Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä s. 4. Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä

Transkriptio

1 3 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2012 Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä s. 4 Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta s. 10 s. 11 1

2 PÄÄKIRJOITUS: jarmo tanhua Ydinvoimainvestoinnit edellyttävät pitkäjänteisyyttä Löysin tänään itseni pohtimassa suuria asioita. Pohdin asiakastarpeita, alan toimintaympäristön muutoksia ja pitkän tähtäimen näkymiä, mutta ennen kaikkea sitä, millainen maailma olisi ilman sähköä. En heti keksinyt sähkön sijaan mitään toista hyödykettä, jota tulisi niin nopeasti ikävä. Sähkön puuttumisen huomaa heti. Sähkön historia on vasta noin 200vuotinen, mutta se on ollut mukana kaikessa viime vuosisadan merkittävässä kehityksessä, alkaen teollistumisesta ja päättyen internetaikaan. Meillä ei ole paluuta sähköttömään aikaan, vaan sähkön käyttö kasvaa samalla kun muiden energiamuotojen käyttöä pyritään vähentämään. Sähköä siis tarvitaan, mutta miten sitä tuotetaan, ei ole ollenkaan selvää. Ympäristö ja talous vaikuttavat päätöksentekoon eniten. Nähtäväksi jää, millä tavoin sähköä tehdään tulevaisuudessa ja kenellä on varaa investoida ja mihin. Yksi asia on selvää: maailma on herännyt välttämättömään ja ympäristötietoisuus vie öljyltä ja kivihiileltä pikku hiljaa mahdollisuudet jatkaa suuren mittakaavan sähköntuotannossa. Uusiutuvat energialähteet ovat sen sijaan suunnitelmien keskiössä. Uusiutuvien yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on vahvaa, joten yhteiskunnalliset päätöksentekijät tukevat niiden kehitystä monin tavoin. Tuuli ja aurinkoenergian suuren mittakaavan tuotanto edellyttää kuitenkin uusia innovaatioita ja isoja investointeja siirtoverkkoihin, sähkön varastointiin ja säätövoimaratkaisuihin. Kaasu on hieman yllättävästi palannut energiakeskustelun ytimeen, vaikkei kuulukaan hiilidioksidin osalta vähäpäästöisimpien energialähteiden joukkoon. Kaasusta on maailmalla tullut houkutteleva vaihtoehto edullisten investointikustannustensa, mahdollisesti alentuvan polttoaineen hinnan ja säädettävyytensä takia. Meillä Suomessa ei ole omia kaasuvarantoja, joten sen varaan emme voi tulevaisuuttamme liiaksi rakentaa. Ydinsähkön edut ovat vahvat: se on ympäristöystävällistä, toimintavarmaa ja käyttökustannuksiltaan tehokasta. Uudisrakentaminen on kuitenkin kallista ja takaisinmaksuajat pitkiä. Jotta yksityiset yritykset voivat tehdä isoja ydinvoimainvestointeja, pitää poliittisen päätöksenteon ja verokohtelun olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. IsoBritanniassa haaste ollaan ratkaisemassa siten, että vähennetään pääomavaltaisiin, vähähiilisiin tuotantomuotoihin liittyviä riskejä ja rahoituskustannuksia tukemalla niitä, siis myös ydinvoimaa, syöttötariffin keinoin. Suomessa lainsäätäjät ovat toisilla linjoilla. Meillä suunnitellaan hiilidioksidipäästöttömän ydin ja vesivoiman tuotantoon kohdistuvaa windfallveroa, joka nostaisi TVO:n sähkön hintaa merkittävästi, ja siten heikentäisi mahdollisuutta investoida paitsi ydinvoimaan, myös uusiutuviin. Tämän Ytimekkään sivuilla pohdimme sähköntuotannon verokohtelun vaikutuksia monesta näkökulmasta. Toivomme kovasti, että Suomessa jatkuisi vakaa energiapolitiikka, eikä epävarmassa taloustilanteessa heikennettäisi hyvinvointia lisäävien ydinvoimainvestointien mahdollisuuksia. Energiainvestoinnit ovat aina pitkäaikaisia sijoituksia ja suuria taloudellisia riskejä. Siksi niihin liittyvän politiikankin pitäisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 3/2012 Seuraava numero ilmestyy joulukuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Lehti on painettu MultiArt silkpaperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: Kari Sarkkinen Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus: Ydinvoimainvestoinnit edellyttävät pitkäjänteisyyttä Jarmo Tanhua 4 Stora Enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä Leena Manner 7 Kolumni: Energiaverotusta kilpailukykyä vaarantamatta Lauri Lyly 8 ETLA:n Olavi Rantala: Windfallvero ei ole ajankohtainen Päivi Saarinen 9 Kari Rämö, KSOY: Windfallvero rasittaisi kuntia Päivi Saarinen 10 Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä Päivi Saarinen 11 IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta Lauri Inna Kuva: Tiina Kuusimäki 12 Kuinka suuri on Suomen suurin teollinen investointi? Lauri Inna 15 Polttoaineen siirto on teknistä yhteistyötä Tiina Kuusimäki 4 Stora enson juha vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä Suomessa energiaverotus on naapurimaita korkeampaa. Korkeampi energian hinta heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuutemme kilpailee avoimilla markkinoilla ja jokainen lisäkustannus aiheuttaa kilpailuhaittaa, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen toteaa. 16 Rakentamislupa seuraava askel kohti loppusijoitusvalmiutta JukkaPekka Paajanen 18 Alkuhankaluuksien jälkeen maailman huipulle Juhani Ikonen 21 Robotti tekee puhdasta jälkeä Juhani Ikonen 23 Käytetyn polttoaineen välivaraston laajennus ja uudet turvallisuusominaisuudet Tiina Kuusimäki 10 Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä Windfallvero vaikuttaisi koko Suomen elinkeinoelämään negatiivisesti. Päästöttömän tuotannon täsmävero heikentäisi Suomen uskottavuutta, erityisesti kansainvälisten sijoittajien silmissä. 24 Koulutuksella ja työkokemuksella asiantuntijaksi TVO:ssa jokaisen työhön liittyy asiantuntijatehtäviä Leena Manner 26 Ydinvoima kiinnosti savolaisia Eija Tommola vuotta tiedettä ja teknologiaa lapsille Aikaisia herätyksiä ja tulivuoria Jenna Sahinoja 11 IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano oli silminnähden vakuuttunut vierailustaan Olkiluodossa ja totesi Suomen olevan ainutlaatuinen esimerkki ydinvoimarakentamisessa ja ydinjätehuollossa. 29 Tietoiskuja Olkiluodon luonnosta Jenna Sahinoja 30 OL3:n rakentaminen kiinnostaa maailmalla Olkiluoto näkyi videoinstallaationa Saksan Kasselissa Päivi Saarinen 31 Malja Olkiluodolle! Voimamies 3

4 Teksti: leena manner kuvat: kari sarkkinen Stora enson Juha Vanhainen: Energiaverotus syö kilpailukykyä Suomessa energiaverotus on naapurimaita korkeampaa. Korkeampi energian hinta heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuutemme kilpailee avoimilla markkinoilla, ja jokainen lisäkustannus aiheuttaa kilpailuhaittaa, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen toteaa. Vanhainen vetää Stora Enson Printing and Reading liiketoimintaaluetta ja toimii sekä Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana että Pohjolan Voiman hallituksen varapuheenjohtajana. Stora Ensossa hänen vastuullaan ovat myös konsernin energiaasiat. Sekava järjestelmä aiheuttaa ongelmia Energiasta on tullut suosittu verokohde ympäri Eurooppaa ja energiajärjestelmästä varsinainen tuki ja veroviidakko. Monenlaisia ja usein päällekkäisiä tukijärjestelmiä on vaikea hahmottaa, ja tukien kompensoimiseksi sekä niiden rahoittamiseksi on luotu erilaisia verojärjestelmiä. Asialla on vakavat seuraamuksensa: mitä epäselvempi ala on ja mitä enemmän sille liittyy epävarmuuksia, sitä vähemmän siihen investoidaan. Vanhainen ottaa pari esimerkkiä, turpeen verotuksen ja rikkidirektiivin. Turve on metsäteollisuudelle tärkeä polttoaine, sitä poltetaan 4

5 Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen uskoo, että nykyistä määrätietoisemmalla teollisuuspolitiikalla Suomesta voisi tehdä investointeja houkuttelevan maan. metsäteollisuuslaitosten yhteydessä olevissa kattiloissa yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. Ruotsissa turve on luokiteltu uusiutuvaksi energiaksi, meillä sen käyttö on kyseenalaistettu ja käyttöä halutaan rajoittaa erilaisin keinoin. Turvetuotannossa on turvemaista kuitenkin ainoastaan 0,6 prosenttia, kun suojeltuja turvemaita on 11,8 prosenttia. Turpeen verotusta ollaan lisäämässä 1,9 eurosta ensin 4,9 ja seuraavassa vaiheessa 5,9 euroon megawattitunnilta. Metsäteollisuudessa tämän seurauksena puuenergian ja turpeen hintaero muuttuu ja kustannukset nousevat. Turve on Suomelle tärkeää jo huoltovarmuudenkin takia. On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa ollaan valmiita hyljeksimään turvetta enemmän kuin saksalaiset tai puolalaiset kivihiiltä tai Baltiassa palavan kiven polttoa. Paljon julkisuudessa esillä ollut surullisen kuuluisa rikkidirektiivi lisää sekin metsäteollisuutemme kustannuksia ja vähentää sen kilpailukykyä. Kuljetukset merkitsevät noin prosentin kustannuserää valmistuskustannuksista. Direktiivi lisää suomalaisten yritysten vienti ja tuontikuljetuskustannuksia vuosittain yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. Rämettyminen uhkaa metsäteollisuutta Vanhainen toteaa tärkeiden kilpailutekijöiden hävinneen vuosien varrella. Ennustettavasta ja halvasta energiasta, ennustettavasta ja edullisesta puusta sekä ylivoimaisesta tiedosta jäljellä on vain osaaminen, ja tietokin leviää maailmalla nopeasti. Maantiede ei sen sijaan ole muuttunut miksikään. Meitä rasittavat edelleen pitkät matkat päämarkkinoille. Perinteisesti pitkä kuljetus kompensoitiin muilla ylivoimatekijöillä. Nykyisin kuljetuksen rooli tuotekustannuksissa on kasvanut ja kompensoivat tekijät kadonneet. Seuraukset ovat helposti nähtävissä. Suomessa on suljettu Keski Eurooppaa nykyaikaisempaa tuotantokapasiteettia, ja myös investoinnit ovat suuntautuneet muualle. Suomalainen metsäteollisuus uhkaa rämettyä. Vanhainen muistuttaa Suomen kuitenkin edelleen seisovan vahvasti puisella tukijalalla. Suomessa valmistetaan 100 miljoonan ihmisen paperit ja täällä on yli 50 metsäteollisuusyksikköä. Metsäteollisuus on tuonut leipää suomalaispöytiin yli 100 vuoden ajan, ja mikäli kilpailukykytekijät ovat kunnossa, voidaan liiketoimintaa laajentaa myös uusille tuotealueille. Metsäteollisuus ei lähtökohtaisesti tarvitse tukea, muttei kestä kyllä uusia veroluonteisia kustannustekijöitäkään. Riittämättömiä toimia kilpailukyvyn lisäämiseksi Vanhaista selvästi harmittaa se, että käytännön toimien asemesta Suomessa yleensä vain selvitetään kilpailukyvyn esteitä. Kilpailukyvystä puhutaan, mut 5

6 tukimuotojen vaikutusta pitäisi nopeasti neutralisoida. Tilanne, jossa sekä vero että tukipolitiikalla tuetaan itsessään kannattamatonta uusiutuvaa energiaa, mutta maksajiksi asetetaan veronmaksajat ja energiasektorin muut toimijat, on kestämätön. Uuden teknologian kehittämisessä tarvitaan tukea riskiinvestointeihin. On silti hyvin vaarallista, jos ajaudutaan samalla tilanteeseen, jossa tuki muodostaa liiketoiminnan kannattavuuden. Tiedämme, että tukimuodot muuttavat energian rajahintoja ja tuotantomuotojen kannattavuusrakennetta. Kokonaisuutta on lähes mahdotonta hallita markkinoita vääristämättä. Kun muualla kevennetään ja meillä rangaistaan, on selvää, kuka häviää kilpailun investoinneista. ta toimet ovat riittämättömiä. Tehdään suunnitelmia tarttumatta toimeen. Toimeenpano sakkaa. Esimerkiksi Elorannan ansiokkaasta raportista voidaan hyvin poimia aiheita ja pistää ripeästi toimeksi, purkaa kilpailuhaittoja. Määrätietoisella teollisuuspolitiikalla Suomesta voitaisiin tehdä investointeja houkutteleva, ei niitä karkottava maa, Vanhainen harmittelee. Suomalainen vientiteollisuus kantaa paljon historiallisia taakkoja ja sen lisäksi sille ollaan asettamassa lisää velvoitteita. Ei ole voitto, jos saamme tulevat uhat poistettua, kun nykytasokaan ei mahdollista investointeja. Investointien karkaaminen Suomen ulkopuolelle ei ole voitto. On syytä kiittää hallitusta energiaveron leikkurista tämän vuoden alussa. Toimenpide oli tärkeä, joskin selvästi riittämätön. Metsäteollisuus yksin maksaa edelleen 45 miljoonaa euroa eli 25 miljoonaa euroa EU:n minimitasoa enemmän. Puheet ns. windfallverosta tai uraaniverosta ovat hyviä esimerkkejä investointeja estävistä uhista. En ymmärrä windfallveroon liitettyä käsitystä ansiottomasta arvonnoususta, sillä niin vesi kuin ydinvoimalaitokset ovat aikoinaan vaatineet investoinnit, joista nyt omistajat saavat investointejaan takaisin ja me kaikki päästötöntä energiaa käyttöömme. Uuden energian tuet uhkaavat markkinoiden toimivuutta Metsäteollisuus on ollut merkittävä tekijä rakennettaessa Suomeen uusiutuvaa energiaa, Vanhainen muistuttaa. Vanhainen haluaisi putsata energiapolitiikan päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia sekä tehdä teollisuuspolitiikasta investointeja kannustavaa. Energiaveron leikkuri pitäisi saada nopeasti EU:n minimitasolle. Tämän lisäksi kilpailua vääristävien Vakaalla teollisuuspolitiikalla investointeja Meidän pitäisi vaihtaa perinteinen suomalainen jokotai ajattelu sallivammaksi ja mahdollistavammaksi sekäettä ajatteluksi, Vanhainen toivoo. Ruotsin teollisuuspolitiikka on Suomea ennustettavampaa ja vakaampaa. Ruotsissa teollisuuspolitiikalla on myös useampia tukijalkoja, meillä Suomessa tunnutaan uskovan enemmän aina yhteen totuuteen kerrallaan. Saksa puolestaan aikoo kompensoida päästökaupan vaikutuksia 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Paljon energiaa käyttävä teollisuus aiotaan vapauttaa kantaverkkomaksuista, minkä vaikutus on lähes seitsemän euroa megawattitunnilta. Meillä tämän sijaan ehdotetaan ja etsitään uusia energiaveron elementtejä. Kun muualla kevennetään ja meillä rangaistaan, on selvää, kuka häviää kilpailun investoinneista, Vanhainen toteaa. Kaikesta huolimatta Vanhainen ei kuitenkaan halua luovuttaa. Ei pyyhettä saa kehään heittää. Nyt pitää miettiä, mitkä tekijät ovat hyvinvointimme taustalla ja nähdä iso kuva mittakaavoineen. Seuraavaksi pitää kääriä hihat investointiesteiden purkamiseksi. Edessä on pitkä, kivinen ja vaikeakin, mutta lopulta hyvinkin palkitseva tie, Vanhainen vakuuttaa. 6

7 Teksti: Lauri Lyly kuva: SAK Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää verotusta, josta väistämättä myös energiaala joutuu kantamaan osavastuun. Energiaverotusta ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa työllisyyden ja kilpailukyvyn kustannuksella. Energiaverotuksen voi toteuttaa monella eri tapaa. Riippuen miten verot kohdistetaan, voi vaikutus työllisyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn olla hyvinkin erilainen. Verotuksella ei pidä heikentää Suomeen suuntautuvien investointien kannattavuutta suhteessa kilpailijamaihin. Kaikkea verotusta ei kuitenkaan pidä kammoksua. Realismia on, että myös energiaalan pitää osallistua talkoisiin kestävyysvajeen pienentämiseksi. Päästökaupan myötä joidenkin voimaloiden kannattavuus nousi käytännössä poliittisen päätöksen seurauksena. Jos paljon keskustelussa ollut windfallvero päätetään ottaa käyttöön, on kuitenkin varottava, että sillä ei heikennetä tulevien investointien kannattavuutta. Suomella ei ole varaa ajaa investointeja naapurimaihin. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää pikemmin investointien houkuttelemista. Sen takia energian tuottamiseen kohdistuvat verot olisivat huonoja. Ne heikentäisivät voimalainvestointien kannattavuutta Suomessa suhteessa naapurimaihin. Olisi työllisyyden ja teollisuuden energiansaannin kannalta sääli, jos esimerkiksi uraaniverolla pekolumni: Energiaverotusta kilpailukykyä vaarantamatta loteltaisiin monen miljardin ydinvoimalainvestoinnit ulkomaille. Jos fiskaaliset syyt pakottavat energiaverojen korotukseen, niin tuotantoon kohdistuvaa veroa parempi vaihtoehto olisi tarkistaa yleistä sähköveroa. Näin kuluttaja joutuisi maksamaan veron riippumatta siitä, minkä maan voimala sähkön on tuottanut. Tämä kannustaisi kotitalouksia energiatehokkuuteen ilman, että ajettaisiin investointeja ulkomaille. Kuten kaikkien kulutusverojen kohdalla, niin myös sähköveron kielteiset tulonjakovaikutukset pitää aina ottaa huomioon. Jos joudutaan sähköveroa korottamaan, niin samalla pitäisi esimerkiksi tuloverotuksen progressiota lisäämällä varmistaa pienituloisten ostovoiman säilyminen. Pitää myös varmistaa, ettei sähköverolla heikennetä energiaintensiivisen teollisuuden ja palvelujen toimintaedellytyksiä. Teollisuuteen kohdistuvat sähköverot voivat ajaa työllistävää teollisuutta ulkomaille. Se ei ole Suomen etu. Energiaverot onkin hyvä kohdistaa lähinnä niihin, jotka eivät sijaintiaan voi energian hinnan perusteella valita. Vastakkainasettelua energiaverotuksen ja kilpailukyvyn välillä pitää välttää. Järkevästi suunniteltu energiaverotus ei Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä vaaranna. Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. 7

8 Tekstit: Päivi saarinen Vero korottaa sähkön hintaa ETLA:n Olavi Rantala: Windfallveron vaikutusten arvioinneissa on yleensä lähdetty siitä oletuksesta, ettei vero vaikuta sähkön hintaan. Rantalan mielestä tämä olettamus on väärä. Sähkön kuluttajahinnat eivät ole neutraaleja windfallverolle. Jos windfallvero kohdistetaan tuotantopohjaisena verona vesivoimaan ja ydinvoimaan, se nostaa tätä tuotantoa omistavan teollisuuden käyttämän sähkön hintaa. Lisäksi Suomessa moni kunnallinen vesi ja ydinvoimaa omistava energiayhtiö hinnoittelee sähkönsä omalla toimitusvelvollisuusalueellaan yleistä markkinahintatasoa halvemmaksi. Näiden yhtiöiden osalta windfallvero johtaisi todennäköisesti välittömiin hinnankorotuksiin. Sähkön hinnan ohella suuri ongelma Rantalan mielestä on energiakustannusten vaikutus vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen vähentää teollisuuden vientiä ja tuotantoa ja heijastuu negatiivisesti koko kansantalouteen. Windfallvero ei ole ajankohtainen Kataisen hallitusohjelmassa esitetään valmisteltavaksi ja otettavaksi vuonna 2014 käyttöön ns. windfallvero, jonka verokertymätavoite olisi suuruudeltaan 170 miljoonaa euroa vuodessa. Vero on poliittisesti houkutteleva, mutta perusteita veron asettamiselle ei tällä hetkellä ole olemassa. Veron taloudellisia vaikutuksia ei valmistelussa ole arvioitu oikein. Tätä mieltä on ETLA, joka on arvioinut mahdollisen windfallveron vaikutuksia sähkön markkinahintaan ja valtiontalouteen. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja, VTT Olavi Rantala teki alkuvuodesta 2012 selvityksen windfallveron vaikutuksista sähköntuotantoon. Selvityksen mukaan vero aiheuttaisi rasitteita niin kansantaloudellisella kuin alu eellisellakin tasolla. Teollisuuden energiakustannusten kasvu johtaisi kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen, vähentäisi teollisuuden vientiä ja tuotantoa sekä heijastuisi negatiivisesti koko kansantalouteen. Veron vaikutukset näkyisivät myös kuntataloudessa Rantala kritisoi selvityksessään erityisesti sitä, että windfallvero olisi on Sähkön pörssihinta, /MWh (kuukauden keskihinta Suomen hintaalueella, lähde Nord Pool) 1. Vero nostaa sähkön hintaa, heikentää vientiä ja talouden aktiviteettia. 2. Vero heikentää mahdollisuuksia rahoittaa uusia investointeja omalla pääomalla ja saada niihin ulkoista rahoitusta. 3. Valtion verokertymä olisi selvästi tavoiteltua alhaisempi merkittävien osinkotulo, yritysveroja pääomatulomenetysten takia. 4. Kunnille verosta aiheutuisi merkittävä rasite. 5. Päästöoikeuden hinta on romahtanut, Windfallvero ei ole ajankohtainen kysymys Päästökauppa käynnistyi /2012 Ytimekäs Teollisuuden Voima Oyj Lähde: ETLA:n windfallveroselvitys, maaliskuu 2012

9 gelmallinen ja sopimaton nykytilanteessa, jossa talouden taantuma on pudottanut päästöoikeuksien hinnan hyvin alas. Kaikki viittaa siihen, että lähivuosina EUalueen päästökauppasektorin päästöt pysyvät edelleen päästöoikeuksien tason alapuolella, sanoo Rantala. Näin ollen päästöoikeuden hinta pysynee lähivuosina nykyisellä alhaisella tasollaan eikä päästöoikeuden hinnasta tule painetta sähkön markkinahintaan. Siten ei myöskään synny merkittävää päästöoikeuden hinnan aiheuttamaa windfallvoittoa päästötöntä sähköntuotantoa harjoittaville energiayhtiöille. Rantalan mukaan sähköntuotannon windfallvoitto ja sen verottaminen ei siten ole ajankohtainen kysymys. Windfallveron nettovaikutus valtiontalouteen jäisi pieneksi ja se voisi johtaa negatiivisiin talousvaikutuksiin, sähkön hinnan nousuun, teollisuuden viennin vähentymiseen ja kuntaverotuksen kiristymiseen. Kuntataloudelle voi aiheutua jopa noin 25 miljoonan euron rasite siitä, että kunnallisille energiayhtiöille jää windfallveron käyttöönoton jälkeen aiempaa vähemmän tuloutettavaksi omistajakunnilleen. Tämän rasitteen vaikutuksia kunnallisveroon jo muutenkin kunnille vaikeassa taloudellisessa tilanteessa en haluaisi nähdä. Lisäksi windfallvero nostaa teollisuuden sähkön hintaa, heikentää vientiä ja kansantalouden aktiviteettia, jolloin valtion ja kuntien verokertymä voi entisestään vähentyä. Kari Rämö, KSOY: Windfallvero rasittaisi kuntia Kymenlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Kari Rämö, miten windfallvero nähdään yhtiössänne? Energiamarkkina on jo viimeiset parikymmentä vuotta toiminut markkinaehtoisesti varsin hyvin. Toivoisin päättäjiltä malttia ja johdonmukaisuutta, jotta alan toimintaedellytyksiin vaikuttavia muutoksia ei tehtäisi nopeassa tahdissa. Koko windfallveroajattelu sotii näitä tavoitteita ja ajatuksia vastaan. Kuva: KSOY Miten windfallvero vaikuttaisi yhtiönne toimintaan ja kuinka suuri summa KSOY:lle kertyisi maksettavaksi? Asiat ovat onneksi vielä auki ja vero vaikuttaa eri yhtiöihin eri tavalla. Enemmänkin kiinnittäisin huomiota siihen, että energiaala on erittäin pääomavaltainen ala, minkä vuoksi veron kustannukset vaikuttavat väistämättä alan investointien rahoittamiseen. Alalla on alkamassa isojen investointien kausi, jolloin investoidaan mm. uusiutuviin energiamuotoihin ja niiden tuotantoon. Myös viime talven myrskytuhojen takia jakeluverkon korjaamiseen ja parantamiseen joudutaan investoimaan rankasti. Mahdollinen windfallvero osuisi koko alan kannalta erittäin huonoon aikaan. Entä vaikuttaisiko vero sähkön hintaan? Jos veroa ei viedä hintoihin, olisi se suoraan pois yhtiön tuloksesta ja sitä kautta omistajillemme eli kunnille maksettavasta tuotosta. Kuntien taloudelliset paineet ovat tänä päivänä jo erittäin suuria, eikä sinne enää kaivattaisi windfallveron kaltaista rasitetta tulojen pienenemisestä. Mikäli veron vaikutus viedään hintoihin, heijastuu sen vaikutus koko alueelle ja varmasti osaltaan näkyy tulonsiirtona pois tältä alueelta. KSOY:n asiakkaita ovat paikalliset asukkaat ja elinkeinoelämä. Mitkä ovat suurimmat ongelmat windfallverossa? Koko windfallverotuoton käsite ei toimi. Päästökauppajärjestelmällä on nimenomaan pyritty ohjaamaan sähköntuotantoa uusiutuvaan energiaan ja päästöttömiin sähköntuotantolähteisiin tätä ohjausta pitäisi johdonmukaisesti jatkaa. Jos eri tuotantomuotoja tarkastellaan pelkästään muuttuvien kustannusten asettamassa järjestyksessä, on totta, että vesi ja ydinvoima ovat edullisemmasta päästä. Samalla kuitenkin unohdetaan kokonaan, että vesi ja ydinvoimalla on suuret pääomakustannukset, joita vertailussa ei oteta huomioon. Windfalltuotot eivät ole suinkaan niin isoja mitä kyseisessä vertailussa esitetään. Jos windfallvero toteutuu esitetyssä muodossa, se ei kohtele tasapuolisesti alan eri toimijoita. Esimerkiksi Kymenlaakson Sähkö on 2000luvulla hankkinut osuuksia ns. vanhasta ydinvoimasta, mutta markkinahintaan, ei 70luvun rakentamiskustannuksilla. Ei siis ole syntynyt mitään windfalltuottoa, jota nyt pitäisi verottaa. 9

10 Teksti: Päivi saarinen Rami Vuola, EPV Energia: Vero heikentäisi investointiedellytyksiä Kuva: EPV Energia EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja Rami Vuola, miten mahdollinen windfallvero nähdään energiayhtiöissä? Mielestäni windfallvero vaikuttaisi koko Suomen elinkeinoelämään negatiivisesti. Tällainen päästöttömän tuotannon täsmävero heikentäisi Suomen uskottavuutta, erityisesti kansainvälisten sijoittajien silmissä. Lisäksi windfallvero on käytännössä EUdirektiivien kiertämistä, koska EU kieltää sähköntuotannon verottamisen. Veron fiskaalinen nettovaikutus valtiolle olisi todennäköisesti huomattavasti ennakoitua pienempi, koska yritystoiminnan kannattavuuden heikentyessä myös yhteisöverokertymä pienenee. Kun kaikki seurannaisvaikutukset otetaan huomioon, voi valtion verokertymä pidemmällä aikavälillä kokonaisuudessaan pahimmillaan vähentyä. Miten windfallvero vaikuttaisi yhtiönne toimintaan ja kuinka suuri summa EPV:lle kertyisi maksettavaksi? Veron suora kustannus meille olisi noin 7,5 miljoonaa euroa, jos oletetaan ydin ja vesivoimaan kohdistuvan veron olevan 5 /MWh. Mikäli vero koskee jatkossa myös Olkiluodon kolmosyksikön tuottamaa sähköä, olisi kustannus noin 15 miljoonaa euroa. Koska EPV toimii Mankalaperiaatteella, lisäisimme luonnollisesti tämän omistajiemme sähkön hintaan. Näin windfallvero vaikuttaisi käytännössä suoraan omistajiemme eli kunnallisten energiayhtiöiden toimintaan ja niiden kykyyn tehdä tulosta. Vaikuttaisiko vero sähkön hintaan? Osittain se varmasti siirtyisi sähkön hintaan, koska kaikki kustannukset tavalla tai toisella ennen pitkää menevät lopputuotteen hintaan. Energiayhtiöiden omistajissa on paljon isoja teollisuusyrityksiä ja niille kustannusten siirtäminen lopputuotteen hintaan on erittäin vaikeaa. Vero jäisi pitkälti omistajien maksettavaksi. Mikä vaikutus windfallverolla olisi EPV Energian bio ja tuuliohjelmiin, jotka tähtäävät uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen? Vero heikentäisi EPV:n edellytyksiä investoida uusiutuvaan energiaan. Vero heikentäisi yritystoiminnan Kuva: EPV Energia kannattavuutta, vaikeuttaisi rahoituksen saatavuutta ja nostaisi sen hintaa. Tämä onkin mielestäni windfallveron merkittävin negatiivinen seurannaisvaikutus, ja vaikuttaisi ehdottomasti investointiilmapiirin huononemiseen Suomessa. Mitkä ovat suurimmat ongelmat windfallverossa? Suurimmat ongelmat piilevät nimenomaan veron negatiivisessa vaikutuksessa investointiilmapiiriin. Käytännössä windfallverolla valtio antaisi signaalin siitä, että jos yritys saa toimintansa kannattavaksi, valtio verottaa kannattavuuden pois täsmäverolla. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on jo korkean investointikynnyksen maa. Windfallvero nostaisi tätä kynnystä entisestään. 10

11 IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano keskustelee Olkiluoto 3 projektin johtajan Jouni Silvennoisen kanssa OL3rakennustyömaalla. Teksti: Lauri inna Kuva: Tiina kuusimäki IAEA:n pääjohtaja vakuuttui Olkiluodon osaamisesta Ydinvoimarakentaminen jatkuu, viestitti IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano vieraili Suomessa elokuuta elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kutsusta. Suomenvierailunsa yhteydessä pääjohtaja tutustui Olkiluotoon torstaina 23. elokuuta. Olkiluodon ohjelmassa oli tapaaminen TVO:n edustajien kanssa sekä vierailut rakenteilla olevaan Olkiluoto 3 laitosyksikköön sekä Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen maanalaiseen kallioperäntutkimustilaan, ONKALOon. Vierailusta silmin nähden vakuuttunut Amano korosti ydinturvallisuuden merkitystä viitatessaan OL3laitosyksikön aikatauluhaasteisiin. Hän totesi Suomen olevan ainutlaatuinen esimerkki sekä ydinvoimarakentamisen että ydinjätehuollon osalta. Turvallisuus tulee ensin. Viivästys kannattaa, jos se lisää turvallisuutta. Minulla ei ole mitään huolenaiheita voimalaitoksen tai ONKALOn suhteen, oli pääjohtajan viesti suomalaismedialle. Ydinvoimarakentaminen ei lopu. Maailmalla on nyt rakenteilla yli 60 laitosta. Maailmanluokan uutisia Pääjohtaja Amano vakuuttui myös Posiva Oy:n tutkimuksen tasosta ja määrästä Olkiluodon kallioperän osalta. ONKALO on hyvä uutinen koko maailmalle, suitsutti pääjohtaja vierailtuaan syvällä Olkiluodon peruskallion uumenissa. Tiedon määrä on valtava. Eikä täällä ole tutkittu pelkästään loppusijoitustekniikkaa, vaan kaikkia siihen liittyviä olosuhteita. Kun sanotaan, ettei käytetylle ydinpolttoaineelle ole ratkaisua, se ei ole totta. Tätä viestiä voin nyt viedä eteenpäin entistäkin vakuuttuneemmin, Amano vakuutti. Amanon Suomenvierailun keskustelunaiheita olivat muun muassa ydinturvallisuus, Iranin tilanne, Lähiidän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustaminen sekä Suomen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu. Matkan aikana hän tapasi myös presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan. 11

12 Teksti: lauri inna kuvat: Hannu huovila Kuinka suuri on Suomen suurin teollinen investointi? Tiesitkö, että Olkiluoto 3 laitosyksikön rakennusten kokonaistilavuus on yhteensä noin miljoona kuutiometriä? Sen lisäksi, että OL3 vastaa kooltaan noin kymmentä Suomen eduskuntataloa, laitosyksikön turbiinihalliin mahtuisi samalle tasolle kymmenen virallista koripallokenttää. 3 /2012 Ytimekäs Piipun nosto 12 Olkiluoto 3 laitosyksikön ilmastointipiipun pituus on lähes 62 metriä ja sillä on painoa 200 tuhatta kiloa. Piipun yläpää on sadan metrin korkeudessa maan pinnasta, ja normaalissa käytössä sen läpi virtaa yhteensä kuutiometriä suodatettua ilmaa tunnissa.

13 Maailman suurin turbiini Olkiluoto 3 laitosyksiköllä on asennettuna maailman tehokkain yksittäinen turbiini. Sen jatkuva teho on noin 2 miljoonaa hevosvoimaa. Sähköä OL3 tuottaa valtakunnanverkkoon megawatin teholla. Turbiini koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista, joka tuottaa noin 40 prosenttia turbiinin koko tehosta, sekä kolmesta matalapaineturbiinista. Matalapaineturbiinien uloimpien siivekkeiden pituus on jopa 1,83 metriä, minkä vuoksi turbiinin pyörimisnopeudeksi riittää kierrosta minuutissa. Sekä korkeapaineturbiini että matalapaineturbiinit ovat kaikki kytkettyinä samaan 68 metrin pituiseen generaattoriakseliin, joka pyörittää generaattorin sisällä olevaa 17 metriä pitkää roottoria. laadukkaat betoniraudoitusrakenteet Olkiluoto 3 laitosyksikön betoniraudoituksiin on käytetty yhteensä noin tonnia rautaa. Määrä on noin viisinkertainen verrattuna esimerkiksi Pariisin Eiffeltornin yli tonnin rautarakenteisiin. Asiantuntijat pitävät laitosyksikön betonirakenteita hyvin laadukkaina. kerrostalon korkuiset höyrystimet 3 /2012 Ytimekäs Olkiluoto 3 laitosyksikön reaktori on painevesityyppinen kevytvesireaktori. Tämän vuoksi niin sanotun primääripiirin pääkomponentteihin kuuluu neljä höyrystintä reaktoripaineastian sekä paineistimen lisäksi. Höyrystin on suurin yksittäinen laitosyksikön komponentti, painoltaan kiloa. Reaktoripaineastiasta höyrystimeen tuleva noin 330 celsiusasteinen primääripiirin vesi höyrystää yhdessä höyrystimessä olevaa sekundaaripiirin vettä reilut 600 kiloa sekunnissa. 23 metrin korkuinen höyrystin ylittää korkeudeltaan nelikerroksisen suomalaisen kerrostalon. 13

14 3 /2012 Ytimekäs 14 Polttoaineen siirtokone.

15 Teksti: tiina kuusimäki kuva: Hannu huovila Polttoaineen siirto on teknistä yhteistyötä Olkiluoto 3:n polttoainerakennus, jossa ovat tuoreen ja käytetyn polttoaineen säilytysaltaat, sijaitsee reaktorirakennuksen eteläisellä puolella. Tuore polttoaine siirretään polttoainerakennuksen kautta reaktorirakennukseen. Aikanaan käytetty polttoaine kuljetetaan käytetyn polttoaineen välivarastoon. Polttoaineen käsittelylaitteistot reaktori ja polttoainerakennuksessa Polttoaineen siirtolaitteistot polttoaine ja reaktorirakennuksessa Reaktori ja polttoainerakennuksen välillä polttoainenippujen kuljetus tapahtuu tähän tehtävään suunniteltujen toimintojen avulla. Molemmissa rakennuksissa jo paikalleen asennettu polttoaineen siirtokone on yksi keskeisimmistä komponenteista. Siirtoputkessa liikkuva polttoainenippu Polttoainenipun siirrossa on useita vaiheita. Apuna käytetään molemmissa rakennuksissa olevaa siirtokonetta, siirtolaitteistoa ja rakennuksia yhdistävää siirtoputkea. Siirron alkaessa polttoainenippu nostetaan siirtokoneella sijaintipaikastaan ja viedään siirtolaitteiston pystyasennossa olevaan siirtokapseliin. Tämän jälkeen kapseli käännetään vaakatasoon ja kuljetetaan polttoainealtaiden pohjatasolla olevaa polttoaineen siirtoputkea pitkin vastaanottavaan rakennukseen. Vastaanottava rakennus on joko polttoaine tai reaktorirakennus riippuen siitä mihin polttoainetta ollaan kuljettamassa. Kuljetuksen jälkeen kapseli nostetaan takaisin pystyasentoon odottamaan seuraavaa kuljetusta. Lopuksi siirtokoneen avulla nippu nostetaan pois kapselista ja sijoitetaan ennakolta määrättyyn varastointipaikkaan. Polttoainenipun siirron onnistuminen varmistetaan polttoaineenkäsittelylaitteistoille tehdyillä testeillä. Osa testeistä tehdään valmistuspaikalla ja osa Olkiluodossa. Siirrot tarkkaan harkittuja Vähimmäismiehitys polttoaineensiirron toteuttamiseksi reaktorirakennuksesta polttoainerakennukseen tai päinvastoin on neljä henkilöä. Molemmissa rakennuksissa tulee olla polttoainesiirron valvoja ja siirtokoneen kuljettaja. Siirron valvojan tehtävänä on valita toteutettava polttoaineen siirto ohjausjärjestelmään ennalta syötetyltä siirtolistalta. Varsinaisen siirron toteuttaa siirtokoneen kuljettaja. Erilliset turva ja käyttölogiikat varmistavat koneiden turvallisen toiminnan. Polttoaineen siirtokone polttoainerakennuksessa Polttoaineen siirtoputki Polttoainenippujen Polttoaineelementtien siirtolaitteisto siirtolaitteisto Polttoaineen siirtokone siirtokone reaktorirakennuksessa Toimivuuden testaus Polttoainenipun siirron onnistuminen varmistetaan koko polttoaineenkäsittelylaitteistoketjulle tehdyillä testeillä. Osa testeistä tehdään valmistuspaikalla ja osa Olkiluodossa. Testausohjelmassa ovat testit muun muassa liikkeille, nostoille ja kuormituksille. Logiikkatestauksessa varmistetaan, että sekä turva että käyttölogiikka toimivat suunnitellulla tavalla. Apuna testauksessa käytetään muun muassa dummy polttoainenippua. Testauksen loppuvaiheessa vuorossa ovat vielä yhteistoimintatestaukset, joilla varmistutaan käsittelylaitteiden välisistä lukituksista ja laitteiden yhteensopivuudesta. Onnistuneiden testauksien jälkeen polttoaineensiirtolaitteistot ovat käyttövalmiita. 15

16 Teksti: jukkapekka paajanen kuvat: Posiva Rakentamislupa seuraava askel kohti loppusijoitusvalmiutta Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on tarkoitus alkaa Olkiluodossa noin vuonna Ennen sitä loppusijoitusta hallinnoivan Posivan on osoitettava viranomaisille monin tavoin, että kehitetty konsepti todella toimii. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen nykyisen ydinjätehuollon ohjelman Nyt vajaat 30 vuotta myöhemmin Posiva on saanut louhittua ONKALOn loppusijoitussyvyyteen ja viimeistelee rakentamislupahakemusta, jonka se luovuttaa valtioneuvostolle tämän vuoden lopulla. Posivan pitää pystyä osoittamaan muun muassa, että loppusijoituspaikka Olkiluodossa soveltuu tehtäväänsä, konseptin vapautumisesteet eli loppusijoituskapseli, bentoniittipuskuri ja tunnelien täyteaine ovat toimintakykyisiä ja käytetyn polttoaineen kapselointilaitos täyttää ydinlaitoksen turvallisuus ja laatuvaatimukset. Loppusijoituslaitoksen luvituksessa avainasia on pitkäaikaisturvallisuuden osoittaminen. Eli käytetyn polttoaineen pitää olla todistetusti turvassa senkin jälkeen, kun loppusijoitustunnelit on suljettu ja maanpäälliset rakenteet purettu, Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundell selvittää. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, hakemus hyväksytään vuoden 2014 aikana. Uusia koneita ensi vuonna Loppusijoituksen on tarkoitus käynnistyä vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Posiva valmistautuu testeihin, joissa se sijoittaa tyhjiä loppusijoituskapseleita demonstraatiotunnelin reikiin. Ensi vuonna Posiva on saamassa käyttöönsä loppusijoitusta varten suunniteltujen koneiden prototyyppejä, joilla voidaan kuljettaa ja asentaa kapseleita ja bentoniittipuskurin lohkoja loppusijoitusreikiin. Meillä on jo käytössä Sannaporakone, jolla on tehty demonstraatiotunneliin loppusijoitusreikiä kapseleille. Ensi vuoden puolella saamme pari uutta konetta, joten pääsemme testaamaan seuraavia työvaiheita, suunnittelupäällikkö Petteri Vuorio kertoo. Suomi muita edellä Posivan suunnittelupäällikkö Petteri Vuorio. Valtavalla Sannaporauskoneella porataan reikiä loppusijoituskapseleille. Kun Suomessa ollaan jo melko lähellä loppusijoituksen aloittamista, monessa muussa ydinvoimavaltiossa suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. EU:ssa on astunut voimaan ydinjätedirektiivi, jonka myötä jäsenvaltioiden pitää lisätä lainsäädäntöönsä kesään 2013 mennessä direktiivin edellyttämät vaatimukset loppusijoituksen toteuttamisesta ja tehdä suunnitelma direktiivin täytäntöönpanosta kesään 2015 mennessä. Tämä on jo hyvä askel eteenpäin, tosin vasta EUalueella. Olkiluodossa käy jatkuvasti eri maiden delegaatioita tutustumassa meidän konseptiimme, mutta konkreettiset teot maailmalla ovat jääneet vielä melko vähäisiksi, Sundell miettii. Hänen mukaansa ydinjätehuolto on luonnollinen ydinvoiman tuotantoprosessin loppupää, joka on hoidettava yhtä hyvin kuin muutkin prosessin vaiheet. Olen ihmetellyt ulkomaalaisille, miten siellä voidaan niin helposti myöntää ydinvoimalaitoksen käyttölupa tietämättä, mitä käytetylle polttoaineelle tehdään. Fukushiman tapahtumat kertoivat sen, että käytetyn polttoaineen välivarastointi ei ole mikään pitkäaikainen ratkaisu, jonka varaan voisi laskea.

17 Edelläkävijän tietotaito jalostettava vientituotteeksi Suomi on tietyillä osaalueilla ydinjätehuollon edelläkävijä koko maailmassa. Meillä on ydinjätteen loppusijoitustutkimukseen tarkoitettu ONKALO loppusyvyydessään eli 437 metrissä maan alla. Rakentamisluvan saannin jälkeen voidaan aloittaa loppusijoitustilojen louhinta ja kapselointilaitoksen rakentaminen. Tällöin myös ONKALO muuttuu osaksi loppusijoituslaitosta. Lisäksi kehitteillä on prototyyppejä laitteista, joita käytetään näillä näkymin jo vajaan kymmenen vuoden kuluttua loppusijoitukseen. Sundellin mielestä meillä on suuri mahdollisuus luoda suomalaisesta tietotaidosta vientituote. Meidän täytyy ilman muuta pyrkiä kehittämään tästä edelläkävijän pohjatyöstä vientituote. Konseptiamme ei voi siirtää muualle sellaisenaan, mutta vaikkapa pohjaveden tutkimustyömme ja tuntemuksemme kuparikapselien käytöstä ovat varmasti sovellettavissa, Reijo Sundell toteaa. Maailmassa on 31 ydinvoimavaltiota, mutta ainoastaan kolmella valtiolla Suomella, Ruotsilla ja Ranskalla on käynnissä konkreettinen ydinjäteohjelma. Toteutuksen tasolla Suomi on edellä myös Ruotsia ja Ranskaa. Loppusijoitusmenetelmän valintaan tähtäävä selvitystyö aloitettiin Ruotsissa. Suomi tuli myöhemmin perässä ja aloitti paikanvalintaprosessin ennen Ruotsia. Yhteistyötä on tehty tiiviisti jo 1980luvulta lähtien. Toteutuspuolella olemme ajaneet Ruotsin ohi, koska ONKALOn rakentaminen on jo pitkällä ja Ruotsilla on toistaiseksi ainoastaan erillinen tutkimustunneli, joka ei sijaitse loppusijoituspaikalla. 3 /2012 Ytimekäs Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundell. 17

18 Teksti: juhani ikonen Alkuhankaluuksien jälkeen maailman huipulle Energianeuvos Esko Haapala teki TVO:lla viidentoista vuoden työrupeaman, jonka merkittävänä osana oli Olkiluodon kahden ensimmäisen yksikön rakentaminen täydennysinvestointeineen. Jäädessään yhtiön varatoimitusjohtajana eläkkeelle vuonna 1990 Haapala jätti työtovereilleen kolmen T:n tavoiteterveiset: turvallisuus, tuotanto ja taloudellisuus. lo lopetti ne alkuunsa. Edessä oli sitten yhdistetty tulipalon ja valuvikojen raivaus ja korjausurakka, jossa vahingoittunutta betonipintaa jouduttiin poistamaan ja korjaamaan lähes hehtaarin alalta. Korjaustyöt kestivät lähes koko vuoden 1976, Haapala muistelee. Generaattoriongelmia Aika yllättävää oli, että laitostoimituksen suurimmat ongelmat aiheutuivat sähkögeneraattoreista, joiden valmistajana Asea oli vanhastaan hyvässä maineessa. Vesijäähdytteisen generaattorin luotettavuutta kyllä epäiltiin TVO:lla, kun Ruotsin ydinvoimalaitoksiin jo toimitetuissa pienemmissä vesijäähdytteisissä generaattoreissa oli ilmennyt roottorin jäähdytysputkissa vuotoja. Me uskoimme kuitenkin, että Asea olisi jo voittanut ongelmat, kun Olkiluodon generaattorit valmistettiin. Näin ei ollut, vaan ongelmat jatkuivat. Roottoreita vaivasivat viat jo konepajalla ja ne jatkuivat sitten Olkiluodossa. Ihmetystä herätti se, että konepajatekniikan perusasiat tuntuivat olevan suunnittelijoilta hukassa. Käynnistysvaiheessa Olkiluodonkin generaattoreissa havaittiin vesivuotoja, ja sadan Esko Haapala kutsuttiin TVO:lle jatkamaan uudisrakennusosaston johtajan Erkki Vaaran työtä, kun tämä nimitettiin kauppa ja teollisuusministeriön energiaosaston päälliköksi. Samassa yhteydessä TVO:n uudisrakennusosaston nimi muutettiin projektiosastoksi. Haapalan ura TVO:lla alkoi melkein sananmukaisesti tulikokeella. Hän tuli yhtiön palvelukseen vuoden 1976 alussa, ja runsaan kuukauden kuluttua, Olkiluoto 1:n rakenteilla olevassa reaktorirakennuksessa syttyi kuusi tuntia riehunut tulipalo. Palo aiheutti mittavat taloudelliset vahingot ja lähes vuoden kestäneen korjausurakan. Olkiluoto 1:n rakentamisessa oli koettu kovia jo ennen tulipaloakin. Elokuussa 1975 reaktorin suojarakennuksen betonipinnoissa oli havaittu valuvikoja, ns. rotanpesiä. Ne eivät ole aivan tavattomia tiheästi raudoitetuissa betonirakenteissa, mutta eihän sellaisia tietenkään saa jäädä ydinvoimalaitoksen reaktorin suojarakennukseen. Valuviat keskeyttivät rakennustyöt moneksi kuukaudeksi. Korjaussuunnitelmat valmistuivat tammikuussa 1976, ja korjaustyöt oli juuri päästy aloittamaan, kun tulipatonnin painoisia roottoreita jouduttiin sitten kuljettamaan takaisin Ruotsiin korjattaviksi ja muutettaviksi, Haapala kertoo. Kun vesiputkistot lopulta näyttivät tulleen kuntoon, ilmeni toinen, vakavampi ongelma. Roottorien akseleissa havaittiin väsymisrasitusten aiheuttamia hiushalkeamia, jotka suurenivat generaattorien käydessä. Generaattoreissa oli kuitenkin hyvin toimiva mittaristo, joka pystyi tätä ilmiötä valvomaan ja havaitsemaan säröjen kehityksen. Vuoden 1981 alussa kakkoslaitoksella huomattiin nopea muutos roottorin akselitärinässä, ja laitosyksikkö pysäytettiin pikaisesti. Roottorin akselissa havaittiin niin iso särö, ettei sitä ollut enää mahdollista korjata millään toimenpiteellä. Nopealla toiminnalla vältyttiin pahalta generaattorivauriolta, Haapala muistelee. Kun generaattoriongelmat olivat vakavia ja horjuttivat jo koko laitostoimituksen onnistumista, TVO oli jo aikaisemmin päättänyt tilata kaksi vetyjäähdytteistä varageneraattoria saksalaiselta Brown Boveri & Cie AG:lta (BBC). Tämä tilaus oli Asean niskassa sellainen piiska, että he taatusti tekivät kaikkensa, jotta BBC:n generaattoreita ei tarvittaisi, Haapala hymähtää. Vuosien ponnistelujen jälkeen generaattoriongelmatkin pystyttiin lopulta voittamaan, eikä BBC:n toimittamia varageneraattoreita tarvinnut ottaa käyttöön. Vesijäähdytys on sinänsä generaattorissa erinomainen ratkaisu, ja minä olen tänä päivänäkin sitä mieltä, että se on vetyjäähdytystä parempi. Ja mehän olemme Olkiluodossa osoittaneet vesijäähdytyksen toimivuuden siellä ovat jo yli 30 vuoden ajan tuottaneet sähköä maailman suurimmat kierroksen vesijäähdytetyt generaattorit, Haapala myhäilee. Metallihiekka yllätti Toinen merkillinen ongelma, joka oli syntynyt jo ykkösyksikön koneasennusvaiheessa, ilmeni vasta vuonna Yksikkö jouduttiin tällöin pysäyttämään reaktorin kiertovesipiiristä löytyneen metallihiekan johdosta. 18

19 Kuva: Juhani Ikonen Pitkäjänteisyys menestyksen perustana TVOuransa suurimpana ilonaiheena Haapala pitää kokonaisuudessaan sitä, että Olkiluotoon onnistuttiin rakentamaan maailman parhaimpiin kuuluvat laitosyksiköt. Asea Atom toimitti meille hyvät, perusratkaisuiltaan edistykselliset laitosyksiköt, jotka ovat vielä tänä päivänäkin moderneja. On kuitenkin muistettava myös TVO:n oma panos menestystarinan rakentamisessa. Erityisesti kiinnittäisin huomiota siihen, että TVO:lla ymmärrettiin aivan alusta alkaen ryhtyä jatkuvaan, pitkäjänteiseen kunnossapidon suunnitteluun, jota toteutetaan aina vuosihuolloissa, Haapala sanoo. Pitkäjänteisyyteen kuuluu keskeisenä elementtinä myös ennakoiva varaosapolitiikka. Kun tärkeimpiä komponentteja on vaikea tai jopa mahdotonta saada tarvittaessa nopeasti, lähdettiin alusta pitäen sille linjalle, että kaikkien keskeisimpien koneiden ja laitteiden varaosia on Olkiluodossa valmiina omassa varastossa. TVO:n laitosyksiköiden huoltoseisokit on onnistuttu puristamaan todella lyhyiksi ilman että tarvitsisi hosua. Tehdään rauhallisesti ja suunnitellusti joka kohta kuntoon. Tämä on aivan oleellisen tärkeätä. Näin toimien voidaan luottaa siihen, että voimalaitoksen käyntiaika on rauhallista ja mahdollisimman vähän yllätyksiä tuottavaa. TVO:n periaatteena on pitää laitosyksiköt jatkuvasti uuden veroisessa kunnossa, ja aika hyvinhän tässä on onnistuttukin, kun ne ovat tuottaneet sähköä jo reilusti yli 30 vuotta, ja tuotantotehoa on pystytty nostamaan jo useammankin kerran. Asea Atomin edistykselliset laitosyksiköt ja TVO:n pitkäjänteinen toimintakulttuuri ovat osoittautuneet vahvaksi yhdistelmäksi, sanoo Esko Haapala. Tarkoissa tutkimuksissa havaittiin, että putkistojen asennusvaiheen puhdistuksissa käytettyä metallihiekkaa oli jäänyt putkistossa sellaiseen taskuun, johon veden virtaus ei ulottunut. Vasta kymmenen vuoden kuluttua tehdyssä vesipainekokeessa hiekka lähti liikkeelle ja aiheutti laitoksen seisokin. Asian selvittäminen oli vaativaa insinöörityötä, jossa TVO:n omat osaajat näyttivät taitonsa, Haapala sanoo. Haluaisin korostaa OL3:n rakentajille valppauden ja huolellisuuden tärkeyttä rakentamisen ja asennustöiden kaikissa vaiheissa, jotta vastaavanlaisilta ongelmilta vältyttäisiin kolmosyksiköllä, Haapala evästää. Oma simulaattori oli huomattava edistysaskel 1980luvun loppupuolella TVO teki merkittävän investointipäätöksen, jota Haapala oli voimakkaasti ajamassa. Olkiluotoon päätettiin hankkia oma, laitosidenttinen koulutussimulaattori. Simulaattori tilattiin amerikkalaiselta Singer Link yhtymältä, joka oli maailman johtava ydinvoimalaitos ja lentokonesimulaattoreiden toimittaja. Ennen oman simulaattorin hankkimista TVO:n käyttöhenkilökunnan simulaattorikoulutus tapahtui Ruotsissa, ruotsalaisten voimayhtiöiden yhteisesti omistamalla Stusdvikin simulaattorilla. Oman, laitosidenttisen simulaattorin saaminen omalle laitospaikalle oli erittäin merkittävä edistysaskel. Simulaattorikouluttajat voivat ohjelmoida harjoituksiin laitoksen normaaliprosessien lisäksi myös mitä erilaisimpia häiriö ja vikatilanteita, joita ei ole mahdollista harjoitella käyvillä laitosyksiköillä. Hyvinkin toimivaa prosessia pitää koko ajan seurata huolellisesti ja pientenkin poikkeamien syyt on osattava selvittää. Tasaisen käytön tilanteessa, jossa laitosta ajetaan rutiininomaisesti, vaa 19

20 rana väijyy tietynlainen turtuminen ja itsetyytyväisyyteen uinahtaminen, Haapala muistuttaa. Hyvin toimivilla laitosyksiköillä ongelmaksi saattaa ajan myötä tulla myös se, että joku valvomovuoro ei pääse pitkiin aikoihin edes käynnistämään laitosta, puhumattakaan laitoshäiriöiden kokemisesta. Ihmisillä pitää olla koko ajan riittävästi haasteellista tekemistä. Yhden sortin vastaus tähän on myös se TVO:lla omaksuttu käytäntö, jossa vuoropäälliköt toimivat kukin aina kaksi vuotta kerrallaan vuosihuoltokoordinaattoreina suunnittelemassa ja toteuttamassa vuosihuoltoja, Haapala valaisee. Toimivat suhteet viranomaisiin Kanssakäymisestä Säteilyturvakeskuksen kanssa Haapalalla on pelkästään hyvää sanottavaa. STUK on aina ollut valpas ja tarkka toimintamme valvoja, joka ei kuitenkaan ole ottanut turhaa komentelijan roolia. Tämä on yksi pienen maan hyvä ominaisuus. Sekä viranomaisen että voimayhtiön tavoitteena on, että laitosyksiköt ovat hyvässä kunnossa ja toimivat turvallisesti. Vaikka viranomaisen valvonta on tiukkaa, niin sitä ei rasita turha byrokratia ja määräily, vaan kanssakäyminen on aina ollut asiallista ja keskustelevaa. Edistykselliset laitosyksiköt, vahva toimintakulttuuri Olkiluodon ydinvoimalaitos on tuottanut yli 30 vuotta Suomelle perusenergiaa varmasti ja luotettavasti. Esko Haapalan mielestä menestystarina on rakentunut sekä Asea Atomin toimittamille edistyksellisille laitosyksiköille että TVO:n vahvalle, pitkäjänteiselle toimintakulttuurille. Toimintaamme on ohjannut aivan alusta lähtien pyrkimys laitosyksiköiden rauhalliseen, yllätyksettömään käyntiin, johon päästään hyvin suunnitelluilla ja huolellisesti toteutetuilla vuosihuolloilla. TVO on halunnut pitää laitosyksiköt koko ajan uuden veroisina, ja siinä on mielestäni onnistuttu todella hyvin. Useaan otteeseen tehdyillä modernisoinneilla on vielä parannettu sekä tuotantokykyä että turvallisuutta, Haapala toteaa lopuksi. Reaktorin kiertovesipiiristä löytynyt metallihiekka aiheutti Olkiluoto 1:llä puolentoista kuukauden ylimääräisen seisokin syksyllä Kuvassa Pointo Oy:n Ilkka Flinkman ja Risto Levonen kokoamassa puhdistettua säätösauvaa. Kauppa ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto vihki VLJluolan käyttöön vuonna 1992 Esko Haapalan avustuksella. Kuva: TVO:n arkisto Kuva: Juhani Ikonen 20