UUDEN ENERGIAN POHJANMAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ENERGIAN POHJANMAA"

Transkriptio

1 UUDEN ENERGIAN POHJANMAA Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Esipuhe 3 2. Minun Pohjanmaani 2040 Arjen kuvaus käsitteistön avaajana 3 3. Alueiden kehittämisen toimintaympäristö: Pohjanmaa menestyy maailmanvirrat rohkeasti kohdaten 4 4. Pohjanmaan vahvuuksista kehittämisvoimaa 6 5. Pohjanmaan tavoitetila Pohjanmaan strategiset linjaukset ja niiden vaikutusten arviointi Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 2: Työvoima ja osaaminen Kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma Monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Hyvinvoinnin strategiset painopisteet Kulttuurin strategiset painopisteet Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Tavoitteiden organisoitu toteuttaminen Maakuntasuunnitelman tavoiteluvut ja seuranta Maakuntasuunnitelman valmistelu ja taustamuistiot 36 2

3 1. ESIPUHE (maakuntajohtajalta tulossa myöhemmin) 2. MINUN POHJANMAANI 2040 ARJEN KUVAUS KÄSITTEIS- TÖN AVAAJANA On lohduttavaa huomata, kuinka perusarvot ovat pysyviä, vaikkakin maapallomme monessa suhteessa pienenee (Yleismääritelmä: Globalisaatio on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.) ja elinympäristömme kansainvälistyy, ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa yhteiskunnan kaikkien toimintojen uudelleen arviointiin ja tekninen kehitys on huimaa. Kuvaamalla Lundin perheen arkea luomme mielikuvan elämästä Pohjanmaalla vuonna Lund-Kallion perheessä on kaksi aikuista ja kolme lasta. Perheen isä Per Lund on ruotsinkielinen ja äiti Maija Kallio suomenkielinen. Lapset hallitsevat molemmat äidinkielet, mutta käyvät koulua ruotsinkielellä Närpiössä. Isä Per on koulutukseltaan kielenkääntäjä, ja hän tapasi vaimonsa Maijan opiskellessaan Helsingissä. Maija on diplomi-insinööri. Molemmat vanhemmat olivat opiskeluaikoinaan kansainvälisessä vaihdossa, ja jo näiltä ajoilta on peräisin laaja kansainvälinen ystäväverkosto. Maijan työssä energia-alalla on koko ajan pysyttävä hieman kehityksen edellä ja aistittava uudet kehityssuunnat. Rohkea ja itsellinen ajattelutapa onkin siivittänyt Maijan uran kehitystä, ja yhdessä kollegojensa kanssa hän on toiminut monien uusien innovaatioiden alullepanijana. (Arkkipiispa Jukka Paarmaa Kuntapäivillä siteeraten: Innovaattorit ovat henkilöitä, jotka uteliaina, rohkeina, innokkaina ja innovatiivisina etsivät uutta, kokeilevat ja toimivat hullunrohkeuden rajamailla. He tuovat esille joskus epäsovinnaisia tai ennen kokeilemattomia ajatuksia ja ratkaisuja ja panevat niitä toimeen. Vaikka tällaisille kokeilijoille käy joskus huonosti, tämän tyyppiset innovaattorit ovat sittenkin niitä, jotka vievät maailmaa eteenpäin. Innovaattoreiden ohella on välttämättä oltava myös niitä, jotka pitävät asioita järjestyksessä eli administraattoreita. Molempia tarvitaan. Toisaalta jokaisessa johtajassa itsessään tulisi olla sekä innovaattori että administraattori, vrt. innovaattorien kykyjen kehittämiseen tähtäävä yhdistelyn pedagogiikka.) Maijan työnantaja on Vaasassa, joskin työkenttänä on koko maailma. Matkustuspäiviä kertyy toki, mutta suuri osa työstä hoituu modernien tietojärjestelmien avulla ja usein myös kotoa käsin. Pari päivää viikossa Maija työskentelee Vaasassa, kulkien usein yhdessä muiden pendelöijien kanssa sähköautolla tai junalla. (Hannu Katajamäki: Edellytyksiä luova ja edellytyksiä ylläpitävällä evolutiivisen kehittämisen toimintatavalla tarkoitetaan tasaveroisten kehittymisedellytysten takaamista maakunnan kaikille asukkaille ja kaikille alueille.) Perin työ monikielisyyden asiantuntijana hoituu pitkälti kotoa käsin silloin tällöin toki hänkin tapaa asiakkaitaan ja kollegoitaan eri neuvottelujen yhteydessä. Lund-Kallion perhe elää siis glokaalimaailmassa (Pekka Himanen: Glokaalilla tarkoitetaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti innovatiivista aluetta, joka pystyy hyödyntämään globalisaation tarjoamat edut.) ja modernissa ubiikkiyhteiskunnassa (Mika Mannermaa: Yhteiskunta, jossa langaton tiedonsiirto on mahdollista kenelle tahansa, missä, milloin ja minkä välityksellä tahansa.) ja nauttii oman ajankäyttönsä hallinnasta ja idyllisestä elämästä omassa talossaan, kauniin puutarhan ympäröimänä. Vesi on perheelle tärkeä elementti ja merellinen elämäntapa osa arkea. Perheen lapset Eevi 20 v., Toni 16 v. ja iltatähti Alisa 8 v. ovat saaneet elää turvallisessa suhteellisen pienessä maaseutumaisessa yhteisössä osana kaupunkimiljöötä. Eevi opiskelee talouspsykologiaa Pohjanmaan kansainvälisessä yliopistoverkostossa englannin kielellä. Hänen opintonsa muodostuvat monien eri alojen opintojaksoista, ja suuri osa opiskelusta tapahtuu verkossa. Häntä kiinnostavat myös luonnontieteelliset ja tekniikan opinnot. Eevi nauttii kovasti opiskeluympäristön kansainvälisestä arkipäivästä sekä pitkistä ja lyhyistä opiskeluvaiheista ulkomailla yhteistyöyliopistoissa. Eevin uravalinta sai alkunsa kiinnostuksesta japanilaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Perheen nuori mies Toni puolestaan on urheilullisesti lahjakas nuori mies, ja hän on koko ikänsä pelannut jalkapalloa vanhempiensa kannustamana. Jalkapallon myötä Tonin ystäväpiiri on muodostunut hyvin monikulttuuriseksi. Urheilullinen harrastus on siivittänyt myös hyvää koulumenestystä, ja Toni onkin nyt jalkapalloon erikoistuneen Pohjanmaan urheilulukion ensimmäisellä luokalla tavoitteenaan ihmisen hyvinvointiin ja erityisesti lasten parissa työskentelemiseen liittyvät jatkoopinnot. Alisa, perheen kuopus, on kolmannella luokalla alakoulussa. Koulussa on toisen ja kolmannen 3

4 polven maahanmuuttajalapsia, ja myös osa opettajista on ulkomaalaistaustaisia. Alisan koulussa on paljon erilaista iltapäivätoimintaa, jota erilaiset yhdistykset ja seurat vetävät kunnan koordinoimana. Alisa on luonnostaan hyvin utelias ja aloitteellinen tyttö. Kouluympäristö, jossa opettajat kannustavat kovasti kyselemään, pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja miettimään asioita monelta eri kannalta, kannustaa Alisaa ja luokkatovereita olemaan aktiivisia ja oma-aloitteisia. (Hannu Katajamäki: Yhdistelyn pedagogiikan lähtökohtana on ongelmalähtöinen oppiminen, jonka avulla kasvatetaan kykyä yhdistää näennäisesti kaukana toisistaan olevia asioita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.) Elämisen arki on Lund-Kallion perheessä tasapainoista ja rikasta. Aikuisilla on joustavien työjärjestelyiden ja modernien työnmuotojen ansiosta mahdollisuus hyvin yhdistää perheen tarpeet ja työelämän vaatimukset yhteen ja vain viettää aikaa kiireettömästi yhdessä. Lund-Kallion perheen yhteydet Pietarsaaressa asuviin ikääntyviin hyväkuntoisiin vanhempiin ovat tiiviit. Maijan vanhemmat viettävät paljon aikaa matkustellen. Perin vanhemmat ovat omistaneet eläkepäivänsä pitkälti lapsenlapsilleen ja aktiiviselle yhdistyselämälle. Oman rikkautensa elämään tuovat monet niin paikalliset kuin kansainväliset verkostot, joissa Lund- Kallion perheen jäsenet liikkuvat luontevasti (Robert Putnam: "Bowling Alone" (2000): Sosiaalinen pääoma jakautuu kahteen ulottuvuuteen; "yhdistävään" (bridging) ja "sitovaan" (bonding). Yhdistävä ulottuvuus merkitsee yksilöiden välisiä sosiaalisia siteitä ja verkostoja ja sitova ulottuvuus ryhmäidentiteettiä. Vahvalla sosiaalisella pääomalla ymmärretään samanaikaista toimimista sekä sitovissa, alueen luottamusta ja yhtenäisyyttä vahvistavissa sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa, ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä yhdistävissä verkostoissa.). Loppujen lopuksi Lund-Kallion perheen arki ei eroakaan niin kovin paljon vuodesta Lund-Kallion perheen tyytyväisyyden salaisuus piilee avoimessa ja suvaitsevassa elämänasenteessa, terveessä uteliaisuudessa ja rohkeudessa tehdä erilaisia ratkaisuja ja omalle perheelleen sopivia valintoja. Perhe on kokenut uudet ilmiöt ja muutokset mahdollisuuksina. 3. ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POH- JANMAA MENESTYY MAAIL- MANVIRRAT ROHKEASTI KOH- DATEN Alueiden merkitys globalisoituneessa maailmassa on yhä tärkeämpi. Ne alueet, jotka pystyvät erottumaan omien vahvuuksiensa pohjalta, menestyvät. Pohjanmaalla edellytykset vahvaan kehittymiseen ovat mitä parhaat ja mahdollisuudet ennennäkemättömät avain menestykseen on pitkälti omissa käsissämme. Kaikkien, niin poliittisten päättäjien, viranomaisten kuin muiden toimijoiden, on purjehdittava suotuisten tuulten vallitessa aallon harjalla. Suunta on valittava, ja matkan juohevan taittumisen vaatimat rohkeat päätökset on tehtävä rivakasti yhdessä. Historian valossa Pohjanmaan kehitys perustuu kahteen pitkään aaltoon: tervanpolton kuljettamaan ensimmäiseen pitkään aaltoon, joka johti edelleen moninaisuuden talouteen, ja sitä seuranneeseen erikoistumisen ja vahvan yrittämisen kulttuurin uuteen pitkään aaltoon Pohjanmaan malliin. Historia on muovannut Pohjanmaasta nykypäivän menestyvän ja monipuolisten mahdollisuuksien alueen. Globaalit virrat kohtaavat alueet yhä suoremmin ja haasteena onkin paikallisen eli lokaalin ja maailmanlaajuisen globaalin onnistunut kohtaaminen. Erityisesti Pohjanmaalle juuri glokalisaation hallinta on selkeä kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin ja mitä parhainta, Pohjanmaan lähtökohta on erinomainen. Pohjanmaan valttikortteja ovat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja huippuosaaminen tulevaisuuden avainaloilla. Pohjanmaan väestö on kasvanut tasaisesti, viime aikoina erityisesti syntyvyyden ja lisääntyneen maahanmuuton ansiosta. Työvoiman saatavuuden haasteet tulevat eteen myös Pohjanmaalla väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä, kohdistuen eri tavoin alueen eri osiin. Ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa Pohjanmaalla tasaisesti. Ulkomaalaiset tulevat Pohjanmaalle niin pakolaisina, opiskelijoina kuin työntekijöinä. Pohjanmaalla leimaaantavaa on ollut suvaitsevaisuus ja pitkä kansainvälisyyden perinne, jotka ovat edesauttaneet ulkomaa- 4

5 laisten kotoutumista alueelle. Tällä tiellä Pohjanmaa haluaa olla suunnannäyttäjä myös jatkossa. Alueen taloudellinen perusta on vahva, vaikkakin taloudellinen taantuma on ulottanut lonkeronsa myös Pohjanmaalle, erityisesti globaaleilla markkinoilla toimivaan vientiteollisuuteen. Taloudellinen tilanne on vääjäämättä johtanut uudelleen organisointeihin ja toiminnan tehostamiseen. Perusta on kuitenkin vankka, ja taloudellisen nousun alkaessa Pohjanmaa ponnistaa vahvan energiasektorin vetämänä nopeasti huimalle kasvu-uralle. Teollisuuden rakennemuutos on jo muuttanut Pohjanmaan teollisuuden rakennetta, erityisesti metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuuden murroksen ennustetaan vielä jatkuvan. Vahva energiaklusteri voimistuu entisestään säteillen kerrannaisvaikutuksia erityisesti metallialan ja jatkossa myös enenevässä määrin muiden toimialojen kehitykselle. Pohjanmaalla on selkeää erityisosaamista mm. veneen ja puutalojen rakentamisen alalla. Vahvat tuotekehityspanostukset ja korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen siivittävät näiden alojen kehittymistä edelleen. Uudet idut ovat vahvistuneet merkittävästi ja sekä luovien alojen että hyvinvointialan klustereista odotetaan lähitulevaisuudessa seuraavia alueen osaamisen kärkiä. Vahvan teollisen osaamisen rinnalla palveluiden merkitys korostuu entisestään, ja erityisesti suunnittelu- ja projektiosaaminen nousee menestyksen kulmakiveksi. Luontomatkailu kehittyy voimakkaasti erityisesti Merenkurkun maailmanperintöalueen myötä. Menestyvien alueiden perusta on jatkossakin osaamisessa. Koulutetun työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Kohtaannon (työvoiman koulutustarjonnan ja -kysynnän ennakointi) varmistaminen on ehdoton edellytys alueen työvoimatarpeiden turvaamiselle ja koulutuksen oikea-aikaiselle ja - sisältöiselle suunnittelulle. Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi on tehtävä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Yliopisto- ja korkeakoulutuksen osalta erityisen tärkeää on erikoistuminen selkeille vahvuusalueille. Oppimisympäristöjen kehittämiseen kohti entistä yrittäjämäisempää toimintatapaa suosiviksi on varattava riittävät resurssit. Pohjanmaa edustaa samanaikaisesti urbaanisuutta ja Suomen ydinmaaseudun keskeisintä aluetta. Pohjanmaan mielenkiintoinen tiiviiden paikallisten yhteisöjen nauhamainen rakenne synnyttää uusia luovia ympäristöjä niin maaseudulle kuin kaupunkiseuduille. Näiden luovien ympäristöjen sisäisten ja vuorovaikutteisten innovaatiorakenteiden toimivuudesta on huolehdittava, jotta niissä syntyvät uudet ideat, monien alojen erikoisosaamista yhdistävät uudet tuote- ja palvelukonseptit saadaan kaupallistettua tuoden lisäarvoa koko alueen kehittämiselle. Alkutuotannolle leimaa-antavaa ovat erikoistuminen ja tilakoon kasvu. Tilojen toiminta on normaalia yritystoimintaa, ja niiden merkitys työllistäjänä on merkittävä. Lasinalaisviljelyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistuminen, turkistuotannon ja erityisesti sen tuotekehitysosaamisen kehittäminen sekä kalatalouden vahva kehittyminen nousevat esiin Pohjanmaan maaseudun mahdollisuuksina, joskin on tunnustettava erityisesti turkisalan ja lasinalaisviljelyn tulevaisuuteen liittyvät uhkatekijät. Pohjanmaan maito- ja sikatilojen sekä metsäkiinteistöjen koot suurenevat. Myös alkutuotannossa korostuu osaavan työvoiman saatavuus. Suomessa on viime vuosina ollut nähtävissä selkeästi infrastruktuurin heikkeneminen valtion rahoituksen pienenemisen seurauksena. Erityisesti tieverkoston osalta kehitys on ollut hälyttävää. Toimiva infrastruktuuri ja selkeät logistiset ratkaisut ovat menestyvän alueen tukijalka. Infrastruktuurin kehittämiseen suunnattuja varoja tuleekin tuntuvasti lisätä pitkän aikavälin liikennepoliittiseen investointisuunnitelmaan perustuen. Ilmastonmuutoksen hillintä on Pohjanmaan suuri mahdollisuus. Pohjoismaiden suurin ja kansainvälisesti erittäin merkittävä energiaklusteri on Pohjanmaan merkittävin kilpailuetu. Alueen kehittämisessä on kaikin tavoin pyrittävä edistämään energiaklusterin suunnitelmallista kehittymistä kestävän kehityksen hengessä, oli- 5

6 pa sitten kyse maankäytön suunnittelusta, osaavan työvoiman saatavuudesta, yritysten kehittämisestä, koulutusrakenteista tahi tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisresursseista. Kaiken edellä kuvatun edellytyksenä on hyvinvointi ja vahva sosiaalinen pääoma. Pohjanmaan vahva sosiaalinen pääoma samanaikainen toimiminen sekä sitovissa, alueen luottamusta ja yhtenäisyyttä vahvistavissa, sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä, yhdistävissä verkostoissa mahdollistaa yhteisesti hyväksytyn tasapainon saavuttamisen säilyttämisen ja uudistamisen välillä. 4. POHJANMAAN VAHVUUKSISTA KEHITTÄMISVOIMAA Vahvan alueen menestys perustuu omiin vahvuuksiin. Pohjanmaan menestystekijät ovat moninaiset. Näistä merkittävimmät ovat: Pohjanmaalla kansainvälisyys kaikilla eri yhteiskunnan sektoreilla on luontainen osa toimintaa. Monien kielien ja kulttuurien Pohjanmaa on suunnannäyttäjänä suvaitsevuutta ja yhteisöllistä monikulttuurista Suomea luotaessa. Vahva yrittäjyyden perinne sekä kokeileva ja uutta luova, eteenpäin rohkeasti katsova asenne ovat ominaista Pohjanmaalla. Pohjanmaa muodostuu urbaani- ja maaseutualueilla tiiviisti sijaitsevien paikallisyhteisöjen verkostoista, joiden sisäinen ja keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta. Pohjanmaan luontaisten pitkälle historiaan juurensa ulottuvien kansainvälisten verkostojen myötä globaalit virtaukset saavuttavat Pohjanmaan toimijat nopeasti. Tiiviiden keskinäisten ja ulkopuolelle ulottuvien verkostojen hallinnan myötä alueen sosiaalinen pääoma on vahvaa. Pohjanmaan ehdoton vahvuus on moninaisuuden talous, joka onnistuu kannattelemaan alueen maailmanlaajuisten kriisien yli. Suomen johtavan Pohjoismaiden suurimman globaaleilla markkinoilla toimivan energiateknologian osaamiskeskittymän mahdollisuudet ovat huikeat. Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Pohjanmaan vahva kulttuuriperinne antaa erinomaisen lähtökohdan luovien alojen klusterin kehittämiselle merkittäväksi kansalliseksi keskukseksi ja merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Hyvinvointialan koulutus- ja tutkimusosaaminen on Pohjanmaalla vankkaa, ja sen mahdollisuudet kehittyä erinomaiset. Rikkaan kieli- ja kulttuuriperintönsä ja vahvojen pitkäaikaisten yhteyksien sekä aktiivisen verkottumisen ansiosta Pohjanmaalla on keskeinen rooli myös valtakunnallisesti pohjoismaisen yhteistyön edistäjänä. Vahva hallintoperinne sekä kaksikielisyys vahvistavat Pohjanmaan asemaa alueellistamisprosessin edetessä. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun alue, perinteisen ydinmaaseudun tyyssija, jonka vahvuus perustuu kaksikärkiseen kehittämiseen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, mutta alueen saavutettavuus maanteitse, rautateitse ja meritse on heikentynyt, koska infrastruktuuria ei ole kehitetty samassa tahdissa elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun kanssa. Saavu- 6

7 tettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. Pohjanmaalle on kehittymässä Länsi-Suomen merkittävin logistinen keskuspaikka Vaasa, ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla on suuri merkitys seudun elinkeinoelämälle ja asutukselle. Pohjanmaan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet hallitusti alueen eri osien erilaiset kehitystarpeet huomioiden. Työllisyys on hienoisista notkahduksista huolimatta maan huippuluokkaa. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen merellisen asuin- ja elinympäristön puhtaan luonnon helmassa. Pohjanmaan monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta houkuttelee alueelle nuoria, ja alueen vilkas opiskelijaelämä tuo elämiseen sykettä ja urbaania henkeä. Näitä menestystekijöitä hyödyntämällä Pohjanmaa vastaa tuleviin haasteisiin, joista esiin voidaan nostaa ainakin seuraavat: Pohjanmaan tunnettuus on heikko, ja imagoa tulee rakentaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteisin voimin. Pohjanmaan tulee näkyä dynaamisena, monikulttuurisena, monikielisenä, suvaitsevana ja kansainvälisenä koulutuksen ja tutkimuksen tyyssijana; sopivasti urbaanin elämän ja rauhaisan asuin- ja elinympäristön yhdistävänä merenläheisenä alueena, jossa yritteliäisyys ja innovatiivisuus kukoistavat. Energiateknologia on valttikortti, jonka varaan imago tulee rakentaa. Pohjanmaan on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ennakoinnilla ja oikea-aikaisella järjestämisellä sekä syrjäytymisen ehkäisyn, maassamuuton ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen avulla. Pohjanmaan on osattava aistia muutoksia entistä paremmin ja reagoitava nopeasti oli sitten kyseessä teknologian nopeaan kehitykseen, erilaisiin rakenteisiin, työllisyyden muutoksiin tai vaikkapa ympäristökriisiin liittyvä muutos. Pohjanmaan on varmistettava hyvinvointi- ja muiden palvelujen saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä myös jatkossa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja halu oppia ymmärtämään eri kulttuurien ja uskontojen erityispiirteitä sekä aito suvaitsevaisuus ovat Pohjanmaalla jo nyt vahvaa, mikä näkyy esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisena. Suvaitsevaisuutta tulee kaikin tavoin vaalia ja edistää yhteiskunnan eri alueilla. Pohjanmaan on muodostettava yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta, ja kaikkien on siihen myös aidosti sitouduttava. Palveluiden järjestäminen kaikkia tahoja tyydyttävällä tavalla onnistuu, kun yhteinen tahto on selkeästi ilmaistu. Pohjanmaan liikenteellisen infrastruktuurin kehittämiseen on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja, jotta heikkoudet saadaan poistettua. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä on tuettava suunnitelmallisella ja ohjatulla alueidenkäytöllä. Innovaatiojärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta se entistä paremmin edistäisi uusien yritysten syntyä ja kasvua sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Liikennejärjestelmien koordinoidulla suunnittelulla tulee entistä paremmin hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Voimavaroja tulee suunnata entistä tehokkaammin luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. 7

8 5. POHJANMAAN TAVOITETILA 2040 Tavoitetila eli visio kuvaa Pohjanmaan tahtoa kehityksen suunnasta. Nykymaailman kehittymisvauhti on nopeaa, ja tulevaisuuden ennakointi on haasteellista. Tiedämme kuitenkin jo nyt yllättävän paljon, kun alamme tarkastella tulevaisuutta historian ja tiedossa olevien faktojen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin ovat tiedossamme, ja väestön rakenteen muutokset ovat vääjäämättä edessämme. Aluerakenteen ja infrastruktuurin muutosvauhdin hitaus ja tietoyhteiskunnan nopea kehitys ovat tosiasioita. Maailmamme globalisoituu ja lokalisoituu samanaikaisesti globaalien virtojen kohdatessa alueemme yhä suoremmin. Rakenteet ja rajat ovat jatkuvassa murroksessa; viisainta onkin puhua Pohjanmaasta yhtenä Suomen menestyneimmistä alueista vuonna 2040 ja siitä, miten alue jo tiedossa olevan perusteella parhaiten pystyy tuleviin haasteisiin vastaamaan. Pohjanmaan menestyksen siivittäjinä neljä asiaa nousee ylitse muiden: ilmastonmuutos, kansainvälisyys, koulutus ja yritteliäisyys. Ilmastonmuutos avaa Pohjanmaalle loistavat mahdollisuudet uusiutuvan energiaosaamisen kansallisena kärkenä ja globaalina huippuna. Pohjanmaalle jo nyt luontainen vahva kaikki sektorit läpäisevä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tarjoavat mitä parhaimman alustan monikulttuuristuvalle väestörakenteelle. Kolmantena menestyksen kivijalkana esiin nousevat osaava työvoima ja kaikkinainen koulutus ja neljäntenä vahva yritteliäisyys ja innovaattoreiden esiinmarssi. Pohjanmaan menestys perustuu oikeisiin valintoihin ja selkeisiin priorisointeihin niin elinkeinoelämän kuin osaamisen kehittämisen suhteen: aikaiseen aistimiseen, muutosherkkyyteen ja oikeanaikaiseen tilanteeseen tarttumiseen, hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, tasaarvoisuuden ja suvaitsevuuden kaikkinaiseen edistämiseen, selkeään aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen sekä ennen kaikkea vahvaan, tavoitteelliseen yhdessä tekemiseen. Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 tavoitetila määrittää Pohjanmaan menestyksekkään alueen kuvan vuonna 2040 se kuvaa millaisilla valinnoilla olemme saavuttaneet tavoitteemme vuonna Tie tavoitteeseen on kuitenkin voinut olla pitkä, mutkikas ja yllätyksiä täynnä. Pohjanmaan visio 2040 UUDEN ENERGIAN POHJANMAA ENERGIAA HUIPPUOSAAMI- SESTA, MONIKULTUURISUU- DESTA JA VAHVASTA YHTEI- SÖLLISYYDESTÄ Vuonna 2040 Pohjanmaa on energinen ja hyvinvoiva, monipuolisen elinkeinoelämän ja menestyksen kärkiä tukevan huippututkimuksen ja -koulutuksen tyyssija sekä dynaaminen, kansainvälinen ja monikulttuurinen alue, jonka menestys perustuu evolutiiviseen kehittämiseen, vahvaan tavoitteelliseen yhteistyön ja yrittämisen kulttuuriin sekä kestävän kehityksen mukaiseen aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen. Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Vaasa Pohjanmaan keskuskaupunkina on Suomessa logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilin ansiosta viiden merkittävimmän kaupungin joukossa. Energia on Pohjanmaan perusta monin tavoin. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla sektoreilla. Pohjanmaa on paitsi uusiutuvan energiaosaamisen kansallinen kärki myös Euroopan tärkein uuden energiateknologian osaamiskeskittymä, joka tekee aktiivisesti sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Osaamiskeskittymän hyödyt säteilevät siten paitsi maakuntaan myös sitä suuremmalle alueelle. Pohjanmaa on vuonna 2040 monipuolisen energiatuotannon mah-

9 dollistaja tavoitteenaan alueen energiatuotannon monipuolisuus ja huoltovarmuus. Tavoitteena on luoda toimintaedellytykset monipuoliselle energiantuotannolle siten, että globaalit, EU:n ja kansalliset hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet saavutetaan. Pohjanmaa toimii suunnannäyttäjänä tällä tiellä. Hyvinvoiva viittaa maakunnan suotuiseen kehittymiseen niin taloudellisilla kuin laadullisilla mittareilla. Pohjanmaan yrittäjyyden ja innovatiivisuuden kulttuuri luo vaurautta, ja vahvan yhteisöllisyyden ansiosta väestö voi hyvin. Vuonna 2040 Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten, niin ikääntyneiden, aikuisväestön kuin lasten ja nuorten, monikulttuurinen ja kestäviin valintoihin perustuva yhteisöllinen alue. Monipuolinen elinkeinoelämä luo Pohjanmaan kehittämisen vankan perustan. Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energiateknologian osaamiskeskittymällä on maailmanlaajuisesti merkittävä asema, joka säteilee kerrannaisvaikutuksia alueen muun elinkeinoelämän, erityisesti sähköteknisen-, metalli- ja metsäteollisuuden voimakkaaseen kehittymiseen. Veneteollisuus on erikoistunutta ja menestyvää. Hyvinvointialan sekä luovien alojen ja muotoiluosaamisen klusterit ovat kehittyneet voimakkaasti. Pohjanmaan maaseudun vahva olemus juontaa juurensa monipuolisesta elinkeinojen mosaiikista. Huippututkimuksen ja koulutuksen tyyssija kuvastaa Pohjanmaan osaamista arvostavaa koulutuskulttuuria ja panostamista tutkimukseen ja kehittämiseen. Pohjanmaalla toimii vuonna 2040 yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöhön perustuva Pohjanmaan yliopistoverkosto, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisen monikielisen, monialaisen ja monikulttuurisen oppimisympäristön. Toisen asteen koulutuksella tuetaan määrätietoisesti maakunnan eri alueiden elinkeino- ja työelämän kehittymistä. Korkean asteen opetuksessa ja tutkimuksessa on selkeästi priorisoidut vahvuusalueet. Yliopistoverkoston ja tutkimuslaitosten palvelut muodostavat keskeisen osan innovaatiojärjestelmästä, joka takaa tasapuoliset palvelut koko maakunnassa. Kansainvälisyys on Pohjanmaalla arkipäivää jo tänäkin päivänä. Toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin yhä kansainvälisemmiksi, ja maahanmuutto eri muodoissaan vahvistuu tulevina vuosikymmeninä edelleen. Vuonna 2040 Pohjanmaa on edelläkävijänä näyttänyt tietä luoden monien kansojen, kielien ja kulttuurien harmonisen ja suvaitsevan työ- ja asuinympäristön. Globaalin talouden ja ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat haasteita, joiden voittaminen edellyttää maakunnan toimijoilta jatkuvia niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin toimenpiteitä. Toisaalta etenkin kansainvälisille energiateknologia-alan yrityksille ilmastonmuutos on myös mahdollisuus. Evolutiivinen kehittäminen kuvaa innovatiivista, tulevaisuuteen suunnattua, rohkeaa ja itsellistä ajattelutapaa ja toimintailmapiiriä, joka hersyttää kokeilemaan rajoja ja etsimään uusia ratkaisumalleja. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla synnytetään uusia menestystarinoita mestarillisesti luotujen edellytysten voimalla. Pohjanmaalla kannustetaan luovien prosessien alustojen synnyttämiseen ja ennakkoluulottomaan verkostoitumiseen, uusiin kokeiluihin ja harkittuun riskinottoon. Myös kulttuuri kukoistaa. Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavilla monipuolista taidetta ja kulttuuria sekä laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tuottajia. Taide ja kulttuuri ovat keskeisesti läsnä yhteiskunnan eri alueilla ja Pohjanmaa on maamme suomenruotsalaisen kulttuurin ydin. Yrittäjyys korostaa Pohjanmaan vahvaa yrittäjyysilmapiiriä. Pohjanmaalla yrittäjyys on asenne, mentaliteetti, joka näkyy oma-aloitteisena, rohkeana, aktiivisena ja vastuuntuntoisena työskentelyotteena niin oppilaitoksissa kuin työelämässä. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla on siirrytty yhdistelyn pedagogiikan uutta luovaan toimintamalliin kaikilla kouluasteilla. Tavoitteellinen yhteistyö on Pohjanmaan kehittämisen keskeisin voimavara. Yhdessä tekemisen taito eri näkemysten yhteensovittaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja voimavarojen järkeväksi allokoinniksi on ehdoton edellytys Pohjanmaan suotuisaan kehittymiseen. Yhteistyö on lähtökohtana myös 9

10 määrätietoisessa kehittämistyössä, joka varmistaa kilpailukykyiset kunta- ja palvelurakenteet ja takaa palveluiden tuottamisen kannalta optimaalisen tai työssäkäyntialueen mukaisen kuntakoon. Kansalais- ja järjestölähtöisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin ja järjestöjen välillä on hyödynnetty mahdollisuus. Kestävä kehitys kuvaa Pohjanmaan tavoitetta olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävän kehityksen toteutumista tukevassa alueellisen ympäristötietoisuuden edistämisessä. Pohjanmaa on vuonna 2040 eurooppalainen esimerkkialue luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kestävä aluerakenne kuvastaa monikeskuksista, tasapainoista ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla olevaa aluetta, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen. Asukkaille on tarjolla laajoja, hyviä asumisalueita niin kaupunkiseuduilla kuin maaseutualueilla. Palvelut ja liikenteellinen saavutettavuus on erinomaisella tasolla. Laajat kaupunkiympäristöt ja maaseutualueet sulavasti toisiinsa linkittävät keskuskaupungit ja Pohjanmaan ydinmaaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Pohjanmaan maaseutu on monimuotoisten luonnon-, asuin- ja yritysympäristöjen mosaiikki, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset eri-ikäiselle sekä monikulttuuriselle väestölle. Erinomaisella saavutettavuudella tarkoitetaan toiminnallisesti tehokasta ja monipuolista liikennejärjestelmää, joka takaa elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymisen sekä ottaa huomioon alueen asukkaiden tarpeet ja kestävän kehityksen. 6. POHJANMAAN STRATEGISET LINJAUKSET JA NIIDEN VAIKU- TUSTEN ARVIOINTI Pohjanmaa on kehittynyt aikaansaavaksi, erittäin hyvin menestyväksi alueeksi pitkän polveilevan kehitysprosessin kautta. Tänä päivänä Pohjanmaa näyttäytyy vahvan ja monipuolisen teollisuuden, voimakkaan kasvavan palvelusektorin, vilkkaan yrittäjyyden ja monipuolisen koulutustarjonnan alueena. Leimallista alueen kehittymiselle on pitkien perinteiden myötä muotoutunut luontainen kansainvälisyys, sen myötä kasvanut monikulttuurisuus ja voimakas yhteisöllisyys. Pohjanmaa on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kokonaisuus, jolle on luontaista kaupunkiseutujen ja maaseudun tasapainoinen kehittäminen. Pohjanmaata kehitetään avoimin silmin osana eurooppalaisia ja globaaleja verkostoja, omat vahvuudet selkeästi tunnistaen ja niitä korostaen. Pohjanmaan visiossa on avattu keskeisimmät toiminnalliset periaatteet, joiden mukaan alueen kehittäminen tapahtuu. Vision saavuttamisessa tärkeitä horisontaalisia teemoja ovat kestävä kehitys (ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset) vahva osaamisperusta kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työllistyvyys ja yrittäjyys kilpailukyky ja vetovoimaisuus tasa-arvo ja suvaitsevaisuus hyvä hallintotapa (yhteistyö ja työnjako sekä sosiaalinen pääoma). Pohjanmaan kehittäminen tapahtuu strategisten valintojen perusteella. Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta, joista johdetaan strategiset painopisteet. Pohjanmaan määräaikaiset maakuntaohjelmat puolestaan sisältävät keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet, jotka toteuttavat maakuntasuunnitelman strategiset linjaukset ja painopisteet. Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat 1. Kilpailukyky ja imago Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen Kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 10

11 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma Monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue 6.1 Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago - Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Tavoitetila: Pohjanmaa on houkutteleva ja vetovoimainen monikulttuurinen alue, joka tarjoaa kansainvälisille yrityksille ja niiden työntekijöille viihtyisän työ- ja asumisympäristön, monikieliset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, erinomaiset yhteydet sekä laajat harrastusmahdollisuudet. Pohjanmaan osuus ulkomaisten investoijien määrässä on maan huippuluokkaa. Teollisuus toimii vahvasti globalisoituneilla markkinoilla. Vaikka suuri osa työvaltaista tuotantoa on siirretty halvemman työvoiman maihin, hallitsee Pohjanmaata edelleen monipuolinen elinkeinoelämä vahvoine teollisuuslaitoksineen. Erityisesti energia-alan osaaminen on maailman huippua. Vientiä on melkein jokaiseen maapallon kolkkaan. Korkean teknologian tuotteiden laadun lisäksi ratkaisevaksi kilpailutekijäksi on muodostunut tuotteeseen liittyvän jatkuvan huolto- ja kunnossapitopalvelun takaaminen. Pohjanmaasta on muodostunut suunnitteluosaamisen ja menestyvien palveluyritysten kehto. Pohjanmaa tunnetaan ainutlaatuisesta uusiutuvan energiateknologian ja hajautetun energian tuotannon osaamiskeskittymästä sekä muista vahvoista huippuosaamisen alueista (meri, kone- ja metallialan, luovien alojen, hyvinvointialan sekä liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen klusterit). Vuonna 2040 Pohjanmaa on uusien energiateknologiaratkaisujen edelläkävijämaakunta Energy Valley. Maakunnassa on uuden energian toimivia demo- ja pilottilaitoksia, kuten polttokennosovellutuksia. Lisäksi päästöttömien kulkuneuvojen osuus on suuri, ja myös CO 2 :n talteenotto on toteutettu. Noin 3 5 vuoden välein syntyy maailmanlaajuisesti merkittäviä ja huomiota herättäviä demokohteita. Pohjanmaalle on rakentunut useiden uuden energian pilotti- ja referenssihankkeiden ketju, joka on merkittävästi lisännyt pohjalaisen energiateknologian tunnettuutta sekä kotimaan että muun maailman markkinoilla. Suunnittelukauden alkuvaiheessa maakunnan suurimmissa kaupungeissa yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa hyödynnetään turvetta ja biopolttoainetta. Metsäteollisuus on profiloitunut pitkälti polttoainetuottajana ja energiaosaajana. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on selkeä sekä vahvasti resursoitu ja sen toiminta menestyksekästä. Innovaatioiden synnyttämiseksi ja trendien analysoimiseksi on luotu toimivat rakenteet ja yhteistyömallit. Toimiva innovaatiojärjestelmä on mahdollistanut uusien ideoiden esiinmarssin, jatkojalostamisen ja uusien, elinvoimaisten ja kasvukykyisten yritysten synnyn. Yhä useampi menestystarina perustuu synergiaetuihin, joita on saavutettu toimialojen välisiin rajapintoihin syntyneiden uusien innovaatioiden myötä. Käyttäjän ja kuluttajan näkökulman huomioiminen tuotteita ja palveluita kehitettäessä on ollut avain monen yrityksen menestykseen. Yritysten kasvupotentiaali on hyödynnetty tehokkaasti, ja yritykset ovat kehittyneet elinkaarimallin mukaisesti kasvattaen markkinaosuuksia niin kotimaassa kuin globaalisti. Yritysten liiketoimintaosaaminen ja tuotannollinen osaaminen on vahvaa ja verkostot toimivia. Pohjanmaan monikulttuuristen ja monikielisten, usein laajoilla markkinoilla toimivien työyhteisöjen valttina ovat taitava henkilöstöjohtaminen, kouluttautumisen mahdollistaminen ja innovointia kannustava ilmapiiri. Strategiset painopisteet Uuden Energian Pohjanmaa kansallisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnettuna, johtavana energiaosaamisen edellä- 11

12 kävijänä sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon, käytön ja teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kärkialueena. Perinteisen energiateknologian rinnalla uutta kasvua tuovat hajautetut uusiutuvia lähteitä käyttävät energiajärjestelmätoimitukset. Kestävän kehityksen teknologiat ja energiaratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit ovat toisaalta välttämättömiä ja toisaalta ne ovat luoneet aivan uudet markkinat. Tärkeitä tekijöitä teknologioita ja sovellutuksia suunniteltaessa ovat mm. elinkaariasiat, ympäristötekniikat, kasvihuonekaasuja vähentävät ratkaisut ja uusiutuvat energialähteet, hajautetut energian tuotantojärjestelmät sekä turvallinen ja ympäristöystävällinen teknologia, jota sovelletaan myös kulkuvälineisiin ja meriteknologiaan. Uusiutuvia energialähteitä käyttävät energian tuotannon jakeluverkot ovat Pohjanmaan energiaosaamisen vahva erikoistumisala. Pohjanmaan teollisuuden vahva kilpailukyky uusiutuvan energian, hajautetun energiatuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen alueella perustuu alueen teollisuuden pitkään perinteeseen ja vahvaan asiantuntijuuteen sähkölaitosautomaation, sähköverkkojen suojausteknologian ja energiaa säästävän tehoelektroniikan aloilla. Vahvan perusteknologiaosaamisen ansiosta alueen yritykset pääsivät ajoissa mukaan kansainvälisen liiketoiminnan kasvuun markkinoiden avauduttua. Pohjanmaan kaltaisella elinkeinorakenteeltaan monipuolisella alueella energiateema on yhdistänyt ihanteellisesti väestökeskuksia ja maaseutua. Maaseudulla on syntynyt pienimuotoisia malleja, jotka voivat tuottaa sekä lämpöä että sähköä yhdistämällä eri energialähteitä. Näiden pienten yksiköiden tuottamaa energiaa on mahdollista syöttää myös runkoverkkoon. Uuden energian maakunnassa on onnistuttu energiaomavaraisuuden voimakkaassa lisäämisessä omia uusiutuvia energialähteitä käyttämällä. Pohjanmaan monikielisen yliopistoverkoston energia-alaan linkittyvä monitieteinen tutkimusja koulutusprofiili, jossa yhdistyvät uudenlainen vahva energiatekninen osaaminen, juridinen, hallinto- ja johtamisosaaminen sekä markkinointi- ja muotoiluosaaminen, tukee oivallisesti elinkeinoelämän monivivahteisia tutkimus- ja tuotekehitystarpeita ja varmistaa koulutuksen osuvuuden sekä koulutetun työvoiman saatavuuden. Uuden energiatekniikan investointien edistämisellä ja uuden tekniikan pilotoinneilla uuden energiatekniikan ja energiahuollon edelläkävijäksi Erityisesti Vaasan energiateknologialiiketoiminnan kannalta keskeinen uusi kasvualue tuulivoimaloiden kokonaistoimitukset on kasvanut voimakkaasti hyödyntäen markkinoiden kasvukierteen, koska Vaasassa ja sen lähiseudulla tehtiin ajoissa toimintaa edistävät päätökset. Pohjanmaan usko teknologiaosaamiseensa on vahva selkeiden ja nopeiden tuulivoimaalueiden kaavoitusta ja tuulivoimaloiden rakentamista edistävien päätösten myötä. Koska mittava tuulivoimarakentaminen edellyttää säätövoiman merkittävää lisätarvetta tuulettomille ajanjaksoille, ovat Pohjanmaan olemassa olevat suuret voimalapaikat Kristiinankaupunki, Vaasa ja Pietarsaari tarjonneet omalta osaltaan apuaan säätövoiman tarpeeseen. Huoltovarmuuden turvaamiseksi ja ympäristövelvoitteiden täyttämiseksi Pohjanmaalla käytetään kotimaista turvetta. Uuden energiamarkkinasegmentin on avannut pienimuotoinen alle 1 MW:n yksiköissä tapahtuva, hajautettu energiatuotanto, jonka polttoaineena hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä, kuten esimerkiksi energiapuuta, jätettä tai biomassaa. Pilotointi on Pohjanmaalla järjestelmällistä ja jatkuvaa työtä markkinoille pääsemiseksi jo teknologian volyymikasvun varhaisessa vaiheessa. Ensitoimitukset lähietäisyydelle ovat mahdollistaneet puutteellisuuksien poistamisen ja ovat antaneet arvokasta kokemusta käytöstä ja kustannuksista vientiä silmällä pitäen. 12

13 Pilottihankkeiden ketjun aikaansaamiseksi toimii aktiivinen verkosto, johon osallistuvat yliopistotutkijat, julkiset viranomaiset, energiayhtiöt ja teknologiayritykset pitkäjänteisessä ja jatkuvassa yhteistyössä. Merkittävänä energiaomavaraisuuden pilottihankkeena toteutettu Vaasa Science Parkin Innotalo on yksi osoitus lukuisten toimijoiden maakunnallisesta yhteistyöstä. Alueen toimijoiden yhteistyöllä on varmistettu se, että Pohjanmaa on innovatiivinen energian säästön ja teknologian alue, joka panostaa rohkeasti myös uusien energialähteiden hyödyntämiseen. Moninaisuuden talous Pohjanmaan menestyksen turvaajana Pohjanmaan vahvat klusterit ja uudet nousevat alat Pohjanmaan menestyksen perustana on monipuolinen elinkeinorakenne. Energia on pitkäaikainen strategisen osaamisen kärkiteema, joka tukee vankasti sekä metsä- että metalliteollisuuden kehittymistä. Energiateknologian vahva asema on voimistanut edelleen metalli- ja konepajateollisuuden vankkaa asemaa. Meriklusteri on pystynyt valtaamaan uusia markkinoita vahvojen tutkimus- ja tuotekehityspanostusten ja uusien markkinoinnillisten ja muotoilullisten ratkaisujen myötä. Pohjanmaalle on kehittynyt vankka liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen klusteri. Palveluista on tullut selkeä kilpailuvaltti, ja niiden osuus yritysten liikevaihdosta on noussut moninkertaiseksi. Myös alueen elintarviketeollisuus on vahvaa, ja se hyödyntää maakunnan monipuolista raaka-ainetuotantoa, kuten perunan- ja vihannesten viljelyä. Hyvinvointiklusterista on muodostunut Pohjanmaan merkittävä ydinosaamisalue. Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyrityksiä on syntynyt, ja ne huolehtivat osasta nykyisin julkisen hallinnon tuottamista hyvinvointipalveluista. Hoivapalvelut ovat kehittyneet voimakkaasti, ja on otettu käyttöön uusia hyvinvointia palvelevia teknologisia sovelluksia. Vankkojen kärkien rinnalle on syntynyt uusia toiminta-alueita, joista erityisesti kulttuurialan ja luovien alojen klusteri on kehittynyt vauhdikkaasti, ja alueen media- ja elokuvatuotantoa markkinoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Digitaalisten sisältöjen interaktiivisessa kehittämisessä Pohjanmaa edustaa Pohjoismaiden huippua. Pohjanmaan kulttuurin, luovien alojen ja muotoilun klusteri tunnuksenaan puhdas luonto, puhdas energia ja puhdas kulutus on laajasti tunnettu. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän vahvuus on kaksinapainen toiminta, jossa keskitytään paitsi kärkiklustereiden vahvaan kehittämiseen myös uusien itujen etsimiseen ja uusien alueiden tutkimiseen monitieteisten ja laajasti yhteiskunnan eri toimijoita edustavien monikulttuuristen, usein globaalisti verkottuneiden tutkimus- ja kehitysryhmien avulla. Juuri tämän rajapintoja tutkimuksellisesti ja koulutuksellisesti hyödyntävän järjestelmällisen taloudellisen resursoinnin ja rohkean uskaltamisen avulla on Pohjanmaalle syntynyt ainutlaatuista osaamista ja uusia innovatiivisia yrityksiä, joiden markkinat ovat globaalit ja toiminta kansainvälisesti verkottunutta. Pohjanmaan kilpailukyvyn kannalta tärkeän innovaatiojärjestelmän tuottamat palvelut ovat saatavissa koko alueella. Monimuotoinen mosaiikki Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden valttina Pohjanmaan maaseudun yritystoiminta muodostuu suurista ja erikoistuneista maatiloista ja pienyrityksistä, jotka muodostavat yhteistyöhön perustuvia paikallisia ja maakunnallisia arvoketjuja, mikroklustereita. Alueellisen suurtuotannon asetelma on johtanut maatilojen liiketoimintaosaamisen vahvistumiseen ja tilusjärjestelyjen tehostamiseen. Tilat ovat hyvin organisoituja ja johdettuja, ja myös metsätilat ovat kehittyneet suotuisasti. Pohjanmaalla on vuonna 2040 muutamia todella suuria pitkälle erikoistuneita tiloja, jotka menestyvät "niche-markkinoilla. Pohjanmaasta on kehittynyt laadukas ruokamaakunta. Lähiruokaketjut ovat Pohjanmaalla hyvin toimivia. Vahvan tutkimus- ja tuotekehitystyön ansiosta lasinalaisviljely on kehittynyt suotuisasti ja jalostusosaaminen on vankkaa. Suupohjan rannikkoseudulla kasvihuoneviljelyä harjoitetaan huomattavasti nykyistä suuremmissa yksiköissä. Energiaklusterin voimakas kehittyminen on säteillyt maaseudulle synnyttäen 13

14 hajautetun energiantuotannon malleja linkittyen esim. lasinalaisviljelyyn. Pohjanmaalla keskitytään erikoistuneeseen matkailuun, jonka lähtökohtana ovat alueen luontaiset edellytykset. Merenkurkun maailmanperintökohde on kansallisesti ja globaalisti tunnettu luontomatkailukohde. Luontoarvojensa lisäksi alue on tunnettu saaristolaiskulttuurin ja - elinkeinojen laaja-alaisena esille tuojana. Pohjanmaa on kalastuselinkeinon merkittävin alue Suomessa, ja maamme tärkein kalasatama toimii Kaskisissa. Pohjanmaan erinomaisesti toimiva kalastusklusteri on toiminut esikuvana Pohjoismaiden ja erityisesti Itämeren rannikkokalastuksen kehittämisessä kokonaisuudessaan. Kalastuselinkeinon elinvoimaisuus, monipuolisuus ja dynaamisuus perustuvat kalakantojen kestävään ja monipuoliseen käyttöön ja alan toimijoiden korkeaan tietämykseen, osaamistasoon ja saumattomaan yhteistyöhön. Ammattikalastuksen arvostuksen ja elinkeinon harjoittamisen parantumisen myötä kalastusalan ammattilaisten määrä on pysynyt Pohjanmaalla hyvällä tasolla. Kalasatamien verkosto on tiivis ja logistiset ratkaisut toimivia. Kestävän kehityksen ehdoilla tapahtuva kalastusmatkailu on kehittynyt merkittäväksi matkailun osaksi, ja eettisten periaatteiden mukaan toimivan vapaa-ajan kalastuksen mahdollisuudet elinkeinon kehittämisessä on osattu hyödyntää. Pohjanmaa on edelleen maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu turkismaakunta, erityisesti tuotekehitysosaamisen saralla. Turkisalaa kohdanneen kielteisyyden aallon myötä turkistuotanto on keskittynyt alueille, joilla toimitaan eettisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla ja pyritään korkeaan jalostusasteeseen. Pohjanmaalla turkistuotanto toimii näiden periaatteiden mukaisesti, ja se on taloudellisesti kannattavaa tuotannon kaikilla osa-alueilla. Turkisalan menestyksen voimavara on tehokkaasti toimiva yhteistyö, joka kattaa tuotannon, tutkimuksen, koulutuksen, tuotekehityksen, valmistuksen ja markkinoinnin. Yrittäjyys ja ongelmalähtöinen oppiminen menestyksen taustalla Pohjanmaa profiloituu vahvan yrittämisen alueena laajan yrittäjyysohjelman ja sitä tukevan yhdistelyn pedagogiikkaan eli ongelmalähtöiseen oppimiseen siirtymisen tuloksena. Yrittäjyysohjelman määrätietoisen toteuttamisen ansiosta on syntynyt yrityskeskittymien Pohjanmaa. Pienyritysten muodostamien yhteistoiminnallisten kokonaisuuksien eli mikroklusterien ansiosta työmarkkinat ovat monipuolistuneet. Liiketoimintaosaaminen on vankistunut systemaattisen yrityksen elinkaarta seuraavan yritysten kehittämistoiminnan ansiosta, ja kasvuuralle siirtyminen on osa pk-yritysten luontaista kehitystä. Yritysten kehittämisen ja innovaatiotoiminnan rakenteet ja alustat ovat selkeitä sekä neuvonta- ja tukipalvelut helposti saavutettavia. Yhdistelyn pedagogiikan avulla on kasvatettu uusi oma-aloitteinen, vastuuta rohkeasti ottava ja aktiivinen sukupolvi, joka osaa ennakkoluulottomasti yhdistellä ulkoisia vaikutteita ja perinteisiä aineksia yhdistää näennäisesti kaukana toisiaan olevat asiat uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Yhdistelyn pedagogiikkaa sovelletaan esikouluista korkeakouluihin, ja siitä on muodostunut erilaisten oppimisympäristöjen normaali toimintakulttuuri. Vahvan imagon aikaansaama positiivinen kierre kilpailukyvyn nostattajana Pohjanmaan vahvat globaaleilla markkinoilla toimivat kärkiyritykset nojaavat menestyksensä huippututkimukseen ja huippuosaamiseen. Huipputietämys syntyy kansainvälisten ja monikulttuuristen tiimien yhteistyöllä. Pohjanmaan tunnettavuus kansainvälisesti merkittävänä, erityisesti energia- ja liiketoimintaosaamisen keskittymänä on houkutellut alueelle niin ulkomaisia investointeja kuin kansainvälisiä osaajia sekä elinkeinoelämän että korkeakoulujen palvelukseen. Tutkija- ja opiskelijavaihto on vilkasta, ja se on priorisoitunut strategisesti oikein valituille alueille. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen asuin- ja elinympäristön monipuolisine harrastus-mahdollisuuksineen ja monikielisine koulutus-tarjontoineen. Alueen työpaikkarakenne tarjoaa työmahdollisuudet alueelle muuttaville perheenjäsenille. Pohjanmaalla on onnistuttu vastaamaan kehittämistarpeisiin luomalla myös selkeät alueita vastaavat tai muuten palvelutuo- 14

15 tannon kannalta tarkoituksenmukaiset kuntarakenteet. Kaavoituksen avulla on edistetty niin yritystonttien, asuinympäristöjen, uusien energiamuotojen kuin myös liikennejärjestelmien kehittämistä. Pohjanmaalla työ- ja opiskeluelämän monikulttuurisuus mielletään osaksi arkipäivää, ja se on alueen rikkaus. Pohjanmaa käyttäjälähtöisen, soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen huippualueeksi Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät ovat käytössä, ja ne ovat mullistaneet vanhat menettelytavat. Verkottuneessa taloudessa organisaatiot hyödyntävät globaaleja verkostoja uudella, innovatiivisella ja asiakkaille ainutlaatuista lisäarvoa tuottavalla tavalla. Lisäarvoa tuotetaan yhdistämällä käyttäjälähtöisyys, uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, organisaatio, johtaminen ja strategia sekä älykkäät tuotteet ja palvelut. Materiaalikehitys on suunnattu tukemaan vahvojen klusterien tarpeita ja kasvavia markkinoita. Materiaalien toiminnallisuus ja älykkyys tarjoavat huomattavaa lisäarvoa eri teollisuudenaloilla. Materiaalien kehittämisessä on siirrytty sovelluskohtaiseen kehittämiseen. Myös muotoilun merkitys on korostunut entisestään. Nanoteknologiasta ja sen sovelluksista on tullut jokapäiväistä. Pohjanmaan innovaatiotoiminnan kehittämiseksi on luotu joustava, muutoksiin nopeasti sopeutuva arkkitehtuuri: rakenteet, joissa julkisen sektorin toimijat, elinkeinoelämän edustajat sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot vievät yhteistyössä kehitystä saumattomasti eteenpäin. Toimivan arkkitehtuurin myötä julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen tason suhteellinen osuus on kasvanut selkeästi. Strategisen linjauksen 1 keskeinen sanoma: Pohjanmaa on vetovoimainen, monikulttuurinen, kuntarakenteeltaan vahva alue tarjoten kansainvälisille yrityksille ja niiden työntekijöille erinomaisen työ-, koulutus- ja asuinympäristön. Pohjanmaa on edelläkävijänä näyttänyt tietä luoden monien kansojen, kielten ja kulttuurien harmonisen ja suvaitsevan työja asuinympäristön. Pohjanmaan merkittävin kaupunki Vaasa on logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilinsa ansiosta yksi Suomen viidestä merkittävimmästä kaupungista. Pohjanmaa tunnetaan ilmastonmuutoksen ehkäisyn kansallisena kärkenä, Uuden Energian Pohjanmaana energia-osaamisen kansainvälisesti tunnettuna ja kansallisesti johtavana alueena. Pohjanmaalla vallitsee teollisuusmyönteinen ilmapiiri, joka tukee laitosten uusia investointeja, modernisointia ja edellytyksiä kohtuuhintaisen energian saantiin. Maakunta vahvistaa asemaansa teknologiakeskuksena ja tarjoaa laajamittaisia mahdollisuuksia korkeasti koulutetun paikallisen työvoiman työllistymiselle. Pohjanmaalla on vuonna 2040 vaikuttava uuden energian lukuisten pilottien ketju. Tuulivoimalatoimitusten aloittamiseksi on toteutettu pilottilaitosten edellyttämät nopeat aluevaraukset ja rakennuslupaprosessi. Ensimmäisenä merkittävänä energiaomavaraisuuden pilottihankkeena on toteutettu Vaasa Science Parkin Innotalo. Pilottihankkeet on hyvin dokumentoitu, ja niistä on tiedotettu laajasti. Teknologian toimivuutta on seurattu, ja siitä on raportoitu usean vuoden ajan Viranomaisten, energiayhtiöiden ja energiateknologiayritysten yhteistyö on taannut markkinoiden kannalta oikeaaikaisen pilotoinnin. Jatkuva voimakas keskittyminen energiatuotantoon on luonut uusia dynaamisia ammattiryhmiä. Pohjanmaa profiloituu monipuolisen elinkeinoelämän ja vahvan teollisuuden sekä menestyvien suunnittelu- ja palveluyrityksien alueena sekä yrittäjyyden ja yrityskeskittymien tyyssijana. 15

16 Pohjanmaan vahvat perinteiset alat metalli-, vene- ja metsäteollisuus menestyvät ja niiden rinnalle on syntynyt uusia kärkiä luovien alojen ja hyvinvointialan voimakkaan kehittymisen myötä. Pohjanmaan tutkimus- ja tuotekehittämisympäristö on vahva, ja resurssit ovat kasvaneet merkittävästi selkeän innovaatioympäristön arkkitehtuurin ansiosta. Alue profiloituu käyttäjälähtöisen, poikkitieteellisen, kansainvälisesti verkottuneen soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen huippualueena valituilla vahvuusalueilla. Pohjanmaan maaseudun vahva olemus perustuu monipuoliseen elinkeinojen mosaiikkiin Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Pohjanmaalla ilmastonmuutoksen torjuminen on onnistuttu muuttamaan globaaliksi liiketoiminnaksi, mikä lisää alueen tunnettavuutta, vahvistaa kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luo taloudellista hyvinvointia. Pohjanmaan energiateknologinen osaaminen vahvistaa kilpailukykyä maailman markkinoilla. Sitä tukee energia-alan erikoistuminen hajautettuihin, uusiutuvia energialähteitä käyttäviin järjestelmiin, joiden käyttöönotolla on ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus. Alueen energiaosaamisen kilpailuetua globaalissa maailmassa lisää alueen yritysten korkean teknologian ja laadukkaiden tuotteiden toimituksiin liittyvä jatkuva huolto- ja kunnossapitopalvelu. Energiaomavaraisuuden lisäämisellä turvataan alueen energiahuolto myös kriisitilanteissa. Pohjanmaan monipuolista elinkeinorakennetta sekä saavutettua edelläkävijän asemaa energiaosaamisessa vahvistavat uusiin luoviin aloihin ja hyvinvointipalvelualoihin liittyvä yritystoiminta ja yhteistyöverkostot. Uhkana on, että globalisaatio saattaa aiheuttaa äkillisiä muutoksia elinkeinorakenteessa. Muualta johdetut suuryritykset voivat vähentää toimintojaan tai vetäytyä Pohjanmaalta. 6.2 Strateginen linjaus 2: Työvoima ja osaaminen Kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Tavoitetila: Vuonna 2040 elämme dynaamisessa Pohjanmaan maakunnassa, jossa vallitsee osaamista arvostava koulutuskulttuuri. Maakunta on hyödyntänyt suomen ja ruotsin ja lukuisten muiden kielten osaamisen ja monikulttuurisuuden vahvuutenaan ja kehittänyt erilaisia malleja kielten opiskeluun. Pohjanmaan oma monikielinen korkeakouluyhteisö ytimenään Pohjanmaan monikielinen yliopistoverkosto The University of Ostrobothnia tarjoaa ainutlaatuisen monikulttuurisen ja -kielisen opiskelu- ja tutkimusympäristön vahvoilla erikoistumisaloillaan, joita ovat talous- ja liiketoiminta, tekniikka (erityisesti energiatekniikka), kasvatus, hyvinvointi, monikielisyys sekä luova talous. Yliopistoverkoston erityisosaamisalueet yhteiskuntatieteet, oikeustiede, yrittäjyys sekä teollinen muotoilu nostavat yliopistoverkoston profiilia tarjoten mielenkiintoisen monitieteisyyden mahdollistavan tutkimus- ja koulutuspaletin. Yliopistoverkosto on vahva innovaatiojärjestelmän toimija, jonka palvelut ovat saatavilla koko Pohjanmaalla. Vuoden 2040 globalisoituneessa ubiikkiyhteiskunnassa Pohjanmaan toisen asteen koulutus toimii yhtenäisesti ja koulutustarjonta on monikielistä. Koulutustarpeiden ennakointi on vuonna 2040 sekä globaalia että paikallista. EU:lla on koko alueensa kattava järjestelmä, jonka avulla kartoitetaan toisaalta koko EU:n työvoiman kysyntä ja siitä johdettu koulutustarve sekä toisaalta työvoiman tarjonta. Strategiset painopisteet Työelämän muutokset koulutustarpeiden ohjaajina Globaalissa teollisuudessa valttia ovat sosiaalinen kyvykkyys, kielitaito ja johtamistaidot. Teollisuus tarvitsee korkeasti koulutettuja moniosaajia ja sujuvasti eri kulttuuriympäristöissä liikkuvia, 16

17 sosiaalisesti lahjakkaita uuden ajan teknisen alan osaajia. Pohjanmaan monitieteinen ja monikielinen korkeakouluyhteisö toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa ja pystyy nopeasti reagoimaan työmarkkinoiden muuttuviin niin laadullisiin kuin määrällisiin tarpeisiin. Teollisen ja erityisesti energiateollisuuden työvoiman tarpeen turvaamiseksi alueella on panostettu voimakkaasti energia-alan laaja-alaiseen koulutukseen kaikilla asteilla. Energia-alan opetusta annetaan kaikilla koulutusasteilla eri oppiaineisiin soveltuvin osin nivoutuen, ja energiaalan peruskäsitteistö on tullut tutuksi kaikilla oppiasteilla eri tavoin räätälöityjen lyhyiden oppijaksojen kautta. Vuonna 2040 globalisoituminen on ulottunut myös palveluihin. Suuret kansainväliset palveluyritykset ovat levittäytyneet Suomeen ja Pohjanmaalle, minkä seurauksena paikalliset palveluntuottajat ovat osittain kadonneet markkinoilta. Kuitenkin erikoistuneita paikallisia palveluntuottajia on edelleen markkinoilla. Osa aikaisemmin kuntien tuottamista palveluista on ulkoistettu yksityisille palveluntarjoajille. Julkinen sektori kontrolloi kuitenkin edelleen ulkoistamiensa palveluiden laatua tiukoin laatukriteerein. Koulutuksen avulla hankittua osaamista ja kielitaitoa vaaditaan globaalissa palvelumaailmassa. Sähköisen tiedonsiirron soveltaminen laajenee uusille aloille, jolloin etätyöskentely ja työn uudelleen organisointi lisääntyvät. Alkutuotantokin vaatii korkeaa osaamista maatalouden keskityttyä suurempiin ja erikoistuneisiin yksiköihin. Tilojen johtajat ovat korkeasti koulutettuja, yleensä useamman tutkinnon suorittaneita monitaitureita. Myös kasvihuonetilojen johtoon tarvitaan hyvin ja monipuolisesti koulutettuja henkilöitä. Kaikilla tuotannon tasoilla työskentelevilläkin on ainakin luonnonvara-alan peruskoulutus. Maahanmuuttajat avainasemassa Pohjanmaan työvoimatarpeen turvaajina Väestön kehitykseen liittyen vallalla on tulevina vuosikymmeninä kolme megatrendiä: väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja lisääntyvä maahanmuutto. Vuonna 2040 väestön ikääntymisen ja nuorisoikäluokkien pienenemisen vaikutuksesta työvoiman määrä Pohjanmaalla on laskenut voimakkaasti. Vuonna 2040 ovat Pohjanmaalle suuntautunut maahanmuutto ja onnistunut kotouttaminen kuitenkin lieventäneet kotimaisten nuorisoikäluokkien pienenemisen aiheuttamaa dilemmaa ja työvoimapulaa merkittävästi. Maahanmuuttajat ovat sijoittuneet tasaisesti sekä suomen- että ruotsinkielisiin toisen asteen oppilaitoksiin. Korkeakoulutasolla opiskelukielenä on jo useimmiten suomen ja ruotsin ohella englanti. Työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen panostetaan voimavaroja nykyistä huomattavasti enemmän, koska omasta maasta ja alueelta ei ole saatavissa riittävästi työvoimaa. Vuonna 2040 Pohjanmaalla on useita kotouttamiskeskuksia, joissa työskentelee joukko kotouttamisoppaita ja -neuvojia sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja. Jokaisessa keskisuuressa ja suuressa yrityksessä työskentelee julkisen sektorin palkkalistoilla oleva maahanmuuttajien perehdyttäjä, joka saa kotouttamistyöhönsä apua myös kotouttamiskeskukselta. Kolmannen sektorin rooli kotouttamisessa on merkittävä. Uudet työn muodot käyttöön työvoimapulan ehkäisyssä Pohjanmaa profiloituu vuonna 2040 työviihtyvyyden ja työn joustavuuden mallialueena. Työskentelytavat ovat radikaalisti muuttuneet tietoyhteiskunnan voimakkaan kehittymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Sähköisen tiedonsiirron soveltaminen on laajentunut uusille aloille, ja suuri osa hallinnollista ja suunnittelutyötä tekevistä työskentelee osan työajasta etänä. Työyhteisön merkitys sosiaalisen vuorovaikutuksen lähteenä on kuitenkin edelleen suuri, ja kokonaan etätyötä tekevien määrä on hyvin pieni. Työjärjestelyissä otetaan entistä paremmin huomioon perheen elämäntilanne niin lasten kuin esimerkiksi ikääntyvien vanhempien hoidon myötä. 17

18 Työikäisen väestön vähentyessä työvoimapulaa on pystytty lieventämään pidentämällä työuraa molemmista päistä. Pohjanmaalla on kiinnitetty erityishuomiota ammatinvalinnanohjauksen tehostamiseen, jonka avulla nuorten tietämys eri koulutusvaihtoehdoista ja ammateista on lisääntynyt, ja näin on pystytty ehkäisemään väärien uravalintojen tekoa. Myös nuorten siirtymistä jatko-opintojen alussa alalta toiselle on helpotettu. Nuorten opintojen aloittamisikää on saatu alennettua sekä valmistumisaikoja nopeutettua. Nuorten työhön perehdyttämiseen on kehitetty tehokkaita mentorointimalleja. Syrjäytyminen on Pohjanmaalla vähäistä voimakkaan yhteisöllisyyden sekä erityisen nivelvaiheiden poikkihallinnollisen pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta. Eläkkeelle lähtöä on saatu myöhennettyä joustavien työnmuotojen käyttöönotolla. Ikääntyville on luotu erilaisia vaihtoehtoisia malleja työmäärän portaittaiseen alentamiseen. Tällaisia keinoja ovat mm. mahdollisuus työskennellä osa työviikosta kotoa käsin, työmäärän suhteuttaminen elämäntilanteeseen ja terveydentilaan sekä työtehtävien muutokset. Eläköitymisen siirtämiseksi on luotu selkeä kannustinjärjestelmä, jotta ikääntyvät jaksavat työssä pidempään ja toisaalta, jotta ns. hiljainen tieto saadaan siirrettyä nuorelle sukupolvelle. Oikeaa koulutusta oikeaan aikaan Koulutustarpeiden ennakointi on vuonna 2040 sekä globaalia että paikallista. Vuonna 2040 jokaisella EU:n jäsenmaalla on myös omat kotimaiset ennakointijärjestelmänsä, joiden avulla ennakoidaan oman maan työvoima- ja koulutustarpeet. Työvoiman kysynnän ennakoinnin rinnalla ennakoidaan siis työvoiman tarjontaa, joka muodostuu eri koulutustasoilta valmistuvista, työttömistä, ammatinvaihtajista, pendelöijistä sekä maassa- ja maahanmuuttajista. Näin voidaan syvällisemmin tarkastella kohtaantoongelmaa eli työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Ammatit ja koulutustarpeet ovat vuonna 2040 muuttuneet suuresti ja aikuiskoulutuksen merkitys on suuri. Näitä muutoksia Pohjanmaalla on kyetty esimerkillisesti ennakoimaan ja on otettu käyttöön uusia ja joustavia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä. Pohjanmaan uudet koulutusrakenteet Vuonna 2040 elämme dynaamisella Pohjanmaalla, jossa vallitsee osaamista arvostava koulutuskulttuuri. Tutkintopainotteisuudesta on siirrytty osaamispainotteisuuteen osaamisensa voi todistaa muullakin tavalla kuin tutkinnon suorittamalla. Ammattiin opiskelun voi aloittaa jo yläkoulussa ja jatkaa sitä lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa. Ne, jotka haluavat opiskella pidemmälle, jatkavat yhdistetyssä yliopistoammattikorkeakoulussa joko ammatillisella tai teoriapuolella. Ylioppilaskirjoitukset toteutetaan nykyistä joustavampien mallien mukaan. Kielten opetuksessa hyödynnetään hyviä malleja, kuten kielikylpyä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Pohjanmaalla korostuvat perustaitojen lisäksi erityisesti lasten kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä, maahanmuuttajalasten kotouttaminen sekä yhdistelyn pedagogiikan periaatteisiin kannustavien oppimisympäristöjen kehittäminen. Yhteistyö kirjastojen kanssa on pitkälle kehittynyttä lukutaidon edistämiseksi ja tiedonhaun oppimiseksi. Pohjanmaan toisen asteen koulutus toimii yhtenäisesti tarjoten kattavat koulutusmahdollisuudet sekä ruotsin- että suomenkielisille koko maakunnassa. Lisäksi koulutustarjonta on monipuolista ja runsasta. Koulutus organisoidaan siten, että maakunnan eri alueiden kärkiosaaminen saadaan parhaiten hyödynnettyä. Oppilaitoksilla on kaikille kursseilleen englanninkieliset vaihtoehdot, minkä lisäksi useita opintokokonaisuuksia järjestetään eri maahanmuuttajakielillä toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien toimiessa opettajina. On ymmärretty maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin säilyttämisen tärkeys. Lisäksi opiskelijoita rekrytoidaan vilkkaasti myös muista maista. Tutkintojen rajat ovat madaltuneet. Koulutusohjelmissa korostetaan yrittäjyyshenkisyyttä ja ennakoituja alueen työelämän tarpeita ja joillakin erikoisaloilla myös valtakunnallisia tarpeita. Koulutusohjelmat ovat myös nopeasti vähintään lukuvuosittain päivitettävissä työelämän tilanteiden muuttuessa. Eri- 18

19 koisryhmiä (esim. huippu-urheilijat, vajaakuntoiset) varten on räätälöity omat koulutusväylänsä. Koulutusaloista tekniikka ja erityisesti energiatekniikka ovat edelleen säilyttäneet asemansa suurimpana alana. Palvelualoilla sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla on niin ikään edelleen suuret koulutusvolyymit. Varsinkin terveydenhuollossa on tosin tietotekniikka muuttanut paljon työn luonnetta, ja asiakkaat voivat hoitaa terveysasioitaan paljolti kotoaan käsin omilla päätteillään. Vuonna 2040 Pohjanmaalla on vahva korkeakoulukeskittymä, joka ylläpitää kansainvälisesti kilpailukykyistä koulutusta sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Vaasan kampusalue on pohjalaisen, monikielisen korkeakouluverkoston keskus Pohjanmaan yliopistoverkosto The University of Ostrobothnia, jonka toiminnan perustana on suomen- ja ruotsinkielisten korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö. Yliopistoverkoston erityisinä vahvuusalueina ovat energia-, talous- ja liiketoimintaosaaminen, hyvinvointi ja luovat alat sekä muut mahdolliset alueen elinkeinoelämän ja muita alueellisia tarpeita edistävät alat. Pohjanmaan yliopistoverkoston asema ja osaaminen valituilla vahvuusalueilla on tunnustettu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Vaasan tiedepuiston koordinoimana korkeakouluyhteisön ja alueen yritysten välillä vallitsee erittäin kiinteä tutkimuksellinen ja toiminnallinen yhteistyö, jonka ansiosta työelämän muutostarpeita on helpompi ennakoida, ja ne voidaan huomioida paremmin jo opetus- ja tutkimussuunnitelmissa usein erittäin nopeallakin aikataululla. Korkeakouluyhteistyö myös Merenkurkun yli on tavoitteellista ja tiivistä keskittyen valittuihin yhteisiin vahvuusalueisiin. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista suurimpia ovat edelleen tekniikan ohjelmat. Ne ovat suurelta osin suoraan yritysten tarpeisiin räätälöityjä. Hyvin yleistä on myös eri koulutusalojen opintojen yhdistely työelämän tarpeiden mukaan. Opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia on lisätty huomattavasti. Pohjanmaan korkeakouluyhteisöön kuuluvat myös Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ammattikorkeakoulut sekä Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskukset, jotka erikoistuvat omiin vahvuusalueisiinsa. Kansainvälinen oppilaitos- ja opiskelijayhteistyö on tiivistä ympäri maailmaa. Koko EU:n alueella on yhtenäinen opintojen arviointijärjestelmä. Ammattiopintoihin on luotu oma Pisa-arviointijärjestelmänsä, jolla mitataan eri maiden ammattiopintojen tasoa ja voidaan verrata maita keskenään. Ubiikkiyhteiskunnassa opiskelijat voivat halutessaan poimia osia tutkintoonsa lähes minkä tahansa korkeakoulun ohjelmista mistä maapallon kolkasta tahansa ja suorittaa ulkomaiset osat tutkinnostaan etäopintoina. Ulkomaiset opinnot luetaan hyväksi kaikkialla. Myös paikan päällä kouluttaminen on yleistä. Koulutus viedään usein yrityksen kanssa sinne, mistä työvoimaa on saatavissa. Vapaan sivistystyön merkitys on kasvanut, ja se on verkostoitunut tiiviisti eri koulutusasteilla toimivien organisaatioiden kanssa. Kansalaisopiston rooliksi suhteessa eri kouluasteisiin on muodostunut toimiminen kokeilujen alustana, jonka avulla eri kouluasteita osallistetaan mukaan niin kansallisiin kuin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Kansalaisopistojen toiminnot ovat kehittyneet, ja ne ovat erikoistuneet omiin vahvuusalueisiinsa suhteellisen laajan muun kurssitoiminnan lisäksi. Lapsille ja nuorille suunnattu toiminta on laajaa ja monipuolista, ja kansalaisopistot ovat vahvoja toimijoita koulujen kerhotoiminnan kehittäjinä. Ikääntyneille suunnattu koulutustarjonta on monipuolista ja viety lähelle asiakasta. Kansalaisopistoille on muodostunut erityisen tärkeä rooli maahanmuuttajien integroimisen edistäjänä, ja ne toimivatkin kotouttamisosaamisen paikallisina osaamiskeskiöinä. Nykyaikaisten kirjastojen palvelut ovat monipuoliset. Ne mahdollistavat opiskelun, ammatinharjoittamisen ja etätyön myös maaseudulla ja luovat siten pohjan laaja-alaiselle sivistykselle. Alueellinen yhteistyö sekä internet-pohjaiset ja mobiilipalvelut täydentävät kirjastopalveluja. 19

20 Strategisen linjauksen 2 keskeinen sanoma: Pohjanmaalla on tunnettu kansainvälisesti verkottunut, monikulttuurinen, monikielinen ja monitieteinen koulutusja tutkimusympäristö vahvoilla erikoistumisaloilla. Varhaiskasvatuksen monikulttuuriset oppimisympäristöt ovat omaaloitteisuuteen ja vastuullisuuteen kannustavia. Pohjanmaan monikielinen ja monialainen toimijoiden yhteistyöhön perustuva yliopistoverkosto The University of Ostrobothnia on profiloitunut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi vahvaksi korkeakoulukampukseksi. Vilkkaan työperusteisen maahanmuuton ansiosta ja onnistuneen kotouttamisen myötä niin työ- kuin opiskeluympäristöt ovat monikulttuurisia ja yhä useammin myös monikielisiä. Pohjanmaalla työviihtyvyys on hyvän johtamisen, yhteisöllisyyden ja uusien edistyksellisten työnmuotojen käyttöönoton ansiosta erinomaisella tasolla Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Pohjanmaalla on osaamista arvostava koulutuskulttuuri, millä on positiiviset vaikutukset koko yhteiskuntaan. Pohjanmaan monikielinen yliopistoverkosto, jossa koulutus on sopeutettu globaaliin ympäristöön ja verkostoiduttu, lisää Vaasan ja koko alueen tunnettavuutta ja vetovoimaa. Koulutustarpeiden ennakointi niin paikallisesti kuin globaalisesti mahdollistaa sen, että koulutus- ja työvoimatarpeet kohtaavat. Kaikilla koulutustasoilla annettava energiatekniikan opetus, yrittäjähenkisyyden korostaminen ja yhteistyö koulutuksen ja elinkeinoelämän kanssa takaavat energiatekniikan osaajat. Panostaminen monikieliseen ja monialaiseen opetukseen sekä työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen turvaa myös avaintoimialojen osaavan työvoiman. Työperus-teiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen panostetut voimavarat nopeuttavat maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Monikulttuurisuus on arkipäivää, ja jo varhaiskasvatuksessa korostuvat oma-aloitteisuuteen ja vastuullisuuteen kannustaminen sekä kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Globalisoitumisen ulottuessa palveluihin paikalliset palveluntuottajat voivat kadota markkinoilta. 6.3 Strateginen linjaus 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Tavoitetila: Pohjanmaa on vuonna 2040 monikeskuksinen, tasapainoinen ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla oleva alue, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin ja kansallisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen. Pietarsaaren seutukunta on tiivistänyt entisestään yhteistyötään Kokkolan seutukunnan kanssa, ja ne muodostavat tiiviin kehityskäytävän näiden kahden kaupungin välillä. Kehityskäytävän myötä alueiden yhteistä maankäytön suunnittelua, asutusta ja liikennettä on kehitetty kestävää kehitystä edistäen. Pohjanmaan liikennejärjestelmä on toiminnallisesti tehokas, monipuolinen ja turvallinen taaten elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymisen sekä alueen asukkaiden tarpeet ja kestävän kehityksen tarpeet huomioiva. Globalisaatio ja osaamisperusteinen talouskehitys sekä väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos ovat heijastuneet voimakkaasti alueiden käyttöön ja aluerakenteeseen Pohjanmaalla. Vuonna 2040 Pohjanmaan monikeskuksisella alueella on kaksi vahvaa kaupunkiseutua, joista toisen muodostavat nykyiset Vaasan seutukunta ja Kyrönmaa ja toisen Pietarsaaren seutukunta, sekä useita vilkkaiden maaseutualueiden ympäröimiä hyvinvoivia maaseutukeskuksia. Kaupunkiseutujen keskinäinen sekä niiden ja maaseutualueiden välinen vuorovaikutus on luontevaa ja hedelmällistä. Pohjanmaan maaseutu on monimuotoisten hyvän elämän edellytykset 20

Uuden energian Pohjanmaa!

Uuden energian Pohjanmaa! POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa! Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa!

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 10.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot