UUDEN ENERGIAN POHJANMAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ENERGIAN POHJANMAA"

Transkriptio

1 UUDEN ENERGIAN POHJANMAA Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Esipuhe 3 2. Minun Pohjanmaani 2040 Arjen kuvaus käsitteistön avaajana 3 3. Alueiden kehittämisen toimintaympäristö: Pohjanmaa menestyy maailmanvirrat rohkeasti kohdaten 4 4. Pohjanmaan vahvuuksista kehittämisvoimaa 6 5. Pohjanmaan tavoitetila Pohjanmaan strategiset linjaukset ja niiden vaikutusten arviointi Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 2: Työvoima ja osaaminen Kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma Monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Hyvinvoinnin strategiset painopisteet Kulttuurin strategiset painopisteet Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Tavoitteiden organisoitu toteuttaminen Maakuntasuunnitelman tavoiteluvut ja seuranta Maakuntasuunnitelman valmistelu ja taustamuistiot 36 2

3 1. ESIPUHE (maakuntajohtajalta tulossa myöhemmin) 2. MINUN POHJANMAANI 2040 ARJEN KUVAUS KÄSITTEIS- TÖN AVAAJANA On lohduttavaa huomata, kuinka perusarvot ovat pysyviä, vaikkakin maapallomme monessa suhteessa pienenee (Yleismääritelmä: Globalisaatio on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.) ja elinympäristömme kansainvälistyy, ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa yhteiskunnan kaikkien toimintojen uudelleen arviointiin ja tekninen kehitys on huimaa. Kuvaamalla Lundin perheen arkea luomme mielikuvan elämästä Pohjanmaalla vuonna Lund-Kallion perheessä on kaksi aikuista ja kolme lasta. Perheen isä Per Lund on ruotsinkielinen ja äiti Maija Kallio suomenkielinen. Lapset hallitsevat molemmat äidinkielet, mutta käyvät koulua ruotsinkielellä Närpiössä. Isä Per on koulutukseltaan kielenkääntäjä, ja hän tapasi vaimonsa Maijan opiskellessaan Helsingissä. Maija on diplomi-insinööri. Molemmat vanhemmat olivat opiskeluaikoinaan kansainvälisessä vaihdossa, ja jo näiltä ajoilta on peräisin laaja kansainvälinen ystäväverkosto. Maijan työssä energia-alalla on koko ajan pysyttävä hieman kehityksen edellä ja aistittava uudet kehityssuunnat. Rohkea ja itsellinen ajattelutapa onkin siivittänyt Maijan uran kehitystä, ja yhdessä kollegojensa kanssa hän on toiminut monien uusien innovaatioiden alullepanijana. (Arkkipiispa Jukka Paarmaa Kuntapäivillä siteeraten: Innovaattorit ovat henkilöitä, jotka uteliaina, rohkeina, innokkaina ja innovatiivisina etsivät uutta, kokeilevat ja toimivat hullunrohkeuden rajamailla. He tuovat esille joskus epäsovinnaisia tai ennen kokeilemattomia ajatuksia ja ratkaisuja ja panevat niitä toimeen. Vaikka tällaisille kokeilijoille käy joskus huonosti, tämän tyyppiset innovaattorit ovat sittenkin niitä, jotka vievät maailmaa eteenpäin. Innovaattoreiden ohella on välttämättä oltava myös niitä, jotka pitävät asioita järjestyksessä eli administraattoreita. Molempia tarvitaan. Toisaalta jokaisessa johtajassa itsessään tulisi olla sekä innovaattori että administraattori, vrt. innovaattorien kykyjen kehittämiseen tähtäävä yhdistelyn pedagogiikka.) Maijan työnantaja on Vaasassa, joskin työkenttänä on koko maailma. Matkustuspäiviä kertyy toki, mutta suuri osa työstä hoituu modernien tietojärjestelmien avulla ja usein myös kotoa käsin. Pari päivää viikossa Maija työskentelee Vaasassa, kulkien usein yhdessä muiden pendelöijien kanssa sähköautolla tai junalla. (Hannu Katajamäki: Edellytyksiä luova ja edellytyksiä ylläpitävällä evolutiivisen kehittämisen toimintatavalla tarkoitetaan tasaveroisten kehittymisedellytysten takaamista maakunnan kaikille asukkaille ja kaikille alueille.) Perin työ monikielisyyden asiantuntijana hoituu pitkälti kotoa käsin silloin tällöin toki hänkin tapaa asiakkaitaan ja kollegoitaan eri neuvottelujen yhteydessä. Lund-Kallion perhe elää siis glokaalimaailmassa (Pekka Himanen: Glokaalilla tarkoitetaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti innovatiivista aluetta, joka pystyy hyödyntämään globalisaation tarjoamat edut.) ja modernissa ubiikkiyhteiskunnassa (Mika Mannermaa: Yhteiskunta, jossa langaton tiedonsiirto on mahdollista kenelle tahansa, missä, milloin ja minkä välityksellä tahansa.) ja nauttii oman ajankäyttönsä hallinnasta ja idyllisestä elämästä omassa talossaan, kauniin puutarhan ympäröimänä. Vesi on perheelle tärkeä elementti ja merellinen elämäntapa osa arkea. Perheen lapset Eevi 20 v., Toni 16 v. ja iltatähti Alisa 8 v. ovat saaneet elää turvallisessa suhteellisen pienessä maaseutumaisessa yhteisössä osana kaupunkimiljöötä. Eevi opiskelee talouspsykologiaa Pohjanmaan kansainvälisessä yliopistoverkostossa englannin kielellä. Hänen opintonsa muodostuvat monien eri alojen opintojaksoista, ja suuri osa opiskelusta tapahtuu verkossa. Häntä kiinnostavat myös luonnontieteelliset ja tekniikan opinnot. Eevi nauttii kovasti opiskeluympäristön kansainvälisestä arkipäivästä sekä pitkistä ja lyhyistä opiskeluvaiheista ulkomailla yhteistyöyliopistoissa. Eevin uravalinta sai alkunsa kiinnostuksesta japanilaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Perheen nuori mies Toni puolestaan on urheilullisesti lahjakas nuori mies, ja hän on koko ikänsä pelannut jalkapalloa vanhempiensa kannustamana. Jalkapallon myötä Tonin ystäväpiiri on muodostunut hyvin monikulttuuriseksi. Urheilullinen harrastus on siivittänyt myös hyvää koulumenestystä, ja Toni onkin nyt jalkapalloon erikoistuneen Pohjanmaan urheilulukion ensimmäisellä luokalla tavoitteenaan ihmisen hyvinvointiin ja erityisesti lasten parissa työskentelemiseen liittyvät jatkoopinnot. Alisa, perheen kuopus, on kolmannella luokalla alakoulussa. Koulussa on toisen ja kolmannen 3

4 polven maahanmuuttajalapsia, ja myös osa opettajista on ulkomaalaistaustaisia. Alisan koulussa on paljon erilaista iltapäivätoimintaa, jota erilaiset yhdistykset ja seurat vetävät kunnan koordinoimana. Alisa on luonnostaan hyvin utelias ja aloitteellinen tyttö. Kouluympäristö, jossa opettajat kannustavat kovasti kyselemään, pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja miettimään asioita monelta eri kannalta, kannustaa Alisaa ja luokkatovereita olemaan aktiivisia ja oma-aloitteisia. (Hannu Katajamäki: Yhdistelyn pedagogiikan lähtökohtana on ongelmalähtöinen oppiminen, jonka avulla kasvatetaan kykyä yhdistää näennäisesti kaukana toisistaan olevia asioita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.) Elämisen arki on Lund-Kallion perheessä tasapainoista ja rikasta. Aikuisilla on joustavien työjärjestelyiden ja modernien työnmuotojen ansiosta mahdollisuus hyvin yhdistää perheen tarpeet ja työelämän vaatimukset yhteen ja vain viettää aikaa kiireettömästi yhdessä. Lund-Kallion perheen yhteydet Pietarsaaressa asuviin ikääntyviin hyväkuntoisiin vanhempiin ovat tiiviit. Maijan vanhemmat viettävät paljon aikaa matkustellen. Perin vanhemmat ovat omistaneet eläkepäivänsä pitkälti lapsenlapsilleen ja aktiiviselle yhdistyselämälle. Oman rikkautensa elämään tuovat monet niin paikalliset kuin kansainväliset verkostot, joissa Lund- Kallion perheen jäsenet liikkuvat luontevasti (Robert Putnam: "Bowling Alone" (2000): Sosiaalinen pääoma jakautuu kahteen ulottuvuuteen; "yhdistävään" (bridging) ja "sitovaan" (bonding). Yhdistävä ulottuvuus merkitsee yksilöiden välisiä sosiaalisia siteitä ja verkostoja ja sitova ulottuvuus ryhmäidentiteettiä. Vahvalla sosiaalisella pääomalla ymmärretään samanaikaista toimimista sekä sitovissa, alueen luottamusta ja yhtenäisyyttä vahvistavissa sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa, ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä yhdistävissä verkostoissa.). Loppujen lopuksi Lund-Kallion perheen arki ei eroakaan niin kovin paljon vuodesta Lund-Kallion perheen tyytyväisyyden salaisuus piilee avoimessa ja suvaitsevassa elämänasenteessa, terveessä uteliaisuudessa ja rohkeudessa tehdä erilaisia ratkaisuja ja omalle perheelleen sopivia valintoja. Perhe on kokenut uudet ilmiöt ja muutokset mahdollisuuksina. 3. ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POH- JANMAA MENESTYY MAAIL- MANVIRRAT ROHKEASTI KOH- DATEN Alueiden merkitys globalisoituneessa maailmassa on yhä tärkeämpi. Ne alueet, jotka pystyvät erottumaan omien vahvuuksiensa pohjalta, menestyvät. Pohjanmaalla edellytykset vahvaan kehittymiseen ovat mitä parhaat ja mahdollisuudet ennennäkemättömät avain menestykseen on pitkälti omissa käsissämme. Kaikkien, niin poliittisten päättäjien, viranomaisten kuin muiden toimijoiden, on purjehdittava suotuisten tuulten vallitessa aallon harjalla. Suunta on valittava, ja matkan juohevan taittumisen vaatimat rohkeat päätökset on tehtävä rivakasti yhdessä. Historian valossa Pohjanmaan kehitys perustuu kahteen pitkään aaltoon: tervanpolton kuljettamaan ensimmäiseen pitkään aaltoon, joka johti edelleen moninaisuuden talouteen, ja sitä seuranneeseen erikoistumisen ja vahvan yrittämisen kulttuurin uuteen pitkään aaltoon Pohjanmaan malliin. Historia on muovannut Pohjanmaasta nykypäivän menestyvän ja monipuolisten mahdollisuuksien alueen. Globaalit virrat kohtaavat alueet yhä suoremmin ja haasteena onkin paikallisen eli lokaalin ja maailmanlaajuisen globaalin onnistunut kohtaaminen. Erityisesti Pohjanmaalle juuri glokalisaation hallinta on selkeä kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin ja mitä parhainta, Pohjanmaan lähtökohta on erinomainen. Pohjanmaan valttikortteja ovat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja huippuosaaminen tulevaisuuden avainaloilla. Pohjanmaan väestö on kasvanut tasaisesti, viime aikoina erityisesti syntyvyyden ja lisääntyneen maahanmuuton ansiosta. Työvoiman saatavuuden haasteet tulevat eteen myös Pohjanmaalla väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä, kohdistuen eri tavoin alueen eri osiin. Ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa Pohjanmaalla tasaisesti. Ulkomaalaiset tulevat Pohjanmaalle niin pakolaisina, opiskelijoina kuin työntekijöinä. Pohjanmaalla leimaaantavaa on ollut suvaitsevaisuus ja pitkä kansainvälisyyden perinne, jotka ovat edesauttaneet ulkomaa- 4

5 laisten kotoutumista alueelle. Tällä tiellä Pohjanmaa haluaa olla suunnannäyttäjä myös jatkossa. Alueen taloudellinen perusta on vahva, vaikkakin taloudellinen taantuma on ulottanut lonkeronsa myös Pohjanmaalle, erityisesti globaaleilla markkinoilla toimivaan vientiteollisuuteen. Taloudellinen tilanne on vääjäämättä johtanut uudelleen organisointeihin ja toiminnan tehostamiseen. Perusta on kuitenkin vankka, ja taloudellisen nousun alkaessa Pohjanmaa ponnistaa vahvan energiasektorin vetämänä nopeasti huimalle kasvu-uralle. Teollisuuden rakennemuutos on jo muuttanut Pohjanmaan teollisuuden rakennetta, erityisesti metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuuden murroksen ennustetaan vielä jatkuvan. Vahva energiaklusteri voimistuu entisestään säteillen kerrannaisvaikutuksia erityisesti metallialan ja jatkossa myös enenevässä määrin muiden toimialojen kehitykselle. Pohjanmaalla on selkeää erityisosaamista mm. veneen ja puutalojen rakentamisen alalla. Vahvat tuotekehityspanostukset ja korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen siivittävät näiden alojen kehittymistä edelleen. Uudet idut ovat vahvistuneet merkittävästi ja sekä luovien alojen että hyvinvointialan klustereista odotetaan lähitulevaisuudessa seuraavia alueen osaamisen kärkiä. Vahvan teollisen osaamisen rinnalla palveluiden merkitys korostuu entisestään, ja erityisesti suunnittelu- ja projektiosaaminen nousee menestyksen kulmakiveksi. Luontomatkailu kehittyy voimakkaasti erityisesti Merenkurkun maailmanperintöalueen myötä. Menestyvien alueiden perusta on jatkossakin osaamisessa. Koulutetun työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Kohtaannon (työvoiman koulutustarjonnan ja -kysynnän ennakointi) varmistaminen on ehdoton edellytys alueen työvoimatarpeiden turvaamiselle ja koulutuksen oikea-aikaiselle ja - sisältöiselle suunnittelulle. Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi on tehtävä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Yliopisto- ja korkeakoulutuksen osalta erityisen tärkeää on erikoistuminen selkeille vahvuusalueille. Oppimisympäristöjen kehittämiseen kohti entistä yrittäjämäisempää toimintatapaa suosiviksi on varattava riittävät resurssit. Pohjanmaa edustaa samanaikaisesti urbaanisuutta ja Suomen ydinmaaseudun keskeisintä aluetta. Pohjanmaan mielenkiintoinen tiiviiden paikallisten yhteisöjen nauhamainen rakenne synnyttää uusia luovia ympäristöjä niin maaseudulle kuin kaupunkiseuduille. Näiden luovien ympäristöjen sisäisten ja vuorovaikutteisten innovaatiorakenteiden toimivuudesta on huolehdittava, jotta niissä syntyvät uudet ideat, monien alojen erikoisosaamista yhdistävät uudet tuote- ja palvelukonseptit saadaan kaupallistettua tuoden lisäarvoa koko alueen kehittämiselle. Alkutuotannolle leimaa-antavaa ovat erikoistuminen ja tilakoon kasvu. Tilojen toiminta on normaalia yritystoimintaa, ja niiden merkitys työllistäjänä on merkittävä. Lasinalaisviljelyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistuminen, turkistuotannon ja erityisesti sen tuotekehitysosaamisen kehittäminen sekä kalatalouden vahva kehittyminen nousevat esiin Pohjanmaan maaseudun mahdollisuuksina, joskin on tunnustettava erityisesti turkisalan ja lasinalaisviljelyn tulevaisuuteen liittyvät uhkatekijät. Pohjanmaan maito- ja sikatilojen sekä metsäkiinteistöjen koot suurenevat. Myös alkutuotannossa korostuu osaavan työvoiman saatavuus. Suomessa on viime vuosina ollut nähtävissä selkeästi infrastruktuurin heikkeneminen valtion rahoituksen pienenemisen seurauksena. Erityisesti tieverkoston osalta kehitys on ollut hälyttävää. Toimiva infrastruktuuri ja selkeät logistiset ratkaisut ovat menestyvän alueen tukijalka. Infrastruktuurin kehittämiseen suunnattuja varoja tuleekin tuntuvasti lisätä pitkän aikavälin liikennepoliittiseen investointisuunnitelmaan perustuen. Ilmastonmuutoksen hillintä on Pohjanmaan suuri mahdollisuus. Pohjoismaiden suurin ja kansainvälisesti erittäin merkittävä energiaklusteri on Pohjanmaan merkittävin kilpailuetu. Alueen kehittämisessä on kaikin tavoin pyrittävä edistämään energiaklusterin suunnitelmallista kehittymistä kestävän kehityksen hengessä, oli- 5

6 pa sitten kyse maankäytön suunnittelusta, osaavan työvoiman saatavuudesta, yritysten kehittämisestä, koulutusrakenteista tahi tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisresursseista. Kaiken edellä kuvatun edellytyksenä on hyvinvointi ja vahva sosiaalinen pääoma. Pohjanmaan vahva sosiaalinen pääoma samanaikainen toimiminen sekä sitovissa, alueen luottamusta ja yhtenäisyyttä vahvistavissa, sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä, yhdistävissä verkostoissa mahdollistaa yhteisesti hyväksytyn tasapainon saavuttamisen säilyttämisen ja uudistamisen välillä. 4. POHJANMAAN VAHVUUKSISTA KEHITTÄMISVOIMAA Vahvan alueen menestys perustuu omiin vahvuuksiin. Pohjanmaan menestystekijät ovat moninaiset. Näistä merkittävimmät ovat: Pohjanmaalla kansainvälisyys kaikilla eri yhteiskunnan sektoreilla on luontainen osa toimintaa. Monien kielien ja kulttuurien Pohjanmaa on suunnannäyttäjänä suvaitsevuutta ja yhteisöllistä monikulttuurista Suomea luotaessa. Vahva yrittäjyyden perinne sekä kokeileva ja uutta luova, eteenpäin rohkeasti katsova asenne ovat ominaista Pohjanmaalla. Pohjanmaa muodostuu urbaani- ja maaseutualueilla tiiviisti sijaitsevien paikallisyhteisöjen verkostoista, joiden sisäinen ja keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta. Pohjanmaan luontaisten pitkälle historiaan juurensa ulottuvien kansainvälisten verkostojen myötä globaalit virtaukset saavuttavat Pohjanmaan toimijat nopeasti. Tiiviiden keskinäisten ja ulkopuolelle ulottuvien verkostojen hallinnan myötä alueen sosiaalinen pääoma on vahvaa. Pohjanmaan ehdoton vahvuus on moninaisuuden talous, joka onnistuu kannattelemaan alueen maailmanlaajuisten kriisien yli. Suomen johtavan Pohjoismaiden suurimman globaaleilla markkinoilla toimivan energiateknologian osaamiskeskittymän mahdollisuudet ovat huikeat. Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Pohjanmaan vahva kulttuuriperinne antaa erinomaisen lähtökohdan luovien alojen klusterin kehittämiselle merkittäväksi kansalliseksi keskukseksi ja merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Hyvinvointialan koulutus- ja tutkimusosaaminen on Pohjanmaalla vankkaa, ja sen mahdollisuudet kehittyä erinomaiset. Rikkaan kieli- ja kulttuuriperintönsä ja vahvojen pitkäaikaisten yhteyksien sekä aktiivisen verkottumisen ansiosta Pohjanmaalla on keskeinen rooli myös valtakunnallisesti pohjoismaisen yhteistyön edistäjänä. Vahva hallintoperinne sekä kaksikielisyys vahvistavat Pohjanmaan asemaa alueellistamisprosessin edetessä. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun alue, perinteisen ydinmaaseudun tyyssija, jonka vahvuus perustuu kaksikärkiseen kehittämiseen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, mutta alueen saavutettavuus maanteitse, rautateitse ja meritse on heikentynyt, koska infrastruktuuria ei ole kehitetty samassa tahdissa elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun kanssa. Saavu- 6

7 tettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. Pohjanmaalle on kehittymässä Länsi-Suomen merkittävin logistinen keskuspaikka Vaasa, ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla on suuri merkitys seudun elinkeinoelämälle ja asutukselle. Pohjanmaan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet hallitusti alueen eri osien erilaiset kehitystarpeet huomioiden. Työllisyys on hienoisista notkahduksista huolimatta maan huippuluokkaa. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen merellisen asuin- ja elinympäristön puhtaan luonnon helmassa. Pohjanmaan monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta houkuttelee alueelle nuoria, ja alueen vilkas opiskelijaelämä tuo elämiseen sykettä ja urbaania henkeä. Näitä menestystekijöitä hyödyntämällä Pohjanmaa vastaa tuleviin haasteisiin, joista esiin voidaan nostaa ainakin seuraavat: Pohjanmaan tunnettuus on heikko, ja imagoa tulee rakentaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteisin voimin. Pohjanmaan tulee näkyä dynaamisena, monikulttuurisena, monikielisenä, suvaitsevana ja kansainvälisenä koulutuksen ja tutkimuksen tyyssijana; sopivasti urbaanin elämän ja rauhaisan asuin- ja elinympäristön yhdistävänä merenläheisenä alueena, jossa yritteliäisyys ja innovatiivisuus kukoistavat. Energiateknologia on valttikortti, jonka varaan imago tulee rakentaa. Pohjanmaan on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ennakoinnilla ja oikea-aikaisella järjestämisellä sekä syrjäytymisen ehkäisyn, maassamuuton ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen avulla. Pohjanmaan on osattava aistia muutoksia entistä paremmin ja reagoitava nopeasti oli sitten kyseessä teknologian nopeaan kehitykseen, erilaisiin rakenteisiin, työllisyyden muutoksiin tai vaikkapa ympäristökriisiin liittyvä muutos. Pohjanmaan on varmistettava hyvinvointi- ja muiden palvelujen saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä myös jatkossa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja halu oppia ymmärtämään eri kulttuurien ja uskontojen erityispiirteitä sekä aito suvaitsevaisuus ovat Pohjanmaalla jo nyt vahvaa, mikä näkyy esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisena. Suvaitsevaisuutta tulee kaikin tavoin vaalia ja edistää yhteiskunnan eri alueilla. Pohjanmaan on muodostettava yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta, ja kaikkien on siihen myös aidosti sitouduttava. Palveluiden järjestäminen kaikkia tahoja tyydyttävällä tavalla onnistuu, kun yhteinen tahto on selkeästi ilmaistu. Pohjanmaan liikenteellisen infrastruktuurin kehittämiseen on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja, jotta heikkoudet saadaan poistettua. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä on tuettava suunnitelmallisella ja ohjatulla alueidenkäytöllä. Innovaatiojärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta se entistä paremmin edistäisi uusien yritysten syntyä ja kasvua sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Liikennejärjestelmien koordinoidulla suunnittelulla tulee entistä paremmin hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Voimavaroja tulee suunnata entistä tehokkaammin luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. 7

8 5. POHJANMAAN TAVOITETILA 2040 Tavoitetila eli visio kuvaa Pohjanmaan tahtoa kehityksen suunnasta. Nykymaailman kehittymisvauhti on nopeaa, ja tulevaisuuden ennakointi on haasteellista. Tiedämme kuitenkin jo nyt yllättävän paljon, kun alamme tarkastella tulevaisuutta historian ja tiedossa olevien faktojen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin ovat tiedossamme, ja väestön rakenteen muutokset ovat vääjäämättä edessämme. Aluerakenteen ja infrastruktuurin muutosvauhdin hitaus ja tietoyhteiskunnan nopea kehitys ovat tosiasioita. Maailmamme globalisoituu ja lokalisoituu samanaikaisesti globaalien virtojen kohdatessa alueemme yhä suoremmin. Rakenteet ja rajat ovat jatkuvassa murroksessa; viisainta onkin puhua Pohjanmaasta yhtenä Suomen menestyneimmistä alueista vuonna 2040 ja siitä, miten alue jo tiedossa olevan perusteella parhaiten pystyy tuleviin haasteisiin vastaamaan. Pohjanmaan menestyksen siivittäjinä neljä asiaa nousee ylitse muiden: ilmastonmuutos, kansainvälisyys, koulutus ja yritteliäisyys. Ilmastonmuutos avaa Pohjanmaalle loistavat mahdollisuudet uusiutuvan energiaosaamisen kansallisena kärkenä ja globaalina huippuna. Pohjanmaalle jo nyt luontainen vahva kaikki sektorit läpäisevä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tarjoavat mitä parhaimman alustan monikulttuuristuvalle väestörakenteelle. Kolmantena menestyksen kivijalkana esiin nousevat osaava työvoima ja kaikkinainen koulutus ja neljäntenä vahva yritteliäisyys ja innovaattoreiden esiinmarssi. Pohjanmaan menestys perustuu oikeisiin valintoihin ja selkeisiin priorisointeihin niin elinkeinoelämän kuin osaamisen kehittämisen suhteen: aikaiseen aistimiseen, muutosherkkyyteen ja oikeanaikaiseen tilanteeseen tarttumiseen, hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, tasaarvoisuuden ja suvaitsevuuden kaikkinaiseen edistämiseen, selkeään aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen sekä ennen kaikkea vahvaan, tavoitteelliseen yhdessä tekemiseen. Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 tavoitetila määrittää Pohjanmaan menestyksekkään alueen kuvan vuonna 2040 se kuvaa millaisilla valinnoilla olemme saavuttaneet tavoitteemme vuonna Tie tavoitteeseen on kuitenkin voinut olla pitkä, mutkikas ja yllätyksiä täynnä. Pohjanmaan visio 2040 UUDEN ENERGIAN POHJANMAA ENERGIAA HUIPPUOSAAMI- SESTA, MONIKULTUURISUU- DESTA JA VAHVASTA YHTEI- SÖLLISYYDESTÄ Vuonna 2040 Pohjanmaa on energinen ja hyvinvoiva, monipuolisen elinkeinoelämän ja menestyksen kärkiä tukevan huippututkimuksen ja -koulutuksen tyyssija sekä dynaaminen, kansainvälinen ja monikulttuurinen alue, jonka menestys perustuu evolutiiviseen kehittämiseen, vahvaan tavoitteelliseen yhteistyön ja yrittämisen kulttuuriin sekä kestävän kehityksen mukaiseen aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen. Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Vaasa Pohjanmaan keskuskaupunkina on Suomessa logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilin ansiosta viiden merkittävimmän kaupungin joukossa. Energia on Pohjanmaan perusta monin tavoin. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla sektoreilla. Pohjanmaa on paitsi uusiutuvan energiaosaamisen kansallinen kärki myös Euroopan tärkein uuden energiateknologian osaamiskeskittymä, joka tekee aktiivisesti sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Osaamiskeskittymän hyödyt säteilevät siten paitsi maakuntaan myös sitä suuremmalle alueelle. Pohjanmaa on vuonna 2040 monipuolisen energiatuotannon mah-

9 dollistaja tavoitteenaan alueen energiatuotannon monipuolisuus ja huoltovarmuus. Tavoitteena on luoda toimintaedellytykset monipuoliselle energiantuotannolle siten, että globaalit, EU:n ja kansalliset hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet saavutetaan. Pohjanmaa toimii suunnannäyttäjänä tällä tiellä. Hyvinvoiva viittaa maakunnan suotuiseen kehittymiseen niin taloudellisilla kuin laadullisilla mittareilla. Pohjanmaan yrittäjyyden ja innovatiivisuuden kulttuuri luo vaurautta, ja vahvan yhteisöllisyyden ansiosta väestö voi hyvin. Vuonna 2040 Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten, niin ikääntyneiden, aikuisväestön kuin lasten ja nuorten, monikulttuurinen ja kestäviin valintoihin perustuva yhteisöllinen alue. Monipuolinen elinkeinoelämä luo Pohjanmaan kehittämisen vankan perustan. Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energiateknologian osaamiskeskittymällä on maailmanlaajuisesti merkittävä asema, joka säteilee kerrannaisvaikutuksia alueen muun elinkeinoelämän, erityisesti sähköteknisen-, metalli- ja metsäteollisuuden voimakkaaseen kehittymiseen. Veneteollisuus on erikoistunutta ja menestyvää. Hyvinvointialan sekä luovien alojen ja muotoiluosaamisen klusterit ovat kehittyneet voimakkaasti. Pohjanmaan maaseudun vahva olemus juontaa juurensa monipuolisesta elinkeinojen mosaiikista. Huippututkimuksen ja koulutuksen tyyssija kuvastaa Pohjanmaan osaamista arvostavaa koulutuskulttuuria ja panostamista tutkimukseen ja kehittämiseen. Pohjanmaalla toimii vuonna 2040 yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöhön perustuva Pohjanmaan yliopistoverkosto, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisen monikielisen, monialaisen ja monikulttuurisen oppimisympäristön. Toisen asteen koulutuksella tuetaan määrätietoisesti maakunnan eri alueiden elinkeino- ja työelämän kehittymistä. Korkean asteen opetuksessa ja tutkimuksessa on selkeästi priorisoidut vahvuusalueet. Yliopistoverkoston ja tutkimuslaitosten palvelut muodostavat keskeisen osan innovaatiojärjestelmästä, joka takaa tasapuoliset palvelut koko maakunnassa. Kansainvälisyys on Pohjanmaalla arkipäivää jo tänäkin päivänä. Toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin yhä kansainvälisemmiksi, ja maahanmuutto eri muodoissaan vahvistuu tulevina vuosikymmeninä edelleen. Vuonna 2040 Pohjanmaa on edelläkävijänä näyttänyt tietä luoden monien kansojen, kielien ja kulttuurien harmonisen ja suvaitsevan työ- ja asuinympäristön. Globaalin talouden ja ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat haasteita, joiden voittaminen edellyttää maakunnan toimijoilta jatkuvia niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin toimenpiteitä. Toisaalta etenkin kansainvälisille energiateknologia-alan yrityksille ilmastonmuutos on myös mahdollisuus. Evolutiivinen kehittäminen kuvaa innovatiivista, tulevaisuuteen suunnattua, rohkeaa ja itsellistä ajattelutapaa ja toimintailmapiiriä, joka hersyttää kokeilemaan rajoja ja etsimään uusia ratkaisumalleja. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla synnytetään uusia menestystarinoita mestarillisesti luotujen edellytysten voimalla. Pohjanmaalla kannustetaan luovien prosessien alustojen synnyttämiseen ja ennakkoluulottomaan verkostoitumiseen, uusiin kokeiluihin ja harkittuun riskinottoon. Myös kulttuuri kukoistaa. Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavilla monipuolista taidetta ja kulttuuria sekä laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tuottajia. Taide ja kulttuuri ovat keskeisesti läsnä yhteiskunnan eri alueilla ja Pohjanmaa on maamme suomenruotsalaisen kulttuurin ydin. Yrittäjyys korostaa Pohjanmaan vahvaa yrittäjyysilmapiiriä. Pohjanmaalla yrittäjyys on asenne, mentaliteetti, joka näkyy oma-aloitteisena, rohkeana, aktiivisena ja vastuuntuntoisena työskentelyotteena niin oppilaitoksissa kuin työelämässä. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla on siirrytty yhdistelyn pedagogiikan uutta luovaan toimintamalliin kaikilla kouluasteilla. Tavoitteellinen yhteistyö on Pohjanmaan kehittämisen keskeisin voimavara. Yhdessä tekemisen taito eri näkemysten yhteensovittaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja voimavarojen järkeväksi allokoinniksi on ehdoton edellytys Pohjanmaan suotuisaan kehittymiseen. Yhteistyö on lähtökohtana myös 9

10 määrätietoisessa kehittämistyössä, joka varmistaa kilpailukykyiset kunta- ja palvelurakenteet ja takaa palveluiden tuottamisen kannalta optimaalisen tai työssäkäyntialueen mukaisen kuntakoon. Kansalais- ja järjestölähtöisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin ja järjestöjen välillä on hyödynnetty mahdollisuus. Kestävä kehitys kuvaa Pohjanmaan tavoitetta olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävän kehityksen toteutumista tukevassa alueellisen ympäristötietoisuuden edistämisessä. Pohjanmaa on vuonna 2040 eurooppalainen esimerkkialue luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kestävä aluerakenne kuvastaa monikeskuksista, tasapainoista ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla olevaa aluetta, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen. Asukkaille on tarjolla laajoja, hyviä asumisalueita niin kaupunkiseuduilla kuin maaseutualueilla. Palvelut ja liikenteellinen saavutettavuus on erinomaisella tasolla. Laajat kaupunkiympäristöt ja maaseutualueet sulavasti toisiinsa linkittävät keskuskaupungit ja Pohjanmaan ydinmaaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Pohjanmaan maaseutu on monimuotoisten luonnon-, asuin- ja yritysympäristöjen mosaiikki, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset eri-ikäiselle sekä monikulttuuriselle väestölle. Erinomaisella saavutettavuudella tarkoitetaan toiminnallisesti tehokasta ja monipuolista liikennejärjestelmää, joka takaa elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymisen sekä ottaa huomioon alueen asukkaiden tarpeet ja kestävän kehityksen. 6. POHJANMAAN STRATEGISET LINJAUKSET JA NIIDEN VAIKU- TUSTEN ARVIOINTI Pohjanmaa on kehittynyt aikaansaavaksi, erittäin hyvin menestyväksi alueeksi pitkän polveilevan kehitysprosessin kautta. Tänä päivänä Pohjanmaa näyttäytyy vahvan ja monipuolisen teollisuuden, voimakkaan kasvavan palvelusektorin, vilkkaan yrittäjyyden ja monipuolisen koulutustarjonnan alueena. Leimallista alueen kehittymiselle on pitkien perinteiden myötä muotoutunut luontainen kansainvälisyys, sen myötä kasvanut monikulttuurisuus ja voimakas yhteisöllisyys. Pohjanmaa on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kokonaisuus, jolle on luontaista kaupunkiseutujen ja maaseudun tasapainoinen kehittäminen. Pohjanmaata kehitetään avoimin silmin osana eurooppalaisia ja globaaleja verkostoja, omat vahvuudet selkeästi tunnistaen ja niitä korostaen. Pohjanmaan visiossa on avattu keskeisimmät toiminnalliset periaatteet, joiden mukaan alueen kehittäminen tapahtuu. Vision saavuttamisessa tärkeitä horisontaalisia teemoja ovat kestävä kehitys (ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset) vahva osaamisperusta kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työllistyvyys ja yrittäjyys kilpailukyky ja vetovoimaisuus tasa-arvo ja suvaitsevaisuus hyvä hallintotapa (yhteistyö ja työnjako sekä sosiaalinen pääoma). Pohjanmaan kehittäminen tapahtuu strategisten valintojen perusteella. Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta, joista johdetaan strategiset painopisteet. Pohjanmaan määräaikaiset maakuntaohjelmat puolestaan sisältävät keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet, jotka toteuttavat maakuntasuunnitelman strategiset linjaukset ja painopisteet. Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat 1. Kilpailukyky ja imago Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen Kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 10

Uuden energian Pohjanmaa!

Uuden energian Pohjanmaa! POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa! Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa!

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot