenteisiin. Asiantuntijat pitävät laitosyksikön betonirakenteita hyvin laadukkaina. kerrostalon korkuiset höyrystimet 3 /2012 Ytimekäs Olkiluoto 3 laitosyksikön reaktori on painevesityyppinen kevytvesireaktori. Tämän vuoksi niin sanotun primääripiirin pääkomponentteihin kuuluu neljä höyrystintä reaktoripaineastian sekä paineistimen lisäksi. Höyrystin on suurin yksittäinen laitosyksikön komponentti, painoltaan kiloa. Reaktoripaineastiasta höyrystimeen tuleva noin 330 celsiusasteinen primääripiirin vesi höyrystää yhdessä höyrystimessä olevaa sekundaaripiirin vettä reilut 600 kiloa sekunnissa. 23 metrin korkuinen höyrystin ylittää korkeudeltaan nelikerroksisen suomalaisen kerrostalon. 13

14 3 /2012 Ytimekäs 14 Polttoaineen siirtokone.

15 Teksti: tiina kuusimäki kuva: Hannu huovila Polttoaineen siirto on teknistä yhteistyötä Olkiluoto 3:n polttoainerakennus, jossa ovat tuoreen ja käytetyn polttoaineen säilytysaltaat, sijaitsee reaktorirakennuksen eteläisellä puolella. Tuore polttoaine siirretään polttoainerakennuksen kautta reaktorirakennukseen. Aikanaan käytetty polttoaine kuljetetaan käytetyn polttoaineen välivarastoon. Polttoaineen käsittelylaitteistot reaktori ja polttoainerakennuksessa Polttoaineen siirtolaitteistot polttoaine ja reaktorirakennuksessa Reaktori ja polttoainerakennuksen välillä polttoainenippujen kuljetus tapahtuu tähän tehtävään suunniteltujen toimintojen avulla. Molemmissa rakennuksissa jo paikalleen asennettu polttoaineen siirtokone on yksi keskeisimmistä komponenteista. Siirtoputkessa liikkuva polttoainenippu Polttoainenipun siirrossa on useita vaiheita. Apuna käytetään molemmissa rakennuksissa olevaa siirtokonetta, siirtolaitteistoa ja rakennuksia yhdistävää siirtoputkea. Siirron alkaessa polttoainenippu nostetaan siirtokoneella sijaintipaikastaan ja viedään siirtolaitteiston pystyasennossa olevaan siirtokapseliin. Tämän jälkeen kapseli käännetään vaakatasoon ja kuljetetaan polttoainealtaiden pohjatasolla olevaa polttoaineen siirtoputkea pitkin vastaanottavaan rakennukseen. Vastaanottava rakennus on joko polttoaine tai reaktorirakennus riippuen siitä mihin polttoainetta ollaan kuljettamassa. Kuljetuksen jälkeen kapseli nostetaan takaisin pystyasentoon odottamaan seuraavaa kuljetusta. Lopuksi siirtokoneen avulla nippu nostetaan pois kapselista ja sijoitetaan ennakolta määrättyyn varastointipaikkaan. Polttoainenipun siirron onnistuminen varmistetaan polttoaineenkäsittelylaitteistoille tehdyillä testeillä. Osa testeistä tehdään valmistuspaikalla ja osa Olkiluodossa. Siirrot tarkkaan harkittuja Vähimmäismiehitys polttoaineensiirron toteuttamiseksi reaktorirakennuksesta polttoainerakennukseen tai päinvastoin on neljä henkilöä. Molemmissa rakennuksissa tulee olla polttoainesiirron valvoja ja siirtokoneen kuljettaja. Siirron valvojan tehtävänä on valita toteutettava polttoaineen siirto ohjausjärjestelmään ennalta syötetyltä siirtolistalta. Varsinaisen siirron toteuttaa siirtokoneen kuljettaja. Erilliset turva ja käyttölogiikat varmistavat koneiden turvallisen toiminnan. Polttoaineen siirtokone polttoainerakennuksessa Polttoaineen siirtoputki Polttoainenippujen Polttoaineelementtien siirtolaitteisto siirtolaitteisto Polttoaineen siirtokone siirtokone reaktorirakennuksessa Toimivuuden testaus Polttoainenipun siirron onnistuminen varmistetaan koko polttoaineenkäsittelylaitteistoketjulle tehdyillä testeillä. Osa testeistä tehdään valmistuspaikalla ja osa Olkiluodossa. Testausohjelmassa ovat testit muun muassa liikkeille, nostoille ja kuormituksille. Logiikkatestauksessa varmistetaan, että sekä turva että käyttölogiikka toimivat suunnitellulla tavalla. Apuna testauksessa käytetään muun muassa dummy polttoainenippua. Testauksen loppuvaiheessa vuorossa ovat vielä yhteistoimintatestaukset, joilla varmistutaan käsittelylaitteiden välisistä lukituksista ja laitteiden yhteensopivuudesta. Onnistuneiden testauksien jälkeen polttoaineensiirtolaitteistot ovat käyttövalmiita. 15

16 Teksti: jukkapekka paajanen kuvat: Posiva Rakentamislupa seuraava askel kohti loppusijoitusvalmiutta Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on tarkoitus alkaa Olkiluodossa noin vuonna Ennen sitä loppusijoitusta hallinnoivan Posivan on osoitettava viranomaisille monin tavoin, että kehitetty konsepti todella toimii. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen nykyisen ydinjätehuollon ohjelman Nyt vajaat 30 vuotta myöhemmin Posiva on saanut louhittua ONKALOn loppusijoitussyvyyteen ja viimeistelee rakentamislupahakemusta, jonka se luovuttaa valtioneuvostolle tämän vuoden lopulla. Posivan pitää pystyä osoittamaan muun muassa, että loppusijoituspaikka Olkiluodossa soveltuu tehtäväänsä, konseptin vapautumisesteet eli loppusijoituskapseli, bentoniittipuskuri ja tunnelien täyteaine ovat toimintakykyisiä ja käytetyn polttoaineen kapselointilaitos täyttää ydinlaitoksen turvallisuus ja laatuvaatimukset. Loppusijoituslaitoksen luvituksessa avainasia on pitkäaikaisturvallisuuden osoittaminen. Eli käytetyn polttoaineen pitää olla todistetusti turvassa senkin jälkeen, kun loppusijoitustunnelit on suljettu ja maanpäälliset rakenteet purettu, Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundell selvittää. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, hakemus hyväksytään vuoden 2014 aikana. Uusia koneita ensi vuonna Loppusijoituksen on tarkoitus käynnistyä vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Posiva valmistautuu testeihin, joissa se sijoittaa tyhjiä loppusijoituskapseleita demonstraatiotunnelin reikiin. Ensi vuonna Posiva on saamassa käyttöönsä loppusijoitusta varten suunniteltujen koneiden prototyyppejä, joilla voidaan kuljettaa ja asentaa kapseleita ja bentoniittipuskurin lohkoja loppusijoitusreikiin. Meillä on jo käytössä Sannaporakone, jolla on tehty demonstraatiotunneliin loppusijoitusreikiä kapseleille. Ensi vuoden puolella saamme pari uutta konetta, joten pääsemme testaamaan seuraavia työvaiheita, suunnittelupäällikkö Petteri Vuorio kertoo. Suomi muita edellä Posivan suunnittelupäällikkö Petteri Vuorio. Valtavalla Sannaporauskoneella porataan reikiä loppusijoituskapseleille. Kun Suomessa ollaan jo melko lähellä loppusijoituksen aloittamista, monessa muussa ydinvoimavaltiossa suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. EU:ssa on astunut voimaan ydinjätedirektiivi, jonka myötä jäsenvaltioiden pitää lisätä lainsäädäntöönsä kesään 2013 mennessä direktiivin edellyttämät vaatimukset loppusijoituksen toteuttamisesta ja tehdä suunnitelma direktiivin täytäntöönpanosta kesään 2015 mennessä. Tämä on jo hyvä askel eteenpäin, tosin vasta EUalueella. Olkiluodossa käy jatkuvasti eri maiden delegaatioita tutustumassa meidän konseptiimme, mutta konkreettiset teot maailmalla ovat jääneet vielä melko vähäisiksi, Sundell miettii. Hänen mukaansa ydinjätehuolto on luonnollinen ydinvoiman tuotantoprosessin loppupää, joka on hoidettava yhtä hyvin kuin muutkin prosessin vaiheet. Olen ihmetellyt ulkomaalaisille, miten siellä voidaan niin helposti myöntää ydinvoimalaitoksen käyttölupa tietämättä, mitä käytetylle polttoaineelle tehdään. Fukushiman tapahtumat kertoivat sen, että käytetyn polttoaineen välivarastointi ei ole mikään pitkäaikainen ratkaisu, jonka varaan voisi laskea.

17 Edelläkävijän tietotaito jalostettava vientituotteeksi Suomi on tietyillä osaalueilla ydinjätehuollon edelläkävijä koko maailmassa. Meillä on ydinjätteen loppusijoitustutkimukseen tarkoitettu ONKALO loppusyvyydessään eli 437 metrissä maan alla. Rakentamisluvan saannin jälkeen voidaan aloittaa loppusijoitustilojen louhinta ja kapselointilaitoksen rakentaminen. Tällöin myös ONKALO muuttuu osaksi loppusijoituslaitosta. Lisäksi kehitteillä on prototyyppejä laitteista, joita käytetään näillä näkymin jo vajaan kymmenen vuoden kuluttua loppusijoitukseen. Sundellin mielestä meillä on suuri mahdollisuus luoda suomalaisesta tietotaidosta vientituote. Meidän täytyy ilman muuta pyrkiä kehittämään tästä edelläkävijän pohjatyöstä vientituote. Konseptiamme ei voi siirtää muualle sellaisenaan, mutta vaikkapa pohjaveden tutkimustyömme ja tuntemuksemme kuparikapselien käytöstä ovat varmasti sovellettavissa, Reijo Sundell toteaa. Maailmassa on 31 ydinvoimavaltiota, mutta ainoastaan kolmella valtiolla Suomella, Ruotsilla ja Ranskalla on käynnissä konkreettinen ydinjäteohjelma. Toteutuksen tasolla Suomi on edellä myös Ruotsia ja Ranskaa. Loppusijoitusmenetelmän valintaan tähtäävä selvitystyö aloitettiin Ruotsissa. Suomi tuli myöhemmin perässä ja aloitti paikanvalintaprosessin ennen Ruotsia. Yhteistyötä on tehty tiiviisti jo 1980luvulta lähtien. Toteutuspuolella olemme ajaneet Ruotsin ohi, koska ONKALOn rakentaminen on jo pitkällä ja Ruotsilla on toistaiseksi ainoastaan erillinen tutkimustunneli, joka ei sijaitse loppusijoituspaikalla. 3 /2012 Ytimekäs Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundell. 17

18 Teksti: juhani ikonen Alkuhankaluuksien jälkeen maailman huipulle Energianeuvos Esko Haapala teki TVO:lla viidentoista vuoden työrupeaman, jonka merkittävänä osana oli Olkiluodon kahden ensimmäisen yksikön rakentaminen täydennysinvestointeineen. Jäädessään yhtiön varatoimitusjohtajana eläkkeelle vuonna 1990 Haapala jätti työtovereilleen kolmen T:n tavoiteterveiset: turvallisuus, tuotanto ja taloudellisuus. lo lopetti ne alkuunsa. Edessä oli sitten yhdistetty tulipalon ja valuvikojen raivaus ja korjausurakka, jossa vahingoittunutta betonipintaa jouduttiin poistamaan ja korjaamaan lähes hehtaarin alalta. Korjaustyöt kestivät lähes koko vuoden 1976, Haapala muistelee. Generaattoriongelmia Aika yllättävää oli, että laitostoimituksen suurimmat ongelmat aiheutuivat sähkögeneraattoreista, joiden valmistajana Asea oli vanhastaan hyvässä maineessa. Vesijäähdytteisen generaattorin luotettavuutta kyllä epäiltiin TVO:lla, kun Ruotsin ydinvoimalaitoksiin jo toimitetuissa pienemmissä vesijäähdytteisissä generaattoreissa oli ilmennyt roottorin jäähdytysputkissa vuotoja. Me uskoimme kuitenkin, että Asea olisi jo voittanut ongelmat, kun Olkiluodon generaattorit valmistettiin. Näin ei ollut, vaan ongelmat jatkuivat. Roottoreita vaivasivat viat jo konepajalla ja ne jatkuivat sitten Olkiluodossa. Ihmetystä herätti se, että konepajatekniikan perusasiat tuntuivat olevan suunnittelijoilta hukassa. Käynnistysvaiheessa Olkiluodonkin generaattoreissa havaittiin vesivuotoja, ja sadan Esko Haapala kutsuttiin TVO:lle jatkamaan uudisrakennusosaston johtajan Erkki Vaaran työtä, kun tämä nimitettiin kauppa ja teollisuusministeriön energiaosaston päälliköksi. Samassa yhteydessä TVO:n uudisrakennusosaston nimi muutettiin projektiosastoksi. Haapalan ura TVO:lla alkoi melkein sananmukaisesti tulikokeella. Hän tuli yhtiön palvelukseen vuoden 1976 alussa, ja runsaan kuukauden kuluttua, Olkiluoto 1:n rakenteilla olevassa reaktorirakennuksessa syttyi kuusi tuntia riehunut tulipalo. Palo aiheutti mittavat taloudelliset vahingot ja lähes vuoden kestäneen korjausurakan. Olkiluoto 1:n rakentamisessa oli koettu kovia jo ennen tulipaloakin. Elokuussa 1975 reaktorin suojarakennuksen betonipinnoissa oli havaittu valuvikoja, ns. rotanpesiä. Ne eivät ole aivan tavattomia tiheästi raudoitetuissa betonirakenteissa, mutta eihän sellaisia tietenkään saa jäädä ydinvoimalaitoksen reaktorin suojarakennukseen. Valuviat keskeyttivät rakennustyöt moneksi kuukaudeksi. Korjaussuunnitelmat valmistuivat tammikuussa 1976, ja korjaustyöt oli juuri päästy aloittamaan, kun tulipatonnin painoisia roottoreita jouduttiin sitten kuljettamaan takaisin Ruotsiin korjattaviksi ja muutettaviksi, Haapala kertoo. Kun vesiputkistot lopulta näyttivät tulleen kuntoon, ilmeni toinen, vakavampi ongelma. Roottorien akseleissa havaittiin väsymisrasitusten aiheuttamia hiushalkeamia, jotka suurenivat generaattorien käydessä. Generaattoreissa oli kuitenkin hyvin toimiva mittaristo, joka pystyi tätä ilmiötä valvomaan ja havaitsemaan säröjen kehityksen. Vuoden 1981 alussa kakkoslaitoksella huomattiin nopea muutos roottorin akselitärinässä, ja laitosyksikkö pysäytettiin pikaisesti. Roottorin akselissa havaittiin niin iso särö, ettei sitä ollut enää mahdollista korjata millään toimenpiteellä. Nopealla toiminnalla vältyttiin pahalta generaattorivauriolta, Haapala muistelee. Kun generaattoriongelmat olivat vakavia ja horjuttivat jo koko laitostoimituksen onnistumista, TVO oli jo aikaisemmin päättänyt tilata kaksi vetyjäähdytteistä varageneraattoria saksalaiselta Brown Boveri & Cie AG:lta (BBC). Tämä tilaus oli Asean niskassa sellainen piiska, että he taatusti tekivät kaikkensa, jotta BBC:n generaattoreita ei tarvittaisi, Haapala hymähtää. Vuosien ponnistelujen jälkeen generaattoriongelmatkin pystyttiin lopulta voittamaan, eikä BBC:n toimittamia varageneraattoreita tarvinnut ottaa käyttöön. Vesijäähdytys on sinänsä generaattorissa erinomainen ratkaisu, ja minä olen tänä päivänäkin sitä mieltä, että se on vetyjäähdytystä parempi. Ja mehän olemme Olkiluodossa osoittaneet vesijäähdytyksen toimivuuden siellä ovat jo yli 30 vuoden ajan tuottaneet sähköä maailman suurimmat kierroksen vesijäähdytetyt generaattorit, Haapala myhäilee. Metallihiekka yllätti Toinen merkillinen ongelma, joka oli syntynyt jo ykkösyksikön koneasennusvaiheessa, ilmeni vasta vuonna Yksikkö jouduttiin tällöin pysäyttämään reaktorin kiertovesipiiristä löytyneen metallihiekan johdosta. 18

19 Kuva: Juhani Ikonen Pitkäjänteisyys menestyksen perustana TVOuransa suurimpana ilonaiheena Haapala pitää kokonaisuudessaan sitä, että Olkiluotoon onnistuttiin rakentamaan maailman parhaimpiin kuuluvat laitosyksiköt. Asea Atom toimitti meille hyvät, perusratkaisuiltaan edistykselliset laitosyksiköt, jotka ovat vielä tänä päivänäkin moderneja. On kuitenkin muistettava myös TVO:n oma panos menestystarinan rakentamisessa. Erityisesti kiinnittäisin huomiota siihen, että TVO:lla ymmärrettiin aivan alusta alkaen ryhtyä jatkuvaan, pitkäjänteiseen kunnossapidon suunnitteluun, jota toteutetaan aina vuosihuolloissa, Haapala sanoo. Pitkäjänteisyyteen kuuluu keskeisenä elementtinä myös ennakoiva varaosapolitiikka. Kun tärkeimpiä komponentteja on vaikea tai jopa mahdotonta saada tarvittaessa nopeasti, lähdettiin alusta pitäen sille linjalle, että kaikkien keskeisimpien koneiden ja laitteiden varaosia on Olkiluodossa valmiina omassa varastossa. TVO:n laitosyksiköiden huoltoseisokit on onnistuttu puristamaan todella lyhyiksi ilman että tarvitsisi hosua. Tehdään rauhallisesti ja suunnitellusti joka kohta kuntoon. Tämä on aivan oleellisen tärkeätä. Näin toimien voidaan luottaa siihen, että voimalaitoksen käyntiaika on rauhallista ja mahdollisimman vähän yllätyksiä tuottavaa. TVO:n periaatteena on pitää laitosyksiköt jatkuvasti uuden veroisessa kunnossa, ja aika hyvinhän tässä on onnistuttukin, kun ne ovat tuottaneet sähköä jo reilusti yli 30 vuotta, ja tuotantotehoa on pystytty nostamaan jo useammankin kerran. Asea Atomin edistykselliset laitosyksiköt ja TVO:n pitkäjänteinen toimintakulttuuri ovat osoittautuneet vahvaksi yhdistelmäksi, sanoo Esko Haapala. Tarkoissa tutkimuksissa havaittiin, että putkistojen asennusvaiheen puhdistuksissa käytettyä metallihiekkaa oli jäänyt putkistossa sellaiseen taskuun, johon veden virtaus ei ulottunut. Vasta kymmenen vuoden kuluttua tehdyssä vesipainekokeessa hiekka lähti liikkeelle ja aiheutti laitoksen seisokin. Asian selvittäminen oli vaativaa insinöörityötä, jossa TVO:n omat osaajat näyttivät taitonsa, Haapala sanoo. Haluaisin korostaa OL3:n rakentajille valppauden ja huolellisuuden tärkeyttä rakentamisen ja asennustöiden kaikissa vaiheissa, jotta vastaavanlaisilta ongelmilta vältyttäisiin kolmosyksiköllä, Haapala evästää. Oma simulaattori oli huomattava edistysaskel 1980luvun loppupuolella TVO teki merkittävän investointipäätöksen, jota Haapala oli voimakkaasti ajamassa. Olkiluotoon päätettiin hankkia oma, laitosidenttinen koulutussimulaattori. Simulaattori tilattiin amerikkalaiselta Singer Link yhtymältä, joka oli maailman johtava ydinvoimalaitos ja lentokonesimulaattoreiden toimittaja. Ennen oman simulaattorin hankkimista TVO:n käyttöhenkilökunnan simulaattorikoulutus tapahtui Ruotsissa, ruotsalaisten voimayhtiöiden yhteisesti omistamalla Stusdvikin simulaattorilla. Oman, laitosidenttisen simulaattorin saaminen omalle laitospaikalle oli erittäin merkittävä edistysaskel. Simulaattorikouluttajat voivat ohjelmoida harjoituksiin laitoksen normaaliprosessien lisäksi myös mitä erilaisimpia häiriö ja vikatilanteita, joita ei ole mahdollista harjoitella käyvillä laitosyksiköillä. Hyvinkin toimivaa prosessia pitää koko ajan seurata huolellisesti ja pientenkin poikkeamien syyt on osattava selvittää. Tasaisen käytön tilanteessa, jossa laitosta ajetaan rutiininomaisesti, vaa 19

20 rana väijyy tietynlainen turtuminen ja itsetyytyväisyyteen uinahtaminen, Haapala muistuttaa. Hyvin toimivilla laitosyksiköillä ongelmaksi saattaa ajan myötä tulla myös se, että joku valvomovuoro ei pääse pitkiin aikoihin edes käynnistämään laitosta, puhumattakaan laitoshäiriöiden kokemisesta. Ihmisillä pitää olla koko ajan riittävästi haasteellista tekemistä. Yhden sortin vastaus tähän on myös se TVO:lla omaksuttu käytäntö, jossa vuoropäälliköt toimivat kukin aina kaksi vuotta kerrallaan vuosihuoltokoordinaattoreina suunnittelemassa ja toteuttamassa vuosihuoltoja, Haapala valaisee. Toimivat suhteet viranomaisiin Kanssakäymisestä Säteilyturvakeskuksen kanssa Haapalalla on pelkästään hyvää sanottavaa. STUK on aina ollut valpas ja tarkka toimintamme valvoja, joka ei kuitenkaan ole ottanut turhaa komentelijan roolia. Tämä on yksi pienen maan hyvä ominaisuus. Sekä viranomaisen että voimayhtiön tavoitteena on, että laitosyksiköt ovat hyvässä kunnossa ja toimivat turvallisesti. Vaikka viranomaisen valvonta on tiukkaa, niin sitä ei rasita turha byrokratia ja määräily, vaan kanssakäyminen on aina ollut asiallista ja keskustelevaa. Edistykselliset laitosyksiköt, vahva toimintakulttuuri Olkiluodon ydinvoimalaitos on tuottanut yli 30 vuotta Suomelle perusenergiaa varmasti ja luotettavasti. Esko Haapalan mielestä menestystarina on rakentunut sekä Asea Atomin toimittamille edistyksellisille laitosyksiköille että TVO:n vahvalle, pitkäjänteiselle toimintakulttuurille. Toimintaamme on ohjannut aivan alusta lähtien pyrkimys laitosyksiköiden rauhalliseen, yllätyksettömään käyntiin, johon päästään hyvin suunnitelluilla ja huolellisesti toteutetuilla vuosihuolloilla. TVO on halunnut pitää laitosyksiköt koko ajan uuden veroisina, ja siinä on mielestäni onnistuttu todella hyvin. Useaan otteeseen tehdyillä modernisoinneilla on vielä parannettu sekä tuotantokykyä että turvallisuutta, Haapala toteaa lopuksi. Reaktorin kiertovesipiiristä löytynyt metallihiekka aiheutti Olkiluoto 1:llä puolentoista kuukauden ylimääräisen seisokin syksyllä Kuvassa Pointo Oy:n Ilkka Flinkman ja Risto Levonen kokoamassa puhdistettua säätösauvaa. Kauppa ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto vihki VLJluolan käyttöön vuonna 1992 Esko Haapalan avustuksella. Kuva: TVO:n arkisto Kuva: Juhani Ikonen 20

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO Energiaosasto PL 32 00023 Valtioneuvosto 13.6.2011 Viite: TEM/2932/03.01.01/2011 Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus

Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus Tammikuu joulukuu 2007 OL3:n reaktorirakennuksen alaosan vaativat valutyöt tehtiin helmi-maaliskuussa. Kansikuva: Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt marraskuussa 2007.

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kauppakamarien energiakyselyn tulokset 25.9.2014

Kauppakamarien energiakyselyn tulokset 25.9.2014 Kauppakamarien energiakyselyn tulokset 25.9.2014 Taustatietoja kyselystä Kauppakamarit ovat keränneet yritysjohtajilta näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta. Kyselyyn vastasi 154 kauppakamarin luottamushenkilöä

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot